Tilaussävellyksen kimpussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilaussävellyksen kimpussa"

Transkriptio

1 Pori edelläkävijä Karjaranta näyttää mallia palveluasumisessa Rakenteilla olevat modernit palveluasunnot tarjoavat turvallisia ja viihtyisiä koteja vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. s. 6 7 Työn ääniä Pääterveysaseman palvelu paranee Uusi laboratorio ei tunne vuoronumerojärjestelmää. Näytteenotto hoituu ripeästi asiakkaan intimiteettisuojaa kunnioittaen. s Juhlat jatkuvat Tilaussävellyksen kimpussa Porin Filharmoninen kuoro harjoittelee Jukka Linkolalta tilattua Deus Protector Noster messua, jonka kantaesitys kuullaan Keski- Porin kirkossa 3. kesäkuuta. s. 15

2 2 Pääkirjoitus Kuva Jan Virtanen Minä poljen, sinä ohjaat Toimi heti lopeta lykkääminen oli nimeltään teos, jonka kerran hankin ystävälleni. Selailin kirjan läpi. Se keskittyi tapaamme kasata kirjoituspöydällemme tekemättömiä asioita. Siihen ne jäävät lojumaan ikiajoiksi koskaan toteutumatta. Kirja opasti tarttumaan ripeästi tekemättömiin asioihin ja saattamaan ne loppuun. Asioiden lykkääminen hamaan tulevaisuuteen on perin inhimillistä ainakin vastenmielisissä asioissa. Tämä on havaittavissa myös muutosvastarinnassa. Ensireaktio on yleensä kielteinen. Muutos tulee toteuttaa niin myöhään kuin mahdollista. Muutoksen vastustamiseksi esitetyt argumentit ovat mielenkiintoisia, oli kyse kuntaliitoksista, kuntien yhteistoiminnasta, sosiaali- ja terveystoimen prosesseista tai ajoneuvohallinnan keskittämisestä. Logistiikkaa kehitettävä HS uutisoi, kuinka kuljetusten järkeistämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Porin kaupungissa ajoneuvojen poistamaton tasearvo on 4,8 miljoonaa euroa. Henkilöautojen käyttöasteeksi on arvioitu runsaat 40 prosenttia. Ajoneuvohallinnan keskittäminen on esimerkki Porin kaupungin kehittämishankkeista. Sen avulla voidaan merkittävästi nostaa ajoneuvojen käyttöastetta ja tulla toimeen vähemmällä. Vapautuvia voimavaroja voidaan kohdentaa kaupungin peruspalveluihin. Pari vuosikymmentä sitten kullakin neljästä kaupunginjohtajasta oli oma autonsa ja autonkuljettajansa. Itselleni on sama, millä välineellä siirtyy paikasta toiseen, kunhan olen sovittuun aikaan sovitussa paikassa, ja kyyti on turvallista. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa ajoneuvojen käyttöasteeseen. Jokainen pohtikoon, mikä on ollut aurauskaluston käyttöaste kuluneena talvena. Toivon uudelta keskitetyltä ajoneuvohallinnalta asiakasystävällistä, tehokasta ja sujuvaa toimintaa. Kuljetusten tilausjärjestelmän tulee myös olla helppokäyttöinen. On keskeistä tietää kaupungin omistamien ajoneuvojen sijainti. Siten pystytään eliminoimaan epätarkoituksenmukaisuudet. Ajoneuvohallinta tullaan toistaiseksi sijoittamaan Teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen. Sen päällikkö rekrytoidaan sisäisellä haulla. Muutos toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Asioista kerrotaan Muutoksessa mietitään ensimmäiseksi, miten minulle käy. On perhe ja asuntolainaa ja ikääntyvistä vanhemmistakin täytyy kantaa huolta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki sekä kuntajakolaki takaavat työntekijöille ja viranhaltijoille hyvän suojan. Kun kaupungin toimintoja on yhtiöitetty, on pidetty huolta henkilöstön vahvasta asemasta. Jos on epävarma, kannattaa kysyä uudehkoissa yhtiöissä kuten Länsi-Suomen Taloustuki Oy:ssä tai Pori Energia Oy:ssä työskenteleviltä. Muutoksista tiedottamista kritisoidaan usein. Käyttäen esimerkkinä sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishanketta olen täysin vakuuttunut siitä, että henkilöstölle on kattavasti selvitetty hanketta. Viime vuonna asetettu organisaatiotoimikunta on käsitellyt myös useita muita kehittämishankkeita. Vastuuhenkilöt ovat valmiita selvittämään lautakunnille ja työyksiköille, mitä ollaan tekemässä. Yhteistoimintalain mukaisesti henkilöstön edustajat osallistuvat hankkeiden valmisteluun myös virallisissa valmisteluelimissä. Palaute on tärkeää Otsikon mieleen tuomassa lastenlaulussa on säe Mummolaan kun pyöräilemme, pilven hattaraa ei näy. Lapsuuden aurinkoiseen auvoon on tuskin paluuta. Toisinaan taivas on pilvinen, mutta pilvien sijasta kannattaa tuijottaa niiden väliin. Siellä näkyy ennemmin tai myöhemmin vilahdus sinistä taivasta. Meneillään olevat muutokset ovat sitä sinistä. Ne on syytä nähdä mahdollisuuksina toimintojen kehittämiseen niin kaupunkitasolla kuin yksikköja työntekijätasolla. Palautteen antaminen on tärkeää muutoinkin kuin kehityskeskusteluissa. Positiivisen palautteen saaminen lämmittää silloin, kun se on vilpitöntä. Tällöin voi mielihyvin välittää palautteen heille, jotka ovat sen saamiseen vaikuttaneet. Scanian uuden yksikön avajaisissa minulla oli kunnia keskustella Scanian hallituksen puheenjohtajan, vuorineuvos Matti Sundbergin kanssa. Sundberg kehui hankkeessa mukana olleita Porin kaupungin toimijoita ripeästä asioiden valmistelusta ja päätöksenteosta. Vertailupohjaa löytyi, joten meidän on syytä olla iloisia. Kun jokainen tietää tehneensä parhaansa yritystoiminnan edistämiseksi kaupungissamme, ei kannata jämähtää tiedotusvälineiden rankkauksiin kaupunkien yrittäjäystävällisyydestä. Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee. Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Kevätkarnevaalit Kirjurissa TERVE!-kampanjan kevätkarnevaaleja vietetään lauantaina klo Kirjurinluodossa. Kevätkarnevaalit on koko perheen hyvinvointitapahtuma. Vietetään yhdessä aktiivinen, keväinen lauantai! Ohjelmassa k Sauvakävelyä Juha Miedon opastuksella, melomista, rullaluistelua ym. liikuntaa k Elintapakoulutusta työterveyshuollon terveysteltassa k Yhteislauluhetki Lokkilavalla k Kaupunginvaltuuston ja henkilöstön välinen jalkapallo-ottelu k Lapsille hevoskärryajelua, poniratsastusta ja palokaluston esittelyä

3 3 Uutisia Porilaisten parhaaksi: uusi uimahalli 2011 Asemakaavaluonnokseen liittyvä havainnekuva. Porin kaupunginvaltuusto teki juhlapäätöksen kaupungin syntymäpäivänä 8. maaliskuuta. Poriin rakennetaan uusi uimahalli Kuninkaanhaan koulun viereen. Pidän paikkaa erinomaisena, se on toiminnallisesti hieno. Koulut ovat lähellä, se on myös joukkoliikenteen kannalta osuva, kuvailee apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Keskustelu keskustan uimahallin korjaamisesta tai sen korvaamisesta uudella jatkui useita vuosia. Halli on rakennettu vuonna 1971 ja muun muassa valtuuston päätöksen perusteluissa sen kunto arvioitiin huonoksi. Johtopäätös oli, että hyvä uudenaikainen uimahalli on kaupungin perustehtävien kannalta välttämätön. Porilaisten kannalta kyse ei ole pienestä asiasta. Parhaina päivinä keskustan uimahallissa käy yli tuhat uinnin ystävää. Uuden hallin voi arvella lisäävän korkeita käyttäjämääriä entisestään. Strategiansa mukaan Pori haluaa profiloitua lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaupunkina. Terveyden ja liikunnan edistämisen lisäksi uuden uimahallin suunnitelmat sisältävät lupauksen kylpylämäisistä toiminnoista. Rakennuttamiseen kiinteistöyhtiö Päätöksellä uuden uimahallin rakentamisesta ei ole dramaattisia vaikutuksia muihin kaupungin investointeihin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt lähivuosien investointisuunnitelman. Palvelutuotannon kannalta välttämättömät ratkaisut kyetään tekemään, lupaa Hannus. Rakentamista varten perustetaan kiinteistöyhtiö. Kaupungin budjettirahoitus yhtiölle tulee olemaan runsas kuusi miljoonaa euroa. Loppu rakennuskustannuksista eli yhdeksän miljoonaa euroa otetaan lainaa. Toteutuvaksi rakennuskustannukseksi arvioidaan inflaatio mukaan lukien noin 17,5 miljoonaa euroa. Kysymys on siis isosta investoinnista. Vapaa-aikaviraston käyttötalouteen ratkaisun arvioidaan tuovan euron lisäkustannuksen. Lisääntyneen pinta-alan ja korkean kävijämäärän odotetaan lisäävän henkilökunnan tarvetta nykyiseen verrattuna. Rakennustyöt pyritään aloittamaan ensi vuoden lopulla. Avajaisuinnit pidetään Porin päivänä Kaupunginvaltuusto teki hienon juhlapäätöksen. Kuten usein, tässäkin tapauksessa historia tullee antamaan tunnustuksen rohkeudesta. Teksti Tapio Furuholm Kuva Kaupunkisuunnittelu Tulvasuojeluhanke tuo turvallisuutta Poriin Vuolaan Kokemäenjoen vuoksi Pori on yksi merkittävimmistä tulvariskiseuduista Suomessa. Porin kaupungin alueella on ollut pahoja tulvia muun muassa vuosina 1951, 1974 ja Uhkaavia tulvatilanteita on ollut 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa sekä talvella Porin tulvariskien kehittämishanke sai alkunsa vuonna 2003, jolloin mukana olivat Porin kaupunki, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Satakunnan pelastuslaitos. Jatkoa seurasi kesällä 2006, kun Porin kaupunki ja Lounais-Suomen ympäristökeskus sitoutuivat Porin tulvasuojelutyöhön. Selkoa ympäristövaikutuksista Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-prosessi kestää arviolta vuoden, jonka jälkeen jatkuu valitun vaihtoehdon yksityiskohtainen suunnittelu ja vesilain mukainen lupaprosessi. Rakentamaan päästään näillä näkymin vuosina Tätä ennen tehdään tulvapatojen heikkokuntoisten pääkohtien hätäkorjauksia jo ensi kesänä ja tulevina vuosina määrärahan puitteissa. YVA-prosessi tuntuu raskaalta ja työläältä sekä vaatii kaikennäköisiä luonto- ym. selvityksiä. Hankkeesta on niin paljon erilaisia intressejä, toteaa rakennuspäällikkö Harri Juhola Teknisestä palvelukeskuksesta. Arviointiohjelman laadinnan yhteydessä tuli joukko perusvaihtoehtojen täydennyksiä, kuten Harjunpäänjoen kääntämisen sijasta uoman pitäminen nykyisellä paikallaan, mittavat ruoppaustyöt Pihlavanlahdella sekä ruoppaustöiden laajentaminen vielä perusvaihtoehdoistakin, Juhola selventää. Tulvasuojeluhankkeelle projektipäällikkö Helmikuun alussa tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkönä aloittanut Pekka Vuola on kokenut tulvamies. Hän on ollut viiden vuoden ajan töissä Rantojen miehet: Pekka Vuola ja Harri Juhola. Suomen Ympäristökeskuksessa patoturvallisuustehtävissä. Tulvasuojeluun ei voi ikinä panostaa liikaa. Vesistön säännöstely Pirkanmaalta lähtien sekä säännöstelyn kehittäminen on erityisen tärkeää tulvasuojelun kannalta. Huomio on kiinnitettävä myös ilmastonmuutokseen, Vuola tiivistää. Kehitteillä varoitusjärjestelmä Tekninen palvelukeskus vastaa patojen korottamisista ja ruoppauksista sekä tulvariskien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä, joita ovat hydrologisen seurannan, vesistömallin ja tulvavaroitusjärjestelmän kehittäminen. Tulvasuojelutoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat miljoonaa euroa. Porin kaupunki maksaa hankkeesta 52 prosenttia ja valtio loput. Teksti Hanna Heinikangas Kuva Eetu Henttonen

4 4 Henkilöstöasioita Pärjää sitä ilman kermaa ja voitakin Ruoanvalmistuskurssi lupaa terveyttä keholle ja keveyttä kukkarolle. Entä miten on maun laita? Satakunnan Marttojen kotitalousneuvoja Sari Rainingolle terveysruokateema on hyvin hallussa. Martat ovat mukana Voi hyvin aikuinen nainen projektissa, jossa oikealla ravinnolla sekä liikunnan ja levon määrällä keskitytään ehkäisemään vaarallista keskivartalolihavuutta ja kakkostyypin diabetesta. Opintoaineisto sujautetaan kassiin kotilukemiseksi. Kokkaamaanhan tänne tultiin! Siis esiliinat ylle ja hiukset harsomyssyn sisään. Perunalumi ja mustaherukkapilvi Tutustumme reseptejä varten hankittuihin raaka-aineisiin. Keittiössä viihtyville naisille ei tarvitse tehdä eroa purjon ja porkkanan välillä. Inkivääri, linssi, chilipalko ja broilerinjauheliha ovat sen sijaan hieman oudompia ja vähemmän käytettyjä tuttavuuksia. Kun olette käsitelleet chiliä, peskää heti kätenne. Älkää vain hieraisko silmiänne tai nenän alustaanne chilisin sormin, Raininko neuvoo. Kysymyksiä ei pidä arkailla esittää, kun paikalle on saatu ruoanlaiton asiantuntija. Voiko sipulia käsitellä jotenkin niin, ettei se ärsytä vatsaa? haluaa Marjaleena Saarinen tietää. Pirkko Teikari sanoo ääneen kaikkia naisia askarruttavan asian: Voiko perunasose maistua hyvältä, jos ei käytetä maitoa Kristiina Aalto tutustuu reseptiin. Hän aikoo valmistaa intialaista perunapataa. eikä voita? Kotitalousneuvoja Rainio vakuuttaa, että pelkistä jauhoisista perunoista puristettu perunalumi maistuu hyvältä kastikkeen kanssa siinä missä perinteinen perunamuusikin. Lisäksi samasta perunamäärästä saadaan huomattavasti enemmän perunalunta kuin perunamuusia, Raininko toteaa. Pyörykät pannulta uuniin Kahdeksan herkullista ruokalajia syntyy vajaassa tunnissa ilman voita ja kermaa. Broileripyörykät tekevät kauppansa, vaikka niitä ei olekaan paistettu rasvassa pannulla. Makeahkot palsternakkarieskat maistuvat välipalana sellaisenaan tai keittolounaan lisukkeena ilman margariiniakin. Kreikkalainen kiusaus ei ui kermassa, vaan maustuu rasvattomassa maitoliemessä. Mustaherukkajälkkäri on sametinpehmeää herkkua, jonka kuohkeus ei tule kermasta vaan munanvalkuaisista. Entä, millä mielellä naiset jatkavat kokkausta kotona? Eniten naisia kauhistuttaa ruokaaineiden lisä- ja säilöntäaineet. Itse valmistettu ruoka onkin korkealle arvostettua. Voita ja kermaa ei pidetä verivihollisina kohtuudella käytettynä. Enemmänkin olisi syytä kiinnittää huomiota ateriakokoihin ja estetiikkaan. Värikäs ruoka on hyvää, terveellistä ja ilo silmälle! Tuoreita yrttejä käytetään entistä rohkeammin. Teksti Virpi Laiho Kuvat Jan Virtanen Punainen linssikeitto 3 dl punaisia linssejä 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä 1 vihreä paprika 1 tuore chilipalko (tai ½ tl chilirouhetta) 2 rkl öljyä 1 l vettä 2 kasvisliemikuutiota 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa ½ limetin mehu soijakastiketta aromisuolaa tuoretta koriantelia (100 g sulatejuustoa) Hienonna kuoritut sipulit ja valkosipulinkynnet. Halkaise paprika, poista siemenet ja leikkaa puolikkaat kuutioiksi. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna puolikkaat (tai laita puolikkaat maustamaan keittoa ja ota ne ennen tarjoilua pois). Kuullota sipulit, paprika ja chili öljyssä. Lisää joukkoon vesi, liemikuutiot ja huuhdotut linssit. Keitä n. 20 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää tomaattimurska, limetin mehu ja mausteet. Jos haluat, voit lisätä keittoon vielä pari nokaretta sulatejuustoa. Kuumenna ja tarkista maku. Pirkko Teikarin linssikeiton mausteet ovat kohdallaan. Palsternakkarieskat 1 dl vettä 2 dl palsternakkaraastetta 1 prk maitorahkaa 1 dl vettä ½ dl öljyä 1 rkl siirappia ½ tl suolaa 1 tl ruokasoodaa 4 dl sämpyläjauhoja Voiteluun kananmunaa. Kuori ja raasta palsternakat. Mittaa kulhoon 1 dl vettä ja raaste. Kypsennä mikrossa 3 4 minuuttia. Jäähdytä hieman. Lisää raasteen joukkoon muut aineet. Taikinasta tulee melko löysää. Nosta taikinasta kahdella lusikalla pelille leivinpaperin päälle kokkareita (n. 15 kpl). Taputtele kokkareet jauhotetulla kädellä tai lusikalla litteiksi rieskoiksi. Voitele munalla. Paista uunissa 225 asteessa n. 12 minuuttia. Reseptit Satakunnan Martat ry

5 Henkilöstöasioita Miten sinä täytät perheesi jääkaapin? 5 Lasten ylipaino huolestuttaa terveydenalan ammattilaisia. Porin, Luvian, Ulvilan sekä Luoteis-Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteinen, lasten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä HYVIShanke sai lähtölaukauksensa viime syksynä. Lasten liikunnan määrä on vähentymässä koko ajan. Se on todettu valtakunnallisestikin. Ylipaino siis lisääntyy. Koko ajan kasvaa yhä huonompikuntoisia lapsia, mikä on todella huolestuttavaa, harmittelee projektipäällikkö Hannele Wallin. Ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut vuotiaista lapsista % arvioidaan olevan ylipainoisia tai lihavia. Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen toimintamalli, jolla lisätään lasten liikunnan määrää ja perheiden tietämystä terveistä elintavoista. Kehitteillä on myös terveellisten elintapojen mittaristo. Kohderyhmänä ovat alle 13-vuotiaat lapset. Terveistä lapsista terveitä aikuisia Liikunnan liian vähäinen määrä ja huonot elintavat lisäävät riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Pyrimme lisäämään tietoa perheille juuri lasten passiivisuudesta sekä huonoista ruokatottumuksista aiheutuvista vaaroista, Wallin kertoo. Jos me pystymme vaikuttamaan lasten asenteisiin, heistä kasvaa luultavimmin valistuneita aikuisia ja vanhempia. Sillä tavoin tieto lisääntyy ja terveistä lapsista kasvaa terveitä aikuisia. Vanhemmilta esimerkkiä Suurin osa koululaisten puolentoista tunnin liikunta-annoksesta muodostuu välitunti- ja kerhoaktiviteeteista sekä koulumatkasta. Tämän lisäksi lapsia on kannustettava liikunnalliseen vapaa-ajantoimintaan. Kuva Heli Koskela Terveydenhoitajat toimivat liikunnan lähettiläinä. Päiväkotien ja koulujen vanhempainillat sekä henkilökohtaiset vanhempainkeskustelut ovat myös hyviä tiedonkulun väyliä. Päiväkodeissa opetetaan jo oikeisiin ruokailutottumuksiin. Kotona vanhemmat ovat suuressa vastuussa, sillä he sen jääkaapin täyttävät. Päiväkodin, vanhempien sekä jopa isovanhempien täytyy puhaltaa yhteen hiileen, Hannele Wallin muistuttaa. Wallin haluaa painottaa, ettei hanketta kannata ottaa pelottavana asiana. Tärkeää olisi kannustaa perheitä elintaparemonttiin. Toivon, että kaikki lasten kanssa toimijat panostavat vahvasti oikeanlaisten elintapojen toteuttamiseen. Rohkeasti siis muuttamaan sitä jääkaapin sisältöä ja käyttämään portaita hissin sijasta, kannustaa Wallin. Ylipainoisille lapsille on suunniteltu motoriikkaryhmiä yhteistyössä kuntoutusneuvolan, vapaa-aikatoimen ja koulutoimen kanssa. Ryhmät aloittavat toimintansa ensi syksynä. Mukaan pääsee terveydenhoitajan kautta. Teksti Tiina Salminen Ryhmäneuvoloista hyviä kokemuksia Samanikäisten, erilaisissa kehitysvaiheissa olevien lasten tarkkaileminen avartaa vanhempien näkemystä oman lapsensa kasvamisesta. Terveydenhoitaja saa mahdollisuuden seurata vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta, antaa positiivista palautetta ja luoda avoimempia yhteistyösuhteita. Perheitä kannustetaan ystävyyssuhteisiin Ryhmässä kannustetaan äitejä ja isiä solmimaan suhteita toisiinsa ja muodostamaan jatkoryhmiä joko ulkoilun tai yhteisten harrastusten muodossa. Ystävyyssuhteita perheiden kesken onkin syntynyt. Puolivuotiaiden tapaamisessa vanhemmuus ja siinä kasvaminen on tärkeää. Samalla etsitään apua lapsen ajankohtaisten nukkumispulmiin. Terveydenhoitaja Marjut Lehtonen, terveydenhoitajaopiskelija Mari Kesäläinen ja terveydenhoitaja Johanna Grönroos kannustavat vanhempia vaihtamaan kokemuksia sekä jatkamaan yhteistapaamisia omissa arkiympäristöissä. Toisella tapaamisella lapsen ollessa kymmenen kuukauden ikäinen keskustelussa korostuvat parisuhdeasiat ja työhön lähtemisen paineet. Viikkarin neuvolan terveydenhoitajat ryhtyivät pari vuotta kokeilemaan ryhmäneuvolaa. Ryhmäneuvolat ovat hyvä tapa järjestää vanhemmille mahdollisuuksia vertaistuen saantiin. kastuksen ainakin ikäkausikohtaisen neuvonnan osalta. Ryhmäneuvolaan kutsutaan yleensä neljästä viiteen samanikäistä lasta vanhempineen normaalin kuukausitarkastuksen ajankohtaan. Aikaa tapaamiselle on varattu yhdestä kahteen tuntiin. Aiheet ovat tavallisimmin liittyneet vauvan kehittymiseen ja hoitoon, vanhempien parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja jaksamiseen sekä lapsiperheiden palveluihin. Terveydenhoitajan lisäksi ryhmässä saattaa vierailla muita asiantuntijoita. Kokemusten jakamista vanhemmuudesta Ryhmäneuvolaan on kutsuttu samaan aikaan mukaan puolivuotta täyttävien lasten perheet Ideana on yhdistää samanikäisten lasten vanhempien neuvolakäynti ja tarjota keskustelumahdollisuus muiden vanhempien kanssa. Ryhmäneuvolakäynti korvaa yhden määräaikaistarja ryhmän jatkokäynti on lapsen täyttäessä kymmenen kuukautta. Ryhmissä on ollut 6 8 perhettä kerralla. Terveydenhoitajat ovat uudesta työskentelytavasta innostuneita ja perheet ovat lähteneet lähes sataprosenttisesti mukaan. Vanhemmat ovat keskustelleet innokkaasti kokemuksistaan, myös parisuhdeasiat on otettu avoimesti puheeksi. Ryhmätyöskentely vaatii työntekijältä rohkeutta heittäytyä tilanteisiin, jotka eivät ole aina ennalta hallinnassa olevia mutta mielenkiintoisia. Pienryhmätoiminnan toivotaan myös aktivoivan vanhempia osallistumaan neuvolatoiminnan suunnitteluun ja lisäävän näin neuvolatoiminnan asiakaslähtöisyyttä. Teksti ja kuva Eeva-Liisa Haanpää

6 6 Harppauksia palveluasumisessa Pori liikahti taas edelläkävijöihin Karjarantaan nousee neljän vuoden aikana kuusi tehostetun palveluasumisen taloa. Kahteen ensimmäiseen asukkaat pääsevät lähipäivinä. Korkeat, värikkäät ja nykyajan kerrostaloilta näyttävät tornit puskivat itsensä kevätesikoiden tapaan suojamuovien, rakennustarvikkeiden ja tilapäisten liikenneratkaisujen takaa. Alueelle syntyy räätälöityjä asuntoja vanhuksille ja liikuntarajoitteisille - mahdollisimman itsenäisiä ja turvallisia koteja niitä tarvitseville. Toimitusjohtaja Ilkka Träskelin Porin YH-Asunnot Oy:stä lupaa talot käyttökuntoon nyt. Talot tulevat Porin Palvelukiinteistöt Oy:n omistukseen ja tämä vuokraa ne Porin kaupungin sosiaalikeskukselle. Annettavien palvelujen vuoksi kerrostalo ei ole lainkaan huono vaihtoehto. Lisäksi keskitetty rakentaminen on hajautettua edullisempaa. Pori on tehostetun palveluasumisen edelläkävijöitä. Ratkaisuun ei päädytty keskustelematta. Väitteitä ja mielipiteitä aiheesta oli paljon. Asunnot kuuluu tehdä Ahlaisiin. Reposaarikin oli esillä. Mutta on selvää, että hajasijoitus maksaa. Vanhukset ja invalidit ovat samanlaisia porilaisia kuin muutkin. He asuvat siellä missä muutkin. Karjaranta tarjoaa asuinpaikan eri-ikäisille ihmisille sosiaaliluokista riippumatta. Kylpyhuoneissa on nykyaikaiset apuvälineet. Kuva Eetu Henttonen Ei laitosmaista Vanhusten tehostetun palveluasumisen talolle eli Karjaranta ykköselle, valtionapua tuli 35 prosenttia kokonaishankintahinnasta. Sinne syntyi 56 asuntoa. Karjaranta kakkosessa on liikuntarajoitteisten asuntoja. Niitä on yhteensä 28. Lisäksi alueelle saadaan vielä kolme taloa vanhuksille ja invalideille, yhteensä 250 asuinpaikkaa. Toimitusjohtaja Träskelin ennakoi alueen synnyttävän työpaikkaa. Sen se tekee välittömästi. Lisäksi tämä tuottaa välillisesti paljon työtä ja toimintaa. Rakentamis- ja toteuttamisajatus noudattaa valtuuston ohjelmaa, joka suosi kevyempää ratkaisua kuin mitä sairaalahoito on. Tämä ei ole - eikä tarjoa - laitoshoitoa. Tehostettu palvelu takaa turvallisen asumisen, Träskelin korostaa. Asuntojen valmistuttua mielialat ovat korkealla. Nyt kuuluu Porin kaupungille hyvää! Tunnelma on hieno. Asunnot ovat valmiit ja tulevat Porin kaupungin suoraan omistukseen. Päätös samanlaisesta ratkaisusta on tekeillä Raumalla. On annettu naapurille konsulttiapua. Tehdään yhteistyötä. Tämän kaltainen rakentaminen on kuitenkin erilaista, koska rahoitus järjestetään toisin kuin yleensä. modernia huolenpitoa Asunnoissa kaikki tehdään esteettömäksi ja siten, että henkilökunnan on helppo hoitaa Toimitusjohtaja Ilkka Träskeliniä ilahduttaa olla mukana Suomen oloissa ainutlaatuisessa palvelurakentamisen systeemissä. kuva Kristiina Suutari Liikuntarajoitteisten apuna ovat sähköisesti avautuvat ovet. Muutamissa huoneissa on liikkeeseen reagoivat erikoismatot. asukkaita. Siivous, pyykki ja ruokapalvelut tuotetaan jopa 250 henkilölle, mikä tietää noin tuhatta ateriaa päivittäin. Vaikeasti liikuntarajoitteisten elämää halutaan helpottaa monin keinoin. Niitä ovat mm. sähköisesti avautuvat ovet. Muutamissa huoneissa on erikoismatot. Mattojen välittämistä viesteistä valvomossa tiedetään, että henkilö nousi sängystä. Samoin saadaan signaalit esimerkiksi kaatumisesta. Sanottuaan valvomo Träskelin tarkentaa tarkennusta. Valvonta on kaksipiippuinen termi. Ei asunnoissa kenenkään yksityisyyteen puututa. Asukkaan turvallisuus ja turvallisuuden-tunne ovat tärkeitä asioita. Teksti Kristiina Suutari Karjaranta näyttää mallia palveluasumisessa Karjarantaan rakennettavat palveluasunnot ovat tärkeitä sekä kaupungille että ikääntyville asukkaille. Talot ovat kymmenen miljoonan euron rakennushanke. Ne ovat myös merkittävä avaus Porin vanhusja vammaispalveluissa. Porissa on paljon vanhuksia. Palveluasuntoja absoluuttisesti ja suhteellisesti rakentamalla tavoittelemme merkittävää palvelurakenteen muutosta ja kohennusta. Kaupunki on perinteisesti ollut aktiivinen vanhusväestön asuntopolitiikassa. Uudessa mallissa kaupungin omistama Porin YH-asunnot Oy on perustanut Porin palvelukiinteistöt Oy:n, joka rakennuttaa ja ylläpitää palveluasumisen uudet tilat. Kaupunki välivuokraa tilat ja tuottaa palvelut itse. Kaupunginhallitus on päättänyt, että kolmannen vaiheen palvelut kilpailutetaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa kahden vaihtoehtoisen palvelumallin laadusta ja kustannuksista. Karjarannan avaukseen on saatu Valtion asuntorahaston (ARA) investointiavustusta liki kolme miljoonaa euroa. Rahoitusmalli on ollut ratkaisevan tärkeä. Malli on ARA:llekin uusi. Aikaisemmin ARA ja RAY ovat rahoittaneet vanhusten asumispalveluja ja avopalvelukeskuksia. Kuntien kannalta olisi hyvin ongelmallista, jos uudenmuotoista ARA rahoitusta ei olisi käytettävissä. Nyt puhutaan kuntien sosiaalija terveyspalveluiden pirstoutumisen vaarasta. Pori on yhdessä naapuriensa kanssa tehnyt mielestäni hyvän Paras-suunnitelman, jonka toimeenpanoa käynnistellään. Suunnitelmassa Porin Palveluasunnot Oy:lle on varattu seudullisen, jopa mahdollisesti maakunnallisen konseptin rooli. Meillä on suuret odotukset Karjarannan palvelukokonaisuuden onnistumisesta. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu vuosikymmeniin suurin yksittäisen kohteen virkapaketti. Samalla kertaa palkataan 43 työntekijää palvelemaan vanhus- ja vammaisväestöämme. Teksti Aulis Laaksonen palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja

7 7 Kun keskustaan tullaan lännestä Karjarannantietä, palveluasunnot ovat vasemmalla, joen puolella ensimmäisinä. Kuva Jan Virtanen Hoidon arviointi on erittäin vaikeaa esimerkiksi siksi, että vanhuksen kunto saattaa vaihdella jopa päivittäin. Keinoina määrittelyssä on toimintakykyarvionti ja tarvittaessa asiakkaalle tehdään muistitesti. Tehostettu palveluasuminen vastaa asukkaiden tarpeisiin Iso ja merkittävä asia Porille, sanoo kotipalvelun toimistopäällikkö Pirjo Rehula kaupungin uudesta ylpeydenaiheesta, Karjarannan palvelutaloista. Toukokuun alussa valmistuvat Palvelukoti Jokiranta ja Jokisuiston Palveluasunnot. Alakerrassa niiden välillä kulkee yhdyskäytävä, missä on rakennusten yhteinen kuntosali. Muut talot valmistuvat vuoteen 2012 mennessä. Porin ansio on siinä, että on vastattu ihmisten tarpeeseen. Joka vuosi on arvioitu tarvittavan noin 60 vanhusten asun- Pirjo Rehulan puhelin soi tiuhaan. Kuva Kristiina Suutari toa lisää. Ennen Karjarantaa oli olemassa 530 tehostetun asumisen paikkaa, joista 80 kaupunki tuottaa itse. Palvelukoti Jokirannan palvelut kaupunki tuottaa itse. Sosiaalikeskus on talossa vuokralainen ja vuokraa asunnot edelleen. Rehulalta löytyy vastaus Pirjo Rehula on saanut vastata sekä puhelimessa että kasvokkain hyvin moniin asumista koskeviin kysymyksiin. Iäkkäiden kaupunkilaisten määrä lisääntyy. Tehostettu palveluasuminen on niille, jotka eivät selviydy omassa kodissa. Toimintakyky ratkaisee. Kakkostalo on vammaisten palveluasumista varten. Kolmonen on jälleen vanhuksille. Karjarannan palveluasunnot toimivat myös hyvinvointiteknologian testaus- ja pilotointiympäristönä. hoidon arviointi vaikeaa Kahteen nyt valmistuvaan taloon tulee asunto yhteensä yli 80 henkilölle. Olemme kaikkein ikääntyvin kaupunki kymmenen suurimman kaupungin joukossa eikä esimerkiksi muistihäiriöisiä vanhuksia voida avopalveluilla turvallisesti hoitaa. Asiakkaat eivät välttämättä itse osaa hakea palveluita. Kun nähdään asiakaskunta avopuolella, huomataan että tehostettua palveluasumista tarvitaan. Tilojen valmistuminen on yksi asia ja asukkaiden valinta toinen. Valinnassa käytetään selkeitä yhteisiä kriteereitä. Vanhustyössä ja kotipalvelussa asiakkaan toimintakyvyn kartoitus on tuttua. SAS-työryhmä valitsee asukkaat. Kysymyksessä ei siis ole lentoyhtiö, vaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmä: selvitä, arvioi, sijoita. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja tekee sijoituspäätöksen. Luulisi, että kartoittaminen on suhteellisen yksinkertaista. Toisin kuitenkin on. Hoidon arviointi on erittäin vaikeaa. Se on vaikeaa esimerkiksi siksi, että vanhuksen kunto saattaa vaihdella, jopa päivittäin, Rehula huomauttaa. Arviointia helpottaa jossakin määrin tuttuus, mutta ei sekään aina auta. Kiinnostava työpaikkana? Työntekijähaussa tuli noin 400 hakemusta. Henkilökunta kokee talon haasteellisena ja miellyttävänä, Rehula tuumii. Lisäksi asunnon vetovoimaisuutta kuvaavat käsitteet: uusi, kodikas ja miellyttävä, sopivat tietenkin myös tänne. Muuttaminen on silti koska ja kenelle tahansa iso asia. Tärkeää on oikean tiedon antaminen. Asukkailla ja heidän läheisillään on oikeus tutustua asuntoihin etukäteen. He näkevät onko se ympäristö, jossa viihtyy. Vanhukset ovat olleet hoidettavina sairaalassa tai he ovat olleet intervallilla vanhainkodissa, joten he pystyvät suhteuttamaan eri paikkoja toisiinsa. Karjarannassa jokaisella on oma asunto, tilava huone suihkullisella vessalla. Aamupala tehdään paikan päällä, mutta lounas ja päivällinen tuodaan valmistuskeittiöstä. Henkilökunta katsoo, että asiakas syö ruokansa. Asukkaille järjestetään heidän voimiensa mukaista kuntoilua. Karjaranta lisää vaihtoehtoja Kaiken uuden edellä kannattaa muistaa, että koti on aina kuitenkin se ensisijainen hoitopaikka. Olisi mietittävä mikä on paras tapa ja paikka tukea asiakkaan itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Onneksi nyt on vaihtoehtoja, summaa Rehula. Teksti Kristiina Suutari

8 8 Porissa on potentiaalia metropoliksi Kyllä tänne haluaisi jäädä Porin kysytyimmässä opiskelija-asuntotalo Funkkiksessa asustelee yritysviestintää opiskeleva Satu Jokinen. Olin vuoden opiskelijavaihdossa Espanjan Madridissa. Nyt on työharjoittelu takana ja edessä on vielä muutama kurssi sekä päättötyö, jonka teen harjoittelupaikkaani. Sen jälkeen alan olla valmis tradenomi, Satu hehkuttaa. Satu on ehtinyt asustella mm. kimppakämpässä. Palattuaan maailmalta hän kertoo löytäneensä kivan kaksion melko helposti. Vuokra ei ole kovin korkea, ja siihen sisältyy sähkö, vesi ja nettiyhteys. Keskustaan on lyhyt matka, ja matka koululle on kohtuullinen. Monoa virtuaaliopiskelulle Parissakymmenessä vuodessa Porin koulutustarjonta on kasvanut roimasti. Pori on saanut oman yliopistokeskuksensa. Ei Porista täydellistä yliopistokaupunkia tule, mutta muutoin kaupungissa on potentiaalia uudeksi metropoliksi, Satu nauraa. Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa lukuisia eri koulutusaloja. Ammattikoulut ovat yhdistyneet Porin ammattiopistoksi. Olen opiskellut merkonomiksi Turussa. Pori tuntui hyvältä vaihtoehdolta jatko-opiskeluun. Täällä on kaverit ja sukulaiset, Satu kertailee valintaperusteitaan. Yritysviestintä vaikutti sellaiselta, josta voisi saada hyvät eväät esim. tiedottajan tai toimittajan hommiin. Sadun odotukset opiskelusta ovat olleet hyvin tyypilliset. Aikomus oli täydentää pohjakoulutusta ja syventää aikaisemmin Myös Satu Jokinen asuu täällä Porin suosituimmassa opiskelija-asuntola Funkkiksessa. Kuva Tomi Glad opittua. Joiltakin osin opinnot ovat olleet pettymyksiä. Antaisin negatiivista palautetta virtuaali-opiskelulle, koska liian monet kurssit järjestetään nykyään ilman kontaktiopetusta, Satu lataa jämptisti. Pilateksesta virtaa koko keholle Nykyään nuoret ovat hyvin valveutuneita pitämään kehostaan ja hyvinvoinnistaan huolta. On myös tyypillistä, että käydään opiskelujen ohella töissä. Minä vedän ryhmäliikuntaa kuntosalilla, lisäksi hoidan välillä kuntosalin vastaanottoa, Satu kertoo omasta työstään. Olen aina harrastanut liikuntaa. Nykyään olen löytänyt pilateksen. Se on rauhallista ja keskittymistä vaativaa. Jos ovat koulutusmahdollisuudet Porissa vuosien myötä laajentuneet, sitä ovat myös harrastusmahdollisuudet. Kyllä Porista varmasti jokainen löytää oman lajinsa. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät. Sadun mielestä työt eivät haittaa hänen opiskeluaan. Pitää osata organisoida ajankäyttönsä niin, että järkevästi miettii mitä milloinkin tekee, hän pohtii. Samaan hengenvetoon hän miettii opinnäytetyötään, sillä hän haluaa sen onnistuvan ja olevan hyödyksi harjoittelupaikalleen. Julkinen liikenne ei toimi Pori viettää 450 vuotista taivaltaan tänä vuonna. Sadulta löytyy selkeä mielipide kotikaupungistaan. Vuosien varrella käsitykseni kaupungista on muuttunut positiivisemmaksi. Yyteri ja Kirvatsi ovat parasta erityisesti kesällä. Iltaisin kävelykatu on hiljainen. Kesällä on enemmän menoa. Jazzit tuovat kivan väriläiskän katukuvaan. Talvisin kiekkopelit ovat sitä aitoa ehtaa Poria, Satu laukoo plussia kotikaupungistaan. Kaupungin tarjoamia palveluita Satu pitää hyvinä, mutta muu- tamaa negatiivista pullonkaulaa hän ei kauaa mieti. Bussiliikenne on päin jotakin peltoa, varsinkin kun vertaa Madridin liikenteeseen, joka on aivan omaa luokkaansa, mutta erittäin toimivaa. Junaliikenne voisi kulkea suoraan muuallekin kuin vain Tampereelle. Myös työllistyminen on ongelmallista. Opiskelemani alan töitä ei välttämättä löydy. Yritysten pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia vastavalmistuneiden työllistymiselle, jos haluavat pitää heidät käsissään. Kotiin pääsee aina takaisin Ensi syyskuussa Sadun olisi tavoite valmistua. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat hänellä vielä avoinna. Haluaisin jäädä Poriin, mutta työllisyystilanne aika paljon ratkaisee, minne suuntaan sukset luistavat. Tradenomin koulutus on yleiskoulutus, jolla ei välttämättä edetä suoraan johtajaksi, koska kilpailu on kovaa ja tradenomeja valmistuu runsaasti. Jos haluaa erottua massasta, niin tradenominkoulutus ei ehkä riitä. Muualla mahdollisuuksia on enemmän. Minä en ole ajatellut jääväni kaupan kassalle, Satu kertoo päättäväisesti. On mahdollista, että hakeudun jatko-opiskelemaan ulkomaille. Vaikka Pori onkin Sadun mielestä kiva kaupunki, niin hän myös suosittelee muille vaihtoon lähtemistä ulkomaille. Ehdottomasti kannattaa! Sieltä saa uusia ystäviä ja kokemuksia. Kielitaitokin paranee ihan huomaamatta, Satu luettelee. Ja pääseehän tänne kotiin aina takaisin. Teksti Ulla Rosenberg opiskelija, SAMK Opiskelun vastapainoksi Satu hyppää spinning-pyörän selkään. Opiskelija löytää asunnon Porista helposti Porista on kehittynyt varsin merkittävä opiskelukaupunki. Opiskelupaikkoja on runsaasti tarjolla. Kaikesta päätellen Porissa on hyvä asuntotilanne. 23 vuoden aikana en ikinä ole kuullut, että joku olisi jäänyt ilman asuntoa. Kapasiteettia on paljon, sanoo Porin YH- Asuntojen isännöitsijä Timo Jylhäsaari. Samoilla linjoilla Jylhäsaaren kanssa on Vuokraporin Peter Kouvo. Vuokra-asunto tilanne Porissa on hyvä. Ehkä hyvin varustelluista asunnoissa on hieman vajausta. Kaikille on löytynyt sopiva oma kolo, Kouvo kertoo. Haaveissa edullinen keskustakämppä Nykyajan opiskelijat ovat hyvin määrätietoisia. Enää eivät ole kimppakämpät suosiossa. Jylhäsaaren mukaan opiskelijoille vuokran kipurajana alkaa olla 350 euroa, johon sisältyy usein jo sähkö, vesi ja nettiyhteys. Kouvo kertoo opiskelijoiden olevan valmiit maksamaan vuokraa euroa kuukaudessa. Eniten halutaan saada oma pieni yksiö tai kaksio läheltä keskustaa. On toki niitäkin, jotka haluavat asunnon läheltä tulevaa kouluaan, Jylhäsaari kertoo. Tärkeintä on, että liikenneyhteydet toimivat hyvin, Kouvo selventää. Funkkis on ykkönen YH-Asunnoilla on suosituimmaksi hakukohteeksi noussut lähellä keskustaa sijaitseva Funkkikseksi ristitty talo. Sen osoite on Taiteilijankatu 1. Tähän kohteeseen emme pysty kaikkia sijoittamaan, mutta koulujen alkamisen lähestyessä muutkin kohteemme täyttyvät ripeästi. Vilkkain hakuaika vuodesta on yleensä heinäkuu, ja muutoinkin hakemuksia tulee sitä mukaan, kun koulut tekevät opiskelijavalintojaan. Teksti Ulla Rosenberg opiskelija, SAMK

9 9 Peruskouluun opettajiksi enemmän nuoria miehiä! Matti Pentikäinen on katsellut maailmaa noin kuusikymmentä vuotta. Monet kasvuun ja kasvatukseen liittyvät kysymykset saavat erityisopettajan tänään mietteliääksi. Minä olen saanut pojan ja miehen roolin. Vanhempani lähtivät aikanaan ilman vaihtoehtoja sotaa karkuun ja isä ajatteli silloin, että mennään niin pitkälle kuin päästään. Tultiin Poriin. Pentikäinen kävi neljä vuotta kansakoulua Koivistonluodossa, tehtaan kupeessa, pyrki ja pääsi lyseoon. Porin Lyseossa oli siihen aikaan vain poikia. Koulupäivän jälkeen kokoontui naapurustoon pieni kaveriporukka urheilemaan, poikaporukka. Jyväskylän yliopistossa jakauma kiepahti toisinpäin: Pentikäinen oli ranskanryhmänsä ainoa poika. Tuohon aikaan nuoret kehittyivät eri lailla kuin nykyään. Tämän päivän koulussa tytöt ja pojat ovat aika lailla samanlaisia. Sukupuolierot vähentyneet Olen niin sanottu klinikkaopettaja, selvittää Pentikäinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tyttöjen osuus klinikalla käyvistä on lisääntymässä. Pojat lähentyvät tyttöjä ja tytöt poikia. Opettajina kouluissa on edelleen runsaasti naisia. Koska enemmistö on naisia, se vaikuttaa työyhteisöön, mm. jokapäiväisiin keskustelunaiheisiin, juhliin ja illanviettoihin. Itse opetustyössä sukupuoli ei ole erottava tekijä. Koska peruskoulussa kuitenkin miehet ovat lukumäärältään vähemmistönä, heitä voisi Pentikäisen mielestä olla siellä nykyistä enemmän. Naisten ja miesten töistä Pentikäisellä on omat, omaan tilanteeseen sopivat käsitykset. En esimerkiksi ole mikään näppärä timpuri mikä on suuri vahinko. Kun on ikänsä opiskellut, ei ole ollut aikaa oppia miesten töille. Pojille ryhmä on tärkeä Erityisopettajalle jatkuva opiskelu ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita. Matti Pentikäinen kuunteli lastenpsykiatri Jari Sinkkosta maaliskuussa Porissa. Millaisia eväitä kuuluisa luennoija antoi koulutyöhön? Minulle oli yllätys, että Sinkkonen näkee yläkouluikäiset pojat hyvin stereotyyppisinä. He hyväksyvät vain tietyt, kapea-alaiset harrastukset. Esimerkiksi urheilua ja musiikkia pitäisi katsoa laveammalla sihdillä. Mielenkiintoista on, että porukka, jengi, sakki ne kaikki ovat pojille äärimmäisen tärkeitä. Pohjana lienee hätä omasta miehen mallista. Pahin tapa lyödä joku ryhmän ulkopuolelle, on nimittää hänet homoksi. Matti Pentikäinen menee mietteliääksi, kun puhumme nuorten ja aikuisten välisestä kommunikaatiosta. Varhainen, avoin ja rehellinen asioista keskustelu on paras konsti ongelmia vastaan. Tuki haetaan varsin usein ulkopuolelta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukipuhelimet ovat hyviä. Silti mietin, miksi nuoret niitä niin paljon käyttävät. Toki on hyvä, että he eivät ole vain kavereiden informaation varassa. Käytössä on vankkaa ja kiistatonta, tutkittua tietoa, että oppilaat eivät viihdy koulussa. Nuoret sanovat usein, että opettajat eivät kuuntele heitä. Tämä ei aina pidä paikkaansa, sanoo Matti Pentikäinen. Erityisopettajan haastattelu osoittaa taas kerran, että kehuista huolimatta suomalaisessa koulussa riittää parannettavaa. Tulos on hyvä vain siinä tapauksessa, että mukana ovat oppilaat, heidän vanhempansa ja kouluyhteisö. Kaikkia tarvitaan. Satakunnan ammattikorkeakoulu järjesti seminaarin sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksena Porissa. Luennoitsijana toimi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, joka käsitteli poikien kehityksen erityispiirteitä. Teksti ja kuva Kristiina Suutari Mikä on klinikka koulussa? Erityisopettaja Matti Pentikäisellä on paitsi henkilökohtaista myös työperäistä kokemusta pojan elämästä Klinikaksi sanotaan luokkaa, jossa oppilaat saavat apua oppimisvaikeuksiinsa. Tavallisimmat aineet ovat englanti, ruotsi, matematiikka ja äidinkieli. Opetus on yksilöllistä. Järjestelmä on joustava, oppilas voi saada apua yhden tunnin, toiset osallistuvat koko yläkoulun ajan.

10 10 Työn ääniä Henkilöstö mukana pääterveysaseman uudistamisessa Terveysviraston laboratorio on saanut ajanmukaiset tilat. Näytteenotto voidaan nyt hoitaa ripeästi ja asiakkaan intimiteettisuojaa entistä paremmin kunnioittaen. Nyt ovat odotustilat tyhjät. Niin nopeasti se aamuruuhka meni, huomaa Leena Tingander. Labran tiloissa istuskellaan ja odotellaan kutsun kuulumista. Intimiteettisuoja toimii, vaikka asiakasvirrat ovat valtavat. Viime vuonna näytteenotossa kävi henkilöä. Muutoksia entiseen on useita: eri paikkaan siirtynyt sisäänkäynti ja vuoronumerojärjestelmästä luopuminen. Pääterveysaseman näytteenottolaboratorioon tullaan joko valmiin aikavarauksen kanssa tai joissakin tapauksissa, esimerkiksi päivystyskäynneille palveluluukulle ilmoittautumalla. Tämä on yhden luukun periaate eikä käytössä ole vuoronumeroita. Kummallekin asiakasryhmälle hoitajan kutsu kertoo, milloin kysymyksessä on oma vuoro. Sisäänkulku näytteenottoon on muuttunut ja selkeytynyt. Kun ennen tultiin pääovesta, käytetään nyt uutta ovea terveysasemarakennuksen keskustan puoleisessa päädyssä. Uusi käytäntö vaatii aina opettelua ja totuttelua. Kun järjestelyihin on saatu jonkin verran tuntumaa, voi niiden tarkoituksellisuutta ja toimivuutta jo pikkuisen alkaa arvioida. Henkilöstö vaikuttamassa Osastonhoitaja Leena Tinganderilla on kokemusta vanhan ja uuden käytännön eroista. Hänelle ei ole epäselvää, että muutostyöt olivat enemmän kuin tarpeen. Laboratoriossa oltiin 28 vuotta samoissa tiloissa. Koko aikana ei tehty edes kunnollista peruskorjausta, pientä pintaremonttia vain. Tilat eivät olleet nykyvaatimusten tai asiakasmäärien edellyttämällä tasolla. Tämä korjausprosessi alkoi vuonna Silloin oli ensimmäinen ohjausryhmän kokous. Tinganderin mielestä on kiitettävää ja välttämätöntä, että työntekijöiltä kyseltiin näkemyksiä muutostöissä. C-rakennuksen ykköskerroksen peruskorjauksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Pentti Klemetti. Hän kyseli henkilökunnalta tärkeitä kysymyksiä. Me saimme sanoa mielipiteemme kaikesta. Lisäksi käytiin tutustumassa Tampereella ja Kuopiossa tehtyihin ratkaisuihin. Aina kun ollaan muutosten edessä, tulee esille kysymys remontoidako vanhaa vai rakentaako uutta. Päädyimme remonttiin. Siksi oli mietittävä, kuinka saadaan toivottu ratkaisu jo olemassa oleviin ulkoseiniin. Tinganderin vastuulla ei ollut vain oma näkökulma keskustelussa, vaan oli otettava huomioon koko osaston kanta. Olen ollut sanantuoja. On piirretty ja piirrätetty kohtia uudestaan. Kyllä siinä saatiin oikeasti vaikuttaa, löytyi kompromissi, hän kuvailee prosessia. Leena Tingander naurahtaa pikkuisen ja sanoo, ettei kolmeakymmentä naista ihan koko ajan kuunneltu. Mahdotonta se olisi ollut! Systeemi muuttui Nykyään asiakkaan ei tarvitse ilmoittautua luukulle, jos hänellä on etukäteen varattu aika. Hän voi istua suoraan odottamaan vuoroaan. Joka huoneessa on näytteenottajalla ajanvarauskirja. Tämä on yhden luukun periaate, iloitsee Tingander. Jos tulee päivystyspotilaana, pitää mennä ilmoittautumisen kautta. Päivystävä lääkärihän voi lähettää tänne. Silloin voi tulla ilman ajanvarausta ja täytyykin tulla. Vaikka järjestely on jo toiminut kolme kuukautta ja se on hyväksi havaittu, ei se välttämättä ole heti aukoton. Kysymyksiä riittää kulkusuunnista ja paikoista, vaikka kuinka viitoitetaan. Henkilöstö on tottunut opastamaan. Ongelmia on. Systeemiä täytyy vielä hioa. Meillä on seitsemän näytteenottajaa. Piti esimerkiksi miettiä, miten merkitään, jos joku ei tulekaan. Odotamme tietysti, että systeemi on paljon parempi kuin entinen. Asiakkaat ainakin sanovat, että nyt sujuu hyvin, osastonhoitaja Leena Tingander kertoo. Tingander toteaa, että laboratorio toimii aika lailla itsenäisesti. Ulkopuolinen ei voi tulla sanomaan, miten me työmme teemme. Itse on mietittävä. Paljon on muuttunut. Ennen kuusi asiakasta ja kuusi näytteenottajaa touhusi miten taisivat samassa huoneessa. Koko ajan oli pieni häly. Ei sitä silloin huomannut, kuinka rasittavaa se oli. Kun nyt on hiljaisuus, huomaa, että yhden asiakkaan palveleminen kerrallaan on luksusta. Myös asiakas on taatusti mielissään rauhallisuudesta. Näytteenottotilanteissa kysytään ja kysymyksiin vastataan aika intiimejä asioita. Intimiteettisuoja toimii, vaikka asiakasvirrat ovat valtavat. Viime vuonna näytteenotossa kävi henkilöä. Näytteidenotto on monipuolista Sairaanhoitaja Paula Hämäläinen iloitsee myös uudesta hoitokäytännöstä, joka auttaa henkilökuntaa jaksamaan työssä. Remontin aikana elettiin työmaalla. Oli aikamoinen kilinä ja kolina. Kun joku porasi, ei kuultu muuta. Kestettiin, kun tiedettiin, että kysymyksessä oli siirtymävaihe. Työ alkaa aamuseitsemältä. Hämäläisen päivästä osan haukkaavat ihopistokokeet, eli ammattikielellä prickit.

11 11 Oli aikamoinen kilinä ja kolina. Kun joku porasi, ei kuultu muuta. Kestettiin, kun tiedettiin, että kysymyksessä oli siirtymävaihe. Äiti on tullut käymään lasten kanssa terkkarissa: Maarit Myllymäki, Emilia ja Aleksi. Sairaanhoitaja Paula Hämäläinen arvostaa entistä rauhallisempaa näytteenottoa. Niillä testataan allergioiden varalta. Toisella käytävällä ovat EKG ja rasitus-ekg. On gynekologinen näytteenotto, on sokerija laktoosirasituskokeitten teko, Hämäläinen luettelee. Työntekijöillä vuorottelujärjestelmä Tietyt ihmiset tekevät viikon yhtä tiettyä työtä ja vaihtavat sitten, esimerkiksi gynekologisista kokeista sydänrasituksiin. Mutta on tehtäviä, joita hoitavat aina tietyt työntekijät. Huumepissojen otto esimerkiksi kuuluu tietyille, siihen tehtävään koulutetuille työntekijöille. Samoin MRSA-näytteet ottavat aina tietyt ihmiset. Meillä saa käydä myös Satakunnan sairaanhoitopiirin lähetteellä näytteenotossa, valottaa Hämäläinen. Satakunnan keskussairaala pystyy näin lyhentämään jonoaan. Ei siellä niin isot näytteenottotilat ole! Moni saa valita minne menee, mutta tulee mieluummin tänne. Tämä on tuttu paikka. Sydänfilmiläiset otetaan ensin. Sen jälkeen heistä otetaan verinäyte. Me toivomme, että sairaanhoitopiiri tilaisi asiakkaille ajan. Hämäläinen on huomannut asiakkaiden tyytyväisyyden. Näytteenottoon tulevat pitävät siitä, että kohtelu on heidän sen hetkistä tilannettaan kunnioittavaa. Odotustilassa silti odottajia? Laboratorion puolella on kaksi isoa aulamaista huonetta, jossa ihmisiä istuu odottamassa. Eikö järjestelmän pitänyt sujua niin, että odotusaika lyhenee ratkaisevasti, ellei sitten katoa kokonaan? Ovi aukeaa ja viileää ilmaa tulvii sisälle. Löytyipäs oikea ovi, riemuitsee päädystä sisään tullut. Missäs se teline on? Mistä se lappu otetaan? Hätääntyneen oloiseen kyselyyn vastaa tällä kertaa ensimmäisenä vertaisryhmä. Ei tarvita lainkaan jonotuslappua, yksi kertoo. Saa mennä suoraan tuonne luukulle, ellei ole varattuna aikaa, jatkaa toinen. Ja jos on aika, niin tänne istumaan. Täältä kutsuvat, kun oma vuoro tulee, rauhoittaa kolmas. Jaa, kutsuvat? Entä jos ei kuule? Jos on huono kuulo? Kyllä se vanha systeemi oli parempi. Näki ainakin numeron, protestoi neljäs. Porin pääterveysaseman löytänyt kaupunkilainen istuu kuitenkin huojentuneena toisten seuraan. Uusi käytäntö ei siis poista odottelua. Siihen on monta syytä. Joillekin asiakkaille järjestyy kyyti parhaiten heti aamulla, jotkut haluavat muuten vaan saapua ajoissa paikalle. On niitäkin, jotka haluavat olla perillä ensimmäisenä. He eivät ainakaan myöhästy! Myöhästyneen pitää mennä uudelleen ilmoittautumaan. Äiti lapsineen tietää käytännön. Me tulimme kokeisiin. Me on käyty täällä ennenkin! Muutostöitä riittää edelleen Terveysjohtaja Pekka Satomaa on helpottunut, kun töihin loppujen lopuksi päästiin käsiksi. Aloittaminen ei ole sama asia kuin valmis. Resursoinnin kanssa on pitkin matkaa ollut ongelmia. On tehty alun perin kokonaissuunnitelma 12 vuoden ajalle, mutta se jana pitkittyy vuoteen, pääasiassa rahoituskysymykseen ja priorisointiin liittyen. Kustannusarviot vaihtelevat miljoonan euron välillä. Hankalaksi pääterveysaseman muutostyön tekee sekin, että toimintaa on koko ajan. Siksi väki siirtyy paikasta toiseen. Nyt siirtyminen jatkuu ja jatkuu. Koko ruljanssin piti olla ohi ja talossa valmista suunnitelman mukaan vuonna Siitä se on siirtynyt vähintään viidellä vuodella. Peruskorjauksen ensimmäisen osan, laboratorion näytteenoton ja poliklinikan tilojen uudistamisen, piti alkaa vuonna Aloitus siirtyi vuoteen Nyt siitä on valmistunut puolet. Muutostöiden keskellä ehkä kovinta meteliä pitävä ja sitä vastedeskin jatkava kirvesmies Pasi Lepistö TPK:sta on ollut työmaalla reilun vuoden. Valmistumisaikaa ei tiedetä. Kun yksi kohta on valmis, jatketaan eteenpäin. Työ korjausrakentamisessa on Lepistön mukaan haastavaa. On se erilaista kuin uuden tekeminen, vaihtelevampaa. Et tee yhtä ja samaa, vaan teet kaikkea. Pasi Lepistö ja hänen työkaverinsa ovat tukkineet ovia ja eristäneet. He ovat purkaneet seiniä ja tilkinneet läpivientejä, taiteilleet timanttireikiä ja -leikkauksia, poranneet, hakanneet ja lyöneet lekalla. Kun laboratorion näytteenoton tiloissa alkaa olla valmista, työt jatkuvat muualla. Entinen labran näytteenotto muutetaan toiseen tarkoitukseen. Tietysti on ihan hyvä, että töitä riittää ja on riittänyt. Olen ollut kaupungilla töissä 27 vuotta. Pasi Lepistö arvioi, että pääterveysasema tulee tehtyä perusteellisesti kuntoon. On siinä monta moneksi! Teksti ja kuvat Kristiina Suutari Kirvesmies Pasi Lepistö ahkeroi työmaalla. Työn äänet kuuluvat.

12 12 Pori 450 vuotta Näyttelymestari Markku Hannula ja näyttelysihteeri Hannele Suominen ovat urakoineet Juhanasta ja Juhanan kaupungista juhlanäyttelyn Satakunnan Museoon. Björneborg ja Juhana yhdessä vuosisatoja Retken historiaan voi tehdä vierailemalla Satakunnan Museossa, jossa juhlitaan sekä kaupunkia että museota. Pori Juhanan kaupunki -teemalla Eteläranta ottaa vastaan kävijöitä koululaisista konkareihin. Kun Porin 450-vuotinen taival alkaa tässä vaiheessa olla useimmille jo tuttu luku, niin kannattaa muistaa, että Satakunnan Museokin on ehtinyt 120-vuotiaaksi. Satakunnan Museo on yksi maamme vanhimpia, perustajana Porin Suomalainen Seura. Kun museo 1899 siirtyi kaupungille, esineitä oli silloin jo useita tuhansia, kertoo tekstiilikonservaattori ja näyttelysihteeri Hannele Suominen. Hannele Suominen ja näyttelymestari Markku Hannula ovat urakoineet juhlanäyttelyn ja tehneet sitä varten runsaasti tutkimus- ja rakennustyötä. Kun näyttelyn työstäminen aloitettiin, kartoitettiin 1500-lukua ja tyylillisesti renessanssia. Samalla mietittiin lainoja: mitä Juhanalle ja hänen perheelleen kuuluvaa saataisiin Ruotsista. Lainapyynnöt lähtivät ennen kesälomia viime vuonna. Hannele Suomisen ja muiden työntekijöiden päänsärky oli, miten sitoa kaikki Poriin ja Satakuntaan. Aika haluttiin pitää 1500-luvulla, kaupungin perustamisen kummallakin puolella. Seuraavaksi käynnistettiin selvitys Porin kuninkaankartanosta, sen loistosta. Tilattiin pienoismalli aiheeseen perehtyneeltä helsinkiläisellä Timo Pitkäseltä. Sitä varten piti tutkia täällä koot ja muut. Alustava työ piirustuksineen oli iso, Markku Hannula kertoo. Piti täsmentää myös, mihin voitiin historiassa nojata. Tiedetään, mitä on siirretty Ulvilan kuninkaankartanosta Poriin. On jouduttu miettimään, miten oli eletty. Molemmat kartanot olivat aikansa mallitiloja. Hieno pienoismalli Suominen ja Hannula iloitsevat siitä, että aiheen kimpussa oli iso työryhmä. Työryhmän ulkopuolelta saimme käyttää lisäksi rakennustutkija Liisa Nummelinin asiantuntijuutta. Näyttelysihteeri ja -mestari uskovat, että tehdystä työstä, esim. pienoismallista, on iloa myöhemminkin. Se voisi olla tulevaisuudessa museon perusnäyttelyn osa. Henkilöhistoria ja valtapolitiikka Koululaiset tutustuvat 120-vuotiaaseen Satakunnan Museoon ja Porin 450-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näyttely on esillä lokakuun 5. päivään asti, museo senkin jälkeen! Jotta voisimme ymmärtää Juhanan vaiheita, tulee ensin katsoa vielä vähän kauemmaksi, toteaa museonjohtaja Juhani Ruohonen juhlavuoden päähenkilöstä. Minkälaiseen Ruotsiin Juhana syntyi, minkälaiset olivat hänen lähtökohtansa herttuana ja sittemmin kuninkaana? Tanskalaisvetoista Kalmarin unionia vastustavan kapinan johdossa ollut Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi Hän vakiinnutti kuninkaanvaltaa keskittämällä hallintoa ja siirtymällä vaalikuninkuudesta perintökuninkuuteen. Yksi Kustaan pojista oli Juhana, joka matkusti nuorena isänsä kanssa Suomeen. Matkan syynä oli Venäjää vastaan käytävä sota. Seuraavana vuonna kuningas antoi Juhanalle läänityskirjan, jolla tämä sai herttuakunnakseen Turun ja Kokemäenkartanon läänit (eli nykyiset Satakunnan ja Varsinais-Suomen) sekä Ahvenanmaan. Juhana ilmeisesti mieltyi seutuun ja ryhtyi etsimään linnoitettavaksi sopivaa kohtaa. Ulvilassa ei sellaista ollut, mutta kaupungille löytyi sopivan paikka Päärnäisten kylän hiekkaharjulta lähempänä merta ja jokisuuta. Juhanan pitkä uni Jouko Räty museon arkistosta kertoo myös Juhanalle sattuneesta haksahduksesta, joka oli olla kohtalokas Björneborgille. Hovi juhli kuninkaankartanossa, kuvailee Räty. Sattui kuitenkin niin onnettomasti, että Juhana-herttua nukkui maanantaina pitkälle iltaan ja unohti yhden asian. Hänen olisi pitänyt allekirjoittaa juhlallisesti valmiiksi laadittu Björneborgin kaupungin perustamiskirja, mutta sattuneesta syystä se jäi. Kuten dokumentit todistavat, Porin privilegion allekirjoitus tapahtui, mutta vasta tiistaina 8. päivänä maaliskuuta A.D Teksti ja kuvat Kristiina Suutari LAPSET JA NUORET OVAT MUSEON KUNNIAVIERAITA Tikku & Melli Satakunnan Museon kahvilassa on esillä Satu Paakkalan kuvituksia Aira Savisaaren lastenkirjaan Tikku & Melli. Näyttely on avoinna saakka. Vapaa pääsy. Pitää Porista! Tositarinoita Porin historiasta Nukketeatterin Sytkyjen jännittävä esitys tarjoaa lapsille tuokiokuvia Porin historiasta. Esityksen on valmistanut Sytkyjen Juha Laukkanen, paperinuket Susanna Kaapu ja pienoismallit Satakunnan Museon näyttelymestari Markku Hannula. Musiikkina soivat mm. Selim Palmgrenin sävellykset ja Juhanan veljen, Erik XIV:n fanfaari. Esityksessä kuullaan myös aitoa renessanssiajan musiikkia. Esitysajat: la klo 12, 13, 14 ja 15, Museoiden yönä la klo 17 ja 18, su klo 12 ja 13. Vapaa pääsy. Nikkaroi mieleisesi pienoismaja! Perinteinen lasten rakennuspaja Rakennuskulttuuritalo Toivossa Museoiden yönä lauantaina Avoinna kello Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Vapaa pääsy. Kivikaudelta kaupunkiin Lasten kesäleirit ja Lasten historialeirit luokkalaisille lapsille. Tutustutaan Satakunnan ja Porin menneisyyteen kivikaudelta nykypäivään. Satakunnan Museon, Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Porin lastenkulttuurikeskuksen yhteishanke. Hinta 60 /lapsi, saman perheen lapset 50 /lapsi. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Satakunnan Museo, museolehtori Carita Tulkki ,

13 13 Pori 450 vuotta Juhlavuosi kukkii Kaupungin kasvihuoneella näyttää jo sangen kesäiseltä. Ensimmäiset kesäkukat on kylvetty jo helmikuussa. Hieman lyhyemmän kasvuajan tarvitsevia kylvetään parasta aikaa. Talvi ja kevät ovat kasvihuoneella kiireistä aikaa. Kylvämisen lisäksi suoritetaan mullan- ja ruukunvaihtoa. Töiden tahti kiihtyy kesän lähestyessä. Tavoitteena on, että kasvit olisivat istutuskunnossa kesäkuun alussa. Perinteisesti olemme pitäneet kesäkuun 12. päivää istutusten rajapyykkinä, sillä sen jälkeen säät ovat yleensä suotuisia herkille kesäkukille eikä yöpakkasia enää ole, kasvihuonepuutarhuri Mari Sainio kertoo. Nykyaikoina säät ovat tosin niin arvaamattomia, että toukokuussa saattaa olla hellettä ja juhannuksena hallaa. Lopullisesta istutusajankohdasta päätetään, kun säätiedotukset vakuuttavat meidät kesän alkamisesta, hän jatkaa. Kasvihuoneella töitä ympäri vuoden Kesän istutusten suunnittelutyöt aloitetaan aina jo edeltävän kesän lopussa. Kaikki istutukset kuvataan. Syksyn aikana pohditaan, missä on onnistuttu ja olisiko jossain parantamisen varaa. Töitä siis riittää vuoden ympäri. Istutusten aikataulut täytyy miettiä tarkkaan. Kaikki mitä voidaan, pyritään tekemään etukäteen. Kesäksi kasvihuoneelle saadaan muutama käsipari lisää, mutta muutoin työt tehdään vakiomiehityksellä. Onneksi meillä on täällä niin kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa, että suuremmatkin työrupeamat hoituvat mallikkaasti, Sainio kiittelee. Kesän ykköskohde on Raatihuoneenpuisto Viime kesän suuri projekti oli Raatihuoneenpuiston perusteellinen uudistaminen juhlakuntoon kuluvaa vuotta silmällä pitäen. Puistossa on uusittu suihkulähde, kastelujärjestelmä ja nurmikko. Myös istutusalueet on kunnostettu. Puisto on nyt kesää varten hienossa mallissa. Olemme saaneet työstämme mukavasti palautetta, josta suurin osa on onneksi positiivista. Toki parannusehdotuksiakin tulee, Sainio kertoo hymyillen. Koska suurimmat työt ovat jo valmiina, ei juhlavuosi aiheuta suuria muutoksia. Jotakin uutta on kuitenkin luvassa. Tänä kesänä tärkeässä roolissa on remontoidun kaupungintalon piha, joka sekin on kokenut muodonmuutoksen. Pihalle on ilmestynyt näyttävä kivetys ja lämpimien säiden tultua paikalle tuodaan kesäkukkia piristämään harmaata ilmettä. Kukkia nähdään tänä keväänä ja kesänä sellaisissakin paikoissa, joissa niitä ei ole aiemmin ollut. Istutimme syksyllä kaupungin sisääntuloväylien liikenneympyröihin tulppaaneja, jotka kevään edistyessä nousevat esiin, Sainio kertoo. Kukkien kiireinen kesä Osa Porin lukuisista kesätapahtumista tuo lisätöitä myös kasvihuoneen väelle. Reposaaren Loma-asuntomessuille on suunnitteilla tavallista enemmän kesäkukkia. Istutimme jo viime kesänä niin sanottuja kokeilukasveja messuja ajatellen. Uusia kasvejahan ei voi noin vaan kylvää ja ottaa käyttöön, vaan niiden toimivuutta pitää ensin testata. Loma-asuntomessujen kaltaisten erikoiskohteiden suunnittelutyöt aloitetaan siksi jo aina edellisellä kasvukaudella, Mari Sainio selostaa. Kesän toinen suuri lisäpanostusta vaativa tapahtuma on SuomiAreena heinäkuussa. Tuolloin kaupunginpuutarhan väki on mukana Hanhipuiston istutustapahtumassa. Muumit taas kadulle Eetunaukiolta ja kävelykadulta tutut kukkatornit ilmestyvät tänäkin vuonna katukuvaan. Kukkatornit kasvatetaan kasvihuoneella mahdollisimman Mari Sainio esittelee kesäkukkien taimia. reheviksi, jotta tukirakenne saadaan piiloon. Jos rakenteet jäävät näkyviin, innostuu joku heti kiipeilemään näissä meidän muumeissamme, Sainio naurahtaa. Toivomme tästä kesästä hieman edellisiä sateisempaa, jotta kukkia ei tarvitsisi kiertää jatkuvasti kastelemassa. Vaihtelevat säät tekevät kasvien hoidosta joskus haastavaa, Sainio toteaa. Teksti ja kuva Katri Ojala Viherkasveja vuokralle Vuokraajien mukaan lähtee laakeripuita sekä tuuheita sorvarinpensaita. Teksti ja kuva Katri Ojala Kaupunginpuutarhan pyörittämällä viherkasvien vuokrauksella on pitkät perinteet, mutta siitä huolimatta yllättävän harva on palvelusta selvillä. Kuka tahansa on tervetullut vuokraajaksi. Vuokrattavat kasvit ovat pääasiassa suurempia viherkasveja kuten laakeripuita, sorvarinpensaita ja saniaisia. Juhlien piristykseksi Yleensä kasveja vuokrataan elävöittämään juhla- tai kokoustilaa. Yksityiset henkilöt saattavat hakea muutaman kasvin ylioppilasjuhliin, kun taas koulut haluavat suurempia kokonaisuuksia päättäjäistilaisuuksiin. Vuokrausta tapahtuu myös paljon kaupungin sisälle. Esimerkiksi museoille viedään kasveja näyttelyiden avajaisiin. Suurimmat sesongit sijoittuvat koulujen loppumiseen toukokuulle ja jazzeille heinäkuussa. Juhlavuonna vuokrattavien kasvien määrä on hieman normaalia suurempi. Joustavaa palvelua Haluamansa kasvit voi itse käydä valikoimassa kasvihuoneella, mutta soittamallakin asiat hoituvat. Vuokratut kasvit voidaan toimittaa paikalle tai ne voi itse käydä hakemassa. Yksityiselle henkilölle noutaminen on yleensä taloudellisempi vaihtoehto, kasvihuonepuutarhuri Mari Sainio kertoo. Viherkasvin vuorokausivuokra on 6 euroa, lopullinen hinta siis 7,32 euroa. Joskus asiakas haluaa lisäksi pieniä ruukkukukkia. Silloin hinnoista neuvotellaan erikseen, Sainio jatkaa. Useat juhlat ja tilaisuudet sijoittuvat viikonlopulle, jolloin kasvihuoneella ei ole henkilökuntaa. Vuokrattavat kasvit voi kuitenkin noutaa jo perjantaina ja palauttaa maanantaina. Asiakasta veloitetaan tällöin vain niiltä päiviltä, joina kasvit ovat olleet käytössä.

14 14 Juuret Porissa Yrittäjäsuvun vesasta kansainvälinen tenoritähti sissä produktioissa. Yksi uran huikeimmista kokemuksista on Englannissa tehty hiphopooppera. musiikkia ei jälkikasvulle väkisin tuputeta. Nyt poika haaveilee rokkarin urasta; kuopus tahtoo poliisiksi tai tutkijaksi. Näkeehän sen päällepäin, että mies nauttii työstään. Ville Salonen käy Porissa sukuloimassa aina, kun työt antavat myöden. Ei se, että asun Helsingissä tee minusta vähemmän porilaista. Puhun porin murretta ja sanon aina olevani nimenomaan porilainen tenori, Salonen toteaa syntyjuuristaan. Salosen Leipomo on ollut koko suvun yhteisprojekti. Ville aloitti torimyyjänä 6-vuotiaana. Myöhemmin 1990-luvun alussa tuli kuvioihin uusi perheyritys, Paratiisin Taimitarha. Kesät tulee huhkittua taimitarhalla vieläkin. Selkähän siinä tulee aluksi kipeäksi, kun sisätyöntekijä siirtyy ulkohommiin, Salonen myhäilee. Armeijan jälkeen nuoren miehen elämä vei Tampereelle, yliopistoon lukemaan kansainvälistä politiikkaa. on kaikista kallein ja haasteellisin taide-muoto. Salosella ei mene viikkoa ilman koelauluja. Aloitin koelaulut 6-vuotiaana ja edelleen ne ovat yhtä kauheita tilaisuuksia. Siihen ei totu koskaan. Epäsäännöllinen freelancerin työ ei ole Saloselle kuitenkaan rasite vaan päinvastoin mahdollisuus toteuttaa itseään useissa eri projektissa. Nyt olen oma herrani ja tyytyväinen tilanteeseen. Aina pitää pyrkiä siihen, että työn alla oleva tuote on se sitten lauluesitys tai jokin muu on itselle perusteltu ja, että se myy, tähtitenori pohtii. Salonen joutuu matkamaan työn perässä sinne, missä sitä kulloinkin on. Joskus sanat unohtuvat kesken kaiken, ammattilaiseltakin. Ihminen ei ole kone. On osattava nauraa itselleen ja annettava anteeksi. Suomen kielellä aukkojen paikkaaminen luonnistuu vielä, mutta vierailla kielillä se on vähän haastavampaa. Haaveissa talvi sitruspuiden katveessa Kiinnostavan tarjouksen edessä Salosen perheessä ollaan valmiita muuttamaan jopa ulkomaille. Sellainen maa olisi mukava, missä sitruspuut menestyvät talvella. En laittaisi Pohjois-Italiaa lainkaan pahakseni. Suomalaista huipputenoria on kuultu monissa kansainväli- Se oli kansainvälistä, uraa uurtavaa taidetta, jossa yhdistettiin nuorten hiphop-kulttuuria klassiseen musiikkiin. Teimme Mozartin Cosi fan Tutten, joka sai Englannissa aivan mielettömän vastaanoton. Lasten kanssa lavalla Salonen on tehnyt viime aikoina paljon töitä lasten parissa. Vastikään hän ohjasi porilaisia lapsia Palmgren-opistolla esitetyssä Sotajoulukuu-oopperassa. Ensi kesänä Ville Salonen nähdään koirapuvussa Savonlinnan Oopperajuhlilla. Kyseessä on lastenooppera 7 Koiraveljestä. Lasten kanssa työskenteleminen on vähän kuin olisi armeijassa. Lapset kyllä tottelevat, kun heille antaa selkeät käskyt ja tekee itse mukana. He ovat samanlaisia esiintyjiä ja ammattilaisia kuin me aikuisetkin, Salonen toteaa pilke silmäkulmassa. Pääasia on, että lapset saavat onnistumisen kokemuksen ja nauttivat siitä, mitä yhdessä tehdään. Salosen esikoispoika on esiintynyt isän mukana oopperassa nelivuotiaana. Vaikka kokemus oli molemmin puolin myönteinen, Vanhoja klassikoita ja nykymusiikkia Paljon on koettu ja paljon on vielä kokematta. Yksi Ville Salosen unelmarooleista olisi Tsaikovskin Jevgeni Onegin Lenski. Menisin tekemään sen, koska vaan, ihan mihin vaan pyydettäisiin. Salonen tekee paljon myös nykymusiikkia. Hän on kantaesittänyt kaiken kaikkiaan neljä teosta. Toisin kuin klassikkoja esitettäessä ihmiset eivät tiedä, mitä odottaa. Kun tekee jotain uutta, on mahdollisuus laittaa itsestään enemmän likoon. On helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä. Heinäkuussa Ville Salonen kiitää suoraan Savonlinnasta ilmojen halki Kirjurinluodon Suureen viihdekonserttiin. Esittämäni kappaleet ovat tenorien klassisia rakkauslauluja. Toivon, että konsertista muodostuisi rento kesäpäivän piknik-hetki. Teksti Virpi Laiho Kuvat Eetu Henttonen Minusta piti tulla diplomaatti. Kieliopinnoista on ollut Saloselle paljon hyötyä. Hän hallitsee keskeisimmät oopperakielet. Poikakuoron kasvatista onnellinen freelancer Vuonna 1979 Salonen aloitti poikakuorossa, jossa hän lauloi yksitoista vuotta kunnes pyrki Palmgren-opiston klassisen laulun linjalle. Teen kaikkea laidasta laitaan: puheteatteria, oopperaa, operetteja, kirkkomusiikkia, musikaaleja, konsertteja Oopperasta pidän eniten. Siinä yhdistyy laulaminen ja näytteleminen. Se Mielelläni asuisin Porissa ja kasvattaisin lapseni siellä. Asuminenkin olisi monin verroin halvempaa kuin Helsingissä, Salonen haaveilee. Elinikäinen ramppikuume Lavalle nouseminen jännittää joka kerta. Perhoset eivät lennä vatsanpohjasta, vaikka olisi kuinka monta onnistunutta kokemusta takana. Nykyään kaikki haluavat harrastaa jotakin extremelajia. Tunne, että luovuttaa sisäisen kontrollin ja antaa palaa, on se juttu, minkä takia tätä tekee ja joku vielä maksaa tästä, Salonen kuvailee tuntojaan parrasvaloissa. Viime aikoina Ville Salonen on tehnyt paljon töitä lasten kanssa.

15 15 Pori 450 vuotta Deus Protector Noster kuorolaiset tilaussävellyksen kimpussa Pori Organ festivaalin avajaiskonsertissa 3. kesäkuuta kuullaan Jukka Linkolan Deus Protector Noster tilaussävellyksen kantaesitys. Ognian Vassilev, Saara Tiainen ja Lenita Koskinen kehuvat kuoron hyvää yhteishenkeä. Porin 450-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sävelletyn messun erikoisuus on graduale-osassa käytetty tyypillinen porilainen virsi. Messussa ei kuulla laulusolisteja. Porin Filharmonisen kuoron ja Pori Sinfoniettan lisäksi Keski-Porin kirkossa esiintyvät urkutaiteilija Jan Lehtola sekä saksofonisti Jukka Perko. Hengellisen musiikin ja jazzin yhdistäminen tekevät teoksesta mielenkiintoisen, Porin Filharmonisen kuoron taiteellinen johtaja Ognian Vassilev kertoo. Kuoro on harjoitellut tilausmessun osia sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet. Ennen sävellystyön aloittamista Linkola tutustui kuoroon huolella. Valmistautumisaikamme on todella lyhyt siihen nähden, että teos on näin iso. Kuorolla on teoksessa kahdeksan osaa. Tämän teoksen tekeminen on ollut mielenkiintoista, koska aikaisemmat produktiot ovat olleet klassisia. Nyt vuorossa on vähän modernimpaa ja jazzahtavaa musiikkia, jossa on aivan erilaiset rytmitykset ja sointukulut. Tätä on ollut kivaa ja haastavaa tehdä, kuorolainen Lenita Koskinen toteaa. Vaikka tämä on nykyaikaista musiikkia, sitä on helppo kuunnella. Olen varma, että teos iskee helposti yleisöön, Vassilev lisää. Kaikki teoksen osat on nyt luettu kertaalleen. Isoin ja vaikein vaihe ns. likainen työ on nyt tehty. Vassilev vakuuttaa, että aikataulussa ollaan. Seuraavaksi yhdistetään messun osat ja aloitetaan yhteisharjoitukset koko kuoron kesken. Vierailla kielillä laulaminen Entä miten luonnistuu kuorolaisilta vierailla kielillä laulaminen? Suomen lisäksi Deus Protector Noster teoksessa kuullaan englantia, latinaa, italiaa, espanjaa ja venäjää. On mukavaa päästä käyttämään ja harjaannuttamaan kielitaitoaan käytännössä, Lenita toteaa. Itselläni on vaikeuksia kielten lausumisessa, koska en ole paljon kieliä opiskellut. Onneksi meitä ovat ohjaamassa Ognian sekä äänten harjoittaja Mira. Apua tulee myös kuoroon lukeutuvilta kielenopettajilta, toinen aktiivikuorolainen Saara Tiainen kertoo. Työmoraali huipussaan Pitkät, nelituntiset harjoitukset perjantaisin työviikon päätteeksi eivät saa naisten laulukipinää sammumaan. Harjoitukset nollaavat hyvin työviikon, Koskinen toteaa. Kahvitauolla jutellaan mitä jutellaan, muuten tehdään kovasti töitä, Tiainen tähdentää. Kuorolaisten työmoraali on huipussaan. Missään ei ole ollut samanlaista yhteishenkeä kuin tässä. Olen johtanut myös ammattilaiskuoroja. Siellä mietitään Maestro, meille ei makseta tästä enempää. Tämä harjoitus loppuu tähän, Vassilev kertoo huvittuneena. Onhan siinä aina järjestelemistä, että saa vapaata viikonloppuisin leireille ja konsertteihin. Onneksi työkaverit ovat olleet ihanan kannustavia ja joustavia, keittiöapulaisena kaupunginsairaalassa työskentelevä Tiainen kertoo. Lenita kertoo, että koulumaailmassa aikataulujen järjestäminen on vaikeampaa. Itselle pitää hankkia sijainen. Musiikin ympäröimä lapsuus Lenita Koskinen aloitti kuorossa laulamisen 12-vuotiaana, 32 vuotta sitten. Saara Tiainenkin on ollut laulamisen tiellä jo vuodesta Koskinen on lapsikuoro Katajanmarjojen kasvatti. Tiainen aloitti uransa Porin Katajakuorossa. Porin Filharmonisessa kuorossa naiset ovat olleet mukana alusta asti, vuodesta Kuoro on yksi Suomen isoimmista. Sekakuoron naisvaltaisissa riveissä esiintyy niin nuoria kuin varttuneimpiakin laulajia yhteensä heitä on kahdeksankymmentä. Koskinen on yksi mezzosopraanoista (1. altto). Tiainen laulaa yhtä äänialaa alempaa: hän on kontra-altto (2. altto). Isoisä oli musikaalinen. Mestaripelimanni Lindforsin Arvo kävi usein tuffan kanssa soittelemassa: tuffa soitti haitaria ja Arvo viulua. Heitä olen pikkutyttönä kuunnellut, Koskinen muistelee. Olen perinyt laulunlahjani äidinmaidossa. Äitini lauloi aina navetassa töitä tehdessään; antoi lehmille musiikkiterapiaa, Kurikasta kotoisin oleva Tiainen hymyilee. Myös isäni oli kuoronjohtaja. Lapsuuteni meni kuorojen harjoituksissa, jossa yritin pitää hiljaa hauskaa. Äitinikin lauloi kuorossa, Vassilev kertoo. Ognian Vassilevilla riittää musiikillisia intohimoja ja energiaa. Porin Filharmonisen kuoron lisäksi hän johtaa Porin Oopperakuoroa, Sekakuoro Temporia, Naiskamarikuoro Sempreä sekä Nuorisokamarikuoro Balanssia. Olen harjoituksissa kaikki arki-illat ja lauantain. Se saa riittää, mies naurahtaa. Teksti ja kuva Virpi Laiho & Jukka Linkola: Deus Protector Noster messu Pori Organ Festival Tiistaina klo 19.00, Keski-Porin kirkko Jukka Linkola, kapellimestari Jukka Perko, saksofoni Jan Lehtola, urut Pori Sinfonietta Porin Filharmoninen kuoro, valm. Ognian Vassilev Liput: 16/ 14/ 12/ 6/ 3 e

16 16 Mirjami ja Juhani Pelkosella on jo katse tiukasti kohti kesää, kun he istahtavat hetkeksi kesken rakennushommien saunatupaansa kahvitauolle. Tiiliä kärrätessä hoitui kuntoilukin Mummolla on alkanut hauikset kasvaa, totesi riemastuneena Mirjami ja Juhani Pelkosen 9-vuotias lapsenlapsi. Mummon hauikset eivät ole Pelkosten viiden lastenlapsen ainoat ilonaiheet, sillä koko jälkikasvu on isovanhempien mukaan aivan innoissaan Reposaareen nousevasta lomaasunnosta. Mirjami ja Juhani Pelkonen olivat katselleet talon paikkaa jo Viroa myöten. Siellä ja Kokemäelläkin he jo jättivät jostakin talosta tarjouksen, mutta ne eivät tärpänneet, eikä se pahemmin Pelkosia harmittanutkaan. Reposaaren ja sen luonnontyrskyjen suuntaan he olivat jo katselleetkin. Porin loma-asuntomessuista kuultuaan ja Reposaaren tontteja katseltuaan Pelkoset tiesivät heti, että Reposaareen rakennetaan, jos vain juuri se mieluinen tontti saadaan. Onni oli myötäinen, ja kauppakirjat tontista tehtiin 25. toukokuuta. Saman tien alettiin laahata kiviä Peipohjasta, sillä halusimme pengertää tontin itse kivillä, Juhani Pelkonen kertoo. Pelkosten rantapenger onkin todella kaunis, mutta on siinä tarvittu miesvoimaa järeämpääkin kalustoa ennen kuin kaikki rannan mahtavat kivet on saatu paikoilleen. Laattakiviä pitkin on mukava laskeutua mereen uimaan. Lapsenlapset rakastavat hyppiä mereen kiviltä ja joku kivistä on kuin tehty pöydäksi matkan varrelle. Luonto, merenlahti ja naapurina toisella puolella oleva Meripelastusseuran venevaja olivat ne tekijät, jotka viehättivät meitä juuri tässä tontissa. Tontilla on hyvä paikka kahdelle rakennukselle, ja kun sai vielä rakentaa veden päälle, niin kaikki oli kohdallaan, Juhani Pelkonen kuvailee. Paluu Satakuntaan Pelkoset ovat paluumuuttajia, sillä Mirjami on kotoisin Preiviikistä ja Juhani on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Kokemäellä. He muuttivat viime elokuussa Porin Viasvedelle talviasuttavaan kesämökkiinsä 36:n Tuusulassa asutun vuoden jälkeen. Loma-asunnon rakentaminen lähes pelkästään omin voimin ei pelottanut, sillä Juhani Pelkonen on ehtinyt uransa aikana rakentaa kymmeniä taloja. Omia talojakin on tullut tehtyä aiemmin kolme, Reposaaren loma-asunto on neljäs. Sitä ei tiedä, olisiko viimeinen, sillä se viideshän olisi se paras talo. Olen aina tykännyt haasteista, joten ei tiukka aikataulukaan pelottanut, muurarina työuransa aloittanut ja urakoitsijana eläkkeelle jäänyt Juhani Pelkonen kertoo. Dosentti, filosofian tohtori Mirjami puolestaan on psykologina tehnyt koko ikänsä töitä nuorten parissa. Hän on suorittanut jatko-opintoja tohtorintutkinnon jälkeen. Nyt hän alkaa jo vähitellen höllätä työntekoa ja suunnittelee jäävänsä kokonaan eläkkeelle, kunhan saa vielä ohjauksessaan olevien opiskelijoiden tekeillä olevat väitöskirjatyöt saateltua loppuun. Työmaalla pariskunta on huhkinut päivittäin aamuvarhaisesta. Joskus on sentään pidetty yksi vapaapäiväkin viikossa. Vähän huilattiin etukäteen, kuittaa Mirjami Pelkonen, joka on ollut verrattomana hanslankarina työmaalla. Hän joutuu varmaan vielä loma-asunnon valmistuttuakin kulkemaan jonkun aikaa kottikärryjä työntäen välttyäkseen vieroitusoireilta. Tiili oli selvä materiaalivalinta Pelkosten talo ja saunarakennus, Tiilerin Lomaparatiisi, on muurattu tiili tiileltä. Materiaalivalinta ei ihmetytä lainkaan, kun kuulee, että pariskunnan rakennusfirma oli nimeltään Uudenmaan Tuplatiili Oy. Kaikki yrityksen myyntiin rakentamat talot olivat tiilestä. Se on kestävä, ajaton, huoltovapaa, sitä ei tarvitse maalata kahden vuoden välein, Juhani Pelkonen luettelee. Hänen laskelmiensa mukaan tiilitalo ei ole yhtään sen kalliimpi kuin mikään muukaan talo. Tiilitaloja rakennettiin paljon 1970-luvulla, jolloin oli paljon tyyppitaloja omakotirakentajille. Aiemminhan esimerkiksi majakat ja kasarmit tehtiin tiilestä. Yhtenä syynä tiilitalojen vähäiseen rakentamiseen saattaa Juhani Pelkosen mielestä nykyään olla lisääntynyt byrokratia. Se on lisääntynyt niin paljon, että puoli vuotta saa juosta virastoissa, jos itse alkaa rakentaa. Loma-asuntomessuille rakentaminen ei ole sen kummempaa kuin muukaan rakentaminen. Sen se kuitenkin tekee, että joissakin asioissa menee vähän matalamman aidan yli kuin jos olisi aikaa rakentaa kaikessa rauhassa, Juhani Pelkonen kertoo. Pelkoset ovat omien sanojensa mukaan asuneet aina aiemmin rauhallisella paikalla, mutta nyt he nauttivat jo etukäteen siitä, että palvelut ovat loma-asunnon lähellä. Bussipysäkki on vieressä ja kaikki palvelut ovat alle kilometrin päässä. On mukava olla ihmisten ilmoilla, Mirjami sanoo. Pelkoset aikovat elää ihan tavallista arkea Reposaaressa, kunhan messut ovat ohi ja he pääsevät lomailemaan taloonsa, lämmittämään leivinuunin ja sytyttämään tulen takkaan vaikka saunarakennuksen tuvassa. Otetaan aurinkoa ja ongitaan, kuljetaan ja kattellaan, Pelkoset suunnittelevat. Teksti Asta Matikainen Kuvat Antti-Jussi Marjamäki Isäntä Juhani Pelkonen kokeili, millaista olisi lämmitellä uuninpankolla.

17 17 En tiedä mikä minusta tulee isona Porin ammattiopistolla aikuiskoulutus- ja tukipalveluiden tehtävissä toimii Miia Reiman. Hän muutti vuonna 1995 Tampereelta Poriin opiskelemaan. Työelämä vuosien kuluessa Miialla kipinöi uusi ajatus opiskelusta. Syksyllä 2006 hän aloitti opiskelun Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Yrittäjyyteen liittyvät kurssit ovat lähinnä yrittäjyyteen jo päätyneille ja omaa yritystä perustamassa oleville opiskelijoille, Miia selventää. Ylemmän AMK-tutkinnon koulutus järjestetään monimuotokoulutuksena. Se luo mahdollisuuden edetä uralla. Tutkinto antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Koulutuksessa pyritään hyödyntämään opittua omassa työssään. Lähiopetusta on joka kolmas viikko. Tehtäviä riittää joka illalle. Virtuaalista opetusta on liikaa. Yhteys opettajiin on vain netin välityksellä, Miia kertoo opetuksesta. Haasteellinen projekti Työn ja opiskelun yhteensovittaminen on haasteellinen projek- ti. On tärkeää pysyä pääryhmän mukana ja olla läsnä kontaktitunneilla. Pieni kurinpalautus on välillä paikallaan. Ajankäyttö pitää osata organisoida. On lapsellista ajatella kaiken hoituvan itsestään, Miia hymähtää. Vaikeinta Miialle on ollut vain englannin kieli. Hyvin on selvitty, vaikka usko onkin meinannut loppua. Meitä on 25 opiskelijaa eri puolelta Suomea. Keskusteluista heidän kanssaan saa aina uutta virtaa. Ylempi AMK tutkinto on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto jatko-opiskeluun. Aikaa pitää uhrata, ja oma elämäkin on oltava balanssissa, Miia opastaa. Tukea ja pään putsausta Opiskelu on monelle uuden elämän alku. Työpaikat vaihtuvat, toisilla elämänkumppanit. Minullakin vaihtui ukko! Miia naurahtaa. Pahojakin hetkiä on koettu, jolloin molemminpuolinen tuki on paikallaan. Jotta elämä ei olisi pelkkää työtä ja opiskelua, niin oma kehokin kaipaa huolehtimista. Käsityöt, sähly ja kaikenlainen näpertely ovat mielekkäitä pään putsauskeinoja. Muutama vuosi kerrallaan eteenpäin Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita tarvitaan kehittämis- ja johtotehtävissä. Miialla ei koulutuksen puutetta ole, vaikka tulevaisuuden suunnitelmat ovat hieman haussa. Kun aikoinaan suoritin lukion ja tradenomikoulutuksen, en tiennyt mikä minusta tulee isona. Nyt käyn tätä koulua enkä tiedä vieläkään, Miia nauraa. Tiedotustyö on lähellä sydäntä. Myös yrittäjyys on alkanut kiinnostaa enemmän. Tärkeä osa opintoja on opinnäytetyö, joka usein tehdään omalle työnantajalle. Ensi joulukuussa on aikomus valmistua. Silloin päättyy Osaamista ikä kaikki hanke, jonka tarpeista opinnäytetyöni aihe sai alkunsa. Ystävät pitivät aluksi hulluutena muuttoa Poriin, mutta porilaisuushan on hulluutta. Täytyy olla todella iso ja painava syy, että muuttaisin täältä pois. Teksti Ulla Rosenberg Kuva Jan Virtanen Ammattistartti uravalinnan avuksi Catarina Kasalan (takana vas.) pitkäaikainen toive parturi-kampaajaopinnoista toteutui ammattistartin kautta. Matkailualalla opiskeleva Helena Koskinen haaveilee työpaikasta kylpylässä. Edessä ryhmänohjaaja Timo Lehto. Porin ammattiopistossa aloitettiin toissasyksynä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti. Se on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan. Siihen voivat ottaa myös osaa ammatillisen koulutuksen tai lukion keskeyttäneet nuoret. Opintonsa keskeyttää yhä harvempi Ammattistartin ryhmänohjaaja Timo Lehdon mukaan koulutuksen tavoitteena on madaltaa kynnystä siirryttäessä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on tukea ja ohjata koulutus- ja uravalinnoissa nuoria ja heidän vanhempiaan. Koulutuksella pyritään myös vähentämään ammatillisen kou- lutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Timo Lehto iloitseekin siitä, että Ammattistartin opiskelijoilla keskeytyksiä ei ole juuri ollut. Opiskelija voi olla koulutuksessa enintään vuoden, jonka jälkeen hän joko siirtyy opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen tai hänellä on työhön siirtymisen suunnitelma. Oma ala löytyi Ammattistartin kautta Ammattistartin opiskelijat Catarina Kasala ja Helena Koskinen aloittivat opintonsa Porin ammattiopistossa syksyllä Molemmilla oli yläasteen jälkeen haaveena kauneudenhoitoalan opinnot. Kumpaakaan ei yhteishaussa silloin onnistanut. Catarinan tie vei pintakäsittelyalalle, jota ei kokenut omakseen. Työvoimatoimiston kautta hän pääsi erilaisten työkokeilujen jälkeen nuorisotalon kahvilaan työharjoitteluun. Siellä Catarina kuuli ensimmäistä kertaa ammattistartista. Nyt hän opiskelee unelma-ammattiinsa parturi-kampaajaksi. Helena aloitti yläasteen jälkeen opinnot hotelli- ja ravintolaalalla, mutta valinta osoittautui pian vääräksi. Opinto-ohjaajan ja kuraattorin avulla Helena löysi ammattistartti-ryhmään. Toive kauneudenhoitoalan opinnoista muuttui haluksi opiskella matkailualaa. Catarinan ja Helenan ammattistartin aikana alkanut ystävyys jatkuu edelleen, vaikka he eivät enää tapaakaan päivittäin. Teksti Timo Lehto ja Miia Reiman Porin ammattiopisto Kuva Miia Reiman

18 18 Lyhyet Kokemusta neljänkymmenen vuoden ajalta Porin kaupunki muisti jälleen 40 vuotta palvelleita työntekijöitään. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä kukittivat ruusuin työelämän konkarit ja luovuttivat heille Suomen Kuntaliiton kultaiset ansiomerkit. Bonuksena palkitut saavat nauttia kahden viikon ylimääräisestä palkallisesta lomasta. Palkittujen joukosta kaikista kauemmin työelämässä on ollut kiinteistönhoitaja Elsi Kaijanen. Olen ollut työelämässä yhteensä 47 vuotta. Menin Imatran jäätelökioskille töihin heti koulun päätyttyä, Kaijanen kertoo. 40 vuotta palvelleet Aalto Pirjo, toimistosihteeri, Javanainen Raili, lastenhoitaja, Kaijanen Elsi, kiinteistönhoitaja, Kaijanen Jouko, kiinteistönhoitaja, Koivisto Anu, toimistosihteeri, Koivunen Juhani, varastoetumies, Lintula Marja, emäntä-keittäjä, Liuksiala Sirkka-Liisa, henkilöstösihteeri, Lähdekorpi Marja-Liisa, hallintopäällikkö, Meskanen Leila, kirjastovirkailija, Nummi Terttu Sinikka, tekstinkäsittelijä, Pere Paula, toimistonhoitaja, Rönni Marketta, hoitoapulainen, Sorvi Taisto, vastaava sosiaaliterapeutti, Suojanen Ilpo, mittakirvesmies, Uusitalo Arja, emäntä-keittäjä, Vilén Tuula Arja, kodinhoitaja, Virtasalo Pirjo, ohjaaja Teksti ja kuva Virpi Laiho Pajakoulun räplupaukset Niko Ruoho, Nico Tikka ja Joni Malja. Pajakoulun nuoret räppäsivät voittoon Porin pajakoululaisten lyhytelokuva voitti Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen Kids for Kids kilpailun. Kilpailu oli osa Tampereella viidettä kertaa järjestettyä kansainvälistä Videotivoli-festivaalia. Myös Itä- Porin kymppiluokka ylsi mukaan loppukarsintoihin. Seitsenminuuttinen tarina kertoo MC Docista, joka asuu maalla, ajaa traktoria ja haaveilee räppäämisestä. Kaikki pajakoulun oppilaat olivat tavalla tai toisella mukana elokuvan teossa. Joni Malja ja Niko Ruoho kiteyttävät voittotunnelmat sanoin Se oli hienoo! Räppääminen ei ole pojille uusi aluevaltaus. Me tehdään musaa muutenkin vapaa-ajalla. Meillä on Sikaryhmä, johon kuuluu neljä tyyppii täältä koulusta, Joni kertoo. Pajakoululaisten voittofilmi lähtee Etelä-Eurooppaan filmifestivaaleille ensi syksynä. Teksti ja kuva Virpi Laiho Tavara kiertoon ympäristötoimiston pihajuhlilla Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. kesäkuuta. Ympäristötoimisto järjestää päivän kunniaksi pihajuhlat Luontotalo Arkilla klo Päivän teemana on kierrätys: miten vanhat tavarat saavat uuden elämän kädentaitajien avulla. Osaamistaan esittelevät mm. suutari, ompelija, kelloseppä ja verhoilija. Kahvituksesta huolehtivat Satakunnan Martat. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki Turku etsii kumppaneita Turku on Tallinnan lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna Parhaillaan etsitään innovatiivisia hankkeita, partnereita ja ideoita toteuttamaan Turku 2011 ohjelmaa. Turku 2011 hankehakuaika päättyy Haku on avoin kansallisesti ja kansainvälisesti. Hakulomake löytyy osoitteesta Nyt on loistava tilaisuus esitellä satakuntalaista kulttuuria maailmalle. Keskeneräisetkin ideat ovat tervetulleita, koska hakemuksia voi tarvittaessa täydentää määräajan päätyttyä. Ehdotetun hankkeen tulee toteuttaa vähintään yhtä Turku Kaupunki osallistuu kierrätykseen Hallintokunnat siivoavat nurkkiaan. Maakuntakirjasto jakaa poistokirjoja. Koulutusviraston luovuttamia pulpetteja on ehostettavana Nuorten Työpajassa ja TaitoTallissa. Hallintokuntien ympäristöyhdyshenkilöt huolehtivat tavaroiden päätymisestä pihajuhliin strategian tavoitteista, joita ovat kansainvälisyys, hyvinvointi ja luova talous. Hankkeet voivat olla monivuotisia tai lyhytkestoisia, kertaluontoisia tai produktioita, pieniä tai suuria. Hankerekisteriin voi ilmoittautua myös partneriksi, vaikka omaa hanke-ehdotusta tai hanketta ei olekaan. Tai sitten hyviä ideoita voi lähettää ideatorille. Lisätietoja: puh. (02) Porin kulttuuritoimenjohtaja Birgit P. Jaakola, puh. (02) Pihajuhlia tahdittaa Risto Kupari. Lavalle nousevat muusikot, murrepiiriläiset, ympäristöpalkintojen saajat ja kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Juhlissa nähdään myös kierrätysvaateshow. YLE Satakunnan Kierrätysradio lähettää suorana ohjelmaa pihajuhlista. Hyötykasviyhdistys on mukana jakamassa tietoa ja perennoja. Viranomaiset tositoimissa Yyterissä Viranomaisexpo 2008 järjestetään ensimmäistä kertaa Porin Yyterissä toukokuuta. Kyseessä on viranomaisille suunnatut koulutuspäivät, mutta myös yleisöllä on mahdollisuus tutustua rajoitetusti lauantaina järjestettäviin toimintanäytöksiin sekä kalustoesittelyyn. Yleisöllä on mahdollisuus seurata toimintanäytöstä, jossa Satakunnan pelastuslaitos ja Satakunnan sairaanhoitopiiri osallistuvat kemikaalitorjuntaan, expopäällikkö Heikki Lampinen kertoo. Yyterin hotellin parkkipaikan tuntumaan rakennetaan mm. Selkämeren teemavuosi esillä Tapahtuman yhteydessä juhlistetaan myös Selkämeren teemavuotta Luontotalo Arkissa pääsee maksutta tutustumaan Miten voit Selkämeri näyttelyyn. Esillä on myös Steiner-koululaisten taidetta. Teksti Merika Lanne pesulinjasto kemikaaleille altistuneiden ihmisten desinfioimista varten. Satakunnan pelastuslaitoksen kemikaalintorjuntaan erikoistunut ryhmä on perustettu vuonna Ryhmä on maakunnallinen, Lampinen tarkentaa. Tapahtuma kokoaa Poriin parisataa viranomaista ympäri Suomea. Mukana ovat poliisi-, pelastus- ja puolustusvoimat, rajavartiolaitos, onnettomuustutkintakeskus, sosiaali- ja terveystoimi sekä hätäkeskuslaitos. Viranomaisexpo antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden moniviranomaisyhteistyön kehittämiseen ennen kokemattomalla tavalla. Teksti Virpi Laiho Opetusmateriaalia maahanmuuttajille Maaliskuun lopussa päättyi Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen toteuttama Duuniin-projekti. Projektissa tuotettiin maahanmuuttajille suunnattua selkokielistä opetusmateriaalia ensiavusta, hygieniaosaamisesta, opiskelutaidoista ja puhdistuspalvelusta. Kyseisen opetusmateriaalin suunnittelijana ja kehittäjänä toimi Porin ammattiopiston äidinkielen lehtori Heli Salonen. Projektissa tuotetut opetusmateriaalit ovat kaikkien käytettävissä: ww.hrakk.fi/duuniin. Koulusta kipinää yrittäjyyteen Porin ammattiopistossa järjestettiin huhtikuun alussa yrittäjyyssuihku eli Nuori yrittäjyys minicamp Learn by Doing Fun. Minicampin tarkoituksena oli saada opiskelijoille kipinä yrittäjyyteen. Ammattiopisto tarjoaa Nuori yrittäjyys kurssin, jossa perustetaan oikea yritys. Kurssilla kukin osakkaaksi ryhtyvä opiskelija sijoittaa pienen määrän rahaa. Lukuvuoden aikana sijoitetun rahan olisi tarkoitus moninkertaistua työtä tekemällä. Ammattiopiston opiskelijoiden ensimmäinen yritys, Satakunnan Autoapu NY, aloitti toimintansa viime syksynä.

19 19 Vaatii vastauksen 450-Kalenteri Miten juhlat jatkuvat? Porin 450-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen erä, juhlaviikko, on nyt käyty. Millä mielellä, juhlavastaava Risto Kupari? Juhlaviikosta jäi hyvä mieli. Tapahtumien järjestelyt onnistuivat ilman suurempia ongelmia ja yleisökin löysi hyvin tiensä tapahtumiin. Onnistuimme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa saavuttamaan myös isoja tavoitteita, jotka näkyvät kaupungissamme vielä pitkään juhlavuoden jälkeenkin. Muutamina esimerkkeinä mainit- Pyöräilykausi on virallisesti korkattu. Fillaritelineet täyttyvät työmailla tosin Liisa Rintalan menopeli ei moisiin telineisiin sovi. Hän taittaa työmatkansa, viitisen kilometriä Vähäraumalta Porin Jätehuollon pihaan, moottoripyörän selässä. Ari Puontin työmaalle tekniseen palvelukeskukseen vie useimmiten kuitenkin raaka lihasvoima polkupyörä. BMW otetaan tallista vasta työvuoron päätyttyä. Kesäloma baanalla Kesälomat kuluvat kuinkas muutenkaan kuin pyörän päällä. Lomat kuluvat pyöräillen. Avovaimon kanssa oltiin viime kesänä Baltiassa, Puolassa, Ari kertoo. Vaikka mies onkin kokenut ulkomaanmatkaaja, hänen mielestään Suomen teitä ja maisemia ei voita mikään. Joka maassa on oma liikennekulttuurinsa. Pohjoismaissa on lähestulkoon yhtenäiset liikennesäännöt. Puola ja Baltia ovat oma lukunsa. Siellä saa olla hieman varovaisempi, Ari toteaa. Aina ei auta pitää omista oikeuksistaan kiinni, jos ei halua, että joku ajaa kylkeen, Ari lisää. Liisa viihtyy paremmin kotimaan kamaralla. Viimeisin kesälomareissu vei Itä-Suomeen. Mies on myös pikkuhiljaa in- porin kaupungin henkilöstölehti takoon kaupungin perustajan Juhanan muistomerkit ja Porin ulkolippu. Miten juhlavuosi näkyy kaupungissa tulevana kesänä? Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöosastolle: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Juhlavuosi tuo kaupunkiin lukuisan määrän juhlavuoden teematapahtumia, jotka on räätälöity erityisesti kaupungin 450-vuotista historiaa kunnioittaen. Lisäksi juhlivaan kaupunkiin tuodaan paljon erilaisia järjestötapahtumia ja mm. urheilukilpailuja, joilla ei välttämättä ole sen suurempaa kiinnepistettä juhlavuodessa, mutta järjestäjät ovat halunneet tuoda tapahtumansa juhlivaan kaupunkiin. Jazzviikolla heinäkuun 16. Kirjurinluoto Arenalla esiintyy joukko porilaislähtöisiä viihdetaiteilijoita koko perheen ilmaiskonsertissa. Mitä meille on luvassa syksyllä Porin päivän tienoilla? Syksyllä juhlavuoden painopiste siirtyy vahvasti lapsiin ja nuoriin kohdistuviin tapahtumiin. Pitkää ja upeaa historiaa juhlitaan alkuvuosi ja syksyn puolella käännetään katseet kohti tulevaisuutta. Kaikille Porin päiväkotien lapsille tehdään konsertteja, koululaisia kuljetetaan juhlatapahtumiin, kuten esim. juhlavuoden kunniaksi toteutettavaan jääshow-esitykseen, alakoulujen oppilaille toimitetaan Porin historiaa ja maantiedettä käsittelevä juhlakirja ja -peli. Moottoripyörä on moottoripyörä Liisa hurauttelee työmatkat 650-kuutioisella Suzukilla. Ari kiertää ulkomaita 1200-kuutioisella BMW:llään. Kuva Eetu Henttonen nostunut moottoripyöräilystä. Hän on nyt kolmatta kesää pyörän päällä, Liisa hymähtää. Viime vuonna Liisalle kertyi pitkälti ajokilometriä. Arinkin matkamittari näytti pyöräilykauden lopussa kilometriä. Kyllä motoristi motoristin tuntee Ystävykset ovat harrastaneet moottoripyöräilyä kymmenisen vuotta. Arilla on alla viides käyttöpyörä, Liisalla kolmas. Jo nuorena Ari hurjasteli kylänraittia mopolla. Liisallakin oli kova mopokuume. Hän kuitenkin jäi ilman omaa menopeliä, sillä lälläripyörää (skootteria) hän ei huolinut. Tämä on laji, joka tarvitsee itse kokeilla. Kaikki osaavat vääntää kaasua ja antaa mennä. Mutta onhan tämä paljon muutakin kuin pelkää ajamista. Harrastuksen kautta tapaa paljon samanhenkisiä ihmisiä, Ari toteaa. Ari ja Liisa ovat kumpikin Porin Konepyöräklubin aktiivijäseniä. Kevät alkaa ruosteenpoistokurssilla, jossa kerrataan talven aikana unohtuneita perusasioita. Huhtikuun lopulla pidetään kevään ensimmäiset yhteisajot. Paikallisen lajitoiminnan helmi on loppukesästä järjestettävä Yyteri Meeting, joka kokoaa yhteen yli tuhat motoristia. Ari ja Liisa ovat yhdessä Lankiniemen Matin kanssa puuhanneet Porin kaupungin palveluksessa olevien motoristien yhteistapaamisia. Satunnaiset tapaamiset ovat tavoittaneet parisenkymmentä lajin harrastajaa, ja lukumäärä on lisääntymään päin. Seuraavan kerran jengi kutsutaan koolle perjantaina Motoristi, ole kuulolla seuraa Rumpua! Teksti Virpi Laiho PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Virpi Laiho HALLINTOKESKUS TOIMITUSNEUVOSTO: Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS, Sirpa Mannila PORIN VESI, Pirkko Teikari SOSIAALIKESKUS, Inna Saarinen SAMK, Hanna Heinikangas TPK, Outi Vainikka-Majuri TPK, Birgitta Tuunainen KOULUTUSVIRASTO, Miia Reiman PORIN AMMAT- TIOPISTO, Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYSVIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Jan-Kristian Kivi KULTTUURITOIMISTO, Marianne Kotiranta IT-PALVELUT. ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2008 Porissa tapahtuu: Toukokuu Äklöpensselit-nättely Taidepäiväkoti Viikarin Teemana Pori näyttely Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulun ulkonäyttely Antti Suomisen valokuvanäyttely Kirjan ja ruusun päivä Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen näyttely Eurooppa-päivän tapahtuma Vauvojen värikylpy lauantaityöpaja Yyterinniemen pyöräilyreitit tutuksi tapahtuma Liikuntaseminaari Museoviikko SuomiMies seikkailee kiertue Valtakunnalliset museopäivät Poliisin valtakunnalliset laulupäivät Museoiden yö Pitää Porista! Tositarinoita Porin historiasta nukketeatteria Kansainvälinen museopäivä Viranomaisexpo 2008 Rakastajat teatterin Heilaklubi Porin loma-asuntomessujen 2008 näyttely Räpsöö Blues Kesäkuu Kesäinen puhallus konserttisarjan avaus Deus Protector Noster kantaesitys Avoimen ammattikorkeakoulun työseminaari Kivikaudelta kaupunkiin historialeirit Pori organ festivaali Lapsiperheiden Aikamatka-tapahtuma Ammattikorkeakoulujen valtakunnalliset neuvottelupäivät Selkämeren merikuljetusten ympäristönäkökulma koulutuspäivät Maailman ympäristöpäivän tapahtuma Selkämeren teemavuoden avaus Reposaaripäivät Vapaa taidekoulu Valon varjossa näyttely Maire Gullichsen ja modernismi vapaan taidekoulun silmin Matkalla opiskelijat muuttuvassa tilassa näyttely Porin Vapaaehtoinen Palokunta ry:n 145-vuotisjuhla Pori 450 vuotta vanha ja uusi yhdistyy valokuvauskurssi Rakastajat teatterin Heilaklubi Porin Loma-asuntomessut Seniorien Suunnistus Nykytaiteeseen näyttely Ola Uhma satulinnan isä näyttely RMJ- juhannusfestivaali Jalkapalloturnaus Ahlaisissa Mäntyluodon Hotelli 90 vuotta juhlavuosinäyttely Maantiepyöräilyn SM-kilpailut Pori 450 vuotta golfkilpailu Satakunnan Käsi- ja Pienteollisuusliitto ry:n 140-vuotisjuhla Tarkempi ohjelma

20 20 Merja tuntee keskikaupungin Liisan Kun ihmisillä on vapaa-aikaa, voi sen käyttää vapaaehtoistyöhön. Porissa on jo yli kymmenen vuotta toiminut Eteläpuisto kympissä Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisa, joka edelleen kokoaa auttavat kädet ja ymmärtäväiset päät yhteen. Vapaaehtoisia toimijoita on kaupungissa riittänyt. Melkein yhtä kauan kuin Keskus on ollut olemassa, on sen työntekijänä puurtanut sosiaaliohjaaja Merja Majalahti. Hänen henkilökohtaiset valmiutensa ovat varmaankin auttaneet siinä, että työsarka ei ole pakkaantunut liian rankaksi. Ei, vaikka työpäivä vaihtelevan moninainen ja säännöllisen epäsäännöllinen onkin. Parin muun palkatun ja satojen vapaaehtoisten kanssa työskentely ei lyö hanttiin, päinvastoin. Muutama työntekijä on lisäkseni sellainen, joka saa työstään palkkaa. Esimerkiksi seurakunnan työntekijä on Liisassa yhden päivän viikossa. Mutta meillä on tällä hetkellä toiminnassa mukana yhteensä 265 vapaaehtoista ja se on se suurin resurssimme, korostaa Majalahti. Siitä syystä tässä jaksaa. Miten ihmeessä kukaan voi pyörittää satojen innokkaiden ihmisten palvelujoukkoa? Eikö siinä tule ovissa ruuhkaa ja aikatauluissa mättöä? Merja Majalahden mukaan toiminta sujuu jo aika lailla varmasti ja hyvin. Kun ihmiset ovat pitkään mukana, he tuovat jatkuvuutta. Ensikertalaiset ja vähän aikaa mukana olleet kasvavat yhteistyöhön ja -henkeen. Poriin kumppanuustalo? Hyvinvointiyhdistysten verkosto on liikahtanut Porissa eteenpäin. Yhdistysten yhteistyöhanke Kumppanuutta Poriin starttasi viime vuoden puolella. Hankevastaavana työskentelee toiminnanohjaaja Merja Majalahti. Tavoitteena on yhdistysten ja yhteisöjen välisen verkostoitumisen, yhteisöllisyyden ja yhteistyön kehittäminen aidoksi kumppanuudeksi, valottaa Majalahti. Päämääränä on oma toimitila, fyysinen kumppanuustalo. Tilojen haussa yhdistysten kattoorganisaatio ei ole ainoa. Kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa paikkaa kartoittaa juhlakaupungissa moni muukin toimijaryhmä. Olemme käyneet tutustumassa Kumppanuus-toimintoihin. Niistä saatujen vaikutusten ja erityistarpeiden perusteella olemme Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan tiloja koristava lahjaksi saatu pienoisryijy ilahduttaa Merja Majalahtea, sillä ryijy kuvaa Liisan toiminnan merkitystä. Yhteistä kaikille on auttamishalu Eivät toisen auttaminen ja tukeminen ole itseltä pois. Moni vapaaehtoinen on päinvastoin sanonut, että tässä saa paljon enemmän kuin antaa. Yksi kantava periaate on, että myös vapaaehtoisia huolletaan ja virkistetään. Se on Majalahdesta tärkein periaate. Toinen sääntö on siinä, että jokainen tekee vain sitä ja sen vakuuttuneet siitä, että hanke on tarpeellinen myös täällä. Oma toimitila, Kumppanuustalo, nähdään välttämättömänä vapaaehtoistyössä: yhteydenottoihin, kokouksiin, koulutuksiin, tapahtumien ja töiden suunnitteluun sekä toiminnan kehittämiseen yhteistyötahojen kanssa. Se on konkreettista suhteitten ylläpitämistä, verkostoitumista, kuvaa Majalahti. Tärkeänä periaatteena on yksittäisen kansalaisen elämänlaadun parantaminen sekä koetun yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen. Kumppanuustyöryhmässä on edustettuna Porin kaupungin sosiaalitoimen lisäksi kymmenkunta yhdistystä. Tiloja kaipaavien yhdistysten jäsenmäärä on noin Teksti Kristiina Suutari verran kuin itse jaksaa ja haluaa. Tältä pohjalta toiminta rullaa. Kasvatettu työntekoon Kun juttelee Merja Majalahden kanssa, tulee melko pian vakuuttuneeksi siitä, että tässä on nyt ihminen toivealallaan. Vaikutelmaa vankistaa, kun kuulee kuinka määrätietoisesti hän on tavoitteeseen tähdännyt. Kaupunkikaan ei voisi olla mikä tahansa hömppäkaupunki. Olen vankka porilainen, paljastaa Majalahti. Minut on kasvatettu rehellisyyteen ja työntekoon. Pienen Merjan lapsuus alkoi ja lähti käyntiin puolisen vuosisataa sitten Hyvelässä. Alku oli etten sanoisi hiljaiseloa. Olen ollut niin ujo, niin ujo, Majalahti nauraa. En saanut sanaa suustani kodin ulkopuolella, mutta elämä on opettanut ilmaisemaan itseään. Olin hiljainen. Olin tosi nuori, kun tiesin, että minusta tulee lastenhoitaja. Isä oli kaupungin tietöissä, äiti jakoi postia ja siivosi. Elämä oli vaatimatonta. Melko pian Malminpään keskikoulun jälkeen, kun isä jo oli kuollut, Majalahti tuli kaupungille töihin päiväkotiapulaiseksi. Hän oli silloin 18-vuotias. Kun hän oli täyttänyt 25, kuoli äiti. Asuin neljän velipojan kanssa kotitalossa. Se oli haastavaa aikaa. Siinä oppi paljon, kun tekemistä riitti. Kävin töissä, olin iltakoulussa, siivosin ja tein ruuat. Sosiaalialalle mielenkiintoa Malminpään keskikoulun oppimäärän lisäksi syntyivät omat kouluttajat, tyttäret. He ovat nyt 13- ja 21-vuotiaat. Kun vanhempi tytär oli kolmivuotias, hakeuduin Harjavallan sosiaali- ja terveydenhuolto-oppilaitokseen. Hain myös sosiaalikasvattajaksi, mutta onneksi en päässyt, kertaa Majalahti elämän tärkeitä vaiheita. Mikäli olisin päässyt, työskentelisin varmaan vieläkin päiväkodissa enkä Liisassa. Nyt työni on muodostunut vaihtelevaksi. Itsensä kehittäminen ja sivistäminen ovat olleet isoja asioita Merja Majalahdelle. Olen lukenut opiskelujen jälkeen kasvatustiedettä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiologiaa perusopintojen verran. Niistä sai valmiuksia ammatillisen koulutuksen lisäksi. Työ Liisassa varmasti hyötyy tästä. työpaikalta löytyi harrastus No juu, toiminnanohjaaja hymyilee. Olin ennen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsiperheprojektissa. Kun toiminnanohjaajan paikka tuli auki, yksi työkaveri sanoi, että hae sitä, se sopii sulle. Hain ja tulin valituksi. En ole hakemistani katunut. Olen saanut tehdä sydämellä töitä. Eikä liisaus jää Majalahdelta siihenkään. Nykyisin myös harrastan työpaikallani. Olen Liisan taidepiirissä, linja on öljyvärimaalaus. Teksti ja kuvat Kristiina Suutari Viriketoiminnanohjaaja Eija Vuorinen, Merja Majalahti ja kahvila-apulaiseksi itsensä tituleerannut Saara Huotari tarkistavat seuraavia yhteisiä tapahtuma-aikoja.

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa

Huevos rancheros 2 annosta. 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa Huevos rancheros 2 annosta 1 prk (285/170g eli noin 2 dl) keitettyjä mustapapuja 1 pieni sipuli 1 pieni valkosipulinkynsi tilkka öljyä suolaa 1 avokado hieman limetin mehua suolaa 2 tuoretta kananmunaa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot