Hyvää ruokaa Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää ruokaa Suomesta"

Transkriptio

1 HAASTAJABRÄNDI TOIMII UUDELLA TAVALLA RISTIIN RASTIIN MAATA OPISKELIJAVOIMIN matkailu silmä MEKin asiakaslehti Hyvää ruokaa Suomesta

2 Opiskelijat kokeilivat kotimaan matkailua Teltta ja sukulaiset avittivat yöpymisjärjestelyissä. s.6 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Silmäiltyä 6 Suomi opiskelijan silmin 10 Edustustokokit perehtyivät suomalaiseen ruokatarinaan 13 Ravintolapalvelun alv:n alentaminen helpottaa matkailu- ja ravintola-alaa 14 Kansallispuistoista tulevaisuuden matkailuvaltti 18 Brändinäkökulmia 19 Kolumni: Facebookkaa työajallasi 20 VisitFinland haastaa matkailubrändit 21 MEKin kuulumisia Päätoimittaja: Matti Linnoila Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kannen kuva: Kaisa Riikilä Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: 2 Matkailusilmä

3 Menestyvä liiketoiminta W.Chan Kim ja Renée Mauborgne kirjoittivat strategiakirjan nimeltä Sinisen meren strategia, joka nousi maailmanmaineeseen jokunen vuosi sitten. Kirjan perusidea on, että yrityksen tulisi pyrkiä pois tavallisilta taistelukentiltä, missä vedet värjäytyvät verestä punaisiksi, ja hakeutua aivan uusille, sinisille merille, missä ei ole kilpailua. Kirja neuvoo yritystä jakamaan liiketoimintansa neljään ryhmään, jotka ovat 1) lopeta 2) supista 3) kehitä ja 4) keksi ihan uutta. Siis toisenlainen SWOT kuin yleensä. Sivumennen sanoen, olen elämässäni nähnyt satoja SWOTeja mutta en ainuttakaan johtopäätöstä yhdestäkään SWOTista, enkä varsinkaan SWOTin pohjalta tehtyjä toimenpidesuunnitelmia. Silti niitä jostain syystä innolla aina tehdään. Jokainen itseään kunnioittava strategi tekee työnsä alkupuolelle SWOTin. Myös visio kuuluu strategian pakolliseen sisällysluetteloon. Läkähdyttävä määrä innostuneita sanoja on tuhlattu visioihin eri puolilla maailmaa. Kristallinkirkas visio on tiemmä välttämätön ehto menestykselle. Soraääni kuorossa on kuitenkin aina virkistävä: SITRAn uusi yliasiamies Mikko Kosonen pitää sumeaa visiota tärkeänä, koska liian kirkas maali jumittaa toiminnan yhteen pisteeseen tuijottamiseksi eikä huomata, ettei siihen nykyoloissa enää kannatakaan pyrkiä. Samoin hän vastustaa tarkkoja toimenkuvia, koska nekin vähentävät ketteryyttä. Valppaus onkin huipputärkeää. Toimintaympäristön herkeämätön seuranta ja oman toiminnan sopeuttaminen siihen, mieluiten jopa ympäristöön vaikuttaminen, vievät jo pitkälle. Yksikään liikeyritys ei ole ikuinen. Pitkäikäisin suomalainen lienee ollut Frenckellin kirjapaino, joka perustettiin 1642 ja meni konkurssiin Harva sinnittelee noin pitkään. En tiedä, onko yrityksille jokin elinikäodote, niin kuin ihmisille on. Ainakin yksilökohtaisessa ennusteessa yritysten ja ihmisten suhteen on samankaltaisuutta. Elintavoilla on merkitystä, samoin perimällä. Uusiutuminen ja uusasiakashankinta ovat yrityksen kulmakiviä. Vastoin yleistä mantraa suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole innovatiivisia, vaan taipuvaisia toistamaan entisiä menettelyjä, jotka ovat tuttuja ja turvallisia. Toimintaympäristön jatkuva muutos vaatii kuitenkin uudenlaista tarjoamaa. Joku viisas on sanonut, että tyhmyyden huippu on toistaa samaa menettelyä ja odottaa joka kerran eri lopputulosta. Matkailualaa on joskus yksilöimättä moitittu harrastelijamaisuudesta. Väite ei mielestäni ensinnäkään pidä paikkaansa. Toiseksi siihen voi sanoa, että ammatiksi tehty työ voi myös olla huonoa, ja amatööri puolestaan voi tehdä erinomaisen suorituksen. Nooakin arkin rakensivat amatöörit, Titanicin ammattilaiset. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 silmäiltyä HELSINKI maailman viidenneksi paras asuinpaikka Maailmalla arvostettu trendiguru Tyler Brûlén lehti Monocle on elokuun numerossaan jo toisena vuonna peräkkäin arvioinut Helsingin sijalle viisi maailman parhaana asuinpaikkana. Tällä kertaa Helsingin edellä olivat vain Zürich, Kööpenhamina, Tokio ja München. Lehti käyttää arvioinnissaan monia kriteerejä. Niitä ovat esimerkiksi koulutus, julkinen liikenne, rikollisuusaste ja aurinkotuntien määrä. Helsinki on saanut kehuja muun muassa maksuttomasta koulutuksesta ja julkisen liikenteen kehittämisestä. Suunnitteilla olevia PK-yritystoiminnan tukitoimia kehutaan, samoin kuin koko infrastruktuurin merkittävää parantamista. Kansainvälisellä tasolla Helsinki-Vantaan lentokenttä mainitaan merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana ja piakkoin alkavan nopeajunaliikenteen tuomaa ajansäästöä Pietarinmatkoihin kehutaan. Helsingin sanotaan päässeen maineestaan Tukholman pikkuveljenä ja avautuneen itsenäisesti kukkaan. Lehti povaa Helsinkiin paljon ulkomaisia vierailijoita ja uskoo kaupungin säilyttävän asemansa tämän vertailun kärkijoukossa pitkään. Parhaillaan on Helsingin trendimaailmassa myös hyvin jännittynyt odottava tunnelma. Helsinki on tarjolla Maailman muotoilupääkaupungiksi (World Design Capital) vuonna Kenelle tämä arvostettu nimitys lankeaa, selviää vielä tänä syksynä. Finaalissa on jäljellä enää kaksi kilpailijaa, Eindhoven Hollannissa ja Helsinki. Peukut pystyssä Helsinki! Sata vuotta hostelleja 2009 on juhlavuosi myös hostellitoiminnalle. Nykyaikainen hostelli on varsin erilainen kuin se keskisaksalaisen koulun luokkahuone, jonne opettaja Richard Schirrmann majoitti luokkaretkeläisensä suojaan rajuilmalta vuonna Tuosta tapahtumasta ja hänen aloitteestaan lasketaan hostellitoiminnan alkaneen. Schirrmann käynnisti kotikaupungissaan ensimmäisen hostellin saman vuoden elokuussa. Kansainvälinen hostellitoiminnan 100-vuotisjuhlapäivä oli Nykyisin Hostelling International -ketjuun kuuluvia HI-hostels majoituskohteita on yli 80 maassa yli neljä tuhatta. Yöpymisiä niissä kirjataan vuodessa runsaat 34 miljoonaa. Suomessa on Suomen Retkeilymajajärjestön kanssa yhteistoimintasopimuksen solmineita hostelleja 70. Ketjuun kuuluu kohteita useimmista matkailullisesti merkittävistä kaupungeista sekä monista matkailukeskuksista ja luontokohteista eri puolilla maata. Kansainvälisesti tunnettu ja suosittu hostellijärjestelmä on kehittynyt ajan ja matkailijoiden odotusten mukana. Asiakaskunta on laajentunut käsittämään kaiken ikäisiä niin yksittäisiä matkailijoita kuin ryhmiä. Perusajatus on kuitenkin säilynyt hostellit tarjoavat matkalaisille viihtyisän, välittömän ilmapiirin ja turvallisen majoituksen edulliseen hintaan. Hostelleihin ja niiden palveluihin voi tutustua internetsivuilla ja Myös nettivaraukset ovat mahdollisia kansainvälisellä hihostels-sivustolla, sekä ulkomaisiin hostelleihin että osaan suomalaisista. Nykyisin onkin viisainta varata majoituksensa ennakkoon. Suosion myötä hostellit ovat usein loppuunmyytyjä eikä silloin voi luottaa, että ilman varausta sisään astuvalle kulkijalle ilman muuta löytyisi yösija. Väitös maan brändäämisestä matkakohteena Yhteiskuntatieteiden maisteri Saila Saraniemen väitöskirja Destination branding in a country context. A case study of Finland in the British market - Maan brändääminen matkakohteena. Tapaustutkimus Suomesta brittimarkkinoilla., joka on Joensuun yliopiston ensimmäinen markkinoinnin väitöskirja, tarkastettiin väitöstilaisuudessa Joensuussa neljäs syyskuuta. Tohtori Saraniemi on tutkinut Suomen matkailumaakuvan muodostumista ja Matkailun edistämiskeskuksen markkinointistrategioita erityisesti Ison-Britannian markkinoilla. Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti matkailuorganisaation sisäisten tekijöiden merkityksestä brändin rakennuksessa. Kustoksena toimi professori Raija Komppula Joensuun yliopiston Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnasta ja vastaväittäjinä professori William Gartner Minnesotan yliopistosta sekä tohtori Kirsti Lindberg-Repo Svenska Handelshögskolanista Helsingistä. Väitöskirjan jakelusta huolehtii Joensuun yliopiston kirjasto. 4 Matkailusilmä

5 koonnut: matti linnoila 3 xkirja Kolme mielenkiintoista ja ajankohtaista kirjauutuutta Inforilta Uuden matkailuportaalimme avauduttua sisällön tuottaminen siihen on nyt erityisen ajankohtaista paitsi MEKissä myös kaikissa matkailuyrityksissä ja -organisaatioissa, jotka ovat portaalissa mukana. Verkkoon kirjoittamisessa on omat niksinsä ja oma tyylinsä. Niiden hallitseminen on kullanarvoista, jotta viesti toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Katleena Kortesuon uutuuskirja Tekstiä ruudulla, Kirjoitamme verkkoon on oiva opaskirja verkkokirjoittamiseen ja sähköpostiviestintäänkin. Se on käytännönläheinen ja tarjoaa runsaasti ohjeita ja vinkkejä eri tilanteisiin. Ja löytyypä esimerkkien ja havainnollistavien taulukoiden välistä hieman huumoriakin. Sille, jonka sähköinen viestintä rajoittuu etupäässä sähköpostiin, löytyy puolestaan kosolti neuvoja Anja Alasillan uutuudesta Meili meitä pyörittää. Teos käsittelee sähköpostia monesta eri näkökulmasta, niin itse meilien kirjoittamisesta kuin postitulvan hallitsemisesta tai tietoturvallisuudesta ja niin edelleen. Suorat sanat ja selkeät neuvot, huumorilla sävytettynä, luonnehtivat tätä sähköpostiviestinnän käytännön perusteosta. Kolmas uutuus on yhtä uskollisesti käytännönläheinen ja pursuaa hyviä neuvoja, mutta aivan toisesta aiheesta. Kyseessä on Helena Vallon teos Isännyyden ihanuus. Nimensä mukaisesti se keskittyy isännöimiseen tai yhtä hyvin emännöimiseen, joskaan ei perinteisessä mielessä keittiön puolella erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Siis aina ajankohtaista asiaa ja varsinkin matkailussa. Näkökulma on laaja, isännistä osana brändiä eri isäntätyyppeihin, etiketistä ja protokollasta kehonkieleen. Katleena Kortesuo: Tekstiä ruudulla Kirjoitamme verkkoon ISBN Anja Alasilta: Meili meitä pyörittää ISBN Helena Vallo: Isännyyden ihanuus ISBN Turku valmistautuu kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 Turun suurprojektin valmistelut ovat täydessä vauhdissa, ohjelmahankkeita on vireillä puolentoistasataa, tapahtumia kaikkiaan tuhansia. Viisitoista hanketta ohjelmistosta on jo julkistettu, kärjessä Haitaripaini/Taistelu 2011 spektaakkeli. Haitaritaiteilija Kimmo Pohjonen, näyttelijäohjaaja Kari Heiskanen ja valo- ja äänisuunnittelija Mikki Kunttu luovat yhdessä Paavo Nurmen Stadionille kesäksi 2011 ainutlaatuisen shown, jossa yhdistyvät taistelulajit, ääni, vesi, tuli, ilma ja musiikki. Monet hankkeista tähtäävät pitkäkestoisuuteen. Vuosi 2011 ei ole vain vuosi ilotulitusta. Kulttuuripääkaupunkius on Turulle lahja ja valtava mahdollisuus: sen avulla kaupungin imagoa voidaan muuttaa houkuttelevammaksi ja kiinnostavammaksi, se tuo kaupunkiin työpaikkoja, lisää luovien alojen elinvoimaa ja jättää kaupunkiin pysyviä jälkiä. Yksi tällainen on Kulttuurikuntoilun keskuspuisto. Aurajokiympäristöä kehitetään entistä elävämmäksi, toimivammaksi ja viihtyisämmäksi kulttuurin ja liikunnan keitaaksi. Jokivarteen rakennetaan kulttuurikuntoilureitistö, käyttötaideteoksia, joissa voi venytellä ja nauttia samalla taiteesta, lasten ja vanhusten unelmapuisto, melontareittejä ja tapahtumia. Matkailijamäärän odotetaan Turussa kasvavan kulttuuripääkaupunkivuoden aikana viisitoista prosenttia, yöpymisinä se tarkoittaa noin majoitusvuorokauden lisäystä. Ajantasaista tietoa valmisteluista ja vahvistetuista ohjelmista on saatavilla hankkeen nettisivuilta Siellä on myös laskuri, joka aina kertoo, montako päivää kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun vielä on jäljellä. TEM:ltä selvitys veroluonteisten maksujen vaikutuksesta matkailuyritysten kannattavuuteen ja kasvuun FCG Planeko Oy on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona selvityksen matkailuelinkeinoa koskevasta lainsäädännöstä, verotuksesta ja veronluonteisista maksuista. Raportissa selvitetään, mitä vaikutuksia näiden maksujen alentamisella olisi sekä yrittäjien että valtion talouden kannalta. Matkailuyrittämistä koskevalle lainsäädännölle on tunnusomaista laaja-alaisuus, eli pirstoutuminen monen lain alueelle. Lisäksi matkailualan yritystoimintaa säätelevät monet ympäristö- ja rakennusluvat. Lupamenettelyt ovat usein hitaita ja vaikeasti ennakoitavia. Yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla, johon vastasi 60 yrittäjää. Kyselyn tulosten mukaan keskeisimpiä veroja ovat arvonlisä-, polttoaine- ja alkoholivero. Suomen tilannetta on tarkasteltu myös laajemmasta perspektiivistä vertaamalla sitä muutamien kilpailijamaiden (Ruotsi, Irlanti ja Itävalta) lainsäädäntöön ja käytäntöihin, joita selvitettiin asiantuntijahaastatteluin. Selvityksen perusteella raportissa esitetään toimenpiteitä lainsäädännön muuttamiseksi ja maksujen alentamiseksi, muun muassa arvonlisäveroluokkien selkeyttämistä ja yhtenäistämistä alempaan veroluokkaan aina kuin mahdollista, pääosan liikevaihdostaan matkailusta saavien yritysten rinnastamista sähköverossa teollisuuteen ja matkailuyritysten kiinteistöveron muuttamista pinta-alapohjaiseksi. Valmismatkalain mukaista raskasta vakuusvelvoitetta esitetään helpotettavaksi mahdollisuudella saada Finnveran lainaa vakuutta varten tai nykyistä edullisempia takauksia. Verkkojulkaisu on ladattavissa osoitteesta phtml?c=91336&product_id=232&s=2086 TEM:n yhteyshenkilö on Lea Häyhä, puh Matkailusilmä 5

6 Opiskelijat Julia Jousilahti, Vappu Kaarenoja, Joni Karjalainen ja Johannes Niemeläinen kiersivät viisi viikkoa kesäistä Suomea. Lomareissun kokemukset kuvaavat nuorten matkailutottumuksia ja -tapoja. teksti: joni karjalainen, johannes niemeläinen kuvat: julia jousilahti, vappu kaarenoja, joni karjalainen, johannes niemeläinen, visitfinland SUOMI opiskelijan silmin 6 Matkailusilmä

7 Suunnan valinta vaatii reitin suunnittelua etukäteen tai lennosta. Pieni tila-auto kurvaa Väinö Auerin katua pitkin. Se ajaa ohi Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen, jonka kupeessa asuu viimeinen lomalle lähtijä tavaroineen. Osa tavaroista on jätettävä, vaikka takaa on käännetty keskipenkki alas, kun varusteita tarvitaan viideksi viikoksi. Tila ei tahdo riittää neljän hengen henkilökohtaisten tavaroiden, kahden teltan ja kahden trangian lisäksi kitaralle ja Aliakselle. Idea opiskelijakaveri porukan road tripistä syntyi talvella Mustassa Härässä. Päätimme lähteä kiertämään kesäistä Suomea kuukaudeksi. Ennen lähtöä käymme hörppäämässä kyseisessä helsinkiläiskuppilassa kahvit. Astumme hämärästä ulos aurinkoiseen kesäpäivään ja käännämme auton Porvooseen. Sukulaismajoituksissa voi saman tien hoitaa myös suhteita. Aina ei ole pakko matkustaa niin kauas kuin suinkin mahdollista. Tärkeintä on, että matka tuntuu omalta ja ainutkertaiselta. Tärkeitä kriteereitä ovat käytettävissä oleva aika ja reissun hinta. Opiskeluiden, töiden ja lomailun yhteensovittaminen täyttää kesäkalenterin hetkessä. Yhteisen ajan löytäminen ystävien kanssa tehtävää reissua varten kuitenkin palkitsee. Lapsuudessa Eurooppa ja pakettimatkat Välimerelle on koettu eikä opiskelun ensivuosien huurteista hupeltamista Norjassa tai Puolassa jaksa kuin kertaalleen. Aina ei voi tai yksinkertaisesti halua lähteä kauas. Vaihtoon lähtevät opiskeluaikana lähes kaikki ja Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa on muutenkin joko jo käyty tai sinne suunnitellaan tehtäväksi matkaa. Kotimaisuus on uutena trendinä nousussa. Lavatanssit, kotimaiset vaatesuunnittelijat ja nousevat artistit kiinnostavat aiempaa enemmän. Suomi tarjoaa kesällä loputtomasti tapahtumia ja upean luonnon ja joka kylässä on kirppis kahlattavaksi. Autoradiossa klassikon aseman saaneella J. Karjalaisella on seuranaan Plutonium 74, PMMP ja Scandinavian Music Group. Tähän samaan aaltoon osuu trendinä kotimaanmatkailu. On mahdollista olla ylpeä kotimaastaan nostamatta Suomea yli muiden. Suomi tarjoaa uniikin viehätyksensä siinä missä Guatemalakin. Oman kotimaansa ja juurensa haluaa tuntea, jotta voi todella ymmärtää esimerkiksi Latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian poliittista historiaa. Porvoossa kesämatkailu kukoistaa ja ekaluokkalaisryhmä turvaliiveissä kuuntelee, miksi kirkon puinen katto on tervattu. Heidän vieressään ulkomaiset risteilymatkailijat hyörivät mukulakivikatuja pitkin Brunbergin suklaapuotiin. Työläis- ja satamakaupunki Kotka odottaa meitä ja sata kilometriä taittuu tunnissa. Ajamme hiekkatien päähän ja syömme päivällistä mattolaiturilla meren rannalla, kiitos jokamiehenoikeuksien. Paikalliset ovat uteliaita, mutta kukaan ei tule häiritsemään meitä. Aurinko laskee itäisellä Suomenlahdella. Seuraavana aamuna uinnin ja trangialla keitetyn puuron vahvistamina äänestämme ennakkoon EU-vaaleissa Lappeenrannan maakuntakir- > Matkailusilmä 7

8 > jastossa. Löydämme yhden tärkeän lapsuuden mummolan, jossa asuvat nyt uudet omistajat. On aika ottaa pari päivää lunkisti ihan vaan mökkeillen. Ajamme Mikkelin tietä Suomenniemelle, mutta erästä Salomaantietä emme löydä. U-käännökset vierekkäisillä hiekkateillä seuraavat toisiaan. Maalaistalon isäntä antaa tuulisena kesäiltana neuvoja, joita emme osaa tulkita. Soitamme äideille, isille, sedille ja muille sukulaisille. Lukuisten toisistaan poikkeavien ohjeiden jälkeen olemme perillä. Järvi kimaltelee puiden välistä. Kiertämällä kotimaata tukee paikallisia matkailuyrittäjiä ja muita elinkeinonharjoittajia. Lama-aikana kotimaisen kulutuksen lisääminen on tärkeää. Hyvin toimeentuleva voi nauttia kotimaan tarjoamista ylellisyyksistä: saaristolaispöydistä ja viehättävistä hotelleista. Opiskelijalle Suomi puolestaan tulee halvaksi, kun nukkuu teltassa ja tekee ruoat trangialla. Sitä paitsi ulkoilussa, teltoissa ja trangialla kokkaamisessa tähtitaivaan alla on tekemisen maku. 80-luvulla kutsuivat Kanariansaaret, 90-luvulla alkoi Thaimaan-matkailu. Nyt arkimatkailun rajat ainakin mielikuvissa vedetään Afrikkaan, mutta rohkeimmat käyvät sielläkin. Sukupolvi vuorollaan mehustelee uusilla valloituksilla ja mittailee maailmansa rajoja. Nyt 2000-luvulla matkailuvalintoja tekee ilmastonmuutos. Matkustaminen lähelle on ekologisempaa kuin kauas. Lentomatkustaminen tuntuu kyseenalaiselta, kun junan hiilidioksidipäästöt ovat murto-osa samalla matkalla. Kun interreilaus tekee uutta tuloaan, opiskelija haaveilee jo raideyhteydestä Baltian läpi Eurooppaan. Toki autolla tehtävästä road tripistä syntyy päästöjä, mutta päästöt ovat sentään suhteessa pienempiä kuin lentomatkailusta syntyvät. Haaveilemme keinoista, joilla itsensä toteuttaminen olisi mahdollista ilman omantunnon tuskia. Viikonlopuksi menemme Uukuniemelle, rajavyöhykkeelle, jonne ei ole asiaa ilman vyöhykelupia. Järven vastarannalla, lähimmillään 50 Vappu Kaarenoja ja Johannes Niemeläinen kiipeämässä Kilpisjärven Saanalle. Edes sumu ei haitannut etenemistä huipulle. Pilvien takana häämöttävät Norjan tunturit. Yksi Suomen korkeimmista luonnonvaraisista vesiputouksista (24 metriä) sijaitsee Puolangalla, Oulun tasalla. Tunnelma Hepokönkään putouksella on jylhä ja metsäinen. metrin päässä siintää Venäjä. Mökkejä ei naapurin puolella ole. Viikonloppu on helteinen, kaikki palavat laiturilla maatessa. Opiskelija voi yöpyä tuttujen tai tätien luona: maaseudulla, mökeillä tai kaupunkiasunnoissa. Samalla sukulaissuhteet tulevat hoidettua. Punkaharjun kansallismaisemat kuljettavat Savonlinnaan, missä ystävämme tarjoaa päiväkahvit. Joensuussa odottaa lapsuudenkoti ja Nilsiässä pääsemme vihdoin mummolaan. Metsiä halkovat maantiet paljastavat huikeita maisemia vaarojen takaa oikealla on Koli ja vasemmalle jää Juankoski. Ajaessaan tajuaa, mitä Suomi pitää sisällään. Tyhjästä ei Jussi Ensikertalaiset ympyröivöt ensi vuoden elokuvajuhlat kalentereistaan punaisella. Koskelaa tai Saarijärven Paavoa keksitty. Iisalmesta lähdemme ajamaan pitkin Suomen itäistä reunaa. Vaikka ollaan saman valtion rajojen sisällä, niin suomalaisen maaseudun, taajaman ja keskisuuren suomalaiskaupungin piirteet poikkeavat valtavasti toisistaan. Aina pako kaupungista ei tarkoita kuitenkaan tilaa. Nilsiässä paikalliset parturit olivat varattuja kuukaudeksi eteenpäin. Muutamassa päivässä joet jäävät siltojen alle ja pitkät suorat pitenevät, kun ajamme kohti pohjoisinta Lappia. Yhtäkkiä näemme tunturijärviä ja poroja. Olemme saapuneet Karigasniemelle, missä kalastajat kahlatessaan Tenojoessa vilkuilevat Norjan puolelle. Naapurimaassa Skandien huipuilla on vielä lunta, ja vuoriston kontrasti kesäkuiseen Lappiin on suuri. Viikkoa myöhemmin käymme Ruotsissa ihailemassa Suomea Tornionjoen vastarannalta. Kuohuviin jokiin piirtyvät rajat. Suomi on erilainen kuin Norja tai Ruotsi. Sen paljastavat liikennemerkit, talojen julkisivut, kieli ja kulttuuri. Siinä missä aatelinen Ruotsi on luonut perintöään lännessä kohta vuosituhannen, itsenäinen Suomi on luonut kulttuuriaan vuosisadan. Jäämeren rannalla kuivuvat turskat, Suomenlahdelta tähyillään Tallinnaan. Kulttuurien ero näkyy myös Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Idässä hyödyksi olisi palveluammateissa venäjä, kun länsirannikolla ruotsi on itsestäänselvyys. Peruskoulun pakko- ja yliopiston virkamiesruotsista sekä on että ei ole hyötyä. Matkailijalle nämä erot ovat rikkaus, joita ei kokematta ymmärrä. Omaa rauhaa halajavalle Suomi tuntuu paratiisilta. Kaikkihan käyvät Tukholmassa, mutta Puolankaa halkovalla 88-tiellä ajamme vain me. Oulangan kansallispuistossa vähätkin vastaantulijat tuntuvat väentungokselta, kun pitkospuilta saa siirtyä syrjään. Saanalle kivutessa vastaantulijoita on muutamia sekä ylös- että alaspäin mentäessä sumusta huolimatta. Sodankylässä tuntuu metkalta liikkua taas väkijoukon keskellä ja käydä syömässä falafelia. Nordkappin ja Nuorgamin jälkeen Sodankylä tuntuu eteläiseltä. Ensikertalaiset ympyröivät ensi vuoden elokuvajuhlat kalentereistaan punaisella. Matkalla Kittilään poimimme kyytiin kaksi liftarityttöä, ja kiitokseksi perillä meidät kutsutaan iltapäiväkahveille täysin tuntemattomien luo. Valitettavasti kyytiä tarjotaan sitä tarvitseville liian harvoin. Autoilijan halun ajaa ohi voisi tulkita johtuvan kiireestä, välinpitämättömyydestä ja ennakkoluuloista, sillä rinkka pitää sisällään alusvaatteita ei lyömäaseita. Niin kuljettaja kuin matkalainen kuulevat tutustuessaan uusia tarinoita ja saavat hyvän mielen. Tutkimusten mukaan juuri yhteisöllisyys tekee ihmiset onnellisiksi maanosasta riippumatta. Maamme luoteiskolkka tuntuu lähes autiolta, kun ajelemme Kilpisjärvellä vietetyn yön jälkeen Tornionjokilaaksossa. Vain tiellä jolkut- 8 Matkailusilmä

9 televat porot hidastavat matkantekoamme. Seuraavana aamuna saavumme Kemiin, missä löydämme paikallisten neuvoilla uimahallin. Opiskelija-alennuksella pääsemme naurettavan halvalla uimaan ja saunomaan. Opiskelija pääsee halvalla liikkuessaan junalla, bussilla ja laivalla. Museoihin ja teattereihin pääse edullisemmin ja retkeilymajoistakin saa alennusta. Opiskelijaruokaloissa voi käydä ympäri Suomea ja vertailla opinahjoja, joista eri tilanteessa hyvinkin saattaisi valmistua. Oulussa syömme kuitenkin intialaisessa, ennen kuin matka jatkuu Vaasaan. Pohjanmaan pellot vilistävät oikealla ja vasemmalla. Lakeuden kutsua riittää joka suuntaan, ja avoimilla pelloilla puhuri on melkoinen, kun yövymme Lapualla vanhassa kyläkoulussa. Kyläkoulullakin tekisi mieli viipyä pidempään kuin yksi yö, mutta juhannuksen viettoon on kerittävä Lounais-Suomeen. Heräämme aamulla puoli kuudelta, sillä auton on oltava omistajallaan Helsingissä kahdelta iltapäivällä. Juhannuksen jälkeen jatkamme matkaa vielä viikon. Vaikka oma auto helpottaa matkailua, huomaamme selviävämme helposti ilman sitä. Bussilla Sauvosta Turkuun, sieltä laivalla Ahvenanmaalle, missä vuokraamme pyörät kolmeksi päiväksi. Sääennustus lupaa poutaa ja päätämme nukkua loput yöt taivasalla teltta jää pyörävuokraamon säilytykseen. Aurinko paistaa paratiisisaarella pilvettömältä taivaalta kolme päivää putkeen. Ensimmäisen yön vietämme syrjäisellä rannalla. Vaikka vedämme makuupussien suut suppuun, yhtä häiritsevät itikat, toiselle puhkeaa allergia ja kolmas pelkää meren aaltoja. Aamulla tiedossa on 60 kilometrin pyöräily saaren keskiosiin. Yövymme Kastelholmassa, aivan keskiaikaisen linnan kupeessa. Viimeisenä päivänä palaamme Maarianhaminaan. Kaksi jää jäljelle, kun kolmas on onnistunut sovittamaan työn ja loman vain melkein täydellisesti neljäs oli joutunut jo Sodankylästä palaamaan samasta syystä. Pyörävuokraamon tytöt tarjoavat reissussa rähjääntyneille ilta-auringossa maittavan aterian. Ruotsinlaiva saapuu Tukholmasta keskiyöllä. Reissaajat pääsevät lepäämään kansipaikkalaisten nukkumahuoneeseen. Aamulla turisteja vilisevä Kauppatori ottaa meidät vastaan. Muutama lisäviikko ei olisi ollut pahitteeksi. Viisi viikkoakaan ei riitä Suomen tarkasteluun, kun etenee rauhallisesti. Meiltä jäävät väliin Keski- Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta. Pitkän matkan jälkeen tuntuu oudolta. Kuten aina palatessa. 1. Porolaumat pitävät matkantekijän hereillä, kun liikutaan pohjoisessa Suomessa 2. Öinen Turku on ydinkeskustan kävelykadun ulkopuolella kaunis ja hiljainen 3. Patsaspuisto Parikkalassa on viihdyttävä, merkillinen kohde 4. Ahvenanmaan aurinko palkitsi kulkijoita Kastelholmassa aitan kulmalla 5. Leirinuotiolla savustuivat lohet ja keittyivät pannukahvit. Vastarannalla Venäjä Matkailusilmä 9

10 David Mbuzi Lusakan suurlähetystöstä maisteli Kultarannan vadelmia. Marjojen täyteläinen ja hunajainen maku ihastutti niin, että hän jäi miettimään, miten suomalaisia vadelmia voisi saada oman keittiön käyttöön. Vettä suihkuaa taivaalta harmaana massana. Monikansallinen joukko tuijottelee harmissaan taivaalle MTK:n omistaman Kettulan tilan kuistilla. Suomen suurlähetystöjen keittiömestareista koostuva noin parinkymmenen hengen seurue ei voi kuin todeta, että aamun sieniretki on pakko jättää väliin. 10 Matkailusilmä

11 Edustustokokit perehtyivät suomalaiseen ruokatarinaan teksti ja kuvat: kaisa riikilä Kokkijoukko oli Suomessa elokuussa vajaan viikon mittaisella kurssilla, jonka aikana he perehtyivät suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi MTK:n ruokakulttuuriasiamies, keittiömestari Jaakko Nuutila. Viikon aikana kokit saivat reilun annoksen Suomi-tietoa luentojen, aterioiden, ruokademonstraatioiden, tilavierailujen ja tietysti myös savusaunan kautta. Vaikka torstain sieniretki peruuntui ja korvautui aamupäiväluennoilla kestävästä ruokatuotannosta, päivän anti oli siltikin elämyksellinen. Lounaaksi tarjotun lohikeiton jälkeen joukko pakattiin bussiin ja auton nokka kääntyi kohti Länsi-Suomea. Elokuinen Kultaranta odotti vieraita keittiömestari Sirkka Ruottisen johdolla. Ulkomaanlähetystöjen kokit pääsivät näkemään ja kuulemaan, miten valtakunnan kesäisessä ykköskeittiössä edistetään suomalaista ruokakulttuuria. Keittiömestari Mika Hartikainen tarjoili vierasryhmälle iltapäiväkahvit. Tarjolla oli muun muassa lohicoulibiacia ja vadelma-mustikkapiirakkaa. Reseptit kiinnostivat vieraita ja keskustelu suomalaisista raaka-aineista oli vilkasta. Moni näytti miettivän, miten omassa edustustossa voisi toteuttaa vastaavia elämyksiä. Suurin hämmästyksen aihe ryhmälle oli presidentin keittiön omavaraisuus. Kultarannan laajoista, vanhoista hedelmä- marja- ja vihannestarhoista saadaan kuta kuinkin kaikkea mahdollista niin, että tarjottavaa riittää tasavallan presidenttien vieraspöytiin koko vuodeksi. Kokit pääsivät maistelemaan elokuun satoa myös itse puutarhaan. Suoraan pensaista suuhun poimitut karviaiset, herukat ja vadelmat synnyttivät lukuisia ihastuksen huokauksia. Naantalista bussi kääntyi kohti läntistä Uuttamaata. Bovikin lammas- ja kyyttötilalle Snappertunaan ajeltiin kauniissa säässä halki idyllisten maalaismaisemien. Bovikin isäntä Sebastian Nurmi oli vieraitaan vastassa pienen metsätien päässä. Bussi ryömi pitkin hiekkatietä kohti rantalaitumia, joilla apehtivat lampaat ja tilan harvinaisuudet, Suomen alkuperäisiin karjarotuihin kuuluvat kyytöt. Vieraat jalkautuivat poluille ja laitumille tapaamaan sympaattisia elikoita. Maiseman omintakeinen kauneus synnytti ihastunutta puheensorinaa. Kokit, joista osa oli ensimmäistä kertaa elämässään Suomessa, tallensivat näkemäänsä. Kamerat räpsyivät tasaiseen tahtiin, ja moni pohti jo etukäteen, kuinka paljon kaikkea kerrottavaa kotona olisikaan. Elokuisen ilta-auringon kullatessa maisemaa, bussi ajoi Nurmien saaristolaistilan pihaan, jonne oli katettu loistava esimerkki-illallinen lähiruokatuotteista. Alkuun savustettua kyyttöä omasta takaa ja naapurin valmistamaa kylmäsavulohta paikallisten leipien kyydittäminä. Viilenevää iltaa lämmitti miellyttävästi pääruokana tarjottu tuhdin aromikas kyyttöpata juureslisukkeineen. Maliakal Joseph New Delhistä oli ensimmäistä kertaa elämässään Suomessa. Hän on palvellut yksitoista vuotta Suomen edustustoa, joten aivan uutta suomalainen ruokaperinne ei hänelle suinkaan ole. Hän antoikin muille vinkkejä karjalanpiirakoiden valmistamiseen ja kehotti näitä hankkimaan Suomesta aidon piirakkapulikan kotiin viemisiksi. Illallisen aikana keskustelu oli vilkasta ja koko joukko tuntui olevan yhtä mieltä suomalaisten makujen edustuskelpoisuudesta. Yhdessä ryhmä mietti myös, miten he voisivat saada entistä enemmän suomalaisia raaka-aineita käyttöönsä omissa edustustokeittiöissään. Vieraat ottivat erittäin tyytyväisinä vastaan > Matkailusilmä 11

12 > Jaakko Nuutilan kertoman tiedon siitä, että suunnitteilla on edustustoihin lähetettävä Finnish Culinary Survival Kit, jossa on muun muassa kuivattuja metsäsieniä, luonnonmarjajauheita, ruisleivän juurta, mausteita, raaka-aineita, joilla saadaan viimeinen silaus suomalaisuutta edustustarjoiluun. Viikon ohjelmasta vastannut Nuutila on erityisen iloinen siitä, että Suomessa ollaan vihdoinkin huomattu ruokakulttuurin tärkeys maamme ulkoisen kuvan rakentajana. Meillä on ensimmäistä kertaa hallituksessa ruokakulttuuriohjelma. Helsingin yliopistoon on tulossa ruokakulttuurin professuuri, maakunnat ja kaupungit valmistelevat omia ruokakulttuuristrategioitaan ja uusi on myös tämä oma toimeni, olen kautta aikojen ensimmäinen ruokakulttuuriasiamies. Nuutila muistuttaa, että matkailijoiden mielissä hyvin keskeinen osa eri maita koskevasta mielikuvasta syntyy kunkin maan ruoan ja ruokakulttuurin avulla. Viime vuonna perustetun maabrändityöryhmän pitäisi Nuutilan mukaan pitää kirkkaana mielessään, että meillä on hieno ja omaleimainen ruokaperinne, jota ei missään tapauksessa pidä unohtaa brändityössä. Mielestäni ruokaimago vaikuttaa myös mielenkiintoon maan ulkomaankauppaa ja matkailua kohtaan. Olisikin äärimmäisen tärkeää vahvistaa suomalaisen ruoan kuvaa maailmalla. Ruotsin hallitus panostaa maakuvansa rakentamiseen ruoan ja keittiömestareidensa avulla. Työtä tehdään kaikissa ministeriöissä ja maa esittäytyy näyttävästi kansainvälisillä messuilla. Ruotsi on laskenut lisäävänsä elintarviketeollisuutensa vientiä ja kasvattavansa omaan maahan Keittiömestari Mika Hartikainen maistatutti lähetystöissä työskenteleville kollegoilleen Kultarannan kuuluisaa raparperijuomaa. suuntautuvaa turismia vahvan ruokakuvan avulla. The New Culinary Nation julistaa Ruotsin maa- ja metsätalousministeriö. Meillä oli ruoka hallitusohjelmassa ennen Ruotsia, mutta valitettavasti taas kerran naapuri näyttää painelevan lujaa ohitsemme, Nuutila lataa. Suomen edustustot maailmalla ovat maamme virallisia ikkunoita maailmalla. Niiden kautta meillä on mahdollisuus luoda kuvaa suomalaisesta ruoasta maailmalla. Sen vuoksi ei olekaan aivan sama, mitä lähetystöt tarjoavat virallisissa ja myös vähemmän virallisissa tilaisuuksissa ulkomaisille vierailleen. Suomalaisuus näkyy ruoassa tyylinä - sen yksinkertaisuutena ja puhtautena, luonnonläheisyytenä. Se näkyy raaka-aineen ulkonäön ja maun kunnioittamisena, vastuullisuutena kestävien raaka-ainevalintojen kautta - se näkyy myös suomalaisten ruokalajien avulla. Suomalaisella Nuutila on iloinen siitä, että Suomessa on vihdoinkin huomattu ruokakulttuurin tärkeys ulkoisen kuvan rakentajana. ruoalla on tarina, jonka voi ylpeänä kertoa, hehkuttaa Nuutila. Tiedän, että eri lähetystöissä ruokakulttuurin edistämisessä on suuria eroja. Olen kuullut annettujen taloudellisten resurssien maksimaalisesta hyödyntämisestä ja korkealaatuisista aterioista sekä ruokapromootioista ja taas mahdollisimman edullisesti toteutetuista vaatimattomista tarjoiluista. Näihin ääripään tapoihin annetaan käyttöön kuitenkin samanlainen määrä meidän suomalaisten veronmaksajien rahoja. Vaikka edustustavat ovat viime kädessä aina kiinni edustustojen päälliköistä, uskon, että tällaisten koulutusten kautta voimme edistää suomalaisen ruokakulttuurin asemaa lähetystöissä ja konsulaateissa. Näin nostamme esille tärkeän asian ja annamme samalla keittiömestareille entistä paremmat valmiudet toimia suomalaisen ruokakulttuurin edistäjinä omissa kohdemaissaan, Nuutila perustelee kurssia. Bovikin kyytöt tavattiin ensin pellolla ja heti sen jälkeen maisteltiin, millaisen aromin rantalaitumien heinäherkut antavat savustettuun kyyttöön. Suomalaisen ruokatarinan äärellä Zsolt Ivanics Wienin Suomen lähetystöstä, Johanna Vornanen MTK:sta, ja Nicholas Anastasakis Nikosiasta. Pöydän äärellä myös Maciej Wroblewski Varsovasta. 12 Matkailusilmä

13 Ravintolapalvelun alv:n alentaminen helpottaa matkailuja ravintola-alaa teksti: kaisa riikilä Ideoita ja apua matkailukohteiden ruokapalveluihin Viime vuosina on Suomessakin huomattu, miten keskeinen osa matkakokemuksesta syntyy ruoan kautta. Tällä hetkellä ehkä kaikkien lainatuin mainosslogan Hyvä ruoka parempi mieli osuu asiaan vääjäämättömän tarkasti. Matkailija saattaa antaa joitakin pieniä palvelupuutteita anteeksikin, kunhan saa kokea mieleenpainuvia ruokaelämyksiä. Matkailuyrityksille on tarjolla myös monenlaista apua, jos ne haluavat kehittää omia tarjoiluitaan ja luoda kohteelleen elämyksellisen ruokatarinan. Muun muassa Ruoka-Suomi -teemaryhmällä on erittäin kattava alueorganisaatio. Kunkin alueen erikoisasiantuntijan kautta voi saada ideoita oman ruokapalvelun kehittämiseen, tietoa paikallisesta ruokakulttuurista ja paikallisista tuottajista. Asiantuntijoiden kautta saa ilmaista neuvontaa ja syvällisiin ruokaliiketoiminnan kehittämishankkeisiin on tarjolla maksullisia konsultaatiopalveluita, Heidi Valtari Ruoka-Suomi -työryhmästä kertoo. Oman alueensa asiantuntijan löytää helposti netistä Sivustolla on aluekartta, jonka kautta löytyy tarvittavat yhteystiedot. Ruoka-Suomi -ryhmä on myös luonut käyttökelpoisen sivuston Sinne on ryhmitelty alueittain kaikki elintarviketuottajat niin, että esimerkiksi matkailuyrittäjien on sieltä helppo löytää omalta lähiseudultaan kiinnostavia yhteiskumppaneita. Heidi Valtari muistuttaa, että paitsi itse ruokaan myös siihen likeisesti liittyviin siisteyteen, selkeyteen ja visuaalisuuteen kannattaisi kiinnittää huomiota. Ne ovat hänen mukaansa asioita, joissa meikäläisillä matkailupalveluyrittäjillä on vielä paljon parantamisen varaa. Tärkeää olisi myös muistaa, että ulkomaiset matkailijat ovat yleensä tottuneet hyvään palveluun, tyyliin kaikki järjestyy. Sen vuoksi etenkin meikäläinen itsepalvelukulttuuri tuntuu heidän mielestään töykeältä ja siksi yrittäjien kannattaisi pyrkiä palvelunsa kehittämiseen, Heidi Valtari neuvoo. ProAgria järjestää yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa matkailuyrittäjille kursseja, joissa pyritän parantamaan ruokapalveluiden tasoa. Tarja Jutila ProAgriasta kertoo, että yksi viime aikojen keskeisistä koulutusaiheista on ollut yksittäisten matkailijoiden palvelu. Etenkin meidän maaseutumatkailukohteissa on aikaisemmin pohdittu lähinnä erilaisten ryhmien palvelua, mutta kun matkailu muuttuu koko ajan entistä enemmän niin sanotusti yksilölajiksi, meidän täytyy pystyä tuottamaan muun muassa ruokapalveluita yksittäisten matkailijoiden tarpeisiin. Pyöräretkeläiset ja patikoijat eivät kaipaa eikä heille tietysti ole järkevää edes tarjota laajoja pitopöytätarjoiluita. Helposti ja nopeasti valmistuvat selkeät paikalliset herkut ovat heille sopivia juttuja, Tarja Jutila pohdiskelee. Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä kursseilla pohditaan muun muassa sitä, miten yksittäisille matkailijoille voidaan tuottaa mieleen painuvia, herkullisia ruokaelämyksiä kannattavasti. Usein tarvitaan vain asennemuutos. Kun esimerkiksi pyöräiretkeilijä saapuu maatilamatkailukohteeseen ja kysyy ruokaa, pitäisi hänelle aina olla jotain tarjolla. Kyllähän joka taloudessa aina on jotain ruokaa ja pakastin on loistava apu tällaisissa tapauksissa. Yrittäjän pitäisi vain miettiä valmiiksi tietynlainen helppo konsepti, jolla retkeilijän ruokahalu voidaan tyydyttää yksinkertaisella ja maukkaalla ruualla suhteellisen nopeasti ja myös taloudellisesti kannattavasti, Jutila toteaa. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät säännöllisesti kursseja eri puolella Suomea ja heiltä voi myös tilata koulutusta, jos haluaa esimerkiksi itse kerätä ryhmän, joka kaipaa koulutusta. Tietoa ja apua saa osoitteesta https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mkn_si- VUSTO. Matkailu- ja ravintolaala on tyytyväinen hallituksen päätöksestä alentaa ravintolapalvelujen arvonlisäveroa ensi vuoden heinäkuusta lähtien. Sama verokanta elintarvikkeiden kanssa vahvistaa työllisyyttä, lisää muita verotuloja ja ehkäisee epätervettä verosuunnittelua. Ravintola-ala toivoi vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi elvyttävää ratkaisua heti. Päätös on nykyisen laisenakin silti tervetullutta elvytystä taloudellisessa ahdingossa olevalle matkailu- ja ravintola-alalle, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa. Matkailu- ja ravintola-alalla arvostetaan Lapin mukaan sitä, että hallituspuolueet tunnustivat alan merkityksen työllistävänä toimialana kaikkialla Suomessa. Päätöksen myötä alalla on hyvät kasvumahdollisuudet, kunhan nykyinen taantuma hellittää. Ravintolapalvelut ovat kaikkien matkailuyritysten toiminnan perusta. Ravintolapalvelujen arvonlisäveron alentaminen parantaa merkittävällä tavalla toimialan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä edistää tasapuolista kilpailutilannetta muun elintarvikemyynnin kanssa, toteaa Lappi. Ravintolapalvelujen arvonlisäveron alentamisen on arvioitu turvaavan tuhansia työpaikkoja. Eniten päätöksestä hyötyvät MaRa:n mukaan nuoret naiset ja matkailupalveluja tarjoavat alueet eri puolilla maata. Muutos on erittäin tärkeä myös lounastarjoilulle, joka olisi muuten joutunut kestämättömään kilpailutilanteeseen. Matkailusilmä 13

14 k u v a: t i m o n i e m i n e n/m e t s ä h a l l i t u s KANSALLISPUISTOISTA tulevaisuuden matkailuvaltti Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Eurooppaan perustettiin maanosamme ensimmäinen kansallispuisto. Tiennäyttäjänä oli tuolloin Ruotsi. Aina 1960-luvulle saakka kansallispuistoja perustettiin lähinnä esteettisin ja matkailullisin perustein. Kansallispuistot eivät siis vastanneet niitä luonnon arvojen säilyttämisen tavoitteita, jotka kansallispuistoille on nykyisin asetettu. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen uskoo, että suomalaisten kansallispuistojen matkailullinen käyttö tulee jatkossa lisääntymään. Myös kävijämäärät lisääntyvät potentiaalia ainakin nimittäin on. Kävijämäärät eivät ole suomalaisissa kansallispuistoissa kovin suuria, viime vuonna puistoissa vieraili ihmistä. Muualla maailmassa puistojen kävijämäärät ovat täysin toista luokkaa, esimerkiksi Etelä-Koreassa yhdessä kansallispuistossa saattaa vierailla vuosittain kymmenenkin miljoonaa ihmistä, Väisänen sanoo. Luontomatkailu ei Suomessa vaaranna 14 Matkailusilmä

15 Kansallispuisto on suojelualue Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan kansallispuisto on suojeluluokka II:n mukaisesti suojelualue, jonka hoidossa keskitytään ekosysteemien suojeluun ja virkistyskäytön turvaamiseen. Se on luonnontilainen, suojeltu maa- tai merialue, joka on perustettu (a) yhden tai useamman ekosysteemin turvaamiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville, (b) alueen suojelutavoitteen kanssa ristiriidassa olevan elinkeinon harjoittamisen tai muun käytön estämiseksi ja (c) ympäristön ja kulttuurin kanssa sopusoinnussa olevien henkisen hyvinvoinnin, tutkimuksen, luonto-opastuksen, virkistyskäytön ja asiakaspalvelun mahdollisuuksien luomiseksi. Kansallispuiston koko vähimmäiskoko on IUCN:n määritelmän mukaan hehtaaria. Suomalaisilla kansallispuistoilla on kaikki edellytykset kasvaa entistä vetovoimaisemmiksi matkailukohteiksi. Jotta tämä onnistuisi, oheispalveluiden tarjontaa ja tasoa on kuitenkin kehitettävä. teksti: pirkko soininen puistojen luontoarvoja. Tarkkailemme tilannetta toki koko ajan, katsomme leviävätkö polut tai kärsiikö paikallinen kasvisto ja eläimistö ihmisten liikkumisesta alueella. Muutokset eivät ole olleet suuria. Satunnaisesti voi joissakin puistoissa olla ruuhkaa parkkialueilla tai palvelupisteissä. Jos kävijämäärät nousevat, täytyy oikeasti miettiä, miten taataan se, ettei luontoturismi vaurioita luontoarvoja. Kävijämäärien kasvu lisää suoraan myös kustannuksiamme. Meidän ei onneksi ole tarvinnut käyttää paljon varoja esimerkiksi metsäpalojen tai vieraslajien torjuntaan. Metsähallitus hoitaa kansallispuistojen lisäksi muitakin suojelualueita, luonnonpuistoja, erämaa-alueita ja valtion retkeilyalueita. Kansallispuistojen pinta-ala on hehtaaria, kun Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa on kaiken kaikkiaan yli seitsemän miljoonaa hehtaaria maata ja vesialueita. Maa-alueiden kansallispuistokäyttöön saaminen ei ole suinkaan aina ollut kitkatonta ja siksi suuria alueita tuskin enää suojellaan. > Matkailusilmä 15

16 > kuva: markus sirkka/metsähällitus kuva: paavo hamunen/metsähällitus 1. Joitain kansallispuistoja tullaan todennäköisesti perustamaan vielä tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on ainakin Selkämeren ja Sipoonkorven kansallispuistot. Väisänen kritisoi sitä, että Suomi on toistaiseksi satsannut matkailuteollisuuden kehittämiseen kovin vähän verrattuna muihin aloihin. Metsä- ja elektroniikkateollisuuteen on sijoitettu valtava määrä euroja, koska niiden tuotteet ovat niin konkreettisia verrattuna matkailun palveluihin. Matkailuelinkeino on Suomessa vielä nuorta ja valtiovalta ei ole ihan täysin käsittänyt, kuinka paljon kasvupotentiaalia alalla on. On kiistämätön tosiasia, että kansallispuistot vaikuttavat ulkomaisten matkailijoiden matkustuspäätöksiin sekä yleisenä brändinä että vetovoimaisina luonnonnähtävyyksinä. Asiasta ei kuitenkaan ole olemassa kattavia tutkimustuloksia, joten varmuudella emme pysty sanomaan, kuinka merkittävä vaikutus niillä on. Helppopääsyiset puistot ovat ulkomaisten matkailijoiden suosiossa, koska puistoissa on valmiina peruspalvelut. Monet ulkomaalaiset vain piipahtavat puistoissa parin kilometrin lenkillä. Tällainen käyttö ei tietenkään rasita puistoa kovinkaan paljon. Noin puolet Siidan luontokeskuksen kävijöistä on ulkomaalaisia ja Oulangan kansallispuistossa viidennes kävijöistä on ulkomaalaisia. Aasiasta tulevien lentojen ja EU:n myötä aasialaisten ja eteläeurooppalaisten määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Isoin haasteemme on markkinoinnin puolella. Emme ole toistaiseksi satsanneet kansallispuistojen markkinointiin. Meillä on kylläkin hyvät nettisivut ja näkisin, että puistomme ovat jo melko tunnettuja ulkomailla. Lisäpanostuksia kuitenkin varmasti tarvitaan. Markkinointia emme kuitenkaan voi hoitaa yksin, vaan siinä täytyy tehdä yhteistyötä MEKin kanssa. Suomalaiset kansallispuistot ovat myös saaneet julkisuutta kansainvälisessä mediassa. Viimeksi kesällä National Geographic esitteli näyttävästi Oulangan kansallispuistoa. Meillä ei ole vielä toimivia mittareita, joilla voisimme tutkia matkailuteollisuuden vaikutusta paikallistalouteen. Nykyisten arvioiden mukaan suosituimpien suojelualueiden virkistyskäytön ja luontomatkailun vaikutus paikallistalouteen olisi vuosittain miljoonaa euroa ja noin henkilötyövuotta. Väisänen muistuttaa, että valtio saa kansallispuistoihin satsatun rahan suorana hyötynä kymmenkertaisena takaisin. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston budjetti on 0,7 miljoonaa euroa. Alueen kokonaistulo on kuitenkin 11 miljoonaa euroa. Kyllähän kansallispuistot luovat alueiden yritystoiminnalle mittavia edellytyksiä. Puistoihin tulevat ihmiset käyttävät myös monia muita alueen palveluita kaupoista ja majoituspalveluista ravintoloihin ja aktiviteetteihin. Uskon, että parin vuoden sisällä saamme rakennettua oikeanlaisen mittariston ja välineistön matkailuteollisuuden työllisyysvaikutusten mittaamiseen. Yhteistyö matkailuelinkeinon ja Metsähallituksen kanssa on jatkuvasti lisääntynyt ja tiivistynyt. Viime vuoden aikana Metsähallitus solmi 56 uutta, suojelualueiden kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaista yhteistyösopimusta yritysten kanssa. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueelle syntyi viime vuonna luontomatkailusuunnitelma, jonka mukaisesti kansallispuistoalueesta kehitetään Pirkanmaan luonto- ja kulttuurimatkailun kärkikohde vuoteen 2020 mennessä. Metsähallitus on mukana myös matkailun kestävän kehityksen laatuohjelmissa Syötteellä, Kalajoella, Oulangalla, Pyhä-Luostolla ja Ylläksellä. Kehitämme paikallisten yrittäjien kanssa 16 Matkailusilmä

17 k u v a: t i m o n i e m i n e n/m e t s ä h ä l l i t u s Lauhanvuori 2. Oulanka 3. Helvetinjärvi myös Merenkurkun maailmanperintökohdetta ja Kolin kansallispuistoa palvelemaan kasvavia kävijämääriä. Matkailuyrittäjien kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä myös koulutetaan. Esimerkiksi kohteiden jätehuollon pitää olla kunnossa, jotta arvokas luonto ei kärsi ja asiakkaat säilyvät tyytyväisinä. Oulangan ja Saaristomeren kansallispuistojen houkuttelevuutta ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa lisätään puolestaan kansainvälisen luontomatkailun PAN Parks -verkoston kautta. Peruspalvelurakenteet ovat Väisäsen mukaan kansallispuistoissa kohtuullisella tolalla, vaikka resurssien niukkeneminen huolestuttaakin. Oheispalveluiden palapeli ei sen sijaan ole kaikkialla kunnossa. Toimivien oheispalveluiden rakentamiseksi yrittäjien tulisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä. En tiedä, onko kilpailuyhteiskunnan toimintamalli tehnyt sen, että myös matkailuyrittäjät kokevat, että heidän pitää kilpailla samoista rahoista ja asiakkaista. Ei nähdä sitä, että kun yksi hyötyy kaikki hyötyvät. Kulkuyhteydet puistoihin ovat myös usein kehnot ja julkisilla liikennevälineillä kulkevien on vaikea tavoittaa niitä. Opastuspalveluihin on kiinnitetty huomiota, mutta niihin tulisi edelleen satsata. Matkailijat saavat kansallispuistoista paljon enemmän irti, kun mukana on paikallinen asiantunteva opas, joka voi johdattaa puiston luontoelämysten äärelle ja avata sen kulttuurihistoriallisia arvoja. Vie varmasti oman aikansa, että eurooppalaiset ja aasialaiset uskovat, että Lapin perukoilla voi nukkua mukavasti ja nauttia vaikka lempiviiniään. Markkinoinnin ja oheispalveluiden kehittämisen myötä pystymme varmasti tarjoamaan ulkomaisille matkailijoille entistä laadukkaampia elämyksiä, Väisänen uskoo. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Niiden pinta-ala on hehtaaria. Suomen kansallispuistoissa oli vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa rekisteröityä käyntiä. Matkailusilmä 17

18 BRÄNDINÄKÖKUL teksti: jaakko lehtonen Ensimmäisiä brändäyshapuiluja löytyy jo antiikin ajoilta, kun ruukuntekijät kirjoivat ruukkunsa kylkiin omaperäisiä, kullekin tekijälle ominaisia kuvioita. Sittemmin brändäys tuli tunnetuksi Amerikassa, kun karjanomistajat polttomerkitsivät, brändäsivät oman karjansa. Karjaansa hyvin hoitavan farmarin karja oli halutumpaa kuin muiden omistajien, ja sitä myötä tietty polttomerkki teki karjasta kysytyn ja oletettavasti myös hinnakkaamman. Varsinaisesti brändäys laajeni voimakkaasti vasta toisen maailmansodan jälkeen, vaikka nykyäänkin hyvin tunnettuja brändejä oli jo luvun lopulla. Esimerkkeinä näistä voi mainita vaikkapa Coca-Colan, Sunlightin saippuan, Cookin matkat, Kodakin filmit, American Expressin (matkasekit), Heinzin pavut, Singerin ompelukoneet ja Mercedes Benzin. Joukkoviestimet ja sittemmin internet ovat aikaansaaneet brändiräjähdyksen. Useimmat tuotteet ovat hintaryhmässään aika lailla tasavertaisia ja monissa tuotteissa on ominaisuuksia paljon enemmän kuin mitä tarvitsemme. Monet brändituotteet ovat lisäksi sellaisia, että niille on erittäin helppo löytää korvaava tuote. Virvoitusjuomia, autoja, lenkkitossuja, papuja, käytännössä kaikkea on saatavissa lukuisilla merkeillä ja helposti. Siksi ainoaksi todelliseksi erottavaksi tekijäksi ja kilpailukeinoksi on noussut brändi. Kuluttaja puolestaan tarpoo tarjontatulvassa, joka suorastaan läkähdyttää, ja tuttu brändi helpottaa ostoponnistusta ja luo turvaa. Joskus brändistä kehittyy kultti, esimerkkinä vaikkapa Harley Davidson -moottoripyörä, jonka omistajat ja kuljettajat samaistuvat toisiinsa, ovat vapaita, yksilöllisiä nautiskelijoita, jotka ilmaisevat itseään ja joilla on vahva itseluottamus. He muodostavat HD-klubeja ja käyttävät HD-asuja. HD on paljon enemmän kuin moottoripyörä. Brändi voi myös tuhoutua, joko ulkoisista tekijöistä johtuen, taikka virheellisen brändijohtamisen vuoksi. Suurin yksittäinen erhe on pitää brändiä itsestään selvyytenä. Näin on ollut käymässä esimerkiksi McDonald sille, joka on ollut viime vuosina vähemmän hohdokas menestystarina kuin aiemmin. Brändi oikeastaan tuote tai palvelu positioidaan, eli sille luodaan uskottava ja myönteinen asema kuluttajan mielessä esimerkiksi olemalla ensimmäinen, tai luomalla positiivinen asema kilpailijoihin nähden, taikka uudelleenasemoimalla kilpailijat. Mainostamisella ja myynninedistämisellä ei kuitenkaan yleensä ole pitkäaikaista vaikutusta brändilojaliteettiin. Mielenkiintoinen on uudehko näkemys, että asiakkuuden hallintajärjestelmät tuottavat yritykselle useimmiten pettymyksen. Syy on, että niihin kerätään valtaisasti tietoa ilman, että kukaan miettii, mihin sitä voisi käyttää. Toinen uusi näkökulma on, että USP, unique selling proposal eli ostajalle merkityksellinen tuotteen ominaisuus, ero muihin, on uudelleen nostamassa päätään, oltuaan parikymmentä vuotta brändin varjossa. Vahva brändi luo turvaa, etenkin vaikeina aikoina. Turvaa asiakkaille ja valmistajalle sekä kauppiaille. Paikkakunnilla on aina ollut brändi. Valtiot ovat brändänneet itseään systemaattisesti ja tietoisesti jo vuosisatoja. Maan brändäystä vastustetaan yleensä enemmänkin vauraissa maissa. Köyhissä maissa taas tyytymättömyyttä herättää, ettei asialle ole tehty tarpeeksi. Maan totuuden tulee olla hyvä, mutta se ei riitä. Totuus on myytävä. Paikan brändäyksen strategia on periaatteessa yksinkertainen. Sen tulee olla erittäin realistinen, kilpailukykyinen ja pakottava strateginen visio maalle tai alueelle. Tämän vision tulee sitten täyttyä ja se on kommunikoitava. On tärkeää oivaltaa, että ulkomailla ollaan vähintään yhtä kiinnostuneita ihmisistä, jotka asuvat jossain maassa tai alueella, kuin asioista, joita siellä tehdään. Jokaisen maan tai alueen on kilpailtava jokaisen muun maan tai alueen kanssa huomiosta, rahavirroista, lahjakkuuksista ja kuulluksi tulemisesta. Ihmisiin tekee useimmiten suuremman vaikutuksen se, mitä he uskovat kuin se, mikä on totta. Toinen tärkeä havainto on, että muut ihmiset ovat Sinusta vähemmän kiinnostuneita 18 Matkailusilmä

19 MIA Ilkka Kauppinen on matkailun internetmarkkinointiin keskittyvä asiantuntija, kouluttaja ja konsulttiyrittäjä. Facebookkaa työajallasi kolumni Ilkka Kauppinen kuin Sinä itse. Kuluttajat ovat välinpitämättömiä. Brändilupauksia annettaessa tulee muistaa, että mitä enemmän lupaat, sen tylymmin tarjouksesi hylätään, jos se ei vastannut luomiasi odotuksia. Paikkojen imagoja on hyvin vaikea muuttaa. Jos kuitenkin se saadaan tehdyksi nopeasti jollain erityisasialla (sota, jalkapallon maailmanmestaruuskisat), niin vaikutus myös yleensä häipyy hyvin nopeasti. Eri toimijoilla voi olla kovinkin erilaiset maakuvavisiot, mikä on maakuvalle haitallista. Esimerkiksi matkailun edistäjät usein kuvaavat maata tai aluetta harvaan asutuksi, luonnonkauniiksi, ystävällisten, murteita puhuvien ihmisten paikaksi, jollainen kuva taas on maahan ulkomaisia investointeja hankkiville tahoille erittäin huono. Yhtenäisyys on kuitenkin brändäyksen ehto. Kaiken tehokkaan brändäyksen ydin on myös yksinkertaisuus. Usein myös tietty kovakouraisuus on ajoittain tarpeen brändityössä. Markkinointi lähtee kohderyhmän määrittelystä. Sosiaalisen median kampanja lähtee kuitenkin työvälineisiin tutustumisesta. Olen viimeisen vuoden aikana nähnyt jo liian monta epäonnistunutta matkailun sosiaalisen median kampanjaa ja toivon, ettei minun tarvitse nähdä niitä enää yhtään. Sosiaalisen median työkalujen hyödyntäminen on nimittäin tuhoon tuomittua, ellei työkaluja itse ensin tunne läpikotaisin. Kehotan täten kaikkia matkailualalla työskenteleviä seikkailemaan ahkerasti aina kuin vain mahdollista sosiaalisen median syövereissä. Jo kaikille tutun Facebookin lisäksi kannattaa tutustua myös uusiin välineisiin, jotka vasta tekevät tuloaan tänne Suomeen. Yksi uusi työväline viikossa on mielestäni hyvä tahti. Hyviä ideoita uusista työkaluista saat esimerkiksi seuraamalla minua Twitterissä osoitteessa com/ilkkakauppinen. Kirjaudu siis kaikkiin löytämiisi palveluihin jollain nimimerkillä ja etsi seuraa muista samanhenkisistä, promotoi bändiäsi, järjestele lastesi jääkiekkojoukkueen joulumyyjäisiä tai kerro koko maailmalle koirastasi. Tärkeintä on, että sinä viihdyt. Aina hyvä idea on myös käyttää sosiaalisen median työkaluja ensin organisaatiosi sisäistä viestintää tehostamassa. Ja kun lopulta tunnet hallitsevasi työkalun, ota se yrityksesi ulkoisen viestinnän käyttöön ja kerää pelimerkit pöydältä kilpailijoidesi nenän edestä. Sillä eikö olisikin mahtavaa, jos ehtisit ensimmäisenä hyödyntämään uutta vasta nousussa olevaa työkalua kilpailijasi nenän edestä. Ehtisit tällöin harjoittelemaan tehokasta markkinointia työvälineessä jo pitkään ennen kuin kohderyhmäsi olisi työkalusta kuullutkaan. Silloin kuin he siitä vihdoinkin innostuisivat, olisit jo hionut taktiikkasi timantiksi ja hallitsisit suvereeristi koko tanteretta. Aivan järjettömiä ovat myös joidenkin työpaikkojen estot surffailla suosituissa yhteisöpalveluissa, sillä ainoa tapa oppia niitä hyödyntämään on vierailla niissä ahkerasti. Seuraavan kerran kun esimiehesi huomauttaa sinulle liiallisesta työajalla surffailusta, kannattaakin hänelle ilmoittaa suunnittelevasi seuraavaa yrityksen maineen pelastavaa sosiaalista mediaa hyödyntävää supertehokasta kampanjaa. Samaan syssyyn kannattaa ehdottaa myös hänelle kyseessä olevaan palveluun tutustumista, sillä esimiehet ne vasta pihalla asiasta ovatkin. Sama selite toiminee myös puolisollesi, kun jäät seuraavan kerran kiinni etsimästä vanhoja hellujasi Facebookista. Ei kuitenkaan kannata lähteä soitellen sotaan. Ennen kuin pääset aloittamaan ensimmäisen sosiaalista mediaa hyödyntävän kampanjasi, kannattaa muistaa asettaa itselleen tavoitteet ja tehdä hieman tutkimusta oman kohderyhmän liikkeistä internetin ihmeellisessä maailmassa. Muuten käy kuin eräälle projektipäällikölle, joka yritti tavoittaa Facebookin kautta alueensa 15-vuotiasta nuorisoa, vaikka heidät löytäisi paljon helpommin IRC-Galleriasta. Ei myöskään kannata toimia toimia kuin eräs vanhusten hoitokotia johtava henkilö, joka ehdoin tahdoin halusi perustaa MySpace-sivut, vaikka jo etukäteen tiesi, että hänen potentiaaliset asiakkaansa eivät todellakaan pyöri niillä apajilla. Tee siis jo tänään yrityksellesi hyvä työ ja käytä vaikkapa puolet työpäivästäsi erilaisissa yhteisöllisissä medioissa. Näppärä tapa aloittaa on klikata itsesi osoitteeseen ja käydä lisäämässä oman panoksesi maaportaalin yhteisölliseen osioon. Sisältöä sinne nimittäin tarvitaan. Matkailusilmä 19

20 VisitFinland haastaa matkailubrändit VisitFinland on asemoinut itsensä haastajabrändiksi. Mitä se oikein käytännössä tarkoittaa? Pohdimme sitä yhdessä MEKin brand managerin, Mervi Holménin kanssa. teksti: kaisa riikilä kuva: visitfinland Suomi on vaihtoehtoinen matkailumaa ja se houkuttelee tietyntyyppisiä ihmisiä. Suomen matkailualan kohderyhmä muodostuu pääasiassa ihmisistä, jotka ovat matkustaneet paljon ja etsivät nyt uusia vaihtoehtoja. He ovat individualisteja, jotka välttelevät massaturismia, he etsivät hengähdystaukoa kiireiseen elämäänsä. Heille meidän pitää tarjota kiinnostava kohde, joka tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä, Mervi Holmén selittää. MEKissä on mietitty, millaisilla asioilla haastajabrändin pitäisi itsestään viestiä kohderyhmilleen. On selvää, että matkailumarkkinoinnin vinkkelistä Suomi on hyvin epäkonventionaalinen maa. Suomi ei automaattisesti ole harkintaryhmässä matkakohdetta valittaessa. Keskeistä on ollut miettiä, minkälaisella tyylillä ja viesteillä Suomi haastaa kilpailijansa, mihin Suomen todellisiin vahvuuksiin bränditason viestit pitäisi perustaa ja mihin brändikokemuksen rajapintoihin keskittää panokset. Tärkeää on pohtia myös sitä, mitä kautta viestit saadaan perille. Uskomme, että haastajan täytyy vapautua menneisyyden kahleista. Se ei ole tärkeää, miten aina on tehty, vaan se, mitä kannattaisi tehdä. Meidän täytyy siis tehdä jotain uudenlaista ja unohtumatonta. Matkailubrändimme perustuu tiettyihin arvoihin, joita pyrimme vahvistamaan. Merkittävimpiä kulmakiviä ovat luonto ja hiljaisuus, joiden varaan laskemme markkinointimme pääsanomat. Haluamme tavoittaa ne ihmiset, joiden arvomaailmaan ja kiinnostuksen kohteisiin Suomeen matkustaminen sopii ja jotka etsivät vaihtoehtoja perinteisimmille matkustuskohteille. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 15 prosenttia maailman matkustavista ihmisistä ja heitä voi kuvata tiivistäen modernit humanistit. Kohderyhmien ja niiden käyttäytymistapojen analysoiminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi tavoittaa oikeat ihmiset matkailumarkkinoinnin viesteillään. MEKillä on jo tutkimustietoa useista maista, mutta työtä tehdään jatkuvasti tärkeimmillä kohdealueilla. Mervi Holménin mukaan on tärkeää, että matkailu-suomi on siellä, missä kohderyhmä liikkuu. Tavoitamme nämä ihmiset viesteillä ja tyylillä, jotka erottuvat matkailumarkkinoinnin massasta ja pohjautuvat aitoon suomalaiseen eksotiikkaan. Viestimme ainoastaan niissä kanavissa, joissa tämä kohderyhmä liikkuu. Matkailumarkkinoinnissa aitous, realismi ja lempeä ironia ovat ennen näkemättömiä tyylilajeja. Suomi on matkailumarkkinoinnin haastaja ja haastaja toimii eri tavalla kuin markkinajohtajat. Kaikkia emme miellytä, eikä tarvitsekaan. Eri maissa toimivat erilaiset markkinointitavat. Jossain elokuvateatterimainonta on tehokkaampaa kuin tv ja toisaalla puree aikakauslehtien antama informaatio. Kaikilla valituilla markkinoilla keskeisin kanava on kuitenkin internet, jota valitsemamme kohderyhmä käyttää hyvinkin paljon. Uusi ja selvästi koko ajan asemaansa vahvistava kanava on sosiaalinen media. Sitä kautta me tavoitamme erittäin suuren joukon potentiaalisia matkailijoita, Mervi arvioi. Suomen matkailubrändin kehittäminen ja vahvistaminen on nyt ME- Kin keskeisin tehtävä, johon satsataan lähitulevaisuudessa tosissaan. Tällä hetkellä yksi työn painopistealueita on sopivien yhteistyökumppaneiden etsiminen. Työn tuloksista kerromme tulevissa lehdissä. 20 Matkailusilmä

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

ITALIA, Torino. Syksy 2009

ITALIA, Torino. Syksy 2009 ITALIA, Torino Harri Aaltonen Ville Veijola Syksy 2009 KOT7SN2 KOT7SN2 Torino Asukkaita 909 000 Sijaitsee Po-joen varrella Piemonten maakunnassa Pohjois- Italiassa. Torino tunnetaan erityisesti Fiat-autotehtaasta.

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Puheenjohtaja Lasse Lovén, Ukko-Kolin Ystävät ry ja Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Kansallispuistojen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam

Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam 15.11-29.11.2014 Tässä se vihdoin tulee! Matkaohjelma, jonka valmistuminen kesti kauemmin kuin talon rakentaminen. Guyanas on pioneerimatka Etelä-Amerikkaan, poluille,

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin.

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. 130 2 5KÄVIJÄMÄÄRÄN KASVU WWW-SIVUJEN KEHITTÄMISELLÄ ENEMMÄN SPONTAANEJA ENEMMÄN ONNISTUNEITA TUOTETIEDUSTELUJA

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot