Hyvää ruokaa Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää ruokaa Suomesta"

Transkriptio

1 HAASTAJABRÄNDI TOIMII UUDELLA TAVALLA RISTIIN RASTIIN MAATA OPISKELIJAVOIMIN matkailu silmä MEKin asiakaslehti Hyvää ruokaa Suomesta

2 Opiskelijat kokeilivat kotimaan matkailua Teltta ja sukulaiset avittivat yöpymisjärjestelyissä. s.6 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Silmäiltyä 6 Suomi opiskelijan silmin 10 Edustustokokit perehtyivät suomalaiseen ruokatarinaan 13 Ravintolapalvelun alv:n alentaminen helpottaa matkailu- ja ravintola-alaa 14 Kansallispuistoista tulevaisuuden matkailuvaltti 18 Brändinäkökulmia 19 Kolumni: Facebookkaa työajallasi 20 VisitFinland haastaa matkailubrändit 21 MEKin kuulumisia Päätoimittaja: Matti Linnoila Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kannen kuva: Kaisa Riikilä Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: 2 Matkailusilmä

3 Menestyvä liiketoiminta W.Chan Kim ja Renée Mauborgne kirjoittivat strategiakirjan nimeltä Sinisen meren strategia, joka nousi maailmanmaineeseen jokunen vuosi sitten. Kirjan perusidea on, että yrityksen tulisi pyrkiä pois tavallisilta taistelukentiltä, missä vedet värjäytyvät verestä punaisiksi, ja hakeutua aivan uusille, sinisille merille, missä ei ole kilpailua. Kirja neuvoo yritystä jakamaan liiketoimintansa neljään ryhmään, jotka ovat 1) lopeta 2) supista 3) kehitä ja 4) keksi ihan uutta. Siis toisenlainen SWOT kuin yleensä. Sivumennen sanoen, olen elämässäni nähnyt satoja SWOTeja mutta en ainuttakaan johtopäätöstä yhdestäkään SWOTista, enkä varsinkaan SWOTin pohjalta tehtyjä toimenpidesuunnitelmia. Silti niitä jostain syystä innolla aina tehdään. Jokainen itseään kunnioittava strategi tekee työnsä alkupuolelle SWOTin. Myös visio kuuluu strategian pakolliseen sisällysluetteloon. Läkähdyttävä määrä innostuneita sanoja on tuhlattu visioihin eri puolilla maailmaa. Kristallinkirkas visio on tiemmä välttämätön ehto menestykselle. Soraääni kuorossa on kuitenkin aina virkistävä: SITRAn uusi yliasiamies Mikko Kosonen pitää sumeaa visiota tärkeänä, koska liian kirkas maali jumittaa toiminnan yhteen pisteeseen tuijottamiseksi eikä huomata, ettei siihen nykyoloissa enää kannatakaan pyrkiä. Samoin hän vastustaa tarkkoja toimenkuvia, koska nekin vähentävät ketteryyttä. Valppaus onkin huipputärkeää. Toimintaympäristön herkeämätön seuranta ja oman toiminnan sopeuttaminen siihen, mieluiten jopa ympäristöön vaikuttaminen, vievät jo pitkälle. Yksikään liikeyritys ei ole ikuinen. Pitkäikäisin suomalainen lienee ollut Frenckellin kirjapaino, joka perustettiin 1642 ja meni konkurssiin Harva sinnittelee noin pitkään. En tiedä, onko yrityksille jokin elinikäodote, niin kuin ihmisille on. Ainakin yksilökohtaisessa ennusteessa yritysten ja ihmisten suhteen on samankaltaisuutta. Elintavoilla on merkitystä, samoin perimällä. Uusiutuminen ja uusasiakashankinta ovat yrityksen kulmakiviä. Vastoin yleistä mantraa suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole innovatiivisia, vaan taipuvaisia toistamaan entisiä menettelyjä, jotka ovat tuttuja ja turvallisia. Toimintaympäristön jatkuva muutos vaatii kuitenkin uudenlaista tarjoamaa. Joku viisas on sanonut, että tyhmyyden huippu on toistaa samaa menettelyä ja odottaa joka kerran eri lopputulosta. Matkailualaa on joskus yksilöimättä moitittu harrastelijamaisuudesta. Väite ei mielestäni ensinnäkään pidä paikkaansa. Toiseksi siihen voi sanoa, että ammatiksi tehty työ voi myös olla huonoa, ja amatööri puolestaan voi tehdä erinomaisen suorituksen. Nooakin arkin rakensivat amatöörit, Titanicin ammattilaiset. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 silmäiltyä HELSINKI maailman viidenneksi paras asuinpaikka Maailmalla arvostettu trendiguru Tyler Brûlén lehti Monocle on elokuun numerossaan jo toisena vuonna peräkkäin arvioinut Helsingin sijalle viisi maailman parhaana asuinpaikkana. Tällä kertaa Helsingin edellä olivat vain Zürich, Kööpenhamina, Tokio ja München. Lehti käyttää arvioinnissaan monia kriteerejä. Niitä ovat esimerkiksi koulutus, julkinen liikenne, rikollisuusaste ja aurinkotuntien määrä. Helsinki on saanut kehuja muun muassa maksuttomasta koulutuksesta ja julkisen liikenteen kehittämisestä. Suunnitteilla olevia PK-yritystoiminnan tukitoimia kehutaan, samoin kuin koko infrastruktuurin merkittävää parantamista. Kansainvälisellä tasolla Helsinki-Vantaan lentokenttä mainitaan merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana ja piakkoin alkavan nopeajunaliikenteen tuomaa ajansäästöä Pietarinmatkoihin kehutaan. Helsingin sanotaan päässeen maineestaan Tukholman pikkuveljenä ja avautuneen itsenäisesti kukkaan. Lehti povaa Helsinkiin paljon ulkomaisia vierailijoita ja uskoo kaupungin säilyttävän asemansa tämän vertailun kärkijoukossa pitkään. Parhaillaan on Helsingin trendimaailmassa myös hyvin jännittynyt odottava tunnelma. Helsinki on tarjolla Maailman muotoilupääkaupungiksi (World Design Capital) vuonna Kenelle tämä arvostettu nimitys lankeaa, selviää vielä tänä syksynä. Finaalissa on jäljellä enää kaksi kilpailijaa, Eindhoven Hollannissa ja Helsinki. Peukut pystyssä Helsinki! Sata vuotta hostelleja 2009 on juhlavuosi myös hostellitoiminnalle. Nykyaikainen hostelli on varsin erilainen kuin se keskisaksalaisen koulun luokkahuone, jonne opettaja Richard Schirrmann majoitti luokkaretkeläisensä suojaan rajuilmalta vuonna Tuosta tapahtumasta ja hänen aloitteestaan lasketaan hostellitoiminnan alkaneen. Schirrmann käynnisti kotikaupungissaan ensimmäisen hostellin saman vuoden elokuussa. Kansainvälinen hostellitoiminnan 100-vuotisjuhlapäivä oli Nykyisin Hostelling International -ketjuun kuuluvia HI-hostels majoituskohteita on yli 80 maassa yli neljä tuhatta. Yöpymisiä niissä kirjataan vuodessa runsaat 34 miljoonaa. Suomessa on Suomen Retkeilymajajärjestön kanssa yhteistoimintasopimuksen solmineita hostelleja 70. Ketjuun kuuluu kohteita useimmista matkailullisesti merkittävistä kaupungeista sekä monista matkailukeskuksista ja luontokohteista eri puolilla maata. Kansainvälisesti tunnettu ja suosittu hostellijärjestelmä on kehittynyt ajan ja matkailijoiden odotusten mukana. Asiakaskunta on laajentunut käsittämään kaiken ikäisiä niin yksittäisiä matkailijoita kuin ryhmiä. Perusajatus on kuitenkin säilynyt hostellit tarjoavat matkalaisille viihtyisän, välittömän ilmapiirin ja turvallisen majoituksen edulliseen hintaan. Hostelleihin ja niiden palveluihin voi tutustua internetsivuilla ja Myös nettivaraukset ovat mahdollisia kansainvälisellä hihostels-sivustolla, sekä ulkomaisiin hostelleihin että osaan suomalaisista. Nykyisin onkin viisainta varata majoituksensa ennakkoon. Suosion myötä hostellit ovat usein loppuunmyytyjä eikä silloin voi luottaa, että ilman varausta sisään astuvalle kulkijalle ilman muuta löytyisi yösija. Väitös maan brändäämisestä matkakohteena Yhteiskuntatieteiden maisteri Saila Saraniemen väitöskirja Destination branding in a country context. A case study of Finland in the British market - Maan brändääminen matkakohteena. Tapaustutkimus Suomesta brittimarkkinoilla., joka on Joensuun yliopiston ensimmäinen markkinoinnin väitöskirja, tarkastettiin väitöstilaisuudessa Joensuussa neljäs syyskuuta. Tohtori Saraniemi on tutkinut Suomen matkailumaakuvan muodostumista ja Matkailun edistämiskeskuksen markkinointistrategioita erityisesti Ison-Britannian markkinoilla. Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti matkailuorganisaation sisäisten tekijöiden merkityksestä brändin rakennuksessa. Kustoksena toimi professori Raija Komppula Joensuun yliopiston Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnasta ja vastaväittäjinä professori William Gartner Minnesotan yliopistosta sekä tohtori Kirsti Lindberg-Repo Svenska Handelshögskolanista Helsingistä. Väitöskirjan jakelusta huolehtii Joensuun yliopiston kirjasto. 4 Matkailusilmä

5 koonnut: matti linnoila 3 xkirja Kolme mielenkiintoista ja ajankohtaista kirjauutuutta Inforilta Uuden matkailuportaalimme avauduttua sisällön tuottaminen siihen on nyt erityisen ajankohtaista paitsi MEKissä myös kaikissa matkailuyrityksissä ja -organisaatioissa, jotka ovat portaalissa mukana. Verkkoon kirjoittamisessa on omat niksinsä ja oma tyylinsä. Niiden hallitseminen on kullanarvoista, jotta viesti toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Katleena Kortesuon uutuuskirja Tekstiä ruudulla, Kirjoitamme verkkoon on oiva opaskirja verkkokirjoittamiseen ja sähköpostiviestintäänkin. Se on käytännönläheinen ja tarjoaa runsaasti ohjeita ja vinkkejä eri tilanteisiin. Ja löytyypä esimerkkien ja havainnollistavien taulukoiden välistä hieman huumoriakin. Sille, jonka sähköinen viestintä rajoittuu etupäässä sähköpostiin, löytyy puolestaan kosolti neuvoja Anja Alasillan uutuudesta Meili meitä pyörittää. Teos käsittelee sähköpostia monesta eri näkökulmasta, niin itse meilien kirjoittamisesta kuin postitulvan hallitsemisesta tai tietoturvallisuudesta ja niin edelleen. Suorat sanat ja selkeät neuvot, huumorilla sävytettynä, luonnehtivat tätä sähköpostiviestinnän käytännön perusteosta. Kolmas uutuus on yhtä uskollisesti käytännönläheinen ja pursuaa hyviä neuvoja, mutta aivan toisesta aiheesta. Kyseessä on Helena Vallon teos Isännyyden ihanuus. Nimensä mukaisesti se keskittyy isännöimiseen tai yhtä hyvin emännöimiseen, joskaan ei perinteisessä mielessä keittiön puolella erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Siis aina ajankohtaista asiaa ja varsinkin matkailussa. Näkökulma on laaja, isännistä osana brändiä eri isäntätyyppeihin, etiketistä ja protokollasta kehonkieleen. Katleena Kortesuo: Tekstiä ruudulla Kirjoitamme verkkoon ISBN Anja Alasilta: Meili meitä pyörittää ISBN Helena Vallo: Isännyyden ihanuus ISBN Turku valmistautuu kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 Turun suurprojektin valmistelut ovat täydessä vauhdissa, ohjelmahankkeita on vireillä puolentoistasataa, tapahtumia kaikkiaan tuhansia. Viisitoista hanketta ohjelmistosta on jo julkistettu, kärjessä Haitaripaini/Taistelu 2011 spektaakkeli. Haitaritaiteilija Kimmo Pohjonen, näyttelijäohjaaja Kari Heiskanen ja valo- ja äänisuunnittelija Mikki Kunttu luovat yhdessä Paavo Nurmen Stadionille kesäksi 2011 ainutlaatuisen shown, jossa yhdistyvät taistelulajit, ääni, vesi, tuli, ilma ja musiikki. Monet hankkeista tähtäävät pitkäkestoisuuteen. Vuosi 2011 ei ole vain vuosi ilotulitusta. Kulttuuripääkaupunkius on Turulle lahja ja valtava mahdollisuus: sen avulla kaupungin imagoa voidaan muuttaa houkuttelevammaksi ja kiinnostavammaksi, se tuo kaupunkiin työpaikkoja, lisää luovien alojen elinvoimaa ja jättää kaupunkiin pysyviä jälkiä. Yksi tällainen on Kulttuurikuntoilun keskuspuisto. Aurajokiympäristöä kehitetään entistä elävämmäksi, toimivammaksi ja viihtyisämmäksi kulttuurin ja liikunnan keitaaksi. Jokivarteen rakennetaan kulttuurikuntoilureitistö, käyttötaideteoksia, joissa voi venytellä ja nauttia samalla taiteesta, lasten ja vanhusten unelmapuisto, melontareittejä ja tapahtumia. Matkailijamäärän odotetaan Turussa kasvavan kulttuuripääkaupunkivuoden aikana viisitoista prosenttia, yöpymisinä se tarkoittaa noin majoitusvuorokauden lisäystä. Ajantasaista tietoa valmisteluista ja vahvistetuista ohjelmista on saatavilla hankkeen nettisivuilta Siellä on myös laskuri, joka aina kertoo, montako päivää kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun vielä on jäljellä. TEM:ltä selvitys veroluonteisten maksujen vaikutuksesta matkailuyritysten kannattavuuteen ja kasvuun FCG Planeko Oy on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona selvityksen matkailuelinkeinoa koskevasta lainsäädännöstä, verotuksesta ja veronluonteisista maksuista. Raportissa selvitetään, mitä vaikutuksia näiden maksujen alentamisella olisi sekä yrittäjien että valtion talouden kannalta. Matkailuyrittämistä koskevalle lainsäädännölle on tunnusomaista laaja-alaisuus, eli pirstoutuminen monen lain alueelle. Lisäksi matkailualan yritystoimintaa säätelevät monet ympäristö- ja rakennusluvat. Lupamenettelyt ovat usein hitaita ja vaikeasti ennakoitavia. Yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla, johon vastasi 60 yrittäjää. Kyselyn tulosten mukaan keskeisimpiä veroja ovat arvonlisä-, polttoaine- ja alkoholivero. Suomen tilannetta on tarkasteltu myös laajemmasta perspektiivistä vertaamalla sitä muutamien kilpailijamaiden (Ruotsi, Irlanti ja Itävalta) lainsäädäntöön ja käytäntöihin, joita selvitettiin asiantuntijahaastatteluin. Selvityksen perusteella raportissa esitetään toimenpiteitä lainsäädännön muuttamiseksi ja maksujen alentamiseksi, muun muassa arvonlisäveroluokkien selkeyttämistä ja yhtenäistämistä alempaan veroluokkaan aina kuin mahdollista, pääosan liikevaihdostaan matkailusta saavien yritysten rinnastamista sähköverossa teollisuuteen ja matkailuyritysten kiinteistöveron muuttamista pinta-alapohjaiseksi. Valmismatkalain mukaista raskasta vakuusvelvoitetta esitetään helpotettavaksi mahdollisuudella saada Finnveran lainaa vakuutta varten tai nykyistä edullisempia takauksia. Verkkojulkaisu on ladattavissa osoitteesta phtml?c=91336&product_id=232&s=2086 TEM:n yhteyshenkilö on Lea Häyhä, puh Matkailusilmä 5

6 Opiskelijat Julia Jousilahti, Vappu Kaarenoja, Joni Karjalainen ja Johannes Niemeläinen kiersivät viisi viikkoa kesäistä Suomea. Lomareissun kokemukset kuvaavat nuorten matkailutottumuksia ja -tapoja. teksti: joni karjalainen, johannes niemeläinen kuvat: julia jousilahti, vappu kaarenoja, joni karjalainen, johannes niemeläinen, visitfinland SUOMI opiskelijan silmin 6 Matkailusilmä

7 Suunnan valinta vaatii reitin suunnittelua etukäteen tai lennosta. Pieni tila-auto kurvaa Väinö Auerin katua pitkin. Se ajaa ohi Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen, jonka kupeessa asuu viimeinen lomalle lähtijä tavaroineen. Osa tavaroista on jätettävä, vaikka takaa on käännetty keskipenkki alas, kun varusteita tarvitaan viideksi viikoksi. Tila ei tahdo riittää neljän hengen henkilökohtaisten tavaroiden, kahden teltan ja kahden trangian lisäksi kitaralle ja Aliakselle. Idea opiskelijakaveri porukan road tripistä syntyi talvella Mustassa Härässä. Päätimme lähteä kiertämään kesäistä Suomea kuukaudeksi. Ennen lähtöä käymme hörppäämässä kyseisessä helsinkiläiskuppilassa kahvit. Astumme hämärästä ulos aurinkoiseen kesäpäivään ja käännämme auton Porvooseen. Sukulaismajoituksissa voi saman tien hoitaa myös suhteita. Aina ei ole pakko matkustaa niin kauas kuin suinkin mahdollista. Tärkeintä on, että matka tuntuu omalta ja ainutkertaiselta. Tärkeitä kriteereitä ovat käytettävissä oleva aika ja reissun hinta. Opiskeluiden, töiden ja lomailun yhteensovittaminen täyttää kesäkalenterin hetkessä. Yhteisen ajan löytäminen ystävien kanssa tehtävää reissua varten kuitenkin palkitsee. Lapsuudessa Eurooppa ja pakettimatkat Välimerelle on koettu eikä opiskelun ensivuosien huurteista hupeltamista Norjassa tai Puolassa jaksa kuin kertaalleen. Aina ei voi tai yksinkertaisesti halua lähteä kauas. Vaihtoon lähtevät opiskeluaikana lähes kaikki ja Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa on muutenkin joko jo käyty tai sinne suunnitellaan tehtäväksi matkaa. Kotimaisuus on uutena trendinä nousussa. Lavatanssit, kotimaiset vaatesuunnittelijat ja nousevat artistit kiinnostavat aiempaa enemmän. Suomi tarjoaa kesällä loputtomasti tapahtumia ja upean luonnon ja joka kylässä on kirppis kahlattavaksi. Autoradiossa klassikon aseman saaneella J. Karjalaisella on seuranaan Plutonium 74, PMMP ja Scandinavian Music Group. Tähän samaan aaltoon osuu trendinä kotimaanmatkailu. On mahdollista olla ylpeä kotimaastaan nostamatta Suomea yli muiden. Suomi tarjoaa uniikin viehätyksensä siinä missä Guatemalakin. Oman kotimaansa ja juurensa haluaa tuntea, jotta voi todella ymmärtää esimerkiksi Latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian poliittista historiaa. Porvoossa kesämatkailu kukoistaa ja ekaluokkalaisryhmä turvaliiveissä kuuntelee, miksi kirkon puinen katto on tervattu. Heidän vieressään ulkomaiset risteilymatkailijat hyörivät mukulakivikatuja pitkin Brunbergin suklaapuotiin. Työläis- ja satamakaupunki Kotka odottaa meitä ja sata kilometriä taittuu tunnissa. Ajamme hiekkatien päähän ja syömme päivällistä mattolaiturilla meren rannalla, kiitos jokamiehenoikeuksien. Paikalliset ovat uteliaita, mutta kukaan ei tule häiritsemään meitä. Aurinko laskee itäisellä Suomenlahdella. Seuraavana aamuna uinnin ja trangialla keitetyn puuron vahvistamina äänestämme ennakkoon EU-vaaleissa Lappeenrannan maakuntakir- > Matkailusilmä 7

8 > jastossa. Löydämme yhden tärkeän lapsuuden mummolan, jossa asuvat nyt uudet omistajat. On aika ottaa pari päivää lunkisti ihan vaan mökkeillen. Ajamme Mikkelin tietä Suomenniemelle, mutta erästä Salomaantietä emme löydä. U-käännökset vierekkäisillä hiekkateillä seuraavat toisiaan. Maalaistalon isäntä antaa tuulisena kesäiltana neuvoja, joita emme osaa tulkita. Soitamme äideille, isille, sedille ja muille sukulaisille. Lukuisten toisistaan poikkeavien ohjeiden jälkeen olemme perillä. Järvi kimaltelee puiden välistä. Kiertämällä kotimaata tukee paikallisia matkailuyrittäjiä ja muita elinkeinonharjoittajia. Lama-aikana kotimaisen kulutuksen lisääminen on tärkeää. Hyvin toimeentuleva voi nauttia kotimaan tarjoamista ylellisyyksistä: saaristolaispöydistä ja viehättävistä hotelleista. Opiskelijalle Suomi puolestaan tulee halvaksi, kun nukkuu teltassa ja tekee ruoat trangialla. Sitä paitsi ulkoilussa, teltoissa ja trangialla kokkaamisessa tähtitaivaan alla on tekemisen maku. 80-luvulla kutsuivat Kanariansaaret, 90-luvulla alkoi Thaimaan-matkailu. Nyt arkimatkailun rajat ainakin mielikuvissa vedetään Afrikkaan, mutta rohkeimmat käyvät sielläkin. Sukupolvi vuorollaan mehustelee uusilla valloituksilla ja mittailee maailmansa rajoja. Nyt 2000-luvulla matkailuvalintoja tekee ilmastonmuutos. Matkustaminen lähelle on ekologisempaa kuin kauas. Lentomatkustaminen tuntuu kyseenalaiselta, kun junan hiilidioksidipäästöt ovat murto-osa samalla matkalla. Kun interreilaus tekee uutta tuloaan, opiskelija haaveilee jo raideyhteydestä Baltian läpi Eurooppaan. Toki autolla tehtävästä road tripistä syntyy päästöjä, mutta päästöt ovat sentään suhteessa pienempiä kuin lentomatkailusta syntyvät. Haaveilemme keinoista, joilla itsensä toteuttaminen olisi mahdollista ilman omantunnon tuskia. Viikonlopuksi menemme Uukuniemelle, rajavyöhykkeelle, jonne ei ole asiaa ilman vyöhykelupia. Järven vastarannalla, lähimmillään 50 Vappu Kaarenoja ja Johannes Niemeläinen kiipeämässä Kilpisjärven Saanalle. Edes sumu ei haitannut etenemistä huipulle. Pilvien takana häämöttävät Norjan tunturit. Yksi Suomen korkeimmista luonnonvaraisista vesiputouksista (24 metriä) sijaitsee Puolangalla, Oulun tasalla. Tunnelma Hepokönkään putouksella on jylhä ja metsäinen. metrin päässä siintää Venäjä. Mökkejä ei naapurin puolella ole. Viikonloppu on helteinen, kaikki palavat laiturilla maatessa. Opiskelija voi yöpyä tuttujen tai tätien luona: maaseudulla, mökeillä tai kaupunkiasunnoissa. Samalla sukulaissuhteet tulevat hoidettua. Punkaharjun kansallismaisemat kuljettavat Savonlinnaan, missä ystävämme tarjoaa päiväkahvit. Joensuussa odottaa lapsuudenkoti ja Nilsiässä pääsemme vihdoin mummolaan. Metsiä halkovat maantiet paljastavat huikeita maisemia vaarojen takaa oikealla on Koli ja vasemmalle jää Juankoski. Ajaessaan tajuaa, mitä Suomi pitää sisällään. Tyhjästä ei Jussi Ensikertalaiset ympyröivöt ensi vuoden elokuvajuhlat kalentereistaan punaisella. Koskelaa tai Saarijärven Paavoa keksitty. Iisalmesta lähdemme ajamaan pitkin Suomen itäistä reunaa. Vaikka ollaan saman valtion rajojen sisällä, niin suomalaisen maaseudun, taajaman ja keskisuuren suomalaiskaupungin piirteet poikkeavat valtavasti toisistaan. Aina pako kaupungista ei tarkoita kuitenkaan tilaa. Nilsiässä paikalliset parturit olivat varattuja kuukaudeksi eteenpäin. Muutamassa päivässä joet jäävät siltojen alle ja pitkät suorat pitenevät, kun ajamme kohti pohjoisinta Lappia. Yhtäkkiä näemme tunturijärviä ja poroja. Olemme saapuneet Karigasniemelle, missä kalastajat kahlatessaan Tenojoessa vilkuilevat Norjan puolelle. Naapurimaassa Skandien huipuilla on vielä lunta, ja vuoriston kontrasti kesäkuiseen Lappiin on suuri. Viikkoa myöhemmin käymme Ruotsissa ihailemassa Suomea Tornionjoen vastarannalta. Kuohuviin jokiin piirtyvät rajat. Suomi on erilainen kuin Norja tai Ruotsi. Sen paljastavat liikennemerkit, talojen julkisivut, kieli ja kulttuuri. Siinä missä aatelinen Ruotsi on luonut perintöään lännessä kohta vuosituhannen, itsenäinen Suomi on luonut kulttuuriaan vuosisadan. Jäämeren rannalla kuivuvat turskat, Suomenlahdelta tähyillään Tallinnaan. Kulttuurien ero näkyy myös Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Idässä hyödyksi olisi palveluammateissa venäjä, kun länsirannikolla ruotsi on itsestäänselvyys. Peruskoulun pakko- ja yliopiston virkamiesruotsista sekä on että ei ole hyötyä. Matkailijalle nämä erot ovat rikkaus, joita ei kokematta ymmärrä. Omaa rauhaa halajavalle Suomi tuntuu paratiisilta. Kaikkihan käyvät Tukholmassa, mutta Puolankaa halkovalla 88-tiellä ajamme vain me. Oulangan kansallispuistossa vähätkin vastaantulijat tuntuvat väentungokselta, kun pitkospuilta saa siirtyä syrjään. Saanalle kivutessa vastaantulijoita on muutamia sekä ylös- että alaspäin mentäessä sumusta huolimatta. Sodankylässä tuntuu metkalta liikkua taas väkijoukon keskellä ja käydä syömässä falafelia. Nordkappin ja Nuorgamin jälkeen Sodankylä tuntuu eteläiseltä. Ensikertalaiset ympyröivät ensi vuoden elokuvajuhlat kalentereistaan punaisella. Matkalla Kittilään poimimme kyytiin kaksi liftarityttöä, ja kiitokseksi perillä meidät kutsutaan iltapäiväkahveille täysin tuntemattomien luo. Valitettavasti kyytiä tarjotaan sitä tarvitseville liian harvoin. Autoilijan halun ajaa ohi voisi tulkita johtuvan kiireestä, välinpitämättömyydestä ja ennakkoluuloista, sillä rinkka pitää sisällään alusvaatteita ei lyömäaseita. Niin kuljettaja kuin matkalainen kuulevat tutustuessaan uusia tarinoita ja saavat hyvän mielen. Tutkimusten mukaan juuri yhteisöllisyys tekee ihmiset onnellisiksi maanosasta riippumatta. Maamme luoteiskolkka tuntuu lähes autiolta, kun ajelemme Kilpisjärvellä vietetyn yön jälkeen Tornionjokilaaksossa. Vain tiellä jolkut- 8 Matkailusilmä

9 televat porot hidastavat matkantekoamme. Seuraavana aamuna saavumme Kemiin, missä löydämme paikallisten neuvoilla uimahallin. Opiskelija-alennuksella pääsemme naurettavan halvalla uimaan ja saunomaan. Opiskelija pääsee halvalla liikkuessaan junalla, bussilla ja laivalla. Museoihin ja teattereihin pääse edullisemmin ja retkeilymajoistakin saa alennusta. Opiskelijaruokaloissa voi käydä ympäri Suomea ja vertailla opinahjoja, joista eri tilanteessa hyvinkin saattaisi valmistua. Oulussa syömme kuitenkin intialaisessa, ennen kuin matka jatkuu Vaasaan. Pohjanmaan pellot vilistävät oikealla ja vasemmalla. Lakeuden kutsua riittää joka suuntaan, ja avoimilla pelloilla puhuri on melkoinen, kun yövymme Lapualla vanhassa kyläkoulussa. Kyläkoulullakin tekisi mieli viipyä pidempään kuin yksi yö, mutta juhannuksen viettoon on kerittävä Lounais-Suomeen. Heräämme aamulla puoli kuudelta, sillä auton on oltava omistajallaan Helsingissä kahdelta iltapäivällä. Juhannuksen jälkeen jatkamme matkaa vielä viikon. Vaikka oma auto helpottaa matkailua, huomaamme selviävämme helposti ilman sitä. Bussilla Sauvosta Turkuun, sieltä laivalla Ahvenanmaalle, missä vuokraamme pyörät kolmeksi päiväksi. Sääennustus lupaa poutaa ja päätämme nukkua loput yöt taivasalla teltta jää pyörävuokraamon säilytykseen. Aurinko paistaa paratiisisaarella pilvettömältä taivaalta kolme päivää putkeen. Ensimmäisen yön vietämme syrjäisellä rannalla. Vaikka vedämme makuupussien suut suppuun, yhtä häiritsevät itikat, toiselle puhkeaa allergia ja kolmas pelkää meren aaltoja. Aamulla tiedossa on 60 kilometrin pyöräily saaren keskiosiin. Yövymme Kastelholmassa, aivan keskiaikaisen linnan kupeessa. Viimeisenä päivänä palaamme Maarianhaminaan. Kaksi jää jäljelle, kun kolmas on onnistunut sovittamaan työn ja loman vain melkein täydellisesti neljäs oli joutunut jo Sodankylästä palaamaan samasta syystä. Pyörävuokraamon tytöt tarjoavat reissussa rähjääntyneille ilta-auringossa maittavan aterian. Ruotsinlaiva saapuu Tukholmasta keskiyöllä. Reissaajat pääsevät lepäämään kansipaikkalaisten nukkumahuoneeseen. Aamulla turisteja vilisevä Kauppatori ottaa meidät vastaan. Muutama lisäviikko ei olisi ollut pahitteeksi. Viisi viikkoakaan ei riitä Suomen tarkasteluun, kun etenee rauhallisesti. Meiltä jäävät väliin Keski- Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta. Pitkän matkan jälkeen tuntuu oudolta. Kuten aina palatessa. 1. Porolaumat pitävät matkantekijän hereillä, kun liikutaan pohjoisessa Suomessa 2. Öinen Turku on ydinkeskustan kävelykadun ulkopuolella kaunis ja hiljainen 3. Patsaspuisto Parikkalassa on viihdyttävä, merkillinen kohde 4. Ahvenanmaan aurinko palkitsi kulkijoita Kastelholmassa aitan kulmalla 5. Leirinuotiolla savustuivat lohet ja keittyivät pannukahvit. Vastarannalla Venäjä Matkailusilmä 9

10 David Mbuzi Lusakan suurlähetystöstä maisteli Kultarannan vadelmia. Marjojen täyteläinen ja hunajainen maku ihastutti niin, että hän jäi miettimään, miten suomalaisia vadelmia voisi saada oman keittiön käyttöön. Vettä suihkuaa taivaalta harmaana massana. Monikansallinen joukko tuijottelee harmissaan taivaalle MTK:n omistaman Kettulan tilan kuistilla. Suomen suurlähetystöjen keittiömestareista koostuva noin parinkymmenen hengen seurue ei voi kuin todeta, että aamun sieniretki on pakko jättää väliin. 10 Matkailusilmä

11 Edustustokokit perehtyivät suomalaiseen ruokatarinaan teksti ja kuvat: kaisa riikilä Kokkijoukko oli Suomessa elokuussa vajaan viikon mittaisella kurssilla, jonka aikana he perehtyivät suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi MTK:n ruokakulttuuriasiamies, keittiömestari Jaakko Nuutila. Viikon aikana kokit saivat reilun annoksen Suomi-tietoa luentojen, aterioiden, ruokademonstraatioiden, tilavierailujen ja tietysti myös savusaunan kautta. Vaikka torstain sieniretki peruuntui ja korvautui aamupäiväluennoilla kestävästä ruokatuotannosta, päivän anti oli siltikin elämyksellinen. Lounaaksi tarjotun lohikeiton jälkeen joukko pakattiin bussiin ja auton nokka kääntyi kohti Länsi-Suomea. Elokuinen Kultaranta odotti vieraita keittiömestari Sirkka Ruottisen johdolla. Ulkomaanlähetystöjen kokit pääsivät näkemään ja kuulemaan, miten valtakunnan kesäisessä ykköskeittiössä edistetään suomalaista ruokakulttuuria. Keittiömestari Mika Hartikainen tarjoili vierasryhmälle iltapäiväkahvit. Tarjolla oli muun muassa lohicoulibiacia ja vadelma-mustikkapiirakkaa. Reseptit kiinnostivat vieraita ja keskustelu suomalaisista raaka-aineista oli vilkasta. Moni näytti miettivän, miten omassa edustustossa voisi toteuttaa vastaavia elämyksiä. Suurin hämmästyksen aihe ryhmälle oli presidentin keittiön omavaraisuus. Kultarannan laajoista, vanhoista hedelmä- marja- ja vihannestarhoista saadaan kuta kuinkin kaikkea mahdollista niin, että tarjottavaa riittää tasavallan presidenttien vieraspöytiin koko vuodeksi. Kokit pääsivät maistelemaan elokuun satoa myös itse puutarhaan. Suoraan pensaista suuhun poimitut karviaiset, herukat ja vadelmat synnyttivät lukuisia ihastuksen huokauksia. Naantalista bussi kääntyi kohti läntistä Uuttamaata. Bovikin lammas- ja kyyttötilalle Snappertunaan ajeltiin kauniissa säässä halki idyllisten maalaismaisemien. Bovikin isäntä Sebastian Nurmi oli vieraitaan vastassa pienen metsätien päässä. Bussi ryömi pitkin hiekkatietä kohti rantalaitumia, joilla apehtivat lampaat ja tilan harvinaisuudet, Suomen alkuperäisiin karjarotuihin kuuluvat kyytöt. Vieraat jalkautuivat poluille ja laitumille tapaamaan sympaattisia elikoita. Maiseman omintakeinen kauneus synnytti ihastunutta puheensorinaa. Kokit, joista osa oli ensimmäistä kertaa elämässään Suomessa, tallensivat näkemäänsä. Kamerat räpsyivät tasaiseen tahtiin, ja moni pohti jo etukäteen, kuinka paljon kaikkea kerrottavaa kotona olisikaan. Elokuisen ilta-auringon kullatessa maisemaa, bussi ajoi Nurmien saaristolaistilan pihaan, jonne oli katettu loistava esimerkki-illallinen lähiruokatuotteista. Alkuun savustettua kyyttöä omasta takaa ja naapurin valmistamaa kylmäsavulohta paikallisten leipien kyydittäminä. Viilenevää iltaa lämmitti miellyttävästi pääruokana tarjottu tuhdin aromikas kyyttöpata juureslisukkeineen. Maliakal Joseph New Delhistä oli ensimmäistä kertaa elämässään Suomessa. Hän on palvellut yksitoista vuotta Suomen edustustoa, joten aivan uutta suomalainen ruokaperinne ei hänelle suinkaan ole. Hän antoikin muille vinkkejä karjalanpiirakoiden valmistamiseen ja kehotti näitä hankkimaan Suomesta aidon piirakkapulikan kotiin viemisiksi. Illallisen aikana keskustelu oli vilkasta ja koko joukko tuntui olevan yhtä mieltä suomalaisten makujen edustuskelpoisuudesta. Yhdessä ryhmä mietti myös, miten he voisivat saada entistä enemmän suomalaisia raaka-aineita käyttöönsä omissa edustustokeittiöissään. Vieraat ottivat erittäin tyytyväisinä vastaan > Matkailusilmä 11

12 > Jaakko Nuutilan kertoman tiedon siitä, että suunnitteilla on edustustoihin lähetettävä Finnish Culinary Survival Kit, jossa on muun muassa kuivattuja metsäsieniä, luonnonmarjajauheita, ruisleivän juurta, mausteita, raaka-aineita, joilla saadaan viimeinen silaus suomalaisuutta edustustarjoiluun. Viikon ohjelmasta vastannut Nuutila on erityisen iloinen siitä, että Suomessa ollaan vihdoinkin huomattu ruokakulttuurin tärkeys maamme ulkoisen kuvan rakentajana. Meillä on ensimmäistä kertaa hallituksessa ruokakulttuuriohjelma. Helsingin yliopistoon on tulossa ruokakulttuurin professuuri, maakunnat ja kaupungit valmistelevat omia ruokakulttuuristrategioitaan ja uusi on myös tämä oma toimeni, olen kautta aikojen ensimmäinen ruokakulttuuriasiamies. Nuutila muistuttaa, että matkailijoiden mielissä hyvin keskeinen osa eri maita koskevasta mielikuvasta syntyy kunkin maan ruoan ja ruokakulttuurin avulla. Viime vuonna perustetun maabrändityöryhmän pitäisi Nuutilan mukaan pitää kirkkaana mielessään, että meillä on hieno ja omaleimainen ruokaperinne, jota ei missään tapauksessa pidä unohtaa brändityössä. Mielestäni ruokaimago vaikuttaa myös mielenkiintoon maan ulkomaankauppaa ja matkailua kohtaan. Olisikin äärimmäisen tärkeää vahvistaa suomalaisen ruoan kuvaa maailmalla. Ruotsin hallitus panostaa maakuvansa rakentamiseen ruoan ja keittiömestareidensa avulla. Työtä tehdään kaikissa ministeriöissä ja maa esittäytyy näyttävästi kansainvälisillä messuilla. Ruotsi on laskenut lisäävänsä elintarviketeollisuutensa vientiä ja kasvattavansa omaan maahan Keittiömestari Mika Hartikainen maistatutti lähetystöissä työskenteleville kollegoilleen Kultarannan kuuluisaa raparperijuomaa. suuntautuvaa turismia vahvan ruokakuvan avulla. The New Culinary Nation julistaa Ruotsin maa- ja metsätalousministeriö. Meillä oli ruoka hallitusohjelmassa ennen Ruotsia, mutta valitettavasti taas kerran naapuri näyttää painelevan lujaa ohitsemme, Nuutila lataa. Suomen edustustot maailmalla ovat maamme virallisia ikkunoita maailmalla. Niiden kautta meillä on mahdollisuus luoda kuvaa suomalaisesta ruoasta maailmalla. Sen vuoksi ei olekaan aivan sama, mitä lähetystöt tarjoavat virallisissa ja myös vähemmän virallisissa tilaisuuksissa ulkomaisille vierailleen. Suomalaisuus näkyy ruoassa tyylinä - sen yksinkertaisuutena ja puhtautena, luonnonläheisyytenä. Se näkyy raaka-aineen ulkonäön ja maun kunnioittamisena, vastuullisuutena kestävien raaka-ainevalintojen kautta - se näkyy myös suomalaisten ruokalajien avulla. Suomalaisella Nuutila on iloinen siitä, että Suomessa on vihdoinkin huomattu ruokakulttuurin tärkeys ulkoisen kuvan rakentajana. ruoalla on tarina, jonka voi ylpeänä kertoa, hehkuttaa Nuutila. Tiedän, että eri lähetystöissä ruokakulttuurin edistämisessä on suuria eroja. Olen kuullut annettujen taloudellisten resurssien maksimaalisesta hyödyntämisestä ja korkealaatuisista aterioista sekä ruokapromootioista ja taas mahdollisimman edullisesti toteutetuista vaatimattomista tarjoiluista. Näihin ääripään tapoihin annetaan käyttöön kuitenkin samanlainen määrä meidän suomalaisten veronmaksajien rahoja. Vaikka edustustavat ovat viime kädessä aina kiinni edustustojen päälliköistä, uskon, että tällaisten koulutusten kautta voimme edistää suomalaisen ruokakulttuurin asemaa lähetystöissä ja konsulaateissa. Näin nostamme esille tärkeän asian ja annamme samalla keittiömestareille entistä paremmat valmiudet toimia suomalaisen ruokakulttuurin edistäjinä omissa kohdemaissaan, Nuutila perustelee kurssia. Bovikin kyytöt tavattiin ensin pellolla ja heti sen jälkeen maisteltiin, millaisen aromin rantalaitumien heinäherkut antavat savustettuun kyyttöön. Suomalaisen ruokatarinan äärellä Zsolt Ivanics Wienin Suomen lähetystöstä, Johanna Vornanen MTK:sta, ja Nicholas Anastasakis Nikosiasta. Pöydän äärellä myös Maciej Wroblewski Varsovasta. 12 Matkailusilmä

13 Ravintolapalvelun alv:n alentaminen helpottaa matkailuja ravintola-alaa teksti: kaisa riikilä Ideoita ja apua matkailukohteiden ruokapalveluihin Viime vuosina on Suomessakin huomattu, miten keskeinen osa matkakokemuksesta syntyy ruoan kautta. Tällä hetkellä ehkä kaikkien lainatuin mainosslogan Hyvä ruoka parempi mieli osuu asiaan vääjäämättömän tarkasti. Matkailija saattaa antaa joitakin pieniä palvelupuutteita anteeksikin, kunhan saa kokea mieleenpainuvia ruokaelämyksiä. Matkailuyrityksille on tarjolla myös monenlaista apua, jos ne haluavat kehittää omia tarjoiluitaan ja luoda kohteelleen elämyksellisen ruokatarinan. Muun muassa Ruoka-Suomi -teemaryhmällä on erittäin kattava alueorganisaatio. Kunkin alueen erikoisasiantuntijan kautta voi saada ideoita oman ruokapalvelun kehittämiseen, tietoa paikallisesta ruokakulttuurista ja paikallisista tuottajista. Asiantuntijoiden kautta saa ilmaista neuvontaa ja syvällisiin ruokaliiketoiminnan kehittämishankkeisiin on tarjolla maksullisia konsultaatiopalveluita, Heidi Valtari Ruoka-Suomi -työryhmästä kertoo. Oman alueensa asiantuntijan löytää helposti netistä Sivustolla on aluekartta, jonka kautta löytyy tarvittavat yhteystiedot. Ruoka-Suomi -ryhmä on myös luonut käyttökelpoisen sivuston Sinne on ryhmitelty alueittain kaikki elintarviketuottajat niin, että esimerkiksi matkailuyrittäjien on sieltä helppo löytää omalta lähiseudultaan kiinnostavia yhteiskumppaneita. Heidi Valtari muistuttaa, että paitsi itse ruokaan myös siihen likeisesti liittyviin siisteyteen, selkeyteen ja visuaalisuuteen kannattaisi kiinnittää huomiota. Ne ovat hänen mukaansa asioita, joissa meikäläisillä matkailupalveluyrittäjillä on vielä paljon parantamisen varaa. Tärkeää olisi myös muistaa, että ulkomaiset matkailijat ovat yleensä tottuneet hyvään palveluun, tyyliin kaikki järjestyy. Sen vuoksi etenkin meikäläinen itsepalvelukulttuuri tuntuu heidän mielestään töykeältä ja siksi yrittäjien kannattaisi pyrkiä palvelunsa kehittämiseen, Heidi Valtari neuvoo. ProAgria järjestää yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa matkailuyrittäjille kursseja, joissa pyritän parantamaan ruokapalveluiden tasoa. Tarja Jutila ProAgriasta kertoo, että yksi viime aikojen keskeisistä koulutusaiheista on ollut yksittäisten matkailijoiden palvelu. Etenkin meidän maaseutumatkailukohteissa on aikaisemmin pohdittu lähinnä erilaisten ryhmien palvelua, mutta kun matkailu muuttuu koko ajan entistä enemmän niin sanotusti yksilölajiksi, meidän täytyy pystyä tuottamaan muun muassa ruokapalveluita yksittäisten matkailijoiden tarpeisiin. Pyöräretkeläiset ja patikoijat eivät kaipaa eikä heille tietysti ole järkevää edes tarjota laajoja pitopöytätarjoiluita. Helposti ja nopeasti valmistuvat selkeät paikalliset herkut ovat heille sopivia juttuja, Tarja Jutila pohdiskelee. Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä kursseilla pohditaan muun muassa sitä, miten yksittäisille matkailijoille voidaan tuottaa mieleen painuvia, herkullisia ruokaelämyksiä kannattavasti. Usein tarvitaan vain asennemuutos. Kun esimerkiksi pyöräiretkeilijä saapuu maatilamatkailukohteeseen ja kysyy ruokaa, pitäisi hänelle aina olla jotain tarjolla. Kyllähän joka taloudessa aina on jotain ruokaa ja pakastin on loistava apu tällaisissa tapauksissa. Yrittäjän pitäisi vain miettiä valmiiksi tietynlainen helppo konsepti, jolla retkeilijän ruokahalu voidaan tyydyttää yksinkertaisella ja maukkaalla ruualla suhteellisen nopeasti ja myös taloudellisesti kannattavasti, Jutila toteaa. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät säännöllisesti kursseja eri puolella Suomea ja heiltä voi myös tilata koulutusta, jos haluaa esimerkiksi itse kerätä ryhmän, joka kaipaa koulutusta. Tietoa ja apua saa osoitteesta https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mkn_si- VUSTO. Matkailu- ja ravintolaala on tyytyväinen hallituksen päätöksestä alentaa ravintolapalvelujen arvonlisäveroa ensi vuoden heinäkuusta lähtien. Sama verokanta elintarvikkeiden kanssa vahvistaa työllisyyttä, lisää muita verotuloja ja ehkäisee epätervettä verosuunnittelua. Ravintola-ala toivoi vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi elvyttävää ratkaisua heti. Päätös on nykyisen laisenakin silti tervetullutta elvytystä taloudellisessa ahdingossa olevalle matkailu- ja ravintola-alalle, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa. Matkailu- ja ravintola-alalla arvostetaan Lapin mukaan sitä, että hallituspuolueet tunnustivat alan merkityksen työllistävänä toimialana kaikkialla Suomessa. Päätöksen myötä alalla on hyvät kasvumahdollisuudet, kunhan nykyinen taantuma hellittää. Ravintolapalvelut ovat kaikkien matkailuyritysten toiminnan perusta. Ravintolapalvelujen arvonlisäveron alentaminen parantaa merkittävällä tavalla toimialan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä edistää tasapuolista kilpailutilannetta muun elintarvikemyynnin kanssa, toteaa Lappi. Ravintolapalvelujen arvonlisäveron alentamisen on arvioitu turvaavan tuhansia työpaikkoja. Eniten päätöksestä hyötyvät MaRa:n mukaan nuoret naiset ja matkailupalveluja tarjoavat alueet eri puolilla maata. Muutos on erittäin tärkeä myös lounastarjoilulle, joka olisi muuten joutunut kestämättömään kilpailutilanteeseen. Matkailusilmä 13

14 k u v a: t i m o n i e m i n e n/m e t s ä h a l l i t u s KANSALLISPUISTOISTA tulevaisuuden matkailuvaltti Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Eurooppaan perustettiin maanosamme ensimmäinen kansallispuisto. Tiennäyttäjänä oli tuolloin Ruotsi. Aina 1960-luvulle saakka kansallispuistoja perustettiin lähinnä esteettisin ja matkailullisin perustein. Kansallispuistot eivät siis vastanneet niitä luonnon arvojen säilyttämisen tavoitteita, jotka kansallispuistoille on nykyisin asetettu. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen uskoo, että suomalaisten kansallispuistojen matkailullinen käyttö tulee jatkossa lisääntymään. Myös kävijämäärät lisääntyvät potentiaalia ainakin nimittäin on. Kävijämäärät eivät ole suomalaisissa kansallispuistoissa kovin suuria, viime vuonna puistoissa vieraili ihmistä. Muualla maailmassa puistojen kävijämäärät ovat täysin toista luokkaa, esimerkiksi Etelä-Koreassa yhdessä kansallispuistossa saattaa vierailla vuosittain kymmenenkin miljoonaa ihmistä, Väisänen sanoo. Luontomatkailu ei Suomessa vaaranna 14 Matkailusilmä

15 Kansallispuisto on suojelualue Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan kansallispuisto on suojeluluokka II:n mukaisesti suojelualue, jonka hoidossa keskitytään ekosysteemien suojeluun ja virkistyskäytön turvaamiseen. Se on luonnontilainen, suojeltu maa- tai merialue, joka on perustettu (a) yhden tai useamman ekosysteemin turvaamiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville, (b) alueen suojelutavoitteen kanssa ristiriidassa olevan elinkeinon harjoittamisen tai muun käytön estämiseksi ja (c) ympäristön ja kulttuurin kanssa sopusoinnussa olevien henkisen hyvinvoinnin, tutkimuksen, luonto-opastuksen, virkistyskäytön ja asiakaspalvelun mahdollisuuksien luomiseksi. Kansallispuiston koko vähimmäiskoko on IUCN:n määritelmän mukaan hehtaaria. Suomalaisilla kansallispuistoilla on kaikki edellytykset kasvaa entistä vetovoimaisemmiksi matkailukohteiksi. Jotta tämä onnistuisi, oheispalveluiden tarjontaa ja tasoa on kuitenkin kehitettävä. teksti: pirkko soininen puistojen luontoarvoja. Tarkkailemme tilannetta toki koko ajan, katsomme leviävätkö polut tai kärsiikö paikallinen kasvisto ja eläimistö ihmisten liikkumisesta alueella. Muutokset eivät ole olleet suuria. Satunnaisesti voi joissakin puistoissa olla ruuhkaa parkkialueilla tai palvelupisteissä. Jos kävijämäärät nousevat, täytyy oikeasti miettiä, miten taataan se, ettei luontoturismi vaurioita luontoarvoja. Kävijämäärien kasvu lisää suoraan myös kustannuksiamme. Meidän ei onneksi ole tarvinnut käyttää paljon varoja esimerkiksi metsäpalojen tai vieraslajien torjuntaan. Metsähallitus hoitaa kansallispuistojen lisäksi muitakin suojelualueita, luonnonpuistoja, erämaa-alueita ja valtion retkeilyalueita. Kansallispuistojen pinta-ala on hehtaaria, kun Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa on kaiken kaikkiaan yli seitsemän miljoonaa hehtaaria maata ja vesialueita. Maa-alueiden kansallispuistokäyttöön saaminen ei ole suinkaan aina ollut kitkatonta ja siksi suuria alueita tuskin enää suojellaan. > Matkailusilmä 15

16 > kuva: markus sirkka/metsähällitus kuva: paavo hamunen/metsähällitus 1. Joitain kansallispuistoja tullaan todennäköisesti perustamaan vielä tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on ainakin Selkämeren ja Sipoonkorven kansallispuistot. Väisänen kritisoi sitä, että Suomi on toistaiseksi satsannut matkailuteollisuuden kehittämiseen kovin vähän verrattuna muihin aloihin. Metsä- ja elektroniikkateollisuuteen on sijoitettu valtava määrä euroja, koska niiden tuotteet ovat niin konkreettisia verrattuna matkailun palveluihin. Matkailuelinkeino on Suomessa vielä nuorta ja valtiovalta ei ole ihan täysin käsittänyt, kuinka paljon kasvupotentiaalia alalla on. On kiistämätön tosiasia, että kansallispuistot vaikuttavat ulkomaisten matkailijoiden matkustuspäätöksiin sekä yleisenä brändinä että vetovoimaisina luonnonnähtävyyksinä. Asiasta ei kuitenkaan ole olemassa kattavia tutkimustuloksia, joten varmuudella emme pysty sanomaan, kuinka merkittävä vaikutus niillä on. Helppopääsyiset puistot ovat ulkomaisten matkailijoiden suosiossa, koska puistoissa on valmiina peruspalvelut. Monet ulkomaalaiset vain piipahtavat puistoissa parin kilometrin lenkillä. Tällainen käyttö ei tietenkään rasita puistoa kovinkaan paljon. Noin puolet Siidan luontokeskuksen kävijöistä on ulkomaalaisia ja Oulangan kansallispuistossa viidennes kävijöistä on ulkomaalaisia. Aasiasta tulevien lentojen ja EU:n myötä aasialaisten ja eteläeurooppalaisten määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Isoin haasteemme on markkinoinnin puolella. Emme ole toistaiseksi satsanneet kansallispuistojen markkinointiin. Meillä on kylläkin hyvät nettisivut ja näkisin, että puistomme ovat jo melko tunnettuja ulkomailla. Lisäpanostuksia kuitenkin varmasti tarvitaan. Markkinointia emme kuitenkaan voi hoitaa yksin, vaan siinä täytyy tehdä yhteistyötä MEKin kanssa. Suomalaiset kansallispuistot ovat myös saaneet julkisuutta kansainvälisessä mediassa. Viimeksi kesällä National Geographic esitteli näyttävästi Oulangan kansallispuistoa. Meillä ei ole vielä toimivia mittareita, joilla voisimme tutkia matkailuteollisuuden vaikutusta paikallistalouteen. Nykyisten arvioiden mukaan suosituimpien suojelualueiden virkistyskäytön ja luontomatkailun vaikutus paikallistalouteen olisi vuosittain miljoonaa euroa ja noin henkilötyövuotta. Väisänen muistuttaa, että valtio saa kansallispuistoihin satsatun rahan suorana hyötynä kymmenkertaisena takaisin. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston budjetti on 0,7 miljoonaa euroa. Alueen kokonaistulo on kuitenkin 11 miljoonaa euroa. Kyllähän kansallispuistot luovat alueiden yritystoiminnalle mittavia edellytyksiä. Puistoihin tulevat ihmiset käyttävät myös monia muita alueen palveluita kaupoista ja majoituspalveluista ravintoloihin ja aktiviteetteihin. Uskon, että parin vuoden sisällä saamme rakennettua oikeanlaisen mittariston ja välineistön matkailuteollisuuden työllisyysvaikutusten mittaamiseen. Yhteistyö matkailuelinkeinon ja Metsähallituksen kanssa on jatkuvasti lisääntynyt ja tiivistynyt. Viime vuoden aikana Metsähallitus solmi 56 uutta, suojelualueiden kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaista yhteistyösopimusta yritysten kanssa. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueelle syntyi viime vuonna luontomatkailusuunnitelma, jonka mukaisesti kansallispuistoalueesta kehitetään Pirkanmaan luonto- ja kulttuurimatkailun kärkikohde vuoteen 2020 mennessä. Metsähallitus on mukana myös matkailun kestävän kehityksen laatuohjelmissa Syötteellä, Kalajoella, Oulangalla, Pyhä-Luostolla ja Ylläksellä. Kehitämme paikallisten yrittäjien kanssa 16 Matkailusilmä

17 k u v a: t i m o n i e m i n e n/m e t s ä h ä l l i t u s Lauhanvuori 2. Oulanka 3. Helvetinjärvi myös Merenkurkun maailmanperintökohdetta ja Kolin kansallispuistoa palvelemaan kasvavia kävijämääriä. Matkailuyrittäjien kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä myös koulutetaan. Esimerkiksi kohteiden jätehuollon pitää olla kunnossa, jotta arvokas luonto ei kärsi ja asiakkaat säilyvät tyytyväisinä. Oulangan ja Saaristomeren kansallispuistojen houkuttelevuutta ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa lisätään puolestaan kansainvälisen luontomatkailun PAN Parks -verkoston kautta. Peruspalvelurakenteet ovat Väisäsen mukaan kansallispuistoissa kohtuullisella tolalla, vaikka resurssien niukkeneminen huolestuttaakin. Oheispalveluiden palapeli ei sen sijaan ole kaikkialla kunnossa. Toimivien oheispalveluiden rakentamiseksi yrittäjien tulisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä. En tiedä, onko kilpailuyhteiskunnan toimintamalli tehnyt sen, että myös matkailuyrittäjät kokevat, että heidän pitää kilpailla samoista rahoista ja asiakkaista. Ei nähdä sitä, että kun yksi hyötyy kaikki hyötyvät. Kulkuyhteydet puistoihin ovat myös usein kehnot ja julkisilla liikennevälineillä kulkevien on vaikea tavoittaa niitä. Opastuspalveluihin on kiinnitetty huomiota, mutta niihin tulisi edelleen satsata. Matkailijat saavat kansallispuistoista paljon enemmän irti, kun mukana on paikallinen asiantunteva opas, joka voi johdattaa puiston luontoelämysten äärelle ja avata sen kulttuurihistoriallisia arvoja. Vie varmasti oman aikansa, että eurooppalaiset ja aasialaiset uskovat, että Lapin perukoilla voi nukkua mukavasti ja nauttia vaikka lempiviiniään. Markkinoinnin ja oheispalveluiden kehittämisen myötä pystymme varmasti tarjoamaan ulkomaisille matkailijoille entistä laadukkaampia elämyksiä, Väisänen uskoo. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Niiden pinta-ala on hehtaaria. Suomen kansallispuistoissa oli vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa rekisteröityä käyntiä. Matkailusilmä 17

18 BRÄNDINÄKÖKUL teksti: jaakko lehtonen Ensimmäisiä brändäyshapuiluja löytyy jo antiikin ajoilta, kun ruukuntekijät kirjoivat ruukkunsa kylkiin omaperäisiä, kullekin tekijälle ominaisia kuvioita. Sittemmin brändäys tuli tunnetuksi Amerikassa, kun karjanomistajat polttomerkitsivät, brändäsivät oman karjansa. Karjaansa hyvin hoitavan farmarin karja oli halutumpaa kuin muiden omistajien, ja sitä myötä tietty polttomerkki teki karjasta kysytyn ja oletettavasti myös hinnakkaamman. Varsinaisesti brändäys laajeni voimakkaasti vasta toisen maailmansodan jälkeen, vaikka nykyäänkin hyvin tunnettuja brändejä oli jo luvun lopulla. Esimerkkeinä näistä voi mainita vaikkapa Coca-Colan, Sunlightin saippuan, Cookin matkat, Kodakin filmit, American Expressin (matkasekit), Heinzin pavut, Singerin ompelukoneet ja Mercedes Benzin. Joukkoviestimet ja sittemmin internet ovat aikaansaaneet brändiräjähdyksen. Useimmat tuotteet ovat hintaryhmässään aika lailla tasavertaisia ja monissa tuotteissa on ominaisuuksia paljon enemmän kuin mitä tarvitsemme. Monet brändituotteet ovat lisäksi sellaisia, että niille on erittäin helppo löytää korvaava tuote. Virvoitusjuomia, autoja, lenkkitossuja, papuja, käytännössä kaikkea on saatavissa lukuisilla merkeillä ja helposti. Siksi ainoaksi todelliseksi erottavaksi tekijäksi ja kilpailukeinoksi on noussut brändi. Kuluttaja puolestaan tarpoo tarjontatulvassa, joka suorastaan läkähdyttää, ja tuttu brändi helpottaa ostoponnistusta ja luo turvaa. Joskus brändistä kehittyy kultti, esimerkkinä vaikkapa Harley Davidson -moottoripyörä, jonka omistajat ja kuljettajat samaistuvat toisiinsa, ovat vapaita, yksilöllisiä nautiskelijoita, jotka ilmaisevat itseään ja joilla on vahva itseluottamus. He muodostavat HD-klubeja ja käyttävät HD-asuja. HD on paljon enemmän kuin moottoripyörä. Brändi voi myös tuhoutua, joko ulkoisista tekijöistä johtuen, taikka virheellisen brändijohtamisen vuoksi. Suurin yksittäinen erhe on pitää brändiä itsestään selvyytenä. Näin on ollut käymässä esimerkiksi McDonald sille, joka on ollut viime vuosina vähemmän hohdokas menestystarina kuin aiemmin. Brändi oikeastaan tuote tai palvelu positioidaan, eli sille luodaan uskottava ja myönteinen asema kuluttajan mielessä esimerkiksi olemalla ensimmäinen, tai luomalla positiivinen asema kilpailijoihin nähden, taikka uudelleenasemoimalla kilpailijat. Mainostamisella ja myynninedistämisellä ei kuitenkaan yleensä ole pitkäaikaista vaikutusta brändilojaliteettiin. Mielenkiintoinen on uudehko näkemys, että asiakkuuden hallintajärjestelmät tuottavat yritykselle useimmiten pettymyksen. Syy on, että niihin kerätään valtaisasti tietoa ilman, että kukaan miettii, mihin sitä voisi käyttää. Toinen uusi näkökulma on, että USP, unique selling proposal eli ostajalle merkityksellinen tuotteen ominaisuus, ero muihin, on uudelleen nostamassa päätään, oltuaan parikymmentä vuotta brändin varjossa. Vahva brändi luo turvaa, etenkin vaikeina aikoina. Turvaa asiakkaille ja valmistajalle sekä kauppiaille. Paikkakunnilla on aina ollut brändi. Valtiot ovat brändänneet itseään systemaattisesti ja tietoisesti jo vuosisatoja. Maan brändäystä vastustetaan yleensä enemmänkin vauraissa maissa. Köyhissä maissa taas tyytymättömyyttä herättää, ettei asialle ole tehty tarpeeksi. Maan totuuden tulee olla hyvä, mutta se ei riitä. Totuus on myytävä. Paikan brändäyksen strategia on periaatteessa yksinkertainen. Sen tulee olla erittäin realistinen, kilpailukykyinen ja pakottava strateginen visio maalle tai alueelle. Tämän vision tulee sitten täyttyä ja se on kommunikoitava. On tärkeää oivaltaa, että ulkomailla ollaan vähintään yhtä kiinnostuneita ihmisistä, jotka asuvat jossain maassa tai alueella, kuin asioista, joita siellä tehdään. Jokaisen maan tai alueen on kilpailtava jokaisen muun maan tai alueen kanssa huomiosta, rahavirroista, lahjakkuuksista ja kuulluksi tulemisesta. Ihmisiin tekee useimmiten suuremman vaikutuksen se, mitä he uskovat kuin se, mikä on totta. Toinen tärkeä havainto on, että muut ihmiset ovat Sinusta vähemmän kiinnostuneita 18 Matkailusilmä

19 MIA Ilkka Kauppinen on matkailun internetmarkkinointiin keskittyvä asiantuntija, kouluttaja ja konsulttiyrittäjä. Facebookkaa työajallasi kolumni Ilkka Kauppinen kuin Sinä itse. Kuluttajat ovat välinpitämättömiä. Brändilupauksia annettaessa tulee muistaa, että mitä enemmän lupaat, sen tylymmin tarjouksesi hylätään, jos se ei vastannut luomiasi odotuksia. Paikkojen imagoja on hyvin vaikea muuttaa. Jos kuitenkin se saadaan tehdyksi nopeasti jollain erityisasialla (sota, jalkapallon maailmanmestaruuskisat), niin vaikutus myös yleensä häipyy hyvin nopeasti. Eri toimijoilla voi olla kovinkin erilaiset maakuvavisiot, mikä on maakuvalle haitallista. Esimerkiksi matkailun edistäjät usein kuvaavat maata tai aluetta harvaan asutuksi, luonnonkauniiksi, ystävällisten, murteita puhuvien ihmisten paikaksi, jollainen kuva taas on maahan ulkomaisia investointeja hankkiville tahoille erittäin huono. Yhtenäisyys on kuitenkin brändäyksen ehto. Kaiken tehokkaan brändäyksen ydin on myös yksinkertaisuus. Usein myös tietty kovakouraisuus on ajoittain tarpeen brändityössä. Markkinointi lähtee kohderyhmän määrittelystä. Sosiaalisen median kampanja lähtee kuitenkin työvälineisiin tutustumisesta. Olen viimeisen vuoden aikana nähnyt jo liian monta epäonnistunutta matkailun sosiaalisen median kampanjaa ja toivon, ettei minun tarvitse nähdä niitä enää yhtään. Sosiaalisen median työkalujen hyödyntäminen on nimittäin tuhoon tuomittua, ellei työkaluja itse ensin tunne läpikotaisin. Kehotan täten kaikkia matkailualalla työskenteleviä seikkailemaan ahkerasti aina kuin vain mahdollista sosiaalisen median syövereissä. Jo kaikille tutun Facebookin lisäksi kannattaa tutustua myös uusiin välineisiin, jotka vasta tekevät tuloaan tänne Suomeen. Yksi uusi työväline viikossa on mielestäni hyvä tahti. Hyviä ideoita uusista työkaluista saat esimerkiksi seuraamalla minua Twitterissä osoitteessa com/ilkkakauppinen. Kirjaudu siis kaikkiin löytämiisi palveluihin jollain nimimerkillä ja etsi seuraa muista samanhenkisistä, promotoi bändiäsi, järjestele lastesi jääkiekkojoukkueen joulumyyjäisiä tai kerro koko maailmalle koirastasi. Tärkeintä on, että sinä viihdyt. Aina hyvä idea on myös käyttää sosiaalisen median työkaluja ensin organisaatiosi sisäistä viestintää tehostamassa. Ja kun lopulta tunnet hallitsevasi työkalun, ota se yrityksesi ulkoisen viestinnän käyttöön ja kerää pelimerkit pöydältä kilpailijoidesi nenän edestä. Sillä eikö olisikin mahtavaa, jos ehtisit ensimmäisenä hyödyntämään uutta vasta nousussa olevaa työkalua kilpailijasi nenän edestä. Ehtisit tällöin harjoittelemaan tehokasta markkinointia työvälineessä jo pitkään ennen kuin kohderyhmäsi olisi työkalusta kuullutkaan. Silloin kuin he siitä vihdoinkin innostuisivat, olisit jo hionut taktiikkasi timantiksi ja hallitsisit suvereeristi koko tanteretta. Aivan järjettömiä ovat myös joidenkin työpaikkojen estot surffailla suosituissa yhteisöpalveluissa, sillä ainoa tapa oppia niitä hyödyntämään on vierailla niissä ahkerasti. Seuraavan kerran kun esimiehesi huomauttaa sinulle liiallisesta työajalla surffailusta, kannattaakin hänelle ilmoittaa suunnittelevasi seuraavaa yrityksen maineen pelastavaa sosiaalista mediaa hyödyntävää supertehokasta kampanjaa. Samaan syssyyn kannattaa ehdottaa myös hänelle kyseessä olevaan palveluun tutustumista, sillä esimiehet ne vasta pihalla asiasta ovatkin. Sama selite toiminee myös puolisollesi, kun jäät seuraavan kerran kiinni etsimästä vanhoja hellujasi Facebookista. Ei kuitenkaan kannata lähteä soitellen sotaan. Ennen kuin pääset aloittamaan ensimmäisen sosiaalista mediaa hyödyntävän kampanjasi, kannattaa muistaa asettaa itselleen tavoitteet ja tehdä hieman tutkimusta oman kohderyhmän liikkeistä internetin ihmeellisessä maailmassa. Muuten käy kuin eräälle projektipäällikölle, joka yritti tavoittaa Facebookin kautta alueensa 15-vuotiasta nuorisoa, vaikka heidät löytäisi paljon helpommin IRC-Galleriasta. Ei myöskään kannata toimia toimia kuin eräs vanhusten hoitokotia johtava henkilö, joka ehdoin tahdoin halusi perustaa MySpace-sivut, vaikka jo etukäteen tiesi, että hänen potentiaaliset asiakkaansa eivät todellakaan pyöri niillä apajilla. Tee siis jo tänään yrityksellesi hyvä työ ja käytä vaikkapa puolet työpäivästäsi erilaisissa yhteisöllisissä medioissa. Näppärä tapa aloittaa on klikata itsesi osoitteeseen ja käydä lisäämässä oman panoksesi maaportaalin yhteisölliseen osioon. Sisältöä sinne nimittäin tarvitaan. Matkailusilmä 19

20 VisitFinland haastaa matkailubrändit VisitFinland on asemoinut itsensä haastajabrändiksi. Mitä se oikein käytännössä tarkoittaa? Pohdimme sitä yhdessä MEKin brand managerin, Mervi Holménin kanssa. teksti: kaisa riikilä kuva: visitfinland Suomi on vaihtoehtoinen matkailumaa ja se houkuttelee tietyntyyppisiä ihmisiä. Suomen matkailualan kohderyhmä muodostuu pääasiassa ihmisistä, jotka ovat matkustaneet paljon ja etsivät nyt uusia vaihtoehtoja. He ovat individualisteja, jotka välttelevät massaturismia, he etsivät hengähdystaukoa kiireiseen elämäänsä. Heille meidän pitää tarjota kiinnostava kohde, joka tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä, Mervi Holmén selittää. MEKissä on mietitty, millaisilla asioilla haastajabrändin pitäisi itsestään viestiä kohderyhmilleen. On selvää, että matkailumarkkinoinnin vinkkelistä Suomi on hyvin epäkonventionaalinen maa. Suomi ei automaattisesti ole harkintaryhmässä matkakohdetta valittaessa. Keskeistä on ollut miettiä, minkälaisella tyylillä ja viesteillä Suomi haastaa kilpailijansa, mihin Suomen todellisiin vahvuuksiin bränditason viestit pitäisi perustaa ja mihin brändikokemuksen rajapintoihin keskittää panokset. Tärkeää on pohtia myös sitä, mitä kautta viestit saadaan perille. Uskomme, että haastajan täytyy vapautua menneisyyden kahleista. Se ei ole tärkeää, miten aina on tehty, vaan se, mitä kannattaisi tehdä. Meidän täytyy siis tehdä jotain uudenlaista ja unohtumatonta. Matkailubrändimme perustuu tiettyihin arvoihin, joita pyrimme vahvistamaan. Merkittävimpiä kulmakiviä ovat luonto ja hiljaisuus, joiden varaan laskemme markkinointimme pääsanomat. Haluamme tavoittaa ne ihmiset, joiden arvomaailmaan ja kiinnostuksen kohteisiin Suomeen matkustaminen sopii ja jotka etsivät vaihtoehtoja perinteisimmille matkustuskohteille. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 15 prosenttia maailman matkustavista ihmisistä ja heitä voi kuvata tiivistäen modernit humanistit. Kohderyhmien ja niiden käyttäytymistapojen analysoiminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi tavoittaa oikeat ihmiset matkailumarkkinoinnin viesteillään. MEKillä on jo tutkimustietoa useista maista, mutta työtä tehdään jatkuvasti tärkeimmillä kohdealueilla. Mervi Holménin mukaan on tärkeää, että matkailu-suomi on siellä, missä kohderyhmä liikkuu. Tavoitamme nämä ihmiset viesteillä ja tyylillä, jotka erottuvat matkailumarkkinoinnin massasta ja pohjautuvat aitoon suomalaiseen eksotiikkaan. Viestimme ainoastaan niissä kanavissa, joissa tämä kohderyhmä liikkuu. Matkailumarkkinoinnissa aitous, realismi ja lempeä ironia ovat ennen näkemättömiä tyylilajeja. Suomi on matkailumarkkinoinnin haastaja ja haastaja toimii eri tavalla kuin markkinajohtajat. Kaikkia emme miellytä, eikä tarvitsekaan. Eri maissa toimivat erilaiset markkinointitavat. Jossain elokuvateatterimainonta on tehokkaampaa kuin tv ja toisaalla puree aikakauslehtien antama informaatio. Kaikilla valituilla markkinoilla keskeisin kanava on kuitenkin internet, jota valitsemamme kohderyhmä käyttää hyvinkin paljon. Uusi ja selvästi koko ajan asemaansa vahvistava kanava on sosiaalinen media. Sitä kautta me tavoitamme erittäin suuren joukon potentiaalisia matkailijoita, Mervi arvioi. Suomen matkailubrändin kehittäminen ja vahvistaminen on nyt ME- Kin keskeisin tehtävä, johon satsataan lähitulevaisuudessa tosissaan. Tällä hetkellä yksi työn painopistealueita on sopivien yhteistyökumppaneiden etsiminen. Työn tuloksista kerromme tulevissa lehdissä. 20 Matkailusilmä

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam

Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam Guyanas Ranskan Guyana, Guyana, Surinam 15.11-29.11.2014 Tässä se vihdoin tulee! Matkaohjelma, jonka valmistuminen kesti kauemmin kuin talon rakentaminen. Guyanas on pioneerimatka Etelä-Amerikkaan, poluille,

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

MAUKKAAT HYVÄN MIELEN

MAUKKAAT HYVÄN MIELEN MAUKKAAT HYVÄN MIELEN TERVEISET Kansainvälisen solidaarisuussäätiön CAFE BOACO-kampanjan tavoitteena on edistää reilua kauppaa eli suoraa kaupankäyntiä kehitysmaiden pienviljelijöiden kanssa. Reilu kauppa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot