Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys"

Transkriptio

1 RATKES LEHTI 4/ Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Ratkes-yhdistys, yhteydenotot:, Ratkes-lehden tilaukset Riitta Huurros Kylmäojantie 2 B Vantaa puh/fax tietoa Ratkesin toiminnasta myös internetissä. Ben Furmanin kotisivu: : htpp:// artikkeleita saa vapaasti kopioida Päätoimittaja Merja Iso-Aho Toimitusneuvosto Lauri Heikkilä Ben Furman Anneli Litovaara Toimituksen osoite: Paulankatu 2 B 79, HKI puh/ fax ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero, maaliskuu -97

2 2 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJALTA Merja Iso-Aho 3 OI KUUSIPUU Tapani Karhu 4 MITÄ RATKAISUKESKEINEN TERAPIA ON? Ben Furman 5 LEIF BERGIN HAASTATTELU Lauri Heikkilä 13 COLUMBOTERAPIA Robin Brown 15 KIRAHVIKIELELLÄ RAKENTAVAAN VUOROVAIKUTUKSEEN Jussi Vapaasalo 23 USKON ASIOITA Maija Kuokkanen 35 TERAPEUTTINEN TARINA Jukka Kataja, Aila Kaijalainen ja Matti Tiusanen 42 Ratkesin kuulumisia 43

3 3 HYVä LUKIJA On joulu, juhlien aika. Myös Ratkes-yhdistyksellä on aihetta iloon ja juhlaan. Yhdistyksen toiminta on herättänyt kovasti kiinnostusta eri puolilla Suomea ja jäseniä on tasaiseen tahtiin tullut lisää. Koulutustilaisuudet ovat kiinnostaneet ja lehdestä huomaat, että ensi vuonna on niitä Ratkesin kautta tarjolla vieläkin runsaammin. Mielestäni kaikkein mukavin asia on ollut kuitenkin yhdistyksen puitteissa tutustua uusiin ihmisiin. Kukin pienellä sarallamme kynnämme peltoa hyvän asian puolesta. Uskon, että suuruin anti ja vahvuus meille yhdistyksessämme on yhteistyö ja verkostoituminen, yhteiset tapaamiset, jäsenillat, keskustelut, joissa voimme vaihtaa kokemuksia ja saada välillä jakoon elämän pikku ihmeitäkin. Koska useimmat työskentelemme erilaisilla ihmissuhdetyön kentillä, tarvitsemme jatkuvasti ladata omia akkujamme eri keinoin. Ratkesissa toimiminen voi olla yksi keino ja sen lisäksi, etenkin joulun aikaan, on tarjolla oikein runsaudensarvi eri tapoja. Siis piparkakun maisteluun tai kuusen loistoa katselemaan ja hyvää joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta kaikille! terveisin Merja Iso-Aho puh/ fax koti työpuh , Paulankatu 2 B Helsinki RATKES-YHDISTYKSEN KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI 1997 Keväällä 1997: 1.2. Opettajille suunnattu koulutus jatkuu. Aiheina: Opettajan työyhteisö ja oma jaksaminen Käyriöhäyttäytyminen luokassa Luentoja ja workshop Tietoja: Luokanopettajaliitto puh. (09) ja RATKES Päihdeongelmien ratkaisukeskeinen hoito Vuosikokous Elam Nunnally USA:sta saa RATKESin tunnustuspalkinnon

4 4 ja pitää juhlaluennon Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä Koulutuspäivän aiheena Ratkaisukeskeinen työnohjaus, kouluttajana Frank Thomas USA:sta Pohjoismainen ratkaisukeskeisen työtavan kongressi Turussa yhteistyössä Turun kesäyliopiston kanssa Syksyllä 1997: Koulutuspäivä liittyen perheiden/lasten kysymyksiiin Koulutuspäivä huumeista Lisätietoja: Tulevat Ratkes-lehden numerot Anneli Litovaara puh Ratkes-yhdistys puh. (09) OI KUUSIPUU TAPANI KARHU Taas on aika, jolloin koiraa ulkoiluttaessani katselen kuusia sillä silmällä. Tuo olisi oivallinen. Tuon oksat eivät kestä kynttilöitä. Tuo on harva alapäästä. Tuo on aivan toispuoleinen. Urbaanin elämän varjopuoliin kuuluu, etten jouluviikolla voi ottaa kirvestä käteeni ja kahlata umpihankiseen metsään omaa kuusta kaatamaan. On maksettava kauppiaalle suolainen hinta tönköstä pätkästä, joka vasta sulattuaan paljastuu pettymykseksi kaikille ja ravistaa neulasensa ennen kuin ensimmäistäkään palloa on ripustettu sen oksille. Yhdessä elämäni vaiheessa johon kuuluivat joulut maalla, läksin innoissani kuin laulun taatto,

5 5 metsään joulukuusen hankintaan. Tuskin autoakaan oli saatu purettua, saati sitten talon uuneihin tuli sytytettyä. Tuntui siltä, että olin suorittamassa jotain ikivanhaa rituaalia, jolla ei ollut mitään tekemistä kristillisen tradition kanssa. Valitsin kauneimman kuusen, pyysin siltä anteeksi ( tämä nyt vähän koskee ) samalla selittäen kuinka komeat koristelut se ylleen saa. Syvää tyydytystä tuntien kannoin sen taloon varovasti ettei oksan pääkään taittuisi. Kuusen aromaattisten aineiden levitessään huoneeseen tunsin selittämätöntä rauhaa ja tyydytystä. Nyt sopi joulun tulla. Atavistista perimää peuroja metsästäneiltä ugreilta? Kuusi leveine oksistoineen on varmaan tarjonnut parhaimman suojan yllättäviltä rajuilmoilta. Siksi se luo ympärillen turvallisuuden tunnetta. Puu, vesa on biologisen elämän jatkuvuuden symboli. Esivanhempamme kunnioittivat pyhiä puita. Pääsiäisenä me kannamme sisään pajun-, juhannuksena koivunoksia. Yleensäkin merkittäviä pyhiä on vielä tällä vuosisadalla juhlistettu oksilla tai kokonaisilla puilla. Pakanuuden aikana, keskitalven aikaan vietettiin hurjia juominkeja niin viikinkien pohjolassa kuin muualla Euroopassa. Muinaissuomalaisista ajatus karnevaaleista oli erinomainen päivien ollessa pimeimmillään. Muinaisgermaaninen sana jewhla tarkoittaa juuri keskitalven juhlaa. Sanasta juontuvat suomeen sekä juhla että joulu. Varmaan jo noita pitoja juhlittiin havukoristein tai kuusenoksin. Olettamus perustuu siihen, että kun tapa tuoda kuusi jouluksi sisään alkoi levitä Elsassista 17. -vuosisadalta alkaen muuallekin Euroopan katolinen kirkko monin paikoin vastusti ankarasti tapaa pakanallisena. Syystä kyllä. Virossa joulukuusen sytyttäminen mainitaan jo niin varhain kuin 1441 ja jo tuolloin ikivanhana rituaalina. Joulukuuseen ei kyllä sytytetty tulia vaan se poltettiin. Kuusen sytyttämisen oikeus oli Mustapäiden veljeskunnalla. Naimattomista kauppiaista ja laivureista koostuva Mustapäiden veljeskunta juhli merenkulkukauden päättymistä juomingeilla jotka alkoivat Lucian päivää edeltävänä perjantaina ja jatkuivat tammikuun alkuun saakka. Juhlan kohokohta oli kahden kuusen polttaminen Raatihuoneen torilla. Palavien kuusten ympärillä veljet ottivat toisiaan kädestä kiinni, hyppivät ja tanssivat pareittain kokon ympärillä, todistaa kauhistuneena kronikoitsija Balthasar Russow Liivinmaan kronikassaan. Russow oli Tallinnan Pyhän Hengen kirkon pastori, ja katsoi asiakseen paheksua pakanallista tapaa. Nykyään joulukuusi tunnetaan kautta maailman. Kulttuurien yhteensulautumiseen olen kouriintuntuvimmin törmännyt Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa.

6 6 Monsuunisateen jälkeen kiinalainen tori liejuisella, tyhjällä tontilla tuoksuu kuivatulle kalalle, mätäneville jättäille, mausteille ja ulosteille.koirat juoksevat jaloissa. Jaloistaan kiinisidotut ankat purnaavat häkeissään. Elävä sika teurastetaan ja paloitellaan asiakkaan toivomuksen mukaan. Aivan kulman takana on monikymmenkerroksinen lasista ja kromista rakennettu kimalteleva liikepalatsi, jonka kolmea kerrosta pitää hallussaan ranskalainen tavarataloketju Printemps. Liikkeen ulkopuolelle on pystytetty palmuja päätä pidempi muovikuusi ja kaiuttimista pauhaa: I m dreaming of a white Christmas... Olkoon mikä hyvänsä, pakanallinen tapa historian alkuhämäristä, tai länsimaisen kaupallisen joulun ylikansallinen symboli -jouluna minulla pitää olla kuusi. Muusta ei sitten niin väliksi olekaan. MITÄ RATKAISUKESKEINEN TERAPIA ON? BEN FURMAN Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pyynnöstä Ratkes-yhdistys on laatinut seuraavanlaisen selostuksen siitä mitä ratkaisukeskeinen tai voimavarasuuntautunut terapia ja asiakastyö oikeastaan on. Tekstin on kirjoittanut Ben Furman, joka ottaa mielellään vastaan kommentteja. Sähköposti: helsinki.fi HISTORIA Ratkaisukeskeinen terapia, josta käytetään usein myös nimitystä voimavarasuuntautunut terapia on 70- ja 80-luvulla kehittynyt psykoterapiamuoto, joka on alunperin kehittynyt pääasiassa USA:ssa. Sen lähtökohta-

7 7 na on yhdysvaltalaisen, vuonna 1980 kuolleen psykiatrin Milton H. Ericksonin kehittämä lyhytterapia. Ericksonin terapeuttisia menetelmiä alettiin aktiivisesti tutkia Palo Altossa Kaliforniassa 1960-luvulla Mental Research Institute nimisessä tutkimuslaitoksessa, jossa ryhdyttiin kokeilemaan Ericksonin periaatteille perustuvaa 10 käyntikerran aktiivista lyhytterapiaa. Tässä ns. problem solving-terapiassa asiakkaana saattoi olla yksilö. perhe tai pariskunta ja terapia perustui sille ajatukselle, että jokaisen istunnon lopussa terapeutti antoi asiakkaalle käytännöllisen kotitehtävän, jonka avulla oli tarkoitus yrittää ratkaista asiakkaan ongelma. MRI:n lyhytterapian teoreettisena perustana käytettiin tuohon aikaan systeemiteoriaa, peliteoriaa ja kybernetiikkaa. Gregory Bateson, Heinz von Foerster ja Paul Watzlawick olivat muiden muassa lähestymistavan teoreetikoita. Menetelmän tieteenfilosofia nojasi vahvasti radikaaliin konstruktivismiin. Alan tieteellistä kirjallisuutta julkaistiin 70- ja 80-luvuilla pääasiassa Family Process nimisessä tieteellisessä julkaisussa. MRI:n tuottamista kirjoista yksi on käännetty suomenkielelle 70-luvulla. Sen tekijöitä ovat tutkimusryhmän jäsenet Paul Watzlawick, John Weakland ja Richard Fish ja nimenä on Muutoksen avaimet. Kustantaja on Gummerus. MRI:ssa kehitetyllä lyhytterapialla on ollut suurta merkitystä psykoterapian tuoreessa historiassa. Erityisesti sillä on ollut vaikutusta perheterapiaan ja niin sanottuihin systeemisiin terapioihin. MRI teki käsitteen lyhytterapia tunnetuksi ympäri maailmaa. Terminologisen sekaannuksen välttämiseksi todettakoon, että sanalla lyhytterapia (brief therapy) ei tarkoiteta tässä yhteydessä psykodynaamista eikä kognitiivista lyhytterapiaa, jotka ovat pidempien terapiamuotojen lyhyempiä sovellutuksia ja joista käytetään englanninkielessä termiä time-limited-psychotherapy (ajallisesti rajoitettu psykoterapia). Näissä terapiamuodoissa käyntimäärä on etukäteen määrätty (yleensä 20). Psykodynaaminen lyhytterapialle on lisäksi ominaista että se soveltuu käytettäväksi vain tietyn tyyppisille, psykodynaamisessa mielessä lievästi häiriintyneille asiakkaille. MRI-tyyppinen lyhytterapia ei ole aikarajoitettua. Terapia voi nimestään huolimatta olla lyhyttä tai se voi kestää pidempään riippuen tapauksesta. Kuitenkin niin, että käyntejä on yleensä asiakasta kohden Asiakkaita ei valikoida vaan kaikenlaiset mielenterveysongelmat ja ihmissuhdeongelmat soveltuvat lyhytterapeuttisella työskentelymenetelmällä autettaviksi.

8 luvun loppupuolella Brief Family Therapy Center (BFTC) nimisessä perhe- ja lyhytterapiaan perehtyneessä avohoitoyksikössä Milwaukeessa Wisconsinin osavaltiossa ryhdyttiin kehittämään MRI:n lyhytterapiaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Kehitettiin erityisiä haastattelumenetelmiä, joiden avulla saatiin selville asiakkaiden omat voimavarat, kyvykkyys ja heidän itsensä löytämät ratkaisuideat. Tässä yhteydessä mm. todettiin, että valtaosa terapiaan hakeutuvista asiakkaista oli jossakin määrin edistynyt ongelmansa ratkaisemisessa ennen ensimmäiselle vastaanottokäynnille saapumistaan. Tästä terapiaa edeltävästä muutoksesta ryhdyttiin käyttämään termiä pre-treatment change ja sen tutkimisesta tuli ratkaisukeskeisen terapian kulmakivi. Terapian painopiste siirtyi terapeutin tarjoamista ratkaisuideoista asiakkaiden omien ideoiden, voimavarojen ja ratkaisuideoiden hyödyntämiseen. Asiakkailta ryhdyttiin aktiivisesti tiedustelemaan sitä, miten he olivat toimineet silloin, kun heillä ei ollut sitä ongelmaa, jonka vuoksi he apua hakivat tai silloin, kun ongelma oli tavallista pienempi. Tämä Milton Ericksonin jo useita vuosia aikaisemmin kuvaama terapeuttinen lähestymistapa osoittautui odotettua tehokkaammaksi. Asiakkaat kokivat lähestymistavan kunnioittavana ja hoitoajat lyhenivät entisestään. Asiakkaiden keskimääräinen käyntimäärä BFTC:ssä pieneni ja oli pian vain 4,6. Käytännössä moni asiakas kävi vastaanotolla vain yhden kerran, jotkut vastaavasti pidempään. Menetelmän kehittänyt työryhmä alkoi kirjoitella havainnoistaan kansainvälisiin terapia-alan lehtiin ja BFTC:stä tuli pian aktiivinen ratkaisukeskeisen terapian keskus, jonne matkusti eri puolilta maailmaa lyhytterapiasta kiinnostuneita terapeutteja oppia saamaan. Suomestakin on BFTC:ssä vieraillut vuosien aikana kymmenkunta alan työntekijää. RATKAISUKESKEINEN TERAPIA NYKYISIN Ratkaisukeskeinen terapia on levinnyt maailmalle nopeassa tahdissa ja siitä on tullut arvostettu hoitomenetelmiä, jota käytetään laajasti kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. USA:ssa ratkaisukeskeistä terapiaa voi opiskella yliopistoissa yleensä siten, että opinnot johtavat perheterapeutin pätevyyteen. Siellä koulutusta tarjoavat myös monet yksityiset koulutusjärjestelmät, sillä perinteisen koulutuksen saaneet terapeutit pyrkivät uudistuneen korvausjärjestelmän vuoksi hankkimaan itselleen erilaisia lyhytterapiakoulutuksia ja vaihtoehdoista ratkaisukeskeinen terapia on erityisen suosittua sen asiakasystävällisyyden ja positiivisuuden

9 vuoksi. 9 Eri Euroopan maissa tilanne vaihtelee, eikä tätä kirjoitettaessa ole käytettävissä luotettavia tietoja nykyhetken tilanteesta. Ruotsissa ratkaisukeskeistä terapiakoulutusta on tarjolla, mutta se ei johda terapeutin pätevyyteen vaan on luonteeltaan jatko- ja täydennyskoulutusta. Tanskassa ratkaisukeskeinen terapia sisältyy käsitteeseen systeeminen terapia, jota koulutusta tarjoaa Tanskan systeemisen terapian yhdistys. Norjassa ratkaisukeskeisen terapian opiskelu on integroitunut perheterapiakoulutuksiin siten, että tietyt perheterapiakoulutukset ovat ratkaisukeskeisesti suuntautuneita. Ratkaisukeskeistä terapiaa voi opiskella myös Keski-Euroopan maissa, mutta tiettävästi toistaiseksi vain Itävallassa ja Espanjassa voi pätevöityä psykoterapeutiksi opiskelemalla yksinomaan ratkaisukeskeistä terapiaa. Itävallassa on psykoterapeutin tittelin käyttöön johtavien koulutusten joukkoon hyväksytty kolme vuotta sitten systeemisen terapian koulutus, joka termi Itävallassa tarkoittaa nimenomaan ratkaisukeskeistä terapiaa. Käytäntö siis vaihtelee maasta toiseen, mutta lähes kaikissa Euroopan maissa on kuitenkin jo nykyisin mahdollista hankkia eritasoista yliopistollista koulutusta ratkaisukeskeisessä terapiassa. Alan kehitystä Euroopassa valvomaan ja edistämään on muutama vuosi sitten perustettu European Brief Therapy Association (EBTA), jonka toiminnassa keskeisellä sijalla on toistaiseksi ollut, paitsi alan kouluttajien verkostoituminen, myös yhteismitallisten tieteellisten nimenomaan lyhytterapian tuloksellisuuden seurantaan tarkoitettujen tulosmittareiden kehittäminen. Lyhytterapian tuloksellisuutta mittaamaan on käynnistetty viime vuosina useita hankkeita eri puolilla maailmaa, ja vaikka psykoterapian tuloksellisuuden mittaaminen on tunnetusti hankalaa, ovat toistaiseksi kertyneet tulokset olleet hyvin rohkaisevia. Erityisen merkittävää ratkaisukeskeisessä terapiassa on käyntikertojen vähäisyys. Suomalaisessa VAKprojektissa on asiakkaiden keskimääräinen käyntimäärä noin 6 käyntiä per asiakas. Kyseessä on terapiamuoto, jonka kustannus-hyöty -suhde on erittäin hyvä, ja joka siitä syystä soveltuu hyvin yhteiskunnan korvaamaksi terapiamuodoksi. Ratkaisukeskeistä terapiaa ja kuntoutusmenetelmiä käsitteleviä artikkeleita ilmestyy runsaasti erilaisissa tieteellisissä julkaisuissa sekä ammatillisissa lehdissä. Lisäksi maailmalla ilmestyy muutama yksinomaan lyhytterapiaan keskittyvä julkaisu. Kirjoja ratkaisukeskeisestä terapiasta on olemassa runsaasti. Tarjolla on sekä teoreettista, käytännöllistä että tieteellistä kirjallisuutta. RATKES yhdistys on listannut kotisivullaan kotimaisen

10 10 ratkaisukeskeisen kirjallisuuden sekä tarjoaa myös pitkän bibliografian englannin- ja ruotsinkielisestä alan kirjallisuudesta. Kansainvälinen ratkaisukeskeisen terapian internet-forum on äskettäin perustanut oman websivun, jossa myös on runsaasti tietoa alan kirjallisuudesta ja muista resursseista. KOULUTUS SUOMESSA MRI-tyyppistä lyhytterapiaa on ollut mahdollista opiskella Suomessa 70- luvun alusta lähtien. Vierailevana kouluttajana on ollut filosofian tohtori John Frykman USA:sta ja koulutuksen järjestäjänä on ollut sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto että A-klinikkasäätiö. Ensimmäinen pääasiassa kotimaisin voimin toteutettu lyhytterapiakoulutus järjestettiin Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta vuonna Kouluttajina tässä vuoden mittaisessa koulutusohjelmassa toimivat psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman ja valt. kand. Tapani Ahola. Seuraavina vuosina koulutuksen painopiste siirtyi nimenomaan ratkaisukeskeiseen suuntaan. Myös Kirkon perheasiain neuvottelukeskus on järjestänyt maassamme ratkaisukeskeistä koulutusta lähinnä omalle henkilökunnalleen jo 70-luvulta alkaen. Kouluttajina ovat toimineet mm. professori Elam Nunnally Milwaukeen yliopistosta, joka kuului aikanaan vuosia alkuperäiseen BFTC:n työryhmään sekä mm. Liisa Tuovinen. Myöhempinä vuosina ratkaisukeskeisen terapian koulutusta ovat tarjonneet edellisten lisäksi myös useat Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset ja kesäyliopistot sekä eräät muut organisaatiot kuten Lyhytterapiainstituutti Oy, A-klinikkasäätiö, Suomen mielenterveysseura, Ryhmätyö r.y. ja Ratkaisukeskus (Mikkeli). Ulkolaisia ratkaisukeskeisen terapian kouluttajia on maassamme vieraillut eri tahojen kutsumana viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisia ja kansainvälisiä kontakteja on solmittu runsaasti. Ratkaisukeskeisen terapian asemaa maassamme kuvaa paitsi kentän suuri kiinnostus voimavarasuuntautuneita terapiamenetelmiä kohtaan myös se että HYKS:in laajassa psykoterapian tuloksellisuutta selvittelevässä tutkimusprojektissa nimenomaan ratkaisukeskeinen terapia on valittu yhdeksi tutkittavista ja vertailtavista hoitomuodoista. Myös KELA:n suhtautuminen ratkaisukeskeiseen terapiaan on ollut myönteistä, mistä on merkkinä se, että KELA on jo kolmen vuoden ajan rahoittanut Kuntoutussäätiön Voimavarasuuntautuneen asiakastyön kehittämisprojektia, jossa on nimenomaan tarkoitus selvittää sitä, miten ratkaisukeskeinen terapia so-

11 11 veltuu erilaisten mielenterveysongelmien ensisijaiseksi yhteiskunnan tukemaksi hoitomuodoksi. RATKAISUTERAPIAN OMINAISPIIRTEET Ratkaisukeskeiselle ja voimavarasuuntautuneelle terapialle on ominaista: Tulevaisuussuuntautuneisuus: Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten tavoitteet voidaan saavuttaa pikemminkin kuin asiakkaan ongelmien syiden analysoimisessa. Menneisyys ei ole kielletty puheenaihe, mutta pääsääntöisesti menneisyys pyritään näkemään pikemminkin voimavarana kuin nykyhetken ongelmien syynä. Asiakaslähtöisyys: Työskentelyssä pyritään siihen, että asiakas asettaa itse - tarvittaessa yhdessä omaistensa tai ystäviensä kanssa - omat tavoitteensa. Terapiassa pyritään pikemminkin auttamaan asiakkaita heidän omien tavoitteiden saavuttamisessa kuin suostuttelemaan heidät hyväksymään asiantuntijoiden heille heidän puolestaan määrittelemät tavoitteet. Tähän sääntöön on poikkeuksena tilanteet joissa yhteiskunta asettaa terapialle selkeät tavoitteet kuten silloin kun kyseessä on väkivaltaongelma tai lastensuojelullinen huoli. Tavoitelähtöisyys: Terapiassa pyritään kartoittamaan pikemminkin asiakkaan tavoitteet kuin hänen ongelmansa. Lähestymistapa suuntaa toisin sanoen huomion pikemminkin eteenpäin kuin taaksepäin. Voimavarakeskeisyys: Huomio kiinnitetään asiakkaan kompetenssiin ja kyvykkyyteen. Terapiassa tutkitaan asiakaan osaamisalueita ja hyödynnetään hänen kykyjään, taitojaan ja taipumuksiaan käsillä olevan ongelman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen: Terapiassa tutkitaan asiakkaan kanssa aktiivisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin ongelma ei ole vaivannut asiakasta ja etsitään niitä keinoja joita asiakkaalla on jo käytössään ongelmansa hallitsemiseksi. Yhteistyöhakuisuus: Asiakkaan omaiset ja muut läheiset nähdään voimavarana ja ongelmia ratkotaan hyvässä yhteistyössä heidän ja myös muiden ongelmaan kytkeytyneiden ihmisten kanssa. Luovuus, leikillisyys ja huumori: Ratkaisukeskeinen terapia ei ole pääsään-

12 12 töisesti vakavaa tai raskasta. Se muistuttaa pikemminkin ns. aivoriihityöskentelyä, jossa asiakas ja terapeutti yhdessä ideoivat erilaisia ratkaisuja vallitsevaan ongelmaan. Tässä ideoinnissa käytetään apuna tilanteesta riippuen luovuutta, leikillisyyttä tai huumoria. Eklektisyys: Ratkaisukeskeinen terapia on salliva terapiamuoto, jossa voidaan vapaasti hyödyntää muista terapiamuodoista lainattuja ratkaisuideoita kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian eksternalisaatiota, NLP-tekniikoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne. Patologisoinnin välttäminen: Kyseessä on asiakkaan terveitä puolia vahvistava terapiamuoto, jossa patologian tutkimisen sijasta keskitytään asiakkaiden voimavaroihin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistyskeskeisyys: Terapeutti on kiinnostunut asiakkaan raportoimasta edistyksestä, johon kiinnitetään erityistä huomiota. Edistystä - myös jo ennen terapiaa tapahtunutta edistystä - tutkimalla pyritään identifioimaan niitä keinoja, joiden avulla asiakas on alkanut saada ongelmaansa hallintaansa. Myönteinen palaute ja ansion jako: Terapeutti antaa usein joko istunnon aikana tai istunnon lopuksi asiakkaalle ja myös muille ongelman ratkontaan osallistuneille ihmisille aitoa myönteistä palautetta. HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS Retki ratkaisukeskeisyyteen - lähestymistavan perusteet Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ratkaisukeskeisen lähestymistavan perusteisiin ja harjoitella työtapaa käytännössä. Tarkoituksena on löytää konkreettisia työvälineitä sekä yksilöettä yhteisötasolla. Koulutuksessa on yhteensä 6

13 lähiopetuspäivää ja ne pidetään Helsingissä. Ilmoittautuminen mennessä. Tiedustelut Pirjo Launiainen puh. (09) LEIF BERGIN HAASTATTELU OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA UUDENMAAN YH- DISTYS RY:NTOIMINNASTA. LAURI HEIKKILÄ Eräät Ratkesin jäsenistä ovat toivoneet saada tietoa ratkaisukeskeisen työtavan käytöstä pitkäaikaisien mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten auttamiseksi. Lauri Heikkilä kävi haastattelemassa Omaiset Mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys Ry:n projektipäällikköä Leif Bergiä. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on tukea psyykkisesti sairastuneiden omaisia ja läheisiä. Tärkeintä heille on saman tyyppisten elämäntilanteiden jakaminen sekä läheisten tukeminen vaikean sairauden vaikutuspiirissä. Yhdistys kutsuu lähestymistapaansa psykoedukatiiviseksi malliksi, jonka keskeiset oletukset ovat: 1. Skitsofrenia on alttiuden ja stressin lopputulos. 2. Perhe ei ole etiologinen tekijä, mutta se vaikuttaa sairauden kulkuun. 3. Toimitaan usein osana laajempaa hoitokokonaisuutta. Yhdistys tarjoaa sekä koulutusta että tietoa ja sen tavoitteena on: 1. Tiedon lisääminen 2. Muutokset uskomuksissa ja asenteissa 3. Omaisten rasittuneisuuden väheneminen 4. Taantumien ehkäiseminen

14 14 5. Potilaan toimintatason kohottaminen Yksi tärkeimmistä toiminnanmuodoista ovat omaisten ryhmät, joissa on määrättyjä te toja lääkkeistä ja terapioista. Perhekohtainen työskentely painottaa tietojen antamista, vuorovaikutustaitojen harjoittelemista, ongelmaratkaisutaitojen opettamista sekä kriisi-interventioita. Hyvin tärkeää on Leif Bergin mielestä yhdistyksen jakama tietopaketti lääkkeistä, sairauden eri ilmenemismuodoista, kuntoutuksesta ja terapioista. Omaisten neuvonta ja valmentaminen on usein unohdettu perinteisessä psykiatrisessa hoidossa. Yhdistys järjestää myös ryhmiä sekä omaisille että itse potilaille. Oireen hallintaryhmissä käytetään käsikirjoja ja käydään läpi asioiden hyviä ja huonoja puolia. Asteikkojen käyttö on toiminut hyvin. Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa ovat ääniryhmät, joissa ihmiset, jotka kuulevat ääniä, oppivat elämään niiden kanssa. He käyttävät englantilaisen Max Birchwoodin mallia, missä tehdään äänien kanssa sopimuksia. Esimerkiksi he lupaavat seurustella ääniensä kanssa tiettyinä aikoina. Äänistä pidetään myös päiväkirjoja. Harjoitellaan myös erilaisia rooleja, joita voi käyttää kun äänet häiritsevät. Nämä harjoitukset ovat helppoja, hauskoja ja pidettyjä. Yhdessä tutkitaan, mitkä niistä ovat olleet hyviä ja mitä voisi vielä parantaa. Perheiden yhteiset ryhmät ovat olleet hyviä henkireikiä ja niistä on saanut konkreettista apua arkipäivän pulmissa. Omaisia erityisesti kiinnostaa se, mitä saa ja voi tehdä. Voiko asettaa sääntöjä? Mitä voi toivoa? Useimmat ongelmista koskevat arkipäivän asioita. Ian Fallonin malli on pohjana työskentelyssä omaisten kanssa. Ratkaisupainotteinen lähestymistapa on siinä keskeistä. Tavoitteet ovat tärkeitä, ne ovat pieniä ja konkreettisia. Esimerkiksi tavoitteena voi olla huoneen siivous tai kyky pärjätä sairaalan ulkopuolella. Perhe keskuudessaan asettaa tavoitteet. Terapian sijaan omaisia pyritään tukemaan, ohjaamaan ja neuvomaan. Jos joku omaisista kysyy ja haluaa neuvoja, hänelle myös vastataan. Omaiset Mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys Ry ei ole sitoutunut mihinkään määrättyyn hoito- tai terapiaideologiaan, vaan työssään käyttää kaikkia malleja, joista saattaa olla apua. Edellä mainittujen työtapojen lisäksi he ovat käyttäneet mm. ratkaisukeskeistä lähestymistapaa

15 ja NLP:tä. 15 Omaiset Mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys Ry:n puhelinnumero on ,voit myös soittaa heidän toimintakeskukseensa He antavat ilomielin lisätietoja toiminnastaan. COLUMBOTERAPIA ROBIN BROWN Robin Brown on yhdysvaltalainen psykologi. Juttu on käännös Networkerlehden artikkelista touko-kesäkuu -95 käännös: Kaarina Jantunen VANKILA Vuonna 1987 toimin psykologina 500-paikkaisessa huipputurvallisessa vankilassa,joka sijaitsi erään suuren Keskilännen kaupungin ulkopuolella. Työskentelin osastolla, jonka kaltaisia oli maan vankiloissa vain yksi. Osastolla oli parikymmentä vankia. Heidät kaikki oli lähetetty sinne 60 päiväksi, koska he toistuvasti silpoivat itseään. Kaikki he täyttivät rajatilapersoonallisuushäiriön diagnoosia varten tarvittavat kriteerit. Heidän käytökselleen tyypillisiä piirteitä olivat manipulatiivisuus, riippuvuus, itseepäily, epäluottamus, impulsiivisuus, emotionaalisuus, musta-valko -ajat-

16 16 telu ja horjuva käsitys rajoista ja identiteetistä. Mutta ehkä heidän hankalin oireensa oli kuitenkin toistuva itsensä vahingoittaminen. He viiltelivät itseään ja löivät päätään seinää vasten, tunkivat vierasesineitä ihonsa alle, leikkelivät sormiaan ja varpaitaan ja uhkailivat itsemurhalla. Meidän oletettiin jotenkin saavan tämä jatkuva itsen vahingoittaminen loppumaan. Miehet, jotka olivat enimmäkseen valkoihoisia ja vangittuina mitä erilaisemmista syistä autovarkaudesta murhaan, olivat tiukassa valvonnassa. Heiltä otettiin pois loputkin harvoista jäljellä olevista oikeuksista, jos he vahingoittivat itseään. He eivät syöneet ruokasalissa, vaan vartijat toivat heidän ateriansa selleihin. He eivät saaneet käsiinsä veitsiä, partateriä tai yleensä mitään, jossa oli teräviä reunoja. Mutta he olivat hämmästyttävän kekseliäitä. He improvisoivat käyttöönsä aseita teroittamalla kamman tylpät piikit sementtilattiaa vasten tai käyttämällä kynien metallikärkiä, jopa omia hampaitaan. Aloitin työni sen mukaan mitä minulle oli opetettu rajatiloista ; asetin tiukat rajat ja olin jatkuvasti varuillani manipulaatiota vastaan. Mutta mitä enemmän käytin traditionaalisia terapiatekniikoita heihin, sitä kekseliäämmiksi he tulivat itsensä vahingoittamisessa. Eräänä vaikeana ja ikimuistettavana päivänä vankilassa, kuukausi sen jälkeen kun olin aloittanut työni, ajatteluni muuttui. Olin vihainen, turhautunut ja uupunut tehdessäni työtä hiostavassa kesähelteessä. Olin tullut töihin sinä aamuna jälleen saadakseni kuulla, että yön aikana yksi mies oli jyrsinyt rystysensä puhki, toinen oli vahingoittanut penistään kynällä ja kolmas oli groteskisti kaivanut käsivarttaan teroitetulla kammalla. Keskusteluni kahden ensimmäisen miehen kanssa olivat yhtä hyödyttömiä kuin työskentelyni kyseisessä yksikössä oli ollut siihenkin asti. Se ei käsittänyt paljon muuta kuin kysymykseni Miksi sinä teit sen, miksi sinä teit sen?, johon sain vastaukseksi: En tiedä, en tiedä. Mennessäni kolmannen miehen, Donin, selliin, tuskin kykenin peittämään tunteitani, ja nähdessäni avonaisen haavan hänen käsivarressaan, vavahdin. Don pysäytti minut kesken lauseeni, katsoi minua, luki ilmeeni ja kysyi: Mikä hätänä? En kai minä tätä sinulle tehnyt? Et, minä ajattelin, et tehnyt, vai teitkö sittenkin? Äkisti tajusin, että se, mitä minulle oli opetettu manipuloivista rajatilapotilaista, olikin väärää. Donin käytös ei ollut suunnattu minuun eikä kehenkään toiseenkaan. Joten mitä tai ketä vastaan se oli osoitettu? Olin ymmälläni ja todella utelias kysyessäni tätä häneltä. Minun oli vain pakko tehdä niin, sain vastaukseksi, se saa oloni tuntumaan paremmalta. Kuinka? kysyin häneltä. Kun näen verta, se helpottaa kamalaa tunnetta sisälläni, hän vastasi.

17 17 Kysyin lisää tästä tunteesta, mutta hänen vastauksensa selittämättömästä, epämääräisestä pahasta olosta ei valaissut minulle asiaa ja tunsin itseni avuttomaksi. Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka vapauttaa hänet tästä suunnattomasta epätoivosta. Sitten aloin tehdä yksityiskohtaisia kysymyksiä tapahtumaketjusta, joka oli johtanut oman itsen vahingoittamiseen ja itse viiltelystä. Muutaman minuutin sisällä olin saanut mielestäni selkeän kuvan tapahtumista. Illallisaikaan edellisenä iltana vartija oli sylkäissyt Donin ruokaan ennen kuin ojensi sen hänelle selliin. Donille oli jätetty valinnan mahdollisuuksiksi joko olla nälissään tai syödä ruoka. Koko tapaus laukaisi vihan, nöyryytyksen ja voimattomuuden tunteet, joita Don ei silloin kyennyt tunnistamaan. Hän ei yhdistänyt vartijan tekoa siihen, miltä hänestä tuntui. Sen sijaan hän silpoi itseään. Kun hän vastasi kysymyksiini, hänen ajatuksensa ja tunteensa selkiytyivät. Hän ymmärsi, että tapauksen jälkeen hänen negatiiviset tunteensa olivat kasvaneet, kunnes ne olivat sietämättömiä. Hän kykeni ajattelemaan vain kahta tapaa vapautuakseen niistä: pahoinpidellä vartija kun tämä seuraavan kerran tulisi selliin tai vahingoittaa itseään. Vartijan kimppuun käyminen olisi merkinnyt lisää vankeutta, joten hän vahingoitti itseään. Itsensä silpominen oli yritys ratkaista ongelma, jonka Don määritteli sietämättömäksi pahanolon tunteeksi. Hän näki tunteensa asiana, joka pitäisi muuttaa, sen sijaan, että olisi nähnyt ne reaktiona todelliseen ongelmaan. Ehkä olen tyhmä, mutta en nyt oikein ymmärrä,sanoin Donille. Tämä tyyppi sylkäisi ruokaasi ja se sai sinut vihaiseksi ja pois tolaltaan, ja sitten sinä leikkelit käsivarttasi. Minä en pysty näkemään yhteyttä näiden juttujen välillä. Leikkeleminen lievitti sisäistä jännitystä, selitti Don. Tämä keskittyminen omaan pahaan oloon ja todellisen ulkoisen maailman tapahtuman huomiotta jättäminen oli asia, jonka sittemmin olen todennut yhä uudelleen esiintyvän asiakkailla, jotka on diagnosoitu rajatilahäiriöisiksi. Katsotaampas olenko ymmärtänyt tämän oikein, sanoin lopulta. Olet vihainen vartijalle siitä, mitä hän teki. Joten leikkelit kättäsi, ja tämän sanot ratkaisevan ongelman? Näin on. Nyt en ilmeisesti oikein tajua, jatkoin, Kuinka käsivarren leikkely estää vartijaa tekemästä sinulle samoin huomenna? Hän katseli minua typertyneenä ja muutaman hetken kuluttua sanoi: Ei se taida todellakaan auttaa. Sinä hellepäivänä vankilassa tein Donille selväksi, että minäkin olisin tuntenut voimattomuutta, inhoa, nöyryytystä ja vihaa samassa tilanteessa. Hyväksyin hänen tunteensa tavalla, jota traditionaalisessa terapiassa rajatilatapauksissa harvoin tehdään. Se itsessään oli merkittävä askel. Sitten pidimme aivoriihen siitä, mitä muuta hän voisi tehdä. Kerroin hänelle omista kokemuksistani lapsena, kun minua kiusattiin koulussa. Olin ujo lapsi, mutta aina joka vuosi

18 18 ensimmäisten koulupäivien jälkeen kiusaajat jättivät minut rauhaan, koska vain tuijotin heitä välinpitämättömänä sen sijaan, että olisin itkenyt tai mennyt kertomaan opettajalle. He löysivät pian lapsia, jotka reagoivat huvittavammalla ja palkitsevammalla tavalla. Ajan myötä Don omaksui strategian, jossa hän ei osoittanut vartijoille raivostumistaan. Hänellä oli hyvin vähän muita mahdollisuuksia pyrkiä kontrolloimaan provosointiyrityksiä. Samoin opetin hänelle vihastumisen hallintatekniikoita. Rajatilahäiriöisillä ei juurikaan ole kokemusta tunteidensa hyväksymisestä, tunnistamisesta ja hallitsemisesta, sen sijaan he vain yrittävät saada ne häviämään. Kun Don oli raivoissaan, hän harjoitteli hallintatekniikoita - mutta hän ei enää yrittänyt päästä eroon vihastaan sen tähden että se oli pahaa ja mieletöntä. Hän piti innostuneena muistikirjaa, mihin merkitsi ylös asiat, jotka saivat hänet tolaltaan, mitä hän silloin tunsi ja joitakin harkitsemiaan toimintavaihtoehtoja. Hän toi kirjan terapiaistuntoihin, ja me keskustelimme vaihtoehdoista. Joskus vaihtoehtoihin sisältyi myös jonkinlaisen terä-aseen laatiminen, jolla voisi joko tappaa vartijan tai viillellä itseään. Kuitenkin prosessin aikana Don oppi sellaista, mihin harvat rajatilahäiriöiset pystyvät, hän kykeni mielikuvissaan käymään läpi, harjoittelemaan responssejaan ja kuvittelemaan tekojensa seurauksia sen sijaan, että hän vain impulsiivisesti reagoisi tai väistäisi koko asian. Sellaiset vaihtoehdot kuin valittaminen vankilan epäkohdista tai kirjeen kirjoittaminen jollekin omaiselle palvelisivat todennäköisemmin hänen pitkän tähtäimen etujaan ja valmensin häntä, miten edetä tässä prosessissa. Harjoittelimme yhdessä myös roolipelinä keskusteluja ja hän oppi uusia ihmissuhdetaitoja. Aloin kysellä vangeilta todellisista tapahtumista, jotka olivat järkyttäneet heitä ja nimesin ne, enkä heidän tunteitaan, ongelmiksi. Joskus he päättivät toimia jollakin tietyllä rajoitetulla tavalla, joskus he päättivät olla tekemättä mitään, mutta enää he eivät keskittyneet tunteittensa muuttamiseen vaan etsimään ratkaisuja itse ongelmiin. SE TOIMI! Tuo kuuma kesäpäivä, kun kohtasin Donin, oli viimeinen kerta, jolloin kukaan meidän selliosastomme vangeista vahingoitti itseään niiden kahden vuoden aikana, jolloin työskentelin siellä. Kenenkään heistä ei tarvinnut palata osastolle 60 päivän tultua täyteen, mikä aikaisemmin oli ollut rutiinia. Muutamat miehet jopa pyysivät saada jäädä osastolle 60 päivän jälkeenkin jatkaakseen työskentelyä minun kanssani. Se on harvinasta vankilassa, jossa terapiaan tullaan usein vain pakosta. Kenelläkään nois-

19 19 ta miehistä ei myöskään ollut manipulatiivista käytöstä tai transferenssikäyttäytymistä, vaikka koulutukseni aikana minua oli niistä varoiteltu. He eivät alkaneet silpoa itseään kiihtyvällä tahdilla, eivät syyttäneet minua heidän pettämisestään, eivät kirjoittaneet minulle rakkauskirjeitä tai reagoineet aitoon empatiaani, uteliaisuuteeni ja hyväksyntääni taantumalla. Sen jälkeen olen työskennellyt monien itseään vahingoittavien miesten ja naisten kanssa sairaaloissa, yksityispraktiikassa ja valvotussa avohoidossa. Useimmat, elleivät kaikki, ovat kertoneet tulleensa kaoottisista ja heitä pahoin kohdelleista perheistä, joissa vanhemmat rutiinimaisesti jättivät heidän tunteensa huomiotta. Useimpia vangeista oli esimerkiksi lyöty tai hyväksikäytetty seksuaalisesti lapsina. Useimpien vanhempien ja kasvattivanhempien elämää hallitsivat erilaiset päihteet. Nämä huoltajat, omien ongelmiensa puserruksessa, kokivat lastensa kivun henkilökohtaisena moitteena ja nimittivät usein lapsiaan hulluiksi, tyhmiksi, itsekkäiksi tai yliherkiksi, kun nämä reaktiona huonolle kohtelulle ilmaisivat vihaa, pelkoa, kapinaa tai surua. Naiset, joiden kanssa olen puhunut psykiatrisissa sairaaloissa, ovat kertoneet, että kun he yrittivät paljastaa äideilleen tai muille sukulaisilleen seksuaalisen hyväksikäytön, heitä oli syytetty valehtelemisesta. He siis oppivat, että omiin tunteisiinsa ei voi luottaa, tunsivat toivottomaksi yrittää vaikuttaa todellisen maailman tapahtumiin, eivätkä juurikaan oppineet säätelemään mielialaansa ja itse rauhoittamaan mieltään. Ilman sellaisia perustaitoja he olivat lähes kyvyttömiä selviytymään tehokkaasti maailmassa aikuisiksi tultuaan. Impulsiivisuuden ja vihan ajamat miehet kävivät toisten tai itsensä kimppuun, joutuivat vaikeuksiin ja päätyivät lopulta vankilaan ymmällään ja hämmentyneinä. Naiset, joita kalvoi itse-epäily ja kyvyttömyys erottaa hyväksikäyttö rakkaudesta, päätyivät usein hyväksikäytetyiksi niin työssä kuin ihmissuhteissa ja psykiatrisille osastoille. Kun heidät sitten oli johdatettu sisään mielenterveyssysteemiin, traditionaalinen psykoterapia toisti kuin kaikuna lapsuudenkodista saatua omakuvaa. Kun asiakas terapiassa kohtaa tämän kaikkitietävän asenteen, joka viestittää, että terapeutti tietää enemmän hänen sisäisestä maailmastaan kuin hän itse, hänet uudelleen mitätöidään. Hänelle kerrotaan, että se, mitä hän pitää ongelmana, ei olekaan todellinen ongelma, vaan pulma on hänen lapsuutensa tai tiedostamaton halunsa manipuloida. Jos hänelle kehittyisi jotain tunteita terapeuttia kohtaan, hänelle kerrottaisiin, että ne eivät ole todellisia,vaan transferenssia. Mikä tahansa kiitollisuus tai kiintymys, mikä tahansa protesti jotakin terapeutin tekoa vastaan, oli se sitten lupauksen rikkominen, loukkaava käytös tai myöhästyminen, selitetään

20 20 pois, ikäänkuin terapeutit eivät koskaan tekisi virheitä ja olisivat hyveen esikuvia. Jälleen kerran asiakkaalle kerrotaan, että ongelma ovat hänen mielettömät, yliherkät tunteensa, jotka pitää muuttaa. COLUMBO Itse määrittelen itsetuhoiset eleet ja itsensä vahingoittamisen yrityksiksi ratkaista ongelma. Olen sitä mieltä, että ratkaisut ovat mahdollisia ja teen myös selväksi,että itsetuhoisen käytöksen loppuminen täytyy olla päämääränä terapiaistunnoissa minun kanssani. Sen jälkeen kyselen paljon. Tässä vaiheessa terapiaa tunnen usein itseni kuin ymmällään olevaksi Columboksi, joka itse asiassa pyytää asiakasta auttamaan itseään selkeille vesille tästä hämmennyksestä. Alussa asiakas saattaa itsepintaisesti pitää kiinni käsityksestä, että ongelma ovat hänen tunteensa, mutta kun jatkan kyselyä tapahtumaketjusta, he pystyvät tunnistamaan ulkoisen tapahtuman. Tässä vaiheessa aina hyväksyn asiakkaan tunteet. Koska he ovat kasvaneet huonoissa oloissa, heillä ei useinkaan ole käsitystä siitä, millaista normaali käytös on. Tämän kaltainen terapia on hienovireistä, koska se edellyttää asiakkaan tunteiden hyväksymistä ja samaan aikaan kutsuu heitä muuttamaan tapaa, jolla he näkevät maailman ja reagoivat siihen. Terapeutin tulee viestittää, että on olemassa muita ideoita ja näkökantoja, ilman että hän luo jälleen uuden kokemuksen, jossa asiakas tuntee olevansa vähäarvoinen. Esimerkiksi Mary joka oli noin neljänkymmenen vuoden ikäinen ja ollut toistuvasti sairaalahoidossa viimeisten kymmenen vuoden aikana viilleltyään käsivarsiaan ja jalkojaan kertoi, että hän alkoi leikellä itseään kolmenkymmenenikäisenä. Sitä ennen hänellä oli ollut työpaikka, hän oli avioitunut ja kasvattanut kelpo lapsia siitä huolimatta, että kärsi ajoittaisista nuoruusvuosina alakaneista masennuskausista. Kun olin kysellyt aikani, ilmeni, että hän leikkeli itseään, kun hänen alkoholisoitunut aviomiehensä huusi hänelle ja syytti häntä huonoksi äidiksi ja vaimoksi. Kun kerroin hänelle, että kuka tahansa normaali ihminen olisi järkyttynyt ja että minä en olisi sietänyt sitä, Mary, jota jo lapsuudenkodissaan oli kohdeltu kaltoin, katsoi minua kuin olisin päästäni vialla. Hän ajatteli, että hänen pitäisi olla Jeanne d Arc ja että hänessä oli vikaa, kun hän järkyttyi miehensä teoista. Hänellä oli myös käsitys, että hänellä oli mahdollisuus valita vain kahden kaikki tai ei mitään vaihtoehdon väliltä; joko hänen pitäisi sietää kurjaa, herjaavaa miestään tai olla totaalisen yksin maailmassa. Kysymykseni uhmasivat hänen oppimiaan vääristymiä ahdistamatta häntä. Kysyin Maryltä auttoiko käsivarsien viiltely häntä? Hän vastasi myöntä-

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Solution Focused Art -kuvataideterapian koulutusohjelma 60 op RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Ratkaisukeskeinen taideterapiakoulutus on aikuiskoulutusta, joka on tarkoitettu terveys-, sosiaali-, kasvatus-,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot