Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys"

Transkriptio

1 RATKES LEHTI 4/ Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Ratkes-yhdistys, yhteydenotot:, Ratkes-lehden tilaukset Riitta Huurros Kylmäojantie 2 B Vantaa puh/fax tietoa Ratkesin toiminnasta myös internetissä. Ben Furmanin kotisivu: : htpp:// artikkeleita saa vapaasti kopioida Päätoimittaja Merja Iso-Aho Toimitusneuvosto Lauri Heikkilä Ben Furman Anneli Litovaara Toimituksen osoite: Paulankatu 2 B 79, HKI puh/ fax ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero, maaliskuu -97

2 2 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJALTA Merja Iso-Aho 3 OI KUUSIPUU Tapani Karhu 4 MITÄ RATKAISUKESKEINEN TERAPIA ON? Ben Furman 5 LEIF BERGIN HAASTATTELU Lauri Heikkilä 13 COLUMBOTERAPIA Robin Brown 15 KIRAHVIKIELELLÄ RAKENTAVAAN VUOROVAIKUTUKSEEN Jussi Vapaasalo 23 USKON ASIOITA Maija Kuokkanen 35 TERAPEUTTINEN TARINA Jukka Kataja, Aila Kaijalainen ja Matti Tiusanen 42 Ratkesin kuulumisia 43

3 3 HYVä LUKIJA On joulu, juhlien aika. Myös Ratkes-yhdistyksellä on aihetta iloon ja juhlaan. Yhdistyksen toiminta on herättänyt kovasti kiinnostusta eri puolilla Suomea ja jäseniä on tasaiseen tahtiin tullut lisää. Koulutustilaisuudet ovat kiinnostaneet ja lehdestä huomaat, että ensi vuonna on niitä Ratkesin kautta tarjolla vieläkin runsaammin. Mielestäni kaikkein mukavin asia on ollut kuitenkin yhdistyksen puitteissa tutustua uusiin ihmisiin. Kukin pienellä sarallamme kynnämme peltoa hyvän asian puolesta. Uskon, että suuruin anti ja vahvuus meille yhdistyksessämme on yhteistyö ja verkostoituminen, yhteiset tapaamiset, jäsenillat, keskustelut, joissa voimme vaihtaa kokemuksia ja saada välillä jakoon elämän pikku ihmeitäkin. Koska useimmat työskentelemme erilaisilla ihmissuhdetyön kentillä, tarvitsemme jatkuvasti ladata omia akkujamme eri keinoin. Ratkesissa toimiminen voi olla yksi keino ja sen lisäksi, etenkin joulun aikaan, on tarjolla oikein runsaudensarvi eri tapoja. Siis piparkakun maisteluun tai kuusen loistoa katselemaan ja hyvää joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta kaikille! terveisin Merja Iso-Aho puh/ fax koti työpuh , Paulankatu 2 B Helsinki RATKES-YHDISTYKSEN KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI 1997 Keväällä 1997: 1.2. Opettajille suunnattu koulutus jatkuu. Aiheina: Opettajan työyhteisö ja oma jaksaminen Käyriöhäyttäytyminen luokassa Luentoja ja workshop Tietoja: Luokanopettajaliitto puh. (09) ja RATKES Päihdeongelmien ratkaisukeskeinen hoito Vuosikokous Elam Nunnally USA:sta saa RATKESin tunnustuspalkinnon

4 4 ja pitää juhlaluennon Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä Koulutuspäivän aiheena Ratkaisukeskeinen työnohjaus, kouluttajana Frank Thomas USA:sta Pohjoismainen ratkaisukeskeisen työtavan kongressi Turussa yhteistyössä Turun kesäyliopiston kanssa Syksyllä 1997: Koulutuspäivä liittyen perheiden/lasten kysymyksiiin Koulutuspäivä huumeista Lisätietoja: Tulevat Ratkes-lehden numerot Anneli Litovaara puh Ratkes-yhdistys puh. (09) OI KUUSIPUU TAPANI KARHU Taas on aika, jolloin koiraa ulkoiluttaessani katselen kuusia sillä silmällä. Tuo olisi oivallinen. Tuon oksat eivät kestä kynttilöitä. Tuo on harva alapäästä. Tuo on aivan toispuoleinen. Urbaanin elämän varjopuoliin kuuluu, etten jouluviikolla voi ottaa kirvestä käteeni ja kahlata umpihankiseen metsään omaa kuusta kaatamaan. On maksettava kauppiaalle suolainen hinta tönköstä pätkästä, joka vasta sulattuaan paljastuu pettymykseksi kaikille ja ravistaa neulasensa ennen kuin ensimmäistäkään palloa on ripustettu sen oksille. Yhdessä elämäni vaiheessa johon kuuluivat joulut maalla, läksin innoissani kuin laulun taatto,

5 5 metsään joulukuusen hankintaan. Tuskin autoakaan oli saatu purettua, saati sitten talon uuneihin tuli sytytettyä. Tuntui siltä, että olin suorittamassa jotain ikivanhaa rituaalia, jolla ei ollut mitään tekemistä kristillisen tradition kanssa. Valitsin kauneimman kuusen, pyysin siltä anteeksi ( tämä nyt vähän koskee ) samalla selittäen kuinka komeat koristelut se ylleen saa. Syvää tyydytystä tuntien kannoin sen taloon varovasti ettei oksan pääkään taittuisi. Kuusen aromaattisten aineiden levitessään huoneeseen tunsin selittämätöntä rauhaa ja tyydytystä. Nyt sopi joulun tulla. Atavistista perimää peuroja metsästäneiltä ugreilta? Kuusi leveine oksistoineen on varmaan tarjonnut parhaimman suojan yllättäviltä rajuilmoilta. Siksi se luo ympärillen turvallisuuden tunnetta. Puu, vesa on biologisen elämän jatkuvuuden symboli. Esivanhempamme kunnioittivat pyhiä puita. Pääsiäisenä me kannamme sisään pajun-, juhannuksena koivunoksia. Yleensäkin merkittäviä pyhiä on vielä tällä vuosisadalla juhlistettu oksilla tai kokonaisilla puilla. Pakanuuden aikana, keskitalven aikaan vietettiin hurjia juominkeja niin viikinkien pohjolassa kuin muualla Euroopassa. Muinaissuomalaisista ajatus karnevaaleista oli erinomainen päivien ollessa pimeimmillään. Muinaisgermaaninen sana jewhla tarkoittaa juuri keskitalven juhlaa. Sanasta juontuvat suomeen sekä juhla että joulu. Varmaan jo noita pitoja juhlittiin havukoristein tai kuusenoksin. Olettamus perustuu siihen, että kun tapa tuoda kuusi jouluksi sisään alkoi levitä Elsassista 17. -vuosisadalta alkaen muuallekin Euroopan katolinen kirkko monin paikoin vastusti ankarasti tapaa pakanallisena. Syystä kyllä. Virossa joulukuusen sytyttäminen mainitaan jo niin varhain kuin 1441 ja jo tuolloin ikivanhana rituaalina. Joulukuuseen ei kyllä sytytetty tulia vaan se poltettiin. Kuusen sytyttämisen oikeus oli Mustapäiden veljeskunnalla. Naimattomista kauppiaista ja laivureista koostuva Mustapäiden veljeskunta juhli merenkulkukauden päättymistä juomingeilla jotka alkoivat Lucian päivää edeltävänä perjantaina ja jatkuivat tammikuun alkuun saakka. Juhlan kohokohta oli kahden kuusen polttaminen Raatihuoneen torilla. Palavien kuusten ympärillä veljet ottivat toisiaan kädestä kiinni, hyppivät ja tanssivat pareittain kokon ympärillä, todistaa kauhistuneena kronikoitsija Balthasar Russow Liivinmaan kronikassaan. Russow oli Tallinnan Pyhän Hengen kirkon pastori, ja katsoi asiakseen paheksua pakanallista tapaa. Nykyään joulukuusi tunnetaan kautta maailman. Kulttuurien yhteensulautumiseen olen kouriintuntuvimmin törmännyt Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa.

6 6 Monsuunisateen jälkeen kiinalainen tori liejuisella, tyhjällä tontilla tuoksuu kuivatulle kalalle, mätäneville jättäille, mausteille ja ulosteille.koirat juoksevat jaloissa. Jaloistaan kiinisidotut ankat purnaavat häkeissään. Elävä sika teurastetaan ja paloitellaan asiakkaan toivomuksen mukaan. Aivan kulman takana on monikymmenkerroksinen lasista ja kromista rakennettu kimalteleva liikepalatsi, jonka kolmea kerrosta pitää hallussaan ranskalainen tavarataloketju Printemps. Liikkeen ulkopuolelle on pystytetty palmuja päätä pidempi muovikuusi ja kaiuttimista pauhaa: I m dreaming of a white Christmas... Olkoon mikä hyvänsä, pakanallinen tapa historian alkuhämäristä, tai länsimaisen kaupallisen joulun ylikansallinen symboli -jouluna minulla pitää olla kuusi. Muusta ei sitten niin väliksi olekaan. MITÄ RATKAISUKESKEINEN TERAPIA ON? BEN FURMAN Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pyynnöstä Ratkes-yhdistys on laatinut seuraavanlaisen selostuksen siitä mitä ratkaisukeskeinen tai voimavarasuuntautunut terapia ja asiakastyö oikeastaan on. Tekstin on kirjoittanut Ben Furman, joka ottaa mielellään vastaan kommentteja. Sähköposti: helsinki.fi HISTORIA Ratkaisukeskeinen terapia, josta käytetään usein myös nimitystä voimavarasuuntautunut terapia on 70- ja 80-luvulla kehittynyt psykoterapiamuoto, joka on alunperin kehittynyt pääasiassa USA:ssa. Sen lähtökohta-

7 7 na on yhdysvaltalaisen, vuonna 1980 kuolleen psykiatrin Milton H. Ericksonin kehittämä lyhytterapia. Ericksonin terapeuttisia menetelmiä alettiin aktiivisesti tutkia Palo Altossa Kaliforniassa 1960-luvulla Mental Research Institute nimisessä tutkimuslaitoksessa, jossa ryhdyttiin kokeilemaan Ericksonin periaatteille perustuvaa 10 käyntikerran aktiivista lyhytterapiaa. Tässä ns. problem solving-terapiassa asiakkaana saattoi olla yksilö. perhe tai pariskunta ja terapia perustui sille ajatukselle, että jokaisen istunnon lopussa terapeutti antoi asiakkaalle käytännöllisen kotitehtävän, jonka avulla oli tarkoitus yrittää ratkaista asiakkaan ongelma. MRI:n lyhytterapian teoreettisena perustana käytettiin tuohon aikaan systeemiteoriaa, peliteoriaa ja kybernetiikkaa. Gregory Bateson, Heinz von Foerster ja Paul Watzlawick olivat muiden muassa lähestymistavan teoreetikoita. Menetelmän tieteenfilosofia nojasi vahvasti radikaaliin konstruktivismiin. Alan tieteellistä kirjallisuutta julkaistiin 70- ja 80-luvuilla pääasiassa Family Process nimisessä tieteellisessä julkaisussa. MRI:n tuottamista kirjoista yksi on käännetty suomenkielelle 70-luvulla. Sen tekijöitä ovat tutkimusryhmän jäsenet Paul Watzlawick, John Weakland ja Richard Fish ja nimenä on Muutoksen avaimet. Kustantaja on Gummerus. MRI:ssa kehitetyllä lyhytterapialla on ollut suurta merkitystä psykoterapian tuoreessa historiassa. Erityisesti sillä on ollut vaikutusta perheterapiaan ja niin sanottuihin systeemisiin terapioihin. MRI teki käsitteen lyhytterapia tunnetuksi ympäri maailmaa. Terminologisen sekaannuksen välttämiseksi todettakoon, että sanalla lyhytterapia (brief therapy) ei tarkoiteta tässä yhteydessä psykodynaamista eikä kognitiivista lyhytterapiaa, jotka ovat pidempien terapiamuotojen lyhyempiä sovellutuksia ja joista käytetään englanninkielessä termiä time-limited-psychotherapy (ajallisesti rajoitettu psykoterapia). Näissä terapiamuodoissa käyntimäärä on etukäteen määrätty (yleensä 20). Psykodynaaminen lyhytterapialle on lisäksi ominaista että se soveltuu käytettäväksi vain tietyn tyyppisille, psykodynaamisessa mielessä lievästi häiriintyneille asiakkaille. MRI-tyyppinen lyhytterapia ei ole aikarajoitettua. Terapia voi nimestään huolimatta olla lyhyttä tai se voi kestää pidempään riippuen tapauksesta. Kuitenkin niin, että käyntejä on yleensä asiakasta kohden Asiakkaita ei valikoida vaan kaikenlaiset mielenterveysongelmat ja ihmissuhdeongelmat soveltuvat lyhytterapeuttisella työskentelymenetelmällä autettaviksi.

8 luvun loppupuolella Brief Family Therapy Center (BFTC) nimisessä perhe- ja lyhytterapiaan perehtyneessä avohoitoyksikössä Milwaukeessa Wisconsinin osavaltiossa ryhdyttiin kehittämään MRI:n lyhytterapiaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Kehitettiin erityisiä haastattelumenetelmiä, joiden avulla saatiin selville asiakkaiden omat voimavarat, kyvykkyys ja heidän itsensä löytämät ratkaisuideat. Tässä yhteydessä mm. todettiin, että valtaosa terapiaan hakeutuvista asiakkaista oli jossakin määrin edistynyt ongelmansa ratkaisemisessa ennen ensimmäiselle vastaanottokäynnille saapumistaan. Tästä terapiaa edeltävästä muutoksesta ryhdyttiin käyttämään termiä pre-treatment change ja sen tutkimisesta tuli ratkaisukeskeisen terapian kulmakivi. Terapian painopiste siirtyi terapeutin tarjoamista ratkaisuideoista asiakkaiden omien ideoiden, voimavarojen ja ratkaisuideoiden hyödyntämiseen. Asiakkailta ryhdyttiin aktiivisesti tiedustelemaan sitä, miten he olivat toimineet silloin, kun heillä ei ollut sitä ongelmaa, jonka vuoksi he apua hakivat tai silloin, kun ongelma oli tavallista pienempi. Tämä Milton Ericksonin jo useita vuosia aikaisemmin kuvaama terapeuttinen lähestymistapa osoittautui odotettua tehokkaammaksi. Asiakkaat kokivat lähestymistavan kunnioittavana ja hoitoajat lyhenivät entisestään. Asiakkaiden keskimääräinen käyntimäärä BFTC:ssä pieneni ja oli pian vain 4,6. Käytännössä moni asiakas kävi vastaanotolla vain yhden kerran, jotkut vastaavasti pidempään. Menetelmän kehittänyt työryhmä alkoi kirjoitella havainnoistaan kansainvälisiin terapia-alan lehtiin ja BFTC:stä tuli pian aktiivinen ratkaisukeskeisen terapian keskus, jonne matkusti eri puolilta maailmaa lyhytterapiasta kiinnostuneita terapeutteja oppia saamaan. Suomestakin on BFTC:ssä vieraillut vuosien aikana kymmenkunta alan työntekijää. RATKAISUKESKEINEN TERAPIA NYKYISIN Ratkaisukeskeinen terapia on levinnyt maailmalle nopeassa tahdissa ja siitä on tullut arvostettu hoitomenetelmiä, jota käytetään laajasti kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. USA:ssa ratkaisukeskeistä terapiaa voi opiskella yliopistoissa yleensä siten, että opinnot johtavat perheterapeutin pätevyyteen. Siellä koulutusta tarjoavat myös monet yksityiset koulutusjärjestelmät, sillä perinteisen koulutuksen saaneet terapeutit pyrkivät uudistuneen korvausjärjestelmän vuoksi hankkimaan itselleen erilaisia lyhytterapiakoulutuksia ja vaihtoehdoista ratkaisukeskeinen terapia on erityisen suosittua sen asiakasystävällisyyden ja positiivisuuden

9 vuoksi. 9 Eri Euroopan maissa tilanne vaihtelee, eikä tätä kirjoitettaessa ole käytettävissä luotettavia tietoja nykyhetken tilanteesta. Ruotsissa ratkaisukeskeistä terapiakoulutusta on tarjolla, mutta se ei johda terapeutin pätevyyteen vaan on luonteeltaan jatko- ja täydennyskoulutusta. Tanskassa ratkaisukeskeinen terapia sisältyy käsitteeseen systeeminen terapia, jota koulutusta tarjoaa Tanskan systeemisen terapian yhdistys. Norjassa ratkaisukeskeisen terapian opiskelu on integroitunut perheterapiakoulutuksiin siten, että tietyt perheterapiakoulutukset ovat ratkaisukeskeisesti suuntautuneita. Ratkaisukeskeistä terapiaa voi opiskella myös Keski-Euroopan maissa, mutta tiettävästi toistaiseksi vain Itävallassa ja Espanjassa voi pätevöityä psykoterapeutiksi opiskelemalla yksinomaan ratkaisukeskeistä terapiaa. Itävallassa on psykoterapeutin tittelin käyttöön johtavien koulutusten joukkoon hyväksytty kolme vuotta sitten systeemisen terapian koulutus, joka termi Itävallassa tarkoittaa nimenomaan ratkaisukeskeistä terapiaa. Käytäntö siis vaihtelee maasta toiseen, mutta lähes kaikissa Euroopan maissa on kuitenkin jo nykyisin mahdollista hankkia eritasoista yliopistollista koulutusta ratkaisukeskeisessä terapiassa. Alan kehitystä Euroopassa valvomaan ja edistämään on muutama vuosi sitten perustettu European Brief Therapy Association (EBTA), jonka toiminnassa keskeisellä sijalla on toistaiseksi ollut, paitsi alan kouluttajien verkostoituminen, myös yhteismitallisten tieteellisten nimenomaan lyhytterapian tuloksellisuuden seurantaan tarkoitettujen tulosmittareiden kehittäminen. Lyhytterapian tuloksellisuutta mittaamaan on käynnistetty viime vuosina useita hankkeita eri puolilla maailmaa, ja vaikka psykoterapian tuloksellisuuden mittaaminen on tunnetusti hankalaa, ovat toistaiseksi kertyneet tulokset olleet hyvin rohkaisevia. Erityisen merkittävää ratkaisukeskeisessä terapiassa on käyntikertojen vähäisyys. Suomalaisessa VAKprojektissa on asiakkaiden keskimääräinen käyntimäärä noin 6 käyntiä per asiakas. Kyseessä on terapiamuoto, jonka kustannus-hyöty -suhde on erittäin hyvä, ja joka siitä syystä soveltuu hyvin yhteiskunnan korvaamaksi terapiamuodoksi. Ratkaisukeskeistä terapiaa ja kuntoutusmenetelmiä käsitteleviä artikkeleita ilmestyy runsaasti erilaisissa tieteellisissä julkaisuissa sekä ammatillisissa lehdissä. Lisäksi maailmalla ilmestyy muutama yksinomaan lyhytterapiaan keskittyvä julkaisu. Kirjoja ratkaisukeskeisestä terapiasta on olemassa runsaasti. Tarjolla on sekä teoreettista, käytännöllistä että tieteellistä kirjallisuutta. RATKES yhdistys on listannut kotisivullaan kotimaisen

10 10 ratkaisukeskeisen kirjallisuuden sekä tarjoaa myös pitkän bibliografian englannin- ja ruotsinkielisestä alan kirjallisuudesta. Kansainvälinen ratkaisukeskeisen terapian internet-forum on äskettäin perustanut oman websivun, jossa myös on runsaasti tietoa alan kirjallisuudesta ja muista resursseista. KOULUTUS SUOMESSA MRI-tyyppistä lyhytterapiaa on ollut mahdollista opiskella Suomessa 70- luvun alusta lähtien. Vierailevana kouluttajana on ollut filosofian tohtori John Frykman USA:sta ja koulutuksen järjestäjänä on ollut sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto että A-klinikkasäätiö. Ensimmäinen pääasiassa kotimaisin voimin toteutettu lyhytterapiakoulutus järjestettiin Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta vuonna Kouluttajina tässä vuoden mittaisessa koulutusohjelmassa toimivat psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman ja valt. kand. Tapani Ahola. Seuraavina vuosina koulutuksen painopiste siirtyi nimenomaan ratkaisukeskeiseen suuntaan. Myös Kirkon perheasiain neuvottelukeskus on järjestänyt maassamme ratkaisukeskeistä koulutusta lähinnä omalle henkilökunnalleen jo 70-luvulta alkaen. Kouluttajina ovat toimineet mm. professori Elam Nunnally Milwaukeen yliopistosta, joka kuului aikanaan vuosia alkuperäiseen BFTC:n työryhmään sekä mm. Liisa Tuovinen. Myöhempinä vuosina ratkaisukeskeisen terapian koulutusta ovat tarjonneet edellisten lisäksi myös useat Yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset ja kesäyliopistot sekä eräät muut organisaatiot kuten Lyhytterapiainstituutti Oy, A-klinikkasäätiö, Suomen mielenterveysseura, Ryhmätyö r.y. ja Ratkaisukeskus (Mikkeli). Ulkolaisia ratkaisukeskeisen terapian kouluttajia on maassamme vieraillut eri tahojen kutsumana viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisia ja kansainvälisiä kontakteja on solmittu runsaasti. Ratkaisukeskeisen terapian asemaa maassamme kuvaa paitsi kentän suuri kiinnostus voimavarasuuntautuneita terapiamenetelmiä kohtaan myös se että HYKS:in laajassa psykoterapian tuloksellisuutta selvittelevässä tutkimusprojektissa nimenomaan ratkaisukeskeinen terapia on valittu yhdeksi tutkittavista ja vertailtavista hoitomuodoista. Myös KELA:n suhtautuminen ratkaisukeskeiseen terapiaan on ollut myönteistä, mistä on merkkinä se, että KELA on jo kolmen vuoden ajan rahoittanut Kuntoutussäätiön Voimavarasuuntautuneen asiakastyön kehittämisprojektia, jossa on nimenomaan tarkoitus selvittää sitä, miten ratkaisukeskeinen terapia so-

11 11 veltuu erilaisten mielenterveysongelmien ensisijaiseksi yhteiskunnan tukemaksi hoitomuodoksi. RATKAISUTERAPIAN OMINAISPIIRTEET Ratkaisukeskeiselle ja voimavarasuuntautuneelle terapialle on ominaista: Tulevaisuussuuntautuneisuus: Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä miten tavoitteet voidaan saavuttaa pikemminkin kuin asiakkaan ongelmien syiden analysoimisessa. Menneisyys ei ole kielletty puheenaihe, mutta pääsääntöisesti menneisyys pyritään näkemään pikemminkin voimavarana kuin nykyhetken ongelmien syynä. Asiakaslähtöisyys: Työskentelyssä pyritään siihen, että asiakas asettaa itse - tarvittaessa yhdessä omaistensa tai ystäviensä kanssa - omat tavoitteensa. Terapiassa pyritään pikemminkin auttamaan asiakkaita heidän omien tavoitteiden saavuttamisessa kuin suostuttelemaan heidät hyväksymään asiantuntijoiden heille heidän puolestaan määrittelemät tavoitteet. Tähän sääntöön on poikkeuksena tilanteet joissa yhteiskunta asettaa terapialle selkeät tavoitteet kuten silloin kun kyseessä on väkivaltaongelma tai lastensuojelullinen huoli. Tavoitelähtöisyys: Terapiassa pyritään kartoittamaan pikemminkin asiakkaan tavoitteet kuin hänen ongelmansa. Lähestymistapa suuntaa toisin sanoen huomion pikemminkin eteenpäin kuin taaksepäin. Voimavarakeskeisyys: Huomio kiinnitetään asiakkaan kompetenssiin ja kyvykkyyteen. Terapiassa tutkitaan asiakaan osaamisalueita ja hyödynnetään hänen kykyjään, taitojaan ja taipumuksiaan käsillä olevan ongelman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen: Terapiassa tutkitaan asiakkaan kanssa aktiivisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin ongelma ei ole vaivannut asiakasta ja etsitään niitä keinoja joita asiakkaalla on jo käytössään ongelmansa hallitsemiseksi. Yhteistyöhakuisuus: Asiakkaan omaiset ja muut läheiset nähdään voimavarana ja ongelmia ratkotaan hyvässä yhteistyössä heidän ja myös muiden ongelmaan kytkeytyneiden ihmisten kanssa. Luovuus, leikillisyys ja huumori: Ratkaisukeskeinen terapia ei ole pääsään-

12 12 töisesti vakavaa tai raskasta. Se muistuttaa pikemminkin ns. aivoriihityöskentelyä, jossa asiakas ja terapeutti yhdessä ideoivat erilaisia ratkaisuja vallitsevaan ongelmaan. Tässä ideoinnissa käytetään apuna tilanteesta riippuen luovuutta, leikillisyyttä tai huumoria. Eklektisyys: Ratkaisukeskeinen terapia on salliva terapiamuoto, jossa voidaan vapaasti hyödyntää muista terapiamuodoista lainattuja ratkaisuideoita kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian eksternalisaatiota, NLP-tekniikoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne. Patologisoinnin välttäminen: Kyseessä on asiakkaan terveitä puolia vahvistava terapiamuoto, jossa patologian tutkimisen sijasta keskitytään asiakkaiden voimavaroihin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistyskeskeisyys: Terapeutti on kiinnostunut asiakkaan raportoimasta edistyksestä, johon kiinnitetään erityistä huomiota. Edistystä - myös jo ennen terapiaa tapahtunutta edistystä - tutkimalla pyritään identifioimaan niitä keinoja, joiden avulla asiakas on alkanut saada ongelmaansa hallintaansa. Myönteinen palaute ja ansion jako: Terapeutti antaa usein joko istunnon aikana tai istunnon lopuksi asiakkaalle ja myös muille ongelman ratkontaan osallistuneille ihmisille aitoa myönteistä palautetta. HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS Retki ratkaisukeskeisyyteen - lähestymistavan perusteet Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ratkaisukeskeisen lähestymistavan perusteisiin ja harjoitella työtapaa käytännössä. Tarkoituksena on löytää konkreettisia työvälineitä sekä yksilöettä yhteisötasolla. Koulutuksessa on yhteensä 6

13 lähiopetuspäivää ja ne pidetään Helsingissä. Ilmoittautuminen mennessä. Tiedustelut Pirjo Launiainen puh. (09) LEIF BERGIN HAASTATTELU OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA UUDENMAAN YH- DISTYS RY:NTOIMINNASTA. LAURI HEIKKILÄ Eräät Ratkesin jäsenistä ovat toivoneet saada tietoa ratkaisukeskeisen työtavan käytöstä pitkäaikaisien mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten auttamiseksi. Lauri Heikkilä kävi haastattelemassa Omaiset Mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys Ry:n projektipäällikköä Leif Bergiä. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on tukea psyykkisesti sairastuneiden omaisia ja läheisiä. Tärkeintä heille on saman tyyppisten elämäntilanteiden jakaminen sekä läheisten tukeminen vaikean sairauden vaikutuspiirissä. Yhdistys kutsuu lähestymistapaansa psykoedukatiiviseksi malliksi, jonka keskeiset oletukset ovat: 1. Skitsofrenia on alttiuden ja stressin lopputulos. 2. Perhe ei ole etiologinen tekijä, mutta se vaikuttaa sairauden kulkuun. 3. Toimitaan usein osana laajempaa hoitokokonaisuutta. Yhdistys tarjoaa sekä koulutusta että tietoa ja sen tavoitteena on: 1. Tiedon lisääminen 2. Muutokset uskomuksissa ja asenteissa 3. Omaisten rasittuneisuuden väheneminen 4. Taantumien ehkäiseminen

14 14 5. Potilaan toimintatason kohottaminen Yksi tärkeimmistä toiminnanmuodoista ovat omaisten ryhmät, joissa on määrättyjä te toja lääkkeistä ja terapioista. Perhekohtainen työskentely painottaa tietojen antamista, vuorovaikutustaitojen harjoittelemista, ongelmaratkaisutaitojen opettamista sekä kriisi-interventioita. Hyvin tärkeää on Leif Bergin mielestä yhdistyksen jakama tietopaketti lääkkeistä, sairauden eri ilmenemismuodoista, kuntoutuksesta ja terapioista. Omaisten neuvonta ja valmentaminen on usein unohdettu perinteisessä psykiatrisessa hoidossa. Yhdistys järjestää myös ryhmiä sekä omaisille että itse potilaille. Oireen hallintaryhmissä käytetään käsikirjoja ja käydään läpi asioiden hyviä ja huonoja puolia. Asteikkojen käyttö on toiminut hyvin. Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa ovat ääniryhmät, joissa ihmiset, jotka kuulevat ääniä, oppivat elämään niiden kanssa. He käyttävät englantilaisen Max Birchwoodin mallia, missä tehdään äänien kanssa sopimuksia. Esimerkiksi he lupaavat seurustella ääniensä kanssa tiettyinä aikoina. Äänistä pidetään myös päiväkirjoja. Harjoitellaan myös erilaisia rooleja, joita voi käyttää kun äänet häiritsevät. Nämä harjoitukset ovat helppoja, hauskoja ja pidettyjä. Yhdessä tutkitaan, mitkä niistä ovat olleet hyviä ja mitä voisi vielä parantaa. Perheiden yhteiset ryhmät ovat olleet hyviä henkireikiä ja niistä on saanut konkreettista apua arkipäivän pulmissa. Omaisia erityisesti kiinnostaa se, mitä saa ja voi tehdä. Voiko asettaa sääntöjä? Mitä voi toivoa? Useimmat ongelmista koskevat arkipäivän asioita. Ian Fallonin malli on pohjana työskentelyssä omaisten kanssa. Ratkaisupainotteinen lähestymistapa on siinä keskeistä. Tavoitteet ovat tärkeitä, ne ovat pieniä ja konkreettisia. Esimerkiksi tavoitteena voi olla huoneen siivous tai kyky pärjätä sairaalan ulkopuolella. Perhe keskuudessaan asettaa tavoitteet. Terapian sijaan omaisia pyritään tukemaan, ohjaamaan ja neuvomaan. Jos joku omaisista kysyy ja haluaa neuvoja, hänelle myös vastataan. Omaiset Mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys Ry ei ole sitoutunut mihinkään määrättyyn hoito- tai terapiaideologiaan, vaan työssään käyttää kaikkia malleja, joista saattaa olla apua. Edellä mainittujen työtapojen lisäksi he ovat käyttäneet mm. ratkaisukeskeistä lähestymistapaa

15 ja NLP:tä. 15 Omaiset Mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys Ry:n puhelinnumero on ,voit myös soittaa heidän toimintakeskukseensa He antavat ilomielin lisätietoja toiminnastaan. COLUMBOTERAPIA ROBIN BROWN Robin Brown on yhdysvaltalainen psykologi. Juttu on käännös Networkerlehden artikkelista touko-kesäkuu -95 käännös: Kaarina Jantunen VANKILA Vuonna 1987 toimin psykologina 500-paikkaisessa huipputurvallisessa vankilassa,joka sijaitsi erään suuren Keskilännen kaupungin ulkopuolella. Työskentelin osastolla, jonka kaltaisia oli maan vankiloissa vain yksi. Osastolla oli parikymmentä vankia. Heidät kaikki oli lähetetty sinne 60 päiväksi, koska he toistuvasti silpoivat itseään. Kaikki he täyttivät rajatilapersoonallisuushäiriön diagnoosia varten tarvittavat kriteerit. Heidän käytökselleen tyypillisiä piirteitä olivat manipulatiivisuus, riippuvuus, itseepäily, epäluottamus, impulsiivisuus, emotionaalisuus, musta-valko -ajat-

16 16 telu ja horjuva käsitys rajoista ja identiteetistä. Mutta ehkä heidän hankalin oireensa oli kuitenkin toistuva itsensä vahingoittaminen. He viiltelivät itseään ja löivät päätään seinää vasten, tunkivat vierasesineitä ihonsa alle, leikkelivät sormiaan ja varpaitaan ja uhkailivat itsemurhalla. Meidän oletettiin jotenkin saavan tämä jatkuva itsen vahingoittaminen loppumaan. Miehet, jotka olivat enimmäkseen valkoihoisia ja vangittuina mitä erilaisemmista syistä autovarkaudesta murhaan, olivat tiukassa valvonnassa. Heiltä otettiin pois loputkin harvoista jäljellä olevista oikeuksista, jos he vahingoittivat itseään. He eivät syöneet ruokasalissa, vaan vartijat toivat heidän ateriansa selleihin. He eivät saaneet käsiinsä veitsiä, partateriä tai yleensä mitään, jossa oli teräviä reunoja. Mutta he olivat hämmästyttävän kekseliäitä. He improvisoivat käyttöönsä aseita teroittamalla kamman tylpät piikit sementtilattiaa vasten tai käyttämällä kynien metallikärkiä, jopa omia hampaitaan. Aloitin työni sen mukaan mitä minulle oli opetettu rajatiloista ; asetin tiukat rajat ja olin jatkuvasti varuillani manipulaatiota vastaan. Mutta mitä enemmän käytin traditionaalisia terapiatekniikoita heihin, sitä kekseliäämmiksi he tulivat itsensä vahingoittamisessa. Eräänä vaikeana ja ikimuistettavana päivänä vankilassa, kuukausi sen jälkeen kun olin aloittanut työni, ajatteluni muuttui. Olin vihainen, turhautunut ja uupunut tehdessäni työtä hiostavassa kesähelteessä. Olin tullut töihin sinä aamuna jälleen saadakseni kuulla, että yön aikana yksi mies oli jyrsinyt rystysensä puhki, toinen oli vahingoittanut penistään kynällä ja kolmas oli groteskisti kaivanut käsivarttaan teroitetulla kammalla. Keskusteluni kahden ensimmäisen miehen kanssa olivat yhtä hyödyttömiä kuin työskentelyni kyseisessä yksikössä oli ollut siihenkin asti. Se ei käsittänyt paljon muuta kuin kysymykseni Miksi sinä teit sen, miksi sinä teit sen?, johon sain vastaukseksi: En tiedä, en tiedä. Mennessäni kolmannen miehen, Donin, selliin, tuskin kykenin peittämään tunteitani, ja nähdessäni avonaisen haavan hänen käsivarressaan, vavahdin. Don pysäytti minut kesken lauseeni, katsoi minua, luki ilmeeni ja kysyi: Mikä hätänä? En kai minä tätä sinulle tehnyt? Et, minä ajattelin, et tehnyt, vai teitkö sittenkin? Äkisti tajusin, että se, mitä minulle oli opetettu manipuloivista rajatilapotilaista, olikin väärää. Donin käytös ei ollut suunnattu minuun eikä kehenkään toiseenkaan. Joten mitä tai ketä vastaan se oli osoitettu? Olin ymmälläni ja todella utelias kysyessäni tätä häneltä. Minun oli vain pakko tehdä niin, sain vastaukseksi, se saa oloni tuntumaan paremmalta. Kuinka? kysyin häneltä. Kun näen verta, se helpottaa kamalaa tunnetta sisälläni, hän vastasi.

17 17 Kysyin lisää tästä tunteesta, mutta hänen vastauksensa selittämättömästä, epämääräisestä pahasta olosta ei valaissut minulle asiaa ja tunsin itseni avuttomaksi. Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka vapauttaa hänet tästä suunnattomasta epätoivosta. Sitten aloin tehdä yksityiskohtaisia kysymyksiä tapahtumaketjusta, joka oli johtanut oman itsen vahingoittamiseen ja itse viiltelystä. Muutaman minuutin sisällä olin saanut mielestäni selkeän kuvan tapahtumista. Illallisaikaan edellisenä iltana vartija oli sylkäissyt Donin ruokaan ennen kuin ojensi sen hänelle selliin. Donille oli jätetty valinnan mahdollisuuksiksi joko olla nälissään tai syödä ruoka. Koko tapaus laukaisi vihan, nöyryytyksen ja voimattomuuden tunteet, joita Don ei silloin kyennyt tunnistamaan. Hän ei yhdistänyt vartijan tekoa siihen, miltä hänestä tuntui. Sen sijaan hän silpoi itseään. Kun hän vastasi kysymyksiini, hänen ajatuksensa ja tunteensa selkiytyivät. Hän ymmärsi, että tapauksen jälkeen hänen negatiiviset tunteensa olivat kasvaneet, kunnes ne olivat sietämättömiä. Hän kykeni ajattelemaan vain kahta tapaa vapautuakseen niistä: pahoinpidellä vartija kun tämä seuraavan kerran tulisi selliin tai vahingoittaa itseään. Vartijan kimppuun käyminen olisi merkinnyt lisää vankeutta, joten hän vahingoitti itseään. Itsensä silpominen oli yritys ratkaista ongelma, jonka Don määritteli sietämättömäksi pahanolon tunteeksi. Hän näki tunteensa asiana, joka pitäisi muuttaa, sen sijaan, että olisi nähnyt ne reaktiona todelliseen ongelmaan. Ehkä olen tyhmä, mutta en nyt oikein ymmärrä,sanoin Donille. Tämä tyyppi sylkäisi ruokaasi ja se sai sinut vihaiseksi ja pois tolaltaan, ja sitten sinä leikkelit käsivarttasi. Minä en pysty näkemään yhteyttä näiden juttujen välillä. Leikkeleminen lievitti sisäistä jännitystä, selitti Don. Tämä keskittyminen omaan pahaan oloon ja todellisen ulkoisen maailman tapahtuman huomiotta jättäminen oli asia, jonka sittemmin olen todennut yhä uudelleen esiintyvän asiakkailla, jotka on diagnosoitu rajatilahäiriöisiksi. Katsotaampas olenko ymmärtänyt tämän oikein, sanoin lopulta. Olet vihainen vartijalle siitä, mitä hän teki. Joten leikkelit kättäsi, ja tämän sanot ratkaisevan ongelman? Näin on. Nyt en ilmeisesti oikein tajua, jatkoin, Kuinka käsivarren leikkely estää vartijaa tekemästä sinulle samoin huomenna? Hän katseli minua typertyneenä ja muutaman hetken kuluttua sanoi: Ei se taida todellakaan auttaa. Sinä hellepäivänä vankilassa tein Donille selväksi, että minäkin olisin tuntenut voimattomuutta, inhoa, nöyryytystä ja vihaa samassa tilanteessa. Hyväksyin hänen tunteensa tavalla, jota traditionaalisessa terapiassa rajatilatapauksissa harvoin tehdään. Se itsessään oli merkittävä askel. Sitten pidimme aivoriihen siitä, mitä muuta hän voisi tehdä. Kerroin hänelle omista kokemuksistani lapsena, kun minua kiusattiin koulussa. Olin ujo lapsi, mutta aina joka vuosi

18 18 ensimmäisten koulupäivien jälkeen kiusaajat jättivät minut rauhaan, koska vain tuijotin heitä välinpitämättömänä sen sijaan, että olisin itkenyt tai mennyt kertomaan opettajalle. He löysivät pian lapsia, jotka reagoivat huvittavammalla ja palkitsevammalla tavalla. Ajan myötä Don omaksui strategian, jossa hän ei osoittanut vartijoille raivostumistaan. Hänellä oli hyvin vähän muita mahdollisuuksia pyrkiä kontrolloimaan provosointiyrityksiä. Samoin opetin hänelle vihastumisen hallintatekniikoita. Rajatilahäiriöisillä ei juurikaan ole kokemusta tunteidensa hyväksymisestä, tunnistamisesta ja hallitsemisesta, sen sijaan he vain yrittävät saada ne häviämään. Kun Don oli raivoissaan, hän harjoitteli hallintatekniikoita - mutta hän ei enää yrittänyt päästä eroon vihastaan sen tähden että se oli pahaa ja mieletöntä. Hän piti innostuneena muistikirjaa, mihin merkitsi ylös asiat, jotka saivat hänet tolaltaan, mitä hän silloin tunsi ja joitakin harkitsemiaan toimintavaihtoehtoja. Hän toi kirjan terapiaistuntoihin, ja me keskustelimme vaihtoehdoista. Joskus vaihtoehtoihin sisältyi myös jonkinlaisen terä-aseen laatiminen, jolla voisi joko tappaa vartijan tai viillellä itseään. Kuitenkin prosessin aikana Don oppi sellaista, mihin harvat rajatilahäiriöiset pystyvät, hän kykeni mielikuvissaan käymään läpi, harjoittelemaan responssejaan ja kuvittelemaan tekojensa seurauksia sen sijaan, että hän vain impulsiivisesti reagoisi tai väistäisi koko asian. Sellaiset vaihtoehdot kuin valittaminen vankilan epäkohdista tai kirjeen kirjoittaminen jollekin omaiselle palvelisivat todennäköisemmin hänen pitkän tähtäimen etujaan ja valmensin häntä, miten edetä tässä prosessissa. Harjoittelimme yhdessä myös roolipelinä keskusteluja ja hän oppi uusia ihmissuhdetaitoja. Aloin kysellä vangeilta todellisista tapahtumista, jotka olivat järkyttäneet heitä ja nimesin ne, enkä heidän tunteitaan, ongelmiksi. Joskus he päättivät toimia jollakin tietyllä rajoitetulla tavalla, joskus he päättivät olla tekemättä mitään, mutta enää he eivät keskittyneet tunteittensa muuttamiseen vaan etsimään ratkaisuja itse ongelmiin. SE TOIMI! Tuo kuuma kesäpäivä, kun kohtasin Donin, oli viimeinen kerta, jolloin kukaan meidän selliosastomme vangeista vahingoitti itseään niiden kahden vuoden aikana, jolloin työskentelin siellä. Kenenkään heistä ei tarvinnut palata osastolle 60 päivän tultua täyteen, mikä aikaisemmin oli ollut rutiinia. Muutamat miehet jopa pyysivät saada jäädä osastolle 60 päivän jälkeenkin jatkaakseen työskentelyä minun kanssani. Se on harvinasta vankilassa, jossa terapiaan tullaan usein vain pakosta. Kenelläkään nois-

19 19 ta miehistä ei myöskään ollut manipulatiivista käytöstä tai transferenssikäyttäytymistä, vaikka koulutukseni aikana minua oli niistä varoiteltu. He eivät alkaneet silpoa itseään kiihtyvällä tahdilla, eivät syyttäneet minua heidän pettämisestään, eivät kirjoittaneet minulle rakkauskirjeitä tai reagoineet aitoon empatiaani, uteliaisuuteeni ja hyväksyntääni taantumalla. Sen jälkeen olen työskennellyt monien itseään vahingoittavien miesten ja naisten kanssa sairaaloissa, yksityispraktiikassa ja valvotussa avohoidossa. Useimmat, elleivät kaikki, ovat kertoneet tulleensa kaoottisista ja heitä pahoin kohdelleista perheistä, joissa vanhemmat rutiinimaisesti jättivät heidän tunteensa huomiotta. Useimpia vangeista oli esimerkiksi lyöty tai hyväksikäytetty seksuaalisesti lapsina. Useimpien vanhempien ja kasvattivanhempien elämää hallitsivat erilaiset päihteet. Nämä huoltajat, omien ongelmiensa puserruksessa, kokivat lastensa kivun henkilökohtaisena moitteena ja nimittivät usein lapsiaan hulluiksi, tyhmiksi, itsekkäiksi tai yliherkiksi, kun nämä reaktiona huonolle kohtelulle ilmaisivat vihaa, pelkoa, kapinaa tai surua. Naiset, joiden kanssa olen puhunut psykiatrisissa sairaaloissa, ovat kertoneet, että kun he yrittivät paljastaa äideilleen tai muille sukulaisilleen seksuaalisen hyväksikäytön, heitä oli syytetty valehtelemisesta. He siis oppivat, että omiin tunteisiinsa ei voi luottaa, tunsivat toivottomaksi yrittää vaikuttaa todellisen maailman tapahtumiin, eivätkä juurikaan oppineet säätelemään mielialaansa ja itse rauhoittamaan mieltään. Ilman sellaisia perustaitoja he olivat lähes kyvyttömiä selviytymään tehokkaasti maailmassa aikuisiksi tultuaan. Impulsiivisuuden ja vihan ajamat miehet kävivät toisten tai itsensä kimppuun, joutuivat vaikeuksiin ja päätyivät lopulta vankilaan ymmällään ja hämmentyneinä. Naiset, joita kalvoi itse-epäily ja kyvyttömyys erottaa hyväksikäyttö rakkaudesta, päätyivät usein hyväksikäytetyiksi niin työssä kuin ihmissuhteissa ja psykiatrisille osastoille. Kun heidät sitten oli johdatettu sisään mielenterveyssysteemiin, traditionaalinen psykoterapia toisti kuin kaikuna lapsuudenkodista saatua omakuvaa. Kun asiakas terapiassa kohtaa tämän kaikkitietävän asenteen, joka viestittää, että terapeutti tietää enemmän hänen sisäisestä maailmastaan kuin hän itse, hänet uudelleen mitätöidään. Hänelle kerrotaan, että se, mitä hän pitää ongelmana, ei olekaan todellinen ongelma, vaan pulma on hänen lapsuutensa tai tiedostamaton halunsa manipuloida. Jos hänelle kehittyisi jotain tunteita terapeuttia kohtaan, hänelle kerrottaisiin, että ne eivät ole todellisia,vaan transferenssia. Mikä tahansa kiitollisuus tai kiintymys, mikä tahansa protesti jotakin terapeutin tekoa vastaan, oli se sitten lupauksen rikkominen, loukkaava käytös tai myöhästyminen, selitetään

20 20 pois, ikäänkuin terapeutit eivät koskaan tekisi virheitä ja olisivat hyveen esikuvia. Jälleen kerran asiakkaalle kerrotaan, että ongelma ovat hänen mielettömät, yliherkät tunteensa, jotka pitää muuttaa. COLUMBO Itse määrittelen itsetuhoiset eleet ja itsensä vahingoittamisen yrityksiksi ratkaista ongelma. Olen sitä mieltä, että ratkaisut ovat mahdollisia ja teen myös selväksi,että itsetuhoisen käytöksen loppuminen täytyy olla päämääränä terapiaistunnoissa minun kanssani. Sen jälkeen kyselen paljon. Tässä vaiheessa terapiaa tunnen usein itseni kuin ymmällään olevaksi Columboksi, joka itse asiassa pyytää asiakasta auttamaan itseään selkeille vesille tästä hämmennyksestä. Alussa asiakas saattaa itsepintaisesti pitää kiinni käsityksestä, että ongelma ovat hänen tunteensa, mutta kun jatkan kyselyä tapahtumaketjusta, he pystyvät tunnistamaan ulkoisen tapahtuman. Tässä vaiheessa aina hyväksyn asiakkaan tunteet. Koska he ovat kasvaneet huonoissa oloissa, heillä ei useinkaan ole käsitystä siitä, millaista normaali käytös on. Tämän kaltainen terapia on hienovireistä, koska se edellyttää asiakkaan tunteiden hyväksymistä ja samaan aikaan kutsuu heitä muuttamaan tapaa, jolla he näkevät maailman ja reagoivat siihen. Terapeutin tulee viestittää, että on olemassa muita ideoita ja näkökantoja, ilman että hän luo jälleen uuden kokemuksen, jossa asiakas tuntee olevansa vähäarvoinen. Esimerkiksi Mary joka oli noin neljänkymmenen vuoden ikäinen ja ollut toistuvasti sairaalahoidossa viimeisten kymmenen vuoden aikana viilleltyään käsivarsiaan ja jalkojaan kertoi, että hän alkoi leikellä itseään kolmenkymmenenikäisenä. Sitä ennen hänellä oli ollut työpaikka, hän oli avioitunut ja kasvattanut kelpo lapsia siitä huolimatta, että kärsi ajoittaisista nuoruusvuosina alakaneista masennuskausista. Kun olin kysellyt aikani, ilmeni, että hän leikkeli itseään, kun hänen alkoholisoitunut aviomiehensä huusi hänelle ja syytti häntä huonoksi äidiksi ja vaimoksi. Kun kerroin hänelle, että kuka tahansa normaali ihminen olisi järkyttynyt ja että minä en olisi sietänyt sitä, Mary, jota jo lapsuudenkodissaan oli kohdeltu kaltoin, katsoi minua kuin olisin päästäni vialla. Hän ajatteli, että hänen pitäisi olla Jeanne d Arc ja että hänessä oli vikaa, kun hän järkyttyi miehensä teoista. Hänellä oli myös käsitys, että hänellä oli mahdollisuus valita vain kahden kaikki tai ei mitään vaihtoehdon väliltä; joko hänen pitäisi sietää kurjaa, herjaavaa miestään tai olla totaalisen yksin maailmassa. Kysymykseni uhmasivat hänen oppimiaan vääristymiä ahdistamatta häntä. Kysyin Maryltä auttoiko käsivarsien viiltely häntä? Hän vastasi myöntä-

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti.

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti. Faijan BMW Tunnin roolipeli menetetystä nuoruudesta. Pelaajien hahmot (3-5 pelaajaa) olivat kavereita yläkoulussa ja vielä muutaman vuoden senkin jälkeen. Sitten jatko-opiskelut ja työelämä heittivät hahmot

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa

Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa Puheeksi ottamisen taustaa: ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työn

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä

Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä miten keskustella toiveikkaasti ja rakentavasti miten ohjata ja valmentaa voimavara-ratkaisukeskeisesti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot