Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti. kevät 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti. kevät 2008"

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle Ammatillist tutkintoj tiedotuslehti kevät 2008 Näyttötutkintomestari paljon vartijana Suomalain näyttötutkinto kelpaa Ruotsiinkin, yhteistyötä pohjoismaissa s. 4 Maahanmuuttaja suorittajana s. 7 Moottoripyörämekaanikko koulutus käynnistyi Tampereella s. 17 Testaa millain näyttötutkintomestari olet s. 28

2 Näyttötutkintomestari on tutkintojärjestelmän selkäranka Näyttötutkintomestarit ovat tutkintotilaisuuksi kapellimestareita. Ilman heidän työpanostaan systeemi ei yksinkertaisesti toimi. Tutkintomestari vaikuttaa esimerkillään ja toimillaan myös vahvasti siih, mit toiset näyttötutkinnoissa mukana olevat suhtautuvat tehtäväänsä ja millaisella antaumuksella he kantavat kortsa yhteise tutkintokekoon. Näyttötutkintomestarille tulee työn yhteydessä monlaisia paineita helppoihin, halpoihin ja samalla usein myös kysealaisiin ratkaisuihin. On huomattavasti helpompaa ja halvempaa järjestää perintein koulukoe luokassa kuin huolehtia siitä, että tutkinnon suorittaja pääsee osoittamaan osaamissa näyttötutkinnon vaatimustasoon nähd sopivalla käytännön työllä. Lisäksi näyttötutkintomestarin pitää hankkia ja perehdyttää arvioijat asianmukaisesti tehtäväänsä. Asiassa ei auta yhtään sekään, että pahimmillaan jopa oman opettajan suunnittelemia koetehtäviä nimitetäänkin näytöksi. Näyttötutkinnoissa tutkintosuorituks hylkäämin on todellin vaihtoehto. Se ei ole kellekään kiva asia, mutta se on vain hoidettava, vaikka kyse olisikin samaan kahviporukkaan kuuluvan opettajakollegan oppilaasta. Tutkinnon järjestäjän, kyseis hkilön työuran sekä muid tutkinnon suorittaji kannalta on kuitkin hyödyllisempää, että puuttuva osaamin todella hankitaan ja osoitetaan. Epäonnistumis tuottama pettymys vaihtuu silloin tistäkin riemullisempaan onnistumis iloon, joka konkretisoituu viimeistään todistust jaossa ja täytekakkukahveilla. Näyttötutkintomestarin moraalin selkäranka on koetuksella silloinkin, kun joutuu ehdottamaan itse maksavan yritys- tai hkilöasiakkaan tutkintosuorituks hylkäämistä. Sekin on nähtävä vain välivaihea n hyväksyttävää tutkintosuoritusta. Ovatko näyttötutkinnot koulutustutkintoja vai aidosti alan käytännön työssä tarvittavan osaamis tutkintoja? Paine tutkintotilaisuuksi virtaviivaistamis suuntaan liee pahimmillaan silloin, kun oppilaitoks johto ei ole vielä sisäistänyt tai ei tunne näyttötutkintoj hioa perusideaa ja s koulutustutkinnoista poikkeavaa, valitettavasti emmän työtä vaativaa osaamis osoitustapaa. Monissa oppilaitoksissa pohditaan uusia hkilökohtaistamis keinoja ja työtapoja, joilla voitaisiin turvata riittävä rahoitus näyttötutkintotilaisuuksiin. Kkään ei pidä ajatella, että asianmukaisesti hoidettuj tutkintotilaisuuksi kustannukset olisivat pois tutkinnon järjestäjän taloudellisesta tuloksesta. Ne kuuluvat kokonaisuute erittäin kiinteästi, ja kustannukset pitää nakoida jo alkuvaiheessa. Näyttötutkintomestarina toimimis välttämätön ehto on siinä, että mestari itse ar- vostaa omaa ammattialaansa sekä näyttötutkintomestarin arvoa. Se antaa hänelle perustan etsiä ja joskus myös vaatia sellaisia ratkaisuja, jotka kestävät kriittiskin tarkastelun. Näyttötutkintomestari saa lisää voimaa, kun hän pääsee osallistumaan täydnyskoulutuksiin ja joskus myös osallistumaan alansa näyttötutkintoihin liittyvään kehitystyöhön. Yhteisissä tapahtumissa näyttötutkintomestari pääsee keskustelemaan ongelmista ja solmimaan suhteita oman alansa kollegoihin sekä muissa tehtävissä toimiviin hkilöihin. Omaan yhdistykse kuulumin lisää yhtekuuluvuud tunnetta, me-hkeä. Näyttötutkintomestarit, olette koko hion näyttötutkintojärjestelmän selkäranka. Teidän työnne seurauksa näyttötutkintoja arvostetaan yhä emmän työelämässä. Arvostus ei ole tullut tyhjästä eikä tule jatkossakaan. Tähän saakka näyttötutkinnot ovat edneet voitosta voittoon. Pidetään yhdessä huoli, että näin tapahtuu myös tulevaisuudessa. Veikko Ollila Tutkintomestarit ry:n kunniajäs. Projektijohtaja ALVAR 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Näyttötutkintomestari on tutkintojärjestelmän selkäranka... 2 JULKAISIJA ALVAR Lähde liikkeelle -lehti jakaa näyttötutkintotoimintaan ja ammatillis aikuiskoulutukse liittyviä kokemuksia ja ajankohtaista tietoa. Tavoittea on saada tutkintotoiminta ja s hyödyt tunnetuksi käytännön työpaikoilla. Pyrimme tiedotuksellamme siih, että tutkintoja koskeva kiinnostus lisääntyy ja niihin tulee yhä emmän osallistujia. Tutkintoj järjestäji työtä pyrimme auttamaan jakamalla uutta ajankohtaista tietoa. PÄÄTOIMITTAJA Veikko Ollila Projektijohtaja ALVAR TOIMITUSSIHTEERI Marja Koivun Projektisihteeri Pedaklusteri-hanke TOIMITUS Pertti Haanpää Tarja Haapala Petri Kallionpää Jouni Kyllön Rauno Mäkelä-Lammi ULKOASU JA TAITTO Asser Jaaro PAINOPAIKKA ScanWeb Oy PAINOSMÄÄRÄ YHTEYSTIEDOT puh. (09) AEL, Kaarnatie 4, Helsinki ILMOITUSMYYNTI Marja Koivun (09) Tarja Haapala (09) SUORAMARKKINOINTI Mega Oy Toimitamme yhteistyökumppaneillemme simmäis toimituks toistaiseksi veloituksetta. S jälke perimme toimitus- ja postituskuluja seuraavasti: 10 kpl 10 + alv 22 % 20 kpl 20 + alv 22 % 50 kpl 40 + alv 22 % 100 kpl 70 + alv 22 % 150 kpl alv 22 % 200 kpl alv 22 % seuraavat 100 kpl alv 22 % ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu (178 x 242 mm) alv 22 % ½ sivu (178 x 120 mm) alv 22 % ¼ sivu (87 x 120 mm) alv 22 % Hakemistosivu Liikkeessä mukana (L 90 mm. x K 50 mm) 260 euroa + alv 22 % (L 90 mm. x K 100 mm) 510 euroa + alv 22 % Rajattomasti Tornionjokilaaksossa... 4 Näyttötutkintomestari monikulttuurisuud edistäjänä... 7 Näyttötutkintomestarin arki on vaativaa, mutta antoisaa... 9 Dieettikokki taitaa erityisruokavaliot Työelämäläheisyys ehtona hkilökohtaistamiselle Neljän tutkinnon mies Prätkäjätkät palasivat koulun pkille Oppilaitost vastattava tekniikan kehitykse Autoalan opiskelu vaatii ajanmuka iset olosuhteet Näyttötutkintoj perusteista Kannattaako etiikka? Arvioinnin kolmikantaisuus on tärkeää Tutkintomestarit ry:n toiminta jämäköityy Testaa, millain mestari olet Merkitykselliset oppimiskokemukset lähtökohtana aikuiskoulutuspedagogiikassa Metallialan koulutusta Satakunnan vankilassa Esko Haapaniemi kymmestuhannes talonraknusalan tutkinnon suorittaja Liikkeessä mukana -hakemisto Hyvä tietää ISSN

4 Kuva: Hjördis Nilsson Rajattomasti Tornionjokilaaksossa Koulutus Nord on viyt suomalaiset tutkinnot Ruotsiin TEKSTI JA KUVAT: KATJA HÄRKÖNEN, TIEDOTUSVASTAAVA, KOULUTUS NORD Ruotsin Övertorneålla Tornionjokilaaksossa sijaitsee Koulutus Nord. Oppilaitoksella on vahvat, vanhat perinteet, ja s sijainti Tornionjokilaaksossa osuu nappiin raja-alueella on aina tehty yhteistyötä rajoj yli. Koulutus Nord on ainutlaatuin koulutusyksikkö. Se on yhteispohjoismain oppilaitos, jonka aikuisopiskelijoista puolet on ruotsalaisia ja toin puoli jakaantuu suomalaist ja norjalaist kesk. Työvoimakoulutuspaikkoja Koulutus Nordissa on noin kolmesataa. S lisäksi ruotsalaislukiolaiset tekevät osia lukio-opinnoistaan koulussa ja yritykset kouluttavat työntekijöitään oppilaitoksessa. Vuosittain koulussa opiskelee noin viisisataa ihmistä. Övertorneålla ollaan Ruotsissa, vaikka ikkunasta näkyy Suomi. Matka Norjan rajalle taittuu kolmessa tunnissa. Kolm maan opiskelijoille matka Tornionjokilaaksoon on lyhyt. Koulutus Nord tarjoaa monlaista ammatillista koulutusta. Övertorneån keskustasta löytyvät sähköalan, talotekniikka-alan, IT-alan, matkailu- ja ravitsemisalan, hiusalan, sosiaali- ja terveysalan, autoalan, metallialan sekä graafi s alan koulutukset. Hietaniemessä (Hedäset), noin 17 kilometriä Haaparannan suuntaan, ovat käsiteollisuus- ja raknusalan opinahjot. Lisäksi ravintolakokki- ja tarjoilijaopiskelijat suorittavat suurimman osan opiskeluistaan Haaparannan kaupunginhotellissa. Suomalain ammattitutkinto simmäistä kertaa Ruotsissa Pohjoismais luontesa vuoksi Koulutus Nordin hkilökunta on perehtynyt kaikkiin kolm maan tutkintojärjestelmiin. Työvoimakoulutukse osallistuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ammattiopinnot ja näyttötutkinto oman maansa mallin mukaan. Norjalaist ammattitutkinto on nimeltään Fagbrev, ja siih kuuluu tietyn työkokemuks lisäksi näyttöjä. Ruotsissa ammattitutkinnon todistus alasta riippu on nimeltään Yrkesbevis tai Gesällbrev, molemmat perustuvat työkokemukse ja työtuntimääriin. Ensimmäist ammattitutkintoj järjestäjät tekivät pioneerityötä järjestäessään suomalais ammattitutkinnon Ruotsissa säädöksiä piti muuttaa, mutta se onnistui. Keväällä 2005 järjestettiin Koulutus Nordin simmäin Suom koulutusjärjestelmän mukain tutkintotilaisuus Ruotsissa. Tutkintotilaisuute osallistuneet neljä opiskelijaa suorittivat hyväksyttävästi kaikki neljä osatutkintoa ja saivat todistuks seppäkisällin ammattitutkinnosta. Vuonna 2006 neljä opiskelijaa suoritti suomalais ilmastointiastajan ammattitutkinnon. Tuolloin tutkinnon teorianäyttö annettiin Övertorneålla, ja muut työelämässä eri yrityksissä: Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Tehtävät tilattiin ALVARista tutkintoaineiston laadun varmistamiseksi. Simo Rousu tietää, että suomalaista tutkintoa arvostetaan Ruotsissa ja Norjassa. Talonraknusalan koulutust ryhmäjohtaja, näyttötutkintomestari Simo Rousu kertoo Koulutus Nordin erikoislaatuisuudesta: Vaikka Koulutus Nordin seinät ovat Ruotsin puolella, voi täällä suorittaa tutkinnot suom kielellä. Meillä on pohjoismais luonteemme takia opetusta tietkin myös ruotsiksi, jot suomruotsalaiset voivat suorittaa täällä suomalais tutkinnon ruotsiksi. Nykyään Koulutus Nordissa suoritetaan sekä suomalaisia perustutkintoja että ammattitutkintoja, it talonraknusalalla. Tutkintomahdollisuus pyritään antamaan kaikille aloille. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Lapin Ammattiopisto, Ammattiopisto Lappia ja Vaasan Ammattiopisto. Hkilökunnasta moni on jo kouluttautunut näyttötutkintomestariksi. 4

5 Katariina Kreivistä tulee maalari. Ensimmäin tutkintotilaisuus jännitti Katariina Kreivi opiskeli aikoinaan lähihoitajaksi, mutta on tällä hetkellä opiskelemassa Koulutus Nordissa raknusmaalariksi. Uran vaihdostaan hän kertoo: Peruskoulusta päästessä oikein tinyt mitä tekisin, jot opiskelin lähihoitajaksi. Isäni on kirvesmies, meillä on aina ollut raknusprojekteja kotona, ol ollut niissä tavalla tai toisella mukana. Raktamin tuntuu olevan verissä. Nyt vanhempana uskalsin lähteä opiskelemaan miehistä alaa Ensimmäisä näyttötyönä Katariina teki pannuhuone lattian laatoituks. Näytön tekemin oli jännä paikka. Tuntuuhan tämä vieläkin miehiseltä jutulta, laatoittamin, mutta kyllä naiset uskaltaa ja osaa, kertoo Katariina tutkintotilaisuudesta. Hän aikoo suorittaa koko ammattitutkinnon loppuun saakka. Katariina viihtyy koulussa: Täällä on välitön ilmapiiri, kaikki ovat samalla tasolla, yhteishki on hyvä. Opetus on Katariinan mielestä kannustavaa: Maalauks opettaja pruukaa aina sanoa `Virheitä saa tehdä niistä oppii.` Raknusmaalauksessa Katariinan mielestä on hiointa nähdä oman käd jälki. Koulutuks jälke hän aikoo hakea töitä Suom puolelta. Tutkintovastaava paljon vartijana kolm valtakunnan alueella Kauko Pahajoki on tyytyväin suomalais tutkinnon kolmikantaisuute. Näyttötutkintomestari Kauko Pahajoki on talonraknusalan kouluttaja. Hän tehtävänään on kouluttaa muurareita ja betonimiehiä sekä järjestää suomalaiset talonraknusalan tutkintotilaisuudet. Kauko on tullut taloon kolme vuotta sitt. Viihdyn pohjoismaisessa ympäristössä, tämä on minulle luonnollin olotila. Ol kotoisin Enontekijöiltä ja perhei on monikielin, puhumme suomea, ruotsia, norjaa ja saamea, hän kertoo. Kauko ei ole poikkeus, sillä Koulutus Nordin hkilökunnasta 95 prosttia on kaksikielisiä, jot suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset opiskelevat kaikki omalla äidinkielellään. Tietotekniikkaalan kirjallisuus on glanniksi, muut oppimateriaali on suomeksi, ruotsiksi tai norjaksi Tila suomalaisille ammattitutkinnoille oli raivattu, kun seppä- ja ilmastointialan näytöt tehtiin sin. Siitä oli helppo jatkaa, sanoo Kauko. Talonraknusalan tutkintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä Lapin Ammattiopiston kanssa. Kauko kertoo tutkintotilaisuuksi käytännön järjestelyistä: Näyttötutkintomestari tulee Rovaniemeltä. Työnantajan ja työntekijän edustajat ovat yhteistyökumppaneitamme. Koulutus Nord on tehnyt pitkään yhteistyötä Ylitornion Betonituote Oy:n kanssa. Kaikki betonialan opiskelijat ovat aloittaneet opiskelun betonitehtaassa. Oikeassa työympäristössä opiskelijat oppivat käytännössä, mitä betonityö tehtaassa pitää sisällään. Kauko Pahajo mielestä suomalain tutkintojärjestelmä on hyvä: Näyttösysteemi on kannustava, voit näyttää mitä osaat. Opiskelun voi jaksottaa hyvin näytöillä. Koulutus Nord: yhteispohjoismain koulutusinstituutti, joka järjestää pääasiassa työvoimakoulutusta suomalaisille, ruotsalaisille ja norjalaisille 300 työvoimakoulutuspaikkaa vuosittain, joista 145 on varattu ruotsalaisille, 80 suomalaisille ja 70 norjalaisille. Lisäksi yrityskoulutusta järjestetään tilauksesta koulutusalat: sähköala, talotekniikka-ala, IT-ala, matkailu- ja ravitsemisala, hiusala, sosiaali- ja terveysala, autoala, metalliala sekä graafi n ala, käsiteollisuusala ja raknusala hkilökunta: n. 70 hkilöä johtaja suomalain Stina Tiain johtajuus vuorottelee 4 6 vuod jaksoissa Suom, Ruotsin ja Norjan välillä seuraava johtaja on norjalain pohjoismaisa työvoimakouluttajana Koulutus Nord on toiminut jo 70-luvulta saakka Ruotsin Övertorneålla Stiftels Utbildning Nordkalott (Pohjoiskalotin Koulutussäätiö) perustettiin vuonna 1991 Suom, Norjan ja Ruotsin hallitust toimesta. Säätiön hallituksessa on kuusi jästä, kaksi kustakin maasta. Koulutus Nordin toiminnasta tehdään sopimus Suom, Ruotsin ja Norjan välillä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraava nelivuotin sopimus kirjoitetaan vuod 2010 alussa. Koulutus Nordin avoimet koulutukset löytyvät Työvoimatoimiston kotisivuilta (www.mol.fi) työvoimakoulutuksista hakusanalla Nord. Koulutus Nordin suomkielin kotisivu osoitteessa Kaukon mielestä suomalais näyttötutkinnon kolmikantaisuus toimii hiosti: Kaikki näkemys tulee esiin. Näytön suorittamin on samalla myös kehittävää vuorovaikutusta. Suullis palautte saamin 5

6 Norjalain ammattitutkinto, fagbrev Leo Uusitalo (vas.) tekee rappausnäyttöä omakotitalon kellarissa. Heimo Tnilä (oik.) opiskelee myös muurariksi. Aito opiskeluympäristö motivoi oppimaan uutta. on samalla oppimistilanne opiskelijalle. Viime vuonna talonraknuspuolella suoritettiin kuusi perustutkintoa ja kuusi ammattitutkintoa. Suomalain tutkinto on kova sana Pohjoismaissa Suomalain näyttötutkinto on koettu niin kannustavaksi, että myös ruotsalaiset ja norjalaiset opiskelijat ovat innostuneet s suorittamisesta. Leo Uusitalo on ruotsalain ja suorittaa suomalaista talonraknusalan ammattitutkintoa. Hänestä tulee muurari. Leolla on seitsemän vuod rautain kokemus teknisestä muuraamisesta, mutta hän suorittaa tutkinnon ja haluaa oppia uutta. Suomalaise tutkintoon Leo suhtautuu positiivisesti: Ol ollut aiemmin Suomessa töissä. Kun on paperi, on helpompi saada töitä. Leo on mossa Tulikiv järjestämälle muurauskurssille Itä-Suome ja erikoistuu Tulikiviuuni muuraajaksi. Tulikiviuuneja muurataan sekä Ruotsissa että Suomessa. Leo aikoo perustaa oman yrityks, ja hän asiakkaansa tulevat olemaan sekä Pohjois-Ruotsista että Pohjois-Suomesta. Tällä hetkellä Leo Uusitalo tekee rappausnäyttötyötä yksityis omakotitalon kellarissa. Hän mielestään työsktely aidossa ympäristössä on antoisaa: Täällä on putket ja ikkunat. Näkee, mitä pitää oikeasti tehdä. Leo pitää opiskelusta Koulutus Nordissa: Joka päivä on kiva lähteä kouluun. Meillä on hyvä opettaja, ja tykkään tosissani muuraamisesta. Heimo Tnilä on norjalain, joka suorittaa suomalaista raknusalan perustutkintoa. Norjalaisilla työmarkkinoilla suomalain tutkinto pätee. Heimo on asunut Norjassa jo kohta kolmekymmtä vuotta, se on hän toin kotimaansa. Piipunmuurausnäytöstä Heimo sai täydet pisteet, hänellä on vielä kaksi näyttöä jäljellä. Opintoj jälke Heimo lähtee takaisin Norjaan töihin, joko Tromssaan tai Hammerfestiin. Rajat auki opiskelijoille Talonraknusalan ryhmäjohtajan, näyttötutkintomestari Simo Rousun mielestä on jännittävää, että muutamat ruotsalaiset ja norjalaiset kokeilevat suomalais näyttötutkinnon suorittamista Koulutus Nordissa: Suomalain näyttötutkinto on tosissaan arvostettu sekä Ruotsissa että Norjassa. Tällaiset kokeilut tukevat sitä kuvaa, että suomalain näyttötutkintojärjestelmä koetaan kannustavana. Tutkintovastaava Kauko Pahajoki miettii myös sitä, kuinka Koulutus Nord antaa hyvät lähtökohdat pestautua toise Pohjoismaahan töihin: Meillä on laaja verkosto, hyvät yhteydet, helppo hommata työ- ja harjoittelupaikkoja rajat ovat auki kaikille täällä opiskeleville. Norjalaise ammattitutkintoon kuuluu teoria- ja käytännönopintoja sekä työssäoppimisjakso. Opintoj jälke opiskelijan on oltava tietty aika töissä, n kuin hänellä on mahdollisuus suorittaa fagbrev-näyttökoe. Fagbrevtodistus on ammattialan hyväksymä, ja se tekee opiskelleesta ammattilais. Fagbrev-todistus oikeuttaa täyte palkkaan. Uusitussa opetussuunnitelmassa on määritelty, mitä hkilön täytyy osata. Tätä arvioidaan näytöillä. Näytöissä arvioijina toimivat ns. ssorit. Norjalain arviointi on kaksikantain, näytöissä ovat mukana työelämän ja oppilaitoks edustajat. Ruotsalain ammattitutkinto, Yrkesbevis tai Gesällbrev Ruotsalaise ammattitutkintoon kuuluu teoria- ja käytännönopintoja sekä työssäoppimisjakso. Alasta riippu opiskelija voi suorittaa joko Yrkesbevis- tai Gesällbrevtutkinnon. Yrkesbevis on opintokirja, jonka opiskelija saa opiskeluj ja tietyn työtuntimäärän jälke. Yrkesbevis-opintokirjan työtuntimäärät vaihtelevat, ja niistä päättävät ammattiliitot. Yrkesbevis oikeuttaa täyte palkkaan. Käsiteollisuusalan opintoj jälke opiskelijalla on mahdollisuus tehdä Gesällprov-työnäyttö. Opiskelu ja tietty tuntimäärä työelämässä sekä työnäyttö oikeuttavat Gesällbrevtodistukse. Gesällbrev on ammattialoj hyväksymä ammattilaisuud tunnustus. Gesällbrevet-todistuks ja kuud työvuod jälke on mahdollista hankkia Mästarbrev-todistus. 6

7 TEKSTI: TUIJA AROLA, PROJEKTIKOORDINAATTORI, KOUVOLAN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS KUVA: TIMO TÖYRYLÄ Näyttötutkintomestari monikulttuurisuud edistäjänä Olipa näyttötutkintomestari kouluttaja tai työpaikan edustaja, hän toiminnallaan on keskein merkitys, kun maahanmuuttajaa perehdytetään suomalaise työelämään ja valmistaudutaan tutkinnon suorittamise. Useimmat maahanmuuttajat ohjataan n tutkinnon suorittamista valmistavaan koulutukse. S keskeisä elemttinä on työssäoppimin todnäköisesti maahanmuuttajan simmäin pidempiaikain kontakti suomalaise työelämään. Tästä syystä on tärkeää, että tiedonkulku oppilaitoks ja työpaikan välillä on avointa ja luottamuksellista, jolloin kieli- ja kulttuuritaustan mahdollisesti synnyttämiä ongelmia päästään selvittämään mahdollisimman nopeasti. Työssäoppimista ohjaavan kouluttajan tulee myös tiedostaa roolinsa työyhteisön ja työpaikkaohjaajan tukijana ja eräänlaisa kulttuurivälittäjänä. Koska monet meidän itsestäänselvyyksinä pitämämme asiat eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä maahanmuuttajalle, tulisi työssäoppimin aina aloittaa riittävällä perehdyttämisellä. Lisäksi on tärkeää muistaa, että vaikka maahanmuuttaja edustaakin tiettyä kulttuuria, hän on aina oma persoonansa. Hän voi olla ahkera tai laiska, nopea tai hidas, kohtelias tai epäkohtelias. Ne ovat hän omia ominaisuuksiaan, eivät kulttuurin normitta- mia tapoja. Erilaiset stereotypiat, omat ja naapurilta lainatut nakkoluulot, tietämättömyyd synnyttämä pelko ja mahdolliset aikaisemmat kielteiset kokemukset paisuvat helposti härkäs kokoisiksi, ellei ongelmiin tartuta rohkeasti ja avoimesti. On tärkeää puhua, mutta erityis tärkeää on kuunnella. Aito kiinnostus ja halu ymmärtää ovat tärkeämpiä kuin eri kulttuuri ja uskontokunti erityispiirteid ulkoa muistamin. Sudanista tulleet ja Kotkassa asuvat Elnami Gaffar Musa (edessä keskellä), Kuri Salah (takana oikealla) ja Duot Sabit Bior Kuier (edessä oikealla) opiskelevat Kouvolan Ammatillisessa Aikuiskoulutuskeskuksessa linja-autonkuljettajiksi. Kotkassa asuva, Ruandasta kotoisin oleva Uwamungu Dioge (takana vasemmalla) opiskelee yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Kouluttaja Sami Välilä (edessä vasemmalla) opastaa opiskelijoita leveäkaistati käytössä. Tutkintoa suorittamassa Suomalain näyttötutkintojärjestelmä on useimmille maahanmuuttajille täysin vieras. Enn tutkinnon suorittamista maahanmuuttajan tulee ymmärtää tutkinnon suorittamise liittyvät käsitteet ja toimintatavat kut näyttöympäristöt, näyttötehtävät, modulaarisuus ja kolmikanta-arviointi. Tutkinnon suorituspaikkaa valittaessa on varmistettava, että työtehtävät vastaavat tutkinnon perusteid edellyttämää vaativuustasoa. Lisäksi on selvitettävä, sisältääkö työ esimerkiksi pukeutumis, asiakaskontakti tai käsiteltävi raaka-aineid osalta tekijöitä, jotka saattavat olla ristiriidassa maahanmuuttajataustais hkilön kulttuurin tai uskonnon kanssa. Tutkintosuoritusta arvioivat työelämän edustajat on valmnettava sit, että he pystyvät erottamaan toisistaan kyseisessä ammatissa vaadittavan suom kiel taidon ja ammatillis osaamis niin, että opiskelijaa voidaan arvioida objektiivisesti. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että vaikka maahanmuuttajan suullin suom kiel taito on hyvä, voi kirjallin tuottamin olla huomattavasti heikkotasoisempaa. Kiel eri osa-alueid eritahtin kehittymin voi johtua esimerkiksi siitä, että maahanmuuttaja ei ole osallistunut suom kiel kursseille, vaan hän on oppinut kieltä kuuntelemalla ja puhumalla. Myös yksilölliset oppimisvalmiudet sekä lähtömaassa hankittu koulutus voivat vaikuttaa kielitaidon kehittymise. Kaikissa ammateissa ei kuitkaan tarvita täydellistä suom kiel taitoa, vaan arvioinnin lähtökohtana ovat tutkinnon perusteid vaatimukset. Kunkin ammatin vuorovaikutus- ja viestintätilanteista syntyvät kielitaitovaatimukset. Sihteerin ammattitutkinnon hyväksyttävä suorittamin vaatii huomattavasti parempaa suullista ja erityisesti kirjallista suom kiel hallintaa kuin esimerkiksi linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon läpäisemin. 7

8 Tutkintotilaisuud ja arviointikriteeri ohjeistus kannattaa antaa opiskelijalle sekä suullisesti että kirjallisesti ja varata näyttöympäristöön tutustumise riittävästi aikaa. Sekä ohjeistuksessa että tutustumisvaiheessa tulkki voi olla paikalla, mutta itse tutkintotilaisuudessa opiskelijan on suomalais työelämän vaatimust mukaisesti selvittävä ilman opettajan ja/tai tulkin tukea. Arvioiji palaute tulee antaa mahdollisimman yksiselitteisesti, ja tässäkin tulkki voi olla paikalla. Mikäli suoritusta ei hyväksytä, se on kerrottava selkeästi välttä monimutkaisia sinun pitäisi vielä kehittää osaamisessasi -ilmaisuja. Lisäksi on muistettava antaa ohjeet mahdollisesta uusinnasta ja arvioinnin oikaisusta. Mikäli on tarpe, tutkinnon järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä esimerkiksi työhallinnon kanssa, jotta maahanmuuttajalle voidaan tehdä konkreettin jatkosuunnitelma puuttuvan osaamis hankkimiseksi täydtävän työssäoppimisjakson, ammatillist lisäopintoj tai suom kiel opiskelun avulla. MANU-hanke maahanmuuttaji, kouluttaji ja työelämän tuka näyttötutkinnoissa Kaikki näyttötutkintoj parissa toimivat lievät yksimielisiä siitä, että hkilökohtaistamin on erityis haasteellista, kun kyseessä on maahanmuuttajataustan omaava hkilö, jonka hakeutumise tutkinnon suorittamise ja tarvittavan ammattitaidon hankkimise vaikuttavat myös kielitaito, kulttuuriset kysymykset, lähtömaassa hankittu koulutus ja ammattitaito, kotoutumise liittyvät asiat jne. Toisaalta hkilökohtaistamis sisältämä ajatus joustavasta ja yksilöllisestä oppimisesta parantaa mahdollisuuksia tukea maahanmuuttajaa raktamalla oppimispolkuja, joissa huomioidaan mm. kielitaidon kehittymise ja oppimisvalmiuksiin liittyvät yksilölliset tarpeet. Näyttötutkintojärjestelmä sopii hyvin maahanmuuttajille myös siksi, että tutkinnon suorittamis painopiste on ttti ja kirjallist kokeid sijasta käytännön työtaitoj osoittamisessa. Equal-hankkea toteutettavan MANU Maahanmuuttaji ammatillis koulutuks ja näyttöj kehittämin -hankke tavoittea on näyttötutkintotilante suunnittelun, toteutuks ja arvioinnin kehittämin sit, että maahanmuuttajan ammattitaitoa pystytään arvioimaan yksilöllisesti. Hankke kehittämiskumppaneina toimivat hanketta koordinoiva Aike International Oy, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän aikuisopisto AKTIVA, Etelä-Kymlaakson ammattiopiston aikuiskoulutus sekä Kouvolan Ammatillin Aikuiskoulutuskeskus. Hankke puitteissa on kehitetty ja dokumtoitu työkaluja ja tukimateriaalia, joilla voidaan tukea maahanmuuttaji ammatillisia opintoja ja tutkinnon suorittamista. Kehitystyön tulokset on koottu neljään lopputuotteese, joita voi tilata maksutta osoitteesta / fi n/projektit/manu/tuloksia/. Muista! Vuosittain Näyttötutkintomestariseminaari Ikaalist kylpylässä teemalla Ammattitaitoa arvioimassa Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Ilmoittaudu ajoissa, paikkoja on rajoitetusti! Muista myös Näyttötutkintomestarikoulutukset! Syksyllä 2008 käynnistyy mm. rehtoreille ja muille esimiehille suunnattu ryhmä. Lisätiedot: HAMK Täydnyskoulutus, Outi Parikka p. (03) , s-posti 8

9 TEKSTI JA KUVAT: TYTTI KLÉN Näyttötutkintomestarin arki on vaativaa, mutta antoisaa Kolmkymm vuod aikana on tapahtunut valtava kulttuurimuutos. Enn oppilaitokset ja työelämä elivät omaa elämäänsä, nyt näyttötutkintojärjestelmä on lisännyt työelämän ja koulutuks yhteistyötä, toteaa näyttötutkintomestari Kaija Huhdanpää. Kaija Huhdanpää toimii kouluttajana Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa Josuussa. Hän järjestää matkailuja ravitsemisalan näyttötutkintoja ja arvioi niitä opettajaedustajana. Huhdanpäälle on ehtinyt kertyä pitkä kokemus sekä oppilaitostyöstä että näyttötutkintojärjestelmästä. Hän suhtautuukin näyttötutkintomestarin työsarkaan hyvin antaumuksellisesti ja vastuullisesti. Laajaa kokemusta Kaija Huhdanpää on työsknellyt näyttötutkintoj parissa koko s ajan, kun järjestelmä on Suomessa toiminut. Hän on ollut mukana tutkintotoimikuntatyössä alusta asti ja nähnyt työhistoriansa aikana tutkintojärjestelmää kaikilta s eri puolilta. Äskettäin hän aloitti työsktelyn hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoj tutkintotoimikunnassa. Huhdanpää on myös ollut tekemässä Opetushallituks toimeksiannosta catering-alan perustutkinnon ja dieettikokin erikoisammattitutkinnon perusteita. Tämän lisäksi Huhdanpää on kouluttanut näyttötutkinnon suorittajia, tehnyt järjestämissuunnitelmia sekä toiminut arvioijana. Onpa hän esimiestyön ohessa suorittanut itsekin johtamis erikoisammattitutkinnon. Nykyisin Huhdanpää järjestää vuodessa näyttötutkintotilaisuutta. Millaista sitt on toimia näyttötutkintomestarina? Näyttötutkintoj järjestämis ja arvioinnin ohella työ sisältää parhaimmillaan myös paljon muuta tutkintoihin liittyvää kehittämistä. Monipuolista osaamista tarvitaan Kysymykse, mikä näyttötutkintomestarin työssä on vaativinta, Kaija Huhdanpää antaa pitkän listan vastauksia. Ne liittyvät sekä näyttötutkintoj järjestämise että arvioijana toimimise. Näyttötutkintomestarin on tietysti itse aina perehdyttävä erittäin hyvin tutkinnon perusteisiin. Hän on tunnettava siellä esitetyt ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Myös tutkintotilaisuud toteutuspaikkaan ja s toimintatapoihin on perehdyttävä nakkoon. Näyttötutkintomestarin on varmistuttava siitä, että sekä työnantaja- että työntekijäarvioijat ovat saaneet arviointiaineiston ja perehtyneet arviointiprosessiin riittävän hyvin. Arvioijana näyttötutkintomestarin on mietittävä, mitä on oikea ja todellin osaamin työelämässä. On myös pohdittava, onko näytetty osaamin sisäistettyä eli siirrettävissä toise toimintaympäristöön ei riitä, Kaija Huhdanpään vastuulla on tällä hetkellä hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimieh erikoisammattitutkinto, dieettikokin erikoisammattitutkinto ja ravitsemisalan oppisopimusopiskelijat. että näyttötutkinnon suorittaja osaa s vain tässä ja nyt. Moniin tutkintotilaisuuksiin liittyy kirjallin nakkotehtävä, johon arvioijan tulee perehtyä huolellisesti. Tutkintotilaisuudessa sitt kysellään ja keskustellaan suorittajan kanssa, jolloin saadaan asioihin perusteluja, ja esille sellaista syvällistä tietämystä, joka ei tule esiin itse työtehtävässä. Näyttötutkinnon suorittajaa on osattava lähestyä oikein. On ol- 9

10 tava kannustava ja välitön, ettei aiheuta suorittajassa turhaa jännitystä tai pelkoa. Ensimmäistä tutkintotilaisuutta ylesä jännitetään it ja suorittaja saattaa kokea s hyvinkin pelottavana. Otan aina yhteyttä suorittajaan muutama päivä n tutkintotilaisuutta, ja käyn asiaa hän kanssaan läpi ja kysel hän tilanteestaan. Uskon, että se vähtää jännitystä, kertoo Huhdanpää. Majoitus- ja ravitsemisalan tehtäväkokonaisuuksissa, joita näyttötutkintoj suorittajat osoittavat käytännön työtehtävissä, on huomioitava erilaist töid lomittamin, ajoitus, ruoanvalmistuks rytmitys ja satsitus. Ei riitä, että suorittaja osaa tehdä yksittäiset työt. Lisäksi on huomioitava erilaiset erityisruokavaliot, omavalvonta, ergonomia, kannattavuus, taloudellisuus sekä yhteistyö toist hkilöid kanssa. Kolminkertain vastuu Näyttötutkintomestarin työtä leimaa Kaija Huhdanpään mukaan vastuullisuus kolme suuntaan. Näyttötutkintomestarin on huolehdittava sinnäkin siitä, että jokain näyttötutkinnon suorittaja tulee kohdelluksi oikeudmukaisesti toiselta ei voi vaatia empää kuin toiselta. Arvioijana hän on oltava objektiivin, eikä suorittajan persoona saa vaikuttaa arviointiin. Suorittajaa on tuettava poistamalla jännitystä, jota tämä saattaa tuntea näyttötilanteessa ja sitä n. Toiseksi näyttötutkintomestarilla on vastuuta työnantajaan päin. Kun hän arvioijana hyväksyy näyttötutkintosuorituks, hän vastaa työnantajalle siitä, että suorittaja todellakin on ammattitaitoin omalla alallaan. Kolmanneksi näyttötutkintomestari on vastuussa tutkintotoimikunnalle siitä, että näyttötutkintoj järjestämisestä tehdyt sopimukset ja suunnitelmat pitävät myös arj työssä. Järjestelmää tehtävä tutummaksi Kaija Huhdanpään mukaan näyttötutkintojärjestelmän tunnetuksi tekemisessä on vielä paljon työtä. Näyttötutkinnot kyllä sinällään ovat tuttuja työelämässä, mutta ei se mitä ne sisältävät. Kouluttaji pitää tiedottaa näyttötutkinnoista ja markkinoida niitä. Asian edistämiseksi on Pohjois-Karjalan Aikuisopistoon perustettu yritysasiamieh toimi. Yritysasiamies keskittyy koko talon tutkintoj markkinointiin yrityksille, ja hän tuntee muun muassa koulutust eri rahoitusmuodot. Esimerkkinä tiedottamis paikasta Huhdanpää toteaa näyttötutkinnon osat. Niitä ei työelämässä vielä tunneta riittävästi. Kun koulutuks aikana suoritetaan kokonain tutkinnon osa, opintoihin sitoudutaan ylesä paremmin kuin pelkkään täydnyskoulutukse. Suorittaja saa myös todistuks tutkinnon osan suorittamisesta. Hyvät suhteet työelämään Kaija Huhdanpää korostaa hyvi työelämäyhteyksi merkitystä. Tätä vaatii jo työelämän kehittämistehtäväkin. Omalta osaltaan hän toteaa, että työelämässä hänet tunnetaan hyvin ja suhteet sinne ovat kunnossa. En viihdy neljän seinän sisällä. Haluan tavata uusia ihmisiä ja tutustua uusiin toimintaympäristöihin. On mukavaa olla vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, sillä silloin tulee keskusteltua työpaikalla ajankohtaisista arj tilanteista. Saan itsekin uutta tietoa liikkuessani työpaikoilla. Siinä näkee tämänhetkiset toimintaympäristöt ja työn vaatimukset. Samalla markkinoin omia koulutuksiamme ja saan vinkkejä siitä, mitä koulutusta työelämän näkökannalta tarvittaisiin, kertoo Huhdanpää. Hyvät suhteet työelämään tuovat näyttötutkintoj arviointiin sitä painavuutta, mikä työelämällä pitää ollakin, sillä arviointi ei voi olla vain yhd tahon näkemys. Näyttötutkintojärjestelmää Huhdanpää pitää erittäin hyvänä työvälineä hkilöstön kehittämiseksi. Sitä kannattaisi käyttää emmänkin, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksina. Hkilökohtaistamis uusi näkökulma Hkilökohtaistamisesta Kaija Huhdanpää toteaa, että se on erittäin hyvä asia ja sitä on tehty nkin. Nyt kuitkin uusi kolmivaihein hkilökohtaistamin on muuttanut ajattelua jonkin verran. Tutkinnon suorittamise liittyvät asiat käydään tistä aikaisemmassa vaiheessa läpi suorittajan kanssa, jot se ohjaa hänet heti mukaan näyttötutkintoihin, ja hän hahmottaa tavoitte nopeammin. Lisäksi ohjausta on resurssoitu paljon emmän kuin aikaisemmin. Ohjaava kouluttaja ja ammatillin kouluttaja tekevät työtä yhdessä, jolloin suorittaja hyötyy siitä emmän. Ohjaus on kokonaisvaltaisempaa kuin aiemmin. Uusi hkilökohtaistamis ajattelu pyrkii myös löytämään yksilöllisempiä polkuja näyttötutkintoj suorittajille. Palaute omasta työstä tärkeää Kaija Huhdanpää kerää jatkuvasti palautetta näyttötutkinnoista lähinnä keskustell. Kirjallisa palautetta tulee niukasti. Huhdanpää toivoo työnantaji kertovan siitä, mit koko prosessi hoitui heidän näkökulmastaan oppilaitoks kanssa sekä siitä, mittaako näyttötutkinto oikeita asioita työelämän kannalta. Huhdanpää kerää näyttötutkintoj suorittajilta kommtteja omasta toiminnastaan tutkintotilaisuuksissa. Palautteid avulla hän toivoo voivansa toimia tistä paremmin. Hän kysyy suorittajalta muun muassa sitä, mit tämä on kokut Huhdanpään läsnäolon arviointitilanteessa. Suorittajilta on kysytty myös, ovatko tehtävät olleet sopivan laajuisia. Positiivista palautetta on tullut esimerkiksi juuri siitä, että Huhdanpää on soittanut näyttötutkintoon valmistautuville n tutkintotilaisuutta ja varmistanut, että kaikki on hyvin. Omaa osaamista kehitettävä Kaija Huhdanpää valmistui näyttötutkintomestariksi simmäist joukossa jo vuonna Hän osallistuu mielellään täydnyskoulutuksiin. Oppilaitoksellamme on erittäin myöntein suhtautumin kouluttaji osaamis päivittämise, Huhdanpää toteaa. Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa järjestettiin syksyllä 2007 kuud päivän mittain koulutus hkilökohtaistamisesta. Myös kouluttaji ammatillis osaamis päivittämin on tärkeää. Vuonna 2008 kaikki oppilaitoks majoitus- ja ravitsemisalan kouluttajat osallistuvat työelämäjaksoon. Huhdanpää haluaa seurata jatkuvasti koulutuks ja työelämän kehitystä ja pysyä siinä mukana. On mukavaa, että minunkin kädjälki näkyy siinä työssä. Haluan saada tuloksia ja muutostakin aikaan. 10

11 TEKSTI JA KUVAT: TYTTI KLÉN Dieettikokki taitaa erityisruokavaliot Hyvä ruoka on meille jokaiselle tärkeä juttu. Harvemmin tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea osaamista maukkaan aterian taakse kätkeytyy varsinkin, jos kyseessä on jokin tavanomaisesta poikkeava ruoka-annos. Josuun kaupunki muisti dieettikokin erikoisammattitutkinnon suorittaneita työntekijöitään hkilöstön joulukahvi yhteydessä. Kuvassa Kirsi- Mari Sauvala (vas.), Tarja Hassin, Liisa Vänttin, Veera Laitin ja Jonna Kinnun. Dieettikokki on hkilö, joka hallitsee ruoanvalmistuks niksit silloin, kun tarvitaan erityisruokavalioita. Viime vuod lopulla yhdtoista hg ryhmä ravitsemisalan ammattilaisia suoritti näyttötutkintoina dieettikokin erikoisammattitutkinnon Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa Josuussa. Osa ryhmän jäsistä kertasi yhdessä tuntemuksiaan näyttötutkinnon suorittamisesta. Mukana tarinoimassa olivat Tarja Hassin, Vesa-Matti Jukka, Jonna Kinnun, Veera Laitin, Kaija Lakio, Kirsi-Mari Sauvala ja Liisa Vänttin. Pitkä kokemus takana Kaikki tutkinnon suorittaneet ovat tehneet alan töitä jo kauan, Liisalle ja Kaijalle on kokemusta kertynyt jo vuodesta 1979 saakka. Monella tutkinnon suorittaneella on laitoskeittäjän tutkinto, joka vastaa nykyistä cateringalan perustutkintoa. Vesa, Kirsi ja Mari ovat suorittaneet aiemmin sillois ravintolakokin tutkinnon. Työnantaja, Josuun kaupungin ravintopalvelut, ilmoitti, että s työntekijöillä olisi mahdollisuus suorittaa dieettikokin erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutuksa. Työnantajalla oli myös tarve saada alan ammattilaisia. Oltiin innoissamme! Omista koulutuksistamme oli niin pitkä aika, että halusimme päivittää osaamistamme, sillä uutta tietoa on tullut paljon, muistelee Kaija tuntemuksia, joita heillä tuolloin oli. Se oli haaste työnantajan puolelta. Nyt tai ei koskaan! Ainakin piti yrittää, kertoo puolestaan Kirsi-Mari. Alku aina hankalaa Kaikki toteavat yhdestä suusta, että urakka olikin loppuj lopuksi kuviteltua isompi. Tämä johtui paljolti siitä, että sin piti opiskella myös opiskelutaitoja. Atk-taidot oli hankittava, mon ihan alusta pitä. Etätehtävi tekemin ei sujunut ihan noin vain siihkin piti totutella, kertoo Veera. Ja lapsista oli suuri apu atktaitoj opettelussa, naurahtaa Vesa-Matti. Itsearviointi tuntui aluksi vaikealta, kun oli aina tottunut siih, että opettaja arvioi, toteaa Tarja. Hän työpisteestään oli neljä hkilöä näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, mikä oli etu, sillä tällöin oli mahdollisuus kysyä neuvoa työkavereilta ja saada tukea opinnoissa. Sitt alkoi sujua Kirsi-Marin mukaan opettaja antoi kuitkin hyviä vinkkejä siitä, mit piti opiskella. Hyvän opettajan merkitys korostui, ja kun asiat alkoivat sujua, opiskeltiin yötä myöt. Suurin osa opinnoista tehtiin omalla ajalla. Illalla ja viikonloppuisinkin aina joku istui koneella tekemässä Aromi-ohjelmalla reseptejä tai ruokalistoja. Aromi on Josuun kaupungin ravintopalveluid käytössä oleva ruokaohjelma, jolla voidaan laskea vaikkapa ruoan ravintoarvot ja hinnat. S käyttö piti myös jokais opetella. 11

12 Kuva: Pirjo Mäkin Urakka ohi! Valmistujaiskuvassa dieettikokit Vesa- Matti, Jukka (vas.), Ritva Puhakka-Pernu, Liisa Vänttin, Jonna Kinnun, Kaija Lakio, Tiina Hirvon, oikealla takana Kirsi-Mari Sauvala ja Tarja Hassin, heidän edessään Veera Laitin ja Päivi Heikkin sekä Heikkis takana Jaana Vorimo. Kirjallisia tehtäviä oli heti alussa, ja niid tuli olla valmiina aina seuraavaan kokoontumiskertaan mnessä. Silloin työt esiteltiin toisille kurssilaisille. Tehtävi aiheita olivat erityisruokavaliot, ravinto-oppi, ruoansulatus tai vaikkapa ruokalistoj suunnittelu esimerkiksi lapsille, vanhuksille, Forssan ammatillin aikuiskoulutuskeskus armeijaan, vankilaan tai urheilijoille. Päivän ruokalistoja piti suunnitella myös jonkin kalorimäärän mukaan. Suunnittelua ja toimintaa Dieettikokin erikoisammattitutkintoon kuului neljä suoritettavaa tutkinnon osaa kahd vuod Tulos syntyy osaamisesta! Forssan ammatillin aikuiskoulutuskeskus tarjoaa monipuolisia kehittämisratkaisuja yksilöille ja yhteisöille perusammattitaidon hankkimisesta aina esimiestason osaamise asti. n n n n n n n n Yli 50 tutkintovaihtoehtoa Ammatilliset lupakirjat ja sertifikaatit Täydnyskoulutukset Johtamiskoulutukset Räätälöidyt kehittämisohjelmat Osaamiskartoitukset Työnohjaus Työyhteisövalmnus Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme Forssa Espoo Karkkila Turku aikana, ja ne suoritettiin puol vuod välein. Ensimmäin tutkintotilaisuus oli kuitkin vasta noin vuod kuluttua valmistavan koulutuks aloittamisesta. Ensimmäin tutkintosuoritus tuntui tietysti vaikealta. Kirjallin osa oli siinä työläin. Tilanne oli myös uusi ja jännittävä, koska arvioijat seurasivat työsktelyä. Ensimmäisellä kerralla ei edes oikein tinyt, millain osaamin näytössä riittää. Näyttötutkinnon kirjallisessa osassa oli suunnitelmia koko viikon ruokalistan muuntamisesta tarvittaviin erityisruokavalioihin. Käytännön työtä oli sitt yksi päivä, jolloin tehtiin nakolta laaditun ajoitussuunnitelman mukaan päivän ruokalistasta kaikki erityisruokavaliot. Tutkintotilaisuudessa piti osata tehdä laadukasta, maittavaa, hyvännäköistä ruokaa, joka täyttää ravintosuositukset. Suorittajan piti myös hallita omavalvonta, hygiia ja taloudellisuus. Muita tarkkailtavia asioita olivat korvaavi raaka-aineid ja erityisvalmisteid käyttö sekä edullin hinta. Työpaikkaohjaaja seurasi näytön suorittajan työsktelyä koko viikon, ja yhtä päivänä olivat kaikki kolme arvioijaa paikalla. Englannin kiel taidosta piti antaa vielä näyttöä kirjallisesti, sekä asiakaspalvelutilanteessa suullisestikin. Ohi on! Tutkinnon arvoa ei ehkä heti tajunnut, mutta varmuutta se on tuonut, toteaa Tarja. Jos jotakin koko prosessissa haluttaisiin kehittää, niin yhteistuumin olivat kaikki sitä mieltä, että alkuperehdytys saisi olla hieman laajempi. Moni työelämästä tuleva tutkinnon suorittaja ei ole ehkä aikoihin opiskellut yhtään mitään, jot taito siih pitäisi sin hankkia, ja iän myötä uud omaksumin aina vähän hidastuu. Tarja toteaa, että kaik kaikkiaan oli kuitkin hyvä opiskella, koska työnantajakin oli myötämielin asialle. Esimerkiksi työvuoroja järjestettiin niin, että koulutukse oli mahdollista päästä. Josuun kaupungin ravintopalveluid esimies ja työpaikkaohjaaja Sinikka Pussin tiivistää työnantajan näkemyks näin: Hio juttu, että tytöt ja Vesku hoitivat tämän! Työnantaja on tästä hyötynyt paljon. Ensi syksynä sitt kehitetään kasvisruokia! 12

13 TEKSTI: JOUNI KYLLÖNEN KUVA: TUULA HEINO-KYLLÖNEN Työelämäläheisyys ehtona hkilökohtaistamiselle Hkilökohtaistamin asiakaslähtöisine periaatteine tukeutuu vahvasti ohjauks, neuvonnan, tukitoimi ja palveluj suunnitteluun sekä toteutukse yksittäiselle tutkintoon hakeutuvalle. Haastea on nähdä yksittäin tutkintoon hakeutuva osana laajempaa kokonaisuutta osana yhteistoiminnallista osaamis tunnistamis ja kehittämis ratkaisua, jossa työelämä on aktiivin vaikuttaja ja edunsaaja. Jouni Kyllön Yllättävää, mutta todellista on se, että koulutuks järjestäjän ja yrityst välistä koulutustyön arkea värittää edelle liian usein vastakkaisasettelut. Hukkaamme molemmilla puolilla ergiaa siih, mitä odotamme tois osapuol tekevän. Kunkin toimijan tulisi itse arvioida kriittisesti omaa toimintatapaansa ja sitä, onko toimija aidosti kiinnostunut vastapuol tarpeista. Tuloksellin ja kestävä yhteistyö lähtee nemminkin siitä, mitä tarjotaan kuin siitä, mitä yhteistyöltä vaaditaan. Ol kiinnostunea seurannut hkilökohtaistamis vaikutuksia sekä koulutuks järjestäji että työelämän toimijoi- d arjessa. Muutokset ovat olleet kannustavia, mutta eivät aina halutun suuntaisia. Koulutuks järjestäjät uudistavat näyttötutkintostrategioitaan ja koulutus- ja näyttötutkintotoiminnan prosessejaan. Hyvä näin. Ongelmaksi on kuitkin osoittautunut, että hkilökohtaistamin on muodostunut koulutusorganisaatiolähtöiseksi toimintamalliksi, jossa työelämä on mukana toiminnan kohtea. Silloin sidokset aitoon yhteistyöhön ovat löyhiä, yksittäisiä ja ehkäpä vain juuri hkilökohtaisia eli yksittäis opiskelijan tarpeista lähteviä. Tarvitaan lisää tarttumapintaa, jotain sellaista, joka puhuttelee työelämää heidän odotuksistaan käsin. Kumppanuus syntyy yhteisistä tavoitteista On ollut nähtävissä, että koulutuks järjestäjä tarjoaa avaimet käte -periaatteella niin koulutusta kuin tutkintoja yrityst hkilöstön osaamis kehittämis ratkaisuna. Tämä tietkin kosiskelee sellaista yritystä, joka luottaa toimintamalliin, jossa haluttua ja yrityksestä puuttuvaa osaamista saa ostettua kuin kaupan hyllyltä, ikään kuin kunhan joku muu hoitaa s, ettei yrityks itse tarvitse sotkeutua siih. Kyllä tällä mettelyllä kauppa saadaan aikaan, mutta on uskallettava kysyä, voivatko tulokset olla yritykselle pitkäaikaisia. Lisäksi on oltava rohkeutta arvioida, kuka koulutuksessa kehittyy ja mit koulutuks vaikutukset voivat olla osa yrityks toimintaa, jos yritys ei ole mukana koko koulutusprosessissa. Mitä sitt hkilökohtaistamis tulisi tarjota työelämälle? Hakeutumisvaihe hkilökohtaistamin on ratkaisevin vaihe koko hkilökohtaistamis prosessissa. Työelämän näkökulman huomioon ottamiseksi on tärkeä selvtää, haluaako koulutuks järjestäjä luoda mielikuvan, että se pärjää ilman työelämän asiantuntijoita, kunhan he ovat mukana arvioimassa tutkintosuorituksia, vai ovatko osapuolet yhdessä aidosti pohtimassa, millaisia tarpeita yrityksellä on ja mihin suuntaan yritys on kehittymässä. 13

14 Kun puhutaan osaamis tunnistamisesta, ei tarkastelun itsetarkoitus ole selvtää, mitä nyt osataan, vaan minne ollaan mossa. Toisin sano, ei ole mielekästä pohtia nykytilaa, jos ei ole tavoitetta. Yhteis tavoitte käsitteellistämin on avain luontevaan kumppanuute yrityst kanssa. Tässä on koulutuks järjestäjälle minimitavoite tutkintoj markkinoinnissa olla merkittävä osa yrityks hkilöstrategiaa ja hkilöstön osaamis kehittämistä. Yhteisöllisyys takaa osaamis käytettävyyd On tunnettua, että yrityksiä kiinnostaa osaamin, ei tutkinnot. Kyse ei ole tässäkään toisiaan poissulkevista asioista. Yrityst maailmassa tutkinnot ovat kuin pohjia, valmiuksia ja lähtökohtia oikealle työn tekemiselle, ja samalla tutkinnot nähdään koulutuks lopputuotteina. Koulutuks edustajat ruokkivat ja vahvistavat tätä mielikuvaa markkinoimalla ja tarjoamalla ratkaisuksi tutkintoon valmistavaa koulutusta. Näin toimimalla tilanne ei tule muuttumaan. Kun hyväksymme, että osaamis kehittymin voi tapahtua erilaisin ja joustavin metelmin muuallakin kuin oppilaitoks kiinteistössä, ja perustellusti nostamme esiin tutkintoj hyödyt, meillä on mahdollisuudet hkilökohtaistamis keinoin saada aikaan tutkinnoista aidosti työelämässä edellytettävän osaamis merkkipaaluja. Hkilökohtaistamisessa keskeisä tekijänä on yksilö, jonka osaamis kehittämis ehtona on yhteisöllisyys. Näin oll on tärkeää ottaa mukaan se yhteisö eli yritys, jossa yksilö toimii. Ilman yrityks pelikttää eli asiakkaita, tuotantoa ja palveluja, ei tarvita osaamista, eikä osaamista synny. Osaamin näkyy toiminnassa. Osaamin kehittyy työssä, s suunnittelussa, tekemisessä ja arvioinnissa yhdessä työyhteisön kanssa. Hkilökohtaistamis kautta hitsataan palaset yhte ja raknetaan suunnitelma, jossa yksilön osaamin tulee osaksi yrityks osaamista. Lähtöisyydestä läheisyyte Hakeutumisvaiheessa ei kannata avata simmäiseksi tutkinnon perusteita, kun halutaan saada aikaan luontevaa yhteistyötä näyttötutkintotoiminnassa työelämän toimijoid kanssa. Se, mitä ja millaisia palveluja ja tuotteita yrityksessä tuotetaan, on keskeistä. Tältä pohjalta keskustellaan, millaista osaamista yritys hkilöstöltään työssään arvostaa ja edellyttää. Yrityks lähitulevaisuud näkymät ja käsitykset osaamisvaatimust tarpeista, ovat ratkaisevia asioita yhteist tavoitteid asettamiseksi. Tutkinnon perusteid vaatimukset tulevat mukaan ikään kuin minimitavoitteiksi, kun yhteistyössä etsitään tarkoituksmukaisimmat metelmät hkilöstön nykyis osaamis laajuud ja tason tarkistamiseksi. Luontevinta on selvittää, millaisia metelmiä yritys on jo käyttänyt oman hkilöstönsä osaamis varmistamiseksi, ja mit tiedot ovat käytettävissä. Näitä ovat esim. kehityskeskustelut ja koulutussuunnitelmat. Kun koulutuks järjestäjän kiinnostus on yrityksessä, s toiminnassa ja kehittämisessä, on otettu iso askel kohti luottamuks ja sitoutumis syntymistä, kohti asiakas- ja työelämäläheisyyttä, joka syntyy vain aidon yhteisöllis toiminnan eli hkilökohtaistamis tuloksa. Hkilökohtaistamisessa puhutaan asiakas- ja työelämälähtöisyydestä, jotka ovat hyviä sanoja, mutta korostavat ehkä liikaa juuri lähtöisyyttä. Ironisesti voisi todeta, että kun olemme selvittäneet, mitä tutkintoa tavoitellaan ja millaista oppimista tarvitaan, toimimme lähtöisesti. Tämä ei kuitkaan riitä, kut ei riitä keskeisyyskään. Vasta läheisyys on riittävä taso hkilökohtaistamis toimintamallina. Läheisyys edellyttää jatkuvaa kriittistä tarkastelua asiakkaan tai työelämän toimijoid kanssa, jotta läheisyyttä voidaan edelle ylläpitää ja kehittää. Vasta läheisyys ilmtää tapaa ottaa huomioon tarpeet ja odotukset sekä ratkoa siih liittyvät tilanteet molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Lisäksi läheisyys ilmaisee osapuolt keskinäistä kunnioitusta ja tahtoa tehdä yhdessä työtä osaamis kehittämiseksi. Yhteistä ymmärrystä tarvitaan Työelämän näkökulmasta hkilökohtaistamis eri vaiheilla ei ole suurtakaan merkitystä. Yritystä ja s toimijoita kiinnostavat kokonaisuus ja toiminnan suunnitelmallisuus, tulokset ja niid vaikuttavuus. Siksi on tärkeää tehdä näkyväksi hkilökohtaistamis keskeiset toimintamallit työelämäläheisimmillä tavoilla, jotka samalla kuitkin vastaavat hkilökohtaistamis termejä määräyks mukaisesti. Avainasioina ovat suunnitelmallisuus (hakeutumin), yhdessä tekemin ja oppimin (valmistava koulutus), yhtein kriittin tarkastelu, millaiset vaikutukset yhteistyöllä on ollut yrityks tuotantoon ja palveluun (tutkintotilaisuudet ja arviointi) sekä millaisia uusia osaamis kehittämistarpeita on yhteistyön aikana syntynyt (uud hakeutumis käynnistämin). Hetkittäin ihmetystä aiheuttaa tämä nurinkurin tilanne, jossa koulutuks ja tutkinnon järjestäji tulee markkinoida työelämän tutkintoja itse työ- ja elinkeinoelämän toimijoille. Pikaisesti ajatell kaupan pitäisi käydä itsestään, tai ainakin emmän niin, että yritykset kilpailuttaisivat koulutuks ja tutkinnon järjestäjiä. Ehkäpä tulevaisuus on toislain. Nyt jo on hkilökohtaistamis kautta nähtävissä uudlaista koulutuspoliittista ajattelua, missä koulutuks on kytkeydyttävä tistä tiiviimmin työpaikan tuotanto- ja palveluprosesseihin ja oltava osa s kehittämistä. Hkilökohtaistamalla koulutuks järjestäjä reagoi nopeammin elinkeinoelämän muutoksiin ja tarpeisiin. Tämä korostaa osaamista ja s päivittämistä. Jähmeästä koulutusorganisaatiolähtöisestä toteutustavasta siirtymin joustavampaan asiakasläheise toteuttamise osaamistarpeid täyttäjänä on koulutuks järjestäjille uudistuks paikka, missä hkilökohtaistamin on keskeisessä asemassa koko näyttötutkintotoiminnan kehittämisessä. 14

15 TEKSTI: HARRI LINDFORS / MARJA KOIVUNEN KUVA: PERTTI HAANPÄÄ Neljän tutkinnon mies Kankaanpääläin Harri Lindfors, 61v, suoritti kolme tutkintoa yli 50-vuotiaana. Opiskelu jatkuu yhä. Harri Lindfors sorvaa kunnossapitotöissä tarvittavaa akselia kärkisorvilla. Harri Lindforsin työura alkoi ammattikoulun jälke autonastajana Krimon autokorjaamolla Kristiinankaupungissa vuonna Työ autoj parissa jatkui useita vuosia eri yrityksissä, välillä Ruotsinkin puolella. Syksyllä 1984 Lindfors aloitti sepän työt Kankaanpään Betoni ja Elemtti Oy:ssä. Tämä työ jatkuu edelle. Hän tekee kunnossapitotöitä ja kerrostaloelemtteihin tarvittavia hitsaustöitä. Aiemmin tehtaalta kuljetettiin valmisbetonia raknustyömaille, mikä lopetettiin kaksi vuotta sitt. Nyt yritys keskittyy pelkästään elemttituotantoon. Siirtymin autonastajasta raknusalalle toi paljon uusia haasteita. Kaikki asiat olivat uusia. Lindfors hitsasi päivästä toise. Jossain vaiheessa hänelle tuli ajatus parannella opintojaan iltaisin kursseilla. Ensimmäiselle hitsauskurssille Lindfors mi vuonna 1998 Kankaanpään aikuiskoulutuskeskukse. Se oli viikon iltakurssi. Sieltä se lähti käyntiin, tutkinnon suorittamin toissa perään. Seuraavat valmistavat koulutukset kestivät vuod verran, ja sähköalan opinnoissa mi jo pari vuotta. Opiskellessa kiinnostus oppimise vain lisääntyi. Kaikesta mitä iltaisin opin, oli hyötyä arkipäivän töissä, totesi Lindfors. Vaativimpana Lindfors koki sähköalan perustutkinnon suorittamis. Kahdessa vuodessa käytiin läpi kolm vuod opinnot. Tutkinto käsitti automaatiotekniikan, kunnossapidon sekä automaatioastajan osat. Kaikki tapahtui iltaopiskeluna työpäivän jälke ja lauantaisin, viidkymm kilometrin päässä Porissa ja joskus Kullaalla. Näin jälkepäin Lindfors ajattelee, että onneksi opiskelin. Tietämys erilaisista asioista antoi varmuud omaan työntekoon. Työpaikka on jäljellä, vaikka vaikeitakin aikoja on ollut. Vaatimukset töissä ovat kasvaneet. Hitsausluokat eli hitsaajan pätevyyskokeet pitää olla kunnossa raknusalallakin. Aikaisemmin ei ollut väliä kuka hitsasi, luokkia ei kukaan tullut kyselemään. Myös työturvallisuutta kohtaan työantaji asteet ovat muuttuneet viimeist vuosi aikana. Työn laadun pitää olla hyvää, vaikka vastuu aikatauluista painaa. Nykyään työntekijöiltä vaaditaan paperi ammattitaidosta tarkastajan tullessa kyselemään. Ahkera opiskelu on tuonut Lindforsille myös julkista tunnustusta. Hänet valittiin vuod 2001 aikuisopiskelijaksi Kankaanpäässä. Harrastuksiinkin on löytynyt aikaa. Koti on järv rannalla, jot kalastamin on pääharrastuksa. Polttopuut kerätään omasta metsästä. Urheilulajeista pesäpallo on ollut sydäntä lähellä. Lindfors valmsi viid vuod ajan junioreita KA-MA: ssa. Nyrkkeilyä hän harrasti piiritasolla juniorivuosinaan. Nyt Lindforsin aikaa vievät erilaiset yhteiskunnalliset aktiviteetit. Hän toimii useissa hallituksissa ja lisäksi Kankaanpään kaupungin luottamustehtävissä. Kotona odottaa vaimo Pirjo. Lapset Kristian, Tiina ja Lea ovat lähteet maailmalle. Opiskelua Lindfors ei aio jättää. Hän on käynyt syksyn ja talv aikana useita työtaitoja ylläpitäviä kursseja. Tutkintoj suorittamin kuitkin riittää. Seuraavaksi hän alkaa opiskella kieliä tulevia eläkepäiviään silmälläpitä. Matkustelu on alkanut kiinnostaa ja eritot kaukomatkailu, varsinkin Aasia. Koulutukset ja Tutkinnot Ammattikoulu autonastajan opintolinjalla 1967 Panssarikoulu Parolassa Tutkinnot 1965 Ammattitutkinto automoottoriastajan ammattiin (Pohjois-Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus) 1999 Levyseppä-hitsaajan ammattitutkinto (Kankaanpään Aikuiskoulutuskeskus) 2000 Koneastajan ammattitutkinto (Porin Tekniikkaopisto) Sähköalan perustutkinto (Porin Tekniikkaopisto) 2001 Valittiin vuod aikuisopiskelijaksi Kankaanpäässä Kurssit 1965 Raultin huoltokurssi Helsingissä 1975 Volvon huoltokurssi moottori ja polttoainelaitteet Göteborgissa 1980 Sveriges Riksidrottsförbund kunto-ohjaajankurssi osat 1 ja 2 Färgelanda 1991 Pesäpallon C- valmtajatutkinnon lajiosa, Kankaanpää Lindfors kokee, että opiskelu on vaatinut häneltä paljon, mutta antanut sitäkin emmän. Lähde liikkeelle syksy kevät

16 Prätkäjätkät Opiskelun ohessa ehtii nauramaankin. Opiskelijat Sami Ylisirniö, Jani Kurki ja Matti Kalliomäki moottoripyörän moottorin kimpussa. 16

17 palasivat koulun pkille Moottoripyörämekaanikkopulaa helpotetaan Tampere AKK:ssa Mörinään ja pörinään tottuneet prätkäjätkät palasivat koulun pkille viime syksynä, kun moottoripyörämekaanikkokoulutus käynnistyi Tampere AKK:ssa. Parivuotis koulutusohjelman taustalla häärivät pyöri maahantuojat, jotka toivovat ohjelmasta lisää osaavia pikonemekaanikkoja alalle. TEKSTI JA KUVAT: ARTO VÄNTTINEN Moottoripyörämekaanikon koulutusohjelma pyörähti käyntiin Tampereella viime syksynä. Tampere aikuiskoulutuskeskus (TAKK) ja Suom suurimmat moottoripyöri maahantuojat toteuttivat yhteistyössä koulutuks, joka paikkaa alan mekaanikkotarvetta. Tämä on simmäin kerta, kun koulutuksessa keskitytään näin kattavasti moottoripyöriin. Aikaisemmin on ollut joitain yksittäisiä kursseja sekä tietysti pikonekoulutusta, kertoo Jari Paulamäki, joka on toin kurssin pääkouluttajista. Moottoripyöräilyharrastus on kasvanut viime vuosina, ja uusia pyöriä myydään tistä emmän. Tämä on johtanut siih, että ammattitaitoisia korjaajia ja huoltajia tarvitaan lisää. Useimmat moottoripyöri maahantuojat ovat mukana järjestämässä koulutusta. Olemme saaneet käyttöön muun muassa moottoripyöriä, työkaluja ja muu- 17

18 Moottoripyörämekaanikot suorittavat osan koulutuksesta verkon kautta. Opettaja Jari Paulamäki päivittää sivuj sisältöä. ta oppimateriaalia, Paulamäki sanoo. Moottoripyörämekaanikot koulutetaan pikonemekaanikon koulutusohjelmassa. Omaa koulutusohjelmaa ei ryhdytty perustamaan käytännön syistä. Uud tutkinnon järjestämin pelkästään moottoripyörämekaanikkoja vart olisi kestänyt Opetushallituks kautta useita vuosia. Nyt suoritetaan pikonemekaanikon ammattitutkinto, jossa painottuvat moottoripyörät sekä mönkijät. Mekaanikoille selvä tarve Aloite koulutuks järjestämise on tullut moottoripyöräalan toimijoilta. Mekaanikkoj osaamis päivittämise on ollut Paulamä mukaan selkeä tarve. Muun muassa Suom moottoripyöräkauppiaat ry on toivonut koulutuks aloittamista. Hankke sitahdit lyötiin useampi vuosi sitt, mutta simmäin pilottiryhmä aloitti vasta syksyllä Ryhmään valittiin 19 erilais taustan omaavaa opiskelijaa. Edellytyksä koulutukse osallistumiselle on, että opiskelija on suorittanut joko automekaanikon tai pikonemekaanikon tutkinnon. Koulutukse kelpuutetaan myös hkilöitä, jotka työsktelevät alalla. Koska tämä on pilottiryhmä, s kanssa haetaan parasta muotoa tuleville ryhmille. Aivan alusta ei opetuksessa lähdetä, siksi aikaisempi kokemus on välttämätöntä, Paulamäki sanoo. Autopuole verrattuna moottoripyöri osat ovat piempiä, ja korjaamin vaatii tarkkuutta. Kyllä autopuol opinnoista on tietysti apua. Suosio yllätti kouluttajat Aluksi koulutukse oli vaikea löytää opiskelijoita, mutta syksyn lähestyessä paikat tulivat nopeasti täyte. Vaikka mukaan otettiin muutama ylimääräin opiskelija, kaikki halukkaat eivät päässeet kurssille. Suur suosion takia päätettiin seuraava ryhmä aloittaa jo vuod vaihteessa. Koulutusta on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa tarpe mukaan. Uudlaista ohjelmaa vart koulutustiloja ja välineitä jouduttiin uusimaan. Jouduimme muun muassa hankkimaan uusia työkaluja, joita moottoripyöri korjaamisessa tarvitaan. Samoin nostimet ovat uudet sekä tietysti itse moottoripyörät. Myös kurssin neljä kouluttajaa tarvitsivat osaamis päivitystä. Tietoa on haettu pääasiassa moottoripyöri maahantuoji koulutuksissa. Vierailuja jatketaan opintoj aikana, jolloin opiskelijat pääsevät mukaan. Käymme katsomassa esimerkiksi maahantuoji opetuskorjaamoja kurssin aikana. Näillä näkymin ohjelmassa on vierailut KTM:n ja Ducatin tiloihin, Paulamäki sanoo. Opiskelua verkossa ja paikan päällä Kaikilla opiskelijoilla on oppisopimus, jot he käyvät töissä opintoj ohella. Oppisopimuks hankkimin hkilölle, jolla 18

19 Opiskelijat Kalle Ahola(vas.) ja Sami Tirkkon kokoavat moottoripyörän moottoria. Opiskelija Hrik Korhon työstää moottoripyörän varaosaa. Moottoripyörän huolto vaatii tarkkuutta. Opiskelija Jukka Marttila kiinnitti takapyörää opetusmoottoripyörään. 19

20 Moottoripyöri maahantuojat ovat tukeet mekaanikkokoulutusta tarjoamalla opiskelijoid käyttöön muun muassa varaosia. Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa ei ole alan kokemusta, on hankalaa. Suurin osa on työsknellyt jo useamman vuod alalla, mutta heillä ei ole tutkintoa, koska koulutusta ei ole ollut. He ovat olleet aikaisemmin esimerkiksi autonastajia, jotka ovat vaihtaneet moottoripyöräalalle, Paulamäki toteaa. Opiskelijat saapuvat Tampereelle ympäri Suomea, ja he viettävät kahd päivän lähiopetusajan tiiviisti yhdessä. Lähiopetuks lisäksi opiskellaan internetin välityksellä. Verkossa tehdään esi- ja jälkitehtävät. Siellä on myös mahdollisuus keskustella opinnoista ja tehtävistä sekä opettajan että muid oppilaid kanssa. Paulamä lisäksi moottoripyörämekaanikkoj koulutuksesta vastaa kolme muuta kouluttajaa. Paulamäki on tois pääopettajan Isto Kotavuopion kanssa soveltanut opinnoissa ongelmaperusteista opiskelutapaa. Emme ole tehneet opinnoista valmiita vaan opiskelijat voivat itse vaikuttaa sisältöön ja muotoon. Olemme soveltaneet opiskelussa problem based -learningia, joka sopii meille hyvin, Paulamäki sanoo. Opiskelijat oppivat itsäisiksi Pilottiryhmän opiskelijoid osaamin on eritasoista, jot kouluttajat muodostivat ryhmiä, joissa jokain hyötyy opiskelusta parhait. Ryhmässä opiskelija saa tukea toisilta ja samalla aktivoituu itsäise ongelmanratkaisuun. Tarkoitus ei ole, että opettaja näyttää ja opiskelijat kopioivat, vaan opiskelijat voivat alustuks pohjalta edetä itsäisesti korjausharjoituksissa. Ryhmän kanssa keskustellessa sitt huomataan, minkälaisia ongelmia muille on tullut tehtävää suorittaessa. Perustekniikan on kuitkin oltava hallussa, ettei astajasta tule vain osanvaihtajaa. Korjaustöid on aina perustuttava johonkin teoriaan tai diagnoosiin. Opiskelijan on opittava tunnistamaan viat ja niid syyt. Emme voi opettaa joka moottoripyörämerkistä kaikkia ongelmia. Tavoittea on, että opiskelija selviää jatkossa vastaan tulevista ongelmista itsäisesti ja vertaistu avulla. Ala kehittyy koko ajan, jot mekaanikon on pystyttävä itse kehittymään työssään. Mitään erikoiskikkoja ei kannata opettaa, koska asiat muuttuvat niin nopeasti, Paulamäki tiivistää. Seuraava moottoripyörämekaanikkokoulutus käynnistyy TAKK:ssa syksyllä

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 29.1.2014 TERVETULOA NÄYTTÖTUTKINNON MAAILMAAN Mitä näyttötutkinnot ovat? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja,

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET 24.7.2006 2/440/2006 Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5 ) säädetään niistä asioista, joista

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Arviointi näyttötutkinnossa. Päivitetty 18.6.2015 UB

Arviointi näyttötutkinnossa. Päivitetty 18.6.2015 UB Arviointi näyttötutkinnossa Päivitetty 18.6.2015 UB ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Laki ammatillisesta koulutuksesta (1990/630) 25 (viittaus laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta) l 631/1998 ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen arviointi

Näyttötutkintojen arviointi Liite 12 Päivitetty 1.11.07 Näyttötutkintojen arviointi NÄYTTÄVÄ-PROJEKTI 2006-2007 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 1. Mitä ovat näyttötutkinnot?... 2 2. Miten ammattitaito osoitetaan?... 2 3. Ketkä arvioivat?...

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot