SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 18.3.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Suomikauppa auttaa Ulkosuomalaisia on tällä hetkellä noin Kun mukaan lasketaan lapset, luku nousee 1,2 miljoonaan. Ulkomailla asustaa siis aikamoinen määrä ihmisiä, jotka haikailevat suomalaisia herkkuja sekä muuta Suomeen liittyvää tavaraa. Vielä jokunen vuosi sitten oli turvauduttava sukulaisiin, mutta nykyään voi hapankorput ostaa Suomikaupasta Internetin kautta. Vuonna 2005 aloitimme toiminnan 400 tuotteella, tänään meillä on noin tuotetta, kertoo Keravalla toimivan Suomikaupan toimitusjohtaja Ilkka Lavas. Esimerkiksi tänään, siis maanantaina, on ruisleipäpäivä. Olemme opettaneet asiakkaille, että tuoreleipätilaukset kannattaa jättää perjantaina ennen puoltapäivää. Leivät tulevat tukusta maanantaina, pakkaamme ne ilmatiiviisti ja saamme ne matkaan vielä samana päivänä. Näin leipä ei juutu viikonlopuksi mihinkään tulliin, hän huomauttaa. Kun ihminen on asunut kaksikymmentäviisi vuotta ulkomailla, suomen kieli alkaa ruostua, ja meileissä saattaa olla aika hauska sanajärjestys: Saisinko kiitos minä suklaata tilata? lukee kaupan kakkosmies Ilkka Tuominen, kun hän käy läpi viikonlopun aikana tulleita tilauksia. Suomikaupan nettisivusto on toistaiseksi suomen- ja englanninkielinen, mutta kieliä on tulossa piakkoin lisää, mikä helpottaa tilaamista. Keravalla toimiva Suomikauppa on todella ahdas. Toimiston kaikki mahdollinen tila on ahdettu täyteen hyllyjä, ja toimitusjohtajakin sai luovuttaa huoneensa varastotilaksi. Homma ei siis hoidu niin, että joku lähettää ulkomailta tilauksen ja sitten Lavas tai Tuominen marssii lista kädessä lähimpään markettiin. Kun tilaajan kahvihammasta kolottaa, paketti on saatava matkaan heti. Meillä on oltava varasto, josta tuotteet pystytään poimimaan nopeasti, Lavas selittää. Alussa suurimmat haasteet olivat kansainvälisessä logistiikassa ja eri maiden tuontirajoituksissa. Kaupanpitäjille oli yllätys huomata, 1

3 että esimerkiksi Kiinaan ei saa lähettää Kalevala-koruja. Jos taas lähettää Maltalle suklaata, ei pakettiin tai toimituskirjaan saa kirjoittaa suklaata. Ei sen vuoksi, että suklaan lähettäminen sinne olisi kielletty, vaan aivan muista syistä. Alkuaikoina kävi nimittäin niin, että suklaat olivat paketeista kadonneet matkan varrella niin sanotusti parempiin suihin. Nyt posti on avannut uuden toimitusreitin, joka takaa sen, että tavara kulkee koskemattomana myös Maltalle. Tilauksia tulee nyt Suomikauppaan joka puolelta maailmaa. Vakiosuosikkeja ovat makeiset, elintarvikkeet ja kotimaiset elokuvat sekä Suomi-paidat, lippikset ja perinteiset suomalaiset lahjatavarat. Eniten yllätti se, miten hyvin makeiset käyvät kaupaksi. Ehkä niistä on parhaimmat muistot, arvelee Lavas. Toinen yllättävä tuote oli perunalastut. Taffeleita toivottiin kauheasti, ja mietimme, onko niitä ylipäätänsä mahdollista lähettää nehän menevät ihan muruiksi. Nyttemmin sipsit saadaan kuitenkin pakattua niin, että ne tulevat ehjinä perille. Pussi sipsejä, pullo Pommacia ja Uuno Turhapuro -elokuva siinä jollekulle luksusviikonloppu kaukomailla. Onko sitten sellaisia tavaroita, joita ei voi lähettää? Kylmäsäilytystuotteita, maksalaatikkoa tai makkaraa, kauppias vastaa. Mutta ei hylätä niitä lopullisesti. Asiaa tutkitaan vielä. Suomalaisten rakastama olut sen sijaan on huomattavasti monimutkaisempi juttu. Alkoholikauppa on sekä Suomessa että monessa muussa maassa tarkoin säänneltyä. Internetin kautta emme esimerkiksi pysty luotettavasti tarkistamaan ostajien ikää. Näin ollen emme suunnittele laajentavamme valikoimaa oluiden suuntaan, kuten emme myöskään tupakkaan ja lääkkeisiin. Suomikauppa on saamassa myös uusia asiakasryhmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi ne isot porukat, jotka käyvät ulkomailla suurissa urheilutapahtumissa. He ostavat meidän kauttamme Suomi-paidat ja lippikset, Lavas kertoo. Toinen iso kohderyhmä ovat japanilaiset, jotka ostavat muumituotteita. Suomikaupan kautta voi myös lähettää tavaraa ulkomaille, jos itse ei viitsi vaivautua postiin. Suomikaupan suurin kilpailija ovat edelleen ulkosuomalaisten sukulaiset ja ystävät. Lähde: Apu 20/2008 2

4 1.1b Hokkaidon poromies Takeshi Onda on Japanin ainoa poromies. Hän lennätti poroja Suomesta Horonobeen Japanin pohjoiskärkeen 20 vuotta sitten. Nyt nousevan auringon maassa laiduntaa jo 260 pullean poron tokka. Kaikki alkoi, kun Onda elokuussa 1985 saapui Suomen Lappiin porotilalle, jonka omisti Unto Autto. Onda kysyi, voisiko hän jäädä opettelemaan poronhoitoa, ja Autto lupasi. Autto ihmetteli, kuinka nopeasti kielevä Onda oppi suomea: jo kolmessa viikossa tämä osasi sitä poromiehen tarpeiksi. Onda viipyi porotilalla vuoden verran ruokapalkalla ja oppi sinä aikana poronhoidosta hyvin paljon. En minä aluksi poroista ollut kiinnostunut vaan kotieläinten hoidosta yleensä. Olisin voinut ottaa sikoja tai lehmiä, mutta kun ne ovat niin tavallisia, Onda selittää ruokkiessaan porojaan Horonoben viimassa. Hän keksi porot mutta ei nähnyt niitä Japanin eläintarhoissa. Juuri siksi hän matkusti Lappiin, onhan Suomi japanilaisillekin joulupukin ja porojen maa. Lainoituksen saatuaan Onda osti kymmenen poroa vuonna Poroja on elänyt luonnonvaraisesti Venäjän nykyisin hallitsemalla Sahalinin saarella vähän pohjoisempana, mutta Japanissa poronhoitoa oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin ja liian etelässä. Japani on ilmastoltaan todella erilainen maa, ja sääolosuhteet vaihtelevat etelän subtropiikista pohjoisen lumihankiin. Pohjois-Hokkaido muistuttaakin hieman Lappia. Talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Kylmä tuuli puhaltaa Japaninmereltä Siperiasta asti, lämpötila on lähellä nollaa vielä vappunakin, ja polveileva maasto tuo mieleen Lapin vaarat. Täällä porot pärjäsivät, vaikka kesä voikin olla kuumempi kuin Lapissa. Vuonna 1991 Onda uskalsi hakea toisen erän poroja, ja John Nurmisen rahtilento toi peräti 180 poroa kerralla. Kuljetuksen suunnitteluun meni vuosi. Porot siirrettiin ensin autokuljetuksella Helsinki- Vantaan lentokentälle ja sitten kolmessatoista puuritilöistä tehdyssä kuljetuskontissa rahtikoneeksi muutettuun DC-10-lentokoneeseen. Porot saatiin terveenä Tokioon ja sieltä stressaavan karanteeniajan jälkeen Horonobeen. Nyt lihantuotanto pääsi vauhtiin. Ondan kotifarmilla 30 kilometrin päässä Horonoben kaupungin keskustasta majailee 200 poroa. Osa Ondan poroista asustaa kaupungin perustamalla turistifarmilla, joka suomalaisin silmin nähtynä on 3

5 täynnä erilaista krääsää. Horonoben poromaassa on supisuomalainen leipomo Tonttu, joulukuusia, amerikkalaistyylisiä joulupukkipatsaita, poronliha-misokastikesäilykkeitä ja paljon muuta. Piha-aitauksessa 60 poroa mulkoilee rauhallisesti satunnaisia turisteja ja lapsiperheitä. Porojen keskipaino on maallikon arvion mukaan korkeampi kuin suomalaisporoilla, tuleehan liikuntaa aitauksessa vähemmän. Suomen Lapissa elää legenda, jonka mukaan Takeshi Onda vuolee kultaa poroilla ja saa Japanissa kilolta saman kuin suomalainen tuottaja yhdestä ruhosta. Ei toki. Tämä on elämistä kädestä suuhun, ja ottamaani lainaa on vielä vähän jäljellä, hän muistuttaa. Onda sanoo saavansa poronlihasta noin 50 euroa kilolta, mikä on yli seitsemän kertaa enemmän kuin suomalaisten tuottajien saama vajaat seitsemän euroa kilolta. Onkohan poronhoito kasvava bisnes? Etelämpänä 800 kilometrin päässä Fukushiman ydinvoimala vuotaa vielä ainakin puoli vuotta, ja siksi riisinviljelylle ja vihannesmyynnille on asetettu voimalan lähialueilla rajoituksia. Pohjois-Hokkaido varmaankin mielletään tarpeeksi kaukaiseksi ja puhtaaksi elintarvikkeiden tuottajaksi Japanissa ja ehkä pian ulkomaillakin, missä japanilaistuotteiden puhtaudesta ollaan huolestuneempia kuin itse Japanissa. Ei katastrofi minun myyntiini ole mitään vaikuttanut. Bisnes on pientä, Onda vakuuttelee. Lähde: Helsingin Sanomat c Pakoputket paukkuen Turenkiin Moottoripyöräilyssä tärkeintä on matkan teko, mutta tänä heinäkuisena torstaina myös määränpää, Suviranta Janakkalan Turengissa. Siellä on jokaviikkoinen motoristien kokoontumisajo. Se on yksi suosituimmista ja kerää satoja motoristeja, sekä miehiä että naisia, eri puolilta Suomea. Suvirannan etuna on keskeinen sijainti, sillä sinne on lyhyt matka Turusta, Tampereelta, Helsingistä ja Lahdesta. Tuskin kukaan ajaa sinne moottoriteitä, vaan motoristit valitsevat mieluummin miellyttäviä, hyväpintaisia mutta mutkaisia pikkuteitä. Kello viiden jälkeen Suvirannan ympäristössä alkaa todellinen pärinä. Mäkeä alas ravintolan pihaan valuu pyöriä tasaiseen tahtiin kuin vettä letkussa. Kromi kiiltää ja pöly nousee. Suvirantaan ei pääse salaa, koska jo portilla on kaveri laskemassa tulijat. Tänä heinäkuisena 4

6 iltana saldo nousee yli viidensadan. Parhaimmillaan laskuriin on tullut merkintää. Vaikka tapahtumaa ei ole mainostettu kertaakaan, on paikalla aina paljon väkeä. Motoristien lisäksi paikalle tulee niitä, jotka haluavat ihailla pyöriä. Lähistöllä tuumitaan, että taitaa olla taas torstai, kun pärisee siihen malliin. Silloin koko kylä on kuin kepillä sekoitettu muurahaispesä. Tunnelma on vähän kuin hevosmarkkinoilla. Motoristit ovat yksilöitä. Sitä viestittävät erilaiset pyörät, niiden viritykset ja asut. Kokoontumisajoissa suvaitaan erilaisuutta, jopa arvostetaan sitä. Näissä ei myöskään kysellä ammatteja. Täällä kaikki ovat tasa-arvoisia. Jonkun pyörä saattaa aiheuttaa lievää kateutta, mutta jokainen paikallaolija on saanut toteutettua oman unelmansa. Jos ei ole unelmia, on elämä aika jämähtänyttä, sanoo 72-vuotias veteraanimotoristi, Janakkalasta kotoisin oleva Aimo Haavisto. Yhä useampi hankkii pyörän, kun täyttää 40 tai kun viisikymppiset on juhlittu. Aika monille käy nykyään niin, että kun on saatu rivitalo maksettua ja lapset kasvatettua, hankitaan moottoripyörä, Aimo tietää. Suuri osa on kuitenkin saanut pyöräilykipinän jo lapsena, kuten Tammelassa asuva Pekka Ali-Lekkala, joka oli enonsa kyydissä ensimmäisen kerran kolmivuotiaana. Kymmenisen vuotta sitten, viisikymppisenä, hän toteutti unelmansa. Nyt hän on tullut kokoontumisajoon samaisen enon, 89-vuotiaan Matti Perttulan kanssa, mutta heidän osansa ovat kuitenkin vaihtuneet. Mikä ihme saa ylhäisessä yksinäisyydessä ohjaustankoa kääntävät easy riderit kokoontumaan toistensa seuraan, ahtautumaan pienelle alueelle kerta toisensa jälkeen? Mehän olemme laumaeläimiä, sanovat monet. Kaikki eivät tee tuttavuutta toisten kanssa vaan nauttivat tunnelmasta. Outi Lehtorinne kävelee pyörien välissä yksin. Hän on ostanut Hondansa tänä kesänä eikä ole ajanut moottoripyörää aikaisemmin. Nyt hän totuttelee ajamiseen ja nauttii pärinästä. Se ääni kertoo vapaudesta ja riippumattomuudesta. Väkeä tulee ja menee koko ajan. Pakoputket paukkuvat. Se on musiikkia motoristien korville: pehmeää potpotusta ja kovaa ujellusta, korvia huumaavaa kimitystä, ulinaa ja jylinää. Lähde: Seura 32/2010; ( ) 5

7 1.1d Pärekorin uusi tuleminen Kun omat kädet eivät riitä, tarvitaan kantamisen avuksi jotakin. Varmaan varhaisimpia ihmisen keksintöjä oli valmistaa punomalla koreja kantamisen avuksi. Suomessa raaka-aine oli tietenkin puuta: keksittiin tehdä kori pitkistä puulastuista, päreistä. Punottu pärekori on rakenteeltaan erittäin luja, sen sanka ei katkea eikä pohja puhkea, vaikka korin latoisi täyteen tiiliä. Sammatissa toimii Katrilli-niminen yritys, josta on jo parikymmentä vuotta lähtenyt pärekoreja maailmalle. Alusta asti siellä on tehty hyvin yksinkertaisia pärekoreja perinteisellä tavalla. Yrityksen omistajat Thorbjörn Jansson ja Maria Mitts halusivat kuitenkin jotain uutta, ja niin he kokosivat työryhmän nuorista työntekijöistään. Yhteisten pohdintojen tuloksena syntyivät perinteisten korien rinnalle uudet käyttökorit. Nyt yrityksessä pyritään tekemään myös malleja, jotka sopivat paremmin nykyihmisen elämään. Päreestä tehty kori syntyy kokonaan käsityönä, ja työkaluiksi riittävät puukko ja sakset. Valmistustapa on monivaiheinen, ja siinä tarvitaan pitkää pinnaa. Thorbjörn Jansson kertoo, että pärekori valmistetaan punomalla, mutta ensin päreitä liotetaan vuorokausi. Aluksi punotaan pohja, sitten muokataan sivut ja päätetään päreet. Sen jälkeen korit puhdistetaan ja kuivataan. Lopuksi kuiviin koreihin kierretään koivusta sanka, joka ei todellakaan synny helposti. Raakaaine on edullista, mutta työlästä, ja se muuttuu sangaksi vasta usean työvaiheen jälkeen. Käsityöläinen on tavallaan tuotteensa vanki, sillä viikoittainen myyntikuorma on saatava täyteen, jotta yritys pyörisi. Vuosien varrella on huomattu, että koreja ostavat pääasiassa varttuneet asiakkaat. Erilaisia tapoja tuotteiden markkinoinnissa on kokeiltu, mutta aina on päädytty samaan: mukavinta ja tehokkainta on tavata asiakkaat toreilla ja erilaisissa tapahtumissa. Palautteenkin saa aina paikan päällä. Kauniit pärekorit innostavat monia itsekin kokeilemaan niiden tekoa, ja sitä varten on olemassa monenlaisia opaskirjoja. Jotta alkuperäiset työtavat eivät unohtuisi, julkaistiin elokuussa 2011 lastenkirja Pieni pärekorityttö. Kirja on paitsi tarina vaarinsa kanssa asuvasta tytöstä myös tietokirja siitä, miten pärekori vaihe vaiheelta syntyy. Kirjan tekijä, toimittaja Virpi Adamsson, kävi tapaamassa vanhaa pärekorintekijää Olavi Jäniskangasta Kankaanpäässä. Kuvat päre- 6 (Teksti jatkuu sivulla 11.)

8 1.1a Suomikauppa auttaa 1. Miksi Suomikauppa on perustettu? A Suomessa vierailevien ulkomaalaisten palvelemiseksi B Suomalaisten merkkituotteiden mainostamiseksi C Tuttujen tuotteiden saannin helpottamiseksi 2. Mitä Suomikaupan asiakkaan on hyvä muistaa? A Kaikkea tavaraa ei toimiteta joka päivä B Tulli saattaa takavarikoida elintarvikkeet C Myyjät eivät heti ehdi pakata kaikkea 3. Mihin Tuominen esimerkillään viittaa? A Kielitaidon tarpeellisuuteen B Nopean palvelun kannattavuuteen C Verkkosivujen monipuolistamiseen 4. Mikä kaupanpitäjille on ongelmana? A Suurten kauppaketjujen kilpailu B Tilojen vähäisyys C Tavaran viipyminen tukussa 5. Mitä Maltalle meneville lähetyksille aiemmin tapahtui? A Herkut saattoivat kummallisesti hävitä B Suklaa pilaantui matkan aikana C Makeisista perittiin ylimääräinen tullimaksu 6. Mikä erityisesti huolestutti Suomikaupan pitäjiä? A Tullin ja postin epäluotettavuus B Ulkosuomalaisten kaukaiset asuinpaikat C Joidenkin tuotteiden kohtalo 7. Miksi Suomikaupassa ei myydä olutta? A Sen kysyntään ei pystytä vastaamaan B Määräysten noudattamista ei voida taata C Alkoholinkäyttöä ei haluta edistää 7

9 8. Mikä rajoittaa Suomikaupan kasvua eniten? A Urheiluturistien harrastama salakuljetus B Japanilaisten mukaantulo markkinoille C Suomessa asuvien tuttavien avuliaisuus 1.1b Hokkaidon poromies 9. Mitä Takeshi Ondan Lapissa olosta sanotaan? A Hän hankki siellä itselleen ammattitaidon B Hän viipyi suunniteltua pidempään C Hän tienasi siellä melko hyvin 10. Miksi Onda aloitti poronhoidon? A Hän sai lahjaksi muutamia poroja B Hän oli jo hoitanut monenlaisia eläimiä C Hän halusi harvinaisia kotieläimiä 11. Miksi ensi yritys hoitaa poroja Japanissa oli epäonnistunut? A Rahoitus oli riittämätön B Alue oli väärin valittu C Toiminta oli liian pienimuotoista 12. Mitä porojen kuljetuksesta Japaniin kerrotaan? A Se myöhästyi aikataulusta B Se oli osalle poroista liian rankka C Se vaati paljon valmisteluja 13. Mitä mieltä tekstin kirjoittaja on turistifarmista? A Hän pitää sitä aika mauttomana B Hän ihastelee sen monipuolista tarjontaa C Hän on huolissaan porojen hyvinvoinnista 14. Miten Onda suhtautuu häntä koskeviin huhuihin? A Ne loukkaavat häntä B Hän nauraa niille C Hän kumoaa ne 8

10 15. Millaista poronlihan kysyntä on ollut ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen? A Se on kasvanut nopeasti B Se on pysynyt entisellään C Se on alkanut vähentyä 1.1c Pakoputket paukkuen Turenkiin 16. Mitä Suvirannasta kerrotaan? A Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella B Se on motoristien omistama paikka C Se on monille tuntematon paikka 17. Mitä kävijöistä kerrotaan? A Heidän käyttäytymisestään tulee valituksia B Heidän lukumääränsä tiedetään C Monet ovat liikkeellä ostomielessä 18. Mikä kokoontumisissa on tärkeää? A Että pyörä kerää paljon huomiota B Että saa pitää oma tyylinsä C Että ei poikkea liikaa joukosta 19. Mitä Pekka Ali-Lekkalasta sanotaan? A Hän kiinnostui pyöräilystä vasta aikuisena B Hän osallistui kokoontumisajoihin jo pienenä poikana C Hän toi mukanaan veteraanipyöräilijän 20. Mitä Outi Lehtorinteestä mainitaan? A Hän on ainoa naismotoristi B Hänellä on erikoinen pyörä C Hän pysyttelee omissa oloissaan 9

11 1.1d Pärekorin uusi tuleminen 21. Miksi koreja alettiin valmistaa nimenomaan päreestä? A Se pitää muotonsa kaikissa olosuhteissa B Puuta on helppo käsitellä C Se kestää raskaitakin taakkoja 22. Mitä teksti kertoo Katrillin tuotteista? A Ne on suunniteltu muualla B Niiden valikoimaa on laajennettu C Vanhoista malleista on jo luovuttu 23. Mitä Jansson kertoo pärekorin valmistusprosessista? A Siinä pitää edetä järjestelmällisesti B Moderneista työvälineistä on siinä apua C Viimeinen työvaihe on kaikkein nopein 24. Miten tuotteiden markkinointi hoidetaan? A Luotettavien jälleenmyyjien kautta B Tehtaan omasta myymälästä C Valmistajalta suoraan asiakkaalle 25. Miksi Pieni pärekorityttö -kirja mainitaan tekstin lopussa? A Se kertoo päreen monista käyttömahdollisuuksista B Se esittelee arvokasta kansanperinnettä C Se kuvaa yhteistyötä eri ikäpolvien välillä 10

12 korin teosta ovatkin oikeaoppisia, koska käsien asennot ja muut yksityiskohdat ovat Jäniskankaan työskentelystä otettujen kuvien pohjalta piirrettyjä. Lähteet: Ykkös-Lohja 4/2012; www/fi/rahoituksen_tuloksia/2011 ( ) Läs texten och svara sedan kort på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Pumpulienkelien Finlayson Tammerkosken teollisuusmaisema Tampereella on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Laajamittainen teollisuus alkoi kasvaa Tammerkosken partaalle 1820, kun skotlantilainen James Finlayson perusti sinne konepajan. Suomen puuvillateollisuus sai alkunsa kahdeksan vuotta myöhemmin, jolloin Finlayson otti valmistamansa koneet käyttöön ja ryhtyi puuvillatehtailijaksi. Vuonna 1836 Finlayson myi yhtiön kahdelle pietarilaiselle liikemiehelle Georg Adolf Rauchille ja Carl Samuel Nottbeckille. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta. Finlaysonin tehdasalueen vanhin rakennus on Kuusvooninkinen, joka valmistui Se oli Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus. Rakennus oli teknisiltä ratkaisuiltaan kansainvälistä huipputeknologiaa, ja kuusikerroksisena se oli todellinen pilvenpiirtäjä verrattuna ympäröivään rakennuskantaan. Sodat ja saneeraukset ovat Euroopassa tuhonneet monia tämäntyyppisiä rakennuksia, mutta Finlaysonin Kuusvooninkinen on säilynyt kansainvälisestikin merkittävänä teollistumisen alun monumenttina. Vuonna 1860 Finlaysonin johtoon tuli Wilhelm von Nottbeck, joka toimi tehtaan patruunana vuoteen 1890, kuolemaansa saakka. Hänen merkityksensä Finlaysonin ja myös Tampereen kaupungin kehittäjänä on suuri. Nottbeck tunnettiin patruunana, joka kantoi huolta työväestön hyvinvoinnista. Tehtaalla oli mm. oma koulu, kirkko, sairauskassa, palokunta, sairaala, orpokoti sekä paljon tehtaan järjestämiä tapahtumia ja harrastusryhmiä, joinakin aikoina jopa oma raha. Finlaysonin alue oli pitkään valtio kaupungissa. 11

13 1870-luvulla alueelle rakennettiin uusi suuri kutomorakennus. Kutomo nimettiin Plevnaksi, koska sen pystyttämisen aikaan Turkin sodassa kamppailtiin bulgarialaisesta Plevnan kaupungista ja taisteluissa oli mukana myös Finlaysonin puuvillatehtaan poikia. Plevnan suuri työsali oli pitkään Pohjoismaiden suurin, ja sinne mahtui kutomakonetta. Siellä sytytettiin myös ensimmäisenä Pohjoismaissa Thomas Alva Edisonin kehittelemä hehkulamppu. Sähkölampun nopea käyttöönotto Tampereella oli Finlaysonin tehtaanomistajan vanhimman pojan Carl von Nottbeckin ansiota. Hän työskenteli nimittäin insinöörinä Edisonin tehtaassa Amerikassa 1870-luvun lopulla, eli juuri silloin kun Edison keksi sähkölampun tuotantomenetelmän. Edisonin rakentaessa ensimmäistä sähkölaitosta New Yorkiin Carl von Nottbeck sai uhkarohkean idean: miksei rakennettaisi sähkövalaistusta myös Finlaysonille. Niinpä sitten Suomessa sähkövalon epäilijät jäivät varjoon, kun tehtaan kutomosalissa sytytettiin 150 hehkulamppua Finlayson oli sähkövalon hyödyntämisessä todellinen edelläkävijä. Vain neljä Euroopan kaupunkia, Pariisi, Strasbourg, Milano ja Lontoo, ehtivät sytyttämään sähkövalonsa ennen Tamperetta. Finlayson toi teollisen perinteen mukana Tampereelle asukasmäärän huiman nousun, tuhansia työpaikkoja ja asuntoja, sähkövalon, ja kerrotaan rautatien ja viemärilaitoksenkin syntyneen tehtaan painostuksesta luvulla Finlaysonin palkkalistoilla oli noin 60 % kaupungin tehdas- ja käsityöläisistä. Heistä yli puolet oli naisia ja kolmannes alle 15-vuotiaita lapsia. Finlaysonin tehdas oli pitkään suomalaisen teollisuustoiminnan esikuva, suurin yritys ja merkittävin työllistäjä. Vuonna 2010 ilmestyi entisen finlaysonilaisen Mikko Lavijärven esikoisromaani Pumpulienkeli Anna. Teos kertoo 1880-luvun Tampereesta: tehdas hallitsi kaupunkia, patruuna Nottbeck hallitsi tehdasta. Kirjan sankaritar Anna on orpo tyttö, joka tulee pumpulitehtaalle töihin 14-vuotiaana. Siihen aikaan oli tavallista, että töihin tultiin jo tuossa iässä. Tehtaalle pääseminen oli kuin lottovoitto, ja nimenomaan Finlaysonia pidettiin hyvänä paikkana hankkia elanto, Lavijärvi kertoo. Vaikka tehtaantyöläisiä pidettiinkin etuoikeutettuina, pumpulityttöjen työ oli sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Työpäivät kestivät aamukuudesta iltakuuteen. Ihmiskäden merkitys oli valtavan 12

14 suuri. Pienetkin virheet näkyivät kankaassa, ja yksittäisen kutojan tai kehrääjän vastuu tuloksesta oli suurempi kuin nykyään. Lähteet: ( ); ( ); ( ); ( ); a) Vilka saker gjorde byggnaden Kuusvooninkinen speciell? (2 saker) b) På vilka sätt var Wilhelm von Nottbecks verksamhet betydelsefull? c) Vad är väveriet Plevna känt för? (2 saker) d) Hur kom det sig att elbelysningen lanserades så tidigt i Tammerfors? e) Vad var positivt respektive negativt med att arbeta på Finlaysons bomullsfabrik? 13

15 2 RAKENTEET JA SANASTO Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 45) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Otto-pupu orrella Velkuan Palvan saaressa pienessä kanalassa asuu kääpiökani, joka on leimautunut kanakavereihinsa. Otto-pupu huolii 26 ainoastaan kanojen ruokaa, ja se istuu kanakavereidensa vieressä kapealla orrella ja hautoo niiden munia. Otto-pupun tarina alkoi, kun se syntyi maataloon Sastamalan Häijään kylässä. Samassa talossa kasvatettiin silkkikanoja, ja pupupoika tutustui 27 jo elämänsä ensi metreillä. Samaan aikaan velkualainen Kuusisen perhe halusi hankkia pihavajaansa kanoja. Niinpä Häijäästä 28 yhdeksän silkkikanan poikasta ja yksi kukko. Isäntä kysyi, emmekö voisi ottaa vielä yhden pupunkin, ja mehän otimme, naurahtaa perheen isä Ville Kuusinen. Kun kanat ja kani saapuivat Palvan saareen, ne pantiin asumaan samaan ka- 26. A ruoastaan B ruoakseen C ruokansa 27. A kanoihin B kanoille C kanoilta 28. A vietiin B kasvatettiin C haettiin 14

16 nalaan. Kuusisen 29 tähän rohkaisi se, että alkuperäinen kasvattaja oli täysin varma, 30 kääpiökani tulee toimeen kanojen kanssa. Oton ensimmäinen kanamainen piirre ilmenikin hyvin pian. Otto ei nimittäin suostunut 31 porkkanoita, kaalia tai muita jänöjussien herkkuja. 32 kelpasi vain sama ruoka, mitä kanatkin söivät. Otto-pupun kanamainen käytös ei rajoittunut vain kananrehun 33. Aikansa se seurasi kanakavereidensa muninta- ja hautomistouhuja, kunnes se nähtävästi oivalsi jotakin ja rupesi itsekin hautomaan! Niin sen sitten kerran nähtiin makaavan munien päällä täysin 34. Kanoillekin tämä 35 sopivan erinomaisesti, sillä sen jälkeen Otto on loikannut tuon tuostakin hautomaan. Eräänä kesäisenä yönä, kun kanat nukkuivat orrellaan, Otto-raukka makasi yksin kauempana olevan pöydän päällä. Se tunsi varmaan olonsa 36, sillä se sai päähänsä hypätä orrelle kanojen viereen. Kun se oli tarpeeksi monta kertaa yrittänyt ja pudonnut, se oppi viimein 37. Ensin se nousi takajaloilleen 29. A mukaan B mieleen C tapaan 30. A mutta B että C vaikka 31. A syödä B syömään C syömällä 32. A Sille B Siihen C Sitä 33. A popsimista B popsimiseksi C popsimiseen 34. A tyytyväinen B tyytyväiseksi C tyytyväisenä 35. A tunsi B tuntui C tiesi 36. A yksinäiseen B yksinäiselle C yksinäiseksi 37. A oikean tekniikan B oikea tekniikka C oikeasta tekniikasta 15

17 seisomaan, kurkotti etutassut orren reunalle ja ponnisti sitten varovasti 38 kapean orren päälle mahdollisimman hyvään tasapainoon. Nyt kun Otto on oppinut keinon pysyä orrella, se 39 enää lainkaan öitään yksin. Otolla on kuitenkin jäljellä myös aitoja pupun vaistoja. Kun kanalaan ilmaantuu vieraita ihmisiä, Otto loikkaa vauhdilla munintapesän alaosaan ja tunkee päänsä 40 pesän alle. Valkoinen takapuoli hohtaa kuin lumipallo, mutta pupu luulee olevansa 41 näkymättömissä. Tämä on hämmästyttävä juttu ja voisi melkein 42 oppikirjoihin, innostuu Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja Seppo Turunen, kun hän kuulee Otto-kanista. Hänen mukaansa 43 on leimautumisesta, jossa nuori kani on joutunut riittävän nuorena kanojen joukkoon. Otto tuskin enää alkaisi käyttäytyä lajitoveriensa tavoin, vaikka sellaiseen seuraan pääsisikin. Eikä sitä 44 kannata toisten pupujen seuraan laittaakaan. Ei kanojen seurassa olemisesta ole sille 45 haittaa. 38. A tassuillaan B tassuistaan C tassuihinsa 39. A ei vietä B ei osaa C ei voi 40. A piilosta B piilossa C piiloon 41. A kaikkiaan B kokonaan C keskenään 42. A päättyä B päätyä C päästää 43. A aihe B näyte C kyse 44. A yhä B enää C vielä 45. A mitään B jotakin C mikään Lähde: Turun Sanomat

18 A. 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på finska på samma konceptpapper. Välj en uppgift ur grupp A och en ur grupp B. Följ de instruktioner som ges för uppgifterna. Kom ihåg att skriva med tydlig handstil. Numrera båda texterna, räkna antalet ord för vardera texten och ange det efter texterna. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 Ditt sällskapsdjur är försvunnet. Skriv en annons till Karkulaiset.fi där du anmäler att djuret är försvunnet. Beskriv djuret och ange när och var det försvann. Ge dina kontaktuppgifter. ELLER 3.2 Din skola ordnar en basar för att samla in pengar till en vårutflykt. Du har fått i uppdrag att skriva om arrangemangen för basaren i skolans nättidning. B. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 En av dina favoritartister ska uppträda på din hemort. Skriv en kort presentation av artisten på Facebook och försök locka dina vänner till tillställningen. ELLER 3.4 Du har fått sommarjobb på lokaltidningen på din hemort. Du har fått i uppdrag att skriva en kort artikel där du framför ungdomars åsikter om fritidsverksamheten. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1/0 p. x 1 20 p / p / p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hölmöläistarinoita.............................. 5 Tyttö kotimiehenä (kansansatua mukaellen)........ 5 Rahakaapin oven vartiointi (kansansatua

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009 Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot