KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ. Maastotietoa vuonna HISSILLÄ omalle kiinteistölle. Esittelyssä TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ. Maastotietoa vuonna 2030. HISSILLÄ omalle kiinteistölle. Esittelyssä TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS"

Transkriptio

1 MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2015 Maastotietoa vuonna 2030 HISSILLÄ omalle kiinteistölle Esittelyssä TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ

2 TÄSSÄ NUMEROSSA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2015 Maastotietoa vuonna 2030 HISSILLÄ omalle kiinteistölle SISÄLTÖ 1/2015 Esittelyssä TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS 3 PÄÄKIRJOITUS Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toimintaan. Osallistumalla aktiivisesti saamme tietoa kehityksestä muualla. 4 AJANKOHTAISTA MITPA HELPOTTAA TOIMIALAN VIRASTOISSA ASIOIVIEN ELÄMÄÄ Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus (Mitpa) aloitti työnsä etsimällä hallinnonalalta yhteentoimivia järjestelmiä ja päällekkäistä toimintaa. MAAILMANLAAJUISTA HARMONIAA HAKEMASSA Kansainväliset hankkeet pyrkivät edistämään yhdenmukaisia paikkatietoaineistoja. Pohjoismaat ovat keskittyneet tuomaan yhteisen näkemyksen esiin EU:ssa. MILLAISTA MAASTOTIETOJÄRJESTELMÄÄ TARVITSEMME VUONNA 2030? Tuoreen selvityksen mukaan maastotietojen ytimeen kuuluvat tulevaisuudessa nykyaineistojen lisäksi ainakin kuntien suurimittakaavaiset maastotiedot. TONTTEJA KOLMESSA KERROKSESSA Keskusta-alueilla rakennukset kurkottavat korkeuksiin. Vuoden 2017 alusta lähtien kiinteistöjä saatetaan voida muodostaa niin maan alle kuin maan päällekin. 8 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ 16 LYHYESTI 18 FAKTA OM LANDET Mitpa underlättar livet I hopp om att finna global harmoni Varför behövs tredimensionell fastighetsbildning? Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen tietoja, tuotamme karttaaineistoja, huolehdimme lainhuudoista ja kiinnityksistä, kehitämme tietojärjestelmiä sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta ja soveltamista. Maanmittauslaitoksen asiakaslehti Tietoa Maasta. Julkaisija Maanmittauslaitos. Päätoimittaja Pirkko Yliselä toimitus Suvi Staudinger, Amie Aalto käännökset Maria Soininen ulkoasu Pekka Jussila painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkojulkaisu). Jakelu, osoitteenmuutokset ja tilaukset Maanmittauslaitos, Viestintä, Ilari Räsänen, , fi, PL 84, HELSINKI. Kannen kuva Ari Hallami, kuvassa Heli Ursin Painotuote PEFC/ TIETOA MAASTA 1/2015

3 Kansainvälinen yhteistyö yhä tärkeämpää Kansainvälinen kehitys vaikuttaa maanmittaus- ja paikkatietoalan kehitykseen sekä suoraan että välillisesti. Euroopan Unionin komissio haluaa entistä enemmän vaikuttaa siihen, minkälaisia paikkatietoja koko unionin alueelta kerätään. EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijaintitietojen kysyntä kasvaa. Kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvä, valtioiden rajat ylittävä tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. Tutkimustoiminta on luonnostaankin kansainvälistä. Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät laajempaa osallistumista yhteisten tavoitteiden määrittelyyn, standardointiin ja muuhun yhteistyöhön. YK:n alaisuuteen perustettu Global Geospatial Information Management -elin tuo paikkatiedot globaalisti vihdoin poliittiselle tasolle. Tavoite on luoda maailmanlaajuinen, yhteinen visio paikkatiedon hallintaan. Paikkatiedolla johtamisen merkitys tulee korostumaan. Tämä kaikki vaikuttaa yhä enenevässä määrin Maanmittauslaitoksen toimintaan. Kansainvälisen yhteistoiminnan laajeneminen on myös yhä merkittävämpi osa Maanmittauslaitoksen muuttuvaa toimintaympäristöä ja tehtäväaluetta, vaikka kansainvälinen toiminta on jo pitkään ollut osa laitoksen normaalia jokapäiväistä toimintaa. Vuoden 2015 alusta Geodeettisen laitoksen laajasti kansainvälinen tutkimustoiminta tuli osaksi Maanmittauslaitosta. Kansainvälisen tutkimustoiminnan ja tutkimusyhteistyön verkostojen kautta saamme varmasti paljon uusia ajatuksia ja tuulia myös laitoksen toiminnan kehittämiseen. Maanmittauslaitoksen kansainvälisessä toiminnassa pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön lisäksi tärkeää on ollut Euroopan Unionin ja koko Euroopan alueen käsittävä yhteistyö. Laitosten väliset aie- ja puite- sopimukset määrittelevät yhteistyön sisällön ainakin pohjoismaisella ja lähialuetasolla. Poliittisen tason toiminta tapahtuu nykyisin EU:n lisäksi globaalisti. Osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön eri foorumeilla saamme tietoa kehityksestä muualla. Yhteistyöllä voimme vaikuttaa paikkatietoalaa koskeviin päätöksiin. Verkostoituminen helpottaa tiedonsaantia ja yhteydenotto suoraan kollegoihin eri maissa nopeuttaa toimintaa. Muun muassa Maastotietokannan uudistamisselvityksessä on vertailtu eri maiden ratkaisuja ja pyritty sitä kautta hahmottamaan millainen ratkaisu Suomessa olisi paras vaihtoehto. Todennäköistä on, että Suomessa maastotietojärjestelmän kehittämisessä hyödynnetään paljonkin muualla maailmassa valittuja ratkaisuja, mutta Suomen oloihin sopeutettuina. Tärkeää on myös suomalaisen paikkatieto-osaamisen esittely kansainvälisillä foorumeilla. Tähän tietenkin kaikkien paikkatietoalan toimijoiden kannattaisi panostaa entistä enemmän harvaa tullaan kotoa hakemaan tässäkään asiassa. Heli Ursin toimii kansainvälisten asioiden päällikkönä Maanmittauslaitoksessa. TIETOA MAASTA 1/2015 3

4 AJANKOHTAISTA STRATEGIATYÖN TULOKSIA: TAVOITTEENA ON SUUNNANNÄYTTÄJYYS kuvitus: Vesa-Matti Juutilainen Kun Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tietotekniikka päätettiin syksyllä 2013 yhdistää, käynnistyi projekti selvittämään ja toteuttamaan siirtoa. Projektin käytännön toteutuksesta vastasi Maanmittauslaitos. Samanaikaisesti mietittiin, miten organisaatioiden johto hitsattaisiin yhteen niin, että yhteinen tulevaisuus näyttäisi kaikille samalta. Johto pystyisi kolmessa organisaatiossa ohjaamaan muutosta samansuuntaisesti, kun yhteinen tavoite oli kaikkien tiedossa ja yhteisesti hyväksymä. Päätettiin käynnistää kolmen organisaation yhteinen strategiaprojekti, Maanmittauslaitos MAASTA MAAPALLOON Maanmittauslaitoksen uusi toiminta-ajatus on: tietoa, palvelua ja tutkimusta Maasta. Sana Maasta kattaa sisälleen ajatuksen maasta avaruuteen, sillä nykyisen Paikkatietokeskuksen tehtäväkenttään kuuluu myös avaruustutkimus. Erityisesti Tietotekniikan palvelukeskus Mitpa haluaa tarjota tehokkaita ja luotettavia toimialakohtaisia IT-palveluja. Myös sähköinen asiointi on Maanmittauslaitoksen tavoitteena. Maanmittauslaitoksen visiona on olla vuonna 2020 suunnannäyttäjä. Suunnannäyttäjyys rakentuu kolmesta osiosta, kertoo strategiaprojektin vetäjänä toiminut kehitysjohtaja Pekka Halme Maanmittauslaitoksesta. Vastaamme kattavasti Suomen kiinteistö- ja maastotietojärjestelmästä. Toiseksi, olemme kansainvälinen edelläkävijä paikkatietoalan tutkimuksessa. Kolmanneksi, tuotamme ajantasaiset ja yhteentoimivat sähköiset palvelut kaikissa toimialan ydintoiminnoissa. UUDET ARVOT OHJAAVAT Strategiatyö tuotti myös uudet arvot. Näitä ovat halu palvella, luotettava kumppani, rohkeus ja kyky uuden luomiseen sekä erilaisina yhdessä. Arvot näkyvät Maanmittauslaitoksen toiminnassa siten, että tuotamme toimivia palveluja, tutkimme luotettavasti ja eettisesti, olemme puolueettomia asiantuntijoita ja toimimme yhteiskuntavastuullisesti. Jaamme tietoa avoimesti ja luomme vahvoja kumppanuussuhteita, kuvaa viestintäjohtaja Pirkko Yliselä. Verkostoidumme ja teemme vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa uusien ideoiden ja osaamisten löytämiseksi, toimimme alan ajatusjohtajana ja kehitämme ketterästi uusia sovelluksia ja teknologioita. Haluamme, että Maanmittauslaitos näkyy asiakkaille yhtenäisenä ja että yhteistyö asiakkaiden ja kumppanien kanssa jatkuu entistä parempana, Yliselä #MMLarvot PETRI KORPINEN NIMITETTY YLIJOHTAJAKSI Varatuomari Petri Korpinen, 43, on nimitetty Maanmittauslaitoksen ylijohtajaksi alkaen. Hän toimii pääjohtaja Arvo Kokkosen ensimmäisenä sijaisena. Petri Korpinen toimi aikaisemmin Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ylijohtajana kolme viimeistä vuotta. Tämän vuoden alussa Tiken tietotekniikkapalvelut siirrettiin Maanmittauslaitoksen Tietotekniikan palvelukeskukseen (Mitpa) ja tilastopalvelut Luonnonvarakeskukseen (Luke). Ylijohtajan valinnassa painottui erityisesti muutoksen johtaminen. On ilo olla mukana kehittämässä ja johtamassa Maanmittauslaitosta yhdessä palvelujen käyttäjien, yhteistyökumppaneiden ja henkilöstön kanssa, sanoo Petri Korpinen. Uusi Maanmittauslaitos on innovatiivinen ja tulevaisuuteen suuntautunut organisaatio. 4 TIETOA MAASTA 1/2015

5 TEKSTI: TERO PYLKKÄNEN POLUN ALKU SEIKKAILU SUOMEN YMPÄRI Kymmenen vuotta sitten kun valmistuin erä- ja luonto-oppaaksi, niin pitkät vaellukset olivat minun juttu. Vaellukset joissa pääsee mittaamaan omia äärirajoja fyysisesti. Tuon kymmenen vuoden aikana olen tehnyt paljon eripituisia vaelluksia, kaikkina vuodenaikoina. Seuraava vaellukseni tulee olemaan isoin ja haastavin. Huhtikuussa 2015 starttaa vaellukseni joka kulkee nimellä Seikkailu Suomen ympäri. Vaelluksen aikana kulutan, vaelluskenkiä neljä paria, retkiruokaa 450 pussia, sukkia 40 paria. Siinä muutamia lukuja matkastani. Kokonaiskestosi tulee 38 viikkoa ja kilometrejä kertyy noin Vaelluksesta haaveilun aloitin noin viitisen vuotta sitten. Silloin elättelin toiveita, että saisin jakaa tämän vaelluksen jonkun kanssa. Jo nopeasti jouduin toteamaan, että se taitaa jäädä toiveeksi. Viime kesänä tein kuitenkin päätöksen seikkailun toteuttamisesta, ja olen siitä saakka suunnitellut vaellustani. Etukäteen en osannut arvata kuinka paljon tunteja suunnittelu vie. Vaikka reissun alkuun on vielä yli neljä kuukautta, niin tiedän ajan olevan todella kortilla suunnittelun osalta. Suurimman osan ajasta vie reittisuunnitelma. Kartoiksi valitsin Maanmittauslaitoksen 1: maastokartan, joka on riittävän tarkka tämänkaltaiseen vaellukseen. Reittini kulkee hyvin pitkälle merkattuja reittejä pitkin, ja ainoastaan Lapissa kuljen merkattujen reittien ulkopuolella erämaissa. Yritän välttää autoteitä mahdollisimman paljon matkan varrella, mutta varsinkaan Etelä-Suomessa se ei ole mahdollista. Maanmittauslaitos innostui seikkailustani. Iso kiitos siitä, että se lähti tukemaan vaellustani. Minulla on käytössäni 153 maastokarttaa vaellustani varten. Reitin suunnittelun aloitin jo elokuussa, jolloin aloin tutkia mielenkiintoisia vierailukohteita. Tällä tavalla saan punaisen langan reitilleni. Kun olin saanut nämä vierailukohteet kartalle, niin lopullisen reitin suunnitteleminen oli helppoa. Ainoan vaikeuden asetti aikataulu. Koska aika ei millään riitä kaikissa kiinnostavissa kohteissa vierailuun, jouduin niitä hieman karsimaan. Nyt olen jo viimeistelyä vaille valmis reittisuunnitelmani kanssa. Viikkorytmini jakautuu seuraavasti: kuusi päivää vaellusta ja yksi päivä lepoa. Kaikki vaelluspäivät tulen yöpymään teltassa ja lepopäiviksi vuokraan majoituksen, jossa voi huoltaa varusteita. Olen myös kutsunut muita ihmisiä vaeltamaan kanssani lyhyempiä etappeja ja jonkin verran kiinnostusta on ollut. Mikäli sinua kiinnostaa lähteä vaeltamaan päiväksi tai pidemmäksi ajaksi, niin ole yhteydessä, jotta voin toimittaa tarkan reittisuunnitelman ja aikataulun vaelluksestani. VIERAS- KYNÄ SEURAA SEIKKAILUANI KIINTEISTÖT VOI NYT VAIHTAA VERKOSSA Maaliskuusta lähtien Kiinteistökaupan verkkopalvelussa voi myös laatia vaihtokirjoja sekä hakea yhteiskiinnityksiä. Yhteiskiinnityksessä omistaja tai hänen valtuuttamansa pankki hakee kiinnitystä esimerkiksi kahteen kiinteistöön. Yhteiskiinnityksen vahvistaminen edellyttää tiettyjä seikkoja, jotka kirjaamisviranomainen tarkistaa hakemuksen yhteydessä. Verkkopalvelussa yhteiskiinnitys tulee automaattisesti vireille, kertoo kehityspäällikkö Kaisa Haaksiluoto. Verkossa tehtävässä vaihdossa kaksi kiinteistönomistajaa voi vaihtaa kiinteistöt, määräalat tai määräosat keskenään tai esimerkiksi kiinteistöstä määräalaan. Vaihdossa voidaan käyttää myös välirahaa, joka voi rahan lisäksi olla myös tavaraa vaikkapa vene, Haaksiluoto sanoo. Myös sähköisen vaihdon yhteydessä lainhuuto tulee automaattisesti vireille. TIETOA MAASTA 1/2015 5

6 TIETOA MAASTA Mitpa helpottaa toimialan virastoissa asioivien elämää TEKSTI: LEA KUJANPÄÄ KUVA: RIKU NIKKILÄ Entä jos kertakirjautuminen riittäisi? Jos kaavakkeelle kerran annettu tieto kulkisi viranomaiselta toiselle aina tarvittaessa. Ajan ja rahan säästämiseksi syntyi Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus Mitpa. Geodeettinen laitos ja osa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tikestä yhdistettiin Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alusta. Yhdistymisen tavoitteena oli tehostaa toimintaa ja luoda entistä parempia mahdollisuuksia tietotekniikan ja paikkatietoaineistojen hyödyntämiselle. Tiken IT-palvelukeskustoiminnot sekä Maanmittauslaitoksen ICT-tuotantopalvelut ja sovelluspalvelut yhdistettiin uudeksi hallinnonalan IT-palvelukeskukseksi. Tälle uudelle toimintayksikölle annettiin nimeksi Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus, tuttavallisemmin Mitpa. Eroon päällekkäisyyksistä Mitpa tuottaa toimialasidonnaisia tietotekniikan palveluja Maanmittauslaitokselle, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille sekä muille julkisille tahoille. Keskiössä ovat kolme ministeriön toimialaa: maa- ja elintarviketalous, metsätalous sekä maanmittaus ja tietovarannot, johon keskeisenä kuuluvat paikkatiedot. Mitpan tehtävänä on kehittää ja ylläpitää toimialasidonnaisia sovelluksia ja tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä infrapalveluja. Näihin kuuluvat esimerkiksi Eviralle tuotetut eläinvalvonnan järjestelmät, Maville tehdyt viljelijätukiin liittyvät maksatus- ja hakujärjestelmät sekä Maanmittauslaitoksen kiinteistötieto- ja maastotietojärjestelmät. 6 TIETOA MAASTA 1/2015

7 Tämän vuoden suurin tavoitteemme on löytää Mitpan vahvuudet palvelutuotannossa, jotta pystymme hyödyttämään asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Mitpan ylijohtaja Marja Rantala. Me etsimme hallinnonalaltamme yhteen toimivia järjestelmiä ja palveluita. Näin voimme löytää myös päällekkäistä toimintaa. Kun eri virastot eivät toimi päällekkäin toisistaan tietämättä, tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Kuulostaa yksinkertaiselta. Onko se? Ei käytännössä, toteaa Rantala. Järjestelmiä on valtavasti, ne ovat kaikki erilaisia ja niiden elämänkaari on eri vaiheessa. Mutta kun valtionhallinnon eri toimijoita yhdistettiin, näitä päästään nyt käymään läpi. Asiakkaan parhaaksi Vaikka järjestelmiä tuotetaan myös virastoille, kaiken lähtökohtana on viime kädessä asiakas. Vaikka muutokset eivät tapahdu sormia napsauttamalla, pitkällä tähtäimellä hyödyt tulevat näkymään asiakkaalle. Sähköinen asiointi on helpompaa, kun mukana on esimerkiksi sähköinen karttapalvelu. Mitä sitten voisi olla paljon puhuttu yhteen toimivuus? Rantala loihtii silmien eteen vision viljelijästä, joka asioi Maanmittauslaitoksen kanssa lohkomista tarvitessaan ja joka tarvitsee Maaseutuviraston hakemuslomakkeita ja järjestelmiä. Hän kirjautuisi sähköiseen järjestelmään kerran ja sen jälkeen kaikki hänen tarvitsemansa palvelut olisivat saman tien saatavilla. Kaikki viranomaiset, joiden kanssa hänen tarvitsee asioida vaikkapa kesämökkitonttia hankkiessaan, olisivat klikkauksen päässä. Lainhuudot, lomakkeet, kaikki! Ja jos jokin tieto on jo jollain viranomaisella ja samaa tietoa tarvittaisiin toisen viranomaisen kanssa, ei samoja asiapapereita tarvitsisi täyttää yhä uudelleen ja uudelleen. Tieto kulkisi yksinkertaisemmin. Tällaiset palvelut eivät toki koske pelkästään meidän toimialaamme, vaan me ajamme näitä yhdessä muiden julkisia palveluja kehittävien tahojen kanssa. Tietoturva puhuttaa Tietoturvaan liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet entisestään ja niiden on oltava koko ajan läsnä palveluja rakennettaessa. Palvelunestohyökkäykset eivät ole tuntemattomia Maanmittauslaitoksessakaan. Sähköisiä palvelujamme ja järjestelmiämme on turvallista käyttää, mutta meidän on oltava koko ajan askeleen edellä, Rantala muistuttaa. Olemme varautuneet monenlaisiin skenaarioihin ja pääsemme nopeasti jyvälle, jos jotain ei-toivottua tapahtuu. Meillä on oltava ajantasaiset menettelyt siltä varalta, että järjestelmiimme kohdistuu hyökkäyksiä. Ne eivät saa kaataa koko järjestelmää. Yhteistyö on tässäkin erittäin tärkeää, sillä kukaan ei pärjää yksinään. Toiminta käyntiin vauhdilla Noin 300 asiantuntijan Mitpa on vasta aloittanut toimintansa, mutta se on suuntautunut jo tarmokkaasti sähköisen asioinnin parantamiseen ja paikkatiedon laajempaan hyödyntämiseen. Toimintamme on lähtenyt hyvin käyntiin ja osaaminen on hyvällä tasolla, Marja Rantala iloitsee. Meidän pitää nyt päästää irti vanhasta ja löytää uudenlainen tapa toimia, kuitenkin vanhaa hyödyntäen. Henkilöstöllämme on kovia odotuksia! Kalenterit ovat täyttyneet jo pitkälle eteenpäin, joten ajan löytäminen aivoriihille on vaikeaa. Tekemistä on paljon, mutta niin on myös innostusta. Entä millainen on ylijohtajan unelma Mitpasta? Se, että me tulemme olemaan aidosti hyvä palveluorganisaatio ja kumppani, jolla on selkeä toimintakenttä ja joka tuottaa lisäarvoa veronmaksajille. Ei yksin aika, ei yksin yhteistyökumppanit, ei yksin Mitpa. Mutta ne kaikki yhdessä. MITÄ MITPALLE MERKITSEVÄT INFO Kustannustehokkuus Kehittämämme ratkaisut tehostavat asiakasvirastojen toimintaprosesseja. Läpinäkyvyys Meihin voi luottaa. Pidämme palvelulupauksemme ja teemme avointa yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Osaamisen kasvaminen Meidän joukkueellamme on vahva perusosaaminen sekä tahto ja kyky nähdä kasvun paikkoja. Lisää osaamista hankitaan ja omaksutaan hyvin nopeasti. Kehittämismahdollisuuksien paraneminen Maanmittauslaitoksella, Geodeettisella laitoksella ja Tikellä on ollut vahvaa projektiosaamista. Kun nämä laitettiin yhteen, kehittämismenetelmien osaamisemme kolminkertaistui. Synergiahyödyt Tehtävämme on näiden löytäminen ja edelleen tuotteistaminen. Sähköisten palveluiden parantaminen Palvelumme ei ole itsetarkoitus vaan sen tehtävänä on toimia taustalla. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Byrokratia Turhaa asioiden pyörittelemistä ei tarvita, mutta kaikki byrokratia ei ole pahasta. Tarvitsemme hyviä hallintokäytänteitä, selkeää vastuunjakoa ja vastuun ottamista. Olemme luopuneet jo paljosta turhasta byrokratiasta. Vastuuta emme kuitenkaan pakene. TIETOA MAASTA 1/2015 7

8 TIETOA MAASTA Digitalisoituminen kasvattaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. TEKSTI: KATRI ISOTALO KUVAT: ARI HALLAMI 8 TIETOA MAASTA 1/2015

9 Taitettavien karttojen maailmassa riitti, kun sai käteensä kiinnostuksen kohteena olevan valtion painotuotteen, joka ei ollut kovin monen vuoden takaa. Toisin on nyt. Ajantasainen kartta-aineisto halutaan lomamatkalla kännykkään, yhdisteltäväksi markkinatutkimuksiin tai liikenneverkkoihin tai ympäristön tilan seurantaan ja tuhansiin muihin sovelluksiin. Paikkatietoaineistoja pyrkii saamaan yhteensopivaksi monta kansainvälistä järjestöä ja hanketta. Maanmittauslaitoksen kansainvälinen toiminta on painottunut viime vuosina Euroopan unioniin ja Euroopan maanmittauslaitosten EuroGeographics-järjestöön. TIETOA MAASTA 1/2015 9

10 KANSAINVÄLISELLÄ YHTEISTYÖLLÄ PYRITÄÄN EDISTÄMÄÄN YHDENMUKAISIA PAIKKATIETOAINEISTOJA. Euroopan unionin lainsäädäntö, ennen kaikkea Inspire-direktiivi (Infrastructure for Spatial Information in Europe) ei jätä yhteistyötä vapaaehtoisuuden varaan. Inspiren tavoitteena on paikkatietojen EU:n laajuinen yhteentoimivuus, tietojen käytön ja viranomaisyhteistyön lisääminen sekä monipuolisten kansalaisille tarkoitettujen palvelujen synnyttäminen vuoteen 2020 mennessä. EU on ehkä hieman yllättäen lisännyt myös pohjoismaista yhteistyötä, sillä 25 miljoonaa eurooppalaista edustavilla kannanotoilla on selvästi enemmän painoarvoa kuin yhdelläkään Pohjoismaalla yksinään. Euroopan ulkopuolella Maanmittauslaitos on mukana muun muassa YK:n paikkatietotoiminnassa ja osallistuu alan järjestöjen toimintaan ja konferensseihin. Geodeettisen laitoksen yhdistyminen Maanmittauslaitokseen on tuonut kansainvälisyyteen uusia ulottuvuuksia tutkimusyhteistyön muodossa. Kansainvälinen verkosto on kasvanut muun muassa Euroopan avaruusjärjestö ESA:lla ja Etelämannertutkimuksen tieteellisellä komitealla. Standardeja ja innovaatioita Kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään edistämään esimerkiksi paikkatietoaineistojen yhdenmukaistamista, jotta eri maissa kerättävät tietoaineistot olisivat mahdollisimman helposti mahdollisimman monen käytössä. Tätä työtä tehdään pääasiassa valtiollisten organisaatioiden kesken. Toisaalta yhteistyöllä haetaan myös uusia ajatuksia omaan toimintaan. Seuraamme millaisia innovaatioita maailmalla on tehty ja voisimmeko mekin hyödyntää niitä. Esittelemällä osaamistamme kansainvälisillä foorumeilla voimme lisäksi vahvistaa kuvaa Suomesta ja Maanmittauslaitoksesta teknologisesti kehittyneenä ja innovatiivisena toimijana, kertoo Maanmittauslaitoksen kansainvälisten asioiden päällikkö Heli Ursin. Yhteensopivuutta edistävistä hankkeista merkittävin on European Location Framework, jonka taustalta löytyvät sekä Euroopan komissio että maanmittauslaitosten yhteistyöjärjestö EuroGeographics. Tässä vuonna 2013 käynnistyneessä laajassa EU-rahoitteisessa hankkeessa kehitetään kansallisia Inspire-yhteensopivia palveluja, joilla voidaan hakea sekä visuaalista karttakuvaa että paikkatietoja eri tiedontuottajien aineistoista. Yhteiskäyttöisyyteen pääsemiseksi tarvitaan työkaluja muun muassa muunnosten toteuttamiseen, reunavertailuihin, yleistykseen, laadunvarmistukseen, visualisointien määrittelyyn, muutosten havaitsemiseen ja tiedon löytämiseen. Naapuriapua Pohjoismaiden kanssakäyminen on viime vuosina keskittynyt paljolti yhteisten näkemysten esiintuomiseen EU:ssa, kertoo Heli Ursin. Lisäksi Pohjoismaat ja Viro ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä ilmakuvauksen ja laserkeilauksen alueella. Eri maiden asiantuntijatapaamisissa on vaihdettu tietoja ja kokemuksia esimerkiksi laitehankinnoista. Toinen konkreettinen esimerkki pohjoismaisen yhteistyön hyödyistä liittyy avoimeen lähdekoodiin. 10 TIETOA MAASTA 1/2015

11 Pohjoismaiden maanmittauslaitosten kesken on sovittu teknisestä yhteistyöstä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämisessä erityisesti Inspire-toimeenpanon yhteydessä. Kehittämällä ratkaisuja yhdessä säästetään selvää rahaa. Baltian maiden kanssa kiinnostuksen kohteena on tällä hetkellä erityisesti sähköinen asiointi. Aina ei tarvitse lentää maailman ääriin. Vuonna 2016 Suomessa pidetään Euroopan Navigointikonferenssi ja paikkatiedon tieteellinen AGILEkonferenssi, Heli Ursin kertoo. YK HERÄSI PAIKKATIETOJEN MERKITYKSEEN VUONNA 2011 PERUSTAMALLA GLOBAL GEOSPATIAL INFORMATION MANAGEMENT -ASIANTUNTIJAELIMEN. Paikkatiedot YK:n yleiskokoukseen YK heräsi paikkatietojen merkitykseen vuonna 2011 perustamalla Global Geospatial Information Management -asiantuntijaelimen (UN-GGIM), jossa myös Maanmittauslaitos on mukana. Tavoitteena on johtaa globaalin paikkatiedon kehittämistä ja helpottaa tarkan ja luotettavan paikkatiedon saatavuutta. Tavoitteena on auttaa erityisesti kehittyviä maita toimivan paikkatietoinfrastuktuurin luomisessa. UN-GGIM:n toiminta kanavoituu vahvasti alueellisiin komiteoihin. Viime syksynä perustetun Euroopan alueellisen komitean tavoitteena on edistää erityisesti paikkatietojen ja tilastotietojen yhteensovittamista. Esimerkki tietojen yhdenmukaisuuden tärkeydestä on globaaleihin geodeettisiin koordinaattijärjestelmiin liittyvän päätöslauselman vieminen YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Tarkkojen ja yksiselitteisten korkeustietojen merkitys on kasvanut erityisesti lentoliikenteen vilkastuessa. Uusi tulokas Maanmittauslaitoksen kansainvälisessä yhteistyössä on Arctic Spatial Data Infrastructure. Pohjoismaiden lisäksi mukana ovat Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä. Myös tämän organisaation tavoitteena on alueen paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö. Paikkatietoalan standardit muokataan kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISO:ssa ja Open Geospatial Consortiumin kokouksissa. Maanmittauslaitos osallistuu ISO:n paikkatietoja käsitteleviin kokouksiin Suomen Standardoimisliitto SFS:n puolesta, ja kansainvälisten paikkatietoalan standardien soveltamista Suomessa ohjeistetaan JHS-järjestelmän mukaisilla kansallisilla suosituksilla. Kansainvälisiä konferensseja Suomeen Uusien tuulien etsimiseen ei aina tarvitse lentää maailman ääriin. Vuonna 2017 Suomessa järjestetään maanmittareiden kansainvälisen järjestön FIG:n konferenssi, joka kerää yli 1000 alan asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Edellisen kerran FIG:n kokous järjestettiin Suomessa vuonna Vuonna 2016 Suomeen ovat tulossa Euroopan Navigointikonferenssi ja paikkatiedon tieteellinen AGILE Conference on Geographic Information Science -konferenssi. Konferenssien järjestäminen Suomessa tuo alan uusimmat tiedot kaikkien aiheesta kiinnostuneiden suomalaisten ulottuville. Opiskelijoillakin on mahdollisuus tulla seuraamaan kansainvälisiä esityksiä, muistuttaa Heli Ursin. TIETOA MAASTA 1/

12 TIETOA MAASTA Millaista maastotietojärjestelmää tarvitsemme vuonna 2030? Maastotietojen ytimeen kuuluvat tulevaisuudessa nykyaineiston lisäksi ainakin kuntien suurikaavaiset maastotiedot. TEKSTI: KATRI ISOTALO M 203 Millaista maastotietoa tarvitaan, kun liikenteessä kulkee itseohjautuvia robotteja, posti jaetaan pienoishelikopterilla ja anturit nuuskivat tietoa niin maaperän kosteudesta kuin kauppareissuistammekin? Helmikuun lopussa valmistuneessa Maastotietojärjestelmä selvityksessä etsitään vastausta siihen, millainen maastotietojärjestelmän tulee olla noin 15 vuoden kuluttua, jotta siitä on mahdollisimman paljon hyötyä yhteiskunnalle. Selvityksen käynnistäjiä ovat olleet julkishallinnon talouden realiteetit, mutta myös teknologian ja yhteiskunnan kehitys. Juustohöylämenetelmän sijaan tarvitaan radikaalimpia uudistuksia. Helpoimmin säästöjä saadaan karsimalla päällekkäistä työtä, sanoo selvityksen tehnyt Kari-Pekka Karlsson. Maanmittauslaitoksesta virkakierrossa maa- ja metsätalousministeriössä selvityksen ajan työskennellyt Karlsson laati selvityksen erityisasiantuntijana ministeriön hallinto- ja suunnitteluosastolla. Ytimessä kantakartat ja maastotietokannan pienempimittakaavainen aineisto Selvitystä varten Karlsson tapasi noin 150 asiantuntijaa kunnista, valtiolta ja yrityksistä. Paikkatietoalan yrityksiltä saatiin tietoa myös yritysten asiakaskunnan tarpeista. Kansainvälistä vertailukohtaa haettiin Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Isosta-Britanniasta ja Hollannista. Kuulemisten ja taustamateriaalien perusteella piirtyi kuva maastotietoytimestä, jonka perustana ovat kuntien taajama-alueiden suurikaavaiset kantakartta-aineistot ja Maanmittauslaitoksen koko maan kattavan maastotietokannan pienempimittakaavainen aineisto. Ytimessä voi olla muitakin sellaisia perusaineistoja, joita yhteiskunta ehdottomasti tarvitsee. Yhteistyön lisäämisen tarpeesta oltiin kaikissa selvitykseen liittyvissä tapaamisissa hyvin yksimielisiä. Haasteellisinta on yhteinen tietomalli Maastotietojärjestelmän ytimen tuotantoon Kari-Pekka Karlsson ehdottaa kahta vaihtoehtoista mallia. Toisessa yksi valtion viranomainen vastaa laajemman aineistokokonaisuuden ylläpidosta ja toisessa mallissa ylläpito on voimakkaasti hajautettu eri organisaatioihin. Organisointi ei vaikuta maastotietoytimen laajuuteen. Varsinaisen työn tekemiseen selvitys ei ehdota muutoksia; työn tekijöitä voivat olla viranomaiset tai yritykset kulloinkin parhaaksi katsotulla tavalla. Tällä hetkellä kunnat vastaavat sekä aineiston keruusta ja ylläpidosta että omasta tietomallistaan. Maanmittauslaitos kerää tietoa samoilta alueilta eri mittakaavassa. Ehdotetuissa malleissa maastotietojärjestelmän ytimeen kuuluvilla aineistoilla olisi yhteinen tietomalli. Karlsson myöntää, että yhteiseen tietomalliin siirtyminen olisi varsinkin kunnille iso ponnistus ja vaatisi muutoksia myös monien muiden toimijoiden järjestelmiin. Ennen kuin yhteiseen tietomalliin siirtymisestä voidaan päättää, tarvitaan taloudelliset selvitykset siitä, millaisia kustannuksia kantakartta-aineiston keruusta ja ylläpidosta tällä hetkellä syntyy ja kuinka paljon yhteinen tietomalli aiheuttaisi kuluja siirtymävaiheessa, Karlsson painottaa. Lisäksi pitää pystyä arvioimaan minkälaisia säästöjä muutoksista syntyy eri toteutusvaihtoehdoissa. Päätös siitä, kumpaan kahdesta mallista siirrytään, tehdään jatkoprojektien jälkeen. Kehitystyö kohti parempaa yhteensopivuutta ja samalla päällekkäisen työn poistamista on joka tapauksessa vuosien työ. Mikäli yhteistä tietomallia ei kyetä toteuttamaan, on löydettävä korvaavia vaihtoehtoja. Yksi sellainen voisi Karlssonin mukaan olla Kuntien paikkatietopalvelun kunta-gml-siirtoformaatin käyttö ainakin väliaikaisesti maastotietoytimen ylläpitoprosessissa. 12 TIETOA MAASTA 1/2015

13 kuva: Antero Aaltonen Yhteinen tietomalli vähentäisi päällekkäistä työtä ja helpottaisi aineiston käyttöä valtavasti. Kuntien keräämä aineisto on kaikin puolin laadukasta, mutta valtakunnallisten toimijoiden kuten infrarakentajien ja metsäorganisaatioiden on erittäin vaikea hyödyntää sitä, koska tietomalleja on paljon eivätkä ne keskustele suoraan keskenään. Tulevaisuudessa alueittaisen suurikaavaisten aineistojen tarve vain lisääntyy, Karlsson sanoo. Niitä tarvitaan esimerkiksi nopeasti yleistyvien kolmiulotteisten kaupunkimallien luomiseen. Yksilöivä tunnus yhdistää tietoja Tietojen yhteiskäytön ydintermi on yksilöivä tunnus. Se on tietojärjestelmästä riippumaton tunnus, jonka perusteella voidaan yhdistää erilaisia samaa kohdetta kuvaavia tietoja. Esimerkiksi rakennukseen voidaan liittää yksilöivän tunnuksen avulla tietoa kiinteistön historiasta ja rakennuksen suunnitteluun liittyvistä tiedoista riippumatta siitä, sijaitseeko tieto yksityisen suunnittelutoimiston, lupaviranomaisen tai jonkun muun tahon järjestelmissä, Karlsson kuvaa. Selvityksessä ei oteta kantaa maastotietojärjestelmän tekniseen toteutukseen. Suositus kuitenkin on, että järjestelmät toteutetaan modulaarisesti sellaisella alustalla, että uusien toimintojen lisääminen ja olemassa olevien muokkaaminen ja päivittäminen voi tapahtua ketterästi. Maastotietojärjestelmä selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanketta. MALLIA TAMPEREELTA Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos ovat jo kokeilleet yhteistyötä kantakartta- ja maastotietokannan laatimisessa. Yhteistyökokeilu alkoi viime vuonna. Sen lisäksi, että tavoitteena on päästä eroon päällekkäisestä työstä ja vastata asiakkaiden tarpeisiin muun muassa kolmiulotteisen tietomallin luomisessa, hankkeessa haetaan kokemuksia valtakunnallisen yhteistyömallin kehittämiseksi. Visiona on, että esimerkiksi rakennustiedot voidaan viedä tietokantaan jo digitaalisista suunnitelmatiedoista. Väestörekisterin rakennusten ominaisuustiedot linkitetään kansalliseen maastotietokantaan yksilöivän tunnisteen avulla. TIETOA MAASTA 1/

14 TIETOA MAASTA Tontteja kolmessa kerroksessa Kaupunkien keskusta-alueilla rakennuskanta kurkottaa korkeuksiin ja ulottuu maan syvyyksiin. Tulevaisuudessa myös kiinteistöjä muodostetaan niin maan alle kuin maan päällekin. Olemme tottuneet maailmaan, jossa kiinteistöt monien puheessa tontit myötäilevät maanpintaa ja jossa kiinteistöjen rajapyykit isketään rivakasti maahan. Jos Maanmittauslaitoksen esitys kolmiulotteisesta kiinteistönmuodostuksesta etenee suunnitellusti, vuoden 2017 alusta lähtien kiinteistö saattaa sijaita myös joko tukevasti ilmassa tai maan sisuksissa. Kolmiulotteisella kiinteistönmuodostuksella tavoitellaan sitä, että voimme muodostaa todellisuutta vastaavia kiinteistöjä, jolloin myös kiinteistöjen hallinnointi olisi nykyistä selkeämpää, tiivistää esityksen tavoitteet kehitysjohtaja Pekka Halme Maanmittauslaitoksesta. Korkeustieto täsmentää sijainnin Kolmiulotteisen kiinteistön lyhennettynä 3D-kiinteistön idean hahmottaa parhaiten tarkastelemalla sitä esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan Kampin keskuksen rakennuskantaa vasten: maanalaisissa tiloissa on bussiterminaali, maanpinnalla on muutaman kerroksen verran kauppakeskuksen tiloja ja niiden yläpuolella on asuntoja. Nyt kiinteistöä ei voi muodostaa korkealle, vaikka se siellä todellisuudessa olisi. Jos alueella olisi suoritettu kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus, kauppakeskus olisi luultavasti perinteinen kiinteistö, eli peruskiinteistö. Peruskiinteistöt ovat meille kaikille tuttuja; niillä sijaitsevat niin meidän kerrostalot kuin omakotitalotkin. Peruskiinteistöt kattavat aukottomasti koko maan eikä kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus tule vaikuttamaan tähän kiinteistörakenteeseen. 3D-kiinteistöjen maailmassa bussiterminaali voisi olla peruskiinteistön alapuolinen kiinteistö ja kauppakeskuksen yläpuolella sijaitsevat asunnot peruskiinteistön yläpuolinen kiinteistö. Kiinteistöjen sijaintitiedot kertovassa kiinteistörekisterikartassa Kampin kohdalla voisi siis olla kolme päällekkäistä, mutta horisontaaliselta laajuudeltaan erikokoista kiinteistöä. Kiinteistörekisteristä puolestaan löytyisivät kaikkien kiinteistöjen tosiasialliset sijaintitiedot, sillä kaksiulotteisten x- ja y-koordinaattien lisäksi käytössä olisi myös korkeustieto. Keskusta-alueilla tarvitaan kolmiulotteisia kiinteistöjä Helsingin kaupunki on ajanut aktiivisesti 3D-kiinteistönmuodostusta, joka onkin tarpeellista lähinnä kaupunkien keskusta-alueilla. Täällä on paljon maanalaista rakentamista, jossa 3D-kiinteistönmuodostus olisi käytännöllinen vaihtoehto, kertoo virastopäällikkö Jaakko Stauffer Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta. TEKSTI: SARI PUTKONEN KUVITUS: PEKKA JUSSILA Ensimmäisen kerran 3D-kiinteistönmuodostuksen mahdollisuutta pohdittiin Kampin keskuksen aluetta suunniteltaessa. Jo tuolloin 3D-kiinteistöjä voitiin muodostaa muun muassa Ruotsissa ja Saksassa, Stauffer muistelee. Myös lähitulevaisuudessa toteutetaan isoja hankkeita, joissa kolmiulotteisille kiinteistöille olisi tarvetta. Esimerkiksi Keski-Pasilan tornitalojen asemakaavaan kannattaisi merkitä 3D-kiinteistönmuodostuksen mahdollisuus. Tornitalot tulevat olemaan hybridikiinteistöjä, joissa on niin asuntoja kuin liiketilojakin. Tampereella on suunnitteilla rata-alueen päälle rakennettava monitoimiareena, myös sen toteutuksessa olisi hyötyä kolmiulotteisessa kiinteistönmuodostuksesta. 3D-kiinteistöjaotus yksinkertaistaisi, helpottaisi ja selkeyttäisi eri käyttäjien oikeuksien erottamista toisistaan, Stauffer toteaa. Jos maanalaiselle rakennelmalle voidaan muodostaa oma kiinteistö, olisi sen kiinnittäminen esimerkiksi lainan vakuudeksi huomattavasti selkeämpää kuin nykyään. Uskon, että selkeällä ja todellisuutta vastaavalla kiinteistöjaotuksella on aidosti merkitystä kiinteistöjen vakuusjärjestelyissä. Samalla kiinteistön esittely muun muassa ulkomaisille kiinteistösijoittajille helpottuisi. Halme huomauttaa, että nykyisin monen omistajan yhteisessä hankkeessa joudutaan tekemään monimutkaisia kiinteistön hallinnanjakosopimuksia ja että näistä päästään eroon uudistuksen avulla. Esimerkiksi Kampin keskuksen omistajien kesken on laadittu 150-sivuinen hallinnanjakosopimus. Uudistuksen etuina Halme mainitsee myös kiinteistöveron kohdentamisen tehostumisen. Hissi vie omalle kiinteistölle 3D-kiinteistönmuodostus edellyttää joitain lakimuutoksia. Nykyiset pykälät edellyttävät esimerkiksi, että jokaiseen kiinteistöön on järjestettävä ajoyhteys. Maanpinnan yläpuoliseen kiinteistöön ei ajoyhteyttä välttämättä voi tai kannata rakentaa. Maanmittauslaitoksen esityksen mukaan 3D-kiinteistönmuodostus perustuisi aina asemakaavaan. Kaavaan voidaan tehdä 3D-kiinteistön salliva merkintä, joka ei olisi velvoittava. 3D-kiinteistöjä ei tulla kaavoittamaan varastoon, vaan niiden muodostaminen tulee liittymään laajempiin rakennushankkeisiin. Peruskiinteistön ylä- ja alapuolisten kiinteistöjen alueet omistaa peruskiinteistön omistaja. 14 TIETOA MAASTA 1/2015

15 Kolmiulotteisessa kiinteistönmuodostuksessa kiinteistöjä tai tontteja voidaan muodostaa korkeussuunnassa useita päällekkäin. Nykyisen kiinteistön ylempiin kerroksiin voidaan tulevaisuudessa muodostaa peruskiinteistön yläpuolinen kiinteistö. Nykyiset kiinteistöt, peruskiinteistöt, sijaitsevat maanpinnalla ja kattavat koko maan. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus ei tule vaikuttamaan peruskiinteistöihin. Maanalaisista rakennuksista voidaan muodostaa peruskiinteistön alapuolinen kiinteistö. Kiinteistö olisi juuri sen muotoinen kuin esimerkiksi parkkihalli ramppeineen on, eli sen koko tai muoto ei ole sidottu sen yläpuolella olevaan peruskiinteistöön. TIETOA MAASTA 1/

16 LYHYESTI GREEN OFFICE -MERKKI PASILAN PALVELUPISTEELLE WWF myönsi Maanmittauslaitoksen Helsingin Pasilan palvelupisteelle oikeuden käyttää Green Office -merkkiä. Green Office -järjestelmä on alkua Maanmittauslaitoksen määrätietoiselle toiminnalle tehokkaamman ja viihtyisämmän työympäristön puolesta. Aloitimme Pasilasta, jossa varmistamme että Maanmittauslaitoksen toimintaprosessit tukevat henkilöstön omia ympäristötekoja, kertoo toimitilapäällikkö Tarja Ek. Tulemme hakemaan merkkiä muillakin paikkakunnilla, toimitilapäällikkö lupaa. WWF Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla voi pienentää ekologista jalanjälkeä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. TULOSSA KESÄKUUSSA: TOIMITUSASIAKIRJAT SÄHKÖISESTI KANSALAISEN ASIOINTITILILTÄ Maanmittauslaitos ottaa kesäkuussa käyttöön Kansalaisen asiointitilin, jonka kauttaa oman maanmittaustoimituksen asiakirjoja voi lukea nopeasti ja vaivattomasti. Toimituksen asiakirjat saa halutessaan edelleen kirjepostina. Kansalaisen asiointitili on sähköinen tiedonvälityksen kanava viranomaisen ja kansalaisen välillä. Asiakas voi saada oman maanmittaustoimituksensa asiakirjat Kansalaisen asiointitilille kesäkuusta alkaen, kertoo johtava sovellusasiantuntija Jaakko Viitala Maanmittauslaitoksesta. Palveluun kirjaudutaan julkishallinnon verkkopalveluiden yhteisessä suomi.fi-portaalissa. Asiointitilin avaamiseen asiakas tarvitsee vain pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin. Saapuneesta asiakirjasta tulee ilmoitus asiakkaan valinnan mukaan puhelimitse tai sähköpostitse, Jaakko Viitala sanoo. Loppuvuonna 2015 Kansalaisen asiointitilin kautta saa myös lainhuudon asiakirjat. Suunnitelmat tähtäävät pidemmälle. Haluamme tarjota opastavan asiointipalvelun, jossa voi hakea tietoja, laittaa asioita vireille, seurata asian etenemistä, esittää vaatimuksia sekä toimittaa täydennyksiä ja vastaanottaa toimenpiteiden tuloksia, Viitala listaa. Maksuihin muutoksia Kiinteistökaupan verkkopalvelun hinnoittelun periaatetta muutettiin joustavammaksi. Verkkopalvelussa otteet ovat sisältyneet hintaan käytöstä riippumatta alkaen hinta koostuu erikseen asiointimaksusta (osuus pysyy muuttumattomana 55 eurossa) ja todistuksista ja otteista vain silloin, kun niitä tarvitaan. KUUSNIEMESTÄ NAVIGOINNIN JA PAIKANNUKSEN OSASTON JOHTAJA Heidi Kuusniemi on nimitetty alkaen osastonjohtajaksi ja professoriksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Navigoinnin ja paikannuksen osastolle. Hän on hoitanut virkaa määräaikaisesti vuoden 2013 alusta lähtien. Heidi Kuusniemi suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon tietotekniikassa tammikuussa 2002 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Diplomityönsä hän teki yhteistyössä Nokian mobiilipaikannuksen tuotekehitysyksikön kanssa. Hänen väitöskirjansa satelliittipaikannuksen virhemallinnuksesta tarkastettiin Tampereen teknillisellä yliopistolla syyskuussa 2005 tietotekniikan tiedekunnassa. Työskenneltyään neljä vuotta liike-elämän palveluksessa hän palasi tutkimusmaailmaan vuonna 2009 Geodeettiselle laitokselle ensin erikoistutkijaksi ja sitten tutkimuspäälliköksi. OULUSSA PALVELEMME UUDESSA OSOITTEESSA VETERAANIKATU 9 PAIKKATIEDOSTA APUA ESTEETTÖMÄN REITIN VALINTAAN Ympäristö tulisi rakentaa esteettömäksi, mutta esteetönhän se ei aina ole. Jos on näön tai liikuntakyvyn rajoitteita, voi esteettömän reitin valinta olla vaikeaa. DI Mari Laakso on väitöstutkimuksessaan kehittänyt apuvälineitä tällaisiin tilanteisiin. Mari Laakso työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa, ja hän väitteli Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa Väitöskirjassa esitellään tietomalli, jolla jalankulkijan ympäristö ja sen esteettömyys voidaan kuvata. Työssä on tutkittu, kuinka ympäristön saavutettavuutta voidaan lisätä viestimällä paikkatietoa myös äänen avulla. Väitöskirjan tavoitteena oli määritellä erilaisten käyttäjien vaatima paikkatieto tilanteissa, joissa he etsivät itselleen sopivaa reittiä. Työn tulokset auttavat paikkatiedon tarjoajia keräämään ja tallentamaan paikkatietoa niin, että se kuvaa myös ympäristön esteettömyyttä. Mari Laakso: Improving Accessibility for Pedestrians with Geographic Information 16 TIETOA MAASTA 1/2015

17 ASUNTO-OSAKKEILLE SUUNNITTEILLA SÄHKÖINEN REKISTERI TAPAHTUMISSA TAVATAAN Asunto-osakkeille ollaan suunnittelemassa sähköistä rekisteriä. Rekisteri pitäisi sisällään tietoja asunnon omistuksesta ja ominaisuuksista, siis minimissään samoja tietoja kuin isännöitsijätodistuksessa. Nykyisin asunto-osakkeet ovat painettuja osakekirjoja, joihin tehdään merkinnät omistuksen siirrosta, ja isännöitsijät ylläpitävät asunto-osakeyhtiöiden osakasluetteloa. Tällä hetkellä asunto-omistuksesta ei ole saatavissa keskitetysti vastaavanlaisia omistustietoja kuin kiinteistöistä. Tavoitteena on saada kattava ja ajantasainen tieto kaikista asuntoosakeyhtiöistä niin, että sen pohjalta voidaan toteuttaa erilaisia palveluja asuntokauppaan ja isännöintiin, toteaa innovaatiojohtaja Antti Kosonen Maanmittauslaitoksesta. Ympäristöministeriö julkisti selvityksen asunto-osakerekisterin valmistelusta huhtikuussa Sen jälkeen ehdotusta on työstetty sidosryhmien kesken SITRA:n ja ympäristöministeriön työryhmissä. Hankkeen vastuuministeriö päätettäneen viimeistään tänä keväänä. Uusi asunto-osakkeiden rekisteri voisi olla käytössä aikaisintaan Joka tapauksessa uusi rekisteri tulee lisäämään kiinteistötietojen käyttöä. Sillä voi olla myös vaikutusta kirjaamistehtäviin Maanmittauslaitoksessa, Kosonen sanoo. Maanmittauspäivät Espoossa Maanmittauspäivien laajasta ohjelmasta kukin osallistuja voi rakentaa itselleen sopivan kokonaisuuden. Tervetuloa myös Maanmittauslaitoksen osastolle! SuomiAreena Porissa Keskustelu klo 14 Porin kaupungintalon pihalla Valtio Expo Helsingissä PAIKKATIETOSANASTOT LAAJAAN KÄYTTÖÖN Maanmittauslaitos antaa paikkatietohakemiston ja paikkatietotekniikan sanastot Kansalliskirjastolle alkaen. Sanastot luovutetaan Finton käyttöön eli kansalliseen sanasto- ja ontologiapalveluun, jota Kansalliskirjasto ylläpitää, kertoo johtava asiantuntija Esa Tiainen Maanmittauslaitoksesta. Myös Inspire-tietomäärittelyjen mukaiset käsitteet viedään tänä vuonna Fintoon kohdeluokkatasolla. Niitä on kaikkiaan 500 käsitettä, kertoo Tiainen ja mainitsee näistä esimerkkinä kiinteistön ja nimetyn paikan. Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, joka mahdollistaa sanastojen julkaisun ja selailun. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa. Ontologioilla on merkittävä rooli myös ns. semanttisessa webissä, jossa ne nähdään tietokoneohjelmien keskinäisen kommunikoinnin ja sisällön analysoinnin mahdollistavina konesanastoina. Uusiokäytössä kartoista syntyi laukkuja ja askarteluja Kartat kiertoon -kampanja on päättynyt. Maanmittauslaitos tyhjensi Espoossa sijaitsevan suorien painettujen karttojen varaston muun muassa luovuttamalla karttoja Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle sekä jakamalla karttoja uusiokäyttöön kaikille halukkaille. Poistettavia karttoja oli nippua eli 225 metriä korkea pino, kertoo viestintäjohtaja Pirkko Yliselä. Karttavarastosta luopuminen on osa valtion kustannuskuuria. Suurin syy varastosta luopumiseen on kuitenkin painettujen karttojen menekin romahtaminen. KAUPPAHINTATILASTO: SUURIA METSÄMAA-ALUEITA MYYNNISSÄ Vuoden 2014 kiinteistökaupat kokoava tilasto ilmestyi Vuonna 2014 tehtiin kiinteistökauppaa, mikä on prosentin enemmän kuin vuonna Rahaa käytettiin 8,1 miljardia euroa, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Käytetty rahamäärä hipoo 2000-luvun huippuvuotta 2009, jolloin päästiin yli 8,2 miljardin euron. Valtio ja metsäyhtiöt markkinoivat metsämaata nyt voimakkaasti, kertoo tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa metsätilojen koot ovat suuria, sillä siellä myytiin noin 60 prosenttia metsämaakaupan kokonaispinta-alasta luvulla kiinteistökauppojen määrä on vaihdellut ja kaupan välillä. Kiinteistökaupan huippu saavutettiin tällä vuosituhannella vuonna 2005, tämän jälkeen kaupanteko on hiljentynyt polveillen välillä alaspäin ja ylöspäin. kauppahintatilastot Tietoturvallisuusjärjestelmä ISO-sertifioitu Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksen asiakasvirastoille tuottamat palvelut on ISO-sertifioitu. Tietoturvajärjestelmä täyttää ISO/IEC 27001:2005 -standardin vaatimukset. Kevään 2015 kuluessa siirrymme noudattamaan standardin uutta, vuoden 2013 versiota. Otamme jatkossa huomioon ISO27001-standardin vaatimukset Maanmittauslaitoksessa laajemminkin samalla, kun kehitämme koko Maanmittauslaitoksen tietoturvallisuutta, sanoo johtava asiantuntija Tuija Lehtinen. TIETOA MAASTA 1/

18 FAKTA OM LANDET Mitpa underlättar livet Geodetiska institutet och ICT-utvecklingsuppgifterna vid Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral Tike införlivades med Lantmäteriverket i början av Införlivandets syfte var att effektivisera verksamheten och skapa bättre möjligheter än förr att utnyttja datateknik och geografiska datamaterial. Hur har verksamheten börjat rulla? Tikes ICT-servicecentralfunktioner och Lantmäteriverkets ICT-produktionstjänster och applikationstjänster sammanslogs till en ny central för ICT-tjänster som betjänar hela förvaltningsområdet. Denna nya verksamhetsenhet fick namnet Centralen för ICT-tjänster och smeknamnet Mitpa. Mitpa producerar branschbundna ICT-tjänster för Lantmäteriverket och för ämbetsverk och inrättningar inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde samt för andra organisationer som sköter offentliga uppdrag. Fokus ligger på tre av ministeriets verksamhetsområden: jordbruk och livsmedelsekonomi, skogsbruk samt lantmäteri och datalager, där geografisk information är central. Mitpas uppgift är att utveckla och upprätthålla branschbundna applikationer och informationssystem och anslutande infrastrukturtjänster. I dessa tjänster ingår exempelvis system för övervakning av djur som producerats för Livsmedelssäkerhetsverket Evira, utbetalnings- och ansökningssystem som berör stöd för jordbruk och som producerats för Landsbygdsverket Mavi samt Lantmäteriverkets fastighetsdata- och terrängdatasystem. Informationssystemens interoperabilitet förutsätter gemensamma tekniska och teknologiska lösningar som Mitpa utvecklar och som är avsedda att användas av förvaltningsområdets informationssystem. Applikationer som bygger på likartad teknik och standarder sparar kostnader under informationssystemets hela livscykel. Genom interoperabilitet strävar man även efter att de gemensamma datamaterialen ska användas i olika system och vid olika ämbetsverk. Med sambruk avses att den information som olika organisationer behöver finns på ett ställe och alla som behöver informationen har tillgång till den. I praktiken ansvarar en organisation för att informationen är korrekt och tidsenlig, men att informationen är tillgänglig för alla som behöver den tack vare tekniska lösningar. Vid Mitpa arbetar cirka 300 experter. Enheten har nyss inlett sin verksamhet, men är redan kraftigt inriktad på att förbättra elektronisk ärendehantering och på att främja utnyttjandet av geodata i en allt större utsträckning. Kostnadseffektiviteten är ett mål, det vill säga att de lösningar som Mitpa utvecklat ska effektivisera kundämbetsverkens processer och i sista hand underlätta livet för kundämbetsverkens kunder. Vår verksamhet har inletts på ett bra sätt och personalens kompetens håller en god nivå, säger Marja Rantala, direktör för Mitpa glatt. FOTO: Riku Nikkilä 18 TIETOA MAASTA 1/2015

19 I hopp om att finna global harmoni Digitaliseringen gör det internationella samarbetet allt viktigare. FOTO: Ari Hallami Tidigare var det bra nog att få tag på en tryckt karta utomlands. I dag är det annorlunda. På semesterresan vill vi ha tidsenliga kartuppgifter i mobilen eller sådana som kan kombineras med trafiknät. Många olika organisationer och projekt strävar efter att skapa kompatibla geodatamaterial. Genom Europeiska unionens Inspire-direktiv (Infrastructure for Spatial Information in Europe) är samarbetet inte längre bara frivilligt. Syftet med Inspire är att säkerställa interoperabiliteten av rumslig information inom hela EU, öka användningen av denna information och samarbetet mellan olika myndigheter samt att skapa tjänster fram till år Med hjälp av internationellt samarbete strävar vi efter exempelvis enhetliga geodatamaterial, så att så många som möjligt så enkelt som möjligt kunde använda geodatamaterial från hela världen, berättar Heli Ursin, chef för internationella ärenden vid Lantmäteriverket. Genom samarbete försöker vi också hitta nya tankar för vår egen verksamhet. Vi följer upp de innovationer som görs runt om i världen och kollar om vi också kunde utnyttja dem. Man behöver inte alltid flyga till världens ände för att söka nya vindar. I Finland ordnas år 2016 två internationella konferenser: den europeiska navigationskonferensen European Navigation Conference och AGILE Conference on Geographic Information Science. Verksamhet Internationell verksamhet Varför behövs tredimensionell fastighetsbildning? I framtiden bildas fastigheter både ovan och under jord. I januari 2015 lämnade Lantmäteriverket en utredningsrapport om tredimensionell fastighetsbildning till jordoch skogsbruksministeriet. Beredningen fortsätter så att det skulle vara möjligt att bilda tredimensionella fastigheter år Med tredimensionell fastighetsbildning strävar man efter en tydligare förvaltning av fastigheter, säger Lantmäteriverkets utvecklingsdirektör Pekka Halme. I korthet är detta syftet med förslaget. I Helsingfors stad skulle 3D-fastighetsbildning behövas i huvudsak i centrumområdet, eftersom där byggs en hel del under jorden. I stora byggprojekt som genomförs inom en nära framtid, exempelvis i detaljplanen för tornhusen i Mellersta Böle, skulle det löna sig att anteckna möjligheten för 3D-fastighetsbildning. Om man kan bilda en separat fastighet för en underjordisk konstruktion, skulle inteckningen av en sådan konstruktion, exempelvis som säkerhet för ett lån, vara betydligt tydligare än i dag, säger verkschef Jaakko Stauffer från Helsingfors stads fastighetskontor. Exempelvis har ägarna av köpcentret Kampens centrum upprättat ett ömsesidigt avtal om delning av besittningen på 150 sidor. En tydlig och verklighetstrogen fastighetsindelning skulle även vara av betydelse med tanke på arrangemang som berör säkerheter för fastigheter och med tanke på allokeringen av fastighetsskatt. TIETOA MAASTA 1/

20 Kauppakirja, lainhuuto ja kiinnitys kaikki kätevästi ilman paperia! Kiinteistökaupan verkkopalvelu

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

SÄHKÖISEN TUNNISTAMISEN PALVELU KANSALLISESSA PALVELUARKKITEHTUURISSA

SÄHKÖISEN TUNNISTAMISEN PALVELU KANSALLISESSA PALVELUARKKITEHTUURISSA SÄHKÖISEN TUNNISTAMISEN PALVELU KANSALLISESSA PALVELUARKKITEHTUURISSA KUNTAMARKKINAT 09.09.2015 JARKKO LESKINEN @VRK.FI Aikataulu 2015 2016 2017 2018 -> Hanke 2015 2016 2017 Palvelunäkymät Beta.suomi.fi

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Sisältö Klikkaa pikalinkkejä tai vieritä diaesitystä eteenpäin 1. Suomen Asiakastieto Kaikki asiakkaistasi 2. Sopimusasiakkaan etusivu 3. Kotimaa-valikko 4. Suhdekartta

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

3Dkiinteistönmuodostaminen

3Dkiinteistönmuodostaminen 3Dkiinteistönmuodostaminen Maankäyttötieteiden päivä Paavo Häikiö 29.10.2015 3Dkiinteistönmuodostaminen lainsäädäntö tekninen toteutus tietopalvelu asemakaava 3D-kiinteistönmuodostamisen edellytyksenä

Lisätiedot

CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA

CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA Verkkotoimittaja Marko Latvanen, Suomi.fi-toimitus, Valtiokonttori Johtava asiantuntija Panu Muhli, Maanmittauslaitos CASE HELSINKI: PALVELUTIETOVARANTO (PTV) JA PALVELUNÄKYMÄN KARTTAIKKUNA Palvelutietovaranto

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

3D kiinteistönmuodostus. Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki

3D kiinteistönmuodostus. Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki 3D kiinteistönmuodostus Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Annamari Räty apulaiskaupungingeodeetti Espoon kaupunki 3D projektiryhmä - Pekka Halme, puheenjohtaja MML - Markku Markkula MML - Jani Hokkanen

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016

HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 HINNASTO KIINTEISTÖTOIMITUKSET 2016 Kiinteistötoimitusmaksu muodostuu keskimäärin seuraavasti: Noin 20 % toimituksen valmistelu ja arkistotutkimukset Noin 30 % toimituskokoukset ja maastotyöt Noin 50 %

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4. Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN

KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN Mika Järvelä, Lahden kaupunki Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 21.9.2010 KUNTANÄKÖKULMA LAHDESTA KIRJAAMISASIOIDEN KÄSITTELYYN KUNNAN TOIMITUSTUOTANTO JA KIRJAAMISASIAT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016

Suomi.fipalvelutietovaranto. Palvelulupaus 5.4.2016 Suomi.fipalvelutietovaranto Palvelulupaus 5.4.2016 Sisältö Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa? Mitä Suomi.fi-palvelutietovaranto ei tarjoa? Nykytilanne Suomi.fi-palvelutietovarannon kehittämisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen 18.9. 2014 Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Aiheet Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yhteisten vesialueiden

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Ympäristö ja ympäristöterveys

Ympäristö ja ympäristöterveys Ympäristö ja ympäristöterveys Facta Ympäristöosa tukee kuntien ympäristövalvontaan liittyviä työprosesseja. Käyttäjä voi katsella, ylläpitää ja tulostaa ympäristökohteiden tietoja, kirjata valvontatapahtumia

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Etämittauksen tiedonkulku ja palvelut kuluttajalle

Etämittauksen tiedonkulku ja palvelut kuluttajalle Etämittauksen tiedonkulku ja palvelut kuluttajalle Perustettu 1998 Ei laitevalmistusta Mittatietojen luku laitteilta Protokollat erityisosaaminen Joustavat komponentit Asiakaskohtaiset räätälöinti Avoimen

Lisätiedot

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri 26.1.2016 Yhteistoiminta ja tietomallit Tampereen raitiotieallianssissa Marko Kauppi Tampereen kaupunkimittaus 1 Miten avoin data ja paikkatietoinfrastuktuuri

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

WEBINAARIN ISÄNNÄT. Jarno Wuorisalo Cuutio.fi. Petri Mertanen Superanalytics.fi. Tomi Grönfors Brandfors.com

WEBINAARIN ISÄNNÄT. Jarno Wuorisalo Cuutio.fi. Petri Mertanen Superanalytics.fi. Tomi Grönfors Brandfors.com WEBINAARI 3.11.2015 Mitä Tag Management on käytännössä ja miten se vaikuttaa analytiikkaan? Petri Mertanen, Super Analytics - @mertanen Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot