EMK:n 50-vuotistaival

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMK:n 50-vuotistaival"

Transkriptio

1 EMK:n 50-vuotistaival Lyhyesti Espoon Moottorikerho ry:n 50-vuotistaipaleesta Espoon Moottorikerho perustettiin Suomi eli tuolloin murroskautta: maa oli muuttumassa maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi ja väestö muutti maaseudulta kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Espoossa oli vuonna asukasta ja 10 vuotta myöhemmin jo lähes Väestö miltei kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Moottoripyörä oli tuolloin vielä hyötyajoneuvo ja moni moottoripyörää työssään tarvitseva olisi hyvin mieluusti siirtynyt auton käyttäjäksi, jos se vain olisi ollut mahdollista. Moottoripyörien määrä oli saavuttanut huippunsa vuonna 1961, jolloin rekisterissä oli pyörää. Määrä putosi autoistumisen myötä ja alkoi kasvaa vasta, kun yhteiskunnan vauraus teki mahdolliseksi moottoripyörän käyttämisen harrastusvälineenä. Pyöriä on nykyään rekisterissä noin Samanluonteinen kehitys on ollut myös hevosten määrällä, Suomessa on nyt hevosia enemmän kuin silloin, kun ne olivat välttämättömiä. Pääkaupunkiseudulla oli tuolloin useita moottorikerhoja, joista merkittävin oli HMK, Helsingin Moottorikerho. Se oli perustettu jo 1920-luvulla, 1930-luvulta oli Helsingin Moottorimieskerho, 1950-luvulla perustettiin Tikkurilan Moottorikerho (1953, nyk. Vantaan Moottorikerho) ja Vihdin Moottorimiehet (1959). Kilpailuja järjestivät myös Helsingin Työväen Moottoripyöräilijät ja Helsingin Moottoriseura. Pakilassakin oli oma moottorikerhonsa. Espoolaisia kerhoja ei ollut ja Helsingistä lännen suunnassa seuraava moottorikerho oli vasta Turussa. Pääkaupunkiseudulla oli useita motocrossratoja. Laakson radalla ajettiin viimeiset kilpailut samana vuonna kuin EMK perustettiin eli Viimeisen kilpailun eräs voittaja oli muuan Heikki Mikkola. Tikkurilan kerhon ylläpitämä Ruskeasanta oli legendaarinen ja korvautui aikanaan Lavangon radalla luvun moottoripyöräkilpailut keräsivät suuria katsojamääriä. Kilpailut järjestettiin lähellä asutusta eikä yleisön huomiosta kilpailevia yleisötapahtumia ollut läheskään siinä määrin kuin nyt. Televisio ei ollut vielä niin yleinen, että se olisi pitänyt väen kotikatsomoissa. Laakson kentällä ajettiin vuoteen 1965 asti, Eläintarhanajot päättyivät 1962, Imatralla ajettiin MM-titteleistä vuodesta 1964 alkaen. Päijänne-ajo oli suuri tapahtuma ja sen sankarit tunnettiin laajalti. Espoossa ei siis 1960-luvun alussa ollut omaa kerhoa. Espoo oli tuolloin varsin harvaan asuttu alue, jossa oli helppo harjoitella mantsaa (= luotettavuusajo, nyk. enduro). Espooseen tiedettiin mahtuvan myös motocrossrata. Ajatus espoolaisen moottorikerhon perustamisesta oli ilmassa ainakin kurapyöräilijöiden keskuudessa. Lopullisen sysäyksen antoi yksittäinen ja sinänsä varsin mitätön tapahtuma luvulla ajettiin paljon luotettavuusajon kerhojoukkuekilpailuja. Erään kilpailun voitti HMK:n joukkue, jossa ajoivat Erkki Tiitta, Otto Tilli ja Rainer Kärkkäinen. Joukkue oletti, että HMK maksaisi voiton kunniaksi osallistusmaksun, mutta HMK kieltäytyi. Tästä suivaantuneena voittajatrio päätti perustaa oman moottoripyöräkerhon Espooseen, mikä tapahtuikin On ilmeistä, että kerhon perustamiseksi oli valmiutta muutenkin, sillä perustamiskokouksessa oli kokonaista 40 henkeä. Jäsenet tulivat pääosin HMK:sta ja TiMK:sta. Keskeiseksi toiminta-alueeksi oli ajateltu Kauniaisten Kasavuorta, jonka ympärillä oli tuolloin varsin väljää. Espoon Moottorikerhoon liityttiin aluksi muista seuroista ja toiminnan vakiinnuttua on kerhon jäsenistö ollut pääosin sellaista, jonka ensimmäinen moottorikerho on EMK. On tavallista kuulua useaan moottorikerhoon, jotta voitaisiin ajaa useat sarjakilpailut. Liikettä on ollut myös EMK:sta poispäin. EMK:n kukoistava trialtoiminta siirtyi osin Kirkkonummelle (MP-Taito) ja osin Tapiolan Moottorimiesklubiiin. Alkuaikojen autourheilijat siirtyivät sittemmin pääosin Espoon Urheiluautoilijoihin (nyk. Espoo Motor Sport Club). Ohessa lyhyt artikkeli Moottoriurheilu -nimisen lehden numerosta 5 vuodelta Kuten tekstistä ilmenee, perustettiin tuohon aikaan kerhoja enemmänkin.

2

3 Alkuajat, toiminnan vakiintuminen Suomalaiset menestyivät hyvin moottoripyörälajeissa ja 1970-luvuilla. Lajin hyväksi tehtiin paljon töitä eri puolilla maata. Espoon Moottorikerho oli osa tätä laajaa toimintaa eikä EMK:kaan jäänyt osattomaksi menestyksestä luvulla EMK:n kuljettajia oli MM-kisojen palkintopallilla ja kansallisella tasolla kerhossa oli 1970-luvulla samanaikaisesti yli 30 A-lisenssin omaavaa kuljettajaa. EMK ei aluksi ollut pelkästään moottoripyöräilijöiden yhdistys, vaan myös autourheilutoimintaa oli. Onpa EMK järjestänyt ST-ajon SM-kilpailutkin. Kerholla on ollut myös SM-tasoinen RC-autojen sisärata. Kilpailujen järjestäminen oli tärkeä osa kerhotoimintaa. EMK järjesti 1970-luvulla kolmet MM-trialkilpailut. Radan rakentaminen EMK vakiintui varsin pian perustamisensa jälkeen offroad-tyyppisten lajien kerhoksi. Kerhon trial-, enduro- ja motocrosstoiminnat ovat kukin olleet hyvinkin aktiivisia ja menestyksekkäitä. Vielä 1970-luvullakaan eivät lajit olleet kovin eriytyneitä ja oli tavallista, että johonkin tiettyyn lajiin erikoistunut kuljettaja ajoi jonkin muun lajin kilpailuja. Oli myös sekamuotokilpailuja, joissa luotettavuusajokilpailussa oli mukana trial-jaksoja. Näistä lajeista vain motocross tarvitsee varta vasten tehdyn radan. Trial-jaksoja voidaan tehdä melkein mihin hyvänsä ja hyvinkin pienelle alueelle. Trialin kannalta keskeisiä paikkoja olivat Friisilän kalliot. Niillä on pidetty jopa MM-kilpailuja ja lähes 200 harrastajan trial-leirejä. Luotettavuusajon harrastajat saattoivat kerhon alkuaikoina ajaa Espoossa hyvinkin laajoilla alueilla eikä erityisesti juuri heitä varten osoitettua aluetta tarvittu. Luotettavuusajajien vakiopaikkoja olivat Perkkaan ja Laajalahden alueet, Mankkaan suo, Hämevaaran metsät, Lintuvaara ja nykyisen Kehä II:n alue. EMK:n luotettavuusajajat asuivat eri puolella Espoota, joten ajopaikkojakin oli useita. EMK yhdisti näitä erillisiä ajoporukoita ja usein käytiin kylässä toisen ryhmän ajoalueilla. Käytettävissä olevat alueet vähenivät kuitenkin nopeasti asutuksen tihetessä. Luotettavuusajon keskeinen reitti oli ns. Histan pätkä, joka oli niin harvaan asutussa paikassa, ettei siihen kohdistunut merkittäviä asukaspaineita. Pätkä oli 7 kilometriä pitkä lenkki, joka kulki Espoonkartanon mailla. Lenkin käyttämiseen oli kysytty lupa, jonka saamiseksi ei annettu muuta ehtoa kuin hevosten välttäminen. Lenkki kierteli nykyisen kaatopaikan seutuvilla. EMK:n motocrossareilla on ollut jo varsin varhain jonkinlainen rata käytettävissään, vielä nykyään Ämmässuolla oleva rata ei siis ollut ensimmäinen. Tästä osoituksena vuodelta 1973 peräisin oleva käsiohjelman kansisivu.

4

5 Rata sijaitsi nykyisen Kellonummen hautausmaan (avattu 1986) seutuvilla, lähellä vielä nykyäänkin paikalla toimivaa karting-rataa. Radan tulevaisuuden näkymät olivat huonot ja oli tiedossa, että kovin pitkään ei motocrossrata voisi säilyä. Niinpä kaupunkia pyydettiin osoittamaan maa-alue motocrossrataa varten. Kaupunki osoitti rata-alueen hyvin syrjäisestä kaupungin kolkasta Ämmässuon alueelta läheltä Kirkkonummen rajaa. Nykyään Ämmässuon alue on tunnettu nimenomaan kaatopaikkansa takia. Kaatopaikka avattiin vasta 1987 eikä sen suunnitteluakaan aloitettu kuin vasta 1980-luvun alussa. Turun moottoritie ei ulottunut tuolloin nykyistä Kehä III:a pidemmälle. Jos nykytilanteesta poistaa Turun ja Helsingin välinen moottoritien ja kaikki Kulmakorven ja Ämmässuon toiminnat, saa käsityksen siitä, että kaupunki työnsi moottorilajit niin etäälle kuin vain saattoi. Tämä ei ole välttämättä osoitus vihamielisyydestä, vaan myös kaukokatseisuudesta. Paikan valinta ei ollut kaupungin kannalta huono, sillä rata on saanut olla samalla paikalla 1970-luvun lopulta lähtien ilman suuria häätöpaineita. Motocrossradan rakentaminen kerhon voimin Ämmässuon alueelle oli valtava, lähes käsittämättömän suuri ponnistus. Rata-alueelle osoitettu paikka oli kutakuinkin koskematon, metsäinen ja soinen. Useimmat suomalaiset motocrossradat ovat syntyneet melkeinpä itsestään soranottopaikkoihin ja kaatopaikkojen läheisyyteen. EMK:n radan tilanne oli toinen. Radan rakentaminen jouduttiin aloittamaan nollapisteestä huonosti radan pohjaksi sopivalla maaperällä. Mitään muuta toimintaa ei Ämmässuon alueelle rataa perustettaessa ollut. Nyt tuntuu oudolta ajatella, että kerhon rata on nähnyt sekä moottoritien että kaatopaikan rakentamisen. Rata rakennettiin talkootyönä eikä kerholla olisi ollut varojakaan teettää töitä ulkopuolisilla. Koneita oli kuitenkin käytettävissä ja oli pakkokin olla, sillä maasto oli vaikeasti muokattavaa. Onneksi kerhossa oli paljon eri alojen ammatti-ihmisiä, joilla oli käden taitoja. Ilman maansiirtokoneita ja kuorma-autoja tehtävä olisi kuitenkin ollut mahdoton. Vaikka tässä kirjoituksessa ei paljon nimiä mainita, on ehdottomasti nostettava esiin kaksi herraa, joiden panos oli aivan ratkaisevan tärkeä. Röylän Kaivin Oy:n omistaja Veli Panttila antoi yhtiönsä kalustoa radan rakentamiseen ja laittoi kaiken liikenevän vapaa- ja välillä työaikansakin radan hyväksi. Hän suostutteli muitakin espoolaisia maansiirtoalan ammattilaisia osallistumaan talkooisiin. Kaupungin liikuntatoimen Unto Issakaistakaan ei voi tarpeeksi kiittää panoksestaan. Espoon kaupunki ei suoranaisesti tukenut radan rakentamista, mutta Issakaisen avulla kaupunki ummisti silmänsä Ämmässuon alueelle toisinaan ilmestyviltä kaupungin koneilta. Issakainen piti huolen siitä, että kaupungille ei tullut vahinkoa koneiden lainaamisesta. Panttilan tavoin hänkään ei tuntejaan laskenut, kun kerhon ja radan hyväksi piti toimia. Avajaiskilpailut voitiin pitää 1970-luvun lopussa ja rata on siitä alkaen ollut aktiivisessa käytössä. Ei pidä unohtaa sitä suurta ja pyyteetöntä työmäärää, jonka ratamestarit ja heidän apulaisensa ovat vuosien myötä radan ylläpitämiseksi tehneet. Ämmässuon kaatopaikan avaaminen 1987 antoi crossiradalle ja enduropolulle hyvän suojan. Kaatopaikasta oli niin paljon harmia ja sitä vastustettiin niin voimallisesti, että radan aiheuttamat haitat olivat mitättömiä kaatopaikan liikenteen, melun ja hajujen takia. Espoon kaupungin ympäristöjohto on useaan kertaan maininnut, että EMK on Ämmässuon alueen harmittomin toimija eikä sen toiminnasta ole juuri valituksia tullut. Tätä kirjoitettaessa alkuperäinen rata-alue on edelleenkin käytössä, joskin loppumaisillaan. Alueelle tulee jätteenkäsittelyyn liittyvää toimintaa eikä kaavoitus salli alueen käyttöä moottoriurheilun tarkoituksiin. Uusi rata-alue on osoitettu Kulmakorven alueelle. Myös kaatopaikan toiminta on suuresti vähentynyt, kun Vantaalle avattiin jätteenpolttolaitos. Uuden radan rakentaminen Kulmakorpeen tulee olemaan alkuperäisen radan rakentamisen veroinen ponnistus. Vaikka nyt koneita on paremmin saatavissa ja maasto helpompaa, on myös radoille asetettavat vaatimukset sekä harrastajien että yhteiskunnan taholta paljon ankarammat kuin 50 vuotta sitten. Rakentaminen on organisoitava täysin toisin kuin 1960-luvulla tavattiin toimia, pelkästään talkoovoimin ei voida näin isoa hanketta enää saada aikaan. Ihmisten ajankäyttö, ammatillinen rakenne, suhde harrastuksiin ja radalle asetettavat vaatimukset ovat sellaiset, ettei voida ajatella vietettävän paria vuotta vapaa-ajat uhraten lapion varressa. Ajat ovat toiset!

6 Kilpailullinen kukoistuskausi ja sen hiipuminen EMK oli kilpailutasolla erittäin menestyksekäs seura ja 1980-luvuilla. Nämä menestyksen vuodet olivat pitkälti satoa kerhon perustamisaikoina tehdystä kylvöstä. Vähitellen menestys alkoi hiipua ja kerhotoiminnan sukupolvi vaihtua. EMK:tä edustanut trialisti Yrjö Vesterinen saavutti 11 Suomen mestaruutta ja kolme maailmanmestaruutta vuosina ja hänen menestyksensä myötä trial oli erittäin suosittu laji, vaikkei Vesterinen itse juuri Suomessa saati Espoossa vaikuttanutkaan. EMK:n trial-leireille saattoi ilmoittautui jopa pari sataa harrastajaa. Trialin suosion syynä oli myös matala aloituskynnys ja halpa kalusto. Tavallisilla mopoillakin saattoi osallistua koulutukseen ja kerhotason kilpailuihin. Trial-intokin laimeni vähitellen ja sen harrastus taukosi EMK:ssa pariksikymmeneksi vuodeksi. Historian ironiaa on, että kun EMK:n perustamisen lopullinen niitti oli kysymys osallistusmaksusta, oli trialin kuolinisku erimielisyys siitä, pitääkö myös trialistien maksaa ratamaksu. Rata-ja varikkoalueiden ylläpitämiseksi tarvittiin rahaa ja kerhon päätös oli, että myös trial on ratamaksun alainen laji. Tämä sai trialin johtohahmot eroamaan kerhosta ja sen myötä useimmat harrastajatkin vaihtoivat toimintaympäristöään. EMK:n ansioksi on laskettava, että kerho on aina ollut erittäin hyvissä väleissä muiden kerhojen kanssa huolimatta siitä, että kerhot ovat vieneet toisiltaan harrastajia luvun alussa moottoripyöräilyn menestyksen vuodet olivat ohi sekä EMK:n että Suomen osalta. Kerhotoiminta siirtyi yhteiskunnan muuttumisen myötä uuteen aikakauteen. Harrastajarakenteen muuttuminen, uusi innostus Kerhotoimintaan tuli yhä enemmän väkeä, jonka tausta ei ollut tekninen, vaan kaupallinen tai hallinnollinen.yhteys alkuaikojen toimintaan ja perinteeseen oli varsin ohut ja monet vanhat toiminnot suunniteltiin uusiksi ja tehtiin eri tavalla kuin aiemmin. Tämä alkoi näkyi kerhon hallintorakenteessa, jossa toimintoja eriytettiin jaostoiksi, kehitettiin erilaisia vastuualueita ja alettiin suuntautua enemmän kohti muuta yhteiskuntaa. Liikemaailman termein: toiminta fokusoitui aiempaa voimakkaammin. Heräsi ymmärrys ja tarve saada yleinen yhteiskunnallinenkin hyväksyntä. Moottoripyöräilyllä oli edelleen lättähattumaine eikä moottoripyöräurheilua laajalti pidetty urheilumuotona saati edes jossain määrin positiivisena toimintana. Siilitaktiikan sijaan päädyttiin olemaan avoin ja tiedottava urheiluseura. Toiminta jaettiin jaostoihin, joilla oli omat resurssinsa ja vetäjänsä. Minitoiminta sai oman jaostonsa ja oman vastuuvetäjänsä. Naistoimikunta eli vahvaa kautta ja tuki toimintaa taloudellisin keinoin (kioskituotot) sekä huoltamalla suuret joukot kuljettajia ja heidän tukijoukkojaan talkoissa, sarjakisoissa, kansallisissa kisoissa ja leireillä. Osa aiemmin hyvinkin aktiivisista toiminnoista jäi eri syistä pois. Trial oli siirtynyt Kirkkonummelle MP-Taito -kerhoon tai Tapiolan Moottorimiesklubiin, matkamotoristit liittyivät valtakunnallisempiin järjestöihin. Koulutustoimintaa rakennettiin aiempaa systemaattisemmin ja koulutukseen tuli selkeä rakenne. Maa eli vahvaa taloudellista nousukautta ja tämä osaltaan vaikutti hiipumassa olleiden harrastajamäärien vahvaan nousuun. Niinpä systemaattiselle kerhokoulutukselle oli todellista tarvetta. Koulutuksen tärkeä osa oli kerhon kilpakuljettajilla, joilla oli valmennusvastuu kerhon nuorempien suuntaan. He toimivat paitsi kouluttajina, myös esimerkkeinä nuoremmilleen. Lasten ajoharjoittelu ei tähdännyt nopeuteen vaan taitoon. Harjoiteltiin lankulla ajamista ja muuta tasapainoon ja pyörän hallintaan liittyvää. Nopeuden katsottiin tulevan taidon myötä, kun aika ja kuljettaja on siihen valmis. Vaikka toiminta jaettiin jaostoiksi, pyrki kerhojohto edistämään yleistä kerhohenkeä ja sitä, että kuskit olisivat yhdenvertaisia iästä, taidosta, lajista ja menestyksestä riippumatta. Tässä onnistuttiin hyvin. Yhtenäinen kerhohenki mahdollisti myös aktiivisen kilpailujen järjestämisen. Alkuaikoina EMK oli ollut kilpaileva, kouluttava ja järjestävä kerho. Tämä kolmiyhteys palasi uuden innostuksen myötä kerhoon. Kerhoon oli rakennettu hyvät kilpailuorganisaatiot, joissa kaikilla oli oma selkeä roolinsa. Aktiivisimpina vuosina EMK järjesti jopa viisi kansallista tai SM-tason kilpailua.

7 Hyvä sisäinen henki näkyi myös yhteisissä kilpailumatkoissa ja -leirejä. Yhteisellä porukalla kierrettiin sekä Pohjoisen kierros että yksittäiset kilpailut. Kisakuskien ja vanhempien välillä oli mahtava yhteishenki, jossa apua annettiin myös naapurille. Varsinaisia huippuja ei pyritty kasvattamaan, vaan tehtiin erinomainen toiminta-alusta kilpailijoille, harrastajille ja kuntoilijoille. Toki tähtiäkin syntyi, mutta yhteisellä hyväksynnällä heidät myös vapautettiin paremmat taloudelliset resurssit tarjoaviin kerhoihin ja jopa ammattikuljettajan uralle, kerho ei halunnut olla menestyksen tiellä. Suhteet Moottoriliittoon rakennettiin aiempaa tiiviimmiksi. Liitosta saatiin arvostusta kenttätyöstä, mutta myös aktiivisesta uudesta toimintatavasta ja koulutuksesta. Yhteiskunta astuu mukaan, EMK astuu yhteiskuntaan 1980-luvun lopulla ja aivan 1990-luvun alussa harrastustoiminta alkoi saada epäterveitä piirteitä. Suomi eli vahvaa taloudellista nousukautta ja tämä näkyi motocrossissa liioitellun kalliina kalustona. Sekä pyörät, varusteet ja kuljetuskalusto olivat selkeästi epäsuhteessa nuorisourheilun yleisiin päämääriin. Tavallisesta minicrossarista tuli kilpatallin tähti. Harrastajamäärät kasvoivat nopeasti. Junioritoiminta oli vilkasta, vuonna 1990 oli junioricrossleirillä 99 osallistujaa. Aiemmin vastaavia lukuja oli nähty trial-leireillä, mutta nyt kalustoon käytetty rahamäärä oli aivan toisesta maailmasta. Tähän tuli äkkipysähdys 1993, kun Suomi ajautui historiansa pahimpaan lamaan. Rahahanat menivät kiinni eikä rahaa enää liiennyt motocrossiin tai ylipäätään moottoripyöräilyyn. Sarjacrossien osallistujamäärät putosivat murto-osaan yhdessä ainoassa vuodessa. Radalla ei juuri ajajia näkynyt ja kerho oli useamman vuoden tilassa, jossa sitä ei juurikaan kehitetty ja oli saavutus pitää kerho ylipäätään hengissä. Jos EMK olisi tuolloin lakkautettu, olisi uuden rata-alueen saaminen ollut hankalaa. Tänä aikana rata jäi ajastaan jälkeen, kun siihen ei voitu investoida eikä ollut tekijöitäkään. Oli myös tiedossa, että rata ei ikuisesti voi olla nykyisellä paikallaan eikä aikanaan valmistuva kaavoitus tulisi sallimaan radan nykyistä sijaintia. Kun lama hellitti otettaan, alkoi EMK:n toiminta elpyä tekohengitystilasta normaaliksi. Käytännössä koko EMK:n sukupolvi vaihtui laman myötä ja toimintaa alettiin rakentaa alusta. Onneksi oli joitakin ikitoimitsijoita, joilla oli toinen jalka perinteessä ja he antoivat jatkuvuutta toiminnalle. Kun EMK:n toimintakulttuuri uusiutui, maastossa tapahtuvan harrastuksen oheen ja tueksi tuli kirjoituspöydän ja puhelimen ääressä askartelua. Noista ajoista lähtien on käyty kaupunginjohdon ja kerhojohdon välisiä keskusteluita, joilla on varmistettu, että kerhotoiminnan vastuullisuus on tiedossa myös kaupungintalossa. EMK on ollut aktiivinen sekä ympäristöasioiden edelläkävijänä että tonttineuvottelijana. On pyritty pelkästään passiivisesta reagoinnista aktiiviseen vaikuttamiseen. Samoin on luotu uusia yhteyksiä bisnesmaailmaan ja sponsoreihin luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun liikemaailman sponsoroinnilla oli paljon merkitystä kerhon toimintaan. Sponsorointi ei ole kuollut. EMK:n juhlakilpailu rakennetaan paitsi suurena talkootyönä, myös sponsoreiden tuella. Lamaa seurannut kausi oli vilkasta aikaa, oli leirejä, kilpailuja ja valmennusta. Nämä toteutettiin vuosituhannen vaihteeseen sopivalla tavalla. Kisoissa oli ajamisen lisäksi muutakin ohjelmaa ja kilpailut järjestettiin lajien perinteistä poiketen täsmällisesti ja kilpailijoiden ajateltiin olevan maksavia asiakkaita, joiden piti saada vastinetta rahalleen. EMK:ssa luotiin myös uudenlaisia tapahtumia. Todettiin, että melkoinen osa radan käyttäjistä ei ole koskaan saanut minkäänlaista opastusta. Järjestettiin äijäleirejä, jotka oli tarkoitettu harrastusta aloitteleville keskiikäisille. Näiden suosio yllätti täysin ja osallistujamääriä jouduttiin rajoittamaan. Äijäleirit ovat vakiintuneet osaksi eri kerhojen toimintaa. Myös sarjatoiminta uudistettiin. Luovuttiin perinteisestä kilpailujen luokkajaoista. Niiden tilalle tuli kolme luokkaa: minit, kuntoilijat ja kilpailijat. Kunto- ja kilpaluokkiin jakaminen oli kiinni kuljettajasta itsestään. Tämän myötä nuoret kuljettajat saattoivat ajaa yhdessä vanhojen konkareiden kanssa eikä vain kaltaistensa seurassa.

8 Tärkein taustatoiminta oli käynnistää Kulmakorven ratahanke. Tiedettiin, että kaikkien yhteiskunnan vaatimusten täyttäminen ja valituskierrokset voisivat viedä kymmenenkin vuotta. Ratahanketta vietiin vähitellen eteenpäin yhdessä autourheilukerhojen kanssa. Sisäisten ja osin keskinäistenkin riitojensa vuoksi autourheilijat jäivät hankkeesta sivuun ja EMK kantaa nyt yksin vastuuta Kulmakorpi-hankkeen etenemisestä. Hanke on organisoitu kaupungin pyynnöstä Espoon Moottoriradat ry:ksi, jonka alaisuuteen kaikki Kulmakorvessa tapahtuva moottoritoiminta sijoittuu. Espoon kaupunki haluaa neuvotella vain yhden neuvotteluosapuolen kanssa. Juuri nyt Espoon Moottoriradat on käytännössä Espoon Moottorikerho. Nykyinen toiminta Nykyinen EMK on 150 jäsenen kerho. Se ei ole kovin suuri moottorikerho, mutta on jäsenmääräänsä merkittävämpi kilpailuihin osallistujamäärillä mitattuna. Motocross- ja endurotoiminta on vakaata, joskaan ei suurimuotoista. Minivalmennustoiminnassa on ajajaa, sarjaenduroissa ja -crosseissa vuosittain lähes 100 ajajaa. Trialtoiminta on aktivoitumassa kymmenien vuosien tauon jälkeen. Kulmakorven motocross-radan rakentamiseen on lopultakin olemassa kaikki mahdolliset valituskanavat läpäissyt ympäristölupa. Rakentamisen on käytännössä pakko alkaa lähivuosina, sillä viimeisetkin vuoden, parin jatkoajat vanhalle radalle alkaa olla käytetty.

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo Yleistä...2 Kausi 2010 yhteenveto...2 Painopisteet toiminnan kehittämisessä kaudelle 2011...2 Tiedottaminen...2 Yhteistyökumppanit...3 Kilpailutoiminta...4

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty syyskokouksessa 21.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET 2016... 2 3. NUORISO- JA HARRASTETOIMINTA... 2

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Esittelyt o esittele itsesi o ja anna jokaisen esitellä itsensä ja kertoa mitä he ovat tehneet autourheilussa

Esittelyt o esittele itsesi o ja anna jokaisen esitellä itsensä ja kertoa mitä he ovat tehneet autourheilussa Kouluttajan ohjeistusta Tässä muutama vinkki mitä kouluttaja voi kertoa näyttämänsä dian kohdalla. Kaikista kohdista voi kertoa hyviä esimerkkejä ja myös niitä huonompiakin käytännön kokemuksien ja tapahtumien

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15 Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus 0 /8/ Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6, % 6 7,9 % 6, % 8, %, %, % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:., Hajonta:0.8) (Vastauksia:9) Oman seuran analyysi

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma 1. Hankkeen tausta ja tarve Shakissa vaaditaan ja näin ollen sen uskotaan kehittävän mm. seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/

Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/ Opiskelijoiden Liikuntaliitto - Lähetekeskustelu jäsenyydestä AYYE5/14 27.3.14 Lähetekeskustelun kulku 1. Esittely: Mitä on tapahtunut ennen vuotta 2014? 2. OLL-esittely /Hanna Huumonen, pj, OLL 3. Kysymykset

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat. Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä

KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat. Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä KKO 2015:34 Urheiluseurasta irtautuneiden joukkueiden varat Heikki Halila Urheiluoikeuden päivä 5.11.2015 KKO:n ratkaisu 2015:34 Rekisteröidyn urheiluseurayhdistys A:n jalkapallojaoston joukkueista osa

Lisätiedot

034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT

034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT 034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT 034.1 MÄÄRITELMÄ 034.2 MOOTTORIPYÖRÄT, KILPAILULUOKAT JA NUMEROKILVET 034.2.1 Moottoripyörät ja kilpailuluokat 034.3 AJAJAT 034.3.1 Ajajan ikä 034.3.2 Kilpailuun

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho Jäsentiedote 1/2016

Tuusulan Moottorikerho Jäsentiedote 1/2016 Tuusulan Moottorikerho Jäsentiedote 1/2016 Ohkolan rata Ohkolan uusittu rata on avattu 14.4.2016. Ratatalkoot pidettiin sunnuntaina 10.4.2016. Ohjelmassa oli kivien heittelyä, risujen polttoa ja paikkojen

Lisätiedot

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa Päivi Mykrä ja Harri Soini 10.2.2016 Ajantasa-asemakaava Rakennusasetus 43 (10.10.1969/628): Kaupungin on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta

Lisätiedot

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto Sivu 1(6) MELONNAN SUOMEN CUP SÄÄNNÖT 2015 Säännöt hyväksytty: n kokous Laatija / tiedustelut: Harri Sairiala 1 YLEISTÄ Näissä säännöissä määrätään Suomen melonta- ja soutuliiton alaisissa rata- ja maratonmelontakilpailuissa

Lisätiedot

Nopeuden Perustoimitsijakoulutus

Nopeuden Perustoimitsijakoulutus Nopeuden Perustoimitsijakoulutus Autourheilun säännöt www.autourheilu.fi/saannot Säännöt Autokilpailujen kansalliset määräykset suomessa Nopeuskilpailujen säännöt Ko. lajin kilpailusäännöt (sarjasäännöt)

Lisätiedot

-seminaari Kisakallio

-seminaari Kisakallio -seminaari 11.-12.2.2012 Kisakallio SLU:n jäsenjärjestöjen 5 valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin 2) koulupäivässä tunti liikuntaa 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen 4) ratkaisut urheilijan polulla

Lisätiedot

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle Tulevan toimintakauden visio Jääkiekko vahvistaa edelleen paikkaansa paimiolaisessa harrastuskentässä kiinnostavana, innovatiivisena ja näkyvänä lajina. Johdanto

Lisätiedot

SML:N JÄSENKERHOJEN C-TOIMITSIJAKOULUTUS 1/09

SML:N JÄSENKERHOJEN C-TOIMITSIJAKOULUTUS 1/09 SML:N JÄSENKERHOJEN C-TOIMITSIJAKOULUTUS 1/09 DIA KÄSIKIRJOITUS C-TOIMITSIJAKOULUTUKSIA PITÄVILLE KOULUTTAJILLE (Käsikirjoitus on tarkoitettu kouluttajan avuksi). Arvoisa kouluttaja Tämä diakäsikirjoitus

Lisätiedot

044 SUPERMOTO 044.1 MÄÄRITELMÄ. 044.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 044.2.1 Moottoripyörät 044.2.2 Kilpailuluokat

044 SUPERMOTO 044.1 MÄÄRITELMÄ. 044.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 044.2.1 Moottoripyörät 044.2.2 Kilpailuluokat 044 SUPERMOTO 044.1 MÄÄRITELMÄ 044.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 044.2.1 Moottoripyörät 044.2.2 Kilpailuluokat 044.3 AJAJAT 044.3.1 Ajajien ikä 044.3.2 Ajovarusteet 044.4 RATA 044.5 HARJOITUKSET 044.6

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Urheilufoorumi

Urheilufoorumi Urheilufoorumi 22.11.2014 TOTEUTUS Johdonmukainen ja laadukas tasojärjestelmä etenee ratsukon urapolun mukaisesti Kvaalisäännöt ohjaavat kaikissa lajeissa kehitystä Luokkasuositukset 5-tasoa, jotka ovat

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2015 31.12.2015 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 483 Diaarinumero 2577/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO

SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO puheenjohtaja: Riitta Jaakola varapuheenjohtaja: Tarja Tolonen sihteeri: Raija Sarajärvi taloudenhoitaja, ilmoittamisvastaava: Johanna Niskasaari

Lisätiedot

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla. Oheisesta linkistä voi katsoa Tatu Junnolan GoPro videon Siuntion radalta. http://youtu.be/u6le3o9xszm

Lisätiedot

Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1. KERHOTOIMINTA... 2 1.1 JÄSENISTÖ... 2 1.2 JAOSTOT... 2 2. JÄSEN- JA LIITTYMISMAKSUT... 2 3. JAOSTOJEN TOIMINTA... 2 3.1 VMK JUNIORIT... 3 3.1.2

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

JUNIORI! ALOITA GOLF HELPOMMIN KUIN USKOTKAAN.

JUNIORI! ALOITA GOLF HELPOMMIN KUIN USKOTKAAN. JUNIORI! ALOITA GOLF HELPOMMIN KUIN USKOTKAAN. MEILLÄ JUNIORIT SAAVAT HYVÄT EVÄÄT GOLFIIN! Tule kokeilemaan golfia lajia, jossa saat nauttia ulkoilmasta kavereiden seurassa. Espoon Golfseura on Golfliiton

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 29.5.2007 Dnro UUS 2007 Y 216 115 Annettu julkipanon jälkeen No YS 719 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

PALLO JALASSA VAI HUKASSA?

PALLO JALASSA VAI HUKASSA? Wanuvan toimintapäivä aloitettiin Vauhtikellarissa, erilaisilla leikkimielisillä kilpailuilla. Vetäjänä ja tuomarina kisoissa toimi Eetu Putkinen, joka työskentelee Vauhtikellarissa ja Energy Fitness Clubilla.

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä.

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä. 1 /5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Jäsenemme ovat osallistuneet koirineen aktiivisesti sekä koe- ja näyttelytoimintaan sekä maastoharjoituksiin kuluneena vuonna. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä

Lisätiedot

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Turun hankkeessa keskityttiin olemassa olevien ja uusien palveluiden kehittämiseen kohdealueilla, verkostotyöskentelyn ja viestinnän

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

JULKAISTU: Maaliskuu 2013

JULKAISTU: Maaliskuu 2013 JULKAISTU: Maaliskuu 2013 Kuvassa AL Härmän Ekolat Eikan Polku 2012 kisassa, niin iso auto, ettei koko AL Sport merkki mahtunut kuvaan, pienempi kyllä ikkunassa. Tästä tämä alkaa, kisalehden teko, täydennämme

Lisätiedot

SALON URHEILUAUTOILIJAT RY Vuodesta 1963

SALON URHEILUAUTOILIJAT RY Vuodesta 1963 1 SALON URHEILUAUTOILIJAT RY Vuodesta 1963 Seuramme toiminnassa on edetty jo 50 vuotta. Tämä ei kuitenkaan ole yksityiskohtainen historiikki, vaan kevyt katsaus menneeseen, mitä olemme harrastaneet ja

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

SPU Pyöräilijätutkimus

SPU Pyöräilijätutkimus SPU Pyöräilijätutkimus Tutkimukseen osallistui 1059 pyöräilyn harrastajaa. Otantaluku kuvaa 0,001 % Suomen noin 1 025 000 aikuisesta ja nuoresta pyöräilijästä. Otantaa voidaan pitää luotettavana ja se

Lisätiedot

Suunnistuskoulu Yhteenveto

Suunnistuskoulu Yhteenveto Suunnistuskoulu 2016 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2016 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 21 ja oppilaita 76. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS. Liakan tempo

TEKNINEN OPAS. Liakan tempo TEKNINEN OPAS Liakan tempo 2.7.2011 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Kilpailun toimihenkilöt 2. Ohjeita kilpailijoille ja huoltajille 3. Kilpailu 4. Liitteet - kartat - kilpailunumeron kiinnittäminen - lähtöluettelot

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi

LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN. Pajulahti Janne Salmi LISÄÄ VAUHTIA SUOMALAISEEN SUUNNISTUKSEEN Pajulahti 24.11.2006 Janne Salmi HUIPUILLAMME VAUHTI ON KOHDALLAAN , mutta NUORET OVAT HIDASTUmaan päin JS: 1986-1989 17v: TJ 10.6km 36:45, 18v: TJ 14.3km 52:15,

Lisätiedot

Kesäkauden päättäjäisissä jaettavat kiertopalkinnot :

Kesäkauden päättäjäisissä jaettavat kiertopalkinnot : EsSun KIERTOPALKINTOJEN SÄÄNNÖT 2012 Espoon Suunnan Johtokunta on kokouksessaan 3.4.2012 vahvistanut nämä säännöt olemaan voimassa toistaiseksi. S Ä Ä N N Ö T Kiertopalkinto voidaan antaa joko henkilölle

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Alla kuitenkin kuva joka antaa sinulle käsityksen hankkeen laajuudesta. Nähtävästi Ylen Spotlight on kiinnostunut asiasta.

Alla kuitenkin kuva joka antaa sinulle käsityksen hankkeen laajuudesta. Nähtävästi Ylen Spotlight on kiinnostunut asiasta. Mäkinen Seppo Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Aihe: 4. huhtikuuta 2016 17:36 Mäkinen Seppo Fwd: Motocross banan i Hei, En ole kuullut teiltä mitään uutta miten Kirkkonummi suhtautuu motocrossratahankkeeseen

Lisätiedot

Ratatarkastusraportti

Ratatarkastusraportti Radan tiedot Radan nimi Sijainti Sipoon motocrossrata N 60.36475 E25.37316 Radan omistaja / käyttäjä Sipoon moottorikerho Ry Osoite Öljytie 618, 04130 Sipoo Puhelinnumero / fax / e-mail Tom Blomqvist 040-9012224

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

1. Kokouksen avaaminen Kokouksen puheenjohtajana toimiva hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen kello 18:08.

1. Kokouksen avaaminen Kokouksen puheenjohtajana toimiva hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen kello 18:08. Esityslista Robin Hood ry Hallituksen kokous 5/2015 Aika: 29.9.2015 kello 18 Paikka: Tuulimäen väestönsuoja, Itätuulenkuja 9, Espoo Läsnä: Jaakko Setälä Anne Lantee Jukka Karvonen Seppo Hätönen Jarkko

Lisätiedot

Yhteistyökumppanimme. Partnerit ja projektitukijat. vauhti

Yhteistyökumppanimme. Partnerit ja projektitukijat. vauhti Yhteistyökumppanimme Partnerit ja projektitukijat vauhti Kaisa Variksen dopingtapaus SAhL sai tiedon asiasta 22.1.2008 Tiedon saatuamme käynnistimme välittömästi toimenpiteet SAhL:n vahvistaman antidopingohjelman

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016_ 1.Yleistä Vuoden 2016 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, järjestää hyviä kilpailuja,

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry

Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry 2013 TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2014 Vuosikokous 27.2.2013 klo 18.00 Järvenpää-talo ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot