EMK:n 50-vuotistaival

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMK:n 50-vuotistaival"

Transkriptio

1 EMK:n 50-vuotistaival Lyhyesti Espoon Moottorikerho ry:n 50-vuotistaipaleesta Espoon Moottorikerho perustettiin Suomi eli tuolloin murroskautta: maa oli muuttumassa maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi ja väestö muutti maaseudulta kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Espoossa oli vuonna asukasta ja 10 vuotta myöhemmin jo lähes Väestö miltei kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Moottoripyörä oli tuolloin vielä hyötyajoneuvo ja moni moottoripyörää työssään tarvitseva olisi hyvin mieluusti siirtynyt auton käyttäjäksi, jos se vain olisi ollut mahdollista. Moottoripyörien määrä oli saavuttanut huippunsa vuonna 1961, jolloin rekisterissä oli pyörää. Määrä putosi autoistumisen myötä ja alkoi kasvaa vasta, kun yhteiskunnan vauraus teki mahdolliseksi moottoripyörän käyttämisen harrastusvälineenä. Pyöriä on nykyään rekisterissä noin Samanluonteinen kehitys on ollut myös hevosten määrällä, Suomessa on nyt hevosia enemmän kuin silloin, kun ne olivat välttämättömiä. Pääkaupunkiseudulla oli tuolloin useita moottorikerhoja, joista merkittävin oli HMK, Helsingin Moottorikerho. Se oli perustettu jo 1920-luvulla, 1930-luvulta oli Helsingin Moottorimieskerho, 1950-luvulla perustettiin Tikkurilan Moottorikerho (1953, nyk. Vantaan Moottorikerho) ja Vihdin Moottorimiehet (1959). Kilpailuja järjestivät myös Helsingin Työväen Moottoripyöräilijät ja Helsingin Moottoriseura. Pakilassakin oli oma moottorikerhonsa. Espoolaisia kerhoja ei ollut ja Helsingistä lännen suunnassa seuraava moottorikerho oli vasta Turussa. Pääkaupunkiseudulla oli useita motocrossratoja. Laakson radalla ajettiin viimeiset kilpailut samana vuonna kuin EMK perustettiin eli Viimeisen kilpailun eräs voittaja oli muuan Heikki Mikkola. Tikkurilan kerhon ylläpitämä Ruskeasanta oli legendaarinen ja korvautui aikanaan Lavangon radalla luvun moottoripyöräkilpailut keräsivät suuria katsojamääriä. Kilpailut järjestettiin lähellä asutusta eikä yleisön huomiosta kilpailevia yleisötapahtumia ollut läheskään siinä määrin kuin nyt. Televisio ei ollut vielä niin yleinen, että se olisi pitänyt väen kotikatsomoissa. Laakson kentällä ajettiin vuoteen 1965 asti, Eläintarhanajot päättyivät 1962, Imatralla ajettiin MM-titteleistä vuodesta 1964 alkaen. Päijänne-ajo oli suuri tapahtuma ja sen sankarit tunnettiin laajalti. Espoossa ei siis 1960-luvun alussa ollut omaa kerhoa. Espoo oli tuolloin varsin harvaan asuttu alue, jossa oli helppo harjoitella mantsaa (= luotettavuusajo, nyk. enduro). Espooseen tiedettiin mahtuvan myös motocrossrata. Ajatus espoolaisen moottorikerhon perustamisesta oli ilmassa ainakin kurapyöräilijöiden keskuudessa. Lopullisen sysäyksen antoi yksittäinen ja sinänsä varsin mitätön tapahtuma luvulla ajettiin paljon luotettavuusajon kerhojoukkuekilpailuja. Erään kilpailun voitti HMK:n joukkue, jossa ajoivat Erkki Tiitta, Otto Tilli ja Rainer Kärkkäinen. Joukkue oletti, että HMK maksaisi voiton kunniaksi osallistusmaksun, mutta HMK kieltäytyi. Tästä suivaantuneena voittajatrio päätti perustaa oman moottoripyöräkerhon Espooseen, mikä tapahtuikin On ilmeistä, että kerhon perustamiseksi oli valmiutta muutenkin, sillä perustamiskokouksessa oli kokonaista 40 henkeä. Jäsenet tulivat pääosin HMK:sta ja TiMK:sta. Keskeiseksi toiminta-alueeksi oli ajateltu Kauniaisten Kasavuorta, jonka ympärillä oli tuolloin varsin väljää. Espoon Moottorikerhoon liityttiin aluksi muista seuroista ja toiminnan vakiinnuttua on kerhon jäsenistö ollut pääosin sellaista, jonka ensimmäinen moottorikerho on EMK. On tavallista kuulua useaan moottorikerhoon, jotta voitaisiin ajaa useat sarjakilpailut. Liikettä on ollut myös EMK:sta poispäin. EMK:n kukoistava trialtoiminta siirtyi osin Kirkkonummelle (MP-Taito) ja osin Tapiolan Moottorimiesklubiiin. Alkuaikojen autourheilijat siirtyivät sittemmin pääosin Espoon Urheiluautoilijoihin (nyk. Espoo Motor Sport Club). Ohessa lyhyt artikkeli Moottoriurheilu -nimisen lehden numerosta 5 vuodelta Kuten tekstistä ilmenee, perustettiin tuohon aikaan kerhoja enemmänkin.

2

3 Alkuajat, toiminnan vakiintuminen Suomalaiset menestyivät hyvin moottoripyörälajeissa ja 1970-luvuilla. Lajin hyväksi tehtiin paljon töitä eri puolilla maata. Espoon Moottorikerho oli osa tätä laajaa toimintaa eikä EMK:kaan jäänyt osattomaksi menestyksestä luvulla EMK:n kuljettajia oli MM-kisojen palkintopallilla ja kansallisella tasolla kerhossa oli 1970-luvulla samanaikaisesti yli 30 A-lisenssin omaavaa kuljettajaa. EMK ei aluksi ollut pelkästään moottoripyöräilijöiden yhdistys, vaan myös autourheilutoimintaa oli. Onpa EMK järjestänyt ST-ajon SM-kilpailutkin. Kerholla on ollut myös SM-tasoinen RC-autojen sisärata. Kilpailujen järjestäminen oli tärkeä osa kerhotoimintaa. EMK järjesti 1970-luvulla kolmet MM-trialkilpailut. Radan rakentaminen EMK vakiintui varsin pian perustamisensa jälkeen offroad-tyyppisten lajien kerhoksi. Kerhon trial-, enduro- ja motocrosstoiminnat ovat kukin olleet hyvinkin aktiivisia ja menestyksekkäitä. Vielä 1970-luvullakaan eivät lajit olleet kovin eriytyneitä ja oli tavallista, että johonkin tiettyyn lajiin erikoistunut kuljettaja ajoi jonkin muun lajin kilpailuja. Oli myös sekamuotokilpailuja, joissa luotettavuusajokilpailussa oli mukana trial-jaksoja. Näistä lajeista vain motocross tarvitsee varta vasten tehdyn radan. Trial-jaksoja voidaan tehdä melkein mihin hyvänsä ja hyvinkin pienelle alueelle. Trialin kannalta keskeisiä paikkoja olivat Friisilän kalliot. Niillä on pidetty jopa MM-kilpailuja ja lähes 200 harrastajan trial-leirejä. Luotettavuusajon harrastajat saattoivat kerhon alkuaikoina ajaa Espoossa hyvinkin laajoilla alueilla eikä erityisesti juuri heitä varten osoitettua aluetta tarvittu. Luotettavuusajajien vakiopaikkoja olivat Perkkaan ja Laajalahden alueet, Mankkaan suo, Hämevaaran metsät, Lintuvaara ja nykyisen Kehä II:n alue. EMK:n luotettavuusajajat asuivat eri puolella Espoota, joten ajopaikkojakin oli useita. EMK yhdisti näitä erillisiä ajoporukoita ja usein käytiin kylässä toisen ryhmän ajoalueilla. Käytettävissä olevat alueet vähenivät kuitenkin nopeasti asutuksen tihetessä. Luotettavuusajon keskeinen reitti oli ns. Histan pätkä, joka oli niin harvaan asutussa paikassa, ettei siihen kohdistunut merkittäviä asukaspaineita. Pätkä oli 7 kilometriä pitkä lenkki, joka kulki Espoonkartanon mailla. Lenkin käyttämiseen oli kysytty lupa, jonka saamiseksi ei annettu muuta ehtoa kuin hevosten välttäminen. Lenkki kierteli nykyisen kaatopaikan seutuvilla. EMK:n motocrossareilla on ollut jo varsin varhain jonkinlainen rata käytettävissään, vielä nykyään Ämmässuolla oleva rata ei siis ollut ensimmäinen. Tästä osoituksena vuodelta 1973 peräisin oleva käsiohjelman kansisivu.

4

5 Rata sijaitsi nykyisen Kellonummen hautausmaan (avattu 1986) seutuvilla, lähellä vielä nykyäänkin paikalla toimivaa karting-rataa. Radan tulevaisuuden näkymät olivat huonot ja oli tiedossa, että kovin pitkään ei motocrossrata voisi säilyä. Niinpä kaupunkia pyydettiin osoittamaan maa-alue motocrossrataa varten. Kaupunki osoitti rata-alueen hyvin syrjäisestä kaupungin kolkasta Ämmässuon alueelta läheltä Kirkkonummen rajaa. Nykyään Ämmässuon alue on tunnettu nimenomaan kaatopaikkansa takia. Kaatopaikka avattiin vasta 1987 eikä sen suunnitteluakaan aloitettu kuin vasta 1980-luvun alussa. Turun moottoritie ei ulottunut tuolloin nykyistä Kehä III:a pidemmälle. Jos nykytilanteesta poistaa Turun ja Helsingin välinen moottoritien ja kaikki Kulmakorven ja Ämmässuon toiminnat, saa käsityksen siitä, että kaupunki työnsi moottorilajit niin etäälle kuin vain saattoi. Tämä ei ole välttämättä osoitus vihamielisyydestä, vaan myös kaukokatseisuudesta. Paikan valinta ei ollut kaupungin kannalta huono, sillä rata on saanut olla samalla paikalla 1970-luvun lopulta lähtien ilman suuria häätöpaineita. Motocrossradan rakentaminen kerhon voimin Ämmässuon alueelle oli valtava, lähes käsittämättömän suuri ponnistus. Rata-alueelle osoitettu paikka oli kutakuinkin koskematon, metsäinen ja soinen. Useimmat suomalaiset motocrossradat ovat syntyneet melkeinpä itsestään soranottopaikkoihin ja kaatopaikkojen läheisyyteen. EMK:n radan tilanne oli toinen. Radan rakentaminen jouduttiin aloittamaan nollapisteestä huonosti radan pohjaksi sopivalla maaperällä. Mitään muuta toimintaa ei Ämmässuon alueelle rataa perustettaessa ollut. Nyt tuntuu oudolta ajatella, että kerhon rata on nähnyt sekä moottoritien että kaatopaikan rakentamisen. Rata rakennettiin talkootyönä eikä kerholla olisi ollut varojakaan teettää töitä ulkopuolisilla. Koneita oli kuitenkin käytettävissä ja oli pakkokin olla, sillä maasto oli vaikeasti muokattavaa. Onneksi kerhossa oli paljon eri alojen ammatti-ihmisiä, joilla oli käden taitoja. Ilman maansiirtokoneita ja kuorma-autoja tehtävä olisi kuitenkin ollut mahdoton. Vaikka tässä kirjoituksessa ei paljon nimiä mainita, on ehdottomasti nostettava esiin kaksi herraa, joiden panos oli aivan ratkaisevan tärkeä. Röylän Kaivin Oy:n omistaja Veli Panttila antoi yhtiönsä kalustoa radan rakentamiseen ja laittoi kaiken liikenevän vapaa- ja välillä työaikansakin radan hyväksi. Hän suostutteli muitakin espoolaisia maansiirtoalan ammattilaisia osallistumaan talkooisiin. Kaupungin liikuntatoimen Unto Issakaistakaan ei voi tarpeeksi kiittää panoksestaan. Espoon kaupunki ei suoranaisesti tukenut radan rakentamista, mutta Issakaisen avulla kaupunki ummisti silmänsä Ämmässuon alueelle toisinaan ilmestyviltä kaupungin koneilta. Issakainen piti huolen siitä, että kaupungille ei tullut vahinkoa koneiden lainaamisesta. Panttilan tavoin hänkään ei tuntejaan laskenut, kun kerhon ja radan hyväksi piti toimia. Avajaiskilpailut voitiin pitää 1970-luvun lopussa ja rata on siitä alkaen ollut aktiivisessa käytössä. Ei pidä unohtaa sitä suurta ja pyyteetöntä työmäärää, jonka ratamestarit ja heidän apulaisensa ovat vuosien myötä radan ylläpitämiseksi tehneet. Ämmässuon kaatopaikan avaaminen 1987 antoi crossiradalle ja enduropolulle hyvän suojan. Kaatopaikasta oli niin paljon harmia ja sitä vastustettiin niin voimallisesti, että radan aiheuttamat haitat olivat mitättömiä kaatopaikan liikenteen, melun ja hajujen takia. Espoon kaupungin ympäristöjohto on useaan kertaan maininnut, että EMK on Ämmässuon alueen harmittomin toimija eikä sen toiminnasta ole juuri valituksia tullut. Tätä kirjoitettaessa alkuperäinen rata-alue on edelleenkin käytössä, joskin loppumaisillaan. Alueelle tulee jätteenkäsittelyyn liittyvää toimintaa eikä kaavoitus salli alueen käyttöä moottoriurheilun tarkoituksiin. Uusi rata-alue on osoitettu Kulmakorven alueelle. Myös kaatopaikan toiminta on suuresti vähentynyt, kun Vantaalle avattiin jätteenpolttolaitos. Uuden radan rakentaminen Kulmakorpeen tulee olemaan alkuperäisen radan rakentamisen veroinen ponnistus. Vaikka nyt koneita on paremmin saatavissa ja maasto helpompaa, on myös radoille asetettavat vaatimukset sekä harrastajien että yhteiskunnan taholta paljon ankarammat kuin 50 vuotta sitten. Rakentaminen on organisoitava täysin toisin kuin 1960-luvulla tavattiin toimia, pelkästään talkoovoimin ei voida näin isoa hanketta enää saada aikaan. Ihmisten ajankäyttö, ammatillinen rakenne, suhde harrastuksiin ja radalle asetettavat vaatimukset ovat sellaiset, ettei voida ajatella vietettävän paria vuotta vapaa-ajat uhraten lapion varressa. Ajat ovat toiset!

6 Kilpailullinen kukoistuskausi ja sen hiipuminen EMK oli kilpailutasolla erittäin menestyksekäs seura ja 1980-luvuilla. Nämä menestyksen vuodet olivat pitkälti satoa kerhon perustamisaikoina tehdystä kylvöstä. Vähitellen menestys alkoi hiipua ja kerhotoiminnan sukupolvi vaihtua. EMK:tä edustanut trialisti Yrjö Vesterinen saavutti 11 Suomen mestaruutta ja kolme maailmanmestaruutta vuosina ja hänen menestyksensä myötä trial oli erittäin suosittu laji, vaikkei Vesterinen itse juuri Suomessa saati Espoossa vaikuttanutkaan. EMK:n trial-leireille saattoi ilmoittautui jopa pari sataa harrastajaa. Trialin suosion syynä oli myös matala aloituskynnys ja halpa kalusto. Tavallisilla mopoillakin saattoi osallistua koulutukseen ja kerhotason kilpailuihin. Trial-intokin laimeni vähitellen ja sen harrastus taukosi EMK:ssa pariksikymmeneksi vuodeksi. Historian ironiaa on, että kun EMK:n perustamisen lopullinen niitti oli kysymys osallistusmaksusta, oli trialin kuolinisku erimielisyys siitä, pitääkö myös trialistien maksaa ratamaksu. Rata-ja varikkoalueiden ylläpitämiseksi tarvittiin rahaa ja kerhon päätös oli, että myös trial on ratamaksun alainen laji. Tämä sai trialin johtohahmot eroamaan kerhosta ja sen myötä useimmat harrastajatkin vaihtoivat toimintaympäristöään. EMK:n ansioksi on laskettava, että kerho on aina ollut erittäin hyvissä väleissä muiden kerhojen kanssa huolimatta siitä, että kerhot ovat vieneet toisiltaan harrastajia luvun alussa moottoripyöräilyn menestyksen vuodet olivat ohi sekä EMK:n että Suomen osalta. Kerhotoiminta siirtyi yhteiskunnan muuttumisen myötä uuteen aikakauteen. Harrastajarakenteen muuttuminen, uusi innostus Kerhotoimintaan tuli yhä enemmän väkeä, jonka tausta ei ollut tekninen, vaan kaupallinen tai hallinnollinen.yhteys alkuaikojen toimintaan ja perinteeseen oli varsin ohut ja monet vanhat toiminnot suunniteltiin uusiksi ja tehtiin eri tavalla kuin aiemmin. Tämä alkoi näkyi kerhon hallintorakenteessa, jossa toimintoja eriytettiin jaostoiksi, kehitettiin erilaisia vastuualueita ja alettiin suuntautua enemmän kohti muuta yhteiskuntaa. Liikemaailman termein: toiminta fokusoitui aiempaa voimakkaammin. Heräsi ymmärrys ja tarve saada yleinen yhteiskunnallinenkin hyväksyntä. Moottoripyöräilyllä oli edelleen lättähattumaine eikä moottoripyöräurheilua laajalti pidetty urheilumuotona saati edes jossain määrin positiivisena toimintana. Siilitaktiikan sijaan päädyttiin olemaan avoin ja tiedottava urheiluseura. Toiminta jaettiin jaostoihin, joilla oli omat resurssinsa ja vetäjänsä. Minitoiminta sai oman jaostonsa ja oman vastuuvetäjänsä. Naistoimikunta eli vahvaa kautta ja tuki toimintaa taloudellisin keinoin (kioskituotot) sekä huoltamalla suuret joukot kuljettajia ja heidän tukijoukkojaan talkoissa, sarjakisoissa, kansallisissa kisoissa ja leireillä. Osa aiemmin hyvinkin aktiivisista toiminnoista jäi eri syistä pois. Trial oli siirtynyt Kirkkonummelle MP-Taito -kerhoon tai Tapiolan Moottorimiesklubiin, matkamotoristit liittyivät valtakunnallisempiin järjestöihin. Koulutustoimintaa rakennettiin aiempaa systemaattisemmin ja koulutukseen tuli selkeä rakenne. Maa eli vahvaa taloudellista nousukautta ja tämä osaltaan vaikutti hiipumassa olleiden harrastajamäärien vahvaan nousuun. Niinpä systemaattiselle kerhokoulutukselle oli todellista tarvetta. Koulutuksen tärkeä osa oli kerhon kilpakuljettajilla, joilla oli valmennusvastuu kerhon nuorempien suuntaan. He toimivat paitsi kouluttajina, myös esimerkkeinä nuoremmilleen. Lasten ajoharjoittelu ei tähdännyt nopeuteen vaan taitoon. Harjoiteltiin lankulla ajamista ja muuta tasapainoon ja pyörän hallintaan liittyvää. Nopeuden katsottiin tulevan taidon myötä, kun aika ja kuljettaja on siihen valmis. Vaikka toiminta jaettiin jaostoiksi, pyrki kerhojohto edistämään yleistä kerhohenkeä ja sitä, että kuskit olisivat yhdenvertaisia iästä, taidosta, lajista ja menestyksestä riippumatta. Tässä onnistuttiin hyvin. Yhtenäinen kerhohenki mahdollisti myös aktiivisen kilpailujen järjestämisen. Alkuaikoina EMK oli ollut kilpaileva, kouluttava ja järjestävä kerho. Tämä kolmiyhteys palasi uuden innostuksen myötä kerhoon. Kerhoon oli rakennettu hyvät kilpailuorganisaatiot, joissa kaikilla oli oma selkeä roolinsa. Aktiivisimpina vuosina EMK järjesti jopa viisi kansallista tai SM-tason kilpailua.

7 Hyvä sisäinen henki näkyi myös yhteisissä kilpailumatkoissa ja -leirejä. Yhteisellä porukalla kierrettiin sekä Pohjoisen kierros että yksittäiset kilpailut. Kisakuskien ja vanhempien välillä oli mahtava yhteishenki, jossa apua annettiin myös naapurille. Varsinaisia huippuja ei pyritty kasvattamaan, vaan tehtiin erinomainen toiminta-alusta kilpailijoille, harrastajille ja kuntoilijoille. Toki tähtiäkin syntyi, mutta yhteisellä hyväksynnällä heidät myös vapautettiin paremmat taloudelliset resurssit tarjoaviin kerhoihin ja jopa ammattikuljettajan uralle, kerho ei halunnut olla menestyksen tiellä. Suhteet Moottoriliittoon rakennettiin aiempaa tiiviimmiksi. Liitosta saatiin arvostusta kenttätyöstä, mutta myös aktiivisesta uudesta toimintatavasta ja koulutuksesta. Yhteiskunta astuu mukaan, EMK astuu yhteiskuntaan 1980-luvun lopulla ja aivan 1990-luvun alussa harrastustoiminta alkoi saada epäterveitä piirteitä. Suomi eli vahvaa taloudellista nousukautta ja tämä näkyi motocrossissa liioitellun kalliina kalustona. Sekä pyörät, varusteet ja kuljetuskalusto olivat selkeästi epäsuhteessa nuorisourheilun yleisiin päämääriin. Tavallisesta minicrossarista tuli kilpatallin tähti. Harrastajamäärät kasvoivat nopeasti. Junioritoiminta oli vilkasta, vuonna 1990 oli junioricrossleirillä 99 osallistujaa. Aiemmin vastaavia lukuja oli nähty trial-leireillä, mutta nyt kalustoon käytetty rahamäärä oli aivan toisesta maailmasta. Tähän tuli äkkipysähdys 1993, kun Suomi ajautui historiansa pahimpaan lamaan. Rahahanat menivät kiinni eikä rahaa enää liiennyt motocrossiin tai ylipäätään moottoripyöräilyyn. Sarjacrossien osallistujamäärät putosivat murto-osaan yhdessä ainoassa vuodessa. Radalla ei juuri ajajia näkynyt ja kerho oli useamman vuoden tilassa, jossa sitä ei juurikaan kehitetty ja oli saavutus pitää kerho ylipäätään hengissä. Jos EMK olisi tuolloin lakkautettu, olisi uuden rata-alueen saaminen ollut hankalaa. Tänä aikana rata jäi ajastaan jälkeen, kun siihen ei voitu investoida eikä ollut tekijöitäkään. Oli myös tiedossa, että rata ei ikuisesti voi olla nykyisellä paikallaan eikä aikanaan valmistuva kaavoitus tulisi sallimaan radan nykyistä sijaintia. Kun lama hellitti otettaan, alkoi EMK:n toiminta elpyä tekohengitystilasta normaaliksi. Käytännössä koko EMK:n sukupolvi vaihtui laman myötä ja toimintaa alettiin rakentaa alusta. Onneksi oli joitakin ikitoimitsijoita, joilla oli toinen jalka perinteessä ja he antoivat jatkuvuutta toiminnalle. Kun EMK:n toimintakulttuuri uusiutui, maastossa tapahtuvan harrastuksen oheen ja tueksi tuli kirjoituspöydän ja puhelimen ääressä askartelua. Noista ajoista lähtien on käyty kaupunginjohdon ja kerhojohdon välisiä keskusteluita, joilla on varmistettu, että kerhotoiminnan vastuullisuus on tiedossa myös kaupungintalossa. EMK on ollut aktiivinen sekä ympäristöasioiden edelläkävijänä että tonttineuvottelijana. On pyritty pelkästään passiivisesta reagoinnista aktiiviseen vaikuttamiseen. Samoin on luotu uusia yhteyksiä bisnesmaailmaan ja sponsoreihin luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun liikemaailman sponsoroinnilla oli paljon merkitystä kerhon toimintaan. Sponsorointi ei ole kuollut. EMK:n juhlakilpailu rakennetaan paitsi suurena talkootyönä, myös sponsoreiden tuella. Lamaa seurannut kausi oli vilkasta aikaa, oli leirejä, kilpailuja ja valmennusta. Nämä toteutettiin vuosituhannen vaihteeseen sopivalla tavalla. Kisoissa oli ajamisen lisäksi muutakin ohjelmaa ja kilpailut järjestettiin lajien perinteistä poiketen täsmällisesti ja kilpailijoiden ajateltiin olevan maksavia asiakkaita, joiden piti saada vastinetta rahalleen. EMK:ssa luotiin myös uudenlaisia tapahtumia. Todettiin, että melkoinen osa radan käyttäjistä ei ole koskaan saanut minkäänlaista opastusta. Järjestettiin äijäleirejä, jotka oli tarkoitettu harrastusta aloitteleville keskiikäisille. Näiden suosio yllätti täysin ja osallistujamääriä jouduttiin rajoittamaan. Äijäleirit ovat vakiintuneet osaksi eri kerhojen toimintaa. Myös sarjatoiminta uudistettiin. Luovuttiin perinteisestä kilpailujen luokkajaoista. Niiden tilalle tuli kolme luokkaa: minit, kuntoilijat ja kilpailijat. Kunto- ja kilpaluokkiin jakaminen oli kiinni kuljettajasta itsestään. Tämän myötä nuoret kuljettajat saattoivat ajaa yhdessä vanhojen konkareiden kanssa eikä vain kaltaistensa seurassa.

8 Tärkein taustatoiminta oli käynnistää Kulmakorven ratahanke. Tiedettiin, että kaikkien yhteiskunnan vaatimusten täyttäminen ja valituskierrokset voisivat viedä kymmenenkin vuotta. Ratahanketta vietiin vähitellen eteenpäin yhdessä autourheilukerhojen kanssa. Sisäisten ja osin keskinäistenkin riitojensa vuoksi autourheilijat jäivät hankkeesta sivuun ja EMK kantaa nyt yksin vastuuta Kulmakorpi-hankkeen etenemisestä. Hanke on organisoitu kaupungin pyynnöstä Espoon Moottoriradat ry:ksi, jonka alaisuuteen kaikki Kulmakorvessa tapahtuva moottoritoiminta sijoittuu. Espoon kaupunki haluaa neuvotella vain yhden neuvotteluosapuolen kanssa. Juuri nyt Espoon Moottoriradat on käytännössä Espoon Moottorikerho. Nykyinen toiminta Nykyinen EMK on 150 jäsenen kerho. Se ei ole kovin suuri moottorikerho, mutta on jäsenmääräänsä merkittävämpi kilpailuihin osallistujamäärillä mitattuna. Motocross- ja endurotoiminta on vakaata, joskaan ei suurimuotoista. Minivalmennustoiminnassa on ajajaa, sarjaenduroissa ja -crosseissa vuosittain lähes 100 ajajaa. Trialtoiminta on aktivoitumassa kymmenien vuosien tauon jälkeen. Kulmakorven motocross-radan rakentamiseen on lopultakin olemassa kaikki mahdolliset valituskanavat läpäissyt ympäristölupa. Rakentamisen on käytännössä pakko alkaa lähivuosina, sillä viimeisetkin vuoden, parin jatkoajat vanhalle radalle alkaa olla käytetty.

Tavoite 3 vuotta. KV taso 7 (5%) 41 (29%) 25 (17%) 70 (49%) 72 (50%) 64 (45%) Vastanneiden määrä ja suhteellinen osuus vastaajista

Tavoite 3 vuotta. KV taso 7 (5%) 41 (29%) 25 (17%) 70 (49%) 72 (50%) 64 (45%) Vastanneiden määrä ja suhteellinen osuus vastaajista AJAJAKARTOITUS 2007 Ajajakartoituksen tarkoituksena oli selvittää nuorten ajajien tavoitteita, harjoittelua sekä valmennustoiveita. Vastaukset toimivat osana tulevien vuosien valmennussuunnitelmien rakentamista

Lisätiedot

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo Yleistä...2 Kausi 2010 yhteenveto...2 Painopisteet toiminnan kehittämisessä kaudelle 2011...2 Tiedottaminen...2 Yhteistyökumppanit...3 Kilpailutoiminta...4

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty syyskokouksessa 21.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET 2016... 2 3. NUORISO- JA HARRASTETOIMINTA... 2

Lisätiedot

3.9.2011. www.hameenmoottorikerho.fi

3.9.2011. www.hameenmoottorikerho.fi HÄMEEN TRIAL SM osakilpailu 3.9.2011 www.hameenmoottorikerho.fi Tervetuloa Hämeen Trialiin 201 1 Hämeen Moottorikerho ry täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 80 vuotta. Kerho juhlistaa vuotta synttärijuhlien

Lisätiedot

Mitä on BMX-racing? Laji

Mitä on BMX-racing? Laji Mitä on BMX-racing? Laji Alun perin Californiasta -60 luvun lopussa alkanut laji, jonka motocrossista innostuneet lapset ja nuoret kehittivät halvaksi ja tehokkaaksi harjoittelumuodoksi BMX-Racing tuli

Lisätiedot

HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010

HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010 HELTECH Motorsport TOIMINTA 2001-2010 HISTORIA TIETOJA TOIMINTA ALOITETTU 2001 SYKSYLLÄ VETÄJÄNÄ ALUSTA ALKAEN TAPIO PRÄTTÄLÄ LAJEINA KAIKKI MOOTTORIURHEILU LAJIT URHEILIJOITA LAJEISTA: motocross, enduro,

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

KANGASALAN MELOJAT RY

KANGASALAN MELOJAT RY KANGASALAN MELOJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 TOIMINTA-AJATUS Vuonna 1946 perustettu Kangasalan Melojat ry on melonnan yleisseura. Seuran tavoitteena on edistää melonnan

Lisätiedot

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas

Tikkurilan Judokat Ry. Kotikisojen järjestämisen opas Kotikisojen järjestämisen opas 2 Kilpailun järjestämisen perusteet... 3 Kilpailukutsut... 3 Ottelupaikan järjestäminen... 3 Yksi vai kaksi ottelualuetta?... 3 Toimitsijapöydät... 3 Punnitus... 4 ATK-ohjelma

Lisätiedot

TUMP RATAPÄIVÄN SÄÄNNÖT

TUMP RATAPÄIVÄN SÄÄNNÖT Näiden sääntöjen tarkoitus on poistaa tarpeettomat vaaratilanteet radalla. Sääntöjen rikkoja poistetaan välittömästi radalta. Moottoriradalla harjoitteleminen on hyvää harjoitusta jokaiselle motoristille

Lisätiedot

Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen tiimitoimintaa herätetään horroksesta ja liikkeelle lähdetään kovalla innolla.

Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen tiimitoimintaa herätetään horroksesta ja liikkeelle lähdetään kovalla innolla. 2012 Vuonna 1986 perustettu Ykkös-mp oy aloitti toimintansa lähinnä korjaamo- ja varaosapalveluilla laajentuen käytettyjen moottoripyörien ja mopojen myyntiin. Muutaman vuoden päästä toimintaa laajennettiin

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Esittelyt o esittele itsesi o ja anna jokaisen esitellä itsensä ja kertoa mitä he ovat tehneet autourheilussa

Esittelyt o esittele itsesi o ja anna jokaisen esitellä itsensä ja kertoa mitä he ovat tehneet autourheilussa Kouluttajan ohjeistusta Tässä muutama vinkki mitä kouluttaja voi kertoa näyttämänsä dian kohdalla. Kaikista kohdista voi kertoa hyviä esimerkkejä ja myös niitä huonompiakin käytännön kokemuksien ja tapahtumien

Lisätiedot

Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1. KERHOTOIMINTA... 2 1.1 JÄSENISTÖ... 2 1.2 JAOSTOT... 2 2. JÄSEN- JA LIITTYMISMAKSUT... 2 3. JAOSTOJEN TOIMINTA... 2 3.1 VMK JUNIORIT... 3 3.1.2

Lisätiedot

Ellemme muuta suuntaamme, joudumme pian sinne mihin olemme menossa!

Ellemme muuta suuntaamme, joudumme pian sinne mihin olemme menossa! NRO 2/04 Ellemme muuta suuntaamme, joudumme pian sinne mihin olemme menossa! SUUNNAN MUUTOS ON ALKANUT! Vuoden 2004 toinen Iskari sisältää: Yhteistoimintakäyttäytymisen kehittämiskoulutuksessa määritellyt

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 1 PohjoisSavon liiton julkaisu A:57 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 PohjoisSavon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 email:

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

044 SUPERMOTO 044.1 MÄÄRITELMÄ. 044.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 044.2.1 Moottoripyörät 044.2.2 Kilpailuluokat

044 SUPERMOTO 044.1 MÄÄRITELMÄ. 044.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 044.2.1 Moottoripyörät 044.2.2 Kilpailuluokat 044 SUPERMOTO 044.1 MÄÄRITELMÄ 044.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 044.2.1 Moottoripyörät 044.2.2 Kilpailuluokat 044.3 AJAJAT 044.3.1 Ajajien ikä 044.3.2 Ajovarusteet 044.4 RATA 044.5 HARJOITUKSET 044.6

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma 1. Hankkeen tausta ja tarve Shakissa vaaditaan ja näin ollen sen uskotaan kehittävän mm. seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

SML:N JÄSENKERHOJEN C-TOIMITSIJAKOULUTUS 1/09

SML:N JÄSENKERHOJEN C-TOIMITSIJAKOULUTUS 1/09 SML:N JÄSENKERHOJEN C-TOIMITSIJAKOULUTUS 1/09 DIA KÄSIKIRJOITUS C-TOIMITSIJAKOULUTUKSIA PITÄVILLE KOULUTTAJILLE (Käsikirjoitus on tarkoitettu kouluttajan avuksi). Arvoisa kouluttaja Tämä diakäsikirjoitus

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT

034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT 034 MOTOCROSSIN KERHOJOUKKUEIDEN SM-KILPAILUT 034.1 MÄÄRITELMÄ 034.2 MOOTTORIPYÖRÄT, KILPAILULUOKAT JA NUMEROKILVET 034.2.1 Moottoripyörät ja kilpailuluokat 034.3 AJAJAT 034.3.1 Ajajan ikä 034.3.2 Kilpailuun

Lisätiedot

Sisällysluettelo TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYSLUETTELO HALLINTO VALMENNUS- JA HARJOITUSTOIMINTA. Hallitus. Juniorivalmennus MX JÄSENISTÖ

Sisällysluettelo TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYSLUETTELO HALLINTO VALMENNUS- JA HARJOITUSTOIMINTA. Hallitus. Juniorivalmennus MX JÄSENISTÖ Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO HALLINTO Hallitus JÄSENISTÖ VALMENNUS- JA HARJOITUSTOIMINTA Juniorivalmennus MX Harrastajat Jäsen- ja liittymismaksut vuonna 2014 KERHOTOIMINTA Toiminta Enduro Harjoituksiin

Lisätiedot

Suomen Moottoriliitto ry. KILPAILULUPA

Suomen Moottoriliitto ry. KILPAILULUPA Suomen Moottoriliitto ry. KILPAILULUPA Sisällysluettelo: 1. SUOMEN MOOTTORILIITTO ry (SML) 2. LIITON JÄSENYYS MUISSA YHTEISÖISSÄ 3. SML:N ORGANISAATION KUVAUS 4. SML:N EDUSTAMAT LAJIT 5. KILPAILULUPA,

Lisätiedot

Määrällisesti eri kilpailut, joihin ajajamme osallistuivat, jakaantuivat seuraavasti:

Määrällisesti eri kilpailut, joihin ajajamme osallistuivat, jakaantuivat seuraavasti: Säkylän Yritys ry Toimintakertomus 2004 Pyöräily Yleistä. Kausi 2004 oli seurallamme pyöräilyn osalta vielä rauhallisempi kuin edellinen 2003 kausi, järjestimme vain yhdet kilpailut kauden aikana. Järjestämämme

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

1. LIITTOKOKOUS JA KERHOJEN EDUSTAJIEN SEMINAARI 26.4.2009

1. LIITTOKOKOUS JA KERHOJEN EDUSTAJIEN SEMINAARI 26.4.2009 Helsinki 8.4.2009 SML tiedottaa 3/ 09 1. LIITTOKOKOUS JA KERHOJEN EDUSTAJIEN SEMINAARI 26.4.2009 Liittokokous 26.4.09 Suomen Moottoriliitto ry:n hallitus kutsuu jäsenkerhot / -seurat vuoden 2009 viralliseen

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Suomen hitain motoristi kilpailun säännöt

Suomen hitain motoristi kilpailun säännöt 1 (5) Suomen hitain motoristi kilpailun säännöt Näiden sääntöjen mukaisesti järjestetään Suomen hitain motoristi eli hidasajon epävirallinen Suomen mestaruuskilpailu vuosittain, jossain loppukesän kokoontumisajossa.

Lisätiedot

Koeajotilaisuuden voi järjestää SML:n jäsenkerho

Koeajotilaisuuden voi järjestää SML:n jäsenkerho SML:n koeajoilmoitus ja vakuutus 2015 Tämä ohje on laadittu koeajotilaisuuksia varten, joissa jäsenkerho käyttää koeajoon osallistuville henkilöille kertaluontoisen tapaturmavakuutuksen koeajon aikana

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015. Vuosikokous 25.2.2015 Kausikortit ja ratamaksut Jäsenmaksut Uusi jäsenrekisteri Salivuorot Palkitut kaudella 2014

JÄSENTIEDOTE 1/2015. Vuosikokous 25.2.2015 Kausikortit ja ratamaksut Jäsenmaksut Uusi jäsenrekisteri Salivuorot Palkitut kaudella 2014 l JÄSENTIEDOTE 1/2015 Vuosikokous 25.2.2015 Kausikortit ja ratamaksut Jäsenmaksut Uusi jäsenrekisteri Salivuorot Palkitut kaudella 2014 Vuosikokous Tuusulan Moottorikerhon sääntömääräinen vuosikokous pidetään

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

SALON URHEILUAUTOILIJAT RY Vuodesta 1963

SALON URHEILUAUTOILIJAT RY Vuodesta 1963 1 SALON URHEILUAUTOILIJAT RY Vuodesta 1963 Seuramme toiminnassa on edetty jo 50 vuotta. Tämä ei kuitenkaan ole yksityiskohtainen historiikki, vaan kevyt katsaus menneeseen, mitä olemme harrastaneet ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry

Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry 2013 TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2014 Vuosikokous 27.2.2013 klo 18.00 Järvenpää-talo ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Nopeuden Perustoimitsijakoulutus

Nopeuden Perustoimitsijakoulutus Nopeuden Perustoimitsijakoulutus Autourheilun säännöt www.autourheilu.fi/saannot Säännöt Autokilpailujen kansalliset määräykset suomessa Nopeuskilpailujen säännöt Ko. lajin kilpailusäännöt (sarjasäännöt)

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Ajajiemme osallistuminen moniin kilpailuihin on myös osoituksena siitä, että toimintaa on muutenkin kuin vain paperilla.

Ajajiemme osallistuminen moniin kilpailuihin on myös osoituksena siitä, että toimintaa on muutenkin kuin vain paperilla. Säkylän Yritys ry Toimintakertomus 2005 Pyöräily Yleistä. Kausi 2005 oli seurallamme pyöräilyn osalta suhteellisen rauhallinen, järjestimme vain kahdet kilpailut kauden aikana. Järjestämämme kilpailut

Lisätiedot

Purjelentokerhojen Päivä. Tampere 14.3.2015

Purjelentokerhojen Päivä. Tampere 14.3.2015 Purjelentokerhojen Päivä Tampere 14.3.2015 Ohjelma 10:00 Tervetuloa, Antti Koskiniemi 10:05 lentoturvallisuus, Heli Koivu/Trafi 11:00 kerhojen lentoturvallisuustyö Henrik Svensson, Segelflyget (Ruotsi)

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

MP-TAITO, JUNIORI JA NUORISO TRIAL- LEIRI RAASEPORIN KISAKESKUKSESSA 27.-31.7.2015

MP-TAITO, JUNIORI JA NUORISO TRIAL- LEIRI RAASEPORIN KISAKESKUKSESSA 27.-31.7.2015 MP-TAITO, JUNIORI JA NUORISO TRIAL- LEIRI RAASEPORIN KISAKESKUKSESSA 27.-31.7.2015 MPT moottorikerho järjestää trial- urheiluleirin lajin juniori ja nuoriso harrastajille Raaseporissa, Kisakeskuksen urheiluopistolla.

Lisätiedot

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto

Suomen Melonta- ja Soutuliitto Ratajaosto Sivu 1(6) MELONNAN SUOMEN CUP SÄÄNNÖT 2015 Säännöt hyväksytty: n kokous Laatija / tiedustelut: Harri Sairiala 1 YLEISTÄ Näissä säännöissä määrätään Suomen melonta- ja soutuliiton alaisissa rata- ja maratonmelontakilpailuissa

Lisätiedot

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO Katso koko kärkihankelista osoitteesta nuorilahti.net/upload/file/karkihankelista_2013.pdf tai skannaa QR-koodi. Perustuslain, kuntalain ja

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

Ensimmäisen kelkkani ostin vuonna 1980 ja siitä lähtien olen ollut aktiivinen kelkkailija.

Ensimmäisen kelkkani ostin vuonna 1980 ja siitä lähtien olen ollut aktiivinen kelkkailija. SMK ry:n puheenjohtaja Hannu Yli-Huumo Hannu Yli-Huumo on Suomen Moottorikelkkailijat Ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hannu on 52 vuotias Seinäjoella asuva innokas ja positiivinen kelkkamies, kiireinen

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

SML YMPÄRISTÖOHJELMA 1.0

SML YMPÄRISTÖOHJELMA 1.0 SML YMPÄRISTÖOHJELMA 1.0 Sisällysluettelo: SML:N YMPÄRISTÖOHJELMA 1. YMPÄRISTÖSTRATEGIA JA SML:N ARVOMAAILMA 2. YMPÄRISTÖVISIO 3. STRATEGISET TAVOITTEET 4. AVAIN TOIMENPITEET SML:N YMPÄRISTÖOHJELMA Moottoriajoneuvoilla

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2015 31.12.2015 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015

Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Yhteenvetoa aloittaneista yrityksistä vuonna 2015 Länsi-Uudenmaan seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) alueella perustettiin viime vuonna 677 yritystä, mikä oli

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Asukkaita 90 960 Pinta-ala 1730 km 2 KAUPUNKITIETOA maata n. 65 %, josta pääosa metsää vettä n. 35 % Korkeuserot merenpinnasta 80-250 m Läntistä leveyttä

Lisätiedot

Hallisarjan uudistaminen

Hallisarjan uudistaminen Hallisarjan uudistaminen Parin viimeisen vuoden aikana ollessani sarjavastaavana olen havainnut useita ongelmia hallisarjan järjestämiseen liittyen. Järjestämisongelmien lisäksi joukkueiden ja pelaajien

Lisätiedot

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla. Oheisesta linkistä voi katsoa Tatu Junnolan GoPro videon Siuntion radalta. http://youtu.be/u6le3o9xszm

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 483 Diaarinumero 2577/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa Päivi Mykrä ja Harri Soini 10.2.2016 Ajantasa-asemakaava Rakennusasetus 43 (10.10.1969/628): Kaupungin on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Loistava kilpailu- ja harrastustarjonta Vammaisratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji,

Lisätiedot

PCF:n arvojen julkistaminen 22.7.2006

PCF:n arvojen julkistaminen 22.7.2006 PCF:n arvojen julkistaminen 22.7. www.porsche-club.fi 1 Toiminnan ydin On pitää yllä ja vahvistaa Porsche-merkkisten moottoriajoneuvojen omistajien yhteenkuuluvaisuutta sekä pitää yllä ja vahvistaa positiivista

Lisätiedot

VANTAAN MOOTTORIKERHO RY TOIMINTASUUNNITELMA

VANTAAN MOOTTORIKERHO RY TOIMINTASUUNNITELMA VANTAAN MOOTTORIKERHO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Vantaan Moottorikerho ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. KERHOTOIMINTA... 2 1.1 JÄSENISTÖ... 2 1.2 JAOSTOT... 2 2. JÄSEN- JA LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 29.5.2007 Dnro UUS 2007 Y 216 115 Annettu julkipanon jälkeen No YS 719 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Jäsen- ja pakettimaksujen hinnat pysyvät samoina kuin edellisenä kautena:

Jäsen- ja pakettimaksujen hinnat pysyvät samoina kuin edellisenä kautena: HIIHTOKAUDEN 2015-2016 JÄSENMAKSUT Jäsen- ja pakettimaksujen hinnat pysyvät samoina kuin edellisenä kautena: * alle 16-vuotiaiden jäsenmaksu 5 * 16-vuot. ja vanhempien jäsenmaksu 10 * perhejäsenmaksu 30

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa

Visio. TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa. PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa Strategia 2015-2018 Visio TheWinning Attitude Ski Sport Finland tuottaa voittajia kaikissa ikäluokissa PODIUM lajitoimintojen organisoijana Suomessa PODIUM talvilajien arvostuksessa Suomessa PODIUM arvokilpailuissa

Lisätiedot

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? TEHTÄVÄ: VAIHE 1. Aikaa 3 minuuttia. Mieti yksi omasta mielestäsi tärkeä laatutekijä käytännön työssäsi urheiluseurassa.

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

15.11.2008 Turpaboogiet, Pori. Petra Lattunen Ingreening

15.11.2008 Turpaboogiet, Pori. Petra Lattunen Ingreening Petra Lattunen Ingreening Kuva: Kenya Boogie and Hinton Skydive Centre Kuva: Richard Wanderman Miksi laskuvarjohyppääjän pitäisi miettiä ympäristöasioita? Hyppypaikan ympäristölupa Hyppypaikka Kerhon hyppykone

Lisätiedot

Ajajiemme osallistuminen moniin kilpailuihin on myös osoituksena siitä, että toimintaa on muutenkin kuin vain paperilla.

Ajajiemme osallistuminen moniin kilpailuihin on myös osoituksena siitä, että toimintaa on muutenkin kuin vain paperilla. Säkylän Yritys ry Toimintakertomus 2001 Pyöräily Yleistä. Samoin kuin monet edellisetkin myös kausi 2001 oli seurallamme erittäin kiireinen. Järjestimme useita kilpailuja, melkein joka lähtöön. Kaikki

Lisätiedot

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14

Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 Kuinkas sitten kävikään? Hallituksen selonteko valtuustolle 2/14 PUHEENJOHTAJA JA YLEISTÄ Mikä meni hyvin? ELECarnival sujui kaikin puolin hyvin Koulutusohjelmien yhdistymiseen saatiin lisäaikaa Palautekeskutelut

Lisätiedot

Espoo Areena EKY 04.05.2015

Espoo Areena EKY 04.05.2015 Espoo Areena EKY 04.05.2015 Asiat: Perustiedot Hallitus ja osakkaat Pallohonka Oy Hankkeen aikataulu sekä rahoituksen eteneminen Kassavirran päätulonlähteet Positiiviset asiat Espoon Kaupungille Konsertit,

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Etelä- Suomen judo PÖYTÄKIRJA 1(5) 6.11.2013. Hakunilan koulu, Hiirakkotie 9

Etelä- Suomen judo PÖYTÄKIRJA 1(5) 6.11.2013. Hakunilan koulu, Hiirakkotie 9 Etelä- Suomen judo PÖYTÄKIRJA 1(5) 6.11.2013 YHDISTYKSEN PERUSTAMISKOKOUS JA VUOSIKOKOUS Aika Paikka 3.11.2013 klo 14.00 Hakunilan koulu, Hiirakkotie 9 Kokousvirkailijat Maarit Kallio Katri Maijala Taavi

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016_ 1.Yleistä Vuoden 2016 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, järjestää hyviä kilpailuja,

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot