alapitkän osayleiskaava 2030 / EHDOTUS ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "alapitkän osayleiskaava 2030 / EHDOTUS 12.4.2011 12.4.2011 ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126"

Transkriptio

1 L A P I N L A H T I alapitkän osayleiskaava 2030 / EHDOTUS ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126

2 Opaskarttaote Ote Ylä-Savon maakuntakaavasta Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Alapitkän kylän historiaa 1900-luvun alussa Alapitkän kylä oli todellinen maalaiskylä. Kylään kuului 10 maalaistaloa (Korkeakoski, Lehtimäki, Hovi, Räsälä, Heilua, Miettilä, Leppäharju, Puro, Rokua ja Rantala), taajamassa oli rautatieasema, postitoimisto, koulu, kauppa ja viisi taloa. Juurikan kylällä oli lähes kaikki nykyiset talot (Miettilä, Itälahti, Poro, Askola, Laitila ja Kankkula). Kylän asukkaat koostuivat maalaistalojen isäntäväestä, piioista ja rengeistä sekä taloihin kiinteästi kuuluvista torppareista, mäkitupalaisista ja loisista. Suomen itsenäistymisen jälkeen kylän elämä vilkastui. 5-tien varrelle rakennettiin useita taloja mm. työväentalo ja nuorisoseurantalo. Kylällä oli tarjolla erilaisia palveluja, osuuspankki, suutari, räätäli, taksi, useita seppiä, nahkuri sekä kolme kauppapuotia ja puhelinkeskus. Tuolloin erittäin tärkeä laite oli jauhomylly, joka Alapitkällä toimi sähköllä. Maalaistaloissa oli sähkövalo, Hovin ja Korkeakosken vesivoimaloiden ansiosta. Maataloustuotteita vietiin myytäväksi Kuopion torille. Tuotteet kuljetettiin junalla, mutta matkaliput olivat kalliita, joten myyjä itse kulki usein junan perässä pyörällä. Alapitkän tunnetuin paikka oli ilmeisesti baarikahvila Joostupa, josta sai kahvia ja ruokaa, mutta ei väkijuomia, koska elettiin kieltolain aikaa. Lama eli pula-aika iski myös Alapitkällä 1930-luvulla. Useat talot vaihtoivat omistajaa. Työttömiä kaupunkilaisia kierteli maakuntaa etsimässä töitä ruokapalkalla. Vuosikymmenen lopulla Alapitkän kylä, kuten kaikki Suomen kylät, alkoi valmistautua sotaan, lähettämällä isät ja pojat rintamalle, naisten ja lasten jäädessä kotiin hoitamaan viljelyksiä ja karjaa luvulla kylä heräsi taas henkiin. Sota oli loppunut. Evakoita asutettiin. Kylän asukasmäärä kasvoi, koulussa oli paljon oppilaita. Maatalous toi edelleen elannon suurimmalle osalle perheitä, mutta kylälle syntyi muutakin toimintaa. Vuosikymmenen vaihtuessa 1962 tuli Union huoltoasema, 1965 valmistuivat uusi koulu ja koulun rivitalot, lisäksi kylällä oli viisi kauppaa, parturi, kaksi taxia, kaksi metallipajaa, kaksi kuorma-autoilijaa sekä Hartikaisen baari. Myös Mikalla, Juurikalla ja Naarvanlahdessa olivat omat kyläkaupat. Kylän asukkaat koostuivat mm. koulun opettajista, jotka kaikki asuivat Alapitkällä, lisäksi Mikan kyllästämön työntekijöitä, rakennusmiehiä, metallimiehiä oli asettunut asumaan kylälle. Suuret ikäluokat alkoivat aikuistua 1960-luvun lopulla ja heistä suurin osa lähti työn perässä ympäri Suomea ja Ruotsiinkin. Kylän väkiluku väheni. Tuli lähes täydellinen hiljaiselo, näytti, että kylä kuolee luvun vaihteessa kylälle alkoi syntyä lisää lapsia. Rakentaminen elpyi. Pankki ja pankin rivitalot rakennettiin, Heiluantien omakotialue pantiin alulle, seuraavaksi rakennettiin Miettilänkangas. Rakennusbuumi jatkui, kun kunta rakennutti vanhustentalot, viereen nousi heti kolme rivitaloa perustettiin päiväkoti, joka toi kylälle lisää lapsiperheitä, joista vanhemmat käyvät työssä Siilinjärvellä tai Kuopiossa. Omakoti-rivitaloalue rakennettiin kirkon lähelle, myös kunta rakennutti kaksi rivitaloa kirkon mäelle. 90-luvun lama kosketti myös Alapitkän kylää. Monet menettivät työnsä ja joutuivat myymään talonsa, jotkut muuttivat työn perässä muualle. Tuolloin useita taloja oli tyhjillään, myytävänä. Posti siirtyi k-kauppaan ja postipankki lopetettiin, toinen päivittäistavarakauppa lopetti. Alapitkä äänesti EU:n liittymisestä Vuosisadan lopulla talous elpyi. Kunta päätti remontoida koulun. Nuorisoseuran talon laajennus oli sopivasti valmistunut ja opetus voitiin siirtää väliaikaisesti sinne. Uudesta koulusta tuli todellinen maamerkki 5-tien varteen luvulle tultaessa kylän elämä jatkaa rauhaisaa kulkuaan maalaismaisessa ympäristössään. (Lähde: Alapitkän kyläyhdistyksen kotisivut) 2 Kansikuvan pohjana käytetty ilmakuva: Copyright Maanmittauslaitos Aineiston käyttö ilman Maanmittauslaitoksen lupaa kielletty.

3 Alapitkän keskustaa Alapitkä etelästä katsottuna

4 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alapitkän osayleiskaava Kaavan laatija: Jukka Lauri, arkkitehti SAFA Arkkitehtiasema Oy Asemakatu Oulu p , fax Kaavan päiväys: Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta:... Kunnanhallitus:... Kunnanvaltuusto: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Lapinlahden keskustasta noin 20 kilometriä etelään valtatie 5:n varrella. Yleiskaava-alue rajoittuu etelässä Siilinjärven kuntaan, lännessä viitostiehen ja Kinnulanlahdentien jälkeen se ulottuu jonkin matkaa myös rautatien länsipuolelle. Pohjoisessa alue ulottuu viitostien ja Alapitkäntien risteykseen. Idässä alue rajautuu Alapitkäjärveen rajoittuviin peltoalueisiin niin, että pellot suurelta osin eivät kuulu kaavoitettavaan alueeseen. Kirkkotien korkeudelta alue rajautuu Järvenpääntiehen aina Siilinjärven rajalle asti. 1.3 Kaavan tarkoitus Lapinlahden kunnan asutuksen jakaantumiseen ja alempitasoisen keskusverkoston muodostumiseen ovat olennaisesti vaikuttaneet kunnan halki kulkevat 5-tie ja rautatie. Voimakkaimmat keskukset sijoittuvat niiden varrelle. Aivan kunnan etelärajalla sijaitseva Alapitkä on palveluvarustukseltaan alempi paikalliskeskus. Osayleiskaavalla on tarkoitus varmistaa Lapinlahden kunnan Alapitkän kylän kehittämismahdollisuudet. Uusi yleiskaava ohjaa keskeisten alueiden asemakaavoitusta. Työn yhteydessä kartoitetaan taajamassa olevat rakentamiseen soveltuvat alueet (työpaikka- ja asuntoalueet). Samalla varataan maa-ainesten otolle alueet nykyisen kaava-alueen eteläpuolelta (Miettilänkankaalta). Yleiskaava on saatettu vastaamaan rakennettua tilannetta. Yhteistyössä asukkaiden kanssa on kartoitettu kylän kehittämismahdollisuuksia sekä ongelmalliseksi koettuja kohteita taajamassa esim. liikenneturvallisuuden kannalta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Alapitkän osayleiskaava Alapitkän osayleiskaava Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Rakennuskulttuurin inventointi / Lapinlahden kunta 1993/ Lapinlahden liikenneturvallisuussuunnitelma / Tiehallinto Luonto- ja liito-oravaselvitys / Pöyry Liikennemeluselvitys / Symo Muinaisjäännösinventointi / Mikroliitti Oy Liikenneverkkoselvitys / FCG Planeko Oy Liikennetarkastelu / FCG Oy TIIVISTELMÄ Lapinlahden kunnan tavoitteena on monipuolistaa tonttitarjontaa ja osoittaa suurehkoja rakennuspaikkoja taajaman lisäksi myös kyläkeskuksista ja niiden välittömästä läheisyydestä vaihtoehtona suunnittelutarveratkaisuilla toteutetulle haja-asutukselle. Lapinlahden kunnan Alapitkän kylän kehittämisen pohjaksi päätettiin käynnistää uuden osayleiskaavan laadinta. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Kaavalla pyritään erityisesti turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. Alapitkän kylän palvelujen säilyttämisen ja kehittämisen kannalta on katsottu tarpeelliseksi lisätä tonttitarjontaa yritys-, palvelu- ja asumistarkoituksiin. Osayleiskaava laadittiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Viitostien itäpuolinen alue Alapitkäntien molemmin puolin on kaavassa osoitettu kyläkeskusalueeksi (AT), jolla osoitetaan pääasiassa asumiskäytössä olevaa keskeistä kyläaluetta. Työpaikka- (TP), teollisuus- ja varastorakennusten (T) ja teollisuus- ja maatalousrakennusten (TM) alueet on sijoitettu viitostien ja rautatien länsipuolelle. Uudisrakentamisalueet on osoitettu kaavassa kaakkoisosaan Järvenpääntien varteen AP- ja AP-res merkinnöillä. AP res-merkinnällä osoitetaan rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja alueita, jotka varataan pääasiassa asuntorakentamiseen. Alueen aiheuttamaan liikenteen kasvuun on varauduttu uusilla liikennejärjestelyillä Koulutien ja viitostien sekä Kinnulanlahden ja viitostien risteysalueilla. Kaava-alueen eteläosa viitostien ja Silmäsuonharjun välillä on osoitettu luonnoksessa maa-ainesten ottoalueena (EO). Osayleiskaavaa varten on tehty luonto-, liito-orava-, liikenneverkko- ja meluselvitys sekä muinaisjäännösinventointi. Meluselvitykset tehtiin raide- ja ajoneuvoliikenteen osalta tämän hetken ja vuoden 2030 ennakoitujen liikennemäärien mukaan. Rakennuskulttuuri-inventointi vuodelta 1993 on päivitetty Alapitkän osalta vuoden 2010 alkupuolella. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alapitkän keskusta on harjun ja rautatien väliselle alueelle syntynyt maalaiskylä. Osalla kaavoitettavaa aluetta on vuonna 1985 kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Asemakaavoitettuna Alapitkän taajamassa ovat Sakarilanpolun Nahkurintien, Harjutien ja Kekkolankankaan alueet Luonnonympäristö Alapitkän maisemaa hallitsee etelästä kylän keskelle työntyvä männikköinen harju. Toisena hallitsevana maisemaelementtinä ovat laajat yhtenäiset peltoaukeat. Kaava-aluetta rajaavat pohjoisessa ja idässä laajat peltoaukeamat, etelässä metsäselänne ja idässä vuorottelevat pelto- ja metsämaisemat. Suunnittelualue sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella ( Kärängänmäki: 1-luokka ja Alapitkä: 2-luokka). Pohjavesi on varastoitunut tasolle läheisen asutuksen ollessa tasolla +120 m.

5 Yllä: Kuvassa vasemmalla vt 5:n suuntainen mittakaavaltaan miellyttävä Alapitkän "kyläraitti". Yllä: Näkymiä Alapitkän "kyläraitilta" Rakennettu ympäristö Alapitkän keskustan asutus on pääasiassa vanhan 5-tien varrella. Siellä ovat peruskoulun ala-aste, yksityiset palvelut, ortodoksinen rukoushuone, hautausmaa ja siunauskappeli, kaksi seurojentaloa, rivitalot ja lähes 50 omakotitaloa. 5-tien ja rautatien välissä on kymmenkunta omakotitaloa. Käytöstä poistetun sorakuopan pohjoispuolella on vuonna 1992 laaditun rakennuskaavan pohjalta rakentunut asuntoalue, jossa on noin 20 omakotitaloa. Miettilänkankaalla ja Harjutiellä yhteensä noin 40 omakotitaloa. Rivitaloasuntoja suunnittelualueella on noin 80. Nykyinen rakennuskanta ilmenee kaavakartasta. Keskustan itäreunassa oleva harju on lähiulkoilualue, jonne on rakennettu valaistu pururata. Myös käytöstä poistettu sorakuoppa toimii kylän virkistys- ja liikunta-alueena. Koulun pohjoispuolelle on rakennettu pallokenttä ja jääkiekkokaukalo. Palvelut Alueella toimii Alapitkän koulu, päiväkoti, kauppa sekä muutamia muita yksityisiä palveluja. Muuten kylä tukeutuu lähinnä kuntakeskuksen palveluihin. Liikenne Alueen länsiosaa halkaisevat pohjois-eteläsuunnassa Lapinlahden keskustaan ja Kuopioon johtava valtatie 5 sekä rautatie. Valtatie 5:llä nopeusrajoitus säilyy 80 km/h:ssa. Vanha 5-tie (Alapitkäntie) on jäänyt kylän sisäiseksi yksityistieksi. Aseman länsipuolelle johtaa mt 5582 Kinnulanlahden maantieltä nro Aivan keskustassa on valtatien alittava kevyen liikenteen tunneli. Valtatien länsipuolella on n. 0,5 km kevyen liikenteen väylää. Alapitkän rautatieasema on kylän keskustassa n. 100 m valtatiestä länteen. Alapitkä on puutavarankäsittelyasema. Henkilöliikenne ei pysähdy Alapitkällä. Asemarakennus on nykyään autio.

6 Maakunnallisesti merkittävät kohteet: Alapitkän ortodoksinen rukoushuone, Tsasouna.(72) Arvotus maakunnallisesti merkittävä (R,H,M) Kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn Alapitkän kulttuurimaisema-alueeseen Ensimmäisiä jälleenrakennusajan rukoushuoneita, poikkeuksellisesti ei jälleenrakennustoimikunnan ohjauksella rakennettu. Edustaa aikakauden muita rukoushuoneista poikkeavasti perinteisempää karjalaista rukoushuonetyyppiä. Entinen Alapitkän asema-alue (jossa kohteet 74 ja 75) Arvotus maakunnallisesti merkittävä (R) Bruno Granholmin v Kuopio-Iiisalmi radalle laatimien tyyppipiirustuksien (V-luokan pysäkkipiirustukset) mukaan rakennettu asema-alue. Samoja tyyppipiirustuksia käytettiin myöhemmin myös Iisalmi-Kajaani rataosuudella (vrt Kauppilanmäen pysäkki). Paikallisesti merkittävät kohteet: 71. Alapitkän ev.lut. kirkko ja hautausmaa 77. Onnensampo (entinen Alapitkän Osula 81. Kokotin paikka 83. Makasiini 90. Autola 93.Tasala 99. Annila 110. Työväentalo 111. Tuulentupa 112. Pekkala 113. Entinen puhelinkeskus 114. Mäntylä 115. Entinen Hilma Malkin mökki 116. Tienhaara 117. Elis Lappalaisen talo 119. Alapitkän koulu Numerointi viittaa Alapitkän rakennusinventointeihin 1993/ Maakunnallisesti merkittävät kohteet ( tsasouna ja rautatieaseman rakennukset) 2. Paikallisesti merkittävät kohteet. Näissä kohteissa on säilynyt olennaisia alkuperäisten vaiheiden piirteitä. Nämä kakkosluokan-kohteet ovat (suurin osa) osayleiskaavaan merkityn "kyläraitin" rajauksen sisäpuolelle. 3. Useimmat tämän luokan kohteista on inventoitu aikaisemmin (1993), mutta merkittävien muutosten tms. takia niillä ei ole enää rakennuskulttuurista arvoa. Arvoa näillä voi vielä olla kuitenkin raittimiljöön ja historiansa kannalta. Alapitkän osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 2010 ja valokuvat / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy / Hanna Oijala Kulttuurihistoriallisesti merkittävä aluekokonaisuus. Sr-kr aluemerkinnällä on osoitettu mittakaavaltaan ja ilmeeltään hyvin säilynyt Alapitkän raitti. Sr-ma605 aluemerkinnällä on osoitettu Alapitkän asema, joka on maakunnallisesti merkittävä kohde.

7 Yllä: Alapitkän ortodoksinen rukoushune, Tsasouna Arvotus maakunnallisesti merkittävä (R,H,M) Kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn Alapitkän kulttuurimaisema-alueeseen Ensimmäisiä jälleenrakennusajan rukoushuoneita, poikkeuksellisesti ei jälleenrakennustoimikunnan ohjauksella rakennettu. Edustaa aikakauden muita rukoushuoneista poikkeavasti perinteisempää karjalaista rukoushuonetyyppiä. Alla: Alapitkän asema Arvotus maakunnallisesti merkittävä (ma ). Entinen Alapitkän rautatieasemarakennus. Kuuluu asema-alueeseen (74). Entinen Alapitkän asemamiehen ja rautatiekirjurin rakennus. Kuuluu asema-alueeseen (75).. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueen rakennukset on luetteloitu vuoden 1993 rakennuskulttuurin inventoinnissa. Inventointia on päivitetty vuoden 2010 alkupuolella ottamalla mukaan myös lukujen rakennukset. Maakuntavaltuuston hyväksymässä Pohjois-Savon maakuntakaavassa Alapitkän asema on esitetty suojeltavaksi (ma ). Kaava-alueen pohjoisosan peltoalueet ja ortodoksinen rukoushuone on merkitty kuuluvaksi Alapitkän kulttuurimaisemaan (MA ). Alapitkän asemarakennuksen on suunnitellut silloinen rautateiden pääarkkitehti Bruno F. Granholm. Kuopion Iisalmen rataosuus otettiin käyttöön 1902 jolta ajalta myös asemarakennus on. Asemarakennus oli alkuaan pienempi ja vanhin osa erottuukin selvästi radan suuntaisena osana. Sitä laajennettiin 1920-luvulla itään suuntautuneella asunto-osalla. Rakennus onkin nyt harvinainen suomalaisten asemarakennusten joukossa. Yleensä laajennus tehtiin radan suuntaiseksi niin, että asema on pitkittäin radansuuntainen. Alapitkällä se on toisinpäin niin, että rakennuksen pääty suuntautuu radalle. Ordotoksinen rukoushuone, tsasouna, on rakennettu talkootyönä 1952 ja se on pyhitety Pyhälle Kolminaisuudelle. Mallina arkkitehti Kai Englund on piirustuksissa käyttänyt rajan taakse jääneitä kyläkirkkoja luvulla rakennus ulkovuorattiin ja katettiin peltikatolla. Vuonna 1984 tsasounan sisätilat entisöitiin perinteiseen tyyliin ja pappismunkki Arseni maalasi alttariseinän ikonit. Näin pyhäkkö on lähempänä alkuperäisiä kuin valmistumisensa aikoihin. Alueella kesällä 2009 tehdyn muinaisjäännösinventoinnin mukaan alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on yksi kivikirveslöytö. Alueelta ei inventoinnissa löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin. Vesi- ja viemäriverkosto on esitetty sivulla 15. Suunnittelualue on suurimmilta osin Lapinlahden vesiliikelaitoksen toiminta-aluetta. Radan länsipuolella on myös Pajujärven vesiosuuskunnan toiminta-aluetta. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin (kv) voimajohdot Alapitkä - Särkivaara ja Alapitkä - Juankoski sekä Savon Voima Verkko Oy:n omistama 110 kv voimajohto Alapitkä - Varpaisjärvi. Fingrdillä on mahdollisuus uuden 400 kv Alapitkä Kontiolahti voimajohdon sijoittumisesta kaava-alueelle. Tämän 400 kv voimajohtohankkeen suunnittelu on edennyt siten, eltä Fingrid Oyj:n laatiman taustaselvityksen mukaisesti uusi 400 kv voimajohto Alapitkä - Kontiolahti sijoittuu yleiskaava-alueella nykyisten voimajohtojen rinnalle. Uusi voimajohto on merkitty Pohjois-Savon maakuntakaavan merkinnällä "Ohjeellinen sähkönsiirtolinja ja jännite. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus". Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Soranotto ja vanhat sorakuopat aiheuttavat jonkin verran häiriötä ja maisemavaurioita. Soranottoalueen ja asutuksen välissä on paikoitellen tiheää suojapuustoa. Nykyisin merkittävintä ympäristömelua aiheutuu valtatien liikenteestä ja lietteen käsittelyssä käytettävistä työkoneista. Radan länsipuolella sijaitsevan Elovasikka Oy:n eläinsuojan hajusta on tullut valituksia lähinnä kesäaikaan.

8 Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti) mukaan on suunnittelualueella kaksi selvityksen alaista kohdetta: - Alapitkäntie 42:ssa ( ), toiminnan lopettanut polttoaineidenjakelupiste, jossa alustavat tutkimukset on tehty. Jatkotutkimusten tarve selviää työn kuluessa. - Destian sorakuoppa ( ), jossa selvitykset tekemättä Maanomistus Kaava-alue on suurimmalta osin yksityisomistuksessa. Lapinlahden kunta omistaa kylältä rakentamiseen soveltuvaa maata. Maanomistus on esitetty sivulla Väestö ja työpaikat Alapitkän kylässä on noin 650 asukasta, joista suunnittelualueella asuu noin 430. Palvelutyöpaikkoja on n Palvelut ovat peruskoulun ala-aste, päiväkoti, päivittäistavarakauppa, pankki, parturikampaamo yms. yksityisiä palveluja. Radan länsipuolella sijaitsee Elovasikka Oy:n kasvattamo. Huomattava osa väestöstä käy kylän ulkopuolella töissä. 3.2 Suunnittelutilanne Alapitkän nykyistä, kunnanvaltuuston hyväksymää osayleiskaavaa voidaan pitää vanhentuneena. Osayleiskaavan laatimisen jälkeen alueelle on rakennettu poikkeusluvilla, osin kaavan vastaisesti. Alueelle on laadittu myös kaksi pienehköä asemakaavaa. Asemakaavat poikkeavat yleiskaavasta joiltakin osin Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: "Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkostojen kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita." Maakuntakaava: Ylä-Savon maakuntakaavassa alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A), teollisuusalueeksi (T) ja erityistoimintojen alueeksi soran ja hiekan ottoa varten (EO). Maakuntakaavassa on esitetty suojeltaviksi Alapitkän asema (SR ) ja Ortodoksinen rukoushuone (SR ). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Alapitkä kuuluu viitostien kehittämisvyöhykkeeseen ja suunnittelualue on varattu lähinnä taajamatoimintojen alueeksi (A ). Alapitkän asema on esitetty suojeltavaksi (ma ). Kaava-alueen pohjoisosan peltoalueet ja ortodoksinen rukoushuone on merkitty kuuluvaksi Alapitkän kulttuurimaisemaan (MA ). Alueella on lisäksi Silmäsuonharjun maa-ainesten ottoalue (EO ) sekä Silmäsuonharjun maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä luontoarvoja (MY ). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Savon rata on osoitettu kaksiraiteisena nopean liikenteen rataosana. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava: Alapitkän nykyistä, kunnanvaltuuston hyväksymää, rakennuslain aikaista oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa voidaan pitää vanhentuneena. Asemakaava: Suurin osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Alueelle on laadittu kolme pienehköä asemakaavaa pohjoisen soramontun lähistölle. Rakennusjärjestys: Lapinlahden kunnan rakennusjärjestys on uusittu vuonna 2002 ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt sen Pohjakartta: Yleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa vuodelta Käyttölupa: PSavo/122/ YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Kaavalla pyritään erityisesti turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen osayleiskaavan muuttamiseksi on tehnyt Lapinlahden kunta. Kunnan aloittaessa Alapitkän Harjutien asemakaavoitusta vuonna 2006 käytiin mm. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvottelut. Niissä ympäristökeskus asetti ehdoksi asemakaavoitukselle yleiskaavan laatimisen Alapitkän taajamaan ja sen ympäristöön. Uusi kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyt yhteistyöelimet ja tahot olivat seuraavat: Maanomistajat ja asukkaat Suunnittelualueen maanomistajat Alapitkän asukkaat ja työssäkäyvät Lapinlahden kunta Ympäristölautakunta Peruspalvelulautakunta Lapinlahden vesiliikelaitos Viranomaiset Pohjois-Savon ELY / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY / liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenneviraston Rautatieosasto Pohjois-Savon liitto Siilinjärven kunta Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Museovirasto, arkeologian osasto Etujärjestöt tai muut tahot Savon Voima Oyj Alapitkän kyläyhdistys Pajujärven vesiosuuskunta Ylä-Savon Vesi Oy

9 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Yleisötilaisuus: olleessa yleisötilaisuudessa kyläläiset olivat yksimielisiä yleiskaavan tarpeellisuudesta. Palvelujen turvaamiseksi kylälle halutaan uusia asukkaita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Suunnitelmasta jätettiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide, joihin on laadittu vastineet. Lausunnot ja mielipiteet on huomioitu jatkotyöskentelyssä. Kaavaehdotus nähtävillä: Viranomaisyhteistyö Pohjois-Savon ympäristökeskuksen viranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, että uusi kaava tulisi laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana Pohjois-Savon ympäristökeskuksen viranomaisten kanssa käydyssä kaavoituspalaverissa keskusteltiin selvitysten tarpeesta käydyssä viranomaisneuvottelussa tarkennettiin selvitysten tarvetta käydyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että luonnos voidaan asettaa nähtäville. Selvityksiä ja merkintöjä voi täydentää ehdotusvaiheessa. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Kaavalla pyritään turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. Osayleiskaavalla pyritään ohjaamaan Alapitkän keskustan kehitystä ja rakentamista ensisijaisesti suunnittelujaksolla Osayleiskaavalla pyritään antamaan riittävät ohjeet taajaman uudisrakentamiselle ja soranotolle. Haja-asutusalueiden maatalouden ulkopuolinen uudisrakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin ja niiden läheisyyteen niissä olevaa palveluvarustusta tukemaan. Peruskorjaustoimintaa tukemalla voidaan estää asuntojen ennenaikaista poistumaa sekä nostaa asumistasoa. Lähivuosina on kiinnitettävä erityistä huomiota työpaikkojen saamiseen kylälle. Ulkoiset edellytykset ovat erinomaiset: rakennusmaata on, liikenneyhteydet ja kunnallistekniset valmiudet hyvät. Kunta pyrkii hankkimaan riittävästi rakennusmaata Alapitkän taajaman kehittämistarkoituksiin. Asumisen laatuun ja asuinympäristön siisteyteen tullaan ohjelmakaudella kiinnittämään huomiota aiempaa enemmän. Pohjavesialueen suojelemiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Asuntorakentaminen ohjataan 5-tien itäpuolelle rakennetun kunnallistekniikan piiriin tai sen välittömään läheisyyteen. Lisäksi Kekkolankankaalle osoitetaan aluevarauksia asuntorakentamiselle. Maa-ainestenottoalue sijoittuu Miettilänkankaan länsipuolelle. Lisäksi pyritään vähentämään Alapitkän läpi kulkevan valtatie 5:n haittavaikutuksia ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Alapitkän taajaman kasvuedellytykset ovat hyvät johtuen hyvistä liikenneolosuhteista ja läheisestä sijainnista Siilinjärven ja Kuopion kasvukeskuksiin Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lapinlahden kunta uusii Alapitkän osayleiskaavan. Edellisen yleiskaava on laadittu vuonna 1985 ja se on auttamattomasti vanhentunut. Pohjois-Savon maakuntakaavassa alue on varattu lähinnä taajamatoimintojen alueeksi. 5 YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asutus ja palvelut sijoittuvat "vanhan viitostien" varteen sekä harjun pohjoispäähän. Lisäksi alueen eteläosaan Kekkolankankaalle ja Silmäsuonharjulle on osoitettu uusi asuntoalue Alapitkän tulevia tarpeita varten. Teollisuus- ja työpaikka-alueet sijoittuvat etupäässä rautatien ja VT 5:n väliselle alueelle. Kaikki rakentamisalueet on liitettävissä toteutettuun vesihuoltoverkkoon. Maa-ainestenottoalue sijaitsee Miettilänkankaan ja Silmäsuon länsipuolella, valtatien itäpuolella Mitoitus Suunnittelualueella on laskettu olevan n. 180 asuntoa ja 430 asukasta. Viime vuosien rakentaminen on tapahtunut 4-5 omakotitalon vuosivauhdilla koko Alapitkän kylän alueella. Väestönkasvu ohjelmakaudella riippuu huomattavan paljon Alapitkään syntyvistä työpaikoista. Jos asuntotuotanto jatkuu nykyisenä, rakennetaan v mennessä 80 uutta asuntoa. Asukasluku olisi kaava-alueella v noin 630. Osayleiskaavassa varaudutaan noin 100 uuden pientaloasunnon rakentamismahdollisuuteen v mennessä. Yleisten rakennusten aluevaraukset ovat riittävät. Liikerakennusten rakennuspaikkoja tarvitaan lisää. Monentyyppistä teollisuusaluetta varataan mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan Palvelut Liikerakentaminen keskittyy Alapitkäntien varteen. Yleisten rakennusten alueina on osoitettu nykyiset julkisluontoiset palvelut: koulu, kirkot, seurojentalo ja työväentalo. Kaikilla alueilla on riittävästi laajennusvaraa. Teollisuusaluevaraukset sijoittuvat pääasiassa rautatien ja VT 5:n väliselle alueelle Virkistysalueina on osoitettu kaavassa osa harjualueesta, koulun pohjoispuolinen uusi pallokenttä sekä asutuksen keskelle jäävät pienet rakentamattomat alueet. Harjualueella on myös valaistu kuntorata. 5.2 Aluevaraukset ja kaavamerkinnät AP Pääosin jo rakennettu asuntoalue, jonka täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. AP res Uudet pientaloalueet Järvenpääntien varteen Miettilänkankaalle.

10 AT Merkinnällä osoitetaan pääasiassa asumiskäytössä olevaa keskeistä kyläaluetta. Alueelle voidaan osoittaa myös muita asuntoalueelle soveltuvia toimintoja, kuten palveluja, työtiloja tms. Alue on tarkoitettu pääasiassa kyläläisten käyttämille palveluille, kyläkeskustaan sopiville työpaikoille ja keskustaasumiselle. P Kylän pohjoisosaan sijoittuu palvelujen alue, jonne voi osoittaa tilaa vaativia ja liikennehakuisia palveluja. TP Työpaikka-alueet on osoitettu lähinnä valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Y Yleisten rakennusten alueina on osoitettu nykyiset julkisluontoiset palvelut: koulu, kirkot, seurojentalo ja työväentalo. T Teollisuusaluevaraukset sijoittuvat pääasiassa rautatien ja VT 5:n väliselle alueelle sekä radan länsipuolelle. V Virkistysalueina on osoitettu kaavassa osa harjualueesta, koulun pohjoispuolinen uusi pallokenttä sekä asutuksen keskelle jäävät pienet rakentamattomat alueet. Harjualueella on myös valaistu kuntorata. EH Hautausmaa säilyy nykyisessä laajuudessaan. EO Maakamaran ainesten ottoalue on osoitettu Silmäsuonharjun länsipuolelle. Maa-aineksenoton edistyessä kuopat siistitään, metsitetään ja muutetaan virkistysalueiksi. ET Yhdyskuntateknisen huollon alueet. M Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi on osoitettu asutukseen rajoittuvat pellot sekä harjun itäpuolinen metsäalue. ME Kotieläintalouden suuryksikön alue. (Elovasikka Oy) MY Silmäsuon alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Pohjavesialueita koskevat merkinnät Pohjavesialueet on osoitettu omilla tunnuksilla. Kärängänmäki: 1-luokka / pv ja Alapitkä: 2-luokka / pv Luonnonsuojelua koskevat merkinnät Silmäsuon säilyttäminen on osoitettu kaavamääräyksellä. Yleismääräyksellä on osoitettu, että, yleiskaava-alueella ei saa tehdä maisemaa muuttavia toimenpiteitä ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Melualueita koskevat merkinnät Kaavakartalle on osoitettu vuoden 2030 päivämelun 55dB:n sekä yömelun 45:dB:n alueet. Ympäristömelun ohjearvot: Päivä (07 22) Yö (22 07) - Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet ja hoitolaitoksia palvelevat alueet: päivämelu 55 db(a). - Uudet asuin- yms. alueet: yömelu 45 db(a). 10 Rakennussuojelua koskevat merkinnät Sr-kr aluemerkinnällä on osoitettu mittakaavaltaan ja ilmeeltään hyvin säilynyt Alapitkän raitti. Rajauksen sisällä on Alapitkän kulttuurimaisemaan kuuluvan ortodoksisen rukoushuoneen lisäksi mm. Alapitkän rakennuskulttuurin invetoinnissa paikallisesti merkittäviksi todettuja kohteita: Onnensampo (77), Makasiini (83), Tasala (93), Tuulentupa (111), Pekkala (112), Entinen puhelinkeskus (113), Mäntylä (114), Entinen Hilma Malkin mökki (115), Tienhaara (116). Numerointi viittaa Alapitkän rakennuskulttuurin inventointiin. Sr-ma605 aluemerkinnällä on osoitettu Alapitkän asema, joka on maakunnallisesti merkittävä kohde (ma ). 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uudisrakentamisesta huolimatta suunnittelualueen luonne on mahdollista säilyttää sijoittamalla rakentaminen harkiten osaksi olevaa ympäristöä, jolloin olosuhteet alueella eivät olennaisesti muutu. Yleiskaavan toteuttaminen ei aiheuta muutospaineita rakennettua ympäristöä kohtaan. Taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin. Viemäröinnin järjestäminen keskitetysti ja hallitusti kunnan toimesta poistaa nykyisin jätevesistä ajoittain aiheutuneet ympäristöhaitat ja heijastunee sitä kautta positiivisesti myös alueen imagoon. Kaikki uudisrakentaminen on liitettävissä ilman erityisiä toimenpiteitä Alapitkän vesi- ja viemäriverkostoon. Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Sisäinen liikenneverkko säilyy pääasiassa nykyisellään. Osayleiskaavan liikenneverkko aiheuttaa muutoksia valtatie 5:n nykyisiin liittymiin. Kaava aiheuttaa uusia tierakennustarpeita sekä keskeisen kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvän uuden alikulun rakentamistarpeen. Muutosten toteutumisen myötä alueen liikenneturvallisuus paranee. Vaikutukset sosiaaliseen toimintaympäristöön ja kulttuuriympäristöön Rakentaminen monipuolistaa toimintamahdollisuuksia alueella. Osayleiskaava tukee alueen tasapainoista kehitystä, joten osayleiskaavan ulkopuolisten rakennuslupien antamiseen on syytä suhtautua erityisen harkiten. Alueen kehittymisessä hyväksi ja viihtyisäksi elinympäristöksi tulee lähtökohtana aina olla asukkaiden tarpeet. Tämän toteutuminen onnistuu parhaiten, jos alueella jo asuvat ja sinne muuttavat asukkaat saavat riittävästi tietoa kaavasta ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon kaavan tavoitteiden mukaan toimittaessa. Alueen rakennukset on luetteloitu vuoden 1993 rakennuskulttuurin inventoinnissa. Inventointia on päivitetty vuoden 2010 alkupuolella ottamalla mukaan myös lukujen rakennukset. Maakunnallisesti merkittävinä kohteena Alapitkän asema on esitetty suojeltavaksi (ma ). Lisäksi kaava-alueen pohjoisosan peltoalueet on merkitty Alapitkän kulttuurimaisemaksi (MA ). Alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on yksi kivikirveslöytö. Kyseessä täytyy olla

11 todennäköisesti sekundaarinen löytö paikalle muualta tuotu esine, ellei hukattu jo keskisellä kivikaudella syvälle metsään. Alueelta ei inventoinnissa löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvityksessä todettiin, että Lapinlahden Alapitkän yleiskaavan suunnittelualueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Silmäsuonharjuun sekä sen yhteydessä olevaan Silmäsuohon. Näillä kohteilla on myös virkistyksellistä ja maisemallista arvoa. Kevään 2008 liito-oravakartoituksessa ei kaava-alueelta löytynyt liito-oravan elinympäristöksi luokiteltavia alueita. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien tietoja eikä sellaisia tavattu myöskään maastotöiden yhteydessä. Myös alueen maisemakuvassa arinta aluetta ovat harju sekä suo. Suota ympäröivät kankaat ovat yleisesti uudistuskypsiä järeäpuustoisia kankaita, jotka lisäävät suon ja harjun virkistys- ja maisema-arvoja. Tieltä katsottaessa nykyiset soranottoalueet näkyvät paikoin selvästi, paikoin niitä peittävät metsäkuviot. Tien varren metsäkuviot tulisikin säästää tienvarren maisemametsiksi. (Pöyry Environment Oy / FM Mika Welling) Kaavoituksessa on noudatettu alueelta tehdyn luontoselvityksen suosituksia Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Alapitkän uuden osayleiskaavan osoittamalla maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia lähitaajamiin. Kyläkeskuksen kehittäminen saattaa lisätä Alapitkän kiinnostavuutta lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Liikennemääräennusteiden osoittama liikenteen kasvu on suuri, eikä Alapitkän maankäytöllä ole suhteellista merkitystä. Kuopiontien (Vt 5) liikennemäärän ennustetaan kasvavan vahvasti vuoteen 2030 mennessä (24 %). Kasvu ei kuitenkaan aiheuta kapasiteettiongelmaa. Liikenne-ennusteen mukaisen kasvun aiheuttama melu johtaa valtatien 5 melualueen laajentumiseen. Uuden asuinalueen sisäisellä katuverkolla on riittävästi kapasiteettia yhdessä tulevien liittymäjärjestelyiden kanssa takaamaan riittävän liikenteen sujuvuuden. Asuinalue tuottaa henkilöautosuoritteen perusteella noin 35 % enemmän liikenteen päästöjä kuin seudulla keskimäärin. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueen aiheuttama raskaan liikenteen osuuden kasvu ei aiheuta haittaa kaava-alueen asuinalueelle. Kaavassa esitettyjen muutosten jälkeen sekä asuin- ja kyläkeskusalueelta, että teollisuus- ja työpaikka-alueelta on riittävästi yhteyksiä valtatie 5:lle. Pienten kaupunkien kyläasutusaluilla arvioidaan kyläkeskuksen takia kevyen liikenteen kulkutapaosuus olevan 26 %. Valtatie 5:n pika- ja vakiovuoro linja-autoliikenne ei ole kilpailukykyinen henkilöauton kulkutapaosuuden kanssa. Kaavassa osoitetut uudet liittymäjärjestelyt tulevat parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta valtatie 5:n liittymissä. Liittymäjärjestelyiden vaikutus liikenneonnettomuuksien määrään ja laatuun on merkittävä. (FCG Oy / Mika Tuominen) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja mahdollistamalla uusien rakennuspaikkojen sijoittumisen tukemaan yhdyskuntarakennetta. Vaihtoehtona haja-asuttamiselle tarjotaan kyläkeskuksesta suurehkoja omakotitontteja. Alueidenkäytössä otetaan huomioon maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita sekä kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Liikenne Alueen länsiosaa halkaisevat pohjois-eteläsuunnassa Lapinlahden keskustaan ja Kuopioon johtava valtatie 5 sekä rautatie. Meluselvityksessä selvitettiin mallintamalla tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset melutasot Lapinlahden Alapitkällä. Tieliikennemelu on peräisin valtatieltä 5 ja rautatieliikenteen melu Iisalmi-Kuopio rataosuudelta. Mallinnuksen perusteella päiväaikainen 55 dba:n melualue ulottuu n.230 metrin etäisyydelle valtatiestä 5 ja n.250 metrin etäisyydelle rautatiestä. Yöaikainen 50 dba: n melualue ulottuu n.240 metriä rautatiestä ja n.170 metriä valtatiestä 5. Melualueella sijaitsee myös melulle herkkiä kohteita, kuten päiväkoti ja koulu. Laskentatulosten epävarmuudeksi on arvioitu 3 db. Laskentatulosten epävarmuuteen vaikuttavat mm. ajoneuvojen ja junien ominaisuudet, liikennemäärän ja nopeuden vaihtelut sekä raskaan liikenteen osuus. (Symo Oy 2008) Uusilla liikennejärjestelyillä ja valtatien varteen rakennettavilla meluvalleilla ja -aidoilla pyritään vähentämään liikenteestä aiheutuvia melu- ja turvallisuushaittoja. Kaavassa on osoitettu melunsuojaustarve valtatien varteen. Uudet asuntoalueet sijoittuvat niiltä vaaditun 45 db: n (yöaikaiset melualueet) ulkopuolelle. Melusuojauksella on mahdollista vähentää liikenteen meluhaittoja, mutta varsinaisia suunnitelmia ei ole tehty tienpitoviranomaisten toimesta, eikä tienpitoviranomaisella ole mahdollisuutta toteuttaa melusuojauksia muutoin kuin erillisten tiehankkeiden yhteydessä. Soranotto Soranotto ja vanhat sorakuopat aiheuttavat jonkin verran häiriötä ja maisemavaurioita. Ympäristölupia myönnettäessä huomioidaan soranotosta aiheutuvat häiriöt. Soranottoalueen ja asutuksen väliin jätetään suojapuustoa. Käytöstä poistuneet ja poistuvat sorakuopat maisemoidaan ja otetaan kyläläisten virkistyskäyttöön. Maatalous Mahdollinen haitta asutukselle on karjanlannan levityksen aiheuttamat melu- ja hajuhaitat sekä pellon muokkauksesta aiheutuvat pölyhaitat. Karjanlanta on mullattava EU-säännösten mukaan vuorokauden aikana. Haitat ovat täten väliaikaisia ja harvoin tapahtuvia. Elovasikka Oy Elovasikka Oy:llä on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Lupa on myönnetty eläinsuojalle, johon mahtuu 560 kpl alle 2 kk ikäistä vasikkaa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Eläinsuojan hajusta on tullut kuntaan valituksia lähinnä kesäaikaan. Haju tulee sekä rakennuksen ilmastoinnista 11

12 että lietesäiliöistä. Kasvatettavien eläinten lietteen haju on normaalista lypsykarjatilan lannasta poikkeava, sillä pikkuvasikoita ruokitaan nesteellä. Lietesäiliöiden hajuhaittoja vähennetään kelluvalla turvekatteella. Asutus on nykyään lähimmillään n. 150 m etäisyydellä radan toisella puolella. Valituksia on tullut myös kauempaa, VT 5:n toiselta puoleltakin. Eläinsuojan hajuhaittoja voidaan yleensä poistaa esim. kattamalla lietesäiliöitä tai käsittelemällä eläinsuojan poistoilmakaasuja esim. suodattimilla tai pesureilla. Mikäli Elovasikan eläinsuojan haitta ei nykykäytännöillä poistu, joudutaan lupaa muuttamaan ja antamaan uusia määräyksiä. 6 osayleiskaavan TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Osayleiskaava on lähtökohtana kyläkeskustan rakentamista ohjaaville asemakaavoille. Kunnan omistamat asuntotuotantoon osoitetut rakennuspaikat toteutettaneen vuosien aikana. Asemakaavoitus ja asuntorakentaminen keskittynee tulevaisuudessa taajaman eteläosaan. Kaava toteutunee 4-5 asunnon vuosivauhdilla. Palvelu- ja työpaikkarakentaminen etenee kysynnän mukaan. Soranotto tulee jatkumaan vielä vuosikausia, koska Alapitkä-Silmäsuonharjunalue kuuluu maakuntakaavassa osoitettuihin erityistoimintojen alueisiin soran ja hiekan ottoa varten. 12

13 Niemelä 3:37 3:39 3:55 8:4 3:55 Hovinkoski 7:4 Yht. 876:2:0 Hovi Hovinsilta Yht. 876:7:0 3:31 1:6252 1:6252 2:48 3: :4 Lehtola 3:47 3:40 3:24 3:50 Leppäsuo 3:23 Ala-Pitkä 6.7 Hiltula 3:54 3:54 8:5 2:28 3:41 Yht. 876:7: :6 2:6 3: Rokua 120 Ukonharju Yht. 878:2 6:32 Lähdeniemi 3:53 6:3 2:7 2:6 2:29 Alaranta Uimar. Uusi-Lehtola 3:26 8:1 6:4 410 Narvanlahti 2:55 3:25 6:43 2:54 8:3 Kirkko 2:58 2:12 Rantala 5:1 2:33 2:29 2:63 2:18 2:52 2:20 2:17 Räsälä 11:1 2:8 2:15 26:14 15:1 9:93 9:95 15:7 9:68 9:50 11:121 26:16 Pumppuamo 410 Narvanlahti 15:16 9:106 15:11 9:34 26: :3 25:3 9:107 26:7 26:5 9:79 9:33 9:108 9:103 9:82 9: :4 9:27 9:10 3:53 Anttila 26:6 9:82 9:69 11:124 9:21 9:92 9:84 26:10 26:8 25:1 9:65 9:76 Koskiniemi 9:103 9:96 Yht. 878:2 25:6 25:5 15:5 15:22 26:18 9:102 9:83 Jokijärvi 9:102 11:124 15:18 15:20 9:87 Kumpula 10:101 15:4 9:57 15:9 9:90 26: :3 15:10 S.talo 9:67 9:49 9:39 9:86 Koivulehto 26: LAPINLAHTI 9:19 9:30 9:94 9:117 11:120 26:18 9:28 9:47 2:58 Rantapelto 11:119 26:13 2:61 9:46 11:23 Yläpiha 9:118 2:56 2:23 2:58 10:101 3:49 9:101 2:62 26:18 2: : :31 26:18 Oravaisenpuro Alapiha 4:0 2:64 Martikkala 26: :37 9:72 Urh 11: :98 15:14 Koulu 26:18 9:99 13:0 9:101 Vedenottamo 1:0 9:71 12:0 12:0 0:5583 9:16 11:37 11:40 11:103 11:87 11:57 11:81 22:4 22:5 11:101 Alapitkä 11:31 11:46 22:11 11:95 11:45 11:130 4:35 22:7 22:6 11:67 11:91 10:88 11:89 10:90 3:24 Miettilä 11:50 11:92 11:72 10: :91 11:93 11:65 11:8 3:25 10:86 10:92 10:85 4:12 10:96 11:94 0: :58 10:44 10:60 10:61 10:62 10:64 Koskenniemi Männikkö Korkeakoski 11:11 11:35 10:74 10:71 10:75 3:24 10:76 11:126 3:23 10:77 10:72 3:19 Miettilänkangas 22: :101 10:70 0: :127 20:3 14 Herttala 10:68 10:69 10:41 Korkeakoski 5: :22 10:67 22: : Paloniemi 3:21 10:95 10:65 10:66 10: :39 Rönkälä 10:94 11:127 Keskinen Leppäaho 3:26 10:93 10:52 20: :13 Kirkko 10:102 11:94 11:9 Levälahti 11:33 11:69 9:22 4:106 Kekkola 10:89 11:15 11:129 Päivärinne 11:47 22:9 22:8 11:82 11:44 11:16 11:99 4:25 22:10 22:3 11:56 10:101 22:2 11:86 11:55 11:100 Pajupuro 22:1 11:54 11:41 14:1 11:127 11:53 11:98 11:98 26: :85 3:9 10: Ylä-Keskinen 4:6 22:11 5:45 4:14 22: :114 4:27 6:27 4:31 10:101 4:32 4:32 Järvenpää 9.9 4:34 4: :33 Koivula 4:34 20:4 Silmäsuonharju 3:16 5 4:9 6:28 2:43 4:25 4:25 3:24 20:3 Lepikko 4:8 Silmäsuo 3:27 6:16 4:9 Yht. 876:2:0 4:9 3: :40 2:41 20:1 2:36 2:13 Haapaniemi 120 2:44 2:41 3:12 2:45 2: :13 Oravainen 2:45 2:45 2:43 Mikanpää Eukonsuo Kahapelto Temmes Käperi 2:26 2:26 Sipola 2:43 Yht. 876:2:0 2:43 Mikka Yht. 876:7:0 Mikkajärvi 2:21 2: Pohjavesialueet :10 Horokki Kunnan maanomistus sinisellä rasterilla 4.0 Yht. 878: :42 Asuntoalueet / asemakaavaatilanne ja pinta-alat 13

14 Päiväaikaiset melualueet / Symo Oy Yöaikaiset melualueet / Symo Oy Päiväaikaiset melualueet / Symo Oy Yöaikaiset melualueet / Symo Oy 14

15 Viemäriverkosto-2009 Vesijohtoverkosto-2009 Liittymä- ja eritasojärjestelyjä / FCG Planeko Oy 15

16 Luontoselvitys 16

17 LAPINLAHTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030 ALUE, JONKA KAAVOITUSTA SUUNNITELLAAN Pohjakartta Maanmittauslaitos MITÄ ON TEKEILLÄ? Lapinlahden kunnan Alapitkän kylän kehittämisen pohjaksi on päätetty käynnistää uuden osayleiskaavan laadinta. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Kaavalla pyritään erityisesti turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. Lapinlahden keskustasta noin 20 kilometriä etelään valtatie 5:n varrella sijaitsevan Alapitkän kylän palvelujen säilyttämisen ja kehittämisen kannalta on katsottu tarpeelliseksi lisätä tonttitarjontaa yritys-, palvelu- ja asumistarkoituksiin. Lapinlahden kunnan tavoitteena on monipuolistaa tonttitarjontaa ja osoittaa suurehkoja rakennuspaikkoja taajaman lisäksi myös kyläkeskuksista ja niiden välittömästä läheisyydestä vaihtoehtona suunnittelutarveratkaisuilla toteutetulle haja-asutukselle. Ylläolevalle kartalle on alustavasti rajattu osayleiskaava-alue. Kaavan lopullinen rajaus täsmentyy tarkemmin työn kuluessa. SUUNNITTELUTILANNE. Alapitkän nykyistä, kunnanvaltuuston hyväksymää, osayleiskaavaa voidaan pitää vanhentuneena. Osayleiskaavan laatimisen jälkeen alueelle on rakennettu poikkeusluvilla, osin kaavan vastaisesti. Alueelle on laadittu myös kaksi pienehköä asemakaavaa. Asemakaavat poikkeavat yleiskaavasta joiltakin osin. Ylä-Savon maakuntakaavassa 2003 suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja keskiosa maankamaran ainesten ottoalueeksi. Suunnittelualue sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella. Lapinlahden kunta Arkkitehtiasema Oy 2008/126 17

18 MITEN TYÖ TEHDÄÄN? Asemakaavan laatiminen tehdään konsulttityönä, josta vastaa Arkkitehtiasema Oy. MILLÄ AIKATAULULLA? Tarvittavat yleiskaavatarkastelut on tarkoitus käynnistää välittömästi siten, että alustava kaavaluonnos olisi nähtävillä vuoden 2008 aikana. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana. MITEN ALUEEN RAKENTAMISEN VAIKUTUKSIA SELVITETÄÄN? Osayleiskaavaa laadittaessa tutkitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti alueen rakentamisen vaikutukset. Suunnittelualue sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden suojaamiseksi tarvittavat kaavamerkinnät ja -määräykset selvitetään kaavan laatimisen yhteydessä. Rakentamisen suhde maisemaan sekä liikenteelliset vaikutukset selvitetään kaavatyön yhteydessä. Osayleiskaavaa varten tehtävät selvitykset tarkentuvat yhteistyössä viranomaisten kanssa kaavaprosessin aikana. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitukseen voivat vaikuttaa maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lain mukaan näitä eri tahoja kutsutaan osallisiksi. Alapitkän osayleiskaavan 2035 osallisia ovat mm. seuraavat ryhmät: MAANOMISTAJAT JA ASUKKAAT Suunnittelualueen maanomistajat Alapitkän asukkaat ja työssäkäyvät LAPINLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta Peruspalvelulautakunta Tekninen lautakunta Lapinlahden vesiliikelaitoksen johtokunta KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET: 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnanvirastolla. Nähtävilläoloaikana voi esittää kirjallisesti mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä sekä kaavoituksen lähtökohdista. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella. 2. LUONNOSTEN ESITTELY KAAVAA VALMISTELTAESSA Kaavan valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä kunnanvirastossa vähintään 2 viikkoa. Tänä aikana voivat osalliset esittää vapaamuotoisia toivomuksia ja mielipiteitä kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheen yhteydessä järjestetään yleisötilaisuus. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella. 3. KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ Luonnosvaiheesta osayleiskaavaehdotukseksi työstetty kaava asetetaan nähtäville ja saatetaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2009 keväällä. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaika on vähintään 30 vuorokautta. Tänä aikana voi tehdä kirjallisia muistutuksia kaavaehdotuksesta. Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella. 4. KAAVAN HYVÄKSYMINEN Osayleiskaavan hyväksyy nähtävilläolon jälkeen Lapinlahden kunnanvaltuusto. Muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään tieto kunnanvaltuuston päätöksestä postitse. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Kuopion hallinto-oikeudelle. Jos valituksia ei jätetä, kaava astuu voimaan kun valitusaika on kulunut umpeen (30 vuorokautta valtuuston päätöksen julkipanosta) ja kunnan kuulutettua asiasta lehti-ilmoituksella. VIRANOMAISET Pohjois-Savon ELY / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY / liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Ratahallintokeskus Pohjois-Savon liitto Siilinjärven kunta Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ETUJÄRJESTÖT TAI MUUT TAHOT Savon Voima Oyj Alapitkän kyläyhdistys Pajujärven vesiosuuskunta Ylä-Savon Vesi Oy YHTEYSTIEDOT: LAPINLAHDEN KUNTA Maanmittausteknikko Osmo Nuutinen Asematie Lapinlahti puh telefax KAAVAN LAATIJA Arkkitehtiasema Oy Asemakatu OULU puh telefax Arkkitehti Jukka Lauri Tark

19 ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA / 1985 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AsuinpientAlojen korttelialue. AR rivitalojen ja muiden kytkettyjen AsuinrAkennusten korttelialue. AO AOT erillispientalojen korttelialue. yhdistetty Asunto- ja teollisuusrakennusten korttelialue. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. YO opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. YK kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. YU urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. YV huvi- ja viihdetilaisuuksia palvelevien rakennusten korttelialue. T teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. TY ympäristöhäiriöitä AiheuttAmAttomien teollisuusrakennusten korttelialue. VP puisto. VL lähivirkistysalue. VU VU urheilu- ja virkistyspalvelujen Alue. LT yleinen tie. liittymän järjestäminen on sallittu vain kaavassa osoitetuissa kohdissa. LR rautatiealue. LP yleinen pysäköintialue. ET yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. EO maa-ainesten ottoalue. EH hautausmaa-alue. M maa- ja metsätalousalue. osayleiskaava-alueen raja. 19

20 ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030 ARKKITEHTIASEMA OY 20

21 Havainnekaavio 21

22 ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126

ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030. 12.4.2011 / Tark 20.6.2011 ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126

ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030. 12.4.2011 / Tark 20.6.2011 ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126 L A P I N L A H T I ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030 12.4.2011 / Tark 20.6.2011 ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126 Opaskarttaote Ote Ylä-Savon maakuntakaavasta Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Alapitkän kylän

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.9.2017 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue ILOMANTSI Kirkonkylä Päiväys 30.1.2015 KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 1(6) OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 PROJ. NRO X Taruman asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

NYÅKERNIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2010-001

NYÅKERNIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2010-001 FCG Finnish Consulting Group Oy NYÅKERNIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2010-001 Kaavaselostus 8.12.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Nyåkernin asemakaavan muutos ja lajennus 5612- P11179

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS. tark 20.09.2012 30.07.2012

KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS. tark 20.09.2012 30.07.2012 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 27 A 2 0 7 2 0 T U R K U 02-2424 963 tark 20.09.2012 30.07.2012 KOSKI TL ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 62 LUONNOS KOSKI

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot