Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020. Luonnos 28.10.2011"

Transkriptio

1 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Luonnos

2 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET TAVOITTEET ENERGIANSÄÄSTÖ JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN UUSIUTUVAAN ENERGIAAN VAHVASTI PERUSTUVA ENERGIAOMAVARAISUUS HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO UUSIUTUVILLA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN JA VIENTIIN SUUNTAUTUNUT OSAAMINEN ITÄSUOMALAISEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ VIESTIMINEN ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI TEHTÄVÄT OMIEN POLTTOAINEVAROJEN TUOTANNON JA KÄYTÖN LISÄÄMINEN JA TEHOSTAMINEN ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA MUUHUN TOIMINTAAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA PIENEN KOKOLUOKAN SÄHKÖN JA LÄMMÖNTUOTANNON KÄYTTÖÖNOTTO JA PILOTOINTI KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN JA VIENTI AJANTASAISEN BIOENERGIATIEDON TUOTTAMINEN, VIESTINTÄ JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAN TOIMEENPANO KOORDINAATIORYHMÄ TOIMII YHTEISENÄ PÖYTÄNÄ MAAKUNTALIITTOJEN ROOLI

3 ESIPUHE Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian tuottaja ja käyttäjä. Bioenergiaklusteri nähdään maakunnissa merkittävänä, kansainvälisestikin kilpailukykyisenä toimijana, joka luo työtä ja varallisuutta alueelle. Maakunnissa on meneillään toimenpiteitä myös muiden uusiutuvien energialähteiden käytön sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Itä-Suomessa on vahvaa ilmasto- ja energia-alan osaamista, tutkimusta ja koulutusta, mikä mahdollistaa uudenlaisia avauksia kehittämistyössä, sekä osaamisen ja teknologian viennissä. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 on viiden itäisen maakunnan yhteistyön tulos. Ilmastonmuutoksen myötä bioenergiamarkkinoiden on ennakoitu kasvavan voimakkaasti. Alueen profiloiminen bioenergia-alan osaajaksi ja bioenergian käytön edelläkävijäalueeksi vahvan yhteisen viestinnän avulla tuo kilpailuetua alan toimijoille ja koko Itä-Suomelle. Itä-Suomi haluaa uusiutua kestävästi, taloudellisesti kannattavasti ja menestyen, avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen sekä alueen erityispiirteet tunnistaen. Maakuntien liitot ovat tärkeässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian klusteria. Ne toimivat strategisesti tärkeinä yhteistyöjohtajina ja voivat viestinnällä nostaa klusterin merkittävyyttä alueella ja yhteisessä edunvalvonnassa. Maakuntien liitot toteuttavat bioenergiaohjelmalla vahvaa aluekehitysyhteistyötä ja kilpailukykypolitiikkaa sekä varmistavat alueen turvallisen energiahuollon tulevaisuudessa. Ilmasto- ja energiapolitiikka on noussut globaalin poliittisen keskustelun ytimeen 2000-luvulla. Kansainväliset sopimukset sekä EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet luovat myös maakunnille velvoitteita ja mahdollisuuksia uudistaa toimintarakenteitaan. Maakuntaliittojen merkitys alueellisten luonnonvarojen hallintaa ja ympäristöä käsittelevien ohjelmien laadinnassa on kasvanut. Liittojen yhteistyöllä pystytään toisaalta ohjaamaan alueellista energia- ja ilmastopolitiikkaa ja toisaalta toteuttamaan tehokkaasti maakuntien omaa ohjelmatyötä yhdistämällä ja suuntaamalla voimavaroja yhteisiin toimenpiteisiin. Kestävä luonnonvarojen hallinta sekä biotalouden osaamisen kehittäminen nähdään myös yhä tärkeämpinä poliittisina kysymyksinä ja alueellisen ohjelmatyön osana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on paikallis- ja aluetasolla erilaiset lähtökohdat ja edellytykset. Itä-Suomi on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, korkealla bioenergian käyttöasteella, bioenergiaklusterin osaamisella ja laitevalmistuksella sekä kokonaisuudessaan uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Itä-Suomessa on alaan liittyvää merkittävää innovaatio- ja kehitystoimintaa. Vahvalla ja yhteisellä viestinnällä voidaan tätä profiilia edelleen vahvistaa ja rakentaa Itä- Suomi kuvaa ilmastopäästöistään huolehtivana (metsä)bioenergian käytön edelläkävijänä. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa käsitellään alueiden energiantuotantoa ja käyttöä sekä siihen liittyvää teknologia-, tutkimus- ja palveluosaamista elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Bioenergiasektorilla on nähty olevan erityistä tilausta maakuntaliittojen yhteisen ohjelmatyön jatkamiselle alan merkityksen edelleen kasvaessa ja alan itäsuomalaisten toimijoiden yhteistyön vahvistuessa. Samaan aikaan toimintaympäristön haasteet, erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos, koskettaa erityisesti Itä-Suomea ja vaikuttaa oleellisesti myös bioenergiasektoriin. Vahvaa bioenergia-alan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välillä on tehty jo 1990-luvulta lähtien. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020:ssa on uudistettu ja päivitetty Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015, joka hyväksyttiin vuonna Käsissänne on nyt ohjelma, joka viitoittaa kestävämpää tulevaisuutta ja luo osaltaan yhteistä tahtotilaa ja ilmapiiriä Itä-Suomen profiloitumiseksi bioenergian osaajana ja edelläkävijäalueena ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Ohjelman rakenteella on pyritty siihen, että niin Itä-Suomen maakuntaliittojen kuin muiden toimijoidenkin olisi helpompi tarttua ohjelmaan ja toteuttaa sitä käytännössä. Ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaankin mukaan koko laaja toimintakenttä - tällöin siitä tuleva hyöty koskettaa mahdollisimman monia eri toimijoita ja kansalaisia! Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä Pasi Pitkänen (pj.), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ari Alsio, Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Ari Berg, Etelä-Karjalan maakuntahallitus Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Tirkkonen, Suur-Savon sähkö Jyrki Haataja, Kainuun maakunta- kuntayhtymä Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus Juhani Pirskanen, Pohjois-Savon liitto Kari Tarkiainen, Pohjois-Savon liitto 1

4 1 JOHDANTO Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 on viiden itäisen Suomen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Uusiutuva energia muodostaa jo tällä hetkellä yli puolet (55 %) Itä-Suomen loppuenergian kulutuksesta samalla kun alue on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, bioenergiaklusterin osaamisessa ja laitevalmistuksessa sekä uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Näiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Itä-Suomi haluaa toimia yhteistyössä ja eturintamassa: 1) vahvasti uusiutuen, 2) alueen erityispiirteet huomioiden, 3) taloudellisesti kannattavasti ja menestyen sekä 4) hyödyntäen avautuvat mahdollisuudet. Politiikkaohjaus ilmasto- ja energiasektorilla Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaikuttaa EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjaukseen. EU:n jäsenmaille asetetut tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, energiankulutuksen vähentämisestä sekä uusiutuvan energian lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä puolestaan vaikuttavat suoraan kansalliseen ja alueelliseen politiikkaan. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentäminen ja mahdollisten etujen hyödyntäminen, ovat osa ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta. Kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa sekä ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan EU:n taakanjakoa toteuttavia velvoittavia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoista sekä annetaan suuntaviivoja kehitykselle pidemmälle tulevaisuuteen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tarkastellaan Itä-Suomen suuralueen kannalta merkittäviä toimia kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja tulevaisuuden muutostekijöihin varautumiseksi. Kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteiden keskiöön nousevat materiaalitehokkuus ja sekä luonnonvarapohjaisten tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Itä-Suomi alueena antaa mahdollisuuden kehittää paikallisesti ja alueellisesti luonnonvarataloutta ja kestävää energiantuotantoa ottaen huomioon myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. EU:n tavoitteena onkin luonnonvarojenkäytön irtikytkentä talouskasvusta, luonnonvaratehokkuuden lisääminen ja globaalin luonnonvarapolitiikan edistäminen. Tavoitteena on kytkeä luonnonvarakysymykset, ilmasto- ja energiakysymykset sekä luonnon monimuotoisuus yhteiseksi kokonaisuudeksi. Kansallinen luonnonvaraselonteko painottaa, että jatkossa eri luonnonvaroihin liittyviä politiikkoja ja ohjelmia tulee tarkastella yhteisen luonnonvarastrategisen viitekehyksen alla myös aluetasolla. Luonnonvarapolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa maakuntatasolla on erityinen roolinsa. Itäsuomalaisella yhteistyöllä pyritään yhdistämään alueiden voimavarat niiltä osin, kun yhteistyöllä pystytään saavuttamaan parempia tuloksia. Itä-Suomen bioenergiaohjelmayhteistyö Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyö on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä liittojen välillä. Edellisen bioenergiaohjelman arviointi toteutettiin pohjaksi uudelle ohjelmalle (arviointi liitteessä 4). Bioenergiaklusteri on kehittynyt Itä-Suomessa merkittäväksi tekijäksi aluetaloudessa. Bioenergiaan ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita oli arvioinnin aikaan käynnissä yhteensä 84 kappaletta. Näistä suurin osa liittyi uusiutuvan energiantuotannon ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittämiseen. Maakunnissa on useita kymmeniä uusiutuvaan energiaan liittyviä pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Investointeja uusiutuvaan energiaan, etenkin bioenergialämpölaitoksiin on tehty useita (esimerkkeinä isoista investoinneista ovat Lappeenranta, Kuopio, Joensuu). Alueellisissa ohjelmissa bioenergian rooli on merkittävä, bioenergia on nähty alueen mahdollisuutena ja siihen ollaan valmiita panostamaan klusterin kehittämiseksi. Ohjelman painotukset Uusiutuva Itä-Suomi tunnistaa ja tunnustaa alueen erityispiirteet ja hyödyntää ne mahdollisuutena kehittää aluetta ja sen bioenergiaklusteria. Ohjelman tavoitteena on alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin sekä bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen. Kunkin maakunnan omalla kotikentällä on merkittävä rooli bioenergiasektorin toiminnassa ja kehittämisessä. Maakunnallisilla toimilla täydennetään ja kehitetään alueen nykyistä pitkälti biomassoihin perustuvaa 2

5 lämmön- ja sähköntuotantoinfrastruktuuria. Alueiden yhteistyöllä pystytään paremmin vastaamaan hajautetun uusiutuvan energiantuotannon haasteisiin. Ohjelmassa painotetaan uusiutuvan energian tuotannon ja siihen liittyvän teknologiatuotannon sekä logistiikkaketjujen aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Itä-Suomessa kehitetään vihreää liiketoimintasektoria ja kokonaisvaltaista biotaloutta. Ohjelmalla vahvistetaan suuralueen asemaa valtakunnallisessa energiapolitiikassa kohdistetun viestinnän sekä edunvalvontatyön avulla. Viestinnällä rakennetaan myös bioenergiankäytön edelläkävijäalue mielikuvaa. Bioenergian korkea käyttöaste ja Itä-Suomen matalat ilmastopäästöt tuovat kilpailuetua ja vetovoimaa alueelle ja siellä toimiville yrityksille, kun ilmastopäästöjen ja hiilijalanjäljen merkitys valintaperusteena tuotteita ja palveluja valittaessa esim. matkailumarkkinoilla kasvaa. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota tehostuvan bioenergiantuotannon riskienhallintaan ja nostetaan esille keskeiset uhkatekijät, jotka liittyvät tuotannon kasvattamiseen. Ohjelmassa otetaan myös huomioon bioenergiatuotannon lisäämisen ilmastovaikutukset. Ohjelma tarvitsee jatkotyöstämistä ja konkretisointia, mutta jo nykyisellään palvelee itäsuomalaisia alan toimijoita ja rahoittajia erityisesti ylimaakunnallisten toimien suunnittelussa, jossa yhteydessä kullakin maakunnalla on nähty olevan selkeät omat vahvuusalueensa. Yhteistyön vahvistaminen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten välillä on tärkeää, jotta alue pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvana ja monipuolisena toimijana. Ohjelman tavoitteet tulee ottaa huomioon kehittämistyössä erityisesti näissä organisaatioissa. Ohjelmalla vaikutetaan: aluetalouden kasvuun (lisääntyvä liikevaihto ja uudet työpaikat) maakuntaliittojen omaan toimintaan ja alueen muihin julkisiin organisaatioihin (strategiat) poliittisiin päätöksentekijöihin sekä kansallisella että alueellisella tasolla (edunvalvonta) yrityksiin ja muihin toimijoihin sekä kansalaisiin viestittämällä yhteisesti sovitusta tahtotilasta ja tavoitteista (käytännön toimijakenttä) mielikuvaan Itä-Suomesta bioenergian edelläkävijäalueena Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen aluetasolla liittyy useita maakunnallisia ohjelmia ja asiakirjoja. Sektorin kehitystä ohjaavat erityisesti maakuntaohjelmat ja -suunnitelmat, sekä maakuntakaavat. Maakunnalliset ympäristö-, metsä- ja maaseutuohjelmat ohjaavat alueiden luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi useissa maakunnissa on valmisteilla maakunnallisia tai ylimaakunnallisia ilmasto- ja energiaohjelmia ja -strategioita, jotka määrittävät maakunnalliset toimet ko. sektorilla kokonaisvaltaisesti (Liite 4). Itä-Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuinen ja merkittävä bioenergia-, erityisesti metsäenergia klusteri ja alan osaamiskeskittymä. Tämän osaamisen tunnettuuden parantaminen ja vahvistaminen vaativat vahvaa viestintää, jota kannattaa tehdä yhteistyössä maakuntien ja alan toimijoiden kanssa itäsuomalaisella tasolla. Viestintäyhteistyö onkin todettu ohjelman valmistelun yhteydessä yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi. (Liite x 5?) 3

6 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tunnistetaan ja tunnustetaan alueelliset erityispiirteet, joiden pohjalta ohjelman tavoitteet on asetettu. Ohjelmassa hyödynnetään alueen omia resursseja kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehitetään klusterin toimintaa tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Niille alueille, joilla kehitystoimintaa tarvitaan edelleen, suunnataan resursseja ja investointipääomaa. Tavoitteena alueella on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Itä-Suomen alueelle on omaleimaista mittavat luonnonvarat sekä asutus- ja palvelurakenne, joka jakaantuu keskuksiin ja niiden ympäristöihin sekä harvaanasuttuun haja- ja vapaa-ajan asutukseen. Verkostoitunut bioenergiaklusteri muodostaa merkittävän kilpailuedun alueella nyt ja yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Energiahuoltovarmuus on entistäkin tärkeämpi kysymys tulevaisuuden globaalilla energiapolitiikan kentällä. Itä-Suomessa on mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Myös alueen oman energiateknologian hyödyntäminen ja pilotointi avaa markkinoita laajemminkin. Uusiutuvan energian liiketoimintasektori on jo tällä hetkellä merkittävä aluetalouden kannalta. Alueella toimii myös useita asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioita, joiden yhteistyötä kannattaa kehittää ja osaamista ja tietotaitoa hyödyntää (ks. kappale 4). Energiantuotanto ja -käyttö Itä-Suomessa uusiutuvan energian osuus on lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2008 primäärienergiaa yhteensä GWh, josta uusiutuvan energian osuus oli yli puolet 55,3 %. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli samana vuonna 27,7 % 1. Uusiutuva ostosähkö 5 % Fossiilinen ostosähkö 13 % Puuenergia 41 % Liikenne 13 % Lämmitysöljy 5 % Muut foss. (maakaasu) 7 % Turve 7 % Lämpöpumput 1 % Vesivoima 7 % Muut uusiutuvat 1 % Kuva 1. Primäärienergian kulutus Itä-Suomessa vuonna 2008 (Karjalainen 2010) Itä-Suomen maakunnissa käytettiin runsaasti erityisesti puuenergiaa, esimerkiksi vuonna 2009 keskimäärin 7,7 MWh asukasta kohden, muualla Suomessa vastaava luku oli 4,1 MWh/as. Kokonaisenergiankäytöstä puuenergian osuus oli peräti 40 %, josta sellun tuotannon sivutuotteena syntyvän mustalipeän osuus oli yli puolet 56 %. Itä-Suomi on bioenergiapankki, Itä-Suomen energiaomavaraisuus oli peräti 56 % jo vuonna Itä-Suomen osuus koko Suomen primäärienergiankulutuksesta vuonna 2008 oli noin 17 % ja sähkönkulutuksesta oli noin 17 % (2009). 1 Karjalainen, Timo 2010 Itä-Suomen energiatilastointi, Kajaanin yliopistokeskus 4

7 Turpeen osuus Itä-Suomessa vuonna 2008 pienkiinteistöissä ja lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä polttoaineista oli yhteensä 11 %. Turpeen käyttö metsäenergian seospolttoaineena on perusteltua silloin, kun sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita ja se varmistaa metsäenergian tehokkaan ja puhtaamman polttoprosessin. Turpeella on lisäksi huoltovarmuusvelvoite. Polttoturpeen käytölle ei ohjelmassa aseteta kasvutavoitteita, sen sijaan turpeen verotus sekä päästöoikeuksien hinnankehitys voivat vaikuttaa turpeenkäytön vähenemiseen lämpö- ja voimalaitoksissa. Jätteiden energiakäytön perustana on jätehierarkian mukaisesti jätteiden synnyn vähentäminen sekä jätejakeiden kierrättäminen. Jätteiden hyötykäytössä hyödynnetään biokaasun tuotantoa sekä erillislajitellun jätteen energiajakeen rinnakkaispolttoa. Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys alueen energiahuollossa Metsäsektori työllistää Itä-Suomessa noin henkilötyövuotta ja puunjalostusteollisuuden liikevaihto liikkuu reilun 5 miljardin euron luokassa, joten metsäsektorista voidaan puhua Itä-Suomen talouden kivijalkana. Teollisuuden rakenne Itä-Suomessa on merkittävältä osin painottunut metsäteollisuuteen sekä metsäteknologiaan. Metsäteollisuuden merkitys alueellisessa energiantuotantorakenteessa on tärkeä. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat metsäteollisuuden jäteliemet, keskeisimpänä mustalipeä, teollisuuden puutähdehake, kuori sekä sahanpuru ja muut purut. Mustalipeän osuus Itä-Suomessa käytetyistä uusiutuvista polttoaineista oli yhteensä 42 % vuonna Yhteensä metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus uusiutuvista oli 54 %. Vuoteen 2008 verrattuna metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus energiantuotannossa tulee kasvamaan noin 20-30%, sillä vuoden 2008 tuotantotaso oli alhainen sekä selluntuotannon että sahauksen laskusuhdanteen vuoksi. Metsäteollisuuslaitosten lakkautukset alueella ovat mahdollisia ja niiden aiheuttamiin muutoksiin alueellisessa energiantuotannossa tulee varautua. Muutokset vaikuttavat ensitilassa kertyviin hakkuumääriin ja tätä kautta kertyviin hakkuutähde- ja kantomääriin sekä teollisuuslaitosten käyttämään uusiutuvaan energiaan. Energianhuoltoa tulee kehittää niin, että energiansaanti metsästä toteutuu myös mahdollisista muutoksista huolimatta. Yhdyskuntarakenne Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen takia Itä-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Metsät ja vesistöt hallitsevat Itä-Suomea. Metsien osuus on 2/3 ja vesistöjen osuus 1/3 pinta-alasta, joten Itä-Suomea voi perustellusti luonnehtia Metsä-Suomeksi ja Järvi-Suomeksi. Keskusten ja taajamien osuus Itä-Suomen pinta-alasta on vain noin 1 %. Alle 70 % alueen väestöstä (n ) asuu taajamissa. Yksi koko Itä-Suomen erityispiirre esimerkiksi Lappiin verrattuna on huomattavasti kattavampi yhdyskunta- ja väestörakenne ja alhaisempi taajama-aste keskimäärin samansuuruisesta ja alhaisesta väestötiheydestä huolimatta (väestötiheys keskimäärin noin 10 as/km2). Väestö- ja valtakunnallisen kaupungistumiskehityksen myötä tämä rakenne on toisaalta hitaasti laimenemassa (valoja sammuu) ja muuttumassa yhä pistemäisemmäksi, toisaalta vapaa-ajan asutuksen myötä vahvistumassa ja muuttumassa yhä osa-aikaisemmaksi. Koko maan vapaaajan asunnoista lähes kolmannes (lähes kpl) sijaitsee juuri Itä-Suomessa ja Saimaan alueella. Monessa kunnassa vapaa-ajan rakennuksia on enemmän kuin asuinrakennuksia. Itä-Suomen kehityksen lähtökohtana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja sen hidas uusiutuminen ilman kasvukeskuksille tyypillisiä väestönkasvu-, laajentumis- ja uudisrakentamispaineita. Toimivan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja sujuvan arjen turvaamiseksi korostuvat liikkumistarpeen ja laajentuneiden asiointi- ja työssäkäyntialueiden kokonaisvaltainen tarkastelu. Taustalla ovat toisaalta yhteiset ilmastotavoitteet ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toisaalta kysymys on olemassa olevan ja hitaasti muuttuvan rikkonaisen rakenteen elinvoimaisuudesta ja peruspalvelutason turvaamisesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta, työpaikkojen, palvelujen ja valtion ylläpitämän joukkoliikenteen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Rakenteesta johtuen valtaosa Itä-Suomen henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen matkaketjuista on riippuvaisia maantieliikenteestä ja lisäksi henkilöliikenteen matkaketjut ovat erittäin riippuvaisia henkilöautosta. Kansallisen kilpailukyvyn ja Itä-Suomen elinvoimaisuuden kannalta korostuu myös alueen merkitys kansallisena raaka-ainepankkina ja vetovoimaisena matkailu- ja virkistysalueena erilaisine raaka-aine-, tavara (tuote)- ja asiakasvirtoineen. Itäsuomalainen ympäristö ja luonnonvarat Itä-Suomen alueella on merkittävät luonnonvarat, jotka kestävästi käyttöönotettuna muodostavat alueelle kilpailuedun. Vuoden 2010 puuston vuosikasvusta Suomessa Itä-Suomen osuus oli 38 % (metsäkeskuksittain jaotel- 5

8 tuna). Metsien puuston hiilinieluvaikutus vuonna 2009 Itä-Suomessa oli yhteensä yli 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (liite 2.5). Lisäksi hiiltä sitoutuu kivennäismaan maaperään. Hiiltä vapautuu puolestaan turv ta, soilta, pelloilta sekä vesistöistä. Suojelualueverkoston muodostaman hiilivaraston hiili on sitoutuneena kasvillisuuteen sekä maaperään, eikä näin ollen ole mukana hiilen nopeassa kierrossa. Talousmetsien kasvukyvystä ja hakkuumäärien sekä metsäenergian korjuun kestävyydestä huolehtiminen pitää yllä hiilinielua, jonka lasketaan kompensoivan metsäenergian poltosta vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt. Osaaminen Itä-Suomessa on kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävää uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja liiketoimintaosaamista. Metsäbioenergian hankinnan logistiikan tutkimus Itä-Suomen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa on tänä päivänä kansainvälisesti tunnustettua. Itä-Suomessa on myös korkeatasoista ympäristövaikutusten ja luonnonvarojen hallinnan tutkimusta, jota hyödynnetään alueen luonnonvarojen kestävässä käytössä ja hallinnassa. Alueen metsä-, energia- ja ympäristökoulutus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Metsäteknologiaosaaminen on keskittynyt Itä-Suomeen. Suomessa on Metlan mukaan maailman merkittävin metsäkoneita valmistava teollisuuskeskittymä, josta suuri osa Itä-Suomessa. Suurin osa laiteteknologiasta menee vientiin. Metsäteknologiateollisuus on jatkanut kasvuaan muusta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta. Metsähakkeen tuotantomäärien kasvaessa pystytään koneenrakennuksessa ja teknologioiden kehittämisessä saavuttamaan nopeampaa kehitystä. Itä-Suomessa sijaitsee Suomen tulisijavalmistuksen ehdoton keskittymä. Tulisijateknologia on ollut vahvan kehityksen alla ja se on tänä päivänä myös merkittävä vientituote. Cemis - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimuskeskuksessa on mukana viisi organisaatiota (kaksi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja ammattikorkeakoulu) ja sen henkilöstömäärä on 120 henkilöä. Keskuksessa on bioenergiaan liittyvää mittaustoiminnan kehittämistä, esimerkiksi kemiallisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehittämisessä. Keskeisiä kohteita ovat nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon liittyvän analytiikan kehittäminen. Cemis on mukana myös biomassan polttoon liittyvän analytiikan kehittämisessä sekä mekaanisen puunjalostuksen mittausteknologioiden kehittämisessä. Yksi keskeisimmistä mielenkiinnon kohteista on onlinekosteusmittaus puutavarasta ja biopolttoaineista. Measurepolis Development Oy on mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on luoda kannattavaa liiketoimintaa asiakkailleen mittaus- ja tietojärjestelmäalalla. MPD on mukana mm. useissa bioenergiaan liittyvissä teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeissa. Kuva 1. Itä-Suomen profiili energiasektorilla ja yhdyskuntarakenteessa (ka. Suomi 100 %) 6

9 3 TAVOITTEET ISBEO 2020 VISIO Itä-Suomi tunnetaan bioenergian, erityisesti metsäbioenergian käytön maailmanluokan osaajana ja edelläkävijänä. Uusiutuvan energian osuus alueen loppuenergiankulutuksesta on lähes 80 %. Energiaa käytetään tehokkaasti ja energiantuotantosektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat esimerkillisen matalalla tasolla. Lämmönja sähköntuotannon suhteen alue on lähes energiaomavarainen 2 Kansainvälisesti verkottunut vihreä liiketoiminta 3 (erityisesti bioenergia) muodostaa alueen merkittävimmän tuotannonalan ja toimijaverkoston. Itä-Suomi on merkittävä metsäenergiapankki ja alueen luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen Tavoite: Energiansäästön tavoite Itä-Suomessa on 10 % (7 TWh) vuoteen 2020 mennessä Energiankulutuksen vähentäminen on ensisijaisessa asemassa energiasektorin päästöjen vähentämisessä sekä energiaomavaraisuuden nostamisessa. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään Itä-Suomessa mahdollisimman pitkälle uusiutuvilla energianlähteillä. Energiankulutuksen 10 % vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä vuoden 2008 tasosta tarkoittaa yhteensä lähes 7 TWh:n vähennystä kokonaisenergiankäytössä verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt teollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannosta (suurimmat) sekä maantieliikenteestä asukasta kohden vuonna 2008 Itä-Suomessa oli keskimäärin 5 tonnia CO 2-ekv (VAHTIja HERTTA -tietokannat). Alueen energiansäästötavoite on hieman kansallista tavoitetta pienempi alueen energiaintensiivisen teollisuuden takia. Runsas metsäteollisuus käyttää paljon energiaa, mutta samalla tuottaa alueelle uusiutuvaa bioenergiaa. Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat keskeisimmät maakuntien energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavat tavoitteet. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään uusiutuvan energian tuotannon osuuden lisäämisellä. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta ja energiankulutuksen vähentämisen tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan tarkemmin maakunnallisissa ja kunnallisissa ilmasto- ja energiaohjelmissa. Materiaali- ja energiatehokkuudella voidaan keskeisesti vaikuttaa talouden kilpailukykyyn, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ympäristönäkökohtiin. Ennakoiva ja muutokseen sopeutuva yritystoiminta on etulyöntiasemassa energiatehokkuuden markkinoiden kehityksessä. Suomi on jo nyt energiavirtojen hallintaan liittyvän osaamisen viejä, energiatehokkuuden ja energiansäästön markkinat ovat jo nyt suuremmat kuin energiatuotannossa ja ala tulee kasvamaan merkittävästi jatkossa. Indikaattoreita: o alueen energiankäyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä seurataan säännöllisen tilastoinnin avulla o kuntien energiatehokkuussopimuksiin ja -ohjelmaan liittyneiden kuntien määrä ja niiden säästämä energia o Itä-Suomen energiainfon perustaminen ja toiminta Keskeiset toimijat: kaikki maakunnat, koordinointi Kainuun maakunta 2 Energiaomavaraisuus (lähes) tarkoittaa, että Itä-Suomessa sähköön ja lämpöön käytetty energiamäärä tuotetaan lähes kokonaan alueella. 3 Vihreäksi liiketoiminnaksi voidaan lukea kaikki eri palveluihin ja tuotteisiin liittyvä liiketoiminta, joka vähentää raakaaineiden ja energian kulutusta, pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, korvaa myrkyllisiä raaka-aineita vähemmän haitallisilla sekä parantaa tuotteiden ja jätteiden kierrätystä. 7

10 3.2. Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus Tavoite: Uusiutuvan energian osuus loppuenergiankulutuksesta 78 %, omavaraisuusaste 83 % (ml. turve) Uusiutuvan energian osuus Itä-Suomen primäärienergiankäytöstä vuonna 2008 oli yhteensä 55 %. Energiaomavaraisuus aste sähkön- ja lämmöntuotannossa oli 56 % (turve mukaan luettuna). Itä-Suomi asettaa tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuuden loppuenergiankulutuksesta 78 %:iin ja energiaomavaraisuusasteen 83 %:iin. Alueellista energiahuoltoa kehitetään niin, että se nojaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin ja energianhankinta- ja tuotantoverkosto on logistisesti tehokas ja toimintavarma. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa maakunnilla on yhteisiä tavoitteita alueen energiahuollon kehittämiselle. Kukin maakunta vastaa kestävän alueellisen energiantuotannon tavoitteistaan maakunnallisten ohjelmien kautta. Tavoitteiden toteutumiseksi mukaan tarvitaan niin teollisuus, julkinen sektori, yritykset kuin kotitaloudetkin. Kuntien rakennusvalvonta on keskeisessä asemassa ohjaamassa rakennusten siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Indikaattori: uusiutuvien energiajakeiden osuus alueen kokonaisenergiankäytöstä, uusiutuvan energian työllistävyys ja liikevaihto Fossiiliset lämmön- ja sähköntuotannossa 7 % Fossiiliset liikenteessä 8 % Turve 5 % Liikenteen uusiutuvat 5 % Muu uusiutuva (ml. kierrätyspolttoaineet) 4 % Tuulivoima 1 % Vesivoima 7 % Puuenergia 62 % Biokaasu 1 % Kuva 2. Primäärienergialähteiden jakauma Itä-Suomessa vuonna 2020 Metsähake Tavoite: metsähakkeen osuus alueen primäärienergiatuotannosta 12,5 % eli 7500 GWh Itä-Suomen energiantuotannossa käytettiin vuonna 2009 noin 27 % kaikesta Suomessa käytetystä metsähakkeesta 4. Keskimäärin metsähakkeen käyttö Itä-Suomessa on ollut vuosina noin 1,2 milj. m3. Metsähakkeen korjuupotentiaali on Itä-Suomessa merkittävä myös kansallisesti. Itä-Suomen metsähakkeen vuosittainen teknis-taloudellinen korjuupotentiaali on 5,9 milj. m3 (lähes GWh) eli yhteensä 32 % koko Suomen 4 Metinfo

11 teknis-taloudellisesta korjuupotentiaalista 5. Tällä hetkellä Itä-Suomessa käytetään korjuupotentiaalista noin 20 %, ja jos ohjelman tavoite 2020 toteutuu, niin silloin korjuupotentiaalista käytetään vuositasolla noin 60 %. Taulukko 1. Metsähakkeen nykyinen käyttö ja tavoitteet maakunnittain (GWh). Vuosi E-K E-S Kainuu P-K P-S I-S 2008* * ** tavoite Polttopuu Tavoite: pienkiinteistöjen polttopuun tuotanto ja käyttö GWh Pienkiinteistöjen polttopuun käyttö Itä-Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä noin GWh. Pääosa polttopuusta käytetään lähialueella. Polttopuun käytön ennustetaan kasvavan maltillisesti tulevaisuudessa Itä-Suomessa. Sen lisäksi Itä-Suomessa on erinomaisia edellytyksiä laajenevalle polttopuuyrittäjyydelle, jota energian hinnan nouseminen vauhdittaa. Puupelletti Tavoite: puupellettien käyttö 500 GWh ja tuotanto kokonaisuutena GWh (viennin näkökulma) Puupellettien käyttö Itä-Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 144 GWh. Tästä kokonaisuudesta suurkäyttöä oli noin 61 prosenttia ja pellettien pienkäyttöä noin 39 % (pienkäyttö arvioitu valtakunnallisesta luvusta). Pellettien tuotanto Itä-Suomessa on ollut viime vuosina suuruusluokassaan tonnin välillä eli noin puolet tuotantokapasiteetista. Pellettien käytön ennustetaan kasvavan merkittävästi alueen kotitalouksissa sekä pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa. Pellettien vienti Itä-Suomesta voi kasvaa merkittävästikin, jos olemassa olevat kivihiililaitokset siirtyvät pelletin käyttöön. Pellettituotannon kasvu on riippuvainen myös Keski-Euroopan markkinoista. Tällä hetkellä pellettien pääasiallinen raaka-aine Itä-Suomessa on mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet. Vuoteen 2020 mennessä pellettien raaka-ainepohja laajentuu myös pienpuuhun. Pellettien tuotannosta suuri osa suuntautuu vientiin muualle Suomeen ja ulkomaille. Jalostetut biopolttoaineet & uudet teknologiat Tavoite: Jalostettujen puupohjaisten biopolttoaineiden käyttö 1700 GWh ja tuotanto kokonaisuutena huomattavasti suurempi, uusien teknologioiden käyttöönotto (erityisesti biomassan kaasutusteknologia) Jalostetuilla puupohjaisilla biopolttoaineilla tarkoitetaan uusia lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä käytettäviä tuotteita, joita ovat esimerkiksi liikenteen biopolttonesteet, pyrolyysiöljy ja biohiili. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö ei ollut vielä alkanut Itä-Suomessa vuonna Itä-Suomessa asetetaan tavoitteeksi tuottaa itse alueella käytetyistä liikenteen polttoaineista 20 % uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on että alueelle rakennetaan vähintään yksi suuren kokoluokan puupohjaisia raaka-aineita käyttävä liikenteen biopolttonestejalostamo sekä useita keskisuuren ja pienemmän kokoluokan tuotantolaitoksia. Itä- Suomessa on erinomaisia edellytyksiä uusien puuta ja muita biomassoja käyttävien energiantuotantoteknologioiden käyttöönotolle, erityisesti kaasutusteknologia. Puupohjaisten biopolttonesteiden pienemmän mittakaavan investoinnit Itä-Suomessa ovat todennäköisimpiä pyrolyysiöljyn tuotannossa. Pyrolyysiöljy korvaa raskasta polttoöljyä teollisuudessa. Raskaan polttoöljyn kasvihuonekaasuvaikutukset ovat merkittävät ja sen hinta tulee nousemaan seuraavan kymmenen vuoden jaksolla. Alueella edistetään myös biohiilen jalostuslaitosten investointeja. Vesivoima Tavoite 4500 GWh Vesivoimalla tuotettiin Itä-Suomessa vuonna 2008 yhteensä GWh sähköenergiaa. Kainuussa vesivoimalla tuotettiin alueen sähkönkulutusta vastaava määrä energiaa vesivoimalla. Itä-Suomessa tavoitteena on säilyttää tuotanto ennallaan ja tehostaa käytössä olevia voimaloita. Tuulivoima Tavoite: tuulivoimalla tuotetaan sähköä 500 GWh Alueella ei ole ollut tuulivoiman tuotantoa vielä vuonna Alueella jo käynnissä olevista hankkeista ja eri toimijoiden kaavailuista voidaan kuitenkin olettaa, että tuulivoiman tuotantoa rakentuu vahvasti myös Itä- 5 Laitila, J., Asikainen, A. & Anttila, P Energiapuuvarat. s julkaisussa: Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. 9

12 Suomeen. Itä- ja Keski-Suomen alueilla selvitetään parhaillaan suuren kokoluokan tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita osana maakuntakaavoitusta. Selvitystyössä on löydetty jokaisesta maakunnasta useita potentiaalisia alueita tuulipuistoille. Konsulttien tekemien laskelmien perusteella jokaisesta maakunnasta löytyy yksi tai muutamia rannikkoalueeseen verrattavia hyvätuulisia ja siten tuulivoimainvestoinneille kannattavia alueita. Kansallisesti on lähdetty siitä, että tuulivoimalla tuotetaan noin 2 % loppuenergian kulutuksesta. Itä-Suomessa tuulivoimassa lähdetään investointien lähes nollatilanteesta, joten tavoitteeksi asetetaan vuoteen 2020 mennessä 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh tuulivoimaa. Lämpöpumput Tavoite 1500 GWh Lämpöpumpuilla tavoitellaan kansallisesti jopa 8 TWh tuotantoa nykyisen 2 TWh sijaan. Ilmalämpöpumppujen käyttöönottoa edistetään korjausrakentamisessa erityisesti vanhan sähkölämmitteisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Niissä uudisrakennuskohteissa, joissa vielä pääasialliseksi lämmitysmuodoksi valitaan suora sähkölämmitys, rakentajia ohjataan lämpöpumpun käyttöönottoon energiatehokkuuden parantamiseksi. Maalämmön käyttöönottoa ohjataan kohteisiin, joissa alue- tai mikrolämpölaitosverkkoon liittyminen ei ole kustannustehokasta tai muutoin mahdollista. Biokaasu Tavoite: biokaasun tuotanto 400 GWh, josta osa liikennekäytössä Biokaasutuotanto kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella vuonna 2008 oli yhteensä 32 GWh. Biokaasun käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa edistetään politiikkatoimin. Biokaasun jalostusasteen nostamiseksi ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Biokaasutuotanto pitää sisällään maatalouspohjaisten peltobiomassojen, lietteen, lannan ja muiden eläinperäisten ainesten biologinen hajottamisen biokaasuksi sekä jäteliemien ja kaatopaikkojen biokaasun tuotannon. Suurin potentiaali biokaasun tuotantoon Itä-Suomessa on maatiloilla ja kuntien jätevedenpuhdistamoilla sekä erilliskerätyn biojätteen mädättämöissä. Tavoitteeseen pääsemiseksi biokaasulaitosinvestointeja tulisi tehdä maakunnassa useita kymmeniä. Maakuntien liitot voivat edistää kuntien yhteistyötä liikennebiokaasutuotannon käynnistämisessä sekä ohjata rahoitusta biokaasutuotannon investointihankkeisiin. Vuoteen 2015 mennessä biojätteen läjitys kaatopaikoille tulee EU:n jätelainsäädännön myötä loppumaan. Biojätteen hyödyntämiselle on tästä johtuen synnytettävä runsaasti uutta kapasiteettia. Biokaasuteknologialla voidaan korvata jätteen energia-arvo kokonaisuudessaan lannoitearvo säilyttäen. Peltobiomassat Tavoite 250 GWh Peltobiomassoissa keskeisimmät kasvatettavat lajikkeet ovat ruokohelpi sekä energiapajut. Muita peltoenergiakasvilajikkeita on myös runsaasti. Aurinkoenergia Tavoite 40 GWh Aurinkoenergian hyödyntäminen on Itä-Suomessa vielä vähäistä. Tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöä etenkin vapaa-ajan asunnoissa ja haja-asutusalueella sekä muiden lämmitysratkaisujen tukena (erityisesti lämpimän veden tuotannossa) että pienimuotoisessa sähköntuotannossa. Liikenteen uusiutuvat Tavoitteena Itä-Suomessa on korvata 25 % liikenteen käyttämästä fossiilisesta energiasta alueella tuotetuilla uusiutuvilla ml. liikenteen biopolttoaineet, uusiutuva sähkö ja liikennebiokaasu. Valtatie 6 kehitetään uusiutuvan energian valtateinä Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla Tavoite: alueen energiantuotantoa kehitetään myös pienemmässä kokoluokassa Hajautettu energian tuotanto on keskitettyä tuotantoa tukevaa eikä sitä poissulkevaa. Hajautetulla energiantuotannolla varmistetaan alueen energiahuoltovarmuus sekä luodaan työpaikkoja ja osaamista alueelle. Hajautetulla energian tuotannolla tarkoitetaan nimenomaisesti sähköntuotantoa suuren kokoluokan ohella pienessä kokoluokassa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa uusia ratkaisuja esimerkiksi Itä-Suomen lukuisissa aluelämpölaitoksissa (investoinnit yhdistettyyn CHP -lämmön ja sähköntuotantoon) tai sitten esimerkiksi useiden maatilojen yhteisiä biokaasureaktoriratkaisuja. Sen lisäksi puhutaan ns. mikrokokoluokasta, jossa sähköä tuotetaan kiinteis- 10

13 tökohtaisesti mm. aurinko- ja tuulienergiaa hyödyntäen. Tiiviisti rakennetuissa taajamissa keskitetty kaukolämpöä tai aluelämpöä suositaan aina silloin kun se on kustannustehokasta. Indikaattori: Pien CHP -laitosten (50 kwe - 2 MWe kokoluokan sähköntuotannon) investoinnit alueella 3.4. Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen Tavoite: Itä-Suomessa luodaan bioenergia-alasta työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina. Metsäbioenergiasektorin kuin myös muun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kasvu vaatii yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Itä-Suomen alueella varaudutaan ennakoivasti sektorin työvoimatarpeen kasvuun ja osaamisen turvaamiseen niin kuin laajemminkin Euroopan unionin alueella. Tavoite edellyttää koulutus- ja asiantuntijapalveluiden korkeaa tasoa. Globaalissa liiketoimintaympäristössä menestyminen vaatii itäsuomalaisten voimavarojen kokoamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden sekä alueiden kanssa. Laajalla verkostoyhteistyöllä voidaan koota eri maakunnissa sijaitsevilta osaamisaloilta vahvuuksia, hallita laajempia hankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä kehittää yhä monipuolisempia tuotteita ja palveluita. Puuperäisten polttoaineiden vienti eteläisen Suomen ja rannikkoseutujen suuriin lämpö- ja voimalaitoksiin sekä biojalostamoihin alkaa todennäköisesti ohjelmakaudella. Puuperäisten polttoaineiden jalostusasteen nostamisella vastataan myös vientitarpeeseen. Indikaattorit: o Valmistuneiden määrä Itä-Suomessa (alan koulutuslaitoksissa) o Uusiutuvan energian vientihankkeiden ja vientiyritysten määrä o biopolttoainejalosteiden viennin arvo 3.5. Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen Tavoite: itäsuomalainen osaaminen ja uusiutuvan energian resurssit on tunnistettu, ne tunnetaan ja niitä hyödynnetään sekä paikallisesti että kansainvälisesti Itä-Suomen olemassa olevaa osaamista hyödynnetään kansallisen bioenergiaklusterin kehittämisessä. Alueen uusiutuvan energian varat otetaan tehokkaasti ja kestävästi käyttöön. Viestinnällä tuodaan esille Itä-Suomen osaamista ja profiilia erityisesti metsäenergian hyödyntäjänä, polttoainepankkina sekä alan osaamisen ja teknologian tarjoajana. Tavoitemielikuvaa Itä-Suomesta bioenergiankäytön edelläkävijänä ja mallialueena rakennetaan systemaattisesti eri kohderyhmille faktoihin perustuvilla kärkiviesteillä, joiden ympärille on koottu konkreettisia esimerkkejä ja tarinoita. Viestintää kohdistetaan toimijoille alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Indikaattori: o Itä-Suomen näkyvyys ja vaikuttavuus kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (valtakunnalliset tapahtumat, mediajulkisuus) 11

14 4 ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI Ohjelman työkalupakkiin on koottu ne keskeiset toimintamuodot, jotka maakuntaliitoilla on käytettävissä ja joiden avulla myös muita toimijoita aktivoidaan ja autetaan tarttumaan tehtäviin, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. VIESTINTÄ Viestinnällä vahvistetaan Itä-Suomen alueen asemaa toimijana kansallisessa ja kansainvälisessä energiakentässä. Viestintä palvelee kaikkia ohjelman toimenpidekokonaisuuksia ja sen avulla sitoutetaan toimijat ohjelman tavoitteisiin ja aktivoidaan heitä tavoitteiden mukaisiin toimiin. Lisäksi viestinnän avulla huolehditaan alueen edunvalvonnasta kansallisessa energiapolitiikassa. Ohjelmassa luodaan kärkiviestit markkinointia varten sekä parannetaan ohjelman ja toimijoiden tunnettuutta kansallisesti. Kärkiviestien avulla rakennetaan myös Itä- Suomi kuvaa bioenergian käytön edelläkävijäalueena ja osaamiskeskittymänä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Käytännön esimerkki: Itä-Suomen Bioenergiaohjelman www-sivut (www.isbeo2020.fi) palvelevat tietovarastona ja kiinnostuksen herättäjänä. Sivut suunnitellaan valittujen kärkiviestien varaan ja niiltä ohjataan eteenpäin tiedon lähteille ja maakuntien omille sivuille. Sivuilta löytyvät myös muut viestinnän työkalut ja apuvälineet. NEUVONTA Neuvonta on keskeisessä osassa energiatehokkuuden ja energiansäästön tavoitteiden toteuttamisessa. Neuvonnan kohderyhminä ovat alueen asukkaat, yritykset ja muut organisaatiot. Neuvonnalla edistetään myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönottoa. Itäsuomalaisella tasolla neuvontaa kehitetään ja pilotoidaan kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Energianeuvontakokonaisuuteen kuuluvassa hankkeessa. Pilottien tulokset siirretään erityisesti itäsuomalaisten toimijoiden käyttöön ISBEO -verkoston kautta. Tiedon ja kokemusten vaihtoa ja toimintamallien siirtämistä tehdään jo hankevaiheen aikana järjestämällä hankkeiden välisiä seminaareja ja tapaamisia. Käytännön esimerkki: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois-Karjalassa -neuvontahankkeessa kehitetään yhteistyömalleja kuntien rakennusvalvonnan ja muiden neuvontaa antavien toimijoiden välille. Rakentajat ja peruskorjaajat saavat koulutusta, neuvontaa ja tietoa rakennusten energiatehokkuus- ja lämmitystapavaihtoehtojen valintaan jo rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Hankkeessa koulutetaan myös rakennusalan ammattilaisia ja viranomaisia. Neuvontahanke toteutetaan Joensuun ja Kontiolahden kuntien rakennusvalvonnan yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös tulosten levittämisestä muiden itäsuomalaisten hyödyntäjien käyttöön Loma-asukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta -hankkeessa jalkautetaan tuoretta tutkimustietoa uudella, erityisesti loma-asunnon ekotehokkuutta kuvaavalla Ekopassilla. Ekopassi vastaa kiinteistöjen energiatodistusta, mutta huomioi myös jätevesien käsittelyn, jätehuollon ja materiaalitehokkuuden. Hankkeen toimet keskittyvät Mäntyharjun loma-asuntomessuille, jossa kuluttajien lisäksi tietoa jaetaan monin eri tavoin myös alan ammattilaisille ja muille neuvontaorganisaatioille toimijoille. Hanke toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Etelä- Savon energiatoimistossa ja toimintamalli jalkautetaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman yhteistyönä myös muualle Itä-Suomeen. Itä-Suomessa on kaikkiaan lähes loma-asuntoa, mikä vastaa viidennestä koko Suomen loma-asunto kannasta. 12

15 VERKOTTUMINEN Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseksi ja alueen energiahuollon uudistamiseksi tarvitaan yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Osaamiskeskukset toimivat merkittävänä verkottumisen edistäjänä uusiutuvan energian klusterilla. Yhteistyötä kehitetään tutkimuslaitosten, koulutuksen, yritystoiminnan sekä rahoittajaorganisaatioiden kanssa eri tasoilla. Yritysten kilpailukykyä vahvistetaan alueen yhteistyöverkostoiden avulla. Käytännön esimerkki: Vuosittain järjestettävä Itä-Suomen Bioenergiapäivä pureutuu ajankohtaisiin teemoihin ja kokoaa alueen energiatoimijat ja -vaikuttajat yhteen. TUTKIMUSYHTEISTYÖ Tutkimusyhteistyötä ja yliopistollista koulutusyhteistyötä lisätään Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston välillä. Ammattikorkeakoulutasolla yhteistyötä kehitetään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä. Bioenergiatutkimuksen alueella pyritään yhteistyöhön alueen tutkimusorganisaatioiden (Metsäntutkimuslaitos, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus sekä CEMIS - tutkimus- ja koulutuskeskus) kanssa, jotta tutkimus tukisi alueella alan yritysten tuotekehitystä ja uusien innovaatioiden syntymistä ja arviointia. Lisäksi biomassojen laajamittaisen käytön ekologinen ja taloudellinen kestävyys varmistetaan ennakoivalla, monitieteisellä tutkimuksella (Itä-Suomen yliopisto). Koulutusorganisaatiot ovat merkittävässä asemassa kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. Korjuuteknologian ja logistiikan tutkimus voi tarjota teknologiateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä tuloksia. Käytännön esimerkki: Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajan yhteistyön käynnistäminen: Itä-Suomi pyrkii edistämään suomalaisen metsäenergiasektorin kehitystä kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen edelläkävijäksi ja tuottajaksi. Mukana yhteistyössä ovat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset ja yritysmaailman edustajat. DEMONSTROINNIT Uusien liiketoimintamallien ja teknologian kehittäminen ja demonstrointi ja mahdollisuuksien tuominen esiin on oleellista uuden liiketoiminnan synnyttämisessä ja teknologian käyttöönotossa. Best practise -toimintoja edistetään alueella. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämiskohteissa tarvitaan teknologian lisäksi liiketoimintakonseptien osaamisen kehittämistä. Yhteistyön tarve korostuu erityisesti uusien järjestelmien pilottikohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti tuetaan itäsuomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa ja pilotointia. Käytännön esimerkki: Tähän esimerkki pienchp:stä (Esimerkkejä Itä-Suomen ulkopuolelta, Kempele, Reisjärvi?)Tähän voisi laittaa esimerkin myös LTY:n tutkimusosiosta, jossa näitä pien CHP:laitoksia on kehitetty, jos varsinaista demoa ei löydy. 13

16 YRITYSTEN AKTIVOIMINEN Yrityksiä kannustetaan tuote- ja liiketoimintamallien kehitykseen sekä palvelu- ja tuotantoketju yhteistyöhön. Vientiin kannustamiseksi yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin ja messuyhteistyöhön. Kehittämisyhtiöt ovat keskeinen yritysten toimintaa aktivoiva toimija. Käytännön esimerkki: Wenet -verkostossa toteutetaan yrityksille suunnattuja vienninedistämistukitoimenpiteitä. HANKERAHOITUS Hankerahoituksen suuntaamisella ohjelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisissa yhteistyöhankkeissa pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan alueen hankekantaa. Käytännön esimerkki: Haetuista hankkeista keskustellaan yhteisessä pöydässä (Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä) sekä mietitään jo lähtökohtatilanteessa hankkeiden hyvien toimintamallien ja tietojen levittämisestä sekä muista yhteistyömahdollisuuksista Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä toteuttaa yhteistyötä maakuntaliittojen hanketoimijoiden ja maakunnissa toimivien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) kanssa. EDUNVALVONTA Edunvalvonnalla vaikutetaan Itä-Suomen suuralueena kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun. Käytännön esimerkki: Asiantuntijatilaisuuksien järjestäminen esimerkiksi eduskuntaan sekä yhteisten kannanottojen valmistelu: Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan liittyvä edunvalvonta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän sekä Itä-Suomen neuvottelukunnan välillä. 14

17 5 TEHTÄVÄT 5.1. Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen Energiaomavaraisuuden tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan energiansäästön lisäksi alueen omien energiavarojen tuotannon ja käytön tehostamista. Keskeisenä työkaluna tavoitteeseen pääsemiseksi on energianeuvonnan kehittäminen. Infrastruktuurin toimintavarmuus ja kestävän metsäenergian korjuu- ja logistiikkaketjujen kehittäminen on tärkeää Itä-Suomessa etenkin metsäenergian kustannustehokkaan hankinnan ja polttoaineen laadunvarmistuksen kannalta. Logistiikkaketjut Itä-Suomesta muualle Suomeen antavat mahdollisuuden itäsuomalaisen biopolttoaineen käytölle rannikon sekä metropolialueen hiilivoimalaitoksissa. Logistiikkaketjuja tarkastellessa tulee ottaa huomioon verkoston yhteistoiminta ja asiakaslähtöisyys tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa. Yhteistyössä pystytään tehokkaammin toimittamaan suuriakin metsäenergiamääriä esimerkiksi energiayhtiöille. Logistiikan kehittämisessä huomioidaan niin tie-, raide- kuin vesistöliikenteen kuljetusten kapasiteetti ja työvoimatarve. Itä-Suomessa olevien vesistöliikennemahdollisuuksien etuina ovat pienet ilmastopäästöt sekä kustannustehokkuus suhteessa rahdin määrään. Venäjän puuntuonnin maantie- ja raidekuljetuksista jopa 90 % tuli Itä-Suomen raja-asemien kautta vuonna NEUVONTA DEMONSTROINNIT HANKERAHOITUS Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö Puuenergian kestävän hankinnan ja tuotannon teknologian kehittäminen: koneet ja laitteet Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Kestävien puuenergian tuotantotapojen kehittäminen ja ympäristövaikutusten arvioinnin tutkimus Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Jalostettujen puupolttoaineiden vienti Itä-Suomen ulkopuolelle Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot, yritykset ja Itä-Suomen neuvottelukunta) Muun uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö Biokaasutuotannon lisääminen lämmön ja sähköntuotannossa Keskeinen toimijataho: Pohjois-Savo (Pohjois-Savon liitto ja Savonia ammattikorkeakoulu) Tuulivoimapuistojen perustaminen Keskeinen toimijataho: Etelä-Karjala (Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Biokaasun käyttöönotto liikenteessä (myös raide- ja vesiliikenteessä sekä työkoneissa) Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, liikennebiokaasuhankkeet) Energianeuvonnan kehittäminen alueella Keskeinen toimijataho: Etelä-Savo (Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) Ajantasaisen energia-alaan liittyvän alueellisen tilastoinnin ja seurannan kehittäminen Keskeinen toimijataho: Kainuu (Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Oulun yliopisto - Kajaanin yliopistokeskus) Liikenteen biopolttonestetuotannon käynnistäminen Itä-Suomessa Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot ja Itä-Suomen neuvottelukunta) 15

18 Energiasektorin infrastruktuurin turvaaminen ja polttoainelogistiikan kehittäminen YRITYSTEN AKTIVOIMINEN HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ EDUNVALVONTA Bioenergiaterminaalien kehittäminen Selvitetään eri liikennemuotojen kuljetusten kapasiteetti ja työvoimatarve Tutkitaan siirtokonttien mahdollisuudet bioenergian logistiikan ratkaisuna Selvitetään laivarahtiliikenteessä meno-paluukuljetusten optimointia sekä satamien ja terminaalien kehittämistä Tehostetaan logistisia ratkaisuja rajan yli Venäjälle Tuetaan alan toimijoita ja innovatiivisia tuotantohankkeita kehittämällä toimialan yhteistyötä sekä uusien toimintamallien omaksumista ja tunnistamista. Yhteistyötä kehitetään koneyritysten, hankintaorganisaatioiden, haketus- ja kuljetusyritysten, voima- ja lämpölaitosten sekä kiinteistöhuoltoyritysten kesken Tuetaan yhteisyritysten, energiaosuuskuntien sekä alueellisten ja paikallisten yritysten yhteistyöverkostojen perustamista Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot, Itä-Suomen neuvottelukunta, alueen tutkimus ja koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset (energiateknologia- ja metsäteollisuusklusterit), kehittämisyhtiöt ja yritykset ESIMERKKI: Kainuussa on laadittu suunnitelma biomassaterminaalin toteuttamiseksi. Terminaaliverkoston kautta voidaan kustannustehokkaasti hankkia myös laadukasta metsäenergiaa voimaloiden ja lämpölaitosten polttoaineeksi Energia- ja materiaalitehokkuutta rakentamiseen ja muuhun toimintaan Keskeisenä toimenpiteenä ovat alueen vanhan rakennuskannan energiaremontit, joissa tulee erityisesti tarkastella rakennuksen koko elinkaaren energiankulutusta sekä energia- ja materiaalitehokkuutta kunnostustoimenpiteissä. Uudisrakentamisen suunnittelu ja rakentamisprosessi toteutetaan huolellisesti ja laadukkaasti. Kaikessa rakentamisessa noudatetaan kokonaisenergiantarkastelua. Rakentamisen energiatehokkuutta kehitetään julkisissa organisaatioissa ja uusiutuvan energian klusterin yrityksissä. Rakentamisen energiatehokkuustoimenpiteitä suunnataan myös julkiselle sektorille, palvelurakentamiseen, energiantuotantoon ja teollisuuteen. VIESTINTÄ NEUVONTA VERKOTTUMINEN Järjestetään kattava energianeuvonnan verkosto alueen asukkaille ja yrityksille: kehitetään uusia malleja, joilla asumisen ja liikkumisen energiankulutusta voidaan vähentää palvelutasoa huonontamatta Järjestetään korjausrakentamisen energianeuvonta sekä kehitetään rakennusten elinkaaren aikaisen energiankulutuksen seurantaa palvelutuotteiksi Kehitetään vapaa-ajan asumisen energiatehokkuutta Energianeuvonnan toimintamalli hankepohjaisesta työskentelystä pysyvään malliin Keskeinen toimijataho: Etelä-Savon ELY-keskus 16

19 ESIMERKKEJÄ: Etelä-Savossa on menossa Ekolatu tutkimushanke sekä loma-asumisen ekopassin kehittäminen. Toisena esimerkkinä on Pohjois-Karjalan energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen -hanke, jonka tavoitteena on rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen mallin eli n. Oulun mallin jalkauttaminen vuoden 2011 aikana Joensuussa ja Kontiolahdella. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) edistäminen energia- ja ympäristöteknologiassa sekä energia- ja materiaalitehokkuudessa on keskeinen osa energiatehokkuuden uusien liiketoimintamallien luomista. YRITYSTEN AKTIVOIMINEN HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN Energia- ja materiaalitehokkuuden hanke 5.3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Itä-Suomessa Tavoitteena on varmistaa bioenergianhankinta- ja tuotantoketjun osaavan työvoiman saatavuus paitsi Itä- Suomessa myös muualla Suomessa. Koulutus- ja asiantuntijapalveluiden korkea taso Itä-Suomessa edellyttää bioenergia-alan koulutustarjonnan kehittämistä keskiaste- ja ammattiopistotason koulutuksesta yliopistotasolle saakka. Koulutuksessa tulisi huomioida uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen opetuksessa ja osana asiantuntija- ja ammattilaisosaamista. Luonnonvaratalouden integroiva ajattelumalli otetaan osaksi koulutusta. Koulutuksen profiloinnissa ja mitoituksessa tulee huomioida koko luonnonvara-alan kasvavan työvoiman tarve. Ammattitason osaamisen kehittäminen (asentajat, korjuun hyvät käytännöt) vahvistaa olemassa olevaa osaamisketjua. Itä-Suomen koulutusosaaminen on herättänyt myös kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolella ja koulutusohjelmien vienti ja koulutuspalvelujen tarjonta voivat olla myös kansainvälinen vientituote. HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN VIESTINTÄ Alan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja varmistaminen Koulutushankkeiden aktivointi Alan houkuttelevuuden varmistaminen Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen koulutusorganisaatiot Bioenergia-alan teollisuuden, asiantuntija- ja konsultointipalvelujen sekä bioenergialiiketoiminnan menestyminen edellyttävät tutkimus-, hanke- ja liiketoimintaosaamisen merkittävää vahvistamista ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämishankkeet suunnataan siten, että ne tukevat yritysten teknologiakehitystä ja vientiponnisteluja ja kartuttavat alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Uusien teknologioiden kehittäminen on tulevaisuudessa helpompaa metsäenergian käyttömäärien kasvaessa. Ohjelmalla luodaan edellytyksiä itäsuomalaiselle kestävälle energiateknologiasektorille ja uusille yrityshankkeille, jotka yhdistävät liiketoiminnan ja alueen tutkimustiedon. Hankerahoituksen suuntaamisella sekä yhteistyön ja tiedonvälityksen lisäämisellä bioenergiaklusterilla vahvistetaan uusiutuvan energian sektoria ja kohdistetaan voimavaroja alueen kannalta tärkeimpiin toimenpiteisiin. Maakuntaliittojen kautta ohjautuvaan rahoitukseen bioenergiaohjelman tavoitteet vaikuttavat oleellisesti. Ohjelmalla tulisi olla myös ohjausvaikutusta muuhun alueen hankerahoitukseen. VERKOTTUMINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ HANKERAHOITUS Yhteistyön vahvistaminen (tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot ja yritystoiminta) Metsäenergia-alan tarpeisiin vastaaminen Tarvelähtöinen tutkimus Hankekoordinaation tehostaminen. Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa tarkastetaan, että hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat bioenergiaohjelman tavoitteiden saavuttamista. 17

20 Keskeinen toimijataho: Maakuntien liitot, maakuntien myr sihteeristöt, alueen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot Esimerkki: Itä-Suomessa on maailmanluokan kannolta kattilaan ja aina ympäristövaikutuksiin saakka olevaa metsäenergiaosaamista. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja yrityselämän vuorovaikutuksen vahvistaminen, kansainvälinen toiminta sekä osaamisen terävöittäminen ovat ehdottomia edellytyksiä Itä-Suomen säilyttämiseksi kilpailukykyisenä osaajana ja toimijana kansainvälisillä markkinoilla. Taulukko 2. Listaus Itä-Suomen alueella toimivista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioista. Itä-Suomen alueella toimivia bioenergia-alaan liittyviä koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Ammattiopistot ja aikuiskoulutus (Etelä-Savon ammattiopisto, Kainuun ammattioppilaitos, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) CEMIS tutkimus- ja koulutuskeskus (Kajaani) ELY -keskukset (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi) Euroopan metsäinstituutti EFI (Joensuu) Itä-Suomen yliopisto (Joensuu ja Kuopio) Metsäbioenergia, Bioenergian logistiikka, Bioenergian ympäristö-, terveys- ja sosiaaliset vaikutukset, Luonnonvarojen hallinta Kajaanin ammattikorkeakoulu Tietojärjestelmät -osaamisalue, Kone- ja tuotantotekniikka, Tietotekniikka, Rakennustekniikka Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatehokkuus ja energiamarkkinat sekä strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, logistiikka, tuulivoima Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (Maaninka ja Mikkeli) Metsäkeskukset (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi) Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö (Joensuu, Punkaharju, Suonenjoki) Mikkelin ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologia, metsätalous, kestävä energiatalous, kestävä yhdyskunta, talotekniikka Osaamiskeskusohjelma: Energiateknologia (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi ja Varkauden seutu); Uusiutuva metsäteollisuus (Kaakkois-Suomi, Mikkelin seutu, Kajaanin Measurepolis ja Pohjois-Karjala) Ympäristöteknologia (Kuopion seutu) Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Maaseudun sekä bioenergian kehittäminen ja tutkimus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Hajautetut energiaratkaisut: ratkaisuja bioenergian tuotantoon ja saatavuuteen ja tuotantomenetelmien ja laiteteknologian optimointiin sekä energian jakeluun, käyttöön ja säästöön Saimaan ammattikorkeakoulu Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen sekä Venäjän liiketoimintaosaaminen Savonia-ammattikorkeakoulu Seudulliset kehittämisyhtiöt Suomen ympäristökeskuksen SYKE (Joensuu) 18

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Julkaisu 148 2011 Julkaisu 148 2011 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011 Itä-Suomi Uusiutuu

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke

Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke Rakentajailta 2 Energia 21.11.2013 Joensuu Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta POHJOIS-KARJALA Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum 5.9.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Paikallisesti

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot