Toivo Laitisen syntymästä 100 vuotta
|
|
- Santeri Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti Kettunen Toivo Laitisen syntymästä 100 vuotta Marraskuun 25. päivänä 2005 tulee kuluneeksi sata vuotta Toivo Vilho Kultimo Laitisen syntymästä. Yleensä hänet muistetaan kenttäpiispana, mutta hän oli myös yksi kirkollisen rajaseututyön uranuurtajista. Seuraavassa kirjoituksessa luon katsauksen hänen toimintaansa Paanajärven rajaseutupappina. Villi itäraja Ennen vuotta 1925 Kuusamon seurakuntaan kuuluivat nykyisten Kuusamon ja Posion pitäjien alueet. 1 Seurakunnan ainoa kirkkorakennus oli 1800-luvun alussa valmistunut Kuusamon kirkko, joka sittemmin, toisen maailmansodan loppuvaiheessa tuhoutui. 2 Kirkolta oli matkaa pitäjän ääriin runsaasti: pohjoisessa Käylään lähes 50 km, idässä Paanajärven alapäähän noin 70 km, etelässä Irnijärvelle 60 km ja lännessä Perä-Posiolle noin 70 km. Ennen Posion erottamista Kuusamon maapinta-ala oli noin km². 3 Vuoden 1920 väestölaskennan mukaan Kuusamossa oli asukasta, 4 joten pitäjän keskimääräinen väentiheys oli noin 1,4 ihmistä neliökilometrillä. Sallan seurakunta tunnettiin vuoteen 1936 asti nimellä Kuolajärvi. 5 Seurakunta oli erämaisempi kuin Kuusamo, sillä se oli tavattoman laaja. Sen maapinta-ala oli yli km². 6 Tällä Uudenmaan läänin kokoisella alueella oli kuitenkin vuonna 1920 hieman yli asukasta, 7 joten pitäjässä oli keskimäärin vain yksi ihminen kahta neliökilometriä kohden. Kuolajärven kirkko, joka rakennettiin vuonna 1835 ja tuhoutui vuonna 1939, sijaitsi lähellä Sallajoen ja Kuolajoen yhtymäkohtaa. 8 Kirkolta oli matkaa pitäjän asutuille äärille seuraavasti: pohjoisessa Kota-Anttiin yli 50 km, idässä Alakurtille niin ikään yli 50 km, etelässä Sovajärvelle 70 km ja lännessä Kursuun 60 km. Kuusamon ja Kuolajärven kirkonkylien välisen maantien itäpuolelle jäi siis alue, joka oli noin sata kilometriä pitkä ja kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen kilometriin leveä, joka päättyi valtakunnanrajaan ja jonne säännöllinen seurakunnallinen toiminta ei ollut vielä yltänyt. Kuusamon ja Kuolajärven papit olivat kiinnittäneet huomiota heikkoon siveelliseen tasoon, joka vallitsi pitäjien syrjäisimmillä kulmilla, mutta pappien voimavarat eivät riittäneet tilanteen korjaamiseen. 9 Kirkkoherra Lauri K. Eerola ilmaisi tämän asiain tilan Kuusamon piispantarkastuksessa sanoen, että yksi pappi Kuusamon kokoisessa seurakunnassa oli kuin pisara meressä Ervasti 1981, ; Kettunen 1987, 37. Ervasti 1981, 95,312; Kettunen 1987, 37. Ervasti 1981, 311. Tt Koivisto 1971, 5; Kettunen 1987, s. 38. SKA, srkk:t s.a. II D.d. Tt Krogerus-Ritoniemi 1930, 5,46,47; Kettunen 1987, 38. Peltoniemi 1938, Poukkula 1978,
2 1930-luvun Suomessa pelättiin myös idän uhkaa ja kommunistista kiihotustoimintaa. U. Peltoniemi perusteli aineellisen, sivistyksellisen ja hengellisen valistustyön tarpeellisuutta maamme itärajoilla seuraavasti: Ymmärtääksemme rajojemme merkityksen on meidän kiinnitettävä huomiomme seuraaviin tosiasioihin: 1) miltään suunnalta ei ole tehty niin lukuisia ja tuhoisia hyökkäyksiä Suomeen kuin idästä, 2) maailmanvallankumousta valmistelevien kommunistien hallitsema Venäjä on meille vieläkin vaarallisempi naapuri kuin tsaarien Venäjä ja 3) valtiollisen poliisin ja rajavartiostojen joka vuosi suorittamat lukuisat pidätykset osoittavat meille kiistattomasti, että rajaseuduillamme tehdään jatkuvasti maanpetoksellista kommunistista myyräntyötä. 11 On itsestään selvää, että ihmiset, jotka yleensä elävät puutteessa ja huonojen vuosien sattuessa suoranaisessa kurjuudessakin ja joille ei ole mitään parempaa koskaan opetettu, ovat hyvinkin helposti käännytettävissä ja ostettavissa kommunistien palvelukseen. Kommunisteillahan on käytettävissä runsaasti rahaa, eivätkä he kainostele lupaillessaan muuttaa maailman uskonveljiensä paratiisiksi. Heillä on siis kaikki mahdollisuudet menestyä köyhän ja tietämättömän rahvaan keskuudessa, jolle muutama kymmenmarkkanen merkitsee perheen pelastumista toistaiseksi nälästä ja jolle isänmaa- ja valtakuntakäsitteet ovat jääneet hämäriksi. 12 Aikakauden henki oli siis selvästi kristillis-isänmaallinen, ja poliittinen painopiste oli oikealla. Maamme sivistyneistö katsoi huolestuneena Eurooppaan ja odotti pahinta Moskovan suunnalta. Jälkiviisaat ovat sanoneet, että pahinta olisi sittenkin pitänyt odottaa Berliinistä. Totuus lienee näiden katsantojen välissä: kahden itsevaltaisen johtajan kilpailu etupiireistä johti siihen, että myös Suomen itärajasta, Euroopan syrjäisestä koilliskulmasta tuli sotanäyttämö. Pienellä kansallamme ei ollut mahdollisuutta pysytellä sivussa, kun suuret kansat selvittivät välejään. Kirkollisen rajaseututyön alku Kuusamolaiset muistavat Toivo Laitisen Paanajärven ensimmäisenä rajaseutupappina; ja monet olettavat, että hän oli ensimmäinen rajaseutupappi koko Suomessa. 13 Muuttokirjojen mukaan pastori Toivo Laitinen ja rouva Saara Laitinen siirtyivät Ala-Torniolta Kuusamoon 7. päivänä syyskuuta Tieto tarkentuu tutkimalla. Pertti Voutilainen, joka on tehnyt kirkollisesta rajaseututyöstä lisensiaattityön, toteaa, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen rajaseututyön kohde oli Karjalan Kannaksella. Viipurin tuomiokapituli nimitti piispa Erkki Kailan esityksestä Topi Vapalahden 14 rajaseutupastoriksi Terijoen Kuokkalaan maaliskuun 15. päivästä 1931 alkaen. 15 Miksi sitten Toivo Laitinen muistetaan ensimmäisenä rajaseutupastorina ja Topi Vapalahti on lähes unohdettu? Sekä Topi Vapalahti että Toivo Laitinen aloittivat työnsä vuonna 1931, Vapalahti hieman alle kuusi kuukautta ennen Laitista. Mutta toisin kuin Terijoen Kuokkala Kuusamon Peltoniemi 1938, 26. ibid. Esimerkiksi kirkkoherra Antti Poukkula sanoo Kuusamon seurakunnan paimenten kronikassaan: Suomen kirkon rajaseutupastori[e]n työ alkoi Kuusamossa, ja uranuurtaja oli Toivo Laitinen, joka laati Paanajärvellä ensimmäisen rajaseutupastorin työjärjestelyn malliksi tuleville rajaseutupiireille. (Poukkula 1978, 214). Hannu Mustakallio mainitsee Topi Vapalahden tulleen rajaseutupapiksi Suistamon Loimolaan vuona Koska Mustakallio ei mainitse lähdettään, on Voutilaisen tietoa pidettävä oikeana. (Mustakallio 1990, 53). Voutilainen 1995, 141; MMA VTA Ej 2 Terijoen ptpk
3 Paanajärvi oli ollut suomenmielisten taiteilijoiden ja runonkerääjien matkakohde 1890-luvulta lähtien luvulla Paanajärvi tunnettiin jo ulkomaita myöten. Kirkollinen rajaseututyö järjestettiin Paanajärvellä jossain mielessä suuremmin voimin kuin Kuokkalassa, sillä aloite Paanajärven rajaseutupastorin palkkaamiseksi tuli maatalousministeriön piiristä. 16 Maataloudellisen rajaseututoiminnan johtaja maanviljelysneuvos Uuno Brander esitti joulukuussa 1930 opetusministeriölle, että seurakuntatoimintaa tehostettaisiin Kuusamon koillisja Sallan kaakkoisosissa ja että tälle alueelle asetettava ylimääräinen pappi saisi palkkansa valtion varoista. 17 Koska opetusministeriö suhtautui Branderin esitykseen myönteisesti, hanke eteni nopeasti. Toisen papinviran saaminen Kuusamoon oli kirkkoherra Lauri K. Eerolalle suuri helpotus 18, ja Oulun tuomiokapituli näki mahdollisuuksien avautuvan hiippakunnan itäisen laidan hengellisen huollon parantamiseen. Paanajärvellehän oli suunniteltu kappeliseurakuntaa jo vuodesta 1920 lähtien, mutta väestön köyhyyden takia hanke ei ollut edistynyt alkuvalmisteluja pidemmälle. 19 Kuva 1. Toivo Laitinen kuulustelee poikien lukutaitoa Siikajärven kinkereillä (Peltoniemi 1938). Toivo ja Saara Laitinen Paanajärvellä Seppo Ervasti kuvaa rajaseutupapin saamista Kuusamoon seuraavasti: Kuusamon seurakunnan kirkonkokouksessa luettiin helmikuun 22. päivänä v tuomiokapitulin lähetepäätös , josta kävi ilmi, että ylitirehtööri ja Rajaseutuliiton puheenjohtaja U. Brander oli opetusministeriön esittelysihteeri Y. Loimarannalle lähettämässään kirjelmässä ehdottanut ylimääräisen rajaseutupapin palkkaamista Kuusamon Paanajärvelle. Tuomiokapituli pyysi Kuusamon seurakuntaa antamaan asiasta lausuntonsa sekä esittämään, minkälainen tulisi olemaan se rajaseutupiiri, missä tällainen rajaseutupappi voisi toimia Peltoniemi 1938, 28. Voutilainen 1995, 142. Poukkula 1978, 214. Voutilainen 1995, 142; OMA OTA Ca 80 tklin pk ; Mustakallio 1990, 51. Ervasti 1981,
4 Kirkonkokouksessa päätettiin esittää, että rajaseutupiiriin tulisivat kuulumaan seuraavat kylät: Paanajärvi, Liikasenvaara, Suorajärvi, Vuotunki, Kuntijärvi, Vatajärvi, Tavajärvi ja Välijärvi sekä Kuolajärven puolelta Sovajärven kylä ja Tuutikylä. Seurakunta esitti papin keskuspaikaksi Paanajärveä, josta käsin hän vuoron perään pitäisi saarnoja ja jumalanpalveluksia eri kylillä joko kansakouluissa tai talojen pirteissä. Edelleen esitettiin, että evankelisluterilaisten seurakuntien vastikevaroista palkattaisiin paitsi pappi myös hänelle kustannettaisiin asunto (3h ja k), mikä tekisi noin mk vuodessa. Kirkonkokous oli siis kovin kiitollisena ottamassa vastaan tarjotun ylimääräisen papin, mutta totesi, ettei sillä ollut sanottavastikaan mahdollisuuksia osallistua uuden työntekijän kustannuksiin. 21 Opetusministeriö päätti vielä saman vuoden toukokuussa myöntää Kuusamon seurakunnalle markan vuotuisen avustuksen ylimääräisen rajaseutupastorin palkkaukseen, 5000 markkaa vuodessa lämpimän asunnon vuokraamiseen sekä matkakustannusten korvausta 3000 markkaan saakka. Myöhemmin matkakustannusten korvaus nostettiin 6000 markkaan. Syyskuussa 1931 Paanajärvelle saapui ensimmäiseksi rajaseutupapiksi Toivo Laitinen, joka vuokrasi asunnon Rajalan talosta. 22 Ylijohtaja Brander oli, niin kuin Hannu Mustakallio toteaa, määritellyt kantansa myös tulevan rajaseutupapin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin nähden. Tällä tuli olla sellainen sosiaalinen maailmankatsomus, että hänen oli mahdollista päästä lähelle kansaa ja saavuttaa sen luottamus. Brander oli tavannut matkoillaan Tornionjokilaaksossa juuri toivomansa oloisen nuoren papin, Toivo Laitisen. Ilmeisesti Brander suostutteli Laitisen siirtymään Paanajärvelle. 23 Toisaalta Oulun piispa Juho Koskimieskin ohjasi Laitista rajaseututyöhön. Juuri ennen rajaseutupapiksi tuloaan Laitinen oli ollut Unkarissa aloittamassa heimokirkkojen välistä teologivaihtoa, ja kotiin palattuaan hän oli saanut kutsun taistelupaikalle Akateemisen Karjala-seuran yleissihteeriksi. Piispa Koskimies, joka itsekin oli AKS:n kunniajäsen, ei kuitenkaan päästänyt Laitista tähän tehtävään. Yhtä lailla AKS:n ihanteiden mukaista oli piispan mielestä hakeutua sielunhoitajaksi rajaseudulle. 24 Toivo Laitinen kävi tarmokkaasti laskemaan perustaa säännölliselle seurakunnalliselle toiminnalle Paanajärvellä. Ossi Ylimaula on kertonut työn alkuvaiheista: Pastori Toivo Laitisella näyttää olleen erikoinen taito voittaa ihmissydämiä puolelleen. Hänen suora ja vilpitön tahtonsa auttaa rajan kansaa sen vaikeuksien keskellä veti ihmisiä puoleensa. Jumalanpalveluksiin ja seuroihin kokoontui ilahduttavan paljon väkeä, ja käytös oli tyydyttävä. Ensi kerroilla sai joissain kylissä nähdä nuorilla miehillä rintapielet punaisin unikoin mielenosoituksellisesti koristettuina, mutta useimmin kukat katosivat asianomaisten itsensä mahdollisesti hävetessä asiaa. Julistusta kuunneltiin tarkasti ja virret veisattiin voimakkaasti. Rukouksiin otettiin osaa ainakin ulkonaisella hartaudella. 25 Koko alueen tilanne ei suinkaan ollut yhtä synkkä, vaan Kuusamon puoleisissa kylissä aikoinaan läpikäynyt lestadiolainen herätys säilytti myrskyisinäkin aikoina vankan aseman väestön elämässä. Ilman tätä liikettä, kirjoittaa pastori Toivo Laitinen, olisi uskonnollinen tilanne ollut arvattavasti vallan masentava. Uskonnollisesti arvostellen väestö jakaantui vanhoillislestadiolaisiin tai siitä suunnasta vaikutuksia saaneisiin, toiseksi välinpitämättö Ervasti 1981, 347; KKA ha II C a-b:6 kkpk Ervasti 1981, 347; OTA tklin pk:t , ; Mustakallio 1990, Mustakallio 1990, 53; Voutilainen 1995, 144; MMA VTA Ud 1 Laitinen Loimarannalle , , ja Ylimaula 1949, 29. 4
5 miin ja kolmanneksi uskonnollisesti kielteisiin, jotka samalla olivat järjestään valtiollisilta mielipiteiltään kommunisteja. 26 Toivo Laitinen ja hänen puolisonsa Saara saivat nopeasti aikaan tuloksia Paanajärven rajaseutupiirissä. Toivo kulki kylästä toiseen pitäen jumalanpalveluksia ja seuroja sekä kouluilla että yksityisissä kodeissa. Muutama Paanajärven pirtti vakiintui rippikoulujen pitopaikaksi. Sallan suunnalla pidettiin aikuisten rippikouluja, joiden päätyttyä avoparit vihittiin ja heidän jo sanavalmiit lapsensa kastettiin. Pyhäkoulutoiminta virisi useilla kylillä, ja pyhäkoulunopettajia alettiin kouluttaa. Saara Laitinen perusti ompeluseuran, joka tuotti vaatepaketteja jaettaviksi kurjuutta kärsineille perheille. Saara kokosi myös muutamia tyttöjä kristilliseen opintokerhoon. 27 Toivo Laitinen sai aikaan myös sen, että Oulankajoen varteen, Kyökkäysvaaran kupeeseen perustettiin hautausmaa. Kirkkoherra Lauri K. Eerola vihki Paanajärven hautausmaan käyttöön 29. päivänä heinäkuuta Samana vuonna Laitiset organisoivat varojen keruun Paanajärven rajaseutukirkon rakentamiseksi. Erityisesti Paanajärven naiset keskittivät ompeluseuratyönsä rajaseutukirkon hyväksi. Kertyneet varat lahjoitettiin vuosittain rakennusrahastoon. 29 Hanke katsottiin koko kirkon kannalta niin merkittäväksi, että sen hyväksi kannettiin kolehti kaikissa Suomen seurakunnissa. 30 Seppo Ervasti kuvaa Toivo ja Saara Laitisen toimintaa Paanajärvellä seuraavasti: Papin vaihtuessa ilmoitettiin Paanajärven rajaseutupiirissä pidetyn siihen mennessä noin 100 jumalanpalvelusta tai hartaushetkeä vuodessa. Rippikoulua oli pidetty 8-10 viikkoa sekä opintokerho- ja ompeluseurailtoja noin 50. Rippikoulua ja pyhäkoulua pidettiin Paanan talon pirtissä. Jumalanpalvelukset pidettiin yleensä rajaseutupiirin kouluilla vuorotellen kullakin kylällä ja kerran kuussa Rajalan talon pirtissä. Keskiviikkoiltaisin pidettiin säännöllisesti Paanajärvellä iltaseurat vuorotellen kunkin talon pirtissä. 31 Rajaseutupapin avuksi perustettiin Paanajärven rajaseututyö ry -niminen yhdistys 32, jonka puheenjohtajana toimi pappi. Toivo Laitisen nuori rouva Saara os. Määttä toimi kanttorina ja perusti Paanajärvelle naiskuoron, joka esiintyi muutamissa jumalanpalveluksissa ja helluntain kevätjuhlassa. 33 Toivo Laitisen aikana ryhdyttiin Paanajärvelle hankkimaan omaa rajaseutukirkkoa. Paanajärven rajaseututyö ry teki tässä varsinaisen suururakan. Arpajaisilla ja vapaaehtoisin keräyksin saatiin kootuksi 5000 markan rakennusrahasto ja metsähallitukselta saatiin 200 tukkipuuta. Talkootöinä siirrettiin Pyyläisen talon hirsikehikko aiotulle kirkon paikalle. Tämä kehikko oli ostettu Antti ja Jussi Parkkiselta. Myös kirkon rakennustyöt suoritettiin huomattavalta osin talkoilla. Paitsi em. lahjoituksia kirkon rakentamiseen saatiin varoja myös työttömyysavustuksina kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä sekä Kuusamon kunnalta. Kirkko valmistui kesällä 1937 ja sen vihki tarkoitukseensa lääninrovasti Eino Virkkula saman vuoden syyskuun 9. päivänä. Samana vuonna, jolloin kirkkoa ryhdyttiin puuhaamaan Paanajärvelle, vihittiin käyttöön sikäläinen hautausmaa Ylimaula 1949, 29. Ylimaula 1949, Ylimaula 1949, 33; Kallunki 1968, 3. Ylimaula 1949, 33. Mustakallio 1990, 53. Ervasti 1981, Yhdistys perustettiin kesäkuun 4. päivänä (Ylimaula 1949, 32). Ervasti 1981, 348. Ervasti 1981, ; OTA tklin pk:t , , ja ; PSryA pk:t ja ; IrTa
6 Toivo Laitisen työkausi koillisen rajaseudun ylimääräisenä pappina Kuusamon Paanajärvellä kesti noin neljä vuotta. Heinäkuun 8. päivänä 1935 hän siirtyi Puolangalle, johon hänet oli valittu kirkkoherraksi. Vuosina hän toimi Suomen kirkon seurakuntatyön keskuslautakunnan pääsihteerinä ja vuosina puolustusvoimien kenttäpiispana. Toivo Laitisen työtä tuli jatkamaan hänen veljensä Olavi Laitinen, joka toimi Paanajärven rajaseutupappina vuodesta 1935 talvisodan syttymiseen asti. Vielä tämän jälkeen hän toimi Paanajärven siirtoväen sielunhoitajana elokuuhun 1941 ja sotilaspappina Kuusamossa toukokuun 1. päivään 1942, jolloin hänestä tuli Pulkkilan kirkkoherra.35 Mutta palatkaamme Toivo Laitiseen. Siirryttyään Puolangan kirkkoherraksi hän kanavoi rajaseutuharrastuksensa vapaaseen kansalaistoimintaan. Toivo Laitinen kiersi eri puolilla Etelä-Suomea esitelmämatkoilla, jotka johtivat paikallisten Rajaseudun Ystävien yhdistysten ja vuonna 1938 Rajaseudun Ystäväin Liiton perustamiseen. Tarkoituksena oli eräänlaisen aluekohtaisen kummitoiminnan avulla edistää rajaseudun väestön omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä.36 Toivo Laitinen kirjoitti kokemuksistaan ahkerasti muun muassa Kotimaa -lehteen luvun viimeisinä vuosina hän korosti rajaseututyön maanpuolustuksellisia näkökohtia. Kun Suomi ei köyhänä maana voinut ryhtyä suurvaltojen tapaan laajamittaisiin linnoitustöihin, rajaseudun väestön oli itse kasvettava lujaksi suojamuuriksi. Ehkäpä kerran sellaisten linnakkeiden arvo on betonisia suurempi, Laitinen kirjoitti kohtalokkaan vuoden 1939 alussa.37 Kuva 2. Erään hautaristin jäännökset Paanajärven hautausmaalla. Kuvan on ottanut kirjoittaja 1990-luvun alkupuolella. Eläviä muistoja Irja Tammi, joka syntyi Paanajärven Rajalassa vuonna 1922, kertoi äskettäin kirjoittajalle Toivo ja Saara Laitisesta seuraavanlaisia muistitietoja: Ylimaula 1949, Mustakallio 1990, 54. ibid. 6
7 Kun Laitiset tulivat Paanajärvelle syyskuussa 1931, heillä ei vielä ollut perhettä eikä paljon tavaroitakaan. Heitä varten oli Rajalaan rakennettu pappila, jossa oli kolme kamaria ja keittiö. Pappilaan kuului pirttikin, mutta se oli vielä keskeneräinen Laitisten tullessa. Mukavuuksia pappilassa ei ollut. Pirtti saatiin valmiiksi seuraavana kesänä, ja koko pappila maalattiin punamultamaalilla. (IrTa 2005). Kustaa Rajala, joka oli hankkinut Vatajärven Lampaisista pari kirvesmiestä rakentamaan pappilaa, vastasi yksin kustannuksista. Rakentajat taisivat olla nimeltään Leinosia. Pappila nousi paikalle, jossa oli ollut Rajalan vanha asuinrakennus. Sen oli Hente Rajala siirtänyt 1920-luvulla Rajalan taloryhmän länsipuolelle niin, että sinne oli muodostunut uusi pihapiiri. (IrTa 2005). Irjalla oli hyvin säilynyt valokuvakin Paanajärven rajaseutupapin virka-asunnosta. Rakennus oli tilava ja mukavuustasoltaan samanlainen kuin muutkin Paanajärven talot. Vesi tuli ja meni ämpärillä kantaen sisään ja ulos. Sauna ja puucee olivat pihapiirissä. Rakennuksen harja oli itä-länsi -suuntainen. Kuva 3. Paanajärven pappila. Kuvan omistaa Irja Tammi. Irja jatkoi muisteluaan: Rajala oli yksi Paanajärven niin sanotuista rahtitaloista. Rahtia ajettiin keisarivallan aikaan Vienan Koudasta ja Näseestä, ja siihen tarvittiin kerrallaan kymmeniä poroja luvulla Rajalan, Paanan ja Mäntyniemen poroja joutui sadoittain läskikapinallisten haltuun. Vaan vielä sen jälkeenkin Rajalassa oli niin paljon poroja, että porotalous kannatti. Rahtiahan ei sitten enää ajettu Vienasta, kun raja meni kiinni. (IrTa 2005). Jos ajatellaan papin työn käytännöllistä järjestämistä, niin Paanajärven länsipää olisi ollut luonnollinen pappilan ja kirkon sijaintipaikka. Sinnehän tuli Vuotungista tie, joka jatkui Sallan puolelle Sovajärven kylään. Syystä tai toisesta siinä kävi kuitenkin niin, että Kustaa Rajala sai vastuun pappilan rakentamisesta, ja rajaseutupapin virka-asunto tehtiin paikalle, jonne oli kuljettava veneellä. (IrTa 2005). Laitiset toivat Paanajärvelle paljon uutta meininkiä. Heistä tykättiin, vaikka he eivät olleet lestadiolaisia vaan lähinnä körttiläisiä. Saara Laitinen piti naisten käsityöpiiriä, joka kokoontui kerran viikossa jonain arki-iltana. Saara piti myös joka sunnuntai pyhäkoulua Ra7
8 jalan pirtissä. Hän johti kirkkokuoroa ja säesti laulua matkaharmonilla. Pyhäkoulussa laulettiin lasten ja nuorten hengellisiä lauluja. Yksi niistä alkoi sanoilla: Mä olen niin pienoinen, pienoinen aivan. (IrTa 2005). Tähän väliin Irjan mies Lauri Tammi lisäsi oman muisteluksensa: Toivo Laitinen osallistui Suojeluskunnan juhliin Kuusamon suojeluskuntatalolla. Hän oli tulisieluinen puhuja, jonka sanoista kävi selvästi esiin Akateemisen Karjala-seuran aate. (IrTa 2005). Irja jatkoi kertomustaan seuraavasti: Niin. Toivo Laitinen piti pappilan pirtissä keskusteluiltoja, eikä niissä puhuttu pelkästään hengellisistä asioista vaan politiikastakin. Kerran Laitinen arvosteli Neuvostoliiton oloja, jolloin eräs mies nousi seisomaan ja kysyi: Onko pastori käynyt siellä Neuvostoliitossa? Silloin myös Rajalan vanha emäntä nousi ylös ja totesi naapurimaan kansasta: Rosvoja ne on, kun monen talon porot varastivat! (IrTa 2005). Jälkiarvio kirkollisesta rajaseututyöstä Kun kirkkohallitus 1990-luvun alkupuolella ajoi rajaseutuvirkojen muuttamista paikallisten seurakuntien viroiksi, järjestelmän alasajoa perusteltiin muun muassa sillä, että rajaseututyö oli kristillis-isänmaallista toimintaa, josta aika oli ajanut ohi. Esitin silloin kritiikkini tuota perustelua kohtaan toteamalla, että toisen maailmansodan jälkeen kirkollisen rajaseututyön painopiste oli jälleenrakentamisessa. Väestökadon vuosikymmeninä kirkon rajaseututyö keskittyi puolestaan sielunhoitoon. Koko sodan jälkeisen ajan rajaseututyö oli poliittisiin aatteisiin sitoutumatonta toimintaa, jota olisi hyvin voinut kutsua vaikkapa sisälähetykseksi. Kun kirkollinen rajaseututyö organisoitiin uudelleen vuosina , siitä ei oikeastaan jäänyt jäljelle muuta kuin muistoja. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ei enää ole sellaisia erityisviranhaltijoita, jotka tekevät keskuksista reunoille päin suuntautuvaa työtä. On vain seurakuntien työntekijöitä, jotka harvoin ehtivät tehdä matkoja pitäjiensä laitimmaisiin kyliin. Mutta tämähän vastaa kirkkomme nykyistä toiminta-ajatusta, jonka mukaan kirkon tulevaisuus ratkaistaan siellä, missä väestöä on paljon. Kuusamossa ja Sallassa 1930-luvulla toimineet rajaseutupapit tulivat Akateemisen Karjalaseuran piiristä. Mutta heidän kunniakseen on sanottava, että jos he eivät olisi sitoutuneet silloisen sivistyneistön poliittiseen aatteeseen, he eivät olisi myöskään lähteneet työhön syrjäisille rajaseuduille. Olisivatko maltilliset kirkonmiehet lähteneet heidän sijastaan järjestämään rajaseutujen seurakunnallisia oloja? En usko, että olisivat. Eiväthän keskitien kulkijat nykyäänkään osoita kiinnostusta tehtäviin, joissa tarvitaan tavallista enemmän aloitekykyä. Toivo Laitisen Paanajärvellä tekemän työn vieläkin elävä tulos on Paanajärven seurakuntatoiminta ry. Se on pieni perinneyhdistys, joka kokoontuu Käylän kirkossa ja vaalii Paanajärven rajaseutupiiriin liittyviä muistoja. Koska Käylän rajaseutupiiriäkään ei enää ole, voi sanoa, että ainoastaan tämä yhdistys pitää yllä seurakunnallista identiteettiä, joka syntyi Paanajärven rajaseutupiirissä noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. Tuon identiteetin merkityksen pohtimisen jätän toiseen kirjoitukseen. 8
9 Arkistolähteet Kuusamon kirkonarkisto (KKA) Hallintoarkisto (ha) II Ca,b,c pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat sekä kirkkoneuvoston ja valtuuston pöytäkirjat v (kkpk:t). Mikkelin maakunta-arkisto (MMA) Viipurin tuomiokapitulin arkisto (VTA) Piispantarkastuspöytäkirjat (ptpk:t) Ej 1-4 Piispantarkastuspöytäkirjat , Ilomantsi, Korpiselkä, Soanlahti ja Terijoki. Ud 1 Piispa Yrjö Loimarannan yksityinen kirjeenvaihto Oulun maakunta-arkisto (OMA) Oulun tuomiokapitulin arkisto (OTA) Tuomiokapitulin pöytäkirjat (tklin pk:t) Ca: tuomiokapitulin pöytäkirjat Ca: tuomiokapitulin pöytäkirjat Paanajärven seurakuntatyö ry:n arkisto (PSryA) Paanajärven seurakuntatyö ry:n kokousten pöytäkirjat Sallan kirkonarkisto (SKA) Seurakuntakertomukset (srkk:t) Kertomukset seurakunnan tilasta vuosina s.a.ii D.d. Painetut lähteet Ervasti, Seppo (1981): Kuusamon seurakunnan kolme vuosisataa. Teoksessa Ervasti & Kyllönen & Näppä (toim.), Kuusamon seurakunnan historia. Kuusamo. Kallunki, Martti (1968): Kenttäpiispa Toivo Laitinen Paanajärven rajaseutupiirin ensimmäinen sielunpaimen. Koillissanomat Kettunen, Antti (1987): Kuusamon ja Sallan seurakuntien sopeutuminen jälleenrakentamiseen, asutustoimintaan ja väestökatoon vuosina Julkaisematon kirkkososiologian pro gradu -työ. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. Koivisto, Erkki (1971): Salla. Pitäjän ja seurakunnan historiikki. Kuopio. Krogerus-Ritoniemi, W.J.G. (1930): Kuolajärven (Sallan) pitäjän historia. Helsinki. 9
10 Mustakallio, Hannu (1990): Kirkollinen rajaseututyö luvulla Kuopion Oulun hiippakunnassa. Teoksessa Veijo Saloheimo, Hannes Sihvo, Alpo Valkeavaara (toim.), Eino Sormunen. Tutkija esipaimen kulttuurikriitikko. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Joensuu. Peltoniemi U. (1938): Itärajan kuvia. WSOY. Porvoo. Poukkula, Antti (1978): 300-vuotisen Kuusamon seurakunnan paimenten kronikka. Kuusamon Lions-Club. Kuusamo. Tt63 (1979): Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus. Helsinki. Voutilainen, Pertti (1995): Rajaseututyön alkaminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Teoksessa Kyösti Julku (toim.), Rajamailla I Studia historica septentrionalia 26. Pohjois- Suomen historiallinen yhdistys. Rovaniemi. Ylimaula, Ossi (1949): Kirkollista rajaseututyötä Kuusamossa. Julkaisematon pastoraalityö. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli. Haastattelut (IrTa 1981) Irja Tammi Seppo Ervastin haastattelemana (IrTa 2005) Irja Tammi os. Rajala ja Lauri Tammi Antti Kettusen haastattelemina
Kirkollista rajaseututyötä Kuusamossa ja Sallassa 1930-luvulta 1940-luvulle
Hautajärven rajaseutukirkon 30-vuotisjuhlaesitelmä 6.11.1993 Antti Kettunen Kirkollista rajaseututyötä Kuusamossa ja Sallassa 1930-luvulta 1940-luvulle A. Esivaihe Pohjois- ja Itä-Suomen seurakunnat olivat
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2012 1.3.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 1.3.2012 klo 17-19.10 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio
LisätiedotK O K O U S K U T S U
ASKOLAN SEURAKUNTA Askolantie 23 07500 ASKOLA K O K O U S K U T S U Kirkkoneuvoston kokous pidetään 31.3.2016 klo 18.00 Seurakuntakodilla Askolantie 23 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus
LisätiedotSYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) KIRKKONEUVOSTO 28.5.2009 5/2009
SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) Aika Torstai 28.5.2009 klo 9.00 9.28 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Hannu Hyttinen Hannu Jolula Matti
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
Lisätiedot59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle
Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012
SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 5 / 2012 5.6.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 38 ILMOITUSASIAT 3 39 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO
LisätiedotHerättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet
Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät
LisätiedotYLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)
YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla
LisätiedotMAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 Kirkkoneuvosto 14.02.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 23.02.2011
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 7 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ke klo 18.30 20.35 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut
LisätiedotILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KIRKKONEUVOSTO 28.1.2015
ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KOKOUSAIKA 28.1.2015 klo 17 18.50 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon alasali JÄSENET Tolonen Mikko kirkkoherra, puheenjohtaja Puhakka Ulla Maija, varapuheenjohtaja
LisätiedotAika 4.9.2012 klo 18.00 (kahvi klo 17.30) Kahvin aikana näytetään kuvia Albertin seurakunnan
Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6 / 2012 Aika 4.9.2012 klo 18.00 (kahvi klo 17.30) Kahvin aikana näytetään kuvia Albertin seurakunnan vierailusta Paikka Olarin kirkon kerhosiiven kerhohuone Läsnä Viitapohja,
LisätiedotETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA
ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-
Lisätiedot-nimenhuuto -poissaolojen hyväksyminen -hyväksytyt varajäsenet 121 Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
NIVALAN SEURAKUNTA Kokouspöytäkirja 11/2012 Kirkkoneuvosto 1 (15) KOKOUSAIKA Maanantaina 15.10.2012 klo 18.00-20.30 (Kahvitus klo 17:45 alkaen) KOKOUSPAIKKA Seurakuntakoti, viraston kokoushuone SAAPUVILLA
LisätiedotVALKEALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 8.4. 1(6) Seurakuntaneuvosto 10.4.2015
VALKEALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 8.4. 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika ke 8.4.2015 klo 16.30-18.50 Paikka Valkealan srk-keskus, alasali Läsnäolijat Marttila Marko pj/khra/, esteell. 45, poistui
LisätiedotSeurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali
1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,
LisätiedotYlä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 3/2014. Sonkajärven srk-talo, Rutakontie 20, Sonkajärvi
Pöytäkirja 3/2014 Sonkajärven seurakunnan seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston kokous Aika Torstaina 11.9.2014 klo 18.00-21.10 Paikka Sonkajärven srk-talo, Rutakontie 20, 74300 Sonkajärvi Osallistujat:
LisätiedotHAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 1/2013 28.01.2013
1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuusto 28.01.2013 1 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotTOIVAKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kirkkoneuvosto 1
Kirkkoneuvosto 1 Aika Torstaina 14.6.2012 klo 18.30 20.05 Paikka Uusi Pappila, Toivakantie 46 Jäsenet (läsnä = x) x Raija Häkkinen Reijo Koskinen x Pentti Marttinen x Sointu Ojonen Elina Rantalainen x
LisätiedotELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(6) Seurakuntaneuvosto
ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 3/2015 Aika ja paikka Ke 15.4.2015 klo 19.00-20.24, Korian seurakuntasali, Alakouluntie 23 Tutustumis- ja suunnitteluilta sekä kahvit
LisätiedotSEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja 3-2016. Aika Tiistai 16.2.2016 klo 17.00 18.05. Kokoushuone, Koulukatu 10 Lappeenranta. Paikka
Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Kirkkokatu 10 A, 3. krs. / PL 45 53101 Lappeenranta 040 3126 301 lappeenranta.seurakunta@evl.fi Aika Tiistai 16.2.2016 klo 17.00 18.05 Paikka Kokoushuone,
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012
KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008
LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 Aika Maanantai 1.12.2008 klo 16.15. 20.15. Paikka Seurakuntakeskus Koulukatu 10 B rippikoulusali Käsiteltävät asiat: 84 KOKOUKSEN AVAUS 85 KOKOUKSEN LAILLISUUS
LisätiedotILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5 / (5) KIRKKONEUVOSTO
ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5 /2016 1 (5) KOKOUSAIKA 10.8.2016 klo 17-19.05 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon alasali JÄSENET Kuosmanen Seppo kirkkoherra, puheenjohtaja Puhakka Ulla Maija, varapuheenjohtaja
LisätiedotSUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT
SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä
LisätiedotRAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT
1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista
LisätiedotKIRKKONEUVOSTO KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 7/2014 04.11.2014
ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Aika 04.11.2014 klo 17.00 19.00 Kahvitarjoilu klo 16.30-17.00 Paikka Taloustoimiston kokoustila, Sontulantie 1 Päätöksentekijät Lindström Sari kirkkoherra Haavisto Tuija Hämäläinen
LisätiedotViisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotKUOPION TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 Suokatu 22, 70100 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 2/2016 p. 040-484 8248 SEURAKUNTANEUVOSTO
Aika Tiistai 23.2.2016 klo 17.00 18.30 Paikka Kokoonpano ja läsnäolo Keskusseurakuntatalo, kerhohuone Samuli, C-rappu 2.kerros Ilpo Rannankari puheenjohtaja läsnä Liisa Karjalainen varapuheenjohtaja läsnä
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(10) Kirkkoneuvosto 3/2009 19.5.2009. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(10) KOKOUSTIEDOT Aika 19.5.2009 klo 16-19.30 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Kittilä Raimo kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio
LisätiedotMinäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset
Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui
LisätiedotKUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO
1 KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika Keskiviikko 20.4. klo 17.00 18.35 (Kahvitarjoilu klo 16.45) Paikka
LisätiedotEhdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.
Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.
LisätiedotMERI-PORIN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Meri-Porin seurakuntaneuvosto 10/2015. 8.12.2015 klo 18.00-18.30
1 MERI-PORIN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Meri-Porin seurakuntaneuvosto 10/2015 Aika ja paikka Pihlavan seurakuntatalo 8.12.2015 klo 18.00-18.30 Läsnä: Poissa: Kuusiranta Helena, pj Gustafsson Tarja, pois
LisätiedotKuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985
Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan
LisätiedotKÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkoneuvosto
Kirkkoneuvosto 17.10.2018 1 3 66 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja luki rukouksen. Kirkkoneuvosto 17.10.2018 2 4 67 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen
LisätiedotUudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016
SISÄLLYSLUETTELO Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 Esityslistan kansilehti... 1 1 Vahtimestarin työsuhteen täyttäminen... 2 2 Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen... 4 3 Kappalaisen
LisätiedotKOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3
Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotOpas vihkimisen järjestelyihin
Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan
LisätiedotAuran seurakunnan virastotalon kokoushuone
KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 1/8 Aika Paikka Tiistai klo 18.00 Auran seurakunnan virastotalon kokoushuone Läsnä Äärelä Torsti, pj Hafrén Leena Kalmi Pekka Loukonen Terttu Moisala Taina Mäki Kaija Pajula Heikki
LisätiedotSuomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011
SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1
Lisätiedot9 Historia. Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi
Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi Painos Kustantaja Sarjan nimi Luokka, hyllypaikka ja kpl määrä Ryssland : idéer och identiteter Russia: a short histoy Bodin, Per-Arne aatehistoria, historia,
LisätiedotSK 1961 SK 14.3.1961 SK 19.4.1963
Kotiseutukokoelma Kansio: USKONTO Hyvin sekalaista aineistoa, kronologia ei 100 % Taulukko 1: sekalaista Asiakirja Toimijat Päiväys 1. Lehtileikkeitä kartongille AL 24.9.1933 liimattuna muovitaskussa:
Lisätiedot1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA
1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.
LisätiedotNyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014
VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin
LisätiedotViranomainen UURAISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2012 Kirkkoneuvosto 13.11.2012 Sivu 69
PÖYTÄKIRJA 13/2012 Kirkkoneuvosto 13.11.2012 Sivu 69 Kokousaika Ti 13.11.2012 klo 17.00 19.50 Kokouspaikka Kirkkoherranvirasto, Multiantie 3, 41230 Uurainen Saapuvilla olleet jäsenet Heinola Antti, kirkkoherra,
LisätiedotELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto
ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2016 Aika ja paikka Ke 3.2.2016 klo 18-19.51 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, kulmakamari (käynti Härmävaarantien puolelta),
LisätiedotVAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(6) Kirkkovaltuusto 1/16 Aika Tiistai 9.2.2016 kello 17.00 18.25
VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(6) Aika Tiistai 9.2.2016 kello 17.00 18.25 Paikka Pieni seurakuntasali, Järvikyläntie 3 Vaala Äänestänyt: Hpk KK Läsnä Bisi Eeva jäsen X X e Haapavirta Katri jäsen, poissa
LisätiedotYhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma.
Rauman Kameraseura ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rauman Kameraseura ry ja sen kotipaikka on Rauma. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää
LisätiedotKIERTOKIRJE KOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) KOKOUSTIEDOT Aika 10.5.2011 klo 17-17.52 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Vähäsarja Vilho vs. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj.
LisätiedotLAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013
46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi
LisätiedotLAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö
LisätiedotLEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO
Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET
LisätiedotLAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3
Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 20.4.2016 klo 17-18.18 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Kartano Ulla,
LisätiedotJOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 1/2017 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1(5)
JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 1/2017 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1(5) Aika maanantaina 16.1.2017 klo 18.30 20.30 Paikka seurakuntatalo Läsnä: Jyrki Koivisto kirkkoherra pj. Sanni Junnila agronomi,
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotHAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012
19 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 17 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta
LisätiedotLAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena
LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua
LisätiedotREKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS
lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,
LisätiedotSYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2012 17.10.2012
SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 Aika Keskiviikko 17.10.2012 klo 12.00 12.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu
Lisätiedot23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA
23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotVAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(5) Kirkkovaltuusto 1/15 Aika Maanantai 12.1.2015 kello 18.00 19.30
VAALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(5) Aika Maanantai 12.1.2015 kello 18.00 19.30 Paikka Pieni seurakuntasali, Järvikyläntie 3 Vaala Läsnä Bisi Eeva Haapavirta Katri Kalliokoski Ismo Kantola Ossi Kemppainen
LisätiedotMAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 19.25 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 30 ILMOITUSASIAT 2 31 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO
LisätiedotSUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS
SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi
LisätiedotMAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut
LisätiedotTeksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula
Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotMAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 44 Kirkkoneuvosto 18.11.2013 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 27.11.2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 44 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 20.50 Paikka Virastotalo Läsnä Petteri Hämäläinen vt. kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Marjut
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotLapinjärven seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3/2007 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.05.2007
Lapinjärventie 24 a 07800 Lapinjärvi (019) 530 720 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 3/2007 Aika: Torstaina 10.5.2007 kello 18.00 19.10 Paikka: Virastotalo, Lapinjärventie 24 A ASIALISTA 39 KOKOUKSEN AVAUS
LisätiedotKIRKKONEUVOSTO 11.11.2015 KUULUTUS
1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 11.11.2015 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 16.11.2015-17.12.2015 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa
LisätiedotKunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"
Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia
LisätiedotDiakoniatyö Kuusamon seurakunnassa 1945 1972
Diakoniatyö Kuusamon seurakunnassa 1945 1972 Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Teologian osasto Läntisen teologian koulutusohjelma Kirkkohistorian pro gradu -tutkielma Kevät 2013 Heikki Korva
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotJANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2014 Kirkkoneuvosto 9.12.2014. Kiukkonen Sirpa jäsen. Stenberg-Salonen Heli jäsen Virtanen Markku jäsen
J Aika 9.12.2014 klo 17.30 18.30 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Eero vara ( 177-179) Elo Veijo Kangas Anja vara Kiukkonen Sirpa Lindell Riitta Pihkala Isto Stenberg-Salonen
LisätiedotKOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali
KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet Gärdström Keijo pj. Aaltonen Pirjo jäsen
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotAamuvarhaisella vielä. - Aamurukousherätyksestä liikkeeksi ja osaksi seurakuntien pienryhmätoimintaa
Aamuvarhaisella vielä - Aamurukousherätyksestä liikkeeksi ja osaksi seurakuntien pienryhmätoimintaa Kuinka kaikki alkoi Aamurukouksilla on pitkät perinteet Joshua Paul suomeen heinäkuussa 1991 Ensimmäisellä
LisätiedotSuonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51
Suonenjoen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ 2016 Kirkkoneuvosto 41-51 Aika tiistaina 27.4.2016 kello 16.00 17.00 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Haapanen Ismo puheenjohtaja Eeva Arja jäsen Husso Leena jäsen Kytölä
LisätiedotSEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015
SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Kokousaika: ma 16.3.2015 klo 18 (yhteinen kahvihetki klo 17.30 alkaen) Paikka: Vuosaaren kirkon Taivaanranta-sali, Satamasaarentie 7 Läsnä: Jussi Mäkelä, puheenjohtaja
LisätiedotKAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: Seurakuntaneuvosto 80
KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: 80 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Paikka: Tiistaina 22.12.2015 klo 16.30 kahvit, klo 17 kokous Kokouksen jälkeen joulupakettien jako. Kaarinan kirkko, Voudinkatu
Lisätiedot29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo
- 1 - Aika Perjantai 16.9.2016 klo 17.00 Paikka Vampulan seurakuntatalo Läsnä Anne Palonen puheenjohtaja Aarne Heinonen jäsen Liisa Hosike jäsen Heikki Koivula jäsen Anni Rantala jäsen Jarmo Tuominen jäsen
LisätiedotHuhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa
1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotKeminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet
Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt
LisätiedotHAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011
59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
Lisätiedot