SAATTOHOIDON TUTUSTUMISMATKA RANSKAN LILLEEN JA VERSAILLESIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAATTOHOIDON TUTUSTUMISMATKA RANSKAN LILLEEN JA VERSAILLESIIN 17. 20.3.2015"

Transkriptio

1 SAATTOHOIDON TUTUSTUMISMATKA RANSKAN LILLEEN JA VERSAILLESIIN

2 Sisällys 1. Silta toiselle rannalle saattohoidon arki ja pyhä -hankkeen tausta ja tavoitteet Tutustumismatkan tavoitteet ja toteuttaminen Matkaohjelma... 2 Matkaohjelma en francaise:... 3 Matkaohjelma suomeksi: Ensimmäinen päivä Lillessä Toinen päivä Lillessä Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa Kolmas päivä Versaillesissa Kiitokset... 16

3 1. Silta toiselle rannalle saattohoidon arki ja pyhä -hankkeen tausta ja tavoitteet Lahden Diakonisäätiöllä on pysyvä työelämän palvelu ja kehittämistehtävä (tyke). Osana tyke-toimintaansa Lahden diakonian instituutti on koko 2010-luvun ajan kehittänyt päijät-hämäläistä saattohoitoverkostoa ja koonnut yhteen alueen palliatiivisen hoidon toimijoita ja koordinoinut yhteistä kehittämistä saattohoidon alalla. 1 Silta toiselle rannalle saattohoidon arki ja pyhä -hanke sai rahoituksen kesällä Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Edelleen kehittää materiaalia Päijät-Hämeen saattohoitotoimijoiden tueksi - tarvitaan tietoa siitä, miten tukea saattohoitopotilasta, henkilökuntaa, omaisia ja vapaaehtoisia henkisissä, hengellisissä ja spiritualiteettiin liittyvissä kysymyksissä. 2. Valtakunnallistaa ja kansainvälistää Päijät-Hämeen saattohoitoverkostoa 3. Vahvistaa, edistää ja vakiinnuttaa asiantuntijaverkoston yhteistoimintaa palliatiivisen ja saattohoidon kehittämisessä Päijät-Hämeen alueella. 2. Tutustumismatkan tavoitteet ja toteuttaminen Hankkeen käynnistyessä alettiin hankesuunnitelman mukaisesti suunnitella tutustumismatkaa Ranskaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tiimoilta hankkeen yhteistyökumppanin, diakoniasäätiö Fondation Diaconesses de Reuillyn, tiloihin ja toimintoihin. Tämä diakoniasäätiö on perustettu vuonna 1841 ja on Lahden Diakoniasäätiön tavoin osa kaiserswerthiläistä diakonialiikettä. Säätiöllä on Ranskassa seitsemän sairaalaa (joissa 595 sairaansijaa), 8 vanhainkotia (joissa 706 paikka), 3 kehitysvammaisten laitosta (joissa 263 paikkaa), kaksi koulua (1250 harjoittelijaa ja 300 opiskelijaa) sekä 400 vapaaehtoista työntekijää. Lisäksi säätiön sisällä vaikuttaa sisarkunta Les Diaconesses de Reuilly. Sisarkunta asuu Versaillesissa ja sisaria on useita kymmeniä. Säätiön edustajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen valittiin tutustumiskohteiksi sairaala Maison Médicale Jean XXIII Lillessä ja Versaillesissa sijaitsevat sairaala Maison de Santé Claire Demeure ja sisaryhteisö (Claire Demeure ja sisaryhteisö sijaitsevat samassa pihapiirissä).

4 Lahden diakonian instituutin henkilöstöstä ja Päijät-Hämeen saattohoitoverkostosta koottiin kahdeksan hengen matkaseurue: lehtori, aikuiskoulutusvastaava ja hankkeen koordinaattori Anne-Maria Karjalainen, Lahden diakonian instituutti lehtori Kati Lampen, Lahden diakonian instituutti lehtori Heidi Saarela, Lahden diakonian instituutti hankesihteeri ja tietopalvelusihteeri Elina Soininen, Lahden diakonian instituutti Lahden Diakonialaitoksen Betel-kodin esimies Päivi Hendunen Päijät-Hämeen saattohoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, sosiaalineuvos Erkki Hokkanen Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osaston sairaanhoitaja ja vapaaehtoistyön koordinaattori Tiina Simolin sisar Helvi Pulla (Versaillesin sisaryhteisön jäsen, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Turussa) 2 Hanke kustansi osallistujien matkat Lahdesta Ranskaan ja Ranskassa liikkumisen sekä päivärahat Lahden Diakoniasäätiön työntekijöille. Matkan tavoitteena oli benchmarkata ranskalaista palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista, kertoa ranskalaisille saattohoidon toimijoille suomalaisesta palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisesta, nähdä paikan päällä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toimintaympäristöjä, löytää uusia verkostokumppaneita päijäthämäläisen saattohoidon kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi jatkossa (esim. mahdolliset ESR-rahoitukset jatkossa). 3. Matkaohjelma Matkan emäntänä toimi kolmen diakoniasäätiön sairaalan johtajatar Madame Jocelyne Wullschleger. Matkan työskentelykieli oli ranska-englanti-suomi eli vierailun emännät ja isännät puhuivat ranskaa ja tulkki tulkkasi puheen englanniksi.

5 Matkaohjelma en francaise: Groupe des Finnois Mercredi 18 mars au vendredi 20 mars 2015 PROGRAMME 3 Mercredi 18 mars h 12h30 14h 16h 17h30 18h Accueil Présentation de la Fondation Diaconesses de Reuilly et de la Maison Médicale Jean XXIII Présentation de l Equipe Mobile de Soins Palliatifs (EMASP) Visite de l Etablissement Déjeuner Histoire des soins palliatifs Présentation de la Loi Léonetti encadrant la fin de vie Pause Réflexion éthique en soins palliatifs Fin des travaux Départ pour Lille en métro Ballade dans le Vieux Lille 20h Restaurant «L Assiette du Marché» Intervenants Isabelle Delplanque Jocelyne Wullschleger Docteur Françoise Chevillard Isabelle Delplanque Jocelyne Wullschleger Docteur Françoise Chevillard Docteur Françoise Chevillard Jocelyne Wullschleger Jeudi 19 mars h 11h30 Accueil Deux ateliers au choix : - Observation des soins en Unité de soins palliatifs - Temps d échange autour de la démarche palliative Gestion de la douleur et consultation douleur Intervenants Infirmières du Service Docteur Stanislas Velliet et Agnès Bizet, Infirmière Coordinatrice Docteur Jean-Pierre Corbinau

6 12h30 Déjeuner 14h30 Les «Fenêtres Qui Parlent» Lucie STRECK, Cadre de santé 16h Pause 17h30 18h 20h Le bénévolat à la Maison Médicale Fin des travaux Départ pour Lille en métro Ballade à Lille Restaurant «Aux Moules» Marilou Warin - Régine Dorp Michel Hetuin et Henriette Delbeque (Association OMEGA) Maurice Lallau - Aumônier Isabelle Delplanque 4 Vendredi 20 mars 2015 Départ de Lille pour Paris et Versailles Visiteur du Site des Diaconesses et du parc du Château de Versailles

7 Matkaohjelma suomeksi: Keskiviikko Klo 10:00 Reillyn Diakoniasäätiön ja Maison (Isabelle Delplanque ja Jocelyne Wullschleger) 5 Médicale Jean XXII -sairaalan esittely Liikkuva-/kotisaattohoito (EMASP), esittely (lääkäri Francoise Chevillard) Sairaalaan tutustuminen (Isabelle Delplanque ja Jocelyne Wullschleger) Klo 12:30 Lounas Klo 14:00 Palliatiivisen hoidon historia (lääkäri Francoise Chevillard) Palliatiiviseen hoitoon liittyvä lainsäädäntö (la Loi Léonetti) - esittely Klo 16:00 Tauko Palliatiivisen hoidon etiikka, ajatuksia ja heijastuksia (lääkäri Francoise Chevillard) Klo 17:30 Työskentely päättyy Lähtö metrolla Lilleen ja tutustuminen(kävelyretki) Lillen vanhaan kaupunkiin Isabelle Delplanquen seurassa. Klo 20:00 Illallinen L Assiette du Marche -ravintolassa

8 Torstai Klo 9:00 Kaksi työpajaa, valinnaiset 1. Tutustuminen palliatiiviseen hoitoon (lääkäri Stanislas Velliet, sairaanhoitaja Agnés Bizet ja muu sairaalan hoitohenkilökunta) 6 2. Keskustelua palliatiivisesta hoitotoimenpiteistä Klo 11:30 Klo 12:30 Klo 14:30 Klo 16:00 Kivun hallinta, kärsimys (lääkäri Jean-Pierre Corbinau) Lounas Puhuvat ikkunat (terveydenhuollon johtaja Lucie Streck) Tauko Vapaaehtoisuus Maison Medicale-sairaalassa (Marilou Warin, Regine Dorp, Michel Hetuin, Henriette Delbeque, Omega-yhdistys Maurice Lallau Aumonier) Klo 17:30 Klo 18:00 Klo 20:00 Työskentely päättyy Lähtö metrolla Lilleen (Isabelle Delplanque) Illallinen Aux Moules -ravintolassa

9 Perjantai Klo 7 8 Matka jatkuu kohti Versaillesia Versaillesilla tutustumme sisaryhteisöön ja Maison de Santé Claire Demeure - sairaalaan 7 Klo 15 Klo 19:00 Klo 23:00 Lähtö Charles de Gaullen lentokentälle Lento Helsinkiin Saapuminen Helsinkiin 4. Ensimmäinen päivä Lillessä Saavuimme Ranskaan Charles de Gaullen lentokentälle ennakkoaikataulun mukaisesti klo Lentokentältä jatkoimme junalla matkaa 250 km päähän Pohjois-Ranskan Lilleen, jonne saavuimme illalla ja majoituimme hotelli Campanile Lille Ouestiin, joka sijaitsee 10 minuutin kävelymatkanpäässä Maison Médicale Jean XXIII-sairaalasta aloitimme työskentelyn sairaalassa klo 10. Ensimmäisenä kuulimme diakoniasäätiön ja sairaalan esittelyn (johtajatar Jocelyne Wullschleger ja apulaisjohtajatar Isabelle Delplanque). Maison Médicale Jean XXIII-sairaala on avautunut nykyiselle paikalleen vuonna 2010, ja se on perustettu 1966 katolilaisten nunnien toimesta. Vuonna 2011 se liitettiin osaksi luterilaista Fondation des Diaconesses de Reuillyä. Sairaalassa on kolme osastoa: saattohoidon osasto (20 paikkaa), kuntoutusosasto ja osasto vegetatiivisessa tilassa olevia potilaita varten. Ranskassa sairaanhoidon henkilöstön koulutusrakenne on erilainen kuin Suomessa: sairaanhoitajien koulutus kestää kolme vuotta, mutta lähihoitajaa vastaavaa ammattia Ranskassa ei ole. Sen sijaan sairaaloissa työskentelee aide-soignant -hoitajia, joilla on vuoden koulutus eikä oikeutta esim. lääkehoitoon tai pistämiseen. Myös ranskalainen sosiaaliturvajärjestelmä eroaa merkittävästi suomalaisesta. Tämä perustuu Ranskassa pitkälti työssäkäyntiin ja sitä kautta itse määriteltävään sosiaalivakuutuksen määrään, joka vaikuttaa vakuutuksen kattavuuteen.

10 Seuraavaksi lääkäri Francoise Chevillard kertoi liikkuvasta saattohoidosta (EMASP), jonka tavoitteena on tukea ranskalaisen saattohoitolain toteutumista sairaaloissa ja laitoksissa sekä vaikuttamista terveydenhuollon rakenteisiin. EMASP jalkautuu potilaiden koteihin ja muihin terveydenhuollon yksiköihin antamaan tietoa ja tukea varsinaiselle henkilökunnalle toteuttaa saattohoitoa omissa yksiköissään. EMASP kouluttaa esim. simulaation avulla terveydenhuollon henkilökuntaa saattohoitoon; tärkeää on, että saattohoito potilaan ja tämän lähipiirin kanssa aloitetaan silloin, kun potilas on elossa se helpottaa kuolemasta selviytymistä. Ranskan valtio rahoittaa korvamerkityllä rahalla liikkuvan saattohoidon toiminnan. 8 Ennen lounasta pääsimme kiertämään sairaalaa ja sen osastoja.

11 Sairaala on uusi ja se näkyy kaikkialla: tilat on mietitty tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Sairaalassa on panostettu kulttuuriseen hyvinvointiin (paljolti vapaaehtoistyöntekijöiden avulla), sairaalan tavoitteena on kehittää vaihtoehtoisia kivunlievitysmuotoja, mistä kertoo mm. hyvinvointikupla (bulle bien-être), jossa potilaiden on mahdollista rentoutua esim. vesisängyssä tai saada hierontoja. Potilashuoneissa ikkunat ulottuvat maahan asti, mikä mahdollistaa sänkypotilaalle ulosnäkemisen. Tiloissa toteutetaan paljon kulttuurista virkistystoimintaa esim. muotinäytös, jossa esiteltiin petipotilaiden asuja, cd-levy, jolle on äänitetty erilaisia äänimaailmoja petipotilaita varten jne. Boîte aux maux oli meille suomalaisille uusi käytäntö: työntekijöiden tilassa on pahvilaatikko, johon työntekijä saa kirjoittaa kirjeen, mikäli joku asia hoitotai muussa työtilanteessa oli jäänyt häntä painamaan. Osastolla oli nimetty henkilö, joka lukee viestit ja päättää jatkotoimista. Näin työntekijä pystyy purkamaan, esim. vaikean kuoleman kohtaamisen tilanteen järjestelmän kautta. Kyseessä on siis eräänlainen laatikkotyönohjaus. 9 Palliatiivisen hoidon historiaa esitteli lääkäri Francoise Chevillard. Saattohoitoa ovat ensimmäisenä toteuttaneet Ranskassa uskonnolliset yhteisöt, kunnes 1987 perustettiin ensimmäinen saattohoitoyksikkö Ranskaan. Tänä päivänä ranskalaisessa saattohoidossa korostuu moniammatillisuus siitä puhuivat useat asiantuntijat. Saattohoidosta ja eutanasiasta keskustellaan paljon Ranskassa, aihe tuntui olevan puoluepolitiikassa näkyvästi esillä. Ranskaan on saatu ensimmäinen saattohoitolaki (la Loi Léonetti) vuonna Lain lähtökohtana oli selkiyttää saattohoidon ja eutanasian suhdetta. Matkamme aikana parlamentti äänesti lain muuttamisesta eutanasian sallivaksi, mutta esitys ei mennyt läpi; eli edelleenkin Ranskassa jatketaan saattohoidon kehittämistä ilman oikeutta eutanasiaan. Laki koskee aikuisia, jotka ovat elämänsä loppuvaiheessa, eivätkä ole onnettomuuden uhreja. Laki määrittää mm. lääkärille velvollisuuden informoida potilasta saattohoitomahdollisuudesta, potilaalle oikeuden kieltäytyä hoidosta, lääkärille kivunlievityspakon, korostaa velvollisuutta kunnioittaa potilaan arvokkuutta ja tukea potilaan läheisiä. Lain mukaan potilas voi valtuuttaa luottohenkilön (person of trust), joka vastaa potilaan puolesta tämän terveydentilasta, jos potilas ei siihen enää itse pysty. Laki määrää myös hoitotahdosta - noin 2 % ranskalaisista on tällä hetkellä hoitotahto kirjattuna. Jatkossa Ranskassa kehitetään järjestelmää, jossa hoitotahto merkitään KELA-korttiin, jolloin lääkäri tietää sen olemassaolosta. Laki määrittää myös sedaatiosta ja sen käyttämisestä saattohoidossa. Päivän lopuksi kuulimme palliatiivisen hoidon etiikasta lääkäri Francoise Chevillardilta. Maison Médicale Jean XXIII-sairaalassa on oma eettinen tiimi (G.R.E. Groupe de Réflexion Ethique), joka ottaa käsittelyyn sairaalan eettisiä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä ovat olleen esim. uskonnollisten tunnusten näkyminen sairaalassa tai yksittäisen potilaan hoitoon liittyvät kysymykset. Ryhmään kuuluvat mm. yksi sisar, lääkäreitä, hoitajia, psykologi, vapaaehtoistyöntekijöitä, fysioterapeutti, hallinnosta vastaavia toimihenkilöitä ja sairaalan johtajatar.

12 Nautimme illallisesta Lillen vanhassa keskustassa ja jatkoimme keskusteluja antoisan ja monipuolisen päivän herättämistä kysymyksistä paikallisten kanssa. 10

13 5. Toinen päivä Lillessä Tutustuimme palliatiiviseen hoitoon lääkäri Stanislas Vellietin, sairaanhoitaja Agnés Bizetin ja muun sairaalan hoitohenkilökunnan avustuksella. Osa seurueesta tutustui palliatiivisen hoidon osastoon ja osa keskusteli lääkärin kanssa palliatiivisista hoitotoimenpiteistä. 11 Saattohoito-osastolla työskentelee viisi kokoaikaista tai vakituista hoitajaa, muut ovat osa-aikaisia hoiva-avustajia. Yksi sairaanhoitaja työskentelee kussakin vuorossa ja neljä hoiva-avustajaa tulee töihin aamuvuoroon klo Seuraavaan vuoroon eli klo tulee vielä yksi sairaanhoitaja, joka vastaa päivän tulevista potilaista. Iltavuoro alkaa klo , johon tulee yksi sairaanhoitaja ja kaksi hoiva-avustajaa. Yövuorossa työskentelee kaksi työntekijää (sairaanhoitaja ja hoivaavustaja), jotka tulevat klo Työvuorot tehdään kalenterikuukausittain. Sairaalan tasolla (kolme osastoa), työskentelee yhteensä 20 sairaanhoitajaa ja 40 hoivaavustajaa. Saattohoito-osastolla on 20 vuodepaikkaa. Keskimääräinen hoitoaika on 12 päivää. Potilaita kuolee osastolla noin 200 vuodessa. Potilaiden yhtaikainen lukumäärä on noin 16, osasto on harvoin täysi. Osastolla työskentelee kaksi lääkäriä, kolme hoitajaa, neljä hoiva-avustajaa, osa-aikainen terapeutti, fysioterapeutti ja psykologi. Osastolla hoidetaan potilaita joilla on vaikeita oireita. Osastolla ollaan vähän aikaa, sillä palliatiivisessa hoidossa on katto : 16 päivää ja sen jälkeen etsitään muu hoitovaihtoehto. Osastolla hoidetaan sydän- ja verisuonisairaita, ALS-potilaita, AIDS-potilaita ja syöpäsairaita. Sairaalassa hoidetaan palliatiivisen hoidon potilaita ja saattohoitopotilaita. Tavoitteena on hoitaa kokonaisvaltaisesti henkinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen hoito. Ideologia on antaa kokonaisvaltaista hoitoa, eikä vain pelkkää lääkitystä. Palkatessaan hoitajia sairaalaan tulee kiinnittää huomiota hoitajan henkilökohtaisiin taitoihin kohdata ihminen. Työssä korostuu moniammatillinen tiimityö. Tärkeintä on olla potilaiden kanssa ja huolehtia myös esim. ruoasta, mitä potilas haluaa syödä, miten haluaa syödä jne. (tähän oma työryhmä ).

14 12 Aamupäivällä tutustuimme ja kävimme läpi vielä kivun hallintaan liittyviä kysymyksiä sekä kärsimyksen välttämiseen liittyviä seikkoja. Lääkäri Jean-Pierre Curbinau luennoi kivun hallinnasta. Kipu voi olla akuuttia, kroonista tai puhutaan lisäksi syöpäkivusta. Kipu voi liittyä monenlaiseen tilanteeseen esim. syöpään tai kuolemaan. Kipu voi olla fyysistä tai henkistäkin. On tärkeää muistaa, että jokainen ihminen reagoi erilailla kipuun, kivun kokeminen on sidoksissa siihen kontekstiin, jossa ihminen elää. Kivun tulkinnassa tulee ymmärtää ihmisen elinympäristö, historioineen ja kulttuureineen. Hoitavan tahon tulee ymmärtää toisen kokemusta kivusta, mikäli ymmärrystä ei synny, niin saattaa menettää linkin ihmiseen. Kivusta puhutaan, että kärsimys on moraalista kipua ja fyysinen kipu on kipua. Kivun hoidossa on haasteena toisen ihmisen kohtaaminen, koska kipua tuntevan kanssa tulee viettää aikaa ja oppia tuntemaan hänet. Kivun hoidossa pitää tutustua kipupotilaan elämään, perheeseen, työhön jne.

15 Kivun hoitaminen on hyvin henkilökohtaista. Yksi tärkeä elementti hoidossa on turvallinen rakkaus, jolla lievitetään emotionaalista kipua. Kipu kuuluu elämään ja kivun kanssa tulee opetella elämään (krooninen kipu). Palliatiivinen kivunhoito ajoittuu kahteen viimeiseen viikkoon. Ihminen kokee syntymän ja kuoleman välillä erilaisia kivun tuntemuksia omien kokemusten ja elämän kautta. Kipu elämässä tuo ihmisiä lähelle toisia. 13 Iltapäivällä osallistuimme toiminnallisen taideterapian toteuttamiseen. Tapahtuman nimi oli Puhuvat ikkunat. Terveydenhuollon johtaja Lucie Streck kertoi, että vuonna 2002 eräs Lillen asukasyhdistys keksi, että taiteilijat voivat esitellä omia taideteoksia kaupungin ikkunoissa. Tapahtuma sai paljon kannatusta Pohjois- Ranskassa. Tänä päivänä suosittuun tapahtumaan osallistuu eri järjestöjen, ryhmien, koululaisten ja opiskelijoiden työpajoja, jotka valitsevat taiteiden aiheet itse. Ikkunoita koristavat tuhannet taidekuvat, jotka houkuttelevat paikan päälle ihmisiä ympäri Ranskaa. Taidekuvat koristavat ikkunoita kolme viikkoa maalis-huhtikuun vaihteessa. Sairaalan työpajassa askartelimme taidetta, jossa aiheena oli mielenmaisema.

16 6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa Maison Medicale -sairaalan vapaaehtoistoiminnasta kertoivat Marilou Warin, Regine Dorp, Michel Hetuin ja Henriette Delbeque sekä Omegayhdistyksen Maurice Lallau-Aumonier. Sairaalassa työskentelee noin 30 vapaaehtoista työntekijä. Palliatiivisella osastolla vapaaehtoistyöhön osallistuu 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista). Vapaaehtoiset työskentelevät keskimäärin kerran viikossa yhden iltapäivän. Työnkierto toteutuu niin, että osastolla ollaan kaksi kuukautta. Kerran vuodessa kaikki vapaaehtoiset tapaavat ja kokoontuvat yhteen miettimään vapaaehtoistyötä ja kehittämään työskentelyä. 14 Vapaaehtoistyötä organisoi yksi nimetty henkilö ja vapaaehtoisten toimenkuvaan kuuluu käydä kertomassa esim. kouluilla vapaaehtoistyöstä. Vapaaehtoiset työskentelevät ihmisten kodeissa hoitaen arkipäivään kuuluvia asioita, keskustelevat, ulkoilevat jne. sekä osallistuvat osastolla myös pieniin avustaviin tehtäviin ja ujuttautuvat keskustelemaan potilaiden luokse. Vapaaehtoiseksi liittyessä henkilöllä on koe-aika (3 kk) tehtävään. Koeaikana henkilö toimii toisen vapaaehtoisen kanssa yhdessä ja kolmannen kuukauden jälkeen hän pääsee osaksi tiimiä. Vapaaehtoisilla on joka kuudes viikko tiimitapaaminen. Vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä henkilökunnan kanssa osastoilla. Joka kerta osastolle mennessään he tiedustelevat kenen potilaan luona voi vierailla. Vapaaehtoiset järjestävät sairaalan kappeliin vuosittain rauhallisen hetken, jossa muistellaan vuoden aikana kuolleita potilaita. Vapaaehtoisilla oli 2043 tapaamista vuonna Kouluttautuminen vapaaehtoistyöhön kestää jopa 2 vuotta, sillä henkilön on osattava vastata miksi haluaa mukaan vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistoimintaan liittyminen edellyttää vierailua psykologin luona ja kerran viikossa on kurssi. Vapaaehtoistyöntekijälle nimetään oma sairaala - aluksi kuitenkin kuljetaan kokeneen vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Kolmenlaista vapaaehtoistyötä toteutetaan kolmessa eri tiimissä. Yksi tiimi (Alfa) on spirituaalinen tuki, jota koordinoi 10 vapaaehtoistyöntekijää, 4 katolilaista, 3 protestanttista ja 1 sisar (nunna) sekä yksi pappi joka edustaa useampaa uskontokuntaa. Toinen tiimi on kulttuuritiimi, mikä järjestää monenlaista toimintaa. Kolmas tiimi (Omega) toimii puolipäivää viikossa osastoilla. Ryhmä on vanhin ja ei ole sitoutunut mihinkään

17 uskontoon. Vapaaehtoiset kertoivat, että useasti potilas ei enää pysty kommunikoimaan, joten he puhuvat paljon myös omaisten kanssa ja tukevat heitä. Usein vapaaehtoiset kohtaavat omaisia aivan arkipäiväisissä asioissa, mutta useasti vapaaehtoiselle kerrotaan paljon henkilökohtaisiakin asioita. Vapaaehtoinen auttaa potilasta tuntemaan itsensä edelleen osaksi maailman menoa. Potilas saattaa toisinaan avautuu paljonkin tunteistaan ja elämänkokemuksistaan. Seuraavalla tapaamisella potilas saattaa olla hiljaa, koska koki avautuneessa liikaa. Vapaaehtoiset löytyvät puskaradion kautta, mutta niiden hankkiminen on haasteellista ( uutta ja uutta), tällä hetkellä vuodessa koulutetaan noin 6-8 vapaaehtoistyöntekijää. 15 Iltamme jatkui illallisen merkeissä Lillen keskustassa ja Isabelle Delplanque toimi ryhmämme emäntänä. Illastimme Aux Moules ravintolassa, jossa jatkoimme keskustelua palliatiivisen hoidon eri näkökulmista. 7. Kolmas päivä Versaillesissa Kolmantena päivänä matkamme jatkui heti aamusta kohti Pariisia ja sieltä Versaillesiin, jossa tutustuimme sisaryhteisöön ja Maison de Santé Claire Demeure -sairaalaan. Versaillesissa osallistuimme sisaryhteisön hartaushetkeen ja tutustuimme heidän työskentelyynsä sairaalan alueella. Sairaalassa toteutetaan saattohoitoa lain puitteissa ja kehitetään edelleen vaihtoehtoisia kivunlievitys menetelmiä. Tutustuimme sairaalassa vegetatiivisten potilaiden osastoon, pitkäaikaissairaiden osastoon ja vanhusten osastoon, jossa hoidetaan myös kehitysvammaisia sekä palliatiivisen hoidon osastoon. Kävimme sairaala-apteekissa, jossa huolehditaan ja toimitetaan lääkkeiden jako kaikille sairaalan osastoille. Saattohoidon tutustumismatka oli monipuolinen. Sairaalan johto ja henkilökunta olivat meitä kohtaan hyvin vieraanvaraisia. Vierailumme eteen suunniteltu ohjelma ja siihen kuuluvat esitteet antoivat laaja-alaista täsmätietoa saattohoidon kehittämiseksi Päijät-Hämeessä. Seurueemme kävi vilkasta keskustelua suomeksi vierailun annista ja sisällöstä matkan aikana. Esitysmateriaalit oli käännetty englanniksi ja Ranskassa asuva englantilainen tulkki oli merkittävä apu vierailun onnistumiseksi: hän käänsi keskusteluitamme englanniksi ja ranskaksi molemmin puolin.

18 8. Kiitokset Hankematkamme oli onnistunut. Matkan ryhmähenki oli hyvä ja se auttoi osaltaan jaksamaan pitkät mutta kiinnostavat luentopäivät kielimuureista huolimatta. Hankematka antoi uutta sisältöä ja toteutusideoita Sielu ja mieli symposiumiin, joka järjestetään Lahden Wanhassa Walimossa hoitotyön henkilökunnalle ja saattohoidon vapaaehtoistyöntekijöille. 16 Haluamme kiittää seuraavia tahoja matkamme toteutumisesta: Uudenmaan ELY-keskus Diakoniasäätiön sairaalan johtajatar Madame Jocelyne Wullschleger Diakoniasäätiön sairaalan varajohtajatar Isabelle Delplanque Lääkäri Docteur Françoise Chevillard Lääkäri Stanislas Velliet Lääkäri Jean-Pierre Corbinau Terveydenhuollon johtaja Lucie Streck Sairaanhoitaja Agnés Bizet Sisar Benedicte Médicale Jean XXII sairaalan hoitohenkilökunta ja toimistotyöntekijöitä Vapaaehtoistyöntekijä Marilou Warin Vapaaehtoistyöntekijä Regine Dorp Vapaaehtoistyöntekijä Michel Hetuin Vapaaehtoistyöntekijä Henriette Delbeque, Vapaaehtoistyöntekijä Maurice Lallau-Aumonier Maison de Santé Claire Demeure sairaalan henkilökunta Les Diaconesses de Reuilly sisarkunta

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

ITINERAIRE FINLANDE 2010 CNDB FORMATION ET NORD PAS DE CALAIS - PICARDIE

ITINERAIRE FINLANDE 2010 CNDB FORMATION ET NORD PAS DE CALAIS - PICARDIE ITINERAIRE FINLANDE 2010 PROGRAMME VERSION A 04-03-2010 MERCREDI 26 MAI PARIS 15H25 Départ de l aéroport de Roissy HELSINKI 19h15 Arrivée à l aéroport d Helsinki 20h15 Départ de l aéroport d Helsinki 21h05

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA

PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA 1 PKKY Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA LÄHIHOITAJA HYVÄN SAATTOHOIDON TOTEUTTAJANA 5 OV (OPETUSSUUNNITELMA)/ TOTEUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

SAKSAN ELINTARVIKEMARKKINAT

SAKSAN ELINTARVIKEMARKKINAT SAKSAN ELINTARVIKEMARKKINAT TUTUSTUMISMATKA VÄHITTÄISKAUPPAAN JA VIENTIMAHDOLLISUUKSIIN 2.- 4.6.2015 HAMPURI, ROSTOCK, BERLIINI OHJELMA TIISTAI 2.6. HAMPURI Hampuri vanha hansakaupunki ja kansainvälisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti.

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. Psykiatrinen pakkohoito Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. TIETOA PAKKOHOIDOSTA Pakkohoidon tarkoituksena on saada sinut voimaan paremmin, jolloin pakkohoitoa

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot