SAATTOHOIDON TUTUSTUMISMATKA RANSKAN LILLEEN JA VERSAILLESIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAATTOHOIDON TUTUSTUMISMATKA RANSKAN LILLEEN JA VERSAILLESIIN 17. 20.3.2015"

Transkriptio

1 SAATTOHOIDON TUTUSTUMISMATKA RANSKAN LILLEEN JA VERSAILLESIIN

2 Sisällys 1. Silta toiselle rannalle saattohoidon arki ja pyhä -hankkeen tausta ja tavoitteet Tutustumismatkan tavoitteet ja toteuttaminen Matkaohjelma... 2 Matkaohjelma en francaise:... 3 Matkaohjelma suomeksi: Ensimmäinen päivä Lillessä Toinen päivä Lillessä Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa Kolmas päivä Versaillesissa Kiitokset... 16

3 1. Silta toiselle rannalle saattohoidon arki ja pyhä -hankkeen tausta ja tavoitteet Lahden Diakonisäätiöllä on pysyvä työelämän palvelu ja kehittämistehtävä (tyke). Osana tyke-toimintaansa Lahden diakonian instituutti on koko 2010-luvun ajan kehittänyt päijät-hämäläistä saattohoitoverkostoa ja koonnut yhteen alueen palliatiivisen hoidon toimijoita ja koordinoinut yhteistä kehittämistä saattohoidon alalla. 1 Silta toiselle rannalle saattohoidon arki ja pyhä -hanke sai rahoituksen kesällä Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Edelleen kehittää materiaalia Päijät-Hämeen saattohoitotoimijoiden tueksi - tarvitaan tietoa siitä, miten tukea saattohoitopotilasta, henkilökuntaa, omaisia ja vapaaehtoisia henkisissä, hengellisissä ja spiritualiteettiin liittyvissä kysymyksissä. 2. Valtakunnallistaa ja kansainvälistää Päijät-Hämeen saattohoitoverkostoa 3. Vahvistaa, edistää ja vakiinnuttaa asiantuntijaverkoston yhteistoimintaa palliatiivisen ja saattohoidon kehittämisessä Päijät-Hämeen alueella. 2. Tutustumismatkan tavoitteet ja toteuttaminen Hankkeen käynnistyessä alettiin hankesuunnitelman mukaisesti suunnitella tutustumismatkaa Ranskaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tiimoilta hankkeen yhteistyökumppanin, diakoniasäätiö Fondation Diaconesses de Reuillyn, tiloihin ja toimintoihin. Tämä diakoniasäätiö on perustettu vuonna 1841 ja on Lahden Diakoniasäätiön tavoin osa kaiserswerthiläistä diakonialiikettä. Säätiöllä on Ranskassa seitsemän sairaalaa (joissa 595 sairaansijaa), 8 vanhainkotia (joissa 706 paikka), 3 kehitysvammaisten laitosta (joissa 263 paikkaa), kaksi koulua (1250 harjoittelijaa ja 300 opiskelijaa) sekä 400 vapaaehtoista työntekijää. Lisäksi säätiön sisällä vaikuttaa sisarkunta Les Diaconesses de Reuilly. Sisarkunta asuu Versaillesissa ja sisaria on useita kymmeniä. Säätiön edustajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen valittiin tutustumiskohteiksi sairaala Maison Médicale Jean XXIII Lillessä ja Versaillesissa sijaitsevat sairaala Maison de Santé Claire Demeure ja sisaryhteisö (Claire Demeure ja sisaryhteisö sijaitsevat samassa pihapiirissä).

4 Lahden diakonian instituutin henkilöstöstä ja Päijät-Hämeen saattohoitoverkostosta koottiin kahdeksan hengen matkaseurue: lehtori, aikuiskoulutusvastaava ja hankkeen koordinaattori Anne-Maria Karjalainen, Lahden diakonian instituutti lehtori Kati Lampen, Lahden diakonian instituutti lehtori Heidi Saarela, Lahden diakonian instituutti hankesihteeri ja tietopalvelusihteeri Elina Soininen, Lahden diakonian instituutti Lahden Diakonialaitoksen Betel-kodin esimies Päivi Hendunen Päijät-Hämeen saattohoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, sosiaalineuvos Erkki Hokkanen Lahden kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osaston sairaanhoitaja ja vapaaehtoistyön koordinaattori Tiina Simolin sisar Helvi Pulla (Versaillesin sisaryhteisön jäsen, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Turussa) 2 Hanke kustansi osallistujien matkat Lahdesta Ranskaan ja Ranskassa liikkumisen sekä päivärahat Lahden Diakoniasäätiön työntekijöille. Matkan tavoitteena oli benchmarkata ranskalaista palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista, kertoa ranskalaisille saattohoidon toimijoille suomalaisesta palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisesta, nähdä paikan päällä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toimintaympäristöjä, löytää uusia verkostokumppaneita päijäthämäläisen saattohoidon kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi jatkossa (esim. mahdolliset ESR-rahoitukset jatkossa). 3. Matkaohjelma Matkan emäntänä toimi kolmen diakoniasäätiön sairaalan johtajatar Madame Jocelyne Wullschleger. Matkan työskentelykieli oli ranska-englanti-suomi eli vierailun emännät ja isännät puhuivat ranskaa ja tulkki tulkkasi puheen englanniksi.

5 Matkaohjelma en francaise: Groupe des Finnois Mercredi 18 mars au vendredi 20 mars 2015 PROGRAMME 3 Mercredi 18 mars h 12h30 14h 16h 17h30 18h Accueil Présentation de la Fondation Diaconesses de Reuilly et de la Maison Médicale Jean XXIII Présentation de l Equipe Mobile de Soins Palliatifs (EMASP) Visite de l Etablissement Déjeuner Histoire des soins palliatifs Présentation de la Loi Léonetti encadrant la fin de vie Pause Réflexion éthique en soins palliatifs Fin des travaux Départ pour Lille en métro Ballade dans le Vieux Lille 20h Restaurant «L Assiette du Marché» Intervenants Isabelle Delplanque Jocelyne Wullschleger Docteur Françoise Chevillard Isabelle Delplanque Jocelyne Wullschleger Docteur Françoise Chevillard Docteur Françoise Chevillard Jocelyne Wullschleger Jeudi 19 mars h 11h30 Accueil Deux ateliers au choix : - Observation des soins en Unité de soins palliatifs - Temps d échange autour de la démarche palliative Gestion de la douleur et consultation douleur Intervenants Infirmières du Service Docteur Stanislas Velliet et Agnès Bizet, Infirmière Coordinatrice Docteur Jean-Pierre Corbinau

6 12h30 Déjeuner 14h30 Les «Fenêtres Qui Parlent» Lucie STRECK, Cadre de santé 16h Pause 17h30 18h 20h Le bénévolat à la Maison Médicale Fin des travaux Départ pour Lille en métro Ballade à Lille Restaurant «Aux Moules» Marilou Warin - Régine Dorp Michel Hetuin et Henriette Delbeque (Association OMEGA) Maurice Lallau - Aumônier Isabelle Delplanque 4 Vendredi 20 mars 2015 Départ de Lille pour Paris et Versailles Visiteur du Site des Diaconesses et du parc du Château de Versailles

7 Matkaohjelma suomeksi: Keskiviikko Klo 10:00 Reillyn Diakoniasäätiön ja Maison (Isabelle Delplanque ja Jocelyne Wullschleger) 5 Médicale Jean XXII -sairaalan esittely Liikkuva-/kotisaattohoito (EMASP), esittely (lääkäri Francoise Chevillard) Sairaalaan tutustuminen (Isabelle Delplanque ja Jocelyne Wullschleger) Klo 12:30 Lounas Klo 14:00 Palliatiivisen hoidon historia (lääkäri Francoise Chevillard) Palliatiiviseen hoitoon liittyvä lainsäädäntö (la Loi Léonetti) - esittely Klo 16:00 Tauko Palliatiivisen hoidon etiikka, ajatuksia ja heijastuksia (lääkäri Francoise Chevillard) Klo 17:30 Työskentely päättyy Lähtö metrolla Lilleen ja tutustuminen(kävelyretki) Lillen vanhaan kaupunkiin Isabelle Delplanquen seurassa. Klo 20:00 Illallinen L Assiette du Marche -ravintolassa

8 Torstai Klo 9:00 Kaksi työpajaa, valinnaiset 1. Tutustuminen palliatiiviseen hoitoon (lääkäri Stanislas Velliet, sairaanhoitaja Agnés Bizet ja muu sairaalan hoitohenkilökunta) 6 2. Keskustelua palliatiivisesta hoitotoimenpiteistä Klo 11:30 Klo 12:30 Klo 14:30 Klo 16:00 Kivun hallinta, kärsimys (lääkäri Jean-Pierre Corbinau) Lounas Puhuvat ikkunat (terveydenhuollon johtaja Lucie Streck) Tauko Vapaaehtoisuus Maison Medicale-sairaalassa (Marilou Warin, Regine Dorp, Michel Hetuin, Henriette Delbeque, Omega-yhdistys Maurice Lallau Aumonier) Klo 17:30 Klo 18:00 Klo 20:00 Työskentely päättyy Lähtö metrolla Lilleen (Isabelle Delplanque) Illallinen Aux Moules -ravintolassa

9 Perjantai Klo 7 8 Matka jatkuu kohti Versaillesia Versaillesilla tutustumme sisaryhteisöön ja Maison de Santé Claire Demeure - sairaalaan 7 Klo 15 Klo 19:00 Klo 23:00 Lähtö Charles de Gaullen lentokentälle Lento Helsinkiin Saapuminen Helsinkiin 4. Ensimmäinen päivä Lillessä Saavuimme Ranskaan Charles de Gaullen lentokentälle ennakkoaikataulun mukaisesti klo Lentokentältä jatkoimme junalla matkaa 250 km päähän Pohjois-Ranskan Lilleen, jonne saavuimme illalla ja majoituimme hotelli Campanile Lille Ouestiin, joka sijaitsee 10 minuutin kävelymatkanpäässä Maison Médicale Jean XXIII-sairaalasta aloitimme työskentelyn sairaalassa klo 10. Ensimmäisenä kuulimme diakoniasäätiön ja sairaalan esittelyn (johtajatar Jocelyne Wullschleger ja apulaisjohtajatar Isabelle Delplanque). Maison Médicale Jean XXIII-sairaala on avautunut nykyiselle paikalleen vuonna 2010, ja se on perustettu 1966 katolilaisten nunnien toimesta. Vuonna 2011 se liitettiin osaksi luterilaista Fondation des Diaconesses de Reuillyä. Sairaalassa on kolme osastoa: saattohoidon osasto (20 paikkaa), kuntoutusosasto ja osasto vegetatiivisessa tilassa olevia potilaita varten. Ranskassa sairaanhoidon henkilöstön koulutusrakenne on erilainen kuin Suomessa: sairaanhoitajien koulutus kestää kolme vuotta, mutta lähihoitajaa vastaavaa ammattia Ranskassa ei ole. Sen sijaan sairaaloissa työskentelee aide-soignant -hoitajia, joilla on vuoden koulutus eikä oikeutta esim. lääkehoitoon tai pistämiseen. Myös ranskalainen sosiaaliturvajärjestelmä eroaa merkittävästi suomalaisesta. Tämä perustuu Ranskassa pitkälti työssäkäyntiin ja sitä kautta itse määriteltävään sosiaalivakuutuksen määrään, joka vaikuttaa vakuutuksen kattavuuteen.

10 Seuraavaksi lääkäri Francoise Chevillard kertoi liikkuvasta saattohoidosta (EMASP), jonka tavoitteena on tukea ranskalaisen saattohoitolain toteutumista sairaaloissa ja laitoksissa sekä vaikuttamista terveydenhuollon rakenteisiin. EMASP jalkautuu potilaiden koteihin ja muihin terveydenhuollon yksiköihin antamaan tietoa ja tukea varsinaiselle henkilökunnalle toteuttaa saattohoitoa omissa yksiköissään. EMASP kouluttaa esim. simulaation avulla terveydenhuollon henkilökuntaa saattohoitoon; tärkeää on, että saattohoito potilaan ja tämän lähipiirin kanssa aloitetaan silloin, kun potilas on elossa se helpottaa kuolemasta selviytymistä. Ranskan valtio rahoittaa korvamerkityllä rahalla liikkuvan saattohoidon toiminnan. 8 Ennen lounasta pääsimme kiertämään sairaalaa ja sen osastoja.

11 Sairaala on uusi ja se näkyy kaikkialla: tilat on mietitty tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Sairaalassa on panostettu kulttuuriseen hyvinvointiin (paljolti vapaaehtoistyöntekijöiden avulla), sairaalan tavoitteena on kehittää vaihtoehtoisia kivunlievitysmuotoja, mistä kertoo mm. hyvinvointikupla (bulle bien-être), jossa potilaiden on mahdollista rentoutua esim. vesisängyssä tai saada hierontoja. Potilashuoneissa ikkunat ulottuvat maahan asti, mikä mahdollistaa sänkypotilaalle ulosnäkemisen. Tiloissa toteutetaan paljon kulttuurista virkistystoimintaa esim. muotinäytös, jossa esiteltiin petipotilaiden asuja, cd-levy, jolle on äänitetty erilaisia äänimaailmoja petipotilaita varten jne. Boîte aux maux oli meille suomalaisille uusi käytäntö: työntekijöiden tilassa on pahvilaatikko, johon työntekijä saa kirjoittaa kirjeen, mikäli joku asia hoitotai muussa työtilanteessa oli jäänyt häntä painamaan. Osastolla oli nimetty henkilö, joka lukee viestit ja päättää jatkotoimista. Näin työntekijä pystyy purkamaan, esim. vaikean kuoleman kohtaamisen tilanteen järjestelmän kautta. Kyseessä on siis eräänlainen laatikkotyönohjaus. 9 Palliatiivisen hoidon historiaa esitteli lääkäri Francoise Chevillard. Saattohoitoa ovat ensimmäisenä toteuttaneet Ranskassa uskonnolliset yhteisöt, kunnes 1987 perustettiin ensimmäinen saattohoitoyksikkö Ranskaan. Tänä päivänä ranskalaisessa saattohoidossa korostuu moniammatillisuus siitä puhuivat useat asiantuntijat. Saattohoidosta ja eutanasiasta keskustellaan paljon Ranskassa, aihe tuntui olevan puoluepolitiikassa näkyvästi esillä. Ranskaan on saatu ensimmäinen saattohoitolaki (la Loi Léonetti) vuonna Lain lähtökohtana oli selkiyttää saattohoidon ja eutanasian suhdetta. Matkamme aikana parlamentti äänesti lain muuttamisesta eutanasian sallivaksi, mutta esitys ei mennyt läpi; eli edelleenkin Ranskassa jatketaan saattohoidon kehittämistä ilman oikeutta eutanasiaan. Laki koskee aikuisia, jotka ovat elämänsä loppuvaiheessa, eivätkä ole onnettomuuden uhreja. Laki määrittää mm. lääkärille velvollisuuden informoida potilasta saattohoitomahdollisuudesta, potilaalle oikeuden kieltäytyä hoidosta, lääkärille kivunlievityspakon, korostaa velvollisuutta kunnioittaa potilaan arvokkuutta ja tukea potilaan läheisiä. Lain mukaan potilas voi valtuuttaa luottohenkilön (person of trust), joka vastaa potilaan puolesta tämän terveydentilasta, jos potilas ei siihen enää itse pysty. Laki määrää myös hoitotahdosta - noin 2 % ranskalaisista on tällä hetkellä hoitotahto kirjattuna. Jatkossa Ranskassa kehitetään järjestelmää, jossa hoitotahto merkitään KELA-korttiin, jolloin lääkäri tietää sen olemassaolosta. Laki määrittää myös sedaatiosta ja sen käyttämisestä saattohoidossa. Päivän lopuksi kuulimme palliatiivisen hoidon etiikasta lääkäri Francoise Chevillardilta. Maison Médicale Jean XXIII-sairaalassa on oma eettinen tiimi (G.R.E. Groupe de Réflexion Ethique), joka ottaa käsittelyyn sairaalan eettisiä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä ovat olleen esim. uskonnollisten tunnusten näkyminen sairaalassa tai yksittäisen potilaan hoitoon liittyvät kysymykset. Ryhmään kuuluvat mm. yksi sisar, lääkäreitä, hoitajia, psykologi, vapaaehtoistyöntekijöitä, fysioterapeutti, hallinnosta vastaavia toimihenkilöitä ja sairaalan johtajatar.

12 Nautimme illallisesta Lillen vanhassa keskustassa ja jatkoimme keskusteluja antoisan ja monipuolisen päivän herättämistä kysymyksistä paikallisten kanssa. 10

13 5. Toinen päivä Lillessä Tutustuimme palliatiiviseen hoitoon lääkäri Stanislas Vellietin, sairaanhoitaja Agnés Bizetin ja muun sairaalan hoitohenkilökunnan avustuksella. Osa seurueesta tutustui palliatiivisen hoidon osastoon ja osa keskusteli lääkärin kanssa palliatiivisista hoitotoimenpiteistä. 11 Saattohoito-osastolla työskentelee viisi kokoaikaista tai vakituista hoitajaa, muut ovat osa-aikaisia hoiva-avustajia. Yksi sairaanhoitaja työskentelee kussakin vuorossa ja neljä hoiva-avustajaa tulee töihin aamuvuoroon klo Seuraavaan vuoroon eli klo tulee vielä yksi sairaanhoitaja, joka vastaa päivän tulevista potilaista. Iltavuoro alkaa klo , johon tulee yksi sairaanhoitaja ja kaksi hoiva-avustajaa. Yövuorossa työskentelee kaksi työntekijää (sairaanhoitaja ja hoivaavustaja), jotka tulevat klo Työvuorot tehdään kalenterikuukausittain. Sairaalan tasolla (kolme osastoa), työskentelee yhteensä 20 sairaanhoitajaa ja 40 hoivaavustajaa. Saattohoito-osastolla on 20 vuodepaikkaa. Keskimääräinen hoitoaika on 12 päivää. Potilaita kuolee osastolla noin 200 vuodessa. Potilaiden yhtaikainen lukumäärä on noin 16, osasto on harvoin täysi. Osastolla työskentelee kaksi lääkäriä, kolme hoitajaa, neljä hoiva-avustajaa, osa-aikainen terapeutti, fysioterapeutti ja psykologi. Osastolla hoidetaan potilaita joilla on vaikeita oireita. Osastolla ollaan vähän aikaa, sillä palliatiivisessa hoidossa on katto : 16 päivää ja sen jälkeen etsitään muu hoitovaihtoehto. Osastolla hoidetaan sydän- ja verisuonisairaita, ALS-potilaita, AIDS-potilaita ja syöpäsairaita. Sairaalassa hoidetaan palliatiivisen hoidon potilaita ja saattohoitopotilaita. Tavoitteena on hoitaa kokonaisvaltaisesti henkinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen hoito. Ideologia on antaa kokonaisvaltaista hoitoa, eikä vain pelkkää lääkitystä. Palkatessaan hoitajia sairaalaan tulee kiinnittää huomiota hoitajan henkilökohtaisiin taitoihin kohdata ihminen. Työssä korostuu moniammatillinen tiimityö. Tärkeintä on olla potilaiden kanssa ja huolehtia myös esim. ruoasta, mitä potilas haluaa syödä, miten haluaa syödä jne. (tähän oma työryhmä ).

14 12 Aamupäivällä tutustuimme ja kävimme läpi vielä kivun hallintaan liittyviä kysymyksiä sekä kärsimyksen välttämiseen liittyviä seikkoja. Lääkäri Jean-Pierre Curbinau luennoi kivun hallinnasta. Kipu voi olla akuuttia, kroonista tai puhutaan lisäksi syöpäkivusta. Kipu voi liittyä monenlaiseen tilanteeseen esim. syöpään tai kuolemaan. Kipu voi olla fyysistä tai henkistäkin. On tärkeää muistaa, että jokainen ihminen reagoi erilailla kipuun, kivun kokeminen on sidoksissa siihen kontekstiin, jossa ihminen elää. Kivun tulkinnassa tulee ymmärtää ihmisen elinympäristö, historioineen ja kulttuureineen. Hoitavan tahon tulee ymmärtää toisen kokemusta kivusta, mikäli ymmärrystä ei synny, niin saattaa menettää linkin ihmiseen. Kivusta puhutaan, että kärsimys on moraalista kipua ja fyysinen kipu on kipua. Kivun hoidossa on haasteena toisen ihmisen kohtaaminen, koska kipua tuntevan kanssa tulee viettää aikaa ja oppia tuntemaan hänet. Kivun hoidossa pitää tutustua kipupotilaan elämään, perheeseen, työhön jne.

15 Kivun hoitaminen on hyvin henkilökohtaista. Yksi tärkeä elementti hoidossa on turvallinen rakkaus, jolla lievitetään emotionaalista kipua. Kipu kuuluu elämään ja kivun kanssa tulee opetella elämään (krooninen kipu). Palliatiivinen kivunhoito ajoittuu kahteen viimeiseen viikkoon. Ihminen kokee syntymän ja kuoleman välillä erilaisia kivun tuntemuksia omien kokemusten ja elämän kautta. Kipu elämässä tuo ihmisiä lähelle toisia. 13 Iltapäivällä osallistuimme toiminnallisen taideterapian toteuttamiseen. Tapahtuman nimi oli Puhuvat ikkunat. Terveydenhuollon johtaja Lucie Streck kertoi, että vuonna 2002 eräs Lillen asukasyhdistys keksi, että taiteilijat voivat esitellä omia taideteoksia kaupungin ikkunoissa. Tapahtuma sai paljon kannatusta Pohjois- Ranskassa. Tänä päivänä suosittuun tapahtumaan osallistuu eri järjestöjen, ryhmien, koululaisten ja opiskelijoiden työpajoja, jotka valitsevat taiteiden aiheet itse. Ikkunoita koristavat tuhannet taidekuvat, jotka houkuttelevat paikan päälle ihmisiä ympäri Ranskaa. Taidekuvat koristavat ikkunoita kolme viikkoa maalis-huhtikuun vaihteessa. Sairaalan työpajassa askartelimme taidetta, jossa aiheena oli mielenmaisema.

16 6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa Maison Medicale -sairaalan vapaaehtoistoiminnasta kertoivat Marilou Warin, Regine Dorp, Michel Hetuin ja Henriette Delbeque sekä Omegayhdistyksen Maurice Lallau-Aumonier. Sairaalassa työskentelee noin 30 vapaaehtoista työntekijä. Palliatiivisella osastolla vapaaehtoistyöhön osallistuu 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista). Vapaaehtoiset työskentelevät keskimäärin kerran viikossa yhden iltapäivän. Työnkierto toteutuu niin, että osastolla ollaan kaksi kuukautta. Kerran vuodessa kaikki vapaaehtoiset tapaavat ja kokoontuvat yhteen miettimään vapaaehtoistyötä ja kehittämään työskentelyä. 14 Vapaaehtoistyötä organisoi yksi nimetty henkilö ja vapaaehtoisten toimenkuvaan kuuluu käydä kertomassa esim. kouluilla vapaaehtoistyöstä. Vapaaehtoiset työskentelevät ihmisten kodeissa hoitaen arkipäivään kuuluvia asioita, keskustelevat, ulkoilevat jne. sekä osallistuvat osastolla myös pieniin avustaviin tehtäviin ja ujuttautuvat keskustelemaan potilaiden luokse. Vapaaehtoiseksi liittyessä henkilöllä on koe-aika (3 kk) tehtävään. Koeaikana henkilö toimii toisen vapaaehtoisen kanssa yhdessä ja kolmannen kuukauden jälkeen hän pääsee osaksi tiimiä. Vapaaehtoisilla on joka kuudes viikko tiimitapaaminen. Vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä henkilökunnan kanssa osastoilla. Joka kerta osastolle mennessään he tiedustelevat kenen potilaan luona voi vierailla. Vapaaehtoiset järjestävät sairaalan kappeliin vuosittain rauhallisen hetken, jossa muistellaan vuoden aikana kuolleita potilaita. Vapaaehtoisilla oli 2043 tapaamista vuonna Kouluttautuminen vapaaehtoistyöhön kestää jopa 2 vuotta, sillä henkilön on osattava vastata miksi haluaa mukaan vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistoimintaan liittyminen edellyttää vierailua psykologin luona ja kerran viikossa on kurssi. Vapaaehtoistyöntekijälle nimetään oma sairaala - aluksi kuitenkin kuljetaan kokeneen vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Kolmenlaista vapaaehtoistyötä toteutetaan kolmessa eri tiimissä. Yksi tiimi (Alfa) on spirituaalinen tuki, jota koordinoi 10 vapaaehtoistyöntekijää, 4 katolilaista, 3 protestanttista ja 1 sisar (nunna) sekä yksi pappi joka edustaa useampaa uskontokuntaa. Toinen tiimi on kulttuuritiimi, mikä järjestää monenlaista toimintaa. Kolmas tiimi (Omega) toimii puolipäivää viikossa osastoilla. Ryhmä on vanhin ja ei ole sitoutunut mihinkään

17 uskontoon. Vapaaehtoiset kertoivat, että useasti potilas ei enää pysty kommunikoimaan, joten he puhuvat paljon myös omaisten kanssa ja tukevat heitä. Usein vapaaehtoiset kohtaavat omaisia aivan arkipäiväisissä asioissa, mutta useasti vapaaehtoiselle kerrotaan paljon henkilökohtaisiakin asioita. Vapaaehtoinen auttaa potilasta tuntemaan itsensä edelleen osaksi maailman menoa. Potilas saattaa toisinaan avautuu paljonkin tunteistaan ja elämänkokemuksistaan. Seuraavalla tapaamisella potilas saattaa olla hiljaa, koska koki avautuneessa liikaa. Vapaaehtoiset löytyvät puskaradion kautta, mutta niiden hankkiminen on haasteellista ( uutta ja uutta), tällä hetkellä vuodessa koulutetaan noin 6-8 vapaaehtoistyöntekijää. 15 Iltamme jatkui illallisen merkeissä Lillen keskustassa ja Isabelle Delplanque toimi ryhmämme emäntänä. Illastimme Aux Moules ravintolassa, jossa jatkoimme keskustelua palliatiivisen hoidon eri näkökulmista. 7. Kolmas päivä Versaillesissa Kolmantena päivänä matkamme jatkui heti aamusta kohti Pariisia ja sieltä Versaillesiin, jossa tutustuimme sisaryhteisöön ja Maison de Santé Claire Demeure -sairaalaan. Versaillesissa osallistuimme sisaryhteisön hartaushetkeen ja tutustuimme heidän työskentelyynsä sairaalan alueella. Sairaalassa toteutetaan saattohoitoa lain puitteissa ja kehitetään edelleen vaihtoehtoisia kivunlievitys menetelmiä. Tutustuimme sairaalassa vegetatiivisten potilaiden osastoon, pitkäaikaissairaiden osastoon ja vanhusten osastoon, jossa hoidetaan myös kehitysvammaisia sekä palliatiivisen hoidon osastoon. Kävimme sairaala-apteekissa, jossa huolehditaan ja toimitetaan lääkkeiden jako kaikille sairaalan osastoille. Saattohoidon tutustumismatka oli monipuolinen. Sairaalan johto ja henkilökunta olivat meitä kohtaan hyvin vieraanvaraisia. Vierailumme eteen suunniteltu ohjelma ja siihen kuuluvat esitteet antoivat laaja-alaista täsmätietoa saattohoidon kehittämiseksi Päijät-Hämeessä. Seurueemme kävi vilkasta keskustelua suomeksi vierailun annista ja sisällöstä matkan aikana. Esitysmateriaalit oli käännetty englanniksi ja Ranskassa asuva englantilainen tulkki oli merkittävä apu vierailun onnistumiseksi: hän käänsi keskusteluitamme englanniksi ja ranskaksi molemmin puolin.

18 8. Kiitokset Hankematkamme oli onnistunut. Matkan ryhmähenki oli hyvä ja se auttoi osaltaan jaksamaan pitkät mutta kiinnostavat luentopäivät kielimuureista huolimatta. Hankematka antoi uutta sisältöä ja toteutusideoita Sielu ja mieli symposiumiin, joka järjestetään Lahden Wanhassa Walimossa hoitotyön henkilökunnalle ja saattohoidon vapaaehtoistyöntekijöille. 16 Haluamme kiittää seuraavia tahoja matkamme toteutumisesta: Uudenmaan ELY-keskus Diakoniasäätiön sairaalan johtajatar Madame Jocelyne Wullschleger Diakoniasäätiön sairaalan varajohtajatar Isabelle Delplanque Lääkäri Docteur Françoise Chevillard Lääkäri Stanislas Velliet Lääkäri Jean-Pierre Corbinau Terveydenhuollon johtaja Lucie Streck Sairaanhoitaja Agnés Bizet Sisar Benedicte Médicale Jean XXII sairaalan hoitohenkilökunta ja toimistotyöntekijöitä Vapaaehtoistyöntekijä Marilou Warin Vapaaehtoistyöntekijä Regine Dorp Vapaaehtoistyöntekijä Michel Hetuin Vapaaehtoistyöntekijä Henriette Delbeque, Vapaaehtoistyöntekijä Maurice Lallau-Aumonier Maison de Santé Claire Demeure sairaalan henkilökunta Les Diaconesses de Reuilly sisarkunta

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Eemeli Kemppainen Sähkö13L Lounais-Suomen ammattiopisto Novida Työssäoppimisjakso Ranskassa Lähdin kansainväliselle-työssäoppimisjaksolle Lauri Laivorannan

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA Perheterapeuttityöpari sairaanhoitaja Sinikka Mononen ja sairaanhoitaja Mikko Raudaskoski sairaanhoitaja Miia Pieviläinen

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

ITINERAIRE FINLANDE 2010 CNDB FORMATION ET NORD PAS DE CALAIS - PICARDIE

ITINERAIRE FINLANDE 2010 CNDB FORMATION ET NORD PAS DE CALAIS - PICARDIE ITINERAIRE FINLANDE 2010 PROGRAMME VERSION A 04-03-2010 MERCREDI 26 MAI PARIS 15H25 Départ de l aéroport de Roissy HELSINKI 19h15 Arrivée à l aéroport d Helsinki 20h15 Départ de l aéroport d Helsinki 21h05

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014 Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014 Sunnuntai 5.10.2014 17:50 Suora lento Ryanair FR1922 Tampere Frankfurt-Hahn 19:25 19:45 Matka 120 km

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

OPS -työskentely. Rehtoreiden talvipäivät Lehmonkärki. Rehtoreiden talvipäivät

OPS -työskentely. Rehtoreiden talvipäivät Lehmonkärki. Rehtoreiden talvipäivät OPS -työskentely Lehmonkärki Päivän OPS työskentelyn vaiheet I Vaihe: aamupäivä Ryhmätyöskentely aiheittain OPS työryhmän jäsen ohjaajana II Vaihe: iltapäivä lounaan jälkeen Learning cafe OPS työryhmän

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot