Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Seija Österberg Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintojohtaja Nimi Marja Kärkkäinen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tulevaisuuden ikärakenteen muutokset sekä julkisen talouden kiristyminen edellyttävät palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistuksia, jotta peruspalvelut pystytään takaamaan kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Suuret kunnat ja kuntien pakkoliitokset eivät kuitenkaan ole oikea keino ratkaista näitä. Haasteisiin voidaan vastata kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä ja tehostamalla Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kuntarajat eivät ole olennainen tekijä yhdyskuntarakenteen kannalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Väestökehityksen ja rakenteen merkitys on erilainen maan eri osissa. VarsinaisSuomessa tämä ei ole merkittävä tarkastelunäkökulma kokonaisuutta ajatellen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talousennusteet on laadittu menneiden vuosien perusteella, eikä niissä ole otettu huomioon kunnassa tehtyjä rakenteellisia uudistuksia ja niiden vaikutusta tulevina vuosina. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäyntialue muuttuu voimakkaasti, eikä se voi olla kuntarakennetta saneleva tekijä. Saavutettavuuteen vaikuttavat merkittävästi mm. alueen tiestö ja joukkoliikenteen järjestelyt. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta?

10 Palvelut on mahdollista järjestää kuntien yhteistoiminnassa silloin, kun omat resurssit eivät yksinään riitä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti ja jokaisella alueella on omat vahvuudet ja mahdollisuudet luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Suurissa kunnissa elinkeinopolitiikka on tutkitusti kankeampaa kuin pienemmissä kunnissa. Yritykset tarvitsevat nopeasti ratkaisuja myös kuntien puolelta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Esitetty selvitysalue on toiminnallisesti liian suuri. Työssäkäynti ei ole merkityksellinen palvelujen järjestämisen kannalta. Työpaikat muuttuvat, mutta kansalaiset tarvitsevat tietyt lähipalvelut tulevaisuudessakin kuntakoosta riippumatta Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Mynämäen kunnan oma väestötavoite, samoin kuin Turun seudun rakennemalli 35työssä esitetyt väestötavoitteet ovat Tilastokeskuksen arviota korkeammat. Väestörakenne ei Mynämäessä eikä Turun seudulla kokonaisuudessaan ole ratkaiseva tekijä kuntarakennetarkastelussa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Mynämäen kunta on vuoden 2007 kuntaliitoksen jälkeen tehostanut toimintojaan, uudistanut voimakkaasti palvelurakennettaan ja lisännyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Merkittävimmät uudistukset ovat ammattiopiston liittäminen Raision seudun koulutuskuntayhtymään vuoden 2010 alusta sekä vuoden 2011 alusta toimintansa aloittanut perusturvakuntayhtymä Akseli, johon Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kunnat ovat siirtäneet koko perusterveydenhuollon sekä vanhustenhuollon palvelut. Vuoden 2013 alusta kuntayhtymään siirtyvät myös vammaispalvelut ja muu sosiaalitoimi. Muutosten seurauksena kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on vuodesta 2007 vähentynyt 37,7 % (159 henkilöä). Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?

11 Mynämäki sijaitsee sen verran kaukana ydinkaupunkiseudusta, että yhdyskuntarakenne ei ole relevantti näkökulma kuntauudistuksen kannalta. Maaseutukunnassa kunnan omalla maapolitiikalla pystytään tarkoituksenmukaisesti ohjaamaan asumista, yritystoimintaa ja palvelujen sijoittumista elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Mynämäen kunnassa on erinomainen palvelutaso; sekä kunnalliset peruspalvelut että kaupalliset palvelut kattavat laajaalaisesti kuntalaisten päivittäisen asiointitarpeen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 60 % eli huomattavan korkea. Työpaikat ovat lukuisissa yrityksissä, joten yksittäisen yrityksen toimenpiteet eivät ratkaisevasti muuta työpaikkatilannetta. Maaseutu tarjoaa tulevaisuudessa lukuisia uudenlaisia elinkeinomahdollisuuksia yrittäjille. Tänä päivänä asuinpaikka valitaan omien kriteerien mukaan ja työmatkat pitenevät jatkuvasti. Kuntarajat eivät muuta työssäkäyntiä ja vähennä pendelöintiä muutoin kuin tilastoissa. Lasten ja ikäihmisten palvelut on järjestetty kattavasti omassa kunnassa sekä yhteistyössä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntien kanssa. Alueen joukkoliikenteen palvelut ovat tyydyttävät ja tietyt erityispalvelut ovat lähietäisyydellä Raisiossa ja Turussa kuntalaisten saavutettavissa. Kuntarajoilla ei ole tässäkään mielessä merkitystä. Ongelmallisin tekijä saavutettavuuden kannalta on valtatie 8:n heikko kunto ja välityskyky! Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Mynämäen kunta on jatkuvasti lisännyt ja on valmis edelleenkin lisäämään ja syventämään kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä palvelujen järjestämiseksi. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti ja jokaisella alueella on omat vahvuudet ja mahdollisuudet luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Suurissa kunnissa elinkeinopolitiikka on tutkitusti kankeampaa kuin pienemmissä kunnissa. Yritykset tarvitsevat nopeasti ratkaisuja myös kuntien puolelta. SYKE:n laskelmat uusituvan energian ja energian säästön potentiaalista tarjoavat elinkeinoelämälle ja innovaatioille hyvät edellytykset kehittyvälle kasvulle. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Esitetty selvitysalue on toiminnallisesti liian suuri. Työssäkäynti ei ole merkityksellinen palvelujen järjestämisen kannalta. Työpaikat muuttuvat, mutta kansalaiset tarvitsevat tietyt lähipalvelut tulevaisuudessakin kuntakoosta riippumatta. Lasten ja ikäihmisten palvelut on järjestetty kattavasti omassa kunnassa sekä yhteistyössä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntien kanssa.

12 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ennen kuntaliitoksia tulee selvittää kuntien yhteistoiminnan kehittämismahdollisuudet ja uudenlaiset palvelujen tuottamismallit Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

13 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys On mahdollinen, jos perustuu kuntien vapaaehtoisuuteen ja kunnat sen katsovat tarpeelliseksi. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei ole järkevä tapa toteuttaa uudistuksia. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtion tulee kaikissa tapauksissa taata lakisääteisten peruspalvelujen rahoitus. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kuntaliitokset, samoin kuin yhteistoiminnan käynnistäminen vaatii aina alussa ylimääräisiä kustannuksia, joten valtion tulee tukea sekä yhteistyötä että kuntaliitoksia. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Jos kannustaminen tarkoittaa, ettei kuntaliitosten vuoksi leikata kuntien valtionosuuksia, se on annatettavaa. Jos tarkoitus on valtionosuuksia vähentämällä pakottaa kuntia yhdistymään, se ei ole hyväksyttävää. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Palvelujen järjestämistä koskevia normeja on syytä tarkistaa, että palvelut on mahdollista tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti kunkin alueen omista lähtökohdista. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei ole tarkoituksenmukaista. Vapaaehtoisuus johtaa kestävämpiin tuloksiin. Muu, mikä?

14 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Aikatauluihin ei voi ottaa kantaa, ennen kuin mahdollisia yhteistyöselvityksiä on tehty ja niiden pohjalta tarkasteltu tilannetta Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntien vapaaehtoista yhteistyötä tulee tukea; asiantuntijaapua ja rahoitusta selvityksiin ja yhteistyön käynnistämiskustannuksiin Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Mynämäen kunta haluaa säilyä itsenäisenä kuntana. Vapaaehtoista yhteistyötä kuntien kesken on mahdollista lisätä ja syventää, mikäli sen kautta palvelut pystytään tuottamaan nykyistä paremmin asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kunta on määrätietoisesti toteuttanut merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja lisännyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Hyvää yhteistyötä tulee kehittää ja kannustaa kuntaliitoksen jälkeen on toteutettu Paraspuitelain edellyttämät ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalue (Raision seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä) ja perusturvakuntayhtymä Akseli. Mynämäki tekee laajaalaista yhteistyötä kuntien kanssa monenlaisissa palveluissa; mm. jätehuolto, jäteveden puhdistamo, ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu, maaseutuhallinto, elinkeinotoimi, kansalaisopisto, seutukirjasto jne. Mynämäen taloushallintoyksikkö tuottaa kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut myös perusturvakuntayhtymä Akselille ja palkkahallinnon palvelut Nousiaisten kunnalle. Uusia yhteistoiminnan muotoja selvitetään jatkuvasti Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaki on kunnan toimintaa säätelevä yleislaki. Sen uudistamistarve riippuu pitkälti siitä, millainen kuntien toimintaympäristö tulevaisuudessa on: kunnallista demokratiaa ja kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset sekä kuntataloutta ohjaavat säännökset.

15 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Tämäkin on sidoksissa tulevaisuuden kunta ja palvelurakenteeseen. Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia, jos niitä halutaan käyttää. Osallistumis ja vaikuttamismahdollisuudet pitää olla todellisia, jotta ne motivoisivat kuntalaisia osallistumaan. Turhaa ja päällekkäistä hallinnointia ja päätöksentekoa pitää välttää Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtion tulee osallistua lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen palvelutuotannon todellista kustannustasoa vastaavasti niin, että palvelut pystytään järjestämään tasavertaisesti eri kunnissa. Verotulojen tasausjärjestelmä tulee säilyttää, koska alueet ovat peruslähtökohdiltaan hyvin erilaisessa asemassa myös tulevaisuudessa Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Lakisääteisten palvelujen määrää ja tasoa tulee kokonaisuudessaan harkita muuttuvien olosuhteiden mukaan. On tarkkaan harkittava, mitä palveluja kunnat pystyvät yhteistoiminnassa järjestämään valtiota paremmin. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Valtion tulee taata realistista rahoituspohjaa lakisääteisten kuntapalvelujen järjestämiseen Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Virkamiestyöryhmän selvityksen julkaisemisen jälkeen kunnilla ei ole ollut riittävästi aikaa keskustella keskenään ja harkita tulevaisuuden vaihtoehtoja. Sen jälkeen, kun kuntien raportista antamat palautteet on käsitelty ja linjaukset sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakennetta sekä ammatillisen koulutuksen rakennetta koskevasta jatkotyöstä on selvillä, tulee kunnille antaa mahdollisuus uuteen lausuntokierrokseen. Mynämäen Yrittäjäyhdistys on kokouksessaan käsitellyt kuntarakenneselvitystä ja toteaa lausuntonaan, että yhtyy Mynämäen kunnan antamaan lausuntoon. Mynämäen kunta tiedostaa hyvin tulevaisuuden ikärakenteen muutokseen sekä valtion ja kuntien talouden kiristymiseen liittyvät haasteet. Massiiviset ylhäältä sanellut kuntaliitokset eivät kuitenkaan ole oikea keino hakea ratkaisua näihin ongelmiin. Virkamiestyöryhmän raportissa on kuvattu kuntien tilannetta alueittain käyttäen apuna tiettyjä taustamuuttujia. Tilastot menneestä ovat tosiasioita, mutta vuoteen 2030 ulottuvat ennusteet sisältävät paljon epävarmuutta. Näissä ennusteissa ei ole otettu huomioon kuntien toimintaa ja meneillään olevia kehittämishankkeita. Mm Paraspuitelain mukaiset sosiaali ja terveydenhuollon yhteistyöalueet sekä ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueet on juuri saatu muodostettua ja nyt pitäisi keskittyä uusien palvelujen kehittämiseen. Kuvattu Mynämäen väestökehitys ei myöskään vastaa Turun seudulla valmistelun loppuvaiheessa olevaan

16 rakennemalli 35 työhön kirjattuja kasvutavoitteita. Kuten raportissa todetaan, kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuuden ennusteet vaihtelevat kovasti maan eri osissa. Suurten kuntien tehokkuudesta ei ole mitään todellista näyttöä. Laitetaanko hyvin asiansa hoitaneet kunnat vastaamaan niiden kuntien ongelmista, jotka eivät ole tunnistaneet muutoksen tarvetta. Haasteellisin tilanne on kaupunkiseuduilla, missä kuntien toimintaympäristö, taloudelliset reunaehdot ja väestörakenne ovat hyvin erilaiset. Raportissa lähtökohtana on laajat kuntaliitokset, mutta sen sijaan olennaiseen asiaan, palvelurakenteen todelliseen uudistamiseen, ei raportissa löydy eväitä. Keskeisin huoli on, miten pystytään järjestämään peruspalvelut ja turvaamaan tasaarvoisesti lähipalvelut myös reunaalueilla asuvalle ikääntyvälle väestölle. Suurissa kunnissa talous ja tehokkuustavoitteet yleensä ajavat siihen, että palvelut keskitetään. Maaseudulla joukkoliikenteen palvelut heikkenevät tai loppuvat jopa kokonaan, joten keskittäminen lisää liikennettä ja on vastoin Mynämäen Suomen eturivin HINKUkuntana viime vuosina tärkeänä kokemaansa ilmastomyönteistä toimintaa. Ennen kuntarakenteeseen puuttumista olisi tärkeää selvittää valtion ja kuntien tehtävien jako ja rahoituspohja sekä mahdollisuudet palvelujen järjestämistä rajoittavien normien uudistamisen mahdollisuudet. Tällä hetkellä lainsäädäntö ja muut normit usein estävät palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kyseisen kunnan tai alueen lähtökohdista katsottuna. Erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat sekä toisen asteen koulutuksen rakennetta koskevat uudistukset mahdollistavat järkevän yhteistyön ja kustannustehokkaat palvelut. Mynämäen mielestä valmisteluaikataulu on ollut aivan liian kireä, eikä kunnilla ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa valmistelun etenemiseen. Epävarmuus on alkanut heijastua jo kuntien välisen yhteistyöhankkeiden etenemiseen ja kunnalliseen päätöksentekoon. Edellytämme, että syksyllä kunnille varataan toinen lausuntokierros sen jälkeen, kun elinvoimaisen kunnan kriteerit on päätetty ja sote palvelujen rakenteen uudistamisesta on saatu tietoa. Mynämäki tarvitsee selvityksiä ja laskelmia erilaisista palvelujen tehokkaista ja tarkoituksenmukaisista tuottamistavoista. Seutumme kunnat tarvitsivat aikaa yhdessä selvittää yhteistyön mahdollisuuksia. Jo tehtyä yhteistyötä tulee kunnioittaa ja pitää kehittämisen pohjana. Selvitykset tulee tehdä vapaaehtoisesti ja kuntien keskenään sopimalla tavalla. Mynämäen kunta asukkaat ja päättäjät haluaa säilyä itsenäisenä. Yhteistyötä tulee lisätä ja syventää edelleenkin ja siihen myös Mynämäen kunta on valmis.työryhmän esittämä SuurTurku ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu Mynämäen kannalta. Yhteistyön selvittäminen tulee lähteä kuntien omasta vapaasta halusta, ei ministeriön asettaman selvitysmiehen toimesta. Mynämäen kunta on tehnyt jo 2 kuntaliitosta; ensimmäisen vuonna 1977 ja viimeisimmän vuonna Viimeiset 5 vuotta kunta on määrätietoisesti uudistanut palvelurakenteita ja lisännyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Turun seutukunnassa on myös lukuisia kaikkia kuntia koskevia yhteistyömuotoja mm. seudullinen jätevedenpuhdistamo, seudullinen jätehuolto, yhteinen kehittämiskeskus ym. Lisäksi valmistelussa on suuri määrä merkittäviä hankkeita. Vuoden 2010 alussa Mynämäen oma ammatillinen opisto liittyi osaksi Raision seudun koulutuskuntayhtymää ja näin täytettiin Paraspuitelain ammatillisen opetuksen väestöpohjaa edellyttänyt vaatimus. Merkittävä uudistus oli 2011 alussa aloittanut perusturvakuntayhtymä Akseli, johon Mynämäki yhdessä naapureidensa Maskun ja Nousiaisten kanssa siirsi koko perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut. Vuoden 2013 alusta on kuntayhtymän vastuulle tarkoitus siirtää loput sosiaalitoimen palvelut. Kuntayhtymän väestöpohja on yli

17 asukasta. Uusi rakenne on muodostettu ja nyt olisi aika keskittyä palvelujen laatuun ja järjestämistapoihin. Hyvää kehityssuuntaa ei nyt tulisi keskeyttää. Yhteenvetona: Mynämäki haluaa pysyä itsenäisenä kuntana ja jatkaa yhteistyön kehittämistä, erityisesti SoTe yhteistyötä naapurikuntien kanssa Mynämäki on jo hyvin pitkän aikaa tehnyt toimenpiteitä, kuten kuntaliitos ja yhteistoimintaalue, joilla valmistaudumme tuleviin haasteisiin. Nyt olisi kunnallemme annettava aikaa saada näiden toimenpiteiden hyödyt näkyviin. Näitä yhteistyön hyötyjä ei selvityksen luvuissa ole lainkaan huomioitu, vaan laskelmat ovat "peruslinjaolettamia". Mynämäen kunnassa toteutettiin kuntalaiskysely, jossa 78,6 % vastanneista halusi Mynämäen pysyvän itsenäisenä kuntana ja kehittävän kuntien välistä yhteistyötä. Vastanneista 6,0 % halusi kunnan liittyvän suur Turkuun. Vastanneista 15,4 % esitti muita kuntaliitosvaihtoehtoja kuin suurturku.