OPINNÄYTETÖIDEN HUIPUT. BEST THESeS AWARDED. Opiskelijat vaikuttavat. Opiskelijapsykologi aloitti. Superlonin supernainen Superlon s Superwoman 14

Transkriptio

1 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS Opiskelijat vaikuttavat Students contribute to development 4 Opiskelijapsykologi aloitti Psychologist in Student Health Care 6 Superlonin supernainen Superlon s Superwoman 14 OPINNÄYTETÖIDEN HUIPUT BEST THESeS AWARDED

2 2 09 Sisällysluettelo Index 4 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS Pääkirjoitus Editorial Opiskelijat vaikuttavat ja luovat tulevaisuutta SAMK students contribute to university development 6 Opiskelijaterveydenhuolto vahvistui psykologilla Student health care services strengthened with a psychologist 8 8 Hyvinvointiteknologiassa sosiaali- ja terveysalan kasvatit ja insinöörit puhuvat samaa kieltä 10 As cultures meet, international relations deepen Column: Skills development centres on international aspects Kansainvälisyys osaamisen kehittämisen keskiössä Logistiikkaa vai logistiikkaa? Yhteistoteutukset karsivat päällekkäisyyksiä Raumalla Joint implementations weed out duplicate modules in Rauma 14 Tuija Vähänen on Superlonin supernainen Superlon s Superwoman 16 Mistä on opinnäytetöiden huiput tehty? Best theses awarded in annual competition Uutisia 16

3 Miksi vaivautua vaikuttamaan? TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho Opiskelijoilla on monia vaikutusmahdollisuuksia ammattikorkeakoulussa. Voi osallistua hallinnon ja kehittämisryhmien kautta tai, jos ei ole kokous- ja hallintotyyppiä, voi vaikuttaa antamalla palautetta saamastaan opetuksesta tai osallistumalla opetusministeriön ja SAMKin tekemiin opiskelijatutkimuksiin. Kaikella osallistumisella vaikutetaan ammattikorkeakoulun laadun kehittämiseen ja sitä kautta omaan ja tulevien opiskelijapolvien koulutuspohjaan. Mitä opiskelijat itse saavat siitä, että istuvat kokouksissa tai vastaavat kyselyihin? Tai toimivat uusien opiskelijoiden vertaisohjaajina? Miksi kannattaa vaivautua? Itselleni ei olisi tullut mieleenkään (silloin aikojen alussa) osallistua Turun yliopiston ylioppilaskunnan toimintaan. Jo pelkkä ylioppilaslehden lukeminen tuntui ajoittain ahdistavalta (ja kuivakkaalta). No, ajat ovat tietysti muuttuneet ja itsekin ajattelisin jo tänä päivänä toisin. Ehkä ammattikorkeakoulujen käytännönläheinen ote on omalta osaltaan madaltanut kynnystä. Oman henkilökohtaisen kehittymisen kannalta osallistumisella ja vaikuttamisella on tehtävänsä. Siinä oppii ja rutinoituu: neuvottelemaan, ottamaan kantaa, edistämään yhteisiä asioita, olemaan kriittinen, laajentamaan maailmankuvaansa. Kiteytettynä: oppii työelämävalmiuksia, joita monesti kerätään vasta vuosien mittaan opintojen jälkeen työpaikoilla. Luulisi myös työnantajien innostuvan tällaisesta elämän hallinnan otteesta. Vastavalmistuneet opiskelijat ovat sanoneet sanansa: opetus SAMKissa on asiantuntevaa ja korkeatasoista. Tästä on todisteena opetusministeriön OPALA-kyselytutkimuksen kärkisija. On syytä nostaa häntä pystyyn. Tämä on HYVÄ UUTINEN. Active participation brings many benefits Students at SAMK have many channels to influence. They can participate in several administrative and development groups, provide feedback on teaching and courses and respond to diverse student surveys. As a consequence, they can contribute to the quality development of SAMK, and eventually, affect their own as well as the education of future students. Active participation has clear benefits to the personal development of a student. He/she learns to negotiate, express opinions, promote common interests, be critical, widen outlook on life and world in other words, very vital skills needed in future working life. SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, Pori puh./tel (0) fax (0) PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Isoaho TOIMITUSKUNTA EDITORS Jenny Antonen Eeva-Leena Forma Anna-Liisa Montonen Inna Saarinen Elina Viitanen Katri Väkiparta KÄÄNNÖKSET TRANSLATIONS Arja Liikala TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design KANNEN KUVA COVER PHOTO Heidi Valtonen / Vida Design PAINOPAIKKA PRINT Painorauma Oy PAINOS CIRCULATION kpl SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED syyskuussa/in September OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUK- SET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN X

4 Opiskelijat ovat mukana hallituksessa ja kehittämisryhmissä TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen OPISKELIJAT VAIKUTTAVAT JA LUOVAT TULEVAISUUTTA Opiskelijakunta sammakko on opiskelijoiden virallinen taho vaikuttaa ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen ja opiskelijoiden aseman parantamiseen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuus alkaa hallinnosta lähtien. samkin sisäisessä hallituksessa on kaksi opiskelijaedustajaa. Vaikka opiskelijakunnalla on useita vaikuttajia, toiminta henkilöityy helposti näkyvimpään kaksikkoon. Pääsihteeri Juha Lamminen ajaa opiskelijakunnan asioita palkattuna edusmiehenä pitkäjänteisesti. Hallituksen puheenjohtajan paikka on vaihtuvampaa laatua, koska opiskelijoilla on taipumus valmistua. Tällä hetkellä puheen- KEHITTÄMISRYHMISSÄ MUKANA SAMKissa on parikymmentä kehittämistyöryhmää, joissa toimii noin sata henkilökuntaan kuuluvaa ja 20 opiskelijaa. Opiskelijat voivat valita työryhmäjäsenyytensä oman alansa tai kiinnostuksensa mukaan. Esimerkiksi viestintää opiskelevat edustavat viestinnän ja markkijohtajan nuijaa heiluttelee Joonas Laukkanen. SAMMAKON kansainvälisen asioiden vastaavasta puheenjohtajaksi siirtyneellä tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijalla on näköalapaikka koko Satakunnan korkeakoulukenttään: hän kuuluu myös Satakunnan korkeakoululaitoksen johtoryhmään. 4

5 Opiskelijakunta SAMMAKON pääsihteeri Juha Lamminen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Joonas Laukkanen katsovat tulevaisuuteen. Korkeakoulujen rakenneuudistuksessa SAMKia pitäisi kehittää SAMKina. noinnin kehittämisryhmässä, Lamminen kertoo. Opiskelijoiden toimintaa tukevia kehittämisryhmiä ovat mm. Opiskelijahyvinvoinnin kehittämisryhmä ja SAMK SAMMAK- KO -työryhmä. Opetussisältöihin opiskelijat pääsevät vaikuttamaan antamalla lausuntoja valmisteilla olevista opetussuunnitelmista ja osallistumalla koulutustoimikunnan työskentelyyn. TASAVERTAISUUDEN PUOLESTA SAMMAKON tavoitteena on, että opiskelijoiden olosuhteet olisivat tasavertaiset eri puolella SAMKia ja kaikilla paikkakunnilla. Lammisen mukaan asiassa on edetty hyvään suuntaan. Ovathan yhtenevät toimintatavat keskeisen huomion kohteena SAMKin laadunhallintajärjestelmässä. Päätöksenteko pitää pysyä Satakunnassa ja SAMKin säilyä vahvana ja isona ammattikorkeakouluna, miehet miettivät. SAMK students contribute to university development The students in the Satakunta University of Applied Sciences can influence the quality and development of education at SAMK e.g. by providing feedback on courses and by answering to diverse surveys. The official trustee of the students is the student union SAMMAKKO which has its representatives in the board of the University, in many development groups and committees. SAMK YKKÖNEN OPETUKSEN LAADUSSA Valmistuville ammattikorkeakouluopiskelijoille Opiskelijoilta kerätään palautetta säännöllisesti tehdään vuosittain opetusministeriön organisoima kysely, jossa selvitetään muun muassa Koko opiskelijakuntaa koskevat tutkimus- myös SAMKin omassa opiskelijakyselyssä. opiskelijoiden käsitystä omassa ammattikorkeakoulussa annetun opetuksen laadusta. saatujen vastausten kanssa. tulokset ovat samoilla linjoilla valmistuneilta SAMK on jo vuosia ollut parhaiden ammattikorkeakoulujen joukossa. Enemmistö opiskelijoista on tyytyväisiä opetuksen laatuun, ohjaus- ja neuvontapalveluihin, harjoitteluun liittyvään ohjaukseen sekä Viimeksi tehdyssä tutkimuksessa SAMK rankattiin Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi opetustilojen, välineiden ja laitteiden ajantasaisuuteen, kertoo tutkimuksista vastaava opetuksen asiantuntevuudessa ja korkeatasoisuudessa. SAMKin sisällä tyytyväisimpiä opiskelun laatuun ovat olleet tekniikan kehitysjohtaja Päivi Jaatinen. opiskelijat. Juha Lamminen, Chief Secretary of the Union and Joonas Laukkanen, chairman of the student s board are especially satisfied with the fact that the students studying in different degree programmes and on various locations are now more equal when the ways to operate have become more consistent based on internal quality work. According to a research done by Ministry of Education and addressed to graduates from the Finnish universities of applied sciences, SAMK is in terms of professionalism and level of education the best university of applied sciences in Finland. 5

6 Psykologi tukee opiskelijaa löytämään omia selviytymiskeinojaan Opiskeluterveydenhuolto VAhvistui psykologilla Odotettu opiskelijapsykologi Hanna Niemi hahmottaa kevään ajan tulevaa työkenttäänsä samkissa. Syksyksi selviää, missä palveluita tarjotaan. Henkilöstöltä ja opiskelijoilta Niemi on kuullut runsaasti odotuksia: vastaanottoa opiskelijoille, tukea opettajatutoreille, hyvinvointiasioiden kehittämistä ja osallistumista kriisiryhmään. TEKSTI TEXT: Tuula Ruusunen KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen 6

7 On hienoa päästä vaikuttamaan omaan työnkuvaansa, sanoo Niemi. Työn rajaaminen ei ole helppoa naiselle, joka mielellään tarttuu kaikkeen kiinnostavaan. Yksi psykologi suuressa ammattikorkeakoulussa on vähän. Hanna Niemi on aiemmalta ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Ennen SAMKia hän on työskennellyt mm. koulupsykologina Kokkolassa ja Porissa. Niemi odottaa innokkaasti työskentelyä nuorten aikuisten kanssa. Koulupsykologin työ oli enemmän tutkimustyyppistä, kun taas opiskelijapsykologin työ on tuen antamista keskusteluin. TÄYSI-IKÄISET NUORET VASTA MATKALLA AIKUISUUTEEN Opiskelijoiden ongelmat voivat liittyä aikuistumisikävaiheeseen ja itsenäistymiseen. Opinnoissa on haasteita, ja elämään kuuluu myös sairautta, surua ja kriisejä. Nykyyhteiskunta on vaativa. Sille ovat ominaista kiire ja suorituskeskeisyys. Työn ja opiskelun yhdistäminen on haasteellista, Hanna Niemi kuvaa. Psykologi tukee opiskelijaa löytämään omia selviytymiskeinojaan. Vaikka nuoret ovat täysi-ikäisiä, he ovat vasta matkalla kohti aikuisuutta, korostaa myös opiskeluterveydenhoitaja Eija Kiiskinen. Osa nuorten mielenterveysongelmista on terve reaktio yhteiskunnan ongelmiin, osa taas keinottomuutta hallita tilannetta. Opiskeluterveydenhoitajat ovat psykologin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Porin sosiaalija terveysalan opetuspisteessä työskentelevään Eija Kiiskiseen tutustuessaan Hanna Niemi sai perspektiiviä opiskeluterveydenhuoltoon yli 22 vuoden ajalta. Sairaanhoito-oppilaitoksen aikana aloittanut Kiiskinen on nähnyt opiskelumaailman monet muutokset luvulla ongelmat liittyivät usein seksuaalisuuteen, käytiin läpi sukupuolitauti- ja aborttiasioita, ja alkoholi- ja mielenterveysongelmiakin oli luvulla esiin nousivat työturvallisuusasiat, MRSA-bakteeri, neulanpistotapaturmat ja luki-vaikeudet luvulla esimerkiksi ongelmien taustalla oleva vanhempien alkoholismi on uskallettu ottaa esiin. Mielenterveysongelmia on ollut aina, mutta avun hakemisen kynnys on madaltunut ja asioista puhutaan avoimemmin, Eija Kiiskinen painottaa. Opiskeluterveydenhoitaja Eija Kiiskinen (vas.) on havainnut opiskelijoilla ongelmia, jotka eivät ole sairauksia, mutta kaipaavat selvittämistä keskustelemalla. Hän on mielissään, että jatkossa opiskelijat voivat päästä keskustelemaan opiskelijapsykologi Hanna Niemen kanssa asioista, joissa terveydenhoitajan resurssit ja taidot eivät välttämättä riitä. Nykyopiskelijat ovat yhteistyökykyisiä, esiintymistaitoisia, osaavat ottaa toiset huomioon ja pitää puoliaan. Sosiaali- ja terveysalalla opiskeltavat aiheet saattavat nostaa pintaan opiskelijalle kipeitä asioita. Voidakseen kehittyä auttajaksi ihmisen pitää kohdata omaan elämäänsä liittyneet vaikeat asiat. Niiden käsittelyssä psykologi voisi olla apuna, Kiiskinen sanoo. Olen nähnyt paljon vaivaa päästäkseni vähällä, naurahtaa Kiiskinen. Hän on raivannut asiakastyölle aikaa organisoimalla rutiineita kekseliäästi. Työnohjaajakoulutus on vahvistanut ammattitaitoa. Tukirankaa toimintaansa Kiiskinen on löytänyt filosofiasta ja kirjallisuudesta. Hän on innostunut dialogisuudesta tutustuttuaan sorrettujen pedagogiikkaan. SAMK on hänelle näköalapaikka nuoruuteen ja terveydenhuoltoalaan, ja koulun kirjastossa on uusin tieto. Student health care services strengthened with a psycholo- GISt Hanna Niemi, SAMK s student psychologist, is facing a lot of hopes and expectations in her new job: student counselling, support to teacher tutors, development of welfare issues and participation in the crisis management group. Students may have problems with becoming independent, responsible adults. Studying is often very challenging and, at the same time, there may also be diseases, sorrow or crises in personal life. My job is to support and assist students in finding their own ways and methods to get along in life, describes Hanna Niemi. Today s modern society is demanding, performance-orientated and full of hurryscurry. It is quite challenging to combine work and study. Student health care nurses are important partners to Hanna. When getting to know Eija Kiiskinen, who has been employed in the Faculty of Social Services and Health Care Pori for more than 22 years, Hanna could get a good perspective into student health care services. There have always been also mental health disorders among the students, but today it seems to be a lot easier to ask for help. These matters are discussed more openly, Kiiskinen emphasises. Modern students are very cooperative, good speakers, considerate towards other people and assertive. 7

8 Hyvinvointiteknologiassa sosiaali- ja terveysalan kasvatit ja insinöörit puhuvat samaa kieltä TEKSTI ja kuvat TEXT and photos: Anna-Liisa Montonen Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmalla alkaa olla perinteitä Satakunnan ammattikorkeakoulussa. koulutusohjelmasta on valmistunut jo neljä ryhmää ja viides ryhmä aloitti 15 opiskelijan voimin tammikuussa Vuosien varrella on tehty kovasti työtä, että insinöörit ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saadaan keskustelemaan saman pöydän ääreen. Nyt alkaneella opintojaksolla käytössä on uusi sisältö ja toteutustapa, kertoo opintojakson koulutusohjelmavastaava Andrew Sirkka sosiaali- ja terveysalalta. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman idea on moniammatillisen näkökulman luominen ja toimialojen välisen keskustelun syntyminen. Uudella toteutustavalla tarkoitetaankin sitä, että kaikki toiminnot ovat nyt yhteisiä. SAMAA KIELTÄ, ERI KOULUTUSOHJELMAA Tammikuussa hyvinvointiteknologian opinnot aloittaneet fysioterapeutti Kari Löytökorpi ja insinööri Carita Laine puhuvat koulutusohjelman tarpeen puolesta. Keskustelua syntyy oitis kahvikupposten äärellä ja eri näkökulmia pohditaan aiheen parissa. Carita ja Kari myöntävät, että koulutusohjelma ei herätä kovin paljon intohimoja ulkopuolisten parissa ja sen sisällöstä kysel- 8

9 Carita Laine ja Kari Löytökorpi aloittivat hyvinvointiteknologian opinnot tammikuussa. Molemmat ovat olleet tyytyväisiä opintojen mielekkyyteen: Aikaa saisi kulumaan tämän opiskeluun niin paljon kuin haluaisi, he tuumaavat. läänkin usein. Heille kuitenkin opiskelun salat ovat jo avautuneet. Nyt kun aiheeseen on perehtynyt, huomaa, että hyvinvointiteknologiaa on joka puolella, aloittaa Carita. Toisaalta aihe laittaa pohtimaan, miksi kaikki hyvinvointiteknologian välineet ovat edelleen melko raakileita, vaikka esimerkiksi väestön vanhenemisen myötä tällaisia palveluja tarvittaisiin ehdottomasti. Myös Kari näkee hyvinvointiteknologian koulutusohjelman tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Opintojen kokonaisuus on todella laaja ja puolen vuoden opiskelun jälkeen silmät ovat vasta auenneet mahdollisuuksille. Vaikka koulutus onkin pitkälti asiantuntijuuskoulutusta eikä tuotekehittelyä, mahdollistaa se kuitenkin innovaatioiden syntymistä. Caritan ja Karin kokemuksen mukaan opintojen painopiste on enemmän sosiaali- ja terveysalan alueella. Kyseessä on kuitenkin ihmisen hoito vastaan teknologia, painottaa Kari. Etiikka onkin noussut merkittäväksi teemaksi opintojaksolla. YMMÄRRYSTÄ VUOROVAIKUTUKSEN KAUTTA Carita ja Kari kokevat saaneensa opintojaksolla aikaan hyviä keskusteluja, joissa erilaisista lähtökulmista syntyneet näkemykset eivät riitele keskenään. Kun kyseessä ovat sekä laitteet, että ihmiset, avautuu eteen mahdollisuuksien kirjo, opiskelijat toteavat. Aiemmat hyvinvointiteknologian ryhmät ovat olleet tyytyväisiä poikkialaisesta lähestymistavasta. Toisaalta jos asiaa tarkastellaan vaikka insinöörin näkökulmasta niin kyllä se insinöörikin on tutustunut sosiaali- ja terveyspalveluihin, joskin asiakkaan näkökulmasta, toteaa tekniikan ja merenkulun koulutusjohtaja Sirpa Sandelin. Vastaavasti sairaanhoitaja käyttää työssään erilaisia teknisiä laitteita. Vuorovaikutuksesta syntyvä hyöty on ilmeinen, sillä opiskelijat ovat kertoneet oman ajattelutavan muuntumisesta opintojakson aikana sosiaali- ja terveysalan opiskelijat oppivat insinööreiltä ja päinvastoin. Hankkeissa, joissa nämä kaksi alaa kohtaavat, on syytä olla mukana molempien alojen edustajat, jolloin tämä ohjelma antaa valmiudet puhua samaa kieltä toisen ammattialan edustajan kanssa, tiivistää Sandelin. Ryhmämme on todella hyvä! Tähän koulutusohjelmaan hakevat varmasti tietynlaiset ihmiset; kyseenalaistavat, sosiaaliset ja vahvan motivaation omaavat, painottavat molemmat. LISÄARVOA TYöELÄMÄÄN Suuri osa koulutuksesta järjestetään verkkoopetuksena Moodlen kautta, jossa opiskelijat käyvät keskustelua säännöllisesti. Lähiopetuskerrat ovat seminaarityylisiä, joissa luennoitsijat tai opiskelijat esittävät omia ideoitaan ja mielipiteitään, joita myöhemmin puretaan sekaryhmissä. Opintoja on tarkoitus viedä eteenpäin hankkimalla lisäarvoa aiempaan ammattiin ja jo opintojen alkuvaiheessa aloitetaan oppinäytetyön suunnittelu työelämälähtöisen ajattelun pohjalta. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä monissa eri tehtävissä. Aiemmista ryhmistä valmistuneet työskentelevät muun muassa tutkimus- ja kehittämistehtävissä tai projektinhallintaan liittyvissä tehtävissä, luettelee Sirkka. Valmistuneet opiskelijat ovatkin saaneet omissa organisaatioissaan vaativampia tehtäviä ja usein esimerkiksi sairaanhoitajat työskentelevät kehittämistehtävissä, joissa hoitotyöhön tuodaan tietoteknisiä ratkaisuja. Caritan ja Karin mielestä opintojaksolla voisi olla enemmän kontaktitunteja ja osa opinnoista voitaisiin suorittaa englanniksi. Aikaa tähän saisi kulumaan niin paljon kuin haluasi. Muutosta kuitenkin tapahtuu, halusimme tai emme, ja edelleen tehdään paljon keksintöjä jotka eivät toimi. Tämä taas nostaa kynnystä ottaa tekniikka käyttöön. Sarkaa tällä alalla on siis vielä jäljellä, mutta hyvä niin. FAKTA Koulutusohjelma alkoi v Yhteensä 4 ryhmää aloittanut Valmistunut: 13 sosiaali- ja terveysalalta, 6 insinööritaustaista Seuraa hakuja netissä: 9

10 As cultures meet, international relations deepen TEKSTI TEXT: Maarit Gratschew According to Friederike, Tanja and Maika, some of the German students, the most interesting thing during the week has been the company visit to Oras. They saw an interesting presentation of the company, which they thought was the highlight of the week so far. What they hoped to do in Finland was to get to know a bit about Finnish culture. They also enjoyed the reception given by the Mayor of Rauma. 10 SAMK received some visitors from the German Fachhochscule Ludwigshafen for a week in April. A group of German master s degree students met the Finnish master s students of Business Management and Entrepreneurship (BME), in Rauma. The main goal of the visit was to give the German and Finnish students the chance to share their experiences, hear different views, and broaden their horizons. A long friendship leads to success The programme of the week was based on the requests and interests of the master s degree students and the staff at Ludwigshafen. The schedule mostly consisted of lectures and company visits. The lectures covered subjects like company culture in multicultural companies and its effect on the personnel of the company. The idea for the visit came up already before I started here, explains Dr Anne Vihakara, Coordinator of the BME Degree Programme. Now that SAMK also had its own BME group, something which had already been ongoing in Germany for a number of years, it was time to get together for a week in Finland. According to professor Rainer Busch from Fachhochscule Ludwigshafen, their institution has been cooperating with SAMK on different levels for over 15 years. A study group from Finland visited us in Ludwigshafen in The Finns had a chance to get in touch with German companies and their staff in the same way that we are doing now here in Finland, says Busch. Many of our students have never been to Finland, so it s very interesting and different for them, he continues. The German students degree programme includes an intensive week abroad, and selecting a suitable destination country. Professor Busch suggested that the group should travel to Finland because cooperation between SAMK and Ludwigshafen has been excellent and continuous. In fact, we are already discussing our next project together, tells Vihakara. This week will not be one of a kind, because the students seem very pleased with it. In addition to SAMK, Ludwigshafen has very close links to China. We actually have a Chinese student with us here in Finland. In fact, next year we might even be going to China for a trip like this, says Busch. The most important thing is to get to know the environment in other countries and to get a taste of the academic atmosphere. THE RANge OF INTERNATIONAL ACTIVITY WIDENS There might also be cooperation of another kind ahead. Like Ludwigshafen, SAMK is focusing on international activities in China. Cooperation with China would involve other areas in addition to the BME programme. A visit to another country is being planned for our BME students too - we only have to decide where to go. Germany and Saint Petersburg are certainly places to consider, says Vihakara. Today, cooperation can obviously be carried out also without travelling. Virtual Classroom is a tool which enables shared online lectures with foreign partners all over the world. Satakunta University of Applied Sciences, Fachhochscule Ludwigshafen and the Chinese University of Fuzhou are all already using Virtual Classroom.

11 Skills development centres on international aspects TEKSTI TEXT: Development Manager/kehittämispäällikkö Jonna Šmrha The closer the summer, the MOre we talk about international matters in the Faculty OF Business and Culture. popular topics FOr discussion in meetings and coffee breaks are Englishconducted degree programmes, which will increase next autumn, and the growing number OF international students. This in mind, we also need to enhance international skills OF our staff. Management and Entrepreneurship (BME) käynnistyi vuonna Kun näihin tietoihin lisätään opiskeluvaihdot ja ulkomailla suoritettavat työharjoittelut, opettaja- ja henkilökuntavaihdot sekä kansainvälistä kärkeä olevat tutkimushankkeet, on helppo ymmärtää kuinka merkittävä tekijä kansainvälisyys työssämme on. International operations have been an essential part of the Faculty of Business and Culture for years already. We have two Bachelor Degree Programmes conducted in English. In addition, Business Management and Entrepreneurship (BME), our first international Degree Programme leading to Master s degree, started in When we still add student exchanges, training periods abroad, exchange of lecturers and other staff as well as top-quality research projects, it is easy to understand how significant international skills are in our operations. Our brand-new English Degree Programme leading to Bachelor s degree is Innovative Business Services (IBS) which will start in autumn. With new incoming foreign students it is essential to pay more attention to international skills of our staff. Skills development is strongly emphasized in our new knowledge strategy in which enhanced international skills are among our top priorities in We have placed special focus on improved knowledge of foreign languages and multicultural communications. Both our own and external specialists have and will be benefited in reaching this goal. Though we have increasing possibilities for further education, the fact is, however, that the best way to learn is through personal experience. There are lots of chances to cooperate with our partner universities and student groups, allowing us to train how to behave in different cultures and to improve our language proficiency. As a good example it is worth mentioning the staff of Business and Culture Rauma who are completely at ease with their international students. They have had their English-language Degree Programme, International Business and Marketing Logistics, for more than 10 years and it has definitely borne fruit. Now it is up to us to draw from their experiences. Development Manager is in charge of skills development of the Faculty of Business and Culture. She has been closely involved in planning training which will increase international skills of the staff. KanSAInvälISyys OSAAmISen kehittämisen keskiössä Kansainvälinen toiminta on ollut osa Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan arkea jo pitkään. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavia englanninkielisiä koulutusohjelmia on kaksi ja ensimmäinen ylempään AMK-tutkintoon johtava kansainvälinen koulutusohjelma, Business Uusin englanninkielinen koulutusohjelma Innovative Business Services (IBS) käynnistyy syksyllä. Kansainvälisten opiskelijoiden tehdessä tuloaan Liiketoiminta ja kulttuuri Porin kampukselle myös henkilökunnan kansainvälisyysvalmiuksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Osaamisen kehittämistä tukee alkuvuodesta valmistunut toimialan uusi osaamisstrategia, jonka tavoitteista juuri kansainvälisyysosaamisen lisääminen on nostettu yhdeksi vuoden 2009 painopistealueeksi. Kehittämistoiminnan keskiöön on käytännössä nostettu kielitaitovalmiudet ja kulttuurienvälinen viestintä. Kouluttautumismahdollisuuksien lisääntymisestä huolimatta voidaan todeta, että kv-taitojen oppiminen edistyy eniten omakohtaisten kokemusten kautta. Lukuisat yhteistyömahdollisuudet partnerikorkeakoulujen ja opiskeluryhmien kanssa antavat henkilökunnalle parhaan mahdollisen tavan oppia eri kulttuureissa toimimista ja vahvistaa työssään tarvittavaa kielitaitoa. Hyvänä esimerkkinä asiasta toimii Liiketoiminta Rauman henkilökunta, joka on kuin kotonaan kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. International Business and Marketing Logistics -koulutusohjelma on tehnyt tehtävänsä yli 10 vuotisen historiansa aikana ja niistä kokemuksista meidän muiden on nyt hyvä ammentaa. 11

12 Logistiikkaa vai logistiikkaa? Yhteistoteutukset karsivat päällekkäisyyksiä Raumalla TEKSTI TEXT: Tuuli Heervä, markkinoinnin ja viestinnän opiskelija KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen SAMKin liiketoiminnan ja tekniikan kampukset Raumalla lyövät yhteistyön kättä entistä tiukemmin. Sen sijaan, että kumpikin tarjoaisi OMille opiskelijoilleen jokaisen kurssin itse, on päällekkäisyyksiä karsittu ja opiskelijoille tarjotaan yhteismoduuleja. EnsiMMäinen toteutus on takanapäin. 12 Liiketoiminnan logistiikan ja logistiikan koulutusohjelmissa järjestettiin syksyllä ensimmäinen yhteinen perusopintojen moduuli Yrityksen perusprosessit. Siihen osallistui kolmisenkymmentä opiskelijaa, suunnilleen saman verran kummastakin koulutusohjelmasta. Opetuksesta vastasi neljä opettajaa liiketoiminnan ja kaksi tekniikan puolelta. Opetus toteutettiin liiketoiminnan tiloissa ja siinä käytettiin ongelmaperustaista (Problem Based Learning, PBL) oppimistapaa. MONENLAISTA OPPIA Moduuliin osallistuneet opettajat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä toteutukseen, joskin hiomisen paikkojakin löytyi. Lukujärjestysten yhteensovittaminen ei sujunut ongelmitta, mutta kun vaikeat kohdat nyt on löydetty, niihinkään ei kompastuta seuraavalla kerralla, kertovat liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmavastaava Ari Vahteristo ja lehtori Riitta Numminen.

13 Vasemmalla: Opetukseen löytyy ideoita niin nykyisistä datavirroista kuin 1960-luvun opetushärvelistä, toteavat yhteismoduulin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleet koulutusohjelmavastaava Ari Vahteristo (vas.) ja lehtorit Tapio Pirkanaho, Riitta Numminen ja Tero Tuomi. Lehtori Arto Keskinen sekä tekniikan puolelta koulutusohjelmavastaava Riitta Tempakka ja harjoitteluinsinööri Jukka Salomaa olivat kuvaushetkellä ideoita toteuttamassa. Oikealla: Yhteiset opinnot lähentävät tekniikan ja liiketoiminnan opiskelijoita Raumalla. Alkuhankaluuksia aiheutti myös se, että käytössä ollut PBL-oppimistyyli ei ollut ennestään tuttu tekniikan opiskelijoille. Toisaalta juuri PBL, kun se kerran oli opittu, saa opettajilta myös kiitosta. Moduulissa opettaneen tekniikan koulutusohjelmavastaavan Riitta Tempakan mukaan uudet opiskelijat harjaantuivat sitä kautta nopeasti tiedon etsintään ja tulosten raportointiin. Lehtori Tapio Pirkanaho liiketoiminnasta nostaa esiin yhteismoduulin antina sen, että opiskelijat ymmärtävät sekä liiketoiminnan että tekniikan tärkeyden yrityksen prosesseissa. Ne eivät ole irrallisia asioita, vaan toisiaan täydentäviä yhteistyön osia. Asian oivaltaminen karsii turhia kuiluja myöhemmistä työelämän tilanteista. OPISKELIJAN SILMIN Myös opiskelijoita puhutti paljon käytetty PBL-opetusmenetelmä. Yhteismoduulin hyvänä puolena taas oli ilman muuta uusiin ihmisiin tutustuminen. Raja-aitoja kaatui. Opiskelijat pitävät yhteismoduulia pääosin hyvänä kokemuksena, kunhan kaikille annetaan tarpeellinen perehdytys ennen toteutuksen alkua. Lähtisin ihan hyvillä mielin uuteen yhteistoteutukseen, vakuuttaa liiketoiminnan logistiikkaa opiskeleva Katri Halme. Lisää yhteistä on luvassa muun muassa kuljetuksiin ja materiaalin hallintaan liittyen. FAKTA Liiketoiminnan logistiikka Liiketoiminta Rauma Aloituspaikkoja: 20 Tutkintonimike: tradenomi Logistiikka Tekniikka ja merenkulku Rauma Aloituspaikkoja: 25 Tutkintonimike: insinööri (AMK) JOInt implementations weed out duplicate modules in Rauma The Faculties of Business and Technology in Rauma weed out duplications and offer joint modules to the students of business logistics and logistics. The lecturers are mainly satisfied with the first implementation. Some problems arose with reconciling teaching timetables and with a different style of learning. Main advantages have been born networks and the students increased understanding of the complementary roles of business and technology in enterprises. Part of the students considered the new system of learning a bit odd but otherwise the joint module was regarded as a good experience. More joint modules will be arranged when the new curriculum progresses. 13

14 SUOMALAISET ALIARVIOIVAT VALITETTAVAN USEIN OMAT KYKYNSÄ ja OSAAMISENSA. 14 Tuija Vähänen on Tuija Vähänen testaa muun muassa Superlonpatjojen paloturvallisuutta. Nämä merimiehille tarkoitetut patjat eivät pala lainkaan. Superlonin supernainen TEKSTI TEXT: Marika Pöyri KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen

15 Supernaiselle on kaikki mahdollista myös se, että päätyy filosofian maisterina insinööriksi. Supernainen tekee myös supertekoja: täydentää työnsä ohessa osaamistaan samkin Yritysjuridiikan erikoistumisopinnoissa sekä oikeustradenomiopinnoissa, käy hakemassa uusia tuulia Perjantain Huiput -seminaareista ja on mukana perustamassa työterveyspalveluja tuottavaa yritystä. Tuija Vähänen työskentelee Raumalla laatuinsinöörinä Superlon Oy:ssa, joka valmistaa nimensä mukaisesti superlonia: patjoja ja pehmusteita. Harva tietää, että Superlon ei ole yleisnimitys vaahtomuovipatjoille vaan se on menestyvä tuotemerkki. Superlonille on käynyt kuten aikanaan esimerkiksi monoille ja kännykälle. OPISKELU SAMKISSA VIE ETEENPÄIN Tuijalle ammatillinen kehittyminen on erittäin tärkeää: Eteenpäin täytyy mennä koko ajan. Tuija kertoo myös kouluttautuvansa ahkerasti. SAMKin järjestämät koulutukset ovat lähellä. Perheellinen, työssäkäyvä ihminen ei niin vain Helsinkiin ehdi lähteä. Tuija sanoo yllättyneensä positiivisesti SAMKin koulutusten tasosta. SAMK järjestää asiantuntevaa ja laadukasta koulutusta. Myös keskustelut eri aloilta tulevien opiskelutoverien kanssa antaa uudenlaista näkökulmaa omaan tekemiseen työssä. Monista opiskelutovereista on tullut hyviä ystäviäni. Koulutuksesta pitää olla oikeasti hyötyä työnantajalle, silloin koulutuksiin on mahdollista käyttää myös työaikaa. Yritysjuridiikan erikoistumisopinnoista ja oikeustradenomitutkinnosta Tuija on hakenut tietoa laatuasioihin liittyviin oikeudellisiin muutoksiin sekä sopimusoikeusasioihin. Vaikka opiskelu vaatii, se myös antaa. Opiskelu on tavoitteellista toimintaa, ja ihmisellä pitää mielestäni aina olla tavoitteita. Tuija Vähäselle ammatillinen kehittyminen on tärkeää. Ahkeran kouluttautujan onneksi SAMKin palvelut ovat lähellä. Työn ILO TIVOLI SATSAA TYöTERVEYSPALVELUJEN LAATUUN Lama ei Tuija Vähästä lannista. Hän on tuore yrittäjä ja työterveyshuoltoa tarjoavan yrityksen osakas. Työn ilo Tivoli Oy:n suunnitelmissa on pystyttää työterveyspalveluja tarjoava yritys pääkaupunkiseudulle. Perustetussa yrityksessä Tuijan tehtävänä on kehittää työterveyspalveluiden laatuprosesseja. Yritykset satsaavat työterveyshuoltoon taantumasta huolimatta, koska suuret ikäluokat ovat todella niitä suuria ikäluokkia. Ikäluokan poistuminen työmarkkinoilta on jo alkanut. Työterveyskulut ovat ennakoitavissa olevia kuluja. Asiakkaan pitää myös tietää, mitä ja minkälaista palvelua maksetulla rahalla saa. VAATIMATTOMUUS EI KAUNISTA KETÄÄN Tuijalta ei riitä ymmärrystä suomalaiselle vaatimattomuutta arvostavalle perinteelle. Hänen mottonsa on: korkealle ja kovaa, mutta ehdottomasti muita louk- Superlon s Superwoman Tuija Vähänen works as a Quality Engineer at Superlon Oy which manufactures mattresses and furniture couch cushions in Rauma. In addition to work, she is an enthusiastic student. Currently Tuija is improving her professional skills at SAMK in both specialisation studies for business law and degree studies for jurisprudence and she is an eager participant in SAMK s Friday seminars. What s even more, Tuija is engaged in establishing as a business partner a new enterprise offering occupational health services. The new enterprise is called Työn Ilo Tivoli and it will be located in the metropolitan area. FAKTA Ammatillisia erikoistumisopintoja ja Perjantain Huiput -seminaareja järjestää SAMKin Täydennyskoulutuskeskus. Katso ajankohtaiset haut ja seminaarit netistä: kaamatta. Suomalaiset aliarvioivat valitettavan usein omat kykynsä ja osaamisensa. Vaatimattomuus ei ole hyve nykypäivän työmarkkinoilla. Se meidän suomalaisten pitäisi jo vähitellen oppia globaalissa markkinataloudessa. Tuijan haaveena ei silti ole suuri johtajuus. Enemminkin hän haluaa olla Sirkka Hämäläisen kaltainen vaikuttaja. Hämäläisellä on vaikutusmahdollisuuksia asiantuntijana, mutta hän ei ole liikaa esillä eikä lööpeissä, Tuija napauttaa. Tuija näkeekin itsensä tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä vaikuttamassa esimerkiksi ympäristöasioihin. Tuija Vähänen on todellinen supernainen, jonka energisyyttä ja positiivista suhtautumista kaikkeen ympäröivään ei voi kuin ihailla. Mutta mistä tämä kaikki energia tulee? Minulla on kaikkeen tekemiseeni palo, motivaatio, joka vie eteenpäin. Lisäksi aika perheen ja liikunnan parissa auttavat jaksamaan kiireisemmässäkin arjessa. 15

16 Best theses awarded in annual competition Finnish universities of applied sciences arrange annually national Thesis Competition. The purpose of the competition is to increase public awareness of degree programmes and special features of the universities. One goal is also to enhance the quality of the theses and to strengthen thesis culture in general. A total of 173 theses were sent to the Thesis 2008 Competition. Two theses from the Satakunta University of Applied Sciences, made by Marjo-Riitta Sarmet and Harri Nuora, were awarded. The thesis of Marjo- Riitta Sarmet deals with Development of operational process, Case Kela s school transportation subsidy. Harri Nuora studied in his thesis Guidelines and regulations for dimensioning closed piping systems. Mistä on opinnäytetöiden huiput tehty? TEKSTI TEXT: Eeva-Leena Forma ja Inna Saarinen KUVAT PHOTOS: Liisa Jokinen, Inna Saarinen ja futureimagebank.com Omasta työstä aihe voitokkaaseen opinnäytteeseen Asiakassihteeri Marjo Sarmet on tehnyt Rauman Kelassa pitkäaikaisen työuran, pian 20 vuotta. Hän valmistui viime kesänä tradenomiksi ja sai tänä keväänä opinnäytetyöllään palkinnon valtakunnallisessa Thesis-kilpailussa. Aihe voitokkaaseen työhön löytyi helposti Sarmetin tehtävistä, joihin kuuluvat erityisesti koulumatka- ja opintotuet. Muutama vuosi sitten Kelassa keskitettiin vähemmän käytettyjä etuuksia. Länsirannikon vakuutuspiiriin siirrettiin koulumatkatukien käsittely koko Satakunnan alueella. Aiempaa toimintaprosessia oli muutettava, Sarmet kertoo. Hän kehitti opinnäytetyössään koulumatkatukien yhteistä käsittelyprosessia. Lopuksi hän teki yhteistyötahoille seurantakyselyn. Muutoksen läpiviennistä saatiin mittareiden mukaan hyvät kokemukset ja tavoitteet saavutettiin. Sarmet on iloinen Thesis-kilpailun voitosta, mutta se yllätti hänet täysin. Tämähän on ihan perustyötäni, hän sanoo vaatimattomasti. KOULUTUKSESTA TIEDON LISÄKSI YSTÄVIÄ Sinnikäs opiskelija on suorittanut työn ohessa kela-tutkinnon ja opiskeli datanomiksi ennen tradenomintutkintoa. SAMKissa karttuivat erityisesti kielitaito ja organisointikyky. Aikuisopiskelusta on ollut hyötyä työssäni. Toisaalta työkokemuksesta tuli opintoihin jäntevyyttä, hän pohtii. Tietopuolen lisäksi Marjo Sarmet sai opintojen kuluessa hyviä ystäviä. Kuuden naisen porukalla tavataan vieläkin sään- 16

17 nöllisen epäsäännöllisesti. Yksi opiskelutovereista on jo vuosi sitten aloittanut jatko-opinnot. Sarmet puolestaan aikoo vähän hengähtää. Vaikkei hän vielä lupaa aloittaa uusia opintoja, mitään ei ole suljettu pois. Ylempi tutkinto siintelee Sarmetin mielessä joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston puolella. Tietysti myös kotiväen mielipidettä uusiin opintoihin täytyy kysellä. Vaikka kotiväki on kyllä aina suhtautunut positiivisesti opiskeluuni, Sarmet lisää. OPINNÄYTETYöSSÄ YHDISTYY AIEMMIN OPITTU Harri Nuora valmistui insinööriksi (AMK) vuonna Alkukesällä 2007 löytyi yritys, jonne opinnäytetyö tehtiin. AX-LVI Oy:n Urpo Koivulalla oli ehdotus opinnäytetyöni aiheeksi. Minulla oli jo aiemmin hyviä kokemuksia yrityksestä, toteaa Nuora. Meidän kannaltamme työllä oli merkittävä uutuusarvo. Saimme käyttöömme työkalut, jotka ottavat kattavasti huomioon suunnittelijan työssä putkisuunnitteluun liittyvät muuttujat ja niiden päivitettävyyden. Erityisen tyytyväisiä olemme työn tekniseen tasoon. Työssä on käsitelty mitoitukseen liittyviä fysikaalisia kaavoja ja laskentamenetelmiä ammattitaitoisesti. Myös työn kustannustietoisuus on erittäin korkealla tasolla, toteaa Koivula. Työn tilaaja AX-LVI Oy tekee monipuolista suunnittelua julkis-, asuin- ja liikerakentamisen sektoreille sekä teollisuudelle. Verkostojen mitoittamiseen tullaan varmasti tulevaisuudessa kiinnittämään enemmän huomioita sekä jatkuvasti kallistuvien putkimateriaalien myötä että energianäkökulmasta, toteaa Harri Nuora opinnäytetyönsä tuloksia arvioidessaan. Insinöörikoulutukseen Harri Nuora tuli ylioppilaspohjalta. Takana oli usean vuoden kokemus oman perheen LVI-alan yrityksessä. Nyt tavoitteena on valmistua diplomiinsinööriksi parin vuoden sisällä ja palata sitten työhön perheyritykseen. Opinnäytetyötä tehdessäni perehdyin tutkimusaiheeseen perusteellisesti. Siitä on ollut hyötyä nykyisessä opiskelussani ja työssä, toteaa Nuora. Thesis-menestyminen merkitsee paljon, kilpailuun osallistuvien töiden taso on korkea. Tuntuu hyvältä, kun kova työnteko palkitaan. Menestymisen takana on myös vahva energiatekniikan osaaminen ja opetus koulutusohjelmassani. Työssä yhdistyy kaikki aiemmin opittu ja opittua tietoa pääsee hyvin soveltamaan. Minulla oli insinööritoimiston antama ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvittiin kaikkea jo opittua ja vähän vielä uuttakin osaamista. Opinnäytetyö on hyvä aloitus työelämään siirtymiselle, työssä kommunikoidaan useiden ihmisten kanssa ja sovelletaan useita osaamisen alueita. Opinnäytetyö tehtiin tamperelaiselle Insinööritoimisto AX-LVI Oy:lle, jonka toimitusjohtaja Urpo Koivula kuvaa työn tuloksia korkeatasoisiksi. Insinööri (AMK) Harri Nuora arvostaa saamaansa koulutusta ja on tyytyväinen, kun kova työ palkittiin Thesis-kilpailussa. ThESIS-KILPAILUSSA PALKITAAN VUOSITTAIN ANSIOKKAITA OPINNäYTETÖITä Thesis on ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu. Sen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulututkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden erityispiirteitä. Kilpailun tavoitteena on myös kehittää töiden laatua sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria. Thesis kilpailuun osallistui 173 työtä. Satakunnan ammattikorkeakoulusta palkittiin Marjo-Riitta Sarmetin ja Harri Nuoran opinnäytetyöt. Tradenomi Marjo-Riitta Sarmetin työn Toimintaprosessin kehittäminen, Case Kelan koulumatkatuki ohjasi yliopettaja Eila Heinonen. Insinööri (AMK) Harri Nuoran työ oli nimeltään Suljettujen putkiverkostojen mitoitusperusteiden tarkastelu ja sen ohjasi yliopettaja Esa Sandberg. 17

18 Uutisia News INHIMILLISEN VIRHEEN SYYNÄ USEIN VÄÄRIN YMMÄRTÄMINEN Merenkulun englannin kielen standardeja kehitellyt kansainvälinen MarTEL-ryhmä kokoontui äskettäin Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulun toimipisteessä. TEKSTI ja kuva: Kirsi Uola Merenkulun englannin kielen osaamisen tasoja määrittäviä standardeja ja niihin liittyviä testejä on pohdittu kaksivuotisessa ja loppusuoralle päässeessä Maritime Test of English Language -hankkeessa, jonka kansainvälinen työryhmä kokoontui Raumalla. MarTEL:n keskeinen tavoite on poistaa sellaisia merenkulun turvallisuusriskejä, jotka johtuvat kielestä. Merellä on tapahtunut paljon onnettomuuksia, kun ei ole ymmärretty, mitä toinen sanoo, ryhmän suomalaisjäsen, SAMKin merikapteeniopiskelija Johanna Pöyhönen toteaa. Hanketta johtavan turkkilaisen professori Reza Ziaratin mukaan merenkulussa ilmenevien inhimillisten virheiden taustalla on useimmiten kommunikointiin liittyviä väärinymmärryksiä. Ne ovat suurempi onnettomuuksien syy kuin laitteiden tekniset viat. Väärin ymmärtäminen voi johtua väärin kuulemisesta: We are sinking. What are you thinking about? Myös käsitteet voidaan ymmärtää väärin: What is your position? Second mate. Seuraava keskustelu käytiin VTS:n ja laivan välillä. VTS: Ship X, ship X, ship X, this is VTS, VTS, VTS. Please give me your present position. X: I am on the bridge. Merenkulun fraasit sisältävää SMCP:tä (Standard Marine Communication Phrases) on käytetty hankkeessa pohjana, mutta lisäksi laajennetaan osaamisen vaatimuksia. Standardeja on kehitetty määrittelemään, miten merenkulkijoiden yleensä pitää osata kommunikoida englannin kielellä ja mitä merenkulun opiskelijoiden pitää tietää missäkin vaiheessa opintoja. On tehty myös esimerkkioppitunteja, joissa ylitetään kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n minimivaatimukset. Idea on kyetä määrittelemään standardit, mitä merenkulkijan on hallittava englannin kielellä ja miten kyettävä kommunikoimaan. Mitään osaamistasoa kuvaavia standardeja ei ole aiemmin ollut, ja nyt pyritään saamaan aikaan yhdenmukaisuutta. Testeissä on eritasoisia, ja niihin kaikkiin sisältyy puhumisen, ymmärtämisen ja kirjoittamisen taitojen osoittaminen. Hanke on esitelty IMO:ssa, jonka odotetaan vievän asiaa eteenpäin maailmanlaajuisesti. MERENKULUN AVOIMET OVET VETIVÄT VÄKEÄ Pelastautumislautassa toimimista esittelivät merikapteeniopiskelijat Ville Hoikkala (vas.) ja Pekka Heikkinen. TEKSTI ja kuva: Kirsi Uola Merenkulkualan koulutuksesta kiinnostuneita nuoria ja vanhempaakin väkeä saatiin runsaasti vierailulle Rauman Suojanmäen tiloihin huhtikuisena lauantaina. Avoimien ovien päivässä kerrottiin koulutuksesta ja pidettiin erilaisia koulutukseen liittyviä näytöksiä simulaattorien käytöstä merestä pelastau- tumiseen, tähtien perusteella navigointiin ja spleissaukseen. Osa nuorista tutustujista oli jo valinnut merenkulkualan omaksi koulutussuunnakseen. Näin mm. forssalainen Eero Pulli, joka hakee merenkulkualan insinöörin koulutukseen. Maskulaiset Sinikka ja Juha Malho hakivat tietoja poikansa Veli-Matin kaavailemasta, myös meri-insinöörin koulutuksesta. Turkulainen Mikko Paananen pohti vielä kahta merialan vaihtoehtoa: hakeako merikapteeni- vai insinööripuolelle. Koulutusjohtaja Heikki Koivisto esitteli erityisesti merenkulkualan insinöörin koulutusta, jonka sisällöstä on usein epäselvyyttä. Alalta saadun tutkinnon ja määrätyn työkokemuksen jälkeen saa ylikonemestarin pätevyyden. Jos haluaa opintoihinsa lisäpaketin maalaitoksista, voi aikanaan hakeutua esim. voimaloihin tai energialaitoksille töihin. Työllisyys on joka tapauksessa taattu. SAMK MUKANA SUOMI- AREENALLA TEKSTI: Sari Kahri SAMKin opiskelijat ovat neljättä kertaa mukana Porissa heinäkuussa järjestettävän SuomiAreenan toteutuksessa. 4 5 viestinnän opiskelijaa muodostavat kaksi kuvausryhmää taltioimaan keskusteluja 2 4 eri tapahtumapaikalta. Opiskelijat tuottavat kuvausmateriaalia mtv3. fi-sivustolle joko suorana tai nauhoituksina. Viime vuonna yhtä opiskelijoiden taltioimaa keskustelua kävi internetissä katsomassa surffailijaa, Liiketoiminta ja kulttuuri Porin T&K-koordinaattori Petri Martikkala kertoo. Martikkala vastaa yhteistyön toimivuudesta ja siitä, että opiskelijat hoitavat heille annetut tehtävät. Opiskelijat toimivat ammattilaisten joukossa osallistuen mm. joka-aamuiseen

19 palaveriin, jossa käydään läpi ennalta sovitut kuvaussuunnitelmat ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Kaikkiaan tapahtuman kuvauksesta, toimituksesta ja tekniikasta Porissa vastaa henkeä. Opiskelijat saavat kallisarvoisen kokemuksen lisäksi työstään opintopisteitä, vaivanpalkkaa sekä kutsun tutustumaan MTV3:n toimintaan Pasilaan. Joillekin onnekkaille kokemus on poikinut jopa opinnäytetyön toimeksiannon. SuomiAreena Porissa , SUOMEN KULTTUURIRAHASTO TUKEE VEDOS-HANKETTA Porkkala ja Holm ovat suunnitelleet käyttävänsä apurahan mm. Lontoon ja sen ympäristön, Ranskan ja Saksan museoiden historiallisten ja vaihtoehtoisten valokuva- ja grafiikanvedosten kokoelmiin tutustumiseen. Koska aiomme myös julkaista vaihtoehtovedostuksen historiaa ja nykyaikaista työskentelyä käsittelevän oppaan kuvataiteilijoille, koemme, että meille kuuluu historiallisesti ja taiteellisesti arvokkaimpien alkuperäisten teosten tutkiminen ja arviointi, Jalo Porkkala perustelee. Vedos-tutkimushanke kuuluu SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan T&Ktoiminnan keihäänkärkiin ja myös SAMK on suunnannut resursseja tutkimuksen tukemiseen. Lue lisää Vedos-hankkeesta vedos.samk.fi MATO VALTONEN SAMKiN PERJANTAIN HUIPUISSA viihdetaitelijana mutta myös menestyvänä liikemiehenä. Valtosen mukaan luova tiimi ei ole koiravaljakko, joka juoksee samaan suuntaan ohjaksissa, joissa kontrolloiva johtaminen on tappanut autonomian. Tiimille on annettava tilaa. Tilan antaminen tarkoittaa, että kaikilla on oikeus esittää uusia ideoita. Kaikki ideat eivät tietenkään voi toteutua, mutta kaikkia pitää arvostaa. Innostava työilmapiiri syntyy, kun pomolla on pää pilvissä, mutta jalat tukevasti maassa. Johtajan ei pitäisi koskaan luopua suurista unelmista. Sana mahdoton pitäisi poistaa kokonaan sanakirjasta, Valtonen napauttaa. Puna-armeijan kuoron tuomista Suomeen ja maailmankiertueelle Leningrad Cowboysin kanssa voi pitää esimerkkinä mahdolliseksi tulleesta mahdottomasta tehtävästä. Automaatio valtaa KOMENTOSILTAA Jalo Porkkala: Seiska, kolmivärinen kumipaino TEKSTI: Sari Kahri Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuvataiteen opettaja Jalo Porkkalalle ja lehtori Pirkko Holmille euron apurahan Vedos-tutkimushankkeen Euroopan opintomatkoihin. Porkkala ja Holm ovat harvoja, jotka tutkivat ja opettavat vaihtoehtoisia vedostusmenetelmiä valokuvauksessa ja taidegrafiikassa Suomessa ja tiettävästi tässä laajuudessa myös Euroopassa. Vuonna 2008 SAMKissa järjestettiin Suomessa ja Euroopassa ainutlaatuiset vaihtoehtoisten vedostustekniikoiden erikoistumisopinnot kuvataiteilijoille ja valokuvaajille. Tutkimuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää päästä näkemään ja arvioimaan alkuperäisiä taideteoksia, Mitkään valokuvajäljennökset tai painotuotteet eivät tee oikeutta alkuperäisille teoksille eivätkä voi korvata niitä, Pirkko Holm kertoo. TEKSTI: Marika Pöyri Hyvän pomon pää on pilvissä, mutta jalat maassa, sanoo Mato Valtonen. Valtonen on tanssinut tähtien kanssa, toiminut Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehenä, keikkaillut Neuvostoliiton puna-armeijan kuoron kanssa, näytellyt Kaurismäen elokuvissa sekä menestynyt ja kaatunut toimitusjohtajana. Perjantaina Mato Valtonen puhuu SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksen Perjantain Huiput -seminaarissa hyvän pomon ominaisuuksista. Valtonen pitää pomon tärkeimpänä tehtävänä puhaltaa yritykseen luova henki, joka vetää osaajia ja pitää heidät talossa. Valtonen on itse esimerkki siitä, kuinka luovuuden mahdollistava ympäristö vaikuttaa. Tästä todisteena hänellä on mittava ura TEKSTI ja kuva: Kirsi Uola Merenkulkualan turvallisuuden asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta kokoontui Raumalle merenkulun toimipisteen järjestämään Bridge tapahtumaan. Esitelmissä todettiin lukuisat vaarat, mutta toisaalta korostettiin vaarojen tiedostamisen ja niihin varautumisen myös olevan arjen työtä. Komentosilta-automaation laajeneminen on saksalaisen tekniikan tohtori Volker Köhlerin mukaan johtanut siihen, että komentosillan perustehtävät kuten laivan ohjailu tai lastin valvonta muuttuvat. Sama käyttäjä voi joutua käyttämään erilaisia sovelluksia ja tekemään havainnot pelkästään tietokonenäytöiltä. Työ muuttuu yhä enemmän valvonnaksi ja monitoroinniksi, hän kertoi. 19

20 Uutisia News 2 09 Intensiivikurssi Pietarissa antoi eväitä TULEVAISUUTEEN Suomalais-venäläistä yhteistyötä on edistetty intensiivikurssin myötä Pietarissa. Kuvassa vas. Alexander Poliakov Pietarin teknillisestä yliopistosta (markkinointi), Mikel Garant (TAMK, juridiikka), Taina Huhtinen (SAMK, taloushallinto), Maija Kärnä (PIRAMK, kv-kauppa) ja Heikki Holma (SEAMK, markkinointi). TEKSTI: Jatta Salmi Liiketoiminta Huittinen edusti SAMKia keväällä Pietarissa FIRST-intensiivikurssilla, jossa opiskelijat opiskelivat suomalais-venäläisissä sekaryhmissä. Aiheina oivat mm. yrityksen perustaminen, markkinointi, bisneskulttuuri, talous- ja rahoitusmarkkinatilanne. Lisäksi ohjelmassa oli luennoitsijoita sekä yritysvierailuja. Opetuskielenä toimi englanti, mutta myös venäjää sai käyttää arkipäivän toimissa. Venäläisenä partnerina intensiiviviikolla toimi Pietarin teknillinen yliopisto. Suomesta mukana oli SAMKin lisäksi seitsemän eri korkeakoulua mm. Turusta, Tampereelta ja Seinäjoelta. Taloushallinnon lehtori Taina Huhtisella on kokemusta venäläisestä kulttuurista ja opiskelusta omien opiskelu- ja opettajavaihtojen myötä. Hän kannustaakin opiskelijoita rohkeasti hakemaan vaihto-opiskelijaksi esim. juuri Pietariin. Opiskelijoiden kannattaa miettiä kieliopinnoissaan myös venäjän kielen valintaa. Opiskeluun ja kulttuuriin voi tutustua erinomaisesti opiskelu- ja harjoitteluvaihdon myötä. Kurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Hyvien kokemuksien myötä seuraava kurssi on suunnitteilla heti ensi vuodeksi. Vierailu on jo poikinut yhden työharjoittelupaikan Pietarissa toimivasta yrityksestä puhumattakaan opiskelijoiden luomista ystävyyssuhteista. Huittisten kampuksen opiskelijat Birgitta Mäkelä ja Laura Heikkonen olivat oikein tyytyväisiä kokemukseen. Pietarista jäi kummallekin positiivinen kuva ja matka opetti paljon Venäjän liikeelämästä ja toi rohkeutta lähteä ulkomaille. Lisätietoja FIRST-ohjelmasta AURINKOENERGIASTA LIIKETOIMINTAA TEKSTI ja kuva: Ann-Christine Wahl Tekes-seminaari suomalaisesta aurinkoenergiaosaamisesta järjestettiin SAMKissa toukokuussa. Aurinkoenergiasta liiketoimintaa -seminaari liittyi Tekesin uuteen Uusiutuva energia-ohjelman suunnitteluun. Asiantuntijapuheenvuoroissa käsiteltiin mm. suomalaisen aurinkoenergia-alan kotimaisia ja kansainvälisiä näkymiä. Teemojen käsittely jatkui iltapäivän workshopeissa. Seminaarissa oli mukana 60 aurinkoenergia-alan asiantuntijaa ja yrittäjää. aurinkoista KESÄÄ! Seuraava Agora-lehti ilmestyy syyskuussa 2009.