Marraskuu JHL 865 Julkaisija: Vantaan JHL ry 865 Taitto Marko Heinonen ja Nina Uskola

Transkriptio

1 Marraskuu JHL 865 Julkaisija: Vantaan JHL ry 865 Taitto Marko Heinonen ja Nina Uskola

2 Terveisiä JHL:n liiton hallituksesta! Viime kevät ja tämä syksy ovat olleet liittohallituksessa kiireellistä aikaa. Meitä on paljon puhuttanut sote-uudistus ja kuntaliitokset, eläkelaki sekä kuntien palveluiden yksityistäminen ja liikelaitostaminen. Sote-palveluiden uudistamisessa on monta epäkohtaa, joihin liittomme on ottanut kantaa. Yksi merkittävä on henkilöstön palvelusuhdeturva, joka on nyt jäänyt lain ulkopuolelle. Kuntaliitoksissa palvelusuhdeturva on useimmiten määritelty kolmeksi tai viideksi vuodeksi. Jos palvelusuhdeturvaa ei saada lakiin, niin henkilöstö jää ilman suojaa ja turvaa työpaikkojen säilymisestä. Lain on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2015, jolloin kuntayhtymät ja sote-alueet lähtevät suunnittelemaan tulevaa palveluverkostoa ja tuottajaorganisaatiota. Palvelut tuotetaan vahvasti kuntien omana tai kuntayhtymien työnä, joka on hyvä asia näin työntekijän näkökulmasta. Uudet sote-alueet aloittavat vuoden 2017 alusta. Niin sote-uudistuksessa kuin kuntaliitoksissakin vaativina haasteina ovat työnvaativuuden arviointi ja palkkaharmonisointi. Kuntien palveluiden uudelleen järjestäminen, kuntien erilaiset palvelutasot, jo tehdyt taloudelliset investoinnit, käytetyt henkilöstöresurssit ja erilaiset työkulttuurit eivät ole helppo palapeli kasattavaksi. Tässä vaiheessa edunvalvonta ja yhteistoiminta ovat merkittävässä roolissa. Yhteistoiminnalla ennaltaehkäistään työntekijöiden ennakkoluuloja ja epätietoisuutta organisaatioissa. Sote-uudistuksen hintalappu on vielä selvittämättä. Mitä tapahtuu niille kunnille, jotka ovat jo panostaneet palveluihin ja tuottavat niitä nyt naapurikuntiaan edullisemmin. Hallituksen jalkautuessa Kouvolaan saimme kuulla, että esimerkiksi Kouvolalle se tietäsi 20 miljoonan euron lisälaskua. Sote-uudistuksen myötä työnantajamalli muuttuu, joka vaikuttaa sekä edunvalvontaan että yhdistysrakenteisiin. Siksi on tarpeellista myös miettiä paikallisia yhdistysrakenteita, jotta työntekijöiden edunvalvonta saadaan hoidettua mahdollisimman kattavasti. Uuden eläkelain valmistelu oli kiivas taisto EK:n ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen välillä. Nykyisessä esityksessä eläkettä kertyy jatkossa koko palkasta, kun eläkkeen perusteena olevista ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Tästä hyötyvät erityisesti nuoret vasta uransa aloittaneet. Ratkaisussa sovittiin myös eläkemaksuista kuluvan vuosikymmenen loppuun ja turvattiin tulevien eläkkeiden rahoitusta. Eläkeikä nousee asteittain ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta. Pitkästä työurasta hyötyvät sekä työntekijät että julkinen talous. Pidentyvä työikä kasvattaa työhön osallistumista, työntekijä saa paremman eläkkeen, kunnat ja valtio enemmän verotuloja. Syksyn polkaisi näkyvästi käyntiin Helsingin Palmian liikelaitostamiseen liittyvä mielenilmaus, jossa melkein 6000 liiton jäsentä jäi pois töistä kunnan eri palvelualoilla. Mielenilmaus kulminoitui työmatkailuun, kun ratikat ja metrot eivät kulkeneet. Median mukaan päiväkotien ja koulujen ruokailuissa koettiin kiva eväspäivä, kun ruokaa ei tarjoiltu. Liitto on saanut paljon positiivista palautetta ja myötätuntoa palvelutuotannon yhtiöittämistä ja sopimusshoppailua vastaan. Välillisesti mielenilmaus vaikuttaa myös moneen muuhun kuntaan, kun tapausta seurataan esimerkkinä palveluiden liikelaitostamiseksi. Liitolle rapsahtaa sakot luvattomasta mielenilmauksesta ja hintaa päivälle kertyy n Edunvalvonta on liiton ja yhdistysten tärkein tehtävä. Kuntatyöntekijöiden määrä vähenee jatkuvasti ja sote-uudistus vähentää määrää entisestään. On tärkeää, että paikalliset yhdistykset ennakoivat tulevia tapahtumia ja pyrkivät vaikuttamaan sekä työnantajaan että kunnallisiin päättäjiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ottakaa rohkeasti yhtyettä! Merja Orava, JHL:n hallituksen jäsen ja yhdistyksen varapuheenjohtaja

3 Perjantai-iltana Vietimme jäsenten virkistysiltaa, ja hohto keilasimme Tikkurilassa. Toivottavasti keilapallojen myötä kierivät työelämän kiireet ja haasteet, käsivarret ja muu kroppa muistuttaisi iloisesta yhdessä tekemisestä. Hauskaa oli ja keilapallot saivat 865 ry:n voimaa pyörimiseen. iloinen nelikko Il Eiku kisat käyntiin Leppoisa meininki Nora Loman ja Jaakko Perttunen kierteellä tai ilman huomaa kuvakulma

4 Vuosiloman ja säästövapaan siirto työkyvyttömyyden perusteella Vantti Oy:ssä Avainta-TES:n vuosilomaluvun 78 :n mukaan työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa tai säästövapaata sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella. Siirto-oikeus on jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien ja se koskee kaikkia jälkeen pidettäviä vuosilomia ja säästövapaita. Siirto-oikeus on riippumaton siitä alkaako työkyvyttömyys ennen lomaa tai säästövapaata tai niiden aikana. Työkyvyttömyyden siirto koskee niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Työntekijällä on, kuten aikaisemminkin, oikeus vuosiloman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu vuosiloman tai säästövapaan aikana sairaan- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jona aikana hän on työkyvytön. Työntekijän pitää pyytää siirtämistä ilman aiheetonta viivästystä tai jos mahdollista ennen vuosiloman tai säästövapaan alkua. Työkyvyttömyyden vuoksi siirtyneen vuosiloman tai säästövapaan pitoajankohdan päättää esimies kuultuaan työntekijää. Ne eivät siis automaattisesti siirry meneillään olevan vuosiloman tai säästövapaan jatkoksi. Vuosiloman tai säästövapaan aikana työkyvyttömyydestä ilmoitetaan Vantissa samoin säännöin kuin muutoinkin. Työntekijän halutessa vuosiloman tai säästövapaan siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi, on hänen ilmoitettava siitä heti esimiehelleen tai tämän sijaiselle henkilökohtaisesti tai puhelimitse soittamalla. Esimiehen tulee huolehtia, että sijaisjärjestelyt ovat työntekijöiden tiedossa myös loma-aikoina. Lääkärintodistuksen toimittaminen loman jälkeen ei siis oikeuta loman siirtämiseen. Työkyvyttömyyspäivistä 1-3 tarvitaan terveydenhoitajan tai lääkärin kirjoittama todistus. Neljännestä päivästä eteenpäin tarvitaan aina lääkärin kirjoittama todistus. Mikäli terveydenhoitajan tai lääkärintodistusta ei ole toimitettu esimiehelle viimeistään viikon kuluessa sen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. Työntekijä ei kuitenkaan menetä sairausajan ensimmäisen päivän palkkaa mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä. Oleellista on, että työntekijä on pyytänyt vuosiloman tai säästövapaan siirtämistä viipymättä. Ilmoittamista ja vaadittavien todistusten toimittamista koskevat säännöt ovat samat riippumatta siitä onko työntekijä vuosilomallaan tai säästövapaallaan kotimaassa tai ulkomailla. Kun lähetätte sairauslomatodistuksen palkanlaskentaan, merkitkää todistuksen marginaaliin vuosiloma ajalta x.x.-x.x.xxxx peruuntuu tai vuosiloma ei peruunnu. Henkilöstösihteeri peruu loman todistuksen perusteella. Syysterveisin:Marko Muraja/Vantti PLM Ps. Aamupäivät työskentelen kiinteistönhoitajana. Iltapäivisin toimin Vantin Pääluottamustehtävässäni 12:30-15:30 välisenä aikana. Minut tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse (kts. lehden takasivu). Henkilökohtaiset tapaamiset sovitusti.

5 Hei, varhaiskasvatuksen jäsenet! Kaikille oikein hyvää syksyn alkua. Minä olen Raija Öhman varhaiskasvatuksen Pääluottamusmies. Minulle kuuluu perhepäivähoitajat, ryhmäperhepäivähoitajat, avustajat, lastenhoitajat, lastentarhanopettajat ja esimiehet, sitten vielä uutena työntekijä ryhmänä aloittivat elokuussa kasvun ja oppimisentuenhoitajat. Syyskuussa aloittivat taidepedagogit eli hoitavat draama-, musiikki- ja sirkuskasvatuksen työntekijät Vantaalla 10 :ssä päiväkodissa. Varhaiskasvatuksessa tapahtuu koko ajan uusia haasteita. Tällä hetkellä yritetään saada perhepäivähoitajien mobiililaitteet testattua, että saataisiin ensi vuonna kaikille perhepäivähoitajille käyttöön ja päiväkodin puolella kirkastetaan lastentarhaopettajien työnkuvaa. Päiväkodeissa alkoi VKK-Metron kehittämisprojekti johon on valittu Korson alue Ankkalammen pk ja Saturnuksen pk. Kimokujan pk Hakunila, Illenpihan pk Kivistö-Aviapolis ja Vantaanlaakson pk Myyrmäen alueelta. Toivotaan, että projekti onnistuu. Täsmennän vielä, että VKK-Metron toiminta ei ole enää hanketyötä, eikä se saa avustuksia, kuten aiemmin. Kyseessä on pääkau-punkiseudun yhteinen kehittämistyö, jota tehdään nyt leikki-tematiikalla vuoteen 2016 asti. Kehittämistyöhön liittyvät tapaamiset ja kehittämistoiminta on normaalia työaikaa. Erillisseurantaa valtiolle ei tarvita. Meillä toimii myös päivähoito-jaosto jonka vetäjänä on Pirkko Piisku. Siellä on kiva käydä keskustelemassa ja kertomassa muille saman alan ihmisille mitenkä jokaisen työpisteessä toimitaan. Vaikka kaikilla on samat säännöt ja lait takana, on tosi kirjavaa alueista riippuen. Hyvää syksyä toivottaa, JHL/PLM Raija Öhman Minuun voi ottaa yhteyttä numeroon Kaikenlaisia asioita voi kysellä, yritetään selvittää ja aina jotenkin asiat selviää. Päivähoito-, varhaiskasvatusjaosto kokoontuu , ja Kokoontuminen JHL:n toimitilalla, (Tarjoustalon yläkerta). Huom! aloitus klo 18:00 (että kaikki töistään pääsevät kerkiävät mukaan - saa tulla jo 17:30) T. Pirkko Pipa Piisku

6 Kun olet jäämässä eläkkeelle; Selvitä mikä on eläkkeen alkamispäivä. Esim. Kuntien eläkevakuutuksesta (päivämäärä) p tai Ilmoita esimiehelle, ja tee esimiehen kanssa irtisanomisilmoitus, (selvitä palkkatoimistosta jäljellä olevat lomat ym.) se liitetään eläkehakemukseen. Täytä eläkehakemus ja toimita Kevaan. (selvitä muut liitteet Kevasta). Ilmoita yhdistykseen. Voit jatkaa jäsenyyttä maksamalla 5 /kk. Säilytät kaikki nykyiset liiton edut. Eroilmoituskin tulee ilmoittaa yhdistykselle. Kaikissa ko. asioissa ja muissa jäsenasioissa voit olla yhteydessä; Vantaan JHL 865, toimisto p , keskiviikkoisin - torstaisin klo tai vantaanjhl@gmail.com Postit osoitteeseen: Vantaan JHL 865/Jäsenasiat Tikkuraitti 11 A 10, Vantaa Ota yhteyttä jäsenasiainhoitajaan: Jäädessäsi äitiysvapaalle /jäsenmaksuvapaa Ollessasi hoitovapaalla/vailla ansiotuloja/jäsenmaksuvapaa Ollessasi opiskeluvapaalla/ jäsenmaksuvapaa Suorittaessasi asepalvelusta/ asevelvollisuutta/jäsenmaksuvapaa Ollessasi pitkällä työlomalla/virkavapaalla/jäsenmaksuvapaa Ollessasi sairauslomalla/ jäsenmaksuvapaa Kun joudut työttömänä peruspäivärahalle/ jäsenmaksuvapaa jäsenmaksuvapautukseen, maksavat itse jäsenmaksun, 5 /kk. Muista aina ottaa yhteyttä, kun tilanteesi muuttuu, jotta jäsenyytesi ja sen myötä jäsenetusi pysyvät kunnossa.

7 ATERIAJAOSTON KUULUMISIA Tule mukaan iloiseen joukkoomme ja liity facebook -ryhmäämme. Löytyy haulla: JHL Vantin ateriajaosto. Laita minulle myös sähköpostiosoitteesi, niin pysyt ajan tasalla tapahtumista. Kohta tulee täyteen vuosi jaoston perustamisesta. Olemme pitäneet perustamiskokouksen jälkeen kolme tapaamista ja paikalla on ollut aina kivasti väkeä. Ainakin olemme yrittäneet tehdä asioille jotain puuttumalla työpaikkojemme epäkohtiin ja vieneet niitä eteenpäin. Keväällä meille järjestettiin keskustelutilaisuus Vantin esimiesten kanssa ja nyt syksyllä on luvassa toinen. Anna äänesi kuulua ja tule mukaan tekemään Hyvää arkipäivää. Jaoston kanssa kävimme Lahdessa nauramassa Sami Hedbergiä ja syksyllä haltioiduttiin Peacockissa Stars Show ssa. Ensi vuoden suunnitelmissa on tukea työssä jaksamista, esim. osallistumalla johonkin kulttuuripläjäys tapahtumaan pääkaupunkiseudulla. Näistä ja kaikesta muustakin tiedotan netissä Vantaan JHL865:n ja fb-sivuillamme, sekä sähköpostilla. Seuraavan kerran tapaamme klo os. Tikkuraitti 11 A 10 (Tarjoustalon yläkerta). Tervetuloa! Minun saa yhteyden: pirjo.kolehmainen@elisanet.fi tai Syysterveisin, Pirjo Lempinen

8 Limanuljaska kiehnää karvalaukun kyljessä (JHL 865 ry:n sieniretki ) Syyskuun lopun aamu valkenee sumuisena. On lauantai, ja ammattiyhdistysväen perinteinen sieniretkipäivä; tänä vuonna Kivilammen maisemiin Espooseen. Ruokailut ja saunominen on varattu hotelli Lepolammesta. Aamu tuntuu viileältä vaikka yöllä ei luultavasti ole ollut vielä pakkasta. Parin päivän päästä on syyspäivän tasaus ja siitä alkaa tähtitieteellinen syksy, päivät lyhenevät ja pimeys lisääntyy. Terminen syksy alkaa vasta kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle +10 asteen. Tikkurilan kaupunginmuseon edessä odottaa värikkäästi pukeutunut, muoviämpärein ja pärekorein varustautunut joukko naisia. Muutama lapsikin on joukossa ja yksi pariskunta. Liitymme joukkoon. Bussissa JHL:n retkiemäntä Kaija toivottaa kaikki tervetulleeksi ja kertoo päivän ohjelmasta. Jo tunnin kuluttua istumme Lepolammen hotellin avarassa, 1970-luvun tyylisesti kokolattiamattoisessa ravintola-salissa juomassa aamukahvia sämpylän kera. Kun tavarat on viety rantasaunalle, kokoonnumme pihalle, jossa Hymyilevän Punaketun luonto-oppaat - Mervi ja Tiina seisoskelevat kumisaappaissaan. Meidät jaetaan kahteen ryhmään, vasta-alkajiin ja niihin, jotka jo tuntevat jonkin verran sieniä. Luonto-oppailla on kartta ja pilli sekä sieniveitsiä halukkaille. - Onko jotain toiveita, Hymyilevän Punaketun Mervi kysyy hymyillen. - Olisi hienoa jos oppisin tunnistamaan kehnäsienen, sanon. - Ja minä mustavahakkaan, kuuluu naisääni takaani. Mervi ja Tiina kertovat, että Suomessa arvioidaan olevan sienilajia, joista syötäviä yli 500 ja hyviä ruokasieniä parisataa. Naiset eivät kaikkia sieniä tunne, mutta kylläkin kauppasienilajien lisäksi kymmenittäin muita hyviä sieniä, sekä tärkeimmät myrkylliset sienet. Aamupäivän metsäretken tarkoituksena on löytää mahdollisimman paljon erilaisia sieniä. Retken jälkeen kerätään löydetyistä sienistä näyttely ja opiskellaan niiden tunnistamista ja käsittelyä. Hyvältä kuulostaa, siis matkaan. Puikahdamme talojen välistä metsään ja heti löytyy tuttuja pulkkosieniä, haperoita, kangasrouskuja, lehmäntatteja ja kyykäärme! Yli puolimetrinen, hoikka ja musta luikertelija on selvästi tunnistettavissa selän sahalaitakuviosta. Osa retkeläisistä ei ole ennen nähnyt kyytä, joten sitä keräännytään katsomaan. Oppailla on hyvä tilaisuus kertoa, että tässä metsässä on käärmeitä! Maan töminä saa käärmeet väistymään, joten koetetaan olla hiipimättä eikä työnnetä kättä mihinkään koloon. Aurinko on noussut korkealle ja lämmittää mukavasti, tuntuu kesältä. Hiki hiipii otsalle ja ensimmäiset itikat ovat haistaneet kohteensa. Eipä kestä kauankaan kun hirvikärpänen syöksyy kohti kuin pommittajakone. Hajaannumme lähialueelle ja pian joku kuuluttaa ehkä löytäneensä kehnäsienen, toisen ja kolmannenkin. Riennän heti katsomaan miltä ne näyttävät. Sienikirjani mukaan Lakki on 5-15 senttiä leveä, vaalean ruskeankellertävä, keskustasta helmenhohtoinen, nuorena puolipallomainen. Heltat ovat vaaleat, ruskeanharmahtavat, myöhemmin kanelinruskeat. Jalassa on vaalea, hento rengas. Malto vaalea. Kyllä, kyllä tuntomerkit näyttävät sopivan. Tietoisku jatkuu: Kehnäsieni on yleinen kangasmetsissä koko maassa tunturikoivikoita myöten. Sen maku on mieto ja herkullinen. Nuoret lakit ovat parhaita. Vanhana sieni on toukkainen ja jalka kuituisen kova. Kauppasienilaji, joka kuuluu seitikkien sukuun. No niin, siinä sitä ollaan. Juuri tämän vuoksi en ole uskaltanut kerätä kehnäsieniä. Tiedän vanhastaan, että Suomessa kasvaa yli 200 seitikkilajia, joista useimmat ovat tappavan myrkyllisiä. Taivaansiniseksi maalaamani vanha pärekori on jaettu kahteen osaan: toisella puolella ovat ryöpättävät ja toisella suoraan pannulle laitettavat sienet. Kerään innolla uusia tuttaviani kehnäsieniä suoraan pannulle -lokeroon, joka onkin pian ihan täynnä. Sitten alkaa arveluttaa, jospa joukossa onkin myrkyllinen seitikki. - Missä on lähin hymyilevä punakettu? Tarvitsen tunnistusapua, huhuilen edemmäs metsään. Tiina tulee ja käymme yhdessä läpi kaikki löytämäni kehnäsienet. Olen löytänyt monia herkullisia, pieniä pallomaisia mutta myös selvästi liian vahoja, joiden heltat ovat jo kanelinruskeita ja lakin reunat ylöspäin taipuneita ja repaleisia.

9 Arvattavasti niiden jalkakin on jo kuituinen ja kova. Joukossa on myös muutama, jotka eivät ole kehnäsieniä. Tiina tunnistaa ne isokaulussieniksi. Mielestäni ne ovat kovin samannäköisiä kuin kehnäsienet. Hento rengaskin on jalassa mutta heltat ovat tiheämmässä ja vaaleampia ja jalka valkoisilla nyppylöillä koristeltu. Tiina kertoo, että isokaulussieni on lievästi myrkyllinen ja aiheuttaa syötynä pahoinvointia ja ruoansulatuskanavan ärsytystä. Hän kertoo myös, että usein kaltaisillani laktoosi-intoleranssi -ihmisillä on myös sienisokerin imeytymishäiriö trehaloosiintoleranssi, joka aiheuttaa vatsavaivoja sieniä syödessä, vaikka ne eivät olisi myrkyllisiäkään. Palaamme rantasaunalle, jossa iloiset luonto-oppaamme kertovat löytämistämme sienistä. Oppaat keräsivät tarkoituksella myös myrkkysieniä. Tutustumme puna-, valko- ja pantterikärpässieniin, joissa kaikissa on elimistöön varastoituvia solumyrkkyjä. Suomessa kasvaa parikymmentä erilaista kärpässientä, joista suurin osa on myrkyllisiä, he valistavat. Entisajan shamaanien käyttämän punakärpässienen syöminen vaikuttaa keskushermostoon ja psyykeen aiheuttaen myrkytysoireita ja harhoja. Sitten oppaat kehottavat kaikkia lounaalle ja vakuuttavat, että ravintolan sienet ovat varmasti syömäkelpoisia. Lepolammen hotellin lounaspöytä on runsas ja monipuolinen, sieniäkin kahdella eri tavalla. Herkullisten salaattien kanssa on tarjolla graavilohta, savukalaa ja silliä. Lämpimänä ruokanakin on kalaa, mutta myös possupaistia ja punajuuripihvejä. Tulee syötyä aivan liikaa! Ruokalepo kiinnostaisi, mutta iltapäivän sieniretki on edessä. Nyt vaellamme löyhänä joukkona hieman pidemmälle voimalinjojen taakse. Suon reunassa tuoksuu suopursu ja rahkasammal. Kuivan kesän mustikat ovat kasvaneet suuriksi ja maukkaiksi vasta nyt. Kourallinen puolukoitakin maistuu kypsiltä. Jokainen löytää sieniä: orakkaita, lampaankääpiä, kantarelleja, haapa- ja karvarouskuja. Muutamia herkkutatteja ja kauniin oransseja kuusenleppärouskuja, joilla voi värjätä kankaita ja lankoja. Hän, joka halusi oppia tuntemaan mustavahakkaan, esittelee ylpeänä muutamaa komeata yksilöä. Retkeltä palataan päiväkahville tyytyväisinä, korit täynnä sieniä. Ohjelmassa on seuraavaksi saunomista ja uimista. Kivilampi lepää peilityynenä ja Orvokkisauna on lämmin. Iloinen naisjoukko istuu lauteilla, heittelee löylyjä ja vaihtaa mielipiteitä työoloista, kaiken aikaa vähenevästä väestä ja kiristyvästä työtahdista. Kaija kertoo pikkujouluristeilystä ja muista tulevista tapahtumista. Ensimmäiset uimarit ehtivät jo takaisin lauteille kertoen, että kylmää on Kivilammen vesi ja alumiinirappuset liukkaat. Vesi tuntuu todella kylmältä, mutta kaikki käyvät ainakin yhden kerran pulahtamassa. Rantasaunan takassa koivuhalot palavat oranssinpunaiseksi hiillokseksi. Rupattelun lomassa syömme vielä paistettuja makkaroita perunasalaatin kanssa ja hörppäämme mehua päälle. Tunnelma on mukava Hilkka Blom

10 Vantaan JHL 865 ry:n Pääluottamusmies Kaija Talonpoika järjestää ammatillisia tapaamisia syksyllä seuraavasti, osoitteessa: Tikkuraitti 11 A 10, 3. krs (JHL:n toimitila) Vantaa Etuuskäsittelijät ma klo Koulunkäyntiavustajat ja oppilashoitajat ma klo Hoito- ja hoiva-ala (vanhus- ja vammaispalvelut) ma klo Lastensuojelu ti klo Tervetuloa! Lomarahavapaiden pitäminen!! Lomarahavapaat tulee pitää seuraavasti: Vuoden 2010 lomarahavapaat mennessä Vuoden 2011 lomarahavapaat mennessä Vuoden 2012 lomarahavapaat mennessä Vuoden 2013 lomarahavapaat mennessä. Henkilöt, joilla on tämän sopimuksen mukaisia lomarahavapaita, tulee sopia esimiehen kanssa, että vapaat pidetään ennen vuoden loppumista jonka lomarahavapaasta on kyse. Korupaja Suosion saaneet korupajat saavat jatkoa! Seuraava korupaja järjestetään ke klo os. Kielotie 20 C, 4.krs (Nuorisopalvelut). Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet kotisivulta

11 Syyskokous Tervetuloa jäsenet yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen KLO 18: Paikka: Nuorisopalvelut Osoite: Kielotie 20 C, 4.krs Kokouksessa: Vahvistamme ensi vuoden toimintasuunnitelman Vahvistamme ensi vuoden talousarvion Päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista. KAHVITARJOILU!w Erilainen Pikkujouluretki Länsi-Uudellemaalle Retken ohjelma löytyy yhdistyksen kotisivulta Ilmoittautuminen (nimi + jäsennumero) paikkoja rajoitetusti (50) Retkelle lähtijät saavat sähköpostitse vahvistuksen, etusijalla ensi kertaa retkelle ilmoittautuvat työssäkäyvät jäsenet. Retken maksu JHL:n Toimitilalla Tikkuraitilla klo: 16:00 17:30. Yhdistyksen kotisivut: Facebookissa: Vantaan JHL 865 Yhdistyksen sähköposti: vantaanjhl@gmail.com Vantaan JHL toimisto puh

12 VANTAAN JHL 865 RY Pääluottamusmiehet Marko Heinonen puh / Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Tikkuraitti 11 A 10,3 krs Vantaa Ttes/ TS tes ja Kvtes Kaupunginjohtajan toimiala, konserni- ja asukaspalveluiden toimiala, Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala, Sivistystoimen toimiala: liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, talous- ja hallintopalvelut Kaija Talonpoika puh / Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Tikkuraitti 11 A 10,3 krs Vantaa Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, Sivistystoimen toimiala: Kirjasto- ja tietopalvelut, perusopetus + ruotsinkieliset, nuoriso- ja aikuiskoulutus Raija Öhman puh / Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Tikkuraitti 11 A 10,3 krs Vantaa Sivistystoimi: varhaiskasvatus Marko Muraja puh / Sähkoposti: etunimi.sukunimi@vantti.fi Tuupakankuja 2, Vantaa Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy Avaintates