Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välinen yhteistyö osaamistarpeiden tunnistamisessa ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisessä Koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen Suomen Yrittäjät 1

2 2 Tilannekuva

3 Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588 Keskisuuret yritykset ( hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä) ,9% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013

4 Uusien yrittäjien koulutustaso / kaikki jälkeen perustetut yritykset Yliopisto 17,95% Perusaste 6,82% Ylioppilas 5,31% Ammattikorkeakoulu 14,62% Ammatillinen koulutus 34,08% Opistoaste 21,22% Lähde Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri - otos lähes yritystä koko maasta. 4

5 Yrittäjien koulutustasosta 8,7 15,6 11,8 4,5 31,9 ammattikoulu opisto yliopisto AMK perusaste Ylioppilas 27,5 Lähde: Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri 03/2014 5

6 Syntyneet työpaikat vuosina pk-yritykset suuryritykset suuryritykset

7 Osaamistarpeista: millaiseen maailmaan osaajia koulutamme? Teknologiakehitys Energiatalouden muutostekijät Globalisaatio Yhteiskuntien rakennetekijät Väestö- ja ikärakennekehitys 7 L. Gratton: Shift

8 Mitkä asiat ovat yritysten menestystekijöitä koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta? Johtamis-/johtajuuskulttuurin kehittäminen Strateginen ymmärrys osaamisesta kilpailutekijänä. Develop/buy/stop kyky tehdä osaamiseen liittyviä päätöksiä. Tarvitaan yhä enemmän sekä osaamisen johtamista että syvää liiketoimintaosaamista Eri-ikäisten johtaminen, luottamus, verkostot, joustavat työjärjestelyt, seuraajasuunnittelu, matalat hierarkiat, urapolut, kyky arvioida osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita, palkitseminen ja suorituksen johtaminen ja oikeiden osaajien rekrytointi. Huippuosaamisen varmistaminen Rekrytointiosaaminen, partneruuksien ja oppilaitosyhteistyömekanismien hyödyntäminen Hyvät geneeriset valmiudet + toimialallaan syvällinen osaaminen Tiiminäkökulma: erilaisuuden hyödyntäminen Informaali oppiminen (esim. työssä oppiminen) korostuu osana elinikäistä oppimista Tuotekehitys- ja innovaatio-osaaminen on osa koko henkilöstön ammattitaitoa 8

9 Verkosto-osaaminen - verkostojen laatu Yhteistyötä ja uusiutumiskykyä varten. Verkostojen johtamisen osaaminen, Y-tunnus-yhteistyö Teknologian hyödyntäminen Globaalit markkinat. Verkko on muuttanut ja tulee muuttamaan kaupankäyntiä sekä kuluttajien toimintatapoja ja ostotottumuksia. Sosiaalinen media Myynnin, markkinoinnin ja muotoilun osaaminen Myynnin ja markkinoinnin vahva osaaminen ja muotoilun (laajassa merkityksessä) uudelleen tuleminen Vastuullisuus osana kilpailukykyä (responsibility sustainability) Arvonäkökulma; menestytään, jos toiminta ei tuhoa luontoa ja tuo aitoa hyvinvointia ihmisille 9

10 Yleiset osaamistarpeet näissä merkitys kasvaa 1. Kielitaito, työn kannalta riittävä vieraan kielen osaaminen 2. Suhteiden luomisen ja verkostoitumisen taidot, kumppanuusajattelun sisäistäminen 3. Muutosvalmius, muutoksen sietokyky 4. Ennakoiva ajattelu ja toimintatapa & tulevaisuuden kehitystrendien seuraaminen 5. Innovatiivisuus, luovuus, ideointikyky 6. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen 7. Käsitys liiketoimintaperiaatteista, busineksen, yritystoiminnan osaaminen 8. Tehokkuus, tehokas työskentelytapa 9. Myyntiin ja markkinointiin liittyvä osaaminen 10. Tarkka, huolellinen, järjestelmällinen toimintatapa Lähde: Suomen Yrittäjien Osaamisbarometri

11 11 Suomen Yrittäjät: Jäsenkysely 2014

12 Koulutusten työelämälähtöisyys mihin pyritään? 12

13 Tilannekuvaa Yrittäjyys monimuotoistuu ja moniarvoistuu nopeasti Työnantajayritykset vs. yksinyrittäjät Perusyrittäjä? osakasyrittäjä, sarjayrittäjä, sivutoiminen yrittäjä, väliaikainen yrittäjä Isot muutostrendit: digitalisaatio, kansainvälistyminen, kestävä kehitys Osaamistarpeet ovat erilaisia eri vaiheissa Opiskelijat - aloittavat yrittäjät kasvuyrittäjät omistajanvaihdokset - yritystoiminnan lopettaminen - yrittäjä eläkkeellä Kasvuyrityksiä liian vähän, samoin kansainvälisiä yrityksiä 13

14 Erikoistumiskoulutuksen työelämälähtöisyydestä ja yhteistyöstä Pk-sektorin ja korkeakoulujen yhteistyössä vielä kehitettävää Toimintamallit osaamistarpeiden tunnistamiseen ja koulutusten kehittämiseen Tarvetta palvelumuotoilulle Käyttäjälähtöisyys; yhteistyö liiketoiminnan kehittämisen kautta Teknologian siirrosta uusimman tiedon & osaamisen foorumeille Sisältöjen kautta laadukkaaseen yhteistyöhön Koulutuksen menetelmät Kumppanuusajattelu; aito yhteistyö vrt. hankeyhteistyö Luottamuksen rakentaminen Tunnistetaan ja hyväksytään erilaiset aikaikkunat 14

15 Kasvuyrittäjyyden erikoistumiskoulutus, osa II Seuraava tapaaminen Ilmoittautuminen: 15

16 Kansainvälistymiseen liittyvien julkisten palvelujen käyttö ELY- keskusten kansainvälistymispalveluja 4 Finnpron tarjoamia kansainvälistymispalveluja 3 Tekesin palveluja 4 Finnveran rahoituspalveluja Alueellisia kansainvälistymiseen liittyviä palveluita 4 3 Ei ole käyttänyt yritystoiminnan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

17 Kasvutavoitteiden ylittämisen syyt 14 3 % 38 Tuotteiden odotettua vahvempi kysyntä kotimarkkinoilla Tuotteiden odotettua vahvempi kysyntä ulkomailla Tuotantokapasiteetin kasvattaminen Vahvempi kilpailukyky kilpailijoihin verrattuna 34 Muu syy 6 5 Ei osaa sanoa Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät

18 Yritysten kasvuhakuisuudesta Joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen Osuus voimakkain nuorimpien yritysten keskuudessa Kasvuyritysten osuus kasvaa yrityskoon kasvaessa 37 % suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksien mukaan Omistajayrittäjän iällä ja yrityksen kasvuhakuisuudella on tiivis yhteys. Nopeaa kasvua tavoittelevia yrittäjiä löytyy ikäryhmästä alle 40v. moninkertaisesti ikäryhmään yli 60-vuotiaat verrattuna. Lähde: Pk-barometri (2/2014) 18

19 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä vuonna % 26% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Pienyritykset (10 49 hlöä) % 21% Keskisuuret yritykset ( hlöä) Suuryritykset (250 hlöä) Yhteensä henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013.