FCG Finnish Consulting Group Oy. Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy. Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?

2 Raportti SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ UUDET JA KEHITTYVÄT MAASEUTUELINKEINOT MIKÄ ON EKOSYSTEEMIPALVELU? EKOSYSTEEMIPALVELUT KAAKKOIS-PIRKANMAALLA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET VIHREÄ HOIVA MAASEUTUMATKAILU LÄHIRUOKA METSÄ JA LUONNONVARAT YHTEISTYÖLLÄ JA MARKKINOINNILLA VAUHTIIN TOIMIJOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ HYRRÄÄMÄÄN KUNTA INNOSTAJANA JA TUKIJANA AKTIIVINEN MARKKINOINTI VUOROVAIKUTUS TAMPEREEN KASVUKESKUKSEEN UUDEN YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTEN HOUKUTTELEMINEN ALUEELLE MUUALLA SUOMESSA TOTEUTETTUJA EKOSYSTEEMIPALVELUJA LUONNON AINEETTOMAT HYÖDYKKEET VETOVOIMATEKIJÄNÄ ASUINPAIKAN VALINNASSA JOHTOPÄÄTÖKSET...19

3 Raportti 1 ( 23 ) PÄLKÄNEEN KUNTA/TIETÄJÄ-HANKE 1 Johdanto 1.1 Tausta Kaakkois-Pirkanmaa edustaa hämäläistä maaseutua, jossa yhdistyy pitkä kulttuuriperinne ja kaunis vesistöinen puhdas luonto. Maaseututyypittelyn (2006) mukaan alue on ydinmaaseutua. Tyypittelyssä ydinmaaseutu määritellään vahvaksi alkutuotantoalueeksi, johon liittyy myös erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä. Näillä alueilla huomattava osa väestöstä saa vielä tavalla tai toisella elantonsa perinteisistä maaseutuammateista. Maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamat muutokset ja alkutuotannon perinteisten työpaikkojen jatkuva aleneminen on näkynyt alueella työpaikkaomavaraisuuden laskuna. Yhtenä luontaisena mahdollisuutena uusien työpaikkojen luomiselle ovat uudenlaisten maaseutuelinkeinojen mahdollisuudet, joiden kasvavaa kysyntää tukevat kansalliset ja kansainväliset kehitystrendit. Luonnonvaratuotannolla on jo nyt alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen. Alueen luonnonvarojen aineettomat arvot (esim. maisema ja virkistys) sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia lisätä ihmisten hyvinvointia ja luoda liiketoimintaa. Ympäristön kauneuteen, puhtauteen, hiljaisuuteen ja terveysvaikutuksiin perustuville palveluille on kasvavaa kysyntää. Alueella sijaitsevien yritysten monialaisuus ja määrällinen vähyys ovat olleet osaltaan haaste alueellisten verkostojen syntymiselle. Koska alueen ehdottomiin vahvuuksiin sekä liiketoiminnan edellytyksissä että asuinympäristön houkuttelevaisuudessa kuuluvat luonnosta saatavat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet eli ekosysteemipalvelut, otettiin se kokoavaksi ja aluemarkkinoinnin kannalta synergiaetuja mahdollistavaksi termiksi tässä selvityksessä. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää miten Kaakkois-Pirkanmaalla voitaisiin olla edelläkävijöitä luontoon, maisemaan ja rauhaan liittyvien palvelujen käynnistäjinä ja luonnosta saatavien tuotteiden liiketoiminnan mahdollistajina. Läheisesti aiheeseen liittyy myös kysymykset siitä, miten alueen luontoarvoja ja puhtautta voidaan käyttää tehokkaammin hyödyksi paikkamarkkinoinnissa. Selvitys pohjautuu entisen Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan (Pälkäne ja Kuhmalahti) alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO), joka on ollut työ- ja elinkeinoministeriön tukema alueellisen kehittämisen ohjelma. Laadittava selvitys on yksi osa hankkeen kuudesta toimenpiteestä. Hanke aloitettiin Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan hankkeena. Hankejakson aikana Kuhmalahti liittyi Kangasalan kuntaan ja seutukunta lakkasi Tämän muutoksen myötä luonnollisesti myös kuntien yhteistyöelimet Kaakkois-Pirkanmaan seututoimikunta ja päätösten täytäntöönpanosta vastaava työvaliokunta lakkautettiin. Tämän jälkeen hanketta on jatkettu Pälkäneen koko kuntaa ja Kangasalan kunnasta Kuhmalahden aluetta koskevana hankkeena. Raportissa käytetyllä Kaakkois-Pirkanmaalla tarkoitetaan Pälkäneen kuntaa ja Kuhmalahden aluetta Kangasalan kunnasta eli entistä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan aluetta. 1.2 Selvityksen lähtökohdat ja sisältö Raportin tavoitteena on pohtia Kaakkois-Pirkanmaan omaleimaisista vahvuuksista syntyviä elinkeinoelämän mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä esittää alueelle keinoja profiloitumiseen elinkeinoelämän ja asumisen saroilla.

4 Raportti 2 ( 23 ) Tällä selvityksellä on ollut kolme päätavoitetta: Nostaa esiin kysyntälähtöisiä uusia ja kehittyviä maaseutuelinkeinoja Esittää niitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin tukea ko. alojen toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristön kehittämistä Tarkastella luonnon aineettomien hyödykkeiden (puhtaus, hiljaisuus, kauneus) parempaa hyödyntämistä alueiden asuinpaikkamarkkinoinnissa Kunnat valtuuttivat FCG Finnish Consulting Group Oy:n konsultit Sanna Antmanin ja Vesa Kokkosen tekemään selvityksen Kaakkois-Pirkanmaan ekosysteemipalveluihin liittyvän elinkeinoelämän nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Selvitystä tullaan hyödyntämään alueen kehittämistyössä. Selvitys koostui seuraavista osa-alueista: 1. Mikä on ekosysteemipalveluiden nykytila Kaakkois-Pirkanmaan alueella? 2. Mitä ekosysteemipalveluiden kehittäminen edellyttää alueen kunnilta ja yrityksiltä? 3. Miten ekosysteemipalveluita voitaisiin lähteä alueella edistämään? 4. Hyviä käytäntöjä muualta Suomesta Aineistona käytettiin olemassa olevia tilastoja, tutkimuksia ja selvityksiä (liite 1). Alueen ekosysteemipalveluiden kannalta keskeisimpiä toimijoita haastateltiin puhelimitse. Suunnitelluista kuudestatoista henkilöstä haastatteluihin osallistui kymmenen henkilöä. Muualla Suomessa toteutettuja ekosysteemipalveluja kartoitettiin internet-lähteiden kautta. 2 Uudet ja kehittyvät maaseutuelinkeinot Toimintaympäristön epävarmuus on kasvanut eri puolilla maapalloa. Epävarmuus ilmenee muun muassa talouskriisinä, ruokakriisinä ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Kehitys korostaa luonnonvarojen käytön ja bioenergiatuotannon strategista merkitystä sekä globaalisti että kansallisesti. Suomen luonnonvarat ovat yksi maamme merkittävimmistä kilpailutekijöistä nyt ja tulevaisuudessa. Maamme biokapasiteetti 11,7 globaalia hehtaaria henkilöä kohden on maapallon mitassakin kahdeksanneksi suurin. Vahvuuksiamme ovat erityisesti runsaat metsä- ja vesivarat, mutta myös ruuan tuotantoa on mahdollista lisätä jo olemassa olevan peltoalan turvin. 1 Luonnontuoteala on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Kasvua on sekä elintarvike-, kosmetiikka- että ravintolisätuotannossa. Kasvussa ovat myös luonnontuotteiden kytkeminen matkailuun ja hyvinvointipalveluihin. 2 Matkailulla ja siihen liittyvillä toiminnoilla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa tulee lisääntymään. 3 Kansalaisten vapaa-ajan määrä on kasvanut niin työajan lyhenemisen kuin eliniän pidentymisen myötä. Modernissa yhteiskunnassa korostuvat elämykset ja valinnanvapaus. Tällöin henkilökohtainen hyvinvointi, positiiviset tunteet ja elämykset korostuvat. Vapaa-ajan kaupallistumista pidetään keskeisenä talouden kasvulle. Useiden amerikkalaisten tulevaisuudentutkijoiden mukaan seuraava talouden veturi on elämystalous. Bioenergiassa ja biopolttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa ovat lähitulevaisuuden merkittävimmät kasvumahdollisuudet. Metsä-, kone- ja konepaja- sekä 1 Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus Moisio, Simo (2011). Luonnontuotealan merkitys kasvaa tulevaisuudessa 3 Andolin, Mikael; Emmi, Karjalainen & Jenni, Ruokonen (2010). Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla

5 Raportti 3 ( 23 ) teknologiateollisuus luovat pohjaa uusille palveluinnovaatioille 4 ja kaikenlaisten metsiin liittyvien palveluiden merkitys kasvaa. Maatalouden kehitys ei enää ole maaseutualueiden kehitystä ohjaava tekijä, vaikka joillain alueilla maatalouden merkitys voi olla suuri. Maatalouden työllistävyys on vähentynyt tilakokojen kasvaessa. Ulkopuolisen työvoiman määrä maatiloilla on hiljalleen kasvussa. 5 Monialaisten tilojen suhteellinen osuus kaikista tiloista on kasvanut viime vuosina koko EU:n alueella. Kotieläintilojen osuus on vähentynyt kun taas kasvinviljelytilojen osuus on kasvanut. 6 Hevostalous on yksi nopeimmin kasvavista maaseudun toimialoista Suomessa. Lähiruuan kulutus on kasvussa, mutta elintarvikealan yrityskannan kehitysnäkymä on hälyttävä: alalta poistuu enemmän yrityksiä kuin niitä perustetaan niin kaikilla maaseututyypeillä kuten kaupungeissakin. 7 Palveluyrittäjyys on yksi maaseudun nousevista elinkeinoista. Julkisen sektorin ulkoistaessa sosiaali- ja terveyspalveluja, vapautuu mahdollisuuksia yritystoimintaan kuten vihreään hoivaan. Vihreän hoivan kysynnän voi arvella kasvavan sitä mukaa kun eläkkeiden taso paranee. Luonto- ja maisemapalveluihin liittyvät työtehtävät tarjoavat päätoimisen yrittäjyyden lisäksi mahdollisuuksia monialayrittäjyyteen perinteisten maaseutuelinkeinojen rinnalla. Toistaiseksi alan yrityskenttä on pääosin varsin hajanainen ja tilastoimaton. Palvelujen tarjoajien verkottuminen tarjoaa mahdollisuuksia asiakkaiden tarvitsemiin kokonaispalveluihin, erikoisosaamisen kehittämiseen sekä kustannussäästöihin. 8 Luonnonvarojen tuotannolla ja jalostuksella on alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen, väestön hyvinvointiin sekä asutuksen pysyvyyteen. Alueelliset tuotantomallit vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja turvaavat paikallista hyvinvointia. 9 Ekosysteemeistä on huolehdittava siten, että ne voivat tuottaa ihmisen ja luonnon kannalta tärkeitä palveluja tuleville sukupolvillekin. Luonnonvarojen käyttöä ja suojelua on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena ja suunniteltava riittävän pitkäjänteisesti. Keskeinen kysymys onkin, miten biomassaa hyödynnetään jatkossa. Maatalouden rakennemuutokset, ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet sekä puunjalostusteollisuuden muutokset aiheuttavat muutostarpeita myös tavoissa hyödyntää biomassaa. 3 Mikä on ekosysteemipalvelu? Ekosysteemipalvelun käsitteestä ei ole olemassa yhtä vallitsevaa määritelmää, vaan merkityksiä ja määritelmiä on lukuisia. Yksi laajasti hyväksytty määritelmä jakaa käsite 1) ekosysteemitavaroihin kuten puutavaratuotteet ja puuhun perustumattomat metsätuotteet sekä 2) ekosysteemipalveluihin kuten veden puhdistaminen, virtaamien säätely, hiilen sitominen, ilmaston säätely sekä ravinteiden kierto ja pölytys. Ekosysteemipalvelukäsite yhdistää ekosysteemien käytön ekosysteemien ominaisuuksiin eli niiden rakenteeseen ja prosesseihin. 10 Ehkä tunnetuin ekosysteemipalveluiden ryhmittelytapa on jakaa ekosysteemipalvelut a) tuotanto-, b) säätely-, c) kulttuuri- ja d) tukipalveluihin (kuva 1). Tukipalvelut toimivat kolmen muun palveluryhmän taustalla. Tukipalveluja voidaan kuvata ekosysteemin suurina säätelyjärjestelminä, jotka mahdollistavat ekosysteemipalveluiden toiminnan Hienonen, Kati (2010). 5 Ponnikas, Jouni, Sirpa Korhonen et al. (2011) 6 Suomen maatalous ja maatalouselinkeinot (2011) 7 Mäkipeska, Tuomas & Sihvonen, Mikko (2010). 8 Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän toimialatietoa Kansallinen luonnonvarastrategia (2009). 10 Naskali, Arto (2010). Ekosysteemipalvelun termodynaamiset juuret. 11 Kolstörm, Taneli (2010). Mitä ekosysteemipalvelut ovat?

6 Raportti 4 ( 23 ) a) Tuotanto palvelut c) Kulttuuri palvelut d) Tukipalvelut b) Säätely palvelut Kuva 1 Ekosysteemipalvelut voidaan ryhmitellä a) tuotanto-, b) säätely-, c) kulttuuri- ja d) tukipalveluihin a) Tuotantopalvelut: Luonnosta saatavia hyödykkeitä, kuten syötävät luonnonvarat ja maanviljelyn tuotteet, makea vesi, energia ja raaka-aineet. b) Säätelypalvelut: Ilmaston säätely, tulvien tasaus ja pohjaveden muodostuminen, veden puhdistus, tautien säätely, eroosion säätely ja kasvien pölyttäminen. c) Kulttuuripalvelut: Tiede, taide, koulutus, toimeentulo, virkistys, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. d) Tukipalvelut: Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus. Ravinteiden sidonta ja kierto, maaperän muodostuminen, veden kierto, vihreiden kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi ja hiilen sidonta. 12 Ekosysteemipalvelulähestymistapa rakentaa siltaa perinteisten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun keskittyvien lähestymistapojen välille. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnosta saatavia hyötyjä. Niitä ovat ravinnon ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen saanti sekä ekosysteemien häiriötön toiminta, joka muun muassa ylläpitää ympäristömme vesitaloutta tai ravinteiden kiertoa. Ekosysteemipalveluja ovat myös luonnon virkistyskäyttö ja sieltä saatavat elämykset. Yleensä ekosysteemipalvelujen arvo huomataan vasta, kun ne ovat heikentyneet tai menetetty. 13 Ekosysteemipalvelut voivat ympäristönsuojelussa olla joko suojelun kohteina tai suojelun toteuttajina. Vesistöjen rehevöitymistä estäviä ekosysteemipalveluja muodostavat suojavyöhykkeet ja kosteikot, jotka jokien ja järvien ympärillä suodattavat ja pidättävät ravinteita. Maaston muoto ja puusto puolestaan tarjoavat ekosysteemipalvelua meluntorjunnassa. Metsien kykyä sitoa ilmakehästä hiilidioksidia hyödynnetään ilmastopolitiikassa. 14 Ekosysteemipalvelut muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa eri toimijoilla on erilaisia intressejä ja vaikutuksia ekosysteemipalveluun. Metsät tarjoavat säätely-, tuotanto-, virkistys- ja habitaattipalveluita. Metsänomistaja, matkailija, lähiruokayrittäjä, puuraaka-aineen ostaja, luonnonsuojelija ja asukas näkevät ekosysteemipalvelut ja niiden hyödyntämisen hyvin eri tavoin. Lisäksi metsää koskeva suunnittelu ja sääntely, Honkasalo, Antero & Rouhinen, Sauli (2010). Ekosysteemipalvelut ja ympäristönsuojelu.

7 Raportti 5 ( 23 ) metsätalouden erilaiset tuet, ympäristön suojelu ja verotus vaikuttavat ekosysteemipalveluiden kehittymiseen. Tässä selvityksessä tarkoitamme ekosysteemipalveluilla kaikkia luonnosta saatavia aineellisia (esim. ruoka, lääkkeet, energia) ja aineettomia (esim. virkistyspalvelut, matkailu, vihreä hoiva) hyödykkeitä. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä on keskitytty pääasiassa ekosysteemipalveluiden tuotanto- ja kulttuuripalveluosioihin. Selvityksen tavoitteena on tukea Kaakkois-Pirkanmaan alueen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittämistä. Säätely- ja tukipalvelut vaativat oman tutkimuksensa, sillä ne ovat laajoja kokonaisuuksia. 4 Ekosysteemipalvelut Kaakkois-Pirkanmaalla Vuonna 2008 oli Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa yhteensä 741 yritystä 15. Aktiivisia ja toimivia yrityksiä on seutukunnassa yhteensä noin 440, 16 joista vajaa kolmannes voidaan luokitella ekosysteemipalveluyritykseksi. Yritysten luokittelussa ekosysteemipalvelukäsitettä on käytetty hyvin laajasti käsittäen sekä perinteiseen maa- ja metsätalouteen että niitä jalostavaan liiketoimintaan liittyvät tuotanto-, palvelu- ja kaupan alan yritykset (kuva 2). Alueella on runsaasti metsätalouteen ja metsästä saatavien tuotteiden jalostukseen, puutuotteiden valmistukseen ja puuhun liittyviin palveluihin liittyvää yritystoimintaa. Kotieläintalous ja kasvien viljely ovat myös merkittäviä alueen elinkeinoja. Matkailuyrittäjyyttä ja matkailuun liittyviä oheispalveluja löytyy alueelta lukuisia. Vähittäis- ja tukkukauppaa on kasvinviljelyssä, leipomotuotteissa sekä jätteiden- ja romun myynnissä. Ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyrityksiä toimii alueella joitakin. Vesihuoltoa ja jätteiden käsittelyä hoitaa muutama yritys. Puurakentamista sekä maanrakennusta ja maansiirtoa harjoittavaa elinkeinotoimintaa on alueella jonkin verran. Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavia yrityksiä löytyy useita. Lisäksi alueella on luontoarvoihin painottunut päiväkoti ja Kuhmalahden Bioenergia Oy. 15 Alueelliset talousnäkymät keväällä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. 16 Kaakkois-Pirkanmaan yritysrekisteri (2011).

8 Raportti 6 ( 23 ) Toimialat, jotka on tässä selvityksessä luokiteltu ekosysteemipalveluihin liittyviksi. Näillä toimialoilla on Kaakkois-Pirkanmaan alueella aktiivisia ja toimivia yrityksiä. Metsänhoito sekä puuhun liittyvä jalostus, valmistus ja palvelutoiminta Puunkorjuu Metsänhoito Muiden puutuotteiden valmistus; korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Veneitä ja veistämöitä Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Kotieläintalous ja kasvinviljely Maatilayrittäjät Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat) Lypsykarjatalous, polttopuun valmistus ja myynti Lypsykarjan kasvatus Muun nautakarjan ja puhvelien kasvatus Lampaiden ja vuohien kasvatus Hevosten ja muiden hevoseläinten kasvatus Muu monivuotisten kasvien viljely Marjojen, pähkinöiden ja muiden puissa ja pensaissa kasvavien hedelmien viljely Viljakasvien (pl. riisin), palkokasvien ja öljysiemenkasvien viljely Vihannesten viljely kasvihuoneessa Matkailu Hiihto- ja laskettelukeskukset Matkailuyrittäjät Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut Messujen ja kongressien järjestäminen Pitopalvelu Kahvila-ravintolat Maatilamatkailu, bed & breakfast Lomamökkien vuokraus Muu urheilutoiminta: erämatkailu Urheiluseurojen toiminta Vähittäis- ja tukkukauppa Kukkien vähittäiskauppa Hedelmien, marjojen ja vihannesten vähittäiskauppa Leipomotuotteiden vähittäiskauppa Kukkien ja taimien tukkukauppa Jätteen ja romun tukkukauppa Suunnittelu ja konsultointi Muu rakennustekninen palvelu: puutarhasuunnittelu ja -rakentaminen Yhdyskuntasuunnittelu: ympäristökonsultointi Maisemanhoitopalvelut Vesi ja jäte Tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoitus Veden otto, puhdistus ja jakelu Rakentaminen ja logistiikka Puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoiminta Tieliikenteen tavarankuljetus: maanrakennus ja -siirto Elintarvikkeiden jalostus Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus Perunoiden jalostus ja säilöntä Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely (pl. siipikarja) Muu Lasten päiväkodit Turkisvaatteiden ja -tuotteiden valmistus Energia Kuva 2 Toimialat, jotka on tässä selvityksessä luokiteltu ekosysteemipalveluihin liittyviksi. Näillä toimialoilla on Kaakkois-Pirkanmaan alueella aktiivisia ja toimivia yrityksiä. Kaakkois-Pirkanmaalla on noin 125 aktiivista ja toimivaa ekosysteemipalveluihin liittyvää yritystä. Keskimäärin alueen yritykset ovat 1-2 henkilön yrityksiä, usein perheyrityksiä. Tällöin ekosysteemipalveluiden vakituisia työntekijöitä työllistävä vaikutus alueella on suurin piirtein 250 henkilöä. Lisäksi ekosysteemipalvelut työllistävät satoja kausityöntekijöitä erityisesti kesäisin, esimerkiksi marjatiloilla ja matkailuun liittyen. Las-

9 Raportti 7 ( 23 ) kelma on suuntaa antava, sillä yritysrekisterin perustella ei pystytä saamaan tarkkoja lukuja aktiivisista ja toimivista yrityksistä ja niissä työskentelevien henkilöiden lukumäärästä. Toisekseen kaikista yrityksistä ei ole rekisterissä riittäviä toimialatietoja yrityksen luokittelemiseksi ekosysteemipalveluihin. Myös toimialojen luokittelu ekosysteemipalveluihin kuuluvaksi on suuntaa antava, sillä virallista yhdenmukaista määritelmää ekosysteemipalvelutoimialasta ei ole. Sappeen matkailukeskus poikkeaa toiminnaltaan, volyymiltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan alueen perheyrityksistä. Kaakkois-Pirkanmaalla oli vuonna 2008 yhteensä työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus on vuodesta 1995 saakka ollut laskussa (taulukko 1). Vuonna 2010 työpaikkaomavaraisuus kääntyi hienoiseen nousuun, jonka ennustetaan jatkuvan 2015 saakka. Ennusteiden mukaan työpaikkaomavaraisuus kääntyisi kuitenkin uuteen laskuun ja laskisi aina 2040 saakka. 17 Työpaikkaomavaraisuus ,9 77,0 70,6 65,7 66,3 67,1 65,5 63,0 62,1 60,3 58,4 Taulukko 1 Kaakkois-Pirkanmaan työpaikkaomavaraisuus ja ennuste vuoteen 2040 Kaakkois-Pirkanmaalla maa-, metsä ja kalatalouden osuus työpaikoista on 16 prosenttia, kun se koko Pirkanmaalla on vain kolmen prosentin luokkaa ja Suomessa nelisen prosenttia. Pirkanmaan seutukunnittain tarkasteltuna seuraavaksi suurimmat osuudet maa-, metsä ja kalatalouden työpaikoista ovat Lounais-Pirkanmaalla reilut kymmenen prosenttia ja Luoteis-Pirkanmaalla vajaa kymmenen prosenttia. 18 Kuitenkin ennusteiden mukaan maa-, riista- ja kalataloudessa, metsätaloudessa sekä metsäteollisuudessa, kustannuksessa ja painamisessa työpaikkakehitys on Kaakkois- Pirkanmaalla laskeva (taulukko 2). Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen työpaikat näyttävät säilyvän suunnilleen vuoden 2008 tasolla aina vuoteen 2040 saakka. Työpaikkojen määrän suhteen nouseviksi toimialoiksi ennustetaan rakentamista, tukku- ja vähittäiskauppaa sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Kaakkois-Pirkanmaa sijaitsee erinomaisella paikalla helposti saavutettavissa Tampereelta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Uusille maaseutuelinkeinoille ja ekosysteemipalveluille on laajat markkinat lähellä: noin puolisen tuntia Tampereelle ja Hämeenlinnaan, pääkaupunkiseudulle pääsee reilussa tunnissa. Valkeakoskelle on vain 23 kilometriä ja Lahteenkin alle 100 kilometriä. 17 Kunnan väestö, työvoima, työllisyys, kuntatalous ja aluetuote sekä niiden ennakointi Pirkanmaan tilastokirja 2010, Pirkanmaan liitto

10 Raportti 8 ( 23 ) Työpaikat toimialoittain Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taulukko 2 Työpaikat ekosysteemipalveluihin liittyvillä toimialoilla (tol 2002). Alueella työssä käyvät Tulevaisuuden mahdollisuudet Nykytila-analyysin sekä kansallisten ja kansainvälisten kehitystrendien perusteella voidaan sanoa, että Kaakkois-Pirkanmaan ominaispiirteisiin perustuen potentiaalisimpia kehittyjiä ovat seuraavat alat: vihreä hoiva, maaseutumatkailu, lähiruoka sekä metsä ja luonnonvarat. Haastattelujen perusteella alueen yrittäjillä on kiinnostusta ja halua kehittää toimintaa erityisesti näillä aloilla. 5.1 Vihreä hoiva Vihreä hoiva on tulossa myös Suomeen. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua se on vakiintunut osaksi hoitojärjestelmäämme. Vihreälle hoivalle luodaankin kovaa vauhtia standardeja ja koulutusta, jotta toiminnan laatu ja kehittyminen voitaisiin taata. Hoiva-alan yrittäjyys tarjoaa maaseudulla uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Vihreä hoiva -toiminnan suurimpia mahdollisuuksia on sosiaalipalveluissa sekä ongelmia ennaltaehkäisevissä varhaisen puuttumisen malleissa että laitoshoidosta toipuvien potilaiden palautumisessa yhteiskuntaan. Myös vajaakuntoisten työllistäminen maatalous- ja puutarhayrityksissä on mahdollisuus. 20 Kaakkois-Pirkanmaa sijoittuu Etelä-Suomen väestökeskittymien kannalta erinomaisesti saavutettavalle alueelle. Tämä antaa virkistyksen lisäksi mahdollisuuksia hoivapalveluyrittäjyydelle. Vihreä hoiva -maatilat voivat tuottaa maataloustuotteita, mutta toimia samalla hoitolaitoksina. Virkistys- ja hoivapalvelut voivat tukea ja täydentää toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Pirkanmaalla on meneillään Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n hanke Yrittäjyyttä hoivasta - Green Care. Hankkeen kokemuksia voisi hyödyntää Kaakkois-Pirkanmaan vihreän hoivan kehittämisessä. Myös haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan alueella on paljon mahdollisuuksia vihreän hoivan kehittämiseen liiketoiminnaksi. Alueelta löytyy vihreästä hoivasta kiin- 19 Kunnan väestö, työvoima, työllisyys, kuntatalous ja aluetuote sekä niiden ennakointi Yliviikari, Anja; Lilja, Taina; Heikkilä, Katariina; Kirveennummi, Anna; Kivinen, Tapani; Partanen, Ulla; Rantamäki- Lahtinen, Leena & Katriina, Soini (2009). Green Care

11 Raportti 9 ( 23 ) nostuneita, mutta vielä epävarmoin ajatuksin liiketoiminnan käynnistämiseen suhtautuvia yrittäjiä. Yksityisen hoivayrittäjyyden käynnistäminen on haastavaa. Se vaatii vihreän hoivan osaamista, sitoutumista, liiketoimintaosaamista sekä taloushallinto- ja laatukriteeristöosaamista. Kunnan myönteinen suhtautuminen vihreän hoivan edistämiseen on tärkeää ja yrittäjän on voitava luottaa kunnan tukeen. Hoivayrittäjän pitäisi verkostoitua muiden vihreä hoiva-toimijoiden kanssa ja löytää itselleen kokenut mentori. Tässä kunta voisi olla apuna. Kehittämisideoita Vihreä hoiva -maatilat. Kartoitetaan mistä ja kuinka paljon tarvetta vihreään hoivaan tulee olemaan esimerkiksi vanhuspalveluissa, kuntoutuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa sekä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Kunta organisoi tarvekartoituksen. Jos tarve on riittävä, voidaan lähteä edistämään vihreä hoivamaatilan toteuttamista alueelle. Kunnan tuki maatilan toteuttamisessa ja asiakashankinnassa on keskeinen. YritysSuomesta voisi saada käytännön liiketoiminnallista apua yrittäjälle ja ELY-keskuksen kehittämis- ja investointitukien mahdollisuuksia kannattaa selvittää. Vihreä hoiva -tutustumiskäynti. Toteutetaan tarvekartoituksen jälkeen vihreä hoiva-maatilan perustamisesta kiinnostuneille yrittäjille sekä kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tutustumiskäynti lähialueella toimivalle vihreä hoiva -tilalle. Perehdytään toimintaan ja saadaan ideoita maatilan toteuttamiseksi omalla alueella. 5.2 Maaseutumatkailu Maaseutumatkailun kehitysnäkymät pitkällä aikavälillä näyttävät hyviltä. Paikalliset maaseutuyrittäjien tuottamat palvelut tulevat näkymään yhä enemmän. Luontoon perustuvat palvelut tarjotaan asiakkaille tuotteistettuina, ohjattuina elämyksinä. Ympäristövastuullisesti toteutettu matkailupalvelu kytkettynä lähiruokaan ja paikallisiin elintarvikkeisiin sekä paikalliskulttuuriin on pitkän tähtäyksen matkailuvaltti, jonka kehittämiseen on syytä pureutua aktiivisesti. Elämäntavan muutokset kytkeytyvät myös kulutuksen ja vaatimustason muutokseen. Palveluilta vaaditaan korkeaa laatutasoa ja kuluttajat vertailevat vapaa-ajan palvelujen tasoa kansainvälisesti ja pystyvät hakemaan haluamansa myös Suomen ulkopuolelta. Vastaavasti suomalaisille palveluntarjoajille syntyy mahdollisuuksia palvella kansainvälisiä asiakkaita, mikäli palvelut ovat tasoltaan kilpailukykyisiä. Matkailuun, joka perinteisesti käsittää majoitus-, ravintola- ja kuljetuspalvelut liittyy ja sitä tukee laaja palvelujen joukko. Näihin kuuluvat erilaiset ohjelma-, viihde-, liikunta- ja wellness-palvelut. Matkailuun liittyviä taustatoimintoja ovat muun muassa vapaa-ajan palvelut, liikuntatilojen ja matkailukohteiden rakentaminen, erilaiset elintarviketuotteet ja tietojärjestelmät. Metsien ulkoilu- ja virkistyskäytön lisääminen edellyttää koordinoitua tietoa ja markkinointia alueen ulkoilu- ja virkistyspaikoista, reiteistä ja tuotteista. Reitistöjen kehittäminen ja palveluiden tuotteistaminen palvelevat vapaa-ajan asukkaita, mutta samalla myös alueen vakituisia asukkaita lisäten alueen viihtyisyyttä, vetovoimaisuutta ja parantaen imagoa. Vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja esimerkiksi tyky-ryhmät tarvitsevat hyvin tuotteistettua elämystoimintaa. Ei-motorisoidut teematuotteet kuten retkeily, hiihto, pyöräily, lumikenkävaellus, luistelu sekä hiljaisuus ovat tällä hetkellä kysyttyjä tuotteita. Hiljaisuutta on jo tuotteistettu eri puolilla Suomea. Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan kannattaisi hyödyntää paremmin Laipanmaata, joka on suurimpia Etelä-Suomen yhtenäisiä metsäalueita. Laipanmaahan voisi kehittää luontoarvoihin perustuvaa pienimuotoista teemamatkailutoimintaa luontoa ja maisemaa mahdollisimman vähän kuluttaen.

12 Raportti 10 ( 23 ) Kaakkois-Pirkanmaan vesistöjen ja rantojen hyödyntäminen on haastattelujen mukaan vajaakäytössä. Alueella ei esimerkiksi ole yhtään kalastusyrittäjää. Alueella on paljon vapaa-ajan asukkaita sekä matkailuyrittäjiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita uusista vesistöihin liittyvistä palveluista. Rakentamisen ohjaus saattaa estää osaltaan vesistöihin ja rantoihin kohdistuvan liiketoiminnan kehittymistä. Käynnissä olevan Tervetuloa Kukkialle -hankkeen kaltaiset järvi- ja luontomatkailun kehittämistoimenpiteet ovat perusteltuja muillakin vesistöillä. 21 Ketjuuntuminen ja yhteistoimintaverkostojen luominen ovat matkailualalla tärkeitä menestystekijöitä. Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan majoitustoimintaa harjoittavien yrittäjien ja matkailun taustatoimintoja tuottavien yrittäjien yhteistyötä tulee edistää. Luontomatkailuun liittyvä liiketoiminta sopisi esimerkiksi Muodonmuutoksia ry.:n toiminnan yhteyteen. Kehittämisideoita Ideariihi. Järjestetään yhteistyötapaaminen majoitus-, ohjelma- ja lähiruokapalveluyrittäjien kesken maaseutumatkailun tuotteistamiseksi suuremmiksi palvelukokonaisuuksiksi. Ideariihessä voidaan pohtia esimerkiksi luontoaktiviteettien, ohjelmapalveluiden ja hyvinvointimatkailun kehittämistä laajempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi yritysasiamies voisi toimia yleisen ideariihen tai kylissä toteutettavien ideariihien kokoavana henkilönä tai kyläyhdistykset voisivat omaehtoisesti toteuttaa ideariihiä tuoden kunnalle uusia ideoita maaseutumatkailuun liittyen. Laatu- ja palvelukoulutus. Kunta organisoi maaseutumatkailun palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi koulutusta alueen yrittäjille muun muassa tuotteistamisessa, laatuasioissa ja asiakaspalvelussa. Toteutetaan mahdollisesti yhdessä lähiruokaan liittyvän koulutuksen kanssa. Teemamatkailun kehittäminen. Edistetään pienimuotoisen yrittäjyyden syntymistä isompien yritysmoottoreiden, kuten Sappeen, yhteyteen. Selvitetään mahdollisuus Sappeen mahdollisesti ylimääräisten kesäresurssien hyödyntämiseen esimerkiksi Laipanmaan teematurismissa kesäaikaan. Ulkoilureitistön parantaminen. Yhdistetään olemassa olevia, metsäautoteitä päistään yhteen pitkiksi ulkoilureiteiksi ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Reitistöä voidaan käyttää esimerkiksi pyöräilyyn tai muilla keveillä välineillä kulkemiseen. Kunta vastaa reitistön huollosta ja opasteista. Veneily- ja kalastusyrittäjyys. Selvitetään kysyntä ja mahdollisuudet sekä yrittäjien kiinnostus veneily- ja kalastustoimintaan. Liiketoimintamahdollisuuksina esimerkiksi veneiden, kanoottien ja muiden vesiliikkumiseen tarkoitettujen välineiden vuokraus ja korjaus sekä kalastusvälineiden vuokraus ja huolto. 5.3 Lähiruoka Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut jo jonkin aikaa kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Lähiruoan kestävä toteuttaminen ja kehittäminen vaativat pienyrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä logististen- ja volyymiongelmien ratkaisua. Yrittäjien omien myyntipisteiden ohelle on eri puolille Suomea noussut pientuottajien tuotteisiin ja lähiruokaan erikoistuneita kauppoja. Uusien myyntipaikkojen ansiosta tuottajat ja jalostajat voivat keskittyä tuotantoon ja vähentää myyntiin käyttämäänsä aikaa. Tulevaisuuden 21 Tervetuloa Kukkialle-hanke. <www.kukkialle.fi>

13 Raportti 11 ( 23 ) osaamistarpeita lähiruoka-alalla ovat elintarviketurvallisuus, markkinointi ja logistiikkaosaaminen sekä hygieniataidot. 22 Kasvava kiinnostus ruokaa kohtaan asettaa paineita kuntien ruokapalveluille sekä luottamushenkilöille muun muassa siitä, halutaanko lähiruoka nostaa esimerkiksi kuntastrategiaan painopistealueeksi. Lähiruuan suosiminen hankinnoissa voi kuitenkin olla merkittävä maaseutu- ja elinkeinopoliittinen teko, joka elvyttää alue- ja kuntataloutta säilyttämällä tai lisäämällä työpaikkoja sekä omalle alueelle jäävien vero-eurojen määrää. Kehittämisideoita Lähiruokamyymälä. Perustetaan ympärivuotinen lähiruokamyymälä joko Hämeenlinnaan tai Tampereelle Kaakkois-Pirkanmaan alueen paikallisten yrittäjien yhteistyönä. Kannattavuuden vuoksi tarvitaan riittävän laaja tuotevalikoima, joten on syytä kartoittaa tarve ottaa mukaan muiden lähialueiden tuottajiakin. Tarjouskonsortiot. Muodostetaan paikallisten viljelijöiden sekä ruuantuottajien ja -jalostajien yhteistyörinki lähiruokamarkkinan tehostamiseksi. Tarjouskonsortiolla pystytään vastaamaan isoihin tarjouspyyntöihin. Kunta toimii konsortion käynnistäjänä sekä auttaa ja koordinoi isojen tarjousten tekoa. Kunta voi esimerkiksi järjestää koulutusta isojen tarjousten teosta alueen yrittäjille. Laatu- ja palvelukoulutus. Kunta organisoi lähiruoan tuottamisen kehittämiseksi koulutusta alueen yrittäjille muun muassa elintarviketurvallisuudessa, hygieniataidoissa ja asiakaspalvelussa. Lähiruokaopas. Toteutetaan lähialueiden ja kaupunkien kuluttajille suunnattu infopaketti alueen lähiruokatarjonnasta tietoisuuden lisäämiseksi ja markkinoinnin parantamiseksi. Opas sisältää esimerkiksi yrityksien yhteystiedot, tuotetiedot, palvelut, aukioloajat ja ajo-ohjeet. 5.4 Metsä ja luonnonvarat Metsäalan tulevaisuus nojaa perinteisten paperi- ja puutuoteteollisuuden lisäksi myös yhä enemmän bioenergiaan ja muihin metsästä saataviin luonnonvaroihin. Tulevaisuudessa energiapuuta kerätään samanaikaisesti puuteollisuuden ainespuun kanssa, joten korjuuteknologian kehittäminen edellyttää panostuksia T&K -toimintaan. 23 Energia- ja ilmastonmuutosten näkökulmasta metsäala on tullut entistä merkityksellisemmäksi mutta myös monimutkaisemmaksi mikä koetaan hyötynä toisaalla, voi olla haitta toisaalla. Erityisesti ekosysteemipalvelujen tuki- ja säätelypalvelujen tuotteistamisessa uraauurtavaa kehitystyötä on tehnyt pälkäneläinen Humuspehtoori Oy. Yrityksen tunnetuimpia tuotteita ovat metsäteollisuuden puulietteistä tehdyt maanparannusaineet. Tuotteita on noin 15 erilaista ja ne ovat lannoitelain alaisia sekä Eviran hyväksymiä orgaanisia maanparannusaineita. Puukuidut pystyvät sitomaan itseensä suuren määrän liukoisia ravinteita ja näin puun massa muodostaa peltoon ravinnevaraston, joka tulee hiljalleen kasvien käyttöön myöhempinä vuosina. Humuspehtoorin käynnissä olevat kehityshankkeet koskevat muun muassa tuhkan puhdistamista lannoitekäyttöä varten, uusiomaarakentamista sekä peltoenergian tuotannon ja metsien orgaanisten lannoitteiden kehittämistä. Haastattelujen mukaan bioenergian tuotannossa on Kaakkois-Pirkanmaan alueella paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kuhmalahdella muun muassa juuri valmistunutta uutta seurakuntatalo/liikuntahallia lämmitetään paikallisen bioenergialaitoksen (Kuhmalahden Bioenergia Oy) hakelämmöllä. Puuperäiset polttoaineet kuten metsähake, puupelletit ja briketit, halot ja pilkkeet sekä biokaasu ovat Suomen toiseksi merkittävin 22 Andolin, Mikael; Emmi, Karjalainen & Jenni, Ruokonen (2010). Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla 23 Andolin, Mikael; Emmi, Karjalainen & Jenni, Ruokonen (2010). Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla

14 Raportti 12 ( 23 ) energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsän ja luonnonvarojen hyödyntämisessä elinkeinotoiminnassa on kuitenkin oltava varovainen, jottei luonnonvaroja käytetä pois seuraavilta sukupolvilta. Suomessa käytetään maa-aineksia, lähinnä soraa ja kalliomursketta, huomattavia määriä eli noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Käyttöön saatavien soravarojen vähentyessä kalliokiviaineksen ja muiden kiviainesten kysyntä tulee lähivuosina oleellisesti lisääntymään. Myös ainesten uusiokäyttöä on tarpeen edelleen tehostaa. 24 Haastattelujen mukaan maa-ainesten käytössä kannattaisi ensin hyödyntää heikompaa ainesta sille sopiviin kohteisiin ja käyttää parempia maa-aineksia kuten soraa sitä vaativissa kohteissa. Puu on ekologisesti, esteettisesti ja ekonomisesti erinomainen raaka-aine. Energiatehokas ja luonnonmukainen rakentaminen kasvaa lähivuosina nopeasti ja siinä on suuria puun käytön mahdollisuuksia. Luonnonmukaisen rakentamisen yhdistys Luomura ry. on tehnyt pitkäaikaista kehittämistyötä luonnonmukaisen, ekologisen ja terveellisen rakentamisen ja asumisen parissa. Yhdistyksen toimintaan sisältyy muun muassa teemahankkeet, Terve Talo lehti, mallitalojen kehitystyö ja Terve Talo messut. Luomura ry:n toimistona ja näyttelytilana toimii Terve Talo keskus Luopioisten kirkonkylässä Pälkäneen kunnassa. Puun moninaiskäyttö rakentamisessa, suunnittelussa, sisustamisessa ja laadukkaissa puusepän tuotteissa on kasvussa. Suomalainen puurakentaminen halutaan kohottaa valtiotasollakin merkittävään asemaan ja sen pääteemaksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Tätä toteuttamaan käynnistettiin Valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Puurakentamisohjelman tavoitteena on nostaa moderni puurakentaminen nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. Puukerrostalojen markkinaosuus on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana vajaasta prosentista 10 prosenttiin. 25 Puurakentamisella on aluetaloutta tasaava vaikutus. Iso osa rakennusosien ja tuotteiden valmistuksesta tapahtuu kasvukeskusten ulkopuolella mikä tuo alueille työtä ja hyvinvointia. Puurakentaminen hidastaa ilmastomuutosta, kun puu hyödyntää kasvaessaan ilman hiilidioksidia, joka varastoituu puuhun. Puutalossa hiili säilyy pitkään. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle 14 kohteeseen yhteensä 32 taloa. 26 Pälkäneestä on muodostumassa puukerrostalojen kehittämisessä ja rakentamisessa yksi Suomen ja Euroopan keskuksista Stora Enson ostaessa paikallisen Eridomicin. Stora Enson tavoitteena on vallata asemia kasvualalla pälkäneläistä puurakennusosaamista jalostamalla. Todennäköisenä korjausrakentamisen tarpeena kasvaa 2010-luvulla kesämökkien ja kakkosasuntojen remontointi suurten ikäluokkien alkaessa eläkkeelle siirryttyään viettää enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan. Samalla lisääntyvät kiinteistönhoidon ja niiden erilaisten tuottamistapojen tarpeet. Myös puutarha- ja pihasuunnittelussa voi jatkossa löytyä kysyntää. Luonnon- ja virkistysarvokauppa ovat hyviä esimerkkejä uusista tunnistetuista palveluista, joille on kehittymässä markkinat puuntuotannon rinnalla. Niissä maanomistajalle maksetaan tietyn ekosysteemipalvelun säilyttämisestä. Virkistysarvokauppa voi koskea 24 Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten 25 Ympäristötietoisesta puumiljöörakentamisesta suomalainen brändi. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteita. 26 Ympäristötietoisesta puumiljöörakentamisesta suomalainen brändi. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteita.

15 Raportti 13 ( 23 ) esimerkiksi tietyn puulajin tai sekapuuston ylläpitämistä tietyllä metsäalueella, tietyn alueen säilyttämistä avoimena tai esimerkiksi niittynä tai näkyvyyden säilyttämistä vaikkapa mäeltä vesistöön. Kehittämisideoita Puurakentaminen. Edistetään puurakentamista ja siihen liittyvää yrittäjyyttä hyödyntämällä kokemuksia Pälkäneen Nuijanmäelle Eridomicin rakentamasta puuverhoillusta kerrostalosta ja Terve talo toiminnasta sekä suositaan kunnan päätöksissä puurakentamista ja siihen liittyvän arkkitehtuurin ja designin kehittymistä. Maa-alueiden varaaminen liiketoiminnalle. Varataan kaavoituksella alueita erilaisten liiketoimintaedellytysten mahdollistamiseksi. Huomioidaan erilaisten toimintojen ympäristölle asettamat vaatimukset ja edellytykset sekä turvataan yrityksille tietämys lähialueen tulevasta maankäytöstä. Maa-aineksen kierrätys. Luodaan edellytykset maa-aineksen kierrätystoiminnalle maa-aineksen uusiokäytön parantamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Kunta selvittää kierrätyspisteen mahdollisen sijainnin ja kilpailuttaa yrittäjän hoitamaan kierrätyspisteen toimintaa. 6 Yhteistyöllä ja markkinoinnilla vauhtiin 6.1 Toimijoiden välinen yhteistyö hyrräämään Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan yrittäjien välistä yhteistyötä on melko vähän. Yrittäjien tietoisuutta toisten yrittäjien tarjoamista palveluista voitaisiin parantaa. Yritysten välisellä yhteistyöllä ei alueella ole perinteitä ja usein liikeideat halutaan pitää omina liikesalaisuuksinaan. Yksittäiset yritykset tekevät kuitenkin jonkin verran yhteistyötä joko lähellä sijaitsevan tai toimialaltaan samankaltaisen yrityksen kanssa. Sappeen matkailukeskuksella, Keltaisella talolla ja Laitikkalan makukylällä nähdään olevan hyvät ja jo vakiintuneet yhteistyökäytännöt. Tulevaisuudessa eri toimialojen yhdentyminen ja toimialarajojen hälventyminen jatkuvat edelleen. Yritysten välinen yhteistyö on maaseudulla erittäin tärkeää. Yritykset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja yhdistämällä eri yritysten osaamisen, alueella pystytään tuottamaan asiakkaille erilaisia ja laadukkaita tuotekonsepteja sekä olemaan vahvempi kilpailija Etelä-Suomen markkinoilla. Yhteistyön herättämiseen tarvitaan käynnistäjäksi henkilö tai yritys. Yhteistyötä käynnistävä henkilö on esimerkiksi muita yrittäjiä askeleen pidemmällä liiketoiminnassaan tai muuten keskeinen tai innostava henkilö alueella. Henkilön tavoitteena on herätellä ja koota yhteen yrittäjiä ideoimaan ekosysteemipalveluihin liittyviä liiketoiminta-aiheita. Uudet ekosysteemipalveluyritykset voidaan verkostoida jonkun suuremman yrityksen, veturin, ympärille. Pienemmät yritykset toimittavat tuotteita ja palveluita veturille. Pienyritykset toimivat pääsääntöisesti veturin kautta eivätkä niinkään keskenään. Tässä mallissa pienten yritysten huolesta liiketoimintaideoiden lipsumisesta mahdollisille kilpailijoille ei ole niin suurta pelkoa. Sappeen matkailukeskus toimii jo nyt osin tällä periaatteella. Haastattelujen mukaan alueen nykyiset yrittäjät ovat kuitenkin ylityöllistettyjä, joten luontoon liittyvien palvelujen lisääminen vaatii myös uusia yrittäjiä alueelle. Kehittämisideoita Luontopalveluyhteisön muodostaminen. Organisoidaan Mikkolan navettamallin tapainen luontopalveluyhteisö esimerkiksi Sappeen yhteyteen. Esimerkiksi yritysasiamies voisi törmäyttää luontopalveluyrittäjiä kohtaamaan ja ideoimaan konseptia epävirallisesti. Kunta voisi kartoittaa sopivia tontteja ja tiloja sekä teh-

16 Raportti 14 ( 23 ) dä kyselyn kiinnostuneista yrittäjistä tai potentiaalisista yrittäjistä. Tai kunta voisi järjestää ideakilpailun joidenkin tyhjien tonttien ja tilojen luontopalveluiden yrityskäyttöön ottamisesta. Yhteistyön kehittäminen. Luontopalveluyhteisön luomisen yhteydessä aloitetaan pohdinta ekosysteemipalvelutuotteiden ja niiden paketoinnin toteuttamista. Suunnitellaan mahdollista yhteismarkkinointia Sappeen matkailukeskuksen kanssa. 6.2 Kunta innostajana ja tukijana Kaakkois-Pirkanmaan vetovoimana ovat maisema, luonto ja puhtaus, maaseutumainen elinympäristö. Näillä ominaisuuksilla luodaan alueelle vetovoimaa. Pälkäneen kunnan imagoa tulee haastattelujen mukaan selkeyttää ja rakentaa tavoitteellisesti. Kuhmalahdella haasteena on löytää ne mahdollisuudet, joilla aluetta kehitetään osana Kangasalan kuntaa, jossa kehittämistoimenpiteiden painopistealueet ovat osin erilaiset vanhaan Kuhmalahden kuntaan verrattuna. Ekosysteemipalveluyrityksille on annettava mahdollisuus sijaita luonnossa, mikä on niiden luonnollinen toimintaympäristö. Yleensä ekosysteemipalveluyrittäjä asuu ja työskentelee samalla tontilla. Kunnalta tarvitaan jouhevaa kaavoittamista, ettei ehkäistä maaseudulle rakentamista. Tällä hetkellä kaavoittamispolitiikka on haastattelujen mukaan melko tiukkaa, mikä estää kylien elinvoimaisuuden edistämistä. Myös uusia alueen ulkopuolisia ekosysteemipalveluyrittäjiä voidaan houkutella alueelle tonttitarjonnalla haja-asutusalueelta. Liiketoiminnan edistämiseksi kunnilla tulee haastattelujen mukaan olla tahtotila myöntää liiketiloja ekosysteemipalveluyritysten käyttöön eikä realisoida niitä. Tonttien ja liiketilojen markkinointi viestii potentiaalisille yrittäjille ja asukkaille mahdollisuuksista ja lisää näin mielenkiintoa aluetta kohtaan. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) lopettaminen vaikuttaa Kaakkois-Pirkanmaan aluekehittämiseen merkittävästi, sillä alueella ei ole kehitys- tai elinkeinoyhtiötä. EUrahoituksella hankkeistettava kylätoiminta tulee olemaan jatkossa merkittävä maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitäjä. Kehittämisideoita Ekosysteemipalveluiden vastuuhenkilö. Sovitaan henkilö tai taho, jonka toimenkuvaan kuuluu ekosysteemipalveluiden edistäminen alueella. Henkilö tai taho tehdään tunnetuksi alueella, jotta yrittäjien on helppo ottaa yhteyttä uusien ideoiden ja innovaatioiden eteenpäin viemiseksi. Henkilö ei puuttuisi yritysten ja tekemisen sisältöihin vaan toimisi linkkinä toimijoiden välillä, tuntisi rahoituskanavat ja hakumenettelyt. 6.3 Aktiivinen markkinointi Kaakkois-Pirkanmaan alueella on luonnontuotteissa valtava potentiaali sekä osaamista erilaisiin luonnontuotteisiin liittyen. Tuotteiden paketoinnissa suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä tuotteiden markkinoinnissa on kuitenkin vielä kehittämisen varaa. Ekosysteemipalveluiden markkinointi kannattaa perustaa alueen omiin perinteisiin ja kulttuuriin. Alueelle kaivataan ennakkoluulottomampaa, uudistushenkistä ja toimeliaampaa ilmapiiriä ja otetta. Alueen kylissä ja yrityksillä on haastattelujen mukaan runsaasti ideoita ja intoa ekosysteemipalveluiden kehittämiseksi. Haastattelujen mukaan alueen kuntien toivotaan kuuntelevan asukkaita ja yrittäjiä enemmän ja ottavan mukaan kehittämiseen.

17 Raportti 15 ( 23 ) Kunnan markkinointia tulee tehostaa ja kehittää. Vapaa-ajan asukkaat ovat Kaakkois- Pirkanmaalla suuri ja tärkeä kohderyhmä. Haastattelujen mukaan alueella on jo monipuolisia palveluita ja tuotteita tarjolla, mutta tarvitaan aktiivista markkinointia niiden tunnetuksi tekemiseen. Yrittäjien resurssit markkinointiin ovat vähäiset, joten kunnat voisivat ottaa markkinoinnissa suuremman roolin. Jos näin halutaan, niin esimerkiksi ekosysteemipalveluihin perustuvan imagon tulisi näkyä myös kunnan ja kylien ja yritysten kotisivuilla. Hyvät kotisivut ovat perusedellytys toimivalle markkinoinnille. Ensimmäinen kontakti tehdään lähes aina verkossa ja potentiaaliset uudet asukkaat ja yrittäjät muodostavat mielikuvan kunnasta usein juuri kotisivujen perusteella ellei heillä ole muuta henkilökohtaista sidosta kuntaan. Paikkatuote, kuten kunta, on markkinoitavana monitahoisempi kuin yritysten markkinoimat tuotteet ja palvelut. Maaseutumatkailun vetovoimainen valtti markkinoinnissa on usein joko nimekäs, kuuluisa tai ansioitunut henkilö (esimerkiksi Elias Lönnroth Sammatissa), jokin erityinen paikka tai kohde (esimerkiksi maailman suurin puukirkko Kerimäellä) tai riittävän usein toteutettu nimekäs tapahtuma (esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlat). Kaakkois- Pirkanmaan ekosysteemipalveluita kehitettäessä kannattaa miettiä löytyisikö alueelta jotakin vastaavaa valttia, jonka varaan ekosysteemipalveluiden ja samalla ylipäätään alueen viihtyisyyden markkinointia voisi rakentaa. Kehittämisideoita Kotisivut tukemaan ekosysteemipalveluaatetta. Ideoidaan kotisivujen uudistamista alueen yrittäjien ja asukkaiden toimesta. Kunnat pyytävät vapaaehtoistyönä yrittäjiltä, kyläyhdistyksiltä ja asukkailta ratkaisuehdotuksia nettisivujen uudistamiseksi. Kylien edustajat miettivät työryhmissään miten kukin kylä haluaa ulospäin näyttäytyä luontopalveluiden näkökulmasta. Asukkaat, yrittäjät ja vapaa-ajan asukkaat markkinointiin mukaan. Hyödynnetään paikallisia vapaaehtoisia, taitavia kynän käyttäjiä soveltuvissa kirjoitustehtävissä markkinointitarkoituksessa. Esimerkiksi lehtikirjoituksia alueen ekosysteemipalveluiden edistymisestä erilaisissa alaan liittyvissä lehdissä ja julkaisuissa. Kunta voisi esimerkiksi osoittaa nimellisen korvauksen kyläyhdistykselle lehtikirjoituksesta. Luetteloidaan alueen paikalliset tuotteet. Kerätään, kootaan ja dokumentoidaan paikallisiin erilaisiin tuotteisiin, kyliin, henkilöihin, palveluihin, juhliin, historiaan tms. liittyviä tarinoita, tapoja ja käytäntöjä. Hyödynnetään näitä alueen markkinoinnissa ja yritysten liiketoiminnan suunnittelussa. 6.4 Vuorovaikutus Tampereen kasvukeskukseen Kaakkois-Pirkanmaan nykyisten ekosysteemipalveluihin liittyvien yritysten toiminta on pitkälti paikallista ja perustuu paikalliseen markkinaan. Haastattelujen mukaan vuorovaikutus Tampereen kasvukeskukseen on vähäistä. Kaupunki-maaseutu ulottuvuus ei kuitenkaan ole yritysten vuorovaikutuksen ensisijainen motiivi. Yritysverkostoista muodostuu helposti itsenäinen kokonaisuus, jossa vuorovaikutus tapahtuu suoraan yritysten välillä. Joitakin yhteistyöneuvotteluja on haastattelujen mukaan käyty Kaakkois-Pirkanmaan toimijoiden ja Tampereella sijaitsevien hotellien kanssa muun muassa siitä, miten Tampereella majoittuvat voisivat helpommin tehdä maatilavierailuja. Yhteistyössä Go Tampereen kanssa on kokeiltu Kaakkois- Pirkanmaan alueelle suuntautuvan kulttuurimatkailupaketin toteuttamista. Paketti ei kuitenkaan herättänyt riittävää kiinnostusta matkailijoissa, sillä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelutarjonta on liian vetovoimainen Kaakkois-Pirkanmaan kulttuuritarjontaan nähden.

18 Raportti 16 ( 23 ) Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaalle suuntautuvien maaseutumatkailuun ja ekosysteemipalveluihin liittyvien pakettien toteuttamisessa on mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja niiden kehittämistä tulee jatkaa. Palveluiden kautta jäsentyvä vuorovaikutus on kaksisuuntaista, jolloin keskuksista suuntautuu yhä enemmän kulutuskysyntää maaseudulle. Tässä on selkeästi nähtävissä kasvavaa vuorovaikutustarvetta sekä Tampereen että Kaakkois-Pirkanmaan alueen välillä niin vihreä hoiva-palveluissa kuin lähiruoka- ja vapaa-ajan palveluissakin. Kaakkois-Pirkanmaa voi täydentää Tampereen kasvukeskuksen kulttuuritarjontaa erikoistumalla ekosysteemipalveluihin, erityisesti maaseutumatkailuun ja siihen liittyvään virkistys-, ohjelma- ja hyvinvointipalvelutoimintaan. Maaseutumatkailutuotteiden toimivuus ja kysyntä kannattaa testata pienimuotoisesti ennen varsinaisen liiketoiminnan aloittamista. 6.5 Uuden yrittäjyyden ja yritysten houkutteleminen alueelle Kunnan elinkeinopolitiikalla autetaan yrityksiä menestymään niin, että ne voivat työllistää, tuottaa laadukkaita palveluja ja lisätä alueen elinvoimaa sekä houkutella uutta yrittäjyyttä alueelle. Tavat erottautua eli profiloituminen on uuden yrittäjyyden ja uusien yritysten houkuttelemisessa tärkeää. Kunta määrittelee selkeästi osaamisen kärjet ja mainostaa ja markkinoi niitä. Uusien yritysten ja yrittäjien on näin helpompi miettiä, minkä alle ne haluavat profiloitua. Uudet yrittäjät saavat näin myös tiedon siitä, minkälaisen yrittäjyyden takana kunta varmasti on. Julkisia hankintoja säädellään monin tavoin, mutta kilpailuttaminen on samalla kehittämisen moottori. Kunta voi ohjata palvelujen hankinnan vaatimuksilla esimerkiksi paikallisen yrittäjän verkostoitumaan suuremman kanssa, mikä lisää liiketoimintaa ja kannattavuutta ja mahdollisesti tuo uutta yrittäjyyttä alueelle. Kunnan palvelujen kilpailuttaminen erikseen siten, että palveluista vastaa useita eri yrityksiä, edesauttaa pienten yritysten saamista mukaan tarjoamaan. Hankinnoilla on merkittävä vaikutus, jos niin yhdessä halutaan. Toki siinä on riskinsäkin ja niiden kartoittaminen hyvissä ajoin on tarpeellista. Nuorten yrittäjyyteen kannustaminen on tärkeää. Kaakkois-Pirkanmaan alueen ekosysteemipalveluihin liittyvästä kysynnästä ja liiketoimintamahdollisuuksista kertominen esimerkiksi oppilaitoksissa voisi saada kiinnostusta aikaan. Ideoiden heittäminen nuorille itselleen pohdittavaksi ja jalostettavaksi on mahdollisuus. Tässä voisi myös hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Monipuolisen verkoston kautta uudet ideat ja yritykset kehittyvät nopeammin ja ihmiset oppivat enemmän. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kauden valmistelu alkaa tänä vuonna. Tulevalla kaudella rahoitusta tai toimenpiteitä ei sidota enää toimintalinjoihin vaan niitä tarkastellaan kuuden tavoitteen perusteella. Näistä muun muassa maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden lisääminen sekä elintarvikeketjun organisoituminen liittyvät ekosysteemipalveluiden kehittämiseen. Paikallinen kehittäminen perustuu uudessa maaseutuohjelmassa asukkaiden esittämiin kehittämistarpeisiin ja ideoihin. Ne kootaan yhteiseen suunnitelmaan, jota on mahdollista rahoittaa eri rahastoista. Tästä syystä paikallinen kehittämistyö on syytä kytkeä myös osaksi alueellista ohjelmatyötä. Maaseuturahaston mahdollisuudet uuden yrittäjyyden ja uusien yritysten houkuttelemiseksi alueelle kannattaa selvittää esimerkiksi paikallisen Leaderin kanssa yhdessä jo hyvissä ajoin ennen uutta ohjelmakautta. Ylipäätään ekosysteemipalvelu arvojen markkinointi sekä asumisviihtyisyyden ja yrittäjämyönteisen ja ennakkoluulottoman ilmapiiriin korostaminen toimivat uutta yrittäjyyttä houkuttelevina tekijöinä. Tässä valinnat, tiedotus ja viestintä näyttelevät keskeistä roolia.

19 Raportti 17 ( 23 ) 7 Muualla Suomessa toteutettuja ekosysteemipalveluja Suomessa ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen vaihtelee aloittain ja alueittain. Osalla ekosysteemipalveluiden tuotteista on jo vakiintuneet markkinat, kuten perinteisesti puulla (ainespuu, polttopuu, metsähake, joulukuuset). Monien, erityisesti aineettomien, palveluiden tuotteistaminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Maaseutu nähdään ekosysteemipalveluiden pääasiallisena tuottajana ja jalostajana, joka monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää. 27 Kansallisissa luontoa koskevissa strategioissa ekosysteemipalveluiden tarjoamat mahdollisuudet on tunnistettu tärkeiksi. Esimerkiksi kansallinen metsäohjelma nostaa erityisesti esiin uudet monimuotoisuustuotteet, luontomatkailun ja terveysvaikutteiset luontotuotteet. 28 Myös kansallinen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia korostaa ympäristövaikutusten arvioinneissa luonnon monimuotoisuuden hyödynnettävyyttä. Esimerkkejä ekosysteemipalveluiden tuotteistamisesta Luontoyrittäjyys on keino edistää maaseudun monipuolisempaa elinkeinoelämää. Ala sisältää useita erilaisia toimialoja, kuten elintarvike-, käsityö- ja matkailuyrittäjyyttä. Keskeinen tuotannontekijä on paikallinen luonto. Keräilytuotteet Luonnon tarjoamia keräilytuotteita marjoja, sieniä, yrttejä ja muita keräilytuotteita tuotteistetaan elintarvike-, kosmetiikka-, koriste- ja lääkeainetuotantoon. Usein keräilytuoteyritykset ovat pieniä, mutta lopputuotemarkkinoilla on mukana suuriakin yrityksiä, esim. kosmetiikkavalmistaja Lumene. Luonnontuotteista valmistetaan elintarviketuotantoon juomia, hilloja, makeisia, erilaisia säilykkeitä ja kuivatuotteita. Luontoyrittäjyyteen kuuluu tuotteiden kerääminen, välittäminen ja jalostus. Käsityöyrittäjät hyödyntävät luonnon keräilytuotteina mm. jäkälää, pajua, havuja, kaislaa ym. esimerkiksi floristiikan raaka-aineina. Alaan liittyen tarjotaan myös käsin tekemisen kursseja, opetusta ja alaan tutustumista mm. matkailuyritysten kautta. Lääkeaineina luonto tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia luontoyrittäjyyteen, mm. kuusen kerkkien sekä erilaisten arvokkaiden ainesosien jalostamisessa. 29 Torniolainen Aromtech Oy hyödyntää lakkamarjoja sekä elintarvike- että kosmetiikkateollisuudessa yhteistuotantona. Aromtech valmistaa lakansiemenöljyä Lumenen kosmetiikkatuotesarjoihin lakkojen siemenmassasta, joita on muutoin hyödynnetty ensin elintarviketeollisuudessa. Aromtech on erikoistunut valmistamaan arktisten marjojen siemenöljyjä, bioaktiivisia uutteita ja luonnon aromeja. 30 Riista Riistaan yhdistyvä tuotteistaminen liittyy esimerkiksi riistahavainnointiin ja eläinten kuvaamiseen. Riistahavainnoinnin tarkoituksena on viedä matkailijat opastetulle luontoretkelle tarkkailemaan ja valokuvaamaan petoja niiden omaan ympäristöönsä. Eläintenkatselu ja kuvaaminen on osa laajempaa termiä Wildlife-aktiviteetit ja Wildlife-matkailu. Wildlife-aktiviteetit käsittävät niin eläinten tarkkailun, kuuntelun ja kuvaamisen luontaisessa elinympäristössä kestävän matkailun periaatteet huomioiden. Suomessa on tehty erillinen Wildlife tuotteiden kehittämisstrategia vuosille Itä-Suomen kunnissa, mm. Kuhmossa, Lieksassa ja Suomussalmella on yrityksiä, jotka järjestävät safareita karhujen ja muiden petojen luo. Suomussalmelaisen luontomatkai- 27 Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ( ) 28 Kansallinen metsäohjelma (2008) Wildlife matkailutuotteiden kehittämisstrategia MEK (2009)

20 Raportti 18 ( 23 ) luyrityksen Arolan Tilan tarjoama aktiviteetti on karhusafarit. Karhujen havainnointi tapahtuu kuvausmajoista, jotka on varattu matkailijoiden tarpeisiin. 32 Maiseman ja virkistyskäytön tuotteistaminen Maiseman tuotteistamisesta on Suomessa yksittäisiä esimerkkitapauksia, mm. virkistysarvokaupasta ja maiseman vuokraamisesta. Maa- ja metsätaloudentuottajain keskusliitto MTK r.y:n kehittämän virkistysarvokauppamallin mukaisesti maanomistaja sitoutuu korvausta vastaan pitämään maiseman sovitussa kunnossa. Virkistysarvokaupassa myyjänä on aina maanomistaja ja ostajana voi olla yksityishenkilö, kyläyhdistys tai matkailuyritys, jolle voidaan sopimusten mukaan myöntää alueen virkistyskäyttöön liittyviä oikeuksia. Maiseman vuokraaminen on vielä pienimuotoista Suomessa, ja taloudelliselta kannalta tärkeämpää on luontomatkailun tuottamat alueelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. 33 Luontomatkailun keinoin tuotteistetaan erityisen arvokkaita maisemia. Luontomatkailu perustuu luonnon monimuotoisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin tuottaen matkailijoille luontoelämyksiä. Perinnemaisemat sekä niiden kunnostaminen luontomatkailun kohteiksi on tuotteistettu matkailijoiden käyttöön esimerkiksi Kolilla. Kolilla Metsähallitus tarjoaa viikon lomajaksoja matkailijoille lammaspaimenina Seppälän maatilalla, jossa matkailijoiden tehtävänä on huolehtia peltoja maisemoivista lampaista. Lampaat hoitavat perinnemaiseman luontaisesta maisemoinnista, ja tarjoavat viikoittain uusille matkailijoille elämyksen toimia paimenina. 34 Green care metsien hyvinvointivaikutukset Green care -toiminta on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa hyödynnettäviä luonnon ja maaseutuympäristön tarjoamia hyvinvointimahdollisuuksia. Metsän ja luontoympäristön on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisten stressiin. Aihetta on tutkittu mm. Metsäntutkimuslaitoksen Terveyttä metsästä -hankkeessa, jonka yhteydessä perustettiin Voimametsä Ikaalisten kylpylän alueelle ihmisten hyvinvointia edistäväksi teemaympäristöksi. 35 Voimametsässä kulkee ohjattu voimapolku, jonka varrella on mm. metsän ja ympäristön kokemiseen liittyviä harjoite- ja informaatiotauluja. 36 Green care -toimintaan kuuluvat myös maatiloilla sijaitsevat hoivayritykset. Kiinnostus metsien vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. 37 Energia Pohjolan Voima Oy käynnisti hankkeen ruokohelven käytöstä energianlähteenä. Ensimmäiset ruokohelvet poltettiin vuonna 2005 Kokkolan Voimassa. Nykyinen helven käyttö noin 5 GWh eli noin tonnia ja helpeä tuottaa 35 aktiivista sopimusviljelijää ja sopimuksellista tuotantopinta-alaa noin 400 hehtaaria. Tavoitteena on nostaa helven käyttö noin 10 GWh Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen (2011) Pellervon taloustutkimus, PTT. 34 px Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen (2011) Pellervon taloustutkimus, PTT. 38

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Padasjoen elinkeinopolitiikan tavoitteet 2017 2020 Elinkeinopoliittinen ryhmä on ehdottanut elinkeinopoliittista tavoitetta ja toimenpiteitä vuosille 2017-2020. Näiden työstäminen lopulliseen muotoon on

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

ELINVOIMASTRATEGIA

ELINVOIMASTRATEGIA Kunta elinvoiman edistäjänä Kunnan rooli on toisaalta järjestää lakisääteiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti ja toisaalta kunnat ovat merkittävässä asemassa elinkeinojen, työllisyyden ja kehittämisen

Lisätiedot