FCG Finnish Consulting Group Oy. Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy. Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Ekosysteemipalveluissa edelläkävijänä?

2 Raportti SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ UUDET JA KEHITTYVÄT MAASEUTUELINKEINOT MIKÄ ON EKOSYSTEEMIPALVELU? EKOSYSTEEMIPALVELUT KAAKKOIS-PIRKANMAALLA TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET VIHREÄ HOIVA MAASEUTUMATKAILU LÄHIRUOKA METSÄ JA LUONNONVARAT YHTEISTYÖLLÄ JA MARKKINOINNILLA VAUHTIIN TOIMIJOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ HYRRÄÄMÄÄN KUNTA INNOSTAJANA JA TUKIJANA AKTIIVINEN MARKKINOINTI VUOROVAIKUTUS TAMPEREEN KASVUKESKUKSEEN UUDEN YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTEN HOUKUTTELEMINEN ALUEELLE MUUALLA SUOMESSA TOTEUTETTUJA EKOSYSTEEMIPALVELUJA LUONNON AINEETTOMAT HYÖDYKKEET VETOVOIMATEKIJÄNÄ ASUINPAIKAN VALINNASSA JOHTOPÄÄTÖKSET...19

3 Raportti 1 ( 23 ) PÄLKÄNEEN KUNTA/TIETÄJÄ-HANKE 1 Johdanto 1.1 Tausta Kaakkois-Pirkanmaa edustaa hämäläistä maaseutua, jossa yhdistyy pitkä kulttuuriperinne ja kaunis vesistöinen puhdas luonto. Maaseututyypittelyn (2006) mukaan alue on ydinmaaseutua. Tyypittelyssä ydinmaaseutu määritellään vahvaksi alkutuotantoalueeksi, johon liittyy myös erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä. Näillä alueilla huomattava osa väestöstä saa vielä tavalla tai toisella elantonsa perinteisistä maaseutuammateista. Maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamat muutokset ja alkutuotannon perinteisten työpaikkojen jatkuva aleneminen on näkynyt alueella työpaikkaomavaraisuuden laskuna. Yhtenä luontaisena mahdollisuutena uusien työpaikkojen luomiselle ovat uudenlaisten maaseutuelinkeinojen mahdollisuudet, joiden kasvavaa kysyntää tukevat kansalliset ja kansainväliset kehitystrendit. Luonnonvaratuotannolla on jo nyt alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen. Alueen luonnonvarojen aineettomat arvot (esim. maisema ja virkistys) sisältävät merkittäviä mahdollisuuksia lisätä ihmisten hyvinvointia ja luoda liiketoimintaa. Ympäristön kauneuteen, puhtauteen, hiljaisuuteen ja terveysvaikutuksiin perustuville palveluille on kasvavaa kysyntää. Alueella sijaitsevien yritysten monialaisuus ja määrällinen vähyys ovat olleet osaltaan haaste alueellisten verkostojen syntymiselle. Koska alueen ehdottomiin vahvuuksiin sekä liiketoiminnan edellytyksissä että asuinympäristön houkuttelevaisuudessa kuuluvat luonnosta saatavat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet eli ekosysteemipalvelut, otettiin se kokoavaksi ja aluemarkkinoinnin kannalta synergiaetuja mahdollistavaksi termiksi tässä selvityksessä. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää miten Kaakkois-Pirkanmaalla voitaisiin olla edelläkävijöitä luontoon, maisemaan ja rauhaan liittyvien palvelujen käynnistäjinä ja luonnosta saatavien tuotteiden liiketoiminnan mahdollistajina. Läheisesti aiheeseen liittyy myös kysymykset siitä, miten alueen luontoarvoja ja puhtautta voidaan käyttää tehokkaammin hyödyksi paikkamarkkinoinnissa. Selvitys pohjautuu entisen Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan (Pälkäne ja Kuhmalahti) alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO), joka on ollut työ- ja elinkeinoministeriön tukema alueellisen kehittämisen ohjelma. Laadittava selvitys on yksi osa hankkeen kuudesta toimenpiteestä. Hanke aloitettiin Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan hankkeena. Hankejakson aikana Kuhmalahti liittyi Kangasalan kuntaan ja seutukunta lakkasi Tämän muutoksen myötä luonnollisesti myös kuntien yhteistyöelimet Kaakkois-Pirkanmaan seututoimikunta ja päätösten täytäntöönpanosta vastaava työvaliokunta lakkautettiin. Tämän jälkeen hanketta on jatkettu Pälkäneen koko kuntaa ja Kangasalan kunnasta Kuhmalahden aluetta koskevana hankkeena. Raportissa käytetyllä Kaakkois-Pirkanmaalla tarkoitetaan Pälkäneen kuntaa ja Kuhmalahden aluetta Kangasalan kunnasta eli entistä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan aluetta. 1.2 Selvityksen lähtökohdat ja sisältö Raportin tavoitteena on pohtia Kaakkois-Pirkanmaan omaleimaisista vahvuuksista syntyviä elinkeinoelämän mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä esittää alueelle keinoja profiloitumiseen elinkeinoelämän ja asumisen saroilla.

4 Raportti 2 ( 23 ) Tällä selvityksellä on ollut kolme päätavoitetta: Nostaa esiin kysyntälähtöisiä uusia ja kehittyviä maaseutuelinkeinoja Esittää niitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin tukea ko. alojen toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristön kehittämistä Tarkastella luonnon aineettomien hyödykkeiden (puhtaus, hiljaisuus, kauneus) parempaa hyödyntämistä alueiden asuinpaikkamarkkinoinnissa Kunnat valtuuttivat FCG Finnish Consulting Group Oy:n konsultit Sanna Antmanin ja Vesa Kokkosen tekemään selvityksen Kaakkois-Pirkanmaan ekosysteemipalveluihin liittyvän elinkeinoelämän nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista. Selvitystä tullaan hyödyntämään alueen kehittämistyössä. Selvitys koostui seuraavista osa-alueista: 1. Mikä on ekosysteemipalveluiden nykytila Kaakkois-Pirkanmaan alueella? 2. Mitä ekosysteemipalveluiden kehittäminen edellyttää alueen kunnilta ja yrityksiltä? 3. Miten ekosysteemipalveluita voitaisiin lähteä alueella edistämään? 4. Hyviä käytäntöjä muualta Suomesta Aineistona käytettiin olemassa olevia tilastoja, tutkimuksia ja selvityksiä (liite 1). Alueen ekosysteemipalveluiden kannalta keskeisimpiä toimijoita haastateltiin puhelimitse. Suunnitelluista kuudestatoista henkilöstä haastatteluihin osallistui kymmenen henkilöä. Muualla Suomessa toteutettuja ekosysteemipalveluja kartoitettiin internet-lähteiden kautta. 2 Uudet ja kehittyvät maaseutuelinkeinot Toimintaympäristön epävarmuus on kasvanut eri puolilla maapalloa. Epävarmuus ilmenee muun muassa talouskriisinä, ruokakriisinä ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Kehitys korostaa luonnonvarojen käytön ja bioenergiatuotannon strategista merkitystä sekä globaalisti että kansallisesti. Suomen luonnonvarat ovat yksi maamme merkittävimmistä kilpailutekijöistä nyt ja tulevaisuudessa. Maamme biokapasiteetti 11,7 globaalia hehtaaria henkilöä kohden on maapallon mitassakin kahdeksanneksi suurin. Vahvuuksiamme ovat erityisesti runsaat metsä- ja vesivarat, mutta myös ruuan tuotantoa on mahdollista lisätä jo olemassa olevan peltoalan turvin. 1 Luonnontuoteala on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Kasvua on sekä elintarvike-, kosmetiikka- että ravintolisätuotannossa. Kasvussa ovat myös luonnontuotteiden kytkeminen matkailuun ja hyvinvointipalveluihin. 2 Matkailulla ja siihen liittyvillä toiminnoilla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa tulee lisääntymään. 3 Kansalaisten vapaa-ajan määrä on kasvanut niin työajan lyhenemisen kuin eliniän pidentymisen myötä. Modernissa yhteiskunnassa korostuvat elämykset ja valinnanvapaus. Tällöin henkilökohtainen hyvinvointi, positiiviset tunteet ja elämykset korostuvat. Vapaa-ajan kaupallistumista pidetään keskeisenä talouden kasvulle. Useiden amerikkalaisten tulevaisuudentutkijoiden mukaan seuraava talouden veturi on elämystalous. Bioenergiassa ja biopolttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa ovat lähitulevaisuuden merkittävimmät kasvumahdollisuudet. Metsä-, kone- ja konepaja- sekä 1 Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus Moisio, Simo (2011). Luonnontuotealan merkitys kasvaa tulevaisuudessa 3 Andolin, Mikael; Emmi, Karjalainen & Jenni, Ruokonen (2010). Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla

5 Raportti 3 ( 23 ) teknologiateollisuus luovat pohjaa uusille palveluinnovaatioille 4 ja kaikenlaisten metsiin liittyvien palveluiden merkitys kasvaa. Maatalouden kehitys ei enää ole maaseutualueiden kehitystä ohjaava tekijä, vaikka joillain alueilla maatalouden merkitys voi olla suuri. Maatalouden työllistävyys on vähentynyt tilakokojen kasvaessa. Ulkopuolisen työvoiman määrä maatiloilla on hiljalleen kasvussa. 5 Monialaisten tilojen suhteellinen osuus kaikista tiloista on kasvanut viime vuosina koko EU:n alueella. Kotieläintilojen osuus on vähentynyt kun taas kasvinviljelytilojen osuus on kasvanut. 6 Hevostalous on yksi nopeimmin kasvavista maaseudun toimialoista Suomessa. Lähiruuan kulutus on kasvussa, mutta elintarvikealan yrityskannan kehitysnäkymä on hälyttävä: alalta poistuu enemmän yrityksiä kuin niitä perustetaan niin kaikilla maaseututyypeillä kuten kaupungeissakin. 7 Palveluyrittäjyys on yksi maaseudun nousevista elinkeinoista. Julkisen sektorin ulkoistaessa sosiaali- ja terveyspalveluja, vapautuu mahdollisuuksia yritystoimintaan kuten vihreään hoivaan. Vihreän hoivan kysynnän voi arvella kasvavan sitä mukaa kun eläkkeiden taso paranee. Luonto- ja maisemapalveluihin liittyvät työtehtävät tarjoavat päätoimisen yrittäjyyden lisäksi mahdollisuuksia monialayrittäjyyteen perinteisten maaseutuelinkeinojen rinnalla. Toistaiseksi alan yrityskenttä on pääosin varsin hajanainen ja tilastoimaton. Palvelujen tarjoajien verkottuminen tarjoaa mahdollisuuksia asiakkaiden tarvitsemiin kokonaispalveluihin, erikoisosaamisen kehittämiseen sekä kustannussäästöihin. 8 Luonnonvarojen tuotannolla ja jalostuksella on alueellisesti ja paikallisesti merkittävä vaikutus työllisyyteen, väestön hyvinvointiin sekä asutuksen pysyvyyteen. Alueelliset tuotantomallit vähentävät luonnonvarojen kuljetuksen tarvetta, kasvattavat huoltovarmuutta ja turvaavat paikallista hyvinvointia. 9 Ekosysteemeistä on huolehdittava siten, että ne voivat tuottaa ihmisen ja luonnon kannalta tärkeitä palveluja tuleville sukupolvillekin. Luonnonvarojen käyttöä ja suojelua on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena ja suunniteltava riittävän pitkäjänteisesti. Keskeinen kysymys onkin, miten biomassaa hyödynnetään jatkossa. Maatalouden rakennemuutokset, ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet sekä puunjalostusteollisuuden muutokset aiheuttavat muutostarpeita myös tavoissa hyödyntää biomassaa. 3 Mikä on ekosysteemipalvelu? Ekosysteemipalvelun käsitteestä ei ole olemassa yhtä vallitsevaa määritelmää, vaan merkityksiä ja määritelmiä on lukuisia. Yksi laajasti hyväksytty määritelmä jakaa käsite 1) ekosysteemitavaroihin kuten puutavaratuotteet ja puuhun perustumattomat metsätuotteet sekä 2) ekosysteemipalveluihin kuten veden puhdistaminen, virtaamien säätely, hiilen sitominen, ilmaston säätely sekä ravinteiden kierto ja pölytys. Ekosysteemipalvelukäsite yhdistää ekosysteemien käytön ekosysteemien ominaisuuksiin eli niiden rakenteeseen ja prosesseihin. 10 Ehkä tunnetuin ekosysteemipalveluiden ryhmittelytapa on jakaa ekosysteemipalvelut a) tuotanto-, b) säätely-, c) kulttuuri- ja d) tukipalveluihin (kuva 1). Tukipalvelut toimivat kolmen muun palveluryhmän taustalla. Tukipalveluja voidaan kuvata ekosysteemin suurina säätelyjärjestelminä, jotka mahdollistavat ekosysteemipalveluiden toiminnan Hienonen, Kati (2010). 5 Ponnikas, Jouni, Sirpa Korhonen et al. (2011) 6 Suomen maatalous ja maatalouselinkeinot (2011) 7 Mäkipeska, Tuomas & Sihvonen, Mikko (2010). 8 Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän toimialatietoa Kansallinen luonnonvarastrategia (2009). 10 Naskali, Arto (2010). Ekosysteemipalvelun termodynaamiset juuret. 11 Kolstörm, Taneli (2010). Mitä ekosysteemipalvelut ovat?

6 Raportti 4 ( 23 ) a) Tuotanto palvelut c) Kulttuuri palvelut d) Tukipalvelut b) Säätely palvelut Kuva 1 Ekosysteemipalvelut voidaan ryhmitellä a) tuotanto-, b) säätely-, c) kulttuuri- ja d) tukipalveluihin a) Tuotantopalvelut: Luonnosta saatavia hyödykkeitä, kuten syötävät luonnonvarat ja maanviljelyn tuotteet, makea vesi, energia ja raaka-aineet. b) Säätelypalvelut: Ilmaston säätely, tulvien tasaus ja pohjaveden muodostuminen, veden puhdistus, tautien säätely, eroosion säätely ja kasvien pölyttäminen. c) Kulttuuripalvelut: Tiede, taide, koulutus, toimeentulo, virkistys, henkinen ja fyysinen hyvinvointi. d) Tukipalvelut: Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus. Ravinteiden sidonta ja kierto, maaperän muodostuminen, veden kierto, vihreiden kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi ja hiilen sidonta. 12 Ekosysteemipalvelulähestymistapa rakentaa siltaa perinteisten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun keskittyvien lähestymistapojen välille. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnosta saatavia hyötyjä. Niitä ovat ravinnon ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen saanti sekä ekosysteemien häiriötön toiminta, joka muun muassa ylläpitää ympäristömme vesitaloutta tai ravinteiden kiertoa. Ekosysteemipalveluja ovat myös luonnon virkistyskäyttö ja sieltä saatavat elämykset. Yleensä ekosysteemipalvelujen arvo huomataan vasta, kun ne ovat heikentyneet tai menetetty. 13 Ekosysteemipalvelut voivat ympäristönsuojelussa olla joko suojelun kohteina tai suojelun toteuttajina. Vesistöjen rehevöitymistä estäviä ekosysteemipalveluja muodostavat suojavyöhykkeet ja kosteikot, jotka jokien ja järvien ympärillä suodattavat ja pidättävät ravinteita. Maaston muoto ja puusto puolestaan tarjoavat ekosysteemipalvelua meluntorjunnassa. Metsien kykyä sitoa ilmakehästä hiilidioksidia hyödynnetään ilmastopolitiikassa. 14 Ekosysteemipalvelut muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa eri toimijoilla on erilaisia intressejä ja vaikutuksia ekosysteemipalveluun. Metsät tarjoavat säätely-, tuotanto-, virkistys- ja habitaattipalveluita. Metsänomistaja, matkailija, lähiruokayrittäjä, puuraaka-aineen ostaja, luonnonsuojelija ja asukas näkevät ekosysteemipalvelut ja niiden hyödyntämisen hyvin eri tavoin. Lisäksi metsää koskeva suunnittelu ja sääntely, Honkasalo, Antero & Rouhinen, Sauli (2010). Ekosysteemipalvelut ja ympäristönsuojelu.

7 Raportti 5 ( 23 ) metsätalouden erilaiset tuet, ympäristön suojelu ja verotus vaikuttavat ekosysteemipalveluiden kehittymiseen. Tässä selvityksessä tarkoitamme ekosysteemipalveluilla kaikkia luonnosta saatavia aineellisia (esim. ruoka, lääkkeet, energia) ja aineettomia (esim. virkistyspalvelut, matkailu, vihreä hoiva) hyödykkeitä. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä on keskitytty pääasiassa ekosysteemipalveluiden tuotanto- ja kulttuuripalveluosioihin. Selvityksen tavoitteena on tukea Kaakkois-Pirkanmaan alueen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittämistä. Säätely- ja tukipalvelut vaativat oman tutkimuksensa, sillä ne ovat laajoja kokonaisuuksia. 4 Ekosysteemipalvelut Kaakkois-Pirkanmaalla Vuonna 2008 oli Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa yhteensä 741 yritystä 15. Aktiivisia ja toimivia yrityksiä on seutukunnassa yhteensä noin 440, 16 joista vajaa kolmannes voidaan luokitella ekosysteemipalveluyritykseksi. Yritysten luokittelussa ekosysteemipalvelukäsitettä on käytetty hyvin laajasti käsittäen sekä perinteiseen maa- ja metsätalouteen että niitä jalostavaan liiketoimintaan liittyvät tuotanto-, palvelu- ja kaupan alan yritykset (kuva 2). Alueella on runsaasti metsätalouteen ja metsästä saatavien tuotteiden jalostukseen, puutuotteiden valmistukseen ja puuhun liittyviin palveluihin liittyvää yritystoimintaa. Kotieläintalous ja kasvien viljely ovat myös merkittäviä alueen elinkeinoja. Matkailuyrittäjyyttä ja matkailuun liittyviä oheispalveluja löytyy alueelta lukuisia. Vähittäis- ja tukkukauppaa on kasvinviljelyssä, leipomotuotteissa sekä jätteiden- ja romun myynnissä. Ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyrityksiä toimii alueella joitakin. Vesihuoltoa ja jätteiden käsittelyä hoitaa muutama yritys. Puurakentamista sekä maanrakennusta ja maansiirtoa harjoittavaa elinkeinotoimintaa on alueella jonkin verran. Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavia yrityksiä löytyy useita. Lisäksi alueella on luontoarvoihin painottunut päiväkoti ja Kuhmalahden Bioenergia Oy. 15 Alueelliset talousnäkymät keväällä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. 16 Kaakkois-Pirkanmaan yritysrekisteri (2011).

8 Raportti 6 ( 23 ) Toimialat, jotka on tässä selvityksessä luokiteltu ekosysteemipalveluihin liittyviksi. Näillä toimialoilla on Kaakkois-Pirkanmaan alueella aktiivisia ja toimivia yrityksiä. Metsänhoito sekä puuhun liittyvä jalostus, valmistus ja palvelutoiminta Puunkorjuu Metsänhoito Muiden puutuotteiden valmistus; korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Veneitä ja veistämöitä Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Kotieläintalous ja kasvinviljely Maatilayrittäjät Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat) Lypsykarjatalous, polttopuun valmistus ja myynti Lypsykarjan kasvatus Muun nautakarjan ja puhvelien kasvatus Lampaiden ja vuohien kasvatus Hevosten ja muiden hevoseläinten kasvatus Muu monivuotisten kasvien viljely Marjojen, pähkinöiden ja muiden puissa ja pensaissa kasvavien hedelmien viljely Viljakasvien (pl. riisin), palkokasvien ja öljysiemenkasvien viljely Vihannesten viljely kasvihuoneessa Matkailu Hiihto- ja laskettelukeskukset Matkailuyrittäjät Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut Messujen ja kongressien järjestäminen Pitopalvelu Kahvila-ravintolat Maatilamatkailu, bed & breakfast Lomamökkien vuokraus Muu urheilutoiminta: erämatkailu Urheiluseurojen toiminta Vähittäis- ja tukkukauppa Kukkien vähittäiskauppa Hedelmien, marjojen ja vihannesten vähittäiskauppa Leipomotuotteiden vähittäiskauppa Kukkien ja taimien tukkukauppa Jätteen ja romun tukkukauppa Suunnittelu ja konsultointi Muu rakennustekninen palvelu: puutarhasuunnittelu ja -rakentaminen Yhdyskuntasuunnittelu: ympäristökonsultointi Maisemanhoitopalvelut Vesi ja jäte Tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoitus Veden otto, puhdistus ja jakelu Rakentaminen ja logistiikka Puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoiminta Tieliikenteen tavarankuljetus: maanrakennus ja -siirto Elintarvikkeiden jalostus Siiderin, hedelmä- ja marjaviinien valmistus Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus Perunoiden jalostus ja säilöntä Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely (pl. siipikarja) Muu Lasten päiväkodit Turkisvaatteiden ja -tuotteiden valmistus Energia Kuva 2 Toimialat, jotka on tässä selvityksessä luokiteltu ekosysteemipalveluihin liittyviksi. Näillä toimialoilla on Kaakkois-Pirkanmaan alueella aktiivisia ja toimivia yrityksiä. Kaakkois-Pirkanmaalla on noin 125 aktiivista ja toimivaa ekosysteemipalveluihin liittyvää yritystä. Keskimäärin alueen yritykset ovat 1-2 henkilön yrityksiä, usein perheyrityksiä. Tällöin ekosysteemipalveluiden vakituisia työntekijöitä työllistävä vaikutus alueella on suurin piirtein 250 henkilöä. Lisäksi ekosysteemipalvelut työllistävät satoja kausityöntekijöitä erityisesti kesäisin, esimerkiksi marjatiloilla ja matkailuun liittyen. Las-

9 Raportti 7 ( 23 ) kelma on suuntaa antava, sillä yritysrekisterin perustella ei pystytä saamaan tarkkoja lukuja aktiivisista ja toimivista yrityksistä ja niissä työskentelevien henkilöiden lukumäärästä. Toisekseen kaikista yrityksistä ei ole rekisterissä riittäviä toimialatietoja yrityksen luokittelemiseksi ekosysteemipalveluihin. Myös toimialojen luokittelu ekosysteemipalveluihin kuuluvaksi on suuntaa antava, sillä virallista yhdenmukaista määritelmää ekosysteemipalvelutoimialasta ei ole. Sappeen matkailukeskus poikkeaa toiminnaltaan, volyymiltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan alueen perheyrityksistä. Kaakkois-Pirkanmaalla oli vuonna 2008 yhteensä työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus on vuodesta 1995 saakka ollut laskussa (taulukko 1). Vuonna 2010 työpaikkaomavaraisuus kääntyi hienoiseen nousuun, jonka ennustetaan jatkuvan 2015 saakka. Ennusteiden mukaan työpaikkaomavaraisuus kääntyisi kuitenkin uuteen laskuun ja laskisi aina 2040 saakka. 17 Työpaikkaomavaraisuus ,9 77,0 70,6 65,7 66,3 67,1 65,5 63,0 62,1 60,3 58,4 Taulukko 1 Kaakkois-Pirkanmaan työpaikkaomavaraisuus ja ennuste vuoteen 2040 Kaakkois-Pirkanmaalla maa-, metsä ja kalatalouden osuus työpaikoista on 16 prosenttia, kun se koko Pirkanmaalla on vain kolmen prosentin luokkaa ja Suomessa nelisen prosenttia. Pirkanmaan seutukunnittain tarkasteltuna seuraavaksi suurimmat osuudet maa-, metsä ja kalatalouden työpaikoista ovat Lounais-Pirkanmaalla reilut kymmenen prosenttia ja Luoteis-Pirkanmaalla vajaa kymmenen prosenttia. 18 Kuitenkin ennusteiden mukaan maa-, riista- ja kalataloudessa, metsätaloudessa sekä metsäteollisuudessa, kustannuksessa ja painamisessa työpaikkakehitys on Kaakkois- Pirkanmaalla laskeva (taulukko 2). Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen työpaikat näyttävät säilyvän suunnilleen vuoden 2008 tasolla aina vuoteen 2040 saakka. Työpaikkojen määrän suhteen nouseviksi toimialoiksi ennustetaan rakentamista, tukku- ja vähittäiskauppaa sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Kaakkois-Pirkanmaa sijaitsee erinomaisella paikalla helposti saavutettavissa Tampereelta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Uusille maaseutuelinkeinoille ja ekosysteemipalveluille on laajat markkinat lähellä: noin puolisen tuntia Tampereelle ja Hämeenlinnaan, pääkaupunkiseudulle pääsee reilussa tunnissa. Valkeakoskelle on vain 23 kilometriä ja Lahteenkin alle 100 kilometriä. 17 Kunnan väestö, työvoima, työllisyys, kuntatalous ja aluetuote sekä niiden ennakointi Pirkanmaan tilastokirja 2010, Pirkanmaan liitto

10 Raportti 8 ( 23 ) Työpaikat toimialoittain Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taulukko 2 Työpaikat ekosysteemipalveluihin liittyvillä toimialoilla (tol 2002). Alueella työssä käyvät Tulevaisuuden mahdollisuudet Nykytila-analyysin sekä kansallisten ja kansainvälisten kehitystrendien perusteella voidaan sanoa, että Kaakkois-Pirkanmaan ominaispiirteisiin perustuen potentiaalisimpia kehittyjiä ovat seuraavat alat: vihreä hoiva, maaseutumatkailu, lähiruoka sekä metsä ja luonnonvarat. Haastattelujen perusteella alueen yrittäjillä on kiinnostusta ja halua kehittää toimintaa erityisesti näillä aloilla. 5.1 Vihreä hoiva Vihreä hoiva on tulossa myös Suomeen. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden kuluttua se on vakiintunut osaksi hoitojärjestelmäämme. Vihreälle hoivalle luodaankin kovaa vauhtia standardeja ja koulutusta, jotta toiminnan laatu ja kehittyminen voitaisiin taata. Hoiva-alan yrittäjyys tarjoaa maaseudulla uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Vihreä hoiva -toiminnan suurimpia mahdollisuuksia on sosiaalipalveluissa sekä ongelmia ennaltaehkäisevissä varhaisen puuttumisen malleissa että laitoshoidosta toipuvien potilaiden palautumisessa yhteiskuntaan. Myös vajaakuntoisten työllistäminen maatalous- ja puutarhayrityksissä on mahdollisuus. 20 Kaakkois-Pirkanmaa sijoittuu Etelä-Suomen väestökeskittymien kannalta erinomaisesti saavutettavalle alueelle. Tämä antaa virkistyksen lisäksi mahdollisuuksia hoivapalveluyrittäjyydelle. Vihreä hoiva -maatilat voivat tuottaa maataloustuotteita, mutta toimia samalla hoitolaitoksina. Virkistys- ja hoivapalvelut voivat tukea ja täydentää toisiaan, mutta toimivat myös erillään. Pirkanmaalla on meneillään Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n hanke Yrittäjyyttä hoivasta - Green Care. Hankkeen kokemuksia voisi hyödyntää Kaakkois-Pirkanmaan vihreän hoivan kehittämisessä. Myös haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan alueella on paljon mahdollisuuksia vihreän hoivan kehittämiseen liiketoiminnaksi. Alueelta löytyy vihreästä hoivasta kiin- 19 Kunnan väestö, työvoima, työllisyys, kuntatalous ja aluetuote sekä niiden ennakointi Yliviikari, Anja; Lilja, Taina; Heikkilä, Katariina; Kirveennummi, Anna; Kivinen, Tapani; Partanen, Ulla; Rantamäki- Lahtinen, Leena & Katriina, Soini (2009). Green Care

11 Raportti 9 ( 23 ) nostuneita, mutta vielä epävarmoin ajatuksin liiketoiminnan käynnistämiseen suhtautuvia yrittäjiä. Yksityisen hoivayrittäjyyden käynnistäminen on haastavaa. Se vaatii vihreän hoivan osaamista, sitoutumista, liiketoimintaosaamista sekä taloushallinto- ja laatukriteeristöosaamista. Kunnan myönteinen suhtautuminen vihreän hoivan edistämiseen on tärkeää ja yrittäjän on voitava luottaa kunnan tukeen. Hoivayrittäjän pitäisi verkostoitua muiden vihreä hoiva-toimijoiden kanssa ja löytää itselleen kokenut mentori. Tässä kunta voisi olla apuna. Kehittämisideoita Vihreä hoiva -maatilat. Kartoitetaan mistä ja kuinka paljon tarvetta vihreään hoivaan tulee olemaan esimerkiksi vanhuspalveluissa, kuntoutuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa sekä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Kunta organisoi tarvekartoituksen. Jos tarve on riittävä, voidaan lähteä edistämään vihreä hoivamaatilan toteuttamista alueelle. Kunnan tuki maatilan toteuttamisessa ja asiakashankinnassa on keskeinen. YritysSuomesta voisi saada käytännön liiketoiminnallista apua yrittäjälle ja ELY-keskuksen kehittämis- ja investointitukien mahdollisuuksia kannattaa selvittää. Vihreä hoiva -tutustumiskäynti. Toteutetaan tarvekartoituksen jälkeen vihreä hoiva-maatilan perustamisesta kiinnostuneille yrittäjille sekä kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tutustumiskäynti lähialueella toimivalle vihreä hoiva -tilalle. Perehdytään toimintaan ja saadaan ideoita maatilan toteuttamiseksi omalla alueella. 5.2 Maaseutumatkailu Maaseutumatkailun kehitysnäkymät pitkällä aikavälillä näyttävät hyviltä. Paikalliset maaseutuyrittäjien tuottamat palvelut tulevat näkymään yhä enemmän. Luontoon perustuvat palvelut tarjotaan asiakkaille tuotteistettuina, ohjattuina elämyksinä. Ympäristövastuullisesti toteutettu matkailupalvelu kytkettynä lähiruokaan ja paikallisiin elintarvikkeisiin sekä paikalliskulttuuriin on pitkän tähtäyksen matkailuvaltti, jonka kehittämiseen on syytä pureutua aktiivisesti. Elämäntavan muutokset kytkeytyvät myös kulutuksen ja vaatimustason muutokseen. Palveluilta vaaditaan korkeaa laatutasoa ja kuluttajat vertailevat vapaa-ajan palvelujen tasoa kansainvälisesti ja pystyvät hakemaan haluamansa myös Suomen ulkopuolelta. Vastaavasti suomalaisille palveluntarjoajille syntyy mahdollisuuksia palvella kansainvälisiä asiakkaita, mikäli palvelut ovat tasoltaan kilpailukykyisiä. Matkailuun, joka perinteisesti käsittää majoitus-, ravintola- ja kuljetuspalvelut liittyy ja sitä tukee laaja palvelujen joukko. Näihin kuuluvat erilaiset ohjelma-, viihde-, liikunta- ja wellness-palvelut. Matkailuun liittyviä taustatoimintoja ovat muun muassa vapaa-ajan palvelut, liikuntatilojen ja matkailukohteiden rakentaminen, erilaiset elintarviketuotteet ja tietojärjestelmät. Metsien ulkoilu- ja virkistyskäytön lisääminen edellyttää koordinoitua tietoa ja markkinointia alueen ulkoilu- ja virkistyspaikoista, reiteistä ja tuotteista. Reitistöjen kehittäminen ja palveluiden tuotteistaminen palvelevat vapaa-ajan asukkaita, mutta samalla myös alueen vakituisia asukkaita lisäten alueen viihtyisyyttä, vetovoimaisuutta ja parantaen imagoa. Vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja esimerkiksi tyky-ryhmät tarvitsevat hyvin tuotteistettua elämystoimintaa. Ei-motorisoidut teematuotteet kuten retkeily, hiihto, pyöräily, lumikenkävaellus, luistelu sekä hiljaisuus ovat tällä hetkellä kysyttyjä tuotteita. Hiljaisuutta on jo tuotteistettu eri puolilla Suomea. Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan kannattaisi hyödyntää paremmin Laipanmaata, joka on suurimpia Etelä-Suomen yhtenäisiä metsäalueita. Laipanmaahan voisi kehittää luontoarvoihin perustuvaa pienimuotoista teemamatkailutoimintaa luontoa ja maisemaa mahdollisimman vähän kuluttaen.

12 Raportti 10 ( 23 ) Kaakkois-Pirkanmaan vesistöjen ja rantojen hyödyntäminen on haastattelujen mukaan vajaakäytössä. Alueella ei esimerkiksi ole yhtään kalastusyrittäjää. Alueella on paljon vapaa-ajan asukkaita sekä matkailuyrittäjiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita uusista vesistöihin liittyvistä palveluista. Rakentamisen ohjaus saattaa estää osaltaan vesistöihin ja rantoihin kohdistuvan liiketoiminnan kehittymistä. Käynnissä olevan Tervetuloa Kukkialle -hankkeen kaltaiset järvi- ja luontomatkailun kehittämistoimenpiteet ovat perusteltuja muillakin vesistöillä. 21 Ketjuuntuminen ja yhteistoimintaverkostojen luominen ovat matkailualalla tärkeitä menestystekijöitä. Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan majoitustoimintaa harjoittavien yrittäjien ja matkailun taustatoimintoja tuottavien yrittäjien yhteistyötä tulee edistää. Luontomatkailuun liittyvä liiketoiminta sopisi esimerkiksi Muodonmuutoksia ry.:n toiminnan yhteyteen. Kehittämisideoita Ideariihi. Järjestetään yhteistyötapaaminen majoitus-, ohjelma- ja lähiruokapalveluyrittäjien kesken maaseutumatkailun tuotteistamiseksi suuremmiksi palvelukokonaisuuksiksi. Ideariihessä voidaan pohtia esimerkiksi luontoaktiviteettien, ohjelmapalveluiden ja hyvinvointimatkailun kehittämistä laajempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi yritysasiamies voisi toimia yleisen ideariihen tai kylissä toteutettavien ideariihien kokoavana henkilönä tai kyläyhdistykset voisivat omaehtoisesti toteuttaa ideariihiä tuoden kunnalle uusia ideoita maaseutumatkailuun liittyen. Laatu- ja palvelukoulutus. Kunta organisoi maaseutumatkailun palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi koulutusta alueen yrittäjille muun muassa tuotteistamisessa, laatuasioissa ja asiakaspalvelussa. Toteutetaan mahdollisesti yhdessä lähiruokaan liittyvän koulutuksen kanssa. Teemamatkailun kehittäminen. Edistetään pienimuotoisen yrittäjyyden syntymistä isompien yritysmoottoreiden, kuten Sappeen, yhteyteen. Selvitetään mahdollisuus Sappeen mahdollisesti ylimääräisten kesäresurssien hyödyntämiseen esimerkiksi Laipanmaan teematurismissa kesäaikaan. Ulkoilureitistön parantaminen. Yhdistetään olemassa olevia, metsäautoteitä päistään yhteen pitkiksi ulkoilureiteiksi ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Reitistöä voidaan käyttää esimerkiksi pyöräilyyn tai muilla keveillä välineillä kulkemiseen. Kunta vastaa reitistön huollosta ja opasteista. Veneily- ja kalastusyrittäjyys. Selvitetään kysyntä ja mahdollisuudet sekä yrittäjien kiinnostus veneily- ja kalastustoimintaan. Liiketoimintamahdollisuuksina esimerkiksi veneiden, kanoottien ja muiden vesiliikkumiseen tarkoitettujen välineiden vuokraus ja korjaus sekä kalastusvälineiden vuokraus ja huolto. 5.3 Lähiruoka Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut jo jonkin aikaa kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Lähiruoan kestävä toteuttaminen ja kehittäminen vaativat pienyrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä logististen- ja volyymiongelmien ratkaisua. Yrittäjien omien myyntipisteiden ohelle on eri puolille Suomea noussut pientuottajien tuotteisiin ja lähiruokaan erikoistuneita kauppoja. Uusien myyntipaikkojen ansiosta tuottajat ja jalostajat voivat keskittyä tuotantoon ja vähentää myyntiin käyttämäänsä aikaa. Tulevaisuuden 21 Tervetuloa Kukkialle-hanke. <www.kukkialle.fi>

13 Raportti 11 ( 23 ) osaamistarpeita lähiruoka-alalla ovat elintarviketurvallisuus, markkinointi ja logistiikkaosaaminen sekä hygieniataidot. 22 Kasvava kiinnostus ruokaa kohtaan asettaa paineita kuntien ruokapalveluille sekä luottamushenkilöille muun muassa siitä, halutaanko lähiruoka nostaa esimerkiksi kuntastrategiaan painopistealueeksi. Lähiruuan suosiminen hankinnoissa voi kuitenkin olla merkittävä maaseutu- ja elinkeinopoliittinen teko, joka elvyttää alue- ja kuntataloutta säilyttämällä tai lisäämällä työpaikkoja sekä omalle alueelle jäävien vero-eurojen määrää. Kehittämisideoita Lähiruokamyymälä. Perustetaan ympärivuotinen lähiruokamyymälä joko Hämeenlinnaan tai Tampereelle Kaakkois-Pirkanmaan alueen paikallisten yrittäjien yhteistyönä. Kannattavuuden vuoksi tarvitaan riittävän laaja tuotevalikoima, joten on syytä kartoittaa tarve ottaa mukaan muiden lähialueiden tuottajiakin. Tarjouskonsortiot. Muodostetaan paikallisten viljelijöiden sekä ruuantuottajien ja -jalostajien yhteistyörinki lähiruokamarkkinan tehostamiseksi. Tarjouskonsortiolla pystytään vastaamaan isoihin tarjouspyyntöihin. Kunta toimii konsortion käynnistäjänä sekä auttaa ja koordinoi isojen tarjousten tekoa. Kunta voi esimerkiksi järjestää koulutusta isojen tarjousten teosta alueen yrittäjille. Laatu- ja palvelukoulutus. Kunta organisoi lähiruoan tuottamisen kehittämiseksi koulutusta alueen yrittäjille muun muassa elintarviketurvallisuudessa, hygieniataidoissa ja asiakaspalvelussa. Lähiruokaopas. Toteutetaan lähialueiden ja kaupunkien kuluttajille suunnattu infopaketti alueen lähiruokatarjonnasta tietoisuuden lisäämiseksi ja markkinoinnin parantamiseksi. Opas sisältää esimerkiksi yrityksien yhteystiedot, tuotetiedot, palvelut, aukioloajat ja ajo-ohjeet. 5.4 Metsä ja luonnonvarat Metsäalan tulevaisuus nojaa perinteisten paperi- ja puutuoteteollisuuden lisäksi myös yhä enemmän bioenergiaan ja muihin metsästä saataviin luonnonvaroihin. Tulevaisuudessa energiapuuta kerätään samanaikaisesti puuteollisuuden ainespuun kanssa, joten korjuuteknologian kehittäminen edellyttää panostuksia T&K -toimintaan. 23 Energia- ja ilmastonmuutosten näkökulmasta metsäala on tullut entistä merkityksellisemmäksi mutta myös monimutkaisemmaksi mikä koetaan hyötynä toisaalla, voi olla haitta toisaalla. Erityisesti ekosysteemipalvelujen tuki- ja säätelypalvelujen tuotteistamisessa uraauurtavaa kehitystyötä on tehnyt pälkäneläinen Humuspehtoori Oy. Yrityksen tunnetuimpia tuotteita ovat metsäteollisuuden puulietteistä tehdyt maanparannusaineet. Tuotteita on noin 15 erilaista ja ne ovat lannoitelain alaisia sekä Eviran hyväksymiä orgaanisia maanparannusaineita. Puukuidut pystyvät sitomaan itseensä suuren määrän liukoisia ravinteita ja näin puun massa muodostaa peltoon ravinnevaraston, joka tulee hiljalleen kasvien käyttöön myöhempinä vuosina. Humuspehtoorin käynnissä olevat kehityshankkeet koskevat muun muassa tuhkan puhdistamista lannoitekäyttöä varten, uusiomaarakentamista sekä peltoenergian tuotannon ja metsien orgaanisten lannoitteiden kehittämistä. Haastattelujen mukaan bioenergian tuotannossa on Kaakkois-Pirkanmaan alueella paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kuhmalahdella muun muassa juuri valmistunutta uutta seurakuntatalo/liikuntahallia lämmitetään paikallisen bioenergialaitoksen (Kuhmalahden Bioenergia Oy) hakelämmöllä. Puuperäiset polttoaineet kuten metsähake, puupelletit ja briketit, halot ja pilkkeet sekä biokaasu ovat Suomen toiseksi merkittävin 22 Andolin, Mikael; Emmi, Karjalainen & Jenni, Ruokonen (2010). Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla 23 Andolin, Mikael; Emmi, Karjalainen & Jenni, Ruokonen (2010). Työvoimatarpeiden ja toimialojen kehitys Pirkanmaalla

14 Raportti 12 ( 23 ) energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsän ja luonnonvarojen hyödyntämisessä elinkeinotoiminnassa on kuitenkin oltava varovainen, jottei luonnonvaroja käytetä pois seuraavilta sukupolvilta. Suomessa käytetään maa-aineksia, lähinnä soraa ja kalliomursketta, huomattavia määriä eli noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Käyttöön saatavien soravarojen vähentyessä kalliokiviaineksen ja muiden kiviainesten kysyntä tulee lähivuosina oleellisesti lisääntymään. Myös ainesten uusiokäyttöä on tarpeen edelleen tehostaa. 24 Haastattelujen mukaan maa-ainesten käytössä kannattaisi ensin hyödyntää heikompaa ainesta sille sopiviin kohteisiin ja käyttää parempia maa-aineksia kuten soraa sitä vaativissa kohteissa. Puu on ekologisesti, esteettisesti ja ekonomisesti erinomainen raaka-aine. Energiatehokas ja luonnonmukainen rakentaminen kasvaa lähivuosina nopeasti ja siinä on suuria puun käytön mahdollisuuksia. Luonnonmukaisen rakentamisen yhdistys Luomura ry. on tehnyt pitkäaikaista kehittämistyötä luonnonmukaisen, ekologisen ja terveellisen rakentamisen ja asumisen parissa. Yhdistyksen toimintaan sisältyy muun muassa teemahankkeet, Terve Talo lehti, mallitalojen kehitystyö ja Terve Talo messut. Luomura ry:n toimistona ja näyttelytilana toimii Terve Talo keskus Luopioisten kirkonkylässä Pälkäneen kunnassa. Puun moninaiskäyttö rakentamisessa, suunnittelussa, sisustamisessa ja laadukkaissa puusepän tuotteissa on kasvussa. Suomalainen puurakentaminen halutaan kohottaa valtiotasollakin merkittävään asemaan ja sen pääteemaksi halutaan nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistäminen ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Tätä toteuttamaan käynnistettiin Valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Puurakentamisohjelman tavoitteena on nostaa moderni puurakentaminen nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. Puukerrostalojen markkinaosuus on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana vajaasta prosentista 10 prosenttiin. 25 Puurakentamisella on aluetaloutta tasaava vaikutus. Iso osa rakennusosien ja tuotteiden valmistuksesta tapahtuu kasvukeskusten ulkopuolella mikä tuo alueille työtä ja hyvinvointia. Puurakentaminen hidastaa ilmastomuutosta, kun puu hyödyntää kasvaessaan ilman hiilidioksidia, joka varastoituu puuhun. Puutalossa hiili säilyy pitkään. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen yhdeksälle paikkakunnalle 14 kohteeseen yhteensä 32 taloa. 26 Pälkäneestä on muodostumassa puukerrostalojen kehittämisessä ja rakentamisessa yksi Suomen ja Euroopan keskuksista Stora Enson ostaessa paikallisen Eridomicin. Stora Enson tavoitteena on vallata asemia kasvualalla pälkäneläistä puurakennusosaamista jalostamalla. Todennäköisenä korjausrakentamisen tarpeena kasvaa 2010-luvulla kesämökkien ja kakkosasuntojen remontointi suurten ikäluokkien alkaessa eläkkeelle siirryttyään viettää enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan. Samalla lisääntyvät kiinteistönhoidon ja niiden erilaisten tuottamistapojen tarpeet. Myös puutarha- ja pihasuunnittelussa voi jatkossa löytyä kysyntää. Luonnon- ja virkistysarvokauppa ovat hyviä esimerkkejä uusista tunnistetuista palveluista, joille on kehittymässä markkinat puuntuotannon rinnalla. Niissä maanomistajalle maksetaan tietyn ekosysteemipalvelun säilyttämisestä. Virkistysarvokauppa voi koskea 24 Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten 25 Ympäristötietoisesta puumiljöörakentamisesta suomalainen brändi. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteita. 26 Ympäristötietoisesta puumiljöörakentamisesta suomalainen brändi. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteita.

15 Raportti 13 ( 23 ) esimerkiksi tietyn puulajin tai sekapuuston ylläpitämistä tietyllä metsäalueella, tietyn alueen säilyttämistä avoimena tai esimerkiksi niittynä tai näkyvyyden säilyttämistä vaikkapa mäeltä vesistöön. Kehittämisideoita Puurakentaminen. Edistetään puurakentamista ja siihen liittyvää yrittäjyyttä hyödyntämällä kokemuksia Pälkäneen Nuijanmäelle Eridomicin rakentamasta puuverhoillusta kerrostalosta ja Terve talo toiminnasta sekä suositaan kunnan päätöksissä puurakentamista ja siihen liittyvän arkkitehtuurin ja designin kehittymistä. Maa-alueiden varaaminen liiketoiminnalle. Varataan kaavoituksella alueita erilaisten liiketoimintaedellytysten mahdollistamiseksi. Huomioidaan erilaisten toimintojen ympäristölle asettamat vaatimukset ja edellytykset sekä turvataan yrityksille tietämys lähialueen tulevasta maankäytöstä. Maa-aineksen kierrätys. Luodaan edellytykset maa-aineksen kierrätystoiminnalle maa-aineksen uusiokäytön parantamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Kunta selvittää kierrätyspisteen mahdollisen sijainnin ja kilpailuttaa yrittäjän hoitamaan kierrätyspisteen toimintaa. 6 Yhteistyöllä ja markkinoinnilla vauhtiin 6.1 Toimijoiden välinen yhteistyö hyrräämään Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaan yrittäjien välistä yhteistyötä on melko vähän. Yrittäjien tietoisuutta toisten yrittäjien tarjoamista palveluista voitaisiin parantaa. Yritysten välisellä yhteistyöllä ei alueella ole perinteitä ja usein liikeideat halutaan pitää omina liikesalaisuuksinaan. Yksittäiset yritykset tekevät kuitenkin jonkin verran yhteistyötä joko lähellä sijaitsevan tai toimialaltaan samankaltaisen yrityksen kanssa. Sappeen matkailukeskuksella, Keltaisella talolla ja Laitikkalan makukylällä nähdään olevan hyvät ja jo vakiintuneet yhteistyökäytännöt. Tulevaisuudessa eri toimialojen yhdentyminen ja toimialarajojen hälventyminen jatkuvat edelleen. Yritysten välinen yhteistyö on maaseudulla erittäin tärkeää. Yritykset voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja yhdistämällä eri yritysten osaamisen, alueella pystytään tuottamaan asiakkaille erilaisia ja laadukkaita tuotekonsepteja sekä olemaan vahvempi kilpailija Etelä-Suomen markkinoilla. Yhteistyön herättämiseen tarvitaan käynnistäjäksi henkilö tai yritys. Yhteistyötä käynnistävä henkilö on esimerkiksi muita yrittäjiä askeleen pidemmällä liiketoiminnassaan tai muuten keskeinen tai innostava henkilö alueella. Henkilön tavoitteena on herätellä ja koota yhteen yrittäjiä ideoimaan ekosysteemipalveluihin liittyviä liiketoiminta-aiheita. Uudet ekosysteemipalveluyritykset voidaan verkostoida jonkun suuremman yrityksen, veturin, ympärille. Pienemmät yritykset toimittavat tuotteita ja palveluita veturille. Pienyritykset toimivat pääsääntöisesti veturin kautta eivätkä niinkään keskenään. Tässä mallissa pienten yritysten huolesta liiketoimintaideoiden lipsumisesta mahdollisille kilpailijoille ei ole niin suurta pelkoa. Sappeen matkailukeskus toimii jo nyt osin tällä periaatteella. Haastattelujen mukaan alueen nykyiset yrittäjät ovat kuitenkin ylityöllistettyjä, joten luontoon liittyvien palvelujen lisääminen vaatii myös uusia yrittäjiä alueelle. Kehittämisideoita Luontopalveluyhteisön muodostaminen. Organisoidaan Mikkolan navettamallin tapainen luontopalveluyhteisö esimerkiksi Sappeen yhteyteen. Esimerkiksi yritysasiamies voisi törmäyttää luontopalveluyrittäjiä kohtaamaan ja ideoimaan konseptia epävirallisesti. Kunta voisi kartoittaa sopivia tontteja ja tiloja sekä teh-

16 Raportti 14 ( 23 ) dä kyselyn kiinnostuneista yrittäjistä tai potentiaalisista yrittäjistä. Tai kunta voisi järjestää ideakilpailun joidenkin tyhjien tonttien ja tilojen luontopalveluiden yrityskäyttöön ottamisesta. Yhteistyön kehittäminen. Luontopalveluyhteisön luomisen yhteydessä aloitetaan pohdinta ekosysteemipalvelutuotteiden ja niiden paketoinnin toteuttamista. Suunnitellaan mahdollista yhteismarkkinointia Sappeen matkailukeskuksen kanssa. 6.2 Kunta innostajana ja tukijana Kaakkois-Pirkanmaan vetovoimana ovat maisema, luonto ja puhtaus, maaseutumainen elinympäristö. Näillä ominaisuuksilla luodaan alueelle vetovoimaa. Pälkäneen kunnan imagoa tulee haastattelujen mukaan selkeyttää ja rakentaa tavoitteellisesti. Kuhmalahdella haasteena on löytää ne mahdollisuudet, joilla aluetta kehitetään osana Kangasalan kuntaa, jossa kehittämistoimenpiteiden painopistealueet ovat osin erilaiset vanhaan Kuhmalahden kuntaan verrattuna. Ekosysteemipalveluyrityksille on annettava mahdollisuus sijaita luonnossa, mikä on niiden luonnollinen toimintaympäristö. Yleensä ekosysteemipalveluyrittäjä asuu ja työskentelee samalla tontilla. Kunnalta tarvitaan jouhevaa kaavoittamista, ettei ehkäistä maaseudulle rakentamista. Tällä hetkellä kaavoittamispolitiikka on haastattelujen mukaan melko tiukkaa, mikä estää kylien elinvoimaisuuden edistämistä. Myös uusia alueen ulkopuolisia ekosysteemipalveluyrittäjiä voidaan houkutella alueelle tonttitarjonnalla haja-asutusalueelta. Liiketoiminnan edistämiseksi kunnilla tulee haastattelujen mukaan olla tahtotila myöntää liiketiloja ekosysteemipalveluyritysten käyttöön eikä realisoida niitä. Tonttien ja liiketilojen markkinointi viestii potentiaalisille yrittäjille ja asukkaille mahdollisuuksista ja lisää näin mielenkiintoa aluetta kohtaan. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) lopettaminen vaikuttaa Kaakkois-Pirkanmaan aluekehittämiseen merkittävästi, sillä alueella ei ole kehitys- tai elinkeinoyhtiötä. EUrahoituksella hankkeistettava kylätoiminta tulee olemaan jatkossa merkittävä maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitäjä. Kehittämisideoita Ekosysteemipalveluiden vastuuhenkilö. Sovitaan henkilö tai taho, jonka toimenkuvaan kuuluu ekosysteemipalveluiden edistäminen alueella. Henkilö tai taho tehdään tunnetuksi alueella, jotta yrittäjien on helppo ottaa yhteyttä uusien ideoiden ja innovaatioiden eteenpäin viemiseksi. Henkilö ei puuttuisi yritysten ja tekemisen sisältöihin vaan toimisi linkkinä toimijoiden välillä, tuntisi rahoituskanavat ja hakumenettelyt. 6.3 Aktiivinen markkinointi Kaakkois-Pirkanmaan alueella on luonnontuotteissa valtava potentiaali sekä osaamista erilaisiin luonnontuotteisiin liittyen. Tuotteiden paketoinnissa suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä tuotteiden markkinoinnissa on kuitenkin vielä kehittämisen varaa. Ekosysteemipalveluiden markkinointi kannattaa perustaa alueen omiin perinteisiin ja kulttuuriin. Alueelle kaivataan ennakkoluulottomampaa, uudistushenkistä ja toimeliaampaa ilmapiiriä ja otetta. Alueen kylissä ja yrityksillä on haastattelujen mukaan runsaasti ideoita ja intoa ekosysteemipalveluiden kehittämiseksi. Haastattelujen mukaan alueen kuntien toivotaan kuuntelevan asukkaita ja yrittäjiä enemmän ja ottavan mukaan kehittämiseen.

17 Raportti 15 ( 23 ) Kunnan markkinointia tulee tehostaa ja kehittää. Vapaa-ajan asukkaat ovat Kaakkois- Pirkanmaalla suuri ja tärkeä kohderyhmä. Haastattelujen mukaan alueella on jo monipuolisia palveluita ja tuotteita tarjolla, mutta tarvitaan aktiivista markkinointia niiden tunnetuksi tekemiseen. Yrittäjien resurssit markkinointiin ovat vähäiset, joten kunnat voisivat ottaa markkinoinnissa suuremman roolin. Jos näin halutaan, niin esimerkiksi ekosysteemipalveluihin perustuvan imagon tulisi näkyä myös kunnan ja kylien ja yritysten kotisivuilla. Hyvät kotisivut ovat perusedellytys toimivalle markkinoinnille. Ensimmäinen kontakti tehdään lähes aina verkossa ja potentiaaliset uudet asukkaat ja yrittäjät muodostavat mielikuvan kunnasta usein juuri kotisivujen perusteella ellei heillä ole muuta henkilökohtaista sidosta kuntaan. Paikkatuote, kuten kunta, on markkinoitavana monitahoisempi kuin yritysten markkinoimat tuotteet ja palvelut. Maaseutumatkailun vetovoimainen valtti markkinoinnissa on usein joko nimekäs, kuuluisa tai ansioitunut henkilö (esimerkiksi Elias Lönnroth Sammatissa), jokin erityinen paikka tai kohde (esimerkiksi maailman suurin puukirkko Kerimäellä) tai riittävän usein toteutettu nimekäs tapahtuma (esimerkiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlat). Kaakkois- Pirkanmaan ekosysteemipalveluita kehitettäessä kannattaa miettiä löytyisikö alueelta jotakin vastaavaa valttia, jonka varaan ekosysteemipalveluiden ja samalla ylipäätään alueen viihtyisyyden markkinointia voisi rakentaa. Kehittämisideoita Kotisivut tukemaan ekosysteemipalveluaatetta. Ideoidaan kotisivujen uudistamista alueen yrittäjien ja asukkaiden toimesta. Kunnat pyytävät vapaaehtoistyönä yrittäjiltä, kyläyhdistyksiltä ja asukkailta ratkaisuehdotuksia nettisivujen uudistamiseksi. Kylien edustajat miettivät työryhmissään miten kukin kylä haluaa ulospäin näyttäytyä luontopalveluiden näkökulmasta. Asukkaat, yrittäjät ja vapaa-ajan asukkaat markkinointiin mukaan. Hyödynnetään paikallisia vapaaehtoisia, taitavia kynän käyttäjiä soveltuvissa kirjoitustehtävissä markkinointitarkoituksessa. Esimerkiksi lehtikirjoituksia alueen ekosysteemipalveluiden edistymisestä erilaisissa alaan liittyvissä lehdissä ja julkaisuissa. Kunta voisi esimerkiksi osoittaa nimellisen korvauksen kyläyhdistykselle lehtikirjoituksesta. Luetteloidaan alueen paikalliset tuotteet. Kerätään, kootaan ja dokumentoidaan paikallisiin erilaisiin tuotteisiin, kyliin, henkilöihin, palveluihin, juhliin, historiaan tms. liittyviä tarinoita, tapoja ja käytäntöjä. Hyödynnetään näitä alueen markkinoinnissa ja yritysten liiketoiminnan suunnittelussa. 6.4 Vuorovaikutus Tampereen kasvukeskukseen Kaakkois-Pirkanmaan nykyisten ekosysteemipalveluihin liittyvien yritysten toiminta on pitkälti paikallista ja perustuu paikalliseen markkinaan. Haastattelujen mukaan vuorovaikutus Tampereen kasvukeskukseen on vähäistä. Kaupunki-maaseutu ulottuvuus ei kuitenkaan ole yritysten vuorovaikutuksen ensisijainen motiivi. Yritysverkostoista muodostuu helposti itsenäinen kokonaisuus, jossa vuorovaikutus tapahtuu suoraan yritysten välillä. Joitakin yhteistyöneuvotteluja on haastattelujen mukaan käyty Kaakkois-Pirkanmaan toimijoiden ja Tampereella sijaitsevien hotellien kanssa muun muassa siitä, miten Tampereella majoittuvat voisivat helpommin tehdä maatilavierailuja. Yhteistyössä Go Tampereen kanssa on kokeiltu Kaakkois- Pirkanmaan alueelle suuntautuvan kulttuurimatkailupaketin toteuttamista. Paketti ei kuitenkaan herättänyt riittävää kiinnostusta matkailijoissa, sillä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelutarjonta on liian vetovoimainen Kaakkois-Pirkanmaan kulttuuritarjontaan nähden.

18 Raportti 16 ( 23 ) Haastattelujen mukaan Kaakkois-Pirkanmaalle suuntautuvien maaseutumatkailuun ja ekosysteemipalveluihin liittyvien pakettien toteuttamisessa on mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja niiden kehittämistä tulee jatkaa. Palveluiden kautta jäsentyvä vuorovaikutus on kaksisuuntaista, jolloin keskuksista suuntautuu yhä enemmän kulutuskysyntää maaseudulle. Tässä on selkeästi nähtävissä kasvavaa vuorovaikutustarvetta sekä Tampereen että Kaakkois-Pirkanmaan alueen välillä niin vihreä hoiva-palveluissa kuin lähiruoka- ja vapaa-ajan palveluissakin. Kaakkois-Pirkanmaa voi täydentää Tampereen kasvukeskuksen kulttuuritarjontaa erikoistumalla ekosysteemipalveluihin, erityisesti maaseutumatkailuun ja siihen liittyvään virkistys-, ohjelma- ja hyvinvointipalvelutoimintaan. Maaseutumatkailutuotteiden toimivuus ja kysyntä kannattaa testata pienimuotoisesti ennen varsinaisen liiketoiminnan aloittamista. 6.5 Uuden yrittäjyyden ja yritysten houkutteleminen alueelle Kunnan elinkeinopolitiikalla autetaan yrityksiä menestymään niin, että ne voivat työllistää, tuottaa laadukkaita palveluja ja lisätä alueen elinvoimaa sekä houkutella uutta yrittäjyyttä alueelle. Tavat erottautua eli profiloituminen on uuden yrittäjyyden ja uusien yritysten houkuttelemisessa tärkeää. Kunta määrittelee selkeästi osaamisen kärjet ja mainostaa ja markkinoi niitä. Uusien yritysten ja yrittäjien on näin helpompi miettiä, minkä alle ne haluavat profiloitua. Uudet yrittäjät saavat näin myös tiedon siitä, minkälaisen yrittäjyyden takana kunta varmasti on. Julkisia hankintoja säädellään monin tavoin, mutta kilpailuttaminen on samalla kehittämisen moottori. Kunta voi ohjata palvelujen hankinnan vaatimuksilla esimerkiksi paikallisen yrittäjän verkostoitumaan suuremman kanssa, mikä lisää liiketoimintaa ja kannattavuutta ja mahdollisesti tuo uutta yrittäjyyttä alueelle. Kunnan palvelujen kilpailuttaminen erikseen siten, että palveluista vastaa useita eri yrityksiä, edesauttaa pienten yritysten saamista mukaan tarjoamaan. Hankinnoilla on merkittävä vaikutus, jos niin yhdessä halutaan. Toki siinä on riskinsäkin ja niiden kartoittaminen hyvissä ajoin on tarpeellista. Nuorten yrittäjyyteen kannustaminen on tärkeää. Kaakkois-Pirkanmaan alueen ekosysteemipalveluihin liittyvästä kysynnästä ja liiketoimintamahdollisuuksista kertominen esimerkiksi oppilaitoksissa voisi saada kiinnostusta aikaan. Ideoiden heittäminen nuorille itselleen pohdittavaksi ja jalostettavaksi on mahdollisuus. Tässä voisi myös hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Monipuolisen verkoston kautta uudet ideat ja yritykset kehittyvät nopeammin ja ihmiset oppivat enemmän. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kauden valmistelu alkaa tänä vuonna. Tulevalla kaudella rahoitusta tai toimenpiteitä ei sidota enää toimintalinjoihin vaan niitä tarkastellaan kuuden tavoitteen perusteella. Näistä muun muassa maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden lisääminen sekä elintarvikeketjun organisoituminen liittyvät ekosysteemipalveluiden kehittämiseen. Paikallinen kehittäminen perustuu uudessa maaseutuohjelmassa asukkaiden esittämiin kehittämistarpeisiin ja ideoihin. Ne kootaan yhteiseen suunnitelmaan, jota on mahdollista rahoittaa eri rahastoista. Tästä syystä paikallinen kehittämistyö on syytä kytkeä myös osaksi alueellista ohjelmatyötä. Maaseuturahaston mahdollisuudet uuden yrittäjyyden ja uusien yritysten houkuttelemiseksi alueelle kannattaa selvittää esimerkiksi paikallisen Leaderin kanssa yhdessä jo hyvissä ajoin ennen uutta ohjelmakautta. Ylipäätään ekosysteemipalvelu arvojen markkinointi sekä asumisviihtyisyyden ja yrittäjämyönteisen ja ennakkoluulottoman ilmapiiriin korostaminen toimivat uutta yrittäjyyttä houkuttelevina tekijöinä. Tässä valinnat, tiedotus ja viestintä näyttelevät keskeistä roolia.

19 Raportti 17 ( 23 ) 7 Muualla Suomessa toteutettuja ekosysteemipalveluja Suomessa ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen vaihtelee aloittain ja alueittain. Osalla ekosysteemipalveluiden tuotteista on jo vakiintuneet markkinat, kuten perinteisesti puulla (ainespuu, polttopuu, metsähake, joulukuuset). Monien, erityisesti aineettomien, palveluiden tuotteistaminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Maaseutu nähdään ekosysteemipalveluiden pääasiallisena tuottajana ja jalostajana, joka monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää. 27 Kansallisissa luontoa koskevissa strategioissa ekosysteemipalveluiden tarjoamat mahdollisuudet on tunnistettu tärkeiksi. Esimerkiksi kansallinen metsäohjelma nostaa erityisesti esiin uudet monimuotoisuustuotteet, luontomatkailun ja terveysvaikutteiset luontotuotteet. 28 Myös kansallinen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia korostaa ympäristövaikutusten arvioinneissa luonnon monimuotoisuuden hyödynnettävyyttä. Esimerkkejä ekosysteemipalveluiden tuotteistamisesta Luontoyrittäjyys on keino edistää maaseudun monipuolisempaa elinkeinoelämää. Ala sisältää useita erilaisia toimialoja, kuten elintarvike-, käsityö- ja matkailuyrittäjyyttä. Keskeinen tuotannontekijä on paikallinen luonto. Keräilytuotteet Luonnon tarjoamia keräilytuotteita marjoja, sieniä, yrttejä ja muita keräilytuotteita tuotteistetaan elintarvike-, kosmetiikka-, koriste- ja lääkeainetuotantoon. Usein keräilytuoteyritykset ovat pieniä, mutta lopputuotemarkkinoilla on mukana suuriakin yrityksiä, esim. kosmetiikkavalmistaja Lumene. Luonnontuotteista valmistetaan elintarviketuotantoon juomia, hilloja, makeisia, erilaisia säilykkeitä ja kuivatuotteita. Luontoyrittäjyyteen kuuluu tuotteiden kerääminen, välittäminen ja jalostus. Käsityöyrittäjät hyödyntävät luonnon keräilytuotteina mm. jäkälää, pajua, havuja, kaislaa ym. esimerkiksi floristiikan raaka-aineina. Alaan liittyen tarjotaan myös käsin tekemisen kursseja, opetusta ja alaan tutustumista mm. matkailuyritysten kautta. Lääkeaineina luonto tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia luontoyrittäjyyteen, mm. kuusen kerkkien sekä erilaisten arvokkaiden ainesosien jalostamisessa. 29 Torniolainen Aromtech Oy hyödyntää lakkamarjoja sekä elintarvike- että kosmetiikkateollisuudessa yhteistuotantona. Aromtech valmistaa lakansiemenöljyä Lumenen kosmetiikkatuotesarjoihin lakkojen siemenmassasta, joita on muutoin hyödynnetty ensin elintarviketeollisuudessa. Aromtech on erikoistunut valmistamaan arktisten marjojen siemenöljyjä, bioaktiivisia uutteita ja luonnon aromeja. 30 Riista Riistaan yhdistyvä tuotteistaminen liittyy esimerkiksi riistahavainnointiin ja eläinten kuvaamiseen. Riistahavainnoinnin tarkoituksena on viedä matkailijat opastetulle luontoretkelle tarkkailemaan ja valokuvaamaan petoja niiden omaan ympäristöönsä. Eläintenkatselu ja kuvaaminen on osa laajempaa termiä Wildlife-aktiviteetit ja Wildlife-matkailu. Wildlife-aktiviteetit käsittävät niin eläinten tarkkailun, kuuntelun ja kuvaamisen luontaisessa elinympäristössä kestävän matkailun periaatteet huomioiden. Suomessa on tehty erillinen Wildlife tuotteiden kehittämisstrategia vuosille Itä-Suomen kunnissa, mm. Kuhmossa, Lieksassa ja Suomussalmella on yrityksiä, jotka järjestävät safareita karhujen ja muiden petojen luo. Suomussalmelaisen luontomatkai- 27 Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ( ) 28 Kansallinen metsäohjelma (2008) Wildlife matkailutuotteiden kehittämisstrategia MEK (2009)

20 Raportti 18 ( 23 ) luyrityksen Arolan Tilan tarjoama aktiviteetti on karhusafarit. Karhujen havainnointi tapahtuu kuvausmajoista, jotka on varattu matkailijoiden tarpeisiin. 32 Maiseman ja virkistyskäytön tuotteistaminen Maiseman tuotteistamisesta on Suomessa yksittäisiä esimerkkitapauksia, mm. virkistysarvokaupasta ja maiseman vuokraamisesta. Maa- ja metsätaloudentuottajain keskusliitto MTK r.y:n kehittämän virkistysarvokauppamallin mukaisesti maanomistaja sitoutuu korvausta vastaan pitämään maiseman sovitussa kunnossa. Virkistysarvokaupassa myyjänä on aina maanomistaja ja ostajana voi olla yksityishenkilö, kyläyhdistys tai matkailuyritys, jolle voidaan sopimusten mukaan myöntää alueen virkistyskäyttöön liittyviä oikeuksia. Maiseman vuokraaminen on vielä pienimuotoista Suomessa, ja taloudelliselta kannalta tärkeämpää on luontomatkailun tuottamat alueelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. 33 Luontomatkailun keinoin tuotteistetaan erityisen arvokkaita maisemia. Luontomatkailu perustuu luonnon monimuotoisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin tuottaen matkailijoille luontoelämyksiä. Perinnemaisemat sekä niiden kunnostaminen luontomatkailun kohteiksi on tuotteistettu matkailijoiden käyttöön esimerkiksi Kolilla. Kolilla Metsähallitus tarjoaa viikon lomajaksoja matkailijoille lammaspaimenina Seppälän maatilalla, jossa matkailijoiden tehtävänä on huolehtia peltoja maisemoivista lampaista. Lampaat hoitavat perinnemaiseman luontaisesta maisemoinnista, ja tarjoavat viikoittain uusille matkailijoille elämyksen toimia paimenina. 34 Green care metsien hyvinvointivaikutukset Green care -toiminta on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa hyödynnettäviä luonnon ja maaseutuympäristön tarjoamia hyvinvointimahdollisuuksia. Metsän ja luontoympäristön on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisten stressiin. Aihetta on tutkittu mm. Metsäntutkimuslaitoksen Terveyttä metsästä -hankkeessa, jonka yhteydessä perustettiin Voimametsä Ikaalisten kylpylän alueelle ihmisten hyvinvointia edistäväksi teemaympäristöksi. 35 Voimametsässä kulkee ohjattu voimapolku, jonka varrella on mm. metsän ja ympäristön kokemiseen liittyviä harjoite- ja informaatiotauluja. 36 Green care -toimintaan kuuluvat myös maatiloilla sijaitsevat hoivayritykset. Kiinnostus metsien vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. 37 Energia Pohjolan Voima Oy käynnisti hankkeen ruokohelven käytöstä energianlähteenä. Ensimmäiset ruokohelvet poltettiin vuonna 2005 Kokkolan Voimassa. Nykyinen helven käyttö noin 5 GWh eli noin tonnia ja helpeä tuottaa 35 aktiivista sopimusviljelijää ja sopimuksellista tuotantopinta-alaa noin 400 hehtaaria. Tavoitteena on nostaa helven käyttö noin 10 GWh Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen (2011) Pellervon taloustutkimus, PTT. 34 px Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen (2011) Pellervon taloustutkimus, PTT. 38

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot