Toimintakertomus 2001

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO Toimintakertomus 2001 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä Hyväksytty liittokokouksessa

2 Toiminta-ajatus ja järjestötoiminta Lastensuojelun Keskusliiton tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja edistää yhteistyötä lastensuojelun alalla järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä niiden, kuntien ja valtion viranomaisten kesken. Liiton jäsenenä on alan valtakunnallisia järjestöjä (85) sekä kuntia (33). Perinteisesti yhteistyötä on tehty keskusliiton pysyvissä toimikunnissa (9), tilapäisissä työryhmissä (7) sekä projektityöryhmissä. Yhteistyötä jäsenistönsä ja muiden viiteryhmiensä kanssa liitto tekee myös tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeissa sekä koulutus- ja vaikuttajatoiminnassa. Liitto keskittyy ensisijaisesti laajoihin, kumppanuuteen perustuviin ja yhteistä osaamista edistäviin hankkeisiin lastensuojelutyön kehittämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat yhteistoimintamalleja lasten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseksi etsivä HARAVA-hanke, Sijaishuollon laadun ulkoiseen arviointiin keskittyvä Laituri-projekti sekä Varhaisen puuttumisen projekti Varpu. Viestintä, tiedotus ja vaikuttaminen Keskusliiton strategiassa keskeistä on toiminta yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsinäkökulman esilletuomiseksi ja lastensuojelutyön turvaamiseksi. Liiton viestinnän tehtävä on luodata yhteiskuntaa lapsen - erityisesti haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten - näkökulmasta ja tukea liiton profiloitumista strategisten tavoitteidensa ja visionsa mukaisesti. Loppuvuodesta käynnistyi lastensuojelun visiointi- ja strategiatyö Lapsen hyvä elämä Tavoitteena on laajan visioinnin pohjalta työstää alalle yhteinen strategia, jota eri toimijat voivat käyttää lähtökohtana omassa strategiatyössään. Prosessi käynnistyi toimintavuonna hallituksen ja toimiston tapaamisin, minkä lisäksi järjestettiin kaksi pyöreän pöydän keskustelua, joihin osallistui edustajia yhteiskuntaelämän eri alueilta. Työ jatkuu vuonna Tiedotuksen kannalta huomatuin tapahtuma olivat Helsingissä järjestetyt Valtakunnalliset sijaishuollon päivät. Päivien tiedotus ylitti hyvin uutiskynnyksen. Yhdessä joidenkin lastensuojelujärjestöjen kanssa osallistuttiin Helsingin Sanomien Joka päivä myös hyviä uutisia -ilmoituskampanjaan. Maailmanlaajuisessa Global Movement for Children; Say Yes to Children -kampanjassa kehotettiin ihmisiä toimimaan ja allekirjoittamaan vetoomus maailman lasten paremman tulevaisuuden puolesta. Keskusliitto osallistui myös Suomen Ratsastajainliiton Hevonen liikenteessä -kampanjaan. Paljon julkisuutta saaneen tiedotuskampanjan avulla haluttiin kiinnittää huomiota nuorten ratsastajien turvallisuuteen ratsukon ja muun liikenteen kohtaamistilanteissa. Keskeistä liiton vaikuttajatoiminnassa oli valmistautuminen YK:n Lapsiasiain erityisistuntoon, joka oli määrä järjestää syyskuussa New Yorkissa. Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen vuoksi erityisistunto kuitenkin siirrettiin pidettäväksi toukokuussa Keskusliitto on ollut edustettuna erityistunnon kansallisessa valmistelutoimikunnassa ja on osallistunut aktiivisesti Suomen kantojen muotoiluun. Keskusliiton ja varhaisnuorisojärjestöjen Lasten kaupunki -hankkeessa koottiin erityisistunnon valmisteluihin suomalaislasten näkemyksiä hyvästä elämästä, elinympäristöstä ja tulevaisuudesta. Kooste lasten näkemyksistä luovutettiin tasavallan presidenttiparille presidentinlinnassa järjestetyllä vastaanotolla.

3 Yhteistyötä kansanedustajien Lapsen puolesta -työryhmän kanssa jatkettiin. Ryhmän toivomuksesta järjestettiin edustajille mm. mahdollisuus perehtyä lastensuojelun sijaishuoltoon vierailulla Tapiolan SOS-Lapsikylään ja Lystimäen nuorisokotiin. Lapsia ja lastensuojelua koskevan lainsäädännön kehittämiseen (esim. lastensuojelulain uudistukseen, lastensuojelupalveluiden valvontaan ja päivähoidon hallinnointiin), perusoikeuskysymyksiin (esim. Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevaan selvitykseen) samoin kuin lapsipoliittisiin eurooppalaisiin linjauksiin (esim. lasten tilanteeseen EU:n uusissa hakijamaissa) otettiin kantaa kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa, asiakirjoja kommentoimalla ja omin lausunnoin tai järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Lastensuojelulain uudistusta pyrittiin vauhdittamaan peruspalveluministerin tapaamisella. Lisäksi liiton työntekijät osallistuivat asiantuntijoina viranomaisten ja kansallisten sekä kansainvälisten järjestöjen asettamien toimikuntien ja työryhmien työskentelyyn. Keskusliitto on jäsenenä 16 kotimaisessa yhteisössä ja on vuosittain edustettuna viranomaisten tai organisaatioiden asettamissa työryhmissä. Toimintavuonna käynnistettiin liiton laajennetun sanoma- ja aikakauslehtiseurannan analyysi. Tutkimus valmistuu vuonna 2002 ja sen pohjalta voidaan mm. verrata mahdollista muutosta lastensuojelun julkisessa kuvassa edellisen, vuonna 1997 valmistuneen analyysin lastensuojelukuvaan. Kustannuspäätöksissään liitto arvioi julkaisujen sisältöä suhteessa toiminta-ajatukseensa, julkaisujen kustannusvaikutuksia ja markkinointimahdollisuuksia. Kustannustehokkuuden kannalta pyritään tarvittaessa kehittämään yhteistyötä kaupallisten kustantajien kanssa. Toimintavuonna valmistui perinteikkään Lasten erityishuolto ja -opetus -teoksen 11. täysin uudistettu laitos. Vaikka kirjan edellisen painoksen ilmestymisestä oli kulunut kymmenen vuotta, uusi painos saatiin nopeasti takaisin yliopistojen ja oppilaitosten kurssivaatimuksiin. Valtaosa 11. painoksesta myytiin vuoden 2001 loppuun mennessä. Toimintavuonna avautuivat liiton uudet www-sivut, joista keskeisen osan muodostaa tietoa lapsesta, perheestä ja lastensuojelusta tarjoava neuvonta-, artikkeli- ja ajankohtaiskokonaisuus. Se on osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen Apua.info -portaalihanketta, johon on saatu rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Portaalihankkeessa keskusliitto vastaa Lapset ja perheet -osion koordinoinnista ja on osallistunut myös Perheväkivaltaosion kehittämiseen. www-sivuston kehittäminen jatkuu edelleen tavoitteena vuorovaikutteisuuden lisääminen. Children at Risk in the Baltic Sea -portaalihankkeen järjestöosuuden käynnistämiseksi keskusliitto järjesti Tallinnassa seminaaritapaamisen, johon osallistui toivottua vähemmän järjestöjä Itämeren muista maista. Hankkeen kannalta ongelmaksi muodostuikin järjestöjen sitoutumisen puute. Syynä olivat joissakin maissa järjestöjen toimintaympäristön ongelmat, toisaalta kieli- ja resurssiongelmat. Hanketta rahoittaa ja hallinnoi vuoden 2002 alusta Baltian maiden neuvosto EU:n asemesta. Lapsen Maailma -lehden tarkastettu levikki oli toimintavuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kappaletta ( kpl vuonna 2000). Levikin hienoinen lasku johtui muun muassa puhelinmarkkinointihenkilöstön rekrytointivaikeuksista. Lehti on vakiinnuttanut asemaansa kasvatus- ja lastensuojelukysymysten erikoisaikakauslehtenä. Sisällössä painottuivat ajankohtaiset, yhteiskunnalliset aiheet sekä käytännön kasvatuskysymykset. Ulkoasussa pyrittiin korkeatasoisuuden ohella helppolukuisuuteen. Lapsen Maailma -lehti vietti kertomusvuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi perustettiin lehden tunnustuspalkinto, Lukutikku. Ensimmäinen tunnustuspalkinto myönnettiin lehden pitkäaikaiselle avustajalle filosofian maisteri Kerttu Manniselle hänen

4 ansioistaan lasten lukuharrastuksen edistämiseksi sekä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden laadun parantamiseksi. Kokeilu ja kehittäminen Liiton kokeilu- ja kehittämistyötä tehdään pääosin erillisrahoitteisina projekteina yhteistyössä jäsenyhteisöjen ja muiden keskeisten viiteryhmien kanssa. Kehittämistyön perusta on lasten elinolosuhteiden ja lastensuojelun tilan seuranta. Työn tavoitteena on lastensuojelun ammatillisen laadun parantaminen, lapsinäkökulman esille tuominen sekä liiton toiminta-ajatukseen soveltuvien ajankohtaishankkeiden toteuttaminen. Lasten ja lapsiperheiden elinolosuhteiden muutoksia liitto seuraa Elinvaraselvityksen avulla. Toimintavuonna selvitys laajennettiin koskemaan Suomen ja Ruotsin perhepolitiikan vertailua. RAY-avusteinen Harava-projekti ( ) on järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistoimintahanke, jota keskusliitto koordinoi yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Hanke toimii Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Länsi- Pohjan seutukunnallisilla pilottialueilla. Kertomusvuonna tavoitteena oli kehitettävien toimintamallien suunnittelu ja alustava testaus, mallien valinta jatkotyön pohjaksi sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen. Vuodelle 2001 asetetut tavoitteet saavutettiin odotusten mukaisesti. Lisäksi tuotettiin taustaselvityksiä ja käynnistettiin tutkimushankkeita pilottialueiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Varpu - Varhainen puuttuminen -hankkeen ( ) tavoitteena on löytää järjestöjen ja julkisen sektorin voimavaroja yhdistämällä varhaisen puuttumisen mahdollistavia malleja ja keinoja lapsen ja perheen elämän ongelmatilanteisiin. Työntekijärekrytoinnin ongelmien vuoksi RAY-avusteinen projekti käynnistyi täysipainoisesti vasta vuoden 2002 alusta. RAY-avusteisen Laituri - Sijaishuollon laadun ulkoisen arvioinnin kokeilu- ja kehittämisprojektin ( ) tavoitteena on luoda kriteeristö sijaishuollon laadun arviointiin sekä toimintamalli sijaishuollon ulkoisen arvioinnin eli auditoinnin järjestämiseksi. Hanke toteutetaan kuudella pilottialueella: pääkaupunkiseudulla, Oulun, Mikkelin, Jyväskylän ja Turun seudulla sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi on muodostettu ns. aktiivisten ryhmä sellaisista sijaishuollon yksiköistä, jotka eivät ole mukana pilottihankkeissa, mutta haluavat osallistua laadun arvioinnin kehittämiseen. Osaamiskeskusten roolista toivottiin merkittävää, mutta tähän mennessä ainoastaan Itä-Suomen keskuksen Mikkelin toimipiste on ilmaissut kiinnostuksensa kehittämishankkeeseen. Kertomusvuoden painopiste oli pilottiryhmien toiminnan käynnistämisessä; kriteeristön pohdinta käynnistyy vuonna Euroopan pakolaisrahaston (ERF) rahoittama projekti ( ) Lapsen edun mukainen vastaanotto kokosi alalla toimivat tahot kartoittamaan tarpeita vastaanoton kehittämiseksi ja viritti uudenlaista yhteistyötä lastensuojelujärjestön ja pakolaisjärjestön kesken; hankkeen pääkumppani oli Pakolaisneuvonta ry. Projektin aikana koulutettiin eri puolella Suomea toimivia lasten edustajia ja lasten oikeusavustajina toimivia lakimiehiä. Projektin raportti Yksin Suomessa ja dokumenttielokuva Yksintulleet valmistuivat vuonna Projekti sai ERF-jatkorahoitusta vuodelle Eurooppalaiseen yhteistyöhön osallistuttiin Separated Children in Europe -verkostossa.

5 RAY-rahoitteiset Monikulttuurisuusprojekti ( ) sekä Lapsi asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa -projekti ( ) raportoidaan vuonna Viime mainitun projektin tavoitteena oli palvelujen kehittäminen lapsiasiakkaan näkökulmasta. Keskeistä oli myös keskusliiton ja Kelan yhteisen palveluohjausmallin tunnetuksitekeminen. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti kertomusvuonna palveluohjauskokeiluhankkeen osana sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa (TATO). Monikulttuurisuusprojektin selvitys Maahanmuuttajaperheet ja sosiaalipalvelut valmistuu vuonna Viiden kunnan maahanmuuttajayksikössä kartoitettiin lasten ja nuorten kotouttamisen onnistumista. Kartoituksen tulokset luovutettiin työministeriön käyttöön sen laatiessa eduskunnalle selontekoa kotouttamislain toteutumisesta. Tutkimuskäsikirjoitus perheille tarjottavan ensitiedon tarpeesta ja merkityksestä valmistui kertomusvuonna. Väitöskirjatutkimus julkistetaan vuonna Koulutus Keskusliiton koulutustoiminta liittyy olennaisesti varsinaisen toiminnan sisältöalueisiin sekä kehittämishankkeisiin. Kertomusvuoden merkittävin tapahtuma olivat elokuussa Helsingissä järjestetyt Valtakunnalliset sijaishuollon päivät ja Johtajapäivä, joille osallistui yhteensä 450 alan työntekijää, luottamushenkilöä ja johdon edustajaa. Liitto osallistui myös Tallinnassa toukokuussa järjestetyn EFCW:n konferenssin - Education - the Right and Prviledge of a Child - järjestelyihin. Konferenssia isännöi Viron Lastensuojeluliitto. Kertomusvuonna käynnistyi myös perhehoidon kansainvälisen järjestön IFCOn konferenssin suunnittelu. Konferenssia isännöi Perhehoitoliitto yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Pesäpuu ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja Tampereen kaupungin kanssa. Vuonna 2001 järjestettiin myös lukuisia muita seminaareja ja koulutustilaisuuksia, joista valtaosa liittyi käynnissä oleviin projekteihin, sekä osallistuttiin mm. kansainvälisten yhteistyökumppaneiden seminaareihin ja konferensseihin. Keskusliiton työntekijät ovat pyydettyinä asiantuntijoina luennoineet alan kotimaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Kirjasto ja tietopalvelu Keskusliiton kirjasto ja tietopalvelu kokoavat ja välittävät ajankohtaista tietoa lapsista ja lastensuojelusta. Kirjaston ja tietopalvelun käytössä jatkui edellisvuosien suuntaus: tiedonhakujen kysyntä kasvoi ja lainaaminen väheni. Suurimpana haasteena kertomusvuonna oli kirjaston tiedoston saattaminen keskusliiton www-sivujen kautta myös ulkopuolisten käytettäväksi. Ohjelmat saatiin päivitettyä ja toiminta aluksi käynnistettyä, mutta teknisten ongelmien vuoksi käyttöönotto ei täysin onnistunut vuonna Kertomusvuonna laadittiin RAYlle avustusanomus Lapsitietokeskus-projektista, jonka ensivaiheessa oli tarkoitus paneutua kirjaston ja tietopalvelun toimintojen kehittämiseen luotausta ja jäsenistön tiedontarpeita nykyistä paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Avustusta hankkeelle ei kuitenkaan myönnetty. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä toiminnassaan liitto seuraa lapsen oikeuksien toteutumista sekä edustaa suomalaista lastensuojelua kansainvälisillä foorumeilla. Aktiivinen luotaus on toiminnan kehittämisen perusta. Liitto osallistuu sellaisten kansainvälisten järjestöjen työhön, joiden

6 toimintalinjaukset ovat liiton linjausten mukaisia, ja on jäsenenä yhdeksässä kansainvälisessä organisaatiossa. Liiton kansainvälinen toiminta painottuu pohjoismaiseen yhteistyöhön, lähialueille ja Eurooppa-tasolle. Eurooppalaisessa yhteistyössä Euroopan Lastensuojelufoorumi EFCW on liiton keskeinen luotauksen ja edunvalvonnan kanava. Yhteistyössä EFCW:n kanssa liitto seuraa EU:n päätöksiä ja sosiaalipoliittista kehitystä sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että päätösten vaikutuksia arvioidaan myös lapsiväestön näkökulmasta. YK:n Lapsiasiain erityisistuntoon valmistauduttiin kotimaisen yhteistyön lisäksi myös EFCW:ssa sekä IFCW:ssa. Keskusliiton kansainvälisen toiminnan strategia- ja priorisointityö jatkuu vuonna 2000 syntyneiden linjausten pohjalta. Yleisen edunvalvonnan osalta kansainvälisen toiminnan ja viestinnän tavoitteena on lapsen edun turvaaminen eurooppalaisessa lainsäädännössä, ohjelmissa ja sopimuksissa samoin kuin lapsia koskevien kansainvälisten sopimusten toteutumisen seuranta ja sopimusten kehittäminen. Lähialueyhteistyössä keskusliiton tavoitteena on tukea lastensuojelun palvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä alan järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Kertomusvuonna jatkui lastensuojelun kehittämishanke Aunuksessa ja Pitkärannassa. Hankkeeseen saatiin rahoitusta ulkoasiainministeriöltä. Kertomusvuonna arvioitiin keskusliiton isännöimän pohjoismaisen lastensuojelukongressin onnistumista ja käynnistettiin seuraavan, Islannissa elokuussa 2003 järjestettävän kongressin suunnittelu. Lisäksi osallistuttiin pohjoismaisen Lasten pahoinpitelyä ehkäisevän yhdistyksen toimintaan ja sijaishuollon pohjoismaisen yhdistyksen työhön. Hallinto ja talous Keskusliiton kevätliittokokous pidettiin ja syysliittokokous Kertomusvuonna keskusliiton hallitukseen kuuluivat (suluissa henkilökohtainen varajäsen): puheenjohtaja Seppo Lindblom ja varapuheenjohtajina Jouko Kalliomaa (Ritva Pesonen) ja Elisabet Hakkola (Annlis Söderholm) sekä jäseninä Annikki Alho (Maija Gartman), Juha Eskelinen (Hanna Onwen), Ammi Isokallio (Ville Liimatainen), Jouni Kerppola (Eija Rommi), Eeva Kuuskoski (Marjatta Tammisto), Markku Lehtinen (Pirjo Miikkulainen), Anna Ollila (Eila Kihlman), Aira Saloranta (Pekka Kuru), Seppo Sauro (Mirja Saarni), Marita Ruohonen (Arto Nyström), sekä STAKESin nimeämänä edustajana Tarja Heino (Sirpa Taskinen). Hallitus kokoontui kahdeksan (8) kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, toiminnanjohtaja Mauri Upanne ja hallituksen valitsemina Marita Ruohonen ja Seppo Sauro. Työvaliokunta kokoontui yhdeksän (9) kertaa. Hallitus asetti avukseen 9 vakinaista toimikuntaa keskusliiton keskeisiltä toimialueilta. Tilapäisiä toimikuntia ja työryhmiä oli yhteensä 7 kpl. Kertomusvuonna keskusliiton toimintaa rahoitettiin Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuudella, RAYn yleis- ja projektiavustuksilla sekä erillisavustuksilla, joita saatiin sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä ulkoasiainministeriöltä. Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuus ja RAYn yleisavustus ovat jatkuvasti merkittäviä keskusliiton perustoimintojen rahoituksessa. Kertomusvuonna toiminnan kokonaiskulut olivat ,95 markkaa. Henkilöstökulut olivat ,30 markkaa, josta vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön osuus oli ,59 markkaa. Liiton palveluksessa oli 16 vakituista työntekijää, joista kaksi oli koko vuoden toimivapaalla ja kaksi osan vuotta toimi- tai opintovapaalla. Määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä oli 9. Lisäksi keskusliitossa työskenteli lyhytaikaisessa työsuhteessa olevia ja harjoittelijoita.

7 Vuoden 2001 kokonaistuottojäämä oli ,72 markkaa. Poistot kiinteistöstä ja irtaimistosta tehtiin täysimääräisinä. Keskusliiton taloudellinen tilanne on vakaalla pohjalla.