ANSSI LITMANEN SOPIMUKSET, VAKUUTUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TURVALLISUUSJOHTAMISESSA. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANSSI LITMANEN SOPIMUKSET, VAKUUTUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TURVALLISUUSJOHTAMISESSA. Diplomityö"

Transkriptio

1 ANSSI LITMANEN SOPIMUKSET, VAKUUTUKSET JA LAINSÄÄDÄNTÖ TURVALLISUUSJOHTAMISESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Jouni Kivistö- Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty teknis-taloudellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tuotantotalouden koulutusohjelma LITMANEN, ANSSI: Sopimukset, vakuutukset ja lainsäädäntö turvallisuusjohtamisessa Diplomityö, 72 sivua, 24 liitesivua Syyskuu 2008 Pääaine: Turvallisuustekniikka Tarkastaja: professori Jouni Kivistö-Rahnasto Avainsanat: Vakuutus, alihankintasopimus, turvallisuuslainsäädäntö, palveluntuottaja, turvallisuusjohtaminen, palvelu, turvallisuus Tässä tutkimuksessa kerättiin aineistoa teollisuuden palveluntuottajan turvallisuusjohtamisen toimintatapaa varten. Tavoitteena oli luoda katsaus lainsäädäntöön ja palveluntuottajan vakuutuksiin sekä luoda tarkistuslista sopimuksen teon yhteydessä käsiteltävistä turvallisuuteen liittyvistä asioista. Tutkimuksessa oli mukana 10 palveluntuottajayritystä sekä heidän asiakkaitaan, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto ja TTY:n Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö. Työssä tietoa kerättiin haastattelujen ja kirjallisuusselvitysten avulla. Lainsäädännöstä tietoa kerättiin Finlex- ja EURlexverkkotietopalveluista. Sopimusasioista tietoa kerättiin yrityshaastattelujen ja kirjallisuuden avulla, jonka jälkeen tieto koottiin tarkistuslistaan. Vakuutuksista tietoa saatiin asiantuntijahaastatteluilla. Lisätietoa kerättiin kirjallisuuden sekä vakuutusyhtiöiden tuotetietojen avulla. Työn tuloksena syntyi tietopaketti teollisuuden palveluntuottajaa koskevasta turvallisuuslainsäädännöstä, tarkistuslista sopimusvaiheessa huomioon otettavista turvallisuuteen liittyvistä asioista ja tietopaketti palveluntuottajan vakuutuksista. Lainsäädäntöä käsittelevät tulokset muodostuvat ohjeista ja vaatimuksista, jotka on jaoteltu toimintatavan otsikoiden mukaan. Ohjeet ja vaatimukset on muodostettu turvallisuuslainsäädännön säädösten pykälien perusteella. Sopimuksen tekemistä koskeva tarkistuslista käsittää yrityshaastatteluissa ongelmallisiksi koetut asiat ja lainsäädännöstä esiin nousseet vaatimukset. Tarkistuslista muodostuu kuudesta kokonaisuudesta: vastuista, tiedonkulusta, työn suorittamisesta, työpaikkaan liittyvistä asioista, käytännöistä ja vakuutuksista. Jokainen kokonaisuus sisältää kahdesta seitsemään tarkastettavaa asiaa. Tarkistuslistan liitteenä on lisätietoa ja apukysymyksiä jokaisesta kohdasta. Vakuutuksia koskevan tietopakettiin on kerätty tietoa palveluntuottajalle hyödyllisistä vakuutuksista. Hyödyllisiä vakuutuksia ovat vastuuvakuutukset, omaisuusvakuutukset ja projektivakuutukset. Lisäksi tuloksissa käsitellään lakisääteisiä vakuutuksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palveluntuottajayrityksissä. Lainsäädäntöä käsittelevää tietopakettia voidaan laajentaa siten, että se toimii muissa yrityksissä. Lainsäädäntöä koskevan tietopaketin ohella myös vakuutuksia koskevaa tietopakettia voidaan laajentaa. Laajennuksessa listaan voidaan lisätä esimerkiksi tietoa vakuuttamisesta toimittaessa ulkomailla. Näiden toimenpiteiden lisäksi erittäin tärkeää on että yrityksessä seurataan lainsäädännön kehittymistä ja päivitetään lainsäädäntöä käsittelevää tietopakettia. Sopimusvaiheen tarkistuslista soveltuu kaikkeen toimintaan, jossa tehdään sopimuksen alaista työtä toiselle yritykselle. Ennen tarkastuslistan käyttöönottoa yrityksen tulee perehtyä listaan ja muokata siitä omien tarpeiden mukainen. Näin listan lopullinen käyttäjä saa listasta parhaan mahdollisen hyödyn.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Industrial engineering and management, Occupational safety engineering LITMANEN, ANSSI: Contracts, Insurance and legislation in safety management Master of Science thesis, 72 pages, 2 appendices (24 pages) September 2008 Examiner: professor Jouni Kivistö-Rahnasto Keywords: insurance, contract, subcontract, safety legislation, service provider, safety management, service, safety The aim of this thesis was to collect information for operational model of safety management. The goal was to review safety legislation from service provider s point of view, make a checklist of safety issues for contract negotiations and review service providers insurances. Study included 10 companies and their clients, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry (maintenance association), The Center for Occupational Safety, The Finnish Work Environment Fund and The Center for Safety Management and Engineering. Information was gathered up by interviews and literature reviews. Finlex- and EURlex databases were used in the review on safety legislation. Information for contract negotiations checklist was gathered up by interviews in the participating companies and literature reviews. Information on insurances was gathered by interviews on insurance company specialists and literature reviews. The summary on safety legislation consists of directions and requirements for service provider companies. Directions and requirements are divided to model s categories. Directions and requirements are formed from sections of Finnish acts. Contract negotiations checklist consists of legislation s requirements and problems faced by participating companies. The checklist has six sections: responsibilities, communication, working, workplace, practices and insurances. Each section has 2-7 subjects. In addition to the checklist there are aiding questions and additional information for each subject. The summary on service provider s insurances consists of descriptions of different insurances. Most important of these insurances are liability insurances, property insurances and project insurances. The results of this study are aimed at service providing companies. With some effort the results can be diversified to other branches. The summary of insurances can be expanded by adding e.g. information on insurances abroad. The checklist for contract negotiations on the other hand works well for every company that is going to work under contract for another company. In order to get the best of the checklist, it should be reviewed by the company and rewritten for company needs.

4 IV ALKUSANAT Haluan kiittää kaikkia opiskeluihini osallistuneita ja opiskelujani tukeneita tahoja. Diplomityöni rahoituksesta kiitän Työsuojelurahastoa. Diplomityöhöni osallistuneita yrityksiä ABB Oy Serviceä, Conlink Oy:tä, Finn-Power Oy:tä, Helsingin energiaa, ISS Oy:tä, L&T Oy:tä, Machinery TKP Oy:tä, Raute Oyj:tä, Solteq Oy:tä ja Suominen Oy:tä kiitän panoksestanne tähän työhön. Lisäksi kiitos hankkeeseen osallistuneille Kunnossapitoyhdistys ry:lle ja Työturvallisuuskeskukselle. Työn tarkastamisesta ja ohjaamisesta kiitän professori Jouni Kivistö-Rahnastoa. Keskusteluissa Jounin kanssa heräsi paljon ajatuksia, jotka näkyvät tässä työssä. Lisäksi kiitän työn ohjaamiseen osallistunutta tutkija Sanna Nenosta hyvistä ohjeista ja neuvoista. Samoin kiitän tutkija Juha Vasaraa hyvistä ohjeista ja neuvoista sekä osallistumisesta kaikkiin yrityshaastatteluihin. Kiitos myös kaikille kavereille, jotka avustivat tämän työn oikoluvussa. Kiitän myös kaikkia Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä työskenteleviä hyvästä ja kannustavasta työilmapiiristä. Lopuksi kiitän perhettäni ja ystäviäni kaikesta saamastani tuesta opiskelujeni aikana. Tampereella 7. elokuuta 2008 Anssi Litmanen

5 SISÄLLYS 1. Johdanto Tausta Tavoite ja rajaukset Työn suorittaminen Teoria Turvallisuusjohtaminen palveluntuottajayrityksessä Palveluntuottaja Turvallisuusjohtaminen Turvallisuuskulttuuri Turvallisuusjohtamisen suunnittelu Turvallisuusjohtamisen toteutus Alihankintasopimukset Sopimusoikeuden tausta Sopimusten ominaisuuksia Sopimuksen tekeminen Sopimuksen rikkominen Sopimuksen pätevyys ja pätemättömyys Sopimuksen purkaminen tai irtisanominen Sopimukset yrityksen riskienhallinnassa Esimerkkejä sopimuksista Vakuuttaminen Vakuutettavissa oleva riski Vakuutuksella korvattavat vahingot Vakuutuksen ominaisuudet Vahingonkorvausperusteet Riskin siirtäminen ja säilyttäminen Vakuutussopimus Yritysten vakuuttaminen Lakisääteiset vakuutukset Yrityksen omaisuusvakuutukset Yrityksen varallisuusvakuutukset Teollisuuden palveluntuottajan vakuutukset Aineisto ja menetelmät Hankkeessa mukana olevat yritykset ja yhteisöt Käytetty aineisto Tutkimuksen eteneminen Työturvallisuuslainsäädännön selvittäminen Alihankintasopimukset Vakuuttaminen Tulokset Palveluntuottajan turvallisuusjohtamiseen vaikuttava lainsäädäntö...31 V

6 Lainsäädännön kartoittaminen Tietopaketti merkittävistä laeista Turvallisuusasioiden huomioon ottaminen sopimuksentekovaiheessa Vastuiden määrittely Tiedonkulku ja dokumentointi Työtehtävän suorittaminen Työpaikka Käytännöt Vakuuttaminen Palveluntuottajan vakuutukset Haastattelujen tulokset Henkilövakuuttaminen Vastuuvakuutukset Kuljetusten vakuutukset Projekti- ja yritysvakuutukset Tulosten tarkastelu Teollisuuden palveluntuottajaa koskeva lainsäädännön tietopaketti Tarkistuslista sopimuksenteko vaiheeseen Palveluntuottajan vakuutukset Johtopäätökset Tärkeimmät tulokset Toimenpide-ehdotukset...65 Lähteet...67 Liite 1: Lainsäädäntö...73 Liite 2: Sopimusvaiheen tarkistuslista...87 VI

7 VII TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Alihankinta Alihankinta on tuotteen tai työvaiheen ostamista ulkopuoliselta toimittajalta. Tilaaja on pääasiallisessa vastuussa suunnittelusta ja markkinoinnista (Tilastokeskus 2006) Luontoissuoritus Luontoissuoritus on oikeustoimen toteutuminen (Saarnilehto 1996, s.79). Mahdollistava palvelu Oikeustoimi Riskilaji Sopimusehto Tarkistuslista Mahdollistava palvelu on ydinpalvelun tuottamisen kannalta välttämätön palvelu. Se luo edellytykset ydinpalvelun tuottamiselle. (Grönroos 2000, s.166) Yksityinen tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan jokin oikeus. (Saarnilehto 1996, s.10) Riskien jaottelua, sen mukaan mihin osaan yrityksen toiminnasta se vaikuttaa, kutsutaan riskilajiksi. (Pk-rh 2000) Sopimusehto on sopimukseen liitettävä sivumääräys, jonka mukaan syntyy tulevaisuudessa haluttu oikeusvaikutus (Saarnilehto 1996, s.43). Tarkistuslista on systemaattisesti järjestetty lista asioista tai tehtävistä. Sen tarkoitus on vähentää inhimillisen virheen todennäköisyyttä. (Hales & Pronovost 2006) TTT Työturvallisuus ja -terveys (OHSAS 18001). Tukipalvelu Tuottamus Turvallisuuslainsäädäntö Ulkoistaminen Vakiosopimus Tukipalvelu on palvelu joka pyrkii tyydyttämään asiakkaan toissijaisen tarpeen (Edvardsson & Olsson 1996). Tahaton teko, johon liittyy huolimattomuutta (af Hällström & Ijäs 2003, s.18). Tässä työssä turvallisuuslainsäädännöllä tarkoitetaan työsuojelulainsäädäntöä. Ulkoistaminen on aiemmin sisäisesti tuotettujen palveluiden ostamista organisaation ulkopuolelta (Valtiovarainministeriö 2005). Vakiosopimus on osittain tai kokonaan yleisten sopimusehtojen pohjalta luotu sopimus (Saarnilehto 1996, s.46).

8 VIII Vakuutusedustus Vakuutusmeklari Ydinpalvelu Ylivoimainen este Vakuutusedustus on asiakkaan vakuutussopimukseen ja muihin vakuuttamiseen liittyvien asioiden hoitamista (Laki vakuutusedustuksesta 2005). Luonnollinen tai oikeushenkilö, joka harjoittaa vakuutusedustusta sopimuksen perusteella (Laki vakuutusedustuksesta 2005). Ydinpalvelu on palvelu joka pyrkii tyydyttämään asiakkaan ensisijaisen tarpeen (Edvardsson & Olsson 1996). Ylivoimainen este (= Force majeure) on sopijapuolesta riippumaton tapahtuma, joka estää häiriöttömän tehtävän suorituksen (Saarnilehto 1996, s. 145).

9 1 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Ulkoistaminen ja alihankinta ovat kasvussa Suomessa eikä näissä näy laantumisen merkkejä. Deloitten (2006) tutkimuksen mukaan puolestaan 75 % suomalaisyrityksistä aikoo lisätä ulkoistettavia toimintoja tulevaisuudessa. Tämä kehitys näkyy tilastoissa palvelualan kasvuna. Suurinta kasvu on kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kohdalla, jotka ovat yritysten käyttämiä palveluita. Näiden palveluiden määrät ovat kasvaneet esimerkiksi vuosien aikana yli 6 %. (Tilastokeskus 2005) Palveluiden määrän kasvu on mahdollista suomalaisten yritysten ulkoistamistavoitteiden johdosta. Yleisin syy toimintojen ulkoistamiseen on keskittyminen ydinliiketoimintaan sekä erikoisosaamisen hankkiminen yrityksen ulkopuolelta (Accenture 2006). Tämä antaa mahdollisuuden tuottaa yritysten toimintaa tukevia sekä erityisosaamista vaativia palveluita erillisissä yrityksissä. Palveluiden kysynnän kasvaessa palveluntuottaja joutuu yhä useammin lähettämään työntekijänsä yhteiselle työpaikalle suorittamaan työtehtävää. Tällöin ei välttämättä ehditä tehdä tarpeellisia selvityksiä tai toimenpiteitä työntekijänsä turvallisuuden varmistamiseksi. Palveluntuottajille ei myöskään ole yleistä ohjeistusta siitä mitä heidän pitäisi ottaa huomioon tai tietää työturvallisuudesta näissä tilanteissa. Nämä ongelmat koskevat yrityksiä, joiden työntekijät työskentelevät vaihtelevissa työoloissa vieraan työnantajan työpaikalla. Työntekijät tekevät työtä oman tai tilaajan työnjohdon alla ja heillä on joko oma työpiste tai he työskentelevät tilaajan työntekijöiden joukossa. Nämä tekijät altistavat palveluntuottajan työntekijät työpaikan riskeille. Alihankinnan ja ulkoistamisen määrän kasvaessa yhä useampi henkilö työskentelee vieraalla työpaikalla. On havaittu, että vieraalla työpaikalla työskenteleville sattuneissa tapaturmissa on enemmän tapaturmatekijöitä taustalla kuin työpaikalla vakituisesti työskentelevien tapaturmissa. Tutkittaessa yhteisellä työpaikalla kuolemaan johtaneita tapaturmia havaittiin muun muassa, että alihankkijoille sattuneissa tapauksissa tapaturmatekijöitä löytyi keskimäärin 11,4 tapausta kohden kun omille työntekijöille sattuneissa tapauksissa näitä löytyi 9,6 tapausta kohti. (Rantanen et al. 2007) Mayhew et al. (1997) mukaan tapaturmia sattuu yhtä usein alihankkijan työntekijöille kuin työpaikan omille työntekijöille. Alihankkijan työntekijöiden tapaturmat ovat kuitenkin vakavampia kuin tilaajan omille työntekijöille sattuneet tapaturmat. Ulkoistettujen toimintojen työturvallisuutta on tutkittu aiemmin lähinnä pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan näkökulmasta (Sauni et al. 2005, Rantanen et al. 2007, Mynttinen 2006). Palveluntuottajalla ei siis ole kokemusperäisen tiedon lisäksi

10 2 tutkittua tietoa työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Teollisuuden palveluntuottajilla on tarve saada selkeä toimintatapa turvallisuusjohtamisen pohjaksi, sillä tällaista ei vielä ole tehty heidän näkökulmastaan Tavoite ja rajaukset Tämä diplomityö on osa Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) teollisuustalouden laitoksen turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikön toteuttamaa hanketta Toimintatavan kehittäminen teollisuuden palveluiden turvallisuusjohtamiseen palveluntuottajan näkökulma. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto, yhteistyöyritykset sekä turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö. Työn tavoite on laatia palveluntuottajalle tietopaketti työturvallisuuslainsäädännöstä, sopimuksista ja vakuutuksista. Työturvallisuuslainsäädännöstä koostetaan helposti käytettävä paketti palveluntuottajan käyttöön. Alihankintasopimuksen tekoa varten luodaan tarkistuslista turvallisuuteen liittyvistä asioista, joka perustuu yritysten ja kirjallisuuden hyviin käytäntöihin. Myös vakuutuksista koostetaan tietopaketti palveluntuottajan turvallisuusjohtamisen työkaluksi. Tietopaketeissa asioita käsitellään palveluntuottajan näkökulmasta. Tässä työssä rajaudutaan käsittelemään teollisuuden palveluista huolto- ja kunnossapitotöitä, kiinteistöhuolto- ja puhtaanapitopalveluita sekä koneiden ja konejärjestelmien asennuksiin liittyviä töitä Työn suorittaminen Työn aluksi selvitetään mitä erityispiirteitä liittyy palveluntuottajayrityksen turvallisuusjohtamiseen. Tämän jälkeen selvitetään turvallisuuslainsäädännön rakennetta ja kootaan paketti palveluntuottajan kannalta relevanteista pykälistä. Toisessa vaiheessa tarkastellaan yritysten käyttämiä sopimusmalleja, sopimusstandardeja sekä alihankintasopimuksia koskevaa kirjallisuutta. Tämän pohjalta luodaan tarkistuslista huomioon otettavista turvallisuusasioista sopimuksentekovaiheeseen. Kolmannessa vaiheessa kootaan tietopaketti palveluntuottajan kannalta merkittävistä vakuutuksista.

11 3 2. TEORIA 2.1. Turvallisuusjohtaminen palveluntuottajayrityksessä Palveluntuottaja Palveluntuottaja on organisaatio, yritys tai yksilö, jonka toimintaan kuuluu palveluiden tuottaminen. Palvelu on yksittäinen teko tai suoritus, jonka osapuoli tarjoaa toiselle korvausta vastaan. Palvelu on aineeton eikä sen suorittamisen seurauksena mikään vaihda omistajaa. Palvelutuotannon ei siten tarvitse olla sidoksissa fyysiseen tuotteeseen. Palvelun ominaispiirteitä ovat aineettomuus, erottamattomuus eli palvelu tuotetaan samassa paikassa kuin kulutetaan, vaihtelevuus eli palvelun laatu vaihtelee olosuhteiden mukaan ja katoavaisuus eli palvelua on mahdoton varastoida. (Kotler & Keller 2006, s.402) Palveluntuottajan kauppaamaa tuotetta kutsutaan ydinpalveluksi. Ydinpalvelun lisäksi palveluntuottajalla tulee olla tukevia ja mahdollistavia palveluita. Tukevat palvelut ovat ydinpalvelun tuottamisen kannalta välttämättömiä suoritteita, jotka mahdollistavat ydinpalvelun tuottamisen. (Edvardsson & Olsson 1996) Mahdollistavat palvelut on ydinpalvelun tuottamisen kannalta välttämättömiä palveluita. Ne luovat edellytykset ydinpalvelun tuottamiselle. (Grönroos 2000, s.166) Palvelutuotannossa asiakkaan rooli on merkittävä. Fyysisten tuotteiden tuotannosta poiketen palvelutuotannossa asiakas on palvelun kuluttajan ja osa palvelun toimitusjärjestelmää. Asiakkaan tehtävät palveluntoimitusjärjestelmässä ovat palvelun määrittely, mahdollinen yhteistuotanto eli asiakas tekee itse osan palveluun vaadittavasta työmäärästä, laadunvalvonta ja vuorovaikutus palveluntuottajan työntekijöiden kanssa. (Normann 1984, s.71) Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa. Se yhdistää menetelmien sekä toimintatapojen johtamisen ja ihmisten johtamisen. Turvallisuusjohtamisessa tärkeä näkökohta on työturvallisuuden ja -terveyden jatkuva parantaminen. Turvallisuusjohtaminen käsittää sekä ennakoivat että korjaavat toimenpiteet työympäristön kehittämiseksi. (OHSAS ) Turvallisuusjohtamisen tärkeä edellytys on johdon sitoutuminen. Johto asettaa turvallisuudelle tavoitteet, antaa resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi ja ohjaa sekä valvoo toimintaa. Johdon tulee lisäksi varmistaa koko henkilöstön osallistuminen. Myös jokaisella esimiehellä on vastuuta turvallisuusasioissa. Kaikkien toimijoiden vastuut on tärkeä määrittää ja tarkastaa aina tehtävän kuvan muuttuessa. Johdon tukena turvallisuus-

12 4 johtamista toteutettaessa ovat työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö. (OHSAS ) Lähtökohdat hyvälle turvallisuusjohtamiselle ovat turvallisuuspolitiikka, turvallisuustoiminnan organisointi ja jatkuva parantaminen. Turvallisuuspolitiikassa käy ilmi johdon asenne turvallisuutta kohtaan ja yrityksen päämäärät turvallisuuden suhteen. Turvallisuuden organisointi käsittää vastuiden ja velvollisuuksien määrittämisen ja tarvittavien resurssien varmistamisen. Jatkuvaan parantamiseen pyritään tiedottamalla sekä osaamisen varmistamisella. Jatkuva parantaminen perustuu nykytilan kartoitukseen ja havaittujen poikkeamien korjaamiseen. (OHSAS ) Turvallisuusjohtaminen koostuu systemaattisista johtamistoimenpiteistä työpaikan riskien havaitsemiseksi ja välttämiseksi. Turvallisuusjohtamisen lähtökohta on sama kuin laatujohtamisessa eli parhaat tulokset saavutetaan tekemällä alusta asti oikeita asioita oikealla tavalla. Turvallisuusjohtamisessa painopiste on ennakoivassa toiminnassa eli pyritään ehkäisemään vahinkoja ennen niiden tapahtumista. Turvallisuusjohtaminen pohjautuu siihen, että työturvallisuus ja -terveys ovat osa tuotantoa ja siten ylin johto on vastuussa näistä. Jotta työturvallisuus ja -terveys tulevat huomioiduksi, tulee ylimmän johdon sisällyttää ne toimintaan ja kaikkiin tehtyihin päätöksiin. Työn vaarojen arviointi on edellytys tällaisen toiminnan harjoittamiseen ja tällaisten päätösten tekemiseen. Lisäksi tulee varmistaa, että yrityksessä on tarpeeksi resursseja tällaisen toiminnan viemiseksi kaikille yrityksen tasoille. (Frick et al., s.17) Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri on summa yksilön ja ryhmän sellaisista arvoista, asenteista, näkemyksistä, kyvyistä ja käyttäytymistavoista, jotka määrittävät heidän suhteen turvallisuusjohtamiseen. Turvallisuuskulttuuri näkyy työntekijöiden asenteissa ja turvallisuuskulttuuri vaikuttaa työntekijöiden turvalliseen käyttäytymiseen. Turvallisuuskulttuuri on tietoon perustuva kulttuuri, johon sisältyviä ominaispiirteitä ovat asioista raportoiminen, oikeudenmukaisuus, joustavuus poikkeustilanteissa ja halu oppia. (Glendon et al. 2006, s.363) Turvallisuuskulttuuri on vaikeasti määriteltävissä. Se on osa muuta kulttuuria ja siten osa ihmisen käyttäytymistä ja ajatuksia. Turvallisuuskulttuuri voidaan nähdä turvallisuusjohtamisen osia yhdistävänä tekijänä. (Hale & Baram 1998) Ridley & Channing (2003) nimeävät viisi hyvän turvallisuuskulttuurin esiintymismuotoa. Ylimmässä johdossa turvallisuuskulttuuri näkyy siinä, että turvallisuus asetetaan arvoasteikossa korkealle ja turvallisuuden varmistamiseen annetaan resursseja. Johtamistyyli on yhteistyöhön pyrkivä ja ihmiskeskeinen. Johtajat ovat kosketuksissa työntekijöiden kanssa ja johtajia on helppo lähestyä. Yrityksessä kokemuksia ja näkemyksiä voidaan jakaa vertaisten, alaisten ja johtajien kanssa. Lisäksi hyvän turvallisuuskulttuurin yrityksessä toimintaan ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ovat tasapainossa. (Ridley & Channing 2003, s. 320)

13 Turvallisuusjohtamisen suunnittelu Työturvallisuus- ja terveyspolitiikka Standardoidun työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmän tulee sisältää TTTpolitiikka (työturvallisuus- ja työterveyspolitiikka). Standardin mukaiselle politiikalle on asetettu minimivaatimuksia. TTT-politiikan tulee olla organisaatiokohtainen ja siinä tulee käsitellä kyseisen organisaation työturvallisuusriskejä. Politiikan tulee täyttää lainsäädännön asettamat vähimmäisvaatimukset työturvallisuudelle ja politiikassa on sitouduttava jatkuvaan parantamiseen. TTT-politiikka on dokumentoitava. Politiikka tulee tiedottaa kaikille sidosryhmille ja erityisesti työntekijöille, joita se koskee tai jotka se asettaa vastuutehtäviin. Lisäksi politiikka tulee katselmoida johdon toimesta säännöllisesti. (OHSAS ) TTT-politiikan laatii ja hyväksyy organisaation ylin johto. Politiikka asettaa päämäärät yrityksen työturvallisuus ja -terveystoiminnalle. Lisäksi politiikka ohjaa organisaatiota tiettyyn suuntaan ja luo toimintaperiaatteet organisaation turvallisuusasioiden hoitamiselle. TTT-politiikan tulee olla linjassa organisaation muiden politiikkojen, kuten ympäristö- ja laatupolitiikan, kanssa. (OHSAS ) Turvallisuuspolitiikka pohjautuu yrityksen yleisiin arvoihin. Turvallisuuspolitiikka muodostuu periaatteista ja tavoitteista. Näiden sisällöstä tulee ilmetä, että yritys pyrkii suojelemaan työvoimaansa ja ympäristöä sekä olemaan avoin tiedotuksessa eri sidosryhmille. Periaatteita ovat esimerkiksi: Turvallisuusriskit ovat niin pieniä kuin järkevästi mahdollista tai Työtä ei aloiteta ennen kuin turvallisuus on varmistettu. Tavoitteet voivat vaihdella, mutta ne tulisi liittää osaksi yrityksen liiketaloudellisia tavoitteita. (Hale & Baram 1998, s. 55) Työturvallisuustoiminnassa hyvin onnistuneilla organisaatioilla on liiketoimintaa tukeva turvallisuuspolitiikka. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta huolimatta politiikka huomioi myös ihmiset ja ympäristön, siten että kaikki sidosryhmät tulevat tyydytetyiksi. Turvallisuuspolitiikan tulee varjella työntekijöitä ja kehittää työntekijöiden muodostamaa voimavaraa. Yrityksessä turvallisuuspolitiikan tarkoitus on toimia ohjenuorana jokaiselle yrityksen työntekijälle jokaisessa yrityksen suorittamassa työtehtävässä. (Stranks 2003, s.46) Johdon sitoutuminen ja henkilöstön osallistuminen Yrityksen johdon tulee sitoutua luomaansa TTT-politiikkaan ja siten myös yrityksen turvallisuusjohtamiseen. Organisaation johdon vastuulla on tiedottaminen TTT-politiikasta ja muista työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tiedottamisella työntekijöille annetaan käsitys työturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista työympäristöön. Näin kannustetaan työntekijöitä antamaan oma, aktiivinen panos työturvallisuusjohtamisen käyttöön. (OHSAS ) Johdon sitoutumisessa ongelmana on useimmiten se, että johtajat eivät halua nähdä tarpeeksi vaivaa tehokkaan järjestelmän luomiseksi. Ei riitä, että johtaja hallitsee työnsä

14 6 ja on tietoinen riskeistä, mikäli ei löydy muita kannustavia tekijöitä. Myöskään pelko vastuuseen joutumisesta ei riitä sitouttamaan johtoa kunnolla, sillä työuralla työpaikkaa vaihdellaan useasti ja on epätodennäköistä, että vastuu suuresta vahingosta sattuu omalle kohdalle. Sitoutumista voitaisiin parantaa esimerkiksi palkkiojärjestelmän muutosten avulla. (Hale & Baram 1998, s. 262) Frick et al. (2000) mukaan työntekijöiden osallistuminen turvallisuusjohtamiseen parantaa työpaikan turvallisuutta. Yleinen työntekijöiden osallistumismuoto on edustajan kautta osallistuminen. Työntekijät valitsevat keskuudestaan edustajan, joka kommunikoi työntekijöiden mietteet johdolle. Edustajat saavat tukea ja tietoa ammattijärjestöiltä. Edustajilla on lisäksi oltava johdon tuki, jotta tehokas osallistuminen turvallisuusjohtamiseen on mahdollista. Toinen työntekijöiden osallistumisen muoto on suora osallistuminen. Siinä jokainen työntekijä voi suoraan tehdä ehdotuksia johdolle ja tulla kuulluksi turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Parhaita tuloksia suora osallistuminen tuottaa kun kuullaan taitavia ja kokeneita työntekijöitä, joilla on näkemys tuotannon toiminnasta ja kokemusta ongelmatilanteista. (Frick et al. 2000, s. 52) Työntekijöitä voidaan kannustaa osallistumaan turvallisuusjohtamiseen esimerkiksi valtuuttamalla heitä ja hajauttamalla päätöksentekoa organisaatiossa. Työntekijöitä saadaan osallistumaan jo sillä, että annetaan mahdollisuus osallistua ja kannustetaan tähän. (Glendon et al. 2006, s.332) Työntekijöiden osallistumista voi olla monella tasolla. Vähäisintä osallistuminen on kun työntekijät kommentoivat johdon tekemiä päätöksiä ja ratkaisuita. Seuraavalla tasolla osallistumista on vaikuttamista johtajien päätöksiin ennen niiden syntyä. Osallistumismahdollisuudet kasvavat edelleen kun valtaa delegoidaan työntekijöille. Parhaiten työntekijät pääsevät osallistumaan kun he toimivat itseohjautuvissa tiimeissä. (Frick et al. 2000, s. 50) Vaarojen tunnistaminen, riskin arviointi ja hallintatoimenpiteiden määrittely Organisaation tulee luoda ja ylläpitää menetelmät vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja hallintatoimenpiteiden määrittelyyn (OHSAS ). Vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa ei ole ennalta määriteltyä toteuttamistapaa. Organisaation tulee suunnitella itselleen sopiva prosessi, jolla omaan toimintaan liittyvät TTT-riskit selvitetään. (OHSAS ) Menetelmiä vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin on kehitetty useita. Menetelmät kohdistuvat laajimmillaan koko organisaatioon ja pienimillään yksittäiseen työtehtävään tai komponenttiin. (VTT 2003) Vaarojen tunnistamisen keinoja ovat työpaikkatarkastukset, työnjohdon ja työntekijöiden väliset keskustelut, ulkopuolisten tarkastuskierrokset, työn turvallisuusanalyysit, poikkeamatarkastelut ja onnettomuustilastot. Työpaikkatarkastusten tarkoitus on tunnistaa riskejä työpaikalla tehtävien kierrosten avulla. Kierroksilla päästään työntekijöiden pariin seuraamaan miten työ käytännössä suoritetaan ja keskustelemaan työntekijöiden kanssa ongelmista. Työnjohdon ja työntekijöiden väliset kokoukset ovat esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kokouksia. Näissä työntekijät pääsevät kertomaan työnantajalle puutteista ja antamaan

15 7 korjausehdotuksia. Ulkopuolisten tarkastuskierrokset ovat työsuojeluviranomaisten, vakuutusyhtiöiden tai konsulttien turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia. Työn turvallisuusanalyysit ovat puolestaan järjestelmällisiä menetelmiä, joilla työn riskit tunnistetaan. Poikkeamatarkasteluissa selvitetään systeemin riskit kysymällä Mitä jos -kysymyksiä. Poikkeamatarkastelut ovat hyödyllisiä projektin suunnitteluvaiheen riskienhallinnassa. Onnettomuustilastojen analyysillä selvitetään riskejä, jotka ovat jo toteutuneet. (Ridley & Channing 2003, s.227) Pienille ja keskisuurille yrityksille riskienhallintamenetelmiä tuottaa esimerkiksi PK-RH. Esimerkki eräästä yhteisön laatimasta menetelmästä on haavoittuvuusanalyysi. Haavoittuvuusanalyysia käytetään yrityksen riskien tunnistamiseen. Haavoittuvuusanalyysilla yritys löytää itse oman toimintansa ongelmakohdat ja pystyy keskittymään niihin. Havaittuja ongelmia varten PK-RH tarjoaa perustietoa mahdollisista riskeistä. Riskit jaotellaan kahdeksaan lajiin: henkilö-, liike-, palo-, rikos-, ympäristö-, tieto-, tuote- sekä sopimus- ja vastuuriskeihin. Näiden riskilajien alle on kerätty perustietoa aiheeseen liittyvistä riskeistä. Tieto on koottu korteiksi, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. Kortit ovat tarkistuslista- tai riskikarttamuotoisia eli niiden käyttö on helppoa. (PK-RH 2000) Glendon et al. (2006) nimeää hallintatoimenpiteiksi tekniset toimenpiteet, ergonomiset toimenpiteet, työntekijöihin kohdistuneet toimenpiteet, kouluttamisen, sopivien työntekijöiden valinnan ja muut harvemmin käytetyt toimenpiteet. Tekniset toimenpiteet ovat esimerkiksi suojalaitteita. Ergonomiset toimenpiteet ovat ihmisen ja järjestelmän yhteistoimintaa parantavia toimenpiteitä. Työntekijöihin kohdistuneet toimenpiteet ovat asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamista. Koulutus voi olla työtehtävään tai turvallisuusprosesseihin liittyvää koulutusta. Työntekijöiden valinnalla tarkoitetaan puolestaan turvallisuuden huomioimista rekrytointiprosessin aikana. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi terveyden edistämiskampanjat, stressin vähentäminen, työn uudelleensuunnittelu, työntekijöiden osallistuminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. (Glendon et al. 2006, s.340) Hallintatoimenpiteiden määrittely yhteisellä työpaikalla palveluntuottajan näkökulmasta voidaan toteuttaa turvallisuussuunnittelulla. Turvallisuussuunnitelmat ovat asiakkaan vaatimia dokumentteja turvallisuuteen liittyvien asioiden hoitamisesta. Asiakkaan vaatimien dokumenttien lisäksi laki edellyttää turvallisuussuunnitelmia tietyistä töistä. Tämän lisäksi turvallisuussuunnitelmia voidaan tehdä omasta tahdosta vaarallisiksi koettuihin töihin. Turvallisuussuunnitelma koostuu turvallisuus- ja työohjeista sekä muistilistoista. (Sauni et al. 2005, s. 15) Turvallisuusjohtamisen toteutus Turvallisuustoiminnan organisointi Standardoitu TTT-järjestelmä edellyttää organisaatiolta menettelytapaa, jolla otetaan käyttöön kaikki lakisääteiset ja muut TTT-vaatimukset. Menettelytavan lisäksi organi-

16 8 saatiolla tulee olla ohjelmia, jotka tähtäävät TTT-tavoitteiden saavuttamiseen. (OHSAS ) Vastuut Vastuu työturvallisuudesta ja terveydestä on aina viime kädessä organisaation ylimmällä johdolla. Ylimmän johdon tulee valita henkilö, joka vastaa työturvallisuus- ja terveysjohtamisjärjestelmän hoidosta. Ylimmän johdon velvollisuuksiin kuuluu myös tarpeellisten resurssien antaminen tämän järjestelmän toteuttamiseen, valvontaan ja parantamiseen. (OHSAS ) Ylimmän johdon vastuun lisäksi muidenkin organisaation edustajien vastuut on määriteltävä ja selvitettävä asianosaisille. TTT-asioissa vastuut tulisi määrittää organisaation sisällä myös linjajohdolle ja työntekijöille. On huomioitava, että erityisvastuita TTT-asioissa on myös työntekijöiden edustajilla, työturvallisuusvälineistä vastaavilla henkilöillä ja työturvallisuuspätevyyttä omaavilla henkilöillä. Lisäksi vastuut on myös määriteltävä urakoitsijan edustajille. Vastuut on esitetty taulukossa 2.1. (OHSAS ) Taulukko 2.1. TTT-vastuut (OHSAS ) Asema Ylin johto Ylimmän johdon edustajia Linjajohto Vastuu Politiikan määrittely TTT-järjestelmän toteuttamisen varmistaminen Johdon edustajan nimeäminen Resurssien varmistaminen TTT-toiminnan tarkkailu Tiedottaminen ylimmälle johdolle Katselmuksiin osallistuminen Toimialueen TTT-asioiden hallinnan varmistaminen Taylor et al. (2004) mukaan ylimmän johdon tulee tarjota työntekijöille ja alemmalle johdolle turvallinen työympäristö, turvalliset työvälineet, tarvittavat resurssit turvallisuuden varmistamiseksi ja jatkuvaan turvallisuuden parantamista. Ylimmän johdon tulee varmistaa, että yrityksessä totellaan lainsäädäntöä ja että työpaikan säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Lisäksi ylimmän johdon tulee luoda yritykseen riskienhallintaprosessi ja seurata työpaikan turvallisuuden kehittymistä. Alempi johto puolestaan toteuttaa ylimmän johdon laatimaa politiikkaa, vastaa työpaikan vaarojen tunnistamisesta, tutkii sattuneet tapaturmat, kouluttaa työntekijöitä, vastaa työntekijöiltä tulevaan palautteeseen ja toimittaa ylimmälle johdolle tilastoja sekä tunnuslukuja. Työntekijöiden tulee toimia johdon määräysten mukaan, tehdä työnsä ottaen huomioon yleisen turvallisuuden työpaikalla, käyttää määrättyjä henkilönsuojaimia ja raportoida vaaroista. (Taylor et al. 2004) Toimittaessa yhteisellä työpaikalla palveluntuottaja on vastuussa omien työntekijöiden turvallisuudesta. Palveluntuottajan tulee varmistaa esimerkiksi, että omien työntekijöiden työolot ovat turvalliset. Palveluntuottaja saa tiedot yhteisen työpaikan turvallisuuteen liittyvistä asioista asiakkaalta. (Sauni et al. 2005, s. 21)

17 9 Yhteistoiminta ja tiedonkulku TTT-tietojen välitys organisaatiolta työntekijöille ja muille sidosryhmille on varmistettava luomalla tarvittavia menettelytapoja. Työntekijöiden tulee puolestaan osallistua näiden menettelytapojen toteuttamiseen ja kehittämiseen. (OHSAS ) Tiedonkulun varmistamiseksi yritys voi käyttää tietojärjestelmää turvallisuustiedon siirtoon yrityksen johdolta työntekijöille ja päinvastoin. Hyvä tiedonkulku parantaa turvallisuutta ja työntekijöiden välejä rohkaisemalla avoimeen kommunikaatioon. Huono tiedonkulku johtaa puolestaan väärinymmärryksiin yrityksen eri tasoilla ja turvallisuusasioiden hoitaminen voi jäädä puutteelliseksi. (Glendon et al. 2006, s. 349) Ongelmallista tiedonkulku on monikansallisissa yrityksissä. Turvallisuusjohtamisen periaatteet on helppo tehdä kirjallisina, mutta niiden kommunikointi eri maiden toimipisteille on hankalaa. Tietyissä maissa parhaiten toimii kirjallinen viestintä, kun toisissa maissa tieto siirtyy parhaiten puhumalla tai kuvien välityksellä. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös työntekijöiden ja työnjohdon väliset erot käytetyssä kielessä. Tärkeää tiedonkulun varmistamisessa on siis oikean kommunikointitavan valitseminen ja työntekijöiden kielen käyttäminen. (Hale & Baram 1998, s. 61) Taylor et al. (2004) nimeää riskeihin liittyvän tiedonkulun esteiksi erot kulttuurissa, ihmisten uskomukset, ihmisten käsitykset, riskin kokemisen, ulkopuoliset tekijät ja johdon antamat puutteelliset tiedot. Kulttuurillisten erojen johdosta työntekijä voi ymmärtää väärin kerrotun riskin tai ei ota sitä tosissaan. Ihmisten uskomuksilla tarkoitetaan sitä, että työntekijä ei usko mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin, kuten omaan terveyteen. Käsitykset tarkoitetaan puolestaan sitä, että ihminen tiedostaa riskin, mutta kokemuksen perusteella ei usko sen todennäköisyyteen tai seurauksiin. Riskin kokemisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että ihmiset suhtautuvat eri tavalla harvoin tapahtuvaan vakavaseuraksiseen riskiin kuin usein tapahtuvaan lieväseurauksiseen riskiin, vaikka itse riski määritellään molemmissa yhtä suureksi. Ulkopuolisilla tekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi tiedotusvälineitä, jotka saattavat antaa poikkeavaa tietoa riskeistä. Johdon antamilla puutteellisilla tiedoilla tarkoitetaan sitä, että johto jättää tarkoituksella antamatta tietoa työntekijöille, koska uskoo tapahtuman todennäköisyyden näin pienenevän. (Taylor et al. 2004) Palveluntuottajan ja asiakkaan hyvä kommunikointi perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Asiakas on velvollinen luomaan yhteiselle työpaikalle turvallisuuskulttuurin, jossa turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista voidaan keskustella ja asioita voidaan sovittaa yhteen palveluntuottajien kanssa. Palveluntuottaja osallistuu turvallisuuskulttuurin ylläpitämiseen ottamalla osaa asiakkaan järjestämiin palavereihin ja olemalla mukana turvallisuusyhteistyön kehittämisessä. On tärkeää että palveluntuottaja viestii asiakkaalle omasta toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. (Sauni et al. 2005, s. 22) Jatkuva parantaminen Jatkuvalla parantamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tähtäävät toimintojen parantumiseen ja tyytyväisyyden lisäämiseen sidosryhmissä. Jatkuvan parantamisen

18 10 edellyttämiä toimenpiteitä ovat nykytilan arviointi, parantamistavoitteiden määrittely, ratkaisujen etsiminen, ratkaisuvaihtoehtojen arviointi, ratkaisujen toteuttaminen, toteuttamistulosten arviointi ja aikaansaatujen muutosten vakiinnuttaminen. (SFS-EN ISO ) Jatkuva turvallisuuden parantaminen edellyttää turvallisuusvalvontaa. Valvonta on turvallisuustilan tarkkailua, jolla varmistetaan että työpaikalla toimitaan suunnitelmien ja ohjeiden mukaan. Valvonta on edellytys parantamistarpeiden havaitsemiselle. Palveluntuottajan kannalta turvallisuusvalvonta on asiakkaan turvallisuuskierroksiin osallistumista ja oman toiminnan tarkkailua. Pääsääntöisesti valvonnasta vastaa työnjohtaja. Mikäli työnjohtajaa ei ole, voidaan valvontaan luoda käytäntö, jota palveluntuottajan työntekijät toteuttavat. (Sauni et al. 2005, s.30) 2.2. Alihankintasopimukset Sopimus on kaksipuolinen oikeustoimi, joka puolestaan on oikeustilan muutos. Oikeustoimelle tyypillistä on tahto ja tahdonilmaus. Sopimuksen syntyminen vaatii osapuolilta yhtenevän tahdonilmauksen oikeustilan muutoksesta. (Hoppu & Hoppu 2003, s.47) Sopimus voidaan myös määritellä olevan kahden tai useamman toisiaan edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä. Sopimus koskee kahta tai useampaa henkilöä ja se synnyttää osapuolten välille oikeussuhteen. (Saarnilehto 1996, s.2) Alihankintasopimuksella tarkoitetaan kahden osapuolen välistä sopimusta, jonka perusteella myyjä toimittaa asiakkaalle tuotteen tai palvelun. Tuote tai palvelu voi olla räätälöity asiakkaan tarpeisiin tai palvelu voidaan toimittaa useille asiakkaille samanlaisena. Alihankintasopimus voi kattaa yksittäiset projektiluonteiset tilaukset, jatkuvan palveluntuoton tai sarjavalmisteiset tuotteet. Alihankintasopimukselle tyypillistä on tietty ajallinen kesto. (Bergström et al. 2005, s.3) Sopimusoikeuden tausta Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö jakaantuu Suomessa pakottavaan ja tahdonvaltaiseen normistoon. Mikäli sopimuksessa sovitaan pakottavan lainsäädännön vastaisesti, ei sopimus ole voimassa. Tällöin lainsäädännön vaatimuksia on noudatettava. Tahdonvaltaisen lain pykälien kanssa ristiriitaisesti voidaan sopia asioita. Tällöin lainsäädäntöä sovelletaan, mikäli sopimusehdot ovat kohtuuttomat tai vakioehdot ankarat tai yllättävät toisen osapuolen kannalta. Tahdonvaltaista lainsäädäntöä sovelletaan kuitenkin sopimuksen riitautuessa. (Hemmo 2006, s.48) Sopimisvapaus Sopimusoikeus koostuu vapauksista, joita sopimuksentekoon sisältyy. Näitä ovat päätäntävapaus, sopimuskumppanin valinnanvapaus, tyyppivapaus, sisältövapaus, muotovapaus ja purkuvapaus. Päätäntävapaus antaa osapuolille vapauden solmia sopimus tai olla solmimatta sitä. Valinnanvapaus antaa vapauden valita sopimuskumppani. Tyyppi-,

19 11 sisältö- ja muotovapaus antaa vapauden solmia sellaisia sopimuksia kuin osapuolet haluavat. Purkuvapaus antaa vapauden purkaa sopimus vastapuolen syyllistyessä sopimusrikkoon. Purkuvapautta on kuitenkin rajoitettu. (Hemmo 2006, s.64) Näiden lisäksi sopimusta tehtäessä on vapaus sopia noudatettavasta laista ja riitoja käsittelevästä tuomioistuimesta. Tämä vapaus tulee kysymykseen kun toinen osapuoli on ulkomainen. Tällöin voidaan valita sovelletaanko Suomen vai toisen maan lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. (Saarnilehto 1996, s.28) Sopimuksen muotovapauden ansiosta Suomessa tehtyjen sopimusten ei tarvitse noudattaa kaavoja. Tästä syystä myös suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Samasta syystä sopimus ei vaadi välttämättä todistajia tai päiväystä ollakseen pätevä. (Hoppu & Hoppu 2003, s.60) Sopimusten ominaisuuksia Sopimuksiin sisältyy tekijöitä, jotka otetaan huomioon sopimusten oikeudellisessa käsittelyssä. Näistä ensimmäinen on sopimuksen sitovuus. Tämä on sopimusoikeuden perusta. Sopimuksen sitovuus tarkoittaa osapuolten sitoutumista sopimuksen pykäliin ja niiden toteuttamiseen, viime kädessä oikeusteitse. (Hemmo 2006, s.52) Toisena tekijänä ovat motivaatiotekijät. Näitä ovat osapuolten sopimuksentekoon liittyvät tarkoitukset ja edellytykset. Osapuolten tarkoitus voi sopimuksessa olla yhteinen tai yksipuolinen. Tarkoituksella kuvataan sitä mihin osapuoli tai osapuolet sopimuksella pyrkivät. Tarkoitusta ei aina kerrota suoraan sopimuksen tekstissä. Edellytykset ovat yksilöllisiä ja ne kuvaavat osapuolten lähtökohdat sopimuksentekoon. Lähtökohdat ovat subjektiivisia ja niiden väärästä tulkinnasta johtuen sopimus saatetaan joutua purkamaan. (Hemmo 2006, s.53) Kolmantena tekijänä on lojaliteetti. Tällä tarkoitetaan uskollisuutta ja toisen osapuolen huomioon ottamista. Erityisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa osapuolilla saattaa olla velvoitteita toisiaan kohtaan, joita sopimukseen ei kirjata. Jos esimerkiksi toisen osapuolen toiminta riippuu täysin sopimuksesta, on kohtuutonta katkaista sopimus tekaistuun syyhyn vedoten. Oikeustarkasteluissa tämä voidaan nähdä vahingonkorvausvastuun syntyperusteena. (Hemmo 2006, s.55) Viimeiset tekijät ovat oikeuksien väärinkäytön kielto ja vastuunkanto. Sopimuksen osapuolet eivät voi vedota pätevään sopimusehtoon, jos sillä saavutettu tavoite on ristiriidassa sopimuksen arvomaailman kanssa. Vastuunkannolla tarkoitetaan sopimusriskien jakamista tasaisesti osapuolten kesken. (Hemmo 2006, s.56) Sopimuksen tekeminen Sopimusta voidaan pitää transaktiopiirustuksena, joka kuvaa yksityiskohtaisesti sen mitä osapuolten välillä tulee sopimuksen johdosta tapahtumaan. Sopimuksessa sovittavat asiaryhmät voivat pelkistetysti olla: osapuolten suoritusten sisältö,

20 12 seuraukset väärästä suorituksesta (sekä laiminlyönnin että ulkoisen tekijän aiheuttamat väärät suoritukset) sekä sopimusehdot, jotka toimivat järjestyssääntöinä osapuolten välillä. Yllä mainituista ensimmäinen kohta käsittelee sopijapuolten omia toimintoja. Toinen kohta käsittelee sopijapuolten vastuuta toisiaan kohtaan. Kolmas kohta käsittelee puolestaan molempia koskevia sääntöjä, joihin ei voida vaikuttaa. (Kurkela 2003, s.56) Sitova sopimus kahden yrityksen välillä vaatii neljä vaihetta: tarjouksen, hyväksynnän, lainmukaisuuden ja vastasuorituksen. Tarjouksella myyjä esittää mitä hän on valmis tarjoamaan toiselle osapuolelle. Tarjous sitoo myyjää toimittamaan luvatun tuotteen tai palvelun, mutta tarjous voidaan vetää pois ennen kuin se hyväksytään. Sopimus astuu voimaan kun se hyväksytään. Tämän jälkeen sopimusta ei saa seuraamuksetta purkaa. Sopimus on kuitenkin mitätön, mikäli se ei ole sisällöllisesti lainmukainen. Sopimuksen tulee sisältyä vastasuoritus asiakkaalta myyjälle, jotta sitä voidaan pitää lainvoimaisena. (Turner 2003 s.65) Sopimuksen tekeminen tarjous-hyväksyntä prosessin avulla Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista määrittää tarjous-hyväksyntä prosessin pelisäännöt Suomessa. Lain mukaan tarjous sitoo tarjouksenantajaa siihen asti kunnes tarjouksessa määritetty määräaika umpeutuu, tarjous perutaan tai vastaanottaja hylkää sen. Tarjous hyväksytään vastaamalla tarjoukseen määräajassa. Mikäli hyväksyvä vastaus saapuu liian myöhään tai hyväksynnässä ehdotetaan muutoksia tarjoukseen, katsotaan vastauksen olevan uusi tarjous, johon alkuperäisen tarjouksenantajan on vastattava jotta sopimus syntyy. (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 1929) Tarjous tulee muotoilla siten, että siihen voi vastata vain yksiselitteisesti kyllä tai ei. Mikäli tarjousta ei ole muotoiltu näin, pidetään sitä kehotuksena tehdä tarjous. Tarjousta ei siis voida pitää sopimuksentekoon johtavana tarjouksena, jos se on vain tahdonilmaisu, jonka perusteella osapuoli olisi valmis tekemään sopimuksen. Sama pätee myös vastaukseen. Vastauksena tulee olla ehdoton kyllä tai muuten vastaus katsotaan tarjouksen hylkäämiseksi. Mikäli vastaus on varauksellisesti hyväksyvä, voidaan sitä pitää uutena tarjouksena. Alkuperäisen tarjouksen tekijän on kuitenkin reklamoitava vastaajalle siitä, että pitää vastausta varauksellisena, jotta se oikeustarkasteluissa hyväksyttäisiin uudeksi tarjoukseksi. (Hoppu & Hoppu 2003, s.53) Sopimuksen tekeminen ilman tarjous-hyväksyntä prosessia Sopimus määritellään tehdyksi, kun osapuolet ovat yhteisymmärryksessä sopimuksen sisällöstä ja siihen sitoutumisesta. Aina ei tarvitse käydä läpi tarjous-hyväksyntä prosessia. Muita sopimuksen syntymistapoja ovat sopimusneuvottelujen aikana vähitellen syntyvät sopimukset, tosiseikkoihin perustuvat sopimukset, konkludenttisesti syntyvät sopimukset sekä vakioehdoin syntyvät sopimukset. (Hemmo 2006, s.73) Sopimus voidaan tehdä oikeustoimilain mukaisen tarjous-hyväksyntä prosessin vastaisesti, koska oikeustoimilain säännökset ovat tahdonvaltaisia. Sopimuksenteossa sovelletaan siis oikeustoimilain pykäliä vain silloin kun sopimuksessa ei ole laista poikkeavia ehtoja. (Hoppu & Hoppu 2003, s. 57)

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Liite 3. Puitesopimusmalli

Liite 3. Puitesopimusmalli PUITESOPIMUS 1. PUITESOPIMUSTOIMITTAJA Pankkiyhteys: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: 2. TILAAJA Oy Helsingin Asuntohankinta Ab Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Tukholmankatu 2, 3. kerros, 00250 Helsinki 3. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura

Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä. 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan sopimus- ja vastuukysymyksistä 15.1.2016 lakimies Anna Nousiainen, Suomen Taiteilijaseura Kun luovutetaan tavaraa tai palvelua korvausta vastaan, on selvitettävä: Kenen tai minkä kanssa järjestän

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Immateriaalioikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Aineettomien oikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Sopimusoikeus. Sopimusvapauden periaate

Immateriaalioikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Aineettomien oikeuksien. hyödyntäminen sopimuksin. Sopimusoikeus. Sopimusvapauden periaate Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen sopimuksin Aineettomien oikeuksien hyödyntäminen sopimuksin 26.2.2004 Teemu Soininen Sopimuksen syntyminen Sopimuksen sitovuus IT-alan sopimukset, erityisesti lisenssisopimukset

Lisätiedot

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, 60800 ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p. LIITE 2 SOPIMUS SOPIMUS HAMMASLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMISESTA VIIKONLOPPU- JA ARKIPYHÄILTOIHIN 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: XXX

Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: XXX Hankinta: USB-muistitikut sähköiseen ylioppilaskokeeseen, dnro 1/221/2016 TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1, SOPIMUSEHDOT SOPIMUS USB-MUISTITIKKUJEN TOIMITTAMISESTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Sopimusten merkityksestä

Sopimusten merkityksestä Sopimusten merkityksestä Jouni Koskela hallintonotaari, kiinteistönpitoinsinööri Esityksen sisältö: Hankkeen luonne Sopimusten sitovuus Osapuolet Osalliset Pätevyys, toimivalta Hyvä sopimus Tulkinta ja

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon 1 (5) MPY Mikonkatu 16 50100 Mikkeli MPY PALVELUT OYJ:N KUITULIITTYMIEN ERITYISEHDOT 1.6.2015 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Sopimusoikeus ja tietotekniikka. IT-sopimukset. Sopimuksesta yleistä. Mitä ovat IT-sopimukset. Suomessa yleiset sopimusehdot: IT2000

Sopimusoikeus ja tietotekniikka. IT-sopimukset. Sopimuksesta yleistä. Mitä ovat IT-sopimukset. Suomessa yleiset sopimusehdot: IT2000 IT-sopimukset Sopimusoikeus ja tietotekniikka Dosentti, OTT Tuomas Pöysti Helsingin yliopisto Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö IT-sopimukset Tietohallinnon sopimukset Tietoaineistoja koskevat

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus (laskutyö yli 10 000 )

Rakennusalan töitä koskeva kuluttajasopimus (laskutyö yli 10 000 ) Tätä sopimuslomaketta käytetään urakkasopimuksissa, joiden sisältönä on Rakennusalan töitä koskevissa yleisiissä kuluttajasopimusehdoissa tarkoitettu kuluttujaurakka TILAAJA E-mail URAKOITSIJA E-mail Kaupparekisterinro

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot 1. Yleistä Näitä verkkopalvelun käyttöehtoja sovelletaan Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen (jäljempänä Palveluntarjoaja) tuottamaan

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN JA HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN SOPIMUS TEKSTINKÄSITTELYPALVELUISTA

NURMIJÄRVEN KUNNAN JA HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN SOPIMUS TEKSTINKÄSITTELYPALVELUISTA NURMIJÄRVEN KUNNAN JA HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN SOPIMUS TEKSTINKÄSITTELYPALVELUISTA 1 SOPIJAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT 1.1 Tilaaja Nurmijärven kunta (jäljempänä Tilaaja) < osoite > < Y-tunnus > 1.2 Toimittaja

Lisätiedot

Korjaushankkeen keskeiset sopimusriskit (asunto-osakeyhtiön näkökulma) Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry , Oulun pääkirjasto.

Korjaushankkeen keskeiset sopimusriskit (asunto-osakeyhtiön näkökulma) Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry , Oulun pääkirjasto. (asunto-osakeyhtiön näkökulma) Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry 25.2.2016, Oulun pääkirjasto. AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy 2 Korjaushankkeen keskeiset riskit? Vahinkoriskit.

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

Tutkimusyhteistyösopimus

Tutkimusyhteistyösopimus Tutkimusyhteistyösopimus 1/5 1 Sopijapuolet Yrkeshögskolan Novia/Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (y-tunnus 2059910-2), Wolffskavägen 35 B, 65200, Vasa, (jäljempänä Novia ) ja Turun kaupunki (y-tunnus: 0204819-8),

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HMS / työturvallisuus

HMS / työturvallisuus Nordisk HMS / työturvallisuus tausta ja tavoitteet projektin havainnot projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Suomessa Jatkotoimenpiteet GNA :ssa Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Nordisk

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille

Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille Kansan Sivistysrahaston asettamat ehdot Kulttuurilahja -kampanjan hakijoille 1. Määritelmät. Kulttuurilahja -palvelulla tarkoitetaan Kansan Sivistysrahaston toimeenpanemaa rahankeräystä Internet-osoitteessa

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

SalesBooster Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista. Knowledge Investor Comset www.comset.fi www.comset.se www.comset.dk

SalesBooster Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista. Knowledge Investor Comset www.comset.fi www.comset.se www.comset.dk SalesBooster Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista SalesBooster - Mikä se on? Palvelu, joka Nopeuttaa myyntitulosten saavuttamista kiteyttämällä asiakaslupauksen helpommin ostettavaksi ja myytäväksi tuotteeksi

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista.

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista. Yleiset sopimusehdot 1 Määritelmät Nämä ovat DC Net Works Oy:n (jäljempänä Toimittaja) tuottamissa hankintapalveluissa käytetyt yleiset sopimusehdot. Sopimus syntyy Tilaajan ja Toimittajan välillä Tilaajan

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Talosaneerauksen keskeiset sopimukset

Talosaneerauksen keskeiset sopimukset Talosaneerauspäivä Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys 8.11.2013, Radisson SAS, Oulu. AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy 2 1. Suunnittelu. Toimeksiantosopimus. Usein KSE

Lisätiedot

Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja. Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus Lakimies Miina Ojajärvi. kkv.fi. kkv.fi

Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja. Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus Lakimies Miina Ojajärvi. kkv.fi. kkv.fi Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus 10.2.2016 Lakimies Miina Ojajärvi Kuluttajansuojan toteutumisen edellytykset Kuluttajat tietävät, mikä mobiilimaksu on ja miten

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

SOPIMUS JUUPAJOEN ROTKON POLUSTON KUNNOSTUSSUUNNITELMAN HANKINNASTA

SOPIMUS JUUPAJOEN ROTKON POLUSTON KUNNOSTUSSUUNNITELMAN HANKINNASTA Liite 3 Sopimusmalli SOPIMUS JUUPAJOEN ROTKON POLUSTON KUNNOSTUSSUUNNITELMAN HANKINNASTA 1. Osapuolet ja yhteyshenkilöt Tilaaja: Juupajoen kunta (jäljempänä myös Tilaaja ) Y-tunnus: Osoite: Tilaajan yhteyshenkilö

Lisätiedot

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 26.11.2009 1.1 31.5.2010 Lisätty kokeeseen

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä

Lisätiedot

vahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset

vahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset HENKILÖVAHINGOISTA 1. Vahingonkorvausoikeuden perusteet ja henkilövahinko 1.1 Vahingonkorvausoikeuden tehtävät Vahingonkorvausoikeudessa jaetaan vahinkoseurauksia Ennaltaehkäisevä vaikutus Korjaava vaikutus

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Ohjelmistosopimusten vakioehdot. T Tietotekniikkaoikeus (2 ov) Olli Pitkänen

Ohjelmistosopimusten vakioehdot. T Tietotekniikkaoikeus (2 ov) Olli Pitkänen Ohjelmistosopimusten vakioehdot T-76.632 Tietotekniikkaoikeus (2 ov) Olli Pitkänen Vakioehdot Vakiosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka joltakin osiltaan solmitaan käyttämällä vakioehtoja eli yleisiä

Lisätiedot

Hankintasopimus (luonnos) Liite 4.

Hankintasopimus (luonnos) Liite 4. 1 Hankintasopimus (luonnos) Liite 4. Allekirjoittaneet Mäntsälän kunta/ Mustijoen perusturva, jota tässä sopimuksessa nimitetään tilaajaksi ja Toimittaja Oy, jota tässä sopimuksessa nimitetään toimittajaksi,

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle Jussi Kuusela Amplit Oy 17.5.2016 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN HISTORIA 1895 Arkkitehtiklubi hyväksyi kaavakkeen käytettäväksi yleisesti rakennusurakoissa

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KOTAKENNÄÄN I ALUEEN KEHITTÄMISEN AIESOPIMUS

ÄÄNEKOSKEN KOTAKENNÄÄN I ALUEEN KEHITTÄMISEN AIESOPIMUS Kaupunginhallitus 22.8.2016 liite nro 2 (1/7) AIESOPIMUS 1 (4) ÄÄNEKOSKEN KOTAKENNÄÄN I ALUEEN KEHITTÄMISEN AIESOPIMUS 1. SOPIJAOSAPUOLET Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Finanssineliö

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj Palvelukohtaiset toimitusehdot Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007 1 Toimitusehtojen soveltaminen Näitä toimitusehtoja sovelletaan :n tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön (jäljempänä Saunalahti)

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT AYY:n yhdistyskoulutus 8.12.2011 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen asema Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä Hallituksen on lain

Lisätiedot