VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Perhepäivähoito

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Perhepäivähoito Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja työsuunnitelma hyväksytty: Maarit Sihvonen Perhepäivähoidon ohjaaja Petri Kesanto Johtokunnan puheenjohtaja Johanna Jalli-Karimäki Päiväkodin johtaja, perhepäivähoidonohjaaja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Yksikön esimies Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (20) OSA A: PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 2 Arvot ja toiminta-ajatus 3 - Toiminta-ajatus - Perhepäivähoidon arvot o Turvallisuus o Kunnioitus o Yksilöllisyys - Tavoitteet ja päämäärät 4 o Hyvinvoiva lapsi o Tyytyväiset vanhemmat o Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Lapselle ominaiset tavat toimia 4 - Leikki 5 - Liikkuminen - Tutkiminen 6 - Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Kieli ja kommunikaatio 7 Sisällölliset orientaatiot 7 - Matemaattinen orientaatio 8 - Luonnontieteellinen orientaatio - Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio - Esteettinen orientaatio 9 - Eettinen orientaatio - Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Oppimis- ja toimintaympäristöt 10 - Perhepäivähoidon varahoito 11 Kasvatuskumppanuus 11

3 3 (20) PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman pohjana ovat valtakunnallisen ja Janakkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle turvallista, kodinomaista ja lapsen kehitystä edistävää hoitoa lapsen ja perheen tarpeet huomioiden. Perhepäivähoidon arvot Turvallisuus: Perhepäivähoidossa turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet sekä kodinomainen kasvatusympäristö edistävät lapsen hyvinvointia. Mahdollistamme sylin ja lämmön sekä tuemme lapsen kasvua ja kehitystä. Perhepäivähoidossa turvallisuuden tunnetta luovat myös selkeät yhdessä sovitut rajat ja säännöllinen päivärytmi. Kunnioitus: Perhepäivähoitaja kunnioittaa jokaista lasta ja perhettä sellaisenaan riippumatta hoitajan omasta arvomaailmasta. Kunnioitus hoitajan ja perheen välillä syntyy tutuksi tulemisen ja avoimen keskinäisen vuoropuhelun ja luottamuksen kautta. Lapsia ja perheitä kohdellaan tasavertaisesti. Lasten ja heidän perheidensä asioista puhutaan kunnioittavasti molemminpuolinen vaitiolovelvollisuus huomioiden. Kunnioitus ja luottamus ovat myös työyhteisössä perhepäivähoitajien ja perhepäivähoidonohjaajien sekä hoitajien keskinäisen yhteistyön perusta. Yksilöllisyys: Perhepäivähoitaja huomioi lapsen yksilönä perhepäivähoitoryhmässä. Hoitaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olevansa arvokas. Hoitaja huomioi jokaisessa lapsessa vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet sekä tukee lasta itsenäisyyteen lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Hoitaja huomioi päivittäin lapsen oikeudet ja osallisuuden eli antaa lapselle mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

4 4 (20) Tavoitteet ja päämäärät Hyvinvoiva lapsi: Huolehdimme lapsen perustarpeista. Harjoittelemme lapsiryhmässä muiden huomioon ottamista ja hyviä tapoja. Tuemme lapsen omatoimisuutta huomioiden lapsen yksilölliset kehitykselliset valmiudet ja tarpeet. Tyytyväiset vanhemmat: Avoin, luottamuksellinen vuorovaikutus ja yhteiset kasvatustavoitteet vanhempien kanssa luovat pohjaa vanhempien tyytyväisyydelle. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö: Hoitajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin. Perhepäivähoitajat pitävät tarpeen mukaan omia tiimikokouksia ja säännöllisin välein myös ohjaajan ja tiimien välisiä kehittämiskokouksia. Perhepäivähoidossa järjestetään säännöllisesti ryhmämuotoista työnohjausta, johon kukin hoitaja pääsee vuorollaan osallistumaan. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Alle kouluikäinen lapsi oppii ja kehittyy leikkien, liikkuen, tutkien ja itseään ilmaisten sekä kokien. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen ilmaisumuodot ovat lapselle mielekkäitä toimintatapoja. Perhepäivähoitaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden toimia itselleen luontaisella tavalla lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.

5 5 (20) Perhepäivähoidossa lapselle mahdollistetaan monipuolinen leikkiympäristö sisällä ja ulkona ja huomioidaan erilaiset kulttuuriperinteet vuodenaikojen mukaan. Hoitaja voi yhdessä lapsiryhmän kanssa järjestää ympäristöään luovasti vastaamaan lapsiryhmän tarpeisiin. Päivän toiminnan suunnittelussa pidetään tärkeänä pitkäkestoisen toiminnan (mm. keskeytymättömän leikin) mahdollistamista. Perhepäivähoidossa pieni ryhmä mahdollistaa tiiviin lapsihavainnoinnin. Havainnoimalla lasta hoitaja oppii tuntemaan lapsen ja hänen kiinnostuksenkohteensa hyödyntäen niitä toiminnan suunnittelussa. Perhepäivähoitajan on helppo ottaa lapset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä ryhmän toimintaa. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Pienessä ryhmässä jokainen lapsi tulee kuulluksi ja voi näin kokea olevansa arvostettu ja tärkeä. Pienessä ryhmässä on myös mahdollista joustaa lapsen oman päivärytmin mukaisesti. Leikki Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki kuuluvat olennaisesti lapsen jokaiseen päivään. Leikki tuottaa lapselle mielihyvää. Lapsi jäsentää kokemiaan asioita ja käsittelee erilaisia tunnetiloja leikin kautta. Lapset oppivat, kehittävät ja testaavat leikeissään vuorovaikutustaitoja toisten huomioon ottamista ongelman ratkaisutaitoja itsenäistymistä kielellisiä valmiuksia motorisia taitoja matemaattista hahmottamista minäkuvaansa omia rajojaan Liikkuminen Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä ja ympäristöönsä. Lapsi kokee iloa ja ilmaisee tunteitaan liikkuessaan. Liikkuessaan lapsi harjoittelee ja vahvistaa oman kehon tuntemusta ja hallintaa pettymysten sietämistä itsensä ilmaisemista itsetuntoa

6 6 (20) Tutkiminen Lapsella on luontainen kyky tutkia ja oppia uutta. Tutkimisen aiheet tulevat esille päivittäisten arkisten, yhteisten toimintojen ja askareiden kautta. Tutkiessaan lapsi saa erilaisia aistikokemuksia oppii uusia asioita ja käsitteitä tyydyttää uteliaisuuttaan Hoitaja innostaa ja antaa lapselle mahdollisuuden tutkimiseen sisällä ja ulkona. Aikuinen eläytyy ja lähtee mukaan lapsen tutkimiseen ja ihmettelyyn. Hoitaja etsii yhdessä lasten kanssa vastauksia lapsen kysymyksiin ja antaa lapselle mahdollisuuden itse oivaltaa. Lapsi voi tutkia erilaisia asioita ja ilmiöitä kokeilemalla (esim. vesi- ja värikokeilut) ja vertailemalla (esim. lukumäärän, painon ja pituuden suhteen). Lapsi saa uutta tietoa myös kirjoja tutkimalla, tietokoneelta katsomalla ja aikuisen kanssa keskustellen. Luonto, lähiympäristö, eläimet ja vuodenajat ovat oivallisia tutkimisen kohteita, jotka ovat päivittäin esillä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsella on mahdollisuus kokea iloa ja saada elämyksiä mm. musiikin, kädentaitojen, kirjallisuuden ja draaman kautta. Hoitaja tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ja rohkaisee lasta monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen. Taiteen välityksellä lapsi: purkaa tunnetilojaan tuottaa mielihyvää itselleen ja muille saa kokemuksia esteettisyydestä saa kokea oppimisen iloa voi harjoitella sekä hieno- että karkeamotorisia taitojaan saa onnistumisen elämyksiä lapsen itsetunto vahvistuu Perhepäivähoitajat rikastuttavat lapsiryhmän toimintaa hyödyntäen kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Kerran tai kaksi vuodessa perhepäivähoidossa järjestetään kaikille yhteinen kulttuuritapahtuma esim. teatterin tai musiikin parissa. Myös huumoria olla pitää siitä luovuuden voima itää. Hassuttelu on myös tärkeä taito, silloin on tunnetila aito.

7 7 (20) KIELI JA KOMMUNIKAATIO Lasten kanssa toimiessamme käytämme hyvää ja tarkkaa kieltä ja selitämme lapsille arkipäivän tilanteissa eteen tulevia erilaisia käsitteitä. Perhepäivähoidossa, pienessä ryhmässä, on paljon aikaa leikille, mikä on otollinen tilanne lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Lapsi oppii leikkiessään ja kieli kehittyy sen myötä. Sanoja ja puhetta tuomme tutuksi myös tavallisissa arjen toiminnoissa (esim. pöydän kattaminen, ruuan laitto). Pieni ryhmä on helppo ottaa mukaan kaikenlaiseen tekemiseen, mikä rikastuttaa lapsen sanavarastoa ja käsitteiden ymmärrystä. Perhepäivähoidossa puhe tulee läheltä ja yksilöllisenä. Lapsi pääsee ilmaisemaan itseään helposti. Hoitajan kotona omassa ryhmässä toteutuvat satu-, laulu-, loru-, ym. hetket edistävät lapsen puheen kehitystä ja lasten keskinäistä kommunikaatiota pienessä piirissä. Perhepäivähoidossa lapsille luetaan kirjoja päivittäin. Perhepäivähoidossa on myös yhteistoimintaa useamman hoitajaryhmän kanssa esimerkiksi satu- ja laulutunneilla, liikuntahetkillä ja metsäretkillä. Nämä isomman hoitoryhmän yhteiset hetket mahdollistavat puheen ja kommunikaation kehittymistä ja toteutumista myös isossa lapsiryhmässä. Perhepäivähoidossa lapset tutkivat ja ihmettelevät toimintahetkiä omassa tahdissaan ja omalla tavallaan ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Hoitaja sanoittaa päivän kulkua ja toimintaa lapsiryhmälleen ja käyttää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan apuna myös kuvakortteja. Perhepäivähoidossa on myös monikulttuurisia lapsia. Lapset oppivat eri kulttuureista erilaisia sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Ryhmässä, jossa on monikulttuurisia lapsia, hyödynnetään kunnan S2-ohjelmaa kielellisen kehityksen tukemisessa. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Orientaatiot ovat tapa hahmottaa maailmaa. Leikkiminen, liikkuminen, tutkimien ja ilmaiseminen eri taiteiden alueilla ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Nämä yhdessä muodostavat toiminnallisen orientaation. Sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Nämä ovat perhepäivähoitajien työvälineitä, joiden avulla rikastutetaan lapselle ominaisia tapoja toimia. Ne muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä hoitajat tarjoavat lapselle. Jokainen lapsi on itsenäinen yksilö, mutta myös erilaisten yhteisöjen jäsen. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa toisten lasten, vanhempien ja hoitajien kanssa.

8 8 (20) Perhepäivähoitaja liittää eri orientaatioalueiden aiheet ja sisällöt lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin mahdollistaen lapsen kokonaisvaltaisen oppimisen. Lapsen oppiminen perustuu siihen, että lapsi itse on aktiivinen toimija. Matemaattinen orientaatio on vertailemista, päättelemistä ja laskemista. Matemaattisten valmiuksien kehittäminen tapahtuu arkielämän tilanteissa, kuten leikissä, ruokailutilanteissa sekä myös ohjatuissa toimintahetkissä leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja häntä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Luonnontieteellinen orientaatio on retkeilyä luonnossa ja lasten omassa arkiympäristössä. Retket tarjoavat lapsille kokemuksia ja elämyksiä, jotka lisäävät lasten hyvinvointia ja terveyttä. Ympäristökasvatuksella annamme lapselle eväät ympäristömyönteisten arvojen muodostumiseen. Vuoden kiertokulku, sää, kestävä kehitys ja joka miehen oikeudet ovat luonnossa opittavia asioita. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio välittää lapselle tietoa kotiseudusta ja siitä, miten ennen elettiin. Tärkeitä asioita ovat perinteet, maisemien ja tavaroiden muuttuminen sekä lapsen oma sukupuu ja juuret. Lasten kanssa tutustutaan retkeillen lähiympäristöön ja lähialueen tarjoamiin kulttuurikohteisiin.

9 9 (20) Esteettinen orientaatio on kuuntelemista, tuntemista, kuvittelua, kunnioitusta, ihastelua, arvostusta ja havaitsemista lapsen elinympäristössä. Erilaisten havaintojen kautta lapselle muodostuu oma arvomaailma ja näkemys asioista. Hoitajat ohjaavat lasta näkemään ympäristön kauneuden, arvostamaan toisia ihmisiä, erilaisuutta ja ympäristöä. Lapselle annetaan positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia, kun he piirtävät, maalaavat ja tuottavat itse taidetta. Esteettisellä orientaatiolla on vahva yhteys kielen ja vuorovaikutuksen, etiikan ja katsomuksen sekä taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin. Eettinen orientaatio on toisen huomioimista, rohkaisua ja kannustusta sekä toisten arvostamista. Luonnon kunnioitus ja luonnossa käyttäytyminen sekä kestävän kehityksen vaaliminen huomioidaan arjen toiminnoissa. Oman vuoron odottaminen ja asioiden jakaminen toisten kanssa ovat perhepäivähoidon arkea. Eettisen kasvatuksen tehtävä on perusturvallisuuden luominen. Kiusaamiseen puututaan ja riitaasiat selvitellään riidan kaikkien osapuolten kesken. Perhepäivähoidossa hoitaja huomioi lapset yksilöinä. Perhepäivähoitaja on aidosti läsnä ja huolehtii siitä, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Hoitaja ohjaa lasta pohtimaan kysymyksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, sekä totuudesta ja valheesta. Perhepäivähoidossa pienessä hoitoryhmässä pettymysten kokeminen ja niiden käsitteleminen on turvallista. Perhepäivähoitaja opettaa ja ohjaa lapsia omalla esimerkillään oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja toista ihmistä kunnioittavaan elämään. Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio on tutustumista ryhmän lasten erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja tapoihin. Hoitajina kunnioitamme lapsen ja perheen vakaumusta ja arvoja sekä annamme lapsille mallin erilaisuuden hyväksymisestä ja toisten kunnioittamisesta. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden hiljentymiseen ja pohtimiseen. Keskustelemme lasten kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä ikätason mukaisesti. Kuuntelemme lasta aidosti. Perhepäivähoitoryhmät osallistuvat myös seurakunnan tiloissa järjestettäviin lasten tapahtumiin. Kirkolliset juhlapyhät ja niihin valmistautuminen ovat osa kulttuuriperinteisiin tutustumista. Perhepäivähoidossa on myös monikulttuurisia lapsia, joiden kautta erilaiset kulttuuriset tavat tulevat tutuiksi.

10 10 (20) OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT Perhepäivähoitajan oma koti sisä- ja ulkotiloineen on perhepäivähoidossa lasten ensisijainen oppimis- ja toimintaympäristö. Oman kodin ja pihapiirin lisäksi perhepäivähoitoryhmät hyödyntävät toiminnassaan lähiympäristön mahdollisuuksia. Janakkalassa on käytettävissä paljon yhteisiä, lasten toimintaa rikastuttavia paikkoja, kuten leikkipuistot, urheilukentät, liikuntahalli, kirjasto, päiväkodit, metsät ja talvisin luistelukentät ja hiihtoladut. Houkutteleva ja monipuolinen ympäristö motivoi lasta liikkumaan ja harjoittelemaan uusia asioita ja taitoja. Perhepäivähoidossa toimintaympäristö on turvallinen, salliva ja kannustava. Hoitopaikkojen tarjoamat mahdollisuudet Janakkalan kunnan alueella vaihtelevat suuresti. Perhepäivähoitokodeissa lelut, pelit ja kirjat ovat lasten saatavilla ja niitä on mahdollisuus vaihtaa tarpeen mukaan. Perhepäivähoidolla on myös oma lelulainaamo, minkä avulla voi rikastuttaa lasten leikkejä ja pelejä. Liikuntavälineitä on käytössä päiväkotien ja liikuntahallien tiloissa sekä hoitajilla vaihtelevasti omissa kodeissaan.

11 11 (20) Perhepäivähoidossa eri oppimis- ja toimintaympäristöjä hyödynnetään lasten taitojen harjoittelussa lasten yksilölliset tarpeet ja ikä sekä hoitopaikan sijainti huomioiden. Leikeissä, ulkoilussa ja arkisissa toiminnoissa kiinnitämme huomiota lasten yksilölliseen kehitykseen. Erilaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä harjoittelemme sosiaalisia, liikunnallisia, kielellisiä ja matemaattisia taitoja, siisteyskasvatusta, liikennesääntöjä, taiteellista ilmaisua sekä musiikkia. Perhepäivähoidon varahoito Perhepäivähoidossa on varahoitojärjestelmä niihin tilanteisiin, kun oma hoitaja on estynyt hoitamaan omaa lapsiryhmäänsä. Tällä hetkellä perhepäivähoitolasten varahoitopaikat ovat pääosin päiväkodeissa, mutta osittain myös toisten hoitajien kodeissa. Nämä varahoitopaikat omalta osaltaan rikastuttavat perhepäivähoitolasten toimintaympäristöjä ja ystävyyssuhteita. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus perustuu perheen ja hoitajan väliseen luottamukseen ja keskinäiseen arvostukseen. Janakkalassa hoitajan ja perheen välisen kasvatuskumppanuuden syntymisen mahdollistamiseksi on laadittu selkeät rakenteet. Ennen hoitosuhteen aloitusta hoitaja käy perheen kanssa aloituskeskustelun joko perheen tai hoitajan kodissa. Tällä aloituskeskustelulla tuetaan lapsen ja perheen positiivista aloituskokemusta ja yhteisen kumppanuuspolun syntyä. Keskinäisen luottamuksen syntymistä auttaa tutuksi tuleminen avoimen ja rehellisen päivittäisen kuulumisten vaihdon myötä. Muutaman kuukauden hoitosuhteen jälkeen hoitaja sopii perheen kanssa ajan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelulle, missä sovitaan lasta koskevat yhteiset kasvatustavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuosittain yhteisessä tapaamisessa. Hoitajat pitävät myös omia tai hoitajatiimin kanssa yhteisiä iltatilaisuuksia vanhemmille tai koko perheelle (1-2 krt/v). Hoitajien kesken yhteisten kasvatuskumppanuusperiaatteiden -kuuleminen, kunnioitus, luottamus, dialogi- toteuttaminen perhepäivähoidon päivittäisessä arjessa vahvistaa hoitajien yhteishenkeä ja työhyvinvointia. Vertaistuki oman tiimin hoitajien ja ohjaajien välillä on todettu merkittäväksi työssä jaksamista edistäväksi asiaksi. Hoitajien kesken toteutetaan ehdotonta vaitiolovelvollisuutta.

12 12 (20) Hoitajan ja lapsen välinen kumppanuussuhde pienessä perhepäivähoitoryhmässä muodostuu usein hyvin vahvaksi. Hoitaja oppii tuntemaan lapsensa yksilöinä ja huomaa herkästi mahdolliset tuen tarpeet. Hoitajan on ehdottoman tärkeää tiedostaa jatkuvasti lapsen herkkyys aistia, kuulla, nähdä ja kokea, miten aikuiset toimivat keskenään tai puhuvat lapsesta. Lapsen varahoitopaikan ja vakituisen hoitajan välinen avoin ja luottamuksellinen yhteistyö edesauttaa lapsen ja perheen hyvinvointia varahoitotilanteissa. Myös lapsen ja perheen tutustumiskäynti omaan varahoitopaikkaan helpottaa lapsen oloa varahoitotilanteessa. Yllä oleva kuva on perhepäivähoitajien järjestämästä perhepyöräilytapahtumasta.

13 13 (20) OSA B: TYÖSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: Perhepäivähoito Osoite: Maarit Sihvonen, Haltiantie 8, Turenki Johanna Jalli-Karimäki, Tervajoentie 2, Tervakoski Puhelin: Maarit: (03) , Johanna: (019) Sähköpostiosoite: Ryhmät ja henkilökunta Maarit Sihvonen, perhepäivähoidon ohjaaja Kympit: 6 hoitajaa Mimmit: 5 hoitajaa Tehotytöt: 7 hoitajaa Tiimi X: 7 hoitajaa Johanna Jalli-Karimäki, päiväkodin johtaja / perhepäivähoidonohjaaja Sylvit: 3 hoitajaa Terhakat: 4 hoitajaa Johtokunta Jäsenet Varajäsenet Vanhemmat: Petri Kesanto (puheenjohtaja) Taru Gröhn (varapuheenjohtaja) Kuura Helanen Niko Pihlaja Virve Sinkkonen Janne Raunioniemi Aino Helanen Jarno Sinkkonen Jari Hietanen Leila Kinnari-Wahren Henkilökunta: Tuula Utter Mari Aalto Pirkko Kuvamo Garita Lehtovaara

14 14 (20) Toimintavuoden tavoitteet (Perhepäivähoidon tuloskortti 2015) Turengin ja Tervakosken palveluohjaajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Perhepäivähoito säilytetään elinvoimaisena hoitomuotona otetaan perhepäivähoidon ja kotien väliseen sähköisen viestinnän välineeksi TENAVANETTI. Perhepäivähoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen yhteisiin täydennyskoulutuksiin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti 3 pv / hlö / v. Kannustetaan hoitajia suorittamaan perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Perhepäivähoitajat pitävät sisä- ja ulkoympäristönsä siistinä yhdessä lasten kanssa. Hoitajat käyvät säännöllisesti lasten kanssa metsäretkillä ja hyödyntävät liikunnallisia työmenetelmiä. Hoitajat tekevät yhdessä lasten kanssa arkisia askareita. Toimintamenoja ei lisätä edellisestä vuodesta. Ylityökorvaukset pidetään kohtuullisena Perhepäivähoidon varahoito järjestetään pääsääntöisesti päiväkotien ryhmissä. Tällä järjestelyllä hoitajan ja lasten välinen suhdeluku pysyy lain mukaisena. Perhepäivähoidon tiimikokouksissa ja ohjaajan palavereissa jaetaan koulutuksissa ja muuten saatua uutta tietoa ja osaamista. Kevään 2015 TYHY-päivien aiheena on työhyvinvoinnin teemoja ja aiheista keskustellaan myös ohjaajan palavereissa. Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat KOKO PERHEPÄIVÄHOITO Syksy: Valokuvaus Vauhtivarpaat VALO:n materiaalin pohjalta Kulttuuriesitys lapsille Joulukirkko Kevät: Kulttuuriesitys lapsille Pihaseikkailu VALO:n materiaalin pohjalta Pääsiäishartaus

15 15 (20) KYMPIT Syksy 2015: Laulutunnit Paturin kerhotilassa perjantaisin klo liikenneteema Satutunnit Kirjaston satusopessa torstaisin Seurakunnan hartaudet erillisen ilmoituksen mukaan Liikuntahalli tiistaisin klo 9-10 Ruskaretki vk 39 Halloween kummituskemut -naamiaiset lauluaamussa Pikkujoulu lapsille Jouluaskartelu vko 49 perheille Metsänväen joulutoivotus vko 52 Konttilan metsässä Kevät 2016: Laulutunnit Paturin kerhotilassa pe klo Satutunnit Kirjaston satusopessa to päivän ohjelma Luonto talvella -teemana Laskiaislasku Ystävänpäiväjuhlintaa lauluaamussa Seurakunnan pääsiäistapahtuma Pupun piilotus bileet lauluaamussa; lapset etsivät hahmot ja palkintona pääsiäisjuttu jokaiselle 29.4 Vappu-juhla laulupaikassa Luonto keväällä teemana Konttilan metsässä Puistokisat vkolla 23 Ratsukujan puistossa: erilaisia temppupisteitä lapsille, hyödynnetään ympäristön laitteet Pönttötalkoot luontotapahtuma vkolla Retki 27.5 Hoitajien tyhy-päivä 6.tai 9.5, varalla METSÄKULMAN MIMMIT Syksy 2015 Kivitaskun jumpat kerran viikossa perjantaisin klo o Hoitajat suunnittelevat vuorotellen tuntien sisällön. o Pienille ja isoille osittain eriytettynä omaa toimintaa, mutta myös kaikille jotain yhteistä. o Osa tunnista musiikkiliikuntaa. Teemana muodot ja värit - käytetään luonnon materiaaleja ja syksyisiä värejä. Kokoonnumme keskiviikkoisin metsään - toiminta suunnitellaan yhdessä. Kaikilla hoitajilla on tullut ryhmään uusia lapsia. Tutustumme toisiimme leikkien ja laulujen lomassa puistoissa ja hoitajien pihoissa. Syksyinen retki lastujärvelle eväät mukana. Joulujuhla pikkukirkossa

16 16 (20) Kevät 2016: Kivitaskun jumpat jatkuvat niin kuin syksyllä. Värit ja muodot teemaa jatketaan läpi talven ja kevään. Talvella tehdään lumesta veistoksia ja maalataan niitä vesiväreillä. Talviset pulkkamäet ja luistelut kelien mukaan. Laskiaistapahtuma vanhempien ja lasten kanssa Kivitaskun pihassa. Vappunaamiaiset kivitaskussa tai puistossa. Kevätretki - kohde ja päivä ilmoitetaan lähempänä. TEHOTYTÖT Syksy 2015: liikuntahallivuoro tiistaisin klo 9-10 (jokaiselle kerralle on suunniteltu ohjelma) Satutunnit kirjaston satusopessa torstaisin LiikuntatapahtumaTurengin alakoulun pihalla keskiviikkona klo 8.45 Metsäretket (jokainen ryhmä retkeilee omalla tahollaan) Valokuvaus Lorukortit - isäinpäivä kortit (äidit ja lapset askartelevat) Lapsille pikkujoulu liikuntahallilla (joulupussit lapsille) Kevät 2016: Liikuntahalli tiistaisin klo Satutunnit torstaisin klo Metsäretket (jokainen ryhmä retkeilee omalla tahollaan) Kevätretki Touhutalo Hämeenlinna? Äitienpäivä illanvietto viikolla 19? Lasten ulkoilu päivä: ulkoliikuntaa/ pelejä - päivä ei vielä tiedossa, jokainen osallistuu kykynsä mukaan. SYRJÄKYLÄN SYLVIT Syksy 2015: ELOKUU Toiminnan painopiste: Minä ja minun ryhmäni Seurakunnan kerho keskiviikkoisin klo: (vko 34 alkaen) SYYSKUU Toiminnan painopiste: Minä ja minun lähiympäristöni Leikkivierailuja toistemme pihoissa sekä yhteinen metsäretki Jokaisella hoitajalla oman ryhmän vanhempainilta LOKAKUU Toiminnan painopiste: Minä itse Yhteistä: "MINÄ" Hoitajat kokoavat materiaali paketin jota työstetään yhdessä lapsen kanssa ja liitetään valmiina kasvunkansioon. Vartalomaalausta

17 17 (20) MARRASKUU Toiminnan painopiste: Minä ja isäni Aloitetaan jumppasalissa käynnit Leppäkosken koululla. Isien muistaminen o Sadutus isästä o Askartelu isälle o Lapsi valitsee kuvia isälle, isänpäivä iltaa varten. o Isien ilta 3.11.Joenrannassa JOULUKUU Toiminnan painopiste: Minä ja jouluvalmisteluni Metsänjoulu: joululauluja ja -leikkejä metsässä pikkulahjoja lapsille sekä metsän eläimille. Askarrellaan hiutalepallo Itsenäisyyspäivän juhla jamit perheille Kevät 2016 TAMMIKUU Toiminnan painopiste: Minä ja talvi o Hiihtoa, luistelua, mäenlaskua, lumileikkejä HELMIKUU Toiminnan painopiste: Minä ja ystäväni o Ystävän päivä mäenlaskua. o Keskustelua ja pohdintaa yhteenkuuluvuudesta, ystävyydestä, toisen huomioimisesta sekä huolehtimisesta ja auttamisesta MAALISKUU Toiminnan painopiste: Minä ja kiinnostuksen kohteeni o Retki Metsästysmuseoon Pääsiäisnoidat virpovat o Käydään virpomassa toistemme ryhmissä HUHTIKUU Toiminnan painopiste: Minä ja kevät o Yhteinen metsäretki o Eläinsatuja TOUKOKUU Toiminnan painopiste: Minä ja perheeni Kevätretki Kootaan omassa ryhmässä näyttely lapsen perheestä sekä lapsen oma piirustus omasta perheestä Perheilta KESÄKUU Toiminnan painopiste: Minä ja kesä HEINÄKUU Toiminnan painopiste: Minä ja loma

18 18 (20) TIIMI X Syksy 2015: liikuntahallivuoro tiistaisin 1.9. alkaen klo toiminta erillisen liikuntakalenterin mukaan satutunnit torstaisin 3.9. alkaen klo diasatuja ja lauluja ennalta sovittujen teemojen mukaan (syyskuu eläinlaulut, lokakuu kulkuvälineet, marraskuu - kehonosat, joulukuu - joululaulut) valokuvaus syys-lokakuussa puistotapaamiset viikottain metsäretket vähintään kerran kuussa uusien vanhempien ilta/tenavanetti työkokous Sari Salonen osallistuu Moision puistossa puistoiltapäivä torstaina klo alkaen: liikuntaleikkejä, mehua ja keksiä - vanhemmat hakevat lapset puistosta ja saavat myös osallistua. isänpäiväkahvit perheille paaperoisissa perjantaina klo vanhemmat hakevat lapset Paaperoisista, kahvitarjoilu. syksyllä Johannan ohjaama laulutuokio hoitajille ja lapsille joulukirkko Kevät 2016: Liikuntahalli ti klo : Toiminta erillisen liikuntakalenterin mukaan Satutunnit to klo Turengin kirjastossa: diasatuja ja lauluja ennalta sovittujen teemojen mukaan (tammikuu talvilaulut, helmikuu eläinlaulut, maaliskuu - kulkuvälineet, huhti-toukokuu kehonosat) Puistotapaamiset viikoittain Metsäretket vähintään kerran kuukaudessa - käydään eri metsissä tutustumassa luontoon ja vuodenaikoihin laskiaismäki viikolla 6 pääsiäiskirkko vappurieha perjantaina puistossa ystävänpäiväkahvitus iltapäivällä perjantaina paaperoisissa - askarrellaan ystävänlahja kevätretki - paikka ja päivä ilmoitetaan myöhemmin tyhypäivä ilmoitetaan myöhemmin TERVAKOSKEN TERHAKAT VIIKKOSUUNNITELMA: Maanantai Kädentaidot Tiistai Aamupäivä Pikkuniitun isossa tuvassa Keskiviikko Ulkoaktiviteetit Torstai Puistoilut eri puistoissa Perjantai Satutunti kirjastolla

19 19 (20) Syksy 2015: ELOKUU Sadonkorjuu maistellen o Kokoonnumme nyyttäreiden merkeissä ja maistelemme syksyn satoa. o Matikkametsäretkiä SYYSKUU Luonnossa liikkuminen, syksyn merkkejä tutkien. o Lettukestit laavulla viikolla 36 valokuvaus Pikkuniitussa LOKAKUU Perheidenilta ja yhdistetty Halloweenjuhla. Liikuntaa vauhtivarpaiden merkeissä MARRASKUU Isät, Ukit ja Vaarit- yhteinen askartelu Ryhmien yhteinen ulkoliikunta-aamupäivä JOULUKUU joulujuhla Liikuntana tonttuleikit Kevät 2016: TAMMIKUU Talviliikuntaa, mäenlaskua ja luistelua HELMIKUU Ystävänpäivädisco ti Talvilajeja liikkuen MAALISKUU Pääsiäinen o hiljentyminen satuhieronnan merkeissä o Pääsiäiskirkko Leivonta-aamu Pikkuniitussa, leivomme päivän välipalan HUHTIKUU Vappu-picnic ja aarteenetsintä Maitotölkkilinnunpönttöaskartelu TOUKOKUU Äitienpäivän merkeissä hoitajien ja äitien pyöräretki Hakoisten Linnavuorelle / vaihtoehtoisesti patikointiretki Hatlammin suolle Urheilukisat Kevätretki aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin KESÄKUU Hietalahden mökkiretki? (Vain halukkaat hoitajat osallistuvat. Lapset eivät saa yöpyä edes vanhempien luvalla!)

20 20 (20) Suunniteltuihin aktiviteetteihin jokainen hoitaja osallistuu oman ryhmänsä toimintakyvyn ja oman harkintansa mukaan. Lisäksi ryhmissä askarrellaan, leivotaan ja retkeillään hoitajan ideoiden mukaan. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN TOIMINTAVUODEN AIKANA Palaverit: tiimipalaverit, ohjaajien palaverit, edustukselliset työkokoukset (1 hoitaja/tiimi) Täydennyskoulutukset: Varhaiskasvatuksen yhteisen täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti. Lakisääteinen 3 pv/v. Kehityskeskustelut: yksilö- tai tiimikehityskeskustelu TYHY-päivä touko-kesäkuussa TIEDONKULKU Päivittäinen kuulumisten vaihtaminen Perheiden ja/tai vanhempainillat Sähköinen viestintä: Sähköposti, tekstiviestit, Tenavanetti Tiedotteet Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi