Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö. Asiakirjatyyppi Loppuraporttiluonnos. Päivämäärä Huhtikuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö. Asiakirjatyyppi Loppuraporttiluonnos. Päivämäärä Huhtikuu 2013"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö Asiakirjatyyppi Loppuraporttiluonnos Päivämäärä Huhtikuu 2013 EAKR -ARVIOINNIT TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KE- HITTÄMISESSÄ SEKÄ OSAAMISTA, INNOVAA- TIOTOIMINTAA JA VERKOTTUMISTA MITTAA- VIEN INDIKAATTOREIDEN KEHITTÄMINEN

2 EAKR -ARVIOINNIT Päivämäärä 12/05/2013 Laatija Kuvaus Ramboll Management Consulting Oy EAKR -arviointien teema 3 (EAKRrahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen) käsittelevän loppuraportin luonnos Ramboll Mikonkatu 15 A, 3.krs Helsinki P F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Arvioinnin kohde Arvioinnin toteutus ja aineistot Alueelliset osaamis- ja innovaatioympäristöt arvioinnin kohteena 3 2. EAKR-ohjelmatoiminta osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä Ohjelmien tavoitteet ja temaattiset painotukset Painopisteiden toteutuminen suunniteltujen hankkeiden valossa Päättyneiden hankkeiden analyysi Työvaiheen toteutustapa Päättyneiden hankkeiden läpikäynti Maakuntakohtaisten innovaatio- ja osaamisprofiilien muodostaminen Tapaustutkimusten toteuttaminen ja hankkeiden luokittelu toimintalogiikan mukaan Päättyneisiin hankkeisiin liittyvät havainnot Hanketoiminta seurantajärjestelmän ja toimintalogiikoiden näkökulmasta Hanketoiminta, loppuraporttien tiivistelmät ja maakuntaohjelmat Hanketoiminta tapaustutkimusten näkökulmasta Hankkeiden tulokset ja vaikutukset Näkemyksiä hanketyön tulosten ja vaikutusten seurannasta Näkemyksiä hanketyön toteutuksesta Hanketoimintaan liittyvät johtopäätökset Verkostoanalyysi Johdanto Verkostoanalyysin menetelmät Pilottitutkimus verkostoanalyysin soveltamisesta verkostoitumista edistävien hankkeiden arvioinnissa Hankkeiden kuvaus Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa Keuruun osaamisverkosto Verkostoitumisen ja liiketoiminnan välinen yhteys Yritysten verkostoaseman tunnistaminen Verkostoaseman yhteys liiketoiminnan kehitykseen Verkostoitumisen yhteys tyytyväisyyteen Verkostoaseman ja tyytyväisyyden välinen yhteys Johtopäätöksiä Lähteet Indikaattorit Indikaattoreista Indikaattoreista Osaamis- ja innovaatioympäristön kehittämiseen liittyviä mittareita Interventiologiikan määrittäminen ja indikaattorit Indikaattoreiden tulkintaa liittyvistä haasteista 46

4 5.1.5 Pohdintaa verkostohankkeidenmittaamisesta Lyhyt katsaus monitorointikehikon nykytilaan EU:n yleiset vaatimukset Innovaatiounioni Älykäs erikoistuminen Keskustelua Suomen painopisteistä Keskustelua yleisistä tilastomittareista Pohdintaa hanke- ja ohjelmatason mittareista Ohjelma- ja hanketason mittarit Seurantajärjestelmä Hankeraportoinnin analyysi ja kehittämisehdotukset Interventiologiikka ja looginen viitekehys Lähteet 63 LIITTEET Liite 1 Maakuntakohtaiset kuvaukset päättyneistä hankkeista Liite 2 Tapaustutkimukset Liite 3 Hankkeiden teemoittaisessa luokittelussa hyödynnetyt luokat Liite 4 EAKR-ohjelmien indikaattorien määritelmät Liite 5 Indikaattorityön liitteet

5 1 1. JOHDANTO 1.1 Arvioinnin kohde EAKR -toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastokauden arviointia on toteutettu vuosina kolmen erillisen teeman kautta. Tässä raportissa kootaan yhteen havaintoja liittyen teemaan 3 (EAKR -rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattorien kehittäminen). Teeman 3 arviointituloksia on aikaisemmin raportoitu kahdessa erillisessä väliraportissa, joita on käsiteltyä EAKR -ohjelmien seurantakomiteoissa keväällä 2012 ja syksyllä Tässä loppuraporttiluonnoksessa kahden väliraportin havainnot on koottu yhdeksi raportiksi. Suomen rakennerahastostrategian päämääränä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategian tavoitteena on tukea toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategian tavoitteisiin pyritään kohdentamalla rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat neljälle toisiaan täydentävälle painopistealueelle, jotka ovat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Painopisteitä 1, 2 ja 4 toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpitein ja painopistettä 3 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpitein. Suuralueittaisissa EAKR - toimenpideohjelmissa tuki kohdentuu seuraavien toimintalinjojen kautta: Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL 3) Lisäksi Länsi- ja Etelä-Suomen ohjelmissa on mukana mahdollisuus suurten kaupunkien kehittämiseen (TL 4). Ylimaakunnalliset hankkeet (TL 5) on koottu oman toimintalinjansa alle, jota hallinnoidaan osana Etelä-Suomen EAKR -ohjelmaa. Vuosina toteutettava EAKR -arviointien teema 3 keskittyy analysoimaan pääosin toimintalinjan 2 toimenpiteitä, joihin osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen kohdistuvat hankkeet pääosin kohdistuvat. Myös osa toimintalinjan 5 hankkeista kohdistuu tämän teeman ympärille. Kansallisen rakennerahastostrategian mukaan innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen ja osaamisrakenteiden vahvistamisen toimintalinjan alla toteutettavien kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen. Tähän pyritään vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Toimintalinjan alla tuetaan myös yritysten toimintaympäristön kehittämistä kuten yrityshautomotoiminnan edistämistä ja siihen liittyviä hankkeita. Siten toimintalinjan kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Arviointi kattaa neljän suuralueittaisen EAKR-toimenpideohjelman arvioinnin. Kukin ohjelma-alue on määritellyt omassa ohjelma-asiakirjassaan toimintalinjan 2 kehittämispainotuksen alueiden erityispiirteet ja kehittämistarpeet huomioiden.

6 2 Arvioinnin tavoitteena on keskittyä erityisesti analysoimaan rakennerahastotoiminnan merkitystä erilaisten osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä 1. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaista osaamista ja innovaatiotoimintaa edistäviä rakenteita rakennerahasto-ohjelmilla on tuettu ja miten rakennerahastotoiminta on edesauttanut alueiden osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymistä. Arvioinnissa on lisäksi pohdittu, miten osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta onnistutaan tällä hetkellä kuvaamaan ja miten asiantilaa voitaisiin kehittää. Arviointityö on koostunut kolmesta kokonaisuudesta. Ensinnäkin arvioinnissa on kiinnitetty huomiota toimintalinjan päättyneiden hankkeiden lopputuloksiin. Tämän lisäksi arviointityössä on tarkasteltu mahdollisuutta arvioida verkostohankkeiden vaikuttavuutta verkostoanalyysin keinoin. Kolmantena kokonaisuutena arvioinnissa on pohdittu osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittävien hankkeiden mittaamisen problematiikka sekä niiden menestystä kuvaavia indikaattoreita. Tätä pohdintaa on hyödynnetty arviointiprosessin aikana erilaisissa tilaisuuksissa. 1.2 Arvioinnin toteutus ja aineistot Vuosina toteutettujen EAKR -arviointien teemaa 3 leimaa työn jakautuminen kolmeen erilliseen kokonaisuuteen. Kolmen arviointikokonaisuuden kautta on lähestytty kysymyksiä rakennerahastotoiminnan vaikutuksista alueellisten osaamis- ja innovaatioympäristöihin kehitykseen kehityshankkeiden tulosten ja vaikutusten mittaamisen mahdollisuuksista. Raportissa on tarkasteltu seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toteutettujen hankkeiden loppuraporttien analyysi 2. Verkostoanalyysi 3. Indikaattorit Ensimmäisessä kokonaisuudessa on koottu ja analysoitu toimintalinjalla kaksi toteutettujen hankkeiden loppuraportteja. Loppuraporttien analyysin kautta on haettu vastausta kysymykseen, millaisia tuloksia hankkeista syntyy osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisen näkökulmasta. Loppuraporttien analyysien lisäksi arviointikokonaisuuden yhteydessä on toteutettu noin 20 syventävää tapaustutkimusta. Aineistona on hyödynnetty EURA2007 -järjestelmästä saatuja hanketietoja sekä tapaustutkimusten kohdalla syventäviä puhelinhaastatteluja. Hankeanalyysin tulokset on raportoitu luvussa 3. Luku perustuu liitteessä 1 esitettyihin maakuntakohtaisiin havaintoihin sekä liitteessä 2 kuvattuihin tapaustutkimuksiin. Hankkeiden loppuraporttien analyysi on raportoitu maakuntakohtaisesti ja raportoinnissa on hyödynnetty maakunnista laadittuja osaamis- ja innovaatioprofiileja. Luvussa neljä käsiteltävässä verkostoanalyysissa tarkoituksena on ollut kokeilla verkostoanalyyttisia menetelmiä hankkeiden tulosten ja vaikutusten mittaamisessa. Verkostoanalyysia voidaan pitää syvällisenä tapaustutkimuksena, jonka tarkoitus on hahmottaa verkostoanalyyttisten menetelmien mahdollisuuksia verkostoitumisen merkitytä korostavien hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Verkostoanalyysiosuudessa on keskitytty Keski-Suomen maakunnassa toteutettuihin hankkeisiin. Aineistona on hyödynnetty verkostotoimintaan osallistuneille toimijoille suunnattuja kyselyitä sekä toimintaan osallistuneiden yritysten liiketoimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattorityön tarkoituksena on ollut osittain tukea tulevan rakennerahastokauden suunnittelua. Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä kuvaavien indikaattorien pohdinta ja kehittäminen on nähty tarpeellisena. Luvussa 5 on käyty läpi erilaisia osaamis- ja innovaatioympäristöjä kuvaavia indikaattoreita sekä pohdittu tulevan rakennerahastokauden linjauksia. Arviointiprosessin yhteydessä tehtyjen havaintojen pohjalta on laadittu ehdotuksia siitä, millä tavalla osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä tavoittelevia hankkeita tulisi tulevalla ohjelmakaudella lähestyä. Hankkeiden loppuraporttien analyysin ja indikaattorityön on toteuttanut Ramboll Management Consulting Oy. Verkostoanalyysiosuudesta on vastannut Kaupunkitutkimus TA Oy. Verkosto- 1 Mukaan luettuna ylimaakunnalliset teemahankkeet

7 3 analyysin pohjalta on myös julkaistu artikkeli Hallinnon tutkimus -lehden vuoden 2013 arvioinnin teemanumeroon. 2 Koska kolme raportoitavaa arviointikokonaisuutta ovat luonteeltaan hyvin itsenäisiä, tarkennetaan kunkin luvun alussa vielä työssä hyödynnettyjä menetelmiä ja aineistoja. Vuosina toteutettujen EAKR -arviointien teeman 3 raportointia on toteutettu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen väliraportti esiteltiin EAKR -ohjelmien seurantakomiteoille keväällä 2012 ja toinen väliraportit syksyllä Ensimmäisessä väliraportissa esiteltiin toimintalinjan 2 hankkeiden loppuraporttien analyysia sekä verkostotutkimuksen ensimmäistä versiota. Toisessa väliraportissa syvennettiin hankeanalyysia tapaustutkimuksilla ja raportoitiin edistyneempi versio verkostotutkimuksesta. Lisäksi syksyn 2012 raportissa käytiin läpi indikaattorityötä. Tässä arviointiteeman kolme loppuraportin ensimmäisessä luonnoksessa molempien väliraporttien sisällöt on koottu yhteen ja niitä on tarkennettu indikaattorityön ja hankeanalyysin osalta. 1.3 Alueelliset osaamis- ja innovaatioympäristöt arvioinnin kohteena Arviointiteema 3:n kehittämislähtökohdat Suomen rakennerahastostrategiassa sekä EAKRohjelmissa nojaavat pitkälti alueellisen innovaatiojärjestelmän käsitteeseen. Alueellinen innovaatiojärjestelmä on maantieteellisen alueen määrittämä toimijoiden ja näiden välisten verkostojen kokonaisuus, jonka sisäinen vuorovaikutus on säännöllistä ja voimakasta ja joka edistää alueen yritysten innovatiivisuutta. Kyse on tällöin alueellisesta kokonaisuudesta, jossa on vakiintuneet kytkennät tiedon tuottajien (yliopistot, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset kehittämis- ja innovaatiopalvelut) sekä yritysten välillä 3. Innovaatioympäristöjen käsite voidaan nähdä eräänlaisena näkökulman laajennuksena alueelliseen innovaatiojärjestelmäkäsitteeseen. Alueellinen innovaatioympäristö voidaan nähdä laajempien verkostojen paikallisena solmukohtana, jossa on mukaan lukuisia eri toimijoita ja toimintoja. Innovaatiotoiminnan ympäristö sisältää innovaatiotoiminnan toteuttajan eli innovaattorin toimintaympäristön. Siihen kuuluvia toimijoita ovat tiedon tuottajat, rahoittajat, valmistajat, käyttäjät, ja kilpailijat, jotka yhdessä muodostavat keskenään kaupallisia ja sosiaalisia suhteita. Myös taloudellisilla ja institutionaalisilla puitteilla on vaikutusta toiminnan aktiivisuuteen suhdanteiden, lainsäädännön sekä immateriaalioikeussuojan kautta. Osaamisympäristö taas voidaan nähdä enemmän kolutukseen ja tutkimukseen liittyvinä rakenteina ja toimintana. Tämä pitää sisällään erilaiset koulutus-, valmennus- ja tutkimustoiminnot sekä näitä tukevat mekanismit, joiden alueilla alueella toimivien yritysten ja työvoiman osaamiskapasiteettiä tuetaan ja kehitetään. 2 Hallinnon tutkimus 32 (2013): 1 Arvioinnin teemanumero 2013 : Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä 3 Cooke & Scienstock, 1996; Howells, 1997

8 4 Yleistetty kuvio alueellisesta innovaatiojärjestelmästä Osaamis- ja innovaatioympäristöön kohdistuva kehittämistoiminta voi siten kohdistua ainakin seuraaviin eri toimijoihin ja/tai toimintoihin: Investoinnit inhimilliseen pääomaan Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan (ml. t&k-infrastruktuuri) Teknologian siirto- ja innovaatiopalveluiden kehittäminen (ml. tutkimuksen kaupallistaminen) Rahoitus innovatiivisille yrityksille Yritysten välisen yhteistyön kehittäminen innovaatiotoiminnassa (ml. klusterikehittäminen) Yritysten ja tiedon tuottajien (korkeakoulut, tutkimuslaitokset, asiantuntijaorganisaatiot) välisen yhteistyön kehittäminen Julkisen sektorin kehittäminen innovaatiotoiminnan harjoittajana ja innovaatioiden hyödyntäjänä Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Osaamisen ja innovaatiotoimintaan liittyvä strategia- ja ennakointityö Lähes kaikki edellä mainituista tekijöistä ovat olleet kehittämisen kohteena myös EAKRhankkeissa ja ovat täten keskeisiä myös arviointitehtävän kannalta. Ne mainitaan tavalla tai toisella myös kansallisessa rakennerahastostrategiassa Innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden osalta. Koulutus- tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen arvioinnin tekee haasteelliseksi se, että elinkeinoelämän innovaatiotoiminnan luonne ja sitä kautta niiden tarpeet innovaatioympäristön tarjoamien resurssien ja palveluiden suhteen vaihtelee. Tästä syystä onkin mielekästä tarkastella alueellisia innovaatioympäristöjä aina suhteessa alueen yritysrakenteeseen sekä erityisesti keskeisiin toimialoihin ja/tai klustereihin. On myös tärkeää tunnistaa se tapa, miten innovaatiojärjestelmien eri toimijoiden välinen vuorovaikutus on organisoitu. Kukin alue organisoi omista lähtökohdistaan ja omaleimaisella tavallaan osaamisen välittämisen ja siirtämisen mekanismit paikallisiin yrityksiin, mistä johtuen paikallisten verkostojen luonteen tunnistaminen on tärkeää. Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä arvioitaessa on tärkeää pitää mielessä, että EAKR-rahoitus on kehittämistyössä vain yksi instrumentti muiden joukossa. Rakennerahastoohjelmien osalta EAKR:n ja ESR:n toimet tukevat ja täydentävät toisiaan osaamis- ja innovaa-

9 5 tiojärjestelmien rakentamisessa. Verkostojen ja kansainvälistymisen osalta muun muassa rajaalueohjelmissa on ollut käynnissä varsin paljon teemaan liittyviä hankkeita. Kansallisella tasolla osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen liittyen on rakennerahastokauden aikana ollut useita kansallisia erityisohjelmia, kuten Osaamiskeskusohjelma (OSKE), Aluekeskusohjelma (AKO) sekä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Erityisesti OS- KE:n, mutta osin myös AKO- sekä KOKO- ohjelmien toimenpiteet ovat linkittyneet toimintalinjan 2 mukaisen innovaatio- ja kehittämistoiminnan mahdollisuuksien kehittämiseen ja sekä OSKE:n osalta kärkiklusterien kehittämiseen. EAKR-ohjelmien kansallista kehittämistyötä tukeva rooli on sitä kautta korostunut juuri osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä. T&k-toiminnan näkökulmasta rakennerahastorahoituksen tavoitteena on ollut parantaa osaltaan yritysten valmiuksia käyttää muun muassa Tekesin ja EU:n tutkimuksen puiteohjelman rahoitusta. Tämän lisäksi osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen kanavoituu rahoitusta myös tutkimuspolitiikan instrumenttien kautta erityisesti korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Hyvänä esimerkkinä toimii Suomen Akatemian Tutkimusinfrastruktuuri -rahoitus. Paikallisella tasolla kuntien elinkeinonpoliittiset kehittämisresurssit kohdentuvat myös varsin merkittävältä osalta osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

10 6 2. EAKR-OHJELMATOIMINTA OSAAMIS- JA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ 2.1 Ohjelmien tavoitteet ja temaattiset painotukset Kansallisen rakennerahastostrategian mukaan innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen ja osaamisrakenteidenvahvistamisen painopisteen alla toteutettavien kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen. Tähän pyritään vahvistamalla alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Toimintalinjan alla tuetaan myös yritysten toimintaympäristön kehittämistä kuten yrityshautomotoiminnan edistämistä ja siihen liittyviä hankkeita. Siten toimintalinjan kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Rakennerahastostrategian mukaisesti toimintalinjan 2 keskeiset tavoitteet ovat olleet seuraavat: 1. Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi 2. Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Verkottumisen edistäminen Ensimmäinen tavoite kohdistuu ensisijaisesti alueellisen osaamis- ja innovaatioympäristöjen keskeisten toimijoiden kehittämiseen tavoitteena parantaa niiden edellytyksiä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa sekä välittää sitä yrityksiin. Toinen painopiste keskittyy enemmän alueellisen innovaatiojärjestelmän toimivuuden vahvistamiseen kokoamalla resursseja ja kehittämistoimintoja yhteen sekä luomalla uusia rajapintoja keskeisten toimijoiden välille. Kolmas tavoite, verkostoituminen, linkittyy oleellisesti kahteen edelliseen tavoitteeseen vahvistamalla toimijoiden välisiä yhteyksiä sekä erityisesti alueiden kansallisia ja kansainvälisiä kytköksiä. Suuralueittaiset EAKR-ohjelmat noudattavat pitkälti rakennerahastostrategian tavoitteita lisäten siihen alueellisia erityispainopisteitä. Suuralueittaisissa ohjelmissa määritellyt tavoitteet on esitetty seuraavassa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Innovaatioympäristöjen kehittäminen T&k-toiminnan lisääminen Kasvuhakuisten yritysten tukipalveluiden kehittämisen tukeminen Kilpailukykyisten osaamiskeskittymien kehittäminen Verkottumisen edistäminen Eri rahoitusvälineiden hyödynnettävyyden parantaminen Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen kehittäminen Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille Liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen Kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävien toimijoiden sijoittuminen alueelle Tutkimus- ja oppilaitosten t&k-toiminnan ja yhteistyön lisääminen Yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen Länsi-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Kehittää innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmää sekä oppimisympäristöjä ja tuottaa tutkimusta ja koulutusta työelämän hallitun uudistamisen tueksi Hakea ja tuottaa sovellustietoa alueen elinkeinoelämälle Tukea kansallista osaamiskeskus- ja osaamiskeskittymästrategiaa

11 7 Kannustaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja keskinäiseen sekä yritysten ja kehittämisja välittäjäorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön Kehittää liiketoimintaosaamista ja liiketoiminnan prosessiosaamista Hyödyntää uutta teknologiaa ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi Koota tutkimuksen ja tuotekehityksen pirstaloituneita voimavaroja Nostaa alueen painoarvoa ja merkitystä kansallisessa teknologia- ja innovaatiostrategian toteutuksessa Korjata työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjan 2 tavoitteiksi on määritelty: Kehitetään alueellisesti kattavaa korkeatasoista tutkimus- ja koulutustarjontaa Vahvistetaan yliopistojen, yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen huippuosaamista ja verkostoitumista keskenään sekä yritysten että kehittämis- ja välittäjäorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Lisätään tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä aktivoidaan innovaatiopolitiikkaa Tuetaan alueen yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa soveltavalla tutkimuksella Hyödynnetään teknologiaa alueen erityisolosuhteiden mukaisesti Edistetään kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja -verkostojen hyödyntämistä Kehitetään osaamista teknologian soveltamiseksi Kehitetään koulutuksen vastaavuutta alueen työmarkkinoiden tarpeisiin Etelä-Suomen suuralueella koordinoidaan myös toimintalinjan 5 hankkeita, toimintalinjassa keskitytään ylimaakunnalliseen toimintaan ja rahoitettavissa hankkeissa tulee olla mukana useampi kuin yksi maakunta ja hankkeilla on usein vahva kansainvälinen kytkentä. Toimintalinjan 5 hankevalinnan kriteereinä ovat: Yhteys alueiden klustereihin Hankkeen ylimaakunnallisuus (hankkeessa mukana useampi kuin yksi maakunta) Kehitettävä innovaatio tai osaaminen Käytettävät resurssit Kehitettävä tai hyödynnettävä yhteistyö Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Vaikutus uusien työpaikkojen syntyyn Vaikutus työllistymisen parantumiseen Vaikutus ympäristöosaamisen edistämiseen ja ympäristöasioiden hallintaan Hankkeen tasa-arvovaikutukset Hankkeen ympäristöpositiivisuus Temaattiset painopisteet Toimintalinja 5:n osalta menoluokittain Toimintalinja 5 ylimaakunnalliset hankkeet 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 02 TTK-infrastruktuuri 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 11 Tietoja viestintäteknologiat 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa 41 Uusiutuva energia: biomassa 52 Saastuttamattoman kaupunkiliikenteen edistäminen 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmässä eli EURA 2007:ssa yksi hankkeiden luokitteluperuste on hankkeen menoluokka, joka ilmaisee sen, mihin teemaan hankkeen toiminta pääasiallisesti keskittyy. Hankkeelle luokiteltu menoluokka perustuu hankehakemusta käsittelevän viranomaisen arvioon hankkeen pääasiallisesta aihealueesta. Tämä temaattinen jaottelu on hyödyttänyt arvioinnissa hahmottamaan hanketoiminnan kokonaiskuvaa sekä maakuntien välisiä painotuseroja hankejakaumassa.

12 Menoluokkajaottelun ollessa hyvin hienojakoinen ja osittain tulkinnanvarainen, on yksityiskohtaisemmassa arvioinnissa tarkasteltu hankkeita menoluokat kokoavalla pääotsikkotasolla. Tästä syystä nimenomaan pääotsikkotaso, jossa erot ovat selkeämmät, kuvaa hieman luotettavammin hankkeen todellista aihealuetta kuin yksittäinen menoluokka. Komission käyttämä jaottelu on erityisesti osaamis- ja innovaatioyöympäristöjen osalta on ongelmallinen, koska toisaalta menoluokkajaottelu on varsin hienosyinen. Toisaalta taas pääluokat eivät tuo erityisen hyvin esiin erityisesti osaamis- ja innovaatioympäristöihin kohdistuvaa toimintaa suhteessa yrityksiin kohdistuvaan toimintaan. Toimintalinjojen 2 ja 5 pääsääntöiset teema-alueet (menoluokat) ovat erikseen määritelty kussakin suuralueittaisessa EAKR -ohjelmassa. Näissä teema-alueissa on jonkin verran keskinäistä eroa ohjelmien välillä. Eri EKAR -ohjelmien määritellyt teema-alueet on esitetty seuraavassa taulukossa. 8

13 9 Taulukko 2. Suuralueiden temaattiset painopisteet Toimintalinja 2:n osalta menoluokittain Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 02 TTK-infrastruktuuri 02 TTK-infrastruktuuri 02 TTK-infrastruktuuri 02 TTK-infrastruktuuri 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 06 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi 07 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 07 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 08 Muu investointi yrityksiin 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 11 Tietoja viestintäteknologiat 11 Tietoja viestintäteknologiat 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukselukset 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovel- 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovelluksevellukset 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja so- 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pkyritysten 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pkja mahdollisuuksia hyödyntää tieto- yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- viestintäteknologiaa ja viestintäteknologiaa 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pkyritysten mahdollisuuksia hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa 39 Uusiutuva energia: tuulivoima 40 Uusiutuva energia: aurinkoenergia 41 Uusiutuva energia: biomassa 41 Uusiutuva energia: biomassa 41 Uusiutuva energia: biomassa 42 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym. 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu ja levitys 68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen 74 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa

14 10 Taulukko osoittaa, että suuralueiden välillä on olemassa sellaisia temaattisia painopiste-eroja, jotka näkyvät myös rahoituksen suuntaamista kuvaavissa teema-alueittaisissa menoluokissa. Länsi- ja Pohjois-Suomessa on painotettu enemmän yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa taas korostuvat vastaavasti tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Uusiutuva energia on laaja temaattinen osa-alue, joka on mukana Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa, mutta erityisesti Länsi-Suomessa. Itä-Suomi on ainoa alue, missä matkailupalveluiden kehittäminen on painopisteenä osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistyössä. Etelä-Suomen ohjelmassa korostuvat lisäksi uusien innovatiivisten työtapojen tukeminen ja yrittäjyys kun taas Länsi-Suomessa on erikseen nostettu inhimillisten voimavarojen kehittäminen. Tiivistettynä neljän EAKR-ohjelman toiminnan on osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämisen osalta katsottu kohdistuvan erityisesti seuraaviin tekijöihin: Huippuosaamisen kehittymisen tukeminen Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus) Verrattaessa EAKR-ohjelmatoiminnan tavoitteisteiden teemoja luvussa 1.2. kuvattuihin osaamisja innovaatioympäristön elementteihin, voidaan nähdä, että ainakin yleisellä tasolla ne kattavat varsin hyvin eri toimijat ja toiminnot. Erityisistä sektoreista tai toimijatahoista korostuvat muun muassa: Pk-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen Palvelusektorin kehittäminen Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kehittäminen ICT 4 :n parempi hyödyntäminen eri toiminnoissa ja eri sektoreilla Alueiden erityisolosuhteita hyödyntävät toimialat ja teknologiat 2.2 Painopisteiden toteutuminen suunniteltujen hankkeiden valossa Eri suuralueiden välillä on myös käytännössä eroja ohjelmien temaattisten painotusten suhteen. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on painotettu suhteessa enemmän T&K infrastruktuuriin kohdistuvia hankkeita. Teknologian siirtoon ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden määrä korostuu Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kun taas Etelä-Suomessa on painotettu enemmän edistyneiden tukipalveluiden kehittämistä yrityksille sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämistä. Pohjois- Suomessa on myös jonkin verran muista poiketen käynnistetty paljon hankkeita, jotka ovat kohdistuneet kansalaisille tarkoitettuihin palveluihin ja sovelluksiin kun muualla painopiste on ollut enemmän pk-yrityksissä. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta muissa ohjelmissa on käynnistetty myös tavoitteiden mukaisesti jonkin verran uusiutuvaan energiaan liittyviä kehittämishankkeita. Itä-Suomen painotus matkailualan osaamiseen ja innovaatiotoimintaan näkyy myös käytännön hanketoiminnassa. Inhimillisten voimavarojen kehittäminen osana tutkimus- ja innovaatiotoimintaa korostuu erityisen voimakkaasti Länsi-Suomessa. Tämä voi tosin johtua jonkun verran erilaisista luokittelukäytännöistä, mutta voi samalla kertoa osaltaan tarkoituksellisesta painopisteestä. Seuraavassa taulukossa esitellään hankkeiden sijoittumista eri teema-alueille hankkeiden lukumäärän perusteella. 4 ICT = Informaatio- ja kommunikaatioteknologia

15 11 Eri teema-alueiden osuus (%) hankkeiden lukumäärästä suuralueittain (maan keskiarvoa merkittävästi suuremmat osuudet tummennettuna) 5. Ohjelma/osio Aihealue ES IS LS PS TL5 Yht. 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 9,9 11,7 7,0 9,6 13,6 9,7 02 TTK-infrastruktuuri 9,9 17,3 6,6 20,6 2,3 13,8 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 19,8 16,8 29,5 32,0 20,5 25,7 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 3,6 3,0 1,3 1,8 9,1 2,6 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 12,6 5,1 2,2 7,5 0,0 5,8 06 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuot 0,0 0,5 0,9 0,0 0,0 0,3 07 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 0,0 0,0 0,0 1,1 0,0 0,3 08 Muu investointi yrityksiin 0,0 1,0 0,0 2,5 0,0 1,0 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden 9,0 9,6 10,1 11,7 0,0 9,9 11 Tietoja viestintäteknologiat 5,4 3,0 0,4 0,0 4,5 1,7 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 1,8 1,0 4,8 9,6 18,2 5,8 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 4,5 6,1 2,2 0,4 0,0 2,7 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia 1,8 1,5 0,0 0,0 0,0 0,6 22 Kansalliset tiet 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,1 32 Sisävesiliikenne (Euroopan laajuinen liikenneverkko) 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 39 Uusiutuva energia: tuulivoima 0,9 0,0 0,9 0,0 2,3 0,5 40 Uusiutuva energia: aurinkoenergia 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,1 41 Uusiutuva energia: biomassa 5,4 3,6 4,0 0,0 0,0 2,6 42 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym. 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,1 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 2,7 0,5 2,2 1,1 11,4 2,0 46 Jätevedenkäsittely 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,1 49 Ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,1 53 Riskien ehkäisy 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 54 Muut ympäristönsuojeluja riskienehkäisytoimenpiteet 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 55 Luonnonvarojen edistäminen 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,1 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 1,8 8,1 0,9 0,7 2,3 2,7 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,1 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 1,8 0,5 0,0 0,0 2,3 0,5 60 Muu tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi 0,9 0,5 0,0 0,0 0,0 0,2 61 Kokonaisvaltaiset hankkeet kaupunki ja maaseutualueiden 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,2 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisoinnin 0,9 0,0 0,0 0,0 11,4 0,7 68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,1 70 Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 0,1 71 Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 0,1 72 Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön k 0,0 4,1 1,8 0,4 0,0 1,5 74 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja 0,0 0,0 15,0 0,0 0,0 4,0 kehittämisessä 75 Koulutusinfrastruktuuri 1,8 3,6 7,0 0,0 0,0 2,9 76 Terveydenhuollon infrastruktuuri 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 80 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen 1,8 0,0 0,9 0,0 0,0 0,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Vaikka katsaus hankemääriin osoittaa, että osa hankkeista on kohdentunut myös muihin kuin ohjelma-asiakirjoissa määriteltyihin menoluokkiin, painottuu toiminta otsikkotasolla kuitenkin toimintalinjan 2 pääteemoihin. Lisäksi valtaosa hankkeista kuitenkin ohjelma-asiakirjassa esiin nostettujen teema-alueiden piiriin. Etelä-Suomen ja Itä-Suomen osalta 87 % hankkeista kuluu EAKR-ohjelmassa määritettyihin teema-alueisiin. Länsi-Suomen osalta vastaava luku on 88 % ja Pohjois-Suomen osalta peräti 94 % kuului ohjelmassa määriteltyihin teema-alueisiin. 5 Ei sisällä yritystukihankkeita

16 12 3. PÄÄTTYNEIDEN HANKKEIDEN ANALYYSI 3.1 Työvaiheen toteutustapa Päättyneiden hankkeiden läpikäynti Työvaiheen aikana käytiin systemaattisesti läpi toimintalinjalla 2 päättyneiden ja raportoitujen hankkeiden loppuraporttien tiivistelmät. Analyysi toteutettiin kahdessa vaiheessa. Keväällä 2012 käytiin läpi sellaiset hankkeet, jotka olivat päättyneet marraskuuhun 2011 mennessä. Huhtikuussa 2013 käytiin läpi sellaiset hankkeet, jotka oli raportoitu aikavälillä Loppuraporttien tiivistelmät on saatu työ- ja elinkeinoministeriöltä yhtenä tekstitiedostona, jonka perusteella keskeinen hankeinformaatio on kirjattu taulukkolaskentaohjelmaan. Näin kertyneeseen tiedostoon on hankekoodin perusteella yhdistetty EURA2007 -järjestelmästä saatua hankekohtaista informaatiota hankkeiden toteutuneista indikaattoreista ja rahoitusvolyymista sekä hanketyypistä ja hankkeen toteutusalueesta. Aineistoon kertyi yhteensä 490 hanketta. Päättyneiden hankkeiden ensimmäisessä vaiheessa on käyty läpi hankkeiden loppuraporttien tiivistelmät ja poimittu niistä se oleellisin informaatio, joka kertoo hankkeen luonteesta ja tuloksista. Näitä havaintoja on yhdistetty seurantajärjestelmän tuottamaan indikaattoritietoon sekä maakuntien innovaatio- ja osaamisprofiilin ja maakuntaohjelmissa tehtyihin painotuksiin. Arvioinnissa on hyödynnetty vuosien maakuntaohjelmien tiivistelmiä. 6 Systemaattisen analyysin tarkoituksena on ollut luoda maakuntakohtainen kokonaiskuva siitä, millä tavoin hanketoiminta on vaikuttanut alueellisten osaamisympäristöjen kehittymiseen. Analyysin avulla on luotu kuva siitä minkä tyyppisiä hankkeita on rahoitettu toimintalinjassa kaksi (ja toimintalinjassa 5) ja miten hyvin toteutuneet painotukset tukevat maakuntaohjelmien linjauksia. Havaintoja on peilattu maakunnan innovaatio- ja osaamisprofiileihin (ks. luku 3.1.2). Maakuntakohtaiset havainnot on esitelty liitteessä 1. Tässä luvussa käydään läpi havaintoja yleisesti ja tarvittaessa eri maakuntia vertaillen. Tärkeäksi teemaksi hankkeiden loppuraporttien analyysin yhteydessä on myös noussut se, miten toisaalta hankkeiden raportointi ja toisaalta EAKR -ohjelmien seurantajärjestelmä pystyy kertomaan osaamisympäristössä tapahtuneesta kehityksestä. Tähän liittyen raportoitujen hankkeiden analyysia syvennettiin myös joukolla tapaustutkimuksia, joiden valinnan yhteydessä luotiin tapa kategorisoida hankkeita niiden toimintalogiikan mukaan (ks. luku 3.1.3). Tätä luokittelua on myös hyödynnetty liitteen 1 maakuntakohtaisissa teksteissä. Tapaustutkimusten ja laajaan hankejoukon loppuraporttien tiivistelmien analyysi yhdessä muodostavat kuvan siitä, millaisia tuloksia toteutuneilla hankkeilla on tavoiteltu ja miten niiden raportointia voitaisiin kehittää Maakuntakohtaisten innovaatio- ja osaamisprofiilien muodostaminen Maakuntakohtaisten innovaatio- ja osaamisprofiilien tehtävänä on tuottaa taustainformaatiota hanketoiminnan analyysin tueksi. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä kuvaava tieto koostuu pääosin tilastollisesta aineistosta, jonka tietolähteinä ovat toimineet Tilastokeskus, Tekes sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Lisäksi maakuntakuvauksien taustatietoja koostettaessa on käyty läpi kunkin maakunnan maakuntaohjelma sekä tarvittaessa muita täydentäviä aineistoja. Innovaatio- ja osaamisprofiileihin liittyviä havaintoja on raportoitu maakuntakohtaisesti liitteessä 1. Suomen maakunnat ovat osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta hyvin erityyppisiä. Niiden osaamien poikkeaa toisistaan hyvin paljon muun muassa osaamisalojen ja, inhimillisen pääoman määrän ja jakautumisen, alueella toimivan organisaatiokentän sekä yleisen toimintaa säätelevän aluerakenteen osalta. Tämä heijastuu siihen, millaisia osaamis- ja innovaatioympäristön kehittämiseen liittyviä kehittämistoimia kullakin alueella on käynnistetty sekä siihen, mikä on kansallisten kehittämisvälineiden ja rakennerahastotoiminnan välinen suhde kussakin maakunnassa. 6 Maakuntaohjelmat Tiivistelmät , Sisäasiainministeriö

17 13 Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu on osaamis- ja innovaatioympäristöjen osalta kansallisesti katsottuna hyvin vahva. Myös Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat lähes kaikilla perinteisillä osaamisen ja innovaatiotoiminnan mittareilla vahvoja. Sen sijaan muissa maakunnissa löytyy enemmän erilaisia rakenteellisia heikkouksia alueen osaamis- ja innovaatioympäristön suhteen. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on varsin vahva julkisen t&k-toiminnan taso, mutta samaan aikaan yritysten innovaatiotoiminnan volyymi on maan keskitasoa alhaisempi. Vastaavasti monilla teollisesti painottuneissa maakunnissa, kuten Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu yrityksiin (usein muutamaan veturiyritykseen), kun taas julkisen sektorin ja korkeakoulujen toiminnan volyymi on vähäisempää erityisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Monilla yliopistomaakunnilla taas on vastaavasti yleensä varsin vahva inhimillisten voimavarojen taso, mutta näiden hyödyntäminen ja alueella pitäminen on haaste, erityisesti silloin kun koulutustarjonta ei erityisen hyvin kohtaa alueellisia erityistarpeita. Kansallisten ja EU-instrumenttien välisen työnjaon erot sekä osaamis- ja innovaatioympäristöjen erilaiset kehittämistarpeet näkyvät myös maakuntien EAKR-hanketoiminnan toisistaan poikkeavina painotuksina. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan suoraan kohdistuvat kehittämishankkeet korostuvat erityisesti sellaisissa maakunnissa, joissa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan julkinen ja yksityinen volyymi ja TTK-infrastruktuurin taso on maan keskitasoa heikommin kehittynyttä, mutta joissa on viime vuosina tietoisesti keskitytty innovaatiotoiminnan tukemiseen. Esimerkkejä tällaisista alueista on muun muassa Häme, Lappi, Päijät-Häme, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Myös yksi innovaatiotoiminnan kärkimaakunnista Pohjois-Pohjanmaa on painottanut kehittämistoiminnassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ydinelementtejä. Joissakin muissa maakunnissa taas on selkeämmin painotettu yritysten innovaatiotoiminnan ympäristön kehittämistä. Esimerkkeinä tällaisista alueista ovat Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso ja Häme. Yritysten toimintaympäristöön ja verkottumiseen liittyvien hankkeiden lisäksi joissakin maakunnissa on käynnistetty runsaasti myös innovaatio- ja osaamisympäristöjen kehittämiseen linkittyviä yritystukihankkeita. Tällaisia maakuntia ovat erityisesti Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Tietoyhteiskuntahankkeet ovat korostuneet EAKR -hanketoiminnan osalta erityisesti Keski- Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa. Pirkanmaa näyttäisi ainakin hankeluokituksen perusteella poikkeavan kehittämistoiminnan profiililtaan varsin paljon muista maakunnista. Pirkanmaalla näyttäisi olevan volyymiltään varsin paljon sosiaalisen infrastruktuurin sekä inhimillisen pääoman kehittämiseen tähtäävää hanketoimintaa kun taas yritysten innovaatiotoimintaa ja sitä tukevia elementtejä on tuettu EAKR:n kautta huomattavasti vähemmän. Suhteessa vähäisempi yrityksiin painottuminen näkyy myös toisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kärkimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Tätä voi osin johtua näiden alueiden veturiyritysten oman kehittämistoiminnan vahvuudesta sekä kansallisten kehittämisresurssien (mm. Tekesrahoituksen) merkittävästä roolista. Toimialoista EAKR:n kautta rahoitetussa osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa korostuvat erityisesti energia ja matkailu. Energia-alan kehittämistoiminta on ollut erityisen voimakasta Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Matkailualan hankkeet taas nousevat esiin selkeimmin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Toimialakohtaiseen tarkasteluun on kuitenkin syystä suhtautua varauksella, koska valtaosaa hankkeista ei ole luokiteltu hanketietokannoissa toimialalähtöisesti. Tämä näkyy muun muassa Lapin osalta matkailuhankkeiden varsin pienenä osuutena hanketiedoissa Tapaustutkimusten toteuttaminen ja hankkeiden luokittelu toimintalogiikan mukaan Tapaustutkimuskokonaisuuden pääasiallisen tarkoituksen on voinut jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin tapaustutkimusten kautta haluttiin kuvata hanketoiminnan kirjoa esittämällä niiden erilaisia tuloksia. Tapaustutkimukset ovat auttaneet havainnollistamaan toimintalinja 2:sen hankkeisiin liittyvää vaikutuslogiikkaa. Millainen toiminta tuottaa millaisia tuloksia? Toinen tapaustutkimus-

18 14 työn tarkoitus on ollut tarjota tukea indikaattorien kehittämistyölle. Tapaustutkimusten kautta kartoitettiin hanketoteuttajien näkemyksiä seurantaindikaattorien käytettävyydestä. Samalla keskustelua on käyty niistä asioista, joiden perusteella toteuttajat itse arvioivat hanketyön merkitystä. Näiden kahden kokonaisuuden lisäksi tapaustutkimusten yhteydessä on havaittu hankkeiden toteutukseen liittyviä kehittämisideoita. Tapaustutkimusten yhteydessä tehtyä 19 haastattelua ovat ohjanneet ennen kaikkea tarve selvittää hanketyön vaikutuslogiikoita ja sitä erilaisten lopputulosten kirjoa, joka rahoitettuun hanketoimintaan liittyy. Haastatteluissa käsiteltiin myös hankkeiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Haastatteluiden ja tapaustutkimuksia kuvaavan kirjallisen materiaalin kautta haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: - Millaisiin kategorioihin hankkeita voidaan luokitella niiden toimintatapojen mukaan? - Millaisia lopputuloksia tapaustutkimushankkeissa on syntynyt? - Millaisia lopputuloksia erityyppinen toiminta synnyttää? - Millaisiin vaikutuksiin hanketyön tulosten voidaan ajatella johtavan? - Miten hanketyön tuloksia ja vaikutuksia voidaan kuvata? Tapaustutkimusten toteuttaminen on edellyttänyt aineistona käytettyjen, päättyneiden ja raportoitujen, hankkeiden luokittelua. Luokittelun myötä arvioitsija on muodostanut oletuksen siitä, minkälaisia tuloksia erityyppiset hankkeet muodostavat. Haastatteluiden ja asiakirjamateriaalien kautta todennetaan luokittelun yhteydessä tehdyt oletukset. Tapaustutkimukset ovat olleet myös tilaisuus tarkastella hankkeiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurannan mahdollisuuksia. Hankkeiden päättymisestä oli saattanut kulua jo useamman vuoden ajan. Tämä toi haastatteluun sekä selkeää lisäarvoa hankkeen merkityksen arvioinnin näkökulmasta että hankaloitti hankkeiden kontaktointia. Tapaustutkimukset on valittu 282 hankkeen listasta. Lista sisältää päättyneitä ja raportoituja toimintalinja 2:sesta rahoitusta saaneita hankkeita. Samaa listaa on hyödynnetty keväällä 2011 toteutetussa hankkeiden loppuraporttien systemaattisessa analyysissa. Tavoitteena oli tehdä noin 20 tapaustutkimusta. Hankkeiden valinnan lähtökohtana on ollut kaikkien 282 hankkeen luokittelu sen mukaisesti, millä tavalla ne pyrkivät tuottamaan tuloksia ja millaisia lopputuloksia hankkeet tavoittelevat. Tiivistäen voidaan sanoa, että hankkeita on luokiteltu niiden oletetun vaikutuslogiikan mukaisesti, ei niinkään sisällöllisten painotusten perusteella. Hankkeiden luokittelusysteemi muodostettiin aineiston perusteella ja sitä korjattiin prosessin edetessä uusien havaintojen pohjalta. 282 hankkeen luokittelussa aineistona toimivat hankkeiden loppuraporttien tiivistelmät, jotka olivat pituudeltaan noin 0,5 1 sivua. Aluksi hankkeet jaoteltiin seitsemään (7) eri luokkaan. Tapaustutkimusten valintavaiheessa luokkia yhdisteltiin niin, että saatiin viisi hankkeiden toimintalogiikkaa kuvaavaa kategoriaa. Alkuperäiset seitsemän luokkaa olivat seuraavat: 1. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen 2. Yritystoiminnan (tai muiden toimijoiden) kehittäminen (tuki- ja koulutusprojektit) 3. Välittäjäorganisaatioiden ja palvelumallien kehittäminen/luominen 4. Toimialan/yritysjoukon verkostoiminen ja/tai kansainvälisyyden tukeminen 5. Strategia, periaate, esiselvitys, tutkimus, suunnitelma 6. Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen 7. Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen Kaikki hankkeet luokiteltiin ensisijaisesti yhteen kategoriaan. On kuitenkin selvää, että monessa hankkeessa on elementtejä erityyppisestä toiminnasta. Ensimmäinen kategoria jaoteltiin luokitteluvaiheessa kahteen osaan, jolloin voitiin paremmin havainnollistaa sitä, mikä osa oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämistä on selkeäpiirteisiä investointeja ja mikä osa koulutuksen ja tutkimuksen sisältöjen uudistamista tai luomista. Tapaustutkimusten joukkoon on pyritty valitsemaan esimerkkejä molemmista toimintatavoista. Muutamia hankkeita ei ole luokiteltu yhteenkään kategoriaan. Nämä olivat luonteeltaan ohjelmamaisia ja hallinnoivat/rahoittivat useita alahankkeita. Luokittelun yhteydessä kategoriat 2, 3 ja 4 yhdistettiin yhdeksi kategoriaksi. Niiden

19 15 toimintatapojen todettiin olevan hyvin samankaltaisia ja johtavan suurin piirtein samanlaisiin lopputuloksiin. Hankkeiden valinnassa hyödynnettiin siis seuraavan kuvion mukaista kategorisointia. Kuviossa on esitetty myös eri kategorioihin luokiteltujen hankkeiden määrät tapaustutkimuksen valinnan yhteydessä. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen 103 Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen 66 Strategiat, selvitykset, suunnitelmat Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Hankkeiden lukumäärä Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen Hankkeiden luokittelu viiteen kategoriaan tapaustutkimusten valintaa varten (hankkeiden lukumäärä) Eniten hankkeita nähtiin liittyvän oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseen/luomiseen. Loppuraporttien tiivistelmien perusteella tässä kategoriassa iso osa hankkeista keskittyi tutkimusinfrastruktuureihin liittyviin investointeihin. Näiden investointien osalta hankkeiden vaikutuslogiikassa painottuu välillisyys. Koulutus- ja tutkimusympäristöt luovat alueelle mahdollisuuksia kehittää osaamista ja vahvistaa tiettyjen toimialojen toimintaympäristöä. Uusi tutkimusinfrastruktuuri luo julkisille toimijoille edellytyksiä toimia yhteistyössä alueen yritysten ja toistensa kanssa. Tutkimusinfrastruktuurihankkeet voivat myös edistää alueen toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja saada heitä hyödyntämään toistensa kyvykkyyksiä paremmin yhteistyössä. Osa oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämishankkeista vahvistaa, uudistaa tai luo uudenlaisia koulutusmahdollisuuksia ja myös toteuttaa koulutustehtävää. Näiden hankkeiden myötä alueelle tulee lisää tietyn alan osaajia, jotka osaltaan vaikuttavat alueen elinvoimaisuuden kehittymiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseen/luomiseen liittyvät välittömät tulokset ovat onnistuneita investointeja tai esimerkiksi uudella tavalla toteutettuja opintojaksoja. Välillinen vaikuttavuus syntyy uuden tutkimusinfrastruktuurin tai osaamisen käytön kautta. Lisäksi hankkeisiin on liittynyt toimijoiden keskinäiseen yhteistyöhön liittyviä elementtejä. Toiseksi eniten hankkeita luokiteltiin yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen -kategoriaan. Toiminta piti sisällään yritysten verkostoimiseen liittyneitä aloitteita, tiettyjen asiakokonaisuuksien koulutusta sekä yrityksiä palvelevien organisaatioiden kehittämistä. Yrityksiä palvelevia organisaatioita ovat mm. erilaiset kehittämisyhtiöt. Niihin liittyvissä projekteissa on usein ollut myös suoraan yrityksille suunnattua toimintaa, jolloin on perusteltua tarkastella niitä yritystoiminnan kehittämisen yhteydessä. Myös suoraan yrityksille kohdistuneen toiminnan ohessa on yleensä tuettu hanketta toteuttavan organisaation kehittymistä. Hankkeille yhteistä on erilaisten yrityksille suunnattujen palveluiden ja koulutusten tuottaminen, joiden ajatellaan vaikuttavan myönteisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Kehittämisorganisaatioiden osaamien ja toimintakyvyn lisääminen tähtää myös menestyneempään yritystoimintaan. Yhtenä onnistumisen mittarina hankkeissa voidaan usein tarkastella sitä, jäävätkö kehitetyt palvelut pysyväksi osaksi alueen yrityksille suunnattua toimintaa.

20 16 Erilaiset strategiat, suunnitelmat ja selvitykset ovat omanlaisensa hanketyyppi. Hankkeiden vaikutuslogiikka keskittyy kehittämisen lähtökohtiin. Onnistuneiden selvitykset ja strategiat ovat hankkeiden keskeisiä tuloksia. Niiden vaikuttavuus aluekehityksellisiin tavoitteisiin on vahvasti välillinen. Oletettavasti toiminnan tyypillisiä vaikutuksia ovat jatkohankkeet tai muunlaiset kehittämistoimenpiteet. Yksi tulos voi olla myös se, että selvitystyö johtaa jonkin aloitteen hylkäämiseen. Selvitys- ja strategiatyön välillisiä tuloksia voivat olla esimerkiksi lisääntynyt yhteistyö alueen toimijoiden kesken ja verkostoituminen oman alueen ulkopuolelle. Selvityshankkeisiin on voitu liittää myös pilotointeja ja muita lisätoimenpiteitä. Infrastruktuuri, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittämiselle viitataan hankkeisiin, joissa pääasiallisena tarkoituksena on ollut kehittää jokin uusi palvelu tai tuote. Hankkeet voivat olla luonteeltaan sekä investointi- että kehittämishankkeita. Aihepiirin hankkeet muistuttavat oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämistä, mutta ovat tavoitteiltaan ja teemoiltaan moninaisempia. Hankkeiden tuloksena on jokin uusi/paranneltu asia, jonka vaikuttavuus syntyy sen käytön kautta. Hankkeiden merkityksellisyyden tarkastelussa onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten ja kuinka aktiivisesti kehitettyä tuotetta tai palvelua hyödynnetään. Viimeisenä kategoriana ovat markkinointiin, viestintään ja vaikuttamiseen liittyvät hankkeet. Tällaisia hankkeita ei tunnistettu kovinkaan montaa, mutta ne poikkesivat toimintalogiikaltaan varsin selvästi muissa. Hankkeissa oli kyse esimerkiksi matkailun edistämisestä alueella tai investointien houkuttelusta. Tavoitteena on vaikuttaa suoraan haluttuun kohderyhmään (esim. matkailijat) viestinnällisin keinoin. Oletettavasti hankkeille on tällöin myös mahdollista asettaa selkeät tavoitteet ja myös arvioida suunnilleen toimenpiteen vaikuttavuutta (esim. näkyvyys, lisääntyneet matkailijat jne.). Viestinnällisiin hankkeisiin on voinut sisältyä myös muita elementtejä, esimerkiksi jonkin yritysjoukon verkostoitumista tai yrityksissä tapahtunutta tuotekehittelyä. Edellä esitellyt hanketyypit ovat luonteeltaan myös sellaisia, että niitä voidaan toteuttaa peräkkäin samaan asiakokonaisuuteen liittyen. Tapaustutkimuksista selvisikin, että monien hankkeiden taustalla on aikaisemmin toteutettuja hankkeita samaan teemaan liittyen. Hankkeiden ketjuttamisen tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu olisi myös tärkeä osa rakennerahastotoiminnan arviointia. 282 luokitellun hankkeen joukosta toteutettiin 19 tapaustutkimusta suhteellisesti sopiva määrä jokaisen kategorian osalta. Valinnassa kiinnitettiin huomiota myös maantieteelliseen edustavuuteen ja siihen, että hankkeiden joukossa on sekä pieniä että suuria hankkeita. Jonkin verran huomiota kiinnitettiin myös siihen, että hankkeet olivat teemoiltaan erilaisia. Tämä auttoi nostamaan esiin mahdollisimman suuren kirjon erilaisia tuloksia ja mahdollisia vaikutuksia. Hankkeiden valinnassa on jouduttu joustamaan sen suhteen, mitkä hankkeet ovat suostuneet haastatteluun ja mitkä hankkeet ovat olleet tavoitettavissa. Hankkeiden tavoittamista on vaikeuttanut se, että toiminta on saattanut päättyä useita vuosia sitten. Tapaustutkimuskokonaisuus perustuu seuraavassa taulukossa listattuihin hankkeisiin. Toteutetut tapaustutkimukset Hankkeen nimi Maakunta Kategoria Visuaalisen kulttuurin ja mediatuotannon osaamisen Satakunta Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen kehittämishanke UPU - Ultra Precision Unit - Nanotyöstökeskus Pohjois-Karjala Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen Jämsän seudun kehittämiskumppanuus 2 Keski-Suomi Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen ELITE Elinkeino ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan edistäminen Eteläpohjalaisen tiedeyhteisön tutkimuspalvelujen kehittäminen ETTK Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen Matkailun integroitu tuote- Lappi Oppimis- ja tutkimusympäris-

21 17 kehitys töjen kehittäminen/luominen Nanoelektroniikan testausalustat - NaTeKa Pohjois-Pohjanmaa Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen Kaivoskoulutuksen opetusvälineiden ja -laitteiden kehittäminen Lappi Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen P2B - Plastics to Business Pirkanmaa Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen Oulun seudun hautomoverkosto Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski- Suomen kärkiklustereissa Esiselvitysprojekti - Raudoitusrobotti Tietovarantojen osallistava kehittäminen Luonnontuotteiden tuotekehitysympäristö Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen strategiat, suunnitelmat ja selvitykset Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Energiapuuta Etelä-Savosta Etelä-Savo Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen HÄKÄ -projekti Pohjanmaa Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Invest in Joensuu Region Pohjois-Karjala Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen Cold testing Lapland Lappi Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen Seuraavassa luvussa käydään läpi tapaustutkimuksista yhteisesti tehdyt havainnot. Hankekohtaiset kuvaukset on esitetty luvun liitteessä 2. Tapaustutkimusten valinnan yhteydessä toteutettua hankelogiikan määrittelyä jatkettiin myös tässä keväällä 2013 toteutetun loppuraportin luonnoksessa. Aikavälillä päättyneet ja raportoidut hankkeet on myös luokiteltu, vaikka niiden joukosta ei ole valittu tapaustutkimuskohteita. Hankkeiden vaikutuslogiikkaa koskevaa luokittelua on hyödynnetty tämän luvun havaintojen ja johtopäätösten tekemisessä sekä liitteen 1 maakuntakohtaisissa teksteissä. 3.2 Päättyneisiin hankkeisiin liittyvät havainnot Hanketoiminta seurantajärjestelmän ja toimintalogiikoiden näkökulmasta Toimintalinjaan 2 liittyvien päättyneiden hankkeiden osalta on koottu ja analysoitu EURA järjestelmään ilmoitettuja indikaattoritietoja. Päättyneitä hankkeita on ollut yhteensä 490. Seuraavassa taulukossa on kuvattu hankkeiden jakautuminen ja keskeiset indikaattorien (osallistuneet yritykset, uudet työpaikat, uudet yritykset) maakunnittain. Liitteessä 1 on esitetty maakunnittaiset tekstit, joihin tässäkin luvussa esitetyt havainnot pitkälle perustuvat. Tällä hetkellä päättyneiden hankkeiden osalta eniten rahoitusta ja hankkeita on toteutettu Pohjois-Pohjanmaalla. Seuraavana tulevat Pohjois-Savo, Lappi ja Pohjois-Karjala. Vähiten EU:n ja

22 18 valtion rahoitusta on nyt päättyneiden hankkeiden osalta kohdistunut Etelä-Karjalaan, Varsinais- Suomeen ja Hämeeseen. Taulukossa ei ole esitetty ympäristöpositiivisten tai tasa-arvoa edistävien hankkeiden määrää. 141 hanketta on merkitty ympäristöpositiiviksi. 7 hankkeen on sanottu edistäneen merkittävästi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja 11 hankkeen muun tyyppistä tasa-arvoa. Maakuntakohtaisissa teksteissä on jonkin verran käyty läpi ympäristöpositiivisten ja tasa-arvoa edistävien hankkeiden luonnetta. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että loppuraporttien tiivistelmien perusteella ei ole helppoa sanoa, miksi jokin hanke on luokiteltua etenkin tasa-arvoa edistäviksi hankkeiksi. Seurantajärjestelmään ilmoitetut tiedot päättyneistä hankkeista maakunnittain Hankkeiden kokonais naismäärä Osallistuneiden yritysten määrä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä EU:n ja valtion rahoitusosuus ( ) Etelä-Karjala ,8 milj. Etelä milj. Pohjanmaa Etelä-Savo ,1 milj. Häme milj. Kainuu ,9 milj. Keski ,4 milj. Pohjanmaa Keski-Suomi ,1 milj. Kymenlaakso ,3 milj. Lappi ,6 milj. Pirkanmaa ,6 milj. Pohjanmaa ,8 milj. Pohjois ,9 milj. Karjala Pohjois ,2 milj. Pohjanmaa Pohjois-Savo ,4 milj. Päijät-Häme ,6 milj. Satakunta ,5 milj. Varsinais ,9 milj. Suomi Ylimaakunnallinen milj. ja rakennemuutosvaraus Yhteensä ,4 milj. Seurantajärjestelmässä hyödynnettävien indikaattorien näkökulmasta merkittäväksi hankkeiden välistä eroa selittäväksi tekijäksi muodostuu hanketyyppi. Hankkeet on jaoteltu kolmeen ryhmään sen mukaan, ovatko ne kehittämishankkeita, investointihankkeita vai sekä kehittämis- että investointihankkeita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu päättyneiden hankkeiden jakautuminen hanketyypin mukaan sekä yhteenlasketut indikaattoritiedot hanketyypeittäin. Kehittämishankkeita on selkeästi eniten ja kehittämishankkeisiin on osallistunut eniten yrityksiä, niiden myötävaikutuksella on syntynyt eniten työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Keskeiset indikaattoritiedot yhteensä hanketyypeittäin Hankkeiden kokonaismäärä Osallistuneiden yritysten määrä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä EU:n ja valtion rahoitusosuus ( )

23 19 Kehittämishankkeet ,2 milj. Investointihankkeet ,4 milj. Sekä kehittämis ,7 milj. että investointihankkeet Yhteensä ,4 milj. Kehittämishankkeiden keskikoko on ollut noin euroa. Keskimäärin suurimpia hankkeita ovat olleet investointihankkeet: euroa. Yhtä kehittämishanketta kohden on syntynyt 30,5 työpaikkaa ja 1,5 uutta yritystä. Investointihankkeiden osalta uusia työpaikkoja on syntynyt hanketta kohden 2,2 ja uusia yrityksiä 0,2. Sekä investointi- että kehittämishankkeet sijoittuvat tähän väliin, mutta selvästi lähemmäksi investointi- kuin kehittämishankkeita. Maakuntakohtaisen analyysin yhteydessä tehdyt tarkemmat havainnot eri hankkeiden toiminnasta nostavat näiden erojen syyn esille. Kehittämishankkeet toimivat usein vahvasti yritysrajapinnassa. Useat hankkeet ovat keskittyneet PK -yritysten tukemiseen. Maakuntakohtaisesti indikaattoriluvut keskittyvät hyvin vahvasti muutamille hankkeille, joiden tehtävänä on ollut yrityskentän kehittäminen. Näihin hankkeisiin on osallistunut suuri määrä yrityksiä. Osallistuneisiin yrityksiin syntyneet uudet työpaikat ja kehittämisprosessien aikana syntyneet uudet yritykset on voitu laskea ainakin osittain kehittämishankkeen aikaansaannokseksi. Tämä havainto korostaa tarvetta ymmärtää hankkeiden erilaisia tapoja vaikuttaa alueiden osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehitykseen. Päättyneet hankkeet luokiteltiin loppuraporttien tiivistelmien yhteydessä seitsemään luokkaan niiden vaikutuslogiikan mukaisesti. Aineistosta piirtyi lopulta esiin viisi erilaista hanketoiminnan tapaa. Seuraavasta taulukosta huomataan, että suurin osa hankkeista voidaan laskea kuuluvan kategoriaan "oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen". Tähän kategoriaan kuuluu moni investointihanke ja sekä investointi- että kehittämishanke. Hankkeissa on tehty investointeja alueiden tutkimus- ja oppimisinfrastruktuuriin. Seuraavaksi eniten hankkeita on kategoriassa "Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen". Tähän ryhmään kuuluvat monet yrityskentän kanssa toimivat kehittämishankkeet, jotka nousevat esiin seurantajärjestelmän indikaattoritiedoissa. Nämä kaksi ryhmää nousevat esiin sekä seurantajärjestelmän hanketyypittelyn että loppuraporttien tiivistelmien analyysin osana tehdyn vaikutuslogiikkajaottelun yhteydessä. Toimintalinjassa kaksi toimii selkeästi kaksi erityyppistä hankeryhmää. Toinen pyrkii kehittämään alueilla toimivien tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten edellytyksiä tarjota laadukasta koulutusta, mahdollistaa tieteellinen tutkimus sekä toimia yhteistyökumppaneina alueella toimiville yrityksille. Usein tämän tyyppiset hankkeet keskittyvät kehittämään alueella tietyntyyppisen osaamisklusterin toimintaedellytyksiä. Nämä hankkeet eivät nouse esiin seurantajärjestelmässä, vaan niiden vaikuttavuuden ja merkityksen osoittaminen edellyttäisi toisenlaista lähestymistapaa, jossa korostuisi pitkäjänteisen toiminnan rooli alueella toimivien yritysten toimintaedellytysten kehittymiseen. Toisen hanketyypin muodostavat kehittämishankkeet, jotka toimivat suoraan alueen yritysten kanssa. Näissä hankkeissa syntyy paljon sellaisia tuloksia, jotka näkyvät indikaattorijärjestelmässä. Toisaalta on tärkeä kysyä, missä määrin hankkeet itse asiassa ovat vaikuttaneet syntyneisiin työpaikkoihin ja yrityksiin tai esimerkiksi yritysten keskeisten tunnuslukujen kehitykseen. Tätä problematiikka on pohdittu lisää tapaustutkimusten havaintojen yhteydessä luvussa Alueiden näkökulmasta olisi keskeistä löytää sellainen tasapaino, joka toisaalta kehittäisi pitkäjänteistä osaamisympäristön rakentamista ja toisaalta tukisi kertaluontoisilla toimenpiteillä alueen yritysten mahdollisuuksia hyödyntää alueen voimavaroja. Vaikutuslogiikoiden analyysista hahmottuu esiin myös kolme muuta ryhmää, joista lukumääräisesti tärkein on "Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen". Tässä ryhmässä on toteutettu sellaisia hankkeita, jotka ovat kehittäneet jotain alueellisesti merkittävää

24 20 asiakokonaisuutta, mikä palvelee esimerkiksi jonkin alueen yrityskenttää tai pyrkii ratkaisemaan jonkin tietyn ongelman. Näiden hankkeiden osalta taas olisi tärkeää tunnistaa kunkin hankkeen yksilöllinen vaikutus ja osuus erilaisten kokonaisuuksien kehittämisessä. Päättyneiden hankkeiden jakautuminen vaikutustavan mukaan maakunnittain Oppimisja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luo minen Strategiat, suunnitelmat ja selvitykset Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen (sekä muut hankkeet) Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kainuu Keski- Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois- Karjala Pohjois- Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme 3 2 Satakunta Varsinais- Suomi Ylimaakunnallinen ja rakennemuutosvaraus Yhteensä Edellä kuvattujen vaikutusloogikoiden näkökulmasta on luonnollista, että hankkeiden tulokset näyttäytyvät erilaisina indikaattoreina mitattuna. Tärkeää on kuitenkin myös tunnistaa niitä haasteita, joita liittyy itse indikaattorijärjestelmään ja sen tulkintaan. Hanketoimijat nostavat säännöllisesti esiin indikaattorien merkitsemisen vaikeuden. Indikaattoritietojen kirjaaminen on hankkeiden omalla vastuulla ja tietoja koskevia ohjeita ei välttämättä tulkita yhdenmukaisesti. Indikaattorit herättävät kysymyksiä, kuten pitävätkö annetut tiedot paikkansa ja mitä asioita lukujen takana ylipäänsä on. Miten työpaikat ovat syntyneet ja mihin ne liittyvät? Yritysten osallistuminen hankkeiden toimintaan voidaan ymmärtää monella tavalla. Hankkeiden loppuraporteissa tuodaan esille, että yrityksiä on osallistunut erilaisiin koulutustilaisuuksiin, seminaareihin tai verkostoyhteistyöhön. Indikaattoritieto ei kerro yritysten osallistumisen asteesta ja merkityksestä. Esimerkiksi luvussa 4 raportoidun verkostoanalyysin yhteydessä tehdyssä sähköisessä kyselyssä osa yrityksistä toi esille, ettei tiennyt kuuluvansa mihinkään erityiseen verkostoon tai hankkeeseen. Ohjelma-asiakirjassa hankkeen synnyttämä uusi työpaikka määritellään siten, että se tarkoittaa hankkeen toteutumisen johdosta syntynyttä uutta työtilaisuutta, johon palkataan uusi työntekijä

25 21 pysyvään, määräaikaiseen tai osa-aikaiseen tehtävään. Työ voi olla luonteeltaan pysyvää, kausiluonteista tai osa-aikaista, mutta kuitenkin työn tulee olla luonteeltaan jatkuvaa. Pysyviksi työpaikoiksi lasketaan sellaiset työpaikat, joiden keston arvellaan olevan yli viisi vuota. Hankkeen myötä syntyviä välillisiä työpaikkoja ei lasketa uusiksi työpaikoiksi. 7 Hanketyöntekijöitä ei lasketa mukaan syntyneisiin työpaikkoihin, mutta jos hanke kestää yli viisi vuotta tällöin työpaikka voidaan laskea hankkeen aikana syntyneeksi. Hankkeeseen mukaan tulleet yritykset määritellään ohjelma-asiakirjassa siten, että ne tarkoittavat projektikokonaisuuteen aktiivisesti osallistuvia yrityksiä, mukaan lasketaan myös alihankkijat sekä hanketta osarahoittavat ja/ tai johtoryhmätyöskentelyyn osallistuvat yritykset. 8 Tämä määritelmä antaa vielä enemmän liikkumavaraa kuin syntyneiden työpaikkojen määritelmä. Mitä tarkoitetaan aktiivisesti osallistuvilla yrityksillä? Arvioinnin aikana tehdyssä verkostotutkimuksessa kävi ilmi, että osa verkostoihin nimetyistä yrityksistä ei tiennyt itse kuuluvansa kyseessä olevaan verkostohankkeeseen, mikä on osoittaa määritelmän lavean tulkinnan Hanketoiminta, loppuraporttien tiivistelmät ja maakuntaohjelmat On houkuttelevaa ajatella, että hankkeiden loppuraporttien kautta pääsisi tarkemmin kiinni hanketyön ja ilmoitettujen indikaattoritietojen suhteeseen. Loppuraportit poikkeavat kuitenkin luonteeltaan niin paljon toisistaan, että systemaattista tapaa kuvata indikaattoritietojen taustalla olevaa toimintaa on vaikea rakentaa. Kuvaavaa on tapa, jolla osassa raporteista kuitataan tuloksista kertominen kirjoittamalla, että hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet. EURA järjestelmään viedyt loppuraporttien tiivistelmät harvoin toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina, joista voisi saada kattavan kuvan hankkeen toiminnasta ilman muuta tietoa. Loppuraporttien teksteissä toimintaa ei juurikaan kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. Raporttien kautta voidaan kuitenkin lähestyä kysymystä hanketoiminnan painostuksista ja mm. sen kohdistumisesta maakunnan kannalta oleellisiksi tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Maakuntakohtaisen analyysin (liite 1) perusteella voidaan todeta, että rahoitetuista hankkeista löytyy yhtymäkohtia vuosien maakuntaohjelmiin. Maakuntaohjelmien tavoitteet kokoavat alleen paljon eri teemoja ja toisissa maakunnissa painottuminen voi olla vahvempaa kuin toisissa. Esiin nousevat esimerkiksi Päijät-Häme, Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaan, joissa on selkeästi keskitytty kehittämään alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä. Pohjois-Pohjanmaalla vahvistetaan olemassa olevia vahvuuksia Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulukentän kautta. Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä taas luodaan korkeakoulutasoista osaamiskeskittymää kehittämällä maakuntien ulkopuolella toimivien korkeakoulujen paikallisia yksiköitä ja niiden toimintaedellytyksiä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Porin yliopistokeskukseen liittyvä kehittämistyö. Hanketoiminta on loppuraporttien perusteella osittain keskittynyt tukemaan maakuntien tunnistettavia vahvuuksia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnassa useat hankkeet ovat keskittyneet matkailuun sekä kivi- ja kaivosteollisuuteen. Rajamaakunnissa Venäjän läheisyyden hyödyntäminen nousee esiin niin maakuntaohjelmissa kuin hanketoiminnassa. Toisaalta on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei hankkeiden loppuraporteissa useinkaan tehdä kytkentää maakuntaohjelmaan. Maakuntaohjelmien teemat ja painotukset ovat usein myös hyvin yleisiä. Hankkeiden loppuraporttien perusteella ei voi tehdä pitkälle vietyjä päätelmiä tulosten ja vaikutusten pysyvyydestä. Investointihankkeiden voidaan ajatella kehittävän tutkimus- ja oppimisympäristöjä, jotka tuottavat välillisiä vaikutuksia alueella mahdollisesti vielä pitkään. Välillisten vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole mahdollista loppuraporttien tiivistelmien perusteella. Mielenkiintoisena havaintona voidaan tiivistelmistä nostaa esiin se, että koetun taantuman on katsottu vaikuttaneen mm. yritysten osallistumisaktiivisuuteen hankkeissa. Yritykset eivät ole olleet esimerkiksi valmiita tekemään investointipäätöksiä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Yritykset ovat siis saattaneet osallistua hankkeen toimintaan tavoitteiden mukaisesti, mutta välillisiä tuloksia, kuten investointeja ja uutta yritystoimintaa, ei ole saavutettu taloudellisesta tilanteesta johtuen. 7 Raportin liite 3. 8 Raportin liite 3.

26 22 Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa tapaustutkimuksissa on syvennetty näkemystä raportoinnin ja seurantajärjestelmän välillä sekä pyritty tunnistamaan niitä tuloksia, joita erityyppiset hankkeet kokevat tuottavansa. Loppuraporttien (ja samalla hankehakemusten) kehittäminen auttaisi toimijoita kiinnittämään enemmän huomiota hankkeiden strategiseen yhteensovittamiseen ja merkitykseen. Kehittäminen voi perustua muutamaan selkeään lähtökohtaan. Kirjoittamista voidaan ohjata kysymyksillä, raportoinnin tulee kytkeytyä annettuihin indikaattoritietoihin ja loppuraportin, sekä sen tiivistelmän, tulee olla eheä kokonaisuus, josta voi ymmärtää hankkeessa tehtävän toiminnan ilman muita lähteitä Hanketoiminta tapaustutkimusten näkökulmasta Hankkeiden tulokset ja vaikutukset Seuraavaksi kuvataan yhteenvetona tapaustutkimusten keskeiset havainnot. Ensiksi käydään läpi hankkeiden tulokset eri vaikutuslogiikkakategorioissa. Tämän jälkeen pohditaan, miten hankkeiden vaikuttavuutta on tarkoituksenmukaista tarkastella edellä esitettyjen tulosten näkökulmasta. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen -kategoriassa on karkeasti jaoteltuna kahdentyyppisiä hankkeita. Ensinnäkin monet hankkeista ovat selkeitä investointihankkeita alueen tutkimusinfrastruktuuriin. Toinen osa hankkeista kehittää enemmänkin opetuksen sisältöjä tai yleisemmin alueen tutkimus- ja opetustoimintaa. Tapaustutkimusten perusteella hankkeiden välittömiksi tuloksiksi, joista voidaan johtaa pidempiaikaisia vaikutuksia, voidaan listata seuraavanlaisia asioita: - Toteutuneet laitehankinnat - Laitteiden käyttöön liittyvän osaamisen lisääntyminen - Uusien opintokokonaisuuksien mahdollistuminen - Valmiit tutkinnot ja muut opintosuoritukset sekä esimerkiksi julkaistut artikkelit - Uudenlaisten tuotekehitysprojektien mahdollistuminen ja esimerkiksi poikkitieteellisen tutkimuksen lisääntyminen - Korkeakoulujen ja yritysten tai julkisten toimijoiden väliset T&K -hankkeet sekä tutkimuskokonaisuudet - Mahdollisuus toteuttaa kysynnän mukaista koulutusta - Alueellisen yhteistyön syntyminen eri toimijoiden välillä, mikä mahdollistaa esimerkiksi alueellisten kehittämistarpeiden havaitsemisen sekä alueellisten tutkimus- ja kehittämisstrategioiden rakentamisen - Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen - Alueellisen tutkimus- ja kehittämisosaamisen kasvaminen sekä alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittyminen (esim. Living lab -toiminta, etätyöskentelyn tuki tutkijoille) Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen synnyttää vaikuttavuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi UPU-nanotyöstökeskuksen hankinnan sanotaan lisänneen alueen yritysten ja muiden toimijoiden yhteydenottoja laitteen hankkineeseen ammattikorkeakouluun. Samoin kone on mahdollistanut uudenlaiset tuotekokeilut alueen yritysten kanssa ja auttanut perustamaan esimerkiksi Tekes -rahoitteisia hankkeita. Samanlaisia tuloksia nostavat esiin muutkin hankkeet. Investointihankkeiden toteuttaminen on myös voinut edellyttää yhteistyötä alueen yritysten ja muiden opetus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yhtenä hankkeiden vaikutuksena nostetaankin esiin alueellisen yhteistyön kehittyminen ja yhteistyöverkoston laajeneminen. Yhteistyön tuloksena voi rakentua myös pysyvämpiä rakenteita, kuten uudenlaisia organisaatioita ja tukimuotoja tutkijoille. Yhteistyön myötä alueen kehittämis- ja tutkimusstrategioita on esimerkiksi voinut kokoontua suunnittelemaan aiempaa laajempi joukko toimijoita. Yksi tapa lähestyä tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämistä on miettiä niiden tarkoituksenmukaisuutta aluekehittämiseen liittyvien strategioiden ja ohjelmien näkökulmasta. Esimerkiksi UPU-nanotyöstökeskus tukee hyvin Pohjois-Karjalassa jo pitkään kehittynyttä fotoniikan ja tarkkuusteknologioiden kehittämistyötä. Jos investointi tukee alueen yleistä kehittämistä ja useat kehittämistoimen tähtäävät samaan suuntaan, voidaan vaikuttavuudesta todennäköisesti puhua.

27 23 Kehittyvä tutkimusympäristö tukee alueen tutkimustoimijoita ja yrityksiä heidän omassa toiminnassaan. Hankkeet nostavat esiin mm., että hanketoiminta on mahdollistanut yritysten ja tutkimuslaitosten yhteis- ja palvelutoiminnan. Eteläpohjalaisen tiedeyhteistyön tutkimuspalvelujen kehittäminen -hankkeen kohdalla esimerkiksi puhutaan siitä, kuinka toiminnan ylläpitäminen hankkeessa on lisännyt maakunnan kykyä hyödyntää entistä paremmin olemassa olevia rahoituslähteitä sekä edistänyt innovaatiokulttuuria. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen tai luominen ei näytä nyt tarkasteltujen hankkeiden valossa juurikaan synnyttävän uusia työpaikkoja tai yrityksiä. Tämä on luonnollista, kun kyse on infrastruktuuri-investoinneista. Ne mahdollistavat entistä laajemman tutkimus- ja tuotekehittelytyön alueella sekä osaamisen kehittymisen. Matkailun integroitu tuotekehitys -hankkeessa esiin nousi vahvasti hanketoiminnan merkitys alueen osaamisen kehittäjänä. Osaaminen on jäänyt pysyväksi osaksi hanketyöhön osallistuneita organisaatioita ja se heijastuu myös alueen matkailuyrityksiin. Haastatellut hanketoimijat korostavatkin hankkeiden merkityksen tarkastelussa ennen kaikkea sitä, kuinka niiden on tärkeää kiinnittyä hanketta toteuttavan organisaation muuhun toimintaan. Toiminnan jääminen pysyväksi osaksi organisaatioita on osoitus hanketyön onnistumisesta ja tämä tavoite pitäisi toimijoiden näkökulmasta pitää hanketyön keskiössä. Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen -kategoriassa lopullinen kohderyhmä ovat alueen yritykset ja heidän osaamisensa kehittäminen. Osa hankkeista on keskittynyt alueellisten kehittämisyhtiöiden toiminnan kehittämiseen, mitä kautta myös yritysten saamien palveluiden laatu paranee. Osa hankkeista tarjoaa palveluita suoraan yrityksille. Tapaustutkimusten perusteella hanketoiminnan tuloksia ovat mm. seuraavanlaiset asiat: - Yritysten kehittämistarpeita on selvitetty ja hankkeissa on tehty yritysten toimintaa tukevia selvityksiä - Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja - Hankkeet ovat myötävaikuttaneet uusien yritysten syntymiseen - Yrityksissä on tehty tuotannollisia investointeja - Ulkopuolisella rahoituksella toimivat T&K -hankkeet yrityksissä (esim. Tekes) ovat lisääntyneet - Yritysten positiivinen asenne uudenlaista toimintaa kohden (esim. idänkauppa) - Yritysten kehittämisvalmiudet ovat lisääntyneet - Alueellisten kehittämisyhtiöiden parempi yhteistyö ja työnjako; alueellisten kehittämisyhtiöiden merkitys alueella on kasvanut; Kehittämisyhtiöiden toimintaa jäsentävä laatu- ja toimintakäsikirja Yritystoiminnan tukemisen vaikuttavuus syntyy yritysten osaamisen kehittymisen kautta, minkä uskotaan vaikuttavan positiivisesti yritysten liiketoimintaan. Hanketoimijoiden mukaan tärkeää onkin seurata, kuinka yritysten taloudelliset tunnusluvut kehittyvät. Samalla he kuitenkin tunnistavat, ettei hanketoiminnan tuloksia ole helppo kytkeä yrityskohtaisiin tunnuslukuihin. Näin ollen myös uusia työpaikkoja ja perustettuja yrityksiä mittaavien seurantaindikaattorien mahdollisuus kuvata hankkeiden vaikuttavuutta on kyseenalainen. Hanketoiminnan vaikutusta muista yritystoimintaan vaikuttavista tekijöistä on vaikea irrottaa. Hankkeen toimintamuoto ja kohderyhmä vaikuttaa vahvasti siihen, millaisia tuloksia hankkeet voivat ilmoittaa seurantaindikaattoreiden osalta. Esimerkiksi yrityshautomoiden kehittämiseen keskittynyt hanke on toiminut perustellusti satojen yritysten kanssa ja voi siten merkitä seurantaindikaattoreihin satoja uusia työpaikkoja ja perustettuja yrityksiä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro toiminnan arvosta suhteessa muunlaiseen hanketyöhön. Vaikuttavuutta voidaankin lähestyä sen kautta, miten hanketyö tukee ja täydentää olemassa olevia yrityksille tarjottuja palveluita. Tässä mielessä hanketoimijat korostavat myös palautteen keräämisen tärkeyttä. Säännöllinen palaute kertoo siitä, miten merkittäväksi yritykset kokevat tarjotut palvelut. Erilaisten kehittämisyhtiöiden hankkeet ovat lisänneet niiden valmiutta palvella alueiden yrityksiä. Yksi usein mainittu tulos on organisaatioiden yhteistyön lisääntyminen ja toisaalta päällekkäisen työn tekemisen vähentyminen. Yhteistyön rinnalla mainitaankin usein eri organisaatioiden välisen työnjaon kehittyminen. Hankkeilla voi olla pidempiaikaisia vaikutuksia alueiden palvelujärjestelmän rakenteisiin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman myö-

28 24 tävaikutuksella maakunnan kehittämisyhtiöissä on panostettu enemmän venäjänkieltä osaavien työntekijöiden palkkaamiseen. Strategiat, suunnitelmat ja selvitykset -kategoriassa oli ajatus tarkastella hankkeita, joiden kautta suunnitellaan tulevia toimenpiteitä. Monet sellaiset hankkeet, jotka alustavan luokittelun yhteydessä vaikuttivat esisuunnittelulta, osoittautuivat lähemmässä tarkastelussa odotuksia monitahoisemmiksi ja konkreettisemmiksi hankkeiksi. Toisaalta monissa tapaustutkimusten kohteena olleissa hankkeissa oli mukana esiselvityksen omaisia vaiheita joko hankkeen sisällä tai kokonaan erillisenä omana hankkeenaan. Strategiat, suunnitelmat ja selvitykset -kategoriaan kuului luokittelussa myös varsin vähän hankkeita. Raudoitusrobotin hankintaan liittyneessä esiselvityksessä konkreettisia tuloksia ovat selvitykset hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdoista, kustannus- ja resurssiarviot sekä erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Näistä elementeistä muodostui projektisuunnitelma. Esiselvitysprojektien yhtenä lopputuloksena on helppo nähdä joko kielteinen tai positiivinen päätös jonkin asian toteuttamisesta. Toisaalta myös eri toimijoiden sitoutuminen tehtävään työhön voi olla osoitus suunnitelma- tai strategiaprojektin onnistumisesta. Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen -kategoriaan kuului hankkeita, joissa kehitettiin konkreettisia palveluita tai infrastruktuureja, joita hankkeisiin osallistuneet organisaatiot saattoivat myöhemmin hyödyntää. Hankkeiden toimintalogiikka on hyvin lähellä oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittämistä. Hankkeiden osalta voitiin tunnistaa seuraavanlaisia tuloksia, joiden kautta voi syntyä myös pidempiaikaisia vaikutuksia: - Uudet työpaikat ja yritykset - Yhteiset tietovarannot voivat tuottaa säästöjä ja prosessitehokkuutta - Selvitykset ja uudenlaiset menetelmät voivat antaa yrityksille ja muille toimijoille välineitä ohjata omaa toimintaa paremmin (yhteys myös esiselvitysprojekteihin) - Esimerkiksi mallijalostamo antaa yrityksille mahdollisuuden kokeilla uusia tuotteita ennen oman toiminnan aloittamista ja uusien laitteiden hankkimista - Samoin uudet laitteet mahdollistavat erilaiset koulutukset (yhteys tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen) Infrastruktuurin, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen -kategoriassa voidaan potentiaalisesti tunnistaa olevan hyvin paljon erilaisia tuloksia ja vaikutuksia. Nyt läpikäydyissä hankkeissa havaitaan, että kehittynyt toimintaympäristö voi houkutella ja kannustaa yrityksiä aloittamaan toiminta. Aloitteleville yrityksille voi olla tärkeää, että fyysisessä toimintaympäristössä on saatavilla tukea. Samoin voidaan havaita, että hanketoiminta kehittää alueellista yhteistyötä. Yhtenä merkittävänä mittarina hanketoiminnan onnistumiselle haastateltavat nostavat esiin yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostuksen toimintaa kohtaan. Kysynnän seuraaminen investoinneille on tärkeää. Markkinointi, viestintä ja vaikuttaminen -kategoriaan ei kuulunut erityisen montaa hanketta, mutta ne erottuivat toimintalogiikaltaan selvästi muista hankkeista. Hankkeita leimasi suoraviivaisuus kohdealueen ja sen yritysten palvelussa. Tärkeä näkökulma hankkeisiin muodostuukin siitä, millainen kysyntä niille on alueilla. Tapaustutkimuksen kohteena olleiden hankkeiden osalta havaittiin mm. seuraavanlaisia tuloksia: - Toimintamalli investointien hankkimiseksi alueelle - Toteutuneet investoinnit - Investointien myötä syntyneet työpaikat - Uusien asiakassuhteiden syntyminen Yhteismarkkinointi tuo hyötyjä alueelle ja siihen osallistuville yrityksille. Toiminta näyttää isommalta ja kustannukset jakautuvat tasaisemmin. Tapausesimerkkeinä olleet Markkinoinnin, viestinnän ja vaikuttamisen -hankkeet ovat toimineet suoraan yritysten kanssa. Tämä näkyy seurantaindikaattoreissa esimerkiksi syntyneiden työpaikkojen määränä. Hanketoimijat yleisesti puhu-

29 25 vat siitä, kuinka esimerkiksi työpaikat syntyvät niiden myötävaikutuksella, ei yksin niiden ansiosta. Invest in Joensuu region -hanke on hyvä esimerkki kategoriaan kuuluvasta toiminnasta. Hankkeessa tuettiin investointien sijoittumista alueelle, mutta rakennettiin myös tähän pysyvämpää toimintamallia. Hankkeen onnistumisesta kertookin se, miten toimintamalli jää pysyväksi osaksi alueen kehittämistyötä. Investointipäätökset näkyvät alueen elinvoimaisuudessa ja auttavat rakentamaan positiivista kehityksen kierrettä Näkemyksiä hanketyön tulosten ja vaikutusten seurannasta Tapaustutkimusten yhteydessä haastatellut henkilöt suhtautuvat hyvin varauksellisesti seurantaindikaattoreiden hyödynnettävyyteen. Kaikki nostavat esiin hanketoiminnan merkityksen erittelemisen haasteen, kun puhutaan uusista työpaikoista tai perustetuista yrityksistä. Samoin tapaustutkimusten tarkastelun kautta on selvää, että erityyppiset hankkeet voivat saavuttaa hyvin erilaisia tuloksia seurantaindikaattorien osalta, mikä ei kuitenkaan kerro niiden keskinäisestä "paremmuudesta". Hankkeet keräävät tietoa esimerkiksi syntyneistä työpaikoista yksinkertaisesti soittamalla tai olemalla sähköpostitse yhteydessä sellaisiin yrityksiin, jotka ovat osallistuneet hankkeen toimintaan. Haastateltavat tunnistavat, että tällöin useat eri hankkeet voivat merkitä saman syntyneet työpaikan omiin seurantaindikaattoreihin. Hankkeiden toimijat näkevät osallistuneiden yritysten lukumäärän hyvänä indikaattorina, sillä se kertoo siitä, kuinka palvelut vastaavat yritysten tarpeisiin. Uusien investointien osalta voi olla tärkeää seurata laitteiden käyttöastetta ja sitä, miten pysyväksi toimijoiden kiinnostus uusia mahdollisuuksia kohtaan asettuu. Uusien työpaikkojen aikaansaaminen ei ole välttämättä tarkoituksenmukainen tavoite suoralle hanketoiminnalle. Hanketoimijoiden näkemyksen mukaan enemmän pitäisi katsoa sitä, millaisia valmiuksia alueen yrityksille syntyy ja miten niiden kilpailukyky pidemmällä aikavälillä kehittyy. Muutamissa tapaustutkimuksen kohteena olleissa hankkeissa korostettiin yritysten kehittämisosaamisen vahvistumista, mistä pidettiin todisteena muulla rahoituksella (esim. Tekes-rahoitus) toteutettuja tutkimushankkeita. Monesti onnistuneesta hanketoiminnasta kertoo uusien aloitteiden pysyvyys ja se, että niitä voidaan pyörittää ilman hankerahoitusta. Selkeästi yrityksiin kohdistuvissa hankkeissa yhdeksi keskeiseksi onnistumisen mittariksi haastateltavat nostaisivat asiakaspalautteen. Yrityksiltä pitäisi kerätä säännöllistä palautetta. Tämän palautteen kautta voidaan arvioida toiminnan yrityksille tuottamaa lisäarvoa. Hanketoimijoita voitaisiin edellyttää keräämään asiakaspalautetta ja tukea heitä asianmukaisen mittariston laatimisessa. Erillisselvityksillä voitaisiin taas käydä läpi sitä, ovatko yritysten aktivointitoimenpiteet tai alueen kehittyneempi tutkimusinfrastruktuuri todella aktivoinut yritysten T&K -toimintaa. Yrityksille suunnatuissa palveluissa asiakastyytyväisyyttä voitaisiin erään hanketoimijan näkökulmasta lähestyä esimerkiksi seuraavanlaisin kysymyksin: - Kuinka hyvin yritys on voinut vaikuttaa ennalta toteutetun toimenpiteen sisältöön? - Kuinka hyvin yritys on voinut vaikuttaa toteutetun toimintatavan toteuttamistapaan? - Vastasiko toimenpiteen lopputulos yrityksen sille asettamia tavoitteita? Asiakaspalautekyselyn osalta hanketoteuttajalta voitaisiin edellyttää tietynlaista vastausprosenttia ja tarvittaessa rahoittaja voisi puuttua toimintaan, mikäli työ ei näytä etenevän ja palaute on huonoa. Vastauksia voitaisiin hyödyntää hankkeen väliraportoinnissa. Monen hankkeen kohdalla on tärkeää tarkastella sitä, miten ne täydentävät tai kehittävät esimerkiksi alueen osaamisympäristöä tai yrityksille tarjottavia palveluita. Hanketyön merkityksellisyys voi rakentua sen kautta, miten se tukee alueen kehittämisfokusta. Tärkeää olisikin tarkastella hanketoiminnan yhteyttä alueen strategioihin ja ohjelmiin. Hankkeet nostavat yhtenä keskeisenä vaikutuksen esiin verkostoitumisen lisääntymisen ja esimerkiksi eri organisaatioiden välisen työnjaon kehittymisen. Tämän kehityksen hahmottaminen

30 26 liittyy enemmänkin yleisen ilmapiirin aistimiseen. Yhtenä merkkinä lisääntyneestä yhteistyöstä voisi hanketoimijoiden mukaan olla esimerkiksi se, että eri organisaatiot kutsuvat aikaisempaa laajemmin osallistujia omiin tilaisuuksiin. Samoin osoituksena kehittyneestä yhteistyöstä ovat erilaiset avoimet tapahtumakalenterit ja organisaatioiden keskinäinen koordinaatio, minkä avulla vältetään päällekkäisiä tilaisuuksia. Esimerkiksi tutkimusympäristöjen kehittämisessä tärkeää on, miten alueen korkeakoulu- ja tutkimustoimijat verkottuvat yritysten kanssa. Hanketoiminta voi käynnistää ja tukea verkostoitumista, kuten tapaustutkimusten esimerkit osoittavat Näkemyksiä hanketyön toteutuksesta Haastateltavilla oli tapaustutkimusten yhteydessä mahdollisuus nostaa esille omia näkemyksiään hanketyöhön liittyvistä haasteista. Haastatteluissa käsiteltiin sekä hanketoteuttajien sisäisiä asioita että ohjelmarahoitukseen liittyvää byrokratiaa. Arkisemmassa hanketoiminnassa haasteita ovat mm. yhteistyön tekeminen (ihmisten persoonat, erilaiset organisaatiot). Hyvä on huomata, että hankkeet ja niiden menestys rakentuvat usein projektipäälliköiden persoonan ja kehittämisosaaminen ympärille. Tapaustutkimuksissa kuullut hanketoimijat olivat kaikki erittäin kokeneita ja hanketyöhön liittyvä osaamista on näyttää kertyvän vuosi vuodelta alueille yhä enemmän. Tämän voi ajatella mahdollistavan entistä vaikuttavamman hanketyön tulevaisuudessa. Toisaalta lisääntynyt kokemuksen myötä hanketoimijoille voidaan asettaa enemmän vaatimuksia toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osoittamisesta. Erityisen haasteelliseksi koetaan henkilöstönvaihdokset, jotka vaikuttivat useiden hankkeiden toimintaan. Tähän kannattaa varautua mm. kiinnittämällä huomiota tapaa, jolla määräaikaiset työntekijät dokumentoivat työtään. Tapaustutkimusten kohdalla oli myös melkein enemmän sääntö kuin poikkeus, että organisaatioissa käytiin hankeaikana läpi jonkinlainen organisaatiomuutos. On hyvä pohtia, voisiko organisaatiomuutoksiin varautua ajoittamalla hankkeita siten, että ne voivat mahdollisimman paljon edistää tai hyödyntää muuttuvan organisaation mahdollisuuksia. Osassa tapaustutkimuksia näkyi myös taantuman vaikutus. Monet hankkeista on suunniteltu ennen taantumaa ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen on vaikuttanut niiden toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin saavuttaa asetettuja tavoitteita. Hanketoimijat nostivat esille myös kritiikkiä ohjelmaan liittyvää byrokratiaa kohtaan. Hankehallinnon pyörittäminen vie aikaa ja osa hankkeista on joutunut palkkaamaan tähän erillisiä henkilöitä. Välillä kritiikki kohdistuu myös hanketta hallinnoiviin organisaatioihin (maakuntaliitot, ELY - keskukset) ja niiden hanketoiminnan pyörittämiseen liittyvään osaamisen. Yksittäisenä asiana esiin nousevat kilpailutussäännöt, jotka moni hanketoimija kokee tarpeettoman työläinä. Aihepiiriä on käsitelty kattavasti EAKR -arviointien teeman 1:sen raportoinnissa. 3.3 Hanketoimintaan liittyvät johtopäätökset Hankkeiden loppuraporttien tiivistelmiin perustuvasta analyysista on mahdollista tehdä johtopäätöksiä, jotka voivat auttaa rakennerahasto-ohjelmia hallinnoivia viranomaisia suuntaamaan hankerahoitusta ja arvioimaan sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Lähtökohtana on se, että EAKR:n toimintalinjasta 2 rahoitettujen hankkeiden loppuraporttien systemaattinen analyysi osoittaa sen, kuinka haastavaa loppuraporttien perusteella on tehdä johtopäätöksiä hanketoiminnan vaikuttavuudesta. EURA -järjestelmän indikaattoritiedot (syntyneet työpaikat ja hanketoimintaan osallistuneet yritykset) vaikuttavat sisältävän hankekohtaisesti ja maakuntakohtaisesti erilaisia tulkintoja. On vaikea arvioida sitä, miten esimerkiksi osallistuneet yritykset on kussakin hankkeessa laskettu. Hankkeiden loppuraportit poikkeavat toisistaan välillä hyvinkin selvästi, eikä niissä raportoituja asioita kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. Toteutetuista hankkeista nousee erityisesti esiin kaksi erilaista ryhmää. Monet hankkeet toimivat investointeina alueiden oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Toinen merkittävä hankejoukko taas toimii suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysten kanssa työskentelevä joukko nousee esiin seurantajärjestelmässä, sillä yrityskontaktit antavat niille mahdollisuuden saavuttaa asetettuja

31 27 indikaattoreita. Oppimis- ja tutkimusympäristöihin panostavat hankkeet taas toimivat pitkäjänteisesti alueen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämän työn vaikutukset näkyvät välillisesti pidemmän ajan kuluessa. Näiden kahden hankeryhmän merkitysten arvioimiseksi tulisi kehittää erilaiset järjestelmät. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen merkitys rakentuu sen kautta, miten hankkeet onnistuvat yhdessä luomaan ja kehittämään menestyviä toimialaklustereita. Yrityskentän kanssa toimivien hankkeiden merkitys taas rakentuu toimintaan osallistuvien yritysten kokeman hyödyn ympärille. Tämä kannustaa hankkeita keräämään asiakaspalautetta ja raportoimaan sitä osana loppuraportointiaan. Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista kertookin tarpeesta kehittää hanketoiminnan raportoinnin ja tietojärjestelmiin kirjattavien indikaattoreiden yhteyttä. Hanketoimijoita tulisi ohjeistaa tarkemmin loppuraporttien kirjoittamisessa ja loppuraporttien tulisi olla muodoltaan yhteneväisiä. Loppuraportin kirjoittamista pitäisi ohjata selkeämmin ja se tulisi kytkeä hanketoimintaa kuvaaviin indikaattoreihin. EAKR -seurantajärjestelmään tulisi rakentaa hankekohtaisempaa seurantaa esimerkiksi hankkeiden erilaisia toimintatapoja noudattaen. Toiminnan alueellista merkitystä voidaan myös oppia ymmärtämään erillistutkimusten kautta, jotka keskittyvät täsmällisiin kysymyksiin ja kunkin alueen kannalta oleellisiin teemoihin.

32 28 4. VERKOSTOANALYYSI 4.1 Johdanto Verkostoitumisen tukemisesta yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja paikallisen julkisen sektorin organisaatioiden välillä on tullut keskeinen väline yritysten kilpailukyvyn parantamisessa sekä tuettavien alueiden talouden ja työllisyyden kasvun tukemisessa. Suomen rakennerahastostrategiassa yhdeksi painopisteeksi on asetettu innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (Sisäasiainministeriö 2006). Painopisteen kautta toteutetaan kehittämistoimia, joilla edistetään osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistetaan niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita. Alueiden erikoisosaamista hyödynnetään maanlaajuisesti alueellisten innovaatio-organisaatioiden verkottumisen myötä. Alue- ja sektorilähtöisillä osaamisklustereilla kootaan ja tehostetaan nyt hajallaan olevien resurssien käyttöä sekä parannetaan alueiden kykyä hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailtua rahoitusta. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -ohjelmissa on toteutettu ja on meneillään lukuisia yritysten verkostoitumista ja klusteroitumista edistäviä hankkeita. Manner-Suomen ohjelmissa ne sijoittuvat pääasiassa toimintalinjaan 2. Valtaosa projekteista on toteutettu ja organisoitu seudullisten kehittämisyhtiöiden, maakuntaliittojen ja paikallisten tutkimusorganisaatioiden toimesta. Niiden tavoitteet vaihtelevat tarkkaan rajatuista tutkimus- ja kehittämishankkeista laajoihin liiketoiminnan kehittämishankkeisiin. Yritysten keskinäisen sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisen verkostoitumisen positiivisesta vaikutuksesta innovatiivisuuteen, osaamispääomaan, kilpailukykyyn ja kasvuun on paljon yleistä tutkimuksellista näyttöä. Verkottuminen johtaa osaamisen ja innovaatioiden leviämiseen yritysten välillä, mikä lisää yritysten tuottavuutta (mm. Audretsch & Feldman 2004; Maliranta 2003). Kuitenkin verkostoituminen ja klusteroituminen ovat yleisluontoisia ilmiöitä, joiden tukemista ja edistämistä voidaan tehdä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. EAKR-ohjelmissa (nykyisessä tai aikaisemmissa) toteutettujen verkostoitumishankkeiden vaikuttavuudesta yritys- tai aluetasolla on vain vähän tutkimuksellista näyttöä. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisestä ja osaamisrakenteiden vahvistamisesta EAKR -ohjelmissa tehdyssä arvioinnissa (Ahvenharju ym. 2011) esitetään seuraavia kriittisiä havaintoja toimintalinjan 2 hanketoiminnasta vuosina : - yrityksiltä saadun palautteen mukaan monet verkottumisprojektit eivät vastaa niiden tarpeisiin - hankkeisiin osallistuvien yritysten keskinäinen verkottuminen onnistuu heikommin kuin verkottuminen ulkopuolisten toimijoiden kanssa - projektit eivät tähtää erityisen voimakkaasti pysyvien muutosten aikaansaamiseen verkottumisessa ja klusteroitumisessa - projektit eivät tarjoa riittävästi tukea kasvuyrityksille eivätkä tulosten kaupallistamiseen - ohjelmien seurantaindikaattorit eivät mittaa projektien vaikutuksia verkottumisen suhteen. Meneillään olevan arvioinnin osana tehtävän pilottitutkimuksen tarkoituksena on soveltaa verkostoanalyysin menetelmiä ja kehittää niiden pohjalta välineitä EAKR-ohjelmien verkostoitumista edistävien hankkeiden analyysiin ja vaikuttavuuden arviointiin. 4.2 Verkostoanalyysin menetelmät Verkostoanalyysillä tarkoitetaan joukkoa tutkimusmenetelmiä, joiden avulla kyetään hahmottamaan sosiaalisten suhteiden ja näistä suhteista muodostuvien rakenteiden moninaisuutta sekä näkemään sosiaalisten ilmiöiden riippuvuus toisistaan (Johanson ym. 1995). Verkostoanalyysin yksi keskeisistä sovellusalueista on organisaatioiden sisäisten ja organisaatioiden välisten verkostojen tutkimus (ks. esim. Borgatti & Foster 2003; Brass ym. 2004). Organisaatiotutkimuksen alalla kehitetyt formaalit verkostoanalyysimenetelmät tarjoavat välineitä myös yritystoimintaa edistävien klustereiden ja verkostojen syntymisen ja toimivuuden mittaamiseen. Erilaiset verkos-

33 29 toanalyyttiset menetelmät mahdollistavat verkostoitumisen rakennetta yleistettävällä tavalla kuvaavan tiedon tuottamisen. Verkostoanalyyttisen organisaatiotutkimuksen piirissä on tutkittu verkostorakenteiden ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä esimerkiksi uusien yritysten tuloksellisuuden (Gulati 1998; Gulati & Gargiulo 1999), yritysyhteistyön muodostuksen (Baum & Calabrese 2000; Stuart 2000), organisatorisen oppimisen (Anand & Khanna 2000; Kale ym. 2000; Katz & Lazer 2003; Oliver 2001) ja yritysten innovaatiotoiminnan (Powell ym. 1996) näkökulmasta. Yritysten välistä yhteistyötä verkostoanalyyttisestä näkökulmasta tutkivassa kirjallisuudessa käsitellään yhtälailla verkostojen muodostamisen syitä kuin verkostojen vaikutuksia (Borgatti & Foster 2003). Organisaatioiden välisten verkostojen keskeisiä rakenteellisia ulottuvuuksia ovat verkostojen koko ja verkostositeiden rakenne, erityisesti verkostojen yhtenäisyyden taso ja keskittyneisyyden aste (Granovetter 1994). Verkostojen keskittyneisyyden on havaittu vaikuttavan esimerkiksi organisaatioiden innovatiivisuuteen (Powell ym. 2005). Verkostoanalyysin menetelmin voidaan kuvata EAKR-verkostohankkeiden keskittyneisyyttä ja tunnistaa hankkeissa keskeisessä asemassa olevat toimijat. Yritysryhmiä verkostoanalyyttisestä näkökulmasta ovat tutkineet Balázs Vedres ja David Stark (2010). Heidän tutkimuskysymyksenään on, kuinka yritysryhmät tunnistavat uusien ideoiden lähteet ja varmistavat keinot niiden toteuttamiseksi. Vedres ja Stark esittävät, että yritysryhmissä yrittäjyyttä ohjaavat yhtenäisten ryhmien leikkauspisteet, joissa toimijoilla on pääsy moninaisiin resursseihin. Heidän mukaansa innovaatiotoiminnan rakenteellinen perusta on keskinäinen osallistuminen useisiin yhtenäisiin ryhmiin. Vedresin ja Starkin näkökulma on hyödyllinen myös verkostoitumisen edistämisen toimenpiteiden arvioinnissa, sillä hankkeisiin osallistuvat yritykset ja organisaatiot voivat samanaikaisesti olla mukana useammissa eri hankkeissa. Menetelmällä voidaan tutkia, minkälaisia laajempia verkostoja hankkeisiin osallistuvat yritykset ja organisaatiot muodostavat. Yritykset voivat kuulua samanaikaisesti useampaan kiinteään ryhmään myös verkostohankkeiden sisällä. Yritystunnusten avulla voidaan muista hallinnollisista aineistoista kerätä yritysten liiketoimintaa kuvaavia tietoja. Tällöin hankkeiden verkostoitumiseen tuoman lisäarvon lisäksi voidaan arvioida verkostoitumisen tuomaa lisäarvoa yritysten ja yritysryhmien taloudelliselle toiminnalle. Yhdistämällä yritysten toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja yritysten taustatiedot verkostohankkeiden rakenteita kuvaaviin tietoihin voidaan tilastollisin menetelmin tutkia havaittujen verkostoominaisuuksien yhteyttä yritysten ja yritysryhmien tuloksellisuuteen. Tilastollisten menetelmien käytössä on huomioitava, että yritysten valikoituminen julkisen tuen ohjelmiin ei yleensä ole satunnaista (Koski & Pajarinen 2010). 4.3 Pilottitutkimus verkostoanalyysin soveltamisesta verkostoitumista edistävien hankkeiden arvioinnissa Tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena on kokeilla verkostoanalyysiä innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen -toimintalinjan hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin välineenä. Pyrimme verkostoanalyysin avulla tutkimaan verkostoitumista edistävien hankkeiden rakenteita ja havaittujen verkosto-ominaisuuksien yhteyttä yritysten liiketoimintaa kuvaaviin lukuihin. Pilottitutkimuksen kohdealueeksi valitsimme Keski-Suomen maakunnan, sillä Keski-Suomi tunnetaan klusteritoiminnan edelläkävijänä. Tässä tutkimuksessa hahmottamamme yrityksen verkosto rajautuu samassa EAKR-hankkeessa mukana oleviin yrityksiin. Todellisuudessa yritysten verkostot ovat kuitenkin laajempia, mikä tekee vaikeaksi arvioida hankkeen vaikutuksia yritysten verkostoitumiseen ja sitä kautta liiketoimintaan. Yritys, joka ei ole keskeinen EAKR-hankkeessa, saattaa olla keskeinen laajemmassa yhteistyöverkostossa. Verkostoitumista edistävän hankkeen vaikutuksen arvioimisen tekee vaikeaksi myös se, että yritykset ovat saattaneet tehdä yhteistyötä hankkeen muiden yritysten kanssa jo ennen hanketta. Tässä tutkimuksessa ei ole ollut mahdollista tarkastella yhteistyöverkoston kehitystä ajassa.

34 30 Poimimme EURA seurantajärjestelmästä Keski-Suomen keskeisiä toimintalinjan 2 EAKRhankkeita ja toteutimme sähköisen kyselyn hankkeissa mukana olleille tai oleville yrityksille. Kyselyssä pyysimme yrityksiä arvioimaan tekemänsä yhteistyön määrää hankkeen muiden yritysten kanssa asteikolla 1-4 (1=ei lainkaan yhteistyötä 4=erittäin tiivis yhteistyö). Lisäksi pyysimme yrityksiä arvioimaan hankkeen vaikutuksia innovaatiotoimintaan ja hankkeen tuomaa hyötyä yrityksen toiminnalle. Alun perin tutkimuksen kohteeksi valittiin 13 hanketta, joista vastauksia saatiin kymmenestä. Kyselyn vastausprosentit jäivät melko alhaisiksi, joten päätimme täydentää kyselyaineistoa puhelinhaastatteluin. Puhelinhaastatteluvaiheeseen valitsimme neljä vastausprosentiltaan lupaavinta hanketta. Vastausprosentit nousivat lopulta tyydyttävälle, yli 50 prosentin tasolle Keuruun osaamisverkosto esiselvitys ja Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeiden osalta. Myös näiden hankkeiden vastausprosentit jäivät alhaisiksi, mutta olemme pienentäneet vastauskadon aiheuttamaa ongelmaa aineiston symmetrisoinnilla. Symmetrisointi on tehty pienemmän arvon mukaan eli jos toinen osapuoli ei ole vahvistanut yhteistyösuhdetta, suhde on merkitty puuttuvaksi. Vastaavasti jos suhteen osapuolet ovat arvioineet yhteistyön määrän eri tavoin, suhteen voimakkuudeksi on merkitty pienempi arvo. Verkostoaineiston analysoinnissa olemme käyttäneet UCINET (Borgatti ym. 2002; Borgatti 2002) ja CFinder (Palla ym. 2005) -ohjelmia. 4.4 Hankkeiden kuvaus Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa Keski-Suomen klusteripohjaiseen kehittämiseen liittyvän projektin tarkoituksena oli tarjota tukea hankkeen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen (hankkeen tarkempi kuvaus tapaustutkimusten liitteessä). Projektin loppuraportin mukaan hankkeen yrityksiä tuettiin muun muassa uusien asiakkaiden ja markkinoiden löytämisessä, uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämisessä ja markkinoille saattamisessa, tuotteiden valmistettavuuden parantamisessa, tuotannon optimoinnissa sekä valmistusverkostojen kehittämisessä. Hankkeen tarkoitus oli myös kehittää yritysten palvelukonsepteja ja edistää yritysten keskinäistä verkostoitumista. Hanke alkoi vuoden 2008 alussa ja päättyi vuoden 2011 lopussa. Projektin loppuvaiheessa mukana oli 51 edelleen toiminnassa olevaa yritystä, joista suurin osa tuli mukaan hankkeeseen vuonna Kyselyyn vastasi 27 yritystä (vastausprosentti 53 prosenttia). Keskimäärin hankkeen yrityksillä oli 4,4 yhteyttä hankkeen muihin yrityksiin, mikä on melko vähän suhteessa verkoston kaikkien mahdollisten yhteyksien määrään. Yritysten yhteyksien määrä vaihteli suuresti. hankkeeseen kuului yrityksiä, joilla ei ollut yhtään yhteyttä hankkeen muihin yrityksiin. Suurin yksittäisen toimijan yhteyksien määrä oli 19. Verkoston keskittyneisyysaste oli 30,4 %, eli verkosto oli keskittynyt jossain määrin tiettyjen yritysten ympärille.

35 31 Kuvio 1: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa. Hankeverkoston kokonaisrakennetta kuvaavassa kuviossa (kuvio 1) viivojen koko kuvastaa yhteyksien voimakkuutta, pisteiden koko yritysten kokoa (henkilöstö alle 5, 5 9, 10 19, 20 49, tai henkilöä) ja pisteiden väri yrityksen toimialaa. Valkoiset pisteet kuvaavat koneja laiteteollisuuden yrityksiä, harmaat pisteet puu- ja huonekaluteollisuuden yrityksiä ja mustat pisteet palvelualojen yrityksiä. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeessa verkoston keskelle sijoittuvat hankkeen suuremmat yritykset. Sijaintia verkostossa selittää myös toimiala: kone- ja laiteteollisuuden yritykset sijoittuvat huonekaluteollisuuden yrityksiä useammin verkoston keskiöön. Palvelualojen yritykset ovat keskimäärin selvästi pienempiä, minkä vuoksi yrityksen toimialan ja koon vaikutusta sijaintiin verkostossa on vaikea eritellä Keuruun osaamisverkosto Keuruun osaamisverkosto esiselvitys -hanke oli kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena oli tarjota yrityksille mahdollisuus hyödyntää korkeakoulujen yrityspalvelutarjontaa. Hankkeen tavoitteisiin kuului myös verkostoitumisen edistäminen. Hanke alkoi keväällä 2008 ja päättyi syksyllä Lähes kaikki hankkeeseen osallistuneet yritykset tulivat mukaan projektiin vuonna Verkostoon kuului 14 yritystä, joista 8 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 57 prosenttia). Hankkeen yrityksillä oli keskimäärin 4,9 yhteyttä eli suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin edellä kuvatussa liiketoimintaosaamisen kehittämisen hankkeessa. Keuruun osaamisverkosto - hanke muodosti siis selvästi tiheämmän verkoston. Yritysten yhteyksien määrä vaihteli kahdesta seitsemään. Verkoston keskittyneisyysaste oli 19,2 prosenttia eli verkosto oli keskittynyt selvästi vähemmän yksittäisten yritysten ympärille kuin Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeen verkosto. Kaikilla hankkeen yrityksillä oli yhteyksiä verkoston muihin yrityksiin.

36 32 Kuvio 2: Keuruun osaamisverkosto. 4.5 Verkostoitumisen ja liiketoiminnan välinen yhteys Verkottumisen edistämishankkeiden julkisen tuen perusteluna ovat hankkeiden odotettavissa olevat vaikutukset osallistuvien yritysten kilpailukykyyn ja kasvuun. Näiden vaikutusten pitäisi näkyä yritystasolla kasvun nopeutumisena, kohoavana tuottavuutena tai parantuvana kannattavuutena verrattuna siihen, että yritys ei osallistuisi verkottumishankkeeseen. Toisaalta voidaan olettaa, että hyvät ja hyödylliseksi koettavat verkostohankkeet vetävät kasvavia, tuottavia ja kannattavia yrityksiä, joten verkostoihin ja verkostohankkeisiin hakeutuminen ei ole satunnaista. Näin ollen yrityksen aktiivisuus verkostotoiminnassa ja menestys liiketoiminnassa ovat todennäköisesti keskenään kaksisuuntaisessa yhteydessä, mikä tekee vaikutusanalyysit monimutkaisemmiksi. Pilottitutkimuksessa yhdistettiin yritystasolla Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeeseen osallistuneiden yritysten verkostotoimintaa kuvaavat tiedot yritysten tilinpäätöksistä saatuihin liiketoimintaa kuvaaviin tietoihin. Tilinpäätöstiedot saatiin käyttöön Asiakastiedon Voitto+ -tietokannasta. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten tietoja verrattiin muihin Keski-Suomen yritysten (yritykset joiden kotipaikaksi on kirjattu Keski- Suomessa sijaitseva kunta) tietoihin (vertailuryhmiksi määriteltiin teollisuus ja liike-elämän palvelut). Näiden tietojen avulla on mahdollista tutkia tilastollisin menetelmin verkostohankkeisiin osallistumisen, verkostoaktiivisuuden sekä liiketoiminnan kasvun ja menestyksen välistä yhteyttä. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeeseen osallistuneet yritykset toimivat maakunnan kärkiklustereiden (Uudistuvat koneet ja laitteet; Bioenergiasta elinvoimaa; Kehittyvä asuminen) toimialoilla. Joukossa on sekä teollisuus- että palveluyrityksiä. Yritykset ovat keskimäärin suunnilleen samankokoisia (liikevaihto ja henkilöstömäärä) kuin Keski-Suomen teollisuusyritykset, mutta suurempia kuin maakunnan liike-elämän palveluyritykset. Hankkeen yritykset ovat tuottavampia (liikevaihto/henkilö) kuin teollisuuden tai palveluiden vertailuyritykset. Hanke käynnistyi vuonna 2008 ja päättyi vuoden 2011 lopussa. Valtaosa yrityksistä tuli hankkeeseen mukaan vuonna Kuviossa 3 on esitetty pilottihankkeen ja vertailuyritysten liikevaihdon muutos vuosina ja Muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 kuvaa yri-

37 33 tyksiä ennen hanketta ja muutos vuodesta 2008 vuoteen 2010 kehitystä hankkeen aikana. Jälkimmäisen jakson tekee ongelmalliseksi vuosien taantuma, joka vaikutti voimakkaasti erityisesti vuoden 2009 tunnuslukuihin. Tutkimuksen teon hetkellä uusimmat tilinpäätöstiedot olivat saatavilla vuodelta Kuvion 3 mukaan Keski-Suomen EAKR -hankkeisiin osallistuvat yritykset olivat liikevaihdon suhteen vahvasti kasvavia ennen hanketta ( ), kun Keski-Suomen kaikista yrityksistä muodostettujen vertailuryhmien yritysten liikevaihto supistui. Jälkimmäisellä jaksolla ( ) hankkeisiin osallistuneiden yritysten liikevaihto supistui vähemmän kuin vertailuyritysten Teollisuus KS Palvelut KS Pilotti Kuvio 3: Liikevaihdon muutos vuosina ja (% vuodessa, keskimäärin/yritys). Kuviossa 4 on verrattu yritysten kannattavuutta (tulos suhteessa liikevaihtoon). Lukujen mukaan hankkeiden yritykset olivat molemmilla jaksoilla keskimäärin huomattavasti kannattavampia kuin Keski-Suomen teollisuusyritykset ja jonkin verran kannattavampia kuin maakunnan palveluyritykset. 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Teollisuus KS Palvelut KS Pilotti Kuvio 4: Yritysten tulos (% liikevaihdosta) vuosina ja (keskimäärin/yritys). Vertailun perusteella ei voida vielä päätellä, onko hanke vaikuttanut merkittävästi osallistuvien yritysten kasvuun tai kannattavuuteen, etenkin kun taantuma vaikutti oleellisesti sekä hankkeen yrityksiin että vertailuyrityksiin. Sen sijaan voidaan jokseenkin varmasti sanoa, että hanke on

38 34 kyennyt houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä Yritysten verkostoaseman tunnistaminen Tässä pilottitutkimuksessa yritysten verkostotoimintaa analysoidaan tarkastelemalla yritysten sijaintia verkostohankkeen rakenteissa. Yritysten verkostoaseman keskeinen ulottuvuus on niiden keskeisyys verkostossa. Yksinkertaisimmillaan verkoston keskeiseksi toimijaksi määritellään toimija, jolla on mahdollisimman paljon yhteyksiä verkoston muihin toimijoihin. Tällöin keskeisyyttä mitataan laskemalla, kuinka monta suoraa yhteyttä verkoston toimijalla on verkoston muihin jäseniin. Tällä tavoin laskettu keskeisyysaste saadaan vertailukelpoiseksi muista verkostoista saatujen keskeisyysasteiden kanssa suhteuttamalla yksittäisen toimijan suorien yhteyksien määrä verkoston kaikkien pisteiden määrään. (Johanson ym ) Edellä kuvattu yksinkertainen keskeisyysluku ottaa huomioon ainoastaan toimijoiden suhteiden määrän. Niin kutsuttu Bonacichin keskeisyysluku huomioi suhteiden määrän lisäksi sen, kuinka keskeisiin toimijoihin suhteet suuntautuvat. Näin tunnusluvussa tulee huomioiduksi toimijan suorien suhteiden lisäksi verkoston laajempi rakenne. Verkoston toimijoiden suorien ja epäsuorien yhteyksien laskemiseen perustuvien keskeisyyslukujen periaatteena on, että verkoston keskeinen toimija on jollain tavalla lähellä verkoston kaikkia muita toimijoita. Toinen näkökulma keskeisyyteen perustuu ajatukseen, että keskeisiä toimijoita ovat muiden toimijoiden väliin sijoittuvat ja siten esimerkiksi tiedonkulkua säätelevät toimijat. (Freeman ym ) Muiden toimijoiden välille sijoittumisena eli välillisyytenä ymmärrettyä keskeisyyttä olemme mitanneet Flow Betweenness Centrality -luvulla, joka ilmaisee, missä määrin tietty toimija sijoittuu muita toimijoita yhdistäville poluille (polku on verkoston kahden toimijan välinen yhteys määriteltynä siten, että se kulkee tietyn pisteen kautta vain kerran). Eri keskeisyysmittarit antavat erilaisen kuvan siitä, mitkä toimijat ovat keskeisimpiä verkostossa. Roger Gould ja Roberto Fernandez (1989) ovat puolestaan kehittäneet määrällisiä tapoja mitata välittäjän asemassa toimimista ryhmien sisällä ja ryhmien välillä. He esittelevät laadullisesti erilaisia välittäjärooleja ryhmien jäsenten välillä ja esittävät tilastollisia tapoja arvioida näissä rooleissa toimimisen satunnaisuutta. Toimija on välittäjäasemassa, jos se sijaitsee kahden toimijan välisellä suunnatulla polulla. Välittäjäasemat eroavat sen suhteen, mihin ryhmään suhteen aloitteentekijä, välittäjä ja vastaanottaja kuuluvat. Gould ja Fernandez erottelevat viisi eri yhdistelmää. Välittäjä on koordinoija (coordinator), jos se kuuluu samaan ryhmään kuin toimijat, joiden välisellä polulla se sijaitsee. Kun välittäjä sijaitsee keskenään samaan ryhmään kuuluvien toimijoiden välisellä polulla, mutta ei itse kuulu tuohon ryhmään, välittäjä on konsultti (consultant). Kun välittäjä vaikuttaa toiseen ryhmään kuuluvan pääsyyn ryhmään, se on portinvartijan (gatekeeper) asemassa. Edustaja (representative) luo suhteen sen kanssa samaan ryhmään kuuluvan aloitteentekijän ja eri ryhmään kuuluvan vastaanottajan kanssa. Kun sekä välittäjä, suhteen aloitteentekijä että suhteen vastaanottaja kuuluvat eri ryhmiin, välittäjä on yhteydenpitäjä (liaison). Gould ja Fernandez tarkastelivat välittäjärooleja transaktioverkostoissa, joissa toimijoiden väliset suhteet ovat tyypiltään suunnattuja eli toimijaparin välisillä suhteilla on alkuperä ja määränpää. Suhteen suunnan mittaaminen on kuitenkin tärkeää vain edustajan ja portinvartijan roolien erottelemiseksi. Suuntaamattomassa verkostossa jokainen edustaja on myös portinvartija ja toisin päin, eli tällöin ne mittaavat samaa asiaa. Tunnuslukuja voidaan näin ollen soveltaa suuntaamattomiin verkostoihin, jos ei tehdä erottelua edustajan ja portinvartijan roolien välillä. Tässä pilottitutkimuksessa olemme soveltaneet Gouldin ja Fernandezin lähestymistapaa aineistoon, jossa suhteiden suuntaa ei ole mitattu. Olemme analysoineet Gouldin ja Fernandezin välittäjäroolien erottelun avulla Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeen yritysten sijaintia toimialan perusteella muodostettujen ryhmien välissä. Verkoston rakenteen ja toimijoiden verkostoaseman hahmottamisen kannalta on tärkeää analysoida toimijoiden muodostamia yhtenäisiä alaryhmiä, joissa toimijat ovat läheisemmin ja intensiivisemmin yhteydessä toisiinsa kuin verkoston muihin jäseniin. Tarkastelemamme verkostohankkeen yhtenäisten ryhmien tunnistamiseen olemme käyttäneet klusterointimenetelmää (Clique

39 35 Percolation Method), joka yleisesti käytetyistä ryhmittelymenetelmistä poiketen tunnistaa päällekkäisjäsenyydet useammissa ryhmissä. Yhtenäisten ryhmien leikkauspisteessä oleminen on erityinen verkostoasema, sillä useampaan kuin yhteen tiiviiseen ryhmään kuuluvilla yrityksillä voi olla pääsy moninaisiin resursseihin. Yhtenäisten ryhmien leikkauspisteet ovat vastaavasti resursseja ryhmille itselleen. (Ks. Vedres ja Stark 2010.) Olemme erotelleet yhteen alaryhmään kuuluvat yritykset, useampaan alaryhmään kuuluvat yritykset sekä yritykset, jotka eivät kuulu hankkeen sisällä tiiviiseen alaryhmään. Kuvio 5: Esimerkki Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeen yrityksestä, joka kuuluu verkoston kahteen alaryhmään Verkostoaseman yhteys liiketoiminnan kehitykseen Pilottitutkimuksemme tarkoituksena on arvioida verkostoitumista edistävän hanketoiminnan vaikutusta yritystoimintaan tutkimalla verkostoanalyysin menetelmin havaittujen verkostoominaisuuksien yhteyttä yritysten liiketoimintaa kuvaaviin tunnuslukuihin, mikä on ollut tämän tutkimuksen yhteydessä mahdollista Liiketoiminnan kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeen osalta. On kuitenkin huomioitava, että tässä yhteydessä asetelman ei ole tarkoitus toimia tutkittavan hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin välineenä, sillä hankkeen ensisijainen tarkoitus oli toteuttaa kehittämistyö yrityskohtaisesti jokaisen ryhmässä mukana olevan yrityksen omiin kehittämistarpeisiin. Yksi hankkeen tavoitteista oli kuitenkin verkostoitumisen edistäminen, ja hanketoiminnalla oli selkeä verkostoulottuvuus. Tässä pilottitutkimuksessa tarkastelemme hankkeen verkostoulottuvuuden vaikutusta yritysten liiketoimintaan. Tarkoituksenamme on tällä tavoin esittää, kuinka verkostoanalyysin menetelmiä voitaisiin soveltaa verkostoitumista edistävien kehittämistoimien arvioinnin välineenä. Tutkimuksemme kannalta keskeisin liiketoiminnan kehitystä kuvaava tunnusluku on tuottavuuden kasvu, koska se kuvaa yrityksen kilpailukyvyn paranemista, joka on verkottumista edistävien hankkeiden keskeinen tavoite. Tuottavuuden kasvua olemme mitanneet henkeä kohti lasketun bruttotuloksen muutoksella hankkeen aikana. Yritysten kasvua kuvaavaksi tunnusluvuksi olemme valinneet henkilöstömäärän muutoksen. Verkostoaseman ja liiketoiminnan välisen yhteyden tutkimiseksi olemme muodostaneet regressiomallin, jossa verkostoasemaa kuvaavia selittäviä muuttujia ovat keskeisyysluvut, verkoston alaryhmään kuulumista kuvaava muuttuja sekä yritysten välittäjäasemaa toimialaryhmien välillä kuvaavat tunnusluvut. Selittäviä taustatekijöitä ovat mallissa yrityksen koko, toimiala sekä tieto siitä, missä vaiheessa yritys on tullut mukaan hankkeeseen. Selitettäviä muuttujia ovat henkilöstömäärän ja tuottavuuden muutos hankkeen aikana ( ) sekä tuottavuuden taso vuosina eli koko tarkastelujakson aikana. Selitettäessä tuottavuuden muutosta selittäväksi tekijäksi on myös otettu tuottavuuden taso hanketta edeltävänä aikana eli vuosina 2006 ja 2007.

40 36 Malliin valitut selittävät muuttujat selittävät tuottavuuden muutoksen vaihtelusta 63 prosenttia. Verkosto-ominaisuuksista tuottavuuden muutosta selittää tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan keskeisyyttä välillisyytenä ymmärrettynä ilmaiseva muuttuja. Sen sijaan läheisyyttä muihin toimijoihin painottava keskeisyysmuuttuja ei juuri nosta selitysastetta, eikä sen vaikutus ole myöskään tilastollisesti merkitsevä. Tarkasteltavassa verkostossa tuottavuuden kasvua ei siis ennusta yrityksen sijoittuminen keskelle verkostoa, vaan sijainti muiden yritysten välissä (välillisyyden ulottuvuutta painottavan keskeisyysluvun mukaan Liiketoimintaosaamisen kehittäminen - hankkeen keskeisimmät yritykset ovat kuvion 1 yritykset 14, 12, 25, 3 ja 41). Toimialaryhmien välissä ja ryhmien sisällä välittäjäasemassa olemista kuvaavat tunnusluvut nostavat yhdessä merkittävästi selitysastetta, mutta mikään välittäjäasema ei itsessään selitä tuottavuuden muutosta tilastollisesti merkitsevästi. Yhtenäiseen ryhmään kuulumista ja päällekkäisjäsenyyksiä näissä ryhmissä kuvaavat muuttujat eivät myöskään ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä tuottavuuden kasvuun. Päällekkäisjäsenyyksien vaikutuksen erittely ryhmätasolla ei tämän aineiston avulla ole mahdollista, koska tarkasteltavassa verkostossa ei ole eroteltavissa tiiviitä ryhmiä, jotka eivät olisi päällekkäisiä muiden yhtenäisten ryhmien kanssa. Yritysten taustatekijöistä tuottavuuden kasvua ennustaa tuottavuuden taso ennen hanketta. Niissä yrityksissä, joissa tuottavuuden taso oli alhaisempi hanketta edeltäneinä vuosina, tuottavuus kasvoi hankkeen aikana tilastollisesti merkitsevästi nopeammin. Tuottavuuden kasvu on negatiivisessa yhteydessä aikaisempaan tuottavuuden tasoon, sillä tuottavuuden tason noustessa rajatuottavuus alenee. Hankkeen aikaisen henkilöstömäärän kasvun ollessa selitettävänä muuttujana mallin selitysaste on 34 prosenttia. Myös henkilöstömäärän muutosta selittää voimakkaimmin sijainti muiden yritysten välissä. Välillisyyttä mittaavan keskeisyysluvun lisäksi henkilöstömäärän kasvua selittää tilastollisesti merkitsevästi yrityksen koko. Suuremmat yritykset kasvoivat hankkeen aikana todennäköisemmin kuin verkoston pienemmät yritykset. Yritysten muut taustatekijät ja verkostoominaisuudet eivät ole tilastollisessa yhteydessä henkilöstömäärän kehitykseen. Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on keskeistä, missä määrin tuottavuuden kasvua hankkeen aikana selittävät tekijät ennustavat yritysten tuottavuuden tasoa koko tarkastelujakson aikana. Jos koko jakson tuottavuuden kasvua selittävät samat verkosto-ominaisuudet ja taustatekijät kuin kilpailukyvyn paranemista hankkeen aikana, voi kyse olla enemmänkin siitä, että kilpailukykyisemmät yritykset valikoituvat tiettyihin verkostoasemiin muita yrityksiä todennäköisemmin, kuin että verkostotoiminta edistäisi yritysten kilpailukyvyn paranemista. Selitettävän muuttujan ollessa tuottavuuden taso koko ajanjakson aikana mallin selitysaste on 42 prosenttia. Mallin muuttujista voimakkaimmin tuottavuuden tasoa selittää yritysten verkoston alaryhmiin kuulumista kuvaava muuttuja. Mallin mukaan useampaan yhtenäiseen ryhmään kuuluminen selittää koko tarkastelujakson aikaista korkeaa tuottavuuden tasoa tilastollisesti merkitsevästi (useampaan alaryhmään kuuluvia yrityksiä on aineistossamme vain muutamia, mikä vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen). Toinen tuottavuuden tasoa merkitsevästi selittävä tekijä on välittäjäasemassa oleminen toimialaryhmän sisällä. Tilastollisesti merkitsevästi tällaisessa asemassa olevien yritysten tuottavuuden taso on verkoston keskimääräistä alhaisempi. Keskeisyysluvuista tuottavuuden kasvua vahvasti selittävä välillisyysluku ei selitä tuottavuudentasoa juuri ollenkaan. Läheisyytenä muihin keskeisiin toimijoihin ymmärretty keskeisyys ei myöskään selitä tuottavuuden muutosta tilastollisesti merkitsevästi. 4.6 Verkostoitumisen yhteys tyytyväisyyteen Verkostoitumista edistävien hankkeiden vaikutusten arvioinnin kannalta on myös tärkeää, mitkä tekijät selittävät yritysten tyytyväisyyttä hankkeeseen. Pilottitutkimuksen verkostohankkeisiin osallistuville yrityksille suunnatussa kyselyssä kysyimme yritysten kokemaa verkoston tuomaa hyötyä eri ulottuvuuksien suhteen. Ulottuvuudet määriteltiin 7 väittämän avulla, joihin pyysimme vastaamaan vaihtoehdoilla 1-4 (1=täysin eri mieltä 4=täysin samaa mieltä). Väittämät olivat seuraavat: - Osallistuminen yhteistyöverkostoon on tuonut lisää organisaationi toiminnan kannalta hyödyllisiä yhteistyökumppaneita.

41 37 - Yhteistyöverkostoon osallistumisen myötä organisaatio on saanut uusia asiakkuuksia. - Yhteistyöverkoston toiminnalle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet oman organisaationi näkökulmasta. - Yhteistyöverkostossa toimiminen on ollut hyödyllistä. - Verkostotyö on auttanut kehittämään parempia/uusia palveluita ja tuotteita. - Verkostotyö on auttanut kehittämään parempia/uusia toimintamalleja ja prosesseja. - Verkostotyön kautta on tullut mahdolliseksi hyödyntää olemassa olevaa/ kehitetty T&K - infrastruktuuria. Vastauksia saatiin 104 yritykseltä, jotka osallistuivat 10 eri hankkeeseen. Vastausten perusteella hankkeiden tuomia hyötyjä (kuviot 6 ja 7) ei keskimäärin pidetty kovin suurina: eri väittämien vastauskeskiarvot vaihtelevat välillä 1,7 2,2. Positiivisimpana vaikutuksena pidettiin verkoston kautta saatavia hyödyllisiä yhteistyökumppaneita sekä verkostossa toimimisen yleistä hyödyllisyyttä. Vähiten tyytyväisiä oltiin uusien asiakkuuksien saamiseen. Kuvio 6: Verkoston tuomat hyödyt eri ulottuvuuksien suhteen (vastauskeskiarvot väittämäkysymyksistä, 1= täysin eri mieltä 4=täysin samaa mieltä). Väittäm ä H yödyllisiä yhteistyökum ppaneita U usia asiakkuuksia Tavoitteet täyttyneet Verkostossa toim inta hyödyllistä U usia /parem pia palv./tuotteita U usia /parem pia toim intam alleja T & K -infran hyödynt.m ahdollisuus O su u s % Ei vastausta 1=Täysin eri m ieltä 2=Jonkin verran eri m ieltä 3 = Jo n kin ve rra n sa m a a m ie ltä 4 = T ä ysin sa m a a m ie ltä Kuvio 7: Verkoston tuomat hyödyt eri ulottuvuuksien suhteen (vastausten jakaumat). Hankkeittain tarkasteltuna kaikkien väittämäkysymysten keskiarvo vaihtelee välillä 1,8 2,3, eli vaihtelu hankkeiden välillä on melko pientä (kuvio 8). Positiivisimmat vastaukset tulivat pienistä, rajatuista hankkeista, joissa yritysten (ja vastaajien) määrä on pieni. Paperinvalmistuksen T&K -

42 38 ympäristön kehittäminen sekä Keuruun osaamisverkosto -hankkeet saivat jonkin verran keskimääräistä positiivisemmat arviot. Kuvio 8: Verkoston tuomat hyödyt hankkeittain, kaikkien väittämäkysymysten keskiarvo (pienten vastausmäärien hankkeet yhdistetty luokaksi Muut hankkeet ). Kyselyyn sisältyneissä avoimissa vastauksissa esitettiin sekä positiivisia, varauksellisia että kriittisiä näkemyksiä hankkeista. Hyötyjä: - Verkostosta on aina hyötyä, jos sitä halutaan aidosti hyödyntää yhteistyössä. - Verkostotoiminta tuo erikokoisia firmoja yhteistyön piiriin, joten sen avulla on mahdollista tehdä yhteistyötä myös firmojen kanssa, joiden kanssa ei muuten yhteistyötä olisi. Tästä hyötyvät erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. - Verkostotyöhön osallistuminen ollut tärkeää, vaikka uusia verkostoja ei tulosten valossa laajasti ole syntynyt....verkostoyhteistyö mahdollistaa meille kasvun, tuottavuuden nostamisen sekä uusien tuotteiden toteuttamisen. - Verkostoista on ollut eniten hyötyä kun on etsitty ratkaisua johonkin ongelmaan. - Verkostotoiminta toimii win-win periaatteella. Jokainen valvoo omaa etuaan ja toimii niiden kanssa, jotka ajattelevat samalla tavalla. Siten kysymyksessä on keskinäinen kauppa ja kauppaehtoja rukataan vastaamaan yhteistyön tarpeita. Varauksia: - Tässä yhteistyöverkostossa olevat yritykset ovat suurelta osin täysin eri toimialalta kuin yrityksemme, joten niiden kanssa ei ole yhteistyötä. Tästä syystä tämä yhteistyöverkosto ei ole tuonut juurikaan lisäarvoa yrityksellemme. - Globaalissa maailmassa eteläinen Keski-Suomi on aivan liian pieni alue verkostoitumista ajatellen. - Markkinataloudessa tänä päivänä kilpailu on kovaa ja mennään keissi kerrallaan, joten ainakin meidän alalla yhteistyöverkostossa toimiminen on hankalaa. - Tämä yhteistyöverkosto on varsin suppea ja monet tärkeät yhteistyökumppanimme eivät olleet mukana. Koko toimintakenttämme on huomattavasti laajempi. Kritiikkiä: - Aika "paikallista puuhastelua", jossa kaikki tuntee toisensa/ovat kavereita jo ennen yhteistyöverkostoa. - Verkostotoiminta ei ole tuonut minkäänlaista lisäarvoa eikä siitä ole ollut lainkaan hyötyä. - En tiennyt, että yritykseni on ollut mukana ko. yhteistyöverkkotoiminnassa. Ylipäätään koko hanke ja yhteistyöverkko ei ole tuttu. - Tällekin yhteistyöverkolle oli asetettu kovia odotuksia, mutta kuten yleensä, tälläkään kertaa odotukset eivät täyttyneet.

43 39 - Ei ole olemassa mitään yhteistyöverkkoa. Sattumoisin luin jostain tiedotteesta että kuulun johonkin klusteriin Verkostoaseman ja tyytyväisyyden välinen yhteys Verkostoaseman vaikutusta hankkeeseen osallistumisesta koettuun hyötyyn voidaan tarkastella niiden Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa - hankkeen 27 yrityksen osalta, jotka vastasivat kyselyyn. Regressiomallin selitettäviksi muuttujiksi asetimme tyytyväisyyden eri ulottuvuudet sekä kaikkien ulottuvuuksien keskiarvon. Tyytyväisyyden eri ulottuvuuksien ollessa selitettävänä muuttujana mallin selitysaste vaihtelee 51 ja 71 prosentin välillä. Eri ulottuvuuksia selittävät eri ominaisuudet. Kaiken kaikkiaan tyytyväisyyttä selittivät voimakkaimmin toimialaryhmien sisällä ja välillä välittäjäasemissa toimimista kuvaavat muuttujat. Välittäjärooleilla oli yhteydenpitäjän asemaa (eli kun suhteen kaikki osapuolet kuuluvat eri ryhmiin) lukuun ottamatta tilastollisesti merkitsevä tai melkein merkitsevä positiivinen vaikutus useimpiin tyytyväisyyden eri ulottuvuuksiin (välittäjäasemia kuvaavilla tunnusluvuilla on havaittavissa erittäin vahva yhteisvaikutus). Myös toimiala on yhteydessä tyytyväisyyteen: luokkaan puu- ja huonekaluteollisuus kuuluvat yritykset ovat tyytymättömämpiä tavoitteiden toteutumiseen erityisesti uusien tuotteiden ja prosessien sekä T&K-infrastruktuurin kehittämisen suhteen. Keskeisyysluvuista välillisyyttä kuvaava tunnusluku on tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä uusien asiakkuuksien saamiseen. Yrityksen koolla, hankkeeseen mukaantulon ajankohdalla ja yhtenäiseen ryhmään kuulumista kuvaavilla muuttujilla ei ole tilastollista yhteyttä koettuun tyytyväisyyteen. 4.7 Johtopäätöksiä EAKR-hankkeiden verkostot ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, mikä antaa hankkeessa toimiville yrityksille hyvin erilaisia mahdollisuuksia. Myös yritysten aktiivisuus verkostossa vaihtelee erittäin paljon. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa - hankkeessa verkoston keskelle sijoittuivat suuremmat, kone- ja laiteteollisuuden toimialaryhmään kuuluvat yritykset. Tuottavuuden ja henkilöstömäärän kasvua sekä tyytyväisyyttä hankkeeseen ennusti kuitenkin keskeisyyden toinen ulottuvuus eli yrityksen sijainti muiden yritysten välissä. Myös sijainti suhteessa saman tai eri toimialan yrityksiin oli yhteydessä kilpailukyvyn paranemiseen, nopeampaan kasvuun ja positiivisempaan käsitykseen hankkeen tuomasta lisäarvosta. Sijainti toimijoita yhdistävillä poluilla on edullinen asema tiedonkulun kannalta (vrt. Borgatti 2005; Gould & Fernandez 1989), mikä voi edistää yritysten tuottavuutta lisäävää kehittämistoimintaa. Sen toteamiseksi, minkälaista tietoa verkostoissa liikkuu, tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta. Yritysten taustatekijöistä tuottavuuden kasvua selittää aikaisempi tuottavuuden taso: ennen hanketta tuottavampien yritysten tuottavuus kasvoi hitaammin. Tämä voi osittain selittää sitä, miksi läheisyytenä ymmärretty keskeisyys eli sijainti keskellä verkostoa ei ennusta vahvempaa tuottavuuden kasvua, vaikka juuri tällaisessa asemassa yritysten voi ajatella olevan aktiivisia verkostossa ja siten hyötyvän siitä enemmän. Verkoston keskelle saattaa valikoitua menestyvämpiä yrityksiä, joiden tuottavuuden taso on alun perin korkeampi, jolloin tuottavuuden parantaminen on vaikeampaa. Vaikka hanke ei olisikaan vaikuttanut kannattavampien yritysten tuottavuuden kasvuun, niiden mukana olo saattoi hyödyttää verkostohankkeen muita yrityksiä. Tuottavuuden tason vaikutus sijaintiin verkostossa vaatii kuitenkin lisäanalyysiä. Välittäjäasemassa olemisen merkitystä arvioitaessa on huomioitava, että vaikka käyttämämme mittarit mittaavat välittäjäasemissa sijaintia, ne eivät välttämättä mittaa, missä määrin toimija todella toimii välittäjänä. Mittarit mittaavat enemmänkin toimijan rakenteellisen aseman tiettyä puolta eli sitä, missä määrin toimija pystyy yhdistämään muita välilliseen suhteeseen tai vastaavasti estämään tällaisen linkin muodostamisen. Välittäjäasemassa oleminen on välttämätön, mutta ei riittävä ehto todelliselle välittäjätoiminnalle. Alustavien havaintojen mukaan sijainti eri toimijoiden välissä ennustaa kuitenkin yritysten kehitystä ja tyytyväisyyttä hankkeeseen, eli verkostohankkeen keskeinen vaikutus voi olla yhteistyön mahdollistaminen eri toimialaryhmiin kuuluvien ja erikokoisten yritysten välillä.

44 40 Tämän pilottitutkimuksen tulokset perustuvat suppeaan aineistoon, joten ne eivät ole yleistettävissä koskemaan koko verkostohanketoimintaa. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin esittää joitakin alustavia havaintoja. Tutkimaamme hankkeeseen valikoitui keskimääräistä nopeammin kasvavia, tuottavampia ja kannattavampia yrityksiä. Tällä perusteella voidaan todeta, että hanke oli vetovoimainen menestyville yrityksille. Verkostoitumisen vaikutuksista yritysten kasvuun ja tuottavuuteen voidaan esittää alustavia havaintoja ainoastaan yhden projektin eli Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski- Suomen kärkiklustereissa -hankkeen osalta. Alustavien havaintojen mukaan yritysten asema verkostohankkeessa selittää yritysten tuottavuuden ja henkilöstömäärän kasvua. Verkostoasema ennustaa myös yritysten kokemaa hyötyä verkostotoiminnasta. Tarkasteltaessa yritysten tyytyväisyyttä toimintalinjan hankkeisiin täytyy kuitenkin huomioida, että hankkeiden tuomia hyötyjä ei keskimäärin pidetty kovin suurina. Tämä havainto tukee innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen ja osaamisrakenteiden vahvistamisen toimintalinjan hankkeiden aikaisemmassa arvioinnissa (Ahvenharju ym. 2011) esitettyä kritiikkiä, jonka mukaan monet toimintalinjan hankkeet eivät vastaa yritysten tarpeisiin. Verkostonanalyysin tuloksia voitaisiin hyödyntää verkostoitumista edistävien hankkeiden suunnittelussa esimerkiksi siten, että hankkeisiin pyrittäisiin valikoimaan analyysin perusteella yrityksiä, joilla olisi mahdollisuuksia toimia välittäjäasemissa ja jotka siten todennäköisesti hyötyisivät hankkeista eniten. Vaikutusten leviämisen kautta kehittyvät yritykset hyödyttäisivät hankkeen muita yrityksiä ja alueen yrityksiä laajemminkin (vrt. Audretsch & Feldman 2004). Hanketoimintaan mukaan otettavien yritysten tarkempi valikoiminen voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi, sillä pienillä alueilla voi olla vaikea löytää hanketoiminnan kannalta potentiaalisia yrityksiä. Maantieteellisten rajoitusten vähentäminen voisikin synnyttää toimivampia verkostoja. On mielenkiintoista, että havaituista verkosto-ominaisuuksista verkostohankkeen yhteen tai useampaan tiiviiseen alaryhmään kuuluminen ei vaikuta selittävän yrityksen tuottavuuden tai henkilöstömäärän kasvua, kuten ei myöskään tyytyväisyyttä hankkeeseen. Tämän voisi nähdä viittaavan siihen, että yritykset eivät tarkasteltavassa hankkeessa tehneet muiden yritysten kanssa kovin tiivistä yhteistyötä, vaan käyttivät verkostositeitä löyhempään vuorovaikutukseen. Löyhemmät siteet voivat kuitenkin olla myös tärkeitä liiketoiminnan kehittämisen kannalta. On myös mahdollista, että tiiviimmän yhteistyön tuloksena syntyneiden kehittämistoimien vaikutukset näkyvät myöhemmin hankkeen jälkeen. Verkostohankkeiden arvioinnin kannalta olisikin keskeinen kysymys, ennustaako hankkeen pidemmän aikavälin vaikuttavuutta eri verkostoasema kuin hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksia. Tämäntyyppisten tulosten valossa voitaisiin arvioida, minkälaisia tavoitteita EAKR-verkostohankkeille voitaisiin asettaa ja miten verkostotoimintaa voitaisiin kehittää. Tutkimamme hankkeen vaikuttavuuden arviointia hankaloittaa se, että on vaikeaa eritellä, missä määrin kyselyn perusteella hahmottamamme verkosto heijastaa jo ennen verkostohanketta muodostettuja verkostoja. Tutkimustulosten mukaan hankkeen aikaista tuottavuuden kasvua ennustaneet tekijät eivät kuitenkaan selittäneet yritysten tuottavuuden tasoa koko tarkastelujakson aikana, mikä viittaa siihen, että hanke on tarjonnut yrityksille resursseja toiminnan kehittämiselle ja on siten vaikuttanut positiivisesti yritysten liiketoiminnan kehitykseen. Tätä havaintoa tukee myös se, että tuottavuuden ja yrityksen kasvua ennustivat osittain samat tekijät kuin tyytyväisyyttä hankkeeseen. Hankeverkoston ja yritysten laajemman verkoston välisen suhteen arvioiminen olisi mahdollista, jos kerättävällä tiedolla olisi myös ajallinen ulottuvuus. Tällöin tiedonkeruu pitäisi toteuttaa siten, että olisi mahdollista hahmottaa, minkälaiset suhteet hankeyrityksillä oli ennen hankkeen alkamista ja miten nämä suhteet kehittyivät hankkeen aikana. Aineiston ajallinen ulottuvuus mahdollistaisi myös verkostojen pitkittäisanalyysiin soveltuvien menetelmien käytön. Tutkimustulokset olisivat luotettavampia, jos ne perustuisivat laajempaan aineistoon. Laajempi aineisto mahdollistaisi myös ryhmätason verkosto-ominaisuuksien ja liiketoimintakuvaajien välisen yhteyden analyysin. Verkostojen analyysiä voisi syventää esimerkiksi tarkastelemalla, ovatko yritysten verkostohankkeen puitteissa muodostamat alaryhmät vertikaalisemmin vai horisontaalisemmin järjestäytyneitä. Tällä ulottuvuudella on havaittu olevan keskeinen merkitys organisaati-

45 41 oiden innovatiivisuuden kannalta (Powell ym. 2005). Tutkimuksessa voitaisiin tarkastella myös yrityksen iän ja yrityksen mahdollisesti saamien muiden kehittämisavustusten vaikutusta hankkeen vaikuttavuuteen. Lisäksi tutkimusasetelmaa voisi kehittää siten, että analyysissä huomioitaisiin myös tietoa tuottavien (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) ja tietoa välittävien (kehittämisorganisaatiot) toimijoiden asema verkostossa. 4.8 Lähteet Ahvenharju, S., Halonen, M., Hjelt, M., Pathan, A., Pursula, T., Vaahtera, A., Nikula, N., Kotilainen, M. & Kaseva, H. (2011). EAKR -toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian arviointi vuosina Teema 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen. Loppuraportti. Anand, B. N. & Khanna, T. (2000). Do Firms Learn to Create Value? The Case of Alliances. Strategic Management Journal 21, Audretsch, D. & Feldman, M. (2004) Knowledge Spillovers and the Geography of Innovation. Teoksessa Henderson, J.V. & Thisse J.-F. (Eds.), Handbook of Regional and Urban Economics. Volume 4. Cities and Geography (s ). Elsevier Norh-Holland. Baum, J. A. C. & Calabrese, T Don t Go It Alone: Alliance Network Composition and Startups Performance in Canadian Biotechnology. Strategic Management Journal 21(3), Borgatti, S.P., Everett, M.G. and Freeman, L.C. (2002). Ucinet for Windows: Software for Social Network Analysis. Harvard, MA: Analytic Technologies. Borgatti, S. P. (2002). Netdraw Network Visualization. Harvard, MA: Analytic Technologies. Borgatti, S.P. & Foster, P.C. (2003). The Network Paradigm in Organizational Research: A Review and Typology. Journal of Management 29, Borgatti, S.P. (2005). Centrality and network flow. Social Networks 27, Brass, D.J., Galaskiewicz, J., Greve, H.R. & Tsai, W. (2004). Taking Stock of Networks and Organizations: A Multilevel Perspective. Academy of Management Journal 47, Freeman, L.C., Borgatti, S.P., & White, D.R. (1991). Centrality in valued graphs: A measure of betweenness based on network flow. Social Networks 13, Gould, R. & Fernandez, R Structures of Mediation: A Formal Approach to Brokerage in Transaction Networks. Sociological Methodology 19, Granovetter, M. (1994). Business Groups. Teoksessa Smelser, N. J. & Swedberg, R. (Eds.), The Handbook of Economic Sociology (s ). Princeton, N.J.: Princeton University Press. Gulati, R. (1998). Alliances and Networks. Strategic Management Journal 19(4), Gulati, R. & Gargiulo, M. (1999). Where Do Interorganizational Networks Come From? American Journal of Sociology 104(5), Johanson, J.-E., Mattila, M. & Uusikylä, P. (1995). Johdatus verkostoanalyysiin. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. Kale, P., Singh, H. & Perlmutter, H. (2000). Learning and Protection of Proprietary Assets in Strategic Alliances: Building Relational Capital. Strategic Management Journal 21,

46 42 Katz, N. & Lazer, D. (2003). Building Effective Intra-organizational Networks: The Role of Teams. Julkaisematon käsikirjoitus [elektroninen]. Haettu sivulta [viitattu: ]. Koski, H. & Pajarinen, M. (2010). Do Business Subsidies Facilitate Employment Growth? Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos: Keskusteluaiheita No Maliranta, M. (2003). Micro level dynamics of productivity growth: An empirical analysis of the great leap in Finnish manufacturing productivity The Research Institute of the Finnish Economy (Etla): Series A 38. Oliver, A. L. (2001). Strategic Alliances and the Learning Life-cycle of Biotechnology Firms. Organization Studies 22(3), Palla G., Derényi I., Farkas I., Vicsek T. (2005). Uncovering the overlapping community structure of complex networks in nature and society. Nature 435, Powell, W. W., Koput, K. W. & Smith-Doerr, L. (1996). Interorganizational Collaboration and the Locus of Innovation: Networks of Learning in Biotechnology. Administrative Science Quarterly 41(1), Powell, W. W., Koput, K. W., White, D. R., Owen-Smith, J. (2005). Network Dynamics and Field Evolution: The Growth of Interorganizational Collaboration in the Life Sciences. American Journal of Sociology 110(4), Sisäasianministeriö (2006). Suomen rakennerahastostrategia Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto. EU:n alue- ja rakennepolitiikan strategiatyöryhmä SM095:00/2004. Stuart, T. E. (2000). Interorganizational Alliances and the Performance of Firms: A Study of Growth and Innovation. Strategic Management Journal 21(8), Vedres, B. & Stark, D. (2010). Structural Folds: Generative Disruption in Overlapping Groups. American Journal of Sociology 115(4),

47 43 5. INDIKAATTORIT 5.1 Indikaattoreista Indikaattoreista Indikaattori voidaan yleisesti määrittää mittarina, joka mittaa muun muassa tavoitteiden saavuttamista, resurssien mobilisoimista ja käyttöä tai joka arvioi tiettyyn ilmiöön liittyviä muutoksia. Indikaattoreiden tehtävänä on tuottaa kvantitatiivista informaatiota keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Indikaattori kvantifioi asioita, jotka ovat relevantteja toimintapolitiikan, ohjelman tai hankkeen seurannan ja arvioinnin kannalta. Ollakseen hyödyllinen, pitäisi indikaattorilla olla vähintään seuraavia ominaisuuksia: Indikaattorin märittelyn tulisi olla sidottu toimintapolitiikan tai toimenpiteen tavoitteisiin Indikaattoreita mitataan säännöllisesti. Ihannetilanteessa indikaattorin tuottamaa informaatiota on saatavilla lähtötilanteesta ja jopa sitä edeltävästä ajankohdasta. Erityistä huomiota kiinnitetään kerättävän datan luotettavuuteen ja minimissään indikaattorin tulkintaan liittyvien epävarmuustekijöiden ja reunaehtojen selvittämiseen Käytännössä indikaattorit eivät aina kykene täyttämään puhtaasti kaikkia yllä esitettyjä ennakkoehtoja vaan tietoa joudutaan keräämään useista erityyppisistä ja laadultaan vaihtelevista lähteistä, joista suuri osa saattaa lisäksi olla kerättynä alun perin muuhun tarkoitukseen. Hyvä indikaattori on sellainen, joka pystyy tuottamaan sellaista helposti omaksuttavaa ja yksinkertaista informaatiota, jota sekä informaation tuottaja että käyttäjä pystyvät helposti ymmärtämään ja josta pystytään keskustelemaan. Toimintapolitiikan ja ohjelmien näkökulmasta on myös erityisen tärkeää, että indikaattori kykenisi tuottamaan tietoa muutoksesta ajassa, jolloin on mahdollista havaita trendejä sekä vertailla saavutettua muutosta lähtötilanteeseen. Ohjelma- ja hanketasolla voidaan tunnistaa useita eri indikaattorityyppien välillä. Näitä ovat ainakin seuraavat: Panos- ja/tai resurssi-indikaattorit tuottavat tietoa rahallisista, inhimillisistä, materiaalisista, organisatorisista tai vaikkapa regulaatioon liittyvistä panostuksista, joita ohjelman toimeenpanoon on käytetty. Tuotosindikaattorit antavat informaatiota ohjelman ja hankkeiden sisältämän toiminnan tuotoksista. Tuotokseksi voidaan laskea kaikki se, mitä ohjelmaan uhratuilla panoksilla on saatu aikaiseksi. Tulosindikaattorit kuvaavat aikaansaatua muutosta suhteessa ohjelmalle tai painopisteelle asetettuihin tavoitteisiin. Ne ovat vahvasti sidoksissa tavoitteenasetantaan sekä ohjelman interventiologiikkaan. Vaikuttavuusindikaattorit kuvaavat yleensä ohjelman tai politiikkakokonaisuuden vaikutusta ja/tai kontribuutiota tiettyyn muutokseen. Oleellinen ero tulosindikaattoreihin on se että vaikuttavuusindikaattorit kohdistuvat laajempiin muutoksiin siinä missä tulosindikaattorit ovat sidoksissa yksittäisiin toimenpiteisiin ja näiden tavoitteisiin. Vaikuttavuusindikaattoreita ei nykyään käytetä rakennerahasto-ohjelmissa nykyään vaan vaikuttavuutta selvitetään erillisten arviointien kautta Osaamis- ja innovaatioympäristön kehittämiseen liittyviä mittareita Alueiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, osaamiseen ja innovaatiota tukevaa toimintaympäristöä arvioidaan ja mitataan varsin laajasti osana erilaisia alueellisesti koostuvia toimenpiteitä. Samaan aikaan on kuitenkin myös olemassa pitkät perinteet alueiden osaamis- ja innovaatioympäristöjen mittaamiseen ja monitoroimiseen sellaisenaan, toisin sanoen irrallaan tietyistä toimintapolitiikoista ja näihin liittyvistä toimenpiteistä.

48 44 Alueiden osaamis- ja innovaatioympäristöjen mittaamisen lähtökohtana on varsinkin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ollut käsite alueellisesta innovaatiojärjestelmästä. Tämä käsitteellinen lähestymistapa ja rajaus on viime vuosina saanut uusia ulottuvuuksia muun muassa innovaatioympäristöjen ja innovaatiokekosysteemien kautta. Alueellisten osaamis- ja innovaatioympäristöjen monitoroinnissa keskeistä on tunnistaa sekä rakenteet että toiminnot, jotka liittyvät osaamisen ja innovatiivisuuteen. Tällöin on keskeistä kyetä tunnistamaan ja mittaaman sekä alueellisen osaamisen tarjontatekijöitä (koulutus, tutkimus, erikoistuneet asiantuntijapalvelut jne.) että kysyntätekijöitä (yritysten innovaatiokapasiteetti, osaamistaso, vahvat osaamisalueet jne.). Näiden lisäksi on tärkeää tunnistaa kysyntä- ja tarjontatekijöitä yhdistävät erilaiset välittävät tekijät (verkostot, liiketoimintaosaaminen, välittäjäorganisaatiot ja muut innovaatioympäristötekijät), jotka vahvistavat tai heikentävät alueen osaamispotentiaalia. Yleistetty kuvio alueellisesta innovaatiojärjestelmästä Ihanteellisena tavoitteena osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymisen kannalta olisi, jos erilaisia mittareita olisi mahdollista saada yllä kuvatun innovaatiojärjestelmän tai laajemmin innovaatioympäristön eri osatekijöistä. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan alueellista mitattavuutta on perinteisesti hankaloittanut se tosiasia, että taloudellinen toiminta kuten myöskään tutkimus- ja innovaatiotoiminta ei juuri määrity alueellisten rajausten mukaan. Alueelliset osaamisen keskittymät kuten erilaiset teolliset klusterit eivät nekään ole aidosti alueellisia vaan pikemminkin ylialueellisten tai jopa globaalien verkostojen ja arvoketjujen paikallisia keskittymiä, jotka ovat vahvasti kytköksissä alueen ulkopuolella toimiviin markkinoihin. Lisäksi alueen osaamisperusta koostuu usein erilaisista alueellisesti jaetuista ja/tai toisiaan täydentävistä tietopohjista ja kompetensseista 9. Nämä tietopohjat ylittävät perinteiset sektorirajat ja ovat usein kasautuneet erilaisiin hajautuneisiin tietämysverkostoihin (esimerkiksi monikansallisiin yrityksiin). Samanaikaisesti kuitenkin monet erityisesti kvantitatiiviset mittarit ovat rakentuneet alueellisten rajauksien pohjalle. Mittaamista vaikeuttavana tekijänä voidaan nähdä myös alueiden erilainen rooli osana tuotantoketjuja. Esimerkiksi tiedepohjaiselta osaamisprofiililtaan heikko alue voi olla prosessi- ja tuotannolliselta osaamiseltaan huippuluokkaa tai omata osaamispotentiaalia esimerkiksi jollakin niin sanotulla matalan teknologian toimialalla kuten matkailussa, joka kuitenkin vaatii innovatiivisuutta 9 On arvioitu, että erilaiset toisiaan täydentävät kompetenssit ovat yksi suurimmista kaupungistumiseen liittyvistä tekijöistä

49 Interventiologiikan määrittäminen ja indikaattorit Indikaattorin määrittämiseksi kussakin hankkeessa olisi hyvä erikseen kuvata niin sanottu interventiologiikka eli mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja miten ne on tarkoitus saavuttaa. Interventiologiikka selittää sen, miten toimenpide auttaa hyödynsaajia (kohderyhmä). Esimerkiksi innovaatiosetelin odotettavissa olevat tulokset poikkeavat huomattavasti t&k-hankkeen rahoittamisesta tai vaikkapa tutkimusinfrastruktuurin rahoittamisesta. Samalla lailla esimerkiksi kertaluonteiset t&k-hankkeet edesauttavat vuorovaikutussuhteiden syntymistä hyvin erilailla ja vaikuttavat hyvin eri aikajänteillä kuin esimerkiksi pitkäjänteisemmät klusterihankkeet. Interventiologiikan tulisi myös ottaa huomioon synergiavaikutukset muiden toimenpiteiden kanssa (esimerkiksi innovatiivisten yritysten hautomohankkeet ovat usein yhteydessä pääomasijoitustoimintaan, yrityskehityspalveluihin sekä t&k-hankkeisiin). Tämä kaikki vaikuttaa osaltaan myös siihen millaisia indikaattoreita kunkin toimenpiteen mittaamiseksi käytetään. Aikaisemmilla rakennerahastokausilla ohjelma- ja painopistetason interventiologiikka on kuvattu kohtuullisella tasolla, mutta hanketasolla (erityisesti hankehakemusten osalta) interventiologiikan määrittäminen on monesti saattanut jäädä melko yleiselle tasolle. Tästä syystä interventiologiikan määrittäminen jo suunnitteluvaiheessa auttaa tunnistamaan huonosti toimivien tai vähemmän tärkeisiin osa-alueisiin kohdistuvat toimenpiteet hyvistä. Esimerkki vaikutuslogiikasta ja siihen liittyvistä mittareista tiede- ja teknologiakeskushankkeissa Panokset Tuotokset Tulokset Vaikutukset Lainat ja avustukset Rakennetut ja korjatut infrastruktuuriin tilat sekä laitteet Avustukset strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen Avustukset palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen Täysin varustetut hautomot Asiakasyrityksille ja tutkimuslaboratorioille tarjotut palvelut Lisääntynyt yksityinen panostus teknologiakeskukseen ja sen yrityksiin Hautomoyritysten liikevaihdon ja t&khenkilöstön kasvu Lisääntynyt innovaatiotoiminnan kyvykkyys teknologiakeskuksen yrityksissä Lisääntynyt yhteistyö teknologiakeskusten yritysten määrässä Lisääntynyt tutkimusintensiivisten yritysten määrä alueella Lisääntynyt t&kintensiivisyys teknologiakeskuksen yrityksissä Esimerkki vaikutuslogiikasta ja siihen liittyvistä mittareista yritysten innovaatiohankkeissa Panokset Tuotokset Tulokset Vaikutukset Avustukset Lisääntyneet yksityiset Uudet markkinoille Lainat t&k-investoinnit kohdeyrityksissä tuodut tuotteet ja palvelut Pääomasijoitukset ja muu riskirahoitus Uuden teknologian tai innovaatiotoimintaa tukevien toimintatapojen käyttöönotto Yksityinen riskirahoitus uusiin tai olemassa oleviin yrityksiin Uudet parantuneet tuotanto- tai palveluprosessit Uusien korkean osaamisen yritysten syntyminen Lisääntynyt yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiantuntijayritysten kanssa Innovatiivisten tai korkean osaamisen tuotteiden ja palveluiden myynnin ja viennin kasvu Lisääntynyt työn tuottavuus Lisääntynyt korkean osaamisen teollisuuden ja/tai palveluiden osuus työpaikoista

50 Indikaattoreiden tulkintaa liittyvistä haasteista Tulosindikaattoreiden osalta keskeinen kysymys on se, mikä on rakennerahastotoiminnan kontribuutio kussakin tulosindikaattorissa mitattuun muutokseen. Tulosindikaattori kertoo yleensä tietystä muutoksesta ilmiössä, mihin rakennerahastotoiminta on vain yksi vaikutuksia aikaansaava tekijä. Innovaatioympäristöjen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen yhteydessä tämä on erityisen huomionarvoista, koska rakennerahastorahoitus muodostaa yleensä vain kohtuullisen pienen osan. Toisin sanoen tietyn tulosindikaattorin esittämä muutos koostuu seuraavista osatekijöistä: Muutos tulosindikaattorissa = intervention kontribuutio + muiden tekijöiden kontribuutio Toisin sanoen tulosmittarit antavat kuvan painopistealueiden ja toimenpiteiden kohteena olevan ilmiön muutoksesta, mutta ei tuo esiin rakennerahastotoiminnan osuutta tässä muutoksessa. Tätä rakennerahastotoiminnan kontribuutiota muutokseen arvioidaan erikseen (pääosin laadullisin menetelmin) osana arviointeja. Silti myös ohjelmakauden aikana tulosindikaattoreita tarkasteltaessa (esimerkiksi vuosiraporttien yhteydessä) on erityisen tärkeää huomioida rakennerahaston ennakoitavissa oleva kontribuutio suhteessa muihin tekijöihin, jotta Euroopan komissio ja eri sidosryhmät osaavat tulkita tulokset oikealla tavalla. On myös tärkeää pitää huolta, etteivät indikaattorit saa liikaa painoarvoa ohjelman johtamisessa ja ohjauksessa. Ottaen huomioon indikaattoreiden varsin rajallisen mahdollisuuden ilmentää kehittämistoiminnan kaikkia ulottuvuuksia on niiden varomattomalla käytöllä omat vaaransa. Tällaisia potentiaalisesti haitallisia sivuvaikutuksia voivat olla oankin seuraavat 10 : Kermankuorintavaikutus - jos indikaattori mittaa esimerkiksi työllistämisprojektissa työllistyneiden määrää, saattaa tämä ohjata hanketoimijoita valitsemaan hankkeisiin ne ihmiset, joilla on parhaat työllistymismahdollisuudet eikä niitä, joilla olisi eniten tarvetta Keskinkertaistamisvaikutus. Varsinkin yhteenvetotietoja kerättäessä niin sanottujen epäonnistumisten tai huonojen osatulosten korostaminen indikaattorein tulkinnassa voi johtaa siihen, että hanketoiminnan resursseja siirretään huonojen tulosten parantamiseen ja pois hyvistä käytännöistä Odottamattomat vaikutukset kuin indikaattorit alkavat ohjaamaan tuloksia - hankkeilla saattaa olla monesti ennakoimattomia sivuvaikutuksia, jotka eivät aina ole positiivisia. Näitä sivuvaikutuksia ei voi välttää, mutta ne olisi hyvä tunnistaa, jotta toimenpiteitä voidaan jatkossa suunnitella erilaisiksi. Erityisen ongelmallisia sivuvaikutukset ovat silloin kun toiminnalle asetettu tulosindikaattori alkaa ohjaamaan toimintaa indikaattorin tulosten saavuttamiseksi, mikä saattaa ohjata toimintaa pois varsinaisista tavoitteista. Esimerkiksi verkostohankkeissa osallistujien toimijoiden määrä tulosmittarina saattaa paisuttaa verkostoa epäoleellisilla toimijoilla, jotka kuluttavat hankkeiden resursseja. Indikaattorien tulkinnassa ja hankkeiden seurannassa on edellä mainituista syistä pyrittävä huolellisesti määrittämään erityisesti hankekohtaiset mittarit siten, että ne mahdollisimman hyvin kuvaavat hankkeiden tuotoksia ilman, että ne alkavat liikaa ohjaamaan hankkeiden toimintaa Pohdintaa verkostohankkeiden mittaamisesta Verkostoihin liittyvää pilottitutkimusta tehdessä nousi esiin, että projektikoordinaattorit eivät vaikuttaneet olevan kovin hyvin perillä hankkeiden käytännön toiminnasta sekä osallistuviin yrityksiin liittyvistä perustiedoista. Tästä syystä näyttäisi, että nimenomaan hankekoordinaattoreiden roolia voisi vahvistaa hankkeen seurannassa. He voisivat esimerkiksi laatia tyytyväisyyskyselyitä yrityksille. Loppuraporttien perusteella ainakin joissain hankkeissa tällaisia kyselyitä on tehty, mutta käytännön voisi levittää kaikkiin hankkeisiin. Tällaisessa kyselyssä voitaisiin kysyä myös yritysten verkostositeistä hankkeen muiden yritysten kanssa. Tämä tekisi kyselystä hieman raskaamman, mutta tällainen tieto olisi välttämätön syvällisemmän verkostoanalyysin tekemiseksi. Pilottitutkimuksen perusteella tällaiseen kyselyyn saa- 10 EVALSED: The resource for the evaluation of Socio-Economic Development. July 2012

51 47 tettiin vastata muutamassa minuutissa, vaikka esimerkiksi tapaustutkimuksen kohteena ollut hanke oli keskimääräistä laajempi (51 yritystä). Tiedon keruuseen liittyvä taakka ei sitä kautta pitäisi muodostua liian suureksi. Syntyneen verkostoaineiston perusteella koordinaattorit voisivat seurata verkostoitumisen kehitystä, mikä on verkostoitumista edistävien hankkeiden keskeinen tavoite, ja samalla syntyisi aineisto, jonka pohjalta voisi tehdä systemaattista vaikutusarviointia esimerkiksi ulkopuolisena asiantuntijatyönä. Järjestelyn etu olisi se, että mittareiden perustana toimivaa aineistoa hallinnoisivat koordinaattorit, eli ei oltaisi ehdottamassa jo ennestään raskaan seurantajärjestelmän vielä raskaammaksi tekemistä. Samalla verkostoanalyysiä (minkä hyödyllisyyden osoittaminen arviointimenetelmänä oli pilottitutkimuksen tavoite) soveltavan arvioijan ei tarvitsisi kohdata ylitsepääsemätöntä tiedonkeruun ongelmaa, mikä on verkostoanalyysimenetelmien ongelma. 5.2 Lyhyt katsaus monitorointikehikon nykytilaan EU:n yleiset vaatimukset Innovaatioiden, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan reunaehtojen parantaminen on myös yksi Eurooppa strategiantavoitteita. Eurooppa strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää(siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen) ja osallistavampaa (vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen). Koska Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto muodostavat yli kolmanneksen Euroopan kokonaisbudjetista, on näiden rahastojen rooli strategian toteuttajana myös varsin merkittävä. Tästä syystä Euroopan komissio on linjannut että jatkossa koheesiopolitiikka panostaa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Aluepolitiikan rooli on merkittävä erityisesti älykkään kasvun tukemisessa ja erityisesti strategian lippulaiva-aloitteen Innovaatiounioni täytäntöönpanossa. EU-rahoituksella on tarkoitus tukea jatkossa muun muassa seuraavia teemoja: uusien teknologioiden kehitystyötä huippututkimusta nopeiden Internet-yhteyksien saatavuutta nopeiden Internet-yhteyksien saatavuutta energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä yrityskehitystä koulutusta Jatkossa yhä enemmän innovaatioihin ja osaamiseen painottuva koheesiopolitiikka edellyttää myös näihin teemoihin liittyvää mittaamista. Samanaikaisesti toiminnan seurantaan itsessään on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Tämä käy esiin muun muassa viidennen koheesioraportin 11 esiin nostamista huomioista. Raportissa todetaan muun muassa seuraavaa: Jotta koheesiopolitiikasta saadaan strategisempaa ja tulossuuntautuneempaa, tarvitaan laadukkaampia ja toimivampia seuranta- ja arviointijärjestelmiä ja että indikaattoreiden on oltava helposti tulkittavia, tilastollisesti päteviä, oikeasti reagoivia ja suorassa yhteydessä politiikan mukaisiin tukitoimiin sekä nopeasti kerättävissä ja julkaistavissa. Seuranta- ja raportointijärjestelmä perustuu tuotos- ja tulosindikaattoreihin. Erityishuomiona on koheesiopolitiikan tulosuuntautuneisuuden parantaminen, jonka lähtökohdan muodostavat raportin mukaan erityisesti ennakkoon asetettavat selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja tulosindikaattorit. Raportissa myös suositetaan, että indikaattoreista ja tavoitteista olisi sovittava ohjelma-asiakirjoista käytävässä keskustelussa, minkä lisäksi jokaisessa toimintaohjelmassa olisi oltava muutamia rahastokohtaisia perusindikaattoreita, jotka liittyvät Eurooppa strategiaan. Koheesioraportti kiinnittää huomiota kehittämistoiminnan jatkuvaluonteiseen seu- 11 Euroopan komissio (2010) Viides koheesioraportti.

52 48 rantaan arviointiprosessien ohessa. Se suosittaa muun muassa, että indikaattoreita ja sovittuihin tavoitteisiin etenemistä koskevien ajanmukaisten ja täydellisten tietojen antaminen olisi nykyistä keskeisemmässä roolissa vuosikertomuksissa. Mittariston ja seurannan kehittäminen koskee myös tulevaa arviointitoimintaa. Ennakkoarviointien osalta koheesioraportti ehdottaa, että jatkossa olisi keskityttävä ohjelmien suunnittelun parantamiseen niin, että tavoitteiden saavuttamiseen käytettäviä välineitä ja kannustimia voidaan seurata ja arvioida (nykyistä paremmin) täytäntöönpanon aikana. Indikaattorien osalta erityishuomio kiinnittyy ensimmäiseen kohtaan eli siihen että yhä enemmän huomiota kiinnitetään indikaattoreiden kiinteään kytkemiseen osaksi ohjelmien etenemisen seurantaa ja tätä kautta erityisesti tulosindikaattoreihin. Lisäksi kytkökset laajempaan Eurooppa 2020-strategiaan on syytä ottaa huomioon. Komission ehdotuksessa Euroopan aluekehitysrahaston erityissäännöksistä 12 se ehdottaa erityisesti nykyistä tulossuuntautuneempaa ohjelmasuunnittelua, jotta voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan ohjelmilla on selkeä toimintalogiikka, ne ovat tulossuuntautuneita ja sisältävät asianmukaiset säännökset yhtenäisestä lähestymistavasta kehitykseen sekä rahastojen tehokkaasta täytäntöönpanosta. Toiminnan seurannan tehostaminen näkyy eksplisiittisesti Komission ohjeistuksissa. Niissä muun muassa mainitaan että toimintalinjat sekä niihin liittyvät osatavoitteet ovat ohjelmien ydin. Indikaattoreiden näkökulmasta keskeistä suoristuksissa on että kunkin toimintalinjan erityisellä tavoitteella olisi yksi tai korkeintaan muutama tulosindikaattori. Näillä tulosindikaattoreilla pitäisi myös olla saatavilla ohjelman lähtötilanteen tieto, jotta muutosta voidaan järkevästi seurata. Toimiva ja kattava monitorointijärjestelmä on yksi niin sanotuista ex-ante ehdoista tuoreessa rakennerahastoja määrittävässä säädöksessä 13. Tässä säädöksessä (liite 4) määritellään, rakennerahastotoiminnan tilastojärjestelmän ja tulosindikaattorien osalta seuraavat ennakkoehdot: On perustettu tilastojärjestelmä, joka on tarpeen ohjelmien tehokkuuden ja vaikutusten arvioinnissa, sekä On perustettu tehokas tulosindikaattorijärjestelmä, jonka avulla seurataan tulosten toteutumista ja suoritetaan vaikutustenarviointeja. Näiden ennakkoehtojen täyttymiskriteeri on seuraava: käytössä on tietojen oikea-aikaista keräämistä ja yhdistämistä koskeva monivuotinen suunnitelma, - jossa kartoitetaan lähteet ja menetelmät tilastollisen validoinnin varmistamiseksi; - johon sisältyvät julkistamista ja julkista saatavuutta koskevat järjestelyt; - johon sisältyy tehokas tulosindikaattorijärjestelmä, mukaan luettuina kunkin ohjelman tulosindikaattorien valinta siten, että indikaattorit tuottavat tietoa niistä ihmisten hyvinvointiin ja edistymiseen liittyvistä näkökohdista, jotka ovat ohjelmasta rahoitettavien poliittisten toimien perusteena; tavoitteiden vahvistaminen kyseisille indikaattoreille; - seuraavien ehtojen noudattaminen kaikkien indikaattorien osalta: tietojen uskottavuus (robustisuus) ja tilastollinen validointi, normatiivisen tulkinnan selkeys, reagointi politiikkaan, oikea-aikainen keruu ja julkinen saatavuus; - riittävät menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikkia ohjelmasta rahoitettavia toimia varten on hyväksytty tehokas indikaattorijärjestelmä. Komission ehdotuksessa Euroopan Parlamentin ka neuvoston asetukseksi rahastojen yleisistä ehdoista (COM(2011) 615 final/2, Artikla 24) mainitaan myös ohjelmien sisällön suhteen seuraavaa: Kunkin prioriteetin osalta on esitettävä indikaattorit, joilla arvioidaan ohjelman täytäntöön- 12 COM(2011) 615 final/2. Ehdotus. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS erityissäännöksistä. Euroopan aluekehistysrahastoa, Sosiaalirahastoa, Koheesiorahastoa ja alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 13 COM(2011) 615 final/2

53 49 panon edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa ja joita käytetään perustana seurannassa, arvioinnissa ja tulosten tarkastelussa. Näihin kuuluvat seuraavat indikaattoriluokat: (a) kohdennettuihin menoihin liittyvät taloudelliset indikaattorit (common indicators); (b) tuettaviin toimiin liittyvät tuotosindikaattorit (output indicators) (c) kuhunkin prioriteettiin liittyvät tulosindikaattorit (result indicators). Mittaristoa on tarkoitus myös määrittää eri tasoilla. Komission ehdotuksessa 14 mainitaan, että Rahastokohtaisissa säännöissä on vahvistettava kunkin yhteisen strategiakehyksen rahaston osalta yhteiset indikaattorit, ja niissä voidaan määrittää ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Ehdotuksessa (Artikla 87) mainitaan lisäksi, että toimenpideohjelmassa on vahvistettava strategia, jonka mukaisesti toimenpideohjelman avulla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa. Näihin laajempiin tavoitteisiin huomioon myös indikaattorikehikkoa työstettäessä. Toimenpideohjelmassa on myös kunkin toimintalinjan osalta vahvistettava yhteiset ja erityiset tuotos- ja tulosindikaattorit sekä tarvittaessa lähtöarvo ja määrällinen tavoitearvo rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Lisäksi toimenpideohjelmille on asetettu erilliset tuloskehykset. Tuloskehyksessä on vahvistettava kunkin prioriteetin osalta välitavoitteet vuosiksi 2016 ja 2018 ja tavoitteet vuodeksi Nämä tavoitteet vaativat omat erityiset mittarinsa. Vuodeksi 2016 vahvistettavissa välitavoitteissa on mainittava taloudelliset indikaattorit ja tuotosindikaattorit. Vuodeksi 2018 vahvistettavissa välitavoitteissa on mainittava taloudelliset indikaattorit, tuotosindikaattorit ja tapauksen mukaan tulosindikaattorit. 15 Komissio myös ehdottaa yhteisiä tuotosindikaattoreita, joita voidaan yhdistää EU:n tasolla. Yhteiset tuotosindikaattorit esitetään rahastokohtaisten asetusten liitteissä. Tuotosindikaattorit ovat pakollisia kaikkien ohjelmien ja kaikkien prioriteettien osalta. Ohjelmien vaikutukset arvioidaan Eurooppa strategian tavoitteiden ja päämäärien sekä soveltuvin osin BKT:n ja työttömyysindikaattorien pohjalta 16. Samaan aikaan otetaan kuitenkin huomioon ohjelmien erityispiirteet. Vaikka komissio ehdottaa yhteisiä tuotosindikaattoreita, edellä mainitut hallintoviranomaiset tekevät tosiasiallisia tulostavoitteita koskevat ehdotukset osana toimenpideohjelmiaan ja komissio hyväksyy nämä tavoitteet. Tämän vuoksi tuotostavoitteiden ilmoittaminen on vaikeaa ennen kuin ohjelmat laaditaan ja niistä neuvotellaan ja sovitaan vuonna 2013/2014. Komissio on tehnyt ehdotusta uusiksi yhteisiksi mittareiksi (common indicators), joita voidaan käyttää uusissa jäsenmaissa. Ehdotettuja yhteisiä indikaattoreita käytetään tietojen yhdistämiseen EU-tasolla 17. Yleiset indikaattorit toimivat yhtenä lähtökohtana käytettäviä indikaattoreita luonnosteltaessa, mutta asetusehdotuksen mukaan (COM(2011) 611 final/2, Artikla 15) niitä käytetään tarvittaessa. Tämän hetkisen tiedon mukaan indikaattoreiden valinta perustuu ensisijaisesti siihen, kuinka hyvin ne kykenevät kuvaamaan kunkin painopisteen tavoitteita. esitetyt yleiset indikaattorit mittaavat osin hanketason tuotoksia (output) tulosten sijaan, joten niitä voi olla hyödyllisempi käyttää hankeraportoinnin yhteydessä kerättävinä tietoina, joita voidaan sitten aggregoida ohjelmatasolle. Vuoden 2011 esityksessä 18 indikaattoreiksi tutkimuksen ja innovoinnin osalta on esitetty seuraavia: 14 COM(2011) 615 final/2 15 COM(2011) 615 final/2, Ehdotus. Liite 1 16 Ibid Ibid., s COM(2011) 611 final/2. Ehdotus. Liite 1.

54 50 Taulukko 1. Komission ehdotukset yleisiksi indikaattoreiksi Yksikkö henkilömäärä yritykset kokoaikavastaava euro yritykset yritykset Indikaattori Uusissa tai uudelleen varustetuissa tutkimusinfrastruktuureissa työskentelevien työntekijöiden/tutkijoiden määrä Uusissa tai uudelleen varustetuissa tutkimusinfrastruktuureissa työskentelevien työntekijöiden/tutkijoiden määrä Avustetuissa yksiköissä luotujen työpaikkojen (työntekijät/tutkijat) määrä Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit innovointiin tai t&khankkeisiin Sellaisten yritysten määrä, jotka ovat saattaneet markkinoille uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita tuettujen innovointi- tai t&k-hankkeiden tuloksena Sellaisten yritysten määrä, jotka ovat luoneet yritykselle uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita tuettujen innovaatio- tai t&k-hankkeiden tuloksena Sekä vaikutusindikaattoreita että tulosindikaattoreita on luonnosteltu myös muun muassa taustahankkeessa, joka valmistui vuonna Hankeen tavoitteena oli luonnostella ja ehdottaa joitakin tulos- ja vaikutusindikaattoreita tulevalle EU:n koheesiopolitiikan ohjelmakaudelle. Yksittäisiin mittareihin liittyvän pohdinnan lisäksi raportissa esitettiin kokonaan uusi tapa jäsentää rakennerahastojen vaikutusmallia. Lisäksi DG Regio on luonnostellut yleisiä tulevan ohjelmakauden mittareita myös tuoreessa raportissaan Results Indicators , joka käy läpi eri pilottialueilla testattuja mittareita. Komissiolla ei ole mitään erityisiä määrityksiä hanketason indikaattoreille muuta kuin se, että ne ovat yhdenmukaisia laajempien tavoiteindikaattoreiden kanssa Innovaatiounioni Kuten aiemmin mainittiin, EU:n kautta huomioon otatettavat tavoitteet (ja sitä kautta mittarit) liittyvät pitkälti EU 2020 strategiaan, jonka keskeisiä kysymyksiä on se, miten varmistetaan onnistunut rakenteellinen muutos EU-tasolla kohti tietämyspohjaista taloutta (knowledge economy). Strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni, jossa tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (Smart specialisation). Innovaatiounionin tavoitteiden edistymisen seurantaan on laadittu erillinen Innovation Scoreboard (IUS), joka osaltaan jatkaa European Innovation Scoreboardin tekemää pohjatyötä, mutta johon lisätty uusia mittareita kuvaamaan niitä aloitteeseen liittyviä teemoja, jota aiemmassa seurantajärjestelmässä ei ollut. Vaikka kaikkia IUS:n tietoja ei olekaan saatavilla alueellisesti, on sen määrittämä mittarikekehikko hyvä pohja indikaattorityölle sekä siksi että se kuvaa osaamisen ja innovaatiotoiminnan eri osa-alueita varsin kattavasti, mutta myös siksi että IUS kuvaa myös indikaattoreiden kautta EU:n yleisiä erityisesti kilpailukykypolitiikkaan liittyviä tavoitteita. Alla on esitetty (englanniksi) IUS:n rakenne ja mittaristo: 19 Outcome indicators for the Thematic priorities addressing the Europe Objective Improving the conditions for innovation, research and development. Examples. High level group reflecting on future cohesion policy meeting no. 8-15th February Outcome indicators complementary note 20 DG REGIO C.4 D(2012) 21 Henkilökohtainen kommunikaatio Euroopan Komission virkailijoiden kanssa

55 Älykäs erikoistuminen Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) on uusi malli, jolla voi olla suuri merkitys EU:n politiikkaan, rakennerahastotoimintaan sekä laajemmin alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämiselle. Käsitteen tausta EU-politiikassa juontuu EU 2020 strategiasta, jonka keskeisiä kysymyksiä on s, miten varmistetaan onnistunut rakenteellinen muutos EU-tasolla kohti tietämyspohjaista taloutta (knowledge economy). Strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni, jossa tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista. Erikoistumiskysymys on erityisen keskeinen niille alueille, jotka eivät kuulu tieteen ja teknologian eturintamaan. Näillä alueilla ei ole useinkaan mielekästä kohdistaa tutkimus- ja innovaatiopolittisia toimenpiteitä huippuosaamisen kehittämiseen kärkiteknologia-alueisiin kuten bioteknologiaan, informaatioteknologiaan tai nanoteknologian eri osa-alueisiin, koska niiden osaamisen kriittinen massa ei riitä kilpailemaan näiden alojen globaalien kärkikeskittymien kanssa perusteknologioiden kehittämisessä. Älykäs erikoistuminen lähestymistavan mukaan on järkevämpää kehittää vahvuuksia näitä perusteknologia-alueita ja kärkitutkimusalueita hyödyntäviin ja täydentäviin osaamisaloihin. Älykäs erikoistuminen esiintyy yhä enenevässä määrin myös sekä EU:n koheesio- että tutkimusja innovaatiopolitiikan yhteydessä, ja siihen liittyvät lähtökohdat on syytä ottaa huomioon myös rakennerahastotoiminnan arvioinnin ja mittariston kehittämisessä. Lähtökohtana on, että älykkään erikoistumisen strategioilla voidaan varmistaa julkisten varojen tehokkaampi käyttö ja piristää yksityisiä investointeja. Niillä voidaan auttaa alueita keskittämään resurssit muutamiin keskeisiin prioriteetteihin sen sijaan, että investoinnit levitettäisiin liian laajalti eri tutkimusaloille ja liiketoiminnan sektoreille. Tämän lähestymistavan korostamisen myötä Komissio on tiedonannossaan aluepolitiikan panoksesta Eurooppa strategian toteuttamiseen (COM(2010) 553) linjannut, että Kansallisten ja alueellisten viranomaisten olisi näin ollen kehitettävä älykkään erikoistumisen strategioita, jotta aluepolitiikkaa voitaisiin yhdessä muiden unionin toimintalinjojen kanssa käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.

56 52 Komission vihreän kirjan 22 mukaan Älykäs erikoistuminen on edellytys hyvin toimiville kansallisille ja alueellisille tutkimus- ja innovaatiojärjestelmille. Se on innovaatiounionin itsearviointiväline ja olennainen osa uudistettua koheesiopolitiikkaa. Sitä ehdotetaan ennakkoehdoksi Euroopan aluekehitysrahaston varojen käyttämiselle rakennerahastojen seuraavalla ohjelmakaudella Komission älykkään erikoistumisen innovaatiostrategioille antaman ohjeistuksen mukaan 23 sopivien tulos/tuotosindikaattoreiden jo älykkään erikoistumisen strategian tasolla on äärimmäisen tärkeää koheesiopolitiikan kannalta Tämä johtuu siitä, että strategia on yksi keskeisistä välineistä, joiden avulla eri osapuoliin kohdistuvat kannusteet ja behavioraaliset muutokset voidaan saada samansuuntaisiksi ja että strategian onnistumista voidaan luotettavasti seurata. Indikaattoreiden rakentumisen kannalta keskeistä tässä on se, että rakennerahasto-ohjelmaa ja älykkään erikoistumisen strategioita on mielekästä seurata pääosin samoilla mittareilla, joskin aluespesifeille mittareille on myös jätettävä tilaa. Alueiden tavoitteet ja lähtökohdat poikkeavat toisistaan ja tämä variaatio on otettava myös otettava seurannassa huomioon. Toinen työnjaollinen kysymys on se, että rakennerahasto-ohjelman näkökulmasta seurantaa saattaa olla järkevintä tehdä suuralue- ja kansallisella tasolla kun taas älykkään erikoistumisen strategian seurannassa maakuntataso saattaa olla keskeisempi Keskustelua Suomen painopisteistä Tämän raportin valmistelun aikaisen tietämyksen mukaan Komissio esittää Suomelle kolmea toisiaan täydentävää ja tukevaa rahoituksen painopistettä, joista ensimmäinen on Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja tutkimusympäristö. Alustavasti painopisteen alaisiksi rahoituskohteiksi on esitetty ainakin seuraavia kohteita (painotus kirjoittajan): Lisätään ja laajennetaan yritysinnovaatioita, kilpailukykyä, tuottavuutta ja yhteistyötä (myös maa- ja kalataloudessa) Tuetaan tuotekehityksen nopeuttamista, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, erityisesti avain teknologian ja vahvistetaan clean tech -yritystoimintaa Tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä ja taloudellisen pohjan laajentamista. Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa ( ) että rakennerahasto-ohjelman painopisteiksi esitetään Suomessa seuraavia teemoja: 1. Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR), 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), 3. Vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR), 4. Alueellisen saavutettavuuden parantaminen (EAKR, vain Itä- ja Pohjois-Suomessa), 5. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR), 6. Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (ESR) 7. Sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR). Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen on yksi uuden ohjelmakauden painopisteistä Suomessa 24 ja tietyltä osin voidaan katsoa, että se on kaikkein keskeisin painopiste. Koska rakennerahastotoiminta keskittyy ensisijaisesti edellytysten luomiseen, voidaan nähdä että tämä painopiste on pitkälti yhtäläinen alueellisen osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Yllä esitetyistä painopisteistä erityisesti painopiste 2, mutta jossain määrin myös painopisteet 1 ja kolme liittyvät osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Indikaattorien kehittämisen kannalta tuotos- ja tulosindikaattorien valinta on tarpeellista kytkeä valittuihin painopisteisiin ja tätä kautta hakea suorempaa kytköstä tavoitteiden ja mittareiden välille Komission ehdotusten mukaisesti. 22 KOM(2012) 7 lopullinen 23 European Commission. Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisations (RIS 3). May TEM ohje

57 Keskustelua yleisistä tilastomittareista Koheesiopolitiikan ja rakennerahastopolitiikan seurannassa ja arvioinnissa on jo varsin pitkään ollut käytössä yleisiä tilastollisia kehitysmittareita, joiden kautta toiminnan vaikuttavuutta on pyritty seuraamaan. Nämä mittarit ovat kuitenkin olleet pitkälti varsin yleisiä taloudellista toimintaa kuvaavia mittareita, jotka ovat varsin yleisiä, eivätkä kerro paljoakaan erityisesti osaamis- ja innovaatioympäristön, innovaatiotoiminnan ja kyvykkyyksien kehittymisestä alueilla. On itse asiassa varsin hämmästyttävää, kuinka vähän erilaisia kansallisia ja varsinkin EU-tason osaamista ja innovaatiotoiminta kuvaavia indikaattoreita on johdonmukaisesti kytketty osaksi koheesiopolitiikan ja rakennerahastotoiminnan seurantaa. EU-tasolla eri puiteosastot tekevät jonkun verran yhteistyötä tällä saralla ja muun muassa erilaisia teemaan liittyviä selvityksiä ja arviointeja on toteutettu 25. Yksi keskeisimmistä alueelliseen osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvä seurantatyökalu on Regional Innovation Scoreboard (RIS). RIS keskittyy aluetason vertailuihin EU-maissa ja Norjassa NUTS2-tasolla. Koska alueellinen taso on Unionissa tärkeä niin taloudellisen kehityksen kuin toimenpiteiden suunnittelun sekä toimeenpanon kannalta, tarvitaan indikaattoreita, jotta innovatiivisuutta voidaan mitata ja arvioida eri alueiden välillä. Indikaattoreiden kautta saatavan tiedon avulla on myös mahdollista seurata trendejä ja kehittää uusia toimenpiteitä. Vuonna 2006 käytettävissä oli vain vähän alueellisen tason indikaattoreita. Vuoteen 2009 mennessä tilanne oli parantunut huomattavasti, koska käytettävissä oli yksityiskohtaista ja kattavaa dataa CIS (Community Innovation Survey) indikaattoreista. Käytetyt indikaattorit liittyvät esimerkiksi kolmannen asteen koulutukseen, julkisen ja yksityisen sektorin t&k-panostukseen, pk-yritysten innovatiivisuuteen, tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden tuomiseen markkinoille, haettujen patenttien lukumäärään sekä työllisyyteen korkean teknologian teollisuudessa ja tietointensiivisissä palveluissa. Uusi RIS julkaistiin marraskuussa Siinä on aluetasolla (NUTS 1 ja NUTS 2) kyetty mittaamaan 12 Innovation Union Scoreboardin kaikkiaan 24 indikaattorista. Regional Innovation Scoreboard antaa hyvän vertailukelpoisen indikaattoripohjaisen tiedon eri alueiden innovaatiotoiminnasta ja siihen liittyvistä keskeisistä taustamuuttujista. Kehikon haasteena on tiedon rajoittuminen NUTS-2 tasolle, joka sekin on osin saatavilla vain indeksinä (ei absoluuttisena), mikä vaikeuttaa esimerkiksi maakuntatason tarkastelua. Eurostat seuraa myös laajasti tiede-, teknologia- ja innovaatiotoimintaa. Sen käyttämä mittaristo on erittäin hyödyllinen alueiden pitkän aikavälin kehityksen. Eurostatin tuottama aluetason tilastointi pohjautuu pääosin NUTS-2 -tasoon, vaikkakin osa tiedoista on saatavilla myös NUTS-3 - tasolla (Suomessa maakunnat). Joitakin keskeisiä Eurostatin tilastoja on lueteltu liitteessä. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön innovaatioympäristöt -ryhmä on ollut kehittämissä alueellisten osaamisprofiilien mittaristoa 26 muun muassa OKM:n ja Tekesin avustuksella. Tämän profiilityön jatkossa tuottamia tuloksia voisi olla hyödyllistä hyödyntää myös rakennerahastotoiminnan tarkasteluissa varsinkin joidenkin taustamuuttujien osalta. 5.4 Pohdintaa hanke- ja ohjelmatason mittareista Ohjelma- ja hanketason mittarit 25 Esimerkiksi: European Commission (2007). Strategic Evaluation on Innovation and the Knowledge based Economy in relation to the Structural and Cohesion Funds, for the programming period ja European Commission (2010) Cohesion policy and regional research and innovation potential. An analysis of the effects of Structural Funds support for Research, Technological Development and Innovation Viljamaa, K., Valkonen, J. ja Terävä, E. (2012) Alueiden osaamisprofiilit nykytilan kartoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 13/2012.

58 54 Komissio ehdottaa vahvempaa tulosfokusta seuraavalle ohjelmakaudelle. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ohjelmien täytyy aiempaa selvempää artikuloida se, mitä he aikovat muuttaa kohdistaessaan resursseja tiettyihin painopisteisiin. Komission alaisessa asiantuntijatyössä 27 mukaan jäsenmaiden ja alueiden tulisi sitoutua toimintaohjelmissaan, että kuhunkin hankkeeseen on erikseen määritelty yksi tai useampi kyseisen hankeen tavoitteisiin sidoksissa oleva tuotosindikaattori. Näitä indikaattoreita ei olisi tarve raportoida Euroopan Komissiolle, vaan niiden tehtävä olisi ensisijaisesti avustaa hankkeiden seurannassa ja monitoroinnissa sekä tuottaa aiempaa selkeämpää tietoa hankkeiden ja ohjelman arviointia varten. Aiemman arviointitoiminnan valossa nykyistä tiukemmat vaatimukset hankkeiden tavoitteiden ja niihin liittyvien seurantatietojen käyttöön on perusteltu, koska sekä käsillä olevassa arvioinnissa, että edellisessä EAKR-arvioinnissa nousi esiin kunnollisen seurantatiedon puute. Koska tiedon hankkiminen hankkeen päätyttyä on varsin vaikeaa, olisi mittareiden valinta ja niihin liittyvän tiedonkeruun analysointi liitettävä osaksi hankevalmistelua (ts. hakijan olisi kuvattava hakemuksessa, miten hankkeen tuotoksia mitataan ja mitä tiedonkeruuta tämä edellyttää ennen hankkeen alkua, sen aikana sekä hankkeen päätyttyä). Ohjelmatasolla tarvitaan myös sekä tuotosmittareita että tulosmittareita. Komission ohjeistuksen Mukaan kunkin painopisteen tulisi sisältää vähintään yksi tulosindikaattori, joka kuvaa sitä muutosta, jota kyseisellä alueella (tai koko maan tasolla) on tarkoitus aikaansaada kyseisen painopisteen saralla. Koska hanketason mittareiden tarkoituksena on ensisijaisesti mitata kunkin yksittäisen hankkeen onnistumista, ovat nämä mittarit monessa tapauksessa erimitallisia, eivätkä siksi aggregoitavissa ohjelmatasolle. Toimenpideohjelmissa on tarve määrittää käytettävät panokset (rahoitus) sekä suunnitellut tuotokset (käyttäen mahdollisuuksien mukaan EU:n yhteisiä tuotosmittareita), mutta näiden lisäksi erikseen kullekin toimenpidekokonaisuudelle ja painopisteelle erikseen: Tavoiteltava tuotos kuvattuna tuotosmittareilla Painopistekohtaiset tuotosmittareiden tiedonkeruun organisointi Kuvaus siitä, miten indikaattoreiden arvon on tarkoitus muuttua kehittämistoiminnan tuloksena Tämä painopistekohtaisten indikaattoreiden määrittelyprosessi sekä auttaa kiteyttämään toiminnan tavoitteet aiempaa yksityiskohtaisemmin (ja ainakin tietyssä suhteessa tehdä mitattaviksi 28 ). Kuten aiemmin mainittiin, indikaattoreiden määrittelyprosessi kytkeytyy myös kunkin painopisteen ja toimenpiteen interventiologiikan määrittelyyn, mikä selkeyttää toimijoiden ymmärrystä toimenpiteiden vaikutusmekanismista. Lisäksi määrittelyn kautta on mahdollista suunnitella etukäteen ohjelman seurantaan liittäviä tiedonkeruutarpeita sekä mahdollisesti jopa käynnistää niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä ja tiedonkeruuprosesseja. Ohjelmatason mittareiksi esitämme pitkälti sellaisia mittareita, jotka ovat yhteensopivia EU:n eri aloitteiden suositusten pohjaksi. Tässä suhteessa ehdotetaan että harvemmin toistuvien arviointien lisäksi otettaisiin jatkuvan seurannan alle seuraavat indikaattoriryhmät: 4. Panos/resurssi-indikaattorit 5. Yleiset tilastolliset konteksti-indikaattorit 6. Ohjelma ja/tai investointiprioriteettikohtaiset tilastolliset tulosindikaattorit (seurattavissa vuoteen 2022) 7. Painopistekohtaiset hanketason tuotosindikaattorit (aggregoitavissa ohjelmatasolle) 8. Hankespesifit tuotosmittarit (hankkeen sisäiseen seurantaan ja arviointiin) 27 European Commission (2011) Outcome Indicators and Targets Towards a New System of Monitoring and Evaluation in EU Cohesion Policy. Note. June Revised version. 28 On kuitenkin otettava huomioon, etteivät ohjelmatason mittarit pysty koskaan nostamaan esiin monesti keskenään varsin heterogeenisten hankkeiden kaikkia vaikutuksia.

59 55 Eri indikaattoreiden kohdistuminen on kuvattu lyhyesti seuraavassa taulukossa: Ohjelma Painopiste Hanke Panos/resurssi-indikaattorit Panos/resurssi-indikaattorit Panos/resurssi-indikaattorit Yleiset konteksti-indikaattorit Tulosindikaattorit Painopistekohtaiset tulosindikaattorit Ohjelman tuotosindikaattorit (aggregoitu) Painopistekohtaiset tuotosindikaattorit (aggregoitu) Yhteiset hankekohtaiset tuotosindikaattorit Hankespesifit tuotosindikaattorit Näistä kolme ensimmäistä luokkaa pohjautuu pääosin eri tiedontuottajien kokoamiin tilastoihin. Kaksi viimeistä vaatii hankekohtaista tiedonkeruuta joko yleisen raportointijärjestelmän (EURA) kautta tai erillisellä hankekohtaisella tiedonkeruulla (kyselyt, hankkeiden monitorointiaineisto). Alustavaa luonnostelua potentiaalisista mittareista on kuvattu Liitteessä 1. On tärkeää huomata, että liitteissä esitetyt esimerkit ovat nimenomaisesti esimerkkejä. Varsinaiset mittarit ja niihin liittyvä tiedonkeruu ovat sidoksissa lopullisiin painopisteiden valintaan ja niihin liittyvistä täsmällisistä (mitattavista) tavoitteista sopimiseen. Muutama keskeinen mittari voisi olla järkevää liittää osaksi seurantajärjestelmää. Suuri osa hanketason mittareista tulisi kuitenkin liittää osaksi hankkeiden sisäistä monitorointia. Hankeraportointiin kaivataan lisää konkreettisia mitattavia asioita, mutta koska nämä tietotarpeet poikkeavat toistaan, voisi olla mielekästä antaa erityyppisille hankkeille toisistaan poikkeavia ohjeistuksia tiedonkeruun suhteen. Esimerkiksi verkostohankkeiden tietotarpeet poikkeavat investointihankkeista tai TKI-infrastruktuurin kehittämishankkeista. Hanketason mittaristoon on myös Euroopan komissionkin piloteissa ja työryhmissä ehdotettu erillistä yrityskyselyä. Tässä yhteydessä vertailtavuuden takia olisi järkevää yhdistää rakennerahastohankkeisiin osallistumisen lisäksi kysymyksiä Eurooppalaisen innovaatiotutkimuksen hyviksi havaituista kysymyksistä. Lopullinen indikaattorivalinta on kiinni ohjelmien painopistevalinnoista. Tämä johtuu siitä tavoitteesta, että varsinkin tulosindikaattoreiden pitäisi olla sidoksissa painopistekohtaiseen tavoitteiden asetantaan Alustavia ehdotuksia tulosindikaattoreiksi osaamisen ja innovaatiotoiminnan osalta Kuten aiemmin todettiin niin Komissio edellyttää tulevalta ohjelmakaudelta entistä täsmällisempiä ja verifioitavissa olevia tavoitteita. Toisin sanoen tulevan kauden ohjelmissa tulisi selkeästi esittää ne tavoitteet, hoitaa on tarkoitus saavuttaa sekä se, mitä halutaan muuttaa nykytilaan nähden. Tähän perustuen tulosten tulisi olla mitattavissa nykyistä osuvampien tulosindikaattoreiden avulla. Tämä edellyttää tulosindikaattoreilta ainakin seuraavia ominaisuuksia 29 : Indikaattoreiden tulee reagoida politiikkatoimenpiteisiin (responsiivisuus) Indikaattoreiden tulisi kuvata kaikkein merkittävintä muutosta (most importnat intended change) Indikaattoreilla tulee olla lähtötaso, mistä muutosta aletaan seuraamaan (baseline) Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvä toiminta painottuu Suomen rakennerahasto-ohjelmassa pääosin investointiprioriteettiin 3: tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Toimenpideohjelman tuoreimman käytössä olleen luonnoksen perusteella osaamisen kehittämiseen ja innovatiotoimintaan liittyvän Investointiprioriteetti 3:n keskeiset tavoitteet vaikuttaisivat olevan seuraavat: 1. Tutkimus- ja innovointitoiminnan infrastruktuurin parantaminen 29 The Programming Period Monitoring and evaluation of European cohesion policy.

60 56 2. Huippuosaamisen kehittäminen (yksikköjen valmiuksien kehittäminen) 3. Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Luonnoksessa nostetaan esille erityisesti innovaatioympäristöjen kehittäminen, on kyse sitten perinteisemmästä t&k-infrastruktuurista tai erilaisista pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöistä. Tulosmittareiden määrittelemiselle Investointiprioriteetti 3:lle on varsin hankalaa useasta syystä. Ensinnäkin viimeisimmän luonnoksen perusteella investointiprioriteettiin liittyvät painopisteet eivät suoraan kohdistu tutkimus- ja innovaationtoimintaan, jolloin yleisesti seuratut T&k- ja innovaatiomittarit kuvaavat pikemminkin toiminnan vaikuttavuutta eivätkä suoria tuloksia. Nykyisen luonnoksen haasteena on se, että siinä ei selkeästi kuvat nykytilanteeseen liittyviä haasteita tai mahdollisuuksia ja sitä kautta varsinaisia tavoitteita. Tavoitteet ovat pitkälti välillisiä ja liittyvät esimerkiksi osaamiskeskittymien luomiseen, erilaisten innovaatiotoiminnan välineiden, kuten kehitysalustojen luomiseen sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten t&k-toimintaa. Toiseksi tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittymiseen liittyviä indikaattoreita on olemassa varsin vähän. Koska erilaiset kehitysalustat ja pilotointivälineet eivät ole enää perinteisten t&k-laboratorioiden sisällä, vaatii tämä yhtäältä laajempaa aluekehitysfokusta, mutta tekee tulosten mittaamisen samalla vaikeaksi. Kolmanneksi, tavoitteenasetanta ei vielä luonnosvaiheessa anna selkeää kuvaa siitä, minkälaisia tuloksia on tarkoitus tavoitella. Jos teema-alueen (investointiprioriteetti 3) vaikutuslogiikkaa pyritään avaamaan, vaikuttaa siltä että rakennerahastotoiminnassa pyritään erityisesti rakentamaan toimintaedellytyksiä kun taas suoranainen TKI-toiminnan tuki tapahtuu ensisijaisesti muiden elementtien kautta. Lopputavoitteena on kuitenkin nähtävissä lisääntynyt alueellinen kilpailukyky, joka perustuu osaamiseen ja innovaatiotoimintaan. Tulosmittareiden määrittelemiselle Investointiprioriteetti 3:lle on varsin hankalaa useasta syystä. Ensinnäkin viimeisimmän luonnoksen perusteella investointiprioriteettiin liittyvät painopisteet eivät suoraan kohdistu tutkimus- ja innovaationtoimintaan, jolloin yleisesti seuratut T6k- ja innovaatiomittarit kuvaavat pikemminkin toiminnan vaikuttavuutta eivätkä suoria tuloksia. Toiseksi tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittymiseen liittyviä indikaattoreita on olemassa varsin vähän. Koska erilaiset kehitysalustat ja pilotointivälineet eivät ole enää perinteisten t&klaboratorioiden sisällä, vaatii tämä yhtäältä laajempaa aluekehitysfokusta, mutta tekee tulosten mittaamisen samalla vaikeaksi. Kolmanneksi, tavoitteenasetanta ei vielä luonnosvaiheessa anna selkeää kuvaa siitä, minkälaisia tuloksia on tarkoitus tavoitella. Jotta investointiprioriteetille osalle voitaisiin määrittää ehdotuksia tulosindikaattoreiksi, tulee painopistekohtainen interventiologiikka tunnistaa. Seuraavassa kuvassa on arvioitsijoiden luonnostelema yksi tulkinta ohjelmaluonnoksen interventiologiikasta:

61 Kuva 1. Arvioitsijoiden tulkinta uuden ohjelmakauden ohjelmaluonnoksen vaikutuslogiikasta investointiprioriteetti 3:n osalta. 57

62 58 Tarkasteltaessa Suomen ohjelmaluonnoksen painotuksia ja edellä mainittua hahmotelmaa vaikutuslogiikasta, voidaan havaita, että tulosindikaattoreiden olisi hyvä kuvata osaamiskeskittymien kehittymistä, yhteistyössä tapahtuvan innovaatiotoiminnan kehittymistä tai, lopputavoitteena, innovaatiotoiminnan kehittymistä. Näistä tavoitteista varsinkin ensimmäinen eli (älykkään erikoitumisen) osaamiskeskittymät ja huippuosaaminen ovat hyvin haastava mittari aluetasolla, varsinkin kun älykkään erikoistumisen lähestymistapa korostaa, ettei huippuosaamisaloja tule ennalta päättää vaan niiden pitäisi nousta esiin yritysten innovaatiotoiminnan kautta. Myöskään painopisteeseen sidoksissa olevan INKAohjelman painopistealoja ei ole vielä päätetty. Huippuosaamisen ja erityisesti tutkimuksen indikaattoritiedot taas ovat huonosti sidoksissa alueisiin ja rakennerahastotoiminnan kontribuutio tutkimustoimintaan on muutenkin rajallinen. Yleisesti käytössä oleva patentointimittari taas ei kuvaa kun tietyntyyppistä innovaatiotoimintaa. Sen sijaan yhteistyön kehittymiseen ja varsinkin innovaatiotoimintaan on saatavissa yleisesti käytössä olevia mittareita, joskin niiden tarkkuus aluetasolla on rajallinen. Vastaavasti tiedon kerääminen hanketoiminnan kautta kerättävä tulosindikaattoreiden pohjaksi (esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurit, osaamiskeskittymät, yritysten innovaatiotoiminta) on työlästä ja tuottaa enemmän tietoa toiminnasta ja tuotoksista kuin tuloksista. Tältä pohjata ehdotamme, että osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät tulosmittarit painottuisivat nimenomaisesti lopputavoitteeseen eli innovaatiotoiminnan kehittymiseen yrityksissä ja sellaisiin tilastollisiin indikaattoreihin, joista on mahdollista saada tietoa suuraluetasolla. Taulukko 2. Ehdotuksia tulosindikaattoreiksi osaamisen ja innovaatiotoiminnan osalta ID Indikaattori Mittayksikkö Lähtötaso Lähtötason vuosi Tavoite (2022) Lähde Raportointitiheys Innovaatiotoiminnan yleisyys yrityksissä (tuote- tai prosessi-innovaatiot) % 42, Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus/CIS) 2012 Joka toinen vuosi Tuote- ja prosessiinnovaatioihin liittyvä innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus, jolla ulkopuolelta tilattua t&ktoimintaa % 54, Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus/CIS) 2012 Joka toinen vuosi Yritysten innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö: yliopistot ja ammattikorkeakoulut innovaatiotoimintaa harjoittaneista % 29, Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus/CIS) 2012 Joka toinen vuosi Julkisen sekä korkeakoulusektorin T&k-panostus euroa 2116,2 miljoonaa 2013 Tilastokeskus/ Eurostat Vuosittain Sellaisten yritysten määrä, jotka ovat saattaneet markkinoille uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita tuettujen innovointi- tai t&k-hankkeiden tuloksena Innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö yliopistot ja ammattikorkeakoulut, innovaatiotoimintaa harjoittaneista Lukumäärä 3 752, Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus/CIS) 2012 % 29, Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus/CIS) 2012 Joka toinen vuosi Joka toinen vuosi

63 59 Tieteen ja teknologian henkilöstövoimavarat (HRSTO) % aktiivisesta työvoimasta 34, Eurostat Annual data on HRST Vuosittain Näistä erityisesti ensimmäinen kuvaa varsin hyvin osaamis- ja innovaatiotonympäristöjen kehittämisen lopullista tavoitetta eli innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuutta koko alueen yrityksistä. Toisin sanoen kyse on siitä, kuinka innovaatiovetoista alueen yritystoiminta on. Esimerkiksi erilaisiin innovaatioalustoja, demonstraatio- ja pilotointiympäristöjä ja t&kinfrastruktuureja hyödyntävien yritysten määrää voidaan seurata, mutta tämä tieto kertoo pikemminkin toiminnan tuotoksista kuin varsinaisista tuloksista. Varsin suuri osa tulosindikaattoreista perustuu Eurostatin Community Innovation Survey (CIS) tilastointiin ja sitä täydentävään Regional innovation Scoreboard (RIS) monitorointihankkeeseen. Tämä on myös pitkälti se lähtökohta, johon Komission asiantuntijat ovat päätyneet. Näiden aineistojen etuna on se, että ne ovat helposti saatavilla, niitä pystytään tietyin varauksin seuraamaan myös suuraluetasolla (NUTS 2) ja niille on olemassa lähtötilanne. CIS-pohjaisten indikaattoreiden haasteena on EAKR-kontribuution tunnistaminen. Komission henkilöstön ehdotukset yleisiksi tulosindikaattoreiksi (perustuen asiantuntijaryhmän työhön) ovat samansuuntaisia kun yllä ehdotetut vaihtoehdot 30 : 1. Percentage of SMEs introducing product or process innovations (Eurostat-CIS) 2. Percentage of SMEs introducing marketing or organizational innovations (Eurostat-CIS) 3. Growth of employment in knowledge intensive sectors (Eurostat-CIS) 4. Increase in human resources in science and technology (Eurostat) or R&D personnel at the regional level (Eurostat CIS, RIS) 5. Business expenditure on R&D (BERD) as a percentage of GDP (Eurostat) 6. New to firm sales of all enterprises as a % of turnover (Eurostat, RIS) Added RTD/innovation private investment in supported companies (excluding matching EU support) Tulosindikaattoreita täydentämään voisi ohjelmatasolla kerätä tietoa esimerkiksi osaamiskeskittymien toimintaan osallistuvista yrityksistä ja tutkimusyksiköistä ja seurata sekä näiden lukumäärän kehitystä osana keskittymää sekä näiden toimijoiden kehitystä suhteessa osaamiskeskittymien ulkopuolisiin yrityksiin. Tässä voisi tehdä yhteistyötä INKA-ohjelman kanssa. 5.5 Seurantajärjestelmä Tulevan ohjelmakauden aiempaa selkeämpi tulossuuntautuneisuus on lisännyt myös monitorointijärjestelyjen ja indikaattorein merkitystä. Mitä täydellisempi monitorointijärjestelmä on, sitä paremmin ohjelmassa voidaan seurata ohjelman implementointi, välituloksia sekä myöhemmin arvioida saavutettuja tuloksia. Ideaalitapauksessa arviointi- ja monitorointitarpeet on mietitty huolellisesti jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, kuten myös yksittäisissä hankkeissa. Tämä auttaa ennaltaehkäisemään ongelmia, kuten keskenään ristiriidassa olevat tavoitteet tai epäselvät vaikutusmekanismit. Odotettujen tulosten määrittely ja käsitteellistäminen operationaalisiksi ja tätä kautta mitattaviksi auttaa myös tavoitteiden määrittelyssä ja rajauksessa. Käytännössä kokemukset koheesiopolitiikasta on osoittanut, että on vaikea valita indikaattoreita, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä ohjelmien arvioinnille ja seurannalle. Koska ohjelmilla on monitasoisia ja moniulotteisia tavoitteita, syntyy helposti ajatus mitata kaikkea mahdollista ja si- 30 Concepts and Ideas Monitoring and Evaluation in the practice of European Cohesion Policy European Regional Development Fund and Cohesion Fund (2011); Asiantuntija työryhmäryhmä, jota johtivat F Barca and P. McCann (2011) 31 New or significantly improved products to the firm as a percentage of total turnover. Theses products are not new to the market. Sales of new to the firm but not new to the market products are a proxy for the use or implementation of elsewhere already introduced products (or technologies). This indicator is thus a proxy for the degree of diffusion of state-of-the-art technologies.

64 60 tä kautta suunnitella seurantajärjestelmiä, jotka ovat raskaita toteuttaa. Lisäksi puhtaasti asiantuntijatyönä suunniteltu seurantajärjestelmä voi muodostua kalliiksi eikä kykene ja lisätä suhteettomasti hanketoimijoiden hallinnollista taakkaa. Tästä syystä indikaattorin määrittelyssä olisi syytä ottaa mukaan eri toimijoiden ja hallinnollisten viranomaisten edustajia Hankeraportoinnin analyysi ja kehittämisehdotukset Yksi keskeisemmistä hanketoiminnan seurannan ja arvioinnin haasteista on tämän ja monien aikaisempien arviointien perusteella hankkeista koottavan seurantatiedonpuutteellisuus ja epätasainen laatu. Tämä vaikeuttaa sekä hallinnoivan viranomaisen hankeseurantaa, arviointityötä sekä hankkeiden tulosten kommunikointia. Osana arvioinnin seurantajärjestelmän ja indikaattorityön kehittävää arviointia arviointiryhmä kävi läpi nykyistä hankeseurantajärjestelmää. Seuraavassa esitetään joitakin keskeisiä huomioita hankehakemuksiin ja hankeraportointiin liittyen. Nykyisen ohjelmakauden hankehakemuksen kohdassa 7: Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset pyydetään kuvaamaan projektin tavoitteet, arvioidut tulokset ja vaikutukset sekä näiden hyödyntäminen. Hankkeilta pyydetään myös määrällisiä arvioita (nykyisistä) vaikuttavuusmittareista, kuten työpaikat, t&k-työpaikat ja uudet yritykset, sekä arvioita erityiskysymyksistä (tasaarvo, ympäristö jne.). Tämän lisäksi pyydetään asettamaan tavoitteet projektin laadullisille vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön sekä kuvaamaan sitä, miten niitä arvioidaan? Kohdan 7 lisäksi hankkeen tavoitteena olevia tuotoksia ja tavoiteltuja tuloksia kuvataan myös hakemuksen kohdassa 8: Projektin toimenpiteiden ja tuotteiden kuvaus Nykymuotoinen tavoitteisiin ja mittareihin liittyvä osio hankehakemuksessa on arvioitsijoiden mielestä lähtökohdiltaan oikea. Sen käyttämisessä on kuitenkin nykymuodossaan arvioinnin perusteella kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinäkin hakemuksissa ei ole riittävän selkeästi kuvattu hankkeen tavoitteisiin liittyviä seurantamittareita, ts. miten tavoitteiden etenemistä tullaan mittamaan. Tämä korostuu erityisesti hankkeen tulosten (hakemuksen kohta 7.1) sekä laadullisten vaikutusten seurannan ja mittaamisen osalta. Toiseksi, näitä hankkeen tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia ei johdonmukaisesti seurata hankkeen seurantalomakkeessa, väliraporteissa ja loppuraportissa. Esimerkiksi projektin loppuraportissa pyydetään esittämään yhteenveto projektin tuloksista (kohta 8) ja vaikutuksista erityiskysymyksiin (tasa-arvo ja ympäristö), minkä lisäksi kootaan indikaattoritieto yleisistä vaikuttavuusmittareista. Sen sijaan loppuraportissa ei (arvioitsijoiden saaman materiaalin perusteella) johdonmukaisesti peilata saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja sidosryhmätyytyväisyyttä asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraportissa ei tästä johtuen välttämättä edes anneta tietoa kaikista tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvistä tuloksista. Lisäksi hankkeen seurannan kannalta olisi tärkeää myös selkeästi seurata ja kirjata hankkeen eri vaiheiden edistyminen ja se missä määrin näissä on onnistuttu tai näitä on jouduttu hankkeen aikana muuttamaan. Nykyisen kauden hankehakemuksessa on myös erikseen määritelty kohta 10: Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään?. Tämä kohta on arvioitsijoiden mielestä hyvä säilyttää, mutta siihen vaadittava selostus tulisi olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Hakemuksessa tulisi selkeästi kuvata a) käytössä olevan ohjelmatason tuotosmittarin tai -mittareiden seuranta ja tiedonkeruu b) hankkeen tavoitteisiin kohdistuvien tuotosvaikuttavuusindikaattoreiden tiedonkeruu sekä c) osallistujilta ja kohderyhmiltä kerättävän palauteaineiston keruu. Erityisesti hanketasolla vastuu hankkeiden tuotosindikaattoreista lepää pitkälti hankkeiden suunnittelijoiden harteilla. Jo hankehakemusvaiheessa pitäisi pystyä (aiempaa selkeämmin) kuvaamaan hankkeen vaikutuslogiikka, se millaisia panoksia hankkeeseen laitetaan sekä millaisia tuotoksia hankkeesta on tarkoitus saada. Hankeseurannan ja -valvonnan tehostaminen taas edellyttää, että panosten (lähinnä rahoitus) seurannan lisäksi yksityiskohtaisempaa toiminnan ja tuotosten seuranta (näihin liittyvien laadullisten ja määrällisten mittareiden avulla) hankeraportoinnin ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Lisäksi tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa palautetiedon keräämistä ja raportointia hankkeen

65 61 osallistujilta, sidosryhmiltä ja ohjausryhmältä. Tiedonkeruu voisi olla vapaaehtoista eri hankevaiheisiin ja toimenpiteisiin liittyen. Sen sijaan hankkeen loppuraportissa tulisi edellyttää sekä laadullista että kvantitatiivista (valitulla tyytyväisyysasteikolla) palautetietoa. Hyvän tiedonkeruu- ja monitorointijärjestelmän keruu edellyttää ainakin seuraavaa: Hanketaso Ohjelmataso Indikaattorit Kussakin hankehakemuksessa tulisi mahdollisimman selkeästi kuvata hankkeen vaikutuslogiikka. Tiedonkeruun suunnittelu Hankevalinnassa tulisi myös edellyttää, että hankehakemuksessa on kuvattu yleisten tulosmittareiden lisäksi hankekohtaiset panos-, tuotos-, ja tulosmittarit Kussakin hankkeessa tulisi hakemusvaiheessa nykyistä tarkemmin suunnitella ja kuvata hankkeessa tapahtuva tiedonkeruu. Tämän tulisi kattaa hankkeen osallistujiin liittyvä perustieto (mm. y-tunnukset yrityksistä), tuotokseen liittyvä seurantatieto sekä hankkeen tuloksellisuuteen liittyvä mahdollinen objektiivinen tieto (muutokset hankkeiden osallistujissa) sekä subjektiivinen tieto (osallistujien arviot hankkeen relevanssista ja onnistumisesta). Oleellista on, että kaikki indikaattorit on kuvattu selkeästi (määritelmän, arviointiyksikön, tavoiteltava arvo, tiedonkeruumenetelmät sekä tietolähteet) Hankevalinnassa tulisi edellyttää se, että hankkeissa on kuvattu riittävän selvästi hankkeen vaikutuslogiikka sekä hankkeen kannalta relevantti ohjelma- /painopistetason tulosmittari. Ohjelmatasolla tulisi ohjeistuksessa sekä hankkeiden raportoinnin osalta pitää huolta, että hankkeissa kerätään perustiedot (esim. osallistujat, heidän taustatietonsa ja mahdollinen palaute). Lisäksi hakemuksessa tulisi kuvat ohjelman (toimintalinjan) hankkeeseen kohdistuvan tulosindikaattorin seurantamenetelmä (ei siis vain tavoitearvo vaan myös se, mihin raportoitavat luvut perustuvat) Tiedonkeruu Raportointi Hankekohtainen tiedonkeruu koostuu hankkeiden tuotosindikaattoreiden keruusta osana seurantajärjestelmää (esim. osallistujat ja näiden yhteystiedot, hankitut laitteet ja infrastruktuuri, tuotetun palvelun käyttö) sekä hankepalautteesta (toimijoiden tyytyväisyys ja näkemys relevanssista) Lisäksi hankeraportoinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan kerätä Komission ehdottamien yhteisten indikaattoreiden vaatimaa tietoa (ks. Taulukko 1). Hankeraporteissa olisi hyvä olla erikseen kohta, missä hankkeet voisivat ilmoittaa omat tuotosin- Ohjelmatasolla tiedonkeruu koostuu hanketietojen aggrekoinnista EURA-järjestelmän kautta raportoitavista tulosmittareista (vaatii mittareiden raportoinnin osana hankeraportointia). Osaamiskeskittymien laajuuden ja lisäarvon osalta voidaan kerätä tietoa näihin kytköksissä olevista toimijoista. Tällaisen reksiterin ylläpidossa voidaan tehdä yhteistyötä INKA-ohjelman kanssa Ohjelmakohtaisessa raportoinnissa voisi olla yhteenveto tietyntyyppisistä tulosmittareista ja

66 62 dikaattorinsa, niiden tavoitearvot ja toteutuman. Hankeraporttien indikaattorien. Raportteihin voisi erikseen mahdollistaa liitteen, missä hankkeet voivat raportoida esimerkiksi hankekohtaiset lisätiedot kuten esimerkiksi osallistuneiden yritysten tiedot ja mahdollinen tyytyväisyyskyselyn tulokset tai infrastruktuurihankkeissa esimerkiksi hankittu tutkimusinfrastruktuuri ja sen käyttö yms. laadullinen kuvaus rakennerahasto-hankkeiden arvioidusta kontribuutiosta. Raportointijärjestelmään voidaan lisätä tuotosmittareita, jotka eivät koske kaikkia hankkeita, mutta jotka voidaan koota yhteen soveltuvien hankkeiden osalta. Hankesuunnitelman osalta voisi olla myös mielekästä nykyistä selkeämmin seurata esitettyjen toimenpiteiden. Tämä mahdollistaisi toiminnan johdonmukaisen seurannan erityisesti sellaisissa hankkeissa, joissa lopputulosta kuvaa parhaiten tietyn toimenpiteen toteuttaminen tai valmiiksi saattaminen (tyypillistä esimerkiksi t&k-infrastruktuurihankkeissa tai selvitystyyppisissä hankkeissa). Hankkeiden toteutumista muun muassa alla olevan taulukon kuvaamalla tavalla: Toimenpide Toteutus Syy mahdolliselle muutokselle TP1 Suunnitellun mukaan Eri muodossa (muuttunut laajuus, muoto, aikataulu jne.) Ei ole vielä toteutettu Ei tulla toteuttamaan TP2 TP Interventiologiikka ja looginen viitekehys Euroopan komission, monien kansainvälisten rahoittajaorganisaatioiden eri ohjelmille annetut ohjeistukset sekä suuri osa kansallisista hyvistä käytännöistä painottaa ohjelman ja sen eri painopisteiden interventiologiikan (intervention logic) selkeää määrittelyä. Tähän liittyen hyvänä käytäntönä on nähty loogisen viitekehyksen (logical framework, logframe) hyödyntämistä määrittämään yhteydet ohjelman päämäärän, päämäärään tähtäävien toiminnallisten tavoitteiden, edellytettävien tulosten ja sekä tarvittavien toimenpiteiden välillä. Samassa prosessissa määritetään myös toiminnan seurantaan liittyvät mittarit ja tietolähteet. Suomessa loogista viitekehystä on käytetty kohtuullisen paljon erityisesti hankesuunnittelussa ja arvioinnissa, mutta ohjelmatasolla sen hyödyntäminen on ollut vähäisempää. Arvioinnin seurantaan ja indikaattoreihin liittyvän analyysin pohjalta ehdotamme, että hankehakemus- ja hankeraportointiprosessi rakennettaisiin nykyistä selkeämmin loogisen viitekehyksen pohjalta. Tämä mahdollistaa johdonmukaisemman suunnittelun, projektijohtamisen sekä projektiseurannan. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että koko hankesuunnittelu ja seuranta rakennettaisiin johdonmukaisesti hakemuksesta seurantaraportteihin ja loppuraporttiin saman viitekehyksen kautta. Tätä kautta koko vaikutusketjua toiminnasta laajempiin ohjelmatason tavoitteiden kehitykseen voitaisiin seurata koko hankeprosessin ajan. Loogisen viitekehyksen perusmalli on kuvattu alla olevassa taulukossa:

67 63 Toimintalogiikka Indikaattorit Olettamukset Tavoite laajemman tason kehitys tai muutos, johon hankkeella on tarkoitus myötävaikuttaa Toimenpideohjelman kokonaistavoitteen kehitykseen liittyvät tulos- ja vaikutusmittarit Muut edellytykset ja tapahtumat, joita tavoitteiden toteutuminen vaatii Tarkoitus mitä tuloksia ja/tai vaikutuksia hankkeella on tarkoitus saada aikaan Tuotokset mitä tuotoksia hankkeen on tavoitteiden saavuttamiseksi saatava aikaiseksi Toiminta - Mitä toimenpiteitä hankkeen aikana täytyy toteuttaa saavutettujen tavoitteiden aikaansaamiseksi? Hankkeen tuloksiin liittyvät mittarit (tavoitteissa onnistuminen, osallistujatyytyväisyys, muut suorat ja epäsuorat vaikutukset) Hankkeen tuotoksiin liittyvät mittarit (hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet ja niihin liittyvät suorat tuotokset) Panosmittarit mitä resursseja hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii Hankkeen ulkopuoliset tekijät (päätökset, toimenpiteet), joiden täytyy myös toteutua hankkeen tulosten saavuttamiseksi Projektin hallinnan ulkopuolella olevat tärkeät toimenpiteet tai reunaehdot, joita hankkeen tuotosten aikaansaaminen edellyttää Projektin hallinnan ulkopuolella olevat tärkeät toimenpiteet tai reunaehdot, joita hankkeen toteuttaminen edellyttää Loogisen viitekehyksen pohjana toimivaa interventiologiikkaa voidaan vaihtoehtoisesti määrittää myös ongelma- ja tavoitepuiden avulla. Ensimainituissa pyritään määrittämään ongelma tai kehittämistarve sekä niiden syyt ja seuraukset. Jälkimmäisessä edetään vastaavasti kehittämisen päämääristä kohti niiden saavuttamiseksi vaadittuja toimenpiteitä. Vaikutuslogiikkaa voidaan määrittää myös hieman toisesta näkökulmasta myös hakemalla ketjua tavoitteeseen liittyvistä toivotuista vaikutuksista kohti tarvittavia toimenpiteitä ja niiden edellyttämiä resursseja. 5.6 Lähteet Barca, F. & McCann, P. (2011) Outcome Indicators and Targets Towards a Performance Oriented EU Cohesion Policy Euroopan komissio (2010) Viides koheesioraportti. Euroopan komissio (2011). Concepts and Ideas. Monitoring and Evaluation in the practice of European Cohesion Policy European Regional Development Fund and Cohesion Fund. A draft paper for discussion between DG Regional Policy and the Member States evaluation network in April Euroopan komissio (2011) The Programming Period Monitoring and Evaluation of European Cohesion Policy - European Regional Development Fund and Cohesion Fund Concepts and Recommendations. Guidance document. Directorate-General Regional Policy. Policy Development. Evaluation. November Euroopan komissio (2012) Vihreä kirja. Rakennemuutos ja muutosten ennakointi: mitä viimeaikaisista kokemuksista on opittu? KOM(2012) 7 lopullinen. European Commission (2007). Strategic Evaluation on Innovation and the Knowledge based Economy in relation to the Structural and Cohesion Funds, for the programming period European Commission (2010) Cohesion policy and regional research and innovation potential. An analysis of the effects of Structural Funds support for Research, Technological Development and Innovation

68 64 European Commission (2011) Ehdotus. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta. COM(2011) 615 final/2. European Commission (2011). Innovation Union Scoreboard. European Commission (2011) Outcome indicators for the Thematic priorities addressing the Europe Objective Improving the conditions for innovation, research and development. Examples. High level group reflecting on future cohesion policy meeting no. 8-15th February Outcome indicators complementary note European Commission (2011) Outcome Indicators and Targets - Towards a New System of Monitoring and Evaluation in EU Cohesion Policy. Note. June Revised version European Commission (2012) Evaluation of Innovation Activities. Guidance on methods and practices. European Commission, Directorate-General for Regional Policy European Commission (2012). Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisations (RIS 3). May European Commission (2012). Regional Innovation Scoreboard DG Enterprise and Industry. European Commission (2012) Results Indicators 2014+, DG REGIO C.4 D(2012) European Commission (2012) The Programming Period Huidance Document on Monitoring and Evaluation European Regional Development Fund and Cohesion Fund. December Directorate-General Regional and Urban Policy Viljamaa, K., Valkonen, J. ja Terävä, E. (2012) Alueiden osaamisprofiilit nykytilan kartoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 13/2012.

69 LIITE 1 MAAKUNTAKOHTAISET KUVAUKSET PÄÄTTYNEISTÄ HANKKEISTA 1

70 2 Johdanto Maakuntakohtaiset analyysit ovat rakennettu siten, että ensimmäisenä esitellään maakunnan osaamis- ja innovaatioprofiileihin liittyviä tietoja. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä kuvaava tieto koostuu pääosin tilastollisesta aineistosta, jonka tietolähteinä ovat toimineet Tilastokeskus, Tekes sekä opetus- ja Kulttuuriministeriö. Lisäksi maakuntakuvauksien taustatietoja koostettaessa on käyty läpi kunkin maakunnan vuosien maakuntaohjelmasta tehty tiivistelmä 32 sekä EURA2007- järjestelmästä kootut toimintalinjaa 2 koskevat perustiedot maakuntien hankerahoituksesta. Suunnitellun hankerahoituksen kohdentumista koskevassa analyysissa on hyödynnetty luokitusta, joka perustuu Technopolis Groupin Euroopan komission Tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolle tehdyssä selvityksessä kehittämään luokitukseen. 33 Luokitus perustuu Euroopan Komission menoluokkaluokitukseen 34, joka on käytössä myös EAKRhankkeiden hallinnointia varten kehitetyssä EURA2007-järjestelmässä. Tähän luokitukseen on erikseen lisätty omana luokkanaan Toimintalinjan 2 yritystukihankkeet, joiden perustiedot on saatu TUKI2000-järjestelmästä. Luokitus on esitelty yksityiskohtaisemmin raportin liitteessä 3. Maakuntakohtaisia profiileja on syvennetty päättyneiden hankkeiden loppuraporttien tiivistelmillä. Mukana tarkastelussa ovat olleet hankkeet, jotka ovat päättyneet ja joista on ollut saatavilla loppuraportit marraskuuhun 2011 mennessä sekä aikavälillä raportoidut hankkeet. Uudenmaan maakunnan osalta ei ole rahoitettu yhtään toimintalinja kahden hanketta marraskuuhun 2011 mennessä, joten Uudenmaan maakunta puuttuu maakuntakohtaisista vertailuista. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa korostetaan osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä otsikolla osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Yhtenä kehittämiskohteena ja toimenpiteenä listataan innovaatioiden kehittämisedellytysten parantaminen. Myös ammatillisten koulutuksen vetovoimaisuuden parantaminen on ollut maakunnan tavoitteena. Suoraan yritystoimintaa on haluttu edistää mm. maakunnan yrityspalveluverkoston toiminnan kehittämisellä sekä edistämällä elinkeinorakennetta monipuolistavaa innovaatiotoimintaa. Maakunnan alueella toimii kaksi korkeakoulua: Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Saimaan ammattikorkeakoulu. Sektoritutkimuslaitoksia sijaitsee alueella kolme: Evira, VTT ja Työterveyslaitos. Kun tarkastellaan osaamisprofiilia Etelä-Karjalan maakunnan osalta, huomataan, että maakunnan osaamisprofiili on hieman muuta maata alhaisemmalla tasolla. T&K-henkilöstön osuus työllisistä, T&K-menot BKT:sta, yritysten T&K-menot sekä kotimaiset patenttihakemukset/ 1000 asukasta ovat alhaisemmalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Sen sijaan huomionarvoista on se, että maakunnassa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on huomattavasti muuta maata korkeampi. 32 Maakuntaohjelmat Tiivistelmät. Sisäasiainministeriö European Commission, Cohesion policy and regional research and innovation potential. An analysis of the effects of Structural Funds support for Research, Technological Development and Innovation Directorate-General for Research and Innovation, prepared by Lorena Rivera León, Michal Miedzinski and Alasdair Reid of Technopolis Group. 34 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1083/ liite IV

71 3 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Etelä-Karjala Koko maa Etelä-Karjalan osaamisprofiili Seuraavassa kuviossa on kuvattu Etelä-Karjalan kärkitoimialojen kasvu suhteessa koko maan kasvuun vuosina Nopeinta kasvu on ollut vuosina tietoliikenteessä, kemianteollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa. Näiden osalta kasvu on ollut merkittävästi suurempaa kuin muun maan kasvu samoissa toimialoissa. Erityisesti tietoliikenne sekä elintarviketeollisuus ja niihin liittyvä kasvu ovat vahvoja toimialoja maakunnassa. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Tietoliikenne Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Maa- ja vesirakentaminen Elektroniikkateollisuus Toimialat yhteensä koko maa Etelä-Karjala Etelä-Karjalan kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen jakautuminen (TL 2) Etelä-Karjalan maakunnassa toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa on suunniteltua kokonaisrahoitusta noin 11 miljoonaa euroa. Valtaosa rahoituksesta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erilaisia hankkeita on Etelä-Karjalassa käynnistynyt yhteensä 32, joista seitsemän on yritystukihankkeita.

72 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Energia Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Päättyneitä ja raportoituja hankkeita maakunnassa on yhteensä 11. Hankkeiden kokonaisrahoitus on ollut yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Hankkeet jakautuvat varsin tasaisesti sekä investointi-, kehittämis- että investointi- ja kehittämishankkeisiin. Etelä-Karjalan yhdessätoista hankkeessa on ollut mukana yhteensä 492 yritystä, mikä on merkittävä määrä. Uusia työpaikkoja hankkeilla on luotu indikaattoritietojen mukaan yhteensä 25. Hankkeista neljä on ollut ympäristöpositiivisia. Kaikki hankkeet ovat olleet vaikutuksiltaan sukupuolineutraaleja. Indikaattoritiedot on listattu oheisessa taulukossa. Etelä-Karjalan hankkeiden indikaattorilukuja selittää pitkälti "Go International" -projekti, jossa on luotu eteläkarjalaisten yritysten kansainvälistymiseen tähtäävää toimintamallia ja kokeiltu sitä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankkeessa on järjestetty lukuisia tilaisuuksia ja useat yritykset ovat osallistuneet toimintaan. Hanke vastasi esimerkiksi yli 90 % yritysten osallistumisista Etelä-Karjalan hankkeissa. Hankkeen luonteesta johtuen sillä on ollut runsaasti kontakteja yrityksiin. Myös "Kaakosta voimaa - Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois- Suomessa" -projekti nousee esiin indikaattoritietojen valossa. Se on listannut 10 uutta työpaikkaa. Noin puolessa hankkeista on hankittu jokin uusi laite tai kehitettiin olemassa olevia laitteita tukemaan oppimis- ja tutkimusympäristöjä. Näiden hankkeiden voidaan nähdä vaikuttavan osaamisen kehittämiseen pitkäjänteisesti, vaikka ne eivät nousisikaan esiin indikaattorijärjestelmän näkökulmasta. Tärkeä toteuttaja tai yhteistyökumppani hankkeissa on usein ollut Lappeenrannan teknillinen yliopisto tai Saimaan ammattikorkeakoulu. Yhteistyötä näiden toimijoiden välillä on myös tiivistetty hanketyön kautta. Puolessa hankkeista luotiin uusia verkostoja sekä vahvistettiin kansainvälistymistä. Hanketoteuttajat arvioivat hankkeiden onnistuneen pääsääntöisesti niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Etelä-Karjalan maakunnan osalta yhteistyössä korostuu yhteistyön lisääminen Venäjän kanssa, mikä on luonnollista huomioiden maakunnan sijainnin. Hankkeiden indikaattoritiedot (Etelä-Karjala) Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Yhteensä

73 5 Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on vuosille määritelty painopisteiksi uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen sekä osaamisen ja osaamiskeskittymien kehittämisen. Etelä-Karjalassa toteutettujen hankkeiden voidaan katsoa kohdistuneen näihin tavoitekokonaisuuksiin. Maakuntaohjelmassa määritelty Venäjän rajanaapuruuden hyödyntäminen näkyy myös hankkeiden teemoissa. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan vuosien maakuntaohjelman mukaan maakunnassa halutaan olla vahvistamassa osaamis- ja innovaatiojärjestelmää. Maakunnassa halutaan kehittää kansainvälistä korkeakouluyhteistyötä sekä kansainvälisesti vetovoimaista innovaatiojärjestelmää. Myös yritysten teknologia- ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen nähdään tärkeänä asiana. Maakunnan kärkihankkeiksi on nimetty mm. Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan vahvistaminen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminnan vahvistaminen ja turvaaminen. Alueelle haluttaisiin olla luomassa yliopistollisia maisteri- ja DI -koulutusohjelmia. Kuten edellä mainituista kärkihankkeista voi lukea, Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella toimii kaksi korkeakoulua: Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Maakunnassa toimii kaksi sektoritutkimuslaitoksen yksikköä, Evira ja MTT. Maakunnan osaamisprofiili näyttää hyvin erilaiselta verrattuna koko maan osaamisprofiiliin. Julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta asukasta kohden, kotimaiset patenttihakemukset asukasta kohden, Tekesin TKI-rahoitus, T&K-henkilöstön osuus työllisistä sekä T&K-menot ovat huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin muun maan keskiarvo, siitäkin huolimatta, että maakunnassa on sekä korkeakouluja että sektoritutkimuslaitosten yksiköitä. Ainoastaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus sekä tutkijakoulutettujen määrä yli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä tekevät jonkinlaisen piikin maakunnan omassa profiilissa, jääden kuitenkin melko kauas koko maakunnan profiilista. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Etelä-Pohjanmaa Koko maa Etelä-Pohjanmaan osaamisprofiili Maakunnan nopeasti kasvaneita aloja ovat vuosina olleet elektroniikka- sekä metallinjalostus- ja metalliteollisuustoimialat. Kuljetuksen ja varastoinnin osalta muussa maassa kehitys on ollut negatiivista, kun taas Etelä-Pohjanmaan toimiala on ollut vahvassa kasvussa.

74 6 Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Kaivannaistoiminta Elektroniikkateollisuus Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus Metsätalous Kuljetus ja varastointi Toimialat yhteensä koko maa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 liittyen suunniteltua kokonaisrahoitusta reilu 24 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alueella on käynnistynyt 89 hanketta, joista 22 on yritystukihankkeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Energia Hankkeiden kokonaisrahoitus Tietoyhteiskunta Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Etelä-Pohjanmaan maakunnassa päättyneitä hankkeita oli yhteensä 22 ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi oli noin 5,1 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ei ole rahoitettu lainkaan pelkkiä investointihankkeita vaan kehittämis- sekä investointi- ja kehittämishankkeita. Kehittämishankkeiden osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi, niitä on rahoitettu yhteensä 19. Etelä-Pohjanmaan 22 hankkeessa on ollut mukana yhteensä 426 yritystä. Uusia työpaikkoja hankkeilla on onnistuttu luomaan yhteensä 61, mikä on keskimäärin noin kolme uutta työpaikkaa

75 7 hanketta kohti. Hankkeista 21 oli ympäristöneutraaleja ja 22 puolestaan sukupuolineutraaleja hankkeita. Suurin osa Etelä-Pohjanmaalla rahoitetuista hankkeista painottui yhteistyön kehittämiseen eri organisaatioiden kesken, vain kolme hanketta sisälsi laitehankinnan. Rahoitetuilla hankkeilla ei ollut mitään erityistä temaattista painotusta. Sitä, miten pysyviä vaikutuksia tai yhteistyömalleja hankkeilla on pystytty toteuttamaan, on hankala arvioida hankkeiden loppuraporttien perusteella. Hankkeiden indikaattoritiedot (Etelä-Pohjanmaa) Kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti 1 1 Sekä invest. että kehitt. Yhteensä Etelä-Pohjanmaan vuosia käsittelevässä maakuntaohjelmassa korostetaan avainklustereita, kuten elintarvike-, metalli- ja puuteollisuutta. Maakuntaohjelmassa tehtyjä linjauksia tukee elintarviketeollisuuden osalta Kansainvälistyvä Ruokaprovinssi projekti, jolla pyrittiin vahvistamaan Seinäjoen seudun kv valmiuksia elintarvike, hyvinvointi ja liikuntasektoreilla. Konkreettisella tasolla tämä merkitsi eteläpohjalaisten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien kehittämistä, kansainvälisten projektien suunnittelua ja käynnistämistä, yhteistyöverkostojen rakentamista sekä Etelä Pohjanmaan vetovoimaisuuden lisäämistä. Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaohjelmassa huomioidaan osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Maakunnassa halutaan panostaa väestön osaamistason kohottamiseen sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. ammattikorkeakoulujen kilpailukyvyn vahvistamista sekä yliopistokoulutuksen perustan monipuolistamista ja turvaamista. Kokoamalla alueella toimivien yksiköiden voimavaroja halutaan olla lisäämässä T&K-toimintaa. Maakuntaohjelmassa nostetaan yritystoiminnan kehittämisen yhteydessä esille myös yritysten tarpeista lähtevän tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen. Etelä-Savossa toimii kolme korkeakoulua: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin yliopistokeskus. Sektoritutkimuslaitosten yksiköitä sijaitsee alueella kolme kappaletta: MTT, Metla ja RKTL. Kun tarkastellaan maakunnan osaamisprofiilia, huomataan, että Etelä-Savon maakunnan profiili poikkeaa koko maan profiilista. T&K-menot, T&K-henkilöstön osuus työllisistä, yritysten T&Kmenot BKT:sta sekä julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta asukasta kohden eroavat huomattavasti maan keskiarvosta. Sen sijaan ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on samalla tai hieman korkeammalla tasolla kuin muualla maassa, ja myös tutkijakoulutettujen määrä on lähellä muun maan keskiarvoa.

76 8 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&Kmenot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Etelä-Savo Yritysten T&K-menot / BKT Koko maa Etelä-Savon osaamisprofiili Etelä-Savossa arvonlisäyksen kasvu on vuosina ollut nopeinta kaivannaistoiminnassa sekä elektroniikkateollisuudessa. Elektroniikkateollisuudessa kasvu on ollut huomattavan suurta, kun verrataan muuhun maahan. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden osalta kasvu on ollut myös huomattavaa, sillä muussa maassa suunta on ollut tältä osin negatiivinen. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Kaivannaistoiminta Elektroniikkateollisuus Maatalous; riista- ja kalatalous Tevanake-teollisuus Kemianteollisuus Toimialat yhteensä koko maa Etelä-Savo Etelä-Savon kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savon maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 liittyen suunniteltua kokonaisrahoitusta vajaa 83 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toisena vahvana menoluokkana on yritysten innovaatiotoiminta. Rahoitettavia hankkeita on yhteensä 144, joista 72 on yritystukihankkeita.

77 9 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta Matkailu Inhimillinen pääoma Energia Sosiaalinen infrastruktuuri Ympäristö Kulttuuri Hankkeiden kokonaisrahoitus Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Etelä-Savon maakunnassa päättyneitä ja raportoituja hankkeita on yhteensä 25 ja näiden hankkeiden kokonaisarahoitusvolyymi on ollut yhteensä noin 12,7 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeita oli yhteensä 19, investointihankkeita viisi ja investointi- sekä kehittämishankkeita yksi. Etelä-Savon maakunnan hankkeissa on ollut mukana yhteensä 628 yritystä. Myös syntyneiden uusien työpaikkojen määrä on huomattava (197 kpl). Yksi hanke on onnistunut luomaan keskimäärin kahdeksan uutta työpaikkaa eli hankkeilla voidaan katsoa olevan merkittävä työllistävä vaikutus. Viisi hanketta oli ympäristöpositiivisia, 20 ympäristöneutraaleja ja kaikki sukupuolineutraaleja. Hankkeiden sisällön analyysissa ei nouse esille jotakin tiettyä teemaa, joka olisi omaleimainen Etelä-Savon maakunnalle. Hankkeissa on edistetty ja kehitetty yritysten välistä yhteistyötä sekä vahvistettu alueen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä. Viidessä hankkeessa on pyritty luomaan myös jotakin uutta, kuten tutkimus-, tuotekehitys- ja oppimisympäristöjä. Näiden uusien ympäristöjen osalta vaikutusten voidaan katsoa olevan pidempiaikaisia, kun taas yhteistyöhankkeiden vaikutuksia on vaikea arvioida loppuraporttien perusteella. Hankkeiden indikaattoritiedot (Etelä-Savo) Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä 9 9 Ympäristöpositiivinen projekti Yhteensä Etelä-Savon maakuntaohjelmassa painotettiin seudullisen yhteistyön vahvistamista, mikä on ollut toimintatapana myös nyt raportoiduissa hankkeissa. Sen sijaan esimerkiksi maakuntaohjelmassa mainittu fyysisten ja toiminnallisten yhteyksien kehittäminen Venäjälle ei näy nyt läpikäydyissä hankkeissa. Häme Kanta-Hämeen maakuntaohjelmassa mainitaan alueellisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja luominen. Koulutusorganisaatioiden ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan näh-

78 10 dään muodostavan alueellisen osaamisen perustan ja siksi toimintaan panostaminen on tärkeää. Konkreettisina tavoitteina mainitaan mm. korkea-asteen koulutustarjonnan lisääminen, tutkimusja kehittämistoiminnan voimavarojen lisääminen sekä koulutuksen kansainvälistäminen. Koulutustarjonnan ja alueen T&K-toiminnan toivotaan täydentävän toisiaan. Hämeen alueella toimii ainoastaan yksi korkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, mutta maakunnassa sijaitsee sen väestömäärään suhteutettuna varsin paljon eri sektoritutkimuslaitosten yksiköitä: Geologinen tutkimuskeskus, Ilmatieteenlaitos, MTT, Metla ja RKTL. Hämeen osaamisprofiili eroaa koko maan profiilista erityisesti Tekesin TKR-rahoituksen, T&Khenkilöstön osuuden työllisistä, T&K-menojen ja yritysten T&K-menojen osalta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on huomattavasti suurempi kuin muun maan keskiarvo. Kotimaisten patenttihakemusten määrä on samalla tasoilla kuin muualla maassa, samoin julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-menot. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Häme Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Koko maa Hämeen osaamisprofiili Hämeen maakunnan alueella prosentuaalista arvonlisäyksen kasvua on vuosina tapahtunut erityisesti maa- ja vesirakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Näillä toimialoilla kasvu on ollut negatiivista muualla maassa. Sen sijaan kaivannaistoiminnan osalta muun maan kasvu on ollut nopeampaa kuin Hämeessä. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Maa- ja vesirakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaivannaistoiminta Muu kiinteistötoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Toimialat yhteensä koko maa Häme Hämeen kasvualat vuosina

79 11 EAKR-rahoituksen kohdentuminen Hämeen maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 liittyen suunniteltua kokonaisrahoitusta yhteensä vajaa 7 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yritysten innovaatiotoimintaan. Hämeessä on käynnistetty yhteensä 20 hanketta, joista 3 on yritystukihankkeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Kumppanuudet Energia Hankkeiden kokonaisrahoitus Sopeutumiskyky Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Hämeen maakunnassa päättyneitä hankkeita on yhteensä seitsemän ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 3,1 miljoonaa euroa. Alueella on toteutettu yksi iso hanke, joka nostaa rahoitettujen hankkeiden kokonaisvolyymin melko suureksi. Maakunnassa ei ole rahoitettu yhtään pelkkää investointihanketta, vaan hankkeet jakautuvat kehittämishankkeisiin (kuusi kpl) ja investointi- sekä kehittämishankkeisiin (yksi kpl). Rahoitetuissa seitsemässä hankkeessa on ollut yhteensä mukana 558 yritystä, mikä on huomattava määrä. Hankkeet ovat luoneet yhteensä 35 uutta työpaikkaa. Merkille pantavaa on myös, että reilu puolet hankkeista on ollut vaikutuksiltaan ympäristöpositiivisia hankkeita. Hankkeiden loppuraporttien analyysissa kävi ilmi, että kolmessa hankkeessa otettiin käyttöön jokin uusi laite tai työkalu, myös alueen yritysten yhteistyötä on lisätty ja kehitetty hankerahoituksen avulla. Myös alueen yritystoimintaa on tuettu kehittämällä yritysten toimitusketjujen hallinnan osaamista. Uuden laitehankinnan tarkoituksena on ollut parantaa ko. alan koulutusmahdollisuuksia. Hankkeiden indikaattoritiedot (Häme) Kehitt. Sekä invest. että Yhteensä kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä 9 9 Ympäristöpositiivinen projekti Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1 Hämeen vuosia käsittelevässä maakuntaohjelmassa maakunnan kehittämisen päätavoitteeksi mainitaan kestävän kilpailukyvyn kehittäminen. Periaatteena on, että palvelut ja ta-

80 12 varat tuotetaan ja tarjotaan nykyistä vähemmin ympäristöä kuormittavalla tavalla. Hyvinvointia luodaan tehokkuudella ja osaamisella. Nyt raportoitujen hankkeiden osalta maakuntaohjelman periaate toteutuu neljän, ympäristöpositiivisiksi luokitellun, hankkeen osalta. Kainuu Kainuun maakuntaohjelmassa mainitaan kehittämiskohteiksi osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Yksilöidympiä tavoitteita ovat koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen, tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Kainuussa toimii kaksi korkeakoulua: Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Kajaanin yliopistokeskus. Maakunnassa toimii useita sektoritutkimuslaitosten yksiköitä: MTT, RKTL, Suomen ympäristökeskus sekä VTT. Kainuun osaamisprofiilissa korostuu ulkomaisten opiskelijoiden määrä, joka nousee yli muun maan keskiarvon. Muutoin osaamisprofiilin muut kohdat, T&K-henkilöstön osuus työllisistä, T&Kmenot BKT:sta, yritysten T&K-menot BKT:sta sekä julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta asukasta kohden jäävät melko alhaisiksi, kun niitä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&Kmenot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Kainuun osaamisprofiili Kainuu Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Koko maa Kainuun arvonlisäys on prosentuaalisesti kasvanut vuosina eniten kaivostoiminnassa, jossa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin muualla Suomessa. Merkittävän kasvun selittääkin Talvivaaran kaivostoiminta. Kaivostoiminnan lisäksi kasvaneita kärkitoimialoja ovat metallinjalostus- ja metalliteollisuus sekä elektroniikkateollisuus.

81 13 Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Kaivannaistoiminta Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus Elektroniikkateollisuus Metsätalous Maa- ja vesirakentaminen Toimialat yhteensä koko maa Kainuu Kainuun kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Kainuun maakunnan alueella toimintalinjaan 2 liittyen on suunniteltua kokonaisrahoitusta yhteensä noin 39 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Rahoitettuja hankkeita on maakunnassa 96, joista yritystukihankkeita on 46. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Matkailu Tietoyhteiskunta Kaupunki- ja maaseutualueet Inhimillinen pääoma Hankkeiden kokonaisrahoitus Kulttuuri Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Kainuun maakunnassa päättyneitä hankkeita on yhteensä 33 ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 17,3 miljoonaa euroa. Alueella on toteutettu investointi-, kehittämisja investointi- sekä kehittämishankkeita, selkeä pääpaino on kuitenkin ollut kehittämishankkeissa. Maakunnan rahoitetuissa hankkeissa on ollut mukana yhteensä 437 yritystä ja tämä luku ei ole merkittävän suuri, sillä maakunnassa on rahoitettu 33 hanketta. On kuitenkin huomioitava, että näistä hankkeista kahdeksan on ollut investointihankkeita, jotka eivät yleensä painotu verkottumiseen ja muiden yritysten mukaan tuloon. Uusia työpaikkoja hankkeet ovat luoneet 53, mikä on vajaa kaksi uutta työpaikkaa per hanke. Kaikki hankkeet ovat olleet sukupuolineutraaleja ja suurin osa myös ympäristöneutraaleja. Kahdeksalla hankkeella on ollut positiivisia ympäristövaikutuksia.

82 14 Yhteensä yhdeksän rahoitetuista hankkeista on keskittynyt uusien laitteiden hankkimiseen tai olemassa olevia rakenteiden parantamiseen. Kuudessa hankkeessa on tehty palvelujen tuotekehitystä tai tuotteistamista. Hankkeiden indikaattoritiedot (Kainuu) Invest. Kehitt. Sekä invest. että Yhteensä kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Kainuun maakuntaohjelmassa kehittämisen vetureiksi on tunnistettu palvelut ja Talvivaaran kaivos. Hankkeiden painottuminen matkailuun tukee palveluiden kehittämiseen liittyvää tavoitetta. Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa asetetaan yhdeksi tavoitteeksi osaava Keski-Pohjanmaa. Osatavoitteina ovat mm. korkeakoulutuksen kehittäminen Chydeniusinstituutin, Kokkolan yliopistokeskuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun toimintaa vahvistamalla. Maakuntaohjelmassa mainitaan myös tutkimus- ja kehitystoiminnan roolin kehittäminen palvelemaan paremmin maakunnan pk-yritysten kilpailukykyä. Keski-Pohjanmaalla toimivat, kuten edellä jo mainittiin, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus. Maakunnassa toimii myös kolme sektoritutkimuslaitoksen yksikköä: Geologian tutkimuskeskus, MTT ja Metla. Keski-Pohjanmaan osaamisprofiilissa korostuu erityisesti ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus, joiden määrä on merkittävästä suurempi kuin muualla Suomessa. Muuten maakunnan osaamisprofiili jää ohuemmaksi kuin muun maan. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan osaamisprofiili Koko maa Keski-Pohjanmaan kärkitoimialoista arvonlisäyksen kasvu on vuosina ollut suurinta muun kiinteistötoiminnan, kaivannaistoiminnan sekä tietoliikenteen osalta. Muun kiinteistötoiminnan osalta kasvu on ollut merkittävästi muuta maata suurempaa. Toimialojen yhteisessä tar-

83 15 kastelussa maakunnan toimialat ovat kasvaneet huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Muu kiinteistötoiminta Kaivannaistoiminta Tietoliikenne Koneteollisuus Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus Toimialat yhteensä koko maa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdistuminen Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 liittyen suunniteltua kokonaisrahoitusta yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja yritysten innovaatiotoimintaan. Käynnistyneitä hankkeita on maakunnassa yhteensä 64 ja niistä 17 on yritystukihankkeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta Ympäristö Hankkeiden kokonaisrahoitus Energia Matkailu Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa päättyneitä hankkeita on yhteensä 18 ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 6,9 miljoonaa euroa. Maakunnan hankkeet ovat kehittämishankkeita ja investointi- sekä kehittämishankkeita, selkeä pääpaino on kuitenkin ollut kehittämishankkeissa. Maakunnan hankkeissa on ollut mukana yhteensä 367 yritystä ja ne ovat luoneet 15 uutta työpaikkaa. Jälkimmäinen luku on melko vaatimaton, sillä yksi hanke on luonut keskimäärin vain noin yhden työpaikan. Yhteensä 17 hanketta on ollut sukupuolineutraaleja hankkeita

84 16 ja 13 hanketta myös ympäristöneutraaleja. Viidellä hankkeella on ollut positiivisia ympäristövaikutuksia. Maakunnan hankkeista nousee selvästi esille yksi teema hyvinvointi. Useassa projektissa keskeisenä tavoitteena oli ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen. Toinen selkeä teema oli erilaisten teknologioiden ja ICT:n kehittäminen. Näiden hankkeiden pitkäaikaisia vaikutuksia on vaikea arvioida hankkeiden loppuraporttien perusteella, mutta hankkeiden tavoitteiden sanotaan tulleen saavutetuiksi suurimmassa osassa hankkeista. Hankkeiden indikaattoritiedot (Keski-Pohjanmaa) Kehitt. Sekä invest. että Yhteensä kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä 2 2 Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä 1 1 projekti Ympäristöpositiivinen projekti Mielenkiintoista Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta on se, että hyvinvointi-teema nousee voimakkaasti esille monessa hankkeessa. Hyvinvointipalveluiden kehittäminen on myös valittu yhdeksi toimintalinjaksi Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntastrategian tavoitteissa painottuvat osaamis- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta erityisesti ennakoinnin vahvistaminen, työllisyyden ja osaavan työvoiman turvaaminen, uusien osaamisalojen ja liiketoiminnan vahvistaminen, yleissivistävän koulutuksen tukeminen sekä kulttuurin ja luovan talouden edistäminen. Maakunnassa toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Maakunnan alueella toimivat myös seuraavat sektoritutkimuslaitokset: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Suomen ympäristökeskus SYKE, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Keski-Suomen osaamisprofiili on monin kohdin lähellä muun maan keskiarvoa, osittain jopa sen yläpuolella. Maakunnan profiilissa korostuu tutkijakoulutettujen ja patenttihakemusten määrä sekä julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta asukasta kohden. Ainoastaan Tekesin TKIrahoituksen sekä yritysten T&K-menojen osalta maakunta jää alle muun maan tason alapuolelle.

85 17 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Keski-Suomi Keski-Suomen osaamisprofiili Koko maa Keski-Suomen kärkitoimialoista arvonlisäyksen kasvu on vuosina ollut suurinta elektroniikkateollisuuden ja tietoliikenteen osalta. Koko maassa kulkuneuvoteollisuuden kasvu on ollut negatiivista, kun taas Keski-Suomessa kasvu on ollut merkittävää. Toimialojen yhteisessä tarkastelussa maakunnassa tapahtunut kasvu on ollut muuta maata positiivisempaa. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Elektroniikkateollisuus Tietoliikenne Metsätalous Kulkuneuvoteollisuus Maa- ja vesirakentaminen Toimialat yhteensä koko maa Keski-Suomi Keski-Suomen kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Keski-Suomen maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa suunniteltua kokonaisrahoitusta yhteensä reilu 40 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Käynnistyneitä hankkeita on Keski-Suomen maakunnassa yhteensä 84. Niistä 34 on yritystukihankkeita.

86 18 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Energia Hankkeiden kokonaisrahoitus Matkailu Liikenne Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Keski-Suomen maakunnassa päättyneitä hankkeita on yhteensä 27 ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 11,9 euroa. Suurin osa hankkeista on ollut kehittämishankkeita, mutta alueella on rahoitettu myös neljä investointihanketta ja kuusi sekä investointi- että kehittämishanketta. Maakunnan 27 hankkeessa on ollut mukana yhteensä 426 yritystä ja hankkeet ovat luoneet 58 uutta työpaikkaa. Tämä määrä tekee keskimäärin kaksi uutta työpaikkaa hanketta kohden. Yhteensä 17 hankkeella on ollut positiivisia ympäristövaikutuksia ja 25 hanketta on ollut sukupuolineutraaleja. Rahoitetuista hankkeista nousee selkeästi esille koulutusteema, tutkimus- ja oppimisympäristöjen luominen ja kehittäminen sekä koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön tiivistäminen. Osassa verkostohankkeista yhteistyön kehittäminen on ulotettu kansainvälisiin toimijoihin. Rahoitetuissa hankkeissa tehtiin myös tietojärjestelmien, palveluiden, tuotteiden tai menetelmien kehittämistä. Muutama hanke keskittyi infrastruktuurin rakentamiseen tai kehittämiseen. Hankkeiden indikaattoritiedot (Keski-Suomi) Invest. Kehitt. Sekä invest. Yhteensä että kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä 9 9 Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Ympäristöpositiivinen projekti Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on vuosille määritelty sellaisia painotuksia, joihin on myös kohdistunut hankerahoitusta. Elinkeinoelämän verkostoitumista on tuettu maakuntaohjelmassa tunnistetuissa painopisteissä (esim. uudistuvat koneet ja laitteet). Maakuntaohjelmassa korostetaan vahvasti osaamisen ja koulutuksen kehittämistä, mikä näkyy myös hankkeiden teemoissa. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa tunnistetaan vahvuuksiksi koulutus, kasvatus ja sivistys. Nämä näkyvät myös maakunnan osaamisprofiilissa. Kymenlaakso Kymenlaakson maakuntaohjelmassa nostetaan yhdeksi tavoitteeksi osaava Kymenlaakso. Osaamiseen liittyviä panostuksia tehdään maakunnan tuotantorakenteen mukaisiin koh-

87 19 teisiin. Venäjä-osaaminen nähdään yhdeksi tärkeäksi kohteeksi, kuten myös logistiikka. Kymenlaaksossa toimii ainoastaan yksi korkeakoulu: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Maakuntaohjelmaan sisältyneessä SWOT-analyysissa maakunnan yhdeksi heikkoudeksi koetaan monialaisten tiedekorkeakoulujen puuttuminen ja tutkimustoiminnan vähäisyys. Sektoritutkimuslaitosten yksiköitä maakunnassa on kaksi: Evira ja RKTL. Osaamisprofiilissa Kymenlaakson maakunnan erityispiirteenä nousee esille ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden määrä. Muutoin maakunta jää selvästi alle koko maan keskiarvosta, julkisen ja koulutussektorin T&K-menot BKT:sta ovat hyvin alhaisella tasolla muuhun maahan verrattuna. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Kymenlaakso Kymenlaakson osaamisprofiili Koko maa Kymenlaakson maakunnan kärkitoimialoista arvonlisäyksen kasvu on ollut merkittävintä vuosina energia- ja vesihuollossa. Muiden toimialojen osalta kasvu on jäänyt muun maan tasoa alhaisemmalle tasolle. Toimialojen yhteisessä tarkastelussa maakunnan kehitys on ollut selvästi negatiivista verrattuna muuhun maahan. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Energia- ja vesihuolto Kaivannaistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Elektroniikkateollisuus Metsätalous Toimialat yhteensä koko maa Kymenlaakso Kymenlaakson kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen

88 20 Kymenlaakson maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 suunniteltu kokonaisrahoitusta noin euroa. Suurin osa rahoituksesta suuntautuu yritysten innovaatiotoimintaan sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Rahoitus jakaantuu 60 hankkeeseen, joista 17 on yritystukihankkeita. Yritysten innovaatiotoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Energia Sosiaalinen infrastruktuuri Ympäristö Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Kulttuuri Liikenne Matkailu Kumppanuudet Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Kymenlaakson maakunnassa päättyneiden hankkeita on yhteensä 22 ja hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 10,7 miljoonaa euroa. Alueen hankkeet jakautuvat kehittämishankkeisiin sekä investointi- ja kehittämishankkeisiin. Maakunnan 22 hankkeessa on ollut mukana yhteensä 179 yritystä ja hankkeet ovat onnistuneet luomaan 430 uutta työpaikkaa. Tämä on merkittävä määrä eli hankkeilla on ollut huomattava työllistävä vaikutus. Kuusi hanketta on ollut ympäristöpositiivisia, ja kaikki hankkeet ovat olleet sukupuolineutraaleja. Kymenlaakson maakunnan hankkeissa painottuu teemana tutkimus- ja oppimisympäristöjen luominen ja kehittäminen, kuten merenkulun navigointisimulaattori, puutuotteiden testiympäristö ja 3D voimalaitosympäristö. Rahoitetuissa hankkeissa tehtiin myös esim. mallinnusta tai palveluiden kehittämistä. Venäjän läheisyys tulee esille muutamassa hankkeessa, joissa on edistetty Venäjän vientiä. Koulutukseen liittyvillä laitehankinnoilla voidaan ajatella olleen pidempiaikaisia vaikutuksia osaamisen kehittymiseen. Hankkeiden indikaattoritiedot (Kymenlaakso) Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Yhteensä Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti 1 5 6

89 21 Kymenlaakson maakuntaohjelmassa painotetaan yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämistä kansainväliselle tasolle. Useat päättyneistä hankkeista ovatkin keskittyneet yritysten innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Läpikäytyjen hankkeiden voidaan katsoa myös toteuttaneen maakuntaohjelman visiota [ ] kansainvälisestä vuorovaikutusalueesta kehittämällä liikennettä ja Venäjän kanssa tehtävää vuorovaikutusta. Lappi Lapin maakuntaohjelmassa haetaan välineitä mm. osaamisen vahvistamiseen sekä koulutus-, T&K- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Maakuntaohjelman SWOT-osiossa maakunnan heikkoudeksi tunnistetaan tutkimustoiminnan ja innovaatiojärjestelmän kehittymättömyys. Lapissa toimii neljä korkeakoulua: Lapin yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Viidellä sektoritutkimuslaitoksella on yksiköitä Lapissa: Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteenlaitos, MTT, Metla ja RKTL. Lapin maakunnan osaamisprofiilissa korostuu ulkomaisten opiskelijoiden osuus, mutta muuten maakunta ei erotu koko maan osaamisprofiilista, vaan jää pikemminkin muun maan keskiarvon alapuolelle. Vuosien maakuntaohjelmassa todettu tutkimustoiminnan ja innovaatiojärjestelmän kehittymättömyys näkyy selvästi maakunnan osaamisprofiilissa. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Lappi Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Koko maa Lapin osaamisprofiili Lapin maakunnan kärkitoimialoista kasvu on ollut merkittävintä vuosina kaivostoiminnassa sekä tietoliikenteessä. Myös kulkuneuvoteollisuuden osalta kasvu on ollut muuta maat merkittävämpää. Toimialojen yhteisessä tarkastelussa maakunta jää hieman muuta maata alemmaksi kasvukehityksessä.

90 22 Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Kaivannaistoiminta Tietoliikenne Kemianteollisuus Metsätalous Kulkuneuvoteollisuus Toimialat yhteensä koko maa Lappi Lapin kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Lapin maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa suunniteltua kokonaisrahoitusta reilu 70 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Rahoitettuja hankkeita on Lapissa käynnistynyt yhteensä 170, joista 67 on yritystukihankkeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta Matkailu Sosiaalinen infrastruktuuri Hankkeiden kokonaisrahoitus Kulttuuri Inhimillinen pääoma Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Lapin maakunnassa päättyneitä hankkeita on yhteensä 46. Näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on noin 18 miljoonaa euroa. Suurin osa hankkeista on kehittämishankkeita. Puhtaasti investointihankkeita on vain päättyneiden ja raportoitujen hankkeiden joukossa vain neljä, mikä näkyy myös siinä, että kuusi päättynyttä hanketta on luettu toimintalogiikkansa mukaan tutkimus- ja oppimisympäristöjen investointipainotteiseen kehittämiseen. Nämä hankkeet ovat keskittyneet mm. muotoiluun, palveluliiketoimintaan, etäopetukseen, mutta myös kaivoskoulun hankintoihin ja esimerkiksi laboratoriopalveluiden kehittämiseen.

91 23 Maakunnan hankkeissa on ollut yhteensä mukana yhteensä 581 yritystä. Hankkeet ovat indikaattorijärjestelmän mukaan luoneet 64 uutta työpaikkaa. Indikaattorit ovat jakautuneet tasaisesti noin kahdeksan hankkeen kesken. Hankkeissa on kehitetty mm. elokuva- ja sisällöntuotantoalan yritysten kansainvälisiä verkostoja ja uutta matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia (MTI). Matkailu- ja elokuva-alan hankkeisiin on osallistunut paljon yrityksiä. Esimerkiksi "Posio - Lapin taikamaa -matkailun kehittämishankkeen " toimintaan on osallistunut 37 yritystä. Osallistuneisiin yrityksiin on syntynyt 15 uutta työpaikkaa ja uusia yrityksiä on perustettu 7. "Tunturi-Lapin osaamiskeskus Ruralpolis" -hankkeeseen osallistui 60 yritystä, joissa syntyi 17 työpaikkaa. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää Tunturi-Lapin osaamiskeskuksen toimintaa niin, että se toimii alueen yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden verkottajana. Hankkeiden indikaattoritiedot (Lappi) Invest. Kehitt. Sekä invest. Yhteensä että kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Lapin maakunnassa rahoitetuista hankkeista selkeästi esille nousee matkailuteema, mitä korostetaan myös lapin maakuntastrategiassa. Matkailuhankkeissa on kehitetty mm. matkailutuotteita, matkailustrategiaa ja matkailualan kilpailukyvyn parantamista. Lapissa on rahoitettu paljon kehittämistoimintaa, joka palvelee alan keskeisiä toimialoja, erityisesti matkailua. Vähemmän rahoitusta on kohdistunut tutkimus- ja oppimisympäristöjen investointeihin, jonka voi katsoa kertovan maakunnan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittymättömyydestä. Osa hankkeista kuitenkin tähtää asiantilan kehittämiseen. Pirkanmaa Pirkanmaan maakuntaohjelmassa mainitaan useita maakunnan osaamisympäristöjä kehittäviä painotuksia. Maakunnan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia halutaan vahvistaa sekä tukea tunnistettujen klustereiden kasvua ja löytää uusia klustereita. Maakunnassa halutaan kehittää inhimillisiä voimavaroja mm. lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskykyä. Pirkanmaan maakunta on mukana useissa osaamiskeskusohjelman klustereissa: digitaaliset sisällöt, energiateknologia, healthbio, hyvinvointi, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia ja älykkäät koneet. Pirkanmaalla toimii neljä korkeakoulua: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Lisäksi maakunnassa on runsaasti sektoritutkimuslaitoksia: Ilmatieteenlaitos, Metsäntutkimuslaitos, VTT, THL ja Työterveyslaitos. Maakunnassa toimivien korkeakoulujen ja sektoritutkimusten määrä näkyy myös Pirkanmaan osaamisprofiilissa. Pirkanmaalle tulee selkeästi muuta maata enemmän mm. Tekesin TKIrahoitusta ja maakunnan T&K -menot ovat selvästi muuta maata suuremmat. Tutkijakoulutetun väestön osuus Pirkanmaalla onkin muuta maata suurempi ja maakunnassa työskentelee muuta maata enemmän T&K -henkilöstöä, myös yritysten T&K -menojen osuus BKT:sta on selvästi muun maan keskiarvoa korkeammalla.

92 24 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt Pirkanmaa väestö Koko maa Pirkanmaa osaamisprofiili Pirkanmaan kärkitoimialoista arvonlisäyksen kasvu on ollut vuosina nopeinta paperiteollisuudessa sekä paperi- ja graafisessa teollisuudessa. Kun koko maassa muun tehdasteollisuuden arvonlisäys supistunut, on Pirkanmaalla toimialan arvonlisäys edelleen kasvanut. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu suhteellinen kasvu on ollut hitusen suurempaa koko maassa kuin Pirkanmaalla. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Paperiteollisuus Paperi- ja graafinen teollisuus Muu tehdasteollisuus Metsätalous Kaivannaistoiminta 40 Toimialat yhteensä koko maa Pirkanmaa Pirkanmaan kasvualat vuosina EAKR -rahoituksen kohdentuminen Pirkanmaan maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 liittyen suunniteltua kokonaisrahoitusta yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Eniten rahoitusta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä sosiaaliseen infrastruktuuriin liittyviin hankkeisiin. Rahoitettuja hankkeita on Pirkanmaalla 61, joista 17 on yritystukihankkeita.

93 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sosiaalinen infrastruktuuri Yritysten innovaatiotoiminta Inhimillinen pääoma Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Energia Työelämä Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Pirkanmaan maakunnassa on päätetty 2 investointihanketta, 11 kehittämishanketta sekä 7 hanketta, joiden luetaan olevan sekä investointi- että kehittämishankkeita. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Kaikki hankkeet ovat olleet luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Yhteensä kuuden hankkeen on luettu olevan ympäristöpositiivisia. Valtaosa Pirkanmaalla raportoiduista hankkeista on keskittynyt toimintalogiikkansa puolesta erilaisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen investointeihin ja kehittämiseen. Erityisesti hankkeissa on keskitytty perinteisempien teollisuudenalojen oppimisympäristöihin. Moni hankkeista keskittyikin toisen asteen koulutuksen edellytysten kehittämiseen. Lisäksi Pirkanmaalla on toteutettu yritystoimintaa kehittäviä hankkeita, jotka ovat suuntautuneet Tampereen seudun ulkopuolelle. Toiminta on keskittynyt mm. muovi-, puu-, metalli- ja kumiteollisuuteen. Hankeissa on painotettu pk-yritysten ja niiden toimintaa tukevien oppilaitosten kehittämistä, eikä niinkään korkeateknologian hyödyntämiseen, mihin alueella olisi myös vahvoja edellytyksiä. Hankkeissa on seurantajärjestelmän mukaan osallistunut yhteensä 324 yritystä ja uusia työpaikkoja on syntynyt 46. Uusia yrityksiä on perustettu 11. Melkein puolet hankkeisiin osallistuneista yrityksistä ovat olleet mukana "INTO-Verkosto: Yritysten innovaatioedellytysten sekä kehitys- ja tutkimustoiminnan tehostaminen Pirkanmaalla" -hankkeessa. Hankkeessa on keskitytty Pirkanmaan haasteellisempiin alueisiin. Tavoitteena on ollut vahvistaa alueiden innovaatio- ja osaamisrakenteita ja nostaa soveltavan tutkimuksen roolia pk-yrityksissä. Verkostoimalla yrityksiä alueen vahvoihin korkeakouluihin on haluttu synnyttää yrityksiin erilaisia tutkimus- ja kehitysprojekteja. Toiminta on ollut luonteeltaan sellaista, joka on koonnut mukaansa suuren joukon yrityksiä. INTO -verkosto -hankkeen osalta seurantajärjestelmään ei ole kirjattu syntyneitä työpaikkoja tai uusia yrityksiä. Nämä vaikutukset toteutuvat yritysten omien kehitysprojektien kautta. Toinen seurantajärjestelmän näkökulmasta vahvasti esiin nouseva hanke on P2B Plastics to Business, jossa on keskitytty tukemaan eri alueilla toimivien muovialan yritysten kehitysprojekteja. P2B - hankkeessa on todettu syntyneen 29 uutta työpaikkaa. Sekä INTO että P2B -hankkeiden toteutuksesta on vastannut Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden voidaan katsoa edustavan teknologisen osaamisen ja tuen siirtoa tutkimusmaailmasta alueellisille PK -yrityksille. Hankkeiden indikaattoritiedot (Pirkanmaa) Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Yhteensä Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä

94 26 Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Pirkanmaan maakunnassa toteutetuissa hankkeissa korostui perusteollisuuteen kuuluvien alojen yritysverkostojen ja niitä tukevan koulutuksen laadun kehittäminen. Tässä suhteessa toiminta poikkeaa niistä alueista, joissa on vahvasti keskitytty tukemaan alueen paikallisten korkeakoulujen toimintaedellytyksiä ja yritystoiminnan syntymistä sitä kautta kehittyvien vahvuuksien ympärille. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto on mukana mm. Satakunnan ja Päijät-Hämeen alueella toteutettavista hankkeista. Pirkanmaan maakunnassa, erityisesti Tampereen seudulla, on jo vahva innovaatioympäristö, mikä näkyy myös maakunnan osaamisprofiilissa. Aluekehityksen näkökulmasta toiminnan painopiste on toisaalla. Pirkanmaan maakuntaohjelmassa tunnistetaankin maakunnan vahvuudeksi kyky tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Nyt raportoidut hankkeet tukevat erityisesti maakuntaohjelman tavoitteita tunnistettujen klustereiden vahvistamisesta ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattamisesta. Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntaohjelmassa nostetaan esille innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen. Vaasan tiedepuistolla nähdään olevan keskeinen rooli suunnitelmallisen ja näkyvän innovaatiojärjestelmän rakentamisessa alueelle. Ammatillisen koulutuksen, toimialaklustereiden ja yritystoiminnan tukijärjestelmän kehittäminen nähdään myös tärkeinä toimintatapoina kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Pohjanmaalla toimii neljä korkeakoulua: Vaasan yliopisto, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä ruotsinkielinen Yrkeshögskolan Novia. Moneen muuhun maakuntaan verrattuna Pohjanmaalla toimii varsin vähän sektoritutkimuslaitoksia. Maakunnassa sijaitsee RKTL:n ja THL:n toimipisteet. Pohjanmaan maakunnan osaamisprofiilissa silmiinpistävintä on ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden selkeästi muuta maata suurempi osuus. Julkisen ja korkeakoulusektorin T&K - menot ovat Pohjanmaalla selkeästi muuta Suomea alhaisemmalla tasolla asukasta kohden. Tähän vaikuttaa mm. sektoritutkimuslaitosten vähäinen määrä maakunnassa sekä Vaasan yliopiston pieni koko. Julkisen toiminnan sijasta maakunnassa korostuukin yritysten osuus kaikista T&K - menoista. Myös patenttihakemusten määrä /1000 asukasta on samalla tasolla koko maan kanssa. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt Pohjanmaa väestö Koko maa Pohjanmaan osaamisprofiili

95 27 Seuraavasta kuviosta huomataan, että Pohjanmaalla on vuosina koettu voimakasta arvonlisäyksen suhteellista kasvua useilla eri toimialoilla. Kaikki toimialat yhteenlaskettuna Pohjanmaan arvonlisäyksen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin koko maassa. Nopeimmin ovat kasvaneet elektroniikkateollisuus, tietoliikenne ja koneteollisuus. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla 13 Elektroniikkateollisuus Tietoliikenne Koneteollisuus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kemianteollisuus Toimialat yhteensä koko maa Pohjanmaa Pohjanmaan kasvualat vuosina EAKR -rahoituksen kohdentuminen Pohjanmaan maakunnassa on toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa suunniteltua kokonaisrahoitusta noin 12 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yritysten innovaatiotoimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ei kuitenkaan korostu Pohjanmaalla yhtä selvästi kuin monissa muissa maakunnissa. Erilaisia hankkeita on Pohjanmaalla käynnistynyt yhteensä 54 ja niistä kolme on yritystukihankkeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta Energia Hankkeiden kokonaisrahoitus Kumppanuudet Sosiaalinen infrastruktuuri Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Pohjanmaan maakunnassa on päätetty ja raportoitu 21 hanketta, joiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on ollut noin 4,1 miljoonaa euroa. 16 hanketta on luettu kehittämishankkeiksi. Yhden hankkeen on katsottu sisältävän puhtaasti investointityyppistä toimintaa. Peräti 9/21 hank-

96 28 keesta on lueteltu ympäristöpositiiviseksi. Ympäristöpositiivisilla hankkeilla ei ole mitään yhtä yhdistävää tekijää, vaan hankkeiden joukossa on niin kasvihuoneviljelyä kehittävää kuin virtuaalioppimista ja matalaenergiarakentamista tukevaa toimintaa. Seurantajärjestelmän mukaan Pohjanmaalla toteutettuihin projekteihin osallistui yhteensä noin 400 yritystä ja niiden myötävaikutuksella syntyi seitsemän työpaikkaa ja kuusi uutta yritystä. Yrityskontaktit ja työpaikat ovat syntyneet käytännössä kolmen mikro- ja pienyrityksiä tukeneen hankkeen toiminnan myötävaikutuksella. Kehittämishankkeet nousevat esiin, kun hankkeita tarkastellaan seurantajärjestelmän indikaattorien kautta. Pohjanmaan hankkeiden joukossa ei ollut montaakaan selkeää investointeja tutkimus- ja oppimisympäristöihin. Vaasan ammattikorkeakoulu on ollut mukana monessa hankkeessa. Hankkeissa on kehitetty sekä ammattikorkeakoulun omaa toimintaympäristöä (turvallisuusjärjestelmän rakentaminen, virtuaaliopetuksen pilotointi) että matalaenergiarakentamista kerrostalotuotannossa. Pohjanmaalla päätetyt hankkeet keskittyivät myös paikallisten yritysten verkostoitumiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Päättyneiden hankkeiden indikaattoritiedot (Pohjanmaa) Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Yhteensä Pohjanmaan maakuntaohjelmassa yhdeksi kehittämistyön painopisteeksi asetetaan innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen. Myös yritystoimintaa ja yrittäjyyttä halutaan olla kehittämässä sekä vahvistaa ammatillista koulutusta. Pohjanmaan maakunnassa raportoidut hankkeet tukevat erityisesti yrittäjyyttä. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa tuodaan osaamis- ja innovaatioympäristöihin liittyen esiin tarve kehittää koulutusjärjestelmää ja osaamisrakenteita. Maakunnan kannalta todetaan olevan tärkeää, että paikallisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnot täydentävät toisiaan. Maakuntaohjelmassa korostetaan myös alueen kansainvälisten yhteyksien kehittämisen tärkeyttä. Tässä suhteessa esiin nostetaan luonnollisesti Venäjä. Maakunnassa toimivien Itä- Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun lisäksi alueella sijaitsee viisi sektoritutkimuslaitosten yksikköä: Evira, Geologian tutkimuskeskus, Metla, RKTL ja Suomen ympäristökeskus. Pohjois-Karjalassa tutkijakoulutetun väestön osuus 15 vuotta täyttäneistä on suurempi kuin koko maassa. Julkisen- ja korkeakoulusektorin T&K-menot ovat samalla tasolla muun maan keskiarvon kanssa. Muut maakunnan osaamisprofiiliin liittyvät tunnusluvut, kuten T&K menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, ovat muuta maata alhaisemmalla tasolla.

97 29 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjalan osaamisprofiili Vuosina Pohjois-Karjalassa ovat kasvaneet arvonlisäyksellä mitattuna suhteellisesti eniten elintarviketeollisuus, tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus sekä tietoliikenne - toimiala. Elintarviketeollisuuden kasvu koko maahan verrattuna on ollut silmiinpistävää. Samoin tevanake -teollisuuden kasvu on ollut merkittävää ottaen huomioon, että toimiala on kokonaisuudessaan kutistunut. Tästä huolimatta kaikki toimialat yhteenlaskettuna Pohjois-Karjalan arvonlisäys on suhteellisesti katsoen pienentynyt vuosina Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Elintarviketeollisuus 1 Tevanake-teollisuus Tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus 0 31 Toimialat yhteensä koko maa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa on suunniteltua kokonaisrahoitusta Pohjois-Karjalan maakunnan alueella yhteensä noin 69 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta kohdentuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erilaisia hankkeita on Pohjois-Karjalassa käynnistynyt yhteensä 107, joista 43 on yritystukihankkeita.

98 30 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Matkailu Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Sosiaalinen infrastruktuuri Kulttuuri Energia Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Pohjois-Karjalan maakunnassa on runsaasti EAKR -rahoituksella toimivia hankkeita. Käytettävissä olleessa aineistosta on 33 päättynyttä ja raportoitua hanketta. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on ollut noin 18,8 miljoonaa euroa. Joukossa on kehittämishankkeita 21 ja investointihankkeita 12. Pohjois-Karjalassa päättyneiden hankkeiden joukossa ei ole yhtään hanketta, joka olisi tyypiltään sekä investointi- että kehittämistoimintaa. 33 hankkeesta yhden katsotaan edistävän merkittävästi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Kyseessä on HYRRÄ - hanke, jossa on kehitetty hyvinvointialan yrittäjyyttä ja tuettu maakunnan hyvinvointiohjelman toteuttamista. HYRRÄ -hanke nousee esiin muutenkin seurantajärjestelmän kautta tehtävässä tarkastelussa. Hankkeeseen on osallistunut 80 yritystä ja sen on sanottu luoneen 96 uutta työpaikkaa ja 18 uutta yritystä. Valtaosa työpaikoista ja uusista yrityksistä on ollut naisten perustamia. HYRRÄ - hankkeen lisäksi uusien yritysten luominen on keskittynyt erityisesti kahdelle muulle projektille: "Teollisuusyritysten hautomoverkostot" -hanke (13 uutta yritystä) ja "Arppen jäljillä - uutta yritystoimintaa Keski-Karjalaan" -hanke (11 yritystä). Kaikissa kolmessa hankkeessa on keskitytty tukemaan ja kehittämään PK -yritysten toimintaa verkostoissa ja yrityskohtaisesti. Toimintaan on osallistunut runsaasti yrityksiä ja hankkeiden myötävaikutuksella on syntynyt myös uusia työpaikkoja. Muut runsaasti työpaikkoja luoneet hankkeet ovat myös keskittyneet toimimaan yritysverkostojen parissa. Esimerkiksi "Invest in Joensuu Region" -hanke on houkutellut yrityksiä sijoittumaan maakuntaan. Hankkeen myötävaikutuksella on syntynyt noin 200 työpaikkaa. Pohjois- Karjalan elinkeinopoliittisessa Venäjä -ohjelmassa on taas edistetty alueen yritysten suuntautumista Venäjälle. Hankkeen myötävaikutuksella kerrotaan syntyneen 34 uutta työpaikkaa. Kuten edellä huomataan, useat hankkeet ovat keskittyneet tukemaan PK -yrityksiä. Paikallisia yrityksiä on tuettu systemaattisesti myös mm. "Carelian Business Booster" -ohjelmassa (CBB) ja "PK -yritysten kehitysklinikka" -hankkeessa. Joukkoon mahtuu myös monia muita teemoja. Matkailua on tuettu useammassa hankkeessa. Kontiolahdella on kehitetty ampumahiihtotoimintaa ja Pohjois-Karjalalle on luotu uusi viestinnällinen ilme talvi- ja kesäkampanjoineen. Kolin matkailua on kehitetty verkostona. Myös historiamatkailun puitteita kehitettiin Joensuun Carelicumissa. Muutenkin Pohjois-Karjalan nousevat alat, esimerkiksi kaivosteollisuus näkyy hankkeissa. Samoin hankerahalla on kehitetty kemian huippututkimuksen sekä nanoteollisuuden toimintaympäristöjä.

99 31 1/3 päättyneistä hankkeista (11 hanketta) voidaan katsoa olevan toimintalogiikaltaan tutkimusja oppimisympäristöjä kehittävää toimintaa. Hankkeissa edistettiin mm. kemian ja nanoteknologian huippututkimusta sekä teollisuutta, mutta myös ammatillisen koulutuksen ja kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä. Myös uudenlaisten toimialojen nousu näkyy hankkeissa. Esimerkiksi "Outokummun Sisältökaivos" -hankkeessa on luotu pelialaa ja av-tuotantoja palvelevaa oppimisja tutkimusympäristöä. Investoinnit tutkimus- ja oppimisympäristöihin eivät nouse esiin seurantajärjestelmässä. Niiden vaikutuksia tulee hakea pidemmällä aikajänteellä. Hankkeiden indikaattoritiedot (Pohjois-Karjala) Invest. Kehitt. Yhteensä Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1 Pohjois-Karjalan maakunnassa on ollut matkailuun liittyvää hanketoimintaa ja matkailu mainitaan myös yhtenä kehittämiskohteena Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa Samoin maakuntaohjelmassa nostetaan esiin kaivos- ja kiviala, johon on myös kohdistunut hanketoimintaa. Venäjä näkyy hanketoiminnassa, joka on myös yksi Pohjois-Karjalan strategisen kehittämisen osa-alueita. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa korostetaan monessa yhteydessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivointia sekä oppimis- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Maakuntaohjelmassa nähdään tärkeänä sekä vanhojen toimialojen uudistaminen että uusien toimialojen tukeminen tunnistamalla uusia sovelluskohteita ja tukemalla niihin liittyvää kaupallistamista. Kasvuhaluisia yrityksiä halutaan tukea kansainvälistymisessä. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toimii neljä korkeakoulua: Oulun yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Alueella sijaitsee useita sektoritutkimuslaitoksia: Evira, MTT, Metla, RKTL, Suomen ympäristökeskus, VTT, THL sekä Työterveyslaitos. Seuraavasta kuviosta huomataan, että tutkimustoiminnan asema Pohjois-Pohjanmaalla on merkittävä. Maakunnan T&K -menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Suomessa yleisesti. Samoin Pohjois-Pohjanmaalla asuu suhteessa muuta maata enemmän tutkijakoulutettua väestöä ja työskentelee T&K henkilöstöä, myös yritysten T&K-menot BKT:sta ovat selvästi muuta maata korkeammalla tasolla.

100 32 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt Pohjois-Pohjanmaaväestö Koko maa Pohjois-Pohjanmaan osaamisprofiili Prosentuaalinen arvonlisäys vuosina on Pohjois-Pohjanmaan kärkialoista ollut nopeinta kaivannaistoiminnassa, elektroniikkateollisuudessa sekä metsäteollisuudessa. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden sekä kuljetus ja varastointi -toimialan arvonlisäys on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, vaikka ne muualla Suomessa ovat supistuneet. Kun kaikki toimialat lasketaan yhteen, huomataan, että Pohjois-Pohjanmaalla arvonlisäys on kasvanut prosentuaalisesti selkeästi nopeammin kuin muualla Suomessa. Kaivannaistoiminta Elektroniikkateollisuus Tevanake-teollisuus Kuljetus ja varastointi Toimialat yhteensä Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Metsätalous koko maa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Pohjanmaan alueella on toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa suunniteltua kokonaisrahoitusta noin 143 miljoonaa euroa. Valtaosa rahoituksesta suuntautuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Seuraavaksi eniten rahoitusta kohdistuu yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Hankkeita on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 288 ja niistä 100 on yritystukihankkeita.

101 33 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Kulttuuri Energia Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Päätetyistä ja raportoiduista hankkeista muodostetun aineiston osalta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on selvästi eniten hankkeita. 91 hankkeesta 17 on ollut investointihankkeita ja 48 kehittämishankkeita. Loput 26 hanketta luokitellaan sekä investointi- että kehittämishankkeiksi. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on noin 60 miljoonaa euroa. Yksi hankkeista on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja toinen muun tyyppistä tasa-arvoa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa merkittävästi edistäväksi projektiksi on luokiteltu seudullinen kauppakeskushanke. Kyse on selväpiirteisestä investointihankkeesta, eikä loppuraportin tiivistelmän perusteella ole helppoa arvioida, miten hanke erityisesti edistää tasa-arvoa. Ympäristöpositiivisia hankkeita on 20, joista esimerkiksi neljä puhdasta investointihanketta ovat toteuttaneet ympäristöalan tutkimus- ja osaamisympäristöjä sekä teollisuus- ja yrityspuistojen kunnostuksia. Pohjois-Pohjanmaalla toteutettujen hankkeiden suuri lukumäärä näkyy myös seurantajärjestelmään merkityissä indikaattoritiedoissa. Hankkeisiin on yhteensä osallistunut melkein 2000 yritystä ja niiden myötävaikutuksella on syntynyt noin 1000 uutta työpaikkaa ja noin 290 uutta yritystä. Mielenkiintoinen havainto on, että Pohjois-Pohjanmaalla on ollut yksi puhdas investointihanke, Savarin seudullinen kauppakeskushanke, jonka on katsottu vaikuttaneen yli 100 uuden työpaikan syntymiseen. Sama hanke mainittiin edellä myös esimerkkinä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä. Toinen merkittävästi työpaikkoja luonut investointihanke on seurantajärjestelmän perusteella ollut "Painetun Elektroniikan innovaatioympäristö, R2R-PILOT" -hanke, jonka on katsottu vaikuttaneen 32 työpaikan syntymiseen. VTT:n toteuttamassa hankkeessa on investoitu uudenlaiseen painettavan elektroniikan tutkimus- ja kehittämisympäristöön, jota eri teollisuudenalat ovat voineet hyödyntää omissa piloteissaan. Pääasiassa seurantajärjestelmän kautta esiin nousevat kuitenkin kehittämisorientoituneet hankkeet. Indikaattoritietojen valossa erityisesti "Oulun seudun hautomoverkosto" -hanke nousee esiin. Hankkeen myötävaikutuksella kerrotaan syntyneen 555 työpaikkaa. Osallistuneita yrityksiä on ollut 348 ja uusia yrityksiä on sanottu syntyneen 192. Hankkeessa on yrityshautomoverkoston toimintaa kehittämällä tuettu yritystoimintaa suunnittelevia ja käynnistämiä yrityksiä. Indikaattorijärjestelmän luku selittää siis suureksi osaksi se kohderyhmä, jonka kanssa hanke on työskennellyt. Monet Pohjois-Pohjanmaalla toteutetut hankkeet keskittyvät yritysverkostojen kehittämiseen. Verkostoitumisen myötä halutaan luoda uusia yrityksiä ja auttaa entisiä kasvamaan. Raporteissa nostetaan joitain kertoja esille taantuman vaikutus siihen, ettei yritysten osallistuminen toimintaan tai niiden kasvu ole ollut tavoitteiden mukaista. Yritysverkostoja ja yritysten toimintaedelly-

102 34 tyksiä on kehitetty monella eri alalla ja seutukunnilla. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston rooli yritysten yhteistyökumppaneina näkyy hankkeissa. Yritysten tukemiseen liittyvien kehittämishankkeiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu runsaasti myös sellaisia hankkeista, joiden toimintalogiikkana on ollut kehittää oppimis- ja tutkimusympäristöjä (39 hanketta). Moni hankkeista on keskittynyt korkean teknologian tutkimusympäristöihin. Hankkeina on toteutettu myös erilaisia alueellisia strategioita, kuten esimerkiksi Barents-strategia, Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia ja Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia. Hankkeiden indikaattoritiedot (Pohjois-Pohjanmaa) Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Yhteensä Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi 1 1 edistävä projekti Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1 Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on eniten suunniteltua hankerahaa ja sen hankemassa onkin kaikkein suurin. Korkeakoulutukseen liittyvän osaamisympäristön kehittäminen on ollut alueella tärkeää. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa nostetaan esiin mm. kasvuhakuisten yritysten tukeminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivointi. Iso teema ovat myös oppimis- ja innovaatioympäristöt, johon liittyen on myös rahoitettu hankkeita. Pohjois- Pohjanmaan osaamisprofiilissa korostuukin vahvasti tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys maakunnalle. Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa tuodaan vahvasti esille korkeatasoisen osaamisen ja toimivan innovaatioympäristön vahvistamisen merkitys. Samaan tavoitteeseen kytketään myös yritysten toimintaympäristön parantaminen. Maakuntaan halutaan luoda kansainvälisen tason tutkimuskeskittymiä avainalueille. Pohjois-Savon maakunnassa toimivat Itä-Suomen yliopisto sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Savonia-Ammattikorkeakoulu. Myös Sibelius- Akatemia toimii Pohjois-Savossa. Maakunnassa on runsaasti sektoritutkimuslaitoksia: Evira, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteenlaitos, MTT, Metla, RKTL, VTT, THL ja Työterveyslaitos. Maakunnassa toimivat korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset vaikuttavat siihen, että Pohjois- Savossa tehdään suurin piirtein yhtä paljon julkisen ja korkeakoulusektorin T&K -toimintaa asukasta kohden kuin Suomessa keskimäärin. Tutkijakoulutettua väestöä asuu Pohjois-Savossa suhteessa koko väestöön enemmän kuin muualla Suomessa. Sen sijaan T&K-menot BKT:hen suhteutettuna ovat Pohjois-Savossa muuta maata alhaisemmalla tasolla, kuten myös yritysten osuus T&K-menoista.

103 35 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt Pohjois-Savo väestö Koko maa Pohjois-Savon osaamisprofiili Kun tarkastellaan arvonlisäyksen prosentuaalista kasvua Pohjois-Savon kärkitoimialoilla vuosina , huomataan erityisesti kaivannaistoiminnan kasvaneen. Kasvu on ollut myös selvästi myös koko maata nopeampaa. Kaikkia toimialat yhteenlaskettuna Pohjois-Savon alueella ei ole tapahtunut suhteellista arvonlisäyksen kasvua vuosina Muussa maassa kasvua on ollut 5 %. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla 114 Kaivannaistoiminta Maatalous; riista- ja kalatalous Metsätalous Elektroniikkateollisuus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Toimialat yhteensä koko maa Pohjois-Savo Pohjois-Savon kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Savon maakunnassa toimintalinjaan 2 lukeutuvissa hankkeissa on suunniteltua kokonaisrahoitusta yhteensä noin 94 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erilaisia hankkeita on käynnistynyt Pohjois-Savossa yhteensä 163 ja niistä 99 on yritystukihankkeita.

104 36 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Inhimillinen pääoma Sosiaalinen infrastruktuuri Kaupunki- ja maaseutualueet Matkailu Energia Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Pohjois-Savossa on päätetty ja raportoitu 36 hanketta, joiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on ollut 22,5 miljoonaa euroa. Mielenkiintoinen havainto on, että Pohjois-Savossa on toteutettu enemmän investointihankkeita (18) kuin kehittämishankkeita (11). Sekä investointi- että kehittämishankkeita on toteutettu 7. Yhden hankkeen, "Teollisen pintakäsittelyn innotehdas", on katsottu edistäneen merkittävästi muun tyyppistä tasa-arvoa. Loppuraportin tiivistelmän perusteella ei ole mahdollista sanoa, mitä tämä tarkoittaa. Peräti 14 hankkeista on todettu olevan ympäristöpositiivisia. Monet näistä hankkeista olivat investointeja tutkimus- ja oppimisympäristöihin, jotka edistävät mm. bioenergian ja uudenlaisten teollisten menetelmien kehittämistä. Seurantajärjestelmään kirjattavien indikaattorien näkökulmasta kehittämishankkeet nousevat esille, kuten muissakin maakunnissa. Suurimmista luvuista on vastannut kaksi yrityskentässä toiminutta hanketta: "Rautainen Savo palvelut - teknologiayritysten kenttätyö"- ja "Elintarvike- Futuria - Kestävää kehitystä elintarvikeyrityksille" -hankkeet. Ensimmäinen hankkeista on myötävaikuttanut 40 työpaikan ja jälkimmäinen 22 työpaikan syntymiseen. Molemmat hankkeet ovat vastanneet myös suuresta osasta Pohjois-Savon hankkeiden yrityskontakteista ja uusista yrityksistä. Esimerkiksi uusien yritysten osalta ainoastaan yksi muu hanke oli merkinnyt vaikuttaneensa yhden yrityksen syntymiseen. Merkittävän hankekokonaisuuden muodostavat myös Pohjois-Savossa toteutetut oppimis- ja tutkimusympäristöjen investointi- ja kehityshankkeet. Nämä hankkeet eivät nouse esille indikaattoreiden kautta, mutta niiden merkitys rakentuu pidemmän ajan kuluessa. Itä-Suomen yliopiston on ollut merkittävänä toteuttajan monessa hankkeessa. Investointihankkeiden kautta on kehitetty Kuopion kampuksen asemaa erityisesti biolääketieteen, lääkekehityksen ja luonnontieteiden aloilla. Itä-Suomen yliopiston yhteyteen on kehitetty mm. kantasolukeskus ja tuettu sen toimintaympäristöä laitehankinnoilla. Hankkeilla on tuettu Itä-Suomen yliopiston kärkihankkeita. Yliopiston lisäksi toimintaan osallistuu paikallisia bioalan yrityksiä sekä Kuopion yliopistollinen sairaala. Itä-Suomen yliopiston toimintaa on kehitetty muillakin laitehankinnoilla esimerkiksi röntgendiffraktiolaitteistolla. Energia-alan hankkeet sisälsivät sekä erilaisten tutkimus- ja toimintaympäristöjen kehittämistä (esimerkiksi biokaasuteknologian tutkimus- ja oppimisympäristö sekä bioenergian tuotannon ja käytännön vaikutusten tutkimuskeskus) että esimerkiksi esiselvityksen biokaasulaitoksen toteutettavuudesta Pieksämäellä. Yhdessä Pohjois-Savon alueella päättyneessä ja raportoidussa matkailuhankkeessa keskityttiin kehittämään matkailutuotteita Venäjän ja Baltian markkinoille. Hankkeiden indikaattoritiedot (Pohjois-Savo)

105 37 Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1 Pohjois-Savon maakunnan alueella toteutetuista hankkeista löytyy yhteisiä teemoja. Kehitystoimintaa on suunnattu tukemaan alueen yliopiston vahvuuksia. Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa painotetaan innovaatiotoiminnan ja sitä tukevien rakenteiden kehittämistä. Maakuntaohjelmassa korostetaan painopistealueiden tukemista sekä kansainvälisesti merkittävien tutkimuskeskittymien luomista. Hanketoiminnan keskittyminen tukee tätä tavoitetta. Pohjois- Savossa on raportoituja hankkeita neljänneksi eniten kaikista maakunnista. Muihin maakuntiin verrattuna uusia työpaikkoja on syntynyt melko vähän yhtä hanketta kohden (n. 3), mikä näyttäisi selittyvän investointihankkeiden suurella määrällä. Investointihankkeiden osalta työpaikkoja on ilmoitettu syntyneen selkeästi vähemmän kuin kehittämishankkeissa. Yhteensä Päijät-Häme Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa vuosille nostetaan esille osaaminen yhtenä tärkeänä menestystekijänä. Maakuntaohjemassa korostetaan koulutusjatkumoa, johon liittyvät mm. kummiprofessuurit ja tutkimusryhmäyhteistyö. Päijät-Hämeen innovaatiorakenteiden kehittymisen tukeminen nousee esiin tärkeänä teemana. Ammattikorkeakouluista Päijät-Hämeen alueella toimivat Haaga-Helia ja Lahden ammattikorkeakoulu. Lisäksi Päijät-Hämeessä sijaitsee Lahden yliopistokeskus. Osaamiskeskusten osalta maakunta on mukana asumisen ja ympäristöteknologian klustereissa. Maakuntaohjelmassa tunnistetaan lisäksi ympäristöön, viljaan, mekatroniikkaan, puutuotteisiin ja muoviin, logistiikkaan, matkailuun ja muotoiluun liittyviä klustereita. Päijät-Hämeen maakunnan osaamisprofiili eroaa varsin merkittävästi koko maan keskimääräisestä tilanteesta. Julkisen ja korkeakoulusektorin T&K -toimintaa ei ole maakunnassa käytännössä yhtään. Tämä heijastuu muuta maata pienempään osuuteen tutkijakoulutettua väestöä sekä muuta maata pienempiin T&K-menoihin. Sen sijaan patenttihakemusten määrä sekä ulkomaalisten tutkinto-opiskelijoiden osuudet ovat samalla tasolla muun maan kanssa. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Päijät-Häme Koko maa Päijät-Hämeen osaamisprofiili

106 38 Vuosina Päijät-Hämeen kärkitoimialoista ovat kasvaneet erityisesti elektroniikkateollisuus ja tietoliikenne. Sen sijaan arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kaikki toimialat yhteenlaskettuna on Päijät-Hämeessä supistunut 2 %, kun se koko maassa on kasvanut 5 %. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Elektroniikkateollisuus Tietoliikenne Metsätalous Kaivannaistoiminta 50 Maatalous; riista- ja kalatalous Toimialat yhteensä koko maa Päijät-Häme Päijät-Hämeen kasvualat vuosina EAKR-rahoituksen kohdentuminen Päijät-Hämeen maakunnan alueella on toimintalinjaan 2 kuuluvissa hankkeissa suunniteltua kokonaisrahoitusta noin 28 miljoonaa euroa. Selkeästi eniten rahoitusta kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeita on käynnistynyt yhteensä 36, joista 18 on yritystukihankkeita. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tietoyhteiskunta Yritysten innovaatiotoiminta Hankkeiden kokonaisrahoitus Kulttuuri Työelämä Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Päätettyjä ja raportoituja hankkeita Päijät-Hämeen osalta on ainoastaan viisi kappaletta. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on ollut noin 5,4 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä on toteutettu neljä kehittämishanketta ja yksi investointi- että kehittämishanke. Kaksi hankkeista on ollut ympäristöpositiivisia.

107 39 Hankkeissa on erityisesti tuettu Päijät-Hämeen alueella toimivien eri yliopistojen yksittäisten professuurien toimintaa. Kummilaitosyhteistyön ja kummiprofessuurien avulla Päijät-Hämeen alueelle siirretään yliopistollista osaamista. Kummiprofessuurimallin todetaan olevan tärkeä kehittämistoiminnan tulos. Hanketoiminta on edistänyt alueen elinkeinoelämän verkostoitumista huippututkimuksen kanssa. Päijät-Hämeestä halutaan tukea käytännönläheisen innovaatiotoiminnan kehitystä. Päätettyjen neljän hankkeen toiminta on suuntautunut hyvin samalla tavalla innovaatiotoiminnan ja korkeakouluyhteistyön kehittämiseen. Seurantajärjestelmän mukaan hankkeisiin on osallistunut 175 yritystä. Hankkeiden myötävaikutuksella on syntynyt kaksi työpaikkaa. Hankkeiden indikaattoritiedot (Päijät-Häme) Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Yhteensä Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Ympäristöpositiivinen projekti Päijät-Hämeen projektit keskittyvät hyvin vahvasti kehittämään yliopistotoimintaa alueelle. Vastaavankaltaista toimintaa on muillakin alueilla, esimerkiksi Satakunnassa. Päijät-Hämeen maakunnassa on yhdessä Hämeen maakunnan kanssa raportoitu vähiten hankkeita. Nyt raportoidut hankkeet tukevat selkeästi Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa tehtyjä painopistevalintoja. Maakuntaohjelmassa korostetaan innovaatioympäristöjen ja avainklustereiden kehittämistä sekä osaamisen tason nostamista. Yliopistoyhteistyön kehittäminen ja vakinaistaminen alueella tukee näitä tavoitteita. Osaamisympäristöjen kehittäminen hanketyön avulla auttaa osaltaan kuromaan umpeen sitä Päijät-Hämeen osaamisprofiilista tehtävää havaintoa, jonka mukaan maakunnassa käytetään suhteessa selkeästi muuta Suomea vähemmän rahaa T&K -toimintaan. On hyvä huomata, että Päijät-Hämeen maakuntaliitto on koordinoinut useaa ylimaakunnallista hanketta, jotka ovat toimineet Päijät-Hämeen alueella. Hankkeet ovat ylimaakunnallisia ja volyymiltaan suuria. Niissä ovat painottuneet mm. meri- sekä ympäristöklusterit. Näiden hankkeiden laskeminen mukaan Päijät-Hämeen maakuntaprofiiliin lisäisi selvästi maakunnan hankemäärää sekä näkyvyyttä seurantajärjestelmässä. Ylimaakunnalliset hankkeet on raportoitu erikseen liitteen 1 lopussa. Satakunta Satakunnan maakuntaohjelmassa halutaan kehittää alueen osaamis- ja innovaatioympäristöä panostamalla Satakunnan korkeakoululaitoksen eri yksiköiden kehittämiseen sekä työnjaon täsmentämiseen. Maakunnassa toimivat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä eri korkeakoulujen yksiköitä yhteen kokoava Porin yliopistokeskus. Maakunnan kärkihankkeiksi vuonna 2006 valittiinkin mm. Porin yliopistokeskuksen sekä erillisten koulutus- ja tutkimusyksiköiden kehittäminen. Maakunnan alueella ei toimi sektoritutkimuslaitoksia. Satakunta on mukana seuraavissa osaamiskeskusohjelman klustereissa: energiateknologia, jokapaikan tietotekniikka ja meriosaaminen. Osaamisympäristön kehittäminen on nähty Satakunnassa maakunnan kärkihankkeeksi. Maakunnassa asuukin selkeästi muuta Suomea vähemmän tutkijakoulutettua väestöä. Maakunnan T&Kmenot sekä julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta ovat selvästi muuta Suomea alhaisemmalla tasolla, samoin kuin julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-menojen osuus BKT:sta.

108 40 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt Satakunta väestö Koko maa Satakunnan osaamisprofiili Muuhun Suomeen verrattuna Satakunnan elinkeinoelämän kannalta keskeisillä toimialoilla arvonlisäys on vuosina kasvanut prosentuaalisesti eniten koneteollisuudessa, puutavarateollisuudessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Muun Suomen tavoin Satakunnassa toimiva kaivannaisteollisuuden arvonlisäys on kasvanut selvästi. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus ovat myös olleet kasvavia toimialoja Satakunnassa. Kaikki toimialat yhteen laskettuna Satakunnan arvonlisäys on kasvanut muuta Suomea hitaammin. Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Koneteollisuus 12 Kaivannaistoiminta Puutavarateollisuus Elektroniikkateollisuus Tevanake-teollisuus Toimialat yhteensä koko maa Satakunta Satakunnan kasvualat vuosina EAKR -rahoituksen kohdentuminen Toimintalinjaan 2 liittyen Satakunnan maakunnan alueella on suunniteltua kokonaisrahoitusta kaiken kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeita on käynnistynyt yhteensä 84 ja niistä 26 on yritystukihankkeita.

109 41 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Energia Sosiaalinen infrastruktuuri Tietoyhteiskunta Hankkeiden kokonaisrahoitus Matkailu Työelämä Ympäristö Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Satakunnan maakunnan alueella on päättyneitä ja raportoituja hankkeita yhteensä 29 ja näiden hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 10,6 miljoonaa euroa. Hankkeista kaksi on luokiteltu tyypiltään investoinneiksi ja neljä hanketta sekä investoinniksi että kehittämiseksi. Loput 23 hanketta ovat kehittämistä. Satakunnan alueella toteutetuista hankkeista moni liittyy tutkimus- ja oppimisympäristön luomiseen ja kehittämiseen joko laitehankintojen tai sisältöjen kehittämisen avulla. Loppuraporteista nousee esiin kaksi kehittämislinjaa. Ensinnäkin moni hankkeista on keskittynyt rakentamaan maakuntaan korkeakoulutasoista osaamista. Hankkeissa on tuettu esim. VTT:n yksikön perustamista Poriin ja tuettu esim. eri yliopistojen Porissa toimivia yksiköitä. Porin yliopistokeskuksessa on mm. lähdetty tekemään yhteistyötä eri yksiköiden välillä kansainvälisten asioiden kehittämisessä ja yhteiskuntatieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta halutaan rakentaa Satakuntaan uudenlaista voimavaraa. Tampereen teknillisen yliopiston Rauman yksikön toimintaa halutaan vakiinnuttaa ja kehittää. Satakunnan alueelle halutaan olla kehittämässä korkeakouluosaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä. Toisen kehittämislinjan voidaan katsoa keskittyvän perinteisempään teollisuuteen. Esimerkiksi Kankaanpään alueelle on kehitetty jalkinekorjaamotoimintaa palveleva oppimisympäristö (HITEC SUUTARI). Samoin on kehitetty metallialan oppimisympäristöä ja autettu jätevesiosaajia verkostoitumaan. Ilmoitettujen indikaattoritietojen perusteella Satakunnan alueen päätettyjen hankkeiden vaikutuksella on syntynyt 29 uutta työpaikkaa. Hanketoimintaan on osallistunut 407 yritystä. Yhdeksän hanketta on luokiteltu ympäristöpositiivisiksi ja kaksi muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistäväksi. Hankkeiden indikaattoritiedot (Satakunta) Invest. Kehitt. Sekä invest. että Yhteensä kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Ympäristöpositiivinen projekti Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

110 42 Raportoiduissa hankkeissa erottuu mielenkiintoisella tavalla maakunnan pyrkimys kehittää seudulla toimivien yliopistoyksiköiden toimintaa ja siten alueen osaamisprofiilia. Tämä tavoite on kirjattu selkeästi Satakunnan maakuntaohjelmaan Satakunnan yritys-, elinkeino- ja tuotantorakennetta halutaan uusia. Satakuntaliitto on ollut myös toteuttajana ylimaakunnallisissa hankkeissa. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa vuosille on korostettu maakunnan kilpailukyvyn varmistamista osaamisen ja luovuuden keinoin. Turun asemaa on haluttu vahvistaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana. Maakuntaohjelmassa nostetaan esille myös ammatillisen osaamisen tarve. Lisäksi maakuntaohjelmassa kiinnitetään huomiota Varsinais-Suomen merelliseen asemaan ja maakunnassa halutaan kehittää meriklusterin toimintaedellytyksiä. Varsinais-Suomen alueella toimii monia sekä suomen- että ruotsinkielisiä korkeakouluja. Yliopistoja maakunnassa on kaksi: Turun yliopisto ja sen yhteydessä toimiva kauppakorkeakoulu sekä Åbo Akademi. Ammattikorkeakouluja toimii maakunnassa neljä kappaletta: Diakonia-ammattikorkeakoulu, humanistinen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan Novia. Meriosaamisen lisäksi maakunta kuuluu viiteen osaamiskeskusohjelman osaamisklusteriin: elintarvikekehitys, HealthBio, jokapaikan tietotekniikka, matkailu ja elämystuotanto sekä nanoteknologia. Varsinais-Suomen maakunnan alueella toimii myös useita sektoritutkimuslaitoksia: Evira, MTT, RKTL, VTT, THL ja Työterveyslaitos. Varsinais-Suomen osaamisprofiili vastaa varsin tarkkaan koko Suomen tilannetta, selvät poikkeukset ovat ainoastaan tutkijakoulutettujen määrässä sekä Tekesin TKI-rahoituksen osuudessa BKT:sta, joista ensimmäinen on selkeästi muun maan keskiarvon yläpuolella ja jälkimmäinen taas muun maan keskiarvon alapuolella. Maakunnassa on paljon korkeakouluja ja sektoritutkimuslaitoksia, mikä näkyy juuri tutkijakoulutetun väestön selkeästi muuta Suomea suurempana osuutena. Tämä ei kuitenkaan heijastu esimerkiksi maakunnan muuta Suomea suurempina T&Kmenoina. Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt Varsinais-Suomi väestö Koko maa Varsinais-Suomen osaamisprofiili Arvonlisäys vuosina on kohdistunut Varsinais-Suomessa muuta Suomea nopeammin metallinjalostus- ja metallituoteteollisuuteen sekä elektroniikkateollisuuteen ja rakennusaineteollisuuteen. Myös maa-, riista- ja kalatalouden arvonlisäys on Varsinais-Suomessa kasvanut muuta maata nopeammin. Myös kaikkien toimialojen arvonlisäys yhteensä on Varsinais-Suomessa kasvanut vuosina muuta maata jonkin verran nopeammin.

111 43 Arvonlisäyksen prosentuaalinen kasvu kärkitoimialoilla Maatalous; riista- ja kalatalous Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus Elektroniikkateollisuus Kaivannaistoiminta 63 Rakennusaineteollisuus Toimialat yhteensä koko maa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen kasvualat vuosina EAKR -rahoituksen kohdentuminen Varsinais-Suomen maakunnassa toimintalinjaan 2 lukeutuvissa hankkeissa on suunniteltua kokonaisrahoitusta vajaa seitsemän miljoonaa euroa. Valtaosa rahoituksesta kohdistuu yritysten innovaatiotoimintaan. Hankkeita on Varsinais-Suomessa käynnistynyt yhteensä 39 kappaletta ja niistä 16 on yritystukihankkeita. Yritysten innovaatiotoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tietoyhteiskunta Energia Hankkeiden kokonaisrahoitus Matkailu Ympäristö Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Päättyneet ja raportoidut hankkeet Varsinais-Suomessa on päätetty ja raportoitu 13 hanketta, joiden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 2,8 miljoonaa euroa. Yksi hankkeista luetaan hanketyypiltään sekä investointi- että kehittämishankkeeksi. Muut 12 hanketta ovat kehittämishankkeita. Varsinais-Suomessa ei ole päätetty yhtään investointihanketta.

112 44 Varsinais-Suomen alueen raportoiduissa hankkeissa on kehitetty erityisesti alueen yritysverkostoja ja yritysten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi alueen julkishallinnon tietovarantoja halutaan tuoda paremmin yritysten ja muiden toimijoiden käyttöön. Innovaatioympäristön ja alueen yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi Inno-Vakka -hankkeessa on kehitetty seutukunnan liiketoimintaosaamista ja logistiikan hallintaa sekä autettu yrityksiä verkostoitumaan ja hyödyntämään metalli- ja meriteollisuuden toimitusverkostoja. Varsinais-Suomessa järjestettiin lisäksi esim. ennakoivan liiketoiminnan osaamista kehittävää koulutusta ja tuotettiin ennakointitietoa alueen toimijoiden tarpeisiin. PK-yrityksille kehitettiin resurssiverkostoa, joka auttaa alueen yrityksiä hyödyntämään resursseja tehokkaammalla tavalla. Indikaattoritietojen mukaan hankkeissa on syntynyt 9 uutta työpaikkaa. Toimintaan on ilmoitettu osallistuneen 316 yritystä. Hankkeista 11 on ollut ympäristöneutraaleja ja kahden hankkeen on kerrottu merkittävästi edistäneen sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeiden indikaattoritiedot (Varsinais-Suomi) Kehitt. Sekä invest. että kehitt. Yhteensä Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritystenmäärä Ympäristöneutraali projekti Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Varsinais-Suomen maakunnan alueella raportoitujen hankkeiden joukossa ei ole ollut yhtään investointihanketta. Hankkeissa luodaan pääosin edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle. Tätä korostetaan myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa Maakunnan osaamisprofiilin näkökulmasta EAKR-rahoitus näyttäisi keskittyvän kehittämään yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Alueella on paljon korkea-asteen osaamista, eikä sen kehittäminen EAKR -rahoituksella näytä olevan maakunnan prioriteetti. Ylimaakunnalliset hankkeet Maakuntakohtaisten hankkeiden lisäksi toimintalinja 2:sesta on rahoitettu ylimaakunnallisia hankkeita. Näitä hankkeita on 24 kappaletta, joista Päijät-Hämeen liitto hallinnoi 16:sta hanketta. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Satakuntaliitto hallinnoivat molemmat kolmea hanketta ja Pirkanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto molemmat yhtä hanketta. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on ollut noin 27 miljoonaa euroa. Ylimaakunnalliset hankkeet ovat siis olleet kooltaan varsin merkittäviä. Seuraavasta taulukosta käy myös ilmi, että ylimaakunnallisiin hankkeisiin on osallistunut lähes 1000 yritystä ja niiden myötävaikutuksella on syntynyt yli 120 työpaikkaa ja lähes 40 uutta yritystä. Hankkeiden indikaattoritiedot (ylimaakunnalliset hankkeet) Invest. Kehitt. Sekä invest. että Yhteensä kehitt. Projektien lukumäärä Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa 1 1 merkittävästi edistävä projekti Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1

113 45 Ympäristöpositiivinen projekti Ylimaakunnalliset hankkeet ovat luonteeltaan kehittämishankkeita, mikä vaikuttaa perustellulta. Investointihankkeissa toiminnan tulisi keskittyä selkeästi yhteen paikkaan, mikä ei edistä yhteistyötä. Hankkeissa on keskitytty edistämään eri toimialojen toimintaa ylimaakunnallisesta näkökulmasta. Toimialoja ovat mm. olleet hyvinvointiala, meriteollisuus, puuteollisuus ja esim. Cleantech -ala.

114 LIITE 2 TAPAUSTUTKIMUKSET 46

115 47 Kategoria: Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen/luominen Tapaustutkimus: Visuaalisen kulttuurin ja mediatuotannon osaamisen kehittämishanke (A30019) Maakunta: Satakunta (Satakuntaliitto) Kokonaisrahoitus: ,04 Uudet yritykset: 2 Menoluokka: 74 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa Toteuttava organisaatio: TAIK, Porin taiteen ja median osasto Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 13 Uudet työpaikat: 4 Tavoitteet ja toiminta Visuaalisen kulttuurin ja mediatuotannon osaamisen kehittämishankkeessa on ollut tavoitteena kehittää luovien alojen osaamista Satakunnan alueella maisteritasoisen koulutuksen kautta. Hankkeessa on myös edistetty visuaalisen kulttuurin ja mediatuotannon aloilla tapahtuvaa tutkimusta. Hanke on pyrkinyt lisäämään ymmärrystä tuotteistamisesta ja mediatuotantojen organisoitumisesta siten, että kehitetään uudenlaisen yrittämisen ja yhteistyöprojektien muotoja. Hankkeen myötävaikutuksella halutaan synnyttää alueelle luovan toimialan, mediatuotannon ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijoiden verkosto. TAIK:n toimintaa osana Porin yliopistokeskuksessa on kehitetty vuodesta 2002 asti. Hanke perustuu vuosina järjestettyyn visuaalisen kulttuurin maisteriohjelman kokemuksiin sekä vuosina toteutettuun Mediatuotannon pilottihankkeeseen. Nyt käsiteltävä hanke on kehittänyt ja vakiinnuttanut Porin taiteen ja median osaston toimintaa. Hanke perustuu alueella tapahtuvaan verkostoitumiseen ja yhteistyöhön Porin yliopistokeskuksen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen toimintatapoina ovat korostuneet osaston opetuksen ja tutkimuksen painoalojen kehittäminen sekä visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma. Hankkeessa on myös vakiinnutettu taiteen tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen rakenteita. Hankkeessa on laajennettu myös osaston kansainvälisiä suhteita sekä kotimaisia tarpeita. Toiminta on lisännyt myös sivuainemahdollisuuksia Porin yliopistokeskuksessa. Hankerahan merkitys toiminnan ylläpitämisessä on ollut hyvin tärkeää. Toiminnan pyörittämisen sanotaan hankerahalla olevan työläämpää kuin yliopiston perusrahoituksella. Hankehallinnosta vastaamaan pitää palkata 1 2 ihmistä. Toiminnan jatkuvuus on pitkälti kiinni myös yliopiston omista strategisista valinnoista. Tulokset ja vaikutukset Visuaalisen kulttuurin ja mediatuotannon osaamisen kehittämishanke on osaltaan vahvistanut Porin yliopistokeskuksen toimintaa. Hankkeen toiminnasta voidaan nostaa esiin seuraavia tuloksia: - 21 taiteen maisterin tutkintoa - 38 julkaisua ja artikkelia - Yli 30 alueellisesti merkittävää taidenäyttelyä ja taideprojektia - Hankkeen aikana on työllistetty henkeä ja perustettu kaksi uutta toiminimeä ja yritystä. Laadullisempina tuloksina hankkeessa nostetaan esille alueellisen vaikuttavuuden ja yhteistyön kehittäminen sekä alaan liittyvän osaamisen edistäminen. Tärkeää on, että alan toiminta on juurtunut ja tullut näkyväksi Satakunnan alueella. Yhteistyöverkkojen laajentumista pidetään keskeisenä asiana. Karkeasti arvioituna puolet valmistuneista opiskelijoista jää Porin seudulle. Opiskelijoille annetussa koulutuksessa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että opiskelijoille annetaan yrittäjyysvalmiuksia. Toiminnan jatkuvuuden katsotaan olevan kiinni siitä, miten etäkampuksiin suhtaudutaan osaston emo-organisaation strategioissa. Hankerahan merkitys toiminnan ylläpitämiselle on ollut suuri. Ensimmäisen perustamis- ja kehittämishankkeen vaikuttavuus on merkittävä, kun toiminta synnyttää uudenlaista toimintaa ja verkostoitumista alueella. Hanketoiminta edellyttää verkostoitumista, mikä saattaa edistää verkostoitumista enemmän verrattuna perusrahoituksella toimivaan yliopistoyksikköön.

116 48 Tapaustutkimus: UPU Nanotyöstökeskus (A30181) Maakunta: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) Kokonaisrahoitus: ,26 Uudet yritykset: 0 Menoluokka: 02 TTK-infrastruktuuri Toteuttava organisaatio: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 4 Uudet työpaikat: 0 Tavoitteet ja toiminta UPU Ultra Precision Unit Nanotyöstökeskus -hanke on selväpiirteinen investointiprojekti, jossa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun hankittiin tarkkuustyöstö- ja nanotyöstökone. Hanke koostui kolmesta vaiheesta: työstökonehankinnan esiselvitys, koneen hankinta ja koneen käyttöönotto. Investointihankkeen taustalla on jo vuosikymmeniä Pohjois-Karjalassa jatkunut määrätietoinen fotoniikan ja tarkkuusteknologioiden kehitystyö (mm. osaamiskeskusohjelma). Uusi konehankinta täydentää alueen konekantaa siten, että se asettuu yliopiston ja alueen yritysten konekannan väliin. Uusi kone on hankittu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun, jossa se palvelee opetusta ja alueen yritysten tutkimus- ja tuotekehitystarpeita yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi konehankinta tukee edellä mainittua alueellista kehittämistyötä. Sektorin kehittäminen mainitaan vahvasti maakuntaohjelmissa ja se on ammattikorkeakoulun strateginen painopisteala tulevaisuudessakin. Investointihankkeen rinnalla on toteutettu Tekes-rahoitteisia tutkimus- ja kehitysprojekteja sekä tarkkuustyöstöön liittyvää koulutusprojektia. Koneen hankintaan liittyvää selvitystyötä oli käytännössä tehty jo useamman vuoden ajan edellisten kehittämistoimenpiteiden aikana. Koneen hankinta kilpailutettiin julkisten kilpailutussääntöjen mukaisesti ja sen käyttöönottoon saatiin asianmukainen koulutus. Hankkeen aikana opittiin, että myös investointihankkeeseen kannattaa varata runsaasti aikaa, mikä helpottaa toimintaa mahdollisten viivästysten kohdalla. Tulokset ja vaikutukset UPU Ultra Precision Unit Nanotyöstökeskus -hankkeen kohdalla toiminnan keskeisin tulos on hankelogiikan mukaisesti onnistuneesti hankittu ja käyttöönotettu uusi laite. Investointihankkeen näkökulmasta on oleellista kartoittaa niitä vaikutuksia, joita konehankinnalla (yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa) on tunnistettu olleen. Tästä näkökulmasta mm. seuraavia asioita on nostettu esille: - Lisääntyneet yhteydenotot tarkkuusosio valmistavalta teollisuudelta ja tutkimuslaitoksilta - Konehankinta mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisprojektit (yrityksille tehtävät demonstraatiot) - AMK:ssa mahdollisuus 30 op:n laajuisiin tarkkuustekniikan opintoihin - T&K-rahoituksen osuus on pysynyt investoinnin jälkeenkin merkittävällä tasolla (yksikön toiminnassa). Investointihankkeen ei voida katsoa synnyttäneen uusi työpaikkoja tai yrityksiä. Hankkeen merkityksellisyys liittyy ennen kaikkea sen panokseen toimialan yleiseen kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen. Hanke toteuttaa alueella asetettuja tavoitteita ja strategisia painotuksia.

117 49 Tapaustutkimus: Jämsän seudun kehittämiskumppanuus 2 (A30096) Maakunta: Keski-Suomi (Keski-Suomen liitto) Kokonaisrahoitus: ,54 Uudet yritykset: 0 Toteuttava organisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 0 Uudet työpaikat: 0 Menoluokka: Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurien (PK-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten, korkeakoulujen Tavoitteet ja toiminta Jämsän seudun kehittämiskumppanuus 2 -hanke on pitkän prosessin yksi vaihe. Hankkeen ja sitä edeltäneen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on ollut vastata seutukunnalla olleiden korkeakoulupalveluiden loppumiseen. Seudulla on haluttu varmistaa korkeakoulupalveluiden läsnäolo tavalla tai toisella. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin, millaisille korkeakoulupalveluille seudulla olisi kysyntää. Tällöin toteutettiin pilotteja, joissa seudun ulkopuolelta tulevat korkeakoulut tekivät yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Hankkeen toisessa vaiheessa keskityttiin luomaan toimintamalli, jonka kautta alueen toimijat voivat yhteistyössä tuoda alueen tarpeen esiin. Tarkoitus ei ole ollut luoda seudulla uutta organisaatiota, vaan uudenlainen yhteistyön malli, jolla voidaan vastata joustavasti erilaisiin tarpeisiin. Hanke on perustunut vahvasti työn ensimmäisestä vaiheesta saatuihin kokemuksiin. Kehittämiskumppanuushankkeessa selvitettiin erilaisia yhteistoiminnan malleja ja vertailtiin esimerkiksi erilaisia rahoitusmalleja. Työn tuloksena syntyi raportti: Korkeakoulutoiminnan tulevaisuus Jämsän seudulla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu kehittivät keskinäistä yhteistyötään maakuntatoiminnassa. Jämsän seutu oli luonteva paikka kokeilla toimintamuotoja. Korkeakoulutoimijat osallistuivat aktiivisesti seudun strategiatyöhön ja kehittämistoimintaan. Muutoskumppanuus-hanke on ollut osa pidempää prosessia. Hanketoiminnassa on korostunut yhteistyön tekeminen. Hankkeen toimijat nostavatkin esiin, että hankkeiden saatetaan joskus odottaa olevan uusi toimija ja siten ulkopuolinen ratkaisu ongelmiin. Hanke on kuitenkin ennen kaikkea lisäresurssi, minkä vuoksi se pitäisi tiiviisti kytkeä organisaation muuhun toimintaan. Hanketoiminnassa tulisi koko ajan miettiä, mitä hankkeen päätyttyä tapahtuu sen tuloksille. Tulokset ja vaikutukset Muutoskumppanuus-hankkeen keskeisin tulos on sen synnyttämä verkostomainen työskentelytapa ja yhteinen toimintamalli. Hankkeen aikana on rakentunut linkki korkeakoulujen aluekehittäjien ja alueen toimijoiden välille. Seuraavia konkreettisia asioita on nostettu esiin: - Korkeakoulutoiminnan tulevaisuus Jämsän seudulla -raportti - Erilaisten koulutusten, kehityshankkeiden ja hankesuunnittelun lisääntyminen (mm. DI -muuntokoulutus) - Jämsän seudun strategista aluekehitystyötä johdonmukaistettiin (alueen tulevaisuusryhmässä on korkeakoulujen edustaja). Tärkein vaikutus hankekokonaisuudella on ollut se, että korkeakouluasiamiestoimintaa pystytään tekemään nyt luodulla kevyellä rakenteella. Toiminta on jatkunut tähän päivään asti. Toiminnan tarpeellisuus pystyttiin perustelemaan sekä korkeakoululle että alueelle. Korkeakoulu nähdään seudun toimijana, vaikka sillä ei olekaan alueella seiniä. Yhteistyö mahdollistaa konkreettisempien hankkeiden toteuttamisen. Korkeakoulutoimijat ovat vahvemmin osa alueellista verkostoa kuin ennen hanketta.

118 50 Tapaustutkimus: ELITE Elinkeino ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan edistäminen (A30143) Maakunta: Päijät-Häme (Päijät-Hämeen liitto) Kokonaisrahoitus: ,51 Uudet yritykset: 0 Menoluokka: 01 - Tutkimuskeskusten TTK-toimet Toteuttava organisaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 29 Uudet työpaikat: 0 Tavoitteet ja toiminta ELITE-hankkeen tavoitteena oli resursoida kolmen Lahden alueen elinkeinostrategian toteutuksen kannalta keskeisen professuurin (HY/ympäristöbiotekniikka, LUT/innovaatiojärjestelmät, TKK/jätehuoltotekniikka) sekä niiden ympärille rakentuvien tutkimusryhmien toiminta alueella. Lisäksi hankkeen avulla mahdollistettiin Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan osaamisen hyödyntäminen Lahden alueella ns. tutkimusjohtaja- ja kummilaitosmallin avulla. Professorien tehtävänä oli oman alansa tutkimus ja opetus sekä T&K-hankkeiden toteuttaminen yhdessä alueen yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Materiaalitekniikan tutkimusjohtajan tehtävänä oli toimia materiaalitekniikan yliopistotasoisen osaamisen linkittäjänä ja soveltajana alueen yrityksiin. Tulokset ja vaikutukset TTY/materiaalitekniikan osakokonaisuus aloitti toimintansa Materiaalitekniikan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa aktivoitiin ja toteutettiin yhteistyössä alueen teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten kanssa toteutettiin 11 T&K-selvityshanketta sekä valmisteltiin neljää laajempaa tutkimuskokonaisuutta. Lisäksi hankkeeseen liittyen valmistui neljä diplomityötä. Materiaaliopin kummilaitostoiminta käynnistyi lupaavasti. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin mm. Saksan suuntaan. Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa tehtiin yhteistyötä materiaalitekniikan ja materiaalitehokkuuden kehittämiseksi sekä muotoilu- ja materiaaliosaamisen yhdistämiseksi alueellisen elinkeino- ja kilpailukykystrategian mukaisesti. Hankkeen kautta TTY:n rooli Lahden yliopistokeskuksessa selkeytyi ja vahvistui. Merkittävä uusi yhteistyöavaus oli yhdessä Lahden tiede- ja yrityspuiston, Muovipoli Oy:n, TKK:n, Motivan ja alueen yritysten kanssa valmisteltu Materiaalitehokkuuden ja -tekniikan keskus MATEKE, joka kokoaa alaan liittyvää T&K- ja laboratoriotoimintaa yhteen laajemmaksi kokonaisuudeksi. HY/ympäristöbiotekniikan osakokonaisuus käynnistyi Professuuriin liittyen on valmistunut yksi väitöskirjatyö ja valmisteilla on yhdeksän. Tutkimusryhmän toiminta on suuntautunut yritysten kanssa tehtävään tutkimusyhteistyöhön, projektiyhteistyössä on ollut mukana yrityksiä kaikkiaan yli 20. Hankkeen aikana ilmestyi 12 kansainvälistä referee-julkaisua. Kahdeksaa tutkimushanketta on valmisteltu tai tuettu aktiivisesti. Merkittävimpiä uusia tutkimusavauksia olivat laaja EAKR-rahoitteinen, HY:n ympäristöekologian laitoksen koordinoima YMLI-yhteistyöhanke sekä Tekesin vesiohjelmaan kuuluva uusi tutkimushanke. Näissä molemmissa Lahden alueen yritykset ovat aktiivisesti mukana T&K-yhteistyössä. Kansainvälistä yhteistyötä kehitettiin erityisesti Intiassa. TKK/jätehuoltotekniikan osakokonaisuuteen liittyen TKK Lahden keskuksen profiloituminen ympäristötekniikkaan pääsi vauhtiin ja keskuksen uusi tutkimusstrategia laadittiin ja käynnistettiin. Tähän liittyi myös valtakunnallisen Closing the Loop -tutkijakoulun valmistelu. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti energia ja ympäristö-shok:n, Cleen Oy:n, toiminnan käynnistämiseen, tutkimusalueiden määrittelyyn ja tutkimusohjelman valmisteluun. Jätehuoltotekniikan professuurin tuottaman tutkimuksen puitteissa tehtiin yhteistyötä 13 Lahden alueella toimivan yrityksen kanssa. TKK:n aloitteesta Lahden alueelle perustettiin uusi ympäristötekniikan asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset ympäristöalan yliopisto- ja korkeakoulutoimijat. EcoMill-toiminta käynnistyi Niemen Ympäristökampuksella TKK:n ja alueen toimijoiden yhteistyönä. Lisäksi osallistuttiin kansainvälisen ympäristöalan maisteriohjelman valmisteluun. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin erityisesti Pietarin alueella sekä Kiinassa. LUT/innovaatiojärjestelmien osakokonaisuudessa toiminta kohdistui keskeisesti alueen yritysten ja julkisen sektorin innovaatiokyvykkyyden vahvistamiseen. Hankkeen aikana toimittiin aktiivisesti mm. julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämisessä yhdessä mm. Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin, Oiva-liikelaitoksen kanssa. Alueen teollisuus- ja palveluyritysten kanssa tehty yhteistyö keskittyi erityisesti menetelmien kehittämiseen asiakkaiden ja henkilöstön hyödyntämiseksi innovaatiotoiminnassa. Tutkimusryhmä julkaisi hankkeen aikana kahdeksan referee-artikkelia ja yhteensä lähes 60 artikkelia. Käynnissä oli 13 laajaa tutkimus- ja kehittämishanketta yritysten ja organisaatioiden kanssa. Merkittävä uusi avaus oli Lahti Living Lab. Osakokonaisuuden professori oli keskeisessä roolissa uuden Lahden alueen innovaatioympäristön kehittämisstrategian laadinnassa sekä Tekesin kansallisessa innovaatiostrategioiden synkronointihankkeessa. Kaikki osakokonaisuudet on rakennettu siten, että niillä on edellytykset jatkua hankkeen päätyttyä. Kummilaitos- /kummiprofessuurimalli on otettu pysyväksi alueelliseksi käytännöksi. Professuurien ja niiden ympärille muodostuneiden tutkimusryhmien toimintaa on kehitetty ja vahvistettu edelleen ELITE2-hankkeessa vuosina

119 51 Tapaustutkimus: Eteläpohjalaisen tiedeyhteisön tutkimuspalvelujen kehittäminen ETTK (A30173) Maakunta: Etelä-Pohjanmaa (Etelä-Pohjanmaan Liitto) Kokonaisrahoitus: Uudet yritykset: 0 Toteuttava organisaatio: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 0 Uudet työpaikat: 1 Menoluokka: 09 - Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Tavoitteet ja toiminta Eteläpohjalaisen tiedeyhteisön tutkimuspalvelujen kehittäminen ETTK -hankkeen tavoitteena oli suunnitella, käynnistää ja hallinnoida Epanet-tutkimusprofessuureja ja muita verkoston hankkeita yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä kehittää korkeakouluverkoston rahoitusta. Korkeakouluyhdistys kehitti myös verkoston rahoituspohjaa hallinnoimalla rahoitusjärjestelmää. Lisäksi hankkeen tehtäviin kuului korkeakouluverkoston ulkoinen markkinointi sekä tutkimusryhmien, yritysten ja muiden tiedon käyttäjätahojen välisen yhteistyön edistäminen. ETTK-hanke osallistui yhteyksien kehittämiseen kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. ETTK-hanke tuotti yliopistolliselle tutkimusyhteisölle seuraavia palveluja: 1. toimintamallin suunnittelu ja kehittäminen, erityisesti osana maakunnan muuta kehittämistyötä, 2. hanke- ja rahoitushallinto (suunnittelu, valmistelu, seuranta, yhteistoiminta), 3. verkoston sisäisten ja ulkoisten yhteyksien luominen ja ylläpito ja 4. asiantuntijapalvelut (aineistojen ja tilastojen tuottaminen, toimeksiannot, korkeakoulupoliittiset asiantuntijatehtävät). Tulokset ja vaikutukset ETTK-hankkeessa jatkettiin Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman koordinaatiohankkeissa vuosina ja sen jälkeen vuosina käynnistettyjä toimia ja pyrittiin parantamaan yleisiä tutkimustoiminnan edellytyksiä Etelä- Pohjanmaalla. Hankkeessa valmisteltiin tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksiä vahvistavia kehittämishankkeita. Korkeakouluyhdistys oli myös uusien professuurihankkeiden hakijana. ETTK-hankkeessa jatkettiin EAKR-ohjelman rahoituksella Epanet-hankkeiden suunnittelua, seurantaa ja taloushallintoa. Käynnissä oli kolmea eri hanketyyppiä olevia hankkeita. Yhteistyö yliopistokonsortion sisällä ja kanssa on tiivistynyt huolimatta yliopistokentässä tapahtuneista suurista rakenteellisista muutoksista. Etelä-Pohjanmaan tutkimussäätiön käynnistäminen on tästä hyvä esimerkki. Se on yksi konkreettinen osa Etelä-Pohjanmaalle laaditussa ns. Neilimon korkeakoulumallissa esitetyistä yhteistoiminnan tulevaisuuden muodoista. Epanet-verkoston tutkimusryhmissä työskentelee henkilöä professorien lisäksi. Näistä noin 50:llä on työhuone Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla olevista tutkijoista suurin osa suorittaa jatko-opintoja. Epanet-verkoston tutkijoista 25 on saanut jatkotutkinnon suoritettua. Suurin osa näistä on saanut ETTK- ja YTY - hankkeiden yhteisen tutkijoiden etätyökeskuksen tukea. Aiemmin toteutetun, jatko-opiskelijoille suunnatun, Eduepanet-hankkeen osallistujista on edellisten lisäksi lähes 20 saanut jatko-opintonsa valmiiksi. Myös yliopistojen omien Seinäjoella toimivien jatkotutkijaryhmien kautta on suoritettu jatko-opintoja (Hot-tohtoriohjelma ja Eija Paavilaisen ja Pertti Järvisen jatko-opiskelijaryhmät). Kaiken kaikkiaan jatko-tutkinnon on suorittanut Seinäjoella 2000-luvun taitteesta lähtien yhteensä 50 henkilöä. Hanke on lisännyt eteläpohjalaisten yritysten, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteistyötä ja sitä kautta lisännyt kaikilla toiminta-alueillaan korkean tason osaamista maakunnassa. Tutkimustietoa on levitetty eteläpohjalaisiin yrityksiin yrityskäyntien, tapaamisten ja seminaarien avulla. Aluenäkökulmasta korkeakouluverkosto on lisännyt merkittävästi Etelä-Pohjanmaan kykyä hyödyntää olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja tuotekehitysresursseja sekä verkostoitua uskottavasti merkittävien maakunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Samalla on edistetty yleistä innovaatiokulttuuria ja parannettu alueen imagoa. ETTK-hankkeen aikana tutkimustoimintaa pyrittiin vakiinnuttamaan ja siirtämään syntyneille uusille rakenteille. Esimerkkejä jo tapahtuneesta siirtymästä ovat opetusministeriön ja yliopistojen rahoitusosuuksien korottaminen professuurihankkeiden II-vaiheissa sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinaatiovastuun kasvattaminen yhteisten tilapalvelujen ja tiedonhallinnan tuottajana. Uusin vaihe toiminnan vakiinnuttamisessa ja pitkäjänteistämisessä oli Etelä- Pohjanmaan tutkimussäätiön perustaminen vuonna 2009.

120 52 Tapaustutkimus: Matkailun integroitu tuotekehitys (A30148) Maakunta: Lappi (Lapin liitto) Kokonaisrahoitus: ,71 Uudet yritykset: 0 Menoluokka: Tutkimuskeskusten TTK-toimet Toteuttava organisaatio: Rovaniemen ammattikorkeakoulu Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 16 Uudet työpaikat: 1 Tavoitteet ja toiminta Hankkeessa Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus kehittivät yhdessä uudenlaista tuotekehitysprosessia palvelutuotteita varten. Matkailu on keskeinen toimiala Lapissa ja työhön osallistui myös useita yrityksiä. Hankkeen perusteet ovat Lapin matkailustrategiassa. Tuotekehitysprosessin rinnalla hankkeen toinen keskeinen tavoite oli pilotoida verkostomaisesti organisoituneen Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin toimintaa (MTI). Yhtenä hanketoteutuksen haasteena olikin koordinoida usean organisaation välistä yhteistyötä. Matkailun integroitu tuotekehitys -hanke oli laaja kokonaisuus, johon kuului viisi työpakettia. Hankkeessa haluttiin luoda matkailun tuotekehityksen osa-alue innovaatiojärjestelmään, tuottaa matkailun tuotekehityksen viitekehys ja kehittää uusi lähestymistapa matkailun tuotekehitykseen. Näiden tuloksena kehitettiin lappilaisen matkailutuotteen kehittämisen käsikirja. Hankkeessa päätettiin, että yrityksiä otetaan työhön mukaan vasta kun toimintamallit ovat selvät. Kuuden yrityksen kanssa tehtiin pidempiaikaista yhteistyötä, jossa yrityksille nimetyt asiantuntijaparit tukivat yritysten tuotekehitystä ja tekivät niiden toimintaan liittyvää tutkimusta. Tulokset ja vaikutukset Matkailun integroitu tuotekehitys -hankkeen tulokset liittyivät pitkälti toimijoiden keskinäisen verkostoitumisen kehittymiseen ja uudenlaisen toimintatavan luomiseen. Hankkeessa toteutettiin lukuisia yksittäisiä toimenpiteitä. Yhtenä selkeänä konkreettisena lopputuloksena hankkeessa toteutettiin lappilaisen matkailutuotteen kehittämisen käsikirja, jota hyödynnetään monella tavalla organisaatioiden toiminnassa, mm. opetuksessa. Toiminnan keskeisinä pidempiaikaisina vaikutuksina nostetaan esille ennen kaikkea pysyvän asiantuntijuuden muodostuminen toimintaan osallistuvissa organisaatioissa. Toimintaa tehtiin kestävästi niin, että syntynyt asiantuntemus perustui tutkimukseen. Tässä suhteessa yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön nähtiin olevan tuloksellista. Mukana olleet ihmiset työskentelevät edelleen kehittämistoimintaan osallistuneissa organisaatioissa. Yhteistyö auttoi myös pilotoimaan MTI:n verkostomaista toimintamallia. Hanketyön aikana huomattiin, että yhteistyö voi toimia. Tätä kautta organisaatioiden uskottavuus on lisääntynyt. Työssä on kehitetty alueen pidempijänteistä kykyä kehittää uusia matkailutuotteita. Hanketoimijoiden näkökulmasta toimintaan osallistuneiden yritysten lukumäärä kertoo kiinnostuksesta toimintaa kohtaan. Hankkeen edustajien näkemyksen mukaan tärkeää on myös se, että hanke kytkeytyi alusta lähtien osaksi organisaatioiden muuta toimintaa ja auttoi siten rakentamaan niihin pysyvää osaamista.

121 53 Tapaustutkimus: Nanoelektroniikan testausalustat NaTe- Ka (A30468) Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa (Pohjois-Pohjanmaan liitto) Kokonaisrahoitus: Uudet yritykset: 0 Toteuttava organisaatio: Oulun yliopisto Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 9 Uudet työpaikat: 2 Menoluokka: 02 - TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset Tavoitteet ja toiminta NaTeKa-hankkeen päämääränä oli monitieteisen nanotekniikan T&K-edellytysten ja infrastruktuurin parantaminen sekä konkreettisen yhteistyön kiinteyttäminen tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kesken. Hankkeelle asetetut tavoitteet olivat seuraavat: 1. kehittää mikro- ja nanoteknologian tutkimus- ja kehittämisympäristöjä sekä sitä kautta parantaa uusien huipputeknologiaan perustuvien spin-off yritysten syntymisedellytyksiä, 2. luoda uusia työpaikkoja mikro- ja nanoteknologian alueelle aktivoimalla yrityksiä nanoteknologian käyttöön, hankkeen aikana tämä kohdentui pääasiassa osallistuviin yrityksiin, 3. vahvistaa Oulun asemaa ja mainetta tulevaisuuden teknologioiden kehittäjänä ja 4. vahvistaa alueellista yhteistyötä. Hanke alkoi erilaisten laitteistojen ominaisuuksien kartoittamisella ja valmistajien arvioinnilla. Erilaisten laitekokoonpanojen mahdollisuuksia ja rajoja hankkeen toteuttamisessa arvioitiin ja vertailtiin. Hankkeen toteuttamiseen soveltuvan laitekokoonpanon varmistuttua siirryttiin kilpailutusvaiheeseen. Eri kilpailutusvaihtoehtoja punnittiin ja päädyttiin kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jonka pohjalta varsinainen kilpailutus EU-tasolla käynnistettiin. Soveltuvat laitetoimittajat valittiin, ja kilpailutusprosessin aikana määriteltiin ja räätälöitiin juuri hankkeen toteutukseen parhaiten soveltuva laitteisto. Laitevalmistajien edustajien ja sovellusinsinöörien kanssa käytiin useita neuvotteluita ja heidät kutsuttiin pitämään esitelmiä tarjottujen laitekokonaisuuksien mahdollisuuksista ja sovellusalueista. Neuvottelumenettelyn loppuvaiheessa mukana olleiden laitevalmistajien tehtaille tehtiin vierailu, jossa testattiin laitteiden käytännön suorituskykyä omien, hankkeeseen kuuluvien näytteiden prosessoinnissa. Laitteiston asennus aloitettiin vuoden 2008 lopulla. Asennustyö vaati erityisratkaisujen kehittämistä ja toteuttamista puhdastiloihin mm. rakennusvärähtelyiden minimoimiseksi. Asennuksen jälkeen laitteistolle tehtiin tarvittavat hyväksymistestit. Asennuksen jälkeen laite otettiin käyttöön ( ) ja aloitettiin yritysten toimittamien mikropiirien prosessointi sekä teräs/materiaalinäytteiden analysointi. Hankkeen aikana ilmeni tarve (ohjausryhmän päätöksellä) myös ns. mikropiirien dekapsulointilaitteen hankkimiseksi. Tämä kilpailutettiin, ja sitten laite hankittiin ja otettiin käyttöön. Hankkeen aikana toteutettiin lisäksi ostopalveluna verkostoitumishanke, jossa kartoitettiin ja kontaktoitiin uusia potentiaalisia yrityksiä hyödyntämään kehitettyä palvelua. Tulokset ja vaikutukset Kilpailullinen neuvottelumenettely toimi tässä hankkeessa erinomaisesti, koska lopputuloksena saatiin huomattavasti kattavampi laitekokoonpano kuin aikaisemmin arvioitiin. Hankkeen tuloksena on syntynyt uutta pysyvää ja edelleen kehittyvää yhteis-/palvelutoimintaa yritysten ja yliopiston välille. Tämän toiminnan avulla pystytään soveltamaan tutkimuslaitoksissa syntyvää tietoa ja osaamista tehokkaasti myös elinkeinoelämän tukemiseksi. Hankkeen tuloksena syntynyttä osaamista ja laitekantaa voidaan hyödyntää useilla nanoteknologian sovellusalueilla mikroelektroniikasta materiaalitieteisiin. Lisäksi hankkeen aikana laitteistolle löytyi yllättäen uusia sovelluskohteita bio-/lääketieteissä, joiden osalta menetelmien jatkokehitys on käynnissä. Aidosti poikkitieteellinen yhteistyö tekniikan ja biotieteiden kanssa osoittautui erityisen hedelmälliseksi, ja se on mahdollistanut aivan uudentyyppisen ja nopean analyysimenetelmän kehittämisen. Kehitetyille menetelmille ja laitteistolle on selkeää tarvetta ja kysyntää yrityksissä. Hanke on parantanut tutkimuslaitosten edellytyksiä palvella myös elinkeinoelämää. Hanke on luonut uutta yhteistoimintaa teollisuuden ja tutkimuslaitosten kesken ja sitä pyritään syventämään ja kasvattamaan hakemalla aktiivisesti uusia yrityksiä mukaan toimintaan. Laitteiston käyttöaste on hankkeen päätyttyä täydet 100 %. Hankkeessa työskennelleet kaksi projekti-insinööriä on otettu töihin MNT-keskukseen, jossa he jatkavat hankkeessa alkanutta työtä. Tämän hankkeen ympärille ei ole kuitenkaan syntynyt yritystä, kuten oli alun perin tavoitteena. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hankkeella on merkittävä strateginen vaikutus nanoteknologian kehitykselle Pohjois-Suomen alueella. Laitteisto mahdollistaa Oulun yliopiston osalta uusien, vaativien nanoteknologiaan liittyvien hankkeiden hakemisen ja toteuttamisen sekä kansallisella että EU-tasolla.

122 54 Tapaustutkimus: Kaivoskoulutuksen opetusvälineiden ja - laitteiden kehittäminen (A30345) Maakunta: Lappi (Lapin liitto) Kokonaisrahoitus: ,02 Uudet yritykset: 0 Menoluokka: TTK-infrastruktuuri Toteuttava organisaatio: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto/sodankylä-instituutti Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 0 Uudet työpaikat: 0 Tavoitteet ja toiminta Hankkeen lähtökohtana oli taata nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyinen ja tarkoituksenmukainen kaivoskoulutus maakunnassa. Tavoitteena oli kohottaa kaivoskoulutuksen saavutettavuutta sekä taata laadukas koulutus. Kohteena oli ensisijaisesti Lapin alueen toisen asteen ammatillinen koulutus sisältäen sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen. Tavoitteena oli tarjota kaivoskoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti myös rikastus-, prosessi- ja kunnossapitotekniikkaan liittyvää laadukasta ja käytännönläheistä opetusta. Projektin keskeiset toimenpiteet liittyivät laitehankintoihin, jotka mahdollistavat laadukkaan opetuksen. Tulokset ja vaikutukset Hanke saavutti pääosin sille asetetun tavoitteen. Hankkeessa rakennettiin oppimisympäristö, joka tukee uuden opetussuunnitelman ja alan toimijoiden kysynnän mukaista koulutusta. Valmistunut oppimisympäristö palvelee hyvin tämän päivän tarpeita ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisen edelleen kehittämisen. Oppimisympäristö on tällä hetkellä päivittäisessä käytössä. Sitä on myös täydennetty omarahoitteisesti myöhemmin. Laitteiden avulla on lisäksi pystytty tarjoamaan täsmäkoulutusta kaivosyhtiöille.

123 55 Kategoria: Yritystoiminnan ja yritystoimintaa tukevien organisaatioiden kehittäminen Tapaustutkimus: P2B Plastics to Business (A30415) Toteuttava organisaatio: TTY -säätiö Maakunta: Pirkanmaa (Pirkanmaan liitto) Hankeaika: Kokonaisrahoitus: ,34 Osallistuneet yritykset: 21 Uudet yritykset: 0 Uudet työpaikat: 29 Menoluokka: 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Tavoitteet ja toiminta P2B-hankkeen (Plasticis to Business) taustalla on tarve turvata muoviteollisuuden toiminta ja kehittyminen sellaisilla Pirkanmaan alueilla, joissa muoviteollisuudella on merkittävä rooli. Hanke on toteutettu Tampereen Teknillisen yliopiston ja Virtain Yrityspalvelu Oy:n yhteistyöllä. Projektin varsinainen kohderyhmä olivat alueen muovituotteita ja muovituotteiden valmistuksessa käytettäviä työkaluja valmistavat yritykset. Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on ollut tutkimus- ja kehittämistoiminnan aktivoiminen kohderyhmänä olevissa yrityksissä. Alueen korkeakoulun osaaminen haluttiin tuoda paremmin yritysten käyttöön. Teknologian kehittämisen kautta haluttiin vastata siihen pelkoon, että klusterin nykyinen liiketoiminta hiipuisi seuraavien vuosien aikana. Hankkeen taustalla on jo pitkään jatkunut virtalaisen muoviklusterin kehittäminen. Hanketyötä edeltäneet Virtopoli 1 ja 2 -hankkeet ovat toimineet alueella vuodesta 2004 lähtien. Edeltävien hankkeiden yhteydessä tehdyssä esiselvityksessä on havaittu tuote- ja yrityskohtaisia kehittämistarpeita, joihin P2B-hanke osaltaan perustuu. Toinen hankkeen keskeisistä toimenpiteistä on ollut korkeakouluyhteistyö kohderyhmänä olevien yritysten kanssa. Tutkimusyksiköt ja yritykset osallistuivat kansainvälisen tutkimuksen tekemiseen. Hankkeessa aloitettiin myös muoviyritysten kansainvälistäminen. Hanke on pystynyt välittämään erilaisia ostopalveluita yritysten käyttöön ja tarjoamaan osaamisen kehittämiseen tähdännyttä koulutusta. Yritykset ovat pieniä, eikä niiden ole ollut helppo hakea ulkopuolista rahoitusta. Hanke onkin kantanut osan yritysten kehittämistoiminnan alkuvaiheen riskeistä. TTY:n roolin kehittämiskumppanina toivotaan hankkeen myötä tulleen yrityksille tutummaksi. Toinen keskeinen toimenpide on ollut yritysten keskinäisen yhteistyön aktivoiminen. Tässä tärkein toimintatapa on ollut löytää yrityksille yhteisiä tuotteita, joissa niiden osaamista on voitu hyödyntää. Hankkeessa on toteutettu noin 90 kehittämistoimenpidettä 14 yrityksessä. Nämä toimenpiteet ovat olleet mm. tutkimusta, kehittämistä, konsultointia sekä hankesuunnittelua ja -evaluointia. Hankkeen toteutuksen yhteydessä on huomattu, että yhteistyön rakentamisessa on tärkeää varata paljon aikaa yrityksissä vierailemiseen. Hanketoiminta keskittyi vahvasti tietyissä kunnissa toimiviin yrityksiin. Tällöin on tärkeää myös varmistua siitä, että kunnan muut elinkeinopoliittiset linjaukset tukevat keskeisesti hankkeen tavoitteita. Lisäksi hankkeen päätyttyä olisi hyvä varautua viemään eteenpäin sen toiminnan aikana syntyneitä uusia ideoita. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tärkeimpänä tuloksena nostetaan esiin yritysten välisen yhteistoiminnan ja kommunikoinnin lisääntyminen. Yritykset saivat käyttöönsä liiketoiminnan kehittämiseen tarvittavia palveluita ja osaamista. P2B-hanke toi korkeakouluosaamisen osaksi yritysten jokapäiväistä toimintaa. Hanke on vaikuttanut myönteisesti yritysten kykyyn kohdata syksyllä 2008 alkanut taantuma. Konkreettisina hankeaikaisina tuloksina listataan seuraavia asioita: - Yrityksiin on syntynyt 4 Tekes-hanketta - Yrityksiin on syntynyt 7 hanketta, joihin rahoitusta on haettu TE-toimistosta tai ELY-keskuksesta - Hankkeen aikana syntyi 29 uutta työpaikkaa - 4 yrityksessä tehtiin merkittäviä tuotannollisia investointeja. Yritysvaikutusten lisäksi hankkeessa tunnistettiin myös koko klusteria koskevien toimenpiteiden merkitys. Hankkeen aikana käynnistettiin mm. yritysten välinen vertaisoppiminen, tehtiin teollisen yhteistyöverkoston perustamistoimet sekä tutkimus biohajoavien muovien soveltuvuudesta alueen yritysten liiketoimintaan ja muita tutkimuksia. Hanke eteni suunnitelmien mukaisesti ja se on saavuttanut sellaisia tuloksia, joita hankkeen suunnittelun yhteydessä osattiin odottaa. Hanke on auttanut pirkanmaalaista muoviteollisuutta lisäämään tutkimusta ja tutkimuslaitosyhteistyötä sekä tätä kautta kehittämään omaa strategiaansa. Onnistumisesta kertoo myös osallistuneiden yritysten tyytyväisyys hanketta kohtaan. Hankkeen vaikuttavuuden arviointi muutama vuosi hankkeen päättymisen jälkeen on kuitenkin haastavaa. On vaikea arvioida ja erotella sitä, mikä on ollut juuri hanketoiminnan merkitys esimerkiksi uusien työpaikkojen syntymisessä. Vaikuttavuuden näkökulmasta keskeisintä olisi tieto siitä, miten kohderyhmänä olleiden yritysten kyky ja motivaatio tutkimus- ja kehittämistyöhön on lisääntynyt ja miten klusterin keskinäinen yhteydenpito on vakiintunut. Konkreettisina esimerkkeinä positiivisista vaikutuksista voisivat olla alueen yritysten yhteistä osaamista edellyttävät tuotteet.

124 56 Tapaustutkimus: Oulun seudun hautomoverkosto (A30091) Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa (Pohjois- Pohjanmaan liitto) Kokonaisrahoitus: ,26 Uudet yritykset: 192 Menoluokka: 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Toteuttava organisaatio: Oulun kaupunki Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 348 Uudet työpaikat: 555 Tavoitteet ja toiminta Oulun seudun hautomoverkosto -hankkeen tavoitteena on ollut luoda aloitteleville yrityksille suotuisat olosuhteet käynnistää ja kehittää yritystoimintaansa Oulun seudulla. Hankkeeseen osallistui viisi alueella toiminutta yrityshautomoa Oulun, Oulunsalon, Haukiputaan ja Kiimingin kunnissa. Yrityshautomotoiminnan kehittämisessä haluttiin panostaa sellaisiin palveluihin, joita aloittelevat yritykset tarvitsevat, ei pelkästään toimitiloihin tai tiettyjen keskittymien läheisyyteen. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää Oulun seudun yrityshautomoiden kesken seudullinen toimintamalli. Hautomotoiminnan kehittämisen rinnalla palveluita on tarjottu hautomoiden asiakkaille ja samalla pilotoitu uusia toimintatapoja. Yhteistyön rakentaminen hautomotoimijoiden välillä kulminoitui yhteiseen toimintakäsikirjaan, jota voidaan pitää myös hankkeen keskeisimpänä tuloksena. Yhteistyö mahdollisti ennen kaikkea tietotaidon jakamisen hautomotoimijoiden kesken. Alueen hautomopalveluita benchmarkattiin muihin Suomen alueisiin. Opittuja toimintatapoja sovellettiin alueen käyttöön ja samalla luodut kontaktit hyödyntävät toimintaa yleisesti. Alueen muiden toimijoiden (esim. TEKES, ELY-keskus ja TE-toimistot) luona vierailtiin säännöllisesti, mikä auttoi hahmottamaan entistä paremmin alueen yritystoiminnan ekosysteemin. Yrityksille hautomoverkoston toimijat pystyivät hankkeen aikana tarjoamaan laadukkaampia palveluita. Ostopalveluina yrityksille voitiin tarjota huippuasiantuntijoiden apua. Käytännössä yrityksille tarjottiin hyvin laaja kirjo erilaisia yrityshautomopalveluita. Toiminnalle asetut tavoitteet ovat seurantaindikaattorien osalta kunnianhimoisia, mikä kuitenkin on tarkoituksenmukaista yrityshautomopalveluiden kohdalla. Toiminnassa oli tavoitteena tehdä yhteistyötä 200 yrityksen kanssa ja luoda sitä kautta 400 uutta työpaikkaa. Tavoitteena oli myös 130 uuden yrityksen perustaminen. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin: osallistuneita yrityksiä oli yhteensä 348, uusia työpaikkoja luotiin 555 ja uusia yrityksiä perustettiin 192. Hankkeen toteutuksen aikana havaittiin, että asiantuntijapalveluiden kilpailutukseen liittyvät säännöt hankaloittavat palveluiden tarkoituksenmukaista tarjoamista yrityksille. Samoin yritysten omarahoitusosuus estää aloittavia yrityksiä hyödyntämästä ulkopuolista asiantuntija-apua. Hanketoimintaan liittyvä hallinnointi on myös aikaavievää ja edellyttäisi suuressa hankkeessa erillisen työntekijän palkkaamista. Tulokset ja vaikutukset Oulun seudun hautomoverkosto -hankkeen näkökulmasta mielenkiintoinen kehityskulku on ollut se, että hanketyöhön osallistuneet hautomotoimijat yhdistyivät uudeksi BusinessOulu-yrityshautomoksi. Tämä tiivistää hautomotoimijoiden yhteistyötä entisestään. Hankkeen avulla tehty kehittämistyö vaikuttaakin budjettirahoituksella toimintaansa jatkavan BusinessOulun toiminnassa. Toiminta on hanketyön myötä jäsentynyt. Hankkeen toimijat kokevat, että paras osoitus hankkeen menestyksestä on alueen yritysten menestys. Hanketyöllä tunnistettiin olleen seuraavia konkreettisia tuloksia: - Hautomotoimijoiden yhteistyön ja osaamisen kehittyminen - Laatu- ja toimintakäsikirja, joka jäsentää/helpottaa toimintaa (sis. paljon käytännön työkaluja) toimintaan osallistunutta yritystä uutta työpaikkaa uutta yritystä. Hautomoverkostotoiminnassa on pystytty seuraamaan tarkasti kohderyhmänä olleiden yritysten toimintaa ja esimerkiksi niissä syntyneitä työpaikkoja. On kuitenkin vaikea arvioida, miten juuri hautomotoiminta on vaikuttanut yritysten toimintakykyyn ja olisiko esimerkiksi jokin vaihtoehtoinen toimintatapa synnyttänyt erilaisia tuloksia. Hankkeen tuloksellisuudesta voisi kertoa hautomotoiminnan laadullinen kehitys (esimerkiksi asiakaspalautteen kautta). Laadukkaampi hautomotoiminta taas vaikuttaa positiivisesti alueen yritysten toimintaan. Hautomotoiminnan merkitys on jatkuvan alueellisen tarkastelun kohteena.

125 57 Tapaustutkimus: Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-ohjelma (A30389) Maakunta: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) Kokonaisrahoitus: ,43 Uudet yritykset: 3 Menoluokka: 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Toteuttava organisaatio: JOSEK OY Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 160 Uudet työpaikat: 34 Tavoitteet ja toiminta Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman tarkoituksena on ollut edistää Venäjälle ja Venäjältä Suomeen suuntautuvan liiketoiminnan monipuolistumista ja laajenemisesta. Hankkeessa haluttiin luoda Pohjois-Karjalaan Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan tukipalvelut koordinoidusti eri toimijoiden välille. Työhön osallistuivatkin kaikki maakunnan kehittämisyhtiöt ja kauppakamari. Kehitystavoitteen katsotaan kytkeytyvän vahvasti maakunnan yleisiin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin. Hankkeen toiminnan voi jakaa kolmeen kokonaisuuteen. Ensinnäkin hankkeen aikana yrityksille tarjottiin monipuolisia Venäjän kauppaan liittyneitä palveluita. Hankkeessa korostui myös runsas Venäjän mahdollisuuksia esille nostava viestintä. Hankkeessa toteutettiin yli 20 toimialakohtaista markkinaselvitystä sekä järjestettiin paljon kontaktimatkoja. Yhteistyötä rakennettiin myös Venäjän viranomaisiin, sillä hyvät viranomaissuhteet auttavat kaupankäynnissä. Toisena kokonaisuutena kehitettiin paikallisten elinkeinoyhtiöiden yhteistyötä ja työnjakoa. Kolmas kokonaisuus oli Niiralan logistiikka-asemaan liittyneet kehittämistoimenpiteet, kuten erilaiset selvitykset. Hankkeen haasteina nostettiin esiin sen tavoitteiden laajuus ja monipuolisuus. Toiminnassa ei puhuttukaan hankkeesta, vaan ohjelmasta. Toteuttamista leimasi tavoitteiden asettaminen nousukauden huipulla vuonna 2007 ja sitä seurannut taantuma. Myös organisaatioissa tapahtuneet henkilömuutokset vaikuttivat hankkeen toteuttamiseen. Tulokset ja vaikutukset Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittisen Venäjä-ohjelman toteutuksen tuloksissa korostuu seuraavia asioita: - Toimintaan osallistuneissa yrityksissä syntyneet uudet työpaikat (34 kappaletta) - 3 uutta Venäjän kauppaa harjoittavaa yritystä - Positiivinen asenneilmapiiri Venäjän kauppaa kohtaan - Elinkeinoyhtiöiden keskinäinen yhteistyö Venäjän kauppaan liittyen - Maakunnallinen Venäjä-strategia. Hankkeen pidempiaikaisesta vaikuttavuudesta kertovat elinkeinoyhtiöiden tiivistynyt yhteistyö Venäjä-asioihin liittyen. Maakuntaa esimerkiksi edustetaan aikaisempaa yhtenäisemmin. Eri toimijat pitävät toisiaan paremmin ajan tasalla omista tilaisuuksistaan, jolloin vältetään päällekkäisyyksiä. Kehittämisyhtiöissä on myös kiinnitetty huomiota siihen, että organisaatioissa toimisi venäjänkielen taitoisia työntekijöitä. Maakunnallisen Venäjä-strategian toteuttamisen myötä Venäjä-asioiden käsittely jatkuu joka toinen vuosi järjestettävällä Venäjä-Forumilla. Kiinnostus Venäjää kohtaan on hankkeen myötävaikutuksella parantunut ja teemaa kehitetään osana pysyvämpiä rakenteita. Seurantaindikaattorien osalta hankkeen edustaja nostaa esiin, ettei uusia työpaikkoja tai perustettuja yrityksiä voi pelkästään laittaa hankkeen ansioksi. Parempi on puhua hankkeen myötävaikutuksesta. Parhaiten hanketyön onnistumisesta kertoisi asiakasyritysten säännöllinen palaute ja sisäisiä prosesseja voisi tarkastella itsearvioinneilla.

126 58 Tapaustutkimus: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa (A30323) Maakunta: Keski-Suomi (Keski-Suomen liitto) Toteuttava organisaatio: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Hankeaika: Kokonaisrahoitus: ,83 Osallistuneet yritykset: 54 Uudet yritykset: 1 Uudet työpaikat: 35 Menoluokka: Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken. Tavoitteet ja toiminta Projekti liittyi Keski-Suomen klusteripohjaiseen kehittämiseen, jonka kohderyhmiä ovat "Uudistuvat koneet ja laitteet", "Kehittyvä asuminen" sekä "Bioenergiasta elinvoimaa" -klustereihin kuuluvat pk-yritykset. Tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri hyöty kohdeyritykselle siten, että kehittäminen tapahtui yrityksissä. Kohdeyritykset tarvitsivat ulkopuolisten asiantuntijoiden tukea uudistuvan liiketoiminnan kehittämiseen eri osa-alueilla. Näitä kehittämishaluisia ja - kykyisiä, kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä tuettiin mm. uusien asiakkaiden ja markkinoiden löytämisessä, uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämisessä ja markkinoille saattamisessa, tuotteiden valmistettavuuden parantamisessa, tuotannon optimoinnissa ja valmistusverkostojen kehittämisessä. Projekti liittyi edellisellä ohjelmakaudella toteutettuun hankekokonaisuuteen Teräksen taitajat, jonka avulla tuotettiin vastaavia kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluita erityisesti teknologiateollisuuden ja myöhemmin myös puu- ja rakennustuotealan pk-yrityksille. Hankekokonaisuus osoitti tuotannollisilla pk-yrityksillä olevan vahva tarve ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöön yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeen toteutuksessa oli keskeistä kehittäjäorganisaatioiden toiminnan kytkeminen tiiviisti mukaan projektin alusta asti. Jykes toimi hankkeen toteutuksesta vastaavana organisaationa. Alueen seudulliset kehittämisyhtiöt ja Joutsan kunta osallistuivat hankkeen rahoitukseen ja markkinointiin. Seudulliset kehittämisyhtiöt osallistuivat myös oman alueen kehittämispotentiaalisten yritysten ja kehittämistarpeiden kartoitukseen. Ulkopuolista asiantuntemusta hankittiin sekä kaupallisilta asiantuntijapalveluita tarjoavilta yrityksiltä että oppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisistä tutkimus- ja kehittämispalveluista. Tulokset ja vaikutukset Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -projektissa toteutettiin 71 kehittämishanketta 54 eri yrityksessä (tavoite oli 100 hanketta 100 eri yrityksessä) yhteensä :lla (rahoituksen toteuma 88 % tavoitteesta). Yritysten omarahoitusosuus tästä oli noin puolet. Kehittämistoimien tuloksena (raportoitu projektille) uusia yrityksiä syntyi 1 kpl (tavoite 5 kpl) ja uusia työpaikkoja 35 kpl (tavoite 40 kpl). Yrityksissä toteutettiin asiantuntijoiden avulla kansainvälistymistoimia, uusien markkinoiden ja asiakkaiden selvittämistä, uusien tuotteiden lanseeraukseen liittyvien myynnin toimintastrategioiden selvityksiä niin kotimaahan kuin ulkomaillekin sekä tuotannon optimointia. Kasvu- ja kehittämispalvelun avulla madallettiin kynnystä käynnistää osaamisen kehittämistä. Hankkeilla tuettiin yrityksiä uusien, entistä merkittävämpien Tekes-hankkeiden tai ELY-keskuksen investointihankkeiden valmistelussa. Palvelusta saadun asiakaspalautteen mukaan yritykset kokivat saaneensa hankkeesta konkreettista hyötyä kehittämistyöhönsä. Hankkeen asiakaslähtöinen organisointitapa mahdollisti palvelun sisällön joustavan päivittämisen vastaamaan asiakasyritysten muuttuneita tarpeita suhdanteiden muuttuessa. Yritysten kehittämistarpeet kartoitettiin, jonka jälkeen niihin pyrittiin etsimään sopiva ratkaisu. Yritysten näkökulmasta hanketoimintaa helpotti, että seudulliset kehittämisyhtiöt olivat mukana hankkeen toteutuksessa. Keskisuomalaisten kehittämisyhtiöiden rooli maakunnan elinkeinojen kehittämisessä onkin kasvanut osana hanketyötä. Hanketta seurasi keväällä 2012 käynnistynyt, Jykesin toteutusvastuulla oleva ja Keski-Suomen ELY-keskuksen osarahoittama KAKE-hanke (kasvu- ja kehittämistuki). Uudella hankkeella tuotetaan vastaavalla tavalla ulkopuolisia asiantuntijapalveluita kasvuhaluisten ja -kykyisten yritysten tarpeisiin, kuitenkin ilman toimialarajoja.

127 59 Kategoria: Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen Tapaustutkimus: Tietovarantojen osallistava kehittäminen (A30053) Maakunta: Varsinais-Suomi (Varsinais-Suomen Liitto) Kokonaisrahoitus: Uudet yritykset: 0 Toteuttava organisaatio: Uudenkaupungin kaupunki Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 0 Uudet työpaikat: 0 Menoluokka: 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden käyttöä pk-yrityksissä Tavoitteet ja toiminta Tietovarantojen osallistava kehittäminen oli pieni hanke, johon osallistuivat kaikki Vakka-Suomen seutukunnan kunnat. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien kykyä hyödyntää paikkatietoa. Alueella on huomatta tarve kehittää paikkatietojen hyödynnettävyyttä. Projektia edelsi kaksi aikaisempaa EAKR-rahoitteista hanketta. Paikkatietoasioita oli seudulla kehitetty yhteensä viisi vuotta, ja kehittämistyö jatkui myös nyt käsiteltävän hankkeen jälkeen. Hankkeeseen palkattiin yksi projektityöntekijä. Kaikkien kuntien edustajat istuivat projektin ohjausryhmässä. Tätä kautta paikkatietojen hyödynnettävyyttä voitiin kehittää osallistavasti. Keskeistä oli karttaportaalien tekeminen, osoitekartta sekä ohjelmistojen ja aineistojen yhteinen hankinta. Hankehakemuksen mukaan hankkeessa tavoiteltiin myös yritysten tietotarpeiden kartoitusta. Hankkeen toteutuksen yhteydessä huomattiin, että on tärkeää huolellisesti dokumentoida määräaikaisten projektityöntekijöiden työpanos. Hankkeiden pyörittäminen oman työn ohella on myös raskasta. Maksatushakemukset ja raportointi vievät paljon aikaa. Tulokset ja vaikutukset Tietovarantojen osallistava kehittäminen -hanke on vastannut alueen kuntien tarpeeseen kehittää omaa toimintaa ja kuntien välistä yhteistyötä. Paikkatietoaineistoihin ja niiden hyödyntämiseen liittyvä yhteistyö on näkynyt ennen kaikkea siinä, että kunnille syntyy kustannussäästöjä ja ne voivat saada edullisempia konsulttitarjouksia. Yritysten osallistaminen hankkeen toimintaan ei toteutunut hankehakemuksessa kaavailulla tavalla. Käytännössä yritykset hyötyivät projektista siten, että karttapalveluiden päälle rakennettiin palveluhakemisto. Hankkeen koon ja toimintatavan takia seurantaindikaattorit eivät ole sille tarkoituksenmukaisia. Yksi syntynyt työpaikka on käytännössä kehittämistyöhön palkattu projektityöntekijä. Hankkeen tulokset ovat pysyviä ja ne auttavat kuntia vastaamaan tulevaisuudessa paikkatietoihin liittyviin haasteisiin. Hankerahoitus mahdollistaa kuntien kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen tavallista nopeammassa aikataulussa. Kuntien kiristyvä budjettitilanne ei välttämättä mahdollista kehittämistoimenpiteiden toteuttamista.

128 60 Tapaustutkimus: Luonnontuotteiden tuotekehitysympäristö (A30707) Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa (Pohjois-Pohjanmaan liitto) Kokonaisrahoitus: ,93 Uudet yritykset: 1 Toteuttava organisaatio: Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 7 Uudet työpaikat: 4 Menoluokka: Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Tavoitteet ja toiminta Luonnontuotteiden tuotekehitysympäristö -hanke perustuu Haapaveden ammattiopiston vuonna 2007 tehtyyn esiselvityshankkeeseen, jossa kartoitettiin Nivala Haapajärvi - Siikalava -seutukuntien alueella toimivien viljelijöiden ja yrittäjien tarpeet marjojen jatkojalostukseen liittyen. Alueella on kehitytty pitkäjänteisesti marjojen viljelyä jo useampien vuosien ajan. Ammattiopisto nähtiin hyvänä sijoituspaikkana tuotekehitysympäristölle, koska siellä toiminta voi jatkua hankkeen päätyttyä. Luonnontuotteiden tuotekehitysympäristö -hanke tukee tätä prosessia siten, että Haapaveden ammattiopistolle hankittiin marjojen jatkojalostukseen sopivat laitteet ja samalla saneerattiin toimintaan sopivat tilat. Tuotekehitysympäristön kehittämisen rinnalla on toiminut muita hankkeita, joiden kautta alueen toimijoiden osaamista marjojen jalostustoiminnassa on kehitetty. Hankkeen toteutuksessa laitteiden kilpailutus sujui pitkälti ongelmitta, sillä kilpailutuksen toteutukseen oli saatavissa runsaasti apua ammattiopiston muilta toimijoilta. Hankkeen toimijoiden mukaan EAKR-rahoituksen hyödyntäminen on varsin suoraviivaista. Toimintaa olisi helpottanut, jos kilpailutuksissa olisi voitu huomioida emo-organisaation aiemmin kilpailuttamia sopimuksia. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen myötä rakennettiin luonnontuotteiden tuotekehitysympäristö. Hankkeen tuloksena syntyi mallijalostamo, jota viljelijät voivat hyödyntää omien tuotteiden kehittämiseen ja kokeiluun ennen omien laitteiden hankintaa. Viljelijät voivat hyödyntää jalostamon tiloja hinnalla, joka kattaa käyttökustannukset (sähkö, vesi jne.). Tiloissa on mahdollista pyörittää myös pienimuotoista jalostustoimintaa, mutta yrittäjät eivät voi varastoida omia tuotteitaan koulun tiloissa. Tiloja voidaan hyödyntää ammattiopistolla myös jatkojalostustoiminnan opettamisessa. Opiskelijat ovat hyödyntäneet tiloja opinnäytteiden tekemisessä. Hankkeen aikana hankittuja laitteita hyödyntää noin 4 5 yritystä, jotka toimittavat tuotteitaan alueellisesti kauppoihin. Laitteistoja voivat hyödyntää myös kotitaloudet. Hankkeen tulokseksi on raportoitu yksi uusi marjanviljely- ja jatkojalostusyritys, jotka tarjoavat kesäisin muutamia työpaikkoja. Esimerkiksi yksi uusi yrittäjä uskalsi ryhtyä jalostustoimintaan, koska ammattiopisto tarjoaa tähän tukea ja laitteita. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeintä onkin hanketoimijoiden näkökulmasta seurata sitä, miten innostuneesti yrittäjät ja heidän työntekijänsä osallistuvat työhön. Tärkeää on seurata sitä, jatkuuko innostus myös ensimmäisen toimintavuoden ja hankkeen jälkeen.

129 61 Tapaustutkimus: Energiapuuta Etelä-Savosta (A30943) Maakunta: Etelä-Savo (Etelä-Savon maakuntaliitto) Toteuttava organisaatio: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energia- ja ympäristötekniikan osasto, Bioenergiatekniikka Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 4 Uudet työpaikat: 2 Kokonaisrahoitus: ,29 Uudet yritykset: 0 Menoluokka: 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Tavoitteet ja toiminta Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa energiapuuharvennuksien korjuuta sekä pienpuun energiakäyttöä pienissä ja suurissa lämpö- ja voimalaitoksissa Etelä-Savossa. Hankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset lisätä energiapuuharvennuksien pienpuuhakkeen korjuuta ja käyttöä maakunnassa m 3 (200 GWh). Hankkeessa kehitettiin ja tarkasteltiin energiapienpuun logistiikan kokonaisuutta metsänkasvatuksesta lopputuotteen käyttöön asti. Tavoitteena oli demonstroida ja kehittää liiketoimintamallia soveltumaan pienpuun suurimittakaavaiseen hankintaan. Hankkeen keskeiset toimenpiteet olivat: 1. suunnitella toimintamalli, jolla saadaan energiapuuta kilpailukykyiseen hintaan myös suurimittakaavaiseen käyttöön, 2. selvittää energiapuuharvennuksen sisältävän metsänkasvatuksen kannattavuuden edellytykset ja 3. suunnitella energiapuuharvennuksien energiapuun saatavuuden laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida luotettavammin nykyisiä ja tulevia energiapuuvaroja. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tärkeimmät tulokset kahdeksan osatehtävän osalta olivat: 1. Hankkeen alussa toteutettiin esiselvitys, johon kerättiin asiantuntijahaastatteluilla mielipiteitä toiminnan kehittämiseen. Asiantuntijoiden mielipiteet kehittämisen tarpeista vastasivat tutkimussuunnitelman lähtökohtia. 2. Toteutettiin metsänomistajakysely, jonka avulla selvitettiin metsänomistajien mielipiteitä energiapuun käytöstä. Myyntihalukkuus oli paras energiapienpuulle, sillä n. 80 % oli valmis myymään pienpuuta energiaksi. Kaksi kolmasosaa oli valmis toteuttamaan energiapuuharvennuksen sisältämää tiheämpää metsänkasvatusta. 3. Toteutettiin Etelä-Savon energiatase Työ ei varsinaisesti sisältänyt erittelyä pienpuuhakkeen käytöstä erikseen, mutta tätä varten toteutettiin loppuraporttiin artikkeli, jossa asiaa käsiteltiin tarkemmin. 4. Hankkeessa toteutettiin pienpuun saatavuuden laskennan mallintaminen. Energiapienpuun vuosittaiseksi tekniseksi kokonaissaatavuudeksi Etelä-Savossa saatiin n m 3. Käytetty laskentamenetelmä on edistyksellinen ja monistettavissa muuallekin. 5. Metsänkasvatuksen simuloinnin vertailut osoittivat, että energiapuuharvennuksen sisältämä metsänkasvatus on kannattavaa jo hyvin alhaisilla energiapuun hinnoilla. Etelä-Savon tulokset olivat linjassa valtakunnan aineistoilla toteutettuihin vastaaviin. Energiapuuharvennuksen sisältämä metsänkasvatus on varteenotettava keino lisätä pienpuun tarjontaa keskipitkällä aikavälillä. 6. Kenttätutkimuksessa vertailtiin energiarangan ja kokopuun kuivumista sekä pinoissa että palstalla puulajeittain. Tulokset vahvistivat aikaisempaa käsitystä rangan paremmasta kuivumisesta. Toteutettiin tienvarsihaketuksen vertaileva tutkimus kokopuulle ja rangalle. Ranka oli laadukkaampi polttoaine kuin kokopuu (palakoko, kosteus, energiatiheys). Laskureita toteutettiin käytännön operatiivisen toiminnan ja tutkimuksen avuksi. Tulokset vahvistivat rangan kilpailukykyä varteenotettavana pienpuun tuotantomenetelmänä, jossa parempi kuivuminen, laatu ja joustavuus logistiikassa ovat oleellisia kilpailuedun tuojia. 7. Liiketoiminnan arvoketjun mallintaminen sisälsi sekä asiantuntijahaastattelut että tarkemmat kustannuslaskelmat vaihtoehtoisista haketusmenetelmistä painottaen suurterminaalien toimintamalleja. Asiantuntijahaastattelun tuloksena saatiin selvyys toimijoiden näkemyksistä suunniteltuun verkostomallin mukaiseen Ristiinan logistiikkaterminaaliin. Haketusketjujen vertailuissa keskityttiin etenkin terminaalikustannusten käsittelyyn. Kustannustehokkaimmaksi terminaalimalliksi osoittautui voimalaitoksen viereen sijoitettu suurterminaali (käyttöpaikkahaketus), kiinteällä murskaimella. 8. Raportointia tehtiin erikseen kaikissa osatehtävissä. Tärkeimpänä raporttina valmistui "Energiapuuta Etelä-Savosta" - loppuraportti. Terminaalit ovat voimakkaasti tulossa käytännön toimintaan, hankkeessa tehtiin hyviä avauksia terminaaliliiketoimintaan liittyen. Hankkeessa luotiin toimintamalleja, jotka jäivät käytäntöön. Yritykset lähtivät kehitystyöhön innokkaasti mukaan ja ottivat toimintamalleja käyttöön sitä mukaa, kun ne osoittautuivat käyttökelpoisiksi. Tutkimusorganisaationa kehitettiin tutkimusmenetelmiä, joita voidaan käyttää jatkossakin ja monistaa hyödynnettäväksi muuallakin. Tutkimusorganisaation ja hankkeen ansiosta lisättiin alueellista yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kesken.

130 62 Kategoria: Selvitykset, strategiat, suunnitelmat Tapaustutkimus: Esiselvitysprojekti Raudoitusrobotti (A31258) Maakunta: Lappi (Lapin liitto) Kokonaisrahoitus: ,75 Uudet yritykset: 0 Toteuttava organisaatio: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 2 Uudet työpaikat: 0 Menoluokka: 03 - Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pkyritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken Tavoitteet ja toiminta Tuli-hankeidean pohjalta lähdettiin kehittämään ajatusta projektista, jossa rakennettaisiin automaatio-, robotiikka- ja 3D-suunnitteluopetusta sisältävä oppimis- ja T&K -ympäristö. Ympäristön avulla olisi mahdollista monipuolistaa sekä ammattikorkeakoulun että ammattiopiston tekniikan- ja rakennusalojen opetusta sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Projektin suunnitteluvaiheessa tuli esiin uusia kehitystarpeita, tavoitteita ja toiveita. Projektin sisällön ja tavoitteiden tarkentamiseksi käynnistettiin esiselvitysprojekti, jonka rahoittajina olivat Lapin Liitto, Keminmaan Palvelukylä Oy ja Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä Lappia. Raudoitusrobotti-projektin projektisuunnitelmaa varten esiselvitysprojektin tavoitteena olivat seuraavat tehtävät: 1. tehdä alustava oppimisympäristön prosessikuvaus, joka käsittää tarvittavat koneet ja laitteet tilavarauksineen, 2. tehdä alustava investointisuunnitelma ja kustannusarvio, 3. tehdä selvitys siitä, miten koulutuskuntayhtymä Lappian olemassa olevia laiteresursseja ja tiloja voidaan hyödyntää sekä siitä, vaativatko ne modernisointia, 4. selvittää muut mahdolliset sijoituspaikat, 5. selvittää, miten muut kuin ammattiopiston rakennusala ja ammattikorkeakoulun tekniikan toimiala voivat hyödyntää oppimisympäristöä omassa opetuksessaan, 6. selvittää rakennusteollisuuden erityistarpeet opetuksen sisällön suhteen, 7. selvittää rakennusteollisuuden käyttämiä raudoitusmääriä Pohjois-Suomen osalta ja kehitystarpeita tekniikan sisällön suhteen, 8. tehdä alustavat tarkastelut oppimisympäristöön liittyvien opintojen sisällöstä, 9. selvittää eri toteuttamisvaihtoehdot, 10. selvittää eri rahoitusvaihtoehdot ja 11. valita yhteistyökumppanit ja laatia rahoitusosuuksien aiesopimukset. Esiselvitysprojektin alkuperäinen tavoite oli tehdä projektisuunnitelma oppimistehdasprojektille, jonka toteutukselle haettaisiin rahoitusta syksyllä Pääasiallisena kohderyhmänä olisivat olleet koulutuskuntayhtymä Lappian opiskelijat. Esiselvitysprojektin aikana suunnitellun projektin tavoitteeksi muuttui oppimistehdas, jonka kohderyhmään kuuluvat opiskelijoiden lisäksi Pohjois-Suomen betoniteollisuus-yritykset Tulokset ja vaikutukset Esiselvitysprojektissa selvitettiin hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot, alustavat resurssivaatimukset ja kustannusarviot sekä kartoitettiin mahdolliset yhteistyöyritykset ja alueen kuntien rooli hankkeen infran suunnittelussa ja toteutuksessa. Välittömänä tuloksena syntyi tulevaa projektia varten projektisuunnitelma, jota voidaan käyttää pohjana mm. rahoitusneuvotteluissa. Alustavissa laskelmissa projektin laiteinvestoinnit ja muut kustannukset ovat n Oppimistehtaassa on tarkoitus toteuttaa yrityksille alihankintatoimintaa, jonka tuloilla pystytään kattamaan toiminnasta aiheutuvia kuluja. Oppimistehdas tukisi myös yritysten oman tuotekehityksen edistämistä tarjoamalla koneita, laitteita ja tiloja yritysten käyttöön tuotekehityshankkeiden läpi viemiseksi. Päätöstä oppimistehtaan perustamisesta ei ole vielä tehty, nyt on jääty odottamaan toteutusta. Tarkoituksena on kehittää konseptia, jossa oppimistehtaana käynnistetty toiminta siirtyy yritysten omistukseen ja tuotantokäyttöön. Oppimistehtaan tavoitteena on myös kehittää ja toteuttaa uudentyyppinen oppimisympäristö, jossa voidaan kouluttaa ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja aikuiskoulutuksen opiskelijoita todellisissa prosesseissa. Käytännönläheinen opetus antaa myös puitteet esim. teollisuuden käynnissäpidon ja prosessin kunnonvalvonnan perusteiden oppimiselle.

131 63 Kategoria: Markkinointi, viestintä, vaikuttaminen Tapaustutkimus: Invest in Joensuu Region (A30120) Maakunta: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) Kokonaisrahoitus: ,62 Uudet yritykset: 0 Menoluokka: Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Toteuttava organisaatio: JOSEK Oy Hankeaika: Osallistuneet yritykset: 103 Uudet työpaikat: 204 Tavoitteet ja toiminta Invest in Joensuu Region -hankkeen tavoitteena oli houkutella Joensuun seudulle kolmessa vuodessa merkittävä määrä kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Hankkeen tavoitteille ja toiminnalle oli vahva perusta maakuntaohjelmassa ja alueen elinkeino-ohjelmassa. Hankkeessa lähdettiin rakentamaan myös toimintamallia Joensuun seudulle, jolla alueen valmiutta investointien hankkimiseen kehitetään. Kyseessä oli ensimmäinen alueella vastaavassa mittakaavassa toteutettu hanke, joka pyrki investointien houkutteluun. Toimintaa on jatkettu sittemmin erillisessä Vetovoima-hankkeessa. Hanketyössä kehitettiin toimintamallia, jolla eri yritysten investointitarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti. Työssä kehitettiin eri organisaatioiden yhteistyötä. Sijoittumista harkitseville yrityksille tulee pystyä tekemään kattavia tarjouksia nopeassa aikataulussa. Toisena kokonaisuutena hankkeessa keskityttiin investointien houkutteluun. Alue osallistui erilaisille messuille kotimaassa ja ulkomailla sekä hyödynsi suoria kontakteja. Joensuun seutua esiteltiin mm. sadoille helsinkiläisille yrityksille. Hankkeen toimijoiden mukaan hankkeen toteutusaikana alkanut taantuma vaikeutti kansainvälisten investointien houkuttelua alueelle. Tilanne on sittemmin parantunut. Toimijoiden näkökulmasta hanke oli varsin suoraviivainen, eikä siinä ollut ylimääräisiä rönsyjä. Kehittämistoiminnan yhteydessä huomattiin, että sama malli toimii todennäköisesti sekä ulkomaisten että kotimaisten investointien houkuttelemiseen. Tulokset ja vaikutukset Invest in Joensuu Region -hankkeen tuloksina mainitaan seuraavia asioita: - Hankkeessa kehitettiin Joensuun seudulle kansallista ja aluelähtöistä toimintamallia kansainvälisten investointien hankkimiseksi Suomeen - Hankkeen toimiessa Joensuun seudulle houkuteltiin 9 investointia - Investointien myötä syntyi 204 uutta työpaikkaa. Toimintamallia jalostetaan jatkuvasti. Tällä hetkellä sen pyörittämiseen on resursoitu 1,5 henkilöä ja toimintaa rahoitetaan EU-rahoitteisessa Vetovoima-hankkeessa. Haastatteluhetkellä ei ollut vielä tehty päätöstä siitä, missä muodossa ja millä rahoituksella toiminta jatkuu hanketyön päätyttyä. Asia on koettu tärkeäksi ja tavoitteena on saada se toimimaan ilman hankerahoitusta. Hankkeen merkitystä syntyneisiin investointeihin ja työpaikkoihin ei voida tyhjentävästi arvioida. Jossain tapauksessa hankkeella on ollut investointipäätökseen suurempi myötävaikutus, ja joissain tapauksissa rooli on ollut vähäisempi. Kaikissa mainituissa yhdeksässä tapauksessa hanke on ollut jollain tavalla mukana. Hankkeen merkityksen arvioimisen kannalta onkin keskeistä seurata alueelle sijoittuneiden yritysten määrää ja niiden toimintaa.

132 64 Tapaustutkimus: Cold Testing Lapland (A30295) Toteuttava organisaatio: Elinkeinoyhtiö InLike Oy Maakunta: Lappi (Lapin liitto) Hankeaika: Kokonaisrahoitus: ,29 Osallistuneet yritykset: 16 Uudet yritykset: 0 Uudet työpaikat: 0 Menoluokka: 9 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Tavoitteet ja toiminta Hankkeen keskeisenä kehittämishaasteena oli verkostoitua ja saada luotua toimiva sekä kansainvälisesti kestävä toimintamalli kylmä- ja talvitestauksen markkinoimiseksi. Tavoitteena oli markkinoida Lappia Maailman Parhaana Talvitestausalueena. Tarkoituksena oli saada alueelle useita uusia ulkomaisia asiakkaita, joista välittömät hyödyt kohdistuivat hankkeen ydinyrityksiin. Välillisesti hyödyt näkyivät myös oheispalveluyrityksissä esimerkiksi majoitus-, ruokailu-, autonvuokraus- ja kuljetus- sekä logistiikkapalveluina. Hankkeen toimenpiteet liittyivät markkinointiin ja uusien markkinoiden etsimiseen. Talvitestauspalveluita markkinoitiin monipuolisesti, hankkeen avulla toteutettiin esimerkiksi talvitestausvideo, Internet-sivusto, yhteinen esite ja messuosasto. Markkinointimateriaalit toteutettiin englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja koreaksi. Messuilla viestiä vietiin Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan alueilla. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tulokset ovat mitattavissa uusien asiakassuhteiden syntymisillä. Messujen osalta ydinyritykset saivat muun muassa hyviä kontakteja, tarjouspyyntöjä ja jopa suoria tilauksia. Oheispalveluyritykset hyötyivät välillisesti uusista asiakassuhteista muun muassa yöpymisten, ravintolapalveluiden ja muiden palveluiden myynnillä. Yrityksille yhteismarkkinointi toi hyötyjä, koska yhdessä näytettiin suuremmalta, myös markkinointiviestinnän kustannukset olivat kohtuullisempia yrityksille. Yhteismarkkinointia ei ole kuitenkaan enää jatkettu hankkeen päättymisen jälkeen. Talvitestausklusterin laajentuminen koko Lapin alueelle voidaan laskea myös hankkeen tulokseksi.

133 LIITE 3 HANKKEIDEN TEEMOITTAISESSA LUOKITTELUSSA HYÖDYNNETYT LUOKAT 65

134 66 Hankkeita koskevassa analyysissa on hyödynnetty luokitusta, joka perustuu Euroopan komission Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston julkaisemassa selvityksessä käytettyyn luokitukseen. 35 Se perustuu menoluokkaluokitukseen 36, joka on käytössä myös EAKR-hankkeiden hallinnointia varten kehitetyssä EURA2007-järjestelmässä. Luokitukseen on lisätty omana luokkanaan Toimintalinjan 2 yritystukihankkeet, joiden perustiedot on saatu TUKI2000-järjestelmästä. Luokan nimi Koodi Luokan nimi Koodi Tutkimus- ja kehittämistoiminta 01 Ympäristö Yritysten innovaatiotoiminta Tietoyhteiskunta 10 Matkailu Kulttuuri Liikenne Kaupunki- ja maaseutualueet Sopeutumiskyky Työelämä Osallisuus Inhimillinen pääoma Sosiaalinen infrastruktuuri Energia Kumppanuudet Institutionaaliset valmiudet Syrjäiset alueet Tekninen tuki Yritystukihankkeet (TUKI2000-järjestelmässä olevat TL2-yritystukihankkeet) 35 European Commission, Cohesion policy and regional research and innovation potential. An analysis of the effects of Structural Funds support for Research, Technological Development and Innovation Directorate-General for Research and Innovation, prepared by Lorena Rivera León, Michal Miedzinski and Alasdair Reid of Technopolis Group. 36 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1083/ liite IV

135 LIITE 4 EAKR-OHJELMIEN INDIKAATTORIEN MÄÄRITELMÄT 67

136 68 EAKR-ohjelmien indikaattoreiden määritelmät 37 Uusi työpaikka Hankkeen toteutumisen johdosta syntyvä uusi työtilaisuus, johon palkataan uusi työntekijä pysyvään, määräaikaiseen tai osa-aikaiseen tehtävään. Ne voivat olla luonteeltaan: pysyvä kokoaikainen, kausiluonteinen (kesä/talvi) tai osa-aikainen (esim. 40 % työajasta), mutta kuitenkin luonteeltaan jatkuva työpaikka. Uusia pysyviä kokoaikaisia työpaikkoja ovat tehtävät, joiden keston voidaan arvioida jatkuvan yli 5 vuotta. Laskentamalli kausiluonteisten ja osa-aikaisten työpaikkojen muuntamisesta kokoaikaisiksi määritellään TE-keskus ministeriöiden laatimassa ohjeessa työllisyysvaikutusten arvioimiseksi. Hankkeen ansiosta syntyviä välillisiä työpaikkoja ei kirjata seurantajärjestelmään uusiksi työpaikoiksi. Uusi yritys Käytetty määritelmä uudesta yrityksestä on tilastokeskuksen käyttämä, jonka mukaan on syntynyt uusi yritys,.kun yrityksestä tulee arvonlisäverovelvollinen eli liikevaihto ylittää Naisyrittäjä: tukipäätöksen tekohetkellä,eri yhtiömuotojen tapauksessa tarkoittaa seuraavaa: yksityinen elinkeinon harjoittaja nainen, avoimessa yhtiössä yli puolet vastuualaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia, kommandiittiyhtiössä yli puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia tai osakeyhtiössä yli puolet yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohanke Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen (ohjelman indikaattorina t&k -toiminta ja t&k - työpaikka) toteuttaja voi olla yritys tai julkinen tutkimuslaitos. Yrityksille t&k&i -rahoitusta myönnetään perustutkimukseen, teolliseen tutkimukseen ja kilpailua edeltävään kehittämistoimintaan tai näiden yhdistelmään. Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista tieteellisen ja teknisen tietämyksen lisäämiseen pyrkivää toimintaa, jolla ei ole välittömiä teollisia tai kaupallisia tavoitteita. Teollinen tutkimus on sellaista tieteellistä tai teknistä tutkimusta ja sellaisia selvityksiä, joiden tarkoitus on tuottaa tietoa ja osaamista sekä kehittää valmiuksia käytettäväksi uusien tuotteiden, palveluiden tai menetelmien kehittämisessä tai merkittävässä parantamisessa. Teolliseen tutkimukseen rinnastetaan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä selvittävät ja valmistelevat esiselvitykset. Kilpailua edeltävällä kehittämistoiminnalla puolestaan tarkoitetaan teollisen tutkimuksen tulosten soveltamista uusien, muutettujen tai parannettujen tuotteiden, palveluiden tai menetelmien kehittämiseen. Julkisille tutkimuslaitoksille t&k&i -rahoitusta myönnetään sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen ja liiketoiminnallisen osaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Projektit jakautuvat luonteensa mukaisesti strategiseen perustutkimukseen, pitkän tai keskipitkän aikavälin tutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja innovaatioläheiseen julkiseen tutkimukseen. Lisäksi julkisille tutkimuslaitoksille voidaan EAKR -osarahoitteisista t&k&i -varoista tukea tutkimuslaboratorioiden ja - laitteiden ajanmukaistamista. Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä Projektikokonaisuuteen aktiivisesti osallistuvien yritysten lukumäärä. Mukaan lasketaan sekä alihankkijat että Tekesin rahoittaman yhteishankkeen osallistujat. Myös muulla kuin Tekesin rahoituksella samaan projektikokonaisuuteen osallistuvat osapuolet otetaan huomioon. Osallistuviksi yrityksiksi lasketaan myös projektia osarahoittavat ja /tai johtoryhmätyöskentelyyn osallistuvat yritykset. Tasa-arvo hankkeet 37 EAKR-ohjelma-asiakirjat

137 69 Yleisasetuksen 16 art. -miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä syrjimättömyys jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista edistetään rahastojen täytäntöönpanon eri vaiheissa. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavat toimet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi rahastojen täytäntöönpanon eri vaiheissa ja erityisesti niihin pääsyssä. Varsinkin vammaisten mahdollisuudet ovat yksi niistä perusteista, joita on noudatettava määriteltäessä rahastoista osarahoitusta saavia toimia ja joka on otettava huomioon täytäntöönpanon eri vaiheissa. Tasa-arvoa edistävät hankkeet Tasa-arvohankkeet tai tasa-arvosuuntautuneet hankkeet voidaan jakaa seuraavasti: 1) tasa-arvohanke hankkeen toteuttajana (hakijana ja/tai vetäjänä) naisjärjestö, naisyrittäjä tai selkeä naise-emmistö hankkeiden kohteina tai edunsaajina ovat erityisesti naiset. Esim. työpaikat, yritykset, koulutettavat tai muut edunsaajat 2) tasa-arvosuuntautuneet hankkeet hankkeeseen liittyy jokin selkeä naisten tai epätasa-arvoisessa asemassa olevan sukupuolen intressi, joka ilmenee hankkeen tavoitteesta hankkeen yhtenä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen yhteiskunnan eri toiminnoissa Ympäristöpositiiviset hankkeet Yleisasetuksen 17 art. kestävä kehitys Rahastojen tavoitteisiin on pyrittävä kestävän kehityksen puitteissa ja ottamalla huomioon, että yhteisö edistää ympäristön suojelua ja parantamista. EAKR:n asetuksen 5 art. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteena osana EAKR:n tuki keskitetään työllisyyden edistämiseksi kestävän strategioiden mukaisesti. Aluekehitysohjelmissa kestävä kehitys ymmärretään toteutuvan läpäisyperiaatteella. Sillä katsotaan olevan lähinnä kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ympäristöpositiivisuuden mittari on tarkoitettu aluekehitysohjelmien ekologisen kestävän kehityksen tavoitteiden konkretisointiin ja seurantaan. Ympäristöpositiivisuuden käsite Ympäristöpositiiviseksi määritellään hanke, jolla pyritään parantamaan ympäristön tilaa, ihmisten tietoisuutta ja innovatiivisuutta ympäristöasioista tai ohjaamaan ympäristöä kuormittavia toimintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristöpositiivisen hankkeen päätavoitteena voi olla ympäristö tai se voi olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa. Ympäristöpositiiviseksi ei kuitenkaan voida katsoa hanketta, joka on vaikutuksiltaan neutraali tai sillä on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Hyvinvointipalveluiden uudet toimintamallit tai ratkaisut Ihmisten terveydentilaan, hyvinvointiin tai työssä jaksamiseen liittyvien järjestelmien ja rakenteiden kehittämishankkeet, jotka parantavat alueellista hyvinvoinnin tasoa. Uudet toimintamallit ja -ratkaisut koskevat mm.: Sähköisten palveluiden ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa Uusia toimintamalleja ja -ratkaisuja public-private -yhteistyönä Innovatiivisia palvelujärjestelmiä Uudet logistiset tai ympäristön parantamiseen liittyvät suunnitelmat tai ratkaisut Suunnitelmat, joiden tuloksena syntyy uusi logistinen tai ympäristön parantamiseen liittyvä ratkaisu tai kansallisella rahoituksella toteutettava investointi. Suunnitelman tuloksena syntyvät uudet ratkaisut tai hankkeen edistämät kansalliset investoinnit liittyvät: Logistiikkajärjestelmien ja -palvelujen kehittämiseen Elinkeinoelämän edellyttämien yhteyksien parantamiseen Yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien uudenlaisiin ratkaisuihin

138 Yhteisöllisyyttä edistävät hankkeet Sosiaalista koheesiota edistävät kumppanuustoiminnot, kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteiset palvelutuotantohankkeet, varhaista syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet, maahanmuuttajien ja valtaväestön välisten kommunikaatiokanavien kehittäminen sekä asukkaiden välittömien vaikutusmahdollisuuksien tukeminen. 70

139 LIITE 5 INDIKAATTORITYÖN LIITTEET 71

140 72 Esimerkkejä osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvistä mittareista perustuen TEM:n muistiossa ( ) esitettyihin rakennerahasto-ohjelman painopisteisiin Painopiste Tuotosindikaattorit Tulosindikaattorit PK-YRITYSTEN KILPAILUKYKY Olemassa olevien yritysten uusiutuminen, uudet liiketoimintamallit Kansainvälistyminen Yritysten kasvu Hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritysten lisääntynyt t&k-panos Yritysten hankkeen myötävaikutuksella käyttöönottamat organisaatioja markkinainnovaatiot (hankeraportointi / yrityskysely) Hankkeen aikana viennin aloittaneiden yritysten lukumäärä (yritysja verkostohankkeiden yrityskysely) Hankkeen aikana ensimäistä kertaa ulkomaille investoineet yritykset (yritys- ja verkostohankkeiden yrityskysely) Hankkeisiin osallistuneiden yritysten liikevaihdon ja työllisyyden kasvu (Yritysrekisteri tai kysely) UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen, alueellisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuri, tutkimus- ja kehitysympäristöt ja aineettomat investoinnit Uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys ja käyttöönotto sekä uuden teknologian ja soveltaminen ja käyttöönotto pk-yrityksissä Uusien innovaatioinfrastruktuurien synnyttäminen ai vanhojen parantaminen (hankeraportointi) Investoinnit aineettomiin voimavaroihin (kysely, hankeraportointi) Niiden pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä, jotka ottavat käyttöön uuden tuote- tai prosessiinnovaation hankkeen tuloksena (kysely, hankeraportointi) Yritysten käyttöönottamat organisaatio- ja markkinainnovaatiot (TK innovaatiotutkimus / CIS) Viennin osuus BKT:sta (Eurostat / Tulli) Kasvuyritysten määrä Nopean kasvun yritykset (TEM/ELYkeskukset) Tutkijoiden määrä, jotka työskentelevät uusissa tai parannetuissa tutkimusinfrastruktuureissa (common indicator) Yritysten ei-t&k innovaatiopanokset (Innovaatiotutkimus) Niiden pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä, jotka ottavat käyttöön uuden tuote- tai prosessiinnovaation (Innovaatiotutkimus / CIS) Niiden pk-yritysten osuus kaikista yrityksistä, jotka ottavat käyttöön uuden palveluinnovaation (Innovaatiotutkimus / CIS) Uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ympäristön laadun ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi Hankkeiden määrä, jossa on tehty uusia ympäristön laatuun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvää t&k-toimintaa (kysely, hankeraportointi) Ympäristöhyötyjä tuottavien innovaatioiden käyttöönotto (Innovaatiotutkimus / CIS) Ympäristöliiketoiminnan kehitys (Tilastokeskus) Teollisuuden ympäristönsuojelumenot (Tilastokeskus) Toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen innovaatioiden synnyttämiseksi Yritykset, joille on hankkeen aikana syntynyt uutta (pysyvää) innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä muiden yritysten kanssa (kysely, hankeraportointi) Yhteistyö tuote- ja prosessiinnovaatioiden kehittämiseen liittyvässä innovaatiotoiminnassa (Innovaatiotutkimus / CIS)

141 73 Yritykset, joille on hankkeen aikana syntynyt uutta (pysyvää) innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä muiden oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa (kysely, hankeraportointi) Kansainvälisten yhteispatenttien määrä (OECD) Yhteistyökumppaneiden kokonaismäärä alueella (Innovaatiotutkimus / CIS) Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet uudet yhteisjulkaisut, joissa ulkomainen yhteistyökumppani (kysely, hankeraportointi) Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet uudet yhteispatentit, joissa ulkomainen yhteistyökumppani (kysely, hankeraportointi) Kysyntä-, käyttäjä- ja työelämälähtöiset innovaatiot myös suurten keskittymien ulkopuolella Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet innovaatiot yrityksissä, joissa käyttäjät ovat olleet merkittävästi mukana (kysely, hankeraportointi) Niiden yritysten tai julkisten organisaatioiden määrä, jotka ovat hankkeiden kautta kehittäneet käyttäjien tai henkilöstön osallistumista innovaatiotoimintaan (kysely, hankeraportointi) Käyttäjälähtöiset innovaatiot yrityksissä (Innovaatiotutkimus / CIS (2012)) Käytetyt menettelyt uusien ideoiden ja luovuuden edistämiseksi (Innovaatiotutkimus / CIS 2012) Julkisen sektorin panokset innovatiivisiin julkisiin hankintoihin Yksityisen ja julkisen sektorin innovaatiot Täydentää OSKEohjelman jälkeisen uuden innovaatioohjelman toteutusta paikallisten innovaatioympäristöjen kehittämisessä VÄHÄHIILINEN TALOUS Tutkimus ja tuotekehitys, mm. Rakennusten energiatehokkuus Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet innovaatiot yrityksissä (kysely, hankeraportointi) Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet innovaatiot julkisen sektorin organisaatioissa ( hankeraportointi) Hankkeen yhteys INKA-ohjelmaan (hankeraportointi) Painopistealueen hankkeet, jotka sisältää merkittävän määrän teema-alueeseen liittyvää t&ktoimintaa (hankeraportointi) Hankkeissa syntyneet innovaatiot, joilla on todistettava ympäristöllinen vaikutus (kysely, hankeraportointi) Julkisen sektorin T&k-toiminnan volyymi (Tilastokeskus) Yksityisen sektorin t&k-toiminnan volyymi (Tilastokeskus) Uusien innovaatioiden määrä julkisella sektorilla (Tilastokeskus, pilotti tai EU pilotti 38 ) Rakennerahastorahoitus, joka kytköksissä INKA-ohjelmaan (seurantajärjestelmä) Ympäristöalan t&k-toiminnan määrä tutkimuslaitoksissa (saatavuus tarkistettava) Innovaatiotoimintaa ympäristö- ja energiasektorilla harjoittavat yritykset (saatavuus tarkistettava) 38 Pilot: Public Sector Innovation Scoreboard

142 74 Ympäristöä vähemmän kuormittavien ja energiatehokkaiden teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönotto ja ympäristöjärjestelmät erityisesti pkyrityksissä Yritysten määrä, jotka ovat kehittämishankkeen ottaneet käyttöön ympäristöä vähemmän kuormittavia ja energiatehokkaita teknologioita ja innovaatioita (kysely, hankeraportointi) Yritysten investoinnit ympäristöteknologioihin (saatavuus tarkistettava)

143 1 Yleisiä aluetason osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvä mittareita Tutkimus- ja kehittämistoiminta T&k-toiminta % BKT:sta Yritysten T&K-toiminta % BKT:sta Julkinen sektorin (+ YVT ) T&K-toiminta % BKT:sta Korkeakoulusektorin T&K-toiminta % BKT:sta Tekesin tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille M Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus yrityksille M Patentointi Kotimaiset patenttihakemukset aloittain EPO-patenttihakemukset Inhimillinen pääoma Koulutustaso (VKTM-indeksi) Kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista Korkeakoulutettujen osuus työllisistä (%) 2007 Tutkimushenkilökunnan määrä - Kaikki yhteensä Tutkimushenkilökunnan määrä - Yritykset Tutkimushenkilökunnan määrä - Julkinen sektori + YVT Tutkimushenkilökunnan määrä - Korkeakoulusektori Dynamiikka T&K-menojen kasvu suhteessa BKT:n kasvuun % Nettomuutto, korkeakoulutetut Saavuttavuus Saavutettavuus (ESPON Multimodal) Liikenne kaupallisilla lentokentillä (miljoonaa matkustajaa) Kansainvälisyys Vienti ulkomaille, osuus bkt:sta Tuonti ulkomailta, osuus bkt:sta Vientiyritysten osuus % Tuontiyritysten osuus % Lähde Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tekes Tekes Tilastokeskus Eurostat Tilastokeskus Eurostat Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus Tilastokeskus ESPON ESPON Tulli Tulli Tulli Tulli Indikaattoreita Eurostat STI indicators Joitakin Eurostatin aluetasolla keräämiä osaamiseen ja innovaatiotoimintaan liittyviä mittareita: Research and development intensity Researchers Human resources in science and technology (HRST) Koulutuksen mukaan (HRSTE) ja ammatin mukaan (HRSTO) Employment in high-tech sectors High-tech sectors include high-tech manufacturing and high-tech knowledge-intensive services, based on the activity classification NACE EPO Patents

144 2 Tilastokeskuksen innovaatiotutkimuksen teemoja Innovaatiotutkimus on osa Eurostatin Community Innovation Survey kokonaisuutta. Hankittavat tiedot jokaiselta tiedonkeruukierrokselta: tuoteinnovaatioiden markkinoille tuonti prosessi-innovaatioiden, organisaatioinnovaatioiden ja markkinointi-innovaatioiden käyttöönotto tuote- ja prosessi-innovaatioiden kehittämiseen liittyvät hankkeet tuoteinnovaatioiden uutuus; markkinoiden kannalta ja vain yrityksen kannalta uudet tuotteet tuoteinnovaatioista saadun liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta tuote- ja prosessi-innovaatioiden kehittäjä innovaatiotoimintaan liittyvä yhteistyö (tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä toiminta). Lisäksi tutkimuksessa tiedustellaan vaihtelevasti mm. seuraavia tietoja: innovaatiotoimet ja -menot (tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä toiminta) innovaatiotoiminnan julkinen rahoitustuki (tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä toiminta) innovaatiotoiminnan tietolähteet (tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä toiminta ) - innovaatiotoiminnan/innovaatioiden tavoitteet innovaatiotoimintaa haittaavat tai estävät tekijät (tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvä toiminta).

145 3 Eurooppa 2020 tavoite tutkimus & kehitys, ehdotettuja mittareita39: Thematic Priorities and policies 1. Strengthening research and technological development Strengthening the scientific base Outcome indicators Operational Programme level Scientific publications per thousands of R&D employment in the public sector. Source: Eurostat Project level Scientific publications per thousand euro spent in the project Source: survey on recipients or administrative data Fostering international research collaborations Percentage of publications of total publi-percentagcations with co-authors located in other tions in the project with co-authors located of publications of total publica- regions in other regions Source: OECD Source: survey on recipients or administrative data Patents per GDP Patents per worker Source: Eurostat Supporting industrial R&D For R&D performers: R&D expenditure Investment in intangible assets Source: survey on firms receiving and nonreceiving public subsidies R&D expenditure per worker Innovation expenditure per worker % firms introducing product innovation % firms introducing process innovation Source: CIS (NUTS 2) Fostering the commercialization of public research Patents licensed to industry Cooperative industry-academia research agreements Encouraging the R&D investment of firms not previously performing R&D Number of academic spin-offs Source: survey on firms R&D expenditure of firms not having performed R&D in the last 3 years Source: survey on firms receiving and nonreceiving public subsidies Scientific publications per thousands of R&D Strengthening the science employment base in a knowledge hub region for promoting smart specialization in a partner manufacturing region Number of scientific publications in the targeted generic field Number of co-patent applications filed with Number of of co-patent applications the partner in the manufacturing region as a filed with a partner in the manufacturing percentage of the total regional patent applications region as a percentage of the total regional patent applications Number of firms introducing product innovations % firms introducing product innovations % firms introducing process innovations Number of firms introducing process innovations 39 High level group reflecting on future Cohesion policy meeting no. 8-15th February Outcome indicators complementary note 1.

146 4 II. Examples for Industrial Production Zones Thematic Priorities and policies 2.Thematic Priority: Promoting innovation and smart specialization Fostering the creation of new firms in knowledgeintensive sectors Supporting the growth of new firms in knowledgeintensive sectors Operational Programme level Natality of firms in knowledge intensive sectors Growth of employment in knowledge intensive sectors Source: Eurostat Number of firms which show an annual growth >20% over a period of 3 years Source: OECD Eurostat, 2007 Project level Number of entrepreneurial ideas identified in the scouting stage Number of firms incubated in incubators and S&T parks Number of firms undertaking coaching and acceleration programmes Source: survey Number of firms in the project accessing seed capital Number of firms in the project accessing VC Volume of capital raised by firms in the project Source: survey + EVCA for comparative analysis Number of new firms in knowledge intensive sectors exporting and/or investing abroad Volume of export and/or FDI outflow Source: survey (For non-r&d performers) Innovation expenditure per worker Non-R&D innovation expenditure per worker % firms introducing product innovation % firms introducing process innovation Source: CIS (NUTS 2) Number of trademarks Number of designs Source: Patent offices Number of product innovations introduced by the firms supported Number of process innovations introduced by the firms supported Source: survey Export /GDP Source: Eurostat FDI outflow/gdp Source: IMF (UNCTAD) Share of firms exporting for the first time (or exporting on a systematic basis) due to the project Source: survey Share of firms investing abroad for the first time due to the project Source: survey SMEs introducing product or process innovations (% of SMEs) Source: Eurostat (CIS) SMEs introducing marketing or organisational innovations (% of SMEs) Source: Eurostat (CIS)

147 5 Thematic Priorities and policies 1. Thematic Priority: Strengthening research and technological development Strengthening the scientific base Fostering international research collaborations Operational Programme level Scientific publications per thousands of R&D employment in the public sector. Source: Eurostat Percentage of publications of total publications with co-authors located in other regions Source: OECD Project level Scientific publications per thousand euro spent in the project Source: survey on recipients or administrative data Percentage of publications of total publications in the project with coauthors located in other regions Source: survey on recipients or administrative data Supporting industrial R&D Fostering the commercialization of public research Patents per GDP Patents per worker Source: Eurostat For R&D performers: R&D expenditure per worker Innovation expenditure per worker % firms introducing product innovation % firms introducing process innovation Source: CIS (NUTS 2) R&D expenditure Investment in intangible assets Source: survey on firms receiving and non-receiving public subsidies (counterfactual) Patents licensed to industry Cooperative industry-academia research agreements Source: survey on firms Regional Innovation Scoreboard 2012 indikaattorit: ENABLERS Percentage population aged having completed tertiary education R&D expenditure in the public sector as % of regional GDP FIRM ACTIVITIES R&D expenditure in the business sector as % of regional GDP Non-R&D innovation expenditures as % of turnover SMEs innovating in-house as % of SMEs Innovative SMEs collaborating with others as % of SMEs Public-private co-publications per million population PCT patents applications per billion regional GDP (in PPS ) OUTPUTS SMEs introducing product or process innovations as % of SMEs SMEs introducing marketing or organisational innovations as % of SMEs Employment in knowledge-intensive services + Employ ment in mediumhigh/high-tech manufacturing as % of total workforce Sales of new to market and new to firm innovations as % of turnover

148 6 Komission ehdottama uusi vaikuttavuuskehikko Esimerkkejä kehittämisalueista ja tuotosindikaattoreista älykkään erikostumisen innovaatiostrategioihin (Lähde: Eurada)

EAKR-TOIMENPIDOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERA- HASTOKAUDEN 2007 2013 ARVIOINTI VUOSINA 2011 2013

EAKR-TOIMENPIDOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERA- HASTOKAUDEN 2007 2013 ARVIOINTI VUOSINA 2011 2013 Vastaanottaja TEM Asiakirjatyyppi Väliraportti Päivämäärä 7.5.212 EAKR-TOIMENPIDOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERA- HASTOKAUDEN 27 213 ARVIOINTI VUOSINA 211 213 TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN

Lisätiedot

Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö. Asiakirjatyyppi Loppuraporttiluonnos. Päivämäärä Marraskuu 2013

Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö. Asiakirjatyyppi Loppuraporttiluonnos. Päivämäärä Marraskuu 2013 Vastaanottaja Työ- ja elinkeinoministeriö Asiakirjatyyppi Loppuraporttiluonnos Päivämäärä Marraskuu 2013 EAKR -ARVIOINNIT 2011-2013 TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KE-

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN ESITTELY ITÄ-SUOMEN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 12.6.2013 EAKR-ARVIOINNIT VUOSINA 2011-2013 Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanut vuosina 2011 2013 EAKR-arviointeja

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen

Lisätiedot

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

KATSAUS ARVIOINNIN TOTEUTUKSEEN VUOSINA

KATSAUS ARVIOINNIN TOTEUTUKSEEN VUOSINA EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN 2007 2013 ARVIOINTI KATSAUS ARVIOINNIN TOTEUTUKSEEN VUOSINA 2011-2013 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN SEURANTAKOMITEAT, SYKSY 2011 Sisällys A B

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan info

Rakennerahastotoiminnan info Rakennerahastotoiminnan info 15.8.2019 Ajankohtaista tietoa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta - Ohjelman toteumatilanne EAKR/PPL - Syksyn hakuajat ja kärjet - Vähähiilisyys,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella

EAKR-rahoitus ohjelmakaudella EAKR-rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Pro Saaristomeren ohjelmakokous 3.12.2013 Virastotalo,Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus / Strategiayksikkö EU-koordinaattori Minna Koivukangas 3.12.2013 1 Ohjelmakaudesta

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot