Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma LUONNOS ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS 22.2.2010 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA"

Transkriptio

1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

2 Sisällys 1. JOHDANTO 1.1. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Keski Pohjanmaan kehittämisen yhteinen tahto 1.2. Valmistelun vaiheet ja yhteistyö 2. KESKI POHJANMAA MAAKUNTANA 2.1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.2. Ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Keski Pohjanmaan maakuntaohjelma Kansalliset erityisohjelmat EU ohjelmat 3. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Keski Pohjanmaa vuonna 2030; missio ja visio 3.2. Maakunnan kehittämisen periaatteet ja menestystekijät Keski Pohjanmaan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Keski Pohjanmaan SWOT Kestävän kasvun maakunta 3.3. Aluerakenteen tavoitteet vuoteen Ylimaakunnallinen aluerakenne ja liikennejärjestelmä Maakunnan aluerakenne ja palveluverkko 4. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TOIMENPITEET 4.1. Maakuntaohjelman toimintalinjat Maaseudun merkitys Osaava Keski Pohjanmaa Yrittävä ja elinvoimainen Keski Pohjanmaa Hyvinvoiva Keski Pohjanmaa Toimiva Keski Pohjanmaa 4.2. Ohjelmallinen kehittäminen maakuntaohjelman toteuttajana Kansalliset erityisohjelmat EU ohjelmat 5. TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 5.1. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttaminen 5.2. Rahoitussuunnitelma 5.3. Seurannassa käytettävät indikaattorit 5.4. Maakuntaohjelman ympäristöselostuksen yhteenveto 2

3 1. JOHDANTO Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Keski Pohjanmaan kehittämisen yhteinen tahto Maakuntaohjelmien asemaa aluekehittämisen välineenä on 2000 luvulla pyritty lainsäädännön keinoin useaan otteeseen vahvistamaan ja selkiyttämään, viimeksi aluehallinnon uudistamisen myötä. Hallituksen esityksen (HE 59/2009) mukaan tavoitteena on lisätä maakuntaohjelman vaikuttavuutta sekä kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia liittämällä mm. erityisohjelmat entistä tiiviimmin sen laadintaan. Toisaalta maakuntaliittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena pyritään vahvistamaan. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laatimisesta määrätään vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa uudistetussa alueiden kehittämislaissa ja asetuksessa (1651/2009, 1837/2009). Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet (kuva 1). Maakuntaohjelma puolestaan laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja siinä esitetään maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön edellytyksistä ja tavoitteista. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA Kehittämistoimenpiteet (toteuttamisaika 4 v.) MAAKUNTASUUNNITELMA Visio tavoiteltava kehitys Kehittämislinjaukset ja strategia (toteuttamisaika v.) MAAKUNTAKAAVA Alueiden käyttö (toteuttamisaika v.) Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISUUNNITELMA (toteuttamisaika 1 2 v.) KUNTAKAAVOITUS Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu laajaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen alueen toimijoiden kanssa. Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat yhteisesti hyväksyttyjä asiakirjoja, jotka tuovat esille maakunnan kehittämisen päämäärät. Linjaukset ohjaavat niin kehittämisvarojen suuntaamista ja edunvalvontaa kuin maakunnan toimijoiden kehittämistyötä. Tarkoituksena on muodostaa kuva Keski Pohjanmaan menestyksen edellytyksistä, tulevaisuuden tavoitetilasta sekä sen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista tavalla, jonka kaikki maakunnan keskeiset toimijat voivat tunnistaa omakseen sekä tavoittelemisen ja omien ponnistustensa arvoiseksi. Kehittämistoimilla haetaan myönteisiä pitkän aikavälin tuloksia etenkin aluetaloudessa, 3

4 yrittäjyydessä ja työllisyydessä, yhdyskunta ja aluerakenteessa, väestön hyvinvoinnissa sekä maakunnan vetovoimaisuudessa. Alueiden kehittämislain lisäksi maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä maakuntakaavan laatimista ja toteuttamista ohjaavia lakeja ovat maankäyttö ja rakennuslaki ja asetus (132/1999, 895/1999) sekä laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, ns. SOVA laki (200/2005, 347/2005). Maakuntaohjelmasta on laadittu SOVA lain edellyttämä erillinen ympäristöselostus, jossa kuvataan ohjelman toimenpiteiden vaikutusta ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen sekä kulttuuriseen ympäristöön. Yhteenveto ympäristöselostuksesta on esitetty kappaleessa Valmistelun vaiheet ja yhteistyö Keski Pohjanmaan maakunnan uusi maakuntaohjelma on laadittu vuosille Maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä päivitettiin myös vuonna 2005 hyväksytty Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksiin, ja samalla suunnitelman aikajänne muutettiin ulottuvaksi vuoteen Aiemmin erillisinä asiakirjoina olleet Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma esitetään nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisenä asiakirjana, jossa on yhteinen maakunnan nykytilan ja kehitysnäkymien kuvaus, strateginen suunnitelmaosio ja ohjelmallinen maakuntaohjelma osio sekä esitys toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurannasta. Yhtenäisellä asiakirjalla pyritään selkeyttämään maakunnan suunnittelujärjestelmän eri tasojen välistä yhteyttä ja tuomaan strategiset päämäärät ja kehittämistoimenpiteet lähemmäksi toisiaan maakunnan suunnitelmallisessa kehittämisessä. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laadinnassa tavoitteena on ollut avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon kuntien, seutukuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän, opetus ja tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajat sekä kansalaiset ovat voineet tuoda omat näkemyksensä. Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman laatimisprosessi aloitettiin vuodenvaihteessa osallistumis ja arviointisuunnitelman hyväksymisellä ja avoimen sidosryhmäseminaarin järjestämisellä. Kevään 2009 aikana järjestettiin kaksi asiantuntijoiden vetämää työpajaa, joissa linjattiin Keski Pohjanmaan maakunnan tulevaisuuden näkymiä ja kehittämistavoitteita. Syksyllä 2009 alueen toimijat kutsuttiin laajoihin toimialaneuvotteluihin, joissa pohdittiin eri toimialojen kehittämistarpeita, vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Sidosryhmiä kuultiin joulukuussa 2009 ja helmikuussa 2010 myös kahdessa seminaarissa, joissa maakuntasuunnitelman ja ohjelman luonnos oli esillä. Maakunnan kuntien kuulemiset järjestettiin helmikuun 2010 aikana kahtena eri tilaisuutena. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman kirjoittaminen on koko prosessin ajan edennyt Keski Pohjanmaan liiton suunnittelutiimin yhteistyönä kuulemisten, työpajojen ja seminaarien tulosten pohjalta. SOVA lain mukainen maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä alueen ympäristöviranomaisten kanssa. Maakuntahallitukselle ja valtuustolle sekä maakunnan yhteistyöryhmälle on esitelty suunnitelma ja ohjelmatyötä sen eri vaiheissa. 4

5 Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman luonnos oli julkisesti nähtävillä ja lausuntokierroksella helmi ja maaliskuun 2010 aikana, jonka jälkeen täydennetty asiakirja maakuntavaltuustossa huhtikuussa TÄYDENTYY! 2. KESKI POHJANMAA MAAKUNTANA 2.1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 alkaessa Keski Pohjanmaan maakunnan pinta ala oli km², väestötiheys 14,7 asukasta/km² ja väkiluku henkilöä. Asuntokuntia oli vuonna 2008 Keski Pohjanmaalla ja niiden keskikoko oli 2,4 henkilöä. Kartta 1. Keski Pohjanmaan maakunta ja Keski Pohjanmaan liiton jäsenkunnat. Väestö ja työpaikat. Kuvassa 2 on esitetty maakunnan väestömuutokset toteutuneena kehityksenä vuoteen 2009 ja siitä eteenpäin tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti ulottuen vuoteen Maakunnan väkiluku laski yhtäjaksoisesti 1990 luvun puolesta välistä aina 2000 luvun puolen välin tienoille. Suurimmat väestötappiovuodet osuivat vuosituhannen vaihteeseen, mutta sen jälkeen maakunnan kehitys on noussut kasvu uralle. Vuonna 2005 edellisen maakuntaohjelman tavoite 200 henkilön väestökasvu vuodessa toteutui. Toisen kerran tavoitteeseen päästiin vuonna

6 Kuva 2. Maakunnan väestömuutokset; toteutunut ja ennuste vuosina Nettosiirtolaisuus on ollut hienoisella kasvu uralla 2000 luvulla, samoin syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta muodostuva luonnollinen väestönlisäys. Muuttoliike maan sisällä on vähentynyt Keski Pohjanmaan eduksi, joten väkiluvun kasvu jatkunee tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti (kuva 2 ja taulukko 1). Ikäryhmä/ Vuosi väkiluku Taulukko 1. Maakunnan väestöennuste vuoteen luvun laman jälkeinen talouskasvu lähti liikkeelle pääkaupunkivetoisesti luvulla kasvu jakautui maakuntiin ja niiden keskuksiin, ja tämä tendenssi näkyy parempana väestökehityksenä myös Keski Pohjanmaalla. Muuttoliikkeen rakenteellinen muutos johtuu useasta tekijästä, muun muassa maakunnan vetovoimaisuuden kasvusta. Esimerkiksi maakunnassa järjestetty monipuolinen ja moniasteinen koulutus toimii muuttoliikettä hillitsevänä tekijänä. Jotta maakunta kehittyy, on koulutuksen jälkeen alueelta löydyttävä myös työpaikkoja vastavalmistuneille. Työpaikkoja on Keski Pohjanmaa pystynyt tarjoamaan 2000 luvun kuluessa monelta eri toimialalta, kuten taulukko 2 osoittaa. 6

7 TOIMIALA VUOSI muutos % toimialan osuus (%) Alkutuotanto Teollinen toiminta Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Taulukko 2. Maakunnan työpaikat toimialoittain Kun siirrytään 2010 luvulle, on edessä mitä todennäköisimmin selvästi hitaamman talouskasvun aika, koska 2010 luvun suurin haaste, työvoiman määrällinen supistuminen asettaa reunaehdot aluetalouksien kehittymiselle. Työllisten ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden välinen huoltosuhde oli vuoden 2007 lopussa 1,27. Maakunnassa oli siis yhtä työllistä kohti 1,27 työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä. Tulevaisuudessa huoltosuhde heikkenee samalla, kun vanhusväestön määrä kasvaa. Väestö ja työpaikkakehitys edunvalvontajäsenkunnissa. Keski Pohjanmaan liiton edunvalvontajäsenkuntien Kalajoen, Kinnulan, Kruunupyyn, Reisjärven ja Sievin alueella oli vuoden 2010 alussa henkilöä. Kuvassa 3 on esitetty väestömuutokset toteutuneena kehityksenä vuoteen 2008 ja siitä eteenpäin tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti ulottuen vuoteen Pitkään jatkunut väestön väheneminen päättyi vuosituhannen alussa ja tulevaisuus näyttää väestökehityksen osalta myönteiseltä. Kuva 3. Edunvalvontajäsenten väestömuutokset; toteutunut ja ennuste vuosina Suurimmat haasteet liittyvät taulukossa 3 esitettyyn demografiseen muutokseen. Olennaista muutoksessa on lasten määrän säilyminen korkealla tasolla, mutta työikäisen väestön 7

8 väheneminen kahdella tuhannella henkilöllä ja yli 75 vuotiaiden määrän kaksinkertaistuminen. Haasteet ovat samat kuin muillakin keskipohjalaisilla kunnilla. Ikäryhmä/ Vuosi väkiluku Taulukko 3. Väestöennuste 2040 ja ikärakenteen muutos Työpaikkamäärä on edunvalvontajäsenkunnissa kasvanut tasaisesti, kuten maakunnassa yleensä. Teollistuminen on ollut vahvaa, ja sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat lisänneet työpaikkamääräänsä. TOIMIALA VUOSI muutos % toimialan osuus (%) Alkutuotanto Teollinen toiminta ,5 Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ,5 Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Taulukko 4. Edunvalvontakuntien työpaikat toimialoittain 1995 alusta 2007 loppuun. Työmarkkinoiden ikärakenne ja poistumat Keski Pohjanmaalla. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin suuret ikäluokat. Kun 1940 luvulla syntyi parhaimmillaan lasta vuodessa, on 2000 luvun vakiintunut taso noin lasta vuodessa. Tätä demografista trendiä havainnollistaa taulukossa 1 esitetty maakunnan väestöennuste vuoteen Olennaista ennusteessa, maakunnan kokonaisväkiluvun kasvun lisäksi, on alle 14 vuotiaiden määrän pysyminen korkealla tasolla, työikäisen väestön väheneminen noin henkilöllä ja senioriväestön määrän kaksinkertaistuminen seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Nuorten suuri määrä on merkittävä maakunnallinen vahvuus, ja kaksi jälkimmäistä kehityssuuntaa puolestaan suurimmat haasteet työmarkkinoiden toimivuudelle sekä alue ja kuntataloudelle. Työikäisen väestön väheneminen on väistämättä edessä, koska kyseessä on valtakunnallinen, jopa eurooppalainen ilmiö. Suomessa suuret ikäluokat ovat vielä pääosin työelämässä, mutta poistuvat viimeistään 68 vuotiaina eli 2010 luvun aikana. Kun tarkastellaan tällä hetkellä yli 55 vuotiaiden työllisten määrää toimialoittain (kuva 4) nähdään, miten tulevat poistumat kohdentuvat eri toimialoille lähitulevaisuudessa. On selvää, että mm. tekninen kehitys korvaa osan työpaikoista, mutta toisaalta esimerkiksi hoivapalvelujen osalta työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Maakuntien keskinäinen kilpailu työvoimasta on kansantalouden kannalta nollasummapeliä, joten 8

9 todellista helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä. Kuva 4. Yli 55 vuotiaat työlliset toimialoittain ja poistumien vaikutus eri toimialoilla. Työpaikat, toteutunut kehitys ja ennakointi. Vuoden 1994 alusta vuosituhannen loppuun koko maan työpaikkamäärä kasvoi noin työpaikalla kasvun ollessa miltei 16 %. Keski Pohjanmaalla kasvu oli noin työpaikkaa kasvuprosentin ollessa alle 10 %. Kasvuvauhti oli siis selvästi hitaampaa verrattuna koko maan kehitykseen luvulla asetelma muuttui, kun vuosituhannen alusta vuoteen 2007 koko maan kasvu oli lähes työpaikkaa eli 9 %, mutta Keski Pohjanmaan kasvu 10,4 % lisätyöpaikalla. Vuosina tapahtuneessa kasvurysäyksessä koko maahan syntyi hieman yli työpaikkaa ja Keski Pohjanmaalle samana ajankohtana 1900 työpaikkaa. Koko maan työpaikkamäärän kasvu oli 4,6 % ja Keski Pohjanmaan 6,9 %. Maakunta pääsi siis hyvin mukaan 2000 luvun talouden noususuhdanteeseen. Maakuntakeskeiselle kasvulle on ominaista, että monen toimialan kasvu on luonteeltaan keskuksiin kasautuvaa. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja ovat kaikki alueen kunnat maksamassa, ja työpaikat syntyvät maakuntakeskukseen, josta palvelut hankitaan. Samoin on erikoiskaupan keskittymien kanssa. Jos kysyntää on, kehittyy kauppa suuremmissa keskuksissa ja palvelee laajaa väestöpohjaa jopa yli 100 km:n säteellä. Ilman keskuksiin kasautuvaa kasvua nämä työpaikat jäisivät syntymättä kokonaan. Kuvassa 5 esitetään Keski Pohjanmaan työmarkkinoilla tapahtunut kehitys vuoteen 2007 ja ennakointi vuodesta 2008 eteenpäin. Yleinen arvio on, että edellisten vuosien talouskasvu menetetään taantumassa. Kuvassa sininen viiva ja punainen pylväs kertovat toteutuneen kehityksen, katkoviiva ja vihreä pylväs ovat maakunnan ennakointityön tuloksena syntynyt näkemys kehityskulusta. Lisäksi kuviossa on esitetty Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennakointi tulevaisuudesta. Näille näkemyksille yhteistä on ajatus lähitulevaisuudesta hitaan kasvun aikana, jolloin työpaikkamäärä joustaa työvoiman määrän kaventumisen seurauksena. Työmarkkinoiden kehityksestä on mahdollista rakentaa myös ns. optimistinen utopia skenaario, jossa työpaikkamäärä jää taantuman jälkeen esimerkiksi työpaikan tasolle ja kasvaa siitä 20 vuoden aikana takaisin työpaikan tasolle. Ratkaiseva ongelma tässä skenaariossa on työvoiman saatavuus. Jotta optimistinen näkemys toteutuisi, olisi maakunnassa oltava vuonna 9

10 2030 noin työvoimaan kuuluvaa henkilöä ja aluekehittämisen toimenpiteet mitoitettu tavoitteen saavuttamiseksi. Kuvassa 4 esitetty ennakointi on siis realistinen ja kriittinen puheenvuoro evääksi maakunnan tulevaisuuden tekijöille. Kuva 5. Keski Pohjanmaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointi vuoteen Työttömyys. Kun 1990 luvun alun taloustaantumassa vuoden 1991 kesällä ylittyi Keski Pohjanmaalla 3000 työttömän raja, päästiin tuon rajan alle seuraavan kerran kevään 2006 aikana. Alimmillaan kesällä 2008 maakunnassa oli vain 2000 työtöntä, mutta pitkä laskevan työttömyyden trendi pysähtyi syksyn 2008 talouden taantumassa (kuva 6). Kuva 6. Työttömyyden kehitys vuosina

11 Vuoden 2009 lopulla maakunnassa oli jälleen 3000 työtöntä työnhakijaa henkilön työvoimasta ja työttömyysaste oli 9,7 %. Työttömyys kasvoi Keski Pohjanmaalla ja koko maassa noin 40 %. Koko maan työttömyyden nousu henkilöön antaa työttömyysasteeksi 10,3 %. Ero koko maan ja Keski Pohjanmaan välillä ei ole suuri, mutta sillä voi olla merkitystä historiallisten kehityssuuntien valossa, sillä esim. maakuntakeskuksen Kokkolan työttömyys ei yleensä ole ollut koko maan tasoa alempana. Harvinaista on myös maakunnan naapurikaupungin Pietarsaaren vuoden 2009 aikana Kokkolaa korkeammaksi noussut työttömyys. Tyypillisesti pienet rannikkokaupungit omaavat vahvan teollisen toiminnan profiilin. Talouden taantuma vaikutti muutoinkin rakennemuutoksessa olevaan metsä ja paperiklusteriin, joka on Pietarsaarelle tärkeä. Kokkolan suurteollisuusalueen metalli ja kemianteollisuuden klusteriin ei lama ainakaan vuonna 2009 osunut yhtä merkittävästi. Yleinen arvio on, että työttömyys todennäköisesti nousee vielä ainakin vuoden 2010 aikana, vaikka talous kääntyisi jälleen kasvuun. Työllisyys reagoi yleensä pienellä viiveellä talouden muutoksiin. Muutaman vuoden aikajänteellä, kun työvoiman määrä samalla koko ajan supistuu, vähenee työttömyys kuitenkin todennäköisesti nopeasti. Pendelöinti. Keski Pohjanmaalla pendelöidään paljon, koska talous ja työssäkäyntialue on maakuntaa laajempi. Suurinta työmatkaliikenne on Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun sekä Oulun Eteläisen alueen välillä. Myös Kaustisen seudulta Kokkolaan liikutaan töihin paljon. Toisaalta työmatkaliikenne on kuntaliitosten myötä yleistä jo pelkästään Kokkolan kaupungin sisällä, sillä huomattavan suuri joukko pendelöi päivittäin esimerkiksi Kälviältä Kokkolaan. Kokonaisuudessaan pendelöinti on hieman suurempaa maakunnan ulkopuolelle kuin maakuntaan. Maakunnassa siis asutaan, vaikka työpaikka olisikin alueen ulkopuolella. Ilmiön kääntöpuolena on, että kaikille työssäkäyville ei ole tarjolla työpaikkaa kotimaakunnassa. Kuva 7. Työmatkaliikenteen suunnat Keski Pohjanmaalla vuonna

12 Bruttokansantuotteen kehitys. Markkinahintaisen bruttokansantuotteen arvo kääntyi laskuun vuonna 2008 alkaneessa talouden taantumassa. Sitä ennen BKT:n kehitys oli pitkään kasvu uralla. Suomen BKT oli vuonna 2000 noin 132,2 miljardia euroa ja se nousi 36 % vuoteen 2007 mennessä eli 179,6 miljardiin. Keski Pohjanmaalla lähtötaso vuonna 2000 oli M ja vuonna 2007 jo 2 196,7 M, kasvaen 57 %. Asukasta kohden bruttokansantuotetta kertyi vuonna 2007 koko maassa lähes euroa ja Keski Pohjanmaalla noin euroa/asukas. Vuonna 2008 BKT kasvoi kokonaisuudessaan Suomessa vielä noin prosentin verran, tosin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvu taittui. Vuonna 2009 kehitys on mm. ETLA:n ja Suomen Pankin ennusteiden mukaan noin 7 % miinuksella ja vuodelle 2010 ennustetaan 0 1,5 % kasvua. Lähitulevaisuus näyttää nykytiedon valossa parhaassakin tapauksessa hitaan kasvun ajanjaksolta. Jos saavutetaan kahden prosentin talouskasvu, ollaan jo lähellä maksimitasoa. Vienti. Viennin kehitys ei mahdu samalle asteikolle muiden kuvan 8 indeksikuvaajien kanssa. Vuoden 2006 ja 2007 aikana viennin määrä on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna, joten indeksin arvo on reilusti yli 300. Kuva 8. Maakunnan kehitys 2000 luvulla eri tunnuslukujen mukaan. Vientitoiminta muodostuu käytännössä kokonaan teollisesta toiminnasta. Teollisuuden viennin arvo oli 2000 luvun taitteessa M, lähti sitten nousuun saavuttaen vuonna 2007 jopa 1,7 mrd rajan. Merkittävin teollisuuden toimiala vientitoiminnassa on metallien jalostus. Myös kemian teollisuus on tärkeä ja Kokkolan suurteollisuusalueen klusteri kattaakin sekä metallialan että kemianalan. 12

13 Kuva 9. Teollisuuden viennin kehitys Keski Pohjanmaalla vuosina Yritykset, henkilöstö ja liikevaihto. Vuonna 2008 Keski Pohjanmaan yrityskannan koko oli 4212 yritystä ja yritystoimipaikkojen määrä Toimipaikkojen henkilöstön vahvuus oli työntekijää. Liikevaihtoa muodostui yhteensä 3 617,6 M, josta 50 % tuli teollisuudesta ja 26 % kaupan alalta. Rakentamisesta sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikennetoiminnasta kertyi molemmista 6 % kokonaisliikevaihdosta luvulla kasvu on ollut ripeää, sillä toimipaikkojen määrä kasvoi noin 12 %, henkilöstön määrä yli 14 % ja liikevaihto 45 %. Yrityksiä maakunnassa oli tilastokeskuksen yritystietopalvelun mukaan vuonna kappaletta, josta alle 9 henkilöä työllistäviä 5003, henkilöä työllistäviä 272, henkilöä työllistäviä 43 ja yli 250 henkilöä työllistäviä 2 kappaletta. Koulutustaso. Keski Pohjanmaan 15 vuotta täyttäneen väestön määrä oli vuoden 2008 päättyessä henkilöä. Heistä tutkinnon suorittaneita oli yhteensä eli 61,4 %. Edellisen maakuntaohjelman tavoite, jonka mukaan 62 % 15 vuotta täyttäneistä olisi tutkinnon suorittaneita, ei ole kovin kaukana. Tutkinnon suorittaneista keski asteen tutkinto oli yhteensä henkilöllä eli 40,5 %:lla ja korkea asteen tutkinto henkilöllä eli 21 %:lla. Koko maan vastaavat luvut ovat 38,6 % ja 26,9 %. Koulutustaso on siis edelleen valtakunnan tasoa alhaisempi korkeasti koulutettujen osalta. Myös tyystin vailla kunnon koulutusta on turhan moni keskipohjalainen, kun miltei 40 % 15 vuotta täyttäneistä on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Maaseudulla vastaava osuus on noin 45 %. Tutkimus ja kehittämistoiminta. Teollisuuden tutkimus ja kehittämismenot olivat Keski Pohjanmaalla vuonna ,25 miljoonaa euroa. Kokkolan teollisuuden osuus tästä oli noin 89 % eli 2,9 miljoonaa euroa. Tekesin myöntämää tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoitusta kohdistui maakuntaan vuonna 2008 noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta euroa suuntautui korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ja 1,2 miljoonaa euroa yrityksille. Vuosina Tekesin kokonaisrahoitus Keski Pohjanmaalla on ollut keskimäärin 1,22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun vuonna 2008 Tekesin jakama kokonaisrahoitus oli noin 516 miljoonaa euroa, oli Keski Pohjanmaan osuus siitä vain noin 0,3 %. Tekesin jakama rahoitus oli siis koko maan tasolla arvioiden noin 100 henkilöä kohti. 13

14 Keski Pohjanmaalla vastaava luku oli noin 20 henkilöä kohti, joten ero maan keskiarvotasoon on suuri. T&K toiminnan kokonaisvolyymi oli maakunnassa vuonna ,2 miljoonaa euroa (taulukko 5). Kun 2000 luvun keskimääräinen taso on ollut 13 miljoonaa euroa vuodessa, on kokonaisvolyymi ollut hienoisella kasvu uralla. Yrityssektorin panostuksen keskimääräinen taso viime vuosina on ollut noin 8,3 M, julkisen sektorin 2,3 M ja korkeakoulusektorin noin 3 M. T&K menot T&K henkilöstö Tutkim ustyövuodet Kaikki yhteensä 15,2 M Yritykset 9,1 M Julkinen sektori + YVT 2,9 M Korkeakoulusektori 3,2 M Taulukko 5. Tutkimus ja kehitystoiminta Keski Pohjanmaalla vuonna Innovaatioympäristö. Innovaatiojärjestelmät ja ympäristöt ovat jo pitkään olleet keskeisiä mielenkiinnon kohteita alueiden kehittämisessä. Osaamis ja tietoperusteisessa yhteiskunnassa alueiden on yhä tärkeämpää tiedostaa, millaista osaamista ja millaisia palveluja alueen elinkeinoelämä tarvitsee kehittyäkseen. Keski Pohjanmaan edellisessä maakuntaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luoda alueelle toimialakohtaiset innovaatiojärjestelmät. Myös Kokkolan seudun aluekeskusohjelman yhtenä tavoitteena oli alueen innovaatioympäristön kehittäminen. Maakuntaohjelmakaudella onkin toteutettu useita innovaatioympäristön kehittämistä tukevia hankkeita ja toimenpiteitä li ittyen mm. yrityste n ja julkisen sektorin toimijoiden väliseen yhteistyöhön, yritys ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen sekä tutkimus ja oppimisympäristöjen rakentamiseen. Kehittämistyö ei kuitenkaan ole vielä läheskään valmis, joten alueellisen innovaatiojärjestelmän ja ympäristöjen kehittämistä jatketaan edelleen. Jatkossa kehitetään erityisesti uusien ja kasvavien toimialojen innovaatioympäristöjä, edistetään teollisuuden vahvojen avainklusterien innovaatioympäristöjen uudistamista sekä vahvistetaan monialaisia tutkimusympäristöjä. Kuten alueelliset innovaatioympäristöt yleensä, Keski Pohjanmaan innovaatioympäristö koostuu alueen eri osaamis ja toimialoilla toimivien organisaatioiden ja instituutioiden välisestä vuorovaikutuksesta ja verkostoista sekä myös yhteyksistä alueen ulkopuolelle. Innovaatioympäristön muodostavat yksittäiset yritykset ja yritysverkostot, erilaiset koulutus, tutkimus ja kehittämisorganisaatiot, välittäjä ja tukipalveluorganisaatiot sekä muut yksityiset ja julkiset toimijat. Kuvassa 10 alueellista innovaatiojärjestelmää on jäsennetty yleisellä tasolla innovaatioprosessin näkökulmasta eli toimijat on kuvattu osana innovaatioprosessiin liittyvää palveluntarjontaa. Kuvaus painottuu julkiseen innovaatiojärjestelmään, jonka nähdään luovan edellytyksiä ja tuottavan palveluja tukemaan ja kehittämään alueen elinkeinoelämää. 14

15 Kuva 10. Keski Pohjanmaan innovaatioympäristön yleiskuva (Ranta&Uitto 2009 pohjalta muokattu) Ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Keski Pohjanmaan maakuntaohjelma Maakunnan kehitys on 2000 luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä ollut erittäin suotuisaa, bruttokansantuote sekä työpaikkojen ja väestön määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka toisaalta kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät vuosikymmenen vaihteessa Keski Pohjanmaankin aluetaloudessa työllisyyden heikkenemisenä ja viennin vähenemisenä. Silti teollisuuden vientitilastoissa Keski Pohjanmaan kasvuprosentti oli edelliseen vuoteen verrattuna vielä vuonna 2008 maakunnista paras. Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi Keski Pohjanmaalla 6,9 % eli hieman yli 1900 työpaikan verran, kun koko maassa kasvu oli 4,6 %. Suurinta kasvu oli yksityisissä palveluissa (818 työpaikkaa), teollisuudessa (535 työpaikkaa) ja yhteiskunnallisissa palveluissa (460 työpaikkaa). Yksityisissä palveluissa suurinta kasvu oli kaupan alalla (308 työpaikkaa). Myös maa ja metsätalouden työpaikkamäärä kasvoi hieman (35 työpaikkaa) pitkään jatkuneen alkutuotannon työpaikkojen vähenemisen jälkeen. Maakuntaohjelman tavoitteeseen, väestön kasvuun 200 henkilöllä vuosittain, on päästy 2000 luvulla kahdesti, vuosina 2005 ja 2007, ja väestö on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Toisaalta väestönkasvu on keskittynyt pääasiassa maakuntakeskukseen Kokkolaan, joten maakuntaohjelman tavoitteeseen laventaa väestönkasvu koko maakuntaan ei ole päästy. Keski Pohjanmaan maakuntaohjelman arviointi toteutettiin yhdessä Pohjois Pohjanmaan ja Lapin maakuntaohjelmien arvioinnin kanssa. Arviointiin sisältyi maakuntaohjelmia 15

16 vertaileva osuus sekä maakunnittaiset arvioinnit. TÄYDENTYY ARVIOINNIN VALMISTUESSA MAALISKUUSSA! Maakuntaohjelma on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka, joten tavoitteiden toteutumista voidaan nyt, uuden maakuntaohjelman toteuttamisen vasta alkaessa, arvioida vain osittain eivätkä pitkän aikavälin vaikutukset ole vielä nähtävissä Kansalliset erityisohjelmat Aluekeskusohjelma (AKO). Työ ja elinkeinoministeriön koordinoimaa aluekeskusohjelmaa toteutettiin Kokkolan seutukunnassa vuosina Ohjelmassa oli neljä painoalaa: veneklusteri, laserteknologia ja metalliklusteri, tieto ja viestintätekniikka sekä osaamistason kohottaminen, työmarkkinoiden toimivuus ja innovaatioympäristö. Veneklusterissa päätavoitteena oli vahvistaa Kokkolan ja Pietarsaaren seudun veneteollisuutta. Osaamisalaa kehitettiin yhteistyössä Pietarsaaren ja Vaasan seudun aluekeskusohjelmien kanssa. Kehittämistyö kytkeytyi myös osaamiskeskusohjelman meriklusterin toimintaan. Laserteknologia ja metalliklusterin päätavoitteena oli vahvistaa alueen kone ja metalliteollisuuden innovaatioympäristöä ja etenkin lasertyöstöteknologian osaamista ja hyödyntämistä. Tieto ja viestintätekniikan osalta keskityttiin informaatio ja kommunikaatioalan innovaatioympäristön vahvistamiseen yritysten kehittymisedellytysten parantamiseksi. Lisäksi edistettiin tietotekniikan hyödyntämistä liiketoiminnassa alueen keskeisillä toimialoilla. Neljännen painoalan tavoitteena oli mm. koulutusväyliä rakentamalla ja innovaatioyhteistyötä sekä tutkimus ja kehittämistyötä lisäämällä parantaa osaamistasoa ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä yritysten osaamispotentiaalia. Kokkolan seudun aluekeskusohjelman tavoitteet ovat tukeneet maakuntaohjelman tavoitteita ja ohjelman avulla on vaikutettu valittujen painoalojen kehittämiseen erilaisten kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden muodossa aluekeskusohjelman luonteen mukaisesti. Ohjelman toimintamalli, jossa alueen keskeisillä kehittämis, koulutus ja tutkimusorganisaatioilla on ollut painoalojen koordinaatio ja vetovastuu, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toteuttaa aluekeskusohjelman yleistavoitteita sekä vaikuttaa alueen innovaatioympäristöjen kehittymiseen. Aluekeskusohjelman myötä verkostoituminen ja yhteistyö toimijoiden kesken on vahvistunut yli toimialarajojen. Keväällä 2010 valmistunut aluekeskusohjelman yleisarviointi tukee näkemystä, jonka mukaan aluekeskusohjelmat ovat olleet linjassa maakuntaohjelmien kanssa ja tukeneet niiden toteuttamista fokusoitumalla usein maakuntaohjelman tiettyihin painopistealueisiin. Aluekeskusohjelmilla on tuettu erityisesti alueen innovaatioympäristöjen kehittämistä, toimijoiden yhteistyön vahvistamista alueellisesti, klusteripohjaisesti ja toimialoittain sekä valittujen erikoistumisalueiden kehittämistä. Haasteeksi todettiin yritysten melko heikko sitoutuminen aluekeskusohjelmatyöhön. Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio (AMO) ja kulttuuriklusteri. AMOohjelmaa toteutettiin vuosina sellaisilla alueilla, jotka eivät kuuluneet aluekeskus tai kaupunkiohjelma alueisiin. Keski Pohjanmaalla AMO ohjelmaa toteutettiin Kaustisen seutukunnassa. Tavoitteena oli vahvistaa suunnittelua maaseutumaisilla alueilla erityisesti elinkeinopolitiikassa ja osaamisen kehittämisessä. Painopisteinä olivat yritysten palvelutoiminnan 16

17 kehittäminen, elinkeinopoliittisten toimenpiteiden koordinointi, toimijoiden sitouttaminen maaseudun kehittämistyöhön ja alueellisten hankkeiden valmistelu. Lisäksi Kaustisen seutukunta koordinoi maaseutupoliittisen erityisohjelman kulttuuriklusteria, joka sulautui AMO ohjelmaan vuonna Kulttuuriklusterin strategiset painopisteet keskittyivät kulttuuriin maaseudun kehittäjänä, verkostoyhteistyön rakentamiseen ja sisällön kehittämiseen sekä liiketoiminnan ja uusyrittäjyyden kehittämiseen kulttuurin pohjalta. Toteutukseltaan vain muutaman vuoden mittaiseksi jäänyt alueellinen maaseutuosio toimi hyvänä pohjana vuoden 2010 alusta käynnistetylle Kaustisen seutukunnan koheesio ja kilpailukykyohjelmalle (KOKO), jossa pääsisältönä on maaseutumaisen seutukunnan vahvuuksien, yritystoiminnan, luovien alojen ja luonnonvara alan vahvistaminen ja kehittäminen. AMOohjelman kautta pystyttiin vahvistamaan seudullista näkökulmaa ja yhteistyötä aluekehittämisessä ja lisäämään toimijoiden osallistumista maaseudun kehittämiseen. Keväällä 2010 valmistuneen alueellisen maaseutuosion yleisarvioinnin perusteella AMO ohjelmat ovat niveltyneet hyvin muihin alueellisiin kehittämisstrategioihin ja maakuntaohjelmiin, mutta lyhyeksi jäänyt toteutusaika on heikentänyt ohjelman vaikuttavuutta. Silti ohjelman katsottiin vastanneen maaseutualueiden kehittämistarpeisiin ja lisänneen yhteistyötä ja verkostoitumista sekä hanketoimintaa. Rooliltaan ohjelma koettiin selkeästi täydentäväksi ja muuta kehittämistyötä tukevaksi, ei niinkään ohjaavaksi ohjelmaksi. Osaamiskeskusohjelma (OSKE). Valtioneuvoston määräaikaista erityisohjelmaa, osaamiskeskusohjelmaa, on Kokkolan seudulla toteutettu vuodesta 2003 alkaen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin kaudelle klustereihin perustuvaksi, millä tavoitellaan alueiden välistä erikoistumista ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön vahvistumista. Kokkolan seudun osaamiskeskus on mukana kahdessa kansallisessa osaamisklusterissa; nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Nanoteknologian klusteriohjelmassa painopisteenä on nanoteknologian hyödyntäminen kemianteollisuuden sovellutuksissa erityisesti katalytiikkaan, metallikemikaaleihin ja polymeeri ja komposiittimateriaalien kehitykseen liittyen. Uutena painotuksena on nanoteknologian avulla saavutettava niukkojen raaka aineiden kestävä ja ympäristöystävällinen käyttö. Nanoteknologiaa pyritään hyödyntämään myös terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä sovelluksissa. Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelmassa painopisteenä on puukemia ja uudet tuotteet, erityisesti uusien kemikaalien ja tuotteiden kehittäminen metsäbiomassasta, metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa sekä uusien prosessien ja teknologioiden kehittäminen biomassan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Osaamiskeskusohjelman kautta on suunnattu alueen resursseja kemian alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee alueen laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Yhteistyötä alueen teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen sekä yhteistyöyliopistojen ja yritysten kanssa on osaamiskeskusohjelman myötä lisätty tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Osaamiskeskusohjelman väliarviointi käynnistyi marraskuussa 2009 ja valmistuu toukokuussa 2010, maakuntasuunnitelman ja ohjelman hyväksymisen jälkeen. Väliarvioinnin tarkoituksena on arvioida osaamiskeskusohjelman klusteriperusteisen toimintamallin toimivuutta sekä 17

18 klusteriohjelmien ja niitä toteuttavien osaamiskeskusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioidaan klusterien ja osaamiskeskusten edellytyksiä jatkaa ohjelmassa vuoden 2013 loppuun EU ohjelmat Suomi jakautuu EU ohjelmien osalta ohjelmakaudella neljään suuralueeseen. Keski Pohjanmaa kuuluu Euroopan komission alueluokituksen mukaisesti Pohjois Suomen suuralueeseen yhdessä Pohjois Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Euroopan unionin Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelmaa, Manner Suomen ESR ohjelmaa sekä Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa on toteutettu Keski Pohjanmaalla vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi Keski Pohjanmaa kuuluu useamman Euroopan unionin alueellisen yhteistyön ohjelman (ns. Interreg ohjelman) alueeseen. Alueella toteutettavia rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia ovat Botnia Atlantica ja Pohjoinen, valtioiden välisen yhteistyön ohjelmia Itämeri ja Pohjoinen periferia sekä alueiden välisen yhteistyön ohjelmia Interreg IVC. Käytännössä sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien rakennerahasto ohjelmien, kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman maaseudun kehittämisohjelmankin, toiminnan käynnistäminen viivästyi niin ohjelma asiakirjojen hyväksymisen myöhästyttyä komissiossa kuin kansallisten ohjeistusten ja tietojärjestelmien valmistumisen viivästyttyä. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä hankkeille voitiin tehdä rakennerahastojen osalta vuoden 2008 alkupuolella ja maaseudun kehittämisohjelman osalta vasta saman vuoden lopulla, mikä on hidastanut ohjelmien toteutumista. Rakennerahastorahoituksen seurantatietojen perusteella Keski Pohjanmaalla on kuitenkin vuosina onnistuttu saavuttamaan erittäin hyvä taso myönnetyn ja maksetun rahoituksen osalta ohjelmakauden jatkoa ajatellen. EAKR ohjelma on toteutunut jonkin verran tehokkaammin kuin ESR ohjelma, joka etenkin valtakunnallisen osion osalta on edennyt varsin hitaasti. Maaseudun kehittämisohjelmassa on puolestaan keskitytty yritystukien myöntämiseen hanketoiminnan ollessa edelleen melko vähäistä, johtuen ohjelmakauden käynnistämiseen liittyneistä ongelmista. EAKR toimenpideohjelmien väliarvioinnin perusteella ohjelman strategisia tavoitteita pidetään yleisesti aluekehityksen kannalta oikeaan osuneina. Ohjelman toteuttaminen on tukenut erityisesti tutkimus ja kehitystoimintaa, innovaatioympäristöjen ja osaamistason kehittämistä, yritystoiminnan edistämistä sekä saavutettavuuden ja ympäristön parantamista. Toisaalta toimintaympäristön muutos talouden heikentymisen myötä on luonut tarvetta suunnata rahoitusta eri tavalla kuin ohjelman tavoitteiden määrittelyn aikana on pystytty ennakoimaan. Alueellisen yhteistyön ohjelmien toteuttaminen alkoi niin ikään vuoden 2008 aikana. Keski Pohjanmaalla on toteutettu erityisesti bioenergiaan, teollisen tuotannon kehittämiseen sekä matkailuun liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Aktiivisinta osallistuminen on ollut Botnia Atlantican, Pohjoisen ja Pohjoisen periferian ohjelmiin. 18

19 3. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Keski Pohjanmaa vuonna 2030; missio ja visio Missio 2030 Tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti menestyvä, yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen Keski Pohjanmaa. Visio 2030 Vuonna 2030 Keski Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen sekä kansainvälisyys tekevät Keski Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse Maakunnan kehittämisen periaatteet ja menestystekijät Keski Pohjanmaan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Keskipohjalaisia arvoja ovat: tasa arvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat: Luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus Tasa arvoisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten yhtäläistä kohtelua yksilöinä ja yhteiskunnan jäsenenä. Keski Pohjanmaalla turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä valintoja, kehittyä ja toimia yhteisönsä jäsenenä. Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta ja tukee hyvinvointia. Keski Pohjanmaalla yhteisöllisyys on osallistumista ja osallisuutta yhteisön toimintaan ja yhteisiin asioihin sekä voimavara, joka luo turvallisuutta, hyvinvointia ja myönteistä kehitystä. 19

20 Suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisten kulttuureiden, ilmaisutapojen ja elämänmuotojen moninaisuuden arvostamista ja hyväksymistä. Se ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, vaan ihmisarvon ja tasavertaisuuden kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Keski Pohjanmaalla suvaitsevaisuus ja erilaiset ihmiset, näkemykset ja elämäntavat rikastuttavat yhteiskunnallista toimintaa ja yhteisöjen elämää estäen epäoikeudenmukaisuutta ja edistäen tasavertaisuutta. Kaikkea maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttamiseen liittyvää toimintaa ohjaavia periaatteita ja pyrkimyksiä ovat luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Luovuudella tarkoitetaan rohkeaa, avointa ja innovatiivista tapaa toimia ja kehittää asioita. Yrittäjyys viittaa alueelle tyypilliseen yrittäjyyshenkisyyteen, mikä näkyy mm. korkeana yritysten määränä, sekä yrittäjämäiseen toimintatapaan. Turvallisuus on alueellinen ominaisuus ja tavoite, johon pyritään elinympäristöä ja yhteisöjen toimintaa tasapainoisesti kehittämällä valittujen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti Keski Pohjanmaan SWOT VAHVUUDET vahvistetaan edelleen Korkea syntyvyys Nuori ikärakenne Kattavat koulutusmahdollisuudet ja vahva aikuiskoulutusosaaminen Monitieteiset tutkimusyksiköt alueella Monipuolinen elinkeinorakenne Vahva ja kehittyvä alkutuotanto Yrittäjämaakunta Kansainvälinen suurteollisuus ja sitä tukeva T&K&I Vahvistuva maakuntakeskus ja elävä maaseutu Rikas kulttuuriperinne ja toiminta Vahva kansalais ja järjestötoiminta ja talkooperinne Hyvät harrastus ja liikuntamahdollisuudet lähellä Arjen sujuvuus Maakuntaidentiteetti Logistinen sijainti ja saavutettavuus Nopea ja kattava laajakaistaverkko Luonnon ja rakennetun ympäristön moninaisuus Länsi ja Pohjois Suomen verkostoyhteistyö MAHDOLLISUUDET hyödynnetään tehokkaasti Toimivat koulutusväylät ja työelämärelevanssi Monialaiset ja verkostoituneet innovaatioja tutkimusympäristöt HEIKKOUDET pyritään poistamaan Vetovoimaisuus ja negatiivinen nettomuutto Työikäisen väestön väheneminen Osaavan työvoiman puute kasvualoilla Korkeakoulutettujen kapeat työmarkkinat Työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus T&K&I toiminnan vähyys Omaa tuotetta valmistavien yritysten vähyys Luonnonvarojen alhainen jalostusaste Kuntatalous Toimialojen välinen yhteistyö Investointipääomien vähyys UHAT pyritään torjumaan/sopeutumaan Panostus metropoli Suomeen Kilpailun kiristyminen osaavasta työvoimasta Julkisten palveluiden kustannusrakenne 20

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot