Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma LUONNOS ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS 22.2.2010 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA"

Transkriptio

1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

2 Sisällys 1. JOHDANTO 1.1. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Keski Pohjanmaan kehittämisen yhteinen tahto 1.2. Valmistelun vaiheet ja yhteistyö 2. KESKI POHJANMAA MAAKUNTANA 2.1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.2. Ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Keski Pohjanmaan maakuntaohjelma Kansalliset erityisohjelmat EU ohjelmat 3. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Keski Pohjanmaa vuonna 2030; missio ja visio 3.2. Maakunnan kehittämisen periaatteet ja menestystekijät Keski Pohjanmaan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Keski Pohjanmaan SWOT Kestävän kasvun maakunta 3.3. Aluerakenteen tavoitteet vuoteen Ylimaakunnallinen aluerakenne ja liikennejärjestelmä Maakunnan aluerakenne ja palveluverkko 4. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TOIMENPITEET 4.1. Maakuntaohjelman toimintalinjat Maaseudun merkitys Osaava Keski Pohjanmaa Yrittävä ja elinvoimainen Keski Pohjanmaa Hyvinvoiva Keski Pohjanmaa Toimiva Keski Pohjanmaa 4.2. Ohjelmallinen kehittäminen maakuntaohjelman toteuttajana Kansalliset erityisohjelmat EU ohjelmat 5. TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 5.1. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttaminen 5.2. Rahoitussuunnitelma 5.3. Seurannassa käytettävät indikaattorit 5.4. Maakuntaohjelman ympäristöselostuksen yhteenveto 2

3 1. JOHDANTO Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Keski Pohjanmaan kehittämisen yhteinen tahto Maakuntaohjelmien asemaa aluekehittämisen välineenä on 2000 luvulla pyritty lainsäädännön keinoin useaan otteeseen vahvistamaan ja selkiyttämään, viimeksi aluehallinnon uudistamisen myötä. Hallituksen esityksen (HE 59/2009) mukaan tavoitteena on lisätä maakuntaohjelman vaikuttavuutta sekä kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia liittämällä mm. erityisohjelmat entistä tiiviimmin sen laadintaan. Toisaalta maakuntaliittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena pyritään vahvistamaan. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laatimisesta määrätään vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa uudistetussa alueiden kehittämislaissa ja asetuksessa (1651/2009, 1837/2009). Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet (kuva 1). Maakuntaohjelma puolestaan laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja siinä esitetään maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön edellytyksistä ja tavoitteista. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA Kehittämistoimenpiteet (toteuttamisaika 4 v.) MAAKUNTASUUNNITELMA Visio tavoiteltava kehitys Kehittämislinjaukset ja strategia (toteuttamisaika v.) MAAKUNTAKAAVA Alueiden käyttö (toteuttamisaika v.) Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISUUNNITELMA (toteuttamisaika 1 2 v.) KUNTAKAAVOITUS Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu laajaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen alueen toimijoiden kanssa. Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat yhteisesti hyväksyttyjä asiakirjoja, jotka tuovat esille maakunnan kehittämisen päämäärät. Linjaukset ohjaavat niin kehittämisvarojen suuntaamista ja edunvalvontaa kuin maakunnan toimijoiden kehittämistyötä. Tarkoituksena on muodostaa kuva Keski Pohjanmaan menestyksen edellytyksistä, tulevaisuuden tavoitetilasta sekä sen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista tavalla, jonka kaikki maakunnan keskeiset toimijat voivat tunnistaa omakseen sekä tavoittelemisen ja omien ponnistustensa arvoiseksi. Kehittämistoimilla haetaan myönteisiä pitkän aikavälin tuloksia etenkin aluetaloudessa, 3

4 yrittäjyydessä ja työllisyydessä, yhdyskunta ja aluerakenteessa, väestön hyvinvoinnissa sekä maakunnan vetovoimaisuudessa. Alueiden kehittämislain lisäksi maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä maakuntakaavan laatimista ja toteuttamista ohjaavia lakeja ovat maankäyttö ja rakennuslaki ja asetus (132/1999, 895/1999) sekä laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, ns. SOVA laki (200/2005, 347/2005). Maakuntaohjelmasta on laadittu SOVA lain edellyttämä erillinen ympäristöselostus, jossa kuvataan ohjelman toimenpiteiden vaikutusta ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen sekä kulttuuriseen ympäristöön. Yhteenveto ympäristöselostuksesta on esitetty kappaleessa Valmistelun vaiheet ja yhteistyö Keski Pohjanmaan maakunnan uusi maakuntaohjelma on laadittu vuosille Maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä päivitettiin myös vuonna 2005 hyväksytty Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksiin, ja samalla suunnitelman aikajänne muutettiin ulottuvaksi vuoteen Aiemmin erillisinä asiakirjoina olleet Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma esitetään nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisenä asiakirjana, jossa on yhteinen maakunnan nykytilan ja kehitysnäkymien kuvaus, strateginen suunnitelmaosio ja ohjelmallinen maakuntaohjelma osio sekä esitys toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurannasta. Yhtenäisellä asiakirjalla pyritään selkeyttämään maakunnan suunnittelujärjestelmän eri tasojen välistä yhteyttä ja tuomaan strategiset päämäärät ja kehittämistoimenpiteet lähemmäksi toisiaan maakunnan suunnitelmallisessa kehittämisessä. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laadinnassa tavoitteena on ollut avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon kuntien, seutukuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän, opetus ja tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajat sekä kansalaiset ovat voineet tuoda omat näkemyksensä. Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman laatimisprosessi aloitettiin vuodenvaihteessa osallistumis ja arviointisuunnitelman hyväksymisellä ja avoimen sidosryhmäseminaarin järjestämisellä. Kevään 2009 aikana järjestettiin kaksi asiantuntijoiden vetämää työpajaa, joissa linjattiin Keski Pohjanmaan maakunnan tulevaisuuden näkymiä ja kehittämistavoitteita. Syksyllä 2009 alueen toimijat kutsuttiin laajoihin toimialaneuvotteluihin, joissa pohdittiin eri toimialojen kehittämistarpeita, vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Sidosryhmiä kuultiin joulukuussa 2009 ja helmikuussa 2010 myös kahdessa seminaarissa, joissa maakuntasuunnitelman ja ohjelman luonnos oli esillä. Maakunnan kuntien kuulemiset järjestettiin helmikuun 2010 aikana kahtena eri tilaisuutena. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman kirjoittaminen on koko prosessin ajan edennyt Keski Pohjanmaan liiton suunnittelutiimin yhteistyönä kuulemisten, työpajojen ja seminaarien tulosten pohjalta. SOVA lain mukainen maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä alueen ympäristöviranomaisten kanssa. Maakuntahallitukselle ja valtuustolle sekä maakunnan yhteistyöryhmälle on esitelty suunnitelma ja ohjelmatyötä sen eri vaiheissa. 4

5 Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman luonnos oli julkisesti nähtävillä ja lausuntokierroksella helmi ja maaliskuun 2010 aikana, jonka jälkeen täydennetty asiakirja maakuntavaltuustossa huhtikuussa TÄYDENTYY! 2. KESKI POHJANMAA MAAKUNTANA 2.1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 alkaessa Keski Pohjanmaan maakunnan pinta ala oli km², väestötiheys 14,7 asukasta/km² ja väkiluku henkilöä. Asuntokuntia oli vuonna 2008 Keski Pohjanmaalla ja niiden keskikoko oli 2,4 henkilöä. Kartta 1. Keski Pohjanmaan maakunta ja Keski Pohjanmaan liiton jäsenkunnat. Väestö ja työpaikat. Kuvassa 2 on esitetty maakunnan väestömuutokset toteutuneena kehityksenä vuoteen 2009 ja siitä eteenpäin tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti ulottuen vuoteen Maakunnan väkiluku laski yhtäjaksoisesti 1990 luvun puolesta välistä aina 2000 luvun puolen välin tienoille. Suurimmat väestötappiovuodet osuivat vuosituhannen vaihteeseen, mutta sen jälkeen maakunnan kehitys on noussut kasvu uralle. Vuonna 2005 edellisen maakuntaohjelman tavoite 200 henkilön väestökasvu vuodessa toteutui. Toisen kerran tavoitteeseen päästiin vuonna

6 Kuva 2. Maakunnan väestömuutokset; toteutunut ja ennuste vuosina Nettosiirtolaisuus on ollut hienoisella kasvu uralla 2000 luvulla, samoin syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta muodostuva luonnollinen väestönlisäys. Muuttoliike maan sisällä on vähentynyt Keski Pohjanmaan eduksi, joten väkiluvun kasvu jatkunee tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti (kuva 2 ja taulukko 1). Ikäryhmä/ Vuosi väkiluku Taulukko 1. Maakunnan väestöennuste vuoteen luvun laman jälkeinen talouskasvu lähti liikkeelle pääkaupunkivetoisesti luvulla kasvu jakautui maakuntiin ja niiden keskuksiin, ja tämä tendenssi näkyy parempana väestökehityksenä myös Keski Pohjanmaalla. Muuttoliikkeen rakenteellinen muutos johtuu useasta tekijästä, muun muassa maakunnan vetovoimaisuuden kasvusta. Esimerkiksi maakunnassa järjestetty monipuolinen ja moniasteinen koulutus toimii muuttoliikettä hillitsevänä tekijänä. Jotta maakunta kehittyy, on koulutuksen jälkeen alueelta löydyttävä myös työpaikkoja vastavalmistuneille. Työpaikkoja on Keski Pohjanmaa pystynyt tarjoamaan 2000 luvun kuluessa monelta eri toimialalta, kuten taulukko 2 osoittaa. 6

7 TOIMIALA VUOSI muutos % toimialan osuus (%) Alkutuotanto Teollinen toiminta Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Taulukko 2. Maakunnan työpaikat toimialoittain Kun siirrytään 2010 luvulle, on edessä mitä todennäköisimmin selvästi hitaamman talouskasvun aika, koska 2010 luvun suurin haaste, työvoiman määrällinen supistuminen asettaa reunaehdot aluetalouksien kehittymiselle. Työllisten ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden välinen huoltosuhde oli vuoden 2007 lopussa 1,27. Maakunnassa oli siis yhtä työllistä kohti 1,27 työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä. Tulevaisuudessa huoltosuhde heikkenee samalla, kun vanhusväestön määrä kasvaa. Väestö ja työpaikkakehitys edunvalvontajäsenkunnissa. Keski Pohjanmaan liiton edunvalvontajäsenkuntien Kalajoen, Kinnulan, Kruunupyyn, Reisjärven ja Sievin alueella oli vuoden 2010 alussa henkilöä. Kuvassa 3 on esitetty väestömuutokset toteutuneena kehityksenä vuoteen 2008 ja siitä eteenpäin tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti ulottuen vuoteen Pitkään jatkunut väestön väheneminen päättyi vuosituhannen alussa ja tulevaisuus näyttää väestökehityksen osalta myönteiseltä. Kuva 3. Edunvalvontajäsenten väestömuutokset; toteutunut ja ennuste vuosina Suurimmat haasteet liittyvät taulukossa 3 esitettyyn demografiseen muutokseen. Olennaista muutoksessa on lasten määrän säilyminen korkealla tasolla, mutta työikäisen väestön 7

8 väheneminen kahdella tuhannella henkilöllä ja yli 75 vuotiaiden määrän kaksinkertaistuminen. Haasteet ovat samat kuin muillakin keskipohjalaisilla kunnilla. Ikäryhmä/ Vuosi väkiluku Taulukko 3. Väestöennuste 2040 ja ikärakenteen muutos Työpaikkamäärä on edunvalvontajäsenkunnissa kasvanut tasaisesti, kuten maakunnassa yleensä. Teollistuminen on ollut vahvaa, ja sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat lisänneet työpaikkamääräänsä. TOIMIALA VUOSI muutos % toimialan osuus (%) Alkutuotanto Teollinen toiminta ,5 Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ,5 Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Taulukko 4. Edunvalvontakuntien työpaikat toimialoittain 1995 alusta 2007 loppuun. Työmarkkinoiden ikärakenne ja poistumat Keski Pohjanmaalla. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin suuret ikäluokat. Kun 1940 luvulla syntyi parhaimmillaan lasta vuodessa, on 2000 luvun vakiintunut taso noin lasta vuodessa. Tätä demografista trendiä havainnollistaa taulukossa 1 esitetty maakunnan väestöennuste vuoteen Olennaista ennusteessa, maakunnan kokonaisväkiluvun kasvun lisäksi, on alle 14 vuotiaiden määrän pysyminen korkealla tasolla, työikäisen väestön väheneminen noin henkilöllä ja senioriväestön määrän kaksinkertaistuminen seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Nuorten suuri määrä on merkittävä maakunnallinen vahvuus, ja kaksi jälkimmäistä kehityssuuntaa puolestaan suurimmat haasteet työmarkkinoiden toimivuudelle sekä alue ja kuntataloudelle. Työikäisen väestön väheneminen on väistämättä edessä, koska kyseessä on valtakunnallinen, jopa eurooppalainen ilmiö. Suomessa suuret ikäluokat ovat vielä pääosin työelämässä, mutta poistuvat viimeistään 68 vuotiaina eli 2010 luvun aikana. Kun tarkastellaan tällä hetkellä yli 55 vuotiaiden työllisten määrää toimialoittain (kuva 4) nähdään, miten tulevat poistumat kohdentuvat eri toimialoille lähitulevaisuudessa. On selvää, että mm. tekninen kehitys korvaa osan työpaikoista, mutta toisaalta esimerkiksi hoivapalvelujen osalta työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Maakuntien keskinäinen kilpailu työvoimasta on kansantalouden kannalta nollasummapeliä, joten 8

9 todellista helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä. Kuva 4. Yli 55 vuotiaat työlliset toimialoittain ja poistumien vaikutus eri toimialoilla. Työpaikat, toteutunut kehitys ja ennakointi. Vuoden 1994 alusta vuosituhannen loppuun koko maan työpaikkamäärä kasvoi noin työpaikalla kasvun ollessa miltei 16 %. Keski Pohjanmaalla kasvu oli noin työpaikkaa kasvuprosentin ollessa alle 10 %. Kasvuvauhti oli siis selvästi hitaampaa verrattuna koko maan kehitykseen luvulla asetelma muuttui, kun vuosituhannen alusta vuoteen 2007 koko maan kasvu oli lähes työpaikkaa eli 9 %, mutta Keski Pohjanmaan kasvu 10,4 % lisätyöpaikalla. Vuosina tapahtuneessa kasvurysäyksessä koko maahan syntyi hieman yli työpaikkaa ja Keski Pohjanmaalle samana ajankohtana 1900 työpaikkaa. Koko maan työpaikkamäärän kasvu oli 4,6 % ja Keski Pohjanmaan 6,9 %. Maakunta pääsi siis hyvin mukaan 2000 luvun talouden noususuhdanteeseen. Maakuntakeskeiselle kasvulle on ominaista, että monen toimialan kasvu on luonteeltaan keskuksiin kasautuvaa. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja ovat kaikki alueen kunnat maksamassa, ja työpaikat syntyvät maakuntakeskukseen, josta palvelut hankitaan. Samoin on erikoiskaupan keskittymien kanssa. Jos kysyntää on, kehittyy kauppa suuremmissa keskuksissa ja palvelee laajaa väestöpohjaa jopa yli 100 km:n säteellä. Ilman keskuksiin kasautuvaa kasvua nämä työpaikat jäisivät syntymättä kokonaan. Kuvassa 5 esitetään Keski Pohjanmaan työmarkkinoilla tapahtunut kehitys vuoteen 2007 ja ennakointi vuodesta 2008 eteenpäin. Yleinen arvio on, että edellisten vuosien talouskasvu menetetään taantumassa. Kuvassa sininen viiva ja punainen pylväs kertovat toteutuneen kehityksen, katkoviiva ja vihreä pylväs ovat maakunnan ennakointityön tuloksena syntynyt näkemys kehityskulusta. Lisäksi kuviossa on esitetty Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennakointi tulevaisuudesta. Näille näkemyksille yhteistä on ajatus lähitulevaisuudesta hitaan kasvun aikana, jolloin työpaikkamäärä joustaa työvoiman määrän kaventumisen seurauksena. Työmarkkinoiden kehityksestä on mahdollista rakentaa myös ns. optimistinen utopia skenaario, jossa työpaikkamäärä jää taantuman jälkeen esimerkiksi työpaikan tasolle ja kasvaa siitä 20 vuoden aikana takaisin työpaikan tasolle. Ratkaiseva ongelma tässä skenaariossa on työvoiman saatavuus. Jotta optimistinen näkemys toteutuisi, olisi maakunnassa oltava vuonna 9

10 2030 noin työvoimaan kuuluvaa henkilöä ja aluekehittämisen toimenpiteet mitoitettu tavoitteen saavuttamiseksi. Kuvassa 4 esitetty ennakointi on siis realistinen ja kriittinen puheenvuoro evääksi maakunnan tulevaisuuden tekijöille. Kuva 5. Keski Pohjanmaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointi vuoteen Työttömyys. Kun 1990 luvun alun taloustaantumassa vuoden 1991 kesällä ylittyi Keski Pohjanmaalla 3000 työttömän raja, päästiin tuon rajan alle seuraavan kerran kevään 2006 aikana. Alimmillaan kesällä 2008 maakunnassa oli vain 2000 työtöntä, mutta pitkä laskevan työttömyyden trendi pysähtyi syksyn 2008 talouden taantumassa (kuva 6). Kuva 6. Työttömyyden kehitys vuosina

11 Vuoden 2009 lopulla maakunnassa oli jälleen 3000 työtöntä työnhakijaa henkilön työvoimasta ja työttömyysaste oli 9,7 %. Työttömyys kasvoi Keski Pohjanmaalla ja koko maassa noin 40 %. Koko maan työttömyyden nousu henkilöön antaa työttömyysasteeksi 10,3 %. Ero koko maan ja Keski Pohjanmaan välillä ei ole suuri, mutta sillä voi olla merkitystä historiallisten kehityssuuntien valossa, sillä esim. maakuntakeskuksen Kokkolan työttömyys ei yleensä ole ollut koko maan tasoa alempana. Harvinaista on myös maakunnan naapurikaupungin Pietarsaaren vuoden 2009 aikana Kokkolaa korkeammaksi noussut työttömyys. Tyypillisesti pienet rannikkokaupungit omaavat vahvan teollisen toiminnan profiilin. Talouden taantuma vaikutti muutoinkin rakennemuutoksessa olevaan metsä ja paperiklusteriin, joka on Pietarsaarelle tärkeä. Kokkolan suurteollisuusalueen metalli ja kemianteollisuuden klusteriin ei lama ainakaan vuonna 2009 osunut yhtä merkittävästi. Yleinen arvio on, että työttömyys todennäköisesti nousee vielä ainakin vuoden 2010 aikana, vaikka talous kääntyisi jälleen kasvuun. Työllisyys reagoi yleensä pienellä viiveellä talouden muutoksiin. Muutaman vuoden aikajänteellä, kun työvoiman määrä samalla koko ajan supistuu, vähenee työttömyys kuitenkin todennäköisesti nopeasti. Pendelöinti. Keski Pohjanmaalla pendelöidään paljon, koska talous ja työssäkäyntialue on maakuntaa laajempi. Suurinta työmatkaliikenne on Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun sekä Oulun Eteläisen alueen välillä. Myös Kaustisen seudulta Kokkolaan liikutaan töihin paljon. Toisaalta työmatkaliikenne on kuntaliitosten myötä yleistä jo pelkästään Kokkolan kaupungin sisällä, sillä huomattavan suuri joukko pendelöi päivittäin esimerkiksi Kälviältä Kokkolaan. Kokonaisuudessaan pendelöinti on hieman suurempaa maakunnan ulkopuolelle kuin maakuntaan. Maakunnassa siis asutaan, vaikka työpaikka olisikin alueen ulkopuolella. Ilmiön kääntöpuolena on, että kaikille työssäkäyville ei ole tarjolla työpaikkaa kotimaakunnassa. Kuva 7. Työmatkaliikenteen suunnat Keski Pohjanmaalla vuonna

12 Bruttokansantuotteen kehitys. Markkinahintaisen bruttokansantuotteen arvo kääntyi laskuun vuonna 2008 alkaneessa talouden taantumassa. Sitä ennen BKT:n kehitys oli pitkään kasvu uralla. Suomen BKT oli vuonna 2000 noin 132,2 miljardia euroa ja se nousi 36 % vuoteen 2007 mennessä eli 179,6 miljardiin. Keski Pohjanmaalla lähtötaso vuonna 2000 oli M ja vuonna 2007 jo 2 196,7 M, kasvaen 57 %. Asukasta kohden bruttokansantuotetta kertyi vuonna 2007 koko maassa lähes euroa ja Keski Pohjanmaalla noin euroa/asukas. Vuonna 2008 BKT kasvoi kokonaisuudessaan Suomessa vielä noin prosentin verran, tosin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvu taittui. Vuonna 2009 kehitys on mm. ETLA:n ja Suomen Pankin ennusteiden mukaan noin 7 % miinuksella ja vuodelle 2010 ennustetaan 0 1,5 % kasvua. Lähitulevaisuus näyttää nykytiedon valossa parhaassakin tapauksessa hitaan kasvun ajanjaksolta. Jos saavutetaan kahden prosentin talouskasvu, ollaan jo lähellä maksimitasoa. Vienti. Viennin kehitys ei mahdu samalle asteikolle muiden kuvan 8 indeksikuvaajien kanssa. Vuoden 2006 ja 2007 aikana viennin määrä on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna, joten indeksin arvo on reilusti yli 300. Kuva 8. Maakunnan kehitys 2000 luvulla eri tunnuslukujen mukaan. Vientitoiminta muodostuu käytännössä kokonaan teollisesta toiminnasta. Teollisuuden viennin arvo oli 2000 luvun taitteessa M, lähti sitten nousuun saavuttaen vuonna 2007 jopa 1,7 mrd rajan. Merkittävin teollisuuden toimiala vientitoiminnassa on metallien jalostus. Myös kemian teollisuus on tärkeä ja Kokkolan suurteollisuusalueen klusteri kattaakin sekä metallialan että kemianalan. 12

13 Kuva 9. Teollisuuden viennin kehitys Keski Pohjanmaalla vuosina Yritykset, henkilöstö ja liikevaihto. Vuonna 2008 Keski Pohjanmaan yrityskannan koko oli 4212 yritystä ja yritystoimipaikkojen määrä Toimipaikkojen henkilöstön vahvuus oli työntekijää. Liikevaihtoa muodostui yhteensä 3 617,6 M, josta 50 % tuli teollisuudesta ja 26 % kaupan alalta. Rakentamisesta sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikennetoiminnasta kertyi molemmista 6 % kokonaisliikevaihdosta luvulla kasvu on ollut ripeää, sillä toimipaikkojen määrä kasvoi noin 12 %, henkilöstön määrä yli 14 % ja liikevaihto 45 %. Yrityksiä maakunnassa oli tilastokeskuksen yritystietopalvelun mukaan vuonna kappaletta, josta alle 9 henkilöä työllistäviä 5003, henkilöä työllistäviä 272, henkilöä työllistäviä 43 ja yli 250 henkilöä työllistäviä 2 kappaletta. Koulutustaso. Keski Pohjanmaan 15 vuotta täyttäneen väestön määrä oli vuoden 2008 päättyessä henkilöä. Heistä tutkinnon suorittaneita oli yhteensä eli 61,4 %. Edellisen maakuntaohjelman tavoite, jonka mukaan 62 % 15 vuotta täyttäneistä olisi tutkinnon suorittaneita, ei ole kovin kaukana. Tutkinnon suorittaneista keski asteen tutkinto oli yhteensä henkilöllä eli 40,5 %:lla ja korkea asteen tutkinto henkilöllä eli 21 %:lla. Koko maan vastaavat luvut ovat 38,6 % ja 26,9 %. Koulutustaso on siis edelleen valtakunnan tasoa alhaisempi korkeasti koulutettujen osalta. Myös tyystin vailla kunnon koulutusta on turhan moni keskipohjalainen, kun miltei 40 % 15 vuotta täyttäneistä on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Maaseudulla vastaava osuus on noin 45 %. Tutkimus ja kehittämistoiminta. Teollisuuden tutkimus ja kehittämismenot olivat Keski Pohjanmaalla vuonna ,25 miljoonaa euroa. Kokkolan teollisuuden osuus tästä oli noin 89 % eli 2,9 miljoonaa euroa. Tekesin myöntämää tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoitusta kohdistui maakuntaan vuonna 2008 noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta euroa suuntautui korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ja 1,2 miljoonaa euroa yrityksille. Vuosina Tekesin kokonaisrahoitus Keski Pohjanmaalla on ollut keskimäärin 1,22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun vuonna 2008 Tekesin jakama kokonaisrahoitus oli noin 516 miljoonaa euroa, oli Keski Pohjanmaan osuus siitä vain noin 0,3 %. Tekesin jakama rahoitus oli siis koko maan tasolla arvioiden noin 100 henkilöä kohti. 13

14 Keski Pohjanmaalla vastaava luku oli noin 20 henkilöä kohti, joten ero maan keskiarvotasoon on suuri. T&K toiminnan kokonaisvolyymi oli maakunnassa vuonna ,2 miljoonaa euroa (taulukko 5). Kun 2000 luvun keskimääräinen taso on ollut 13 miljoonaa euroa vuodessa, on kokonaisvolyymi ollut hienoisella kasvu uralla. Yrityssektorin panostuksen keskimääräinen taso viime vuosina on ollut noin 8,3 M, julkisen sektorin 2,3 M ja korkeakoulusektorin noin 3 M. T&K menot T&K henkilöstö Tutkim ustyövuodet Kaikki yhteensä 15,2 M Yritykset 9,1 M Julkinen sektori + YVT 2,9 M Korkeakoulusektori 3,2 M Taulukko 5. Tutkimus ja kehitystoiminta Keski Pohjanmaalla vuonna Innovaatioympäristö. Innovaatiojärjestelmät ja ympäristöt ovat jo pitkään olleet keskeisiä mielenkiinnon kohteita alueiden kehittämisessä. Osaamis ja tietoperusteisessa yhteiskunnassa alueiden on yhä tärkeämpää tiedostaa, millaista osaamista ja millaisia palveluja alueen elinkeinoelämä tarvitsee kehittyäkseen. Keski Pohjanmaan edellisessä maakuntaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luoda alueelle toimialakohtaiset innovaatiojärjestelmät. Myös Kokkolan seudun aluekeskusohjelman yhtenä tavoitteena oli alueen innovaatioympäristön kehittäminen. Maakuntaohjelmakaudella onkin toteutettu useita innovaatioympäristön kehittämistä tukevia hankkeita ja toimenpiteitä li ittyen mm. yrityste n ja julkisen sektorin toimijoiden väliseen yhteistyöhön, yritys ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen sekä tutkimus ja oppimisympäristöjen rakentamiseen. Kehittämistyö ei kuitenkaan ole vielä läheskään valmis, joten alueellisen innovaatiojärjestelmän ja ympäristöjen kehittämistä jatketaan edelleen. Jatkossa kehitetään erityisesti uusien ja kasvavien toimialojen innovaatioympäristöjä, edistetään teollisuuden vahvojen avainklusterien innovaatioympäristöjen uudistamista sekä vahvistetaan monialaisia tutkimusympäristöjä. Kuten alueelliset innovaatioympäristöt yleensä, Keski Pohjanmaan innovaatioympäristö koostuu alueen eri osaamis ja toimialoilla toimivien organisaatioiden ja instituutioiden välisestä vuorovaikutuksesta ja verkostoista sekä myös yhteyksistä alueen ulkopuolelle. Innovaatioympäristön muodostavat yksittäiset yritykset ja yritysverkostot, erilaiset koulutus, tutkimus ja kehittämisorganisaatiot, välittäjä ja tukipalveluorganisaatiot sekä muut yksityiset ja julkiset toimijat. Kuvassa 10 alueellista innovaatiojärjestelmää on jäsennetty yleisellä tasolla innovaatioprosessin näkökulmasta eli toimijat on kuvattu osana innovaatioprosessiin liittyvää palveluntarjontaa. Kuvaus painottuu julkiseen innovaatiojärjestelmään, jonka nähdään luovan edellytyksiä ja tuottavan palveluja tukemaan ja kehittämään alueen elinkeinoelämää. 14

15 Kuva 10. Keski Pohjanmaan innovaatioympäristön yleiskuva (Ranta&Uitto 2009 pohjalta muokattu) Ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Keski Pohjanmaan maakuntaohjelma Maakunnan kehitys on 2000 luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä ollut erittäin suotuisaa, bruttokansantuote sekä työpaikkojen ja väestön määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka toisaalta kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät vuosikymmenen vaihteessa Keski Pohjanmaankin aluetaloudessa työllisyyden heikkenemisenä ja viennin vähenemisenä. Silti teollisuuden vientitilastoissa Keski Pohjanmaan kasvuprosentti oli edelliseen vuoteen verrattuna vielä vuonna 2008 maakunnista paras. Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi Keski Pohjanmaalla 6,9 % eli hieman yli 1900 työpaikan verran, kun koko maassa kasvu oli 4,6 %. Suurinta kasvu oli yksityisissä palveluissa (818 työpaikkaa), teollisuudessa (535 työpaikkaa) ja yhteiskunnallisissa palveluissa (460 työpaikkaa). Yksityisissä palveluissa suurinta kasvu oli kaupan alalla (308 työpaikkaa). Myös maa ja metsätalouden työpaikkamäärä kasvoi hieman (35 työpaikkaa) pitkään jatkuneen alkutuotannon työpaikkojen vähenemisen jälkeen. Maakuntaohjelman tavoitteeseen, väestön kasvuun 200 henkilöllä vuosittain, on päästy 2000 luvulla kahdesti, vuosina 2005 ja 2007, ja väestö on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Toisaalta väestönkasvu on keskittynyt pääasiassa maakuntakeskukseen Kokkolaan, joten maakuntaohjelman tavoitteeseen laventaa väestönkasvu koko maakuntaan ei ole päästy. Keski Pohjanmaan maakuntaohjelman arviointi toteutettiin yhdessä Pohjois Pohjanmaan ja Lapin maakuntaohjelmien arvioinnin kanssa. Arviointiin sisältyi maakuntaohjelmia 15

16 vertaileva osuus sekä maakunnittaiset arvioinnit. TÄYDENTYY ARVIOINNIN VALMISTUESSA MAALISKUUSSA! Maakuntaohjelma on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka, joten tavoitteiden toteutumista voidaan nyt, uuden maakuntaohjelman toteuttamisen vasta alkaessa, arvioida vain osittain eivätkä pitkän aikavälin vaikutukset ole vielä nähtävissä Kansalliset erityisohjelmat Aluekeskusohjelma (AKO). Työ ja elinkeinoministeriön koordinoimaa aluekeskusohjelmaa toteutettiin Kokkolan seutukunnassa vuosina Ohjelmassa oli neljä painoalaa: veneklusteri, laserteknologia ja metalliklusteri, tieto ja viestintätekniikka sekä osaamistason kohottaminen, työmarkkinoiden toimivuus ja innovaatioympäristö. Veneklusterissa päätavoitteena oli vahvistaa Kokkolan ja Pietarsaaren seudun veneteollisuutta. Osaamisalaa kehitettiin yhteistyössä Pietarsaaren ja Vaasan seudun aluekeskusohjelmien kanssa. Kehittämistyö kytkeytyi myös osaamiskeskusohjelman meriklusterin toimintaan. Laserteknologia ja metalliklusterin päätavoitteena oli vahvistaa alueen kone ja metalliteollisuuden innovaatioympäristöä ja etenkin lasertyöstöteknologian osaamista ja hyödyntämistä. Tieto ja viestintätekniikan osalta keskityttiin informaatio ja kommunikaatioalan innovaatioympäristön vahvistamiseen yritysten kehittymisedellytysten parantamiseksi. Lisäksi edistettiin tietotekniikan hyödyntämistä liiketoiminnassa alueen keskeisillä toimialoilla. Neljännen painoalan tavoitteena oli mm. koulutusväyliä rakentamalla ja innovaatioyhteistyötä sekä tutkimus ja kehittämistyötä lisäämällä parantaa osaamistasoa ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä yritysten osaamispotentiaalia. Kokkolan seudun aluekeskusohjelman tavoitteet ovat tukeneet maakuntaohjelman tavoitteita ja ohjelman avulla on vaikutettu valittujen painoalojen kehittämiseen erilaisten kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden muodossa aluekeskusohjelman luonteen mukaisesti. Ohjelman toimintamalli, jossa alueen keskeisillä kehittämis, koulutus ja tutkimusorganisaatioilla on ollut painoalojen koordinaatio ja vetovastuu, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toteuttaa aluekeskusohjelman yleistavoitteita sekä vaikuttaa alueen innovaatioympäristöjen kehittymiseen. Aluekeskusohjelman myötä verkostoituminen ja yhteistyö toimijoiden kesken on vahvistunut yli toimialarajojen. Keväällä 2010 valmistunut aluekeskusohjelman yleisarviointi tukee näkemystä, jonka mukaan aluekeskusohjelmat ovat olleet linjassa maakuntaohjelmien kanssa ja tukeneet niiden toteuttamista fokusoitumalla usein maakuntaohjelman tiettyihin painopistealueisiin. Aluekeskusohjelmilla on tuettu erityisesti alueen innovaatioympäristöjen kehittämistä, toimijoiden yhteistyön vahvistamista alueellisesti, klusteripohjaisesti ja toimialoittain sekä valittujen erikoistumisalueiden kehittämistä. Haasteeksi todettiin yritysten melko heikko sitoutuminen aluekeskusohjelmatyöhön. Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio (AMO) ja kulttuuriklusteri. AMOohjelmaa toteutettiin vuosina sellaisilla alueilla, jotka eivät kuuluneet aluekeskus tai kaupunkiohjelma alueisiin. Keski Pohjanmaalla AMO ohjelmaa toteutettiin Kaustisen seutukunnassa. Tavoitteena oli vahvistaa suunnittelua maaseutumaisilla alueilla erityisesti elinkeinopolitiikassa ja osaamisen kehittämisessä. Painopisteinä olivat yritysten palvelutoiminnan 16

17 kehittäminen, elinkeinopoliittisten toimenpiteiden koordinointi, toimijoiden sitouttaminen maaseudun kehittämistyöhön ja alueellisten hankkeiden valmistelu. Lisäksi Kaustisen seutukunta koordinoi maaseutupoliittisen erityisohjelman kulttuuriklusteria, joka sulautui AMO ohjelmaan vuonna Kulttuuriklusterin strategiset painopisteet keskittyivät kulttuuriin maaseudun kehittäjänä, verkostoyhteistyön rakentamiseen ja sisällön kehittämiseen sekä liiketoiminnan ja uusyrittäjyyden kehittämiseen kulttuurin pohjalta. Toteutukseltaan vain muutaman vuoden mittaiseksi jäänyt alueellinen maaseutuosio toimi hyvänä pohjana vuoden 2010 alusta käynnistetylle Kaustisen seutukunnan koheesio ja kilpailukykyohjelmalle (KOKO), jossa pääsisältönä on maaseutumaisen seutukunnan vahvuuksien, yritystoiminnan, luovien alojen ja luonnonvara alan vahvistaminen ja kehittäminen. AMOohjelman kautta pystyttiin vahvistamaan seudullista näkökulmaa ja yhteistyötä aluekehittämisessä ja lisäämään toimijoiden osallistumista maaseudun kehittämiseen. Keväällä 2010 valmistuneen alueellisen maaseutuosion yleisarvioinnin perusteella AMO ohjelmat ovat niveltyneet hyvin muihin alueellisiin kehittämisstrategioihin ja maakuntaohjelmiin, mutta lyhyeksi jäänyt toteutusaika on heikentänyt ohjelman vaikuttavuutta. Silti ohjelman katsottiin vastanneen maaseutualueiden kehittämistarpeisiin ja lisänneen yhteistyötä ja verkostoitumista sekä hanketoimintaa. Rooliltaan ohjelma koettiin selkeästi täydentäväksi ja muuta kehittämistyötä tukevaksi, ei niinkään ohjaavaksi ohjelmaksi. Osaamiskeskusohjelma (OSKE). Valtioneuvoston määräaikaista erityisohjelmaa, osaamiskeskusohjelmaa, on Kokkolan seudulla toteutettu vuodesta 2003 alkaen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin kaudelle klustereihin perustuvaksi, millä tavoitellaan alueiden välistä erikoistumista ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön vahvistumista. Kokkolan seudun osaamiskeskus on mukana kahdessa kansallisessa osaamisklusterissa; nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Nanoteknologian klusteriohjelmassa painopisteenä on nanoteknologian hyödyntäminen kemianteollisuuden sovellutuksissa erityisesti katalytiikkaan, metallikemikaaleihin ja polymeeri ja komposiittimateriaalien kehitykseen liittyen. Uutena painotuksena on nanoteknologian avulla saavutettava niukkojen raaka aineiden kestävä ja ympäristöystävällinen käyttö. Nanoteknologiaa pyritään hyödyntämään myös terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä sovelluksissa. Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelmassa painopisteenä on puukemia ja uudet tuotteet, erityisesti uusien kemikaalien ja tuotteiden kehittäminen metsäbiomassasta, metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa sekä uusien prosessien ja teknologioiden kehittäminen biomassan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Osaamiskeskusohjelman kautta on suunnattu alueen resursseja kemian alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee alueen laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Yhteistyötä alueen teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen sekä yhteistyöyliopistojen ja yritysten kanssa on osaamiskeskusohjelman myötä lisätty tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Osaamiskeskusohjelman väliarviointi käynnistyi marraskuussa 2009 ja valmistuu toukokuussa 2010, maakuntasuunnitelman ja ohjelman hyväksymisen jälkeen. Väliarvioinnin tarkoituksena on arvioida osaamiskeskusohjelman klusteriperusteisen toimintamallin toimivuutta sekä 17

18 klusteriohjelmien ja niitä toteuttavien osaamiskeskusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioidaan klusterien ja osaamiskeskusten edellytyksiä jatkaa ohjelmassa vuoden 2013 loppuun EU ohjelmat Suomi jakautuu EU ohjelmien osalta ohjelmakaudella neljään suuralueeseen. Keski Pohjanmaa kuuluu Euroopan komission alueluokituksen mukaisesti Pohjois Suomen suuralueeseen yhdessä Pohjois Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Euroopan unionin Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelmaa, Manner Suomen ESR ohjelmaa sekä Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa on toteutettu Keski Pohjanmaalla vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi Keski Pohjanmaa kuuluu useamman Euroopan unionin alueellisen yhteistyön ohjelman (ns. Interreg ohjelman) alueeseen. Alueella toteutettavia rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia ovat Botnia Atlantica ja Pohjoinen, valtioiden välisen yhteistyön ohjelmia Itämeri ja Pohjoinen periferia sekä alueiden välisen yhteistyön ohjelmia Interreg IVC. Käytännössä sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien rakennerahasto ohjelmien, kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman maaseudun kehittämisohjelmankin, toiminnan käynnistäminen viivästyi niin ohjelma asiakirjojen hyväksymisen myöhästyttyä komissiossa kuin kansallisten ohjeistusten ja tietojärjestelmien valmistumisen viivästyttyä. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä hankkeille voitiin tehdä rakennerahastojen osalta vuoden 2008 alkupuolella ja maaseudun kehittämisohjelman osalta vasta saman vuoden lopulla, mikä on hidastanut ohjelmien toteutumista. Rakennerahastorahoituksen seurantatietojen perusteella Keski Pohjanmaalla on kuitenkin vuosina onnistuttu saavuttamaan erittäin hyvä taso myönnetyn ja maksetun rahoituksen osalta ohjelmakauden jatkoa ajatellen. EAKR ohjelma on toteutunut jonkin verran tehokkaammin kuin ESR ohjelma, joka etenkin valtakunnallisen osion osalta on edennyt varsin hitaasti. Maaseudun kehittämisohjelmassa on puolestaan keskitytty yritystukien myöntämiseen hanketoiminnan ollessa edelleen melko vähäistä, johtuen ohjelmakauden käynnistämiseen liittyneistä ongelmista. EAKR toimenpideohjelmien väliarvioinnin perusteella ohjelman strategisia tavoitteita pidetään yleisesti aluekehityksen kannalta oikeaan osuneina. Ohjelman toteuttaminen on tukenut erityisesti tutkimus ja kehitystoimintaa, innovaatioympäristöjen ja osaamistason kehittämistä, yritystoiminnan edistämistä sekä saavutettavuuden ja ympäristön parantamista. Toisaalta toimintaympäristön muutos talouden heikentymisen myötä on luonut tarvetta suunnata rahoitusta eri tavalla kuin ohjelman tavoitteiden määrittelyn aikana on pystytty ennakoimaan. Alueellisen yhteistyön ohjelmien toteuttaminen alkoi niin ikään vuoden 2008 aikana. Keski Pohjanmaalla on toteutettu erityisesti bioenergiaan, teollisen tuotannon kehittämiseen sekä matkailuun liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Aktiivisinta osallistuminen on ollut Botnia Atlantican, Pohjoisen ja Pohjoisen periferian ohjelmiin. 18

19 3. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Keski Pohjanmaa vuonna 2030; missio ja visio Missio 2030 Tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti menestyvä, yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen Keski Pohjanmaa. Visio 2030 Vuonna 2030 Keski Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen sekä kansainvälisyys tekevät Keski Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse Maakunnan kehittämisen periaatteet ja menestystekijät Keski Pohjanmaan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Keskipohjalaisia arvoja ovat: tasa arvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat: Luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus Tasa arvoisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten yhtäläistä kohtelua yksilöinä ja yhteiskunnan jäsenenä. Keski Pohjanmaalla turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä valintoja, kehittyä ja toimia yhteisönsä jäsenenä. Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta ja tukee hyvinvointia. Keski Pohjanmaalla yhteisöllisyys on osallistumista ja osallisuutta yhteisön toimintaan ja yhteisiin asioihin sekä voimavara, joka luo turvallisuutta, hyvinvointia ja myönteistä kehitystä. 19

20 Suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisten kulttuureiden, ilmaisutapojen ja elämänmuotojen moninaisuuden arvostamista ja hyväksymistä. Se ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, vaan ihmisarvon ja tasavertaisuuden kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Keski Pohjanmaalla suvaitsevaisuus ja erilaiset ihmiset, näkemykset ja elämäntavat rikastuttavat yhteiskunnallista toimintaa ja yhteisöjen elämää estäen epäoikeudenmukaisuutta ja edistäen tasavertaisuutta. Kaikkea maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttamiseen liittyvää toimintaa ohjaavia periaatteita ja pyrkimyksiä ovat luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Luovuudella tarkoitetaan rohkeaa, avointa ja innovatiivista tapaa toimia ja kehittää asioita. Yrittäjyys viittaa alueelle tyypilliseen yrittäjyyshenkisyyteen, mikä näkyy mm. korkeana yritysten määränä, sekä yrittäjämäiseen toimintatapaan. Turvallisuus on alueellinen ominaisuus ja tavoite, johon pyritään elinympäristöä ja yhteisöjen toimintaa tasapainoisesti kehittämällä valittujen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti Keski Pohjanmaan SWOT VAHVUUDET vahvistetaan edelleen Korkea syntyvyys Nuori ikärakenne Kattavat koulutusmahdollisuudet ja vahva aikuiskoulutusosaaminen Monitieteiset tutkimusyksiköt alueella Monipuolinen elinkeinorakenne Vahva ja kehittyvä alkutuotanto Yrittäjämaakunta Kansainvälinen suurteollisuus ja sitä tukeva T&K&I Vahvistuva maakuntakeskus ja elävä maaseutu Rikas kulttuuriperinne ja toiminta Vahva kansalais ja järjestötoiminta ja talkooperinne Hyvät harrastus ja liikuntamahdollisuudet lähellä Arjen sujuvuus Maakuntaidentiteetti Logistinen sijainti ja saavutettavuus Nopea ja kattava laajakaistaverkko Luonnon ja rakennetun ympäristön moninaisuus Länsi ja Pohjois Suomen verkostoyhteistyö MAHDOLLISUUDET hyödynnetään tehokkaasti Toimivat koulutusväylät ja työelämärelevanssi Monialaiset ja verkostoituneet innovaatioja tutkimusympäristöt HEIKKOUDET pyritään poistamaan Vetovoimaisuus ja negatiivinen nettomuutto Työikäisen väestön väheneminen Osaavan työvoiman puute kasvualoilla Korkeakoulutettujen kapeat työmarkkinat Työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus T&K&I toiminnan vähyys Omaa tuotetta valmistavien yritysten vähyys Luonnonvarojen alhainen jalostusaste Kuntatalous Toimialojen välinen yhteistyö Investointipääomien vähyys UHAT pyritään torjumaan/sopeutumaan Panostus metropoli Suomeen Kilpailun kiristyminen osaavasta työvoimasta Julkisten palveluiden kustannusrakenne 20

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot