Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma LUONNOS ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA
|
|
- Sanna Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma
2 Sisällys 1. JOHDANTO 1.1. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Keski Pohjanmaan kehittämisen yhteinen tahto 1.2. Valmistelun vaiheet ja yhteistyö 2. KESKI POHJANMAA MAAKUNTANA 2.1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät 2.2. Ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Keski Pohjanmaan maakuntaohjelma Kansalliset erityisohjelmat EU ohjelmat 3. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Keski Pohjanmaa vuonna 2030; missio ja visio 3.2. Maakunnan kehittämisen periaatteet ja menestystekijät Keski Pohjanmaan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Keski Pohjanmaan SWOT Kestävän kasvun maakunta 3.3. Aluerakenteen tavoitteet vuoteen Ylimaakunnallinen aluerakenne ja liikennejärjestelmä Maakunnan aluerakenne ja palveluverkko 4. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TOIMENPITEET 4.1. Maakuntaohjelman toimintalinjat Maaseudun merkitys Osaava Keski Pohjanmaa Yrittävä ja elinvoimainen Keski Pohjanmaa Hyvinvoiva Keski Pohjanmaa Toimiva Keski Pohjanmaa 4.2. Ohjelmallinen kehittäminen maakuntaohjelman toteuttajana Kansalliset erityisohjelmat EU ohjelmat 5. TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 5.1. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttaminen 5.2. Rahoitussuunnitelma 5.3. Seurannassa käytettävät indikaattorit 5.4. Maakuntaohjelman ympäristöselostuksen yhteenveto 2
3 1. JOHDANTO Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Keski Pohjanmaan kehittämisen yhteinen tahto Maakuntaohjelmien asemaa aluekehittämisen välineenä on 2000 luvulla pyritty lainsäädännön keinoin useaan otteeseen vahvistamaan ja selkiyttämään, viimeksi aluehallinnon uudistamisen myötä. Hallituksen esityksen (HE 59/2009) mukaan tavoitteena on lisätä maakuntaohjelman vaikuttavuutta sekä kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia liittämällä mm. erityisohjelmat entistä tiiviimmin sen laadintaan. Toisaalta maakuntaliittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena pyritään vahvistamaan. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laatimisesta määrätään vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa uudistetussa alueiden kehittämislaissa ja asetuksessa (1651/2009, 1837/2009). Maakuntasuunnitelman tarkoituksena on osoittaa maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet (kuva 1). Maakuntaohjelma puolestaan laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja siinä esitetään maakunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet maakuntasuunnitelmaan pohjautuen. Maakuntaohjelmaa toteutetaan kaksivuotisen, vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman kautta. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaa maakuntakaava, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön edellytyksistä ja tavoitteista. Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA Kehittämistoimenpiteet (toteuttamisaika 4 v.) MAAKUNTASUUNNITELMA Visio tavoiteltava kehitys Kehittämislinjaukset ja strategia (toteuttamisaika v.) MAAKUNTAKAAVA Alueiden käyttö (toteuttamisaika v.) Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISUUNNITELMA (toteuttamisaika 1 2 v.) KUNTAKAAVOITUS Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu laajaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen alueen toimijoiden kanssa. Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat yhteisesti hyväksyttyjä asiakirjoja, jotka tuovat esille maakunnan kehittämisen päämäärät. Linjaukset ohjaavat niin kehittämisvarojen suuntaamista ja edunvalvontaa kuin maakunnan toimijoiden kehittämistyötä. Tarkoituksena on muodostaa kuva Keski Pohjanmaan menestyksen edellytyksistä, tulevaisuuden tavoitetilasta sekä sen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista tavalla, jonka kaikki maakunnan keskeiset toimijat voivat tunnistaa omakseen sekä tavoittelemisen ja omien ponnistustensa arvoiseksi. Kehittämistoimilla haetaan myönteisiä pitkän aikavälin tuloksia etenkin aluetaloudessa, 3
4 yrittäjyydessä ja työllisyydessä, yhdyskunta ja aluerakenteessa, väestön hyvinvoinnissa sekä maakunnan vetovoimaisuudessa. Alueiden kehittämislain lisäksi maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä maakuntakaavan laatimista ja toteuttamista ohjaavia lakeja ovat maankäyttö ja rakennuslaki ja asetus (132/1999, 895/1999) sekä laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, ns. SOVA laki (200/2005, 347/2005). Maakuntaohjelmasta on laadittu SOVA lain edellyttämä erillinen ympäristöselostus, jossa kuvataan ohjelman toimenpiteiden vaikutusta ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen sekä kulttuuriseen ympäristöön. Yhteenveto ympäristöselostuksesta on esitetty kappaleessa Valmistelun vaiheet ja yhteistyö Keski Pohjanmaan maakunnan uusi maakuntaohjelma on laadittu vuosille Maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä päivitettiin myös vuonna 2005 hyväksytty Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksiin, ja samalla suunnitelman aikajänne muutettiin ulottuvaksi vuoteen Aiemmin erillisinä asiakirjoina olleet Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma esitetään nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisenä asiakirjana, jossa on yhteinen maakunnan nykytilan ja kehitysnäkymien kuvaus, strateginen suunnitelmaosio ja ohjelmallinen maakuntaohjelma osio sekä esitys toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurannasta. Yhtenäisellä asiakirjalla pyritään selkeyttämään maakunnan suunnittelujärjestelmän eri tasojen välistä yhteyttä ja tuomaan strategiset päämäärät ja kehittämistoimenpiteet lähemmäksi toisiaan maakunnan suunnitelmallisessa kehittämisessä. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laadinnassa tavoitteena on ollut avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon kuntien, seutukuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän, opetus ja tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden edustajat sekä kansalaiset ovat voineet tuoda omat näkemyksensä. Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman laatimisprosessi aloitettiin vuodenvaihteessa osallistumis ja arviointisuunnitelman hyväksymisellä ja avoimen sidosryhmäseminaarin järjestämisellä. Kevään 2009 aikana järjestettiin kaksi asiantuntijoiden vetämää työpajaa, joissa linjattiin Keski Pohjanmaan maakunnan tulevaisuuden näkymiä ja kehittämistavoitteita. Syksyllä 2009 alueen toimijat kutsuttiin laajoihin toimialaneuvotteluihin, joissa pohdittiin eri toimialojen kehittämistarpeita, vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Sidosryhmiä kuultiin joulukuussa 2009 ja helmikuussa 2010 myös kahdessa seminaarissa, joissa maakuntasuunnitelman ja ohjelman luonnos oli esillä. Maakunnan kuntien kuulemiset järjestettiin helmikuun 2010 aikana kahtena eri tilaisuutena. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman kirjoittaminen on koko prosessin ajan edennyt Keski Pohjanmaan liiton suunnittelutiimin yhteistyönä kuulemisten, työpajojen ja seminaarien tulosten pohjalta. SOVA lain mukainen maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä alueen ympäristöviranomaisten kanssa. Maakuntahallitukselle ja valtuustolle sekä maakunnan yhteistyöryhmälle on esitelty suunnitelma ja ohjelmatyötä sen eri vaiheissa. 4
5 Keski Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman luonnos oli julkisesti nähtävillä ja lausuntokierroksella helmi ja maaliskuun 2010 aikana, jonka jälkeen täydennetty asiakirja maakuntavaltuustossa huhtikuussa TÄYDENTYY! 2. KESKI POHJANMAA MAAKUNTANA 2.1. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät Vuoden 2010 alkaessa Keski Pohjanmaan maakunnan pinta ala oli km², väestötiheys 14,7 asukasta/km² ja väkiluku henkilöä. Asuntokuntia oli vuonna 2008 Keski Pohjanmaalla ja niiden keskikoko oli 2,4 henkilöä. Kartta 1. Keski Pohjanmaan maakunta ja Keski Pohjanmaan liiton jäsenkunnat. Väestö ja työpaikat. Kuvassa 2 on esitetty maakunnan väestömuutokset toteutuneena kehityksenä vuoteen 2009 ja siitä eteenpäin tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti ulottuen vuoteen Maakunnan väkiluku laski yhtäjaksoisesti 1990 luvun puolesta välistä aina 2000 luvun puolen välin tienoille. Suurimmat väestötappiovuodet osuivat vuosituhannen vaihteeseen, mutta sen jälkeen maakunnan kehitys on noussut kasvu uralle. Vuonna 2005 edellisen maakuntaohjelman tavoite 200 henkilön väestökasvu vuodessa toteutui. Toisen kerran tavoitteeseen päästiin vuonna
6 Kuva 2. Maakunnan väestömuutokset; toteutunut ja ennuste vuosina Nettosiirtolaisuus on ollut hienoisella kasvu uralla 2000 luvulla, samoin syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta muodostuva luonnollinen väestönlisäys. Muuttoliike maan sisällä on vähentynyt Keski Pohjanmaan eduksi, joten väkiluvun kasvu jatkunee tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti (kuva 2 ja taulukko 1). Ikäryhmä/ Vuosi väkiluku Taulukko 1. Maakunnan väestöennuste vuoteen luvun laman jälkeinen talouskasvu lähti liikkeelle pääkaupunkivetoisesti luvulla kasvu jakautui maakuntiin ja niiden keskuksiin, ja tämä tendenssi näkyy parempana väestökehityksenä myös Keski Pohjanmaalla. Muuttoliikkeen rakenteellinen muutos johtuu useasta tekijästä, muun muassa maakunnan vetovoimaisuuden kasvusta. Esimerkiksi maakunnassa järjestetty monipuolinen ja moniasteinen koulutus toimii muuttoliikettä hillitsevänä tekijänä. Jotta maakunta kehittyy, on koulutuksen jälkeen alueelta löydyttävä myös työpaikkoja vastavalmistuneille. Työpaikkoja on Keski Pohjanmaa pystynyt tarjoamaan 2000 luvun kuluessa monelta eri toimialalta, kuten taulukko 2 osoittaa. 6
7 TOIMIALA VUOSI muutos % toimialan osuus (%) Alkutuotanto Teollinen toiminta Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Taulukko 2. Maakunnan työpaikat toimialoittain Kun siirrytään 2010 luvulle, on edessä mitä todennäköisimmin selvästi hitaamman talouskasvun aika, koska 2010 luvun suurin haaste, työvoiman määrällinen supistuminen asettaa reunaehdot aluetalouksien kehittymiselle. Työllisten ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden välinen huoltosuhde oli vuoden 2007 lopussa 1,27. Maakunnassa oli siis yhtä työllistä kohti 1,27 työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä. Tulevaisuudessa huoltosuhde heikkenee samalla, kun vanhusväestön määrä kasvaa. Väestö ja työpaikkakehitys edunvalvontajäsenkunnissa. Keski Pohjanmaan liiton edunvalvontajäsenkuntien Kalajoen, Kinnulan, Kruunupyyn, Reisjärven ja Sievin alueella oli vuoden 2010 alussa henkilöä. Kuvassa 3 on esitetty väestömuutokset toteutuneena kehityksenä vuoteen 2008 ja siitä eteenpäin tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaisesti ulottuen vuoteen Pitkään jatkunut väestön väheneminen päättyi vuosituhannen alussa ja tulevaisuus näyttää väestökehityksen osalta myönteiseltä. Kuva 3. Edunvalvontajäsenten väestömuutokset; toteutunut ja ennuste vuosina Suurimmat haasteet liittyvät taulukossa 3 esitettyyn demografiseen muutokseen. Olennaista muutoksessa on lasten määrän säilyminen korkealla tasolla, mutta työikäisen väestön 7
8 väheneminen kahdella tuhannella henkilöllä ja yli 75 vuotiaiden määrän kaksinkertaistuminen. Haasteet ovat samat kuin muillakin keskipohjalaisilla kunnilla. Ikäryhmä/ Vuosi väkiluku Taulukko 3. Väestöennuste 2040 ja ikärakenteen muutos Työpaikkamäärä on edunvalvontajäsenkunnissa kasvanut tasaisesti, kuten maakunnassa yleensä. Teollistuminen on ollut vahvaa, ja sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat lisänneet työpaikkamääräänsä. TOIMIALA VUOSI muutos % toimialan osuus (%) Alkutuotanto Teollinen toiminta ,5 Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut ,5 Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Taulukko 4. Edunvalvontakuntien työpaikat toimialoittain 1995 alusta 2007 loppuun. Työmarkkinoiden ikärakenne ja poistumat Keski Pohjanmaalla. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin suuret ikäluokat. Kun 1940 luvulla syntyi parhaimmillaan lasta vuodessa, on 2000 luvun vakiintunut taso noin lasta vuodessa. Tätä demografista trendiä havainnollistaa taulukossa 1 esitetty maakunnan väestöennuste vuoteen Olennaista ennusteessa, maakunnan kokonaisväkiluvun kasvun lisäksi, on alle 14 vuotiaiden määrän pysyminen korkealla tasolla, työikäisen väestön väheneminen noin henkilöllä ja senioriväestön määrän kaksinkertaistuminen seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Nuorten suuri määrä on merkittävä maakunnallinen vahvuus, ja kaksi jälkimmäistä kehityssuuntaa puolestaan suurimmat haasteet työmarkkinoiden toimivuudelle sekä alue ja kuntataloudelle. Työikäisen väestön väheneminen on väistämättä edessä, koska kyseessä on valtakunnallinen, jopa eurooppalainen ilmiö. Suomessa suuret ikäluokat ovat vielä pääosin työelämässä, mutta poistuvat viimeistään 68 vuotiaina eli 2010 luvun aikana. Kun tarkastellaan tällä hetkellä yli 55 vuotiaiden työllisten määrää toimialoittain (kuva 4) nähdään, miten tulevat poistumat kohdentuvat eri toimialoille lähitulevaisuudessa. On selvää, että mm. tekninen kehitys korvaa osan työpaikoista, mutta toisaalta esimerkiksi hoivapalvelujen osalta työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Maakuntien keskinäinen kilpailu työvoimasta on kansantalouden kannalta nollasummapeliä, joten 8
9 todellista helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä. Kuva 4. Yli 55 vuotiaat työlliset toimialoittain ja poistumien vaikutus eri toimialoilla. Työpaikat, toteutunut kehitys ja ennakointi. Vuoden 1994 alusta vuosituhannen loppuun koko maan työpaikkamäärä kasvoi noin työpaikalla kasvun ollessa miltei 16 %. Keski Pohjanmaalla kasvu oli noin työpaikkaa kasvuprosentin ollessa alle 10 %. Kasvuvauhti oli siis selvästi hitaampaa verrattuna koko maan kehitykseen luvulla asetelma muuttui, kun vuosituhannen alusta vuoteen 2007 koko maan kasvu oli lähes työpaikkaa eli 9 %, mutta Keski Pohjanmaan kasvu 10,4 % lisätyöpaikalla. Vuosina tapahtuneessa kasvurysäyksessä koko maahan syntyi hieman yli työpaikkaa ja Keski Pohjanmaalle samana ajankohtana 1900 työpaikkaa. Koko maan työpaikkamäärän kasvu oli 4,6 % ja Keski Pohjanmaan 6,9 %. Maakunta pääsi siis hyvin mukaan 2000 luvun talouden noususuhdanteeseen. Maakuntakeskeiselle kasvulle on ominaista, että monen toimialan kasvu on luonteeltaan keskuksiin kasautuvaa. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja ovat kaikki alueen kunnat maksamassa, ja työpaikat syntyvät maakuntakeskukseen, josta palvelut hankitaan. Samoin on erikoiskaupan keskittymien kanssa. Jos kysyntää on, kehittyy kauppa suuremmissa keskuksissa ja palvelee laajaa väestöpohjaa jopa yli 100 km:n säteellä. Ilman keskuksiin kasautuvaa kasvua nämä työpaikat jäisivät syntymättä kokonaan. Kuvassa 5 esitetään Keski Pohjanmaan työmarkkinoilla tapahtunut kehitys vuoteen 2007 ja ennakointi vuodesta 2008 eteenpäin. Yleinen arvio on, että edellisten vuosien talouskasvu menetetään taantumassa. Kuvassa sininen viiva ja punainen pylväs kertovat toteutuneen kehityksen, katkoviiva ja vihreä pylväs ovat maakunnan ennakointityön tuloksena syntynyt näkemys kehityskulusta. Lisäksi kuviossa on esitetty Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennakointi tulevaisuudesta. Näille näkemyksille yhteistä on ajatus lähitulevaisuudesta hitaan kasvun aikana, jolloin työpaikkamäärä joustaa työvoiman määrän kaventumisen seurauksena. Työmarkkinoiden kehityksestä on mahdollista rakentaa myös ns. optimistinen utopia skenaario, jossa työpaikkamäärä jää taantuman jälkeen esimerkiksi työpaikan tasolle ja kasvaa siitä 20 vuoden aikana takaisin työpaikan tasolle. Ratkaiseva ongelma tässä skenaariossa on työvoiman saatavuus. Jotta optimistinen näkemys toteutuisi, olisi maakunnassa oltava vuonna 9
10 2030 noin työvoimaan kuuluvaa henkilöä ja aluekehittämisen toimenpiteet mitoitettu tavoitteen saavuttamiseksi. Kuvassa 4 esitetty ennakointi on siis realistinen ja kriittinen puheenvuoro evääksi maakunnan tulevaisuuden tekijöille. Kuva 5. Keski Pohjanmaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointi vuoteen Työttömyys. Kun 1990 luvun alun taloustaantumassa vuoden 1991 kesällä ylittyi Keski Pohjanmaalla 3000 työttömän raja, päästiin tuon rajan alle seuraavan kerran kevään 2006 aikana. Alimmillaan kesällä 2008 maakunnassa oli vain 2000 työtöntä, mutta pitkä laskevan työttömyyden trendi pysähtyi syksyn 2008 talouden taantumassa (kuva 6). Kuva 6. Työttömyyden kehitys vuosina
11 Vuoden 2009 lopulla maakunnassa oli jälleen 3000 työtöntä työnhakijaa henkilön työvoimasta ja työttömyysaste oli 9,7 %. Työttömyys kasvoi Keski Pohjanmaalla ja koko maassa noin 40 %. Koko maan työttömyyden nousu henkilöön antaa työttömyysasteeksi 10,3 %. Ero koko maan ja Keski Pohjanmaan välillä ei ole suuri, mutta sillä voi olla merkitystä historiallisten kehityssuuntien valossa, sillä esim. maakuntakeskuksen Kokkolan työttömyys ei yleensä ole ollut koko maan tasoa alempana. Harvinaista on myös maakunnan naapurikaupungin Pietarsaaren vuoden 2009 aikana Kokkolaa korkeammaksi noussut työttömyys. Tyypillisesti pienet rannikkokaupungit omaavat vahvan teollisen toiminnan profiilin. Talouden taantuma vaikutti muutoinkin rakennemuutoksessa olevaan metsä ja paperiklusteriin, joka on Pietarsaarelle tärkeä. Kokkolan suurteollisuusalueen metalli ja kemianteollisuuden klusteriin ei lama ainakaan vuonna 2009 osunut yhtä merkittävästi. Yleinen arvio on, että työttömyys todennäköisesti nousee vielä ainakin vuoden 2010 aikana, vaikka talous kääntyisi jälleen kasvuun. Työllisyys reagoi yleensä pienellä viiveellä talouden muutoksiin. Muutaman vuoden aikajänteellä, kun työvoiman määrä samalla koko ajan supistuu, vähenee työttömyys kuitenkin todennäköisesti nopeasti. Pendelöinti. Keski Pohjanmaalla pendelöidään paljon, koska talous ja työssäkäyntialue on maakuntaa laajempi. Suurinta työmatkaliikenne on Keski Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun sekä Oulun Eteläisen alueen välillä. Myös Kaustisen seudulta Kokkolaan liikutaan töihin paljon. Toisaalta työmatkaliikenne on kuntaliitosten myötä yleistä jo pelkästään Kokkolan kaupungin sisällä, sillä huomattavan suuri joukko pendelöi päivittäin esimerkiksi Kälviältä Kokkolaan. Kokonaisuudessaan pendelöinti on hieman suurempaa maakunnan ulkopuolelle kuin maakuntaan. Maakunnassa siis asutaan, vaikka työpaikka olisikin alueen ulkopuolella. Ilmiön kääntöpuolena on, että kaikille työssäkäyville ei ole tarjolla työpaikkaa kotimaakunnassa. Kuva 7. Työmatkaliikenteen suunnat Keski Pohjanmaalla vuonna
12 Bruttokansantuotteen kehitys. Markkinahintaisen bruttokansantuotteen arvo kääntyi laskuun vuonna 2008 alkaneessa talouden taantumassa. Sitä ennen BKT:n kehitys oli pitkään kasvu uralla. Suomen BKT oli vuonna 2000 noin 132,2 miljardia euroa ja se nousi 36 % vuoteen 2007 mennessä eli 179,6 miljardiin. Keski Pohjanmaalla lähtötaso vuonna 2000 oli M ja vuonna 2007 jo 2 196,7 M, kasvaen 57 %. Asukasta kohden bruttokansantuotetta kertyi vuonna 2007 koko maassa lähes euroa ja Keski Pohjanmaalla noin euroa/asukas. Vuonna 2008 BKT kasvoi kokonaisuudessaan Suomessa vielä noin prosentin verran, tosin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvu taittui. Vuonna 2009 kehitys on mm. ETLA:n ja Suomen Pankin ennusteiden mukaan noin 7 % miinuksella ja vuodelle 2010 ennustetaan 0 1,5 % kasvua. Lähitulevaisuus näyttää nykytiedon valossa parhaassakin tapauksessa hitaan kasvun ajanjaksolta. Jos saavutetaan kahden prosentin talouskasvu, ollaan jo lähellä maksimitasoa. Vienti. Viennin kehitys ei mahdu samalle asteikolle muiden kuvan 8 indeksikuvaajien kanssa. Vuoden 2006 ja 2007 aikana viennin määrä on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna, joten indeksin arvo on reilusti yli 300. Kuva 8. Maakunnan kehitys 2000 luvulla eri tunnuslukujen mukaan. Vientitoiminta muodostuu käytännössä kokonaan teollisesta toiminnasta. Teollisuuden viennin arvo oli 2000 luvun taitteessa M, lähti sitten nousuun saavuttaen vuonna 2007 jopa 1,7 mrd rajan. Merkittävin teollisuuden toimiala vientitoiminnassa on metallien jalostus. Myös kemian teollisuus on tärkeä ja Kokkolan suurteollisuusalueen klusteri kattaakin sekä metallialan että kemianalan. 12
13 Kuva 9. Teollisuuden viennin kehitys Keski Pohjanmaalla vuosina Yritykset, henkilöstö ja liikevaihto. Vuonna 2008 Keski Pohjanmaan yrityskannan koko oli 4212 yritystä ja yritystoimipaikkojen määrä Toimipaikkojen henkilöstön vahvuus oli työntekijää. Liikevaihtoa muodostui yhteensä 3 617,6 M, josta 50 % tuli teollisuudesta ja 26 % kaupan alalta. Rakentamisesta sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikennetoiminnasta kertyi molemmista 6 % kokonaisliikevaihdosta luvulla kasvu on ollut ripeää, sillä toimipaikkojen määrä kasvoi noin 12 %, henkilöstön määrä yli 14 % ja liikevaihto 45 %. Yrityksiä maakunnassa oli tilastokeskuksen yritystietopalvelun mukaan vuonna kappaletta, josta alle 9 henkilöä työllistäviä 5003, henkilöä työllistäviä 272, henkilöä työllistäviä 43 ja yli 250 henkilöä työllistäviä 2 kappaletta. Koulutustaso. Keski Pohjanmaan 15 vuotta täyttäneen väestön määrä oli vuoden 2008 päättyessä henkilöä. Heistä tutkinnon suorittaneita oli yhteensä eli 61,4 %. Edellisen maakuntaohjelman tavoite, jonka mukaan 62 % 15 vuotta täyttäneistä olisi tutkinnon suorittaneita, ei ole kovin kaukana. Tutkinnon suorittaneista keski asteen tutkinto oli yhteensä henkilöllä eli 40,5 %:lla ja korkea asteen tutkinto henkilöllä eli 21 %:lla. Koko maan vastaavat luvut ovat 38,6 % ja 26,9 %. Koulutustaso on siis edelleen valtakunnan tasoa alhaisempi korkeasti koulutettujen osalta. Myös tyystin vailla kunnon koulutusta on turhan moni keskipohjalainen, kun miltei 40 % 15 vuotta täyttäneistä on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Maaseudulla vastaava osuus on noin 45 %. Tutkimus ja kehittämistoiminta. Teollisuuden tutkimus ja kehittämismenot olivat Keski Pohjanmaalla vuonna ,25 miljoonaa euroa. Kokkolan teollisuuden osuus tästä oli noin 89 % eli 2,9 miljoonaa euroa. Tekesin myöntämää tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoitusta kohdistui maakuntaan vuonna 2008 noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta euroa suuntautui korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ja 1,2 miljoonaa euroa yrityksille. Vuosina Tekesin kokonaisrahoitus Keski Pohjanmaalla on ollut keskimäärin 1,22 miljoonaa euroa vuodessa. Kun vuonna 2008 Tekesin jakama kokonaisrahoitus oli noin 516 miljoonaa euroa, oli Keski Pohjanmaan osuus siitä vain noin 0,3 %. Tekesin jakama rahoitus oli siis koko maan tasolla arvioiden noin 100 henkilöä kohti. 13
14 Keski Pohjanmaalla vastaava luku oli noin 20 henkilöä kohti, joten ero maan keskiarvotasoon on suuri. T&K toiminnan kokonaisvolyymi oli maakunnassa vuonna ,2 miljoonaa euroa (taulukko 5). Kun 2000 luvun keskimääräinen taso on ollut 13 miljoonaa euroa vuodessa, on kokonaisvolyymi ollut hienoisella kasvu uralla. Yrityssektorin panostuksen keskimääräinen taso viime vuosina on ollut noin 8,3 M, julkisen sektorin 2,3 M ja korkeakoulusektorin noin 3 M. T&K menot T&K henkilöstö Tutkim ustyövuodet Kaikki yhteensä 15,2 M Yritykset 9,1 M Julkinen sektori + YVT 2,9 M Korkeakoulusektori 3,2 M Taulukko 5. Tutkimus ja kehitystoiminta Keski Pohjanmaalla vuonna Innovaatioympäristö. Innovaatiojärjestelmät ja ympäristöt ovat jo pitkään olleet keskeisiä mielenkiinnon kohteita alueiden kehittämisessä. Osaamis ja tietoperusteisessa yhteiskunnassa alueiden on yhä tärkeämpää tiedostaa, millaista osaamista ja millaisia palveluja alueen elinkeinoelämä tarvitsee kehittyäkseen. Keski Pohjanmaan edellisessä maakuntaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luoda alueelle toimialakohtaiset innovaatiojärjestelmät. Myös Kokkolan seudun aluekeskusohjelman yhtenä tavoitteena oli alueen innovaatioympäristön kehittäminen. Maakuntaohjelmakaudella onkin toteutettu useita innovaatioympäristön kehittämistä tukevia hankkeita ja toimenpiteitä li ittyen mm. yrityste n ja julkisen sektorin toimijoiden väliseen yhteistyöhön, yritys ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen sekä tutkimus ja oppimisympäristöjen rakentamiseen. Kehittämistyö ei kuitenkaan ole vielä läheskään valmis, joten alueellisen innovaatiojärjestelmän ja ympäristöjen kehittämistä jatketaan edelleen. Jatkossa kehitetään erityisesti uusien ja kasvavien toimialojen innovaatioympäristöjä, edistetään teollisuuden vahvojen avainklusterien innovaatioympäristöjen uudistamista sekä vahvistetaan monialaisia tutkimusympäristöjä. Kuten alueelliset innovaatioympäristöt yleensä, Keski Pohjanmaan innovaatioympäristö koostuu alueen eri osaamis ja toimialoilla toimivien organisaatioiden ja instituutioiden välisestä vuorovaikutuksesta ja verkostoista sekä myös yhteyksistä alueen ulkopuolelle. Innovaatioympäristön muodostavat yksittäiset yritykset ja yritysverkostot, erilaiset koulutus, tutkimus ja kehittämisorganisaatiot, välittäjä ja tukipalveluorganisaatiot sekä muut yksityiset ja julkiset toimijat. Kuvassa 10 alueellista innovaatiojärjestelmää on jäsennetty yleisellä tasolla innovaatioprosessin näkökulmasta eli toimijat on kuvattu osana innovaatioprosessiin liittyvää palveluntarjontaa. Kuvaus painottuu julkiseen innovaatiojärjestelmään, jonka nähdään luovan edellytyksiä ja tuottavan palveluja tukemaan ja kehittämään alueen elinkeinoelämää. 14
15 Kuva 10. Keski Pohjanmaan innovaatioympäristön yleiskuva (Ranta&Uitto 2009 pohjalta muokattu) Ohjelmien toteutuminen ja vaikuttavuus Keski Pohjanmaan maakuntaohjelma Maakunnan kehitys on 2000 luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä ollut erittäin suotuisaa, bruttokansantuote sekä työpaikkojen ja väestön määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka toisaalta kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät vuosikymmenen vaihteessa Keski Pohjanmaankin aluetaloudessa työllisyyden heikkenemisenä ja viennin vähenemisenä. Silti teollisuuden vientitilastoissa Keski Pohjanmaan kasvuprosentti oli edelliseen vuoteen verrattuna vielä vuonna 2008 maakunnista paras. Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi Keski Pohjanmaalla 6,9 % eli hieman yli 1900 työpaikan verran, kun koko maassa kasvu oli 4,6 %. Suurinta kasvu oli yksityisissä palveluissa (818 työpaikkaa), teollisuudessa (535 työpaikkaa) ja yhteiskunnallisissa palveluissa (460 työpaikkaa). Yksityisissä palveluissa suurinta kasvu oli kaupan alalla (308 työpaikkaa). Myös maa ja metsätalouden työpaikkamäärä kasvoi hieman (35 työpaikkaa) pitkään jatkuneen alkutuotannon työpaikkojen vähenemisen jälkeen. Maakuntaohjelman tavoitteeseen, väestön kasvuun 200 henkilöllä vuosittain, on päästy 2000 luvulla kahdesti, vuosina 2005 ja 2007, ja väestö on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Toisaalta väestönkasvu on keskittynyt pääasiassa maakuntakeskukseen Kokkolaan, joten maakuntaohjelman tavoitteeseen laventaa väestönkasvu koko maakuntaan ei ole päästy. Keski Pohjanmaan maakuntaohjelman arviointi toteutettiin yhdessä Pohjois Pohjanmaan ja Lapin maakuntaohjelmien arvioinnin kanssa. Arviointiin sisältyi maakuntaohjelmia 15
16 vertaileva osuus sekä maakunnittaiset arvioinnit. TÄYDENTYY ARVIOINNIN VALMISTUESSA MAALISKUUSSA! Maakuntaohjelma on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka, joten tavoitteiden toteutumista voidaan nyt, uuden maakuntaohjelman toteuttamisen vasta alkaessa, arvioida vain osittain eivätkä pitkän aikavälin vaikutukset ole vielä nähtävissä Kansalliset erityisohjelmat Aluekeskusohjelma (AKO). Työ ja elinkeinoministeriön koordinoimaa aluekeskusohjelmaa toteutettiin Kokkolan seutukunnassa vuosina Ohjelmassa oli neljä painoalaa: veneklusteri, laserteknologia ja metalliklusteri, tieto ja viestintätekniikka sekä osaamistason kohottaminen, työmarkkinoiden toimivuus ja innovaatioympäristö. Veneklusterissa päätavoitteena oli vahvistaa Kokkolan ja Pietarsaaren seudun veneteollisuutta. Osaamisalaa kehitettiin yhteistyössä Pietarsaaren ja Vaasan seudun aluekeskusohjelmien kanssa. Kehittämistyö kytkeytyi myös osaamiskeskusohjelman meriklusterin toimintaan. Laserteknologia ja metalliklusterin päätavoitteena oli vahvistaa alueen kone ja metalliteollisuuden innovaatioympäristöä ja etenkin lasertyöstöteknologian osaamista ja hyödyntämistä. Tieto ja viestintätekniikan osalta keskityttiin informaatio ja kommunikaatioalan innovaatioympäristön vahvistamiseen yritysten kehittymisedellytysten parantamiseksi. Lisäksi edistettiin tietotekniikan hyödyntämistä liiketoiminnassa alueen keskeisillä toimialoilla. Neljännen painoalan tavoitteena oli mm. koulutusväyliä rakentamalla ja innovaatioyhteistyötä sekä tutkimus ja kehittämistyötä lisäämällä parantaa osaamistasoa ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä yritysten osaamispotentiaalia. Kokkolan seudun aluekeskusohjelman tavoitteet ovat tukeneet maakuntaohjelman tavoitteita ja ohjelman avulla on vaikutettu valittujen painoalojen kehittämiseen erilaisten kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden muodossa aluekeskusohjelman luonteen mukaisesti. Ohjelman toimintamalli, jossa alueen keskeisillä kehittämis, koulutus ja tutkimusorganisaatioilla on ollut painoalojen koordinaatio ja vetovastuu, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toteuttaa aluekeskusohjelman yleistavoitteita sekä vaikuttaa alueen innovaatioympäristöjen kehittymiseen. Aluekeskusohjelman myötä verkostoituminen ja yhteistyö toimijoiden kesken on vahvistunut yli toimialarajojen. Keväällä 2010 valmistunut aluekeskusohjelman yleisarviointi tukee näkemystä, jonka mukaan aluekeskusohjelmat ovat olleet linjassa maakuntaohjelmien kanssa ja tukeneet niiden toteuttamista fokusoitumalla usein maakuntaohjelman tiettyihin painopistealueisiin. Aluekeskusohjelmilla on tuettu erityisesti alueen innovaatioympäristöjen kehittämistä, toimijoiden yhteistyön vahvistamista alueellisesti, klusteripohjaisesti ja toimialoittain sekä valittujen erikoistumisalueiden kehittämistä. Haasteeksi todettiin yritysten melko heikko sitoutuminen aluekeskusohjelmatyöhön. Maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio (AMO) ja kulttuuriklusteri. AMOohjelmaa toteutettiin vuosina sellaisilla alueilla, jotka eivät kuuluneet aluekeskus tai kaupunkiohjelma alueisiin. Keski Pohjanmaalla AMO ohjelmaa toteutettiin Kaustisen seutukunnassa. Tavoitteena oli vahvistaa suunnittelua maaseutumaisilla alueilla erityisesti elinkeinopolitiikassa ja osaamisen kehittämisessä. Painopisteinä olivat yritysten palvelutoiminnan 16
17 kehittäminen, elinkeinopoliittisten toimenpiteiden koordinointi, toimijoiden sitouttaminen maaseudun kehittämistyöhön ja alueellisten hankkeiden valmistelu. Lisäksi Kaustisen seutukunta koordinoi maaseutupoliittisen erityisohjelman kulttuuriklusteria, joka sulautui AMO ohjelmaan vuonna Kulttuuriklusterin strategiset painopisteet keskittyivät kulttuuriin maaseudun kehittäjänä, verkostoyhteistyön rakentamiseen ja sisällön kehittämiseen sekä liiketoiminnan ja uusyrittäjyyden kehittämiseen kulttuurin pohjalta. Toteutukseltaan vain muutaman vuoden mittaiseksi jäänyt alueellinen maaseutuosio toimi hyvänä pohjana vuoden 2010 alusta käynnistetylle Kaustisen seutukunnan koheesio ja kilpailukykyohjelmalle (KOKO), jossa pääsisältönä on maaseutumaisen seutukunnan vahvuuksien, yritystoiminnan, luovien alojen ja luonnonvara alan vahvistaminen ja kehittäminen. AMOohjelman kautta pystyttiin vahvistamaan seudullista näkökulmaa ja yhteistyötä aluekehittämisessä ja lisäämään toimijoiden osallistumista maaseudun kehittämiseen. Keväällä 2010 valmistuneen alueellisen maaseutuosion yleisarvioinnin perusteella AMO ohjelmat ovat niveltyneet hyvin muihin alueellisiin kehittämisstrategioihin ja maakuntaohjelmiin, mutta lyhyeksi jäänyt toteutusaika on heikentänyt ohjelman vaikuttavuutta. Silti ohjelman katsottiin vastanneen maaseutualueiden kehittämistarpeisiin ja lisänneen yhteistyötä ja verkostoitumista sekä hanketoimintaa. Rooliltaan ohjelma koettiin selkeästi täydentäväksi ja muuta kehittämistyötä tukevaksi, ei niinkään ohjaavaksi ohjelmaksi. Osaamiskeskusohjelma (OSKE). Valtioneuvoston määräaikaista erityisohjelmaa, osaamiskeskusohjelmaa, on Kokkolan seudulla toteutettu vuodesta 2003 alkaen. Ohjelman toimintamalli uudistettiin kaudelle klustereihin perustuvaksi, millä tavoitellaan alueiden välistä erikoistumista ja osaamiskeskusten välisen yhteistyön vahvistumista. Kokkolan seudun osaamiskeskus on mukana kahdessa kansallisessa osaamisklusterissa; nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Nanoteknologian klusteriohjelmassa painopisteenä on nanoteknologian hyödyntäminen kemianteollisuuden sovellutuksissa erityisesti katalytiikkaan, metallikemikaaleihin ja polymeeri ja komposiittimateriaalien kehitykseen liittyen. Uutena painotuksena on nanoteknologian avulla saavutettava niukkojen raaka aineiden kestävä ja ympäristöystävällinen käyttö. Nanoteknologiaa pyritään hyödyntämään myös terveyteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä sovelluksissa. Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelmassa painopisteenä on puukemia ja uudet tuotteet, erityisesti uusien kemikaalien ja tuotteiden kehittäminen metsäbiomassasta, metsäbiomassan hyödyntäminen energiantuotannossa sekä uusien prosessien ja teknologioiden kehittäminen biomassan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Osaamiskeskusohjelman kautta on suunnattu alueen resursseja kemian alan vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittämistä ja tukee alueen laajaa kemianteollisuutta sekä myös bioenergiaan liittyvää kehittämistyötä. Yhteistyötä alueen teknologiakeskuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen sekä yhteistyöyliopistojen ja yritysten kanssa on osaamiskeskusohjelman myötä lisätty tutkimus ja kehittämistoiminnassa. Osaamiskeskusohjelman väliarviointi käynnistyi marraskuussa 2009 ja valmistuu toukokuussa 2010, maakuntasuunnitelman ja ohjelman hyväksymisen jälkeen. Väliarvioinnin tarkoituksena on arvioida osaamiskeskusohjelman klusteriperusteisen toimintamallin toimivuutta sekä 17
18 klusteriohjelmien ja niitä toteuttavien osaamiskeskusten tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioidaan klusterien ja osaamiskeskusten edellytyksiä jatkaa ohjelmassa vuoden 2013 loppuun EU ohjelmat Suomi jakautuu EU ohjelmien osalta ohjelmakaudella neljään suuralueeseen. Keski Pohjanmaa kuuluu Euroopan komission alueluokituksen mukaisesti Pohjois Suomen suuralueeseen yhdessä Pohjois Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Euroopan unionin Pohjois Suomen EAKR toimenpideohjelmaa, Manner Suomen ESR ohjelmaa sekä Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa on toteutettu Keski Pohjanmaalla vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi Keski Pohjanmaa kuuluu useamman Euroopan unionin alueellisen yhteistyön ohjelman (ns. Interreg ohjelman) alueeseen. Alueella toteutettavia rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia ovat Botnia Atlantica ja Pohjoinen, valtioiden välisen yhteistyön ohjelmia Itämeri ja Pohjoinen periferia sekä alueiden välisen yhteistyön ohjelmia Interreg IVC. Käytännössä sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien rakennerahasto ohjelmien, kuin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman maaseudun kehittämisohjelmankin, toiminnan käynnistäminen viivästyi niin ohjelma asiakirjojen hyväksymisen myöhästyttyä komissiossa kuin kansallisten ohjeistusten ja tietojärjestelmien valmistumisen viivästyttyä. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä hankkeille voitiin tehdä rakennerahastojen osalta vuoden 2008 alkupuolella ja maaseudun kehittämisohjelman osalta vasta saman vuoden lopulla, mikä on hidastanut ohjelmien toteutumista. Rakennerahastorahoituksen seurantatietojen perusteella Keski Pohjanmaalla on kuitenkin vuosina onnistuttu saavuttamaan erittäin hyvä taso myönnetyn ja maksetun rahoituksen osalta ohjelmakauden jatkoa ajatellen. EAKR ohjelma on toteutunut jonkin verran tehokkaammin kuin ESR ohjelma, joka etenkin valtakunnallisen osion osalta on edennyt varsin hitaasti. Maaseudun kehittämisohjelmassa on puolestaan keskitytty yritystukien myöntämiseen hanketoiminnan ollessa edelleen melko vähäistä, johtuen ohjelmakauden käynnistämiseen liittyneistä ongelmista. EAKR toimenpideohjelmien väliarvioinnin perusteella ohjelman strategisia tavoitteita pidetään yleisesti aluekehityksen kannalta oikeaan osuneina. Ohjelman toteuttaminen on tukenut erityisesti tutkimus ja kehitystoimintaa, innovaatioympäristöjen ja osaamistason kehittämistä, yritystoiminnan edistämistä sekä saavutettavuuden ja ympäristön parantamista. Toisaalta toimintaympäristön muutos talouden heikentymisen myötä on luonut tarvetta suunnata rahoitusta eri tavalla kuin ohjelman tavoitteiden määrittelyn aikana on pystytty ennakoimaan. Alueellisen yhteistyön ohjelmien toteuttaminen alkoi niin ikään vuoden 2008 aikana. Keski Pohjanmaalla on toteutettu erityisesti bioenergiaan, teollisen tuotannon kehittämiseen sekä matkailuun liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Aktiivisinta osallistuminen on ollut Botnia Atlantican, Pohjoisen ja Pohjoisen periferian ohjelmiin. 18
19 3. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1. Keski Pohjanmaa vuonna 2030; missio ja visio Missio 2030 Tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti menestyvä, yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen Keski Pohjanmaa. Visio 2030 Vuonna 2030 Keski Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen sekä kansainvälisyys tekevät Keski Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse Maakunnan kehittämisen periaatteet ja menestystekijät Keski Pohjanmaan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Keskipohjalaisia arvoja ovat: tasa arvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat: Luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus Tasa arvoisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten yhtäläistä kohtelua yksilöinä ja yhteiskunnan jäsenenä. Keski Pohjanmaalla turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä valintoja, kehittyä ja toimia yhteisönsä jäsenenä. Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta ja tukee hyvinvointia. Keski Pohjanmaalla yhteisöllisyys on osallistumista ja osallisuutta yhteisön toimintaan ja yhteisiin asioihin sekä voimavara, joka luo turvallisuutta, hyvinvointia ja myönteistä kehitystä. 19
20 Suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisten kulttuureiden, ilmaisutapojen ja elämänmuotojen moninaisuuden arvostamista ja hyväksymistä. Se ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä, vaan ihmisarvon ja tasavertaisuuden kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Keski Pohjanmaalla suvaitsevaisuus ja erilaiset ihmiset, näkemykset ja elämäntavat rikastuttavat yhteiskunnallista toimintaa ja yhteisöjen elämää estäen epäoikeudenmukaisuutta ja edistäen tasavertaisuutta. Kaikkea maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttamiseen liittyvää toimintaa ohjaavia periaatteita ja pyrkimyksiä ovat luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus. Luovuudella tarkoitetaan rohkeaa, avointa ja innovatiivista tapaa toimia ja kehittää asioita. Yrittäjyys viittaa alueelle tyypilliseen yrittäjyyshenkisyyteen, mikä näkyy mm. korkeana yritysten määränä, sekä yrittäjämäiseen toimintatapaan. Turvallisuus on alueellinen ominaisuus ja tavoite, johon pyritään elinympäristöä ja yhteisöjen toimintaa tasapainoisesti kehittämällä valittujen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti Keski Pohjanmaan SWOT VAHVUUDET vahvistetaan edelleen Korkea syntyvyys Nuori ikärakenne Kattavat koulutusmahdollisuudet ja vahva aikuiskoulutusosaaminen Monitieteiset tutkimusyksiköt alueella Monipuolinen elinkeinorakenne Vahva ja kehittyvä alkutuotanto Yrittäjämaakunta Kansainvälinen suurteollisuus ja sitä tukeva T&K&I Vahvistuva maakuntakeskus ja elävä maaseutu Rikas kulttuuriperinne ja toiminta Vahva kansalais ja järjestötoiminta ja talkooperinne Hyvät harrastus ja liikuntamahdollisuudet lähellä Arjen sujuvuus Maakuntaidentiteetti Logistinen sijainti ja saavutettavuus Nopea ja kattava laajakaistaverkko Luonnon ja rakennetun ympäristön moninaisuus Länsi ja Pohjois Suomen verkostoyhteistyö MAHDOLLISUUDET hyödynnetään tehokkaasti Toimivat koulutusväylät ja työelämärelevanssi Monialaiset ja verkostoituneet innovaatioja tutkimusympäristöt HEIKKOUDET pyritään poistamaan Vetovoimaisuus ja negatiivinen nettomuutto Työikäisen väestön väheneminen Osaavan työvoiman puute kasvualoilla Korkeakoulutettujen kapeat työmarkkinat Työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus T&K&I toiminnan vähyys Omaa tuotetta valmistavien yritysten vähyys Luonnonvarojen alhainen jalostusaste Kuntatalous Toimialojen välinen yhteistyö Investointipääomien vähyys UHAT pyritään torjumaan/sopeutumaan Panostus metropoli Suomeen Kilpailun kiristyminen osaavasta työvoimasta Julkisten palveluiden kustannusrakenne 20
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotOsaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotPOKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma
POKAT 2021 -maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma POKAT 2021 maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu 2 80100 JOENSUU Teksti: Kansi Pia
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio
Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotVäestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
LisätiedotLAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA
UNOHDA ITÄ JA LÄNSI, KESKIÖSSÄ ON NYT POHJOINEN! LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA 26.3.2013 Mervi Nikander ohjelmapäällikkö, Lapin liitto Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Tervetuloa! Kiitos kyselyymme vastanneille.
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
Lisätiedot2
2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotPirkanmaa. Maakuntamme toimii monella eri tasolla
Pirkanmaa Maakuntamme toimii monella eri tasolla Pirkanmaa ja sen 22 kuntaa Pirkanmaan kunnat 22 kuntaa, yhteensä 512 081 asukasta (1.1.2019) Lounais-Pirkanmaan seutukunta Sastamala Väestö 24 651 Demografinen
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotKaustisen seudun vahvuudet uusin silmin
Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotMAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen
MAAKUNTAINFO Pirkanmaa Leena Tuunanen Sisällysluettelo Dia 1 ja 2: Yleistä Pirkanmaan maakunnasta Dia 3: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 4-5: Pirkanmaan kuntien tunnuslukuja Dia 6: Maakunnan väestörakenne
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotUusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen
Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä
Lisätiedot