Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE 2014 2020"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE Luonnos

2 Sisällys 1 Johdanto Suunnitelma-alue Suunnitelman valmisteluprosessi Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali Toimintalinjat TL 1 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen) TL 3 Vähähiilisen talouden edistäminen TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Syrjäytymisen ehkäisyn erityistoimet Alueet ja kohderyhmät Erityistoimet ja niiden rahoitus Horisontaaliset periaatteet Sukupuolten tasa-arvo Kestävä kehitys Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys Toimeenpanojärjestelmä Hallinto YSK-rahastojen ja kansallisen toiminnan työnjako ja koordinaatio Alueellisten ja valtakunnallisten toimien työnjako ja koordinaatio Kaupunkikehittäminen Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen Itämeren alueen kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö Rahoitussuunnitelma LIITE 1 Alueiden erityispiirteet ja kehityshaasteet

3 1 Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue Tämä Etelä- ja Länsi-Suomen (ELSA) rakennerahastojen alueellinen suunnitelma kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Etelä- ja Länsi-Suomi muodostavat Suomen ydinalueen, kun puhutaan yritystoiminnasta, koulutuksesta tai innovaatioista. Alueella asuu 75 % Suomen väestöstä ja alueella tuotetaan 80 % maamme bruttokansantuotteesta. ELSA-ohjelma-alue käsittää lähes kokonaan Suomen kehittyvän kaupunkiseuturakenteen sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat maaseutumaiset alueet. Maakuntien lähtökohdat ja valmiudet vastata niitä kohtaaviin haasteisiin vaihtelevat kuitenkin suuresti: metropolialueen kehitystekijät ovat aivan eri luokkaa kuin alueen pohjoisimpien tai kaakkoisosien. Lisäksi jokaisessa maakunnassa on sekä hyvin kehittyviä että haasteellisempia alueita. 3

4 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi EU:n komissio julkaisi ohjelmakautta koskevat asetusehdotuksensa lokakuussa Rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EY) N:o xx/2013. Tässä ns. yleisasetuksessa määritellään kaikkien YSK-rahastojen osalta toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Rakennerahastoista säädetään lisäksi rahastokohtaisissa asetuksissa eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvosoton asetus Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta. Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun -strategia ohjaa rakennerahastokauden 2020 valmistelua. Tämän unionin strategian tavoitteet muunnetaan yhteisen strategiakehyksen (CSF) rahastojen keskeisiksi toimenpiteiksi ja siten varmistetaan, että yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuki on yhtenäistä unionin talous- ja työllisyyspolitiikkojen kanssa ja että se täydentää unionin muita välineitä. Komission ja jäsenvaltion kesken solmittavalla kumppanuussopimuksella vahvistetaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen varojen käyttöä koskeva strategia ja prioriteetit. Kumppanuussopimus valmistellaan noudattaen kumppanuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta. Kuvio x: Strategisen ohjelmatyön malli Kansallinen valmistelu Ohjelmakaudelle Suomeen laaditaan yksi EU:n rakennerahastojen investointi kasvuun ja työllisyyteen tavoitteen mukainen ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston että Euroopan sosiaalirahaston toimet. Ohjelma sisältää pääosin alueellisesti 4

5 rahoitettavia ja toteutettavia hankkeita ja osa ohjelman rahoituksesta voidaan käyttää ministeriöiden valitsemiin strategisesti tärkeisiin valtakunnallisiin teemoihin. (HALKE ) Taulukko x: Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmän (HALKE) linjauksen ( ) mukaisesti ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kahdella suuralueella eli Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisen suunnitelman valmistelusta vastaavat aluekehityslain mukaisesti maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Alueellisen suunnitelman on perustuttava Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön lisäksi alueen maakuntaohjelmiin ja työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Kansallisesti Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa ohjaa rakennerahastolaki, jossa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista. Lisäksi alueiden kehittämisestä annettu laki (aluekehityslaki) määrittelee alueiden kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista ja yhteensovituksesta rakennerahastotoimien kanssa maakunnassa vastaa maakunnan liitto. 5

6 Alueellisen suunnitelman valmistelu Etelä- ja Länsi-Suomessa Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman valmistelu käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön maakunnan liitoille lähettämän kirjeen pohjalta. Maakunnat valitsivat valmistelua koordinoivaksi maakunnan liitoksi Päijät-Hämeen liiton, yhteyshenkilönä Mari Kuparinen (varalla Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto). Valmistelua varten nimettiin ELSA työryhmä, jossa on edustajat kustakin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitosta ja ELYkeskuksesta sekä kolme suurten kaupunkien edustajaa. ELSA työryhmän kokoonpano: Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Helsingin kaupunki Hämeen ELY Hämeen liitto Kaakkois-Suomen ELY Keski-Suomen ELY Keski-Suomen liitto Kymenlaakson liitto Pirkanmaan ELY Pohjanmaan ELY Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan ELY Uudenmaan liitto Satakuntaliitto Satakunnan ELY Tampereen kaupunki Turun kaupunki Varsinais-Suomen ELY Varsinais-Suomen liitto Susanna Kaskinen Pekka Rinta-Jouppi (varalla Johanna Latvala) Heli Rintala Mirja Eklund Sinikka Kauranen Matti Lipsanen Jouko Lankinen Antti Hänninen Pirjo Peräaho Jussi Lehtinen Kristiina Karppi (varalla Leena Tuunanen) Kristin Sundqvist-Strandin (varalla Henrik Broman) Jukka Alasentie Varpu Rajaniemi (varalla Niklas Ulfvens) Jaana Simola (varalla Marja Koivula) Taina Lommi Ilmi Tikkanen Viveka Lanne Maija Saari (varalla Mirja Hinkkanen) Kirsi Nurminen Sami Savolainen Teija Nokka Tarja Nuotio Alueet toimittivat työ- ja elinkeinoministeriölle ensimmäiset luonnokset alueellisista suunnitelmista, jotka keskittyivät ohjelmakauden kokemuksiin ja suunnitelma-alueen keskeisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja sitä kautta määrittivät, mihin asioihin halutaan muutosta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti tarkemmin EAKR-toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Valmistelun pohjana käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla koottua muistiota ( ) ohjelman painopisteistä. HALKE vahvisti ohjelman temaattiset painopisteet Kumppanuusperiaate valmistelussa toteutettiin pääosin maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) kautta. MYR:eissä ovat edustettuina maakunnan liitot ja niiden jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot, kuten työmarkkina- ja 6

7 elinkeinojärjestöt, sekä muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Suuralueen MYR:t kytkettiin mukaan alueellisen suunnitelman valmisteluun sen eri vaiheissa. Kaikissa MYR:eissä käytiin alkukeskusteluja tulevan ohjelmakauden valmistelusta jo syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Lisäksi MYR:t ovat käsitelleet alueellista suunnitelmaa luonnosvaiheissa 1 ja 2 sekä tulevat hyväksymään lopullisen alueellisen suunnitelman keväällä Syyskuussa 2012 järjestettiin lisäksi 11 maakunnan yhteistyöryhmän yhteisseminaari, jonka aiheena oli rakennerahastokauden valmistelu. MYR:ien yhteisseminaari järjestettiin Tampereella ja siihen osallistui noin 170 henkeä. Laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005 (SOVAL) sekä sitä täydentävässä valtioneuvoston asetuksessa 347/2005 säädetään velvollisuudesta arvioida suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia niiden valmistelun yhteydessä. Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman tai ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta myös edistää osallistumista ja yhteistyötä. Etelä- ja Länsi-Suomen rakennerahastojen alueellisen suunnitelman ympäristöselostuksessa kuvataan Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman toteuttamisen keskeiset ympäristövaikutukset. Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelutyö käynnistettiin keväällä 2012, mutta ohjelman ja suunnitelmien SOVA-prosessi käynnistyi syksyllä 2012, kun HALKE oli jo linjannut rakennerahastojen painopisteet. SOVAprosessista aluetasolla vastaa alueellisen suunnitelman koordinaatiosta vastaava maakunnan liitto eli Päijät-Hämeen liitto. SOVA-prosessin tueksi ja ympäristöselostuksen laatimiseksi perustettiin ELSA työryhmän alaisuuteen ns. SOVA-työryhmä, jota johtaa Teija Nokka Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. SOVA-työryhmän jäseninä ovat Mari Kuparinen ja Anu Pousi Päijät- Hämeen liitosta, Frank Hering Kymenlaakson liitosta, Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Anne Savola Satakuntaliitosta. Alueellinen suunnitelma sisältää alueiden kuvaukset Etelä- ja Länsi-Suomen yhdentoista maakunnan (Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä, niiden pohjalta laaditut kehittämisen strategiset tavoitteet sekä kehittämistyön määritellyt toimintalinjat, rahoitussuunnitelman ja menettelytavat. EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle laaditaan alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten toimien suunnitelman pohjalta Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset EAKR Kuluvan rakennerahastokauden tuloksiin ja vaikutuksiin ollaan yleisesti tyytyväisiä. EAKRhankkeiden strategisuus ja vaikuttavuus aluekehitykseen on parantunut. Maakunnissa on löydetty vaikuttavia hankekokonaisuuksia ja hankkeilla on saavutettu alueiden kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä parantavia tuloksia. Taustalla on usein ollut klusteripohjainen lähestymistapa sekä laaja 7

8 yhteistyö rahoittajien ja hanketoimijoiden kesken. Sisällöllisesti on pyritty pitämään kiinni ohjelman osaamispainotteisesta pitkän tähtäimen strategiasta. Strategiset painotukset vaihtelevat maakuntien välillä ja strategiaa toteutetaan eri maakunnissa erilaisin painotuksin. Tämä saattaa hämärtää strategisuutta koko ohjelman tasolla ja siksi strategisen fokuksen kirkastaminen on tulevalle ohjelmakaudelle tarpeen. Haasteita ohjelmatyölle on aiheuttanut yleisen taloudellisen tilanteen muuttuminen vuoden 2008 aikana, minkä johdosta yritystukien kysyntä on ollut paikoin ennakoitua laimeampaa. Monet yritysten kehittämishankkeet ovat tähdänneet olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen ja ennen kaikkea yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Taloudellinen ilmapiiri ei myöskään ole ollut paras mahdollinen uuden yritystoiminnan synnylle eikä yritysten voimakkaalle kasvulle. Jatkossa yritysten kehittämisen painopistettä tulisi siirtää enemmän lisäarvoa tuottaviin tukikohteisiin, esimerkiksi tuotekehityksen, kansainvälistymisen, sekä yritysryhmien ja -verkostojen tukemiseen uusien työpaikkojen luomiseksi. Erityisesti rakennemuutosalueilla on saatu hyviä kokemuksia seudullisten kehittämisyhtiöiden osaamista ja verkostoja hyödyntävistä monenkeskisistä elinkeinopoliittisista hankkeista, joilla on rakennettu pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Äkilliseen rakennemuutokseen reagoinnista pitää siirtyä jatkuvan muutoksen hallintaan. Tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen tehdyt panostukset ovat tuottaneet pääosin hyviä tuloksia. Yritysten, oppilaitosten ja julkisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyö on parantunut ja edellytykset yritysten tuotekehitykselle sekä osaavan työvoiman kouluttamiselle ovat nyt paremmat kuin aiemmin. Jatkossakin tulee varmistaa, että toteutettavat hankkeet ovat yrityslähtöisiä ja palvelevat alueen elinkeinoelämän tarpeita. Toimintalinja 3 on Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelman yksi hitaimmin edistyneistä toimintalinjoista. Se tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja tämän arvioinnissakin esiin nousseen hajanaisuutensa vuoksi vaikeasti hakijoille markkinoitava. Toisaalta pysyvistä luonnonhaitoista kärsivillä alueilla (esim. saaristossa) saavutettavuuteen ja vetovoimaan liittyvillä hankkeilla on kuitenkin ollut suuri paikallinen merkitys. Yksi toimintalinjan fokusalueista on ollut palvelukokeilut ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Jatkossa ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaaminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on keskeinen haaste koko yhteiskunnalle ja siksi tulevalla ohjelmakaudella tulee tukea vastaavia palvelutuotannon tuottavuutta kehittäviä, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä lisääviä ja käyttäjälähtöisiä sekä sosiaalisia innovaatiota hyödyntäviä hankkeita. Kaupunkiulottuvuus sisältyy nykyisellä ohjelmakaudella Etelä ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmiin rakennerahastostrategian mukaisesti ja sitä toteutetaan pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Vaasan seuduilla. Hankkeilla on tuettu kaupunkialueiden viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamista, innovaatiokykyä ja sosiaalista koheesiota. Myös jatkossa kaupunkiseutujen kehittämiseen tulee panostaa sekä EAKR- että ESR-rahoituksella. Ylimaakunnallinen hanketoiminta on toiminut hyvin Etelä-Suomessa ja luonut suuralueelle uutta yhteistyöhön perustuvaa kehittämiskulttuuria. Sen sijaan Länsi-Suomessa valittu toimintamalli ei ole tuottanut toivottuja uusia käytäntöjä. 8

9 ESR Työllisyyskehitys on ollut pääosin myönteistä, mutta alueelliset erot työllisyyskehityksessä ovat lisääntyneet ja rakennemuutoksesta kärsivät alueet ovat olleet työllisyyden suhteen haasteellisessa tilanteessa. Haasteena on edelleen työmarkkinoiden osittainen toimimattomuus, joka on vaikeuttanut joidenkin ryhmien työllistymistä. Välityömarkkinoiden luominen on auttanut näiden ryhmien työllistymistä. Osittain suhdannepoliittista syistä on tavanomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää ESR-hankkeissa rahoituskauden aikana nostettu eikä kehittämisnäkökulma ole aina ollut kovin vahva. Jatkossa ESR-hankkeiden innovatiivisuuden tasoa on nostettava. ESR-ohjelmasta voidaan yleisesti todeta, että ohjelmatyö on edennyt sekä määrällisesti että laadullisesti hyvin. Pienehköjä eroja toimintalinjojen välillä tosin on. ESR-ohjelma toteuttaa asetettuja strategisia tavoitteita hyvin. Tulevalla ohjelmakaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota ja varautua hitaasti eteneviin rakenteellisiin muutoksiin, kuten esim. väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan huoltosuhteen heikkeneminen. ESR-ohjelmassa on tuettu uutta ja kasvuhakuista yrittäjyyttä sekä yritysten kansainvälistymistä neuvonnan, ohjauksen ja koulutuksen avulla etenkin uusilla aloilla ja palvelusektorilla. ESR - toimilla on voitu kehittää ja vahvistaa maakuntien osaamisperustaa. Lisäksi on kehitetty publicprivate -yhteistyön toimintatapoja ja rakenteita sekä moniammatillista yhteistyötä esim. pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi. ESR-kehittämishankkeilla on myös pyritty lisäämään oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Innovaatiojärjestelmän kehittämisverkostojen synnyttäminen ESRtoimenpiteillä on myös vahvistanut innovaatiotoimijoiden yhteistyötä. Haasteena ESR-ohjelman toteutuksessa nykyisellä ohjelmakaudella on ollut hallinnon raskaus ja toteutuksen sekä rahoituksen pirstaloituminen valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Kokemukset ESR:n valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja niiden alla toteutetuista hallinnon itse toteuttamista hankkeista ovat vaihtelevia ja jatkossa tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita. Yhteenveto Maakunnan liitot ja ELY-keskukset tekevät hyvää yhteistyötä. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on kehittynyt ja vakiintunut. Maakunnissa tehty ohjelmatyö on ohjannut hanketoimintaa yhä paremmin ja rakennerahastojen rahoitus tukee kansallisen rahoituksen tavoitteita, mm. osaamiskeskusohjelmaa sekä kansallista työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Valtakunnallisista hankkeista ja ohjelmista saadut kokemukset ovat vaihtelevia eikä niiden jatkamista varauksetta maakunnissa kannateta. Tehdyt panostukset pääomasijoitustoimintaan eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Toimet rakennerahastotoiminnan hallinnon yksinkertaistamiseksi ovat olleet oikean suuntaisia. Etenkin uudet rahoitusmallit ovat lupaavia. Rahoituskauden aloitusvaiheen ongelmista tulee ottaa oppia tulevalle kaudelle. 9

10 EU:n komission tavoitteena olevat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä- ja Länsi-Suomen näkemystä aluetta kohtaavista kehittämistarpeista. Tulevan ohjelmakauden valmistelussa tulee varmistaa maakuntien ja alueiden omista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavoitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia yhteisiä toimintatapoja ja -malleja, myös yli hallinnollisten rajojen. Itämeri-strategian tulee näkyä tulevan ohjelmakauden kansainvälistymispainotuksissa ja rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. 10

11 2 Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali Etelä- ja Länsi-Suomen alue (ELSA) muodostuu kolmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi) ja 11 maakunnasta. ELSA:n väkiluku on 75 % koko maan väkiluvusta ja se tuottaa 79,9 % maamme bruttokansantuotteesta. Alue on siis Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Toisaalta alueen sosiaaliset ja työttömyysongelmat ovat paikoitellen maan pahimpia. Kahtiajakoisuus tai moni-ilmeisyys kuvaavatkin hyvin alueen luonnetta. Alueella on maamme ainoa metropolialue ja maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista alueella on 8. Kuntia on yhteensä 196 ja niiden keskikoko on lähes asukasta. Kolmessa kunnassa on alle asukasta, kun taas Helsingissä asukkaita on yli Alueen väkiluku ylitti 4 miljoonan rajan vuonna Vuoden 2011 lopussa alueella asui asukasta. Vuodesta 2005 väkiluku on kasvanut noin :lla. Koko 2000-luvun väkiluku on kasvanut ja Suomen kokonaisväkiluvun kasvu on kohdistunut Etelä- ja Länsi-Suomeen muun maan menettäessä väestöään. Väestö ikääntyy nopeasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä yli miljoonaan henkilöön. Kasvua nykytilasta on noin henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 17,8 %:sta (2011) 23,4 %:iin (2025). Naisten osuus yli 65-vuotiasta on noin 58 % ja se laskee hieman vuoteen 2025 mennessä. Yli 65-vuotiaiden määrän kehitys Etelä- ja Länsi-Suomessa Naiset Miehet

12 Maamme 16 yliopistosta Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on 13. Opiskelijoita näissä on yhteensä lähes Yliopistokeskuksia Suomessa on 6 joista 3 ELSA:lla. Ammattikorkeakouluja on alueella 17 maamme 26 ammattikorkeakoulusta. Koulutusaste on noussut alueella tasaisesti. Tutkinnon suorittaneita on jo lähes 70 %. Sukupuolten kohdalla merkittävin ero on korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneissa, jossa naisten osuus on noin 6 %-yksikköä korkeampi kuin miesten. Koulutusasteen kehitys ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Tutkinnon suorittaneet yhteensä miehet Tutkinnon suorittaneet yhteensä naiset Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa miehet Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa naiset Korkeakouluaste % miehet 10,0 0, Koulutusaste Korkeakouluaste % naiset 12

13 Työllisyys ja yritystoiminta Työpaikat ovat vähentyneet ohjelma-alueella vuodesta 2007 noin 2 % eli työpaikkaa. Etenkin teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet (15,5 %). Yrittäjiä alueella on noin ja heidän osuutensa työpaikoista on kasvanut hieman. Yrityksillä oli 2010 alueella yhteensä toimipaikkaa, näissä henkilöstöä ja liikevaihtoa mrd % Yhteensä ,0 % (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,5 % (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,6 % (C) Teollisuus ,5 % (F) Rakentaminen ,7 % (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,6 % (J) Informaatio ja viestintä ,6 % (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 % (L) Kiinteistöalan toiminta ,5 % (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 % (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv ,9 % (R-U) Muut palvelut ,0 % (X) Toimiala tuntematon ,3 % Aluekehityksen potentiaalista suurin osa sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Samaan aikaan kehityshaasteet ovat mittavia. Työttömyysaste on edelleen korkea osassa aluetta ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Työttömyysaste oli kesäkuussa 2011 koko alueella 8.5 %. Korkein työttömyysaste oli Keski-Suomessa, 11,7 % ja matalin Pohjanmaalla, 5,7 %. 13

14 Pitkäaikaistyöttömät Alle 25-vuotiaat työttömät 0 Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on lisännyt selvästi miesten työttömyyttä enemmän kuin naisten. Työpaikkavähennykset ovat kohdistuneet etupäässä perinteiseen teollisuuteen ja mm. ICT-alalle. Miesten ja naisten työttömyyden kehitys (elokuun tieto vuosittain) Miehet Naiset Alueella on paikkakuntia, jotka kärsivät voimakkaasta perinteisen teollisuuden rakennemuutoksesta. Samaan aikaan ICT-alan rakennemuutos on iskenyt voimakkaasti joillekin paikkakunnille ja työttömyysaste on niissä nousussa. Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta alueella esiintyy myös työvoimapulaa. Tämä on haaste koulutusjärjestelmälle, jonka on pystyttävä paremmin vastaamaan nopeasti muuttuviin koulutuksen laatu- ja määrävaatimuksiin. 14

15 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Alueen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna ,6 mrd. euroa. Yritysten osuus näistä menoista oli 70 % ja korkeakoulusektorin 19 %. Vuodesta 2005 T&K -menot ovat kasvaneet 26 % ja etenkin korkeakoulut ovat kasvattaneet menojaan (36 %). t&k menot Kaikki yhteensä 4437, ,1 5474,6 5389,5 5624,1 Yritykset 3177, ,1 4055,7 3833,2 3948,2 Julkinen sektori + YVT ,1 472,4 492,7 550,8 575,6 Korkeakoulusektori 791, ,7 922,1 999,9 1078,1 Valtaosa kansallisesta TEKES-rahoituksesta kanavoituu ELSA-alueelle. Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen ja Turun seudut saavat rahoitusta merkittävästi ja samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Suomessa on maakuntia, joiden saama Tekes-rahoitus (samoin kuin muu panostus T&K-toimintaan) on hyvin alhaisella tasolla. Tekesin tutkimusrahoitus Tekesin tutkimus-, yliopistoille, kehitys- ja korkeakouluille ja innovaatiorahoitus 2011 tutkimuslaitoksille yrityksille milj. euroa milj. euroa Etelä-Karjala 8,6 9,1 Keski-Suomi 7,1 11,1 Kymenlaakso 1,8 2,3 Pirkanmaa 47,3 39,3 Pohjanmaa 1,4 7,7 Etelä-Pohjanmaa 2,4 1,9 Päijät-Häme 1,1 7,8 Satakunta 1,1 4,8 Uusimaa ,2 Varsinais-Suomi 16,6 24,7 Yhteensä 207,4 299,9 Suomi yhteensä Etelä- ja Länsi-Suomen alue on siis monimuotoinen ja monipuolinen kokonaisuus, merkittävä osa Suomea. Seuraavaksi kuvataan joitakin kehitystrendejä alueella ja sen jälkeen hahmotellaan alueen kehityshaasteita ja -mahdollisuuksia. 15

16 2.2. Kehittämistavoitteet Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteet liittyvät globalisaatioon, ikääntyvään väestöön, työttömyyteen, eriarvoistumiseen ja luonnonympäristön muutoksiin, etenkin ilmastonmuutokseen. Nämä muodostavat keskeisimmät painopisteet alueen rakennerahastotoiminnassa vuosina Tämän lisäksi alueella on haasteena mm. julkisen talouden tiukkuus ja siitä johtuvat ongelmat julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, suurten kaupunkiseutujen erityiskysymykset jne. Näihin ongelmiin ei kuitenkaan rakennerahastoilla voida juurikaan vaikuttaa, korkeintaan välillisesti. Julkisen talouden vakauttaminen ja rakenteellinen uudistus ovat tarpeellisia, mutta eivät riittäviä keinoja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Täsmäinvestoinnit erityisesti tutkimukseen ja innovointiin ovat elintärkeitä, jotta korkea elintaso säilyy samalla, kun haetaan ratkaisua vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Yritysten kyvykkyys päästä uusille markkinoille Globalisaatio on prosessi, joka avaa maamme markkinat yhä voimakkaammin osaksi maailmanlaajuisia markkinoita. Kilpailu kiristyy niin kotimarkkinoilla kuin ulkomaillakin. Teknologiset ja muutkin muutokset tapahtuvat yhä nopeammin. Alueiden menestymisen tässä kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee niiden kyky uudistaa menestystekijöitään: yritysten osaamista, tuotteita ja palveluja, koulutuksen saatavuutta ja laatua, työelämän laatua, tuottavuutta jne. Alueiden on siis huolehdittava kyvystään uusiutua. Rakennerahastojen on tuettava alueita kilpailukykynsä uudistamisessa. Etelä- ja Länsi-Suomessa keskeisin keino vastata globalisaation haasteisiin on ollut uuden tiedon luominen ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Alue onkin Suomen innovaatiotoiminnan vahvaa ydintä. Innovaatioympäristöjä on kehitetty älykkään erikoistumisen strategioilla jo vuosia. Alueet ovat löytäneet omat erikoistumisalansa ja kehittäneet älykkäitä tapoja niiden kehittämiseen. Alueiden verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vaatii vielä lisätyötä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on paljon yliopisto-, korkeakoulu-, muiden oppilaitosten yksiköitä ja tutkimuslaitoksia. Alueen sisällä on kuitenkin eroja sekä koulutus- että T&K&Ipalvelujen saatavuudessa, mikä vaikuttaa pk-yritysten, julkisen sektorin ym. mahdollisuuksiin hyödyntää uutta tietoa ja osaamista toiminnassaan. Pk-yrityksillä voi olla vaikeuksia käyttää maksullisia tutkimuspalveluja ja niiltä voi puuttua tietoa sopivista yhteistyötahoista tai soveltuvasta tutkimusinfrasta. Globalisaatio näkyy alueilla menestyvänä liiketoimintana, kasvuna ja työllisyytenä. Samaan aikaan toisilla alueilla tapahtuu dramaattisiakin muutoksia, kokonaisia tehtaita suljetaan ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavia. Muutokset ovat levinneet perinteisestä teollisuudesta myös mm. ICT-alalle. 16

17 Alueiden vahvuuksien kehittämiseksi on luotava entistä paremmat edellytykset yritystoiminalle sen kaikissa muodoissa. On tuettava aloittavaa yritystoimintaa, kannustettava yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään ja tekemään enemmän yhteistyötä keskenään sekä alueen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Innovaatioiden syntyä ja ennen kaikkea kaupallista hyödyntämistä on tehostettava. Huomio tulee kiinnittää kasvavaan palveluliiketoimintaan. Myös ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomiselle. Globalisaatio asettaa myös vakavia haasteita työvoiman osaamiselle. Sitä on pyrittävä uudistamaan jatkuvasti. Tähän tarvitaan korkeatasoisia oppilaitoksia, jotta voidaan varmistaa työmarkkinoille tulevien nuorten korkeatasoinen osaaminen. Lisäksi tarvitaan työvoiman jatkuvaa kouluttamista uusiin asioihin ja jopa ammatteihin. Samoin muutosten yhteydessä työttömyysuhan alle joutuneet tarvitsevat monenlaista tukea ja koulutusta. Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Ikääntyvä väestö on samalla mahdollisuus ja uhka monelle alueelle. Ikääntyvät ikäluokat ovat yhä aktiivisempia ja mukana yhteiskunnassa niin toimijoina kuin monenlaisten tuotteiden ja palveluiden kuluttajina. Tämä voimavara on otettava myös aluekehittämisessä entistä selvemmin huomioon. Samalla kuitenkin hoivaa ja hoitoa vaativien senioreiden määrä kasvaa. Tämä aiheuttaa vakavia taloudellisia paineita palvelujärjestelmille. Näihin haasteisiin voidaan vastata monella tavalla, esimerkiksi monipuolistamalla palvelutarjontaa, lisäämällä tuottavuutta ja ottamalla käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja palvelujen tuotannossa. Lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat Suomessakin työmarkkinoilta. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina lähes 1,2 miljoonaa henkilöä. Työikäisen väestön vähentyessä Suomessa tulee hyödyntää kaikkia keinoja yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee edellyttämään myös lisääntyvää työperusteista maahanmuuttoa. Työttömyyden alentaminen Suomessa on yhteensä noin pelkän perusopetuksen (=peruskoulun) varassa olevaa alle 30 vuotiasta, joilla ei ole työmarkkinoiden vaatimaa osaamista. Noin vailla ammatillista koulutusta olevaa nuorta on kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä on useita. Kaikille ryhmille on yhteistä vaikeus sijoittua avoimille työmarkkinoille ja riski työttömyyden pitkittymisestä. Eurooppa-neuvoston työllisyyssuositukset ovat kehottaneet Suomea mm. kohdistamaan toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömille ja parantamaan ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta. 17

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN 2014-2020 VALMISTELU Mervi Nikander/ohjelmapäällikkö Lapin liitto Rahoituksesta Euroopan komission rahoituskehysehdotus pienentää saatavaa rahoitusta Taisto Saari / Stora

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot