Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE 2014 2020"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomi ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA RAKENNERAHASTOKAUDELLE Luonnos

2 Sisällys 1 Johdanto Suunnitelma-alue Suunnitelman valmisteluprosessi Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali Toimintalinjat TL 1 Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen) TL 3 Vähähiilisen talouden edistäminen TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Syrjäytymisen ehkäisyn erityistoimet Alueet ja kohderyhmät Erityistoimet ja niiden rahoitus Horisontaaliset periaatteet Sukupuolten tasa-arvo Kestävä kehitys Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys Toimeenpanojärjestelmä Hallinto YSK-rahastojen ja kansallisen toiminnan työnjako ja koordinaatio Alueellisten ja valtakunnallisten toimien työnjako ja koordinaatio Kaupunkikehittäminen Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen Itämeren alueen kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö Rahoitussuunnitelma LIITE 1 Alueiden erityispiirteet ja kehityshaasteet

3 1 Johdanto 1.1 Suunnitelma-alue Tämä Etelä- ja Länsi-Suomen (ELSA) rakennerahastojen alueellinen suunnitelma kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Etelä- ja Länsi-Suomi muodostavat Suomen ydinalueen, kun puhutaan yritystoiminnasta, koulutuksesta tai innovaatioista. Alueella asuu 75 % Suomen väestöstä ja alueella tuotetaan 80 % maamme bruttokansantuotteesta. ELSA-ohjelma-alue käsittää lähes kokonaan Suomen kehittyvän kaupunkiseuturakenteen sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat maaseutumaiset alueet. Maakuntien lähtökohdat ja valmiudet vastata niitä kohtaaviin haasteisiin vaihtelevat kuitenkin suuresti: metropolialueen kehitystekijät ovat aivan eri luokkaa kuin alueen pohjoisimpien tai kaakkoisosien. Lisäksi jokaisessa maakunnassa on sekä hyvin kehittyviä että haasteellisempia alueita. 3

4 1.2 Suunnitelman valmisteluprosessi EU:n komissio julkaisi ohjelmakautta koskevat asetusehdotuksensa lokakuussa Rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta ja toimeenpanosta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EY) N:o xx/2013. Tässä ns. yleisasetuksessa määritellään kaikkien YSK-rahastojen osalta toimintaa koskevat yleiset säännökset, toiminnan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt. Rakennerahastoista säädetään lisäksi rahastokohtaisissa asetuksissa eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvosoton asetus Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta. Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun -strategia ohjaa rakennerahastokauden 2020 valmistelua. Tämän unionin strategian tavoitteet muunnetaan yhteisen strategiakehyksen (CSF) rahastojen keskeisiksi toimenpiteiksi ja siten varmistetaan, että yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuki on yhtenäistä unionin talous- ja työllisyyspolitiikkojen kanssa ja että se täydentää unionin muita välineitä. Komission ja jäsenvaltion kesken solmittavalla kumppanuussopimuksella vahvistetaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen varojen käyttöä koskeva strategia ja prioriteetit. Kumppanuussopimus valmistellaan noudattaen kumppanuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta. Kuvio x: Strategisen ohjelmatyön malli Kansallinen valmistelu Ohjelmakaudelle Suomeen laaditaan yksi EU:n rakennerahastojen investointi kasvuun ja työllisyyteen tavoitteen mukainen ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston että Euroopan sosiaalirahaston toimet. Ohjelma sisältää pääosin alueellisesti 4

5 rahoitettavia ja toteutettavia hankkeita ja osa ohjelman rahoituksesta voidaan käyttää ministeriöiden valitsemiin strategisesti tärkeisiin valtakunnallisiin teemoihin. (HALKE ) Taulukko x: Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmän (HALKE) linjauksen ( ) mukaisesti ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kahdella suuralueella eli Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueellisen suunnitelman valmistelusta vastaavat aluekehityslain mukaisesti maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Alueellisen suunnitelman on perustuttava Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön lisäksi alueen maakuntaohjelmiin ja työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Kansallisesti Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa ohjaa rakennerahastolaki, jossa määritellään erityisesti ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista. Lisäksi alueiden kehittämisestä annettu laki (aluekehityslaki) määrittelee alueiden kehittämis- ja ohjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntaohjelman, joka on lyhyemmän aikavälin toimenpideohjelma. Aluekehitysviranomaisena ohjelmatyön koordinoinnista ja yhteensovituksesta rakennerahastotoimien kanssa maakunnassa vastaa maakunnan liitto. 5

6 Alueellisen suunnitelman valmistelu Etelä- ja Länsi-Suomessa Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman valmistelu käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön maakunnan liitoille lähettämän kirjeen pohjalta. Maakunnat valitsivat valmistelua koordinoivaksi maakunnan liitoksi Päijät-Hämeen liiton, yhteyshenkilönä Mari Kuparinen (varalla Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto). Valmistelua varten nimettiin ELSA työryhmä, jossa on edustajat kustakin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitosta ja ELYkeskuksesta sekä kolme suurten kaupunkien edustajaa. ELSA työryhmän kokoonpano: Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan liitto Helsingin kaupunki Hämeen ELY Hämeen liitto Kaakkois-Suomen ELY Keski-Suomen ELY Keski-Suomen liitto Kymenlaakson liitto Pirkanmaan ELY Pohjanmaan ELY Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan ELY Uudenmaan liitto Satakuntaliitto Satakunnan ELY Tampereen kaupunki Turun kaupunki Varsinais-Suomen ELY Varsinais-Suomen liitto Susanna Kaskinen Pekka Rinta-Jouppi (varalla Johanna Latvala) Heli Rintala Mirja Eklund Sinikka Kauranen Matti Lipsanen Jouko Lankinen Antti Hänninen Pirjo Peräaho Jussi Lehtinen Kristiina Karppi (varalla Leena Tuunanen) Kristin Sundqvist-Strandin (varalla Henrik Broman) Jukka Alasentie Varpu Rajaniemi (varalla Niklas Ulfvens) Jaana Simola (varalla Marja Koivula) Taina Lommi Ilmi Tikkanen Viveka Lanne Maija Saari (varalla Mirja Hinkkanen) Kirsi Nurminen Sami Savolainen Teija Nokka Tarja Nuotio Alueet toimittivat työ- ja elinkeinoministeriölle ensimmäiset luonnokset alueellisista suunnitelmista, jotka keskittyivät ohjelmakauden kokemuksiin ja suunnitelma-alueen keskeisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja sitä kautta määrittivät, mihin asioihin halutaan muutosta. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti tarkemmin EAKR-toimenpideohjelmien laadintaa kirjeellään maakunnan liitoille Valmistelun pohjana käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla koottua muistiota ( ) ohjelman painopisteistä. HALKE vahvisti ohjelman temaattiset painopisteet Kumppanuusperiaate valmistelussa toteutettiin pääosin maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) kautta. MYR:eissä ovat edustettuina maakunnan liitot ja niiden jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot, kuten työmarkkina- ja 6

7 elinkeinojärjestöt, sekä muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Suuralueen MYR:t kytkettiin mukaan alueellisen suunnitelman valmisteluun sen eri vaiheissa. Kaikissa MYR:eissä käytiin alkukeskusteluja tulevan ohjelmakauden valmistelusta jo syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Lisäksi MYR:t ovat käsitelleet alueellista suunnitelmaa luonnosvaiheissa 1 ja 2 sekä tulevat hyväksymään lopullisen alueellisen suunnitelman keväällä Syyskuussa 2012 järjestettiin lisäksi 11 maakunnan yhteistyöryhmän yhteisseminaari, jonka aiheena oli rakennerahastokauden valmistelu. MYR:ien yhteisseminaari järjestettiin Tampereella ja siihen osallistui noin 170 henkeä. Laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005 (SOVAL) sekä sitä täydentävässä valtioneuvoston asetuksessa 347/2005 säädetään velvollisuudesta arvioida suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia niiden valmistelun yhteydessä. Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman tai ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta myös edistää osallistumista ja yhteistyötä. Etelä- ja Länsi-Suomen rakennerahastojen alueellisen suunnitelman ympäristöselostuksessa kuvataan Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman toteuttamisen keskeiset ympäristövaikutukset. Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelutyö käynnistettiin keväällä 2012, mutta ohjelman ja suunnitelmien SOVA-prosessi käynnistyi syksyllä 2012, kun HALKE oli jo linjannut rakennerahastojen painopisteet. SOVAprosessista aluetasolla vastaa alueellisen suunnitelman koordinaatiosta vastaava maakunnan liitto eli Päijät-Hämeen liitto. SOVA-prosessin tueksi ja ympäristöselostuksen laatimiseksi perustettiin ELSA työryhmän alaisuuteen ns. SOVA-työryhmä, jota johtaa Teija Nokka Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. SOVA-työryhmän jäseninä ovat Mari Kuparinen ja Anu Pousi Päijät- Hämeen liitosta, Frank Hering Kymenlaakson liitosta, Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Anne Savola Satakuntaliitosta. Alueellinen suunnitelma sisältää alueiden kuvaukset Etelä- ja Länsi-Suomen yhdentoista maakunnan (Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä, niiden pohjalta laaditut kehittämisen strategiset tavoitteet sekä kehittämistyön määritellyt toimintalinjat, rahoitussuunnitelman ja menettelytavat. EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle laaditaan alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten toimien suunnitelman pohjalta Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. 1.3 Ohjelmakauden tulokset ja johtopäätökset EAKR Kuluvan rakennerahastokauden tuloksiin ja vaikutuksiin ollaan yleisesti tyytyväisiä. EAKRhankkeiden strategisuus ja vaikuttavuus aluekehitykseen on parantunut. Maakunnissa on löydetty vaikuttavia hankekokonaisuuksia ja hankkeilla on saavutettu alueiden kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä parantavia tuloksia. Taustalla on usein ollut klusteripohjainen lähestymistapa sekä laaja 7

8 yhteistyö rahoittajien ja hanketoimijoiden kesken. Sisällöllisesti on pyritty pitämään kiinni ohjelman osaamispainotteisesta pitkän tähtäimen strategiasta. Strategiset painotukset vaihtelevat maakuntien välillä ja strategiaa toteutetaan eri maakunnissa erilaisin painotuksin. Tämä saattaa hämärtää strategisuutta koko ohjelman tasolla ja siksi strategisen fokuksen kirkastaminen on tulevalle ohjelmakaudelle tarpeen. Haasteita ohjelmatyölle on aiheuttanut yleisen taloudellisen tilanteen muuttuminen vuoden 2008 aikana, minkä johdosta yritystukien kysyntä on ollut paikoin ennakoitua laimeampaa. Monet yritysten kehittämishankkeet ovat tähdänneet olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen ja ennen kaikkea yritysten tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Taloudellinen ilmapiiri ei myöskään ole ollut paras mahdollinen uuden yritystoiminnan synnylle eikä yritysten voimakkaalle kasvulle. Jatkossa yritysten kehittämisen painopistettä tulisi siirtää enemmän lisäarvoa tuottaviin tukikohteisiin, esimerkiksi tuotekehityksen, kansainvälistymisen, sekä yritysryhmien ja -verkostojen tukemiseen uusien työpaikkojen luomiseksi. Erityisesti rakennemuutosalueilla on saatu hyviä kokemuksia seudullisten kehittämisyhtiöiden osaamista ja verkostoja hyödyntävistä monenkeskisistä elinkeinopoliittisista hankkeista, joilla on rakennettu pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Äkilliseen rakennemuutokseen reagoinnista pitää siirtyä jatkuvan muutoksen hallintaan. Tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen tehdyt panostukset ovat tuottaneet pääosin hyviä tuloksia. Yritysten, oppilaitosten ja julkisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyö on parantunut ja edellytykset yritysten tuotekehitykselle sekä osaavan työvoiman kouluttamiselle ovat nyt paremmat kuin aiemmin. Jatkossakin tulee varmistaa, että toteutettavat hankkeet ovat yrityslähtöisiä ja palvelevat alueen elinkeinoelämän tarpeita. Toimintalinja 3 on Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelman yksi hitaimmin edistyneistä toimintalinjoista. Se tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja tämän arvioinnissakin esiin nousseen hajanaisuutensa vuoksi vaikeasti hakijoille markkinoitava. Toisaalta pysyvistä luonnonhaitoista kärsivillä alueilla (esim. saaristossa) saavutettavuuteen ja vetovoimaan liittyvillä hankkeilla on kuitenkin ollut suuri paikallinen merkitys. Yksi toimintalinjan fokusalueista on ollut palvelukokeilut ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Jatkossa ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaaminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen on keskeinen haaste koko yhteiskunnalle ja siksi tulevalla ohjelmakaudella tulee tukea vastaavia palvelutuotannon tuottavuutta kehittäviä, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä lisääviä ja käyttäjälähtöisiä sekä sosiaalisia innovaatiota hyödyntäviä hankkeita. Kaupunkiulottuvuus sisältyy nykyisellä ohjelmakaudella Etelä ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmiin rakennerahastostrategian mukaisesti ja sitä toteutetaan pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Vaasan seuduilla. Hankkeilla on tuettu kaupunkialueiden viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamista, innovaatiokykyä ja sosiaalista koheesiota. Myös jatkossa kaupunkiseutujen kehittämiseen tulee panostaa sekä EAKR- että ESR-rahoituksella. Ylimaakunnallinen hanketoiminta on toiminut hyvin Etelä-Suomessa ja luonut suuralueelle uutta yhteistyöhön perustuvaa kehittämiskulttuuria. Sen sijaan Länsi-Suomessa valittu toimintamalli ei ole tuottanut toivottuja uusia käytäntöjä. 8

9 ESR Työllisyyskehitys on ollut pääosin myönteistä, mutta alueelliset erot työllisyyskehityksessä ovat lisääntyneet ja rakennemuutoksesta kärsivät alueet ovat olleet työllisyyden suhteen haasteellisessa tilanteessa. Haasteena on edelleen työmarkkinoiden osittainen toimimattomuus, joka on vaikeuttanut joidenkin ryhmien työllistymistä. Välityömarkkinoiden luominen on auttanut näiden ryhmien työllistymistä. Osittain suhdannepoliittista syistä on tavanomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää ESR-hankkeissa rahoituskauden aikana nostettu eikä kehittämisnäkökulma ole aina ollut kovin vahva. Jatkossa ESR-hankkeiden innovatiivisuuden tasoa on nostettava. ESR-ohjelmasta voidaan yleisesti todeta, että ohjelmatyö on edennyt sekä määrällisesti että laadullisesti hyvin. Pienehköjä eroja toimintalinjojen välillä tosin on. ESR-ohjelma toteuttaa asetettuja strategisia tavoitteita hyvin. Tulevalla ohjelmakaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota ja varautua hitaasti eteneviin rakenteellisiin muutoksiin, kuten esim. väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan huoltosuhteen heikkeneminen. ESR-ohjelmassa on tuettu uutta ja kasvuhakuista yrittäjyyttä sekä yritysten kansainvälistymistä neuvonnan, ohjauksen ja koulutuksen avulla etenkin uusilla aloilla ja palvelusektorilla. ESR - toimilla on voitu kehittää ja vahvistaa maakuntien osaamisperustaa. Lisäksi on kehitetty publicprivate -yhteistyön toimintatapoja ja rakenteita sekä moniammatillista yhteistyötä esim. pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi. ESR-kehittämishankkeilla on myös pyritty lisäämään oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Innovaatiojärjestelmän kehittämisverkostojen synnyttäminen ESRtoimenpiteillä on myös vahvistanut innovaatiotoimijoiden yhteistyötä. Haasteena ESR-ohjelman toteutuksessa nykyisellä ohjelmakaudella on ollut hallinnon raskaus ja toteutuksen sekä rahoituksen pirstaloituminen valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Kokemukset ESR:n valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja niiden alla toteutetuista hallinnon itse toteuttamista hankkeista ovat vaihtelevia ja jatkossa tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita. Yhteenveto Maakunnan liitot ja ELY-keskukset tekevät hyvää yhteistyötä. Maakunnan yhteistyöryhmien rooli on kehittynyt ja vakiintunut. Maakunnissa tehty ohjelmatyö on ohjannut hanketoimintaa yhä paremmin ja rakennerahastojen rahoitus tukee kansallisen rahoituksen tavoitteita, mm. osaamiskeskusohjelmaa sekä kansallista työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa. Valtakunnallisista hankkeista ja ohjelmista saadut kokemukset ovat vaihtelevia eikä niiden jatkamista varauksetta maakunnissa kannateta. Tehdyt panostukset pääomasijoitustoimintaan eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Toimet rakennerahastotoiminnan hallinnon yksinkertaistamiseksi ovat olleet oikean suuntaisia. Etenkin uudet rahoitusmallit ovat lupaavia. Rahoituskauden aloitusvaiheen ongelmista tulee ottaa oppia tulevalle kaudelle. 9

10 EU:n komission tavoitteena olevat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä- ja Länsi-Suomen näkemystä aluetta kohtaavista kehittämistarpeista. Tulevan ohjelmakauden valmistelussa tulee varmistaa maakuntien ja alueiden omista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavoitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia yhteisiä toimintatapoja ja -malleja, myös yli hallinnollisten rajojen. Itämeri-strategian tulee näkyä tulevan ohjelmakauden kansainvälistymispainotuksissa ja rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. 10

11 2 Suunnitelma-alueen kehitysnäkymät 2.1 Nykytila, haasteet ja kehityspotentiaali Etelä- ja Länsi-Suomen alue (ELSA) muodostuu kolmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi) ja 11 maakunnasta. ELSA:n väkiluku on 75 % koko maan väkiluvusta ja se tuottaa 79,9 % maamme bruttokansantuotteesta. Alue on siis Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Toisaalta alueen sosiaaliset ja työttömyysongelmat ovat paikoitellen maan pahimpia. Kahtiajakoisuus tai moni-ilmeisyys kuvaavatkin hyvin alueen luonnetta. Alueella on maamme ainoa metropolialue ja maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista alueella on 8. Kuntia on yhteensä 196 ja niiden keskikoko on lähes asukasta. Kolmessa kunnassa on alle asukasta, kun taas Helsingissä asukkaita on yli Alueen väkiluku ylitti 4 miljoonan rajan vuonna Vuoden 2011 lopussa alueella asui asukasta. Vuodesta 2005 väkiluku on kasvanut noin :lla. Koko 2000-luvun väkiluku on kasvanut ja Suomen kokonaisväkiluvun kasvu on kohdistunut Etelä- ja Länsi-Suomeen muun maan menettäessä väestöään. Väestö ikääntyy nopeasti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä yli miljoonaan henkilöön. Kasvua nykytilasta on noin henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 17,8 %:sta (2011) 23,4 %:iin (2025). Naisten osuus yli 65-vuotiasta on noin 58 % ja se laskee hieman vuoteen 2025 mennessä. Yli 65-vuotiaiden määrän kehitys Etelä- ja Länsi-Suomessa Naiset Miehet

12 Maamme 16 yliopistosta Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on 13. Opiskelijoita näissä on yhteensä lähes Yliopistokeskuksia Suomessa on 6 joista 3 ELSA:lla. Ammattikorkeakouluja on alueella 17 maamme 26 ammattikorkeakoulusta. Koulutusaste on noussut alueella tasaisesti. Tutkinnon suorittaneita on jo lähes 70 %. Sukupuolten kohdalla merkittävin ero on korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneissa, jossa naisten osuus on noin 6 %-yksikköä korkeampi kuin miesten. Koulutusasteen kehitys ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Tutkinnon suorittaneet yhteensä miehet Tutkinnon suorittaneet yhteensä naiset Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa miehet Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa naiset Korkeakouluaste % miehet 10,0 0, Koulutusaste Korkeakouluaste % naiset 12

13 Työllisyys ja yritystoiminta Työpaikat ovat vähentyneet ohjelma-alueella vuodesta 2007 noin 2 % eli työpaikkaa. Etenkin teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet (15,5 %). Yrittäjiä alueella on noin ja heidän osuutensa työpaikoista on kasvanut hieman. Yrityksillä oli 2010 alueella yhteensä toimipaikkaa, näissä henkilöstöä ja liikevaihtoa mrd % Yhteensä ,0 % (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,5 % (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,6 % (C) Teollisuus ,5 % (F) Rakentaminen ,7 % (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,6 % (J) Informaatio ja viestintä ,6 % (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 % (L) Kiinteistöalan toiminta ,5 % (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 % (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv ,9 % (R-U) Muut palvelut ,0 % (X) Toimiala tuntematon ,3 % Aluekehityksen potentiaalista suurin osa sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Samaan aikaan kehityshaasteet ovat mittavia. Työttömyysaste on edelleen korkea osassa aluetta ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut. Työttömyysaste oli kesäkuussa 2011 koko alueella 8.5 %. Korkein työttömyysaste oli Keski-Suomessa, 11,7 % ja matalin Pohjanmaalla, 5,7 %. 13

14 Pitkäaikaistyöttömät Alle 25-vuotiaat työttömät 0 Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on lisännyt selvästi miesten työttömyyttä enemmän kuin naisten. Työpaikkavähennykset ovat kohdistuneet etupäässä perinteiseen teollisuuteen ja mm. ICT-alalle. Miesten ja naisten työttömyyden kehitys (elokuun tieto vuosittain) Miehet Naiset Alueella on paikkakuntia, jotka kärsivät voimakkaasta perinteisen teollisuuden rakennemuutoksesta. Samaan aikaan ICT-alan rakennemuutos on iskenyt voimakkaasti joillekin paikkakunnille ja työttömyysaste on niissä nousussa. Korkeasta työttömyysasteesta huolimatta alueella esiintyy myös työvoimapulaa. Tämä on haaste koulutusjärjestelmälle, jonka on pystyttävä paremmin vastaamaan nopeasti muuttuviin koulutuksen laatu- ja määrävaatimuksiin. 14

15 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Alueen tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna ,6 mrd. euroa. Yritysten osuus näistä menoista oli 70 % ja korkeakoulusektorin 19 %. Vuodesta 2005 T&K -menot ovat kasvaneet 26 % ja etenkin korkeakoulut ovat kasvattaneet menojaan (36 %). t&k menot Kaikki yhteensä 4437, ,1 5474,6 5389,5 5624,1 Yritykset 3177, ,1 4055,7 3833,2 3948,2 Julkinen sektori + YVT ,1 472,4 492,7 550,8 575,6 Korkeakoulusektori 791, ,7 922,1 999,9 1078,1 Valtaosa kansallisesta TEKES-rahoituksesta kanavoituu ELSA-alueelle. Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen ja Turun seudut saavat rahoitusta merkittävästi ja samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Suomessa on maakuntia, joiden saama Tekes-rahoitus (samoin kuin muu panostus T&K-toimintaan) on hyvin alhaisella tasolla. Tekesin tutkimusrahoitus Tekesin tutkimus-, yliopistoille, kehitys- ja korkeakouluille ja innovaatiorahoitus 2011 tutkimuslaitoksille yrityksille milj. euroa milj. euroa Etelä-Karjala 8,6 9,1 Keski-Suomi 7,1 11,1 Kymenlaakso 1,8 2,3 Pirkanmaa 47,3 39,3 Pohjanmaa 1,4 7,7 Etelä-Pohjanmaa 2,4 1,9 Päijät-Häme 1,1 7,8 Satakunta 1,1 4,8 Uusimaa ,2 Varsinais-Suomi 16,6 24,7 Yhteensä 207,4 299,9 Suomi yhteensä Etelä- ja Länsi-Suomen alue on siis monimuotoinen ja monipuolinen kokonaisuus, merkittävä osa Suomea. Seuraavaksi kuvataan joitakin kehitystrendejä alueella ja sen jälkeen hahmotellaan alueen kehityshaasteita ja -mahdollisuuksia. 15

16 2.2. Kehittämistavoitteet Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteet liittyvät globalisaatioon, ikääntyvään väestöön, työttömyyteen, eriarvoistumiseen ja luonnonympäristön muutoksiin, etenkin ilmastonmuutokseen. Nämä muodostavat keskeisimmät painopisteet alueen rakennerahastotoiminnassa vuosina Tämän lisäksi alueella on haasteena mm. julkisen talouden tiukkuus ja siitä johtuvat ongelmat julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, suurten kaupunkiseutujen erityiskysymykset jne. Näihin ongelmiin ei kuitenkaan rakennerahastoilla voida juurikaan vaikuttaa, korkeintaan välillisesti. Julkisen talouden vakauttaminen ja rakenteellinen uudistus ovat tarpeellisia, mutta eivät riittäviä keinoja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Täsmäinvestoinnit erityisesti tutkimukseen ja innovointiin ovat elintärkeitä, jotta korkea elintaso säilyy samalla, kun haetaan ratkaisua vaikeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Yritysten kyvykkyys päästä uusille markkinoille Globalisaatio on prosessi, joka avaa maamme markkinat yhä voimakkaammin osaksi maailmanlaajuisia markkinoita. Kilpailu kiristyy niin kotimarkkinoilla kuin ulkomaillakin. Teknologiset ja muutkin muutokset tapahtuvat yhä nopeammin. Alueiden menestymisen tässä kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee niiden kyky uudistaa menestystekijöitään: yritysten osaamista, tuotteita ja palveluja, koulutuksen saatavuutta ja laatua, työelämän laatua, tuottavuutta jne. Alueiden on siis huolehdittava kyvystään uusiutua. Rakennerahastojen on tuettava alueita kilpailukykynsä uudistamisessa. Etelä- ja Länsi-Suomessa keskeisin keino vastata globalisaation haasteisiin on ollut uuden tiedon luominen ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Alue onkin Suomen innovaatiotoiminnan vahvaa ydintä. Innovaatioympäristöjä on kehitetty älykkään erikoistumisen strategioilla jo vuosia. Alueet ovat löytäneet omat erikoistumisalansa ja kehittäneet älykkäitä tapoja niiden kehittämiseen. Alueiden verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vaatii vielä lisätyötä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on paljon yliopisto-, korkeakoulu-, muiden oppilaitosten yksiköitä ja tutkimuslaitoksia. Alueen sisällä on kuitenkin eroja sekä koulutus- että T&K&Ipalvelujen saatavuudessa, mikä vaikuttaa pk-yritysten, julkisen sektorin ym. mahdollisuuksiin hyödyntää uutta tietoa ja osaamista toiminnassaan. Pk-yrityksillä voi olla vaikeuksia käyttää maksullisia tutkimuspalveluja ja niiltä voi puuttua tietoa sopivista yhteistyötahoista tai soveltuvasta tutkimusinfrasta. Globalisaatio näkyy alueilla menestyvänä liiketoimintana, kasvuna ja työllisyytenä. Samaan aikaan toisilla alueilla tapahtuu dramaattisiakin muutoksia, kokonaisia tehtaita suljetaan ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavia. Muutokset ovat levinneet perinteisestä teollisuudesta myös mm. ICT-alalle. 16

17 Alueiden vahvuuksien kehittämiseksi on luotava entistä paremmat edellytykset yritystoiminalle sen kaikissa muodoissa. On tuettava aloittavaa yritystoimintaa, kannustettava yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään ja tekemään enemmän yhteistyötä keskenään sekä alueen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Innovaatioiden syntyä ja ennen kaikkea kaupallista hyödyntämistä on tehostettava. Huomio tulee kiinnittää kasvavaan palveluliiketoimintaan. Myös ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan luomiselle. Globalisaatio asettaa myös vakavia haasteita työvoiman osaamiselle. Sitä on pyrittävä uudistamaan jatkuvasti. Tähän tarvitaan korkeatasoisia oppilaitoksia, jotta voidaan varmistaa työmarkkinoille tulevien nuorten korkeatasoinen osaaminen. Lisäksi tarvitaan työvoiman jatkuvaa kouluttamista uusiin asioihin ja jopa ammatteihin. Samoin muutosten yhteydessä työttömyysuhan alle joutuneet tarvitsevat monenlaista tukea ja koulutusta. Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Ikääntyvä väestö on samalla mahdollisuus ja uhka monelle alueelle. Ikääntyvät ikäluokat ovat yhä aktiivisempia ja mukana yhteiskunnassa niin toimijoina kuin monenlaisten tuotteiden ja palveluiden kuluttajina. Tämä voimavara on otettava myös aluekehittämisessä entistä selvemmin huomioon. Samalla kuitenkin hoivaa ja hoitoa vaativien senioreiden määrä kasvaa. Tämä aiheuttaa vakavia taloudellisia paineita palvelujärjestelmille. Näihin haasteisiin voidaan vastata monella tavalla, esimerkiksi monipuolistamalla palvelutarjontaa, lisäämällä tuottavuutta ja ottamalla käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja palvelujen tuotannossa. Lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat Suomessakin työmarkkinoilta. Kaikkiaan työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuosina lähes 1,2 miljoonaa henkilöä. Työikäisen väestön vähentyessä Suomessa tulee hyödyntää kaikkia keinoja yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee edellyttämään myös lisääntyvää työperusteista maahanmuuttoa. Työttömyyden alentaminen Suomessa on yhteensä noin pelkän perusopetuksen (=peruskoulun) varassa olevaa alle 30 vuotiasta, joilla ei ole työmarkkinoiden vaatimaa osaamista. Noin vailla ammatillista koulutusta olevaa nuorta on kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä on useita. Kaikille ryhmille on yhteistä vaikeus sijoittua avoimille työmarkkinoille ja riski työttömyyden pitkittymisestä. Eurooppa-neuvoston työllisyyssuositukset ovat kehottaneet Suomea mm. kohdistamaan toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömille ja parantamaan ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta. 17

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Erityistavoite 1a: Uusien yritysten määrä on lisääntynyt ja kasvavien kansainvälistyvien yritysten osuus kasvanut

Erityistavoite 1a: Uusien yritysten määrä on lisääntynyt ja kasvavien kansainvälistyvien yritysten osuus kasvanut Etelä- ja Länsi-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 toimintalinjat, investointiprioriteetit, erityistavoitteet ja tuettava toiminta LUONNOS 23.1.2013 TOIMINTALINJA 1: PK-YRITYSTEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot