Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi"

Transkriptio

1 Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Suomen kansallinen toimenpideohjelma 36a/2008 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Suomen kansallinen toimenpideohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Edita Prima Oy Helsinki 2008

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, lokakuu 2008 Tekijät Kansantalousosasto Julkaisun nimi Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Lissabonin strategia, talouspolitiikka, kilpailukyky, työllisyys Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Sivuja 109 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Eurooppa-neuvosto käynnisti tämän vuoden maaliskuun kokouksessaan Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotiskauden. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja korosti, että uudella jaksolla tärkeintä on uudistusten toimeenpano. Suomen kansallisessa toimenpideohjelmassa on 11 painoaluetta. Makrotalouden keskeinen tavoite on talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys. Tähän pyrittäessä korostuvat väestön ikääntymiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet, julkisten menojen hillintä ja julkisen talouden tuottavuuden kohottaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Mikrotalouden painoalueilla pyritään kilpailukykyä ja tuottavuutta edistäviin rakenneuudistuksiin tukemalla osaamista ja innovaatioita, edistämällä yrittäjyyttä, parantamalla markkinoiden toimivuutta ja viestintä- ja liikenneyhteyksiä sekä edistämällä kestävää kehitystä tukevaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Työllisyyspolitiikassa pyritään työllisyysasteen nostamiseen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Keskeiset toimenpiteet ovat työurien pidentäminen, vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen.

6

7 5 Sisältö Esipuhe Johdanto Talous- ja rakennekehityksen yleiskuva Keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen Hallitusohjelma Eurooppa-neuvoston linjaukset ja Euroopan Unionin neuvoston painotukset Kansallinen toimenpideohjelma vastauksena annettuihin seurantakohteisiin Uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta eräillä palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus Toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi Uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkauloja, vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta Työperusteisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet Makropolitiikka: talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys Eläkejärjestelmä Julkisten menojen hillintä Hyvinvointipalvelujen turvaaminen...40

8 6 3 Mikropolitiikka: kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät rakenneuudistukset Osaaminen ja innovaatiot Yrittäjyyden edistäminen Markkinoiden toiminnan ja kilpailullisuuden parantaminen Tieto-, viestintä- ja liikenneyhteyksien parantaminen Rakennemuutosta ja kestävää kehitystä tukeva energia- ja ilmastopolitiikka Työllisyyspolitiikka: työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen Työurien pidentäminen Vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen Aluekehitys ja rakennerahasto- politiikan tuki kansalliselle toimenpideohjelmalle...79 LIITE I Suomalainen joustoturvamalli...83 LIITE II Suuntaviivataulukko...89

9 7 Esipuhe Käynnistäessään keväällä 2008 Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotiskauden Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja korosti, että uudella jaksolla tärkeintä on uudistusten täytäntöönpano. Eurooppa-neuvosto piti tärkeänä, että jäsenvaltiot esitettävät kansallisissa uudistusohjelmissaan ja sen jälkeen vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissaan yksityiskohtaisia ja konkreettisia poliittisia toimia, joita ne aikovat toteuttaa vastauksena yhdennettyihin suuntaviivoihin, maakohtaisiin suosituksiin ja seurattaviin asioihin. Tämä Suomen kansallinen toimenpideohjelma on laadittu Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Tavoitteet ovat samat kuin edellisessä vuosien toimenpideohjelmassa - työllisyysasteen nostaminen ja kansalaisten hyvinvoinnin parantaminen kestävällä tavalla. Keskipisteessä on jo aiemmin hyväksyttyjen kansallisten politiikkalinjausten toimeenpano. Kansallinen toimenpideohjelma pohjautuu keväällä 2007 työnsä aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, siihen liittyvään hallituksen strategia-asiakirjaan 2007 ja hallitusohjelman toimeenpanon välineinä oleviin kolmeen poikkihallinnolliseen politiikkaohjelmaan: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Toimenpideohjelma on saumaton osa Suomen yleistä talouspolitiikkaa. Ohjelman toteutuksessa keskeisiä välineitä ovat vakausohjelma, kehyspäätökset, talousarvioesitykset yhdessä lainsäädännön uudistamisen ja hallinnon kehittämisen kanssa. Tämä lähestymistapa merkitsee sitä, että eduskunnalla ja eri sidosryhmillä on ollut valmistelun eri vaiheissa useita tilaisuuksia esittää ohjelmaa koskevia käsityksiä. Hallitusohjelman mukaisesti tätä toimenpideohjelmaa toteutettaessa sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheessa.

10 8 Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa kaikki toimenpiteet arvioidaan niin tasa-arvon kuin monikulttuurisuuden näkökulmasta. Tämä vuosien ohjelma on valmisteltu samoja menettelytapoja noudattaen kuin edellinen vuosien kansallinen toimenpideohjelma. Valmisteluun on osallistunut hallituksen ja virkamiesten ohella laaja joukko sidosryhmien edustajia. Toimenpideohjelman innovaatiopolitiikkaa koskevat osat pohjautuvat pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeuvoston työhön. Neuvostossa ovat edustettuina hallinto, työmarkkinajärjestöt, elinkeinoelämä ja tiedeyhteisö. Toimintaohjelman eri valmisteluvaiheissa siitä on keskusteltu talousneuvostossa, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset etujärjestöt ja talouspolitiikan vaikuttajatahot mukaan lukien Suomen kuntaliitto (paikallishallinnon keskuselin). Eduskuntaa on informoitu valmisteluista ja ohjelma esiteltiin eduskunnan suurelle valiokunnalle ennen kuin hallitus hyväksyi ohjelman. Kansallisen toimenpideohjelman toteutumista seurataan hallitusohjelman toteutumisen seurantaan kehitetyn strategia-asiakirjamenettelyn yhteydessä. Vuosittain koottavaan asiakirjaan kootaan arviot hallituksen politiikkaohjelmien ja muiden toimenpiteiden tavoitteiden toteutumisesta. Tähän liittyy myös kansallisen rakennerahastostrategian seuranta.

11 9 1 Johdanto 1.1 Talous- ja rakennekehityksen yleiskuva Suomen talous on tähän saakka selvinnyt kansainvälisen talouden heikentymisestä hyvin. Vahvana jatkunut korkeasuhdanne on kuitenkin taittunut ja talouskasvu on hidastumassa. Työllisyys vahvistuu kuitenkin edelleen, mutta hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Nopeutunut inflaatio ja heikkenevä kustannuskilpailukyky yhdessä kansainvälisen talouden heikkenemisen kanssa muodostavat suurimman uhan vakaan talouskehityksen jatkumiselle henkeä Työlliset, trendi vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

12 10 Kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2006 alusta lähtien vuoden 2008 puoliväliin reipasta vauhtia. Suhdanteet ovat kuitenkin sittemmin heikentyneet. Koko vuoden 2008 kasvuarvio on 2,8 prosenttia. Vuonna 2009 kasvu jäänee alle 2 prosentin. Työvoiman kysynnän odotetaan edelleen lisääntyvän joskin hidastuen. Vuonna 2008 työllisiä arvioidaan olevan keskimäärin runsas enemmän kuin v Työllisyysaste nousee 70,6 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan kasvu hidastuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia. Avoinna olevia työpaikkoja oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä , eli 17 % enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Työvoiman saatavuusongelmat ovat merkittäviä. Työvoimakapeikkojen syntymistä on kuitenkin pystytty hillitsemään paitsi työvoiman ulkopuolelta tulevien sekä eläkkeelle lähtöä lykkäävien työntekijöiden myös työperusteisen maahanmuuton lisääntymisen ansiosta. Työttömyysaste alenee vuonna 2008 keskimäärin 6,2 prosenttiin ja laskee vuonna 2009 alle 6 prosenttiin. Työttömyysaste ja uudet avoimet työpaikat, trendi % kpl Työttömyysaste (vasen asteikko) Uudet avoimet työpaikat (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus Työn tuottavuuden kasvu on suhdanneluonteisesti hidastumassa. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky kääntyi vuonna 2007 laskuun ja sen arvioidaan vuonna 2008 edelleen heikkenevän. Kehityskuva näyttäisi pysyvän samanlaisena myös vuonna Vuonna 2008 julkisen talouden rahoitusasema säilyy edelleen hyvänä. Vuonna 2009 julkisen talouden ylijäämän ennustetaan pienenevän selvästi, 1½ prosenttiyksikköä BKT:hen suhteutettuna. Syitä tähän ovat suhdannetilanteen heikkeneminen, toteutettavat veronkevennykset ja omaisuustulojen pienene-

13 minen pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Heikkenemisestä huolimatta rahoitusasema pysyy hyvänä sekä kansainvälisesti vertailtuna että Suomen julkisen talouden aiempaan tilaan verrattuna. Julkisyhteisöjen velkojen osuus bruttokansantuotteesta alenee kuluvana vuonna 32 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouskasvua hidastaa erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan vähentyminen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö kasvaa tänä ja ensi vuonna enää hyvin hitaasti ja kääntyy laskuun vuosikymmenen vaihteessa. Tämä heikentää merkittävästi talouden kasvumahdollisuuksia, ellei työuria edelleen pidennetä ja tällä hetkellä työvoiman ulkopuolella olevia resursseja saada mukaan työelämään. Demografinen muutos korostaa tuottavuutta parantavien toimien tärkeyttä. Työttömyyden vähenemistä hidastaa se, että suuri osa työttömyydestä on rakenteellista. Työvoimakustannusten nousu saattaa myös heikentää työvoiman kysyntää. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen lähivuosina, mutta kääntyvän keskipitkällä aikavälillä laskuun työvoiman tarjonnan heikentyessä. Työllisyyden merkittävä kasvattaminen vaatii tulevaisuudessa suotuisan kansainvälisen talouskehityksen ohella talouspoliittisia toimenpiteitä sekä rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi. Kansainvälinen kilpailu ja sen tuomat muutokset työnjakoon edellyttävät lisäksi jatkuvaa työvoiman osaamisen kehittämistä. Globalisaatio edellyttää entistä parempia koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä ja laadukkaampaa koulutusta sekä riittävää määrää koulutuspaikkoja talouden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kansallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen on välttämätön edellytys menestymiselle globalisoituneessa toimintaympäristössä. Se ei kuitenkaan yksinään varmista menestystä, vaan tarvitaan myös Lissabonin strategian ulkoisen ulottuvuuden menestyksekästä toimeenpanoa avoimen ja vapaan maailmankaupan turvaamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseen pyrkivät kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat sitoumukset voivat heikentää talouden kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä jo keskipitkällä aikavälillä. Energiavaltaisen tuotantorakenteen takia ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen asettaa kansantalouden sopeutumiskyvylle Suomen tapauksessa erityisen suuret vaatimukset. Uusiutuville energianlähteille asetettavan maakohtaisen tavoitteen saavuttaminen voi olla Suomelle erityisen haastavaa, koska uusiutuvan energian osuus on jo nyt korkea. Se riippuu lisäksi ratkaisevasti metsäteollisuuden tuotannosta, jonka näkymät ovat epäsuotuisat. Energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista auttaa osaltaan vuonna 2006 hyväksytty kestävän kehityksen strategia, jossa kiinnitetään huomiota mm. materiaalien käytön tehokkuuteen 11

14 12 ja uusien teknologioiden käyttöönoton vauhdittamiseen. Vähähiiliseen tuotantoon ja kulutukseen sopeutuminen voi myös luoda uusia tuotantomahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseen Suomella on mm. teknologisen osaamisen vuoksi hyvät lähtökohdat. Suomen talouden ulkoinen toimintaympäristö on muuttumassa, ja kansainvälisen talouden kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Yhdysvaltain talouskasvun hidastuminen lyhyellä aikavälillä sekä ongelmien heijastusvaikutukset ja niiden mahdollinen pitkittyminen varjostavat talousnäkymiä. Lisäksi raaka-aineiden hintakehitys muodostaa riskitekijän inflaatiolle ja talouskasvulle. Metsäsektorille erityisen haasteen muodostavat Venäjän ilmoittamat ja osittain jo käyttöönottamat puutullit, jotka toteutuessaan vaikeuttavat olennaisesti teollisuudenalan raaka-ainehuoltoa ja tuotantoa. Lopulliset vaikutukset kotimaiseen metsäteollisuuteen sekä kansantalouden keskipitkän ajan kokonaistuotanto- ja työllisyyskehitykseen riippuvat siitä, missä mittakaavassa tullit toteutuvat ja kuinka hyvin korvaavaa puuraaka-ainetta saadaan muista lähteistä. Talouskehityksen yleiskuvaa ja keskipitkän aikavälin kehitystä tullaan käsittelemään yksityiskohtaisemmin Suomen vakausohjelmassa. 1.2 Keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen Makropolitiikan tavoitteena on talouden vakauden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Mitä voimakkaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi kansainvälisen talouden heikkouden tila muodostuu, sitä tärkeämpää on, että vakaan talouden kotimaiset perustekijät, vahva julkinen talous sekä hyvä hintakilpailukyky, ovat kunnossa. Hallitusohjelman mukaiset, työllisyyden parantamiseen tähtäävät työn veronkevennykset sopivat hyvin heikkenevään suhdannekuvaan. Kevennykset lisäävät kotitalouksien ostovoimaa, alentavat verokiilaa, parantavat siten työnteon ja työn teettämisen kannustimia sekä edesauttavat maltillisia palkkaratkaisuja ja pyrkimyksiä alentaa rakennetyöttömyyttä. Pitkään jatkuneen suhteellisen maltillisten työehtosopimusten kauden jälkeen vuonna 2007 ja tämän vuoden alussa sovittuihin, pääsiassa vuoden 2010 alkuun ulottuviin sopimuksiin sisältyvät palkankorotukset ovat selvästi korkeampia kuin mihin viime vuosina on totuttu. Riskinä on, että solmitut palkkaratkaisut nostavat inflaation pidempiaikaisesti selvästi korkeammaksi viime vuosina toteutuneeseen inflaatioon nähden. Tilanne on hyvin haasteellinen makropolitiikan eri osien koordinaation kannalta. Vaalikauden loppupuolen näkymiä varjostaa väestön ikääntymisen nopeutuminen. Samalla kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrän supistuminen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotu-

15 13 lojen kasvua. Tuottavuuden kasvu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi tekijä, kun talouskasvun toinen osatekijä työvoima alkaa vähentyä. Tuottavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti osaamiseen panostamista. Talouden vakauden säilyttäminen on välttämätön edellytys talouspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteena on julkisen talouden rahoitusaseman pitäminen vahvana julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Työllisyysasteen kohottamiseen tähtäävän politiikan lisäksi hallituksen tavoitteena on tuottavuuden kohottaminen julkisten palvelujen järjestämisessä. Voimavaroja siirretään tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti. Makropolitiikan painopistealueet ovat: Eläkejärjestelmä, julkisten menojen hillintä, sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden tuottavuuden kohottaminen. Kasvupotentiaali Talouden kasvupotentiaalin lisääminen on Suomen talous- ja työllisyyspolitiikan keskeinen elementti. Potentiaalinen tuotanto on kasvanut Suomessa viime vuosina reilun 3 prosentin vuosivauhtia. Ilman työllisyysasteen nousua ja tuottavuuden kasvun nopeutumista potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti uhkaa hidastua 2 prosentin tuntumaan. Kasvupotentiaalin lisäämiseen pyritään: Työllisyysastetta nostamalla, tuottavuuskehitystä nopeuttamalla, työperusteista maahanmuuttoa edistämällä. Keskeistä tavoitteisiin pyrkimisessä on mm. yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja kilpailun edistäminen. Keinoja työllisyysasteen nostamiseksi käsitellään luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3, tuottavuuden kohottamiseksi luvuissa 3.1 ja 3.2 sekä yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailun edistämiseksi luvussa 3.2.

16 14 Työllisyys Työllisyystavoitteet saavutettiin ohjelmakaudella Työllisyystilanne on parantunut viime vuosina ja työhön osallistumisaste on korkea. Samanaikaisesti rakenteellinen työttömyys ja työvoiman tarjonnan kasvun pysähtyminen uhkaavat jarruttaa talouskasvua. % 80 Työllisyysaste, trendi vuotiaat Lähde: Tilastokeskus (Työvoimatutkimus) Työllisyyspolitiikan keskeiset tavoitteet ovat uudella kaudella samat kuin edellisessä ohjelmassa. Työurien pidentyminen, vero- ja etuusjärjestelmien kannustinvaikutusten parantaminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaanto. Tavoitteisiin pyritään jatkamalla vero- ja etuusjärjestelmien uudistusta, koulutusta kehittämällä sekä työvoimapoliittisin keinoin. Lisäksi pyritään edistämään työperusteista maahanmuuttoa, parantamaan työelämän laatua ja nostamaan tuottavuutta sekä tuetaan ja kehitetään työn uusia muotoja. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin kevääseen 2011 mennessä sekä pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin. Hallinnollinen linjaus oli työministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistäminen uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on saavuttaa synergiaetuja sekä innovaatioiden ja tuottavuuden että työvoiman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämispalveluissa sekä kasvuyritysten tukemisessa.

17 15 Hallituksen strategia-asiakirjassa määriteltyjä yksityiskohtaisempia työllisyyspoliittisia tavoitteita ovat mm.: Kansalaisten työpanoksen saaminen mahdollisimman täysimääräisesti käyttöön ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentäminen, työn tuottavuuden ja työelämän laadun oleellinen parantaminen, työmarkkinoiden joustoturvamallin kehittäminen, työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajaväestön osaamisen ja työpanoksen hyödyntäminen täysimääräisesti, sekä vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustavuudesta huolehtiminen. Kansallisen toimenpideohjelman toteutuminen Työllisyysaste ylitti vuonna 2007 Lissabonin strategiassa määritellyn 70 prosentin tavoitetason. T&K -menojen osuus bruttokansantuotteesta on puolestaan ylittänyt jo vuosia strategiassa määritellyn 3 prosentin tavoitetason. Euroopan Unionin neuvoston lausunnon mukaan Suomi on edistynyt erittäin hyvin kansallisen toimenpideohjelmansa täytäntöönpanossa vuosina Suomi on myös noudattanut hyvin kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittuja sitoumuksia neljällä ensisijaisella alalla: panostukset osaamiseen ja innovaatioihin, liiketoimintapotentiaalin parantaminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, työllisyysmahdollisuuksien parantaminen sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Lausunnon mukaan Suomen vahvuuksia ovat käynnissä olevat uudistukset, joilla jatketaan kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nousu. Komission esityksestä neuvosto ei antanut Suomelle lainkaan suosituksia, vaan ainoastaan neljä seurantakohdetta. Aiemmin Suomelle seurantakohteeksi osoitetut yritysten rekrytointitapojen yksinkertaistaminen ja palkanmuodostuksen kehittäminen poistettiin toimenpideohjelman väliraportista vuonna 2008 annetussa neuvoston lausunnossa, kun komissio katsoi kertomuksessaan, että Suomi on toteuttanut asianmukaiset ja riittävät toimet. Uusina lisättiin Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toimeenpano ja työperusteisen maahanmuuton hyödyntäminen. Komissio totesi arviossaan vuonna 2007, että Suomi on edistynyt hyvin työehtojen paikallisen sopimisen edistämisessä. Vuonna 2007 työmarkkinaosapuolet luopuivat keskitetystä sopimisesta ja tekivät työehtosopimukset ala-

18 16 kohtaisesti. Niihin sisältyi aiempaa suuremmat mahdollisuudet ottaa paikalliset olosuhteet huomioon palkoista sovittaessa. Komissio arvioi kertomuksessaan myös, että Suomi on edistynyt hyvin työhönottomenettelyjen yksinkertaistamisessa. Makropolitiikasta Komissio totesi arviossaan, että menokehykset ovat jatkossakin keskeinen väline, joilla hallitaan valtion menojen kasvua. Julkisen sektorin tuottavuutta ja palvelujen laatua parantavien uudistusten Komissio katsoi etenevän hyvää vauhtia. Eläkeuudistuksen asteittaisen toteuttamisen komissio arvioi etenevän alkuperäisen suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Yleisarvionaan Komissio totesi, että Suomi on edistynyt vuosina hyvin kansallisessa toimenpideohjelmassa esitettyjen kohdennettujen makrotaloudellisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Määräaikaiskertomuksessaan Komissio totesi, että Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä toimii mallina teknologiavetoiselle talousuudistusohjelmalle. Yritysten lukumäärä on kasvanut ilahduttavasti ja liiketoimintaympäristö on suotuisa uusyrityksille. Vanhat P&K yritykset eivät kuitenkaan ole onnistuneet juurikaan kasvattamaan toimintaansa. Komissio arvioi myös kertomuksessaan, ettei Suomi pysty saavuttamaan Kioton tavoitteita ilman uusia toimenpiteitä. Neuvosto on kehottanut Suomea lisäämään kilpailua eräillä palvelualoilla. Komission kertomuksessa todetaan, että vaikka tuottavuus on palvelusektorilla parantunut odotettua enemmän ja kilpailu lisääntynyt, palvelusektorin hinnat ovat 30 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammalla. Komissio arvioi kertomuksessaan, että Suomi on yleisesti ottaen edistynyt hyvin useimpien kansalliseen toimenpideohjelmaan sisältyvien työllisyyspoliittisten sitoumusten täyttämisessä. 1.3 Hallitusohjelma Keväällä 2007 työnsä aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Hallitus tavoittelee talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua. Näin pyritään vastaamaan julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämistarpeisiin saattamatta julkisen talouden kestokykyä vaaranalaiseksi. Hyvinvoinnin turvaamiseksi talouden kasvua ohjataan ekologisesti kestävälle pohjalle kestävän kehityksen strategian mukaisesti. Työllisyysasteen nostaminen on alkaneella vaalikaudella mm. työvoiman ikääntymisen ja kohtaanto-ongelmien vuoksi haastavampaa kuin edellisellä vaalikaudella. Tästä huolimatta määrätietoisen politiikan tukemana työpaikkojen määrä voi tälläkin vaalikaudella kasvaa hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana ja palkkakehitys muodos-

19 17 tuu työllisyyttä tukevaksi. Tällöin työllisyysaste nousisi noin 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. Pitkän aikavälin tavoite työllisyysasteelle on 75 prosenttia. Lisäksi hallitus on sitoutunut kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan, jonka tavoitteena on pienentää naisten ja miesten välistä palkkaeroa nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Hallitus jatkaa edellisellä hallituskaudella aloitettua ohjelmajohtamiskäytäntöä. Tähän kuuluvat kolme hallituksen poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa sekä hallitusohjelman toimeenpanossa, edistämisessä ja seurannassa käytettävä hallituksen strategia-asiakirjamenettely. Hallitusohjelmassa sovitut kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa ovat: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmien lisäksi hallituksen erityisseurannassa on kahdeksan laajaa politiikkateemaa. Näiden aihealueet ovat ilmasto ja energia, osaaminen ja innovaatiot, hallinnon uudistaminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaaliturva, syrjäytyminen ja sosiaaliturvauudistus, varautuminen ikääntymiseen, turvallisuus ja Suomen kansainvälinen asema. Hallituksen strategia-asiakirjassa määritellään myös sektoritutkimuksen painotukset ja esitellään hallituksen lainsäädäntösuunnitelma sekä suunnitelma eduskunnalle annettavista selonteoista ja hallituksen periaatepäätöksistä. Hallitusohjelman toteutumista seurataan strategia-asiakirjassa määriteltyjen indikaattoreiden perusteella. Keskeisiä politiikkakokonaisuuksia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden kohottamiseksi ovat: Uusi innovaatiostrategia. Strategisten huippuosaamisen keskittymien ja uuden osaamiskeskusohjelman toteuttaminen. Korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen mukaan lukien innovaatioyliopiston luominen. Ammatillisesti suuntautuvan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Työn verotuksen keventäminen. Sosiaaliturvan työhön kannustavuuden parantaminen osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Työvoiman liikkuvuutta edistävien vero- ja asuntopoliittisten toimien toteuttaminen. Uudistettu valtiontalouden kehysmenettely ja tuottavuusohjelman toteuttaminen.

20 18 Kokonaisarvion laatiminen ikääntymispolitiikan riittävyydestä niin, että mahdollisesti tarvittavista lisätoimista voidaan päättää vielä kuluvalla vaalikaudella. Kansalaisten sosiaaliturvan, julkisesti rahoitettujen palveluiden ja hyvinvoinnin parantamiseksi hallitus parantaa vuodesta 2008 alkaen eräitä keskeisiä etuuksia, kehittää palvelurakenteita ja tarkastelee sosiaaliturvajärjestelmää kokonaisuudessaan kannustavuuden ja perusturvan vahvistamisen sekä köyhyyden vähentämisen näkökulmista. Vuoden 2009 budjettiesitys sisältää ehdotukset mm. perhe-etuuksien korotuksiksi ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksiksi. Keskeisiä politiikkakokonaisuuksia kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja julkisten palvelujen tuotannon tehostamiseksi ovat: Vaiheittain toteutettava sosiaaliturvauudistus. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke. Hallitusohjelmaa selostettiin yksityiskohtaisemmin Suomen toimenpideohjelman välitarkistuksessa vuonna Eurooppa-neuvoston linjaukset ja Euroopan Unionin neuvoston painotukset Käynnistäessään keväällä 2008 Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotiskauden Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat (talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyden suuntaviivat) pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla Jäsenvaltioiden olisi esitettävä kansallisissa uudistusohjelmissaan ja sen jälkeen vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissaan yksityiskohtaisia ja konkreettisia poliittisia toimia, joita ne aikovat toteuttaa vastauksena yhdennettyihin suuntaviivoihin, maakohtaisiin suosituksiin ja seurattaviin asioihin. Lukuun 1.5 on koottu toimenpiteet, joilla Suomi vastaa sille annettuihin seurantakohteisiin. Uuden jakson keskipisteenä on täytäntöönpano. Tämän vuoksi Eurooppaneuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja vetosi sen puolesta, että niiden välistä synergiaa hyödynnettäisiin enemmän.

21 19 Eurooppa-neuvosto totesi, että joustoturva merkitsee tasapainoa työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden välillä ja auttaa yhtä lailla työntekijöitä kuin työnantajiakin tarttumaan globalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eurooppa-neuvosto korosti, ettei ole olemassa vain yhtä ainoaa joustoturvamallia. Eurooppa-neuvosto pyysi, että jäsenvaltiot toimivat yhteisesti sovittujen joustoturvaperiaatteiden mukaisesti ja esittävät vuoden 2008 kansallisissa uudistusohjelmissaan omat järjestelynsä, joilla nämä periaatteet toteutetaan. Suomalaista joustoturvamallia selostetaan luvussa 4.2 ja yksityiskohtaisemmin liitteessä I. Eurooppa-neuvosto myös pyysi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista Lissabonin prosessiin, koska paikallis- ja aluetasolla on merkittävä rooli kasvun ja työllisyyden edistämisessä. Tiiviimpi sitoutuminen kasvu- ja työllisyysohjelmaan kaikilla hallintotasoilla johtaa aiempaa johdonmukaisempaan ja tehokkaampaan päätöksentekoon. Eurooppa-neuvosto korosti, että taloudellisella, sosiaalisella ja alueellisella yhteenkuuluvuudella on merkitystä Lissabonin uudistetun strategian tavoitteiden saavuttamiselle, sekä makrotaloudellisen vakauden tärkeyttä edessä oleviin pitkän aikavälin haasteisiin vastaamisessa. Julkistalouden laatua on parannettava lisäämällä julkisten menojen ja tulojen tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Eurooppa-neuvosto totesi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen Lissabonin strategian olennaisena osana ja painotti erityisesti tarvetta yhdentää talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja edelleen. Suomelle annetut seurantakohteet Euroopan Unionin neuvoston lausunnossa todetaan, että kansallisen toimenpideohjelmansa toteutuskaudella Suomen on keskityttävä seuraaviin haasteisiin: Jatketaan uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta joillakin palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus, toteutetaan ilmoitetut toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi, jatketaan uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkaulat, vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta, ja otetaan huomioon taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet. Nämä seurantakohteet on myös kansallisella tasolla tunnistettu ensisijaisiksi ja ne ovat keskeisessä asemassa kansallisessa toimenpideohjelmassa vuosille

36a/2008. Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010. Suomen kansallinen toimenpideohjelma

36a/2008. Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010. Suomen kansallinen toimenpideohjelma Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010 Suomen kansallinen toimenpideohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 275 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Suomen vuoden 2015 vakausohjelmaa

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi. Paasitorni 23.11.2009 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Työllistämisen kumppanuusfoorumi. Paasitorni 23.11.2009 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paasitorni 23.11.2009 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntatalouden tilasta, taustasta ja ongelmista Takana on erinomainen tulokehitys 2008 ja nopea menokasvu Talouskehityksessä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Seinäjoki 16.5.2007 Etelä-Pohjanmaan elinkeinoseminaari Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Ismo Partanen Kehittämispäällikkö Suomen Yrittäjät ry 28.5.2007 1 Yleisarvio hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 407 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot