Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi"

Transkriptio

1 Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Suomen kansallinen toimenpideohjelma 36a/2008 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

2

3 Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Suomen kansallinen toimenpideohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Edita Prima Oy Helsinki 2008

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, lokakuu 2008 Tekijät Kansantalousosasto Julkaisun nimi Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Lissabonin strategia, talouspolitiikka, kilpailukyky, työllisyys Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Sivuja 109 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Eurooppa-neuvosto käynnisti tämän vuoden maaliskuun kokouksessaan Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotiskauden. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja korosti, että uudella jaksolla tärkeintä on uudistusten toimeenpano. Suomen kansallisessa toimenpideohjelmassa on 11 painoaluetta. Makrotalouden keskeinen tavoite on talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys. Tähän pyrittäessä korostuvat väestön ikääntymiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet, julkisten menojen hillintä ja julkisen talouden tuottavuuden kohottaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Mikrotalouden painoalueilla pyritään kilpailukykyä ja tuottavuutta edistäviin rakenneuudistuksiin tukemalla osaamista ja innovaatioita, edistämällä yrittäjyyttä, parantamalla markkinoiden toimivuutta ja viestintä- ja liikenneyhteyksiä sekä edistämällä kestävää kehitystä tukevaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Työllisyyspolitiikassa pyritään työllisyysasteen nostamiseen ja työmarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Keskeiset toimenpiteet ovat työurien pidentäminen, vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen.

6

7 5 Sisältö Esipuhe Johdanto Talous- ja rakennekehityksen yleiskuva Keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen Hallitusohjelma Eurooppa-neuvoston linjaukset ja Euroopan Unionin neuvoston painotukset Kansallinen toimenpideohjelma vastauksena annettuihin seurantakohteisiin Uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta eräillä palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus Toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi Uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkauloja, vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta Työperusteisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet Makropolitiikka: talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys Eläkejärjestelmä Julkisten menojen hillintä Hyvinvointipalvelujen turvaaminen...40

8 6 3 Mikropolitiikka: kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät rakenneuudistukset Osaaminen ja innovaatiot Yrittäjyyden edistäminen Markkinoiden toiminnan ja kilpailullisuuden parantaminen Tieto-, viestintä- ja liikenneyhteyksien parantaminen Rakennemuutosta ja kestävää kehitystä tukeva energia- ja ilmastopolitiikka Työllisyyspolitiikka: työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen Työurien pidentäminen Vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantaminen Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen Aluekehitys ja rakennerahasto- politiikan tuki kansalliselle toimenpideohjelmalle...79 LIITE I Suomalainen joustoturvamalli...83 LIITE II Suuntaviivataulukko...89

9 7 Esipuhe Käynnistäessään keväällä 2008 Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotiskauden Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla Lisäksi Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja korosti, että uudella jaksolla tärkeintä on uudistusten täytäntöönpano. Eurooppa-neuvosto piti tärkeänä, että jäsenvaltiot esitettävät kansallisissa uudistusohjelmissaan ja sen jälkeen vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissaan yksityiskohtaisia ja konkreettisia poliittisia toimia, joita ne aikovat toteuttaa vastauksena yhdennettyihin suuntaviivoihin, maakohtaisiin suosituksiin ja seurattaviin asioihin. Tämä Suomen kansallinen toimenpideohjelma on laadittu Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Tavoitteet ovat samat kuin edellisessä vuosien toimenpideohjelmassa - työllisyysasteen nostaminen ja kansalaisten hyvinvoinnin parantaminen kestävällä tavalla. Keskipisteessä on jo aiemmin hyväksyttyjen kansallisten politiikkalinjausten toimeenpano. Kansallinen toimenpideohjelma pohjautuu keväällä 2007 työnsä aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, siihen liittyvään hallituksen strategia-asiakirjaan 2007 ja hallitusohjelman toimeenpanon välineinä oleviin kolmeen poikkihallinnolliseen politiikkaohjelmaan: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Toimenpideohjelma on saumaton osa Suomen yleistä talouspolitiikkaa. Ohjelman toteutuksessa keskeisiä välineitä ovat vakausohjelma, kehyspäätökset, talousarvioesitykset yhdessä lainsäädännön uudistamisen ja hallinnon kehittämisen kanssa. Tämä lähestymistapa merkitsee sitä, että eduskunnalla ja eri sidosryhmillä on ollut valmistelun eri vaiheissa useita tilaisuuksia esittää ohjelmaa koskevia käsityksiä. Hallitusohjelman mukaisesti tätä toimenpideohjelmaa toteutettaessa sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheessa.

10 8 Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa kaikki toimenpiteet arvioidaan niin tasa-arvon kuin monikulttuurisuuden näkökulmasta. Tämä vuosien ohjelma on valmisteltu samoja menettelytapoja noudattaen kuin edellinen vuosien kansallinen toimenpideohjelma. Valmisteluun on osallistunut hallituksen ja virkamiesten ohella laaja joukko sidosryhmien edustajia. Toimenpideohjelman innovaatiopolitiikkaa koskevat osat pohjautuvat pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeuvoston työhön. Neuvostossa ovat edustettuina hallinto, työmarkkinajärjestöt, elinkeinoelämä ja tiedeyhteisö. Toimintaohjelman eri valmisteluvaiheissa siitä on keskusteltu talousneuvostossa, jossa ovat edustettuina kaikki keskeiset etujärjestöt ja talouspolitiikan vaikuttajatahot mukaan lukien Suomen kuntaliitto (paikallishallinnon keskuselin). Eduskuntaa on informoitu valmisteluista ja ohjelma esiteltiin eduskunnan suurelle valiokunnalle ennen kuin hallitus hyväksyi ohjelman. Kansallisen toimenpideohjelman toteutumista seurataan hallitusohjelman toteutumisen seurantaan kehitetyn strategia-asiakirjamenettelyn yhteydessä. Vuosittain koottavaan asiakirjaan kootaan arviot hallituksen politiikkaohjelmien ja muiden toimenpiteiden tavoitteiden toteutumisesta. Tähän liittyy myös kansallisen rakennerahastostrategian seuranta.

11 9 1 Johdanto 1.1 Talous- ja rakennekehityksen yleiskuva Suomen talous on tähän saakka selvinnyt kansainvälisen talouden heikentymisestä hyvin. Vahvana jatkunut korkeasuhdanne on kuitenkin taittunut ja talouskasvu on hidastumassa. Työllisyys vahvistuu kuitenkin edelleen, mutta hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Nopeutunut inflaatio ja heikkenevä kustannuskilpailukyky yhdessä kansainvälisen talouden heikkenemisen kanssa muodostavat suurimman uhan vakaan talouskehityksen jatkumiselle henkeä Työlliset, trendi vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

12 10 Kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2006 alusta lähtien vuoden 2008 puoliväliin reipasta vauhtia. Suhdanteet ovat kuitenkin sittemmin heikentyneet. Koko vuoden 2008 kasvuarvio on 2,8 prosenttia. Vuonna 2009 kasvu jäänee alle 2 prosentin. Työvoiman kysynnän odotetaan edelleen lisääntyvän joskin hidastuen. Vuonna 2008 työllisiä arvioidaan olevan keskimäärin runsas enemmän kuin v Työllisyysaste nousee 70,6 prosenttiin. Työvoiman tarjonnan kasvu hidastuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia. Avoinna olevia työpaikkoja oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä , eli 17 % enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Työvoiman saatavuusongelmat ovat merkittäviä. Työvoimakapeikkojen syntymistä on kuitenkin pystytty hillitsemään paitsi työvoiman ulkopuolelta tulevien sekä eläkkeelle lähtöä lykkäävien työntekijöiden myös työperusteisen maahanmuuton lisääntymisen ansiosta. Työttömyysaste alenee vuonna 2008 keskimäärin 6,2 prosenttiin ja laskee vuonna 2009 alle 6 prosenttiin. Työttömyysaste ja uudet avoimet työpaikat, trendi % kpl Työttömyysaste (vasen asteikko) Uudet avoimet työpaikat (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus Työn tuottavuuden kasvu on suhdanneluonteisesti hidastumassa. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky kääntyi vuonna 2007 laskuun ja sen arvioidaan vuonna 2008 edelleen heikkenevän. Kehityskuva näyttäisi pysyvän samanlaisena myös vuonna Vuonna 2008 julkisen talouden rahoitusasema säilyy edelleen hyvänä. Vuonna 2009 julkisen talouden ylijäämän ennustetaan pienenevän selvästi, 1½ prosenttiyksikköä BKT:hen suhteutettuna. Syitä tähän ovat suhdannetilanteen heikkeneminen, toteutettavat veronkevennykset ja omaisuustulojen pienene-

13 minen pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Heikkenemisestä huolimatta rahoitusasema pysyy hyvänä sekä kansainvälisesti vertailtuna että Suomen julkisen talouden aiempaan tilaan verrattuna. Julkisyhteisöjen velkojen osuus bruttokansantuotteesta alenee kuluvana vuonna 32 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talouskasvua hidastaa erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan vähentyminen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö kasvaa tänä ja ensi vuonna enää hyvin hitaasti ja kääntyy laskuun vuosikymmenen vaihteessa. Tämä heikentää merkittävästi talouden kasvumahdollisuuksia, ellei työuria edelleen pidennetä ja tällä hetkellä työvoiman ulkopuolella olevia resursseja saada mukaan työelämään. Demografinen muutos korostaa tuottavuutta parantavien toimien tärkeyttä. Työttömyyden vähenemistä hidastaa se, että suuri osa työttömyydestä on rakenteellista. Työvoimakustannusten nousu saattaa myös heikentää työvoiman kysyntää. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen lähivuosina, mutta kääntyvän keskipitkällä aikavälillä laskuun työvoiman tarjonnan heikentyessä. Työllisyyden merkittävä kasvattaminen vaatii tulevaisuudessa suotuisan kansainvälisen talouskehityksen ohella talouspoliittisia toimenpiteitä sekä rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi. Kansainvälinen kilpailu ja sen tuomat muutokset työnjakoon edellyttävät lisäksi jatkuvaa työvoiman osaamisen kehittämistä. Globalisaatio edellyttää entistä parempia koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä ja laadukkaampaa koulutusta sekä riittävää määrää koulutuspaikkoja talouden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kansallisesta kilpailukyvystä huolehtiminen on välttämätön edellytys menestymiselle globalisoituneessa toimintaympäristössä. Se ei kuitenkaan yksinään varmista menestystä, vaan tarvitaan myös Lissabonin strategian ulkoisen ulottuvuuden menestyksekästä toimeenpanoa avoimen ja vapaan maailmankaupan turvaamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseen pyrkivät kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat sitoumukset voivat heikentää talouden kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä jo keskipitkällä aikavälillä. Energiavaltaisen tuotantorakenteen takia ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen asettaa kansantalouden sopeutumiskyvylle Suomen tapauksessa erityisen suuret vaatimukset. Uusiutuville energianlähteille asetettavan maakohtaisen tavoitteen saavuttaminen voi olla Suomelle erityisen haastavaa, koska uusiutuvan energian osuus on jo nyt korkea. Se riippuu lisäksi ratkaisevasti metsäteollisuuden tuotannosta, jonka näkymät ovat epäsuotuisat. Energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista auttaa osaltaan vuonna 2006 hyväksytty kestävän kehityksen strategia, jossa kiinnitetään huomiota mm. materiaalien käytön tehokkuuteen 11

14 12 ja uusien teknologioiden käyttöönoton vauhdittamiseen. Vähähiiliseen tuotantoon ja kulutukseen sopeutuminen voi myös luoda uusia tuotantomahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseen Suomella on mm. teknologisen osaamisen vuoksi hyvät lähtökohdat. Suomen talouden ulkoinen toimintaympäristö on muuttumassa, ja kansainvälisen talouden kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Yhdysvaltain talouskasvun hidastuminen lyhyellä aikavälillä sekä ongelmien heijastusvaikutukset ja niiden mahdollinen pitkittyminen varjostavat talousnäkymiä. Lisäksi raaka-aineiden hintakehitys muodostaa riskitekijän inflaatiolle ja talouskasvulle. Metsäsektorille erityisen haasteen muodostavat Venäjän ilmoittamat ja osittain jo käyttöönottamat puutullit, jotka toteutuessaan vaikeuttavat olennaisesti teollisuudenalan raaka-ainehuoltoa ja tuotantoa. Lopulliset vaikutukset kotimaiseen metsäteollisuuteen sekä kansantalouden keskipitkän ajan kokonaistuotanto- ja työllisyyskehitykseen riippuvat siitä, missä mittakaavassa tullit toteutuvat ja kuinka hyvin korvaavaa puuraaka-ainetta saadaan muista lähteistä. Talouskehityksen yleiskuvaa ja keskipitkän aikavälin kehitystä tullaan käsittelemään yksityiskohtaisemmin Suomen vakausohjelmassa. 1.2 Keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen Makropolitiikan tavoitteena on talouden vakauden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Mitä voimakkaammaksi ja pitkäkestoisemmaksi kansainvälisen talouden heikkouden tila muodostuu, sitä tärkeämpää on, että vakaan talouden kotimaiset perustekijät, vahva julkinen talous sekä hyvä hintakilpailukyky, ovat kunnossa. Hallitusohjelman mukaiset, työllisyyden parantamiseen tähtäävät työn veronkevennykset sopivat hyvin heikkenevään suhdannekuvaan. Kevennykset lisäävät kotitalouksien ostovoimaa, alentavat verokiilaa, parantavat siten työnteon ja työn teettämisen kannustimia sekä edesauttavat maltillisia palkkaratkaisuja ja pyrkimyksiä alentaa rakennetyöttömyyttä. Pitkään jatkuneen suhteellisen maltillisten työehtosopimusten kauden jälkeen vuonna 2007 ja tämän vuoden alussa sovittuihin, pääsiassa vuoden 2010 alkuun ulottuviin sopimuksiin sisältyvät palkankorotukset ovat selvästi korkeampia kuin mihin viime vuosina on totuttu. Riskinä on, että solmitut palkkaratkaisut nostavat inflaation pidempiaikaisesti selvästi korkeammaksi viime vuosina toteutuneeseen inflaatioon nähden. Tilanne on hyvin haasteellinen makropolitiikan eri osien koordinaation kannalta. Vaalikauden loppupuolen näkymiä varjostaa väestön ikääntymisen nopeutuminen. Samalla kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrän supistuminen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotu-

15 13 lojen kasvua. Tuottavuuden kasvu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi tekijä, kun talouskasvun toinen osatekijä työvoima alkaa vähentyä. Tuottavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti osaamiseen panostamista. Talouden vakauden säilyttäminen on välttämätön edellytys talouspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteena on julkisen talouden rahoitusaseman pitäminen vahvana julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Työllisyysasteen kohottamiseen tähtäävän politiikan lisäksi hallituksen tavoitteena on tuottavuuden kohottaminen julkisten palvelujen järjestämisessä. Voimavaroja siirretään tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti. Makropolitiikan painopistealueet ovat: Eläkejärjestelmä, julkisten menojen hillintä, sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden tuottavuuden kohottaminen. Kasvupotentiaali Talouden kasvupotentiaalin lisääminen on Suomen talous- ja työllisyyspolitiikan keskeinen elementti. Potentiaalinen tuotanto on kasvanut Suomessa viime vuosina reilun 3 prosentin vuosivauhtia. Ilman työllisyysasteen nousua ja tuottavuuden kasvun nopeutumista potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti uhkaa hidastua 2 prosentin tuntumaan. Kasvupotentiaalin lisäämiseen pyritään: Työllisyysastetta nostamalla, tuottavuuskehitystä nopeuttamalla, työperusteista maahanmuuttoa edistämällä. Keskeistä tavoitteisiin pyrkimisessä on mm. yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja kilpailun edistäminen. Keinoja työllisyysasteen nostamiseksi käsitellään luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3, tuottavuuden kohottamiseksi luvuissa 3.1 ja 3.2 sekä yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailun edistämiseksi luvussa 3.2.

16 14 Työllisyys Työllisyystavoitteet saavutettiin ohjelmakaudella Työllisyystilanne on parantunut viime vuosina ja työhön osallistumisaste on korkea. Samanaikaisesti rakenteellinen työttömyys ja työvoiman tarjonnan kasvun pysähtyminen uhkaavat jarruttaa talouskasvua. % 80 Työllisyysaste, trendi vuotiaat Lähde: Tilastokeskus (Työvoimatutkimus) Työllisyyspolitiikan keskeiset tavoitteet ovat uudella kaudella samat kuin edellisessä ohjelmassa. Työurien pidentyminen, vero- ja etuusjärjestelmien kannustinvaikutusten parantaminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaanto. Tavoitteisiin pyritään jatkamalla vero- ja etuusjärjestelmien uudistusta, koulutusta kehittämällä sekä työvoimapoliittisin keinoin. Lisäksi pyritään edistämään työperusteista maahanmuuttoa, parantamaan työelämän laatua ja nostamaan tuottavuutta sekä tuetaan ja kehitetään työn uusia muotoja. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin kevääseen 2011 mennessä sekä pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin. Hallinnollinen linjaus oli työministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistäminen uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on saavuttaa synergiaetuja sekä innovaatioiden ja tuottavuuden että työvoiman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämispalveluissa sekä kasvuyritysten tukemisessa.

17 15 Hallituksen strategia-asiakirjassa määriteltyjä yksityiskohtaisempia työllisyyspoliittisia tavoitteita ovat mm.: Kansalaisten työpanoksen saaminen mahdollisimman täysimääräisesti käyttöön ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentäminen, työn tuottavuuden ja työelämän laadun oleellinen parantaminen, työmarkkinoiden joustoturvamallin kehittäminen, työperusteisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajaväestön osaamisen ja työpanoksen hyödyntäminen täysimääräisesti, sekä vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustavuudesta huolehtiminen. Kansallisen toimenpideohjelman toteutuminen Työllisyysaste ylitti vuonna 2007 Lissabonin strategiassa määritellyn 70 prosentin tavoitetason. T&K -menojen osuus bruttokansantuotteesta on puolestaan ylittänyt jo vuosia strategiassa määritellyn 3 prosentin tavoitetason. Euroopan Unionin neuvoston lausunnon mukaan Suomi on edistynyt erittäin hyvin kansallisen toimenpideohjelmansa täytäntöönpanossa vuosina Suomi on myös noudattanut hyvin kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittuja sitoumuksia neljällä ensisijaisella alalla: panostukset osaamiseen ja innovaatioihin, liiketoimintapotentiaalin parantaminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, työllisyysmahdollisuuksien parantaminen sekä energia- ja ilmastopolitiikka. Lausunnon mukaan Suomen vahvuuksia ovat käynnissä olevat uudistukset, joilla jatketaan kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nousu. Komission esityksestä neuvosto ei antanut Suomelle lainkaan suosituksia, vaan ainoastaan neljä seurantakohdetta. Aiemmin Suomelle seurantakohteeksi osoitetut yritysten rekrytointitapojen yksinkertaistaminen ja palkanmuodostuksen kehittäminen poistettiin toimenpideohjelman väliraportista vuonna 2008 annetussa neuvoston lausunnossa, kun komissio katsoi kertomuksessaan, että Suomi on toteuttanut asianmukaiset ja riittävät toimet. Uusina lisättiin Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toimeenpano ja työperusteisen maahanmuuton hyödyntäminen. Komissio totesi arviossaan vuonna 2007, että Suomi on edistynyt hyvin työehtojen paikallisen sopimisen edistämisessä. Vuonna 2007 työmarkkinaosapuolet luopuivat keskitetystä sopimisesta ja tekivät työehtosopimukset ala-

18 16 kohtaisesti. Niihin sisältyi aiempaa suuremmat mahdollisuudet ottaa paikalliset olosuhteet huomioon palkoista sovittaessa. Komissio arvioi kertomuksessaan myös, että Suomi on edistynyt hyvin työhönottomenettelyjen yksinkertaistamisessa. Makropolitiikasta Komissio totesi arviossaan, että menokehykset ovat jatkossakin keskeinen väline, joilla hallitaan valtion menojen kasvua. Julkisen sektorin tuottavuutta ja palvelujen laatua parantavien uudistusten Komissio katsoi etenevän hyvää vauhtia. Eläkeuudistuksen asteittaisen toteuttamisen komissio arvioi etenevän alkuperäisen suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Yleisarvionaan Komissio totesi, että Suomi on edistynyt vuosina hyvin kansallisessa toimenpideohjelmassa esitettyjen kohdennettujen makrotaloudellisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Määräaikaiskertomuksessaan Komissio totesi, että Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä toimii mallina teknologiavetoiselle talousuudistusohjelmalle. Yritysten lukumäärä on kasvanut ilahduttavasti ja liiketoimintaympäristö on suotuisa uusyrityksille. Vanhat P&K yritykset eivät kuitenkaan ole onnistuneet juurikaan kasvattamaan toimintaansa. Komissio arvioi myös kertomuksessaan, ettei Suomi pysty saavuttamaan Kioton tavoitteita ilman uusia toimenpiteitä. Neuvosto on kehottanut Suomea lisäämään kilpailua eräillä palvelualoilla. Komission kertomuksessa todetaan, että vaikka tuottavuus on palvelusektorilla parantunut odotettua enemmän ja kilpailu lisääntynyt, palvelusektorin hinnat ovat 30 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammalla. Komissio arvioi kertomuksessaan, että Suomi on yleisesti ottaen edistynyt hyvin useimpien kansalliseen toimenpideohjelmaan sisältyvien työllisyyspoliittisten sitoumusten täyttämisessä. 1.3 Hallitusohjelma Keväällä 2007 työnsä aloittaneen pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen tavoitteena on lisätä suomalaisten hyvinvointia parantamalla edellytyksiä työllisyyden tuntuvalle kohenemiselle ja tuottavuuden kasvun nopeutumiselle. Hallitus tavoittelee talousennusteita selvästi vahvempaa talouskasvua. Näin pyritään vastaamaan julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen kehittämistarpeisiin saattamatta julkisen talouden kestokykyä vaaranalaiseksi. Hyvinvoinnin turvaamiseksi talouden kasvua ohjataan ekologisesti kestävälle pohjalle kestävän kehityksen strategian mukaisesti. Työllisyysasteen nostaminen on alkaneella vaalikaudella mm. työvoiman ikääntymisen ja kohtaanto-ongelmien vuoksi haastavampaa kuin edellisellä vaalikaudella. Tästä huolimatta määrätietoisen politiikan tukemana työpaikkojen määrä voi tälläkin vaalikaudella kasvaa hengellä, mikäli kansainvälisen talouden kehitys jatkuu suotuisana ja palkkakehitys muodos-

19 17 tuu työllisyyttä tukevaksi. Tällöin työllisyysaste nousisi noin 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. Pitkän aikavälin tavoite työllisyysasteelle on 75 prosenttia. Lisäksi hallitus on sitoutunut kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan, jonka tavoitteena on pienentää naisten ja miesten välistä palkkaeroa nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Hallitus jatkaa edellisellä hallituskaudella aloitettua ohjelmajohtamiskäytäntöä. Tähän kuuluvat kolme hallituksen poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa sekä hallitusohjelman toimeenpanossa, edistämisessä ja seurannassa käytettävä hallituksen strategia-asiakirjamenettely. Hallitusohjelmassa sovitut kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa ovat: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmien lisäksi hallituksen erityisseurannassa on kahdeksan laajaa politiikkateemaa. Näiden aihealueet ovat ilmasto ja energia, osaaminen ja innovaatiot, hallinnon uudistaminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaaliturva, syrjäytyminen ja sosiaaliturvauudistus, varautuminen ikääntymiseen, turvallisuus ja Suomen kansainvälinen asema. Hallituksen strategia-asiakirjassa määritellään myös sektoritutkimuksen painotukset ja esitellään hallituksen lainsäädäntösuunnitelma sekä suunnitelma eduskunnalle annettavista selonteoista ja hallituksen periaatepäätöksistä. Hallitusohjelman toteutumista seurataan strategia-asiakirjassa määriteltyjen indikaattoreiden perusteella. Keskeisiä politiikkakokonaisuuksia työllisyysasteen nostamiseksi ja tuottavuuden kohottamiseksi ovat: Uusi innovaatiostrategia. Strategisten huippuosaamisen keskittymien ja uuden osaamiskeskusohjelman toteuttaminen. Korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen mukaan lukien innovaatioyliopiston luominen. Ammatillisesti suuntautuvan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Työn verotuksen keventäminen. Sosiaaliturvan työhön kannustavuuden parantaminen osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Työvoiman liikkuvuutta edistävien vero- ja asuntopoliittisten toimien toteuttaminen. Uudistettu valtiontalouden kehysmenettely ja tuottavuusohjelman toteuttaminen.

20 18 Kokonaisarvion laatiminen ikääntymispolitiikan riittävyydestä niin, että mahdollisesti tarvittavista lisätoimista voidaan päättää vielä kuluvalla vaalikaudella. Kansalaisten sosiaaliturvan, julkisesti rahoitettujen palveluiden ja hyvinvoinnin parantamiseksi hallitus parantaa vuodesta 2008 alkaen eräitä keskeisiä etuuksia, kehittää palvelurakenteita ja tarkastelee sosiaaliturvajärjestelmää kokonaisuudessaan kannustavuuden ja perusturvan vahvistamisen sekä köyhyyden vähentämisen näkökulmista. Vuoden 2009 budjettiesitys sisältää ehdotukset mm. perhe-etuuksien korotuksiksi ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksiksi. Keskeisiä politiikkakokonaisuuksia kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja julkisten palvelujen tuotannon tehostamiseksi ovat: Vaiheittain toteutettava sosiaaliturvauudistus. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke. Hallitusohjelmaa selostettiin yksityiskohtaisemmin Suomen toimenpideohjelman välitarkistuksessa vuonna Eurooppa-neuvoston linjaukset ja Euroopan Unionin neuvoston painotukset Käynnistäessään keväällä 2008 Lissabonin uudistetun strategian toisen kolmivuotiskauden Eurooppa-neuvosto vahvisti, että nykyiset yhdennetyt suuntaviivat (talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyden suuntaviivat) pätevät edelleen ja ovat käyttökelpoiset myös jaksolla Jäsenvaltioiden olisi esitettävä kansallisissa uudistusohjelmissaan ja sen jälkeen vuotuisissa täytäntöönpanoraporteissaan yksityiskohtaisia ja konkreettisia poliittisia toimia, joita ne aikovat toteuttaa vastauksena yhdennettyihin suuntaviivoihin, maakohtaisiin suosituksiin ja seurattaviin asioihin. Lukuun 1.5 on koottu toimenpiteet, joilla Suomi vastaa sille annettuihin seurantakohteisiin. Uuden jakson keskipisteenä on täytäntöönpano. Tämän vuoksi Eurooppaneuvosto vahvisti uudelleen kevään 2006 kokouksessa hyväksytyt neljä painopistealaa uudistetun strategian kulmakiviksi ja vetosi sen puolesta, että niiden välistä synergiaa hyödynnettäisiin enemmän.

21 19 Eurooppa-neuvosto totesi, että joustoturva merkitsee tasapainoa työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden välillä ja auttaa yhtä lailla työntekijöitä kuin työnantajiakin tarttumaan globalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eurooppa-neuvosto korosti, ettei ole olemassa vain yhtä ainoaa joustoturvamallia. Eurooppa-neuvosto pyysi, että jäsenvaltiot toimivat yhteisesti sovittujen joustoturvaperiaatteiden mukaisesti ja esittävät vuoden 2008 kansallisissa uudistusohjelmissaan omat järjestelynsä, joilla nämä periaatteet toteutetaan. Suomalaista joustoturvamallia selostetaan luvussa 4.2 ja yksityiskohtaisemmin liitteessä I. Eurooppa-neuvosto myös pyysi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista Lissabonin prosessiin, koska paikallis- ja aluetasolla on merkittävä rooli kasvun ja työllisyyden edistämisessä. Tiiviimpi sitoutuminen kasvu- ja työllisyysohjelmaan kaikilla hallintotasoilla johtaa aiempaa johdonmukaisempaan ja tehokkaampaan päätöksentekoon. Eurooppa-neuvosto korosti, että taloudellisella, sosiaalisella ja alueellisella yhteenkuuluvuudella on merkitystä Lissabonin uudistetun strategian tavoitteiden saavuttamiselle, sekä makrotaloudellisen vakauden tärkeyttä edessä oleviin pitkän aikavälin haasteisiin vastaamisessa. Julkistalouden laatua on parannettava lisäämällä julkisten menojen ja tulojen tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Eurooppa-neuvosto totesi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen Lissabonin strategian olennaisena osana ja painotti erityisesti tarvetta yhdentää talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja edelleen. Suomelle annetut seurantakohteet Euroopan Unionin neuvoston lausunnossa todetaan, että kansallisen toimenpideohjelmansa toteutuskaudella Suomen on keskityttävä seuraaviin haasteisiin: Jatketaan uudistuksia, joilla lisätään kilpailua ja parannetaan tuottavuutta joillakin palvelualoilla, ja luodaan korkeita hintoja alentava vipuvaikutus, toteutetaan ilmoitetut toimet Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi, jatketaan uudistuksia, joilla poistetaan työmarkkinoiden pullonkaulat, vähennetään suurta rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta, ja otetaan huomioon taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet. Nämä seurantakohteet on myös kansallisella tasolla tunnistettu ensisijaisiksi ja ne ovat keskeisessä asemassa kansallisessa toimenpideohjelmassa vuosille

36a/2008. Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010. Suomen kansallinen toimenpideohjelma

36a/2008. Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010. Suomen kansallinen toimenpideohjelma Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi 2008-2010 Suomen kansallinen toimenpideohjelma Valtiovarainministeriön julkaisuja 36a/2008 Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 2.6.2017 Jenni Kellokumpu Sivistysvaliokunta VM/Budjettiosasto Raportin rakenne 1. Johdanto 2. Makrotalouden tilanne ja skenaariot 3. Maakohtaisten

Lisätiedot

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017

EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 EU2020 strategia Kansallinen uudistusohjelma kevät 2017 13.6.2017 Jenni Kellokumpu Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VM/Budjettiosasto Raportin rakenne 1. Johdanto 2. Makrotalouden tilanne ja skenaariot

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Luxemburgin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Luxemburgin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2012 COM(2012) 315 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Luxemburgin vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Luxemburgin vuosien 2012 2015

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikasta

Hallituksen talouspolitiikasta Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 437 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 275 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Suomen vuoden 2015 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Suomen vuoden 2015 vakausohjelmaa

Lisätiedot

9291/17 mba/eho/vb 1 DG B 1C - DG G 1A

9291/17 mba/eho/vb 1 DG B 1C - DG G 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9291/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ECON 397 UEM 146 SOC 377 EMPL 291

Lisätiedot

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. kesäkuuta 2008 (05.06) (OR. en) 10091/08 SOC 326 EDUC 157

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. kesäkuuta 2008 (05.06) (OR. en) 10091/08 SOC 326 EDUC 157 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. kesäkuuta 2008 (05.06) (OR. en) 10091/08 SOC 326 EDUC 157 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 327 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Viron vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Viron vuoden 2016 vakausohjelmaa koskeva

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot