Aluekeskusohjelmien Kasvukäytävä Esiselvitys ja ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluekeskusohjelmien Kasvukäytävä 2005-2006 Esiselvitys ja ohjelma"

Transkriptio

1 Aluekeskusohjelmien Kasvukäytävä Esiselvitys ja ohjelma Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Etelä-Pirkanmaan aluekeskus Kehittämiskeskus Oy Häme Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskus

2 Sisältö Yhteenveto Esipuhe Johdanto Kasvukäytävän tausta ja lähtökohdat Infrastruktuuri historiallisena lähtökohtana HHT yhteistyö (Helsinki Hämeeenlinna Tampere) HHT yhteistyö taustana kansainväliselle yhteistyölle Liikenteen yhteistyötä Via Finlandia kaupunkikäytävä Helsingistä Vaasaan Maakuntakaavoitus ja maakuntien kehittäminen Maakuntien välinen yhteistyö Tavoitteet Projektisuunnitelma Kasvukäytävä Puiteaikataulu Tehtäväkuvaukset Organisaatio (ehdotus) Kustannusarvio ja rahoitusehdotus...28 LIITTEET...29 Liite 1. Kasvukäytävän Aluekeskukset...30 Liite 2. Kutsu seminaariin...37 Liite 3. Ohjelma ja muistio Liite 5. Helsinki Hämeenlinna Tampere vyöhyke, Lähialue yhteistyöseminaari...44 Liite 6. Helsinki Hämeenlinna Tampere vyöhykeyhteistyön vaiheet

3 Yhteenveto Työryhmä, jossa ovat olleet mukana Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelma (Valkeakosken Seudun Kehitys Oy), Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma, (juridinen hallinnoija: Tampereen kaupunki), Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma (Kehittämiskeskus Oy Häme) ja Hyvinkään-Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelma, on toteuttanut Kasvukäytävä esiselvityksen ja ohjelman. Sen tavoitteena on koota yhteinen näkemys kasvukäytävän alueen kehittämisen nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisista toimintanäkymistä aiemmin tehtyjen raporttien pohjalta. Esiselvityksessä on määritelty lähtökohdat, tavoitteet, potentiaaliset toimijat ja mahdollisuudet edistää Hyvinkää Hämeenlinna Tampere kasvukäytävän edelleen kehittämistä. Sen pohjalta on laadittu ehdotus seutukuntien yhteisesti toteutettavasta kasvukäytäväohjelmasta vuosille Tämän hankkeen taustalla oleva HHT -yhteistyö (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) alkoi ympäristöministeriön käynnistämänä aluerakenne - kehittämisvyöhyke yhteistyönä v 1987 (HHT vyöhyke Aluerakenteen ja alueiden käytön kehittämisselvitys). Työssä olivat mukana myös Helsingin, Kanta-Hämeen ja Tampereen seutukaavaliitot sekä eri osaselvityksissä myös muut alueen toimijat. Työn tuloksena valmistui 9 osaraporttia ja yhteenvetoraportti, joissa analysoitiin aluerakennetta ja sen kehittämismahdollisuuksia sekä arvioitiin mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Kevään 1990 mahdollisuuksien seminaarin jälkeen HHT-yhteistyö jatkui vuosina maakuntien liittojen toimintana sisältäen joukon seminaareja kunnille, kaavoittajille, liitoille, yrittäjien alue-järjestöille ja kauppakamareille sekä erilaisia teemaseminaareja mm. Itämeri-seminaari, Lähialueyhteistyöseminaari, Raideliikenteen kehittämisseminaari ja luottamushenkilöjohdon seminaarit. HHT yhteistyön voidaan katsoa suoraan johtaneen mm. Kolmoskeskuksen kehittämisohjelman laatimiseen ja Via Finlandia yhteistyön käynnistymiseen sekä aktiiviseen yhteistyöhön HHT-käytävän maakuntien välillä. Vuonna 1995 laadittiin HHT vyöhykkeen EU-ohjelma ja käynnistettiin HHT vyöhykkeen yhteinen edustus Brysselin aluetoimistossa. HHT - yhteistyöhön pohjautui myös kansainvälistyvä yhteistoiminta alkaen Finno-Baltic Business Days Tallinnassa 1995 ja Rigassa 1997 sekä Urban Channel to Support Local Action, Urban Pilot projektisuunnitelmala Tältä pohjalta syntyi aluksi THTR Zone (Tampere-Helsinki- Tallinn-Riga) Spatial Development Project ( ) ja edelleen Via Baltica Spatial Development Zone (VBSDZ), Interreg II C projekti ( ), ECOREGION projekti, Kansallispuistot alueen pk-yritysten vetovoimatekijänä ( ) ja Via Baltica Nordica Development Zone (VBNDZ), Interreg III B projekti ( ). VBN jatkoprojektit ovat valmisteilla vuosille HHT yhteistyön tuloksena toteutettiin myös ympäristöministeriön ja liikenneministeriön sekä maakuntien liittojen yhteistyönä v HHT-LYYLI ( LYYLI = Ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmä), jonka eri selvitysten tulokset on koottu yhteenvetoraporttiin HHT-vyöhyke, Hyvä Hallittu Tulevaisuus. Tämän Hyvinkää-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävän ohjelmatyön visiona on vyöhykkeen kehittäminen Pohjois-Euroopan kasvualueen merkittäväksi työssäkäynnin ja asumisen vyöhykkeeksi, joka täyttää kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailuympäristössä vaadittavat menestyksen edellytykset. Käynnistyvän ohjelmatyön painopisteenä on toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja siinä hyödynnetään maakuntien liittojen aiemmin tekemän yhteistyön tuloksia. Käytännön tasolla vuosien kasvukäytäväohjelman tavoitteena on luoda pohja jatkossa v toteutettavalle aluekeskusten ja organisaatioiden yhteistyölle. 3

4 Esiselvityksen perusteella laaditun ehdotuksen tavoitteena on käynnistää kasvukäytäväyhteistyön kehittäminen siten, että yhteinen näkemys ja pohja verkostoituneelle yhteistyölle rakentuu ja testataan tulevaisuutta ajatellen. Tuloksena syntyy yhteinen strategia, ja toimintaohjelma vuosille Alustava puiteaikataulu rakentuu toisiaan tukevien vaiheprojektien aikataululliselle yhteen kytkennälle ja yhteensovittamiselle. Kasvukäytävä luo perustan ja toimintamallit eri osapuolten tehokkaalle verkostoyhteistyölle vuosille Tässä raportissa Kasvukäytävä on ehdotettu toteutettavaksi kolmena vaiheprojektina, joka todettiin yhdeksi mahdolliseksi etenemistavaksi. Ne ovat kasvukäytävästrategian kehittäminen, toiminnan ja prosessien kehittäminen ja organisaation kehittäminen. Niiden tulokset ja johtopäätökset kootaan yhteenvetoraporttiin vuosien toimintaohjelmaksi. Lisäksi mahdollinen neljäs, Interreg -rahoituksella osana Via Baltica Nordica Connections projektia toteutettava vaiheprojekti selvittää kasvukäytävän liikenneinfrastruktuurin tuomia mahdollisuuksia ja niiden realisointiratkaisuja maankäyttöä edelleen kehittämällä. Käytännössä toteuttaminen on sekä yhteistyötä aluekeskusten, maakuntaliittojen ja eri toimijoiden kesken sekä toisaalta kasvukäytävän kehittämistä tukevien projektien aloitteellista edistämistä. Ehdotetun kasvukäytäväprojektin vuosittainen kustannusarvio on Kahden vuoden jaksolla kokonaiskustannukset on arvioitu , josta noin käytetään asiantuntijapalkkioihin ja noin oman työn kustannuksiin, joista pääosan muodostavat projektikoordinaattorin palkat. Tehdyssä selvityksessä on ajateltu, että vuosina toteutettaisiin kasvukäytävä-alueen aluekeskusten (Hyvinkää-Riihimäki, Hämeenlinna, Etelä-Pirkanmaa ja Tampere) ja maakuntaliittojen yhteistyönä laaditun ohjelman pohjalta Kasvukäytävä hanke. Hankkeen euron kokonaiskustannusten rahoituksesta vastaisivat aluekeskukset ja maakuntaliitot alueittain yhdessä. Ohjelman yhteydessä on esitetty Via Baltica Nordica Connections projektin osana toteutettavaksi maankäytön ja liikenneinfrastruktuurin osaselvitystä, jonka tuloksena on myös muualla mm. VBN käytävällä sovellettavissa olevia johtopäätelmiä. Valmisteilla olevia VBN projektien mahdollisuuksia on myös syytä selvittää osana Kasvukäytävä-hankkeen edistämistä. Valmisteluvaiheessa ovat rahoitushakemukset jatkoprojekteille VBN Tourism, jossa kehitetään matkailua VBN -käytävällä, ja VBN Knowhow, jossa kartoitetaan osaamisen ja tutkimuksen yhteistyömahdollisuuksia VBN käytävällä. 4

5 1. Esipuhe HHT-käytävä on ollut ajoittain voimakkaastikin esillä vuodesta 1987 alkaen erityisesti maakuntien välisessä yhteistyössä. Aikanaan taustalla olivat moottoritien rakentamispäätökset ja rautatien parantamistarpeet sekä Helsinki Hämeenlinna - Tampere -vyöhykkeen kehittäminen yhteisesti linjatun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön pohjalta. Baltian maiden itsenäistyminen ja myöhemmin EU ovat laajensivat 1990 luvulla maakuntien yhteistyötä yli valtakunnan rajojen ja tällä hetkelläkin on käynnissä maakuntaliittojen vakiintuneiden yhteistyömuotojen ohella useita EU-rahoitteisia projekteja, jotka ainakin osin koskettavat HHT -vyöhykettä. Aluekeskusten työ käynnistyi aluekeskusohjelmassa v ja se jatkuu sen puitteissa v loppuun, jonka jälkeen se jatkuu seuraavalla kaudella Tämän kasvukäytävä - projektin käynnistämisessä ovat olleet aloitteentekijöinä vyöhykkeen aluekeskukset. Keskeinen lähtökohta on ollut tarve vahvistaa luontaiset yhteistyö- ja menestymisedellytykset omaavaa vyöhykettä luomalla kasvua tukeva ja sitä edistävä yhteistyöverkosto koko alueelle. Ohjelmointivaihetta syksyn ja alkutalven 2004 aikana on ohjannut työryhmä : Hans Olander, kehittämisjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme asti Pekka Komulainen, ohjelmajohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme alkaen Eija Väätäinen, projektipäällikkö, Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskus Riitta Huttunen, projektikoordinaattori, Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskus Ritva Asula-Myllynen, projektipäällikkö, Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Jukka Rantanen, yhteyspäällikkö Tampereen kaupunki Sampsa Hakulinen, projektisihteeri, Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Heidi Chalhoub, ohjelmapäällikkö, Etelä-Pirkanmaan aluekeskus Katja Gråsten, seutusihteeri, Etelä-Pirkanmaan aluekeskus Esiselvitys- ja ohjelmointivaiheen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella MPcon Oy, jossa työstä on vastannut dipl. ins. Reijo Lehtinen. Työryhmän on kokoontunut säännöllisesti. Lisäksi valmistelun aikana pidettiin kaikkien sidosorganisaatioiden yhteinen työseminaari Hämeenlinna Raatihuoneella (liitteet 2 ja 3). Seminaarissa keskusteltiin alustavan esiselvitys- ja ohjelmointiluonnoksen pohjalta kasvukäytäväyhteistyön lähtökohdista ja kehittämisestä v Tausta ja tavoitteet Lähtökohdat 1. Perusselvitykset syys loka marras joulu tammi 2. Luonnos Luonnos 4. HHT - Ohjelma 5. Raportti, viimeistely 5

6 2. Johdanto Alueellisessa toiminnassa valtionhallinnon alueorganisaatioiden ohella alueiden kehittämistä ohjaa 19 maakunnan toiminta. Ohjaamisvälineinä ovat strategisiin maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntakaavat sekä maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat. Toiminta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä alueiden kehittämislakiin. Valtakunnan tasolla toimintaa ohjaavat valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja alueiden kehittämistavoitteet. Aluekeskusohjelma käynnistettiin vuonna 2001 pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen päätösten perusteella. Sitä toteutetaan valtioneuvoston ohjelmaan nimeämillä 34+1 kaupunkiseudulla. Ne käsittävät noin 270 kuntaa. Aluekeskusseuduilla asuu 3,3 miljoonaa, so. yli 63 % Suomen väestöstä. Aluekeskusohjelman toteutusta koordinoi sisäasiainministeriö ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, ohjelma-alueiden, maakuntien liittojen ja valtion aluehallintoviranomaisten kesken. Valtion myöntää aluekeskusohjelmien toteutukseen perusrahoitusta. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan toteutukseen osoitetun määrärahan suuruus oli vuoden 2004 valtion tulo- ja menoarviossa 10 miljoonaa euroa. Aluekeskusohjelmia toteuttavien hankkeiden rahoituksessa hyödynnetään sekä EU rahoitus- että kansallisia lähteitä, ja ne kytkeytyvät maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin. Aluekeskusohjelman meneillään oleva ohjelmakausi kestää vuoden 2006 loppuun. Hallitus on päättänyt, että ohjelmaa jatketaan myös vuoden 2006 jälkeen. Hallituksen tavoitteena on aluekeskusohjelmalla kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Hyvinkää Hämeenlinna Tampere vyöhykkeellä toimivat aluekeskukset ovat (liitteessä 1 lyhyet kuvaukset alueista) Etelä-Pirkanmaa, Hyvinkään - Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan ja Tampereen seudut. Valtioneuvoston asettaminen vaikuttavuustavoitteiden mukaan aluekeskuksilla on vuoden 2006 lopussa: toimivat seudulliset yhteistyöstrategiat ja päätöksentekorakenteet toimivat yhteistyöverkostot ympäröivien seutujen kanssa toimivat yhteistyöverkostot seuduilla ja ympäröivillä seuduilla olevien yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksikköjen kanssa myönteistä kehitystä elinvoimamuuttujissa myönteinen vaikutus koko maakunnan aluetalouteen ja osaamiseen. Kasvukäytävän kehittämiselle on vankat taustat maakuntien ja eri viranomaisten yhteistyössä erityisesti 1990 luvulla HHT-käytävänä Helsingistä Tampereelle ja toisaalta aluekeskusten tavoitteisiin liittyen yhteistyöverkostojen kehittämisessä ympäröivien seutujen kanssa voimakkaisiin, kehittyviin Helsingin ja Tampereen kaupunkikeskuksiin tukeutuen ja niitä tukien. Maakuntien kehittämisen painotukset HHT-akselilla vaihtelevat luonnollisesti sijainnista ja keskusten voimakkuudesta johtuen. Suuret kasvukeskukset (Helsinki ja Tampere) ovat välialueen merkittäviä vetureita. Kuvaavaa akselin keskeisten alueiden kehittämisen ajankohtaiselle painotuksille ovat Hämeen markkinoinnin nettisivuilla esitetyt painotukset (liite 4). 6

7 3. Kasvukäytävän tausta ja lähtökohdat 3.1 Infrastruktuuri historiallisena lähtökohtana V.1927 karttakuva on jäsentynyt ja korostaa pääkäytäviä v 2002 karttakuvassa. Helsingistä pohjoiseen suuntautuva kehitys sai voimakkaan lähtökohdan 1862 Helsinki Riihimäki radan käyttöönoton yhteydessä. Radan jatkaminen aluksi Hämeenlinnaan ja myöhemmin Tampereelle loi pohjan aikansa kehittyneeseen liikenneinfrastruktuuriin perustuvalle kasvulle koko vyöhykkeellä. Keskeisten asemapaikkakuntien ohella hyvät yhteydet tukivat pienempien asemien ympäristöön kasvavia taajamia. Vasta toisen maailmansodan jälkeen autoistuminen ja tieverkon kehitys lisäsivät vaikustaan luvulla laadukkaan päätieyhteyden saaminen koko välille antoi vauhtia kehitykselle. Moottoritien valmistuminen vaiheittain v 1999 Tampereelle saakka nosti tieliikenteen merkitystä ratkaisevasti. Samanaikaisesti Helsinki Tampere radan perusparantaminen ja nopeustason nosto lisäsivät mahdollisuuksia nopeisiin henkilöliikenneyhteyksiin rautatiellä. Nopea runkoyhteys sekä tieliikenteessä että rautatiellä on toimiva ja tehokas. Tällä hetkellä kuitenkin alueellisesti tärkeä liittyminen tähän runkoverkkoon on osin puutteellista ja korkeatasoisen liikennepalvelun mahdollisuudet eivät vielä tue kehitystä alueella parhaalla mahdollisella tavalla. 7

8 3.2 HHT yhteistyö (Helsinki Hämeeenlinna Tampere) HHT-yhteistyö alkoi ympäristöministeriön käynnistämänä aluerakenne- kehittämisvyöhyke yhteistyönä v 1987 (HHT vyöhyke Aluerakenteen ja alueiden käytön kehittämisselvitys). Työssä olivat mukana myös Helsingin, Kanta-Hämeen ja Tampereen seutukaavaliitot. Työn tuloksena valmistui 9 osaraporttia ja yhteenvetoraportti, joissa analysoitiin aluerakennetta ja sen kehittämismahdollisuuksia sekä arvioitiin mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Selvitysten perusteella liitot sopivat v jatkotoimenpiteistä HHT -vyöhykkeen kehittämiseksi tehtävän työn turvaamiseksi ja hankekohtaisten projektien edistämiseksi: - kootaan tietopaketti selvityksen tuloksista kuntien käyttöön - selvitetään mahdollisuudet vyöhykkeen kuntien tiedotus- ja markkinointiyhteistyöhön aina kansainvälisille markkinoille asti - huolehditaan edunvalvonnasta yhteistyössä muiden maakunnallisten organisaatioiden ja kuntien kanssa - selvitetään, voidaanko vyöhykkeellä parantaa elinkeino-toiminnan, hallinnon ja asumisen sijoitusneuvontaa ja tätä palvelevia tiedostoja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa - selvitetään, voidaanko tehostaa vyöhykkeen kuntien maanhankintaa ja maapoliittista yhteistyötä - kootaan tietoja ympäristöministeriön tekemää suurten rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointia varten - selvitetään raideliikenteen kehittymisen ja moottoriliikenteen rakentamisen aluerakenteelliset vaikutukset vyöhykkeellä sekä - selvitetään, mitä liittojen tutkimuksia ja suunnitelmia voidaan tehdä yhteistyön tai työnjaon pohjalta. 8

9 Vuosien perustavan HHT -selvityksen pohjalta käynnistyi seutukaavaliittojen ja maakuntaliittojen HHT yhteistyö, joka on jatkunut projektiluontoisena tähän päivään saakka laajentuen 1990-luvulla kansainväliseksi yhteistyöksi. Kolmen seutukaavaliiton yhteistyönä HHT-projekti toimi käytännön tasolla yhteistyötä ohjaavana ja yhteisiä tavoitteita luovana ja niitä toteuttavana kehyksenä. 90-luvulla maankäytön suunnittelijat järjestivät 1-2 HHT-kokousta vuosittain ja kauppakamarien sekä kuntien kanssa järjestettiin yhteisiä teemaseminaareja. Yhteistyötä toteutettiin myös poliittisella päätöksentekotasolla. Maakuntien luottamusmiesjohto kokoontui kaksikin kertaa vuodessa keskustelemaan ja päättämään yhteistoiminnasta ja yhteisistä projekteista luvulla tämä yhteistyö on hiipunut. Esimerkiksi v 1993 taloudellinen ja ekologinen yhdyskuntarakenne olivat esillä HHT seminaarissa. Saman vuonna arkkitehtiliiton 100. juhlavuoden Urban Design seminaarissa hahmoteltiin Helsinki Tampere-akselia suunnittelukilpailuluonteisena. Seminaarin yhteydessä esitettiin myös 12 - kohtainen suositus Suomen kaupunki- ja kyläsuunnittelijoille. 9

10 v 1993 Urban Design - seminaarin suositukset ovat monin osin ajankohtaisia arvokkaita ohjeita tämän päivän suunnittelullekin. Monista silloin esitetyistä suosituksista keskustellaan ja niiden käyttömahdollisuuksia pyritään lisäämään erityisesti kuntien ja alueiden tarpeista lähtien: 10

11 1994 suunnattiin myös HHT yhteistyössä katseet Suomenlahden eteläpuolelle ympäristöministeriön ja kolmen maakunnan liiton yhteistyössä järjestämässä lähialueyhteistyö-seminaarissa, johon mukaan oli kutsuttu Tallinnan, Harjun, Raplan ja Pernun alueiden edustajat. Syntyi THTR yhteistyö Tampere Helsinki Tallinna Riga akselilla.. Lähialueyhteistyöseminaarissa 1994 esiteltiin hahmoteltu HHT-vyöhykeen kehittämisstrategia (liite 4). Esillä olivat myös Suomen aluerakenteen linjaukset ja HHT-vyöhykkeen asema siinä ja aluerakenne ( HHT-projektin selvitysten mukaisina). Baltian yhteyksiä ja niiden merkitystä Euroopan yhteyksien osana ja toisaalta lähialueiden kannalta arvioitiin ajan hengen mukaisesti. Keskeisenä esillä oli myös ajankohtainen Via Baltica tiehanke. Viron mahdollisuuksia ja tilannetta käsiteltiin sekä yleisellä tasolla että potentiaalisena sijoitus- ja sijoittumis-kohteena suomalaisille yrityksille. Myös kansallisella tasolla oltiin yhteistyössä aktiivisia ja toteutettiin HHT-selvityksen tulosten hengessä maakuntien välistä yhteistyötä. LYYLI Ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä, tutkimusja kehittämisohjelma (Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö) sisälsi HHT LYYLIn, Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan liiton yhteisesti toteuttaman LYYLIn osakokokonaisuuden. Sen eri selvityksissä olivat mukana myös YTV, tielaitos, Ratahallintokeskus sekä Helsinki, Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula. Tuloksena valmistui yhteensä 16 raporttia. Niitä olivat esim. Alue- ja yhdyskuntarakenne HHT -vyöhykkeellä, Sosiaaliset megatrendit ja HHTvyöhyke, Meplan -malli liikenteen ja maankäytön suunnittelussa. Lisäksi tehtiin asemanseuduista useita selvityksiä ja suunnitelmia. 11

12 3.3 HHT yhteistyö taustana kansainväliselle yhteistyölle V järjestettiin Finno Baltic business days Tallinnan ja Rigassa tavoitteena yritysten yhteistyöhankkeiden käynnistyminen Suomen ja Baltian maiden välillä. Tilaisuudet olivat luonteeltan projekti- ja yrtystoimintaa esitteleviä myyntiseminaareja, joissa myös alueet olivat esilläv laadittiin HHT-yhteistyöhön liittyen EU-rahoitushakemus proejktille Urban Channel to Support Local Kansainväliseen yhteistyöhön HHT-kehityskäytävä yhteistyö kanavoitui v Vía Baltica Spatial Development Zone projektiin, joka jatkuu edelleen laajenneena v Via Baltica Nordica Development Zone projektina. Molemmat projektit toteutettiin Interreg - rahoituksella. Via Baltica Nordica yhteistyötä on päätetty jatkaa hakemalla Interreg rahoitusta kolmelle eri projektille vuosille : - Via Baltica Nordica Connections - Via Baltica Nordica Tourism - Via baltica Nordica Knowledge Samanaikaisesti on HHT yhteistyönä alkanut toiminta monipuolistunut ja johtanut vyöhykkeen osien toteuttamiin hankkeisiin mm- logistiikan ja matkailun alueella. 12

13 HHT yhteistyötä toteutettiin 1990 luvun lopulta alkaen eri maakuntaliittojen vetämillä kehitysprojekteilla, joita toteutettiin EU:n Interreg -rahoituksella sekä liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamina projekteina: 13

14 3.4 Liikenteen yhteistyötä HHT yhteistyöhön on liittynyt ja sen yhteydessä on toteutettu erilaisia liikenteen selvitys ja suunnitteluprojekteja. Liikennejärjestelmäsuunnitelmista monet ovat käsitelleet keskeisiä osia HHT-akselista: Tampereen liikennejärjestelmäsuunnitelma Hämeenlinnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Keski-Uudenmaan ja Riihimäen Hyvinkään seudun liikennejärjestelmä, KEHYLI Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, PLJ Tieliikenteen kohdalla tiehallinto on tehnyt joukon suunnitelmia ja selvityksiä myös HHT - käytävään liittyen. Jatkuva liikenteenseuranta tuottaa ajantasaista tietoa tieliikenteen määristä ja vaihtelusta koko pääliikenneväylällä. Helsinki Hämeenlinna moottoritien rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja selvitykset sisältävät runsaasti HHT-akselin ajoneuvoliikenteen ja liikkumisen tietoa. Rautatiehen liittyen on maakuntien ja kuntien yhteistyönä laadittu Päärataselvityksiä ja suunnitelmia v 1997 aina Ouluun saakka ja vuosina erityisesti HHT-akselilla. 14

15 3.5 Via Finlandia kaupunkikäytävä Helsingistä Vaasaan Via Finlandian syntysanat lausuttiin vuonna 1993 Helsinki Vaasa käytävän kaupunginjohtajien kokouksessa. Varsinainen Via Finlandia projekti käynnistyi v 1994 Tampereen kaupungin johdolla. Via Finlandian toimisto sijoittui Tampereen kaupungin organisaatioon. Vuonna 1993 toiminta siirtyi Pirkanmaan liiton hallintoon. Via Finlandia pyrki olemaan vyöhykkeen infrastruktuuria sekä elinkeinotoimintoja ja toiminnallisuuden lisäämistä ajava projekti. Erityisesti projektin alkutaipaleella tehtiin selvityksiä ja suunnitelmia. Viime vuosina projektin painopiste on ollut vyöhykkeen markkinoinnissa painotuen matkailun edistämiseen. Aluksi Via Finlandiassa oli mukana yhdeksän kaupunkia ja myöhemmin mukaan tulivat Espoo ja Vantaa sekä Parkano. Forssa jättäytyi pois yhteistyöstä 90-luvulla. Kaupunkien lisäksi mukana olivat alusta alkaen Tiehallinnon Hämeen ja Vaasan piirit sekä VR Oy:n Länsi-Suomen alue. Maakuntaliitoista tiiviisti työssä ovat ollet mukana Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan liitot. Toimintaa on ohjannut johtoryhmä, jonka alaisuudessa toimivat projektiryhmät ja käytännön työtä tehnyt pieni toimisto. Yhdyshenkilöverkosto on ollut laaja ja siihen on kuulunut jopa 100 henkilöä. Projektiorganisaatioon ovat kuuluneet : laaja yhteistoimintaryhmä, joka on kokoontunut lähinnä tiedotusmielessä ja yhteisiin tapaamisiin, elinkeinoryhmä (10-11 jäsentä kaupunkien elinkeinoyksiköistä) osaamiskeskusryhmä (17-19 jäsentä) infrastruktuuriryhmä, joka toimi alkuvaiheessa matkailuryhmä (8-19 jäsentä), jonka toiminta alkoi myöhemmässä vaiheessa Vuosittain toiminta on kehittynyt tilanteen mukaan: v 1994 perustettiin Via Finlandia ja tehtiin perusselvityksiä v 1995 julkistettiin logo ja painettiin perusjuliste ja esitteitä v 1996 valmistui laajennettu perusselvitys Helsinki-Tampere-Vaasa vyöhykkeen vahvuudet ja mahdollisuudet konsulttityönä, pidettiin Vaikuttajaseminaari Tampere-talossa ja painettiin markkinointiesite v 1997 toimintaa Keski-Euroopassa mm. Das Herzstuck Finnlands -esite ja lehdistötiedote v 1998 esillä tapahtumissa ja messuilla (Berliini, Köln, Varsova) v 1999 Suomen vahvin vyöhyke logo käyttöön, perusselvitys tarkistettiin, kaupunkiverkkotutkimus, matkailuselvityksen käynnistämispäätös v 2000 englanninkielinen esite Via Finlandia Business and Resources, 2. vaikuttajaseminaari Vaasassa, Matkailun suunnitelma , mukaan Via Baltica Nordica Development Zone projektin matkailuteemaan v 2001 matkailun edistämistä jatkettiin ja, osallistumista projekteihin, uusi esite ja markkinointimateriaalia v 2002 VBNDZ-projekti käynnistyi Hämeen liiton koordinoimana v 2003 toiminta siirtyi Pirkanmaan liittoon ja uusille linjauksille 15

16 3. 6 Maakuntakaavoitus ja maakuntien kehittäminen Maakuntakaava, maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja toteuttamissuunnitelma Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maakuntakaava on osa maankäytön suunnittelujärjestelmään, johon kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava ( lisäksi erityisryhminä myös yhteinen yleiskaava ja ranta-asemakaavaksi). Maanköyttöä ohjaa maankäyttö ja rakennuslaki /2002. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntien kehittämistyötä ohjaa alueiden kehittämislaki 602/2002 sekä asetus alueiden kehittämisestä 1224/2002, jotka tulivat voimaan Se perustuu tavoitteita määrittelevään maakuntasuunnitelmaan sekä tätä tarkentavaan maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma osoittaa maakunnan tavoitellun kehityksen päämäärän, tavoitteet, toimintalinjat eli painoalueet ja toiminnan periaatteet. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelman toteutukseen käytetään valtion, kuntien ja yksityisten rahoitusta; sillä ei ole varsinaista omaa budjettia. Ohjelmalla vaikutetaan mm. valtion budjettiin, jonka määrärahojen käyttökohteita siihen on kirjattu. Lisäksi sen toteuttamista vievät eteenpäin EU:n rakennepoliittiset ohjelmat sekä kansalliset kehittämisohjelmat. Vuosittaisilla maakuntaohjelmaan perustuvilla toteuttamisohjelmilla ohjataan budjetointia ja toteutusta. VN/SM 2004 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava Toteuttamissuunnitelma VN/YM 2004 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Kasvukäytävän maakuntakaavoitus Kasvukäytävää käsitellään Pirkanmaan, Hämeen ja Uudenmaan maakuntakaavoissa, jotka kaikki ovat edenneet luonnostasolle. Uudenmaan maakuntakaava on vahvistamisvaiheessa, Hämeen maakuntakaavaehdotusta on tarkistettu lausuntojen ja huomautusten perusteella ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavaehdotus on ollut juuri nähtävillä. Maakuntakaavojen vahvistamiseen saakka voimassa ovat seutukaavat kaikissa maakunnissa. Laaditut maakuntakaavat ovat luonteeltaan hieman erilaisia. Uudellamaalla maakuntakaava on yleispiirteinen. Siinä on kuitenkin selkeästi esillä kasvukäytävän kehittämisen huomioonottaminen ja se on selkeä kasvusuunta Uudellamaalla. Hämeen maakuntakaavaehdotus hyvinkin yksityiskohtainen. Siinä on selkeästi esillä kasvukäytävän alue sekä varautumisena liikenneyhteyksien kehittämiseen että taajamien laajenemisena. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa on varauduttu Tampereen vaikutusalueen kasvuun etelään kasvukäytäväalueella ja pääyhteyksien kehittämiseen. 16

17 3.7 Maakuntien välinen yhteistyö Maakunnat ovat ryhmittyneet suuraluejaon mukaisesti maakuntien liittoumiksi. Etelä-Suomen liittoumaan sijoittuu kasvukäytävän eteläosa (Hämeen ja Uudenmaan liitot) ja Länsi-Suomen allianssina alueella (Pirkanmaan liitto) pohjoisosa. Maakuntien liittoumien sisällä yhteistyö on aktiivista ja siihen liittyy usein myös mittavaa projektiyhteistyötä sekä kansallisissa että EU:n puitteissa. Maakuntien liittoumien alueet = Maakuntien välinen yhteistyö erityisesti Hämeen ja Pirkanmaan liiton välillä on myös monista samansuuntaisista intresseistä johtuen runsasta. Normaalin kanssakäymisen ja maankäytön ja kehittämisen yhteistyön lisäksi tehdään jatkuvasti projektiyhteistyötä. Esimerkkinä laajasta menossa olevasta projektiyhteistyöstä ovat aiemmin esitellyt HHT- vyöhykkeeseen liittyvät hankkeet. Parhaillaan valmistellaan mm. Via Baltica Nordica Development Zone-projektin jatkoprojekteja VBN Connecctions (koordinoiija Hämeen liitto), VBN Tourism (koordinoija Västerbotten) ja VBN Knowledge (koordinoijana Pirkanmaa), joissa kaikissa sekä Hämeen että Pirkanmaan liitot ovat mukana. Toiminnallinen vyöhyke kuvaa seutuistumiskehityksen luonnetta. Kyse on alueen sisäisen yhdentymisen ja siihen liittyvän työnjaon kehittämisestä Verkostoiva yhteys kuvaa Etelä-Suomen sisäisen dynamiikan kehittymistä kaupunkiverkoston luonteiseksi. Kyse on yhteyksien täydentämisestä ja yhteistyön kehittämisestä. Ulkoinen yhteys Toiminnalliset vyöhykkeet ja verkostoivat yhteydet jatkuvat Etelä-Suomen ulkopuolelle. Ulkoinen yhteys Yhteystyöalueiden kansainväliset yhteydet Kaupunkialue Taajamamaisen asumisen, palvelujen ja työpaikkojen alue keskusseuduilla viitteenomaisesti esitettynä. Kansainvälinen osaamiskeskittymä Oleellinen osaamiskeskittymä eurooppalaisessa osaamisessa. Logistiikkasolmu Tavaravirtojen solmukohtia ja logististen toimintojen keskittymistä. Rajapalveluiden ja kansainvälisen kaupan kehittämisvyöhyke, alueella rajanylityspaikkoja Luonnonvaroiltaan vetovoimainen alue Maa- ja metsätalous-, virkistys-, asuin- ja työpaikka-alue Etelä-Suomen liittouman toiminnallisessa aluerakenteessa v 2030 kasvukäytävä on voimakas kehityskäytävä, jonka odotetaan jatkuvan pohjoiseen. 17

18 4. Tavoitteet Hyvinkää-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytäväohjelman ohjelmatyön visio on vyöhykkeen kehittäminen Pohjois-Euroopan kasvualueen merkittäväksi työssäkäynnin ja asumisen vyöhykkeeksi, joka täyttää kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailuympäristössä vaadittavat menestyksen edellytykset. Käynnistyvän ohjelmatyön painopisteenä on toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja siinä hyödynnetään maakuntien liittojen aiemmin tekemän yhteistyön tuloksia. Käytännön tasolla vuosien kasvukäytäväohjelman tavoitteena on luoda pohja jatkossa v toteutettavalle aluekeskusten ja organisaatioiden yhteistyölle: maakuntakaavoihin ja liikenteen väyläratkaisuihin perustuva kasvukäytävän maankäytön ja infrastruktuurin kehittämishankkeiden määrittely siten, että hyvien pääyhteyksien antamat mahdollisuudet vahvistavat mahdollisimman tehokkaasti vyöhykettä asumisen ja yritystoiminnan edullisina sijoittumisalueena pysyvän yhteistyön käynnistäminen ja organisoiminen toimivaksi kaikkia osapuolia tukevaksi yhteistyöksi tehokkaan ja pysyvän seuranta- ja vaikuttamisjärjestelmän sekä kanavien luominen ja vakiinnuttaminen valtakunnan ja EU:n päätöksentekoon käyttäen alueen eri organisaatioiden ja poliittisten edustajien resursseja sektori- ja toimialakohtaisten HHT - yhteistyöverkostojen kehittämistilanteen ja tarpeiden määrittely ja verkostojen kehittämishankkeiden priorisointi Yhteistyön keskeiset toiminnalliset tavoitteet lähivuosien osalta ovat kasvukäytäväyhteistyön aluerajauksen ja toimintaperiaatteiden selvittäminen sekä sillä sijaitsevien maakuntien ja seutujen tavoitteiden kokoaminen koko kasvukäytävän yhteisiksi tavoitteiksi. Alueella toimivien organisaatioiden yhteistyötä tulisi vahvistaa ja tehostaa. Kaikkien osapuolten yhteistoiminta tulisi organisoida vahvaksi ja hallituksi kehittämiseksi ja vaikuttamiseksi, jonka perustana on yhteinen strategia. Strategian toteuttaminen tulisi kanavoida eri osapuolille ja sitä pitäisi tukea yhteisesti kehitetyllä ohjausprosessilla. Vaikuttavuustavoitteet perustuvat aluekeskuksille asetettuihin tavoitteisiin. Kasvukäytävän aktiivinen kehittäminen edellyttää, että voidaan luoda yhteisesti hyväksytyt yhteistyöstrategiat ja päätöksentekorakenteet sekä toimivat yhteistyöverkostot seutujen ja vyöhykkeellä toimivien yritysten, oppilaitosten ja tutkimus-yksikköjen kanssa. Aluekeskukset pyrkivät yhdessä edistämään kasvukäytävän elinvoimaa, kehitetään aluetaloutta ja osaamista sekä kytkemään myös alueella toimivat kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöt mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön. (Julkis)Hallinto Vaikuttaminen Osaaminen Yliopistot Osaamisen realisointi Rahoitus pankit Yhteistyö Sopeutuminen Kulttuuri, arvot Yrittäminen yritykset Ihmiset, asuminen Kehittäminen Yhdyskuntarakenne, infrastruktuuri Markkinat 18

19 5. Projektisuunnitelma Kasvukäytävä Puiteaikataulu Esiselvityksen perusteella laaditun ehdotuksen tavoitteena on käynnistää eri osapuolten yhteistyönä tehtävä kasvukäytäväyhteistyön kehittäminen siten, että yhteinen näkemys ja pohja verkostoituneelle yhteistyölle rakentuu ja testataan tulevaisuutta ajatellen. Mukana olevat yhteistyöosapuolet ovat aluekeskusohjelmat, maakuntaliitot, kunnat ja aluehallinnon viranomaiset. Tuloksena syntyy yhteinen strategia, ja toimintaohjelma vuosille Alustava puiteaikataulu rakentuu toisiaan tukevien vaiheprojektien aikataululliselle yhteen kytkennälle ja yhteensovittamiselle. Kasvukäytävä luo perustan ja toimintamallit eri osapuolten tehokkaalle verkostoyhteistyölle vuosille Kasvukäytävä strategia Kasvukäytävä - yhteistyön organisaatio 3 Kasvukäytävä - toiminta ja prosessit 4 Kasvukäytävän liikenneinfrastruktuurin mahdollisuudet ja maankäyttö 5 Strategia ja toimintaohjelma yhteenvetoraportti 5.2 Tehtäväkuvaukset Lähtökohtia Pääliikenneyhteydet pohjois-eteläsuunnassa ovat rakentuneet ja toiminnassa. Uusi moottoritie tarjoaa mahdollisuuksia, joiden käyttöönotto on jo osin menossa keskittyen olemassa olevien liittymäalueiden rakentamiseen. Vanha vt 3 on vapautunut paikalliselle liikenteelle ja sen mahdollisuuksia asumisen ja elämisen runkoväylänä tulisi selvittää ja kehittää. Nopea Pendolinoliikenne yhdistää keskeiset asemat (Tampere, Toijala, Hämeenlinna, Tikkurila, Pasila, Helsinki). Nopea IC-junaliikenne kattaa merkittävät muut asemat. Pienempiä asemia palveleva paikallisjunaliikenne nopeutuu merkittävästi 2006 uuden Sm 4 -junakaluston myötä (Sm 4 kalusto on VR Osakeyhtiön lähi- ja taajamajunaliikenteeseen tarkoitettu uusin junatyyppi). Junaliikenteen mahdollisuuksia on selvitelty ja asemia on kehitetty, mutta maankäytön ja paikallisten yhteyksien kehittäminen oan alkuvaiheessa jos sitäkään. Aluekeskusten seudullinen työ on käynnistynyt hyvin, Seudulliset strategiat ja yhteistyöprosessit ovat edenneet tai etenemässä projekteiksi toteutusvaiheeseen ja käytännön toiminnan tasolle. Seutujen välinen yhteistyö hakee linjaansa ja se organisoiminen on avoinna. Maakuntakaavojen laatimisessa ollaan kaikkien kolmen maakuntaliiton alueella loppusuoralla. Pääasiallinen sisältö on ainakin keskeisten kasvukäytävään liittyvien ratkaisujen osalta jo päätetty ja 19

20 esitetty luonnoksissa. Maankäytölliset ja infrastruktuurin suuret linjat ovat kiinnittyneet ja on aika priorisoida hankkeet ja löytää keinot niiden toteuttamiseen. Maakuntien kehittämislinjaukset antavat lähtökohdan käytännön yhteistyölle ja toimille toteuttamisohjelmien kautta. Maakuntarajat, seuturajat, valtionhallinnon alueorganisaatioiden rajat eikä vähiten kuntarajat muodostavat kuitenkin usein järkevää yhteistyötä hidastavan elementin. Näitä rajoja HHT-käytävän toiminnallisesti yhtenäiselle alueelle mahtuu. Hyvinkää Tampere väliltä löytyvät kaikki mahdolliset hallinnolliset ja tilastolliset rajat paitsi valtakunnanraja. Maakuntien lakisääteinen kehittämistoiminta yhdistää maakuntien sisällä toimijoita ja avaa mahdollisuuksia kehittämisprojekteille. Maakuntien rajat nostavat esiin ainakin hetkellisiä eturistiriitoja ja jopa hankaloittavat yhteistyötä esim. Hyvinkään ja Riihimäen väliin sijoittuva maakuntien raja. Vielä selkeämmin eroa syntyy maakuntien liittoutumien toimiessa tilastollisen suuralueiden jaon mukaisesti, jolloin Pirkanmaan liitto on Länsi-Suomen allianssin vahva maakunta ja Häme sekä Uusimaa sijoittuvat Etelä-Suomen liittoumaan. Projektien rahoituksen kannalta Kasvukäytävän alueen jakautuminen eri tukialueille aiheuttaa ainakin jonkin verran monimutkaisuutta yhteisten hankkeiden toteutukselle. Toisaalta rajat voivat antaa mahdollisuuksia myös eri organisaatioiden ja yhteisöjen yhteistyön jakamiseen ja edistämiseen monipuolisesti valituilla rahoituskanavilla, jos niitä osataan oikein käyttää. Pääsääntöisesti rajat lisäävät kuitenkin ongelmia yhteisten näkemysten löytämiselle ja ovat yhteistyötä heikentäviä esteitä. Yhteisessä seminaarissa nousivat esille toisaalta Kasvukäytävän hyvät lähtökohdat ja toisaalta selvät kehityskohteet. Kasvukäytävän oma väestöpohja ja erityisesti sen lähialueen väestö ovat riittävän suuret kasvun turvaavalle kehittämiselle. Liikennejärjestelmän runko on tehokas ja uudenaikainen. Aluerakenne ja harjoitettu elinkeinopolitiikka tukevat kehittämistä. Osaamisen kehittämiselle on hyvät lähtökohdat ja alueen asumisviihtyvyys ja vetovoima avaavat mahdollisuuksia. Toisaalta yhteistoiminnan esteiden poistaminen vaatii työtä ja sitoutumista kasvukäytävän yhteiseen kehittämiseen on kyettävä luomaan. Yhteinen vaikuttaminen vaatii ponnisteluja ja kehitysverkostojen muodostuminen työtä. Kasvukäytävä avaa mahdollisuudet yhteisen ja yhtenäisen työssäkäyntialueen muodostamiselle, jos siihen liittyviä esteitä vielä kyetään alentamaan. Hyvä liikenneväylästö on pohja kehittyneille liikennepalveluille, jotka edistävät yhtenäisen vyöhykkeen muodostumista. Tulevaisuudessa maankäytön ja liikenteen vielä parempi yhteensovittaminen on kehityksen yksi avain. Suuria koko kasvukäytävän elinvoimaa lisääviä hankkeita on yhdessä tuettava, mutta niiden tuomia muutoksia on myös kyettävä käyttämään hyväksi. Yhteisen vaikuttamisen taakse on saatava elinkeinoelämän ohella alueen poliittiset toimijat. Seminaarin yhteydessä nousi esille erilaisia projektiajatuksia kehittämiselle esim. : 1 Kasvuvyöhykkeen näkyvyys ja vaikuttaminen (edunvalvontamatriisit ja ohjelmat, jatkuva prosessi) 2 Tutkimuksen jalkauttaminen yrityksiin (Yliopistot-->AKK:t-->välittäjä(projektit/yritykset/henkilöt)-->yritykset) 3 Liikenneinfrastruktuurin vahvistaminen ja hyödyntäminen 4 Kasvukäytävän vetovoimaisuusprojekti ( näkyminen ja kuuluminen, katsojien saaminen ja positiivinen mielikuva, osaajien houkutteleminen alueelle, työpaikkojen kasvattaminen alueelle) 5 Viestintäprosessi - työkalu jatkuvalle positiiviselle esilläololle 6 Vaikuttamisprosessi - yhteiset resurssit yhteistä etua ajamaan HHT -foorumi 7 Verkostumisprosessi - kumppanuus vahvuustekijäksi 8 Taajamajunaliikenteen lisääminen ja asemaseutujen ja -yhteyksien kehittäminen 20

Kasvukäytävä 2005-2006 Esiselvitys ja ohjelma

Kasvukäytävä 2005-2006 Esiselvitys ja ohjelma Kasvukäytävä 2005-2006 Esiselvitys ja ohjelma KANSI Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Etelä-Pirkanmaan aluekeskus Kehittämiskeskus Oy Häme Hyvinkään Riihimäen talousalueen aluekeskus 31.12.2004

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot