Iskelmä muuttuu. Suvi Teräsniska elää ajassa. Eva & Manu laulavat elämästä Tuure Kilpeläinen kaihon matkassa 4Musiikin talo on täynnä toimintaa

Transkriptio

1 2014 Iskelmä muuttuu Suvi Teräsniska elää ajassa Eva & Manu laulavat elämästä Tuure Kilpeläinen kaihon matkassa 4Musiikin talo on täynnä toimintaa 1

2 hän Montako levyä osimoilleen omistat? Fyysisiä äänitteitä noin tuhat tällä hetkellä, cd- ja vinyyli-levyjä. Määrä on vähenemään päin koska karsin cd-levyjä rankalla kädellä. Korvaan niitä sähköisillä versioilla samalla päivittäen puuttuvia ja skippaamalla niitä, joista ei tullut minulle klassikoita. Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Antaumuksella. Tarkoitat kuitenkin varmaan sitä, että arkisin kuuntelen työmatkat puhelimen kautta luureilla joko aamuradiota tai omaa soittolistaa. Arkisin kotona koneen kautta maksullista Spotifyta ja juhlana (lue: vapaapäivänä) soi rahiseva vinyyli. Viihdyn myös keikoilla, mutta työrytmi on lähes tuhonnut tämän harrastuksen. Entä johonkin kappaleeseen? Kun Putinin ja muiden vallanpitäjien kriitikkona toiminut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin, teimme työryhmällä asiaa protestoivan kappaleen Song For Anna Politkovskaja. Sitä soitettiin suurimmalla osalla radiokanavia ja iso osa mediasta teki projektista juttuja. Se osoitti musiikin ja taiteen voiman. Onko voimakkaampaa tapaa protestoida? Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? Oikeudenmukaisuutta. Että tekijä saa työstään liksaa niin, että voi ruveta ideoimaan uutta tuotosta meille nautittavaksi. Ei joululauluja, kiitos Joululaulut eivät soi eduskunnan rockklubin perustajan Silvia Modigin kotona. Haastattelu lauri kaira Kuva johannes jansson / norden.org Miten musiikki on liittynyt aiempiin työtehtäviisi? Työskentelin 16 vuotta tv- ja radiotoimittajana ja valtaosa tehtävistäni liittyi populaarikulttuuriin. Musiikki on aina ollut se ykkönen tässä genressä. Radio Helsingin vuodet olivat erityisen antoisia, siellä ei ole soittolistoja vaan kaikki musiikki on käytössäsi. Liittyykö johonkin konserttiin joku erityinen muisto? Kahdessa konsertissa olen itkenyt vuolaasti: Nine Inch Nails Provinssissa 2005 ja Faith No More Kaisaniemessä Molemmat olivat ekoja kertoja minulle tärkeän bändin keikalla. On upea tunne itkeä taiteen edessä. Mitä luovan alan ja kulttuuriammattilaisten kannalta olisi tärkeä tehdä Suomessa? Helpottaa pienyrittäjän arkea, esimerkiksi nostaa alv-alarajaa. Myös tekijänoikeustulot tulee nähdä palkkatulona. Kaikista tulomuodoista tekijänoikeuskorvaus, apuraha etc tulee kertyä niin eläkettä kuin esimerkiksi vanhempainrahaakin. Miten musiikki liittyy joulumuistoihisi? Joululaulujen tuoma päänsärky. Entä nykyiseen jouluusi? Joululaulut eivät soi. On paljon jouluun sopivia kappaleita, joissa ei ole kulkusia. 2 silvia modig Syntyi 1976 Helsingissä Työura ja koulutus Kansanedustaja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu Helsingissä Aiemmin TV- ja radiotoimittaja Yleisradiossa ja Radio Helsingissä. Harrastukset Musiikin harrastaja, joka perusti eduskunnan rock-klubin.

3 Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira Pekka Laine 8 Eva & Manu 16 Tuure Kilpeläinen 20 Kannessa suvi teräsniska Kuva: Warner Music Finland / Lauri Laukkanen Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki / toimitus@gramex.fi, puh. (09) / / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 25. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN / Painotyö Forssa Print / Painos kpl. Tulevaisuusvaliokunta uskoo luoviin aloihin Tekijänoikeuden tulee suojata tekijöiden, taiteilijoiden ja luovan alan yritysten oikeudet. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta otti lausunnossaan lokakuussa kantaa luovien alojen merkitykseen ja tulevaisuuteen. Valtion ensi vuoden talousarviota koskeva lausunto painottui luovien alojen lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukseen, tieteeseen ja innovaatioita tukeviin julkisiin hankintoihin. Luovat alat ovat valiokunnan mielestä tärkeitä. Ne ovat kasvavia toimialoja: Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan 20,1 prosenttia vuodesta EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta (toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:stamme (EU:n kolmanneksi suurin), valiokunta lausuu. Valiokunnan mukaan kulttuurilla ja taiteella on myös vahva alueellinen vaikutus. Ne syntyvät paikallisesti ja vahvistavat Suomen alueiden elinvoimaisuutta. Suomen kansantalous nojaa yhä enemmän kulttuuristen sisältöjen tuotantoon ja hyödyntämiseen sekä luovien yksilöiden innovatiiviseen työhön, valiokunta korostaa. Toimivat sisältömarkkinat edellyttävät kysynnän ja tarjonnan lisäksi vahvaa omistusoikeutta henkiseen omaisuuteen. Tekijänoikeuden tulee suojata tekijöiden, taiteilijoiden ja luovan alan yritysten oikeudet suhteessa teosten käyttäjiin. Tulevaisuusvaliokunnan arvio luovan alan merkityksestä, mahdollisuuksista ja tekijänoikeussuojan oikeutuksesta on myönteinen uutinen luovalla alalla toimiville. Toivottavasti seuraavan hallitusohjelman kirjoittajat tutustuvat valiokunnan kantoihin ja perusteisiin. Luova ala voi toimia Suomen kasvun moottorina, jos sille annetaan järkevät toimintaedellytykset ja yhtäläiset mahdollisuudet kuin kilpailijamaissamme. PS. Toivotamme kaikille Gramexin asiakkaille ja muillekin lukijoillemme hyvää joulua ja musikaalista uutta vuotta! Kuva: matti matikainen 3

4 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Youtubelle maksullinen musiikkipalvelu Suomessa kuunnellaan niin paljon musiikkia, että Youtube valitsi Suomen yhdeksi seitsemästä maasta, jossa julkaistiin ensimmäiseksi uusi YouTube Music Key -palvelu. Marraskuussa avattu kuukausimaksullinen palvelu haastaa Spotify:n, joka on Euroopan käytetyin musiikin suoratoistopalvelu. Youtubea käytetään paljon musiikinkuunteluun, mutta tähän saakka musiikintekijät eivät ole saaneet toistoista korvauksia. Uusi verkossa ja mobiilisovelluksilla toimiva palvelu tulee vanhan sivuston rinnalle. 4 Joululevyissä on valinnanvaraa Tänä vuonna ilmestyi jälleen useita joululevyjä. Jipun Rakkauden joulu on hänen neljäs sooloalbuminsa ja ensimmäinen joululevynsä. Levyn valikoima koostuu perinteistä kappaleista ja on laulajan itsensä valitsema. >>> Kultaa luvassa ilman levymyyntiäkin Kulta- ja platinalevyjen myöntäminen muuttui vastaamaan musiikin nykyisiä käyttötottumuksia. Tunnustuksen voi saada jatkossa suoratoiston perusteella. Metallilevyt myöntävä Musiikkituottajat IFPI Finland kertoi syksyllä, että tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla digitaaliset musiikkipalvelut muodostivat ensimmäisellä puoliskolla jo 58 prosenttia äänitemusiikin kokonaismarkkinoistamme. Suoratoisto eli striimaus tarkoittaa sellaisia palveluita kuin Spotify, Youtube ja Deezer eli verkon kautta kuunneltua musiikkia. Teosto on Kevyttä ja raskasta musiikkia jouluksi. Jippu, Lauri Tähkä ja Jarkko Ahola julkaisivat kaikki joululevyn tänä vuonna. lisensionut yli kymmenen tällaista palvelua, ei kuitenkaan toistaiseksi Youtubea. Albumin myyntimääriin aletaan nyt kulta- ja platinalevyjä jaettaessa laskea suoratoistonkin osuus. Tuhat albumin kappaleen kuuntelua vastaa yhden levyn myyntiä. Nykyiset levymyynnin rajat säilyvät ennallaan: levyn myynti tuo kultalevyn ja levyn platinalevyn. Kulta- ja platinasinglejen mittayksiköksi muuttuu kokonaan suoratoiston kuuntelu. Kultaa tulee kahdella miljoonalla kuuntelulla ja platinaa neljällä. Levymyynti ja lataukset muunnetaan kuuntelukerroiksi. Yksi singlen lataus esimerkiksi vastaa sataa kuuntelukertaa. >>> Lauri Tähkän Jouluni laulut -levyllä on 12 kappaletta. Niistä kaksi on Tähkän itse säveltämiä ja sanoittamia. Suvi Teräsniskan Joulun henki on hänen toinen joululevynsä. Se koostuu pitkälti tuoreemmista joululauluista, ei aivan perinteisimmistä. Albumi oli Suomen virallisella listalla sijalla seitsemän viikolla 48. Raskasta joulua 2 seuraa edellisen, suursuositun albumin jäljissä. Levyllä on suomalaisten hevimuusikkojen esittämiä raskaamman sorttisia tulkintoja perinteisistä joululauluista. Levyyn liittyy jo kymmenes keikkakiertue. Jarkko Aholan Suojelusenkeli Joulun Klassikot 2 sisältää monenlaista joulumusiikkia. Muutaman varsinaisen joululaulun lisäksi mukana on oopperan ja rockin klassikkoja. Pitkän linjan viihdeorkesteri Finlanders kokosi marraskuussa Tampere-talolla pidetyn konserttinsa sekä studioäänitysten pohjalta 12 joululaulua sisältävän levyn Oikeesti Iloinen Joulu. Sitä myydään vain konserttikiertueella. Gramex mukana musatapahtumissa Gramex oli Tampereella järjestetyn Musiikki & Media 2014 pääsponsori yhdessä Muusikkojen liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Helsingin Musiikkimessuille Gramex osallistui yhdessä Muusikkojen liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. KUVAt: jippu / lauri laukkanen. lauri tähkä / lauritähkä.fi. jarkko ahola / warner music live.

5 Kuva: apocalyptica.com Apocalyptica ja Angry Birds yhteistyössä Apocalyptica on säveltänyt tunnuskappaleen uuteen Angry Birds -peliepisodiin. Yhteistyössä Visit Finlandin ja Rovion kanssa tehty kappale on osa joulukuussa ilmestyvää On Finn Ice -episodia. Vihaiset linnut johdattavat pelaajat Suomen luonnon, tapojen ja kulttuurin pariin. Visit Finlandin ja Rovion yhteistyöprojektin tavoite on lisätä Suomen tunnettuutta maailmalla. Erin on poikkeus miesvaltaisessa palkittujen joukossa. Kuva: kaiku entertainment Kuva: mats vuorenjuuri Suomalaisen kansanmusiikin tunnetuimpia esittäjiä on JPP. Kansanmusiikille ja kansantanssille uusi kattojärjestö Lokakuussa perustettiin Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Se edistää kansanmusiikkia- ja tanssia, soitinrakennusta sekä puku- ja tapaperinteitä. Aiemmin tehtävät jakautuivat Folk- lore Suomi Finlandin sekä Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen kesken. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Kupari Raumalta ja toiminnanjohtajaksi Riitta- Liisa Joutsenlahti. Syksyn palkittuja Syksyn aikana useat eri toimijat ovat palkinneet kotimaisia musiikintekijöitä. Miesvaltaiseen palkittujen joukkoon lukeutuvat rumpali Markku Ounaskari (Jazzliiton Jazz-Yrjö), pianisti Jussi Fredriksson ja Kansallisoopperan orkesterin huiluryhmän äänenjohtaja Timo Pulakka (Suomen Muusikkojen Liitto ry:n tunnustuspalkinnot), säveltäjä, kapellimestari ja tuottaja Esa Nieminen (Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinto) sekä Suomen musiikkikustantajat ry:n palkitsemat Erin Anttilan Ei taida tietää tyttö (vuoden biisi), Pessi Levanto (vuoden vientiteko), Kalevi Aho (vuoden taidemusiikin säveltäjä) ja Joonas Angeria (vuoden kevyen musiikin tekijä). YleX:n kuuntelijat äänestivät puolestaan Osmo Ikosen Suomen parhaaksi kosketinsoittajaksi. Provinssirock, Tuska ja Flow rakentuvat uusin voimin Useita uusia kasvoja on mukana rakentamassa Suomen festivaalikesää Selmu ry tekee Provinssiksi nimensä lyhentänyttä seinäjokelaisfestivaalia jatkossa yhteistyössä saksalaisen FKP Scorpion kanssa, johon Fullsteam Agency yhdistyi lokakuussa. Uudeksi festivaalijohtajaksi on nimetty seinäjokelainen Sami Rumpunen. Myös Tuska Open Air Metal Festival on uusissa käsissä. Kymmenen vuotta Elävän musiikin yhdistys Elmun ohjelmapäällikkönä toiminut Eeka Mäkynen siirtyy Tuskaa tuottavan Finnish Metal Eventsin toimitusjohtajaksi. Elmun uudeksi ohjelmapäälliköksi on valittu Mika Nikula, joka siirtyy tehtävään Teostosta. Flow Festival puolestaan tiedotti marraskuussa uudistuvasta ohjelmaryhmästä. Seuraavan festivaalin ohjelmistoa ovat kokoamassa DJ Harvestina tunnettu Antti Berg, LCMDF-yhtyeen keulahahmo Emma Kemppainen, DJ ja Kaiku-klubin promoottori Lauri Soini, Henri Pulkkinen, joka tunnetaan myös rap-artisti Paperi T:nä sekä musiikkitoimittaja ja muusikko Arttu Tolonen. Ohjelmaryhmävastaavina ja taiteellisina johtajina jatkavat Tuomas Kallio ja Toni Rantanen. Kuva: flow / jussi hellsten 5

6 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Talveen Pepe Willbergin tahdittamana Gramexin talvikauden avajaisjuhlat olivat tänä vuonna Gloria-salissa. Paikalle saapui tuttuun tapaan paljon musiikin alan ihmisiä ja päättäjiä rentoon tunnelmaan. Illan musiikista vastasi Pepe Willberg yhtyeineen. Sali odottaa vieraita ja kohta onkin jo tervetuliaissanojen aika. KUVAt: matti matikainen Ylärivissä (vas) Kimmo Sasi ja Leena Porola; Maija Kuusi, Ilmo Laevuo, Kim Kuusi, Riki Sorsa ja Kaija Kärkinen; Janne Sankelo; Hannu Marttila ja Katri Sipilä. Alarivissä (vas) Pertti Salolainen; Esa Saarinen, Pipsa Pallasvesa ja Leena Pitkänen; Jari Myllykoski ja Sampsa Kataja; Carola Hautamäki, Pekka Rislakki ja Teija Moilanen. 6

7 Tahtipuikko hannu marttila Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies Costello 35 vuotta kitaran varressa Popedan kitaristi Costello Hautamäki kiersi Baltiaa ja Suomea ruotsalaisbändi Roxetten lämmittelijänä marraskuussa. Keikalla kuultiin hänen omia kappaleitaan ja pari Popedan kappaletta. Bändissä soittivat Costellon pojat Alex ja Jimi Hautamäki sekä kosketinsoittaja Ali Ahmaniemi. Samalla kiertueella Costello juhlisti omaa 35-vuotista taitelijauraansa. Ensimmäisen singlensä hän julkaisi Punk-yhtye Sensuurin jäsenenä. Myöhemmin uralle ovat mahtuneet Sleepy Sleepers, Hanoi Rocks ja Popeda sekä nykyään oma bändi. Kolmannen sooloalbuminsa, ensimmäisen suomenkielisen, Kun mies unelmoi hän julkaisi viime vuonna. KUVA: nauska Jorma Waldén johtamaan tekijänoikeusasioita OKM:ssä Hallitusneuvos Jorma Waldén (s. 1961) on nimetty johtajaksi opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualueelle. Hänen tehtävänään on vetää yhdeksän hengen yksikköä, joka hoitaa tekijänoikeusasioiden valmistelua. Tekijänoikeusasioista vuosikymmeniä vastannut johtaja Jukka Liedes jäi eläkkeelle syksyllä. Kotimaisen rockjournalismin sivut harvenevat taas Indierockpunkmetalzine Sue ilmestyi viimeisen kerran syksyllä Syinä lopettamiseen ovat lehden kustantaja Suezine Oy:n mukaan yleinen talouden alavire sekä printtimedian hankaluudet muuttuneessa mediaympäristössä. Ilmaisjakelulehden kuukausittainen painosmäärä oli parhaimmillaan Niin ikään kuukausittain ilmestynyt Rumba ilmoitti hiljattain, että vuonna 2014 lehti ilmestyy vain viisi kertaa. Hyvitysmaksu uudistuu Hallitusohjelmassa luvataan uudistaa hyvitysmaksu. Opetusministeriö kutsuikin oikeudenhaltijoita ja käyttäjiä kuulemaan uuden mallin. Hallitus ehdottaa nykyisestä laitemaksusta luopumista ja sen korvaamista valtion budjetista tulevalla 11 miljoonan euron lisämäärärahalla. Hyvitysmaksuhan on kerätty laitemaksuna kopiointiin käytettävien tallennusalustojen valmistajilta ja maahantuojilta. Mikään aiemmista uudistusmalleista ei tuonut keskeisten osapuolten yhteisymmärrystä. Elinkeinoelämän keskeinen vaade on ollut laitemaksusta luopuminen. Tämän motiivi on hieman epäselvä, koska Suomessa ei enää valmisteta niitä laitteita, joihin sovelletaan laitemaksua. Oikeudenhaltijat ovat esittäneet hyvitysmaksun tasoon selvää korotusta. Kokonaismäärähän on pudonnut lähes kolmasosaan siitä, mitä se oli enimmillään. Rahat valtion budjetista. Nyt esitetty 11 miljoonaa on paljon verrattuna tämän hetken laitemaksukertymään, joka uhkaa pudota 5 miljoonaan euroon. Sekin on kuitenkin vain poliittinen ratkaisu, joka ei tosiasiassa kompensoi oikein yksityisen kopioinnin kokonaismäärää. Hallituksen esityksen mukaan hyvityksen taso perustuu alkuvaiheessa aiempiin hyvitysmaksukertymiin. Nuo kertymät eivät ole perustuneet arvioon siitä, paljonko olisi kohtuullisen hyvityksen määrä. Ne ovat olleet kunakin vuonna enemmän satunnainen summa. Oikeudenhaltijoiden mukaan summan olisi tullut olla vähintään 20 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2017 ja siitä eteenpäin hyvityksen tason määrittämisessä otettaisiin huomioon yksityisen kopioinnin määrää kartoittavan puolueettoman tutkimuksen tulokset. Viimeistään tuossa yhteydessä on sopiva tilaisuus tehdä arvio hyvityksen oikeasta tasosta. Lyhyellä tähtäimellä hallituksen esitys näyttäisi oikeudenhaltijoiden näkökulmasta hyvältä. Siihen liittyi kuitenkin jatkossa riski, että tuo summa leikataan jatkossa pois valtion muista kulttuurin rahoista. Tätä ei saa päästää tapahtumaan. Silloinhan lopputuloksena olisi vain, että laitemaksu lakkautettiin eikä todellisuudessa saatu mitään tilalle. Kuva: saara vuorjoki 7

8 kuva: yle Iskelmän teksti pohtii usein elämässä tehtyjä valintoja. Tunne on iskelmän ydin Iskelmä-Suomi -sarjan tehneen Pekka Laineen mukaan iskelmä on muuntuvaa ja vaikutteita keräävää musiikkia. Se elää tunteesta ja sen avain on teksti. Teksti heikki jokinen Minua kiehtoo Jori Malmstenin ajatus siitä, että musiikintekijät tekevät kappaleen mutta yleisö tekee iskelmän, sanoo Yleisradion musiikkitoimittaja Pekka Laine. Hän on Ylen musiikkimme juuriin pureutuvan Iskelmä- Suomi -dokumenttisarjan käsikirjoittaja. Iskelmä ei ole musiikkityyli, varsinkaan ei muuttumaton, Laine painottaa. Se on keräilyerä, johon on koottu monia asioita. Se katsoo taaksepäin, mutta antennit ylhäällä, imee asioita itseensä. Siihen on vaikuttanut moni asia ja musiikki eri aikoina. Esimerkiksi venäläiset romanssit, saksalaiset schlagerit, amerikkalainen jazz, latino- ja italomusiikki, espanjalainen musiikki, rock, pop, disco ja hip hop. Iskelmä ymmärretään monella eri lailla. 8 Ilman tunnetta ei iskelmää voi olla olemassa, Laine sanoo. Ilman älyä voi olla ja usein onkin. Tämä on ylitunteellinen genre, joka pyrkii tunnevaikuttamiseen. Siksi intelligentsia karttaakin iskelmää, sen avointa sentimentaalisuutta ja manipulatiivisuutta. Täydellisimmät iskelmien onnistumiset ja epäonnistumiset liittyvätkin tunteeseen. Jos yleisö tajuaa, että tunne ei pidäkään paikkaansa, kappale ei ole enää uskottava. Junnun purkka ei putoa Avain iskelmään on sen lyriikka, se kuinka taitavasti teksti on tehty. Parhaiten onnistuneet tekstit koskevatkin tunteita. Juha Vainio, Repe Helismaa, Matti Jurva; kaikkien teksteistä huokuu sivistys ja älykkyys, mutta heidän lopullinen suuruutensa on kyvyssä ymmärtää tunne-elämää. Vaikka iskelmien sanoitukset ovat keskeisen tärkeitä, niihin liittyy Laineen mu- kaan paradoksi. Miksi sitten suurin osa on roskaa? Iskelmistä löytyvät parhaat ja huonoimmat tekstit. Syy on määrä, laulujen teko oli kausittain teollista tuotantoa ja tekijöitä oli vähän. Iskelmän sanoittaminen ei ole helppoa, se ei ole vapaa itseilmaisun kenttä. Mutta meillä on monia mestarillisia sanoittajia, Laine korostaa. Olisiko Juha Vainio sittenkin ollut kaikkein taitavin? Hänellä instrumentin eli muodon ja sisällön hallinta oli huippua. Vaikka monissa hänen lauluissaan on vaikea riimirakenne, purkka ei putoa kertaakaan. Juha Vainio kertoi tarinoita, joihin usein liittyi jokin kätketty elämänviisaus. Hänen keskeinen teemansa oli miettiä elämässä tehtyjä valintoja. Repe Helismaan sanoituksissa näkyi samankaltaisia aiheita. Parasta hänen teksteissään on suomen kielen taitava käyttö. >>>

9 Suomalaisen iskelmätaivaan kestotähtiä ovat Katri Helena (ylhäällä) ja Paula Koivuniemi, uuden ajan eri tyyleissä liikkuvia laulajia Suvi Teräsniska (vas) ja Juha Tapio (alhaalla). KUvat: suvi teräsniska / warner music finland / lauri laukkanen. Katri helena / warner music live. Paula koivuniemi / warner music live. Juha tapio / a. j. savolainen. 9

10 >>> Perinteisellä iskelmäsanoituksen tyylillä ei ole jatkajia, nyt otetaan vapauksia kielen suhteen. Juice Leskinen oli hahmoltaan kaikkea muuta kuin iskelmää, mutta samalla kertaa Tatu Pekkarisen ja muiden jatko sekä Bob Dylanin lapsi. Juice oli kahden maailman kansalainen. Kansa teki hänen lauluistaan iskelmiä, ei se ollut Juicen vallassa. Suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustieteen professori Matti Kuusi lanseerasi vuonna 1959 kuuluisan kiteytyksensä Iskelmä on nykyajan kansanlaulu. Tämä pätee nykyään myös rockiin, Pekka Laine sanoo. Hip-hop -iskelmäkulttuurikin elää Rockilla ja iskelmällä on kuitenkin eronsa. Tuntuu, että lähes mitä vain voi sulattaa iskelmään, mutta niiden asennemaailmassa on eroja. Rock-piireissä on vahva viholliskuva iskelmästä, mutta silti sitä lauletaan karaokessa. Ne ovat kivoja laulaa, melodia on hyvä ja teksti on kiva. Iskelmä paljastaa voimansa tässä käyttöyhteydessä. Katu-uskottavimmat rockarit voivat laulaa iskelmääkin, kuten Ismo Alanko ja Tuomari Nurmio. Iskelmä on osa heidän dna:taan. Ei heillä ole tarvetta todistella mitään. Rockareiden iskelmäkiinnostus kohdistuu usein vanhaan iskelmään. Nykyään meillä on jopa hip-hop -iskelmäkulttuuriakin, Pekka Laine sanoo. Iskelmällä leikitään, se on camp. DJ:t soittavat 1980-luvun musiikkia, joka aikanaan tuomittiin roskaksi. Kaikki on ok, jos se toimii tanssilattialla. Viholliskuvat muokkaantuivat sinä aikana kun rock oli kortilla ja iskelmä jylläsi. Siksi rajanveto tuntuu olevan tärkeintä rockihmisille ja heistäkin tietylle sukupolvelle. Itsekään en 15 vuotta sitten olisi kuunnellut Pasi Kaunistoa. Mutta nyt huomaan, että hänellähän on hyvä ääni. Monelle käy näin. Perusslobo-osasto saa minut nykyään tiloihin. Iskelmän perusnostalgia ei ole 22-vuotiaan maailmankuva. Siinä on oltava jo maileja takana ja ehditty tehdä virheitäkin. Suru, Suomi ja tango Suomalainen paritanssikulttuuri on ollut iskelmän suodatin. Mikä toimii lavalla, kestää vieläkin. Nykyäänkin samalla tanssilavakeikalla orkesteri saattaa soittaa Dingoa ja 1930-luvun tangoa. Toinen iskelmän suodatin on kaupallinen: sitä tuotetaan, mikä myy. Nyt tanssikulttuuri on murrostilassa ja kenties hyytymässäkin. En silti julista sen kuolemantuomiota. Yksi artisti tai yhtye voi muuttaa tilanteen, kuten teki Agents 1980-luvulla ja Yölintu 1990-luvulla. Vanhan liiton musiikki elävöitti lavat ja menestystä aletaan aina kopioida. Suomalainen tango on vaarassa muuttua historiaksi. Tanssilava-artisteja on, mutta kuka tulisi ja räjäyttäisi potin? Tulisipa kunnon romanilaulaja. Niin kauan kun on romaneja, tango elää. Romanien joukossa on enemmän iskelmäfaneja muin missään muualla. He elävät sitä ja ovat sisäistäneet sen. Heillä yhdistyvät iskelmä, omat perinteet sekä hengelliset laulut ja mukana on aina tunne. Suomalaisessa iskelmässä kuuluu usein itään viistävä mollivoittoisuus. Olemme idän ja lännen rajamaa, musiikissamme on paljon itäistä. Sanoimme näitä vaikutteita slaavilaisuudeksi, mutta se on koodisana, joka tarkoittaa venäläisyyttä. Meillä on viha-rakkaus -suhde Venäjään mutta syvä kiintymys sen kulttuuriin, Laine sanoo. Melkoinen paradoksi on sekin, että Elämää juoksuhaudoissa on vanha venäläinen valssi. Sama itkuisuus ja melankolia toistuu rockissakin. Tämä on jo vähän väsyttävä teema, mutta se on luonnonvoima. Joissakin tilanteissa suomalaisilla ei ole huumorin eikä ironian tajua, mutta suhteemme murheeseen on kuin eskimoilla lumeen, siinä on sata sävyä. Muissakin musiikkikulttuureissa suru on toki läsnä, Pekka Laine huomauttaa. Fado, blues tai chanson, mutta suomalaiset ovat kyllä siihen erikoistuneita. Paritanssikulttuuri on iskelmän suodatin. Tuomari Nurmion katu-uskottavuus rock-muusikkona ei katoa vaikka hän laulaa iskelmääkin. Yölintu-yhtye toi tanssilavoille uutta elämää 1990-luvulla. Kuvat: tuomari nurmio / marek sabogal. Yölintu / warner music live. 10

11 Kuvat: pekka laine / jyrki valkama. iskelmä-suomi / yle. suvi teräsniska / warner music finland / lauri laukkanen. pekka laine Syntynyt 1966 Ylen musiikkitoimittaja vuodesta 1990 Rock-Suomi (2010) ja Iskelmä-Suomi (2013) -dokumenttisarjojen käsikirjoittaja Hypnomen-yhtyeen kitaristi Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2013 Ilpo Hakasalo -palkinto Älkää kauhistuko iskelmä uudistuu Olen kuunnellut paljon iskelmää, kautta ikäni, sanoo laulaja Suvi Teräsniska. Teksti heikki jokinen Suomalaisen tärkein oikeus on oikeus olla surullinen, Laine siteeraa Toivo Kärkeä. Tätä on vaikea selittää muille. Kuinka tippa linssissä kuuntelee Olavi Virran paatosta; kyynel valuu, mutta on ihanaa. Yleistykset ovat vaarallisia, mutta ne kertovat jostakin. Maanläheisyys vetoaa Aika on siilannut pois tusinatavaran ja sen, mikä ei kestä aikaa. Tärkeää on yleisön kokema laatu, ei asiantuntijan sana. Monta nimeä on jäänyt kiinteästi tähtien joukkoon. Olavi Virta, Laila Kinnunen, Carola, Reijo Taipale, Eino Grön, Taisto Tammi, Seija Simola, Fredi, Badding Somerjoki, Pepe Willberg, Pekka Laine listaa luvun jazz-iskelmä pitää myös pintansa, Annikki Tähti ja Brita Koivunen. Laulajan hahmo puhuttelee ihmisiä, hyvä laulaja ottaa laulun omakseen ja se tulee osaksi hänen persoonaansa. Ei heitä voi erottaa. Tämä on populaarimusiikin ero klassiseen musiikkiin. Bachin nerous on jo sävellyksessä, iskelmä herää henkiin tulkinnassa. Billie Holiday tai Frank Sinatra voivat laulaa perusriimiä kuinka rakkaus on sitä tai tätä. Mutta kun ne esittävät sen, syntyy nerokkuuden tunne. Siksi tietyt artistit pysyvät aina pinnalla, he luovat tulkinnan. Badding Somerjokikin voi laulaa humppaa ja siinä on aina svengiä kuin Elviksellä. Se tekee hänestä läheisen monelle. >>> Näin erityisesti lapsuudessa. Molemmat vanhempani kuuntelivat musiikkia laidasta laitaan. Äiti kuunteli kaikkea Matista ja Teposta Kaija Koohon. Pappani kuunteli Tapio Rautavaaraa ja vastaavaa, Laila Kinnustakin tietysti. Suvi Teräsniska ei usko, että hän olisi ammentanut suoraan tästä kaikesta suomalaisesta iskelmästä oman musiikkinsa, mutta sitä oli ja on miellyttävää kuunnella. Mietin usein millaista oli aikanaan laulaa levylle. Se oli erilaista, kaiken piti mennä kerralla purkkiin. Virheitäkin tehtiin, mutta niitä saatettiin jättää mukaan. Millaista sitten on Suvi Teräsniskan oma musiikki? Esitän musiikkia niille ihmisille, jotka sitä kuuntelevat. Osalle se on pop-musiikkia, osalle iskelmää ja jollekulle jotain siltä väliltä. Samaa sanon itsekin. Monipuolisuuden siunaus Ensimmäisen singlensä Sanoja vain Suvi Teräsniska julkaisi vuonna 2007 ja ensimmäisen albuminsa Särkyneiden sydänten tie seuraavana vuonna. Ensimmäinen levyni oli vielä enemmän kiinni iskelmän perinteessä, silloin haettiin vielä minun omaa juttuani. Keikkailu tanssilavoilla ja ravintoloissa alkoi aktiivisesti vuonna 2008 perinteisellä kahdella 45 minuutin setillä. Kun kappaleet ja levyt menestyivät, minulle tuli vapaus esittää omaa musiikkiani. Löysin omaa artistiuttani ja miltä halusin kuulostaa. Se on Suomen kansalle sopinut. Suvi Teräsniskan levyjä on myyty yli kappaletta ja keikkoja riittää. Teen mitä ihmiset haluavat kuulla ja käytän surutta sanaa iskelmä. Joku voi siitä kauhistua, mutta sanon, että alkää kauhistuko ja leimatko tangokuninkaalliseksi. Iskelmä uudistuu koko ajan, Suvi Teräsniska sanoo. Jo 2000-luvun alussa ilmestyi levyjä, jotka etsivät jalansijaa iskelmän ja muun musiikin väliltä. Jos ne ilmestyisivät tänään, niillä voisi olla avoimempi vastaanotto. Kuluneen seitsemän laulajavuoden aikana keikkoja on kertynyt yli 800, Suvi Teräsniska laskee. Matkapäiviä tulee helposti 200 vuodessa. Parhaiten onnistuneita tanssilavakeikkoja ovat ne, joissa lisäksemme on toinenkin bändi, joka viihdyttää tanssivaa kansaa. Minä saan esittää omia kappaleitani, jotka eivät valttämättä ole kaikkien tansssinharrastajien mieleen. Keikkoja on suomalaiseen tapaan kaikissa mahdollisissa paikoissa: kirkot, rockklubit, ravintolat, tanssilavat, festivaalit ja konserttisalit. Tämä on musiikigenreni siunaus; voin mennä keikalle Tavastia-klubille tai pienen kaupungin tanssiravintolaan. Yleisöä on vauvasta vaariin. Konserttisaleissa käy vanhempaakin väkeä, sellaisia jotka eivät halua lähteä illalla ravintolaan. >>> 11

12 Kuvat: eino grön / marika mäkelä. iskelmä-suomi / yle. Kuva: laila kinnunen / warner music finlandin arkisto Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjaa voi katsoa Ylen Areenasta vuoden 2015 tammikuulle asti. >>> Tauko tulossa Ensi vuoden alusta Suvi Teräsniska pitää ensimmäisen taukonsa koko seitsemän vuoden uransa aikana. Syy on erinomainen: perheeseen syntyy vauva. Voi olla, että tammikuun muutama ensimmäinen viikko menee lomasta nauttiessa. keväällä voikin sitten shokki iskeä kun ei tarvitse lähteä minnekään. Ensi vuosi pyhitetään perhe-elämälle. Uutta levyä ei nyt ole suunnitteilla, mutta katse on jo kohti kymmenvuotis-taitelijajuhlaa. Nyt loppuvuodesta Suvi Teräsniska kiersi maata Joulun henki -kirkkokonserteissa sekä Pohjantuuli-kiertueella konserttisaleissa uusimman levynsä tiimoilta. Yhteistyö Yö-yhtyeen kanssa jatkui sekin joulukuussa. Suvi ja Yö täyttivät kolme laivallista Suviyö Itämerellä -risteilyllä. Olen ollut usein vieraana Yön keikoilla, nyt olimme molemmat omina bändeinämme mukana. Eikä tämä yhteistyö tähän pääty, vaikka uusia suunnitelmia ei juuri nyt olekaan. Yön Olli Lindholmkin sanoi olevansa haikea, että nyt tulee tauko yhteisiin esiintymisiimme. Mitä musiikkia Suvi Teräsniska itse kuuntelee? Paljon kevyttä musiikkia, poppia ja iskelmää, suomeksi ja englanniksi. Minua kiinnostaa kotimainen musiikki ja olen fanaattinen levyjen ostaja, fyysisten äänitteiden. Yritän oppia itsekin erityisesti laulajana. Kuuntelen muita miten he sen tekevät ja miten voisin itse tehdä. suvi teräsniska Syntynyt 1989 Kolarissa Laulaja Seitsemän levyä ja kaksi joululevyä vuodesta 2008 Levyjä myyty yli kappaletta Syksyn sävelen voitto 2013 Kullervo Linna -palkinto Musiikissamme näkyy suomalainen työkulttuuri. >>> Maanläheisyys vetoaa suomalaisiin. Diivailu ja glamour eivät tänne mahdu, olemme liian pieni maa, tähdetkin ovat roudareita. Esimerkiksi Topi Sorsakoskesta kaikki koreilu loistaa poissaolollaan. Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat samoin maanläheisiä tyyppejä. Tavallisia suomalaisia naisia, jotka ovat ahkeria ja lahjakkaita. Musiikissamme näkyy suomalainen työkulttuuri, se on työtätekevien musiikkia työtätekeville. Vuosirenkaat näkyviin Miltä suomalaisen iskelmän perinne näyttää nyt? Anna Eriksson raivasi tilaa toisenlaisille naislaulajille. Suvi Teräsniska on poptähden oloinen iskelmätähti ja suosiossa. Hän ei ole mikään mummo vaan nuorten elämässä kiinni. Arttu Wiskari näyttää olevan laulajalauluntekijä, mutta iskelmää hänkin tekee. Juha Tapion musiikissa näkyy rajojen hälveneminen. Hän tekee musiikkia omilla ehdoillaan mutta iskelmän suuntaan kuten Tuure Kilpeläinenkin. Heillä on musiikissa hyvän iskelmän ominaisuudet ja muutakin. Moni vanhemman polven artisti on hyvässä vedossa. Pepe Willberg ja Markku Aro muistuttavat meille miltä kuulostaa kun laulaja osaa laulaa. Mikä on iskelmään syvästi perehtyneen ja musiikkia laajasti seuraavan Pekka Laineen oma haave Suomen musiikin suunnasta? Haluaisin nähdä musiikkikulttuurin, jossa kaikki vuosirenkaat näkyisivät, ei vain nostalgia tai päivän muodin perässä kulkeminen. Olen sekä-että -mies. Kuvat: arttu wiskari / warner music live. Anna eriksson / Arttu Wiskari luo uutta iskelmää ja Anna Eriksson raivasi tilaa uudenlaiselle musiikilleen. 12

13 soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat. Ehdota solistia! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen Spotifyn rahanjako reilummaksi Suomen musiikkiteollisuuden kokonaistuloista digipalvelut ylittivät hiljattain 50 prosentin rajan. Yli 70 prosenttia digituloista kertyy suoratoistopalveluista, joista meillä yleisin on Spotify. Digitulojen osuus kasvaa toki myös siksi, että äänitetulot ovat pienentyneet. Siitä Maksujen pitäisi huolimatta kehityssuunta on mennä maksajan selkeä. Pelin voittajia ovat kuluttaja (joka saa käyttöönsä kym- itse kuuntelemille meniä miljoonia kappaleita biiseille. lähes ilmaiseksi), vinyylilevy (toivottavasti) ja hittibiisit. Häviäjiä ovat piratismi, cd-levy, kivijalka- ja tavaratalokauppa, albumikokonaisuus sekä marginaalimusiikin tekijät ja tuottajat. Marginaalilevytuottajan kannalta Spotifyn tuloutusjärjestelmässä on selkeä epäkohta. Se ei ota riittävästi huomioon kuuntelukäyttäytymistä. Siis sitä, että teiniikäinen Robin-fani kuuntelee musiikkia eri lailla kuin vaikkapa jazzin harrastaja. Teinit klikkaavat suosikkibiisiään joskus jopa maaniseen tahtiin, kun taas jazzari kuuntelee albumin kerran läpi ja uudelleen kahden viikon päästä. Jazzarin kuuntelukäyttäytyminen ei kerrytä klikkausmääriä. Kertyneet tulot jaetaan kuitenkin suhteessa kokonaisklikkauksiin. Tämä vie myös jazzin kuuntelusta maksavan asiakkaan rahat hittiartisteille. Yhden klikkauksen arvo on sentin osasia. Toki tilannetta tasoittaa se seikka, että premium-käyttäjien klikkaukset ovat arvokkaampia kuin ilmaiskäyttäjien olettaen, että jazzareissa on suhteellisesti enemmän premium-käyttäjiä. Ongelmaan on olemassa ratkaisu. Mielestäni jokaisen maksavan asiakkaan kuluttama kuukausimaksu pitäisi ohjata pelkästään sille musiikille, jota hän kuuntelee. Aivan kuten perinteisessä levykauppamallissakin. Maksavan premium-asiakkaan rahat siis sinne minne ne kuuluvat riippumatta siitä, montako kertaa hänellä on tapana omaa lempimusiikkiaan klikkailla. Näin eri genret saisivat ansioittensa mukaan. Reilu peli. Uskoisin, että ainakin marginaalimusiikin tuottajat ja artistit hyötyisivät uudistuksesta, samoin palveluntarjoajat, koska tilityssysteemi selkiytyisi nykyisestä. Teknisesti maksusysteemin muuttaminen ehdotukseni mukaiseksi tuskin tuottaa ongelmia. Jo nyt jokaisen Spotifytilin omistajan kulutuskäyttäytymistä seurataan erittäin tarkasti. Ainakin tarkkaan kohdistetusta mainonnasta päätellen. martti heikkinen on indietuottaja, jonka yhtiöitä ovat sekä Texicalli Records että Töölön Musiikkitukku. kuva: jutta heikkinen 13

14 Gramexille ja Teostolle yhteisyritys. 14

15 Musiikkiluvat tulevaisuudessa yhdeltä luukulta Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto perustivat syksyllä yhteisyrityksen GT Musiikkiluvat hoitamaan puolestaan taustamusiikin ja tapahtumien lupamyyntiä, laskutusta sekä asiakaspalvelua. Teksti lauri kaira Kuva matti matikainen ja Mashakotcur / dreamstime.com Toiminnot suunnitellaan siirretrettävän yritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana. Muutos vaikuttaisi ensimmäisiin nykyisiin asiakkaisiin vuonna 2016 ja loppuihin asteittain vuoteen 2019 mennessä. Tyypillisiä taustamusiikin käyttäjiä ovat ravintolat, kaupat ja parturi-kampaamoiden kaltaiset asiakaspalvelu- tai odotustilat. Yhteisyrityksen toiminta rajoittuu lupien myyntiin ja markkinointiin. Gramex ja Teosto päättävät hinnoista jatkossakin itse. Medialisensointi ja tilitys pysyvät järjestöissä Medialisensointi eli musiikin käyttö muun muassa radiossa, televisiossa, internetissä ja audiovisuaalisissa tuotannoissa ei siirry yhteisyritykselle. Luvat näihin tarkoituksiin ostetaan jatkossakin suoraan Teostosta ja Gramexista. Korvausten välittäminen oikeudenhaltijoille pysyy myös järjestöjen omassa hoidossa. Yhteisyritys tilittää keräämänsä korvaustuotot Teostolle ja Gramexille, jotka jakavat ne edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Kun musiikkilupien hankkiminen helpottuu, se on omiaan lisäämään musiikin käyttöä, Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila sanoo. Tehokas palvelumme tulee hyödyttämään niin musiikin käyttäjiä kuin oikeudenomistajiakin yhteistä asiakasta Gramexilla ja Teostolla on tällä hetkellä yhteensä liki musiikin käyttäjäasiakasta. Suurimmalla osalla heistä on nykyisin sopimus kummankin järjestön kanssa. Yhteinen palveluyritys helpottaa asiakkaiden arkea ja parantaa asiakaspalvelua, koska useimmat heistä tarvitsevat luvan kummaltakin järjestöltä, Teoston puheenjohtaja Kim Kuusi sanoo. Teoston ja Gramexin yhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia, muun muassa yhteisten alue-edustajien osalta, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo. Yhteisyrityksen avulla pystymme syventämään yhteistyötä entisestään. Musiikin käyttö helpommaksi Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuon mukaan toiminta palvelee kehittyvää musiikkimarkkinaa. Tavoitteenamme on, että jatkossa suurin osa asiakkaistamme saa Gramex- ja Teostoluvat yhdeltä luukulta, Laevuo sanoo. Sopimuksen allekirjoittajat tyytyväisinä. Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä (vas) ja puheeenjohtaja Kim Kuusi sekä Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo sekä toimitusjohtaja Hannu Marttila. 15

16 Musiikkia tunteella ja järjellä. 16

17 Eva & Manu Suomalais-ranskalaisen muusikkopariskunnan debyyttialbumi syntyi reissaamisen lomassa. Tuoretta Cinnamon Heartsia on hiottu enemmän. Kaksikko tähtää vahvasti ulkomaille. Teksti juhana unkuri Kuvat warner music finland Eva & Manun vuonna 2012 ilmestynyt samanniminen debyyttialbumi edusti akustista folk-poppia. Viime elokuussa julkaistu kakkoslevy Cinnamon Hearts on soundiltaan elektronisempi. Mä ja Manu olemme uuteen levyyn todella tyytyväisiä. Olemme kuin sen ylpeät vanhemmat. Musiikillinen linja syntyi vasta levyä tehtäessä. Varsinkin mulle oli iso juttu hakea uutta suuntaa, koska monet odottivat kovasti uutta levyä ja ihmisille oli kehittynyt meistä tietty kuva artistina ja biisintekijöinä, Eva kertoo. Ensimmäiset pari kuukautta levynteko sujui vaikeasti. Sitten annoin itselleni periksi ja pääsimme tekemään kunnolla juuri sellaista matskua kuin halusimme oikeasti tehdä. Levyn taustavoimat löytyivät läheltä. Cinnamon Heartsin ulkopuolisina tuottajina toimivat Eva Louhivuoren serkku Tuomo Prättälä ja veli Olavi Louhivuori. >>> Eva Louhivuori / Syntynyt Muusikko Laulaja-laulunkirjoittaja opiskellut Pop & Jazz Konservatoriossa. Emmanuel Laudic / Syntynyt Muusikko Opiskellut Berklee College of Musicissa yhtä aikaa Eva Louhivuoren kanssa Julkaisseet kaksi yhteistä albumia. 17

18 Duo on julkaissut kaksi levyä, Eva & Manu (2012) ja Cinnamon Hearts (2014). >>> Myös Evalla ja Manulla oli tuotannossa vahva rooli. Tuomo ja Olavi toivat upeasti omaa soundia biiseihimme. Lisäksi A&R Lasse Kurki toimi mentorina lyriikoiden teossa. On todella kehittävää saada palautetta noin kovilta tyypeiltä. Haluamme silti aina tehdä sanoitukset ja sävellykset kahdestaan Manun kanssa. Esikoislevy syntyi tien päällä. Pariskunta kiersi Eurooppaa pakettiautolla ja asettui työskentelemään eri maatiloille. Samalla he tekivät musiikkia ja julkaisivat viikottain musiikkivideon eri paikoista. Myöhemmin kappaleista koottiin albumi. Uuden levyn harkitumpi tekeminen näkyy myös teksteissä. Keskityimme todella paljon siihen, että lyriikat olisivat vimpan päälle hiottuja. Teksteissä keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan. Ekan levyn tekstit olivat paljon geneerisempiä. Cinnamon Heartsin tekstit kertovat aika vähän meistä kahdesta ja suhteestamme. Laulamme paljon perhe- ja kaverisuhteistamme sekä välillä fiktiivisestä hahmoista. Levyllä on paljon sydänsuruja, positiivisia erolauluja sekä uudistuksista ja rohkeudesta kertovia kappaleita. Laulamme myös kuoleman lähellä olemisesta, Eva luonnehtii. Ulkomaankuvioissa tarvitaan kärsivällisyyttä Eva Louhivuori ja Emmanuel Manu Laudic tutustuivat toisiinsa vuonna 2009 opiskellessaan Bostonissa Berklee College of Musicissa. Yhteiselo ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Teemme aika paljon biisejä ihan yksin. Kun joku idea on valmiina, esitämme sen toiselle ja alamme vasta sitten työstämään biisiä yhdessä. Tämä toimii meillä tosi hyvin. Uuden levyn Save me on melkeinpä ainut biisi, jonka olemme tehneet kahdestaan ihan alusta asti. Meidän on hirveän helppo tehdä keikkoja ja sävellyksiä sen takia, että tunnemme toisemme niin hyvin. Luotamme toisiimme ja toisen tukena on helppo olla. Elämämme pyörii tosi vahvasti työn ympärillä. Meidän pitää välillä ihan muistuttaa itsellemme, että olemme myös pariskunta. Esimerkiksi jokin yhteinen loma ei olisi yhtään hullumpi ajatus. musiikkinsa kanssa. Haastatteluajankohtana tarkat kuviot eivät olleet vielä varmistuneet. Sainaaminen ulkomaille on usein todella hidasta, joten asian suhteen pitää olla kärsivällinen. Kaikki lähtee aina artistista itsestään, mutta myös taustavoimat ovat todella tärkeässä roolissa. Esimerkiksi Saksassa olemme pr-toimiston listoilla. Se markkinoi meitä muun muassa blogeihin. Käytännössä kilpailemme Coldplayn ja muiden Saksan ulkopuolelta tulevien starbojen kanssa. Tweettaamista ja Leinoa Evalla ja Manulla on oma studiotila Helsingin Punavuoressa. Uutta musiikkia on työn alla. Lähtökohtana on jatkossakin se, että biisiemme pitää toimia myös ihan akkarilla soitettuna. Muuten on hankala vielä sanoa, miltä kolmas albumimme tulee kuulostamaan. Päähuomio on ollut luonnollisesti uuden levyn lauluissa. Syksyn mittaan Eva & Manu tekivät parin kuukauden mittaisen Suomen kiertueen rumpali Jooel Jonsin kanssa. Keikkoja oli niin klubeissa, pubeissa kuin konserttisaleissakin. Keikkapaikat olivat kaikkialla miltei loppuunmyytyjä. Pariskunnalla on muitakin uusia projekteja. Nelonen Media on perustanut uuden Hero-kanavan. Eva ja Manu ovat mukana Hero Crewssa, jossa ryhmä ihmisiä elää vahvasti kanavan mukana sekä tv-ruudussa että sosiaalisessa mediassa. Me molemmat pidämme leffoista ja hyvistä sarjoista, joten on luonnollista olla osana Luotamme toisiimme ja toisen tukena on helppo olla. Evan mukaan hän itse on enemmän tunteilija ja Manu järkeilijä. Onneksi meillä on omat roolit. Se pitää yhtyeen tasapainon hyvänä. Jos molemmat olisivat järkeilijöitä, emme ehkä olisi näin pitkällä. Jos tunteilijoita, emme välttämättä silloinkaan, Eva naurahtaa. Eva & Manu tähtää vahvasti ulkomaille. Ensimmäisen levynsä puitteissa he esiintyivät eurooppalaisilla festareilla, muun muassa Eurosonicissa Hollannissa, Reeperbahnilla Saksassa sekä By:larmissa Norjassa. Kaksikko suuntaa Suomen ulkopuolelle myös uuden Hero Crewtä esimerkiksi tweettailun ja postailun kautta. Olemme ylipäätään avoimia ja pidämme monipuolisesta tekemisestä. Evalla on myös kiinnostava sivuprojekti. ELE-yhtye julkaisee tammi-helmikuun vaihteessa levyn, joka sisältää Evan säveltämiä Eino Leinon runoja. On aivan ihanaa saada ELEn levy vihdoin ulos. Olemme odottaneet sitä hetkeä jo seitsemän vuotta. ELE tekee muutamia keikkoja heti helmikuun alussa. 18

19 välisoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Malli tallenteen promokäytöstä Suomen Muusikkojen Liitto ry ja Suomen Säveltäjät ry laativat mallisopimuksen tilanteisiin, joissa esittäjä tai säveltäjä haluaa käyttää konsertissa tehtyä tallennetta vastikkeettomasti promootiossaan. Mallisopimuksessa määritellään osapuolten vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Järjestöt suosittelevat tekijöille ja esittäjille mallisopimuksen käyttöä kun suunnitteilla on esityksen tallentaminen promootiokäyttöä varten. Tämä on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen konserttia. Mallisopimuksen tarkoitus on mahdollistaa uuden konserttimusiikkiin tutustuminen verkossa luvallisesti. The Northern Governors palkittiin Kiinassa The Northern Governors sijoittui kolmanneksi Kiinan Macaossa järjestetyssä Cotai Jazz -bändikilpailussa. Seitsenhenkisellä yhtyeellä riittää palkintorahoissa mukavasti jaettavaa: kolmannesta sijasta irtosi reilut euroa. Kilpailuun osallistui 183 yhtyettä eri puolilta maailmaa. Bassoradio lanseerasi uusia palveluita Suomi-jazzia Macaossa. KUVA: marek sabogal Harrastelijavoimin verkkoradiona aloittanut Bassoradio täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Urbaaniin musiikkiin ja kulttuuriin keskittyvä kanava sai radiotoimiluvat vuonna Se tavoittaa tällä hetkellä viikoittain noin kuuntelijaa verkon lisäksi FM-taajuuksilla pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Marraskuussa kanava lanseerasi ensimmäisenä suomalaisena radiokanavana mobiiliapplikaation ja Radio on Demand -palvelun (BoD), joiden avulla voi kuunnella omaa suosikkiohjelmaansa rajoituksitta musiikin kanssa. Bassoradion 10-vuotisjuhlissa yritettiin rikkoa maailman suurimman back to back dj-setin ennätys, mutta alustavien laskujen mukaan tapahtumassa soitti 117 dj:tä, mikä ei riittänyt nykyisen maailmanennätyksen rikkomiseen (133 dj:tä). Kuva: daniel stone Tapahtumaluvat yhdeltä luukulta Tapahtumien ja yleisötilaisuuksien luvat saa alkaen yhdeltä luukulta. Gramex ja Teosto keskittävät tapahtumiin liittyvän musiikinkäytön asiakaspalvelun ja lupahallinnoinnin Teostoon. Ensi vuonna tapahtumajärjestäjälle riittää, että ottaa yhteyttä Teostoon. Teosto myy sekä musiikin esittämiseen että tallentamiseen liittyvät yksittäiset luvat molempien järjestöjen puolesta. asiakas info Gramexin syystilitys 1,8 miljoonaa euroa Gramex tilitti marraskuussa 1,8 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin euroa ja tuottajille euroa. Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä muun muassa taustamusiikkipalveluissa, myyntitallenteissa ja lähettäjäyhtiöiden Catch Up -palveluissa sekä musiikkivideoissa. Ääniteilmoitukset vuodelta 2014 Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2014 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitukset pitää olla Gramexissa tammikuun 2015 loppuun mennessä. Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, myös näiden ilmoitukset tulee olla silloin Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www. gramex.fi 19

20 Koen olevani musiikin palvelija. tuure kilpeläinen Syntynyt Muusikko Laulaja-lauluntekijä Julkaissut seitsemän albumia Kolme platinalevyä Yhtye Kaihon karavaani. 20