Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta Arviointikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta Arviointikertomus 2008"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Arviointikertomus 2008 Havainnekuva : Ajoneuvojen ympärivuotinen testauskeskus

2 ARVIOINTIKERTOMUS 2008 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus 5 2 Arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat 5 3 Vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely 5 4 Kaupungin strategian mukainen toiminta 6 5 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimialakohtainen toteutuminen Kaupunginhallituksen alainen toiminta Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Investoinnit Käyttötalouden toteutuminen 14 6 Kaupungin määräämisvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitokset Merkittävät tytäryhtiöt Sisäisen valvonnan järjestämisen arviointi Talouden tasapainotuksen toteutuma Ohjelmien arviointeja Kaupunginvaltuuston ja hallituksen itsearviointi Kiitokset Yhteenveto 24 Liite 1 Vuoden 2007 arviointikertomuksen perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi Tiivistelmä esityksistä 3

4 1. arvioi, että hyväksytyt strategiset linjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Tulevina vuosina kaupungin toimintaa on kehitettävä strategian mukaisesti niin, että toiminta saadaan elinkelpoiselle ja kestävälle perustalle. Kaupungin on tarkoin harkittava kaikki menokohteet, jotta peruspalvelut taataan kuntalaisille. Talouden tasapainoon saattaminen edellyttää käyttömenojen kasvun hallintaa sekä tulorahoituksen ja pääomamenojen tasapainoa. Kehittämällä ja tukemalla sopivin panoksin osaamisperusteisesta elinkeinopolitiikkaa luodaan kasvua ja uudistumista. 2. Taloustaantuman johdosta verotulojen kertymä tulee pienenemään, joten se tulee vaikuttamaan välittömästi kaupungin omaan toimintaan ja vuoden viiveellä maakunnan maksuosuuksiin. Jotta kaupungille jäisi taloudellisia resursseja omaan toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen, on saatava aikaan muutos maakunnan maksuosuuden määräytymisperusteisiin. 3. pitää hyvänä, että asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty eri toimialoilla. Ne on kuitenkin saatava riittävän kattaviksi, jotta niiden tuloksilla on toimintaa ohjaavaa vaikutusta. Kyselyt on syytä tehdä säännöllisesti, jotta saadaan tarvittavaa pitkittäisarviointia ja nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. 4. Työttömyyden lisääntyessä tulee tehostaa laaja-alaisia aktivointitoimenpiteitä, jotta työttömyyden pitkittymisen seurauksia saadaan vähennettyä ja samalla pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta. 5. Peruskunnan nettoinvestointien määrää tulee nostaa tulevina vuosina sellaiselle tasolle, jolla rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kunto säilyy edes ennallaan. 6. edellyttää, että teatteri alkaa kehittää toimintaansa liikelaitosmaisesti ja parantaa omaehtoista tulonmuodostustaan. 7. Vimpelin kehittämisliikelaitoksen tulee määrittää pääoma- ja ylläpitovuokratasot sellaisiksi, että niillä taataan rakennuskannan hyvä kunto. 8. esittää, että keskushallinnon kehittämisohjelman yhteydessä mietitään myös kaupungin eri liikelaitosten hallinto- ja talouspalvelujen keskittämistä samaan tukipalvelukeskukseen. 9. kehottaa kaupungin tytäryhtiöiden hallituksia ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka turvaavat omistajalle ja yhtiöille hyvän kokonaistuloksen saavuttamisen. 10. esittää pohdittavaksi, turvaako Intotalon nykyinen sijoittuminen kehitysyhtiöön parhaat edellytykset auttaa nuoria yrittäjiä toiminnan aloittamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. 11. pitää erittäin tärkeänä, että kaupunginhallituksen esittämät sisäisen valvonnan kehittämiseksi esitetyt parannusesitykset työstetään niin pian kuin mahdollista ja viimeistään voimassa olevan taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. 12. Ohjelmaperusteista kehittämistä suunniteltaessa on selvitettävä tarkkaan, että se liittyy kiinteästi kaupungin strategisiin linjauksiin ja tukevat kaupungin perustehtävää. Kiinteä yhteys kaupungin strategisiin linjauksiin kiinnittää ohjelman kaupungin perustoimintoihin ja edesauttaa resurssien saantia ja tulosten hyödyntämistä. 13. uudistaa esityksensä, että kaupunginhallituksen roolinsa mukaisesti on huolehdittava siitä, että alijäämien kattamiseksi laadittava yksityiskohtainen toimenpideohjelma hyväksytään kaupunginvaltuuston antamien aikataulujen mukaisesti ja sitoudutaan ohjelmassa hyväksyttyihin toimenpiteisiin. 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 4

5 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosiksi valittuun tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Hannu Juntunen Ritva Mikkonen Tauno Heiskanen Ilkka Juntunen Annamaija Kolli - Kauppinen varajäsen Paavo Enroth Pirjo Laaksonen Arja Laatikainen Juha Toivo Taina Korhonen Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Hannu Juntunen ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mikkonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut sisäinen tarkastaja Seija Huttunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja kaupungin strategian pohjalta tarkastuslautakunta on arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista viitekehyksenä tasapainotettu tuloksellisuusmalli. Arviointi, seuranta ja valvonta ovat päätöksentekoprosessin olennaisia osia. Niiden tarkoituksena on tukea päätösten tekemistä ja toimeenpanoa osoittamalla, onko käytettävissä olevia voimavaroja ollut riittävästi ja onko ne kohdentuneet tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuslautakunnan keskeisenä painopistealueena vuonna 2008 ovat olleet elinkeino- ja palvelustrategian seuranta sisältäen mm. varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen, työllisyydenhoidon, pelastuslaitoksen ja investoinnit. Edellisten lisäksi kohteina ovat alijäämän kattamissuunnitelma, liikelaitokset, tytäryhtiöt ja tärkeimmät kaupunkiohjelmat. Tehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta on saanut selvityksiä toimintojen järjestämistavoista, kuullut toiminta- ja talousasioissa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajia, kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä sekä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia. Lisäksi on kuultu maakuntajohtajaa. Kokouksissa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä asioita, tarkastuksen raportointia ja arviointikohteita. Lisäksi tarkastuslautakunnan toimesta on laadittu Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen toteutuksesta arviointiraportti ajalta Arviointikertomusta täydentää palvelustrategian arviointiraportti päättyneeltä valtuustokaudelta Kertomusvuonna tarkastuslautakunta on pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä 78 asiaa. Lisäksi lautakunta on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2009 arviointikertomuksen laadintaa varten. Tutustumiskäyntejä on tehty Kätönlahden koululle, Vuolijoelle ja kaupunginteatteriin. Tarkastuslautakunnan jäsenet ovat osallistuneet erilaisiin koulutustilaisuuksiin vuoden aikana. 1.3 Tilintarkastus 5

6 Kaupungin ulkoisesta tilintarkastuksesta toimikaudella on huolehtinut Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut saakka JHTT Veli Matti Seppälä ja alkaen tilikauden loppuun saakka JHTT Juha Huotari. Veli Matti Seppälä on muuttunut avustavaksi tarkastajaksi ja hänen lisäkseen palkkatarkistusta on suorittanut Anne Soikkeli kaupunginhallituksen toimialaa lukuun ottamatta ja konsernitarkastusta Erja Niittyvirta. Vuonna 2008 vastuullinen tarkastaja ja avustavat tarkastajat ovat suorittaneet kaupungin hallinnon tarkastuksia sopimuksen mukaisesti yhteensä 58 päivää. Tilintarkastajat ovat esitelleet työohjelmansa tarkastuslautakunnalle ja raportoineet tarkastusvuoden 2008 havainnoistaan. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä on kuntalain 71 :n mukaisesti osa kaupungin ulkoista tarkastusta, jonka toisen osan muodostaa tilintarkastajan suorittama lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus. Tilintarkastaja keskittyy kuntalain 73 :ssä tilintarkastajan tehtäväksi säädettyihin tarkastustehtäviin. Toiminnan tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kaupungin strategisena johtajana valtuusto päättää mm. kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kaupunkiorganisaation hallinnosta vastaa ja sitä johtaa kaupunginhallitus, jonka tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston päätökset. valvoo ja arvioi valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia. Arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kokonaisvaltaista arviointia, jossa on mukana myös kuntalaisen näkökulma. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Kaupunginhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu sekä kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä esittämiin tietoihin peruskunnan, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden osalta että tarkastuslautakunnan kokousten yhteydessä saamiinsa tietoihin ja havaintoihin. Toimialojen ja tilintarkastajien raportit, selvitykset ja asiakaskyselyjen tulokset ovat myös olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. Arviointikertomuksessa ei ole toistettu kaupunkistrategian, toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteiden sisältöjä, koska ne on jo raportoitu tilinpäätöskirjassa. 3 Vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely Kaupunginvaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2007 kokouksessaan Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja esityksistä kaupunginhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kaikilta osin esitettyihin havaintoihin ja esityksiin annettiin selvitykset ja ne käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Ks. erillinen liite 1 6

7 toteaa, että annetut selvitykset olivat hyvin ja huolellisesti laadittuja. Näin ollen tarkastuslautakunta tekee sen johtopäätöksen, että toimintatapa pyytää palautetta tehdyistä esityksistä ja suosituksista on osoittautunut erittäin hyväksi ja sitä on syytä jatkaa. Tällä tavoin saadaan hyvä jatkumo asioiden eteenpäin viemiselle. 4 KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Kaupungin strategia muodostuu perustehtävästä, arvoista ja visiosta sekä strategisista valinnoista. Perustehtävä, arvot ja visio sitouttavat sekä luottamushenkilöorganisaation että henkilöstön yhteisesti hyväksyttyjen arvostusten omaksumiseen ja toteuttamiseen sekä edesauttavat luomaan ja tukemaan hyvää toimintatapaa ja onnistumista. Strategiaan kirjatut arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Visioon on kirjattu kuntalaisille annettu lupaus luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupungista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset valinnat ovat olleet osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka, alueiden käyttö, palvelustrategia ja talouden hallinta sekä kuntayhteistyö. Valittujen linjausten strateginen ohjausvoima konkretisoituu siinä, miten se siirtyy käytännön toiminnaksi ja liittyy saumattomasti asiakaspintaan. Kaupungin strategia on viety toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategioihin, joiden avulla ne toteuttavat yhteistä strategiaa. Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka: Kaupunki on sijoittanut mm. ammattikorkeakoulun ja Teknologiakeskuksen kautta aineettomiin investointeihin, koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ohjaamalla rahoitusta erilaisiin kehittämistoimintoihin. Tuloksena on syntynyt uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä monitasoista osaamista ja verkottumista. Kaupunkikonsernin saamat Tekesin tutkimus- ja kehittämispanokset ovat olleet tärkeitä. Kehittämistoiminnan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja tulevat näkyviin ajan myötä kansalaisten ja ympäristön hyvinvointina ja kaupungin verotulojen vahvistumisena. Kajaanin alueen innovaatioympäristön rakenteiden luomisessa onnistumisia ovat olleet Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisen korkeakoulukonsortion aikaansaaminen ja mittaustekniikan osaamiskeskusohjelman myötä käynnistyneet erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Yksi näistä hankkeista on ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelma (ATJ), jonka tavoitteena on luoda Kajaaniin uusia koulutusja työpaikkoja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi Kajaanin teknologiakeskuksen hallinnoimalla ajoneuvojen ympärivuotisella testauskeskushankkeella luodaan rakenteita ATJ- kehittämisohjelman käytännön toteutukselle. Alueiden käyttö: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt laaditun Koko Kajaani 2020 aluerakenne-selvityksen ja toimenpideohjelman, joiden avulla kehitetään kaupunkirakennetta tulevaisuudessa. Taajamien täydennysrakentamisella on saatu aikaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja liikennetarpeen vähentämistä. Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt pientalorakentamiseen. Kajaani- Oulu valtatien oikaisu etenee Ouka hankkeen ja yhteistyön avulla, sillä VT 22 on mukana liikenne-poliittisen selonteon väyläinvestoinneissa. 7

8 Palvelustrategia: Asetettuun tavoitteeseen on päästy, kun toimialat ovat pystyneet tuottamaan ja järjestämään peruspalvelut siten, että ne ovat tyydyttäneet käyttäjien ja kuntalaisten tarpeita. Suoritettujen asiakaskyselyjen tulokset osoittavat, että palvelujen laatu, riittävyys ja tavoitettavuus ovat olleet kohdallaan. Perinteisellä panos tuotos -tarkastelulla kustannukset/asukas ovat nousseet varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa. Ympäristötekniset palvelut ovat pystyneet parantamaan tuottavuuttaan. Hyvän ja arvostetun työnantajan tavoitetta kaupunki on toteuttanut panostamalla mm. esimiesten valmennukseen, henkilöstön perehdyttämiseen ja erilaisten ohjeistusten uudistamiseen. Talouden hallinta: Suunnittelemattomia menoja muodostui mm. Kätönlahden koulukiinteistön purkamisen aiheuttamasta alaskirjauksesta ja Kainuun maakunta kuntayhtymän ennakoitua suuremmasta rahoitusosuudesta. Käyttömenojen hoitamiseen on jouduttu ottamaan tilapäistä luottoa koko vuoden ajan ja josta on ollut seurauksena korkokulujen kasvu. Talouden hallinnalle asetetut tavoitteet tuloksen ylijäämäisyydestä ja tuloveroprosentin pitäminen ennallaan ovat toteutuneet, koska pitkäjänteinen maanmyyntitoiminta johti suotuisaan tulokseen vuonna Kuntayhteistyö: Kuntien yhteistyössä on saatu aikaan pieniä päänavauksia kuluneella vuodella: opetustoimen yhteistyöselvitys on valmistunut, pelastustoimi on uudelleen järjestetty sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävien yhteistyöselvitys on valmistunut. Yhteistyötä leimaa hyvin voimakas vastakkainasettelu suurten ja pienten kuntien välillä ja se näkyy koko maakunnallisessa kehittämistyössä. toteaa omana arvionaan, että hyväksytyt strategiset linjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Pitkäjänteisen osaamisperusteisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen on osoittautunut oikeaksi tavaksi toimia ja se on myös auttanut osaltaan tapahtuneen rakennemuutoksen hallinnassa. pitää hyvänä, että asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty eri toimialoilla. Ne on kuitenkin saatava riittävän kattaviksi, jotta niiden tuloksilla on toimintaa ohjaavaa vaikutusta. Kyselyt on syytä tehdä säännöllisesti, jotta saadaan tarvittavaa pitkittäisarviointia ja nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. arvioi, että kaupungin toimintaa on kehitettävä niin, että toiminta saadaan elinkelpoiselle ja kestävälle perustalle. Kaupungin on tarkoin harkittava kaikki menokohteet, jotta peruspalvelut taataan kuntalaisille. Kehittämällä ja tukemalla sopivin panoksin osaamisperusteisesta elinkeinopolitiikkaa luodaan tulevaa kasvua ja uudistumista. 5 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOIMIALAKOHTAINEN TOTEUTUMINEN 8

9 5.1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen ohella liikelaitokset Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, osaamis- ja aluekehitysohjelmista, elinkeinokeskuksen yritystoiminnasta, matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista vastaava Kajaanin Teknologiakeskus Oy ja Kainuun maakunta kuntayhtymä sekä keskushallinto ja työllisyyden hoito. Kaupunginhallitusta, työllisyyden hoitoa ja keskushallintoa lukuun ottamatta muut toiminnat arvioidaan liikelaitosten 6.1. ja tytäryhtiöiden 6.2. osioissa. Kaupunginhallituksen toimenpiteet (Tilinpäätös 2008,48) ovat kohdistuneet strategian mukaisesti osaamisperusteisen elinkeinopolitiikan edellytysten luomiseen koulutusta ja tutkimusta tukemalla sekä vastaamalla tapahtuneisiin rakennemuutoksiin. Pitkäaikaiset panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat osoittaneet, että ne luovat vahvaa perustaa selvitä rakennemuutoksista. Uutena avauksena mm. Measurepolis -ohjelmassa valmisteltiin yhteistyössä UPM:n kanssa metsäteollisuuden teknologiaohjelma. Lisäksi UPM:n tehdasalueelle Renforsin Rannan yritysalueelle on sijoittumassa useita uusia yrityksiä. Pitkään valmisteltu ajoneuvojen ympärivuotisen testauskeskuksen rakentamisen käynnistyminen varmistaa selviytymisen mahdollisuuksia. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle vuosilta selviävät alla olevasta taulukosta. Taulukko x. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle Vuosi Maksuosuus - % TP Maksu Lisäys ed. vuoteen Kasvu- % Kajaani Vuolijoki ,9 Yhteensä ,0 Kajaani Vuolijoki Yhteensä , , , , , ,9 Lähde: Kainuun maakunta yhtymän tilinpäätökset, rahoitusosuudet Vuoden 2008 korotus johtui maksuosuusprosentin muutoksesta sekä verotulojen että valtionosuuksien arvioitua paremmasta kehityksestä. Kokonaisuudessaan vuonna 2008 maakuntahallinnon toimintakulujen kehitys (7,1 %) ja suotuisa tulojen kertymä (ka.12,2 %) saivat aikaan sen, että Kainuun maakunta kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2008 oli 9,2 milj. euroa ylijäämäinen ja pystyi kertyneestä ylijäämästä kattamaan alijäämiä 6,2 milj. euroa. Maakunnan sosiaali- ja terveysmenojen kasvu oli 5,8 %, kun vastaava valtakunnallinen luku oli 7,0 % vuonna Koska maakunnan tilinpäätös oli arvioitua parempi, kuntien kanssa laadittu vanhojen alijäämien kattamisohjelma otetaan maakuntahallinnon toimesta uudelleen arvioitavaksi kevään 2009 aikana. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupunki on toteuttanut ja tukenut alueellista kehittämistä ja vastannut nopeasti tapahtuneeseen äkilliseen rakennemuutokseen. 9

10 arvioi, että taloustaantuman johdosta verotulojen kertymä tulee pienenemään, joten se tulee vaikuttamaan välittömästi kaupungin omaan toimintaan ja vuoden viiveellä maakunnan maksuosuuksiin. Jotta kaupungille jäisi taloudellisia resursseja omaan toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen, on saatava aikaan muutos maakunnan maksuosuuden määräytymisperusteisiin. Työllisyyden hoidon (Tilinpäätös 2008,49) osalta toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Työllisyystilanteen paraneminen ja aktivointitoimenpiteiden lisääminen ovat vaikuttaneet merkittävästi Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentymiseen. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli euroa vuonna Vuonna 2006 tuki oli euroa, joten vähennys on ollut kahdessa vuodessa euroa eli 27,6 %. Kaupunki on pystynyt vastaamaan myös muihin työllistämishaasteisiin yhdessä Kumppaniksi ry:n ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupungin työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 12,6 %, kun se edellisen vuoden lopussa oli 13,5 %. Tulevaisuus ei näytä enää yhtä valoisalta, koska viime vuosien ajan jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta on taittunut. Lomautusten vuoksi työttömyys kääntyi vuoden 2008 lopulla kausivaihteluakin jo selvästi jyrkempään nousuun ja tilanne on jatkunut alkuvuodesta Kainuun työllisyyskatsauksen (joulukuu 2008) mukaan uutta työvoimaa haettiin työ- ja elinkeinotoimistojen kautta poikkeuksellisen vähän. Uutta työvoimaa tarvittiin eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan tehtävissä, kaupan alalla ja palvelutyössä. Työttömyyden pitkittyminen lisää riskiä ongelmien kasautumiseen ja syrjäytymiseen, joten on erittäin tärkeää, että tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeet (ammattitaidon parantaminen, terveydentila jne.) selvitetään nopeasti ja ohjataan erilaisiin tukitoimiin ja työmarkkinoille. Työministeriö on raportissaan (2007) todennut, että tukitoimet maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle keskimäärin kolmessa vuodessa. tähdentää, että työttömyyden lisääntyessä tulee tehostaa laaja-alaisia aktivointitoimenpiteitä, jotta työttömyyden pitkittymisen seurauksia saadaan vähennettyä ja samalla pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta. Keskushallinnon (Tilinpäätös 2008,52) toimenpiteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Keskushallinnon toiminta on tukenut koko kaupunkikonsernia uudistamalla organisaatiorakenteita ja ohjeistusta. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,32) osalta tehtäväksi merkityt toimenpiteet on osin tehty ja osassa työ jatkuu vuoden 2009 puolella. arvioi, että keskushallinnon antama hallinnollinen ja juridinen tuki kaupungin toimialoille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille on ollut tärkeää toimintaa, joka on varmistanut hyvän hallinnon toteuttamista koko kaupunkikonsernissa. 5.2 Sivistystoimiala 10

11 Kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen sivistystoimialan osalta on onnistunut hyvin. Mamsellin ja Kajaanin teatterin liikelaitostamiset on saatu toteutettua. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2008,59) strategisena tavoitteena on ollut palvelujen laadukkuus ja palveluja on saatavissa oikeaan aikaan suhteessa palvelutarpeen muutoksiin. Sivistystoimiala on tuottanut ja järjestänyt varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön palveluja sekä monipuolista kulttuuritarjontaa. Suoritettujen asiakaskyselyjen perusteella voidaan arvioida, että tarjotut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat olleet laadukkaita. Perusopetuksen puolella on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen kodin ja koulun välillä. Asiakaskyselyjen tulokset viittaavat siihen, että kodin ja koulun välisen yhteistoiminnan merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kulttuurin alalla Kajaanissa on järjestetty valtakunnallista arvostusta saaneita tapahtumia Runoviikko ja Kajaani Tanssii - tapahtuma. Varhaiskasvatuksen palveluja on tarjottu riittävästi ja palvelut ovat järjestyneet lakisääteisessä ajassa. Jäljempänä olevasta taulukosta käy tarkemmin tuotettujen/järjestettyjen palvelujen määrät vuosina Palvelujen kysyntä jatkaa edelleen kasvamista, sillä tammikuussa 2009 päivähoitoon sijoitettiin 60 uutta lasta. Taulukko 1. Päivähoidon piirissä olevat lapset ja hoitopäivät Lasten määrä / hoitopäivien lukumäärä Lasten lukumäärä Hoitopäivät Lasten lukumäärä Hoitopäivät Lasten lukumäärä Hoitopäivät Lasten lukumäärä Hoitopäivät X) 2008 Kunnallinen päivähoito Osuus -% 68,7 67,0 66,3 64,7 68,3 63,8 68,9 65,2 Yksityinen päivähoito Osuus -% 31,3 33,0 33,7 35,3 31,7 36,2 31,1 34,8 Päivähoito yht x) kuntaliitos Palvelujen käyttäjien määrän lisäys on aiheutunut syntyvyyden kasvusta ja työllisyyden parantumisesta. Syntyvyys oli 452 lasta vuonna 2007 ja vuonna 2008 syntyi 450 lasta. Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä oli lasta, mikä tarkoittaa 8,1 % kaikista päivähoidossa olleista lapsista. Peruskoulun oppilasmäärä oli lasta koulu- ja luokkamuotoinen erityisopetus mukaan luettuna. Oppilasmäärä on pienentynyt edellisestä vuodesta 140 oppilaalla. Oppilasmäärän väheneminen taittuu vuoden 2012 jälkeen. Maahanmuuttajaoppilaita on ollut valmistavassa opetuksessa 39 lasta ja yleisopetukseen integroitunut 85 lasta eli yhteensä 124 lasta. Peruskoulun lopettavia oppilaita on yhteensä 511 oppilasta ja heistä haki jatko-opintoihin lukioihin vajaa puolet ja ammatillisiin oppilaitoksiin reilut puolet. 11

12 Koulu- ja luokkamuotoisen erityisoppilaiden osuus kaikista perusopetuksen oppilaista (ei mukana normaalikoulu) oli 6,1 vuonna 2005 ja osuus on hieman laskenut vuoteen 2008 mennessä, jolloin se oli 5,9 %. Päätoimisia opettajia on ollut henkilöä. Muodollisesti pätevien opettajien määrä on parantunut koko ajan ja vailla muodollista kelpoisuutta opettajista oli vain 1,4 % vuonna Uudistumiseen ja henkilöstön työkyvyn tavoitteena (Tilinpäätös 2008, 60) ollut opettajien osaamisen parantaminen on toteutettu täydennyskoulutuksen avulla. Lisäksi henkilöstön hyvinvointia on tuettu esimiesvalmennuksella. Prosessien ja rakenteiden tavoitteet (Tilinpäätös 2008,60) yhteistyön parantamisesta varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kanssa ovat toteutuneet tilojen yhteiskäyttönä ja nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana koulun oppilashuoltotyössä. Koululaiskuljetukset ovat tärkeä osa oppilashuoltoa, jolla tuetaan koulun antamaa opetusta ja kasvatusta. Kuljetuksia säätelee perusopetuslaki, ostoliikenteen säädökset ja liikenne- ja viestintäministeriön antamat erikoissäädökset. Sivistystoimiala kilpailuttaa tarvittavat koululaiskuljetukset, mutta ongelmana on, ettei alueella ole tarpeeksi kilpailua taksiliikenteen osalla. Lisäksi haja-asutusalueella on lakkautettu linja-autovuoroja. Kuljetuksista hoidetaan linja-autoilla 44 % ja takseilla 56 %. Koululaiskuljetusten piirissä olevien lasten määrä ja kustannustiedot selviävät alla olevassa taulukossa. Oppilasmäärien vähentyminen vaikuttaa myös kuljetusoppilaiden määriin. Kohde Kuljetuskustannukset, Kajaani Vuolijoki Yhteensä Kulj,oppilaat, lkm Kajaani Vuolijoki Yhteensä /Keskim. kulj.oppilas / oppilas Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2008,60) osalta tavoitteeseen ei päästy, koska toimintakate ylittyi eurolla. Ylitystä syntyi varhaiskasvatuksen kysynnän lisäyksestä, perusopetuksen maahanmuuttajaopetuksen laajentumisesta, ateriapalveluista ja oppilaskuljetuksista. Perusopetuksen toimintakulut oppilasta kohti olivat /oppilas vuonna 2008 ja vuonna 2007 kustannukset olivat /oppilas, joten oppilaskohtainen kustannusnousu on ollut merkittävä. Tarkastuslautakunnan arvioi, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen järjestäminen on ollut ja on jatkossakin hyvin haasteellista, koska varhaiskasvatuksessa palvelujen tarve kasvaa ja perusopetuksen puolella se vähenee. On tärkeää huomata, että päivähoitopalvelujen määrän lisäys ilmentää omalta osaltaan alueen elinvoimaisuutta. 12

13 pitää tärkeänä, että sivistystoimiala yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa haasteista huolimatta on pystynyt tarjoamaan laadukkaita palveluja käyttäjiä tyydyttävällä tavalla. 5.3 Ympäristötekninen toimiala Kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ympäristöteknisen toimialan osalta on onnistunut hyvin. Koko Kajaani 2020 aluerakenneselvitys ja toimenpideohjelma on hyväksytty, monipuolisia asumisvaihtoehtoja tarjoavat yleiskaavamuutokset ovat käynnistyneet ja Rajavartioston alueen kehittäminen on alkanut. Petäisenniskan kehittämisprojektin avulla on tuettu elinkeinopolitiikkaa tarjoamalla hyviä sijoituspaikkoja yrityksille. Yleis- ja asemakaavoituksella on pystytty tarjoamaan tonttimaata tarvitseville kaupungin eri alueilta. Kainuun pelastuslaitosta koskeva yhteistoimintasopimus on hyväksytty. Aluepelastuslaitoksen lakisääteisten tehtävien kustannukset maksetaan asukasluvun suhteessa, joten Kajaanin kaupungin maksettavaksi tuleva osuus tulee edelleen kasvamaan muita kuntia enemmän väkiluvun vähentyessä muissa alueen kunnissa. Kajaanin kaupungin tuki alueen kunnille on n euroa/vuosi. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2008,81) kirjatut toimenpiteet on tehty ja käynnistetty suunnitelmien mukaisesti. Efeko Oy:n keväällä 2008 tekemän yhdyskuntateknisiä palveluja koskevan tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vertailukuntiin nähden kaupunki sijoittuu katuvalaistuksen osalta keskiarvon yläpuolelle, mutta katujen, teiden ja puistojen hoidossa keskiarvojen alapuolelle. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,81) osalta on pantu täytäntöön oman työn kehittämishankkeen toimenpiteitä. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,81) osalta on jatkettu paikkatietohanketta ja kuntaliitosalueen investointi- ja kehittämissuunnitelmien toteuttamista. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2008,83) osalta asetettu tavoite on toteutunut. Vuonna 2008 toteutunut rakennustoiminta on lisännyt toimialan tuloja ja siten auttanut taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi maanmyyntituloja on saatu yhteensä 3,5 milj. euroa. toteaa, että ympäristötekninen toimiala on toteuttanut sille asetetut tavoitteet ja toimenpiteet hyvin. arvioi, että aluerakennesuunnitelma, osayleiskaavat ja keskustan kehittäminen ovat tukeneet ja edesauttaneet Kajaania maakuntakeskuksen kasvualueena. 5.4 Investoinnit Talousarviossa investointeihin (Tilinpäätös 2008,130) oli varattu nettona euroa, joka toteutui eurona eli alitusta syntyi euroa. 13

14 Tuloarvio oli euroa, joka toteutui eurona eli ylitystä syntyi euroa. Talonrakennusinvestoinneissa merkittävimmät hankkeet olivat jäähalli, keskuskoulu, vesiliikuntakeskuksen suunnittelu ja Kajaanin lyseo. Vesiliikuntakeskuksen rakentamiseen oli varauduttu 2.5 milj. eurolla, mutta siitä toteutui euron suunnittelun osuus vuonna Vesiliikuntakeskusta on jo suunniteltu vuosina ,02 eurolla. Nykyinen suunnittelu käynnistyi vuonna Vesiliikuntakeskuksen suunnitteluun on käytetty yhteensä ,91 euroa vuosina Talonrakennusinvestoinnit ovat olleet suunnittelurahoitusta lukuun ottamatta korjausinvestointeja, joilla on korjattu kuluneita rakennusosia tai järjestelmiä. Kuntaliiton raportin (2006) mukaan mm. opetustoimen rakennusten korjaamiseen tulisi Kajaanissa sijoittaa vuosittain yhteensä 2,59 milj. euroa rakennuskannan ennalta pitoon ja korjausvelan lyhentämiseen 6,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että opetustoimen rakennusten tekninen arvo pysyisi jatkossakin 44 % tasolla verrattuna uuteen rakennukseen. Näillä isommilla sijoituksilla rakennuskannan korjausvastuuta kurotaan umpeen ja pienemmillä sijoituksilla heikennetään kannan kuntoa. Sosiaalitoimen vastaava tarve olisi yhteensä n. 1,3 milj. euroa ja terveystoimen osalta euroa eli kaikki yhteensä 10,53 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2008 bruttoinvestointitaso oli 306,46 euroa/asukas, joka on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin se oli 257,92 euroa/asukas. Alla olevaan taulukkoon on koottu nettoinvestointien kehitystä vuosilta Peruskunnan nettoinvestoinnit vuosina Investointikohteet 2004 euro 2005 euro 2006 euro 2007 euro 2008 euro Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet Yhteensä toteaa, että peruskunnan investoinnit ovat kehittyneet nousujohteisesti koko valtuustokauden. Vuosien varrella syntynyt rakennusten korjausvelan määrä on kuitenkin sitä luokkaa, että sen korjaamiseen tarvitaan useita vuosia. arvioi, että peruskunnan nettoinvestointien määrää tulee nostaa tulevina vuosina sellaiselle tasolle, jolla rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kunto säilyy edes ennallaan. 5.5 Käyttötalouden toteutuminen Kaupunkistrategian mukaisesti tilikausien tulokset ovat ylijäämäisiä, eikä veroja nosteta. Vuoden 2008 osalta strategia toteutui ja kaupun- 14

15 gin talous oli ylijäämäinen ja tuloveroprosentti pidettiin ennallaan. Kaupungin ja liikelaitosten ylijäämä oli ,51 euroa. Tuloslaskelmat: Ilman liikelaitoksia sisältävässä tuloslaskelmassa, joka sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut (Tilinpäätös 2008,20) toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 15,8 %. Osuus on hieman huonontunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 18, 4 %. Tunnusluku osoittaa, että 15,8 prosenttia toiminnan kuluista saadaan katettua palvelujen myynti- ja maksutuloilla. Toimintakulut ovat kasvaneet 9,2 %, kun vastaavasti verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet 8,2 %. Toimintakulujen voimakkaaseen kasvuun on vaikuttanut maakunta kuntayhtymän maksuosuus. Ilman sitä muut kaupungin toimintakulut kasvoivat 6,3 %. Toimintakate (Tilinpäätös 2008, 20) kasvoi talousarvioon nähden 4,5 milj. euroa eli 3 %. Talousarviossa vuosikate oli arvioitu 8,2 milj. euroksi. Toteutuma oli tuloslaskelman mukaan 7,31 milj. euroa, joten vuosikate alittui suunnitellusta euroa eli 10,7 %. Yhdessä liikelaitosten kanssa vuosikatteella voitiin kattaa 106,4 % poistoista (Tilinpäätös 2008, 20). Tunnusluku osoittaa, ettei tulorahoitusta ole kertynyt uudisrakentamiseen. Tilikauden ylijäämä ilman liikelaitoksia oli alkuperäisessä talousarviossa ennakoitu euroksi. Lopullisessa tilinpäätöksessä (Tilinpäätös 2008, 20) ylijäämää muodostui ,42 euroa, joka oli 164,4 % enemmän kuin suunnitelmassa. Liikelaitosten hyvien tulosten ansiosta (Tilinpäätös 2008, 24) virallisen tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämää kertyi ,51 euroa. Suunta oli positiivinen, koska aikaisempina vuosina kertynyt alijäämä on alkanut pienentymään. Rahoituslaskelmat: Kaupunki ja liikelaitokset ovat pystyneet 36,3 %:sti rahoittamaan investointinsa tulorahoituksellaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki on omalla tulorahoituksella pystynyt kattamaan vain reilut kolmanneksen investointimenoista ja loput on rahoitettu lainalla. Edelliseen vuoteen verrattuna tilanne on huonontunut, koska silloin investointien tulorahoitus oli 42,5 %. Taseet: Suhteellinen velkaantuneisuus - % oli 38,3. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi arvo on, sitä paremmat edellytykset on selviytyä lainojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Yhdessä liikelaitosten kanssa kaupungin pitkäaikainen lainakanta oli vuoden lopussa 67 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohti oli euroa (Tilinpäätös 2008,27). Kaupungin ja liikelaitosten yhdistetyssä taseessa edellisten tilikausien alijäämä oli 18,4 milj. euroa ja päättyneen tilikauden ylijäämä oli 4,19 milj. euroa (Tilinpäätös 2008,24) eli yhteensä 14,16 milj. euroa, joka tarkoittaa 371,46 /asukasta kohti. Kaupungin ja liikelaitosten yhdistetyn taseen mukainen omavaraisuusaste 63,6 % (Tilinpäätös 2008, 27) kertoo kaupungin vakavaraisuudesta ja kyvystä 15

16 selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusasteen tasoa voidaan pitää hyvänä, kun se ylittää 70 %. Konsernissa (tilinpäätös 2008,31) toimintatuottojen osuus toimintakuluista olivat 54,7 %. Vuosikatteella voitiin kattaa 140,4 % poistoista. Konsernin vuosikate oli 530 euroa/asukas. Konsernitaseen (Tilinpäätös 2008, 33) mukaan konsernin omavaraisuus - % oli 42,6 %. Konsernin lainakanta oli 158 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa on euroa/ asukas Lainakanta on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. arvioi, että kaupungin ja liikelaitosten tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus on heikentynyt mm. vuosikatteen, investointien tulorahoituksen ja kassan riittävyyden osalta ja lainakanta on kasvanut. tähdentää, että taloustaantumasta johtuen talouden tasapaino edellyttää talousarvion noudattamisen tärkeyttä ja pääomamenojen tasapainoa. 6 KAUPUNGIN MÄÄRÄÄMISVALLASSA OLEVILLE YHTEI- SÖILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2008 tavoitteita kaupungin määräämisvaltaan kuuluville liikelaitokselle ja tytäryhtiöille. Tärkeimpien yhteisöjen tavoitteiden toteutumat on kuvattu jäljempänä. Liikevaihdot ovat kehittyneet hieman paremmin kuin mitä talousarvioissa on suunniteltu. 6.1 Liikelaitokset Liikelaitokset saavuttivat talousarviossa niille asetetut toimintatavoitteet ja varsinaista tuloutustavoitetta on asetettu vain Kajaanin Vedelle. Kaikilta liikelaitoksilta on edellytetty korvaus peruspääomasta. Liikelaitosten talous vuonna 2008 Liikelaitos Liikevaihto ja muut tuotot TA, euro Liikevaihto ja muut tuotot TP, euro Ylijäämä TA, euro Ylijäämä TP, euro Tuloutustoteutuma euro Korvaus peruspääomasta euro Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin Vesi Kaupunginteatteri Mamselli Vilake Yhteensä Ammattikorkeakoulu on toteuttanut sekä koulutuksellaan, tutkimus- että kehittämistyöllään osaamisperusteista elinkeinopolitiikkaa ja palvelustrategiaa. 16

17 Liikelaitoksen palvelukyvyn ja vaikuttavuuden (Tilinpäätös 2008, 97) osalta opetusministeriö on hyväksynyt Kajaanin korkeakoulukonsortion ja käytännön toteutus on saatu käynnistymään tavoitteiden mukaisesti. Konkreettisia yhteistyön kohteita ovat mm. yhteisen aikuis- ja täydennyskoulutusyksikön muodostaminen ja ICT- alan yhteisten ohjelmien toteutus, organisointi ja resursointi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on toteutettu ja uusia avauksia on käynnistymässä. Oppilaitoksen vetovoimaisuutta on saatu kehitettyä uusilla koulutusohjelmilla, joita ovat ajoneuvotietojärjestelmien kehitysohjelma (ATJ) ja peliohjelmoinnin koulutus ja siihen liittyvä oppimisympäristö pelikehityslaboratorioineen. ATJ ohjelmassa ovat mukana VTT, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin Teknologiakeskus, Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö, CWC ja useita alan yrityksiä. Vuonna 2007 vetovoimaluku oli 1,63 (ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 587/360) ja vuonna 2008 se oli 2,06 (660/320). On hyvä asia, että vetovoimaisuus on saatu nousemaan, mutta oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että aloittanut opiskelija myös suorittaa tutkinnon loppuun. Ammattikorkeakoulu on onnistunut pienentämään keskeytyksiä, mutta nyt viimeisen kahden vuoden aikana oppilaitos ei ole päässyt tavoitteisiinsa. Oppilaitoksen keskeyttämisasteet aloittain on ilmoitettu alla olevassa taulukossa vuosilta Suuri keskeytysten määrä insinöörikoulutuksessa on sekä valtakunnallinen että paikallinen ongelma. Syitä keskeyttämiseen on, ettei opiskelua ole saatu suoritettua määräajassa, siirrytty toiseen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon tai menty työhön. Yksi kolmannes keskeyttäneistä ei ilmoita tarkkaa eroamisen syytä. Koulutusala Tradenomi: liiketalous 12,6 8,9 8,8 11,7 Tradenomi: tietojen käsittely 12,2 9,7 10,1 11,3 Insinööri: - kone- ja tuotantotekniikka - rakennustekniikka - tietotekniikka Keskiarvio edellisistä 15,0 14,0 23,7 19,0 9,2 5,4 19,0 12,4 16,0 7,8 22,0 15,4 15,3 12,9 21,8 16,7 Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja liikunnanohjaaja (ka) 7,6 5,7 5,4 4.1 Restonomi: matkailu ja tourism (ka) 10,3 7,1 10,6 13,1 Keskiarvo 13,0 8,9 10,1 11,2 Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,98) osalta ammattikorkeakoulu on edelleen aktivoinut opettajiaan jatkokoulutukseen hyvin tuloksin. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,99) osalta tilojen peruskorjaus on saatu käyntiin sekä asiakkuudenhallinta ja dokumentaatio on valittu kehityskohteiksi. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2008,99) osalta oppilaitoksen tulos oli ylijäämäinen ,48 euroa, josta se sijoitti kehittämisrahastoonsa ,61 euroa, joten kaupungin tulokseen jäi ,87 euroa ja peruspääoman korkoa muodostui ,98 euroa. Siirron jälkeen kehittämisrahastossa on ,61 euroa. 17

18 arvioi, että ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin tavoiteasetannassaan ja niiden toteuttamisessa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on pystynyt hyvin vastaamaan alueen koulutustarpeeseen ja valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Kajaanin kaupunginteatteri on palvelukykyisenä laitoksena (Tilinpäätös 2008,124) tarjonnut teatterielämyksiä ja vapaa- ajanviettomahdollisuuksia tuottamalla kuusi ensi-iltaa kuluneella vuodella. Teatteri on tarjonnut ilahduttavasti teatteriesityksiä myös lapsille. Yleisötutkimus on toteutettu tammikuussa 2008 ja sen mukaisesti asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,103) osalta liikelaitos on panostanut monipuolisesti eri henkilöstöryhmiensä koulutukseen. Taloudelliset resurssit (Tilinpäätös 2008,103) muodostuvat henkilötyövuosi perusteisesta valtionosuudesta euroa, harkinnanvaraisesta alueteatteri-avustuksesta euroa sekä kaupungin avustuksesta euroa. Ne ovat olleet merkittäviä liikelaitoksen aloittaessa toimintansa. Pääsylipputulot ovat olleet vain , 42 euroa eli 8,5 % liikevaihdosta ja muista tuloista. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut ylijäämäinen ,08 euroa kaupungin avustuksen johdosta. arvioi, että kaupunginteatterin liikelaitos on käynnistynyt hyvin. edellyttää, että kaupunginteatteri alkaa kehittää toimintaansa liikelaitosmaisesti ja parantaa omaehtoista tulonmuodostustaan. Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen palvelukyvyn ja vaikuttavuuden tavoitteet ja toimenpiteet (Tilinpäätös 2008,105) on toteutettu suunnitellusti. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,106) osalta toimintamalli on toteutettu ja henkilöstö on kouluttautunut suunnitelmallisesti. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,106) osalta oma laatujärjestelmä on päivitetty ja työprosesseja on tehostettu. Taloudelliset tavoitteet (Tilinpäätös 2008,106) saavutettiin, riittävä maksuvalmius vakiintui ja tilikauden tulostavoite toteutui. Tilikauden tulos oli ,52 euroa ylijäämäinen. arvioi, että Kajaanin Mamselli liikelaitos on käynnistynyt hyvin ja toteuttanut sille asetetut tavoitteet suunnitelmien mukaisesti. Kajaanin Vesi on toteuttanut kaupungin strategiaa toimimalla pääsääntöisesti asemakaavoitetulla alueella ja tarjonnut vesihuoltoa kohtuullisin kustannuksin sekä onnistunut parantamaan vesihuoltopalveluiden toimivuutta. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2008,109) liikelaitos on toteuttanut investointiohjelman mukaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraukset 18

19 ja rakentamisen, joista suurimpina kohteina ovat olleet Otanmäki - Vuolijoki siirtoviemäri, Purolan ja Ylä - Lehtikankaan alueiden verkostojen saneeraukset, Kätönlahden asemakaava-alueen vesihuolto, Peuraniemen jätevedenpuhdistamon ilmanvaihto ja kattorakenteiden saneeraus. Kaikki investoinnit ovat olleet yhteensä euroa. Verkostosaneerauksia on tehty enemmän kuin uudisrakentamista, joten suunta on oikea. Asiakaskyselyn perusteella voidaan sanoa, että kuntalaiset ovat tyytyväisiä liikelaitoksen tuottamiin tuotteisiin, kuten veden laatuun, toimitukseen ja jätevesihuoltoon. Asiakaspalveluun ja tiedottamiseen on panostettu ja se näkyy asiakkaiden tyytyväisyydessä. Kuntaliitos aiheutti prosessien ja rakenteiden muutoksia, koska Vuolijoen vesi- ja viemärilaitos liitettiin Kajaanin Veteen. Taloudellisissa resursseissa (Tilinpäätös 2008, 110) tavoitteeksi vuodelle 2008 asetettu tuottotavoite toteutui, koska Kajaanin Vesi tuloutti ylijäämästä ,11 euroa ja korvausta peruspääomasta ,89 euroa eli yhteensä euroa. Kaupunginvaltuusto on mahdollistanut liikelaitokselle pitkäjänteisen varautumisen saneerausinvestointeihin määrittelemällä laitokselle vuosittain alenevan kiinteän tuloutuksen. toteaa, että liikelaitos on toiminut hyvin perustehtävänsä mukaisesti pääsääntöisesti asemakaavoitetulla alueella. arvioi, että Kajaanin Vesi kaupungin liikelaitoksena on saavuttanut kaupunginvaltuuston sille asettamat tavoitteet. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen palvelukyvyn ja vaikuttavuudet tavoitteet (Tilinpäätös 2008,113) ovat toteutuneet suunnitellusti ja turvallisuus-, liikunta- ja sähköalan oppimisympäristöjä on peruskorjattu. Uuden tilaliikelaitoksen perustaminen on siirretty päätettäväksi uudelle valtuustolle. Liikelaitoksen uusi johtosääntö on hyväksytty. Liikelaitokselle ei ole palkattu henkilöstöä. Taloudelliset tavoitteet (Tilinpäätös 2008,113) ovat toteutuneet suunnitellusti ja tilikauden tulos oli ,41 euroa ylijäämäinen, koska pääomakulut (korot ja poistot) toteutuivat arvioitua pienempinä. Liikelaitoksella on lainaa 3,6 milj. euroa. Lisäksi on todettava, että liikelaitoksen perimät vuokrat sisältäen sekä pääoma- että ylläpitovuokrat ovat hyvin alhaiset johtuen siitä, että rakennukset siirtyivät aikanaan valtiolta ilman korvauksia. arvioi, että Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on toteuttanut kaupunginvaltuuston sille määräämät tehtävät. esittää, että liikelaitoksen tulee määrittää pääoma- ja ylläpitovuokratasot sellaisiksi, että niillä taataan rakennuskannan hyvä kunto. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että liikelaitoksen hallinto- ja talouspalvelut järjestetään keskushallinnon kehittämisohjelman yhteydessä. Muidenkin kaupungin liikelaitosten tukipalvelujen keskittäminen tulee selvittää samassa yhteydessä. 6.2 Merkittävät tytäryhtiöt 19

20 Tytäryhtiöiden toimintaa arvioitaessa perusteina ovat mm. olleet, miten pääomasijoitukset palvelevat kaupungin toimialaan liittyviä tehtäviä, millainen on sijoitetulle pääomalle asetettu tuottotavoite ja toteutuma ja mitkä ovat sijoitukseen liittyvät riskit. Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n (Tilinpäätös 2008,114) liikevaihto oli ,72 euroa ja tilikauden tappio ,47 euroa. Edellisten tilikausien tappiota on kertynyt yhteensä , 74 euroa eli kaikki yhteensä ,21 euroa. Yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseksi tarkastuslautakunta uudistaa kehotuksensa, että yhtiön hallitus ryhtyy järjestelyihin, jotka takaavat tappioiden pienenemisen ja poistamisen. Kajaanin Teknologiakeskus Oy (Tilinpäätös 2008,116) on toteuttanut Kajaanin elinkeinostrategiaa. Yhtiö on organisoitu kolmeen kokonaisuuteen; elinkeinopalveluihin, osaamispalveluihin ja kiinteistöpalveluihin. Kaupunginhallitus muutti organisointia seuraavasti: innovaatiopalvelut (AKO, OSKE, Intotalo ja Nature Craft Finland hanke) organisoidaan kaupunkiomisteiseksi kehitysyhtiöksi vuosina , kiinteistöpalvelut jäävät Kajaanin Teknologiakeskus Oy:öön ja elinkeino-, matkailu- ja kalatalouspalvelut siirtyvät Kajaanin kaupungin organisaatioon alkaen. Kajaanin kaupunki on avustanut yhtiötä yhteensä eurolla, jonka yhtiö on käyttänyt seuraaviin kohteisiin: mittalaitelaboratorion tukeminen euroa, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmat ,24 euroa, elinkeinopalvelut ,36 euroa, matkailupalvelut ,06 euroa, kalatalouspalvelut ,45 euroa, Intotalo ,39 euroa, hankesuunnittelu ,10 euroa, Nature Craft Finland ,72 euroa, Oulujärvi Leader euroa ja muut avustukset ,64 euroa. Measurepoliksen toiminta koostui tutkimustoiminnan kehittämisohjelmasta, osaamiskeskusohjelmasta sekä kansalliseen toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävästä Metria -hankkeesta. Kehittämisohjelman avulla on luotu 11 uutta pysyvää työpaikkaa ja säilytetty 20 työpaikkaa vuosina Osaamiskeskusohjelman avulla on luotu 21 uutta pysyvää ja neljä väliaikaista työpaikkaa vuosina Merkittävä ohjelma on myös ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda Kajaaniin vuoteen 2015 kansainvälisesti tunnettu ajoneuvotietojärjestelmien osaamiskeskus. Aluekeskusohjelman painotukset ovat laaja-alainen elinkeinopolitiikka, alueellinen osaamisrakenne ja innovaatio-toiminta sekä vetovoimainen toimintaympäristö. Kiinteistöpalvelujen palvelukyvyn tavoitteena ollut vesiliikuntakeskuksen toteuttaminen ei ole edennyt kaavavalituksen johdosta. Ajoneuvojen ympärivuotinen testauskeskus -hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Linnan yritystilojen laajentamishankkeesta on luovuttu taloustaantuman johdosta. Tilojen vuokrausaste on pystytty pitämään korkeana. CR- keskus meni tilivuoden aikana konkurssiin ja siitä aiheutuneet saatavat tulevat rasittamaan sekä teknologiakeskusta että kaupunkia saamattomina vuokratuloina ja mahdollisina alaskirjauksina. Teknologiakeskuksen taseessa 20

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI Arviointiperiaatteet 2013 2016 1(5) Tarkastuslautakunta 20.6.2016 ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI 2013 2016 Periaatteet on tarkistettu tarkastuslautakunnan kokouksessa 20.6.2016. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPERIAATTEET

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2013 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot