Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta Arviointikertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta Arviointikertomus 2008"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Arviointikertomus 2008 Havainnekuva : Ajoneuvojen ympärivuotinen testauskeskus

2 ARVIOINTIKERTOMUS 2008 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2

3 SISÄLTÖ Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus 5 2 Arvioinnin tarkoitus ja lähtökohdat 5 3 Vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely 5 4 Kaupungin strategian mukainen toiminta 6 5 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimialakohtainen toteutuminen Kaupunginhallituksen alainen toiminta Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Investoinnit Käyttötalouden toteutuminen 14 6 Kaupungin määräämisvallassa oleville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitokset Merkittävät tytäryhtiöt Sisäisen valvonnan järjestämisen arviointi Talouden tasapainotuksen toteutuma Ohjelmien arviointeja Kaupunginvaltuuston ja hallituksen itsearviointi Kiitokset Yhteenveto 24 Liite 1 Vuoden 2007 arviointikertomuksen perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi Tiivistelmä esityksistä 3

4 1. arvioi, että hyväksytyt strategiset linjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Tulevina vuosina kaupungin toimintaa on kehitettävä strategian mukaisesti niin, että toiminta saadaan elinkelpoiselle ja kestävälle perustalle. Kaupungin on tarkoin harkittava kaikki menokohteet, jotta peruspalvelut taataan kuntalaisille. Talouden tasapainoon saattaminen edellyttää käyttömenojen kasvun hallintaa sekä tulorahoituksen ja pääomamenojen tasapainoa. Kehittämällä ja tukemalla sopivin panoksin osaamisperusteisesta elinkeinopolitiikkaa luodaan kasvua ja uudistumista. 2. Taloustaantuman johdosta verotulojen kertymä tulee pienenemään, joten se tulee vaikuttamaan välittömästi kaupungin omaan toimintaan ja vuoden viiveellä maakunnan maksuosuuksiin. Jotta kaupungille jäisi taloudellisia resursseja omaan toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen, on saatava aikaan muutos maakunnan maksuosuuden määräytymisperusteisiin. 3. pitää hyvänä, että asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty eri toimialoilla. Ne on kuitenkin saatava riittävän kattaviksi, jotta niiden tuloksilla on toimintaa ohjaavaa vaikutusta. Kyselyt on syytä tehdä säännöllisesti, jotta saadaan tarvittavaa pitkittäisarviointia ja nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. 4. Työttömyyden lisääntyessä tulee tehostaa laaja-alaisia aktivointitoimenpiteitä, jotta työttömyyden pitkittymisen seurauksia saadaan vähennettyä ja samalla pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta. 5. Peruskunnan nettoinvestointien määrää tulee nostaa tulevina vuosina sellaiselle tasolle, jolla rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kunto säilyy edes ennallaan. 6. edellyttää, että teatteri alkaa kehittää toimintaansa liikelaitosmaisesti ja parantaa omaehtoista tulonmuodostustaan. 7. Vimpelin kehittämisliikelaitoksen tulee määrittää pääoma- ja ylläpitovuokratasot sellaisiksi, että niillä taataan rakennuskannan hyvä kunto. 8. esittää, että keskushallinnon kehittämisohjelman yhteydessä mietitään myös kaupungin eri liikelaitosten hallinto- ja talouspalvelujen keskittämistä samaan tukipalvelukeskukseen. 9. kehottaa kaupungin tytäryhtiöiden hallituksia ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka turvaavat omistajalle ja yhtiöille hyvän kokonaistuloksen saavuttamisen. 10. esittää pohdittavaksi, turvaako Intotalon nykyinen sijoittuminen kehitysyhtiöön parhaat edellytykset auttaa nuoria yrittäjiä toiminnan aloittamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. 11. pitää erittäin tärkeänä, että kaupunginhallituksen esittämät sisäisen valvonnan kehittämiseksi esitetyt parannusesitykset työstetään niin pian kuin mahdollista ja viimeistään voimassa olevan taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. 12. Ohjelmaperusteista kehittämistä suunniteltaessa on selvitettävä tarkkaan, että se liittyy kiinteästi kaupungin strategisiin linjauksiin ja tukevat kaupungin perustehtävää. Kiinteä yhteys kaupungin strategisiin linjauksiin kiinnittää ohjelman kaupungin perustoimintoihin ja edesauttaa resurssien saantia ja tulosten hyödyntämistä. 13. uudistaa esityksensä, että kaupunginhallituksen roolinsa mukaisesti on huolehdittava siitä, että alijäämien kattamiseksi laadittava yksityiskohtainen toimenpideohjelma hyväksytään kaupunginvaltuuston antamien aikataulujen mukaisesti ja sitoudutaan ohjelmassa hyväksyttyihin toimenpiteisiin. 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 4

5 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Vuosiksi valittuun tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Hannu Juntunen Ritva Mikkonen Tauno Heiskanen Ilkka Juntunen Annamaija Kolli - Kauppinen varajäsen Paavo Enroth Pirjo Laaksonen Arja Laatikainen Juha Toivo Taina Korhonen Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Hannu Juntunen ja varapuheenjohtajaksi Ritva Mikkonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut sisäinen tarkastaja Seija Huttunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Kaupunginvaltuuston hyväksymän vision ja kaupungin strategian pohjalta tarkastuslautakunta on arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista viitekehyksenä tasapainotettu tuloksellisuusmalli. Arviointi, seuranta ja valvonta ovat päätöksentekoprosessin olennaisia osia. Niiden tarkoituksena on tukea päätösten tekemistä ja toimeenpanoa osoittamalla, onko käytettävissä olevia voimavaroja ollut riittävästi ja onko ne kohdentuneet tarkoituksenmukaisesti. Tarkastuslautakunnan keskeisenä painopistealueena vuonna 2008 ovat olleet elinkeino- ja palvelustrategian seuranta sisältäen mm. varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen, työllisyydenhoidon, pelastuslaitoksen ja investoinnit. Edellisten lisäksi kohteina ovat alijäämän kattamissuunnitelma, liikelaitokset, tytäryhtiöt ja tärkeimmät kaupunkiohjelmat. Tehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta on saanut selvityksiä toimintojen järjestämistavoista, kuullut toiminta- ja talousasioissa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajia, kaupunginjohtajaa, talousjohtajaa, vastuualueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä sekä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia. Lisäksi on kuultu maakuntajohtajaa. Kokouksissa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä asioita, tarkastuksen raportointia ja arviointikohteita. Lisäksi tarkastuslautakunnan toimesta on laadittu Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen toteutuksesta arviointiraportti ajalta Arviointikertomusta täydentää palvelustrategian arviointiraportti päättyneeltä valtuustokaudelta Kertomusvuonna tarkastuslautakunta on pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä 78 asiaa. Lisäksi lautakunta on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2009 arviointikertomuksen laadintaa varten. Tutustumiskäyntejä on tehty Kätönlahden koululle, Vuolijoelle ja kaupunginteatteriin. Tarkastuslautakunnan jäsenet ovat osallistuneet erilaisiin koulutustilaisuuksiin vuoden aikana. 1.3 Tilintarkastus 5

6 Kaupungin ulkoisesta tilintarkastuksesta toimikaudella on huolehtinut Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut saakka JHTT Veli Matti Seppälä ja alkaen tilikauden loppuun saakka JHTT Juha Huotari. Veli Matti Seppälä on muuttunut avustavaksi tarkastajaksi ja hänen lisäkseen palkkatarkistusta on suorittanut Anne Soikkeli kaupunginhallituksen toimialaa lukuun ottamatta ja konsernitarkastusta Erja Niittyvirta. Vuonna 2008 vastuullinen tarkastaja ja avustavat tarkastajat ovat suorittaneet kaupungin hallinnon tarkastuksia sopimuksen mukaisesti yhteensä 58 päivää. Tilintarkastajat ovat esitelleet työohjelmansa tarkastuslautakunnalle ja raportoineet tarkastusvuoden 2008 havainnoistaan. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä on kuntalain 71 :n mukaisesti osa kaupungin ulkoista tarkastusta, jonka toisen osan muodostaa tilintarkastajan suorittama lainmukaisuuden tarkastaminen ja tilintarkastus. Tilintarkastaja keskittyy kuntalain 73 :ssä tilintarkastajan tehtäväksi säädettyihin tarkastustehtäviin. Toiminnan tavoitteellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu tarkastuslautakunnalle. Kaupungin strategisena johtajana valtuusto päättää mm. kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kaupunkiorganisaation hallinnosta vastaa ja sitä johtaa kaupunginhallitus, jonka tehtävänä on panna täytäntöön valtuuston päätökset. valvoo ja arvioi valtuuston puolesta ja apuna kaupunginhallituksen johtamaa täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia. Arviointi on kaupungin toiminnan tuloksellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kokonaisvaltaista arviointia, jossa on mukana myös kuntalaisen näkökulma. Lisäksi tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta. Kaupunginhallituksen rooli tasapainottavan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisessa ja tasapainotusta koskevan selonteon antamisessa on keskeinen. Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu sekä kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä esittämiin tietoihin peruskunnan, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden osalta että tarkastuslautakunnan kokousten yhteydessä saamiinsa tietoihin ja havaintoihin. Toimialojen ja tilintarkastajien raportit, selvitykset ja asiakaskyselyjen tulokset ovat myös olleet tarkastuslautakunnan käytettävissä. Arviointikertomuksessa ei ole toistettu kaupunkistrategian, toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteiden sisältöjä, koska ne on jo raportoitu tilinpäätöskirjassa. 3 Vuoden 2007 arviointikertomuksen sisältämien huomautusten käsittely Kaupunginvaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2007 kokouksessaan Samassa yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja esityksistä kaupunginhallituksen selvitykset niin, että ne voidaan käsitellä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kaikilta osin esitettyihin havaintoihin ja esityksiin annettiin selvitykset ja ne käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Ks. erillinen liite 1 6

7 toteaa, että annetut selvitykset olivat hyvin ja huolellisesti laadittuja. Näin ollen tarkastuslautakunta tekee sen johtopäätöksen, että toimintatapa pyytää palautetta tehdyistä esityksistä ja suosituksista on osoittautunut erittäin hyväksi ja sitä on syytä jatkaa. Tällä tavoin saadaan hyvä jatkumo asioiden eteenpäin viemiselle. 4 KAUPUNGIN STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Kaupungin strategia muodostuu perustehtävästä, arvoista ja visiosta sekä strategisista valinnoista. Perustehtävä, arvot ja visio sitouttavat sekä luottamushenkilöorganisaation että henkilöstön yhteisesti hyväksyttyjen arvostusten omaksumiseen ja toteuttamiseen sekä edesauttavat luomaan ja tukemaan hyvää toimintatapaa ja onnistumista. Strategiaan kirjatut arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Visioon on kirjattu kuntalaisille annettu lupaus luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupungista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset valinnat ovat olleet osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka, alueiden käyttö, palvelustrategia ja talouden hallinta sekä kuntayhteistyö. Valittujen linjausten strateginen ohjausvoima konkretisoituu siinä, miten se siirtyy käytännön toiminnaksi ja liittyy saumattomasti asiakaspintaan. Kaupungin strategia on viety toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden strategioihin, joiden avulla ne toteuttavat yhteistä strategiaa. Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka: Kaupunki on sijoittanut mm. ammattikorkeakoulun ja Teknologiakeskuksen kautta aineettomiin investointeihin, koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ohjaamalla rahoitusta erilaisiin kehittämistoimintoihin. Tuloksena on syntynyt uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä monitasoista osaamista ja verkottumista. Kaupunkikonsernin saamat Tekesin tutkimus- ja kehittämispanokset ovat olleet tärkeitä. Kehittämistoiminnan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja tulevat näkyviin ajan myötä kansalaisten ja ympäristön hyvinvointina ja kaupungin verotulojen vahvistumisena. Kajaanin alueen innovaatioympäristön rakenteiden luomisessa onnistumisia ovat olleet Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisen korkeakoulukonsortion aikaansaaminen ja mittaustekniikan osaamiskeskusohjelman myötä käynnistyneet erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Yksi näistä hankkeista on ajoneuvotietojärjestelmien kehittämisohjelma (ATJ), jonka tavoitteena on luoda Kajaaniin uusia koulutusja työpaikkoja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi Kajaanin teknologiakeskuksen hallinnoimalla ajoneuvojen ympärivuotisella testauskeskushankkeella luodaan rakenteita ATJ- kehittämisohjelman käytännön toteutukselle. Alueiden käyttö: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt laaditun Koko Kajaani 2020 aluerakenne-selvityksen ja toimenpideohjelman, joiden avulla kehitetään kaupunkirakennetta tulevaisuudessa. Taajamien täydennysrakentamisella on saatu aikaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja liikennetarpeen vähentämistä. Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt pientalorakentamiseen. Kajaani- Oulu valtatien oikaisu etenee Ouka hankkeen ja yhteistyön avulla, sillä VT 22 on mukana liikenne-poliittisen selonteon väyläinvestoinneissa. 7

8 Palvelustrategia: Asetettuun tavoitteeseen on päästy, kun toimialat ovat pystyneet tuottamaan ja järjestämään peruspalvelut siten, että ne ovat tyydyttäneet käyttäjien ja kuntalaisten tarpeita. Suoritettujen asiakaskyselyjen tulokset osoittavat, että palvelujen laatu, riittävyys ja tavoitettavuus ovat olleet kohdallaan. Perinteisellä panos tuotos -tarkastelulla kustannukset/asukas ovat nousseet varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa. Ympäristötekniset palvelut ovat pystyneet parantamaan tuottavuuttaan. Hyvän ja arvostetun työnantajan tavoitetta kaupunki on toteuttanut panostamalla mm. esimiesten valmennukseen, henkilöstön perehdyttämiseen ja erilaisten ohjeistusten uudistamiseen. Talouden hallinta: Suunnittelemattomia menoja muodostui mm. Kätönlahden koulukiinteistön purkamisen aiheuttamasta alaskirjauksesta ja Kainuun maakunta kuntayhtymän ennakoitua suuremmasta rahoitusosuudesta. Käyttömenojen hoitamiseen on jouduttu ottamaan tilapäistä luottoa koko vuoden ajan ja josta on ollut seurauksena korkokulujen kasvu. Talouden hallinnalle asetetut tavoitteet tuloksen ylijäämäisyydestä ja tuloveroprosentin pitäminen ennallaan ovat toteutuneet, koska pitkäjänteinen maanmyyntitoiminta johti suotuisaan tulokseen vuonna Kuntayhteistyö: Kuntien yhteistyössä on saatu aikaan pieniä päänavauksia kuluneella vuodella: opetustoimen yhteistyöselvitys on valmistunut, pelastustoimi on uudelleen järjestetty sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävien yhteistyöselvitys on valmistunut. Yhteistyötä leimaa hyvin voimakas vastakkainasettelu suurten ja pienten kuntien välillä ja se näkyy koko maakunnallisessa kehittämistyössä. toteaa omana arvionaan, että hyväksytyt strategiset linjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Pitkäjänteisen osaamisperusteisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen on osoittautunut oikeaksi tavaksi toimia ja se on myös auttanut osaltaan tapahtuneen rakennemuutoksen hallinnassa. pitää hyvänä, että asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty eri toimialoilla. Ne on kuitenkin saatava riittävän kattaviksi, jotta niiden tuloksilla on toimintaa ohjaavaa vaikutusta. Kyselyt on syytä tehdä säännöllisesti, jotta saadaan tarvittavaa pitkittäisarviointia ja nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. arvioi, että kaupungin toimintaa on kehitettävä niin, että toiminta saadaan elinkelpoiselle ja kestävälle perustalle. Kaupungin on tarkoin harkittava kaikki menokohteet, jotta peruspalvelut taataan kuntalaisille. Kehittämällä ja tukemalla sopivin panoksin osaamisperusteisesta elinkeinopolitiikkaa luodaan tulevaa kasvua ja uudistumista. 5 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOIMIALAKOHTAINEN TOTEUTUMINEN 8

9 5.1 Kaupunginhallituksen alainen toiminta Kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvat kaupunginhallituksen ohella liikelaitokset Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, osaamis- ja aluekehitysohjelmista, elinkeinokeskuksen yritystoiminnasta, matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista vastaava Kajaanin Teknologiakeskus Oy ja Kainuun maakunta kuntayhtymä sekä keskushallinto ja työllisyyden hoito. Kaupunginhallitusta, työllisyyden hoitoa ja keskushallintoa lukuun ottamatta muut toiminnat arvioidaan liikelaitosten 6.1. ja tytäryhtiöiden 6.2. osioissa. Kaupunginhallituksen toimenpiteet (Tilinpäätös 2008,48) ovat kohdistuneet strategian mukaisesti osaamisperusteisen elinkeinopolitiikan edellytysten luomiseen koulutusta ja tutkimusta tukemalla sekä vastaamalla tapahtuneisiin rakennemuutoksiin. Pitkäaikaiset panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat osoittaneet, että ne luovat vahvaa perustaa selvitä rakennemuutoksista. Uutena avauksena mm. Measurepolis -ohjelmassa valmisteltiin yhteistyössä UPM:n kanssa metsäteollisuuden teknologiaohjelma. Lisäksi UPM:n tehdasalueelle Renforsin Rannan yritysalueelle on sijoittumassa useita uusia yrityksiä. Pitkään valmisteltu ajoneuvojen ympärivuotisen testauskeskuksen rakentamisen käynnistyminen varmistaa selviytymisen mahdollisuuksia. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle vuosilta selviävät alla olevasta taulukosta. Taulukko x. Kaupungin maksuosuudet Kainuun maakunta kuntayhtymälle Vuosi Maksuosuus - % TP Maksu Lisäys ed. vuoteen Kasvu- % Kajaani Vuolijoki ,9 Yhteensä ,0 Kajaani Vuolijoki Yhteensä , , , , , ,9 Lähde: Kainuun maakunta yhtymän tilinpäätökset, rahoitusosuudet Vuoden 2008 korotus johtui maksuosuusprosentin muutoksesta sekä verotulojen että valtionosuuksien arvioitua paremmasta kehityksestä. Kokonaisuudessaan vuonna 2008 maakuntahallinnon toimintakulujen kehitys (7,1 %) ja suotuisa tulojen kertymä (ka.12,2 %) saivat aikaan sen, että Kainuun maakunta kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2008 oli 9,2 milj. euroa ylijäämäinen ja pystyi kertyneestä ylijäämästä kattamaan alijäämiä 6,2 milj. euroa. Maakunnan sosiaali- ja terveysmenojen kasvu oli 5,8 %, kun vastaava valtakunnallinen luku oli 7,0 % vuonna Koska maakunnan tilinpäätös oli arvioitua parempi, kuntien kanssa laadittu vanhojen alijäämien kattamisohjelma otetaan maakuntahallinnon toimesta uudelleen arvioitavaksi kevään 2009 aikana. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupunki on toteuttanut ja tukenut alueellista kehittämistä ja vastannut nopeasti tapahtuneeseen äkilliseen rakennemuutokseen. 9

10 arvioi, että taloustaantuman johdosta verotulojen kertymä tulee pienenemään, joten se tulee vaikuttamaan välittömästi kaupungin omaan toimintaan ja vuoden viiveellä maakunnan maksuosuuksiin. Jotta kaupungille jäisi taloudellisia resursseja omaan toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen, on saatava aikaan muutos maakunnan maksuosuuden määräytymisperusteisiin. Työllisyyden hoidon (Tilinpäätös 2008,49) osalta toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Työllisyystilanteen paraneminen ja aktivointitoimenpiteiden lisääminen ovat vaikuttaneet merkittävästi Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentymiseen. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli euroa vuonna Vuonna 2006 tuki oli euroa, joten vähennys on ollut kahdessa vuodessa euroa eli 27,6 %. Kaupunki on pystynyt vastaamaan myös muihin työllistämishaasteisiin yhdessä Kumppaniksi ry:n ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupungin työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 12,6 %, kun se edellisen vuoden lopussa oli 13,5 %. Tulevaisuus ei näytä enää yhtä valoisalta, koska viime vuosien ajan jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta on taittunut. Lomautusten vuoksi työttömyys kääntyi vuoden 2008 lopulla kausivaihteluakin jo selvästi jyrkempään nousuun ja tilanne on jatkunut alkuvuodesta Kainuun työllisyyskatsauksen (joulukuu 2008) mukaan uutta työvoimaa haettiin työ- ja elinkeinotoimistojen kautta poikkeuksellisen vähän. Uutta työvoimaa tarvittiin eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan tehtävissä, kaupan alalla ja palvelutyössä. Työttömyyden pitkittyminen lisää riskiä ongelmien kasautumiseen ja syrjäytymiseen, joten on erittäin tärkeää, että tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeet (ammattitaidon parantaminen, terveydentila jne.) selvitetään nopeasti ja ohjataan erilaisiin tukitoimiin ja työmarkkinoille. Työministeriö on raportissaan (2007) todennut, että tukitoimet maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle keskimäärin kolmessa vuodessa. tähdentää, että työttömyyden lisääntyessä tulee tehostaa laaja-alaisia aktivointitoimenpiteitä, jotta työttömyyden pitkittymisen seurauksia saadaan vähennettyä ja samalla pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta. Keskushallinnon (Tilinpäätös 2008,52) toimenpiteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Keskushallinnon toiminta on tukenut koko kaupunkikonsernia uudistamalla organisaatiorakenteita ja ohjeistusta. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,32) osalta tehtäväksi merkityt toimenpiteet on osin tehty ja osassa työ jatkuu vuoden 2009 puolella. arvioi, että keskushallinnon antama hallinnollinen ja juridinen tuki kaupungin toimialoille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille on ollut tärkeää toimintaa, joka on varmistanut hyvän hallinnon toteuttamista koko kaupunkikonsernissa. 5.2 Sivistystoimiala 10

11 Kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen sivistystoimialan osalta on onnistunut hyvin. Mamsellin ja Kajaanin teatterin liikelaitostamiset on saatu toteutettua. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2008,59) strategisena tavoitteena on ollut palvelujen laadukkuus ja palveluja on saatavissa oikeaan aikaan suhteessa palvelutarpeen muutoksiin. Sivistystoimiala on tuottanut ja järjestänyt varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön palveluja sekä monipuolista kulttuuritarjontaa. Suoritettujen asiakaskyselyjen perusteella voidaan arvioida, että tarjotut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat olleet laadukkaita. Perusopetuksen puolella on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen kodin ja koulun välillä. Asiakaskyselyjen tulokset viittaavat siihen, että kodin ja koulun välisen yhteistoiminnan merkitys on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kulttuurin alalla Kajaanissa on järjestetty valtakunnallista arvostusta saaneita tapahtumia Runoviikko ja Kajaani Tanssii - tapahtuma. Varhaiskasvatuksen palveluja on tarjottu riittävästi ja palvelut ovat järjestyneet lakisääteisessä ajassa. Jäljempänä olevasta taulukosta käy tarkemmin tuotettujen/järjestettyjen palvelujen määrät vuosina Palvelujen kysyntä jatkaa edelleen kasvamista, sillä tammikuussa 2009 päivähoitoon sijoitettiin 60 uutta lasta. Taulukko 1. Päivähoidon piirissä olevat lapset ja hoitopäivät Lasten määrä / hoitopäivien lukumäärä Lasten lukumäärä Hoitopäivät Lasten lukumäärä Hoitopäivät Lasten lukumäärä Hoitopäivät Lasten lukumäärä Hoitopäivät X) 2008 Kunnallinen päivähoito Osuus -% 68,7 67,0 66,3 64,7 68,3 63,8 68,9 65,2 Yksityinen päivähoito Osuus -% 31,3 33,0 33,7 35,3 31,7 36,2 31,1 34,8 Päivähoito yht x) kuntaliitos Palvelujen käyttäjien määrän lisäys on aiheutunut syntyvyyden kasvusta ja työllisyyden parantumisesta. Syntyvyys oli 452 lasta vuonna 2007 ja vuonna 2008 syntyi 450 lasta. Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä oli lasta, mikä tarkoittaa 8,1 % kaikista päivähoidossa olleista lapsista. Peruskoulun oppilasmäärä oli lasta koulu- ja luokkamuotoinen erityisopetus mukaan luettuna. Oppilasmäärä on pienentynyt edellisestä vuodesta 140 oppilaalla. Oppilasmäärän väheneminen taittuu vuoden 2012 jälkeen. Maahanmuuttajaoppilaita on ollut valmistavassa opetuksessa 39 lasta ja yleisopetukseen integroitunut 85 lasta eli yhteensä 124 lasta. Peruskoulun lopettavia oppilaita on yhteensä 511 oppilasta ja heistä haki jatko-opintoihin lukioihin vajaa puolet ja ammatillisiin oppilaitoksiin reilut puolet. 11

12 Koulu- ja luokkamuotoisen erityisoppilaiden osuus kaikista perusopetuksen oppilaista (ei mukana normaalikoulu) oli 6,1 vuonna 2005 ja osuus on hieman laskenut vuoteen 2008 mennessä, jolloin se oli 5,9 %. Päätoimisia opettajia on ollut henkilöä. Muodollisesti pätevien opettajien määrä on parantunut koko ajan ja vailla muodollista kelpoisuutta opettajista oli vain 1,4 % vuonna Uudistumiseen ja henkilöstön työkyvyn tavoitteena (Tilinpäätös 2008, 60) ollut opettajien osaamisen parantaminen on toteutettu täydennyskoulutuksen avulla. Lisäksi henkilöstön hyvinvointia on tuettu esimiesvalmennuksella. Prosessien ja rakenteiden tavoitteet (Tilinpäätös 2008,60) yhteistyön parantamisesta varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kanssa ovat toteutuneet tilojen yhteiskäyttönä ja nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana koulun oppilashuoltotyössä. Koululaiskuljetukset ovat tärkeä osa oppilashuoltoa, jolla tuetaan koulun antamaa opetusta ja kasvatusta. Kuljetuksia säätelee perusopetuslaki, ostoliikenteen säädökset ja liikenne- ja viestintäministeriön antamat erikoissäädökset. Sivistystoimiala kilpailuttaa tarvittavat koululaiskuljetukset, mutta ongelmana on, ettei alueella ole tarpeeksi kilpailua taksiliikenteen osalla. Lisäksi haja-asutusalueella on lakkautettu linja-autovuoroja. Kuljetuksista hoidetaan linja-autoilla 44 % ja takseilla 56 %. Koululaiskuljetusten piirissä olevien lasten määrä ja kustannustiedot selviävät alla olevassa taulukossa. Oppilasmäärien vähentyminen vaikuttaa myös kuljetusoppilaiden määriin. Kohde Kuljetuskustannukset, Kajaani Vuolijoki Yhteensä Kulj,oppilaat, lkm Kajaani Vuolijoki Yhteensä /Keskim. kulj.oppilas / oppilas Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2008,60) osalta tavoitteeseen ei päästy, koska toimintakate ylittyi eurolla. Ylitystä syntyi varhaiskasvatuksen kysynnän lisäyksestä, perusopetuksen maahanmuuttajaopetuksen laajentumisesta, ateriapalveluista ja oppilaskuljetuksista. Perusopetuksen toimintakulut oppilasta kohti olivat /oppilas vuonna 2008 ja vuonna 2007 kustannukset olivat /oppilas, joten oppilaskohtainen kustannusnousu on ollut merkittävä. Tarkastuslautakunnan arvioi, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen järjestäminen on ollut ja on jatkossakin hyvin haasteellista, koska varhaiskasvatuksessa palvelujen tarve kasvaa ja perusopetuksen puolella se vähenee. On tärkeää huomata, että päivähoitopalvelujen määrän lisäys ilmentää omalta osaltaan alueen elinvoimaisuutta. 12

13 pitää tärkeänä, että sivistystoimiala yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa haasteista huolimatta on pystynyt tarjoamaan laadukkaita palveluja käyttäjiä tyydyttävällä tavalla. 5.3 Ympäristötekninen toimiala Kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ympäristöteknisen toimialan osalta on onnistunut hyvin. Koko Kajaani 2020 aluerakenneselvitys ja toimenpideohjelma on hyväksytty, monipuolisia asumisvaihtoehtoja tarjoavat yleiskaavamuutokset ovat käynnistyneet ja Rajavartioston alueen kehittäminen on alkanut. Petäisenniskan kehittämisprojektin avulla on tuettu elinkeinopolitiikkaa tarjoamalla hyviä sijoituspaikkoja yrityksille. Yleis- ja asemakaavoituksella on pystytty tarjoamaan tonttimaata tarvitseville kaupungin eri alueilta. Kainuun pelastuslaitosta koskeva yhteistoimintasopimus on hyväksytty. Aluepelastuslaitoksen lakisääteisten tehtävien kustannukset maksetaan asukasluvun suhteessa, joten Kajaanin kaupungin maksettavaksi tuleva osuus tulee edelleen kasvamaan muita kuntia enemmän väkiluvun vähentyessä muissa alueen kunnissa. Kajaanin kaupungin tuki alueen kunnille on n euroa/vuosi. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2008,81) kirjatut toimenpiteet on tehty ja käynnistetty suunnitelmien mukaisesti. Efeko Oy:n keväällä 2008 tekemän yhdyskuntateknisiä palveluja koskevan tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vertailukuntiin nähden kaupunki sijoittuu katuvalaistuksen osalta keskiarvon yläpuolelle, mutta katujen, teiden ja puistojen hoidossa keskiarvojen alapuolelle. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,81) osalta on pantu täytäntöön oman työn kehittämishankkeen toimenpiteitä. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,81) osalta on jatkettu paikkatietohanketta ja kuntaliitosalueen investointi- ja kehittämissuunnitelmien toteuttamista. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2008,83) osalta asetettu tavoite on toteutunut. Vuonna 2008 toteutunut rakennustoiminta on lisännyt toimialan tuloja ja siten auttanut taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi maanmyyntituloja on saatu yhteensä 3,5 milj. euroa. toteaa, että ympäristötekninen toimiala on toteuttanut sille asetetut tavoitteet ja toimenpiteet hyvin. arvioi, että aluerakennesuunnitelma, osayleiskaavat ja keskustan kehittäminen ovat tukeneet ja edesauttaneet Kajaania maakuntakeskuksen kasvualueena. 5.4 Investoinnit Talousarviossa investointeihin (Tilinpäätös 2008,130) oli varattu nettona euroa, joka toteutui eurona eli alitusta syntyi euroa. 13

14 Tuloarvio oli euroa, joka toteutui eurona eli ylitystä syntyi euroa. Talonrakennusinvestoinneissa merkittävimmät hankkeet olivat jäähalli, keskuskoulu, vesiliikuntakeskuksen suunnittelu ja Kajaanin lyseo. Vesiliikuntakeskuksen rakentamiseen oli varauduttu 2.5 milj. eurolla, mutta siitä toteutui euron suunnittelun osuus vuonna Vesiliikuntakeskusta on jo suunniteltu vuosina ,02 eurolla. Nykyinen suunnittelu käynnistyi vuonna Vesiliikuntakeskuksen suunnitteluun on käytetty yhteensä ,91 euroa vuosina Talonrakennusinvestoinnit ovat olleet suunnittelurahoitusta lukuun ottamatta korjausinvestointeja, joilla on korjattu kuluneita rakennusosia tai järjestelmiä. Kuntaliiton raportin (2006) mukaan mm. opetustoimen rakennusten korjaamiseen tulisi Kajaanissa sijoittaa vuosittain yhteensä 2,59 milj. euroa rakennuskannan ennalta pitoon ja korjausvelan lyhentämiseen 6,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että opetustoimen rakennusten tekninen arvo pysyisi jatkossakin 44 % tasolla verrattuna uuteen rakennukseen. Näillä isommilla sijoituksilla rakennuskannan korjausvastuuta kurotaan umpeen ja pienemmillä sijoituksilla heikennetään kannan kuntoa. Sosiaalitoimen vastaava tarve olisi yhteensä n. 1,3 milj. euroa ja terveystoimen osalta euroa eli kaikki yhteensä 10,53 milj. euroa vuositasolla. Vuonna 2008 bruttoinvestointitaso oli 306,46 euroa/asukas, joka on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin se oli 257,92 euroa/asukas. Alla olevaan taulukkoon on koottu nettoinvestointien kehitystä vuosilta Peruskunnan nettoinvestoinnit vuosina Investointikohteet 2004 euro 2005 euro 2006 euro 2007 euro 2008 euro Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet Yhteensä toteaa, että peruskunnan investoinnit ovat kehittyneet nousujohteisesti koko valtuustokauden. Vuosien varrella syntynyt rakennusten korjausvelan määrä on kuitenkin sitä luokkaa, että sen korjaamiseen tarvitaan useita vuosia. arvioi, että peruskunnan nettoinvestointien määrää tulee nostaa tulevina vuosina sellaiselle tasolle, jolla rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kunto säilyy edes ennallaan. 5.5 Käyttötalouden toteutuminen Kaupunkistrategian mukaisesti tilikausien tulokset ovat ylijäämäisiä, eikä veroja nosteta. Vuoden 2008 osalta strategia toteutui ja kaupun- 14

15 gin talous oli ylijäämäinen ja tuloveroprosentti pidettiin ennallaan. Kaupungin ja liikelaitosten ylijäämä oli ,51 euroa. Tuloslaskelmat: Ilman liikelaitoksia sisältävässä tuloslaskelmassa, joka sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut (Tilinpäätös 2008,20) toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 15,8 %. Osuus on hieman huonontunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 18, 4 %. Tunnusluku osoittaa, että 15,8 prosenttia toiminnan kuluista saadaan katettua palvelujen myynti- ja maksutuloilla. Toimintakulut ovat kasvaneet 9,2 %, kun vastaavasti verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet 8,2 %. Toimintakulujen voimakkaaseen kasvuun on vaikuttanut maakunta kuntayhtymän maksuosuus. Ilman sitä muut kaupungin toimintakulut kasvoivat 6,3 %. Toimintakate (Tilinpäätös 2008, 20) kasvoi talousarvioon nähden 4,5 milj. euroa eli 3 %. Talousarviossa vuosikate oli arvioitu 8,2 milj. euroksi. Toteutuma oli tuloslaskelman mukaan 7,31 milj. euroa, joten vuosikate alittui suunnitellusta euroa eli 10,7 %. Yhdessä liikelaitosten kanssa vuosikatteella voitiin kattaa 106,4 % poistoista (Tilinpäätös 2008, 20). Tunnusluku osoittaa, ettei tulorahoitusta ole kertynyt uudisrakentamiseen. Tilikauden ylijäämä ilman liikelaitoksia oli alkuperäisessä talousarviossa ennakoitu euroksi. Lopullisessa tilinpäätöksessä (Tilinpäätös 2008, 20) ylijäämää muodostui ,42 euroa, joka oli 164,4 % enemmän kuin suunnitelmassa. Liikelaitosten hyvien tulosten ansiosta (Tilinpäätös 2008, 24) virallisen tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämää kertyi ,51 euroa. Suunta oli positiivinen, koska aikaisempina vuosina kertynyt alijäämä on alkanut pienentymään. Rahoituslaskelmat: Kaupunki ja liikelaitokset ovat pystyneet 36,3 %:sti rahoittamaan investointinsa tulorahoituksellaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki on omalla tulorahoituksella pystynyt kattamaan vain reilut kolmanneksen investointimenoista ja loput on rahoitettu lainalla. Edelliseen vuoteen verrattuna tilanne on huonontunut, koska silloin investointien tulorahoitus oli 42,5 %. Taseet: Suhteellinen velkaantuneisuus - % oli 38,3. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi arvo on, sitä paremmat edellytykset on selviytyä lainojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Yhdessä liikelaitosten kanssa kaupungin pitkäaikainen lainakanta oli vuoden lopussa 67 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohti oli euroa (Tilinpäätös 2008,27). Kaupungin ja liikelaitosten yhdistetyssä taseessa edellisten tilikausien alijäämä oli 18,4 milj. euroa ja päättyneen tilikauden ylijäämä oli 4,19 milj. euroa (Tilinpäätös 2008,24) eli yhteensä 14,16 milj. euroa, joka tarkoittaa 371,46 /asukasta kohti. Kaupungin ja liikelaitosten yhdistetyn taseen mukainen omavaraisuusaste 63,6 % (Tilinpäätös 2008, 27) kertoo kaupungin vakavaraisuudesta ja kyvystä 15

16 selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusasteen tasoa voidaan pitää hyvänä, kun se ylittää 70 %. Konsernissa (tilinpäätös 2008,31) toimintatuottojen osuus toimintakuluista olivat 54,7 %. Vuosikatteella voitiin kattaa 140,4 % poistoista. Konsernin vuosikate oli 530 euroa/asukas. Konsernitaseen (Tilinpäätös 2008, 33) mukaan konsernin omavaraisuus - % oli 42,6 %. Konsernin lainakanta oli 158 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa on euroa/ asukas Lainakanta on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. arvioi, että kaupungin ja liikelaitosten tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus on heikentynyt mm. vuosikatteen, investointien tulorahoituksen ja kassan riittävyyden osalta ja lainakanta on kasvanut. tähdentää, että taloustaantumasta johtuen talouden tasapaino edellyttää talousarvion noudattamisen tärkeyttä ja pääomamenojen tasapainoa. 6 KAUPUNGIN MÄÄRÄÄMISVALLASSA OLEVILLE YHTEI- SÖILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2008 tavoitteita kaupungin määräämisvaltaan kuuluville liikelaitokselle ja tytäryhtiöille. Tärkeimpien yhteisöjen tavoitteiden toteutumat on kuvattu jäljempänä. Liikevaihdot ovat kehittyneet hieman paremmin kuin mitä talousarvioissa on suunniteltu. 6.1 Liikelaitokset Liikelaitokset saavuttivat talousarviossa niille asetetut toimintatavoitteet ja varsinaista tuloutustavoitetta on asetettu vain Kajaanin Vedelle. Kaikilta liikelaitoksilta on edellytetty korvaus peruspääomasta. Liikelaitosten talous vuonna 2008 Liikelaitos Liikevaihto ja muut tuotot TA, euro Liikevaihto ja muut tuotot TP, euro Ylijäämä TA, euro Ylijäämä TP, euro Tuloutustoteutuma euro Korvaus peruspääomasta euro Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin Vesi Kaupunginteatteri Mamselli Vilake Yhteensä Ammattikorkeakoulu on toteuttanut sekä koulutuksellaan, tutkimus- että kehittämistyöllään osaamisperusteista elinkeinopolitiikkaa ja palvelustrategiaa. 16

17 Liikelaitoksen palvelukyvyn ja vaikuttavuuden (Tilinpäätös 2008, 97) osalta opetusministeriö on hyväksynyt Kajaanin korkeakoulukonsortion ja käytännön toteutus on saatu käynnistymään tavoitteiden mukaisesti. Konkreettisia yhteistyön kohteita ovat mm. yhteisen aikuis- ja täydennyskoulutusyksikön muodostaminen ja ICT- alan yhteisten ohjelmien toteutus, organisointi ja resursointi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on toteutettu ja uusia avauksia on käynnistymässä. Oppilaitoksen vetovoimaisuutta on saatu kehitettyä uusilla koulutusohjelmilla, joita ovat ajoneuvotietojärjestelmien kehitysohjelma (ATJ) ja peliohjelmoinnin koulutus ja siihen liittyvä oppimisympäristö pelikehityslaboratorioineen. ATJ ohjelmassa ovat mukana VTT, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin Teknologiakeskus, Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö, CWC ja useita alan yrityksiä. Vuonna 2007 vetovoimaluku oli 1,63 (ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 587/360) ja vuonna 2008 se oli 2,06 (660/320). On hyvä asia, että vetovoimaisuus on saatu nousemaan, mutta oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että aloittanut opiskelija myös suorittaa tutkinnon loppuun. Ammattikorkeakoulu on onnistunut pienentämään keskeytyksiä, mutta nyt viimeisen kahden vuoden aikana oppilaitos ei ole päässyt tavoitteisiinsa. Oppilaitoksen keskeyttämisasteet aloittain on ilmoitettu alla olevassa taulukossa vuosilta Suuri keskeytysten määrä insinöörikoulutuksessa on sekä valtakunnallinen että paikallinen ongelma. Syitä keskeyttämiseen on, ettei opiskelua ole saatu suoritettua määräajassa, siirrytty toiseen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon tai menty työhön. Yksi kolmannes keskeyttäneistä ei ilmoita tarkkaa eroamisen syytä. Koulutusala Tradenomi: liiketalous 12,6 8,9 8,8 11,7 Tradenomi: tietojen käsittely 12,2 9,7 10,1 11,3 Insinööri: - kone- ja tuotantotekniikka - rakennustekniikka - tietotekniikka Keskiarvio edellisistä 15,0 14,0 23,7 19,0 9,2 5,4 19,0 12,4 16,0 7,8 22,0 15,4 15,3 12,9 21,8 16,7 Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja liikunnanohjaaja (ka) 7,6 5,7 5,4 4.1 Restonomi: matkailu ja tourism (ka) 10,3 7,1 10,6 13,1 Keskiarvo 13,0 8,9 10,1 11,2 Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,98) osalta ammattikorkeakoulu on edelleen aktivoinut opettajiaan jatkokoulutukseen hyvin tuloksin. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,99) osalta tilojen peruskorjaus on saatu käyntiin sekä asiakkuudenhallinta ja dokumentaatio on valittu kehityskohteiksi. Taloudellisten resurssien (Tilinpäätös 2008,99) osalta oppilaitoksen tulos oli ylijäämäinen ,48 euroa, josta se sijoitti kehittämisrahastoonsa ,61 euroa, joten kaupungin tulokseen jäi ,87 euroa ja peruspääoman korkoa muodostui ,98 euroa. Siirron jälkeen kehittämisrahastossa on ,61 euroa. 17

18 arvioi, että ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin tavoiteasetannassaan ja niiden toteuttamisessa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on pystynyt hyvin vastaamaan alueen koulutustarpeeseen ja valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Kajaanin kaupunginteatteri on palvelukykyisenä laitoksena (Tilinpäätös 2008,124) tarjonnut teatterielämyksiä ja vapaa- ajanviettomahdollisuuksia tuottamalla kuusi ensi-iltaa kuluneella vuodella. Teatteri on tarjonnut ilahduttavasti teatteriesityksiä myös lapsille. Yleisötutkimus on toteutettu tammikuussa 2008 ja sen mukaisesti asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,103) osalta liikelaitos on panostanut monipuolisesti eri henkilöstöryhmiensä koulutukseen. Taloudelliset resurssit (Tilinpäätös 2008,103) muodostuvat henkilötyövuosi perusteisesta valtionosuudesta euroa, harkinnanvaraisesta alueteatteri-avustuksesta euroa sekä kaupungin avustuksesta euroa. Ne ovat olleet merkittäviä liikelaitoksen aloittaessa toimintansa. Pääsylipputulot ovat olleet vain , 42 euroa eli 8,5 % liikevaihdosta ja muista tuloista. Ensimmäinen toimintavuosi on ollut ylijäämäinen ,08 euroa kaupungin avustuksen johdosta. arvioi, että kaupunginteatterin liikelaitos on käynnistynyt hyvin. edellyttää, että kaupunginteatteri alkaa kehittää toimintaansa liikelaitosmaisesti ja parantaa omaehtoista tulonmuodostustaan. Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen palvelukyvyn ja vaikuttavuuden tavoitteet ja toimenpiteet (Tilinpäätös 2008,105) on toteutettu suunnitellusti. Uudistumisen ja henkilöstön työkyvyn (Tilinpäätös 2008,106) osalta toimintamalli on toteutettu ja henkilöstö on kouluttautunut suunnitelmallisesti. Prosessien ja rakenteiden (Tilinpäätös 2008,106) osalta oma laatujärjestelmä on päivitetty ja työprosesseja on tehostettu. Taloudelliset tavoitteet (Tilinpäätös 2008,106) saavutettiin, riittävä maksuvalmius vakiintui ja tilikauden tulostavoite toteutui. Tilikauden tulos oli ,52 euroa ylijäämäinen. arvioi, että Kajaanin Mamselli liikelaitos on käynnistynyt hyvin ja toteuttanut sille asetetut tavoitteet suunnitelmien mukaisesti. Kajaanin Vesi on toteuttanut kaupungin strategiaa toimimalla pääsääntöisesti asemakaavoitetulla alueella ja tarjonnut vesihuoltoa kohtuullisin kustannuksin sekä onnistunut parantamaan vesihuoltopalveluiden toimivuutta. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden osalta (Tilinpäätös 2008,109) liikelaitos on toteuttanut investointiohjelman mukaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraukset 18

19 ja rakentamisen, joista suurimpina kohteina ovat olleet Otanmäki - Vuolijoki siirtoviemäri, Purolan ja Ylä - Lehtikankaan alueiden verkostojen saneeraukset, Kätönlahden asemakaava-alueen vesihuolto, Peuraniemen jätevedenpuhdistamon ilmanvaihto ja kattorakenteiden saneeraus. Kaikki investoinnit ovat olleet yhteensä euroa. Verkostosaneerauksia on tehty enemmän kuin uudisrakentamista, joten suunta on oikea. Asiakaskyselyn perusteella voidaan sanoa, että kuntalaiset ovat tyytyväisiä liikelaitoksen tuottamiin tuotteisiin, kuten veden laatuun, toimitukseen ja jätevesihuoltoon. Asiakaspalveluun ja tiedottamiseen on panostettu ja se näkyy asiakkaiden tyytyväisyydessä. Kuntaliitos aiheutti prosessien ja rakenteiden muutoksia, koska Vuolijoen vesi- ja viemärilaitos liitettiin Kajaanin Veteen. Taloudellisissa resursseissa (Tilinpäätös 2008, 110) tavoitteeksi vuodelle 2008 asetettu tuottotavoite toteutui, koska Kajaanin Vesi tuloutti ylijäämästä ,11 euroa ja korvausta peruspääomasta ,89 euroa eli yhteensä euroa. Kaupunginvaltuusto on mahdollistanut liikelaitokselle pitkäjänteisen varautumisen saneerausinvestointeihin määrittelemällä laitokselle vuosittain alenevan kiinteän tuloutuksen. toteaa, että liikelaitos on toiminut hyvin perustehtävänsä mukaisesti pääsääntöisesti asemakaavoitetulla alueella. arvioi, että Kajaanin Vesi kaupungin liikelaitoksena on saavuttanut kaupunginvaltuuston sille asettamat tavoitteet. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen palvelukyvyn ja vaikuttavuudet tavoitteet (Tilinpäätös 2008,113) ovat toteutuneet suunnitellusti ja turvallisuus-, liikunta- ja sähköalan oppimisympäristöjä on peruskorjattu. Uuden tilaliikelaitoksen perustaminen on siirretty päätettäväksi uudelle valtuustolle. Liikelaitoksen uusi johtosääntö on hyväksytty. Liikelaitokselle ei ole palkattu henkilöstöä. Taloudelliset tavoitteet (Tilinpäätös 2008,113) ovat toteutuneet suunnitellusti ja tilikauden tulos oli ,41 euroa ylijäämäinen, koska pääomakulut (korot ja poistot) toteutuivat arvioitua pienempinä. Liikelaitoksella on lainaa 3,6 milj. euroa. Lisäksi on todettava, että liikelaitoksen perimät vuokrat sisältäen sekä pääoma- että ylläpitovuokrat ovat hyvin alhaiset johtuen siitä, että rakennukset siirtyivät aikanaan valtiolta ilman korvauksia. arvioi, että Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on toteuttanut kaupunginvaltuuston sille määräämät tehtävät. esittää, että liikelaitoksen tulee määrittää pääoma- ja ylläpitovuokratasot sellaisiksi, että niillä taataan rakennuskannan hyvä kunto. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että liikelaitoksen hallinto- ja talouspalvelut järjestetään keskushallinnon kehittämisohjelman yhteydessä. Muidenkin kaupungin liikelaitosten tukipalvelujen keskittäminen tulee selvittää samassa yhteydessä. 6.2 Merkittävät tytäryhtiöt 19

20 Tytäryhtiöiden toimintaa arvioitaessa perusteina ovat mm. olleet, miten pääomasijoitukset palvelevat kaupungin toimialaan liittyviä tehtäviä, millainen on sijoitetulle pääomalle asetettu tuottotavoite ja toteutuma ja mitkä ovat sijoitukseen liittyvät riskit. Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n (Tilinpäätös 2008,114) liikevaihto oli ,72 euroa ja tilikauden tappio ,47 euroa. Edellisten tilikausien tappiota on kertynyt yhteensä , 74 euroa eli kaikki yhteensä ,21 euroa. Yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseksi tarkastuslautakunta uudistaa kehotuksensa, että yhtiön hallitus ryhtyy järjestelyihin, jotka takaavat tappioiden pienenemisen ja poistamisen. Kajaanin Teknologiakeskus Oy (Tilinpäätös 2008,116) on toteuttanut Kajaanin elinkeinostrategiaa. Yhtiö on organisoitu kolmeen kokonaisuuteen; elinkeinopalveluihin, osaamispalveluihin ja kiinteistöpalveluihin. Kaupunginhallitus muutti organisointia seuraavasti: innovaatiopalvelut (AKO, OSKE, Intotalo ja Nature Craft Finland hanke) organisoidaan kaupunkiomisteiseksi kehitysyhtiöksi vuosina , kiinteistöpalvelut jäävät Kajaanin Teknologiakeskus Oy:öön ja elinkeino-, matkailu- ja kalatalouspalvelut siirtyvät Kajaanin kaupungin organisaatioon alkaen. Kajaanin kaupunki on avustanut yhtiötä yhteensä eurolla, jonka yhtiö on käyttänyt seuraaviin kohteisiin: mittalaitelaboratorion tukeminen euroa, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmat ,24 euroa, elinkeinopalvelut ,36 euroa, matkailupalvelut ,06 euroa, kalatalouspalvelut ,45 euroa, Intotalo ,39 euroa, hankesuunnittelu ,10 euroa, Nature Craft Finland ,72 euroa, Oulujärvi Leader euroa ja muut avustukset ,64 euroa. Measurepoliksen toiminta koostui tutkimustoiminnan kehittämisohjelmasta, osaamiskeskusohjelmasta sekä kansalliseen toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävästä Metria -hankkeesta. Kehittämisohjelman avulla on luotu 11 uutta pysyvää työpaikkaa ja säilytetty 20 työpaikkaa vuosina Osaamiskeskusohjelman avulla on luotu 21 uutta pysyvää ja neljä väliaikaista työpaikkaa vuosina Merkittävä ohjelma on myös ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on luoda Kajaaniin vuoteen 2015 kansainvälisesti tunnettu ajoneuvotietojärjestelmien osaamiskeskus. Aluekeskusohjelman painotukset ovat laaja-alainen elinkeinopolitiikka, alueellinen osaamisrakenne ja innovaatio-toiminta sekä vetovoimainen toimintaympäristö. Kiinteistöpalvelujen palvelukyvyn tavoitteena ollut vesiliikuntakeskuksen toteuttaminen ei ole edennyt kaavavalituksen johdosta. Ajoneuvojen ympärivuotinen testauskeskus -hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Linnan yritystilojen laajentamishankkeesta on luovuttu taloustaantuman johdosta. Tilojen vuokrausaste on pystytty pitämään korkeana. CR- keskus meni tilivuoden aikana konkurssiin ja siitä aiheutuneet saatavat tulevat rasittamaan sekä teknologiakeskusta että kaupunkia saamattomina vuokratuloina ja mahdollisina alaskirjauksina. Teknologiakeskuksen taseessa 20

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000 1 9 TYTÄRYHTIÖT Kajaanin Teknologiakeskus Oy Osakeyhtiö Palvelun perustelut: - lakisääteisyys - viranomaistehtävät - hyöty tai arvo kuntalaisille Palvelujen tuottamistapa Hyöty tai arvo: Toiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA. Tiivistelmä esityksistä

Kajaanin kaupunki Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA. Tiivistelmä esityksistä ARVIOINTIKERTOMUS 2007 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tiivistelmä esityksistä 1. Strategisten valintojen myötä on määritelty menestymisen kannalta tärkeimmät alueet, joissa on onnistuttu. Näihin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet TULOSBUDJETTI 217 1(5) Johtoryhmä.1.217 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI 217 Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus

KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1. Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KAJAANIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2009 1 tarkastusta varten 02.09.2009 AIKA 02.09.2009 klo 16:30-18:00 PAIKKA Kajaanin ammattikorkeakoulu, hallintorakennus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot