Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon. Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon. Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi"

Transkriptio

1 Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi Hallinto 2004

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Aluehallinnon vahvistamishanke Selvityshenkilö Esko Riepula Pääsihteeri Teemu Eriksson Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon Julkaisun osat Julkaisun laji Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Sisäasiainministeriö asetti aluehallinnon vahvistamishankkeen selvityshenkilöksi rehtori, professori Esko Riepulan. Hänen pysyvinä asiantuntijoinaan ovat toimineet professori Jaakko Nousiainen ja rehtori, professori Perttu Vartiainen. Hankkeen tavoitteena on lisätä aluehallinnon tehtäviä ja toimivaltaa kiinnittäen huomiota alueiden kannalta merkittävien julkisten voimavarojen suuntaamiseen ja päätöksentekoon. Selvityshenkilö ehdottaa, että aluekehittämiseen suunnattavat voimavarat kootaan yhteen lukuun valtion talousarviossa. Myös EU-rakennerahastovarat koottaisiin rahastokohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Voimavaroista päätettäessä lisätään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Alueellisen tahdonmuodostuksen kokoamiseksi perustetaan maakuntaneuvosto, jonka ytimenä on maakunnan liiton hallitus. Lisäksi siihen kuuluu valtion sektorihallinnon edustajia. Keskustason suuntaamista ja päätöksentekoa varten perustetaan keskeisten ministeriöiden tulosallianssi. Valtion viranomaisten organisaatio ja toimeenpanotehtävät eivät muutu. Päätöksenteon painopiste siirtyy kuitenkin maakunnalliselle itsehallinnolle. Järjestelmä olisi täysimääräisesti käyttöön otettavissa vuonna 2007 yhtä aikaa uuden rakennerahastokauden kanssa. Avainsanat (asiasanat) Aluehallinto, aluekehitys, maakunnat, rahoitus Muut tiedot Painetun julkaisun ISBN on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 12/2004 Kokonaissivumäärä 79 Jakaja Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus

3 TIIVISTELMÄ Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2003 hankkeen valmistelemaan hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä aluehallinnon vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä aluehallinnon tehtäviä ja toimivaltaa kiinnittäen tällöin erityisesti huomiota alueiden kehittämisen kannalta merkittävien julkisten voimavarojen suuntaamiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon; koordinoida ja selkeyttää aluehallinnon toimintoja ja niiden organisointia sekä aluejaotuksia sekä tehostaa aluehallinnon kansanvaltaista ohjausta. Hankkeeseen asetettiin selvityshenkilöksi rehtori, professori Esko Riepula. Hänen pysyvinä asiantuntijoinaan toimivat professori Jaakko Nousiainen ja rehtori, professori Perttu Vartiainen. Selvityshenkilön tukena on toiminut virkamiessihteeristö. Selvityshenkilön ehdotusten määräajaksi asetettiin Selvityshenkilö on kuullut lukuisia hallinnon, politiikan ja tutkimuksen asiantuntijoita ja keskeisiä tahoja työnsä kuluessa. Selvityshenkilö rajasi tehtävänsä ulkopuolelle aluetasolla tapahtuvan palvelutuotannon. Samoin pääkaupunkiseutua koskeva aluehallinto jätettiin selvityksen ulkopuolelle, koska sitä selvitti toinen, selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen hanke. Valtion teknologiarahoituksen alueellista hyödyntämistä on selvittänyt maaherra Eino Siuruainen, joten tältä osin viitataan maaherra Siuruaisen selvitykseen. Lisäksi selvitystehtävässä on tarkoin seurattu hallitusohjelman linjauksia. Käsillä olevan selvityksen tekijä esittää havaintonaan, että suomalainen aluehallinto rakentuu kahden pilarin järjestelmälle eli ministeriökohtaisen valtionhallinnon ja kunnallishallintoon pohjautuvan kuntainliittojärjestelmän samanaikaiselle läsnäololle ja toiminnalle ilman selkeää organisoitua yhteensovitusta. Aluehallinnon yhteen kokoaminen enempää maakuntaitsehallinnon kuin valtionhallinnon keskittämisen avulla ei ole ollut Suomessa mahdollista. Maakunnan liittojen aluekehitysvastuun toteutuminen on jäänyt vajaaksi riittävän resurssiohjauksen puuttuessa. Aluehallinnon tehokkuutta voidaan parantaa vain koordinointia ja aitoa yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä lisäämällä. Myös aluehallinnon eurooppalainen ulottuvuus edellyttää maakuntien liittojen roolin ja vastuun lisäämistä. Selvityshenkilö ei pidä tarkoituksenmukaisena, että hallinnon rakenteita muutettaisiin eikä sitä, että aluehallintoa vahvistettaisiin pelkästään tehtäviä siirtelemällä. Ratkaisuksi ehdotetaan selvityksessä aluekehitykseen vaikuttavien eri viranomaisten keskinäistä hallintorajat ylittävää yhteistyön lisäämistä ja yhteisten toimintamallien kehittämistä. Selvityshenkilön keskeiset ehdotukset voidaan tiivistää kolmeen kohtaan: 1. Aluekehittämiseen suunnattavat voimavarat kootaan yhteen valtion talousarviossa. 2. Lisätään voimavaroista päätettäessä yhteistyötä keskushallinnossa, maakunnissa ja keskushallinnon ja maakuntien välillä. 3. Tehostetaan aluekehittämiseen suunnattavien varojen kansanvaltaista ohjausta. Aluekehittämisen kansallinen rahoitus koottaisiin valtion talousarviossa yhteen lukuun, jonka suuruus voisi selvityshenkilön arvion mukaan olla 1,5 miljardin euron luokkaa. Myös EU-rakennerahastovarat koottaisiin rahastokohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Varojen alueellista suuntaamista ja päätöksentekoa varten muodostetaan keskushallintoon aluekehittämisen kannalta keskeisten ministeriöiden tulosallianssi yhteistyöfoorumiksi. Lisäksi muodostetaan alueellisen tahdonmuodostuksen kokoamiseksi ja aluekehittämistehtävän ja resurssihallinnon suuntaamiseksi yhdensuuntaiseksi toiminnaksi maakuntaneuvosto, joka on maakunnan liiton hallitus lisättynä valtion sektorihallinnon

4 edustajilla. Maakuntaneuvostossa enemmistö on poliittisesti valituilla jäsenillä. Kiinteän yhteistyön takaamiseksi otetaan käyttöön tulosohjaus- ja toimintajärjestelmä yhteistyön paremman tuloksellisuuden sekä toiminnan seurannan raportoinnin kehittämiseksi. Päätöksenteko ehdotetussa järjestelmässä muodostuisi seuraavanlaiseksi: (1) Eduskunta päättää alueelliseen kehittämiseen suunnattavien määrärahojen kokonaisuudesta ja saa tiedon sen alueittaisesta jakautumisesta talousarvioesityksessä. (2) Aluekehityksestä vastaava ministeriö tekee talousarvioin hyväksymisen jälkeen päätöksen määrärahojen alueellisesta jakaumasta ministeriöiden yhteisen tulosallianssin neuvottelemien tulossopimusten mukaisesti. (3) Maakuntaneuvosto tekee päätöksen alueelle osoitettujen määrärahojen suuntaamisesta ja irrottaa varat sen mukaisesti myös valtion aluehallintoviranomaisten käyttöön. (4) TE-keskus, ympäristökeskus, maakunnan liitto, lääninhallitus, tiepiiri ja metsäkeskus tekevät päätökset tukien myöntämisestä niiden saajille kuten nykyisinkin Eri viranomaisten roolit alueellisessa kehittämisessä muuttuvat siten, että päätöksenteossa painopiste siirtyy maakunnalliselle itsehallinnolle. Sen sijaan toimeenpanossa valtion viranomaisten tehtävät eivät muutu. Selvityshenkilö on tarkastellut myös aluejaotuksen merkitystä ehdottamassaan järjestelmässä. Aluekehittämisen edellytysten näkökulmasta kunkin maakunnan tulisi olla riittävän suuri kokonaisuus. Selvityksessä nähdään ennen kaikkea toiminnallisia perusteita sille, että maakuntia voisi yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tässä selvityksessä päähuomio on kuitenkin kiinnitetty aluekehittämiseen liittyvien voimavarojen yhteen kokoamiseen, niiden suuntaamiseen luotuun yhteistoimintajärjestelmään sekä menettelyn kansanvaltaisen ohjauksen tehostamiseen. Tämän vuoksi siinä ei ole puututtu laajemmin maakuntajaon perusteisiin. Vain Itä-Uudenmaan osalta selvityshenkilö ehdottaa maakunnan liittämistä Uudenmaan maakuntaan yhdenmukaisesti sen kanssa mitä Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeen selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen omassa raportissaan esittää. Selvityshenkilön ehdotusten mukainen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön siten, että tarpeelliset säädökset voitaisiin antaa vuoden 2005 keväällä. Ne tulisivat voimaan lukien, jolloin voitaisiin ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten tulossopimusten valmisteluun. Järjestelmä olisi täysimääräisesti voimassa vuonna 2007 yhtä aikaa uuden rakennerahastokauden kanssa.

5 SAMMANDRAG Inrikesministeriet tillsatte i juni 2003 ett projekt för att bereda åtgärder i enlighet med regeringsprogrammet i syfte att stärka regionförvaltningen. Projektet syftar till att öka regionförvaltningens uppgifter och befogenheter med särskild hänsyn till inriktningen av offentliga resurser som är viktiga för utvecklingen av regionerna och beslutsfattandet i anslutning till detta, att samordna och klargöra regionförvaltningens funktioner, funktionernas organisation och regionindelningarna samt att effektivisera den demokratiska styrningen av regionförvaltningen. Till utredningsperson för projektet utsågs rektorn, professor Esko Riepula. Professor Jaakko Nousiainen och rektorn, professor Pertti Vartiainen har varit utredningspersonens permanenta sakkunniga. Utredningspersonen har haft ett tjänstemannasekretariat som stöd. Som tidsfrist för utredningspersonens förslag uppställdes den 29 februari Under arbetets gång har utredningspersonen hört ett stort antal sakkunniga och centrala instanser inom förvaltning, politik och forskning. Utredningspersonen ställde serviceproduktionen på regional nivå utanför uppdraget. Likaså uteslöts regionförvaltningen i huvudstadsregionen, eftersom den har utretts inom projektet för en annan utredningsperson, Jussi-Pekka Alanen. Det regionala utnyttjandet av statens teknologifinansiering har utretts av landshövding Eino Siuruainen. Till denna del hänvisas därför till landshövding Siuruainens utredning. Inom utredningsuppdraget har dessutom riktlinjerna i regeringsprogrammet iakttagits noggrant. Upphovsmannen till denna utredning presenterar som sin iakttagelse att den finländska regionförvaltningen bygger på ett system med två pelare, dvs. statsförvaltningen enligt olika ministerier och det på kommunalförvaltningen baserade systemet med kommunalförbund. De två pelarna är samtidigt närvarande och verksamma utan någon tydligt organiserad samordning. I Finland är det inte möjligt att sammanföra regionförvaltningen desto bättre genom att koncentrera landskapssjälvstyrelsen än genom att koncentrera statsförvaltningen. På grund av otillräcklig resursstyrning har landskapsförbunden inte tagit fullt ansvar för den regionala utvecklingen. Det enda sättet att effektivisera regionförvaltningen är att utöka samordningen och det genuina samarbetet mellan de viktigaste aktörerna. Även den europeiska dimensionen av regionförvaltningen förutsätter att landskapsförbundens roll och ansvar utökas. Enligt utredningspersonen är det oändamålsenligt att ändra förvaltningsstrukturerna och stärka regionförvaltningen bara genom att överföra uppgifter. Som en lösning föreslås i utredningen utökat samarbete över förvaltningsgränserna mellan de olika myndigheter som påverkar den regionala utvecklingen och utveckling av gemensamma handlingsmodeller. Utredningspersonens viktigaste förslag kan sammanfattas i tre punkter: 1. Resurserna för regional utveckling sammanförs i statsbudgeten. 2. Vid beslut om resurserna utökas samarbetet inom centralförvaltningen, i landskapen samt mellan centralförvaltningen och landskapen. 3. Den demokratiska styrningen av medel som riktas till regional utveckling effektiviseras. Den nationella finansieringen av regional utveckling bör samlas under ett kapitel i statsbudgeten. Enligt utredningspersonens bedömning kan beloppet röra sig kring 1,5 miljarder euro. Medlen från EU:s strukturfonder kan också sammanföras till fondvisa helheter. För den regionala inriktningen av medlen och för beslutsfattandet inrättas ett samarbetsforum inom centralförvaltningen i form av en resultatallians mellan de ministerier som är viktiga för den regionala utvecklingen. Dessutom inrättas ett landskapsråd för att samla den regionala viljebildningen och styra regionutvecklingsuppgiften och

6 resursförvaltningen i samma riktning. Landskapsrådet består av styrelsen för landskapsförbundet utökad med företrädare för den statliga sektorförvaltningen. Politiskt valda ledamöter har majoritet i landskapsrådet. För att garantera ett nära samarbete införs ett resultatstyrnings- och verksamhetssystem för utvecklande av resultatrikare samarbete och rapporteringen av uppföljningen av verksamheten. Inom det föreslagna systemet utformas beslutsfattandet på följande sätt: (1) Riksdagen beslutar om helheten beträffande anslag som riktas till regional utveckling och informeras om den regionvisa fördelningen av helheten i budgetpropositionen. (2) Efter det att budgeten har godkänts fattar det ministerium som svarar för den regionala utvecklingen beslut om den regionala fördelningen av anslagen i enlighet med de resultatavtal som ministeriernas gemensamma resultatallians förhandlat sig fram till. (3) Landskapsrådet beslutar om inriktningen av de anslag som anvisats regionen och frigör i enlighet med detta medel även för de statliga regionförvaltningsmyndigheterna. (4) TE-centralen, miljöcentralen, landskapsförbundet, länsstyrelsen, vägdistriktet och skogscentralen beslutar liksom nu om beviljandet av stöd till mottagarna. De olika myndigheternas roller inom den regionala utvecklingen förändras så att tonvikten i beslutsfattandet förskjuts till landskapets självstyrelse. De statliga myndigheternas uppgifter förändras däremot inte inom verkställigheten. Utredningspersonen har också granskat regionindelningens betydelse inom det föreslagna systemet. Ur perspektivet för förutsättningarna för regional utveckling bör varje landskap bilda en tillräckligt stor helhet. I utredningen ses framför allt funktionella grunder för att landskapen kunde förenas till större helheter. Den största uppmärksamheten har dock fästs vid sammanföringen av resurserna för regional utveckling, det samarbetssystem som utformats för inriktningen av resurserna samt effektiviseringen av den demokratiska styrningen av förfarandet. Därför behandlas inte grunderna för landskapsindelningen desto mera i utredningen. Endast i fråga om Östra Nyland föreslår utredningspersonen att landskapet skall införlivas med landskapet Nyland. Förslaget stämmer överens med det som utredningsmannen Jussi-Pekka Alanen föreslår i sin rapport om projektet för utveckling av samarbetet inom Helsingforsregionen. Det system som utredningspersonen föreslår kan genomföras på så sätt att behövliga författningar utfärdas på våren Författningarna träder i kraft den 1 juni Då kan de åtgärder som verkställigheten förutsätter vidtas, t.ex. beredning av resultatavtal. Systemet införs i sin helhet år 2007, samtidigt som den nya strukturfondsperioden inleds.

7 KOOTUIN VOIMIN VAIKUTTAVAMPAAN ALUEHALLINTOON Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi

8 SISÄLTÖ I ALUEHALLINTO VAIKEASTI UUDISTETTAVA ALUEHALLINTO UUDISTUU VAI UUDISTUUKO? ALUEHALLINTO ALUEPOLITIIKAN ERÄS INSTRUMENTTI ALUEHALLINNON EUROOPPALAINEN ULOTTUVUUS... 6 II HALLINTO ALUEKEHITYKSEN TOTEUTTAJANA ARVIO 1990 LUVUN UUDISTUKSISTA Aluekehittämistehtävä ja sen toteuttamisedellytykset Aluehallinto 2000 uudistus ja sen vaikutukset Ympäristöhallinto MYÖHEMPI KEHITYS ALUEKEHITTÄMISEN RESURSSIHALLINTO Nykytila Budjetointi- ja toimeenpanojärjestelmä Kansallisen alueiden kehittämisen rahoituksen budjetointi EU:n rakennerahastovarojen budjetointi ALUEHALLINTO HALLITUSOHJELMISSA ALUEHALLINNON UUDET HAASTEET III SELVITYSHENKILÖN TEHTÄVÄ JA SEN SUORITTAMINEN ALUEHALLINNON VAHVIST AMISHANKE SELVITYSHENKILÖN TOIMENPITEET JA TEHTÄVÄN RAJAUKSET IV KOORDINOIDUMPAAN, TEHOKKAAMPAAN, VAIKUTTAVAMPAAN JA DEMOKRAATTISEMPAAN ALUEHALLINTOON JULKISTEN VOIMAVAROJEN KOKOAMISELLA JA SUUNTAAMISELLA LISÄÄ TEHOA ALUEHALLINTOON Voimavarojen kokoaminen ja hallinnon yksinkertaistaminen Ehdotukset voimavarojen kokoamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi Päätöksenteko Uusi ohjaus- ja toimintajärjestelmä SOSIAALIPARTNEREIDEN ASEMA ALUEJAOTUSTEN TUKI JA YHTEENSOPIVUUS Seutuistuminen maakuntien haastajana Elinvoimainen maakunta Aluejakojen yhtenäistäminen KANSANVALTAISEN OHJAUKSEN TEHOSTUMINEN V EHDOTUSTEN SUHDE MENEILLÄÄN OLEVIIN MUIHIN ALUEHALLINTOHANKKEISIIN SEKÄ EHDOTUSTEN JATKOKÄSITTELY HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE (J-P ALANEN) INNOVAATIORAHOITUKSEN ALUEELLINEN TEHOSTAMINEN (SIURUAINEN) EHDOTUSTEN SUHDE POIKKIHALLINNOLLISIIN POLITIIKKA OHJELMIIN EHDOTUKSIA JATKOELVITYKSISTÄ EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISAIKATAULU LIITE 1 MAAKUNNAN KESKUSASEMA KAHDESSA KESKEISES SÄ VALTION ALUEHALLINNON JAOTUKSESSA (TE-KESKUSJAKO JA YMPÄRISTÖKESKUS JAKO) LIITE 2 MAAKUNNAN ITSENÄISYYS KAHDESSA KESKEISESSÄ VALTION ALUEHALLINNON JAOTUKSESSA (TE-KESKUSJAKO JA YMPÄRISTÖKESKUSJAKO LIITE 3 JAAKKO NOUSIAINEN. TAUSTAMUISTIO. OSALLISTUMINEN JA KANSANVALTIANEN OHJAUS ALUEHALLINNOSSA LIITE 4 ASIANTUNTIJAKUULEMIS ET JA ESITTELYT LIITE 5 VIITTAUSTEN LÄHTEET

9 1 I ALUEHALLINTO VAIKEASTI UUDISTETTAVA 1.1. Aluehallinto uudistuu vai uudistuuko? Julkinen hallinto on Suomessa jakautunut valtionhallintoon ja kunnalliseen itsehallintoon. Valtionhallinnossa voidaan erottaa kolme tasoa: keskushallinto, aluetaso ja paikallistaso. Kuntien hallinnosta on säädetty, että Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon (PerL 121 ). Kuntien lakisääteinen ja muu alueellinen yhteistoiminta tapahtuu kuntainliitto järjestelmän puitteissa. Muista Pohjoismaista ja useimmista Euroopan maista poiketen Suomessa kohtaavat aluetasolla virkamieshallintoon perustuva ministeriökohtainen valtionhallinto ja itsehallintoon pohjautuva toisen asteen kunnallishallinto. Työnjako näiden kesken on muotoutunut enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Pääperiaatteena on ollut, että palveluiden tuottamisesta vastaavat kuntaorganisaatioon kuuluvat toimielimet, kun taas ohjaus-, lupa- ja valvontatehtävät kuuluvat valtion toimielimille. Alueiden kehittämiseen liittyvissä tehtävissä molemmat ovat aktiivisia toimijoita, eikä selkeää työnjakoa tässä suhteessa ole osoitettavissa. Kehittämisasioissa valtionhallinto edustaa asianomaisen ministeriön tahtoa ja linjaa alueella, kunnallishallintoon pohjautuva aluehallinto taas asukkaiden itsehallintopohjaista tahtoa ja linjaa. Juuri tässä valtion- ja kunnallishallinnon leikkauspisteessä on Suomen aluehallinnon akilleen kantapää. Niin pohjoismaisessa kuin yleisemmässä eurooppalaisessa katsannossa se on erikoislaatuinen sekoitus; hajanainen ja koordinaatioltaan heikko vailla selkeää vastuunjakoa ja kansanvaltaista pohjaa ja niin voitaneen sanoa keskentekoinen siitä huolimatta, että sen uudistamisen kimpussa on oltu koko itsenäisyyden ajan. 1 1 Pohjolainen kirjoittaa (s. 81): Edellä on jo viitattu siihen, että ylhäältä (parlamentaarisen järjestelmän kautta) tuleva kansanvalta ja alhaalta (kuntalaisten itsehallinnosta) nouseva kansanvalta kohtaavat joissakin pisteissä. Yhdeksi tällaiseksi pisteeksi näyttää muodostuvan aluehallinto. Mielenkiintoista asiassa on se, että tämä hallintoporras on kauimpana kansanvallan lähteistä koko hallintokoneistossa.

10 2 Lääninhallinto vakiintui valtion aluehallinnon keskeisimmäksi toimijaksi Ruotsin vallan kaudella. Siitä alkaen lääninhallitukset ovat olleet hallituksen yleisedustajia alueilla, vaikka niille samalla kuului myös oma-aloitteinen toiminta läänin ja sen asukkaiden parhaaksi. Niiden sekä myöhemmin perustettujen valtion piirihallintoviranomaisten toimesta alueellinen kehittäminen oli ylhäältä alas suuntautuvaa ohjausta keskushallinnon viitoittamana. Tässä suomalainen aluehallinto on poikennut yleiseurooppalaisesta linjasta, jossa aluehallinto on yhdistetty nimenomaan alueellisten itsehallintoviranomaisten tehtäväksi. Kuntia laajempien itsehallintoelinten perustamisajatus tuli Suomessa ensi kerran esille kohta nykymuotoisen kunnallishallinnon pohjana olleiden kunnallisasetusten säätämisen jälkeen 1800 luvun lopulla. Esityksiä maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi on siitä lähtien tehty lukuisia ilman että ne olisivat johtaneet tulokseen. Vuoden 1919 Hallitusmuotoa säädettäessä kysymys kuntia laajempien itsehallintoalueiden tarpeesta jätettiin tietoisesti avoimeksi luomalla niiden toteuttamiselle perustuslailliset edellytykset menemättä kuitenkaan pidemmälle. HM 51,2 :n mukaan näet lailla säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallintoalueisiin.

11 3 Kun yritykset maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi eivät johtaneet tuloksiin, kuntien lakisääteiseksi yhteistoimintamuodoksi kehitettiin 1930 luvulla kuntainliittojärjestelmä. Lähinnä palvelutehtävien hoitamiseen perustettujen kuntainliittojen panos aluekehitykseen jäi vaatimattomaksi, eikä lääninhallitusten ja valtion piirihallintoviranomaistenkaan toiminta perustunut vielä tuolloin kuin vähäiseltä osin alueiden kehittämisen näkökohdille. Tarve aluehallinnon tehostamiseen nousi uusiin mittoihin, kun maassamme alettiin harjoittaa aktiivista (kehitys)aluepolitiikkaa ja 1970 luvuilla. Tämä tapahtui tarkoitusta varten säädettyjen kehitysaluelakien, valtionhallinnon hajasijoitustoiminnan, yritysten sijainninohjauksen sekä keskushallinnosta tapahtuneiden tehtävien ja toimivallan siirron muodossa. Toimenpiteet merkitsivät valtion aluehallintoviranomaisten ennen muuta lääninhallitusten aseman huomattavaa vahvistumista nimenomaan alueiden kehittämistä silmällä pitäen. Samanaikaisesti valtionhallinnossa tapahtuneiden muutosten kanssa rinnalla kulkivat ehdotukset maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi. Voimistuneen valtion aluehallinnon katsottiin jättävän sivuun alueen asukkaiden tahdon ja virkamieshallintoon perustuvana olevan vailla sellaista kansanvaltaista kontrollia, jota julkiselta vallankäytöltä demokratiassa yleisesti edellytetään. Selvää poliittista ratkaisua aluehallinnon linjasta ei kuitenkaan saatu useista 1970 luvulla työskennellyistä komiteoista huolimatta. Ratkaisua haettiin milloin maakuntaitsehallinnon, milloin taas lääninhallinnon demokratisoinnin suunnalta. Kissanhännänveto näiden mallien välillä olisi varmaan jatkunut näihin päiviin ellei viime vuosikymmenen alun taloudellinen lama ja siihen liittynyt valtiontalouden kriisi sekä hakeutuminen EU-jäsenyyteen olisi pakottanut voimakkaisiin hallinnon tehostamis- ja rationalisointitoimiin. Alkuvuodesta 1992 valtioneuvosto asetti maakuntien ja valtion alueellisen hallinnon kehittämishankkeen. Sen tarkoituksena oli toisaalta valtion aluehallinnon keventäminen, yhteen kokoaminen ja taloudellisuuden parantaminen (valtion aluehallintohanke), toisaalta taas edistää kuntayhtymien maakunnittaista yhteen kokoamista (maakuntahallintohanke). Hankkeiden tuloksena syntyi nykymuotoinen aluehallintokokonaisuus. Siinä kuntayhtymäpohjaisilla maakunnan liitoilla on vastuu alueiden kehittämisestä. Valtion eräät sektorihallintoa edustavat piirihallintoviranomaiset koottiin taas yhteen työvoima- ja elinkeinokeskusten sateenvarjon alle, minkä lisäksi läänien määrää vähentämällä lääninhallituksista pyrittiin tekemään toiminta-alueidensa valtionhallinnon valvonta- ja oikeusturvaviranomaisia aiemman yleistoimivallan asemesta.

12 4 Vaikka uudistus lähti liikkeelle kansalliselta pohjalta tavoitteenaan aluehallinnon keventäminen, kansanvaltaistaminen ja koordinoiminen, taustalla oli myös tietoisuus siitä, että Suomen tuleva EU-jäsenyys edellyttää edes välillisesti kansanvaltaiselle pohjalle rakentuvan aluehallinnon toimielimen EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamista varten. Maakunnan liitoista saatiin viikunanlehti peittämään kansanvaltaisen aluehallinnon puute Suomessa. Tehdyistä ratkaisuista huolimatta aluehallinto on edelleen kaksinapainen ja sitä vaivaa sama polarisaatio kuin aiemmin. Kuntahallintoon välillisesti pohjautuva maakuntahallinto ja valtion sektorihallinnon käsissään pitämä päätös- ja budjettivalta ja tähän ns. putkihallintoon perustuva aluehallinto eivät kohtaa riittävän koordinoidusti toisiaan, jotta yhtenäinen alueen tahtoon pohjautuva kehittämistyö olisi mahdollista. Yhteisiä kohtaamisareenoja kuten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma näille on toki luotu, mutta perusongelmaa, yhden kokoavan toimijan puutetta, enempää kuin kansanvaltaisen ohjauksen puutettakaan, nämä järjestelyt eivät ole kyenneet poistamaan. Arvioidessaan sisäasiainministeriön toimeksiannosta viime vuosikymmenellä aluehallintoon tehtyjen uudistusten onnistuneisuutta professoriryhmä Niemi-Iilahti, Stenvall ja Ståhlberg totesi, että reippaasta uudistustahdista huolimatta aluehallinto on sille asettuviin tehtäviin ja haasteisiin nähden edelleen ongelmallinen. Kysymys on siitä, että ke-

13 5 hittämistoiminta pirstoutuu monilla alueilla organisaatioiden ja ohjelmien runsaan lukumäärän takia liiaksi osiin, jotta kokonaisvaltaista ja tehokasta muutosjohtamista saataisiin aikaan Aluehallinto aluepolitiikan eräs instrumentti Lisääntyneen huomion kohteeksi aluehallinto tuli Suomessa 1970 luvulla aluepoliittisen ajattelun voimistumisen myötä. Eri komiteoiden toimesta väliasteen hallintoa pyrittiin virittämään aiempaa paremmin aluepoliittiset kehittämistavoitteet huomioon ottavaksi. Viime vuosikymmenellä aluepoliittisessa ajattelussa tapahtunut muutos, jossa suoran tukitoiminnan ja valtion ohjauksen asemesta on siirrytty yhä enemmän ohjelmapohjaiseen, alueiden omiin kehityspotentiaaleihin perustuvaan ajatteluun, korostaa entisestään aluehallinnon ja aluepolitiikan välistä yhteyttä. Suomessa voidaankin sanoa vallitsevan kansallinen konsensus alueiden kehittämisestä osana kansallista hyvinvointipolitiikkaa ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista. Eri arvioiden mukaan tähän liittyvät toimenpiteet ovat kuitenkin nykyisellään liian hajanaisia, minkä vuoksi niistä tulisi muodostaa suurempia ja tehokkaampia kokonaisuuksia. Mikäli vaatimukset alueiden omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvasta uudesta aluepolitiikasta otetaan tosissaan, sen harjoittamisen instrumenteiksi eivät enää riitä keskushallinnon päätöksentekoon ja ohjaukseen perustuvat keinot. Mitä enemmän alueilta odotetaan omaehtoista kehitystä, väestön hyvinvoinnista huolehtimista; mitä enemmän tehtäviä, valtaa ja vastuuta siirretään keskushallinnosta alueille ja mitä enemmän EU:n alue- ja rakennepolitiikan mukaista ohjelmapolitiikkaa ohjataan aluekeskeisesti sitä suuremman merkityksen aluehallinto alueiden kehitykseen vaikuttavana instrumenttina saa. Myös vaatimukset hyvin toimivalle, alueiden omaa tahtoa toteuttavalle hallinnolle tulevat tätä kautta entistä oikeutetuimmiksi. Hallinto kun ei ole itseään, vaan sitä tehtävää ja toimintaympäristöä varten, johon sen on tarkoitus vaikuttaa. Resurssien ja ratkaisuvallan kuuluessa alueille ne saavat aikaan omaehtoista toimintaa alueen omaksi hyväksi. Juuri alue- ja paikallistason hallinnolla vaikutetaan keskeisesti siihen, millaisessa yhteiskunnassa ihmiset elävät; miten kansanvalta toimii ja miten yhteiskunnan voimavarat jakaantuvat tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerit täyttävällä tavalla. Valtionhallinnossa alueille ulottuva kansanvallan komentoketju on pitkä: eduskunnan tekemillä lainsäädäntö- ja budjettipäätöksillä voidaan ohjailla vain tiettyyn rajaan saakka aluetasolla tehtäviä päätöksiä eikä siihen ole juuri mahdollisuuksia parlamentaarista luottamusta nauttivan ministerinkään toimesta. Kuntayhtymäjärjestelmässä taas kansa- 2 Niemi-Iilahti, Anita & Stenvall, Jari & Ståhlberg, Krister,s.117.

14 6 laisvaikutus ohjautuu kunnanvaltuustojen kautta, usein poliittisten puolueiden piirijärjestöjen, eräänlaisen piirisihteeridemokratian, välityksellä. Uuden aluepoliittisen doktriinin ajamisen rinnalla on sen pohtiminen, mitä sen toteuttaminen vaatii hallinnolta, jäänyt puolitiehen. Kehittämisvastuu on työnnetty alueille, mutta sellaista hallintajärjestelmää, joka antaa myös vallan tehdä siihen liittyviä aitoja resurssiratkaisuja, ei ole luotu. Tässä selvityksessä keskitytään tämän keskeneräisyyden korjaamiseen liittyviin suosituksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Samoin siinä keskitytään osoittamaan mahdollisuuksia parantaa aluehallinnon avulla aluepolitiikan tehokkuutta ja toimivuutta, vaikka itse aluepolitiikan sisältöön siinä ei puututa. Esitetyn hallinnollisen kehyksen puitteissa maassa voidaan harjoittaa sisällöllisesti kunkin hallituksen tahdon mukaista aluepolitiikkaa niin keinojen kuin tavoitteiden osalta Aluehallinnon eurooppalainen ulottuvuus Euroopan Neuvoston Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten kongressi antoi vuonna 1999 suosituksensa (66/1999) Alueelliseksi Demokratiaksi Suomessa. Siinä todetaan, että kongressi on tietoinen Suomen ainutlaatuisesta aluehallintojärjestelmästä, joka perustuu kuntien väliseen yhteistyöhön ja jossa otetaan huomioon Suomen maantieteellisten olosuhteiden sekä taloudellisten että väestöllisten tekijöiden asettamat erityisvaatimukset. Samalla kongressi kuitenkin kannustaa Suomea Euroopan Neuvoston jäsenvaltiona hyväksymään kongressin laatiman Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen. Sen mukaan kongressi on vakuuttunut siitä, - että keskus- ja paikallishallinnon väliin sijoittuva hallinnon taso, joka koostuu välittömillä vaaleilla valittavista edustajista, antaa mahdollisuuden kansalaisten etujen ajamiseen heidän omien tarpeidensa mukaisesti; - että alue on asianmukainen hallinnon taso läheisyysperiaatteen, joka on yksi Euroopan yhdentymistä ja valtioiden sisäistä järjestelmää koskevista perusperiaatteista, tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja - että olisi toivottavaa, että eurooppalaiset valtiot jatkaisivat alueellistamisprosessia Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen periaatteiden mukaisesti. Alueviranomaisia koskevan lainsäädännön ja käytännön osalta kongressi kuitenkin toteaa, - ettei Suomessa ole vielä sellaista alueellista itsehallintoa, jota peruskirjaluonnoksen 3. artiklassa tarkoitetaan, ja

15 7 - että kuntayhtymäpohjalle rakentuvien alueellisten elinten identiteettiä voidaan tulevaisuudessa vahvistaa ja niiden tehtäviä lisätä, jolloin kansalaiset voivat valita edustajansa suorilla vaaleilla mainitun artiklan mukaisesti, - että Suomen aluehallinnon voidaan katsoa olevan vasta kehityksensä alussa. Vaikka Suomella tällä hetkellä näyttääkin kongressin mielestä olevan toimiva aluehallintojärjestelmä, se ei näytä vakaalta eikä kestävältä ja käsitteet, jotka liittyvät alueellisten elinten kokoon, toimivaltaan, tehtäviin ja varoihin sekä niiden suhteisiin muiden hallinnon tasojen kanssa ja niiden demokraattiseen vastuuseen kansalaisiin nähden voivat johtaa sekaannukseen pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi kongressi pyytää Suomen hallitusta ja eduskuntaa a. seuraamaan tarkasti nykyisten, kuntayhtymien muodossa toimivien alueellisten elinten toiminnassa tapahtuvia muutoksia erityisesti siltä osin, kuin on kyse väestön alueellisen identiteetin muodostumisesta, väestön ja maakunnan liittojen välisestä suhteesta sekä näiden alueellisten elinten toimivallasta; b. lisäämään asteittain maakuntien liittojen roolia ja vastuuta; c. olemaan valmiit tulevaisuudessa, siinä tapauksessa, että laissa tai perustuslaissa maakunnan liitoille säädettyjen tehtävien laajuus ja tärkeys niin edellyttävät, vahvistamaan maakunnan liittojen demokraattista legitimiteettiä niin, että kansalaiset voivat valita ne suorilla vaaleilla. Yhteenvetäen voidaan siis todeta, että - suomalainen aluehallinto rakentuu kahden pilarin järjestelmälle eli ministeriökohtaisen valtionhallinnon ja kunnallishallintoon pohjautuvan kuntayhtymäjärjestelmän samanaikaiselle läsnäololle ja toiminnalle vailla selkeää organisoitua yhteensovitusta; - aluehallinnon yhteen kokoaminen enempää maakuntaitsehallinnon kuin valtionhallinnon keskittämisen avulla (lääninhallintomalli) ei ole ollut Suomessa mahdollista; - maakunnan liitoille lailla säädetyn aluekehittämisvastuun toteuttamisedellytykset ovat jääneet vajaiksi riittävän resurssiohjauksen puuttuessa;

16 8 - aluehallinnon tehokkuutta ja muutosjohtamisen edellytyksiä voidaan parantaa vain toimijoiden välistä koordinointia ja aitoa yhteistyötä lisäämällä; - aluehallinnon eurooppalainen ulottuvuus edellyttää Suomen kehittävän aluehallintoaan itsehallintopohjaisesti maakunnan liittojen roolia ja vastuuta lisäävään suuntaan.

17 9 II HALLINTO ALUEKEHITYKSEN TOTEUTTAJANA Hallintoa ei luoda koskaan itseään varten. Tässä selvityksessä keskitytään aluehallinnon kykyyn toimia tehokkaana alueelliseen kehitykseen vaikuttavana instrumenttina. Koska 1990 luvulla tehdyillä uudistuksilla tavoiteltiin muun ohella samoja vaikutuksia, seuraavassa on käsitelty arvioivasti näitä uudistuksia samoin kuin siitä eteenpäin tähtääviä pyrkimyksiä kehittää Suomen julkista hallintoa entistä kustannustehokkaampaan ja vaikuttavampaan suuntaan Arvio 1990 luvun uudistuksista Aluehallinnossa toteutettiin 1990 luvulla mittava uudistusten sarja. Kuten edellä on todettu, sen ensimmäisessä vaiheessa aluekehittämistehtävä siirrettiin valtiolta itsehallintoa edustavien maakunnan liittojen vastuulle sekä koottiin aluetason ympäristöhallinto alueellisiin ympäristökeskuksiin, mitkä toimenpiteet jo sinällään muuttivat lääninhallitusten asemaa. Toisena vaiheena toteutettiin Aluehallinto 2000 hanke, joka sisälsi maakunta-pohjaiseen aluejakoon siirtymisen, TE-keskusuudistuksen ja lääninhallintouudistuksen. Mainitut uudistukset tehtiin valtioneuvoston 1993 vahvistaman keskushallinnon ja aluehallinnon uudistusta koskeneen periaatepäätöksen mukaisesti. Toimenpiteillä pyrittiin muun ohella hallinnon moniportaisuuden vähentämiseen, ohjauksen uudistamiseen, markkinaperusteisten toimintamuotojen lisäämiseen, voimavarojen yhteiskäytön lisäämiseen, lupajärjestelmien karsimiseen, aluehallinnon kokoamiseen ja keventämiseen sekä aluehallinnon yhteistoiminnan ja alueiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen samoin kuin alueiden oman toimivallan ja vastuun lisäämiseen kehittämisasioissa. Aluekehittämisen kannalta keskeisiksi viranomaisiksi tulivat tämän jälkeen maakunnan liittojen ohella työvoima- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset, lääninhallitukset, tiepiirit ja metsäkeskukset. Tässä selvityksessä huomio on kiinnitetty näiden toimielinten yhteistyöedellytysten lisäämiseen tiepiirien ja metsäkeskusten jäädessä kuitenkin taka-alalle.

18 Aluekehittämistehtävä ja sen toteuttamisedellytykset Aluekehittämistehtävän siirtäminen lääninhallituksilta maakunnan liitoille toteutettiin vuoden 1994 alusta siis 10 vuotta sitten. Tarkoitus oli edistää alueiden omista tarpeista lähtevää ja niiden oman tahdon mukaista kehittämistä sekä lisätä siihen kuuluvaa omavastuisuutta. Aluekehittämisviranomaisen ohella maakunnan liiton tehtäväksi tuli myös toimia aluesuunnitteluviranomaisena, maakunnan edunvalvojana ja yhteistyön kehittäjänä. Tehtävien suorittamiseen tarvittavat voimavarat jäivät kuitenkin suurimmalta osin liittojen päätöksenteon ulkopuolelle. Aluekehittämistehtävän siirtäminen valtiolta maakunnan liitoille lisäsi kehittämisasioiden ohjautuvuutta alhaalta ylös ja paransi maakuntien omien toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa aluekehitykseen ainakin tahtotilan esille tuomisen osalta. Tältä osin uudistuksella saatiin aikaan haluttu vaikutus aikaisempaan verrattuna. Haverin tekemän arviointitutkimuksen 3 perusteella maakunnissa koettiin tämän jälkeen voitavan vaikuttaa aiempaa paremmin strategiatason päätöksiin toisin kuin voimavarojen kohdentamisiin. Maakuntien oman vaikutusvallan lisäämisessä tutkimuksessa tuli kuitenkin esille myös alueellisia eroja. Aikaisempien läänien reuna-alueilla muutoksen katsottiin lisänneen enemmän omaa vaikutusvaltaa kuin niiden keskusalueilla. Aluekehittämistehtävän siirtäminen maakunnan liitoille merkitsi Haverin mukaan joka tapauksessa huomattavaa desentralisointia päätöksenteossa. Maakunnan liittojen aseman vahvistumisen ohella myös yhteistyö eri toimijoiden välillä näytti lisääntyneen aluekehittämistehtävän siirron myötä. Hallinnonalojen keskinäisen valtataistelun todettiin kuitenkin heijastuvan kielteisesti aluekehittämiseen, koska sektorihallinnon omat tavoitteet korostuivat yhteisten tavoitteiden kustannuksella. Myös yhteistyöjärjestelyjen monimutkaisuuteen ja kuluttavuuteen kiinnitettiin huomiota. Uudistuksen alusta lähtien aluekehittämisviranomaisen riippuvuus valtion sektoriviranomaisten rahoituksen suuntaamispäätöksistä koettiin heikkoutena. Kun eri toimijoiden sitoutuminen maakunnan omiin tavoitteisiin hallinnonalaintressit sivuuttaen on ollut vajavaista, on kehittämistehtävän toteuttaminen ja voimavaroista päättämisen eriytyneisyys selvä ongelma. Uudistuksen myötä hallinnollisista rajoista aiheutuneet ongelmat pikemminkin lisääntyivät kuin vähentyivät. Sopeutuminen EU-ohjelmien hallinnointiin lisäsi entisestään menettelymuotojen monimutkaisuutta. Ongelmista huolimatta aluekehittämistehtävän siirto maakunnan liitoille merkitsi, että alueiden omat näkemykset saivat tilaa kehittämistyössä aivan uudella tavalla. Vastapainona oli kuitenkin tehtäväkentän hallinnan monimutkaisuus, koska resurssit jäivät muiden viranomaisten haltuun ja ohjelmaperusteinen aluepolitiikka sekä EU:n rakennerahastojen monimutkainen hallinnointi vielä lisäsivät ja vaikeuttivat tuloksellista työtä. 3 Haveri, Aluehallinto muutoksessa. Tampereen yliopisto 1997.

19 11 Kansanvallan kannalta aluekehittämistehtävän siirto valtiolta kuntapohjaiselle organisaatiolle oli myönteinen vaikkakin varovainen askel. Samaan aikaan valtionhallinnossa suoritettu budjetointi- ja tulosohjausuudistus siirsi kuitenkin päätöksentekoa valtion puolella osin keskushallintoon ja sieltä edelleen sektorihallinnon virkamiehille aluetasolla. Voimavarojen suuntaamisessa valtionhallinnossa tuloksena on ollut eduskunnan päätösvallan kaventuminen ja virkamiesvallan lisääntyminen. Tämä on ollut omiaan lisäämään sitä demokratiavajetta, jota toisaalta oltiin poistamassa aluetason päätöksenteosta siirtämällä aluekehittämistehtävä kuntapohjaisen organisaation hoidettavaksi Aluehallinto 2000 uudistus ja sen vaikutukset Vuonna 1997 toteutettu uudistus koostui kolmesta osasta: (1) maakuntapohjaisesta aluejaotuksesta aikaisemman läänijaon sijaan; (2) työvoima- ja elinkeinokeskusten perustamisesta, ja (3) lääninhallintouudistuksesta. - Maakuntajako aluejakojen perustaksi Väliasteen hallinnon aluejakojen perustana on nykyisin maakuntajako, joka on myös maakunnan liittojen aluejako. Se muodostaa myös EU:n alueluokituksessa NUTS 3 jaon. Valtion aluehallinnon jaoissa mikään ei kuitenkaan vastaa täysin maakuntajakoa, vaan maakunnat muodostavat useimmissa niistä yhteenliittymiä. Koska maakuntajako on aluejaotuksen perusjako, tarkastellaan seuraavassa maakuntajakoa lähellä olevia valtion aluehallintojakoja. Enempää alueidentiteetin vahvistumisen kannalta kuin toiminnallisen kaupunkiverkon kannaltakaan EU:n NUTS 2 jakoa vastaava suuraluejako ei ole hallinnollisesti enempää kuin aluepoliittisestikaan tavoiteltava vaihtoehto. - Valtion aluehallinto synnyttänyt yhdistelmämaakuntia Aluekehittämisen kannalta tärkeimpinä valtion aluehallintoviranomaisina voidaan pitää työvoima- ja elinkeinokeskuksia (TE-keskuksia) ja ympäristökeskuksia. Näiden lisäksi nykyjärjestelmässä keskeistä roolia näyttelevät lääninhallitusten sivistysosastot EU:n rakennerahastovarojen hallinnoijina. Nykyisellään läänijako noudattaa suuraluejakoa niin, että ainoastaan Lappi on selkeä maakuntalääni. Kahdessa keskeisessä valtionhallinnon aluejaotuksessa (TE-keskukset ja ympäristökeskukset) maakuntien keskusmerkitystä ja itsenäisyyttä on tarkasteltu skaalatusti sen mu-

20 12 kaan, monessako jaossa kukin maakunta on aluehallinnon keskuspaikkana ja monessako jaossa se muodostaa oman itsenäisen alueensa (ks. Liitekartat 1 ja 2). Osa maakunnista muodostaa vakiintuneita pareja, jotka on yhdistetty toisiinsa yhdessä tai useammassa aluejaossa. Niissä yksi maakunta muodostuu yleensä keskusmaakunnaksi (riippuvuuden suunta kuvattu liitekartassa 2 nuolisymbolilla, jossa nuolenpää osoittaa yhdistetyn alueen keskusmaakuntaa). Tosin muissakin maakunnissa voi toimia sivutoimipisteitä. Ainoan ristikkäisen maakuntaparin muodostavat Kanta-Häme ja Päijät-Häme, joista edellisessä sijaitsee ympäristökeskuksen ja jälkimmäisessä TEkeskuksen pääpaikka. Kaikki yhdistelmämaakunnat sijaitsevat eteläisessä tai läntisessä Suomessa. Molemmissa keskeisissä jaoissa toiseen maakuntaan riippuvaisia ja siten epäitsenäisiä maakuntia ovat valtionhallinnon näkökulmasta Itä-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Vain toisessa jaotuksessa itsenäisiä ovat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Päijät-Häme (näissä on TE-keskukset) sekä jälkimmäisen ristikkäispari Kanta-Häme (jossa ympäristökeskus). Toiseen tai Pohjanmaan tapauksessa myös kolmanteen maakuntaan nähden keskusasemassa olevia ovat Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso. Näistä kuitenkin Kymenlaakso on sikäli erikoinen, että maakunnan sisällä maakunnan liiton keskuspaikka on Kotka, mutta valtionviranomaisten keskuspaikka Kouvola. Maakuntajaolla ja valtion aluehallintojaolla on yhteys myös vaalipiirijakoon. Sillä on periaatteellista merkitystä myös alueellisen identiteetin ylläpitäjänä ja vahvistajana. Nykyinen vaalipiirijako on lähellä ympäristökeskusten aluejakoa, vaikka ne eivät vastaakaan täysin toisiaan. Vaalipiirijakoon vaikuttaa väestöpohja vahvemmin kuin aluehallinnon jakoon, missä etäisyystekijöillä on vahvempi painoarvo. Negatiivisen väestökehityksen johdosta keskustelua on jo käyty pienempien maakuntapohjaisten vaalipiirien yhdistämisestä lähipiireihin. - Toiminnallinen kaupunkiverkko aluehallinnon runkona Nykyisellään hallinnon aluerakenne noudattaa varsin hyvin toiminnallista aluerakennetta, jonka runkona on toiminnallinen kaupunkiverkko. Nykyiset talousmaakunnat ovat itse asiassa modernin yhteiskunnan synnyttämiä kaupunkitason toiminnallisia vaikutusalueita, joilla on vain välillinen yhteys vanhaan kulttuuriseen maakuntajakoon. Esimerkkeinä usean historiallisen maakunnan rajapinnalle syntyneistä nykymaakunnista voidaan mainita Keski-Suomi, joka asiallisesti on Jyväskylän kaupunkitason vaikutusalue, ja Pirkanmaa, joka on Tampereen vastaava vaikutusalue. - Aluelehdistö alueidentiteetin ylläpitäjänä Talousmaakuntien vahvimpana alueidentiteetin perustana on aluelehdistö ja erityisesti ns. maakuntalehdistö. Maakuntalehtien levikkialueet vastaavat suhteellisen hyvin maakuntajakoa. Yhtään selkeästi ylimaakunnallista aluelehteä ei ole. Joissakin maakunnissa

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ministeri Lauri Tarasti Alkuvaiheet Pääministeri Sipilän hallituksen

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Neuvottelutulos 5.4.2016 HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Hallitus on sopinut perustuslaissa 121 :n 4 momentissa tarkoitetuille itsehallintoalueille -maakunnille - osoitettavista

Lisätiedot

Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset. Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY)

Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset. Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY) Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY) Esityksen sisältö VIRSU-hankkeen tausta ja tavoitteet Keskushallintoa koskevat kehittämisperiaatteet

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Valtion aluehallinto uudistuu Vaikuttaako uudistus PIMA-tehtäviin?

Valtion aluehallinto uudistuu Vaikuttaako uudistus PIMA-tehtäviin? Valtion aluehallinto uudistuu 1.1.2010. Vaikuttaako uudistus PIMA-tehtäviin? Eija Lehtonen Uudenmaan ympäristökeskus 1 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset

SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset SOTE valmistelun selvityshenkilöhanke - esitykset Marjo Lindgren 17.8.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Selvityshenkilötyöryhmä Stm ja vm ovat asettaneet 2.7. selvityshenkilöt: Tuomas Pöysti, Valtiontalouden

Lisätiedot

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus 7.11.2015 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sote- ja aluehallintouudistus Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Maakuntauudistus. Pertti Rajala Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi 14.1.2015 Vain muutos on pysyvää Julkisen talouden kestävyysvaje ja talouden kehittymisen heikot näkymät ovat pakottaneet voimakkaisiin sopeuttamistoimiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali-

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys 26.1.2016 valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Selvityksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

ELY -tiekartta 2009 TEM ALKU/ELY -HANKE ELY -tiekarttaetunimi Sukunimi 1

ELY -tiekartta 2009 TEM ALKU/ELY -HANKE ELY -tiekarttaetunimi Sukunimi 1 ELY -tiekartta 2009 TEM ALKU/ELY -HANKE 4.9.2009 ELY -tiekarttaetunimi Sukunimi 1 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Palvelua vai byrokratiaa?

Palvelua vai byrokratiaa? ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Muistio 1 (5) Palvelua vai byrokratiaa? Ohjaus, johtaminen ja palvelu yhteen linjaan - aluehallinnosta tehokkaampi ja palveleva Miksi elinkeinoelämää kiinnostaa toimiva,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus)

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarasti 26.1.2016 26.1.2016 1 Lähtökohtani Asiakaslähtöisyys Ymmärrettävyys Yksinkertaistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot