Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon. Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon. Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi"

Transkriptio

1 Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi Hallinto 2004

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Aluehallinnon vahvistamishanke Selvityshenkilö Esko Riepula Pääsihteeri Teemu Eriksson Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon Julkaisun osat Julkaisun laji Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Sisäasiainministeriö asetti aluehallinnon vahvistamishankkeen selvityshenkilöksi rehtori, professori Esko Riepulan. Hänen pysyvinä asiantuntijoinaan ovat toimineet professori Jaakko Nousiainen ja rehtori, professori Perttu Vartiainen. Hankkeen tavoitteena on lisätä aluehallinnon tehtäviä ja toimivaltaa kiinnittäen huomiota alueiden kannalta merkittävien julkisten voimavarojen suuntaamiseen ja päätöksentekoon. Selvityshenkilö ehdottaa, että aluekehittämiseen suunnattavat voimavarat kootaan yhteen lukuun valtion talousarviossa. Myös EU-rakennerahastovarat koottaisiin rahastokohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Voimavaroista päätettäessä lisätään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Alueellisen tahdonmuodostuksen kokoamiseksi perustetaan maakuntaneuvosto, jonka ytimenä on maakunnan liiton hallitus. Lisäksi siihen kuuluu valtion sektorihallinnon edustajia. Keskustason suuntaamista ja päätöksentekoa varten perustetaan keskeisten ministeriöiden tulosallianssi. Valtion viranomaisten organisaatio ja toimeenpanotehtävät eivät muutu. Päätöksenteon painopiste siirtyy kuitenkin maakunnalliselle itsehallinnolle. Järjestelmä olisi täysimääräisesti käyttöön otettavissa vuonna 2007 yhtä aikaa uuden rakennerahastokauden kanssa. Avainsanat (asiasanat) Aluehallinto, aluekehitys, maakunnat, rahoitus Muut tiedot Painetun julkaisun ISBN on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 12/2004 Kokonaissivumäärä 79 Jakaja Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus

3 TIIVISTELMÄ Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2003 hankkeen valmistelemaan hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä aluehallinnon vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä aluehallinnon tehtäviä ja toimivaltaa kiinnittäen tällöin erityisesti huomiota alueiden kehittämisen kannalta merkittävien julkisten voimavarojen suuntaamiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon; koordinoida ja selkeyttää aluehallinnon toimintoja ja niiden organisointia sekä aluejaotuksia sekä tehostaa aluehallinnon kansanvaltaista ohjausta. Hankkeeseen asetettiin selvityshenkilöksi rehtori, professori Esko Riepula. Hänen pysyvinä asiantuntijoinaan toimivat professori Jaakko Nousiainen ja rehtori, professori Perttu Vartiainen. Selvityshenkilön tukena on toiminut virkamiessihteeristö. Selvityshenkilön ehdotusten määräajaksi asetettiin Selvityshenkilö on kuullut lukuisia hallinnon, politiikan ja tutkimuksen asiantuntijoita ja keskeisiä tahoja työnsä kuluessa. Selvityshenkilö rajasi tehtävänsä ulkopuolelle aluetasolla tapahtuvan palvelutuotannon. Samoin pääkaupunkiseutua koskeva aluehallinto jätettiin selvityksen ulkopuolelle, koska sitä selvitti toinen, selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen hanke. Valtion teknologiarahoituksen alueellista hyödyntämistä on selvittänyt maaherra Eino Siuruainen, joten tältä osin viitataan maaherra Siuruaisen selvitykseen. Lisäksi selvitystehtävässä on tarkoin seurattu hallitusohjelman linjauksia. Käsillä olevan selvityksen tekijä esittää havaintonaan, että suomalainen aluehallinto rakentuu kahden pilarin järjestelmälle eli ministeriökohtaisen valtionhallinnon ja kunnallishallintoon pohjautuvan kuntainliittojärjestelmän samanaikaiselle läsnäololle ja toiminnalle ilman selkeää organisoitua yhteensovitusta. Aluehallinnon yhteen kokoaminen enempää maakuntaitsehallinnon kuin valtionhallinnon keskittämisen avulla ei ole ollut Suomessa mahdollista. Maakunnan liittojen aluekehitysvastuun toteutuminen on jäänyt vajaaksi riittävän resurssiohjauksen puuttuessa. Aluehallinnon tehokkuutta voidaan parantaa vain koordinointia ja aitoa yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä lisäämällä. Myös aluehallinnon eurooppalainen ulottuvuus edellyttää maakuntien liittojen roolin ja vastuun lisäämistä. Selvityshenkilö ei pidä tarkoituksenmukaisena, että hallinnon rakenteita muutettaisiin eikä sitä, että aluehallintoa vahvistettaisiin pelkästään tehtäviä siirtelemällä. Ratkaisuksi ehdotetaan selvityksessä aluekehitykseen vaikuttavien eri viranomaisten keskinäistä hallintorajat ylittävää yhteistyön lisäämistä ja yhteisten toimintamallien kehittämistä. Selvityshenkilön keskeiset ehdotukset voidaan tiivistää kolmeen kohtaan: 1. Aluekehittämiseen suunnattavat voimavarat kootaan yhteen valtion talousarviossa. 2. Lisätään voimavaroista päätettäessä yhteistyötä keskushallinnossa, maakunnissa ja keskushallinnon ja maakuntien välillä. 3. Tehostetaan aluekehittämiseen suunnattavien varojen kansanvaltaista ohjausta. Aluekehittämisen kansallinen rahoitus koottaisiin valtion talousarviossa yhteen lukuun, jonka suuruus voisi selvityshenkilön arvion mukaan olla 1,5 miljardin euron luokkaa. Myös EU-rakennerahastovarat koottaisiin rahastokohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Varojen alueellista suuntaamista ja päätöksentekoa varten muodostetaan keskushallintoon aluekehittämisen kannalta keskeisten ministeriöiden tulosallianssi yhteistyöfoorumiksi. Lisäksi muodostetaan alueellisen tahdonmuodostuksen kokoamiseksi ja aluekehittämistehtävän ja resurssihallinnon suuntaamiseksi yhdensuuntaiseksi toiminnaksi maakuntaneuvosto, joka on maakunnan liiton hallitus lisättynä valtion sektorihallinnon

4 edustajilla. Maakuntaneuvostossa enemmistö on poliittisesti valituilla jäsenillä. Kiinteän yhteistyön takaamiseksi otetaan käyttöön tulosohjaus- ja toimintajärjestelmä yhteistyön paremman tuloksellisuuden sekä toiminnan seurannan raportoinnin kehittämiseksi. Päätöksenteko ehdotetussa järjestelmässä muodostuisi seuraavanlaiseksi: (1) Eduskunta päättää alueelliseen kehittämiseen suunnattavien määrärahojen kokonaisuudesta ja saa tiedon sen alueittaisesta jakautumisesta talousarvioesityksessä. (2) Aluekehityksestä vastaava ministeriö tekee talousarvioin hyväksymisen jälkeen päätöksen määrärahojen alueellisesta jakaumasta ministeriöiden yhteisen tulosallianssin neuvottelemien tulossopimusten mukaisesti. (3) Maakuntaneuvosto tekee päätöksen alueelle osoitettujen määrärahojen suuntaamisesta ja irrottaa varat sen mukaisesti myös valtion aluehallintoviranomaisten käyttöön. (4) TE-keskus, ympäristökeskus, maakunnan liitto, lääninhallitus, tiepiiri ja metsäkeskus tekevät päätökset tukien myöntämisestä niiden saajille kuten nykyisinkin Eri viranomaisten roolit alueellisessa kehittämisessä muuttuvat siten, että päätöksenteossa painopiste siirtyy maakunnalliselle itsehallinnolle. Sen sijaan toimeenpanossa valtion viranomaisten tehtävät eivät muutu. Selvityshenkilö on tarkastellut myös aluejaotuksen merkitystä ehdottamassaan järjestelmässä. Aluekehittämisen edellytysten näkökulmasta kunkin maakunnan tulisi olla riittävän suuri kokonaisuus. Selvityksessä nähdään ennen kaikkea toiminnallisia perusteita sille, että maakuntia voisi yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tässä selvityksessä päähuomio on kuitenkin kiinnitetty aluekehittämiseen liittyvien voimavarojen yhteen kokoamiseen, niiden suuntaamiseen luotuun yhteistoimintajärjestelmään sekä menettelyn kansanvaltaisen ohjauksen tehostamiseen. Tämän vuoksi siinä ei ole puututtu laajemmin maakuntajaon perusteisiin. Vain Itä-Uudenmaan osalta selvityshenkilö ehdottaa maakunnan liittämistä Uudenmaan maakuntaan yhdenmukaisesti sen kanssa mitä Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeen selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen omassa raportissaan esittää. Selvityshenkilön ehdotusten mukainen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön siten, että tarpeelliset säädökset voitaisiin antaa vuoden 2005 keväällä. Ne tulisivat voimaan lukien, jolloin voitaisiin ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten tulossopimusten valmisteluun. Järjestelmä olisi täysimääräisesti voimassa vuonna 2007 yhtä aikaa uuden rakennerahastokauden kanssa.

5 SAMMANDRAG Inrikesministeriet tillsatte i juni 2003 ett projekt för att bereda åtgärder i enlighet med regeringsprogrammet i syfte att stärka regionförvaltningen. Projektet syftar till att öka regionförvaltningens uppgifter och befogenheter med särskild hänsyn till inriktningen av offentliga resurser som är viktiga för utvecklingen av regionerna och beslutsfattandet i anslutning till detta, att samordna och klargöra regionförvaltningens funktioner, funktionernas organisation och regionindelningarna samt att effektivisera den demokratiska styrningen av regionförvaltningen. Till utredningsperson för projektet utsågs rektorn, professor Esko Riepula. Professor Jaakko Nousiainen och rektorn, professor Pertti Vartiainen har varit utredningspersonens permanenta sakkunniga. Utredningspersonen har haft ett tjänstemannasekretariat som stöd. Som tidsfrist för utredningspersonens förslag uppställdes den 29 februari Under arbetets gång har utredningspersonen hört ett stort antal sakkunniga och centrala instanser inom förvaltning, politik och forskning. Utredningspersonen ställde serviceproduktionen på regional nivå utanför uppdraget. Likaså uteslöts regionförvaltningen i huvudstadsregionen, eftersom den har utretts inom projektet för en annan utredningsperson, Jussi-Pekka Alanen. Det regionala utnyttjandet av statens teknologifinansiering har utretts av landshövding Eino Siuruainen. Till denna del hänvisas därför till landshövding Siuruainens utredning. Inom utredningsuppdraget har dessutom riktlinjerna i regeringsprogrammet iakttagits noggrant. Upphovsmannen till denna utredning presenterar som sin iakttagelse att den finländska regionförvaltningen bygger på ett system med två pelare, dvs. statsförvaltningen enligt olika ministerier och det på kommunalförvaltningen baserade systemet med kommunalförbund. De två pelarna är samtidigt närvarande och verksamma utan någon tydligt organiserad samordning. I Finland är det inte möjligt att sammanföra regionförvaltningen desto bättre genom att koncentrera landskapssjälvstyrelsen än genom att koncentrera statsförvaltningen. På grund av otillräcklig resursstyrning har landskapsförbunden inte tagit fullt ansvar för den regionala utvecklingen. Det enda sättet att effektivisera regionförvaltningen är att utöka samordningen och det genuina samarbetet mellan de viktigaste aktörerna. Även den europeiska dimensionen av regionförvaltningen förutsätter att landskapsförbundens roll och ansvar utökas. Enligt utredningspersonen är det oändamålsenligt att ändra förvaltningsstrukturerna och stärka regionförvaltningen bara genom att överföra uppgifter. Som en lösning föreslås i utredningen utökat samarbete över förvaltningsgränserna mellan de olika myndigheter som påverkar den regionala utvecklingen och utveckling av gemensamma handlingsmodeller. Utredningspersonens viktigaste förslag kan sammanfattas i tre punkter: 1. Resurserna för regional utveckling sammanförs i statsbudgeten. 2. Vid beslut om resurserna utökas samarbetet inom centralförvaltningen, i landskapen samt mellan centralförvaltningen och landskapen. 3. Den demokratiska styrningen av medel som riktas till regional utveckling effektiviseras. Den nationella finansieringen av regional utveckling bör samlas under ett kapitel i statsbudgeten. Enligt utredningspersonens bedömning kan beloppet röra sig kring 1,5 miljarder euro. Medlen från EU:s strukturfonder kan också sammanföras till fondvisa helheter. För den regionala inriktningen av medlen och för beslutsfattandet inrättas ett samarbetsforum inom centralförvaltningen i form av en resultatallians mellan de ministerier som är viktiga för den regionala utvecklingen. Dessutom inrättas ett landskapsråd för att samla den regionala viljebildningen och styra regionutvecklingsuppgiften och

6 resursförvaltningen i samma riktning. Landskapsrådet består av styrelsen för landskapsförbundet utökad med företrädare för den statliga sektorförvaltningen. Politiskt valda ledamöter har majoritet i landskapsrådet. För att garantera ett nära samarbete införs ett resultatstyrnings- och verksamhetssystem för utvecklande av resultatrikare samarbete och rapporteringen av uppföljningen av verksamheten. Inom det föreslagna systemet utformas beslutsfattandet på följande sätt: (1) Riksdagen beslutar om helheten beträffande anslag som riktas till regional utveckling och informeras om den regionvisa fördelningen av helheten i budgetpropositionen. (2) Efter det att budgeten har godkänts fattar det ministerium som svarar för den regionala utvecklingen beslut om den regionala fördelningen av anslagen i enlighet med de resultatavtal som ministeriernas gemensamma resultatallians förhandlat sig fram till. (3) Landskapsrådet beslutar om inriktningen av de anslag som anvisats regionen och frigör i enlighet med detta medel även för de statliga regionförvaltningsmyndigheterna. (4) TE-centralen, miljöcentralen, landskapsförbundet, länsstyrelsen, vägdistriktet och skogscentralen beslutar liksom nu om beviljandet av stöd till mottagarna. De olika myndigheternas roller inom den regionala utvecklingen förändras så att tonvikten i beslutsfattandet förskjuts till landskapets självstyrelse. De statliga myndigheternas uppgifter förändras däremot inte inom verkställigheten. Utredningspersonen har också granskat regionindelningens betydelse inom det föreslagna systemet. Ur perspektivet för förutsättningarna för regional utveckling bör varje landskap bilda en tillräckligt stor helhet. I utredningen ses framför allt funktionella grunder för att landskapen kunde förenas till större helheter. Den största uppmärksamheten har dock fästs vid sammanföringen av resurserna för regional utveckling, det samarbetssystem som utformats för inriktningen av resurserna samt effektiviseringen av den demokratiska styrningen av förfarandet. Därför behandlas inte grunderna för landskapsindelningen desto mera i utredningen. Endast i fråga om Östra Nyland föreslår utredningspersonen att landskapet skall införlivas med landskapet Nyland. Förslaget stämmer överens med det som utredningsmannen Jussi-Pekka Alanen föreslår i sin rapport om projektet för utveckling av samarbetet inom Helsingforsregionen. Det system som utredningspersonen föreslår kan genomföras på så sätt att behövliga författningar utfärdas på våren Författningarna träder i kraft den 1 juni Då kan de åtgärder som verkställigheten förutsätter vidtas, t.ex. beredning av resultatavtal. Systemet införs i sin helhet år 2007, samtidigt som den nya strukturfondsperioden inleds.

7 KOOTUIN VOIMIN VAIKUTTAVAMPAAN ALUEHALLINTOON Selvityshenkilö Esko Riepulan ehdotukset aluehallinnon vahvistamiseksi

8 SISÄLTÖ I ALUEHALLINTO VAIKEASTI UUDISTETTAVA ALUEHALLINTO UUDISTUU VAI UUDISTUUKO? ALUEHALLINTO ALUEPOLITIIKAN ERÄS INSTRUMENTTI ALUEHALLINNON EUROOPPALAINEN ULOTTUVUUS... 6 II HALLINTO ALUEKEHITYKSEN TOTEUTTAJANA ARVIO 1990 LUVUN UUDISTUKSISTA Aluekehittämistehtävä ja sen toteuttamisedellytykset Aluehallinto 2000 uudistus ja sen vaikutukset Ympäristöhallinto MYÖHEMPI KEHITYS ALUEKEHITTÄMISEN RESURSSIHALLINTO Nykytila Budjetointi- ja toimeenpanojärjestelmä Kansallisen alueiden kehittämisen rahoituksen budjetointi EU:n rakennerahastovarojen budjetointi ALUEHALLINTO HALLITUSOHJELMISSA ALUEHALLINNON UUDET HAASTEET III SELVITYSHENKILÖN TEHTÄVÄ JA SEN SUORITTAMINEN ALUEHALLINNON VAHVIST AMISHANKE SELVITYSHENKILÖN TOIMENPITEET JA TEHTÄVÄN RAJAUKSET IV KOORDINOIDUMPAAN, TEHOKKAAMPAAN, VAIKUTTAVAMPAAN JA DEMOKRAATTISEMPAAN ALUEHALLINTOON JULKISTEN VOIMAVAROJEN KOKOAMISELLA JA SUUNTAAMISELLA LISÄÄ TEHOA ALUEHALLINTOON Voimavarojen kokoaminen ja hallinnon yksinkertaistaminen Ehdotukset voimavarojen kokoamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi Päätöksenteko Uusi ohjaus- ja toimintajärjestelmä SOSIAALIPARTNEREIDEN ASEMA ALUEJAOTUSTEN TUKI JA YHTEENSOPIVUUS Seutuistuminen maakuntien haastajana Elinvoimainen maakunta Aluejakojen yhtenäistäminen KANSANVALTAISEN OHJAUKSEN TEHOSTUMINEN V EHDOTUSTEN SUHDE MENEILLÄÄN OLEVIIN MUIHIN ALUEHALLINTOHANKKEISIIN SEKÄ EHDOTUSTEN JATKOKÄSITTELY HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE (J-P ALANEN) INNOVAATIORAHOITUKSEN ALUEELLINEN TEHOSTAMINEN (SIURUAINEN) EHDOTUSTEN SUHDE POIKKIHALLINNOLLISIIN POLITIIKKA OHJELMIIN EHDOTUKSIA JATKOELVITYKSISTÄ EHDOTUSTEN TOTEUTTAMISAIKATAULU LIITE 1 MAAKUNNAN KESKUSASEMA KAHDESSA KESKEISES SÄ VALTION ALUEHALLINNON JAOTUKSESSA (TE-KESKUSJAKO JA YMPÄRISTÖKESKUS JAKO) LIITE 2 MAAKUNNAN ITSENÄISYYS KAHDESSA KESKEISESSÄ VALTION ALUEHALLINNON JAOTUKSESSA (TE-KESKUSJAKO JA YMPÄRISTÖKESKUSJAKO LIITE 3 JAAKKO NOUSIAINEN. TAUSTAMUISTIO. OSALLISTUMINEN JA KANSANVALTIANEN OHJAUS ALUEHALLINNOSSA LIITE 4 ASIANTUNTIJAKUULEMIS ET JA ESITTELYT LIITE 5 VIITTAUSTEN LÄHTEET

9 1 I ALUEHALLINTO VAIKEASTI UUDISTETTAVA 1.1. Aluehallinto uudistuu vai uudistuuko? Julkinen hallinto on Suomessa jakautunut valtionhallintoon ja kunnalliseen itsehallintoon. Valtionhallinnossa voidaan erottaa kolme tasoa: keskushallinto, aluetaso ja paikallistaso. Kuntien hallinnosta on säädetty, että Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon (PerL 121 ). Kuntien lakisääteinen ja muu alueellinen yhteistoiminta tapahtuu kuntainliitto järjestelmän puitteissa. Muista Pohjoismaista ja useimmista Euroopan maista poiketen Suomessa kohtaavat aluetasolla virkamieshallintoon perustuva ministeriökohtainen valtionhallinto ja itsehallintoon pohjautuva toisen asteen kunnallishallinto. Työnjako näiden kesken on muotoutunut enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Pääperiaatteena on ollut, että palveluiden tuottamisesta vastaavat kuntaorganisaatioon kuuluvat toimielimet, kun taas ohjaus-, lupa- ja valvontatehtävät kuuluvat valtion toimielimille. Alueiden kehittämiseen liittyvissä tehtävissä molemmat ovat aktiivisia toimijoita, eikä selkeää työnjakoa tässä suhteessa ole osoitettavissa. Kehittämisasioissa valtionhallinto edustaa asianomaisen ministeriön tahtoa ja linjaa alueella, kunnallishallintoon pohjautuva aluehallinto taas asukkaiden itsehallintopohjaista tahtoa ja linjaa. Juuri tässä valtion- ja kunnallishallinnon leikkauspisteessä on Suomen aluehallinnon akilleen kantapää. Niin pohjoismaisessa kuin yleisemmässä eurooppalaisessa katsannossa se on erikoislaatuinen sekoitus; hajanainen ja koordinaatioltaan heikko vailla selkeää vastuunjakoa ja kansanvaltaista pohjaa ja niin voitaneen sanoa keskentekoinen siitä huolimatta, että sen uudistamisen kimpussa on oltu koko itsenäisyyden ajan. 1 1 Pohjolainen kirjoittaa (s. 81): Edellä on jo viitattu siihen, että ylhäältä (parlamentaarisen järjestelmän kautta) tuleva kansanvalta ja alhaalta (kuntalaisten itsehallinnosta) nouseva kansanvalta kohtaavat joissakin pisteissä. Yhdeksi tällaiseksi pisteeksi näyttää muodostuvan aluehallinto. Mielenkiintoista asiassa on se, että tämä hallintoporras on kauimpana kansanvallan lähteistä koko hallintokoneistossa.

10 2 Lääninhallinto vakiintui valtion aluehallinnon keskeisimmäksi toimijaksi Ruotsin vallan kaudella. Siitä alkaen lääninhallitukset ovat olleet hallituksen yleisedustajia alueilla, vaikka niille samalla kuului myös oma-aloitteinen toiminta läänin ja sen asukkaiden parhaaksi. Niiden sekä myöhemmin perustettujen valtion piirihallintoviranomaisten toimesta alueellinen kehittäminen oli ylhäältä alas suuntautuvaa ohjausta keskushallinnon viitoittamana. Tässä suomalainen aluehallinto on poikennut yleiseurooppalaisesta linjasta, jossa aluehallinto on yhdistetty nimenomaan alueellisten itsehallintoviranomaisten tehtäväksi. Kuntia laajempien itsehallintoelinten perustamisajatus tuli Suomessa ensi kerran esille kohta nykymuotoisen kunnallishallinnon pohjana olleiden kunnallisasetusten säätämisen jälkeen 1800 luvun lopulla. Esityksiä maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi on siitä lähtien tehty lukuisia ilman että ne olisivat johtaneet tulokseen. Vuoden 1919 Hallitusmuotoa säädettäessä kysymys kuntia laajempien itsehallintoalueiden tarpeesta jätettiin tietoisesti avoimeksi luomalla niiden toteuttamiselle perustuslailliset edellytykset menemättä kuitenkaan pidemmälle. HM 51,2 :n mukaan näet lailla säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallintoalueisiin.

11 3 Kun yritykset maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi eivät johtaneet tuloksiin, kuntien lakisääteiseksi yhteistoimintamuodoksi kehitettiin 1930 luvulla kuntainliittojärjestelmä. Lähinnä palvelutehtävien hoitamiseen perustettujen kuntainliittojen panos aluekehitykseen jäi vaatimattomaksi, eikä lääninhallitusten ja valtion piirihallintoviranomaistenkaan toiminta perustunut vielä tuolloin kuin vähäiseltä osin alueiden kehittämisen näkökohdille. Tarve aluehallinnon tehostamiseen nousi uusiin mittoihin, kun maassamme alettiin harjoittaa aktiivista (kehitys)aluepolitiikkaa ja 1970 luvuilla. Tämä tapahtui tarkoitusta varten säädettyjen kehitysaluelakien, valtionhallinnon hajasijoitustoiminnan, yritysten sijainninohjauksen sekä keskushallinnosta tapahtuneiden tehtävien ja toimivallan siirron muodossa. Toimenpiteet merkitsivät valtion aluehallintoviranomaisten ennen muuta lääninhallitusten aseman huomattavaa vahvistumista nimenomaan alueiden kehittämistä silmällä pitäen. Samanaikaisesti valtionhallinnossa tapahtuneiden muutosten kanssa rinnalla kulkivat ehdotukset maakuntaitsehallinnon toteuttamiseksi. Voimistuneen valtion aluehallinnon katsottiin jättävän sivuun alueen asukkaiden tahdon ja virkamieshallintoon perustuvana olevan vailla sellaista kansanvaltaista kontrollia, jota julkiselta vallankäytöltä demokratiassa yleisesti edellytetään. Selvää poliittista ratkaisua aluehallinnon linjasta ei kuitenkaan saatu useista 1970 luvulla työskennellyistä komiteoista huolimatta. Ratkaisua haettiin milloin maakuntaitsehallinnon, milloin taas lääninhallinnon demokratisoinnin suunnalta. Kissanhännänveto näiden mallien välillä olisi varmaan jatkunut näihin päiviin ellei viime vuosikymmenen alun taloudellinen lama ja siihen liittynyt valtiontalouden kriisi sekä hakeutuminen EU-jäsenyyteen olisi pakottanut voimakkaisiin hallinnon tehostamis- ja rationalisointitoimiin. Alkuvuodesta 1992 valtioneuvosto asetti maakuntien ja valtion alueellisen hallinnon kehittämishankkeen. Sen tarkoituksena oli toisaalta valtion aluehallinnon keventäminen, yhteen kokoaminen ja taloudellisuuden parantaminen (valtion aluehallintohanke), toisaalta taas edistää kuntayhtymien maakunnittaista yhteen kokoamista (maakuntahallintohanke). Hankkeiden tuloksena syntyi nykymuotoinen aluehallintokokonaisuus. Siinä kuntayhtymäpohjaisilla maakunnan liitoilla on vastuu alueiden kehittämisestä. Valtion eräät sektorihallintoa edustavat piirihallintoviranomaiset koottiin taas yhteen työvoima- ja elinkeinokeskusten sateenvarjon alle, minkä lisäksi läänien määrää vähentämällä lääninhallituksista pyrittiin tekemään toiminta-alueidensa valtionhallinnon valvonta- ja oikeusturvaviranomaisia aiemman yleistoimivallan asemesta.

12 4 Vaikka uudistus lähti liikkeelle kansalliselta pohjalta tavoitteenaan aluehallinnon keventäminen, kansanvaltaistaminen ja koordinoiminen, taustalla oli myös tietoisuus siitä, että Suomen tuleva EU-jäsenyys edellyttää edes välillisesti kansanvaltaiselle pohjalle rakentuvan aluehallinnon toimielimen EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamista varten. Maakunnan liitoista saatiin viikunanlehti peittämään kansanvaltaisen aluehallinnon puute Suomessa. Tehdyistä ratkaisuista huolimatta aluehallinto on edelleen kaksinapainen ja sitä vaivaa sama polarisaatio kuin aiemmin. Kuntahallintoon välillisesti pohjautuva maakuntahallinto ja valtion sektorihallinnon käsissään pitämä päätös- ja budjettivalta ja tähän ns. putkihallintoon perustuva aluehallinto eivät kohtaa riittävän koordinoidusti toisiaan, jotta yhtenäinen alueen tahtoon pohjautuva kehittämistyö olisi mahdollista. Yhteisiä kohtaamisareenoja kuten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma näille on toki luotu, mutta perusongelmaa, yhden kokoavan toimijan puutetta, enempää kuin kansanvaltaisen ohjauksen puutettakaan, nämä järjestelyt eivät ole kyenneet poistamaan. Arvioidessaan sisäasiainministeriön toimeksiannosta viime vuosikymmenellä aluehallintoon tehtyjen uudistusten onnistuneisuutta professoriryhmä Niemi-Iilahti, Stenvall ja Ståhlberg totesi, että reippaasta uudistustahdista huolimatta aluehallinto on sille asettuviin tehtäviin ja haasteisiin nähden edelleen ongelmallinen. Kysymys on siitä, että ke-

13 5 hittämistoiminta pirstoutuu monilla alueilla organisaatioiden ja ohjelmien runsaan lukumäärän takia liiaksi osiin, jotta kokonaisvaltaista ja tehokasta muutosjohtamista saataisiin aikaan Aluehallinto aluepolitiikan eräs instrumentti Lisääntyneen huomion kohteeksi aluehallinto tuli Suomessa 1970 luvulla aluepoliittisen ajattelun voimistumisen myötä. Eri komiteoiden toimesta väliasteen hallintoa pyrittiin virittämään aiempaa paremmin aluepoliittiset kehittämistavoitteet huomioon ottavaksi. Viime vuosikymmenellä aluepoliittisessa ajattelussa tapahtunut muutos, jossa suoran tukitoiminnan ja valtion ohjauksen asemesta on siirrytty yhä enemmän ohjelmapohjaiseen, alueiden omiin kehityspotentiaaleihin perustuvaan ajatteluun, korostaa entisestään aluehallinnon ja aluepolitiikan välistä yhteyttä. Suomessa voidaankin sanoa vallitsevan kansallinen konsensus alueiden kehittämisestä osana kansallista hyvinvointipolitiikkaa ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista. Eri arvioiden mukaan tähän liittyvät toimenpiteet ovat kuitenkin nykyisellään liian hajanaisia, minkä vuoksi niistä tulisi muodostaa suurempia ja tehokkaampia kokonaisuuksia. Mikäli vaatimukset alueiden omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvasta uudesta aluepolitiikasta otetaan tosissaan, sen harjoittamisen instrumenteiksi eivät enää riitä keskushallinnon päätöksentekoon ja ohjaukseen perustuvat keinot. Mitä enemmän alueilta odotetaan omaehtoista kehitystä, väestön hyvinvoinnista huolehtimista; mitä enemmän tehtäviä, valtaa ja vastuuta siirretään keskushallinnosta alueille ja mitä enemmän EU:n alue- ja rakennepolitiikan mukaista ohjelmapolitiikkaa ohjataan aluekeskeisesti sitä suuremman merkityksen aluehallinto alueiden kehitykseen vaikuttavana instrumenttina saa. Myös vaatimukset hyvin toimivalle, alueiden omaa tahtoa toteuttavalle hallinnolle tulevat tätä kautta entistä oikeutetuimmiksi. Hallinto kun ei ole itseään, vaan sitä tehtävää ja toimintaympäristöä varten, johon sen on tarkoitus vaikuttaa. Resurssien ja ratkaisuvallan kuuluessa alueille ne saavat aikaan omaehtoista toimintaa alueen omaksi hyväksi. Juuri alue- ja paikallistason hallinnolla vaikutetaan keskeisesti siihen, millaisessa yhteiskunnassa ihmiset elävät; miten kansanvalta toimii ja miten yhteiskunnan voimavarat jakaantuvat tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerit täyttävällä tavalla. Valtionhallinnossa alueille ulottuva kansanvallan komentoketju on pitkä: eduskunnan tekemillä lainsäädäntö- ja budjettipäätöksillä voidaan ohjailla vain tiettyyn rajaan saakka aluetasolla tehtäviä päätöksiä eikä siihen ole juuri mahdollisuuksia parlamentaarista luottamusta nauttivan ministerinkään toimesta. Kuntayhtymäjärjestelmässä taas kansa- 2 Niemi-Iilahti, Anita & Stenvall, Jari & Ståhlberg, Krister,s.117.

14 6 laisvaikutus ohjautuu kunnanvaltuustojen kautta, usein poliittisten puolueiden piirijärjestöjen, eräänlaisen piirisihteeridemokratian, välityksellä. Uuden aluepoliittisen doktriinin ajamisen rinnalla on sen pohtiminen, mitä sen toteuttaminen vaatii hallinnolta, jäänyt puolitiehen. Kehittämisvastuu on työnnetty alueille, mutta sellaista hallintajärjestelmää, joka antaa myös vallan tehdä siihen liittyviä aitoja resurssiratkaisuja, ei ole luotu. Tässä selvityksessä keskitytään tämän keskeneräisyyden korjaamiseen liittyviin suosituksiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Samoin siinä keskitytään osoittamaan mahdollisuuksia parantaa aluehallinnon avulla aluepolitiikan tehokkuutta ja toimivuutta, vaikka itse aluepolitiikan sisältöön siinä ei puututa. Esitetyn hallinnollisen kehyksen puitteissa maassa voidaan harjoittaa sisällöllisesti kunkin hallituksen tahdon mukaista aluepolitiikkaa niin keinojen kuin tavoitteiden osalta Aluehallinnon eurooppalainen ulottuvuus Euroopan Neuvoston Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten kongressi antoi vuonna 1999 suosituksensa (66/1999) Alueelliseksi Demokratiaksi Suomessa. Siinä todetaan, että kongressi on tietoinen Suomen ainutlaatuisesta aluehallintojärjestelmästä, joka perustuu kuntien väliseen yhteistyöhön ja jossa otetaan huomioon Suomen maantieteellisten olosuhteiden sekä taloudellisten että väestöllisten tekijöiden asettamat erityisvaatimukset. Samalla kongressi kuitenkin kannustaa Suomea Euroopan Neuvoston jäsenvaltiona hyväksymään kongressin laatiman Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen. Sen mukaan kongressi on vakuuttunut siitä, - että keskus- ja paikallishallinnon väliin sijoittuva hallinnon taso, joka koostuu välittömillä vaaleilla valittavista edustajista, antaa mahdollisuuden kansalaisten etujen ajamiseen heidän omien tarpeidensa mukaisesti; - että alue on asianmukainen hallinnon taso läheisyysperiaatteen, joka on yksi Euroopan yhdentymistä ja valtioiden sisäistä järjestelmää koskevista perusperiaatteista, tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja - että olisi toivottavaa, että eurooppalaiset valtiot jatkaisivat alueellistamisprosessia Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen periaatteiden mukaisesti. Alueviranomaisia koskevan lainsäädännön ja käytännön osalta kongressi kuitenkin toteaa, - ettei Suomessa ole vielä sellaista alueellista itsehallintoa, jota peruskirjaluonnoksen 3. artiklassa tarkoitetaan, ja

15 7 - että kuntayhtymäpohjalle rakentuvien alueellisten elinten identiteettiä voidaan tulevaisuudessa vahvistaa ja niiden tehtäviä lisätä, jolloin kansalaiset voivat valita edustajansa suorilla vaaleilla mainitun artiklan mukaisesti, - että Suomen aluehallinnon voidaan katsoa olevan vasta kehityksensä alussa. Vaikka Suomella tällä hetkellä näyttääkin kongressin mielestä olevan toimiva aluehallintojärjestelmä, se ei näytä vakaalta eikä kestävältä ja käsitteet, jotka liittyvät alueellisten elinten kokoon, toimivaltaan, tehtäviin ja varoihin sekä niiden suhteisiin muiden hallinnon tasojen kanssa ja niiden demokraattiseen vastuuseen kansalaisiin nähden voivat johtaa sekaannukseen pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi kongressi pyytää Suomen hallitusta ja eduskuntaa a. seuraamaan tarkasti nykyisten, kuntayhtymien muodossa toimivien alueellisten elinten toiminnassa tapahtuvia muutoksia erityisesti siltä osin, kuin on kyse väestön alueellisen identiteetin muodostumisesta, väestön ja maakunnan liittojen välisestä suhteesta sekä näiden alueellisten elinten toimivallasta; b. lisäämään asteittain maakuntien liittojen roolia ja vastuuta; c. olemaan valmiit tulevaisuudessa, siinä tapauksessa, että laissa tai perustuslaissa maakunnan liitoille säädettyjen tehtävien laajuus ja tärkeys niin edellyttävät, vahvistamaan maakunnan liittojen demokraattista legitimiteettiä niin, että kansalaiset voivat valita ne suorilla vaaleilla. Yhteenvetäen voidaan siis todeta, että - suomalainen aluehallinto rakentuu kahden pilarin järjestelmälle eli ministeriökohtaisen valtionhallinnon ja kunnallishallintoon pohjautuvan kuntayhtymäjärjestelmän samanaikaiselle läsnäololle ja toiminnalle vailla selkeää organisoitua yhteensovitusta; - aluehallinnon yhteen kokoaminen enempää maakuntaitsehallinnon kuin valtionhallinnon keskittämisen avulla (lääninhallintomalli) ei ole ollut Suomessa mahdollista; - maakunnan liitoille lailla säädetyn aluekehittämisvastuun toteuttamisedellytykset ovat jääneet vajaiksi riittävän resurssiohjauksen puuttuessa;

16 8 - aluehallinnon tehokkuutta ja muutosjohtamisen edellytyksiä voidaan parantaa vain toimijoiden välistä koordinointia ja aitoa yhteistyötä lisäämällä; - aluehallinnon eurooppalainen ulottuvuus edellyttää Suomen kehittävän aluehallintoaan itsehallintopohjaisesti maakunnan liittojen roolia ja vastuuta lisäävään suuntaan.

17 9 II HALLINTO ALUEKEHITYKSEN TOTEUTTAJANA Hallintoa ei luoda koskaan itseään varten. Tässä selvityksessä keskitytään aluehallinnon kykyyn toimia tehokkaana alueelliseen kehitykseen vaikuttavana instrumenttina. Koska 1990 luvulla tehdyillä uudistuksilla tavoiteltiin muun ohella samoja vaikutuksia, seuraavassa on käsitelty arvioivasti näitä uudistuksia samoin kuin siitä eteenpäin tähtääviä pyrkimyksiä kehittää Suomen julkista hallintoa entistä kustannustehokkaampaan ja vaikuttavampaan suuntaan Arvio 1990 luvun uudistuksista Aluehallinnossa toteutettiin 1990 luvulla mittava uudistusten sarja. Kuten edellä on todettu, sen ensimmäisessä vaiheessa aluekehittämistehtävä siirrettiin valtiolta itsehallintoa edustavien maakunnan liittojen vastuulle sekä koottiin aluetason ympäristöhallinto alueellisiin ympäristökeskuksiin, mitkä toimenpiteet jo sinällään muuttivat lääninhallitusten asemaa. Toisena vaiheena toteutettiin Aluehallinto 2000 hanke, joka sisälsi maakunta-pohjaiseen aluejakoon siirtymisen, TE-keskusuudistuksen ja lääninhallintouudistuksen. Mainitut uudistukset tehtiin valtioneuvoston 1993 vahvistaman keskushallinnon ja aluehallinnon uudistusta koskeneen periaatepäätöksen mukaisesti. Toimenpiteillä pyrittiin muun ohella hallinnon moniportaisuuden vähentämiseen, ohjauksen uudistamiseen, markkinaperusteisten toimintamuotojen lisäämiseen, voimavarojen yhteiskäytön lisäämiseen, lupajärjestelmien karsimiseen, aluehallinnon kokoamiseen ja keventämiseen sekä aluehallinnon yhteistoiminnan ja alueiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen samoin kuin alueiden oman toimivallan ja vastuun lisäämiseen kehittämisasioissa. Aluekehittämisen kannalta keskeisiksi viranomaisiksi tulivat tämän jälkeen maakunnan liittojen ohella työvoima- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset, lääninhallitukset, tiepiirit ja metsäkeskukset. Tässä selvityksessä huomio on kiinnitetty näiden toimielinten yhteistyöedellytysten lisäämiseen tiepiirien ja metsäkeskusten jäädessä kuitenkin taka-alalle.

18 Aluekehittämistehtävä ja sen toteuttamisedellytykset Aluekehittämistehtävän siirtäminen lääninhallituksilta maakunnan liitoille toteutettiin vuoden 1994 alusta siis 10 vuotta sitten. Tarkoitus oli edistää alueiden omista tarpeista lähtevää ja niiden oman tahdon mukaista kehittämistä sekä lisätä siihen kuuluvaa omavastuisuutta. Aluekehittämisviranomaisen ohella maakunnan liiton tehtäväksi tuli myös toimia aluesuunnitteluviranomaisena, maakunnan edunvalvojana ja yhteistyön kehittäjänä. Tehtävien suorittamiseen tarvittavat voimavarat jäivät kuitenkin suurimmalta osin liittojen päätöksenteon ulkopuolelle. Aluekehittämistehtävän siirtäminen valtiolta maakunnan liitoille lisäsi kehittämisasioiden ohjautuvuutta alhaalta ylös ja paransi maakuntien omien toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa aluekehitykseen ainakin tahtotilan esille tuomisen osalta. Tältä osin uudistuksella saatiin aikaan haluttu vaikutus aikaisempaan verrattuna. Haverin tekemän arviointitutkimuksen 3 perusteella maakunnissa koettiin tämän jälkeen voitavan vaikuttaa aiempaa paremmin strategiatason päätöksiin toisin kuin voimavarojen kohdentamisiin. Maakuntien oman vaikutusvallan lisäämisessä tutkimuksessa tuli kuitenkin esille myös alueellisia eroja. Aikaisempien läänien reuna-alueilla muutoksen katsottiin lisänneen enemmän omaa vaikutusvaltaa kuin niiden keskusalueilla. Aluekehittämistehtävän siirtäminen maakunnan liitoille merkitsi Haverin mukaan joka tapauksessa huomattavaa desentralisointia päätöksenteossa. Maakunnan liittojen aseman vahvistumisen ohella myös yhteistyö eri toimijoiden välillä näytti lisääntyneen aluekehittämistehtävän siirron myötä. Hallinnonalojen keskinäisen valtataistelun todettiin kuitenkin heijastuvan kielteisesti aluekehittämiseen, koska sektorihallinnon omat tavoitteet korostuivat yhteisten tavoitteiden kustannuksella. Myös yhteistyöjärjestelyjen monimutkaisuuteen ja kuluttavuuteen kiinnitettiin huomiota. Uudistuksen alusta lähtien aluekehittämisviranomaisen riippuvuus valtion sektoriviranomaisten rahoituksen suuntaamispäätöksistä koettiin heikkoutena. Kun eri toimijoiden sitoutuminen maakunnan omiin tavoitteisiin hallinnonalaintressit sivuuttaen on ollut vajavaista, on kehittämistehtävän toteuttaminen ja voimavaroista päättämisen eriytyneisyys selvä ongelma. Uudistuksen myötä hallinnollisista rajoista aiheutuneet ongelmat pikemminkin lisääntyivät kuin vähentyivät. Sopeutuminen EU-ohjelmien hallinnointiin lisäsi entisestään menettelymuotojen monimutkaisuutta. Ongelmista huolimatta aluekehittämistehtävän siirto maakunnan liitoille merkitsi, että alueiden omat näkemykset saivat tilaa kehittämistyössä aivan uudella tavalla. Vastapainona oli kuitenkin tehtäväkentän hallinnan monimutkaisuus, koska resurssit jäivät muiden viranomaisten haltuun ja ohjelmaperusteinen aluepolitiikka sekä EU:n rakennerahastojen monimutkainen hallinnointi vielä lisäsivät ja vaikeuttivat tuloksellista työtä. 3 Haveri, Aluehallinto muutoksessa. Tampereen yliopisto 1997.

19 11 Kansanvallan kannalta aluekehittämistehtävän siirto valtiolta kuntapohjaiselle organisaatiolle oli myönteinen vaikkakin varovainen askel. Samaan aikaan valtionhallinnossa suoritettu budjetointi- ja tulosohjausuudistus siirsi kuitenkin päätöksentekoa valtion puolella osin keskushallintoon ja sieltä edelleen sektorihallinnon virkamiehille aluetasolla. Voimavarojen suuntaamisessa valtionhallinnossa tuloksena on ollut eduskunnan päätösvallan kaventuminen ja virkamiesvallan lisääntyminen. Tämä on ollut omiaan lisäämään sitä demokratiavajetta, jota toisaalta oltiin poistamassa aluetason päätöksenteosta siirtämällä aluekehittämistehtävä kuntapohjaisen organisaation hoidettavaksi Aluehallinto 2000 uudistus ja sen vaikutukset Vuonna 1997 toteutettu uudistus koostui kolmesta osasta: (1) maakuntapohjaisesta aluejaotuksesta aikaisemman läänijaon sijaan; (2) työvoima- ja elinkeinokeskusten perustamisesta, ja (3) lääninhallintouudistuksesta. - Maakuntajako aluejakojen perustaksi Väliasteen hallinnon aluejakojen perustana on nykyisin maakuntajako, joka on myös maakunnan liittojen aluejako. Se muodostaa myös EU:n alueluokituksessa NUTS 3 jaon. Valtion aluehallinnon jaoissa mikään ei kuitenkaan vastaa täysin maakuntajakoa, vaan maakunnat muodostavat useimmissa niistä yhteenliittymiä. Koska maakuntajako on aluejaotuksen perusjako, tarkastellaan seuraavassa maakuntajakoa lähellä olevia valtion aluehallintojakoja. Enempää alueidentiteetin vahvistumisen kannalta kuin toiminnallisen kaupunkiverkon kannaltakaan EU:n NUTS 2 jakoa vastaava suuraluejako ei ole hallinnollisesti enempää kuin aluepoliittisestikaan tavoiteltava vaihtoehto. - Valtion aluehallinto synnyttänyt yhdistelmämaakuntia Aluekehittämisen kannalta tärkeimpinä valtion aluehallintoviranomaisina voidaan pitää työvoima- ja elinkeinokeskuksia (TE-keskuksia) ja ympäristökeskuksia. Näiden lisäksi nykyjärjestelmässä keskeistä roolia näyttelevät lääninhallitusten sivistysosastot EU:n rakennerahastovarojen hallinnoijina. Nykyisellään läänijako noudattaa suuraluejakoa niin, että ainoastaan Lappi on selkeä maakuntalääni. Kahdessa keskeisessä valtionhallinnon aluejaotuksessa (TE-keskukset ja ympäristökeskukset) maakuntien keskusmerkitystä ja itsenäisyyttä on tarkasteltu skaalatusti sen mu-

20 12 kaan, monessako jaossa kukin maakunta on aluehallinnon keskuspaikkana ja monessako jaossa se muodostaa oman itsenäisen alueensa (ks. Liitekartat 1 ja 2). Osa maakunnista muodostaa vakiintuneita pareja, jotka on yhdistetty toisiinsa yhdessä tai useammassa aluejaossa. Niissä yksi maakunta muodostuu yleensä keskusmaakunnaksi (riippuvuuden suunta kuvattu liitekartassa 2 nuolisymbolilla, jossa nuolenpää osoittaa yhdistetyn alueen keskusmaakuntaa). Tosin muissakin maakunnissa voi toimia sivutoimipisteitä. Ainoan ristikkäisen maakuntaparin muodostavat Kanta-Häme ja Päijät-Häme, joista edellisessä sijaitsee ympäristökeskuksen ja jälkimmäisessä TEkeskuksen pääpaikka. Kaikki yhdistelmämaakunnat sijaitsevat eteläisessä tai läntisessä Suomessa. Molemmissa keskeisissä jaoissa toiseen maakuntaan riippuvaisia ja siten epäitsenäisiä maakuntia ovat valtionhallinnon näkökulmasta Itä-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Vain toisessa jaotuksessa itsenäisiä ovat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Päijät-Häme (näissä on TE-keskukset) sekä jälkimmäisen ristikkäispari Kanta-Häme (jossa ympäristökeskus). Toiseen tai Pohjanmaan tapauksessa myös kolmanteen maakuntaan nähden keskusasemassa olevia ovat Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso. Näistä kuitenkin Kymenlaakso on sikäli erikoinen, että maakunnan sisällä maakunnan liiton keskuspaikka on Kotka, mutta valtionviranomaisten keskuspaikka Kouvola. Maakuntajaolla ja valtion aluehallintojaolla on yhteys myös vaalipiirijakoon. Sillä on periaatteellista merkitystä myös alueellisen identiteetin ylläpitäjänä ja vahvistajana. Nykyinen vaalipiirijako on lähellä ympäristökeskusten aluejakoa, vaikka ne eivät vastaakaan täysin toisiaan. Vaalipiirijakoon vaikuttaa väestöpohja vahvemmin kuin aluehallinnon jakoon, missä etäisyystekijöillä on vahvempi painoarvo. Negatiivisen väestökehityksen johdosta keskustelua on jo käyty pienempien maakuntapohjaisten vaalipiirien yhdistämisestä lähipiireihin. - Toiminnallinen kaupunkiverkko aluehallinnon runkona Nykyisellään hallinnon aluerakenne noudattaa varsin hyvin toiminnallista aluerakennetta, jonka runkona on toiminnallinen kaupunkiverkko. Nykyiset talousmaakunnat ovat itse asiassa modernin yhteiskunnan synnyttämiä kaupunkitason toiminnallisia vaikutusalueita, joilla on vain välillinen yhteys vanhaan kulttuuriseen maakuntajakoon. Esimerkkeinä usean historiallisen maakunnan rajapinnalle syntyneistä nykymaakunnista voidaan mainita Keski-Suomi, joka asiallisesti on Jyväskylän kaupunkitason vaikutusalue, ja Pirkanmaa, joka on Tampereen vastaava vaikutusalue. - Aluelehdistö alueidentiteetin ylläpitäjänä Talousmaakuntien vahvimpana alueidentiteetin perustana on aluelehdistö ja erityisesti ns. maakuntalehdistö. Maakuntalehtien levikkialueet vastaavat suhteellisen hyvin maakuntajakoa. Yhtään selkeästi ylimaakunnallista aluelehteä ei ole. Joissakin maakunnissa

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Neuvottelutulos 5.4.2016 HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Hallitus on sopinut perustuslaissa 121 :n 4 momentissa tarkoitetuille itsehallintoalueille -maakunnille - osoitettavista

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset 14.8.2015 Toimeksianto Sosiaali-

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Karjalan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Juuso Hieta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Ajankohtaista alueluokituksista - avaimet uusiin aluetilastoihin

Ajankohtaista alueluokituksista - avaimet uusiin aluetilastoihin Ajankohtaista alueluokituksista - avaimet uusiin aluetilastoihin Alueet, yritykset ja tuotteet - Tietoa löytyy, kun luokitukset ovat tiedossa -seminaari 11.3.2009 Ulla-Maarit Saarinen Esityksen sisältö

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot