Bioala uskoo tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioala uskoo tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 2012 HEALTHBIO TERVEYDEN BIOKLUSTERIN VUOSIJULKAISU Bioala uskoo tulevaisuuteen Sivu 4 Receptor vei tutkijat asiakkaiden luo Sivu 6 Kliiniset biopankit tulevat Sivu 8 Elämän merkit syöpädiagnostiikan tueksi Sivu 10 Vahvemmaksi verkostumalla Sivu 11 Kiina suuresta tuntemattomasta saumattomaan yhteistyöhön Sivu 12 Tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaidot kehittyvät Sivu 14 HealthBIOn vuosiseminaari bioalan suurin vuotuinen verkottamistapahtuma Sivu 15

2 Terveyttä edistämässä HealthBIO-klusteri on toiminut Suomessa vuodesta 2007 aktiivisesti yritysten ja tutkimusyhteisön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja liiketoiminnan edellytysten parantamiseksi. Klusteri on viisivuotisella toiminnallaan vahvasti osoittanut kyvykkyytensä sekä tarpeellisuutensa erityisesti suomalaisen bioalan kansainvälisyyden edistäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kaukokatseisesti nähnyt toiminnan tarpeellisuuden ja ohjannut osaamiskeskustoimintaan (OSKE) resursseja valtakunnalliseen koordinointiin ja yhdistänyt näin viiden biokaupungin (Turku, Tampere, Oulu, Helsinki ja Kuopio) osaamisen yhteiseen ponnistukseen. Tämä julkaisu on osa HealthBIO-klusterin toiminnan esittelyä. Koko toimintakauteen mahtuu paljon kasvua ja edistystä ja toiminnan muutosta. OSKE toiminta nykymuodossaan päättyy 2013 ja uusia tuulia jo haistellaan ja suuntaa tulevaisuudelle haetaan myös bioalan toiminnalle, jota erityisesti leimaa tieteen vaatima ajallisesti pitkä ja liiketoiminnalle taloudellisesti raskas tuotekehitysvaatimus. Uusien taloudellisten työkalujen ja toimintamallien etsiminen jatkuu ja on alan kehitykselle tärkeä tavoite. Vaikka Euroopan, ja maailmankin, talousnäkymät ovat kumpuilevat, on jo näkyvissä ja aistittavissa uutta yrityskasvua vuosien hiljaiselon ja kehitysponnistelujen jälkeen. Uusia yrityksiä syntyy ja nuorilla yrityksillä on selkeitä onnistumisia. Tässä julkaisussa käsitellään Suomen bioalan tulevaisuuden avainasioita sekä biobusineksen onnistumisen olennaisia elementtejä. Bioala on tieteellisesti ja teknisesti vaativaa ja useita erikoisaloja ja tieteenaloja yhteen sovittavaa toimintaa, jossa toimintaverkon on oltava laaja ja tarkoituksenmukainen. Itse bioliiketoiminta on lähtökohtaisesti kansainvälistä, ja kilpailu markkinoista on haasteellista. Kansainvälistymisen ja markkinointiosaamisen kehittäminen vie suomalaisen korkean osaamisen maailmanmarkkinoille parantamaan kaikkien elämää. Tero Piispanen HealthBIO-klusterin kansallinen koordinaattori

3 SISÄLLYS 4 Bioala uskoo tulevaisuuteen 11 Vahvemmaksi verkottumalla 6 Receptor vei tutkijat 12 asiakkaiden luo 8 14 Kliinisten biopankkien johdolla perustutkimuksesta yksilölliseen hoitoon ja kansanterveyden edistämiseen Elämän merkit -hankkeessa kehitetään biomarkkereita leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnostiikan nopeuttamiseksi Kiina Suuresta tuntemattomasta saumattomaan yhteistyöhön HealthBIO mukana vahvistamassa tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaitoja HealthBIOn vuosiseminaari bioalan suurin vuotuinen verkottamistapahtuma HealthBIO lyhyesti HealthBIO on bioteknologian terveyteen liittyvien liiketoiminta-alueiden klusteriohjelma. Toiminnan ytimen muodostavat osaamiskeskuksissa tapahtuva alueellinen toiminta ja sieltä resursoidut kansalliset hankkeet ja verkostot. Korkeakoulujen, alueellisten tutkimusyhteisöjen ja yritysten osaamista hyödyntämällä luodaan edellytyksiä bioalan osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiselle sekä niihin perustuvan liiketoiminnan kasvulle. HealthBIOn kansallisesta sekä Varsinais-Suomen alueellisesta koordinoinnista vastaa Turku Science Park Oy. Alueellisia koordinaattoreita ovat lisäksi Kuopio Innovation Oy, BusinessOulu, Culminatum Innovation Oy Ltd Espoossa ja FinnMedi Oy Tampereella. HealthBIO on osa Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). 3

4 Bioala uskoo tulevaisuuteen Bioalalta on viime vuosina saatu useita positiivisia uutisia, vaikka korkean teknologian pääomarahoituksen puute on heikentänyt erityisesti pkyritysten kasvun edellytyksiä Suomessa. Ala on jatkanut vakaata kasvuaan vetureinaan isot, vakiintuneet yritykset, mutta myös pk-sektori on pystynyt vahvistumaan. Kaikkiaan lääkealan tutkimus ja tuotanto ovat Suomessa kasvussa. Tullihallituksen tilastojen mukaan vuonna 2010 Suomen lääkeviennin arvo oli 980 miljoonaa euroa. Viennin arvo on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla, ja lääkkeet ovat nyt Suomen kymmenenneksi merkittävin vientituote. Kaksi ylivoimaisesti suurinta alan toimijaa, Orion Oyj ja Bayer Oy muodostavat suomalaisen lääkeviennin perustan. Pienten ja keskisuurten alan toimijoiden joukossa on yrityksiä, joiden tuotetestaukset antavat toiveita myös uusien menestystuotteiden saamisesta suomalaiselle lääketeollisuudelle. Orion ja Bayer alan kaksi suurta Suomessa Orion Oyj on Suomen bioalan suurin yritys. Sen liikevaihto on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 42 prosenttia nousten vuonna 2011 jo 918 miljoonaan euroon. Yhtiö työllistää Suomessa yli 2700 henkilöä. Yhtiön alkuperälääkkeiden liiketoiminta on merkittävää, se tuo liikevaihtoa yli 400 miljoonaa euroa. Orion on perinteisesti ollut erittäin vahva Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämisessä ja valmistuksessa. Yhtiö on kuitenkin kehittänyt myös muita tukijalkojaan. Erityisesti Orionin sydämen vaikeaan vajaatoimintaan kehittämä Simdax -lääke on vahvistanut yrityksen asemaa eurooppalaisena tehohoito-osaajana. Tätä täydentää myös viime vuonna Euroopan myyntiluvan saanut Orionin Dexdor -tehohoitorauhoite, jonka vaikuttava aine on Orionin molekyylikeksintö deksmedetomidiini. Toinen esimerkki hyvin menestyvästä lääkeyhtiöstä on Bayer Oy. Sen Suomessa kehitetty ja edelleen valmistettava kohdunsisäinen ehkäisin Mirena (hormonia luovuttava polymeeri) tuotiin markkinoille jo vuonna 1990, ja on siitä alkaen kasvattanut myyntiään globaalisti. Vuonna 2011 tämän Suomen menestyksekkäimmän lääkevalmisteen myynti ylitti jo 580 miljoonaa euroa ja se on tällä hetkellä koko Bayer-konsernin 6. myydyin reseptilääke. Tuote hakee vertaistaan paitsi pysyvyydeltään, myös myynnin volyymin suhteen melkein alalta kuin alalta. Bayer on myös lisännyt muiden lääkevalmisteidensa tuotantoa Suomessa ja työllistää tuotekehityksessä ja tuotannossa täällä jo yli 600 henkeä. Silmälääkkeitä kehittävän ja valmistavan Santen Oy:n noin 100 miljoonan euron liikevaihdosta viennistä tulee 85 prosenttia. Viennin arvo on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes viisinkertaistunut. Yksi tärkeimmistä viennin vetureista on Suomessa kehitetty, maailman ainoa säilytysaineeton glaukooman hoitoon tarkoitettu prostaglandiini Taflotan. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen Santen käyttää vuosittain noin 15 prosenttia liikevaihdostaan. Yritys työllistää Suomessa noin 400 henkeä. Pk-yrityksissä paljon potentiaalia Suomalaisen lääkealan pk-kentän lippulaiva Biotie Therapies Oyj sai yritysjärjestelynsä sveitsiläinen Synosian kanssa päätökseen tammikuussa Synosiasta tuli osa Biotietä, josta kasvoi samalla yksi maailman johtavista keskushermostolääkkeiden kehittäjistä. Biotien yhteistyökumppani Lundbeck jätti yrityksen pisimmälle kehitettyä tuotetta, nalmefeenia (Selincro ) koskevan myyntilupahakemuksen Euroopan lääkevirastolle vuoden 2011 lopussa. Myyntiin tämän Suomessa kehitetyn alkoholiriippuvuuden hoitoon tarkoitetun tuotteen odotetaan pääsevän vuoden 2012 lopulla. Biotien toimitusjohtaja ja Suomen Bioteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Veromaa on tyytyväinen yhtiön kehitykseen, mutta kantaa samalla murhetta siitä, että Suomessa bioalan arvostus on vähäistä samaan aikaan kun lähes kaikki muut maat kasvattavat panostuksiaan tälle sektorille. Esimerkiksi Norjassa 21 kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kahdeksan eli 40 % tekee tutkimusta bioteknologian alalla. Suomessa bioala on painottunut terveydenhuoltoon, lähinnä lääkekehitykseen ja diagnostiikkaan, mutta tulevaisuudessa biotalousajattelu ja teollinen biotekniikka voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomeenkin, Veromaa sanoo. Pk-yrityksistä Biotien lisäksi Faron Pharmaceuticals, Oncos Therapeutics, Laurantis Pharma, Hermo Pharma ja Hormos Medical ovat ilmoittaneet saaneensa hyviä tuloksia tuotteidensa testauksista. Hormos Medicalin toimitusjohtajan ja valtioneuvoston asettaman, pääministerin johdolla toimivan tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenenä istuvan Risto Lammintaustan mukaan Suomella on paljon erityisosaamista lääkealalla. Paitsi tieteellistä osaamista, Suomella on myös tuotantoteknologiaan ja koulutukseen liittyvää kilpailukykyä, jotka mahdollistaisivat alan tuntuvan kasvun, mikäli uusia tuotekehitysvaltaisia pk-yrityksiä saadaan syntymään alalle. Aihetta optimismiin lisää valtiovallan huomion kohdistuminen kasvuyritysten toimintaedellytyksiin ja pääomarahoituksen kehittämiseen. Diagnostiikkaa ja mittauslaitteita kaupallisen läpimurron kynnyksellä PerkinElmer Human Healthiin kuuluva Suomen yksikkö Wallac Oy on parin viime vuoden ajan tehnyt noin 130 miljoonan euron liikevaihtoa. Wallacin ydinosaamiseen, vastasyntyneiden ja raskaudenaikaiseen seulontatutkimukseen, liittyvä liiketoiminta on ollut jatkuvassa kasvussa. Konsernin Suomen yksikkö on huippuosaaja regulatiivisissa asioissa, ja paljolti siksi Turkuun tullaankin jatkossa keskittämään konsernin in-vitro -diagnostiikan tuotantoa, eli potilaasta tai terveestä henkilöstä otettujen lääketieteellisten näytteiden tutkimuksia, kansanomaisesti laboratoriotutkimuksia ja niihin tarkoitettua välineistöä. Wallac työllistää yli 500 henkeä. Pk-sektorilla diagnostiikkateollisuuden raaka-aineisiin keskittyvä HyTest on kasvanut yhdeksi maailman johtavista diagnostiikkateollisuuden raaka-aineiden toimittajista ja on osoittanut liiketoiminnan voivan olla voimakkaasta kasvusta huolimatta erittäin kannattavaa. Yritys kirjasi lokakuussa päättyneeltä tilikaudeltaan yli 10 miljoonan 4

5 euron liikevaihdon liikevoiton ollessa huikeat noin 37 %. HyTest myy tuotteitaan yli 40 maahan, kaikille kuudelle mantereelle. Myös muut pk-yritykset ovat julkistaneet lähimmän vuoden aikana uusia tuotteita. ArcDia Group lanseerasi nopean, automatisoidun testijärjestelmän hengitystieinfektioiden pikatestaukseen. Mobidiag Oy on alkanut myydä validoitua pikatestiään, joka tuo merkittäviä parannuksia verenmyrkytyspotilaiden sairaalahoitoon. Abacus Diagnostica Oy puolestaan toi markkinoille helppokäyttöisen DNA-perustaisen testin sairaalabakteerina yleisesti tunnetun MRSA:n tunnistamiseen. Sitra ja BioFund-taustainen konkarisijoittaja Seppo Mäkinen uskoo, että aivan lähiaikoina diagnostiikkasektorilta saadaan kuulla merkittävistä läpimurroista ja että tämän seurauksena ala tulee houkuttamaan yhä enemmän sijoituksia ja pystyy luomaan uusia työpaikkoja. Mäkinen tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana useimpien suomalaisten ja useiden kansainvälisten diagnostiikkayritysten hallituksissa ja toimii edelleen aktiivisena sijoittajana alalla. Hän kertoo alan jo saaneen rahoitusta merkittäviltä suomalaisilta yksityissijoittajilta. Biomateriaalien ja palvelusektorin kasvu perustuu osaamiseen Biomateriaalien markkinat ovat vuosittain noin 15 prosentin kasvussa. ConMed Linvatec, Ozics, BonAlive Biomaterials, Stick Tech ja Bioretec ovat biomateriaaliyrityksiä, joiden tuotteita käytetään ihmisen varaosina, kuten esim. ortopedisiä ruuveja, luutäytettä ja hammasimplantteja. Delsitechin tuotteita taas käytetään lääkkeitä luovuttavina implantteina. BioMediTechin johtaja Hannu Hanhijärvi toteaa, että biomateriaalien merkitys ja käyttö tulevat entisestään laajenemaan kantasoluhoitojen kehittyessä. Nykykäsityksen mukaan optimaalisiksi kehitetyt biomateriaalit tulevat toimimaan aivan keskeisessä roolissa vuorovaikutuksessa kantasolujen kanssa niiden erilaistuessa eri kudoksiksi, esim. verisuoniksi, luuksi tai hampaiksi. PCAS, Biovian, Glykos, Medipolis GMP, Galilaeus, SBW ja Syrinx Bioanalytics ovat tyypillisiä esimerkkejä bioalan palveluyrityksistä, jotka myyvät osaamistaan lääkealan kehitysja valmistusyrityksille. Biovian Oy:n myyntija markkinointijohtaja Knut Ringbom tähdentää kansainvälistymisen tärkeyttä. Koska kotimaan markkinat ovat rajalliset, olemme jo ihan yrityksen alkuhetkistä alkaen lähteneet myymään osaamistamme myös ulkomaisille asiakkaille. Osaamiskeskusohjelma on pyörittänyt palvelusektorin kansainvälistymisklubia, jonka avulla moni palvelualan yritys on saanut sparrausapua ja kontakteja kansainvälistymiseen. Liikevaihdostamme valtaosa tulee ulkomailta erikoisosaamisemme ja luotettavan palvelumme ansiosta. Myös toimiva yhteistyö koko lääkekehitysarvoketjun toimijoiden kuten tavarantoimittajien, CRO-yritysten ja yliopistojen, kanssa on tärkeää tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta, Ringbom jatkaa. Uskoa suhdanteista riippumattoman alan tulevaisuuteen Bioala toimii kokonaisuudessaan varsin suhdanteista riippumattomilla markkinoilla. Toisaalta ala on hyvin pääomaintensiivistä. Alan globaalit markkinat ovat kasvaneet viime vuodet noin seitsemän prosentin vuosivauhdilla ja kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena muutaman seuraavan vuoden aikana. Suomessa bioala työllistää paljon korkeakoulutettuja henkilöitä niin yrityksissä kuin yliopistoissa ja korkeakouluissakin. Lisäksi se edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi kliinisiin lääketutkimuksiin osallistui vuonna 2011 yhteensä noin potilasta ja tervettä vapaaehtoista tutkittavaa, mikä tarkoitti noin 114 miljoonan euron tutkimusinvestointia yrityksiltä. Tutkimukset työllistävät lääkäreitä ja tutkimushenkilökuntaa, vievät alan kehitystä eteenpäin ja tuovat uudet lääkehoidot ilmaiseksi tutkimuspotilaiden käyttöön. Yleisesti ottaen suomalainen bioalan tutkimus on monipuolista ja korkeatasoista. Tällä hetkellä maassamme on noin 150 bioalan yritystä. Ne ovat kuitenkin vielä pieniä ja monet edelleen tuotekehitysvaiheessa. Noin puolet yrityksistä toimii lääkekehityssektorilla ja diagnostiikan parissa. Biomateriaali-, elintarvike-, rehu- ja entsyymisektoreilla toimii kullakin noin 10 prosenttia yrityksistä. Odotukset ja toiveet bioalaa kohtaan eivät riskipääomien vähenemisestä huolimatta ole kadonneet. Kun kotimaisen innovaatiorahoituksen vähyys on alan yritysten suurin yksittäinen ongelma, ei tie menestykseen tule olemaan helppo. Tulevaisuudessa kasvua voi löytyä myös aivan uusilta alueilta: bioteknologian menetelmät ovat jo nyt tehneet läpimurtoja esimerkiksi ympäristö sovelluksissa, biojalostamoissa ja erilaisissa palveluissa. 5

6 RECEPTOR vei tutkijat asiakkaiden luo 6

7 Suomalaisen, laadukkaan tutkimuksen tulokset jäävät harmillisen usein pelkkään tulosten julkaisemiseen alan lehdissä, eikä osaamista osata kaupallistaa ja markkinoida tehokkaasti yrityksille. Koska tutkimusosaamisen hyödyntäminen ei ole aina mahdollista kotimaisissa yrityksissä, pitää markkinoinnissa keskittyä myös ulkomaille. T&K-painotteisten investointien saaminen Suomeen tarvitsee puolestaan uutta, aiempaa kohdennetumpaa tutkimusosaamisen markkinointia. Sitä kehitettiin FinnMedi Oy:n luotsaamassa, Life Science-toimialalle keskittyneessä Receptor-hankkeessa. Tutkimusta ja osaamista pitää hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös kaupallisesti. Osaaminen on pystyttävä esittämään kaupallisesti kiinnostavalla tavalla, joka johtaa yritysyhteistyöhön ja synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia, summaa FinnMedi Oy:n kehitysjohtaja Reijo Itkonen, joka veti huipputason tutkimusosaamisen markkinointiin ja investointien hankintaan keskittynyttä Receptor-hanketta. High tech -alojen markkinointi on perinteisesti ollut hyvin yleisluontoista, eikä se useinkaan johda toivottuihin tuloksiin. Receptorissa päätettiin ottaa lähtökohdaksi suomalaisen tutkimusosaamisen kohdennettu, syvällinen ja monipuolinen markkinointi rokoteosaamisen, luu- ja rustotutkimuksen, neurologisen tutkimuksen ja point of care -diagnostiikan aloilta. Näiden alojen yliopistotutkimusryhmistä ja tutkimusta lähellä olevista yrityksistä muodostimme osaamisyhteisöjä, joiden tutkimusosaamisen markkinointiin hanke keskittyi. Teimme mittavat taustatutkimukset asiakkaiden tarpeista ja hankimme tietoa markkinoista. Näin saimme määritellyksi suhteellisen kapean fokusalueen, jonka puitteissa markkinoimme osaamisyhteisöjen tarjoomaa rajatulle kohderyhmälle. Tällaiset spesifioidut kontaktit osoittautuivat erittäin toimiviksi, Itkonen kertoo. Erikoisuutena Receptor-hankkeessa oli se, että myös itse tutkijat osallistuivat markkinointiprosessiin. Tutkijan innostuminen markkinointityöstä on Itkosen mukaan äärimmäisen tärkeää. Tutkijan osallistuminen markkinointityöhön lisää uskottavuutta, sillä tutkija on se henkilö, jolla on kaikkein syvällisin tieto tutkimuskohteesta. Usein käytännön markkinointityöhön tarvitaan kuitenkin valmennusta ja paikallisen toimintakentän hyvin tuntevaa konsulttiapua. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että tutkija saa neuvottelupöydän toiselle puolelle juuri oikean kontaktin. Näitä kontakteja loimme hankkeen aikana. Hanke hyödynsi myös perinteisempiä markkinointikeinoja, kuten esitteiden laatimista ja esitelmiä alan konferensseissa. Osin hankkeen vahvan markkinointityön vauhdittamana neurologia-alan kansainvälinen rahoitustapahtuma European Neurotech Investing and Partnering Summit järjestettiin syksyllä 2011 Helsingissä ensimmäisen kerran USA:n ulkopuolella. Tuloksena yhteistyösopimuksia ja markkinointihenkisyyttä Hankkeen tavoitteena oli saada jokaiselle osaamisyhteisölle yksi yhteistyösopimus ulkomaalaisen yrityksen kanssa sekä yhden ulkomaalaisen yrityksen sijoittumispäätös Suomeen. Laadullisena tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jolla tutkimuslähtöiset osaamisyhteisöt voivat kansainvälistyä. Tavoitteet saavutettiin hyvin ja projektin konkreettisena tuloksena saatiinkin parissa vuodessa aikaan seitsemän yhteistyösopimusta suomalaisten osapuolten ja kansainvälisten Life Science -yritysten välillä. Lisäksi monet kansainvälisten yritysten edustajat kävivät tutustumassa suomalaisiin tutkimusyhteisöihin ja yrityksiin. Konkreettisten sopimusten lisäksi Itkonen näkee erittäin tärkeänä sen, että tutkijoiden asenteet markkinointiin ovat muuttuneet. Varsinkin nuoremmat tutkijat ovat nyt entistä avoimempia tutkimustulostensa hyödyntämiselle. Saimme hankkeen aikana lisättyä tutkimusyhteisöjen kansainvälistymisen osaamista ja toivon, että tutkijayhteisöjen asiakaslähtöinen asenne kehittyy edelleen. Receptor-hankkeen koordinaattorina toimi FinnMedi Oy. Muut toimijat olivat BusinessOulu, Culminatum Oy, Greater Helsinki Promotion Oy ja Turku Science Park Oy. Ulkopuolisena partnerina hankkeeseen osallistui Kuopio Innovation Oy. Vuoden 2011 lopussa päättyneen hankkeen rahoituksesta vastasi Uudenmaan ELY-keskus 85 prosentilla (ESRrahoitus) sekä osallistujat itse. Hantavirustutkimus löysi yhteistyön alun ulkomailta Receptor-hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuului juurruttaa biotutkimuksen alalle kohdennetun, kansainvälisen markkinoinnin toimintamalli. Reijo Itkosen mukaan mallissa ei ole keksitty pyörää uudestaan, vaan lähdetty liikkeelle ihan markkinoinnin perusasioista. Yhteistyökumppanin löytäminen Helsingin yliopiston hantavirustutkimukseen ja uuden rokotteen kehittämiseen on hyvä esimerkki tästä Receptorin mallista, jossa korostuu etukäteisselvitysten ja tarkasti kohdennetun markkinoinnin merkitys, Itkonen kertoo. Markkinointityön pohjaksi hankkeessa kartoitettiin markkinatilannetta eli tehtiin selvitystä maailman hantavirustilanteesta ja siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia rokotteen kehittämisellä olisi. Rokotealan konsulttia käyttämällä määriteltiin eri maista potentiaalisia kohdeyrityksiä, joiden kanssa rokotteen kehittämistä voitaisiin lähteä edistämään. Olennaista toimintamallissa on, että kun on löydetty sopivia kohdeyrityksiä tai -organisaatioita, niihin tehdään kohdennettua markkinointia ja tavoitteena on henkilökohtaisesti käydä tapaamassa oikeita henkilöitä. Usein tutkimuksen asiantuntija tarvitsee tapaamiseen tuekseen kaupallista osaamista. Tässä hantavirustapauksessakin käytimme apuna rokotealan konsulttia, joka tuntee hyvin kansainvälisen markkinatilanteen, toimialan rakenteen ja käytännöt. Suomalaisen hantavirustutkimuksen seuraava askel toteutetaan näillä näkymin ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa, sillä markkinoinnin toimintamalli poiki aiesopimukset saksalaisen yrityksen ja amerikkalaisen tutkimusorganisaation kanssa. Jos asiat etenevät toivotusti, voimme tulevaisuudessa hyvinkin ehkäistä Suomessa yleistä myyräkuumetta uudella hantavirusrokotteella. Reijo Itkosen mielestä Receptorista saatiin hyviä tuloksia. 7

8 Kliinisellä biopankkitoiminnalla tarkoitetaan ihmisistä peräisin olevien näytteiden kuten virtsan tai veren ammattimaista ja yhdenmukaista keräämistä, säilyttämistä ja luovuttamista lääketieteelliseen tutkimukseen ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Suomessa ammattimaisen biopankkitoiminnan rakentaminen on ajankohtaista uuden biopankkilain astuessa voimaan mahdollisesti vuoden 2013 alusta. Kliinisten biopankkien johdolla yksilölliseen hoitoon ja kansante li T&K-käytössä on lähes kokonaan hyödyntämättä. Kliinisten näytearkistojen arvoa lisää uusien molekyylibiologisten analyysimenetelmien kehittyminen, suomalaisen terveydenhuollon korkea taso sekä terveystietojen saatavuuden paraneminen sähköisten potilastietojärjestelmien ja kansallisten rekisterien kautta. Osaamiskeskusohjelma ja HealthBio -klusteri ovat tukeneet biopankkihanketta. Potilaiden hoidon lisäksi biopankkilaki tuo Biopankkitoiminnan mahdollistava lainsäädäntö luo voimaan astuessaan merkittäviä uusia mahdollisuuksia tieteelliselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Samalla se luo tarpeen määritellä uusia toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Ammattimaisen biopankkitoiminnan myötä avautuu mahdollisuus entistä tehokkaampaan sairausriskien tunnistamiseen, räätälöidympään hoitoon ja systeemilääketieteen kehittämiseen. Suomessa on miljoonia diagnostisia kudosnäytteitä, joiden potentiaatoteutuessaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksille. Biopankit ovat olleet HealthBio -klusterin kärkihanke jo vuodesta Suomi on ollut mukana eurooppalaisen BBMRI (Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure) -verkoston pystyttämisvaiheessa. Koordinoinnissa olivat mukana professori Eero Vuorio ja dosentti Heli Salminen, joka on nyt vauhdittamassa BBM- RI -verkoston Expert Centren saamista Tur- 8

9 kuun. Biopankkilain odotetaan astuvan voimaan vuoden 2013 alussa ja professori Olli Carpénin mukaan tällöin myös Turun kliininen biopankki voisi aloittaa toimintansa. Yhteistyöllä terveyden ytimeen Yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteyteen perustettavien kliinisten biopankkien verkostomalli on suunnitteluvaiheessa ja valmiina aloittamaan toimintansa biopankkilain voimaantulon myötä. Verkosto tukee yhteisesti sovittua hallintomallia ja laatujärjestelmää. Tämä ei merkitse yliopistollisille sairaanhoitopiireille luopumista itsenäisistä tutkimusintresseistä tai omista näytekokoelmista, mutta sitouttaa ne sovittuihin hallinnollisiin käytäntöihin, IT-tiedonvaihto- ja laatustandardiin sekä tietosisältöjen yhtenäistämisen edistämiseen. Yhteistyön perustana on, että biopankkien näytteet ja niihin liittyvä tieto säilyvät kunkin sairaanhoitopiirin hallinnassa ja prospektiivisten, seurantaan perustuvien näytteiden keräyksessä hyödynnetään sairaaloiden omaa infrastruktuuria. Näiden näytteiden tutkimuskäyttö vaatii aina eettisen luvan, minkä lisäksi vanhojen diagnostisten näytteiden (lähinnä patologian näytearkistot) tutkimuskäyttö arvioidaan aina tapauskohtaisesti mahdollista tulevaa diagnostiikkatarvetta vaarantamatta. Biopankkitutkimuksessa on mahdollista hyödyntää myös sairaaloiden tietojärjestelmiin kerättyä kliinistä tietoa. Virtuaalinen biopankkiverkosto yhdistää metatiedot kerätyistä näytteistä, niihin liittyvistä terveystiedoista ja biopankkiin keperustutkimuksesta rveyden edistämiseen rääntyvästä tutkimustiedosta (genetiikka, proteomiikka, metabolomiikka, yms.) tutkittavan yksityisyydensuojaa korostaen. Biolääketieteen kehityksen suurin pullonkaula on laajojen ja laadukkaiden näyteaineistojen saatavuus. Laajat näytekokoelmat ja hyvät palvelukonseptit avaavat uusia mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vastaavanlaisia laajoja kliinisiä biopankkeja ei maailmalla ole, joten lääke- ja diagnostiikkateollisuus ovat jo nyt osoittaneet kiinnostuksensa kliinisiä biopankkeja kohtaan. Kiinnostuksen taustalla on suunnattujen hoitojen kehittämisen ja hoitokokeilujen edellyttämä tarve uudelle tiedolle taudin yksilöllisestä käyttäytymisestä sekä kliinisten biopankkien myötä avautuva mahdollisuus löytää uusia indikaatioita nykylääkkeille. Kiinnostusta lisää myös biopankkien myötä suomalaisille pk-yrityksille avautuva etulyöntiasema uusien diagnostiikkamenetelmien kehittämisessä. Houkutteleva ja hyvin Houkutteleva ja hyvin organisoitu kliininen biopankkitoiminta lisää Suomen vetovoimaa saada tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta ja edesauttaa yhteistyötä merkittävien kansainvälisten toimijoiden kanssa. organisoitu kliininen biopankkitoiminta lisää Suomen vetovoimaa saada tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta ja edesauttaa yhteistyötä merkittävien kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kliiniset biopankit vauhdittamaan Suomen kilpailukykyä Vahvoista geneettis-epidemiologisen tutkimuksen perinteistä huolimatta Suomi on jäämässä auttamattomasti jälkeen biopankkitoimintojen kehitystyössä. Myöskään mittavat, hyvin arkistoidut kliiniset näytekokoelmat ja niihin liitettävä hyvin organisoitu kliininen tieto eivät riitä nykytilannetta parantamaan. Jos biopankkitoi- KLIINISTEN BIOPANKKIEN VERKOSTO PERUSTUU YHTEISTYÖHÖN, JOSSA: Näytteet ja niihin liittyvä tieto säilyvät kunkin sairaanhoitopiirin hallinnassa. Prospektiivisten näytteiden keräyksessä hyödynnetään sairaaloiden omaa infrastruktuuria. Näytteiden tutkimuskäyttö vaatii eettisen luvan. Vanhojen diagnostisten näytteiden tutkimuskäyttö tulee aina arvioida tapauskohtaisesti diagnostiikkaa vaarantamatta. Sairaalan tietojärjestelmiin kerättyä kliinistä tietoa hyödynnetään tutkimuksessa. mintoja kehitettäessä voidaan toteuttaa suunnitelma, joka tähtää julkisen terveydenhuollon potilastiedon tehokkaaseen integrointiin biopankkinäytteiden käytössä, olisimme jälleen toimijoiden etulinjassa. Kansallisen kliinisen biopankkiverkoston tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista systemaattisesti sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä korostaen ja uusia innovatiivisia toimintatapoja kehittäen. Hankkeen tuomat edut tukevat Suomen korkean teknologian osaamista, lisäävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ja maamme kilpailukykyä sekä kansallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamista. Päämääränä on, että jo lähitulevaisuudessa kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit voivat toteuttaa entistä yksilöllisempää sekä vaikuttavampaa potilashoitoa nykyistä paremmin tuloksin ja nykyistä kustannustehokkaammin. Lisäksi ammattimaisella biopankkitoiminnalla voidaan vaikuttaa molekyylilääketieteen tutkimuksen painopisteisiin siten, että laajat kansanterveyteen vaikuttavat tutkimusalueet tulevat paremmin huomioiduiksi suuria kliinisiä näyteaineistoja analysoimalla. Huippuosaamiseen perustuvan toimintaympäristön rakentaminen luo edellytykset liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, kun korkeatasoinen tutkimus yhdistetään liiketoimintaosaamiseen. Näin odotetaan syntyvän merkittävää uutta yritystoimintaa, työpaikkoja sekä vahvaa, alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvaa kilpailukykyä. 9

10 Teksti: Leena Koskenlaakso Elämän merkit -hankkeessa kehitetään biomarkkereita leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnostiikan nopeuttamiseksi Helsingin ja Turun HealthBIO-osaamiskeskusten syksyllä 2011 käynnistämän Elämän merkit -hankkeen tavoitteena on kehittää diagnostisiin biomarkkereihin pohjautuvia uusia palveluita ja tuotteita terveydenhuoltoon. Vuonna 2013 päättyvän hankkeen pilottiprojekteissa kehitetään uusia menetelmiä helpottamaan ja nopeuttamaan akuutin myelooisen leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnosointia ja hoidon seurantaa. Elämän merkit -hankkeessa pyritään myös synnyttämään Suomeen vähintään yksi biologisia merkkiaineita hyödyntävä biopankki. Turussa suunnitellaan professori Carpénin mukaan valtakunnallista kliinisten biopankkien verkostoa, missä patologian laitosten näytteet yhdistettäisiin potilastietokantoihin. Biopankissa olisi jo alkuvaiheessa toista miljoonaa näytettä. Parempaa hoitoa ja kustannussäästöjä Biologinen merkkiaine eli biomarkkeri tarkoittaa potilaan veri- tai kudosnäytteestä mitattavissa olevaa hormonia, proteiinia, entsyymiä, perimän osaa tai muuta tekijää, jota voidaan käyttää tautien diagnosoinnissa, seulonnassa, hoitovasteen ennakoinnissa ja taudin uusimisen havaitsemisessa. Bioteknologian avulla voidaan kehittää räätälöityjä biomarkkerien mittausmenetelmiä yksittäisen potilaan taudin diagnosointiin sekä sopivimman hoidon valintaan ja seurantaan. Laboratoriodiagnostiikka on perinteisesti perustunut suureen määrään eri verikokeita, joista monet ovat epäspesifisiä ja muuttuvat useissa tautitiloissa. Biomarkkerien kehityksen myötä laboratoriodiagnostiikkaan syntyy yhä tarkempia, yhden taudin toteamiseen tarkoitettuja merkkiaineyhdistelmiä, jotka edesauttavat sopivimman hoidon valinnassa ja joiden odotetaan tuovan merkittäviä kustannussäästöjä. Räätälöityjä biomarkkereita käytetään etenkin uusien, kalliiden lääkkeiden kohdistamiseksi sellaisille potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten. Parempia työkaluja, täsmä-aseita ja biopankki Kehittämällä diagnostiikkaa akuuttia myelooista leukemiaa varten pyrimme antamaan leukemiapotilaita hoitaville lääkäreille parempia työkaluja heidän työssään. Toivomme, että kehittämämme diagnostiikan avulla lääkärit pystyisivät auttamaan useampia leukemiapotilaita kuin tähän asti on ollut mahdollista, kertoo projektikoordinaattori Imre Västrik Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM), jossa toteutetaan Elämän merkit -hankkeen leukemiaa käsittelevä osuus. Syövän aiheuttaa geenivirheen tuottama muutos syöpäsoluissa. Jokainen syöpä on erilainen, joten myös diagnostiikan täytyy olla yksilöllistä. Sen sijaan, että ampuisimme haulikolla, meidän tulee voida käyttää täsmäasetta. Tämä on suuri haaste diagnostiikalle, sanoo patologian professori Olli Carpén Turun yliopistosta. Siellä meneillään olevissa pilottiprojekteissa kehitetään munasarjasyövän ja endometrioosin biomarkkereita yhteistyössä professori Matti Poutasen ryhmän, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja VTT:n kanssa. Tutkijoiden ideat tuotteiksi Hankkeessa kehitetyt biomarkkerit kaupallistetaan valmiiksi diagnostiikkatuotteiksi ja -palveluiksi yhdessä VTT:n sekä biotekniikkayritysten kanssa. Tavoitteena on saada vähintään kolme biologista merkkiainetta kliiniseen käyttöön hyödyntäen VTT:n Hyvinvointiteknologiat -ohjelmassa kehitettyä teknologiaa. Uusien palvelujen konseptointia ja kaupallistamista tuetaan myös tuotteistustyöpajalla syksyllä Kaupallistamiskonseptin luonnissa käytetään apuna myös Turku Science Park Oy:n keräämää tietoa eurooppalaisista biomarkkerien hyödyntämiskäytännöistä. Hankkeen päärahoittajana toimii Päijät- Hämeen liitto, joka käyttää siihen yli 2,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rakennerahastovaroja Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Kyseessä on merkittävä panostus kansallisesti merkittävään toimintaan. Rakennerahastovarojen kanavoiminen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on erittäin tärkeää, kun kansalliseen rahoitukseen kohdistuu säästöpaineita, tähdentää projektipäällikkö Pekka Ihalmo Culminatum Innovationista. Lisätietoja: Elämän merkit -hankeen ( ) tavoitteena on edistää biologisten merkkiaineiden hyödyntämistä sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa. Hankkeen toteuttajia ovat Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, VTT, Turku Science Park Oy (koordinaattori) ja Culminatum Innovation Oy. Hankkeen päärahoittaja on Päijät-Hämeen liitto / Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, ja toiminta on osa kansallista HealthBIO-osaamiskeskusohjelmaa. Projektipäällikkö Reeta Huhtinen, Turku Science Park Oy, puh , Projektikoordinaattori Imre Västrik, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), puh , Professori Olli Carpén, Turun yliopisto, puh. (02) , 10

11 Teksti: Leena Koskenlaakso (Artikkeli on ilmestynyt PODIUMissa 5/2011.) Vahvemmaksi verkottumalla HealthBIO-klusterin Verkkovoimaa-hanke auttaa Life Science alan alihankinta- ja asiantuntijapalveluyrityksiä saamaan lisäpotkua toimintaansa verkottumalla ja kansainvälistymällä. Isot lääkeyritykset ja terveydenhuollon laitevalmistajat ulkoistavat tutkimus- ja tuotekehitystoimintojaan yhä enemmän pienille alihankinta- ja asiantuntijapalveluyrityksille. Suomessa toimii noin 60 bioteknologiaan, lääkkeiden kehitykseen ja tutkimukseen, terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä näihin liittyviin informaatiojärjestelmiin erikoistunutta alihankinta- ja palveluyritystä. Niistä pääosa on mikro- ja pk-yrityksiä. Tähtäimessä kansainväliset markkinat Lääketeollisuuden rakennemuutoksen seurauksena liikkeellä on vapaata osaamispääomaa. Uudenmaan alueen kehitysyhtiö Culminatum Innovationin projektipäällikkö Pekka Ihalmon mukaan teollisuudesta katoavat työpaikat on korvattava uusilla, vientikelpoisilla high tech -palveluilla. Monet palveluyritykset ovat kuitenkin liian pieniä pärjätäkseen yksin kansainvälisessä kilpailussa, Ihalmo sanoo. Verkkovoimaa-hankkeessa life science alan palveluyrityksiä tuetaan muun muassa palveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Hankkeessa muodostuvat yritysryhmät voivat esimerkiksi osallistua partnerointitilaisuuksiin ja roadshow-tapahtumiin Euroopassa ja muualla maailmassa. Verkottumista ja alliansseja tarvitaan. Tärkeää on toteuttaa ne asiakaslähtöisesti, sanoo Culminatum Innovationin ohjelmajohtaja Riikka Paasikivi. Suurempia palvelukokonaisuuksia Palveluiden ostamisessa ollaan menossa taktisesta kumppanuudesta strategisen kumppanuuden ja jopa riskien jakamisen suuntaan. Tehokkuus, keskittyminen ja erikoistuminen ovat tämän hetken trendi. Kun suuretkin lääkeyritykset saattavat keskittyä joihinkin sairauksiin, luo se erikoistumispainetta myös palveluyrityksille. Yksittäinen yritys ei voi tehdä kaikkea ja olla hyvä kaikessa, joten on löydettävä uusia liiketoimintamalleja. On verkotuttava, jopa eri toimialojen kesken, sanoo CRO-yritys Medfiles Oy:n toimitusjohtaja Tuija Keinonen. Verkottumisen avulla palveluyritykset voivat tarjota suurempia palvelukokonaisuuksia. Asiakkaat haluavat asiantuntemusta sekä ajan ja rahan säästöä. Kun verkoston jäsenten palvelut täydentävät toisiaan, ne voivat käyttää yhteismarkkinointia ja yhteisiä vientiponnistuksia, Keinonen tähdentää. Medfilesilla on paljon verkottumiskokemusta Euroopasta. Osallistuminen Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe -projektiin toi yritykselle arvokkaita kiinalaiskontakteja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia Aasiassa. Mitä kauemmas mennään, sitä enemmän hyötyä yhteisponnistuksista on. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tutkimuspalveluiden kysyntä on Keinosen mukaan kasvamassa. Laitevalmistajatkin ulkoistavat entistä enemmän. Vaatimukset laitepuolella tiukkenevat ja kliiniseen näyttöön perustuvaa tietoa tarvitaan myös laitteiden kustannusvaikuttavuudesta. Tukea verkostosta Lääkealan viranomaisasioiden konsultointiin erikoistunut DRA Consulting Oy oli perustamassa vuonna 2007 eurooppalaista EuDRAcon (European Drug Regulatory Affairs Consultants) verkostoa. EuDRAconin suurin hyöty on se, että tunnemme luotettavan kumppanin kaikissa Euroopan maissa. Jos asiakkaamme tai me tarvitsemme asiantuntija-apua viranomaisasioissa, pystymme hankkimaan tiedon nopeasti ja luotettavasti. Yksi verkostoon kuuluva konsultti koordinoi alihankintaperiaatteella eri maiden toimeksiannot ja yksi tarjous kattaa asioiden hoidon koko Euroopassa, kertoo DRA Consultingin toimitusjohtaja Kaija Korpiaho-Haga. Verkoston kautta hankittu tuki on Korpiaho-Hagan mukaan arvokasta, koska lääkealan konsultteja on harvassa ja ala on Suomessa kohtuullisen kilpailtu.. Näen ilman muuta tilauksen Life Sciences -alan palveluyritysten verkottumiselle. Vertaistuki ja kokemusten vaihto on tärkeää, kun toimitaan pienellä erityisliiketoiminta- ja erityisosaamisalueella. Lääkekehitystä tehdään pienten ja erikoistuneiden tutkimus- ja palveluyritysten tiiviissä verkostossa, jossa kumppanuus on välttämättömyys. Yksin ja täysin omillaan ei enää pärjää kovin pitkälle. Verkkovoimasta potkua kansainvälistymiseen Culminatum Innovation Oy Ltd:n toteuttama Verkkovoimaa-hanke ( ) tukee Life Science alan alihankinta- ja asiantuntijapalveluyritysten verkottumista ja kansainvälistymistä. Hankkeessa ennakoidaan toimialan muutoksia, järjestetään liiketoimintakoulutuksia, valmennuksia ja työpajoja sekä rakennetaan yritysryhmien kansainvälistymisohjelmia. Toimintaa rahoittavat Uudenmaan ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, kansainvälistymisohjelmiin osallistuvat yritykset sekä pääkaupunkiseudun kunnat. 11

12 Yhteismatkalla Kunshanissa. Matkalla sovittiin edelleen käynnissä olevasta yhteistyöstä Tuspark (Tsinghua University Science Park) ja Industrial Technology Research Institute ITRIn kanssa. Kuvassa hankkeen jäsenet: Marja Jaurakkajärvi / Kuopio Innovation (edessä vas.), William Jia ja Kathy Liu sekä kiinalaisten yhteistyötahojen edustaja. Ylärivissä hankkeen jäsenet Thomas Wirth / Aurealis Oy (vas.) sekä Itä-Suomen yliopiston edustajat Tuomo Laitinen, Antti Poso, Markus Forsberg ja Ville-Veikko Piispanen. Kiina suuresta tuntemattomasta saumattomaan yhteistyöhön Bio- ja lääkeala on noussut tärkeään asemaan ja investointien kohteeksi Kiinassa. HealthBIO-klusteri on ollut mukana hakemassa suuntaa suomalais-kiinalaiselle yhteistyölle. Teksti: Janiika Vilkuna-Räsänen Kuva: Kuopio Innovation Oy Kiinan lääkeala siirtyy vähitellen made in China -tuotantoteollisuudesta innovatiiviseen invented / developed in China -tuotekehitykseen. Maassa on suomalaista vientiä ajatellen valtavat markkinat ja puolestaan kasvava määrä innovaatioita ja valmistusosaamista tuotaviksi Eurooppaan. Pohjois-Euroopassa biosektori kärsii rahoitusvajeesta erityisesti lääkekehityksessä, joka on aikaa vievää ja vaatii siksi paljon pääomaa. Kärsivällisiä investoreja on vaikea löytää, vaikka läpimurtotuotteilla onkin erittäin hyvät tuottonäkymät. Kiinalaiset investoinnit ja osaaminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja lähestymistapoja hyödyntää huippuosaamistamme, summaa maiden välistä yhteistyötä klusterissa tukeva bio- ja lääkealan kehitysjohtaja Marja Jaurakkajärvi Kuopio Innovation Oy:stä. Itä-Suomen yliopiston Farmaseuttisen lääketutkimuskeskuksen johtaja Markus Forsbergin mukaan kiinalaisista yliopistoista löytyy yhä enemmän kansainvälistä kärkeä edustavia tutkijoita, joten maa on tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä uusien lääkkeiden kehittäjistä ja suurimmista markkinaalueista. Oikeiden osaajien ja partnerien löytäminen Kiinasta on haastavaa, sillä toimijoiden kirjo on valtava. Myyntikanavat ovat moniportaiset ja useimmiten myyntiä harjoitetaan vain tietyissä Kiinan maakunnissa. Valtiontason yhteistyö nousee Kiinassa tärkeään asemaan, ja sitä kannattaa suomalaisten yritystenkin hyödyntää, Jaurakkajärvi täydentää. Suunta itään vuosituhannen vaihteessa Kiina panostaa vahvasti terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön, jotka ovat myös Kuopion seudun kärkialoja. Maa valittiin niin HealthBIO-klusterin, Itä-Suomen yliopiston kuin Kuopion alueellisten kansainvälistymisstrategioiden painopisteeksi jo 2000-luvun alussa. Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitos ja klusteri kokosivat silloin yhteisen Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe (PGCF) -hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena oli kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia ja rakentaa kontakteja Kiinaan. Työ edesauttoi kiinalaisten yritysten sijoittumista Suomeen, suomalaisten palveluiden myyntiä kiinalaisille toimijoille, 12

13 akateemisen tutkimusyhteistyön käynnistymistä ja uusien innovaatioiden syntyä. Lisäksi pitkäjänteinen toiminta alkaa nyt tuoda investointeja suomalaisiin yrityksiin, summaa Jaurakkajärvi. Yhteistyön myötä perustettiin jatkoksi etujärjestö MediGateway China-Finland/Europe ry, joka pitää yllä terveysalan Kiina-toimijoiden verkostoa, joka välittää ja ylläpitää tietoa sekä edistää jäsenten liiketoimintaa Kiinassa. Juuri käynnistetty MediGateway to Europe -hanke jalostaa puolestaan yhteistyön hedelmiä kehittämällä Suomesta kiinalaisille terveysalan yrityksille porttia Euroopan markkinoille. Toiminnassa käynnistetään yrityspilotteja sekä edistetään suomalaisyritysten alihankinta-, valmistusja t&k-toimintojen käynnistymistä ja laajenemista Kiinassa. Kiinalaisille suomalainen toiminta on kätevää ja tehokasta. Meillä on toimivaa viranomaisyhteistyötä, pieni maa ja selkeä byrokratia, Jaurakkajärvi kertoo. Kiinasta Eurooppaan tuotavan laitteen tai lääkkeen laatutason on vastattava eurooppalaisen lainsäädännön vaatimuksia. Autamme kiinalaisia yrityksiä evaluoimaan tuotteidensa markkinapotentiaalia ja laatutasoa Euroopassa. Tuotteen on hyvä PharmaGateway-toiminnassa... järjestettiin 300 suomalaisten ja kiinalaisten yritysten business-to -business-tapaamista. kiinalaisyritys Simcere sijoittui Kuopioon, ja useita alan spin off -yrityksiä, kuten Fennogate Finland Oy, Aurealis Oy ja Kasve Oy, perustettiin Kuopioon. Lisäksi lääkinnällistä laitetta valmistavan suomalais-kiinalaisen yhteisyrityksen yhtiöjärjestelyt ovat käynnissä. tuoda markkinoille jotain täysin uutta pienikin käytännön parannus tai idea tuotteessa, kuten esimerkiksi lääkemuodossa, voi osoittautua arvokkaaksi ja kysyntä suureksi, kertoo yhteistyössä mukana olevan lääkealan Suomen ensimmäisen CRO-yrityksen, 25 vuotta täyttävän kuopiolaisen Medfiles Oy:n, toimitusjohtaja Tuija Keinonen. PGCF-toiminnan alkaessa Thomas Wirth oli mukana arvioimassa yhteistyön mahdollisuuksia geeniterapian alueella. Sittemmin hän perusti lääkekehitysyritys Aurealis Oy:n uusien syöpähoitojen kehittämiseksi. Hän kertoo jo perustamisvaiheessa tienneensä, että Kiinasta löytyy kumppaneita syöpähoitojen kehittämiseen, kuuluuhan aihe Kiinan terveydenhuollon kehittämissuunnitelmien painopisteisiin. Saimme merkittävää hyötyä yhteistyöstä ja klusterin verkostoista. Etsimme nyt yhteistyökumppaneita ja rahoitusta uusille kehitysprojekteillemme, joista neuvottelemme muutamien kiinalaistahojen kanssa ja harkitsemme tutkimusyksikön perustamista Kiinaan. Kuopion toimintamalli on hyödynnettävissä suunnitelmalliseen yhteistyön rakentamiseen kansallisesti. Lääkekehityksen nousevat markkinat, kuten Venäjä ja Etelä-Amerikka, voisivat olla hyviä suuntia kaupallistaa suomalaista lääketurvallisuusosaamista, visioi Jaurakkajärvi. Jatkossa lisäksi tutkija- ja asiantuntijavaihdon sekä yliopisto-yritys-yhteistyön laajentaminen olisivat kiinnostavia mahdollisuuksia, Forsberg täydentää. 13

14 HealthBIO mukana vahvistamassa tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaitoja Suomessa tehdään korkeatasoista molekyylilääketieteen, biotieteiden ja biotekniikan tutkimusta. Alan tutkimustuloksiin perustuvan liiketoiminnan kasvu ja kehittäminen edellyttävät riittävää rahoitusta, innovatiivisia menetelmiä ja osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Vahvan erityisosaamisen lisäksi alan henkilöstöllä on oltava kykyä ymmärtää yritysten liiketoimintaa ja yritysmaailman toimintatapoja. HealthBIO-klusteri on ollut mukana usean tohtoreille suunnatun liiketoimintakoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näiden koulutusten sarjan aloitti Oulussa vuosina Biocenter Oulun johdolla toteutettu, ESR-rahoitteinen Tohtorit työelämässä -projekti. Vuosina sekä pääkaupunkiseudulla toteutetut Tohtoreita yrityksiin -projektit ovat jatkaneet tätä linjaa edistämällä luonnontieteen tohtoreiden työllistymistä bioteknologiaa hyödyntäviin yrityksiin. Myös nämä Culminatum Innovationin johdolla toteutetut hankkeet ovat olleet ESR:n rahoittamia. Tohtorikoulutukseen lisää yritysyhteistyötä Uusin hanke bioalan tohtoreiden liiketoimintaosaamisen saralla on Biocenter Oulun koordinoima ESR-rahoitteinen Tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaidot -pilottiprojekti. Projektissa luodaan uusia opetuskokonaisuuksia ja toimintamalleja tohtoriohjelmille. Päätavoitteena on kehittää yhteistyössä eri tohtoriohjelmien ja muiden alan toimijoiden kanssa tohtorikoulutukseen uudenlainen, työelämän tarpeita paremmin vastaava koulutusmalli. Projektissa luodaan tohtoriohjelmille uusia, elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottavia opetuskokonaisuuksia, yritysyhteistyömalleja sekä koulutuksen rakennemalli, jotka mahdollistavat tohtorikoulutettavien yrityskontaktien syntymisen jo ennen valmistumista. Mallista tulee pysyvä koulutuskokonaisuus, jota voidaan edelleen soveltaa eri alojen tohtorikoulutusohjelmissa. Näin parannetaan tohtorikoulutuksen työelämävastaavuutta ja kykyä vastata elinkeinoelämän osaamistarpeisiin sekä lisätään yritysyhteistyötä ja tutkijakouluverkostojen yhteistyötä. Pilotointi Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä Pilottiprojektia toteutetaan aluksi yhteistyönä Oulun, Tampereen ja Turun Life Science -alan tohtoriohjelmien sekä Kansainvälisen lääketieteen tekniikan ja fysiikan tohtoriohjelman ja Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan kansainvälisen liiketoiminnan yksikön kanssa. Kehitystyössä ovat mukana myös Oulun, Turun ja Tampereen kaupunkien OSKE-toimijat eli BusinessOulu, Turku Science Park Oy ja Finnmedi Oy. Lisäksi projektiin osallistuu terveys-, hyvinvointi- ja elintarvikealan pk-yrityksiä. Tohtoriohjelmayhteistyön myötä pk-yritykset saavat uusia kontakteja yliopistoihin sekä tarpeisiinsa sovitettuja yhteistyötapoja, ja ne hyötyvät myös uusista asiantuntijoiden rekrytointikanavista ja osaavasta työvoimasta. 14

15 HealthBIOn ohjausryhmän sekä Suomen Bioteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Veromaa puhuu Vuosiseminaarin iltajuhlassa Turun VPK:n talolla. HealthBIOn vuosiseminaari Bioalan suurin vuotuinen verkottamistapahtuma HealthBIO-klusterin vuosittain järjestämästä kaksipäiväisestä vuosiseminaarista on muodostunut Suomen bioalan suurin säännöllinen verkottumistapahtuma. Viime vuoden ykköspuheenaihe tapahtumassa oli alan pääomasijoittajien vähäisyys ja sen myötä kilpailijamaista jälkeen jäänyt alan teollisuuden ja työpaikkojen syntyvauhti. Eri paikkakunnilla järjestettävään HealthBIOn seminaariin kokoontuu vuosittain noin 250 suomalaisen bioalan edustajaa. Seminaari kerää alan osaajat eri puolilta Suomea kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja, HealthBIOn oman toiminnan tuloksia, suomalaisia menestystarinoita ja tietysti alan rahoitusnäkymiä. Turussa vuoden 2011 vuosiseminaarissa puhunut HealthBIOn koordinaattori Tero Piispanen kertasi esityksessään bioalan menneen vuoden tapahtumia. Hän totesi, että vuodesta 2007 lähtien koko maassa on uusia alan yrityksiä perustettu jo liki sata, ja lisäksi HealthBIO-klusterin toiminnassa mukana olleet yritykset ja tutkimuslaitokset ovat kyenneet luomaan toista sataa uutta tuote- tai palvelukonseptia. Tämän vuoden seminaari järjestetään Helsingissä syyskuun puolivälissä. Rahoitus puhuttaa bioalaa Biolääketieteellinen tutkimus ja saavutetut tulokset edustavat Suomessa maailman huippua, mutta syntyneen liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Piispasen mukaan julkinen rahoitus bioalan tutkimukselle on hyvällä tasolla, mutta kotimaisten pääomasijoittajien puutteen takia alan teollisuuden ja uusien työpaikkojen synty on jäänyt merkittävästi jälkeen kilpailijamaista. Vaikka monen alan yrityksen taloudellinen asema on parantunut, riskipääomaa uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi kaivataan kipeästi. Ideoita ja keksintöjä tulisi kyetä viemään yliopistoissa nykyistä pitemmälle julkisen tutkimusrahoituksen turvin. Tämä lisäisi yritysten mahdollisuuksia ottaa uusia ideoita omiin tuotesalkkuihinsa ja edistäisi tuotteistamisen ja kaupallistamisen saattamista päätökseen, Piispanen sanoo. Piispasen mukaan rahoituksen puute vaivaa myös toimivia bioalan yrityksiä. Vaikka bioalan suomalainen tutkimus- ja kehitystyö edustaa maailman kärkeä, alan yritystoiminta kärvistelee riskipääomien puutteessa. Kuitenkin bioala on yksi maailman kannattavimpia riskipääoman sijoituskohteita ja se kerää, Euroopan pääomasijoittajayhdistys EVCAn tilastojen mukaan, esimerkiksi Keski- Euroopassa toimialoista eniten riskirahoitusta. Suomen Bioteollisuus ry:n puheenjohtaja ja HealthBIO-klusterin ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Veromaa pitää nykytilannetta paradoksaalisena. Huippututkimuksen rinnalla alan yritykset kärvistelevät pääomien puutteessa ja lupaavat alut viivästyvät tai pysähtyvät kokonaan. Ja tilanne on sitä vaikeampi, mitä pohjoisemmas Euroopassa tullaan. Tarvitsemme kipeästi uutta rahoitusmallia, jossa julkinen ja yksityinen raha voisivat yhdistyä. Sen turvin kansainväliset pääomasijoittajat saataisiin houkuteltua takaisin Skandinaviaan ja Suomeen, Veromaa uskoo. Partneroinnista kansainvälistä maustetta HealthBIOn vuosiseminaarin yhteyteen klusteri on viime vuosina yhdessä Lääketeollisuus ry:n ja Enterprise Europe Networkin kanssa järjestänyt kansainvälisen BIOFinland Partnering Eventin. Viime vuonna tilaisuuteen ilmoittautui 65 yritystä ja sijoittajaa kuudesta eri maasta. Partnerointitapahtuma noudattaa konseptia, jossa yritykset pääsevät verkkotyökalun avulla etukäteen esittämään oman osaamisprofiilinsa ja yhteistyötarpeet. Lisäksi verkkotyökalun avulla pystytään varaamaan puolen tunnin tapaamisaikoja sopivilta yhteistyökandidaateilta. Järjestävä taho puolestaan aikatauluttaa tapaamiset siten, että päällekkäisyyksiä ei tule. Näin yritykset pystyvät tehokkaasti hyödyntämään käytettävissä olevan ajan paikan päällä. Vuoden 2011 partnerointi-tapahtumassa järjestettiin 160 yritystapaamista ja netin kautta yhteistyö-tarjouksia välitettiin yli

16 Lääketeollisuus ry edistää Suomessa toimivan lääketeollisuuden suotuisaa toimintaympäristöä sekä suomalaisten terveyttä Lääketeollisuus työllistää Suomessa noin 6000 henkilöä, joista 20 % työskentelee tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Lääketeollisuus ry:n perustehtävä on rakentaa alan toimijoille suotuisa toimintaympäristö. Se osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asioiden valmisteluun, sillä tutkimusta tukeva innovaatiopolitiikka ja investoinnit ovat tämän teollisuudenalan kehittymisen edellytyksiä. Tutkimustoiminnan turvaaminen on tärkeää yhteiskunnalle ja osaamisen ylläpitämiseksi myös tiedeyhteisölle. Lääketeollisuus ry haluaa osoittaa, että uusien lääkkeiden kehittäminen voi olla Suomen menestystekijä tulevaisuudessa, onhan Suomella pitkät perinteet esimerkiksi kliinisten lääketutkimusten tekemisessä. Oikeilla ratkaisuilla sekä pk-yritykset että kansainväliset yritykset menestyvät Suomessa, jolloin syntyy uusia työpaikkoja ja investoinnit virtaavat Suomeen. Lääketeollisuus ry edistää Suomessa toimivien bioalan pk-yritysten ja jäsenyritystensä välistä yhteistyötä mm. järjestämällä vuosittain seminaarin ja kumppanien etsimispäivän yhdessä HealthBIO-klusterin kanssa. HealthBIOn kansallinen koordinaatio Ohjelmajohtaja Tero Piispanen HealthBIO-klusterin kansallinen koordinaattori Turku Science Park Oy Lemminkäisenkatu C Turku Puh Projektipäällikkö Merja Tieaho Turku Science Park Oy Lemminkäisenkatu C Turku Puh Alueellinen koordinaatio ja HealthBIO-toiminta HealthBIO Kuopio Kehitysjohtaja Marja Jaurakkajärvi Kuopio Innovation Oy PL Kuopio Puh HealthBIO Oulu Ohjelmapäällikkö Mari Leppilampi BusinessOulu liikelaitos PL Oulun kaupunki Puh HealthBIO pääkaupunkiseutu Ohjelmajohtaja Riikka Paasikivi Culminatum Innovation Oy Ltd Tekniikantie Espoo Puh HealthBIO Tampere Ohjelmajohtaja Reijo Itkonen FinnMedi Oy Biokatu Tampere Puh HealthBIO Turku Marja-Riitta Viljainen Turku Science Park Oy Lemminkäisenkatu C Turku Puh

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net Tervetuloa jäseneksi www.finbio.net Suomen Bioteollisuus kokoaa bioalan yritykset Suomen Bioteollisuus ry. FIB on suomalaisen biotekniikkateollisuuden toimialayhteisö. Toiminnassa on mukana noin 60 yritystä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Yhteistyökumppanit maailmalta Wanha Satama 18.3.2014 Marjo Uotila Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo

Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen. Enterprise Europe Networkin esittelyvideo Väylä yrityksesi kansainvälistymiseen Enterprise Europe Networkin esittelyvideo ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN Janne Koivisto 1.4.2011 European Commission Enterprise and Industry Enterprise Europe Network EU:n komission CIP ohjelma 48 maata 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Aluksi... 1. varoituksen sana: seuraavat väittämät eivät enimmäkseen perustu

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomalaisen bioteollisuuden kolme aaltoa. Risto Lammintausta

Suomalaisen bioteollisuuden kolme aaltoa. Risto Lammintausta Suomalaisen bioteollisuuden kolme aaltoa Risto Lammintausta Riston kolme vaihetta bioteollisuudessa 1. Farmos ja Orion (1978 - ) Suomalaisten lääkekesintöjen pioneerivaihe 2. Hormos Medical (1997 - ) Mukaan

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)

Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI) Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI) Yhteystiedot: Anu Jalanko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansantautien genetiikan yksikkö, Biomedicum Helsinki, Haartmaninkatu

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot