Bioala uskoo tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioala uskoo tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 2012 HEALTHBIO TERVEYDEN BIOKLUSTERIN VUOSIJULKAISU Bioala uskoo tulevaisuuteen Sivu 4 Receptor vei tutkijat asiakkaiden luo Sivu 6 Kliiniset biopankit tulevat Sivu 8 Elämän merkit syöpädiagnostiikan tueksi Sivu 10 Vahvemmaksi verkostumalla Sivu 11 Kiina suuresta tuntemattomasta saumattomaan yhteistyöhön Sivu 12 Tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaidot kehittyvät Sivu 14 HealthBIOn vuosiseminaari bioalan suurin vuotuinen verkottamistapahtuma Sivu 15

2 Terveyttä edistämässä HealthBIO-klusteri on toiminut Suomessa vuodesta 2007 aktiivisesti yritysten ja tutkimusyhteisön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja liiketoiminnan edellytysten parantamiseksi. Klusteri on viisivuotisella toiminnallaan vahvasti osoittanut kyvykkyytensä sekä tarpeellisuutensa erityisesti suomalaisen bioalan kansainvälisyyden edistäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kaukokatseisesti nähnyt toiminnan tarpeellisuuden ja ohjannut osaamiskeskustoimintaan (OSKE) resursseja valtakunnalliseen koordinointiin ja yhdistänyt näin viiden biokaupungin (Turku, Tampere, Oulu, Helsinki ja Kuopio) osaamisen yhteiseen ponnistukseen. Tämä julkaisu on osa HealthBIO-klusterin toiminnan esittelyä. Koko toimintakauteen mahtuu paljon kasvua ja edistystä ja toiminnan muutosta. OSKE toiminta nykymuodossaan päättyy 2013 ja uusia tuulia jo haistellaan ja suuntaa tulevaisuudelle haetaan myös bioalan toiminnalle, jota erityisesti leimaa tieteen vaatima ajallisesti pitkä ja liiketoiminnalle taloudellisesti raskas tuotekehitysvaatimus. Uusien taloudellisten työkalujen ja toimintamallien etsiminen jatkuu ja on alan kehitykselle tärkeä tavoite. Vaikka Euroopan, ja maailmankin, talousnäkymät ovat kumpuilevat, on jo näkyvissä ja aistittavissa uutta yrityskasvua vuosien hiljaiselon ja kehitysponnistelujen jälkeen. Uusia yrityksiä syntyy ja nuorilla yrityksillä on selkeitä onnistumisia. Tässä julkaisussa käsitellään Suomen bioalan tulevaisuuden avainasioita sekä biobusineksen onnistumisen olennaisia elementtejä. Bioala on tieteellisesti ja teknisesti vaativaa ja useita erikoisaloja ja tieteenaloja yhteen sovittavaa toimintaa, jossa toimintaverkon on oltava laaja ja tarkoituksenmukainen. Itse bioliiketoiminta on lähtökohtaisesti kansainvälistä, ja kilpailu markkinoista on haasteellista. Kansainvälistymisen ja markkinointiosaamisen kehittäminen vie suomalaisen korkean osaamisen maailmanmarkkinoille parantamaan kaikkien elämää. Tero Piispanen HealthBIO-klusterin kansallinen koordinaattori

3 SISÄLLYS 4 Bioala uskoo tulevaisuuteen 11 Vahvemmaksi verkottumalla 6 Receptor vei tutkijat 12 asiakkaiden luo 8 14 Kliinisten biopankkien johdolla perustutkimuksesta yksilölliseen hoitoon ja kansanterveyden edistämiseen Elämän merkit -hankkeessa kehitetään biomarkkereita leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnostiikan nopeuttamiseksi Kiina Suuresta tuntemattomasta saumattomaan yhteistyöhön HealthBIO mukana vahvistamassa tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaitoja HealthBIOn vuosiseminaari bioalan suurin vuotuinen verkottamistapahtuma HealthBIO lyhyesti HealthBIO on bioteknologian terveyteen liittyvien liiketoiminta-alueiden klusteriohjelma. Toiminnan ytimen muodostavat osaamiskeskuksissa tapahtuva alueellinen toiminta ja sieltä resursoidut kansalliset hankkeet ja verkostot. Korkeakoulujen, alueellisten tutkimusyhteisöjen ja yritysten osaamista hyödyntämällä luodaan edellytyksiä bioalan osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiselle sekä niihin perustuvan liiketoiminnan kasvulle. HealthBIOn kansallisesta sekä Varsinais-Suomen alueellisesta koordinoinnista vastaa Turku Science Park Oy. Alueellisia koordinaattoreita ovat lisäksi Kuopio Innovation Oy, BusinessOulu, Culminatum Innovation Oy Ltd Espoossa ja FinnMedi Oy Tampereella. HealthBIO on osa Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). 3

4 Bioala uskoo tulevaisuuteen Bioalalta on viime vuosina saatu useita positiivisia uutisia, vaikka korkean teknologian pääomarahoituksen puute on heikentänyt erityisesti pkyritysten kasvun edellytyksiä Suomessa. Ala on jatkanut vakaata kasvuaan vetureinaan isot, vakiintuneet yritykset, mutta myös pk-sektori on pystynyt vahvistumaan. Kaikkiaan lääkealan tutkimus ja tuotanto ovat Suomessa kasvussa. Tullihallituksen tilastojen mukaan vuonna 2010 Suomen lääkeviennin arvo oli 980 miljoonaa euroa. Viennin arvo on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla, ja lääkkeet ovat nyt Suomen kymmenenneksi merkittävin vientituote. Kaksi ylivoimaisesti suurinta alan toimijaa, Orion Oyj ja Bayer Oy muodostavat suomalaisen lääkeviennin perustan. Pienten ja keskisuurten alan toimijoiden joukossa on yrityksiä, joiden tuotetestaukset antavat toiveita myös uusien menestystuotteiden saamisesta suomalaiselle lääketeollisuudelle. Orion ja Bayer alan kaksi suurta Suomessa Orion Oyj on Suomen bioalan suurin yritys. Sen liikevaihto on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 42 prosenttia nousten vuonna 2011 jo 918 miljoonaan euroon. Yhtiö työllistää Suomessa yli 2700 henkilöä. Yhtiön alkuperälääkkeiden liiketoiminta on merkittävää, se tuo liikevaihtoa yli 400 miljoonaa euroa. Orion on perinteisesti ollut erittäin vahva Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämisessä ja valmistuksessa. Yhtiö on kuitenkin kehittänyt myös muita tukijalkojaan. Erityisesti Orionin sydämen vaikeaan vajaatoimintaan kehittämä Simdax -lääke on vahvistanut yrityksen asemaa eurooppalaisena tehohoito-osaajana. Tätä täydentää myös viime vuonna Euroopan myyntiluvan saanut Orionin Dexdor -tehohoitorauhoite, jonka vaikuttava aine on Orionin molekyylikeksintö deksmedetomidiini. Toinen esimerkki hyvin menestyvästä lääkeyhtiöstä on Bayer Oy. Sen Suomessa kehitetty ja edelleen valmistettava kohdunsisäinen ehkäisin Mirena (hormonia luovuttava polymeeri) tuotiin markkinoille jo vuonna 1990, ja on siitä alkaen kasvattanut myyntiään globaalisti. Vuonna 2011 tämän Suomen menestyksekkäimmän lääkevalmisteen myynti ylitti jo 580 miljoonaa euroa ja se on tällä hetkellä koko Bayer-konsernin 6. myydyin reseptilääke. Tuote hakee vertaistaan paitsi pysyvyydeltään, myös myynnin volyymin suhteen melkein alalta kuin alalta. Bayer on myös lisännyt muiden lääkevalmisteidensa tuotantoa Suomessa ja työllistää tuotekehityksessä ja tuotannossa täällä jo yli 600 henkeä. Silmälääkkeitä kehittävän ja valmistavan Santen Oy:n noin 100 miljoonan euron liikevaihdosta viennistä tulee 85 prosenttia. Viennin arvo on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes viisinkertaistunut. Yksi tärkeimmistä viennin vetureista on Suomessa kehitetty, maailman ainoa säilytysaineeton glaukooman hoitoon tarkoitettu prostaglandiini Taflotan. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen Santen käyttää vuosittain noin 15 prosenttia liikevaihdostaan. Yritys työllistää Suomessa noin 400 henkeä. Pk-yrityksissä paljon potentiaalia Suomalaisen lääkealan pk-kentän lippulaiva Biotie Therapies Oyj sai yritysjärjestelynsä sveitsiläinen Synosian kanssa päätökseen tammikuussa Synosiasta tuli osa Biotietä, josta kasvoi samalla yksi maailman johtavista keskushermostolääkkeiden kehittäjistä. Biotien yhteistyökumppani Lundbeck jätti yrityksen pisimmälle kehitettyä tuotetta, nalmefeenia (Selincro ) koskevan myyntilupahakemuksen Euroopan lääkevirastolle vuoden 2011 lopussa. Myyntiin tämän Suomessa kehitetyn alkoholiriippuvuuden hoitoon tarkoitetun tuotteen odotetaan pääsevän vuoden 2012 lopulla. Biotien toimitusjohtaja ja Suomen Bioteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Veromaa on tyytyväinen yhtiön kehitykseen, mutta kantaa samalla murhetta siitä, että Suomessa bioalan arvostus on vähäistä samaan aikaan kun lähes kaikki muut maat kasvattavat panostuksiaan tälle sektorille. Esimerkiksi Norjassa 21 kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kahdeksan eli 40 % tekee tutkimusta bioteknologian alalla. Suomessa bioala on painottunut terveydenhuoltoon, lähinnä lääkekehitykseen ja diagnostiikkaan, mutta tulevaisuudessa biotalousajattelu ja teollinen biotekniikka voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomeenkin, Veromaa sanoo. Pk-yrityksistä Biotien lisäksi Faron Pharmaceuticals, Oncos Therapeutics, Laurantis Pharma, Hermo Pharma ja Hormos Medical ovat ilmoittaneet saaneensa hyviä tuloksia tuotteidensa testauksista. Hormos Medicalin toimitusjohtajan ja valtioneuvoston asettaman, pääministerin johdolla toimivan tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenenä istuvan Risto Lammintaustan mukaan Suomella on paljon erityisosaamista lääkealalla. Paitsi tieteellistä osaamista, Suomella on myös tuotantoteknologiaan ja koulutukseen liittyvää kilpailukykyä, jotka mahdollistaisivat alan tuntuvan kasvun, mikäli uusia tuotekehitysvaltaisia pk-yrityksiä saadaan syntymään alalle. Aihetta optimismiin lisää valtiovallan huomion kohdistuminen kasvuyritysten toimintaedellytyksiin ja pääomarahoituksen kehittämiseen. Diagnostiikkaa ja mittauslaitteita kaupallisen läpimurron kynnyksellä PerkinElmer Human Healthiin kuuluva Suomen yksikkö Wallac Oy on parin viime vuoden ajan tehnyt noin 130 miljoonan euron liikevaihtoa. Wallacin ydinosaamiseen, vastasyntyneiden ja raskaudenaikaiseen seulontatutkimukseen, liittyvä liiketoiminta on ollut jatkuvassa kasvussa. Konsernin Suomen yksikkö on huippuosaaja regulatiivisissa asioissa, ja paljolti siksi Turkuun tullaankin jatkossa keskittämään konsernin in-vitro -diagnostiikan tuotantoa, eli potilaasta tai terveestä henkilöstä otettujen lääketieteellisten näytteiden tutkimuksia, kansanomaisesti laboratoriotutkimuksia ja niihin tarkoitettua välineistöä. Wallac työllistää yli 500 henkeä. Pk-sektorilla diagnostiikkateollisuuden raaka-aineisiin keskittyvä HyTest on kasvanut yhdeksi maailman johtavista diagnostiikkateollisuuden raaka-aineiden toimittajista ja on osoittanut liiketoiminnan voivan olla voimakkaasta kasvusta huolimatta erittäin kannattavaa. Yritys kirjasi lokakuussa päättyneeltä tilikaudeltaan yli 10 miljoonan 4

5 euron liikevaihdon liikevoiton ollessa huikeat noin 37 %. HyTest myy tuotteitaan yli 40 maahan, kaikille kuudelle mantereelle. Myös muut pk-yritykset ovat julkistaneet lähimmän vuoden aikana uusia tuotteita. ArcDia Group lanseerasi nopean, automatisoidun testijärjestelmän hengitystieinfektioiden pikatestaukseen. Mobidiag Oy on alkanut myydä validoitua pikatestiään, joka tuo merkittäviä parannuksia verenmyrkytyspotilaiden sairaalahoitoon. Abacus Diagnostica Oy puolestaan toi markkinoille helppokäyttöisen DNA-perustaisen testin sairaalabakteerina yleisesti tunnetun MRSA:n tunnistamiseen. Sitra ja BioFund-taustainen konkarisijoittaja Seppo Mäkinen uskoo, että aivan lähiaikoina diagnostiikkasektorilta saadaan kuulla merkittävistä läpimurroista ja että tämän seurauksena ala tulee houkuttamaan yhä enemmän sijoituksia ja pystyy luomaan uusia työpaikkoja. Mäkinen tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana useimpien suomalaisten ja useiden kansainvälisten diagnostiikkayritysten hallituksissa ja toimii edelleen aktiivisena sijoittajana alalla. Hän kertoo alan jo saaneen rahoitusta merkittäviltä suomalaisilta yksityissijoittajilta. Biomateriaalien ja palvelusektorin kasvu perustuu osaamiseen Biomateriaalien markkinat ovat vuosittain noin 15 prosentin kasvussa. ConMed Linvatec, Ozics, BonAlive Biomaterials, Stick Tech ja Bioretec ovat biomateriaaliyrityksiä, joiden tuotteita käytetään ihmisen varaosina, kuten esim. ortopedisiä ruuveja, luutäytettä ja hammasimplantteja. Delsitechin tuotteita taas käytetään lääkkeitä luovuttavina implantteina. BioMediTechin johtaja Hannu Hanhijärvi toteaa, että biomateriaalien merkitys ja käyttö tulevat entisestään laajenemaan kantasoluhoitojen kehittyessä. Nykykäsityksen mukaan optimaalisiksi kehitetyt biomateriaalit tulevat toimimaan aivan keskeisessä roolissa vuorovaikutuksessa kantasolujen kanssa niiden erilaistuessa eri kudoksiksi, esim. verisuoniksi, luuksi tai hampaiksi. PCAS, Biovian, Glykos, Medipolis GMP, Galilaeus, SBW ja Syrinx Bioanalytics ovat tyypillisiä esimerkkejä bioalan palveluyrityksistä, jotka myyvät osaamistaan lääkealan kehitysja valmistusyrityksille. Biovian Oy:n myyntija markkinointijohtaja Knut Ringbom tähdentää kansainvälistymisen tärkeyttä. Koska kotimaan markkinat ovat rajalliset, olemme jo ihan yrityksen alkuhetkistä alkaen lähteneet myymään osaamistamme myös ulkomaisille asiakkaille. Osaamiskeskusohjelma on pyörittänyt palvelusektorin kansainvälistymisklubia, jonka avulla moni palvelualan yritys on saanut sparrausapua ja kontakteja kansainvälistymiseen. Liikevaihdostamme valtaosa tulee ulkomailta erikoisosaamisemme ja luotettavan palvelumme ansiosta. Myös toimiva yhteistyö koko lääkekehitysarvoketjun toimijoiden kuten tavarantoimittajien, CRO-yritysten ja yliopistojen, kanssa on tärkeää tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta, Ringbom jatkaa. Uskoa suhdanteista riippumattoman alan tulevaisuuteen Bioala toimii kokonaisuudessaan varsin suhdanteista riippumattomilla markkinoilla. Toisaalta ala on hyvin pääomaintensiivistä. Alan globaalit markkinat ovat kasvaneet viime vuodet noin seitsemän prosentin vuosivauhdilla ja kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena muutaman seuraavan vuoden aikana. Suomessa bioala työllistää paljon korkeakoulutettuja henkilöitä niin yrityksissä kuin yliopistoissa ja korkeakouluissakin. Lisäksi se edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi kliinisiin lääketutkimuksiin osallistui vuonna 2011 yhteensä noin potilasta ja tervettä vapaaehtoista tutkittavaa, mikä tarkoitti noin 114 miljoonan euron tutkimusinvestointia yrityksiltä. Tutkimukset työllistävät lääkäreitä ja tutkimushenkilökuntaa, vievät alan kehitystä eteenpäin ja tuovat uudet lääkehoidot ilmaiseksi tutkimuspotilaiden käyttöön. Yleisesti ottaen suomalainen bioalan tutkimus on monipuolista ja korkeatasoista. Tällä hetkellä maassamme on noin 150 bioalan yritystä. Ne ovat kuitenkin vielä pieniä ja monet edelleen tuotekehitysvaiheessa. Noin puolet yrityksistä toimii lääkekehityssektorilla ja diagnostiikan parissa. Biomateriaali-, elintarvike-, rehu- ja entsyymisektoreilla toimii kullakin noin 10 prosenttia yrityksistä. Odotukset ja toiveet bioalaa kohtaan eivät riskipääomien vähenemisestä huolimatta ole kadonneet. Kun kotimaisen innovaatiorahoituksen vähyys on alan yritysten suurin yksittäinen ongelma, ei tie menestykseen tule olemaan helppo. Tulevaisuudessa kasvua voi löytyä myös aivan uusilta alueilta: bioteknologian menetelmät ovat jo nyt tehneet läpimurtoja esimerkiksi ympäristö sovelluksissa, biojalostamoissa ja erilaisissa palveluissa. 5

6 RECEPTOR vei tutkijat asiakkaiden luo 6

7 Suomalaisen, laadukkaan tutkimuksen tulokset jäävät harmillisen usein pelkkään tulosten julkaisemiseen alan lehdissä, eikä osaamista osata kaupallistaa ja markkinoida tehokkaasti yrityksille. Koska tutkimusosaamisen hyödyntäminen ei ole aina mahdollista kotimaisissa yrityksissä, pitää markkinoinnissa keskittyä myös ulkomaille. T&K-painotteisten investointien saaminen Suomeen tarvitsee puolestaan uutta, aiempaa kohdennetumpaa tutkimusosaamisen markkinointia. Sitä kehitettiin FinnMedi Oy:n luotsaamassa, Life Science-toimialalle keskittyneessä Receptor-hankkeessa. Tutkimusta ja osaamista pitää hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös kaupallisesti. Osaaminen on pystyttävä esittämään kaupallisesti kiinnostavalla tavalla, joka johtaa yritysyhteistyöhön ja synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia, summaa FinnMedi Oy:n kehitysjohtaja Reijo Itkonen, joka veti huipputason tutkimusosaamisen markkinointiin ja investointien hankintaan keskittynyttä Receptor-hanketta. High tech -alojen markkinointi on perinteisesti ollut hyvin yleisluontoista, eikä se useinkaan johda toivottuihin tuloksiin. Receptorissa päätettiin ottaa lähtökohdaksi suomalaisen tutkimusosaamisen kohdennettu, syvällinen ja monipuolinen markkinointi rokoteosaamisen, luu- ja rustotutkimuksen, neurologisen tutkimuksen ja point of care -diagnostiikan aloilta. Näiden alojen yliopistotutkimusryhmistä ja tutkimusta lähellä olevista yrityksistä muodostimme osaamisyhteisöjä, joiden tutkimusosaamisen markkinointiin hanke keskittyi. Teimme mittavat taustatutkimukset asiakkaiden tarpeista ja hankimme tietoa markkinoista. Näin saimme määritellyksi suhteellisen kapean fokusalueen, jonka puitteissa markkinoimme osaamisyhteisöjen tarjoomaa rajatulle kohderyhmälle. Tällaiset spesifioidut kontaktit osoittautuivat erittäin toimiviksi, Itkonen kertoo. Erikoisuutena Receptor-hankkeessa oli se, että myös itse tutkijat osallistuivat markkinointiprosessiin. Tutkijan innostuminen markkinointityöstä on Itkosen mukaan äärimmäisen tärkeää. Tutkijan osallistuminen markkinointityöhön lisää uskottavuutta, sillä tutkija on se henkilö, jolla on kaikkein syvällisin tieto tutkimuskohteesta. Usein käytännön markkinointityöhön tarvitaan kuitenkin valmennusta ja paikallisen toimintakentän hyvin tuntevaa konsulttiapua. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että tutkija saa neuvottelupöydän toiselle puolelle juuri oikean kontaktin. Näitä kontakteja loimme hankkeen aikana. Hanke hyödynsi myös perinteisempiä markkinointikeinoja, kuten esitteiden laatimista ja esitelmiä alan konferensseissa. Osin hankkeen vahvan markkinointityön vauhdittamana neurologia-alan kansainvälinen rahoitustapahtuma European Neurotech Investing and Partnering Summit järjestettiin syksyllä 2011 Helsingissä ensimmäisen kerran USA:n ulkopuolella. Tuloksena yhteistyösopimuksia ja markkinointihenkisyyttä Hankkeen tavoitteena oli saada jokaiselle osaamisyhteisölle yksi yhteistyösopimus ulkomaalaisen yrityksen kanssa sekä yhden ulkomaalaisen yrityksen sijoittumispäätös Suomeen. Laadullisena tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jolla tutkimuslähtöiset osaamisyhteisöt voivat kansainvälistyä. Tavoitteet saavutettiin hyvin ja projektin konkreettisena tuloksena saatiinkin parissa vuodessa aikaan seitsemän yhteistyösopimusta suomalaisten osapuolten ja kansainvälisten Life Science -yritysten välillä. Lisäksi monet kansainvälisten yritysten edustajat kävivät tutustumassa suomalaisiin tutkimusyhteisöihin ja yrityksiin. Konkreettisten sopimusten lisäksi Itkonen näkee erittäin tärkeänä sen, että tutkijoiden asenteet markkinointiin ovat muuttuneet. Varsinkin nuoremmat tutkijat ovat nyt entistä avoimempia tutkimustulostensa hyödyntämiselle. Saimme hankkeen aikana lisättyä tutkimusyhteisöjen kansainvälistymisen osaamista ja toivon, että tutkijayhteisöjen asiakaslähtöinen asenne kehittyy edelleen. Receptor-hankkeen koordinaattorina toimi FinnMedi Oy. Muut toimijat olivat BusinessOulu, Culminatum Oy, Greater Helsinki Promotion Oy ja Turku Science Park Oy. Ulkopuolisena partnerina hankkeeseen osallistui Kuopio Innovation Oy. Vuoden 2011 lopussa päättyneen hankkeen rahoituksesta vastasi Uudenmaan ELY-keskus 85 prosentilla (ESRrahoitus) sekä osallistujat itse. Hantavirustutkimus löysi yhteistyön alun ulkomailta Receptor-hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuului juurruttaa biotutkimuksen alalle kohdennetun, kansainvälisen markkinoinnin toimintamalli. Reijo Itkosen mukaan mallissa ei ole keksitty pyörää uudestaan, vaan lähdetty liikkeelle ihan markkinoinnin perusasioista. Yhteistyökumppanin löytäminen Helsingin yliopiston hantavirustutkimukseen ja uuden rokotteen kehittämiseen on hyvä esimerkki tästä Receptorin mallista, jossa korostuu etukäteisselvitysten ja tarkasti kohdennetun markkinoinnin merkitys, Itkonen kertoo. Markkinointityön pohjaksi hankkeessa kartoitettiin markkinatilannetta eli tehtiin selvitystä maailman hantavirustilanteesta ja siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia rokotteen kehittämisellä olisi. Rokotealan konsulttia käyttämällä määriteltiin eri maista potentiaalisia kohdeyrityksiä, joiden kanssa rokotteen kehittämistä voitaisiin lähteä edistämään. Olennaista toimintamallissa on, että kun on löydetty sopivia kohdeyrityksiä tai -organisaatioita, niihin tehdään kohdennettua markkinointia ja tavoitteena on henkilökohtaisesti käydä tapaamassa oikeita henkilöitä. Usein tutkimuksen asiantuntija tarvitsee tapaamiseen tuekseen kaupallista osaamista. Tässä hantavirustapauksessakin käytimme apuna rokotealan konsulttia, joka tuntee hyvin kansainvälisen markkinatilanteen, toimialan rakenteen ja käytännöt. Suomalaisen hantavirustutkimuksen seuraava askel toteutetaan näillä näkymin ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa, sillä markkinoinnin toimintamalli poiki aiesopimukset saksalaisen yrityksen ja amerikkalaisen tutkimusorganisaation kanssa. Jos asiat etenevät toivotusti, voimme tulevaisuudessa hyvinkin ehkäistä Suomessa yleistä myyräkuumetta uudella hantavirusrokotteella. Reijo Itkosen mielestä Receptorista saatiin hyviä tuloksia. 7

8 Kliinisellä biopankkitoiminnalla tarkoitetaan ihmisistä peräisin olevien näytteiden kuten virtsan tai veren ammattimaista ja yhdenmukaista keräämistä, säilyttämistä ja luovuttamista lääketieteelliseen tutkimukseen ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Suomessa ammattimaisen biopankkitoiminnan rakentaminen on ajankohtaista uuden biopankkilain astuessa voimaan mahdollisesti vuoden 2013 alusta. Kliinisten biopankkien johdolla yksilölliseen hoitoon ja kansante li T&K-käytössä on lähes kokonaan hyödyntämättä. Kliinisten näytearkistojen arvoa lisää uusien molekyylibiologisten analyysimenetelmien kehittyminen, suomalaisen terveydenhuollon korkea taso sekä terveystietojen saatavuuden paraneminen sähköisten potilastietojärjestelmien ja kansallisten rekisterien kautta. Osaamiskeskusohjelma ja HealthBio -klusteri ovat tukeneet biopankkihanketta. Potilaiden hoidon lisäksi biopankkilaki tuo Biopankkitoiminnan mahdollistava lainsäädäntö luo voimaan astuessaan merkittäviä uusia mahdollisuuksia tieteelliselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Samalla se luo tarpeen määritellä uusia toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Ammattimaisen biopankkitoiminnan myötä avautuu mahdollisuus entistä tehokkaampaan sairausriskien tunnistamiseen, räätälöidympään hoitoon ja systeemilääketieteen kehittämiseen. Suomessa on miljoonia diagnostisia kudosnäytteitä, joiden potentiaatoteutuessaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksille. Biopankit ovat olleet HealthBio -klusterin kärkihanke jo vuodesta Suomi on ollut mukana eurooppalaisen BBMRI (Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure) -verkoston pystyttämisvaiheessa. Koordinoinnissa olivat mukana professori Eero Vuorio ja dosentti Heli Salminen, joka on nyt vauhdittamassa BBM- RI -verkoston Expert Centren saamista Tur- 8

9 kuun. Biopankkilain odotetaan astuvan voimaan vuoden 2013 alussa ja professori Olli Carpénin mukaan tällöin myös Turun kliininen biopankki voisi aloittaa toimintansa. Yhteistyöllä terveyden ytimeen Yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteyteen perustettavien kliinisten biopankkien verkostomalli on suunnitteluvaiheessa ja valmiina aloittamaan toimintansa biopankkilain voimaantulon myötä. Verkosto tukee yhteisesti sovittua hallintomallia ja laatujärjestelmää. Tämä ei merkitse yliopistollisille sairaanhoitopiireille luopumista itsenäisistä tutkimusintresseistä tai omista näytekokoelmista, mutta sitouttaa ne sovittuihin hallinnollisiin käytäntöihin, IT-tiedonvaihto- ja laatustandardiin sekä tietosisältöjen yhtenäistämisen edistämiseen. Yhteistyön perustana on, että biopankkien näytteet ja niihin liittyvä tieto säilyvät kunkin sairaanhoitopiirin hallinnassa ja prospektiivisten, seurantaan perustuvien näytteiden keräyksessä hyödynnetään sairaaloiden omaa infrastruktuuria. Näiden näytteiden tutkimuskäyttö vaatii aina eettisen luvan, minkä lisäksi vanhojen diagnostisten näytteiden (lähinnä patologian näytearkistot) tutkimuskäyttö arvioidaan aina tapauskohtaisesti mahdollista tulevaa diagnostiikkatarvetta vaarantamatta. Biopankkitutkimuksessa on mahdollista hyödyntää myös sairaaloiden tietojärjestelmiin kerättyä kliinistä tietoa. Virtuaalinen biopankkiverkosto yhdistää metatiedot kerätyistä näytteistä, niihin liittyvistä terveystiedoista ja biopankkiin keperustutkimuksesta rveyden edistämiseen rääntyvästä tutkimustiedosta (genetiikka, proteomiikka, metabolomiikka, yms.) tutkittavan yksityisyydensuojaa korostaen. Biolääketieteen kehityksen suurin pullonkaula on laajojen ja laadukkaiden näyteaineistojen saatavuus. Laajat näytekokoelmat ja hyvät palvelukonseptit avaavat uusia mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vastaavanlaisia laajoja kliinisiä biopankkeja ei maailmalla ole, joten lääke- ja diagnostiikkateollisuus ovat jo nyt osoittaneet kiinnostuksensa kliinisiä biopankkeja kohtaan. Kiinnostuksen taustalla on suunnattujen hoitojen kehittämisen ja hoitokokeilujen edellyttämä tarve uudelle tiedolle taudin yksilöllisestä käyttäytymisestä sekä kliinisten biopankkien myötä avautuva mahdollisuus löytää uusia indikaatioita nykylääkkeille. Kiinnostusta lisää myös biopankkien myötä suomalaisille pk-yrityksille avautuva etulyöntiasema uusien diagnostiikkamenetelmien kehittämisessä. Houkutteleva ja hyvin Houkutteleva ja hyvin organisoitu kliininen biopankkitoiminta lisää Suomen vetovoimaa saada tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta ja edesauttaa yhteistyötä merkittävien kansainvälisten toimijoiden kanssa. organisoitu kliininen biopankkitoiminta lisää Suomen vetovoimaa saada tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta ja edesauttaa yhteistyötä merkittävien kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kliiniset biopankit vauhdittamaan Suomen kilpailukykyä Vahvoista geneettis-epidemiologisen tutkimuksen perinteistä huolimatta Suomi on jäämässä auttamattomasti jälkeen biopankkitoimintojen kehitystyössä. Myöskään mittavat, hyvin arkistoidut kliiniset näytekokoelmat ja niihin liitettävä hyvin organisoitu kliininen tieto eivät riitä nykytilannetta parantamaan. Jos biopankkitoi- KLIINISTEN BIOPANKKIEN VERKOSTO PERUSTUU YHTEISTYÖHÖN, JOSSA: Näytteet ja niihin liittyvä tieto säilyvät kunkin sairaanhoitopiirin hallinnassa. Prospektiivisten näytteiden keräyksessä hyödynnetään sairaaloiden omaa infrastruktuuria. Näytteiden tutkimuskäyttö vaatii eettisen luvan. Vanhojen diagnostisten näytteiden tutkimuskäyttö tulee aina arvioida tapauskohtaisesti diagnostiikkaa vaarantamatta. Sairaalan tietojärjestelmiin kerättyä kliinistä tietoa hyödynnetään tutkimuksessa. mintoja kehitettäessä voidaan toteuttaa suunnitelma, joka tähtää julkisen terveydenhuollon potilastiedon tehokkaaseen integrointiin biopankkinäytteiden käytössä, olisimme jälleen toimijoiden etulinjassa. Kansallisen kliinisen biopankkiverkoston tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista systemaattisesti sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä korostaen ja uusia innovatiivisia toimintatapoja kehittäen. Hankkeen tuomat edut tukevat Suomen korkean teknologian osaamista, lisäävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ja maamme kilpailukykyä sekä kansallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamista. Päämääränä on, että jo lähitulevaisuudessa kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit voivat toteuttaa entistä yksilöllisempää sekä vaikuttavampaa potilashoitoa nykyistä paremmin tuloksin ja nykyistä kustannustehokkaammin. Lisäksi ammattimaisella biopankkitoiminnalla voidaan vaikuttaa molekyylilääketieteen tutkimuksen painopisteisiin siten, että laajat kansanterveyteen vaikuttavat tutkimusalueet tulevat paremmin huomioiduiksi suuria kliinisiä näyteaineistoja analysoimalla. Huippuosaamiseen perustuvan toimintaympäristön rakentaminen luo edellytykset liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, kun korkeatasoinen tutkimus yhdistetään liiketoimintaosaamiseen. Näin odotetaan syntyvän merkittävää uutta yritystoimintaa, työpaikkoja sekä vahvaa, alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvaa kilpailukykyä. 9

10 Teksti: Leena Koskenlaakso Elämän merkit -hankkeessa kehitetään biomarkkereita leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnostiikan nopeuttamiseksi Helsingin ja Turun HealthBIO-osaamiskeskusten syksyllä 2011 käynnistämän Elämän merkit -hankkeen tavoitteena on kehittää diagnostisiin biomarkkereihin pohjautuvia uusia palveluita ja tuotteita terveydenhuoltoon. Vuonna 2013 päättyvän hankkeen pilottiprojekteissa kehitetään uusia menetelmiä helpottamaan ja nopeuttamaan akuutin myelooisen leukemian, munasarjasyövän ja endometrioosin diagnosointia ja hoidon seurantaa. Elämän merkit -hankkeessa pyritään myös synnyttämään Suomeen vähintään yksi biologisia merkkiaineita hyödyntävä biopankki. Turussa suunnitellaan professori Carpénin mukaan valtakunnallista kliinisten biopankkien verkostoa, missä patologian laitosten näytteet yhdistettäisiin potilastietokantoihin. Biopankissa olisi jo alkuvaiheessa toista miljoonaa näytettä. Parempaa hoitoa ja kustannussäästöjä Biologinen merkkiaine eli biomarkkeri tarkoittaa potilaan veri- tai kudosnäytteestä mitattavissa olevaa hormonia, proteiinia, entsyymiä, perimän osaa tai muuta tekijää, jota voidaan käyttää tautien diagnosoinnissa, seulonnassa, hoitovasteen ennakoinnissa ja taudin uusimisen havaitsemisessa. Bioteknologian avulla voidaan kehittää räätälöityjä biomarkkerien mittausmenetelmiä yksittäisen potilaan taudin diagnosointiin sekä sopivimman hoidon valintaan ja seurantaan. Laboratoriodiagnostiikka on perinteisesti perustunut suureen määrään eri verikokeita, joista monet ovat epäspesifisiä ja muuttuvat useissa tautitiloissa. Biomarkkerien kehityksen myötä laboratoriodiagnostiikkaan syntyy yhä tarkempia, yhden taudin toteamiseen tarkoitettuja merkkiaineyhdistelmiä, jotka edesauttavat sopivimman hoidon valinnassa ja joiden odotetaan tuovan merkittäviä kustannussäästöjä. Räätälöityjä biomarkkereita käytetään etenkin uusien, kalliiden lääkkeiden kohdistamiseksi sellaisille potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten. Parempia työkaluja, täsmä-aseita ja biopankki Kehittämällä diagnostiikkaa akuuttia myelooista leukemiaa varten pyrimme antamaan leukemiapotilaita hoitaville lääkäreille parempia työkaluja heidän työssään. Toivomme, että kehittämämme diagnostiikan avulla lääkärit pystyisivät auttamaan useampia leukemiapotilaita kuin tähän asti on ollut mahdollista, kertoo projektikoordinaattori Imre Västrik Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM), jossa toteutetaan Elämän merkit -hankkeen leukemiaa käsittelevä osuus. Syövän aiheuttaa geenivirheen tuottama muutos syöpäsoluissa. Jokainen syöpä on erilainen, joten myös diagnostiikan täytyy olla yksilöllistä. Sen sijaan, että ampuisimme haulikolla, meidän tulee voida käyttää täsmäasetta. Tämä on suuri haaste diagnostiikalle, sanoo patologian professori Olli Carpén Turun yliopistosta. Siellä meneillään olevissa pilottiprojekteissa kehitetään munasarjasyövän ja endometrioosin biomarkkereita yhteistyössä professori Matti Poutasen ryhmän, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja VTT:n kanssa. Tutkijoiden ideat tuotteiksi Hankkeessa kehitetyt biomarkkerit kaupallistetaan valmiiksi diagnostiikkatuotteiksi ja -palveluiksi yhdessä VTT:n sekä biotekniikkayritysten kanssa. Tavoitteena on saada vähintään kolme biologista merkkiainetta kliiniseen käyttöön hyödyntäen VTT:n Hyvinvointiteknologiat -ohjelmassa kehitettyä teknologiaa. Uusien palvelujen konseptointia ja kaupallistamista tuetaan myös tuotteistustyöpajalla syksyllä Kaupallistamiskonseptin luonnissa käytetään apuna myös Turku Science Park Oy:n keräämää tietoa eurooppalaisista biomarkkerien hyödyntämiskäytännöistä. Hankkeen päärahoittajana toimii Päijät- Hämeen liitto, joka käyttää siihen yli 2,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rakennerahastovaroja Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Kyseessä on merkittävä panostus kansallisesti merkittävään toimintaan. Rakennerahastovarojen kanavoiminen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on erittäin tärkeää, kun kansalliseen rahoitukseen kohdistuu säästöpaineita, tähdentää projektipäällikkö Pekka Ihalmo Culminatum Innovationista. Lisätietoja: Elämän merkit -hankeen ( ) tavoitteena on edistää biologisten merkkiaineiden hyödyntämistä sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa. Hankkeen toteuttajia ovat Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, VTT, Turku Science Park Oy (koordinaattori) ja Culminatum Innovation Oy. Hankkeen päärahoittaja on Päijät-Hämeen liitto / Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, ja toiminta on osa kansallista HealthBIO-osaamiskeskusohjelmaa. Projektipäällikkö Reeta Huhtinen, Turku Science Park Oy, puh , Projektikoordinaattori Imre Västrik, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), puh , Professori Olli Carpén, Turun yliopisto, puh. (02) , 10

11 Teksti: Leena Koskenlaakso (Artikkeli on ilmestynyt PODIUMissa 5/2011.) Vahvemmaksi verkottumalla HealthBIO-klusterin Verkkovoimaa-hanke auttaa Life Science alan alihankinta- ja asiantuntijapalveluyrityksiä saamaan lisäpotkua toimintaansa verkottumalla ja kansainvälistymällä. Isot lääkeyritykset ja terveydenhuollon laitevalmistajat ulkoistavat tutkimus- ja tuotekehitystoimintojaan yhä enemmän pienille alihankinta- ja asiantuntijapalveluyrityksille. Suomessa toimii noin 60 bioteknologiaan, lääkkeiden kehitykseen ja tutkimukseen, terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä näihin liittyviin informaatiojärjestelmiin erikoistunutta alihankinta- ja palveluyritystä. Niistä pääosa on mikro- ja pk-yrityksiä. Tähtäimessä kansainväliset markkinat Lääketeollisuuden rakennemuutoksen seurauksena liikkeellä on vapaata osaamispääomaa. Uudenmaan alueen kehitysyhtiö Culminatum Innovationin projektipäällikkö Pekka Ihalmon mukaan teollisuudesta katoavat työpaikat on korvattava uusilla, vientikelpoisilla high tech -palveluilla. Monet palveluyritykset ovat kuitenkin liian pieniä pärjätäkseen yksin kansainvälisessä kilpailussa, Ihalmo sanoo. Verkkovoimaa-hankkeessa life science alan palveluyrityksiä tuetaan muun muassa palveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Hankkeessa muodostuvat yritysryhmät voivat esimerkiksi osallistua partnerointitilaisuuksiin ja roadshow-tapahtumiin Euroopassa ja muualla maailmassa. Verkottumista ja alliansseja tarvitaan. Tärkeää on toteuttaa ne asiakaslähtöisesti, sanoo Culminatum Innovationin ohjelmajohtaja Riikka Paasikivi. Suurempia palvelukokonaisuuksia Palveluiden ostamisessa ollaan menossa taktisesta kumppanuudesta strategisen kumppanuuden ja jopa riskien jakamisen suuntaan. Tehokkuus, keskittyminen ja erikoistuminen ovat tämän hetken trendi. Kun suuretkin lääkeyritykset saattavat keskittyä joihinkin sairauksiin, luo se erikoistumispainetta myös palveluyrityksille. Yksittäinen yritys ei voi tehdä kaikkea ja olla hyvä kaikessa, joten on löydettävä uusia liiketoimintamalleja. On verkotuttava, jopa eri toimialojen kesken, sanoo CRO-yritys Medfiles Oy:n toimitusjohtaja Tuija Keinonen. Verkottumisen avulla palveluyritykset voivat tarjota suurempia palvelukokonaisuuksia. Asiakkaat haluavat asiantuntemusta sekä ajan ja rahan säästöä. Kun verkoston jäsenten palvelut täydentävät toisiaan, ne voivat käyttää yhteismarkkinointia ja yhteisiä vientiponnistuksia, Keinonen tähdentää. Medfilesilla on paljon verkottumiskokemusta Euroopasta. Osallistuminen Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe -projektiin toi yritykselle arvokkaita kiinalaiskontakteja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia Aasiassa. Mitä kauemmas mennään, sitä enemmän hyötyä yhteisponnistuksista on. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tutkimuspalveluiden kysyntä on Keinosen mukaan kasvamassa. Laitevalmistajatkin ulkoistavat entistä enemmän. Vaatimukset laitepuolella tiukkenevat ja kliiniseen näyttöön perustuvaa tietoa tarvitaan myös laitteiden kustannusvaikuttavuudesta. Tukea verkostosta Lääkealan viranomaisasioiden konsultointiin erikoistunut DRA Consulting Oy oli perustamassa vuonna 2007 eurooppalaista EuDRAcon (European Drug Regulatory Affairs Consultants) verkostoa. EuDRAconin suurin hyöty on se, että tunnemme luotettavan kumppanin kaikissa Euroopan maissa. Jos asiakkaamme tai me tarvitsemme asiantuntija-apua viranomaisasioissa, pystymme hankkimaan tiedon nopeasti ja luotettavasti. Yksi verkostoon kuuluva konsultti koordinoi alihankintaperiaatteella eri maiden toimeksiannot ja yksi tarjous kattaa asioiden hoidon koko Euroopassa, kertoo DRA Consultingin toimitusjohtaja Kaija Korpiaho-Haga. Verkoston kautta hankittu tuki on Korpiaho-Hagan mukaan arvokasta, koska lääkealan konsultteja on harvassa ja ala on Suomessa kohtuullisen kilpailtu.. Näen ilman muuta tilauksen Life Sciences -alan palveluyritysten verkottumiselle. Vertaistuki ja kokemusten vaihto on tärkeää, kun toimitaan pienellä erityisliiketoiminta- ja erityisosaamisalueella. Lääkekehitystä tehdään pienten ja erikoistuneiden tutkimus- ja palveluyritysten tiiviissä verkostossa, jossa kumppanuus on välttämättömyys. Yksin ja täysin omillaan ei enää pärjää kovin pitkälle. Verkkovoimasta potkua kansainvälistymiseen Culminatum Innovation Oy Ltd:n toteuttama Verkkovoimaa-hanke ( ) tukee Life Science alan alihankinta- ja asiantuntijapalveluyritysten verkottumista ja kansainvälistymistä. Hankkeessa ennakoidaan toimialan muutoksia, järjestetään liiketoimintakoulutuksia, valmennuksia ja työpajoja sekä rakennetaan yritysryhmien kansainvälistymisohjelmia. Toimintaa rahoittavat Uudenmaan ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, kansainvälistymisohjelmiin osallistuvat yritykset sekä pääkaupunkiseudun kunnat. 11

12 Yhteismatkalla Kunshanissa. Matkalla sovittiin edelleen käynnissä olevasta yhteistyöstä Tuspark (Tsinghua University Science Park) ja Industrial Technology Research Institute ITRIn kanssa. Kuvassa hankkeen jäsenet: Marja Jaurakkajärvi / Kuopio Innovation (edessä vas.), William Jia ja Kathy Liu sekä kiinalaisten yhteistyötahojen edustaja. Ylärivissä hankkeen jäsenet Thomas Wirth / Aurealis Oy (vas.) sekä Itä-Suomen yliopiston edustajat Tuomo Laitinen, Antti Poso, Markus Forsberg ja Ville-Veikko Piispanen. Kiina suuresta tuntemattomasta saumattomaan yhteistyöhön Bio- ja lääkeala on noussut tärkeään asemaan ja investointien kohteeksi Kiinassa. HealthBIO-klusteri on ollut mukana hakemassa suuntaa suomalais-kiinalaiselle yhteistyölle. Teksti: Janiika Vilkuna-Räsänen Kuva: Kuopio Innovation Oy Kiinan lääkeala siirtyy vähitellen made in China -tuotantoteollisuudesta innovatiiviseen invented / developed in China -tuotekehitykseen. Maassa on suomalaista vientiä ajatellen valtavat markkinat ja puolestaan kasvava määrä innovaatioita ja valmistusosaamista tuotaviksi Eurooppaan. Pohjois-Euroopassa biosektori kärsii rahoitusvajeesta erityisesti lääkekehityksessä, joka on aikaa vievää ja vaatii siksi paljon pääomaa. Kärsivällisiä investoreja on vaikea löytää, vaikka läpimurtotuotteilla onkin erittäin hyvät tuottonäkymät. Kiinalaiset investoinnit ja osaaminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja lähestymistapoja hyödyntää huippuosaamistamme, summaa maiden välistä yhteistyötä klusterissa tukeva bio- ja lääkealan kehitysjohtaja Marja Jaurakkajärvi Kuopio Innovation Oy:stä. Itä-Suomen yliopiston Farmaseuttisen lääketutkimuskeskuksen johtaja Markus Forsbergin mukaan kiinalaisista yliopistoista löytyy yhä enemmän kansainvälistä kärkeä edustavia tutkijoita, joten maa on tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä uusien lääkkeiden kehittäjistä ja suurimmista markkinaalueista. Oikeiden osaajien ja partnerien löytäminen Kiinasta on haastavaa, sillä toimijoiden kirjo on valtava. Myyntikanavat ovat moniportaiset ja useimmiten myyntiä harjoitetaan vain tietyissä Kiinan maakunnissa. Valtiontason yhteistyö nousee Kiinassa tärkeään asemaan, ja sitä kannattaa suomalaisten yritystenkin hyödyntää, Jaurakkajärvi täydentää. Suunta itään vuosituhannen vaihteessa Kiina panostaa vahvasti terveyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön, jotka ovat myös Kuopion seudun kärkialoja. Maa valittiin niin HealthBIO-klusterin, Itä-Suomen yliopiston kuin Kuopion alueellisten kansainvälistymisstrategioiden painopisteeksi jo 2000-luvun alussa. Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitos ja klusteri kokosivat silloin yhteisen Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe (PGCF) -hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena oli kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia ja rakentaa kontakteja Kiinaan. Työ edesauttoi kiinalaisten yritysten sijoittumista Suomeen, suomalaisten palveluiden myyntiä kiinalaisille toimijoille, 12

13 akateemisen tutkimusyhteistyön käynnistymistä ja uusien innovaatioiden syntyä. Lisäksi pitkäjänteinen toiminta alkaa nyt tuoda investointeja suomalaisiin yrityksiin, summaa Jaurakkajärvi. Yhteistyön myötä perustettiin jatkoksi etujärjestö MediGateway China-Finland/Europe ry, joka pitää yllä terveysalan Kiina-toimijoiden verkostoa, joka välittää ja ylläpitää tietoa sekä edistää jäsenten liiketoimintaa Kiinassa. Juuri käynnistetty MediGateway to Europe -hanke jalostaa puolestaan yhteistyön hedelmiä kehittämällä Suomesta kiinalaisille terveysalan yrityksille porttia Euroopan markkinoille. Toiminnassa käynnistetään yrityspilotteja sekä edistetään suomalaisyritysten alihankinta-, valmistusja t&k-toimintojen käynnistymistä ja laajenemista Kiinassa. Kiinalaisille suomalainen toiminta on kätevää ja tehokasta. Meillä on toimivaa viranomaisyhteistyötä, pieni maa ja selkeä byrokratia, Jaurakkajärvi kertoo. Kiinasta Eurooppaan tuotavan laitteen tai lääkkeen laatutason on vastattava eurooppalaisen lainsäädännön vaatimuksia. Autamme kiinalaisia yrityksiä evaluoimaan tuotteidensa markkinapotentiaalia ja laatutasoa Euroopassa. Tuotteen on hyvä PharmaGateway-toiminnassa... järjestettiin 300 suomalaisten ja kiinalaisten yritysten business-to -business-tapaamista. kiinalaisyritys Simcere sijoittui Kuopioon, ja useita alan spin off -yrityksiä, kuten Fennogate Finland Oy, Aurealis Oy ja Kasve Oy, perustettiin Kuopioon. Lisäksi lääkinnällistä laitetta valmistavan suomalais-kiinalaisen yhteisyrityksen yhtiöjärjestelyt ovat käynnissä. tuoda markkinoille jotain täysin uutta pienikin käytännön parannus tai idea tuotteessa, kuten esimerkiksi lääkemuodossa, voi osoittautua arvokkaaksi ja kysyntä suureksi, kertoo yhteistyössä mukana olevan lääkealan Suomen ensimmäisen CRO-yrityksen, 25 vuotta täyttävän kuopiolaisen Medfiles Oy:n, toimitusjohtaja Tuija Keinonen. PGCF-toiminnan alkaessa Thomas Wirth oli mukana arvioimassa yhteistyön mahdollisuuksia geeniterapian alueella. Sittemmin hän perusti lääkekehitysyritys Aurealis Oy:n uusien syöpähoitojen kehittämiseksi. Hän kertoo jo perustamisvaiheessa tienneensä, että Kiinasta löytyy kumppaneita syöpähoitojen kehittämiseen, kuuluuhan aihe Kiinan terveydenhuollon kehittämissuunnitelmien painopisteisiin. Saimme merkittävää hyötyä yhteistyöstä ja klusterin verkostoista. Etsimme nyt yhteistyökumppaneita ja rahoitusta uusille kehitysprojekteillemme, joista neuvottelemme muutamien kiinalaistahojen kanssa ja harkitsemme tutkimusyksikön perustamista Kiinaan. Kuopion toimintamalli on hyödynnettävissä suunnitelmalliseen yhteistyön rakentamiseen kansallisesti. Lääkekehityksen nousevat markkinat, kuten Venäjä ja Etelä-Amerikka, voisivat olla hyviä suuntia kaupallistaa suomalaista lääketurvallisuusosaamista, visioi Jaurakkajärvi. Jatkossa lisäksi tutkija- ja asiantuntijavaihdon sekä yliopisto-yritys-yhteistyön laajentaminen olisivat kiinnostavia mahdollisuuksia, Forsberg täydentää. 13

14 HealthBIO mukana vahvistamassa tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaitoja Suomessa tehdään korkeatasoista molekyylilääketieteen, biotieteiden ja biotekniikan tutkimusta. Alan tutkimustuloksiin perustuvan liiketoiminnan kasvu ja kehittäminen edellyttävät riittävää rahoitusta, innovatiivisia menetelmiä ja osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Vahvan erityisosaamisen lisäksi alan henkilöstöllä on oltava kykyä ymmärtää yritysten liiketoimintaa ja yritysmaailman toimintatapoja. HealthBIO-klusteri on ollut mukana usean tohtoreille suunnatun liiketoimintakoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näiden koulutusten sarjan aloitti Oulussa vuosina Biocenter Oulun johdolla toteutettu, ESR-rahoitteinen Tohtorit työelämässä -projekti. Vuosina sekä pääkaupunkiseudulla toteutetut Tohtoreita yrityksiin -projektit ovat jatkaneet tätä linjaa edistämällä luonnontieteen tohtoreiden työllistymistä bioteknologiaa hyödyntäviin yrityksiin. Myös nämä Culminatum Innovationin johdolla toteutetut hankkeet ovat olleet ESR:n rahoittamia. Tohtorikoulutukseen lisää yritysyhteistyötä Uusin hanke bioalan tohtoreiden liiketoimintaosaamisen saralla on Biocenter Oulun koordinoima ESR-rahoitteinen Tohtoreiden liike-elämä- ja työelämätaidot -pilottiprojekti. Projektissa luodaan uusia opetuskokonaisuuksia ja toimintamalleja tohtoriohjelmille. Päätavoitteena on kehittää yhteistyössä eri tohtoriohjelmien ja muiden alan toimijoiden kanssa tohtorikoulutukseen uudenlainen, työelämän tarpeita paremmin vastaava koulutusmalli. Projektissa luodaan tohtoriohjelmille uusia, elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottavia opetuskokonaisuuksia, yritysyhteistyömalleja sekä koulutuksen rakennemalli, jotka mahdollistavat tohtorikoulutettavien yrityskontaktien syntymisen jo ennen valmistumista. Mallista tulee pysyvä koulutuskokonaisuus, jota voidaan edelleen soveltaa eri alojen tohtorikoulutusohjelmissa. Näin parannetaan tohtorikoulutuksen työelämävastaavuutta ja kykyä vastata elinkeinoelämän osaamistarpeisiin sekä lisätään yritysyhteistyötä ja tutkijakouluverkostojen yhteistyötä. Pilotointi Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä Pilottiprojektia toteutetaan aluksi yhteistyönä Oulun, Tampereen ja Turun Life Science -alan tohtoriohjelmien sekä Kansainvälisen lääketieteen tekniikan ja fysiikan tohtoriohjelman ja Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan kansainvälisen liiketoiminnan yksikön kanssa. Kehitystyössä ovat mukana myös Oulun, Turun ja Tampereen kaupunkien OSKE-toimijat eli BusinessOulu, Turku Science Park Oy ja Finnmedi Oy. Lisäksi projektiin osallistuu terveys-, hyvinvointi- ja elintarvikealan pk-yrityksiä. Tohtoriohjelmayhteistyön myötä pk-yritykset saavat uusia kontakteja yliopistoihin sekä tarpeisiinsa sovitettuja yhteistyötapoja, ja ne hyötyvät myös uusista asiantuntijoiden rekrytointikanavista ja osaavasta työvoimasta. 14

15 HealthBIOn ohjausryhmän sekä Suomen Bioteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Veromaa puhuu Vuosiseminaarin iltajuhlassa Turun VPK:n talolla. HealthBIOn vuosiseminaari Bioalan suurin vuotuinen verkottamistapahtuma HealthBIO-klusterin vuosittain järjestämästä kaksipäiväisestä vuosiseminaarista on muodostunut Suomen bioalan suurin säännöllinen verkottumistapahtuma. Viime vuoden ykköspuheenaihe tapahtumassa oli alan pääomasijoittajien vähäisyys ja sen myötä kilpailijamaista jälkeen jäänyt alan teollisuuden ja työpaikkojen syntyvauhti. Eri paikkakunnilla järjestettävään HealthBIOn seminaariin kokoontuu vuosittain noin 250 suomalaisen bioalan edustajaa. Seminaari kerää alan osaajat eri puolilta Suomea kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja, HealthBIOn oman toiminnan tuloksia, suomalaisia menestystarinoita ja tietysti alan rahoitusnäkymiä. Turussa vuoden 2011 vuosiseminaarissa puhunut HealthBIOn koordinaattori Tero Piispanen kertasi esityksessään bioalan menneen vuoden tapahtumia. Hän totesi, että vuodesta 2007 lähtien koko maassa on uusia alan yrityksiä perustettu jo liki sata, ja lisäksi HealthBIO-klusterin toiminnassa mukana olleet yritykset ja tutkimuslaitokset ovat kyenneet luomaan toista sataa uutta tuote- tai palvelukonseptia. Tämän vuoden seminaari järjestetään Helsingissä syyskuun puolivälissä. Rahoitus puhuttaa bioalaa Biolääketieteellinen tutkimus ja saavutetut tulokset edustavat Suomessa maailman huippua, mutta syntyneen liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen on jäänyt puolitiehen. Piispasen mukaan julkinen rahoitus bioalan tutkimukselle on hyvällä tasolla, mutta kotimaisten pääomasijoittajien puutteen takia alan teollisuuden ja uusien työpaikkojen synty on jäänyt merkittävästi jälkeen kilpailijamaista. Vaikka monen alan yrityksen taloudellinen asema on parantunut, riskipääomaa uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi kaivataan kipeästi. Ideoita ja keksintöjä tulisi kyetä viemään yliopistoissa nykyistä pitemmälle julkisen tutkimusrahoituksen turvin. Tämä lisäisi yritysten mahdollisuuksia ottaa uusia ideoita omiin tuotesalkkuihinsa ja edistäisi tuotteistamisen ja kaupallistamisen saattamista päätökseen, Piispanen sanoo. Piispasen mukaan rahoituksen puute vaivaa myös toimivia bioalan yrityksiä. Vaikka bioalan suomalainen tutkimus- ja kehitystyö edustaa maailman kärkeä, alan yritystoiminta kärvistelee riskipääomien puutteessa. Kuitenkin bioala on yksi maailman kannattavimpia riskipääoman sijoituskohteita ja se kerää, Euroopan pääomasijoittajayhdistys EVCAn tilastojen mukaan, esimerkiksi Keski- Euroopassa toimialoista eniten riskirahoitusta. Suomen Bioteollisuus ry:n puheenjohtaja ja HealthBIO-klusterin ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Veromaa pitää nykytilannetta paradoksaalisena. Huippututkimuksen rinnalla alan yritykset kärvistelevät pääomien puutteessa ja lupaavat alut viivästyvät tai pysähtyvät kokonaan. Ja tilanne on sitä vaikeampi, mitä pohjoisemmas Euroopassa tullaan. Tarvitsemme kipeästi uutta rahoitusmallia, jossa julkinen ja yksityinen raha voisivat yhdistyä. Sen turvin kansainväliset pääomasijoittajat saataisiin houkuteltua takaisin Skandinaviaan ja Suomeen, Veromaa uskoo. Partneroinnista kansainvälistä maustetta HealthBIOn vuosiseminaarin yhteyteen klusteri on viime vuosina yhdessä Lääketeollisuus ry:n ja Enterprise Europe Networkin kanssa järjestänyt kansainvälisen BIOFinland Partnering Eventin. Viime vuonna tilaisuuteen ilmoittautui 65 yritystä ja sijoittajaa kuudesta eri maasta. Partnerointitapahtuma noudattaa konseptia, jossa yritykset pääsevät verkkotyökalun avulla etukäteen esittämään oman osaamisprofiilinsa ja yhteistyötarpeet. Lisäksi verkkotyökalun avulla pystytään varaamaan puolen tunnin tapaamisaikoja sopivilta yhteistyökandidaateilta. Järjestävä taho puolestaan aikatauluttaa tapaamiset siten, että päällekkäisyyksiä ei tule. Näin yritykset pystyvät tehokkaasti hyödyntämään käytettävissä olevan ajan paikan päällä. Vuoden 2011 partnerointi-tapahtumassa järjestettiin 160 yritystapaamista ja netin kautta yhteistyö-tarjouksia välitettiin yli

16 Lääketeollisuus ry edistää Suomessa toimivan lääketeollisuuden suotuisaa toimintaympäristöä sekä suomalaisten terveyttä Lääketeollisuus työllistää Suomessa noin 6000 henkilöä, joista 20 % työskentelee tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Lääketeollisuus ry:n perustehtävä on rakentaa alan toimijoille suotuisa toimintaympäristö. Se osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asioiden valmisteluun, sillä tutkimusta tukeva innovaatiopolitiikka ja investoinnit ovat tämän teollisuudenalan kehittymisen edellytyksiä. Tutkimustoiminnan turvaaminen on tärkeää yhteiskunnalle ja osaamisen ylläpitämiseksi myös tiedeyhteisölle. Lääketeollisuus ry haluaa osoittaa, että uusien lääkkeiden kehittäminen voi olla Suomen menestystekijä tulevaisuudessa, onhan Suomella pitkät perinteet esimerkiksi kliinisten lääketutkimusten tekemisessä. Oikeilla ratkaisuilla sekä pk-yritykset että kansainväliset yritykset menestyvät Suomessa, jolloin syntyy uusia työpaikkoja ja investoinnit virtaavat Suomeen. Lääketeollisuus ry edistää Suomessa toimivien bioalan pk-yritysten ja jäsenyritystensä välistä yhteistyötä mm. järjestämällä vuosittain seminaarin ja kumppanien etsimispäivän yhdessä HealthBIO-klusterin kanssa. HealthBIOn kansallinen koordinaatio Ohjelmajohtaja Tero Piispanen HealthBIO-klusterin kansallinen koordinaattori Turku Science Park Oy Lemminkäisenkatu C Turku Puh Projektipäällikkö Merja Tieaho Turku Science Park Oy Lemminkäisenkatu C Turku Puh Alueellinen koordinaatio ja HealthBIO-toiminta HealthBIO Kuopio Kehitysjohtaja Marja Jaurakkajärvi Kuopio Innovation Oy PL Kuopio Puh HealthBIO Oulu Ohjelmapäällikkö Mari Leppilampi BusinessOulu liikelaitos PL Oulun kaupunki Puh HealthBIO pääkaupunkiseutu Ohjelmajohtaja Riikka Paasikivi Culminatum Innovation Oy Ltd Tekniikantie Espoo Puh HealthBIO Tampere Ohjelmajohtaja Reijo Itkonen FinnMedi Oy Biokatu Tampere Puh HealthBIO Turku Marja-Riitta Viljainen Turku Science Park Oy Lemminkäisenkatu C Turku Puh

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Biopankkitoiminnan merkitys kulma. BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources

Biopankkitoiminnan merkitys kulma. BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources Biopankkitoiminnan merkitys -Kansainvälinen näkökulman kulma BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources Kansleri Eero Vuorio Turun yliopisto Moderni lääl ääketieteellinen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Orionin tuloskatsaus tilikaudelta 2015

Orionin tuloskatsaus tilikaudelta 2015 Orionin tuloskatsaus tilikaudelta 2015 2.2.2016 Timo Lappalainen toimitusjohtaja Tämä esitys sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä. Nämä lausumat eivät

Lisätiedot

Kuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne

Kuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne Kuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne 12.8.2014 Veli Matti Kosma, prof, Biopankkihankkeen vastuuhenkilö Hanna Tuhkanen, FT, projektipäällikkö, Biopankkihanke Itä Suomen yliopisto KYS

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia rakentamassa lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Talousjohtaja Jari Karlson Arvopaperin Rahapäivä 23.9.2014

Hyvinvointia rakentamassa lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia. Talousjohtaja Jari Karlson Arvopaperin Rahapäivä 23.9.2014 Hyvinvointia rakentamassa lähivuosien haasteita ja mahdollisuuksia Talousjohtaja Jari Karlson Arvopaperin Rahapäivä 23.9.2014 Tulevaisuutta koskevat lausumat Tämä esitys sisältää tulevaisuutta koskevia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK

Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK Biopankit ja me TENK ETENE TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK TJNK Julkaisun on toimittanut biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) yhdessä muiden kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Kirjoittajat: Kimmo Pitkänen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli

Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille 16.1.2017 Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli Autamme kasvuhaluisia yrityksiä kansainvälistymään maailman laajin asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

FinlandCare-ohjelman ydin

FinlandCare-ohjelman ydin FinlandCare-ohjelman ydin 2015-2016 Suomalaisten terveysalan palveluyritysten kansainvälistymisen ja viennin edellytyksien parantaminen. Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukeminen. Hoito-, hoiva

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot