Akavan tavoitteet. hallituksen budjettikehysriiheen 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan tavoitteet. hallituksen budjettikehysriiheen 2009"

Transkriptio

1 Akavan tavoitteet hallituksen budjettikehysriiheen

2 1 (14) Akava ja hallituksen budjettikehysriihi Akava edellyttää, että Suomen hallitus toteuttaa hallitusohjelmassaan luvatut uudistukset, kehittämishankkeet ja panostukset. Vaikka laskusuhdanne kaventaa ohjelman rahoitusta, on tulevaisuuden kehitys ja kasvu turvattava. Mahdollisia uusia avauksia tulee keskittää työllisyyden nostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomen menestys voi perustua vain korkeaan osaamiseen. Hallitus on ilmoittanut tärkeäksi tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen yhtenä keinona selviytyä tulevista valtiontalouden rahoitusongelmista, kun nykyisessä taloudellisessa tilanteessa joudutaan turvautumaan velkarahoitukseen. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työurien selvää pidentämistä, mutta hallituksen tulee myös ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin edistääkseen työssä jaksamista, osaamista, työkyvyn ylläpitämistä ja sosiaaliturvaa. Hyvään lopputulokseen päästään kolmikantaisella yhteistyöllä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöt ovat jo osoittaneet vastuullisuutensa solmimalla nk. sosiaalitupon, joka vahvistettiin hallituksen kanssa käydyissä neuvotteluissa Yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta sisältää myös hallitusta koskevia velvoitteita, koska ilman valtion panostusta ja resursseja ei voida saavuttaa tavoitteita. Hallituksen politiikkariihen kannanotto sisältää myös paljon ehdotuksia, joita Akava kannattaa, mutta työmarkkinoiden kehittämisen ja niiden toimivuuden kannalta Akava edellyttää hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus on päättänyt aloittaa useita hankkeita, joiden menestys edellyttää työmarkkinajärjestöjen mukanaoloa. Talouskriisi vaikuttaa Suomeen dramaattisena vientikysynnän vähenemisenä. Syy ei ole heikentynyt teollisuuden hintakilpailukyky, vaan globaalin kysynnän hyytyminen. Erityinen riski on, että kaikissa EU-maissa lähdetään jarruttamaan palkkojen korotuksia siinä toivossa, että oma vientikilpailukyky paranee. Koska EU-maat ovat toisilleen ylivoimaisesti tärkeimpiä vientikumppaneita, seurauksena olisi vain EU:n sisäisen kysynnän supistus ja syvempi lama. EU-tason riskiä on vähennettävä ja samalla on estettävä huono kehitys. Akava edellyttää, että hallitus nostaa esille yleiseurooppalaisen palkkajäädytyksen ja palkanalennusten vaarat Ecofin-neuvostossa. Ecofinin tulisi todeta, että ei ole makrotaloudellisesti järkevää, jos Euroopassa palkkakehitys putoaa keskimäärin alle inflaatiotavoitteen. Palkka- ja finanssipolitiikan koordinointi on haasteellista, koska vientiteollisuuden kilpailukyky tulisi säilyttää ja samalla tulisi turvata kotimainen ostovoima ja työllisyys. Nykytilanteessa nämä tavoitteet ovat haasteellisia, koska suomalainen palkkaneuvottelujärjestelmä on muuttunut ja voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät eri aikoina. Yksityinen työnantaja ei näytä olevan kiinnostunut sopimusten palkkapoliittisesta koordinaatiosta palkansaajien kanssa. Valtiovallan näkökulmasta koordinoitu palkkakierros toisi vakautta ja tietoisuutta palkkakehityksestä, mutta sopimusten eriaikaisuus tuskin antaa tähän mahdollisuutta.

3 2 (14) Akavan keskeiset tavoitteet Palkansaajien ansiotuloverotusta on kevennettävä jatkossakin. Palkkaverotuksen rakenteelliset ongelmat on korjattava eli progressiorakennetta on muutettava. Sosiaaliturvamaksujen nousupaine ei saa johtaa kokonaisveroasteen kohoamiseen. Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen on kohdistettava erityistoimia. Työurien pidentäminen edellyttää erillistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa esim. työelämän lainsäädäntöä kehittämällä taataan työurien jatkuvuus, määräaikaisten työsuhteiden vähentyminen ja työuran aikainen kouluttautuminen sekä osoitetaan erityistoimia ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Uusia ratkaisuja on löydettävä myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle nuoremman työväestön jaksamisen turvaamiseksi. Työaikavalvontaa tehostetaan ja henkiseen työsuojeluun kiinnitetään erityishuomiota ja työntekijän oikeussuojakeinoja kehitetään. SATA-komiteassa on edistettävä työnteon kannustavuutta. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työmarkkinajärjestöjen saavuttaman sopimuksen puitteissa ja aikataulussa, kuten hallitus on jo päättänyt. Työntekijöiden koulutustaso on noussut ja yritysten henkilöstörakenne muuttunut. Tämän takia työllistymiskeinoja ja -koulutusta on suunnattava uudelleen. Taantumaan tulee kehittää erilaisia toimenpiteitä kuin 90-luvun lamassa. Investoinnit ja infrastruktuurin vahvistaminen ovat pitkävaikutteisia työllistämiskeinoja, mutta niiden suunnittelutyöhön on nyt panostettava. Ilmasto- ja energia-alan investointeja tulee edistää. Puunkäyttöä ja puurakentamista on edistettävä, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Kuntataloutta on vahvistettava. Hallituksen on varattava kuntien valtionosuuksiin erityinen määräraha laman ja työttömyyden seurauksena lisääntyvien palvelutarpeiden vuoksi, jotta palvelujen saatavuus voidaan turvata. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen pitää saattaa loppuun hallitusohjelmassa luvatulla tavalla. Julkisen sektorin ei tule omilla toimillaan lisätä työttömyyttä. Tuottavuusohjelman jatkaminen tässä tilanteessa ei ole mielekästä työvoima- ja henkilöstöpolitiikkaa. Työsuojelu- ja työvoimapalvelujen riittävyys sekä kansalaisten oikeusturva on varmistettava myös taantumassa. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava hallitusohjelman mukaisesti kansallisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Nuorten työttömyys ja syrjäytymisen uhka edellyttävät erityistoimia. Aloituspaikkojen voimakas lisääminen korkeakouluissa ei ole järkevää, vaikka talous on laskusuhdanteessa. Koulutuspolitiikalla ei pidä korjata talouden suhdannevaihteluita, vaan aloituspaikkojen on oltava suhteessa odotettavissa olevaan työllisyyteen.

4 3 (14) Työttömät ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet sekä tutkijakoulutusasteen suorittaneet tammikuussa 1990 ja Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 706 Kaikki työttömät: Työttömien henkilöiden lkm Kuva 1. Korkeasti koulutettujen työttömyys on korkeampi kuin 1990-luvun laman alkaessa, joten on löydettävä uusia keinoja tukea korkeasti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia. 1. Talouspolitiikan uudistaminen Suomi on osana Euroopan valuuttaunioni EMUa ja euromaita joutunut globaalin talouden kriisiin. Pelkät kotimaiset toimenpiteet eivät riitä, sillä niissä on kyse lähinnä oireiden hoitamisesta eikä syihin puuttumisesta. Akavan mielestä hallituksen tulee huomioida globalisaation hallinnan vankentaminen rahamarkkinoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisääminen EU:n ja euromaiden yhteistyön tiivistäminen Hallituksen on varauduttava toimenpiteisiin, jotka koskevat muun muassa EU-maiden elvytyspakettien parempaa yhteensovittamista, pankkitalletussuojien nokittelun lopettamista, keskuspankkien (lähinnä Yhdysvallat, EU, Kiina) lähempää yhteistyötä, veroparatiisien kumoamista, maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan uusimista, julkisen talouden pitkän aikavälinen kestävyyden kunnioittamista EMU-kriteerien valossa sekä esimerkiksi vipurahastojen valvontaa. Verotus Syvä taloudellinen taantuma asettaa odotettuakin suurempia haasteita julkisen talouden kestävyydelle. Veropolitiikassa on keskityttävä rakenteellisiin uudistuksiin, jolla varmistetaan työnteon kannustavuutta ja edistetään Suomen globaalia kilpailukykyä osaamisintensiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Akavan mielestä nykyisen verojärjestelmän keskeisin ongelma on ankara työtuloverotus. Korkean työllisyyden ja talouskasvun

5 4 (14) varmistamiseksi työn verotukseen kohdistuu edelleen alentamispaineita. Ansiotuloverotuksen rakenteeseen onkin puututtava. Akavan tavoitteena on saada palkansaajien tuloverotus vanhojen EU-maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin rajaveroaste 50 prosenttiin. Yksinäisen palkansaajan keskimääräinen tuloverotus Suomessa (2008 ja 2009) ja muualla 2008, % % 48 Suomi Suomi Muut Länsi- Euroopan maat * Kaikki muut 28 tutkimuksessa olleet OECD maat * Vuosiansio 2007 rahassa, euroa *) Viro ei mukana Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkaverovertailu 2008; Oma laskelma Kuva 2. Palkkatulojen verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Akava katsoo, että palkansaajien verotus tulee saada vanhojen EU-maiden tasolle. Julkisen sektorin toimintakyky Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehitys vaikuttaa keskeisesti julkisen sektorin kestävyyteen. Tuottavuuden parantamisessa on aina otettava huomioon julkisen sektorin tarjoamien palveluiden tuloksellisuus, vaikuttavuus ja laatu. Tuottavuuden tarkastelu edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät ensin määrittelevät julkisten palveluiden tason. Vaikka kunnallisdemokratia on vahva, valtiolla on oltava selvät ohjauskeinot, joilla se varmistaa kaikille kansalaisille taattavan peruspalvelujen vähimmäistason ja laadun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen pitää saattaa loppuun hallitusohjelmassa luvatulla tavalla unohtamatta seutukuntien erityispiirteitä. Kuntarakenteen on oltava vahva ja elinkelpoinen. Paras-hankkeen pääpainon tulee kuitenkin olla kestävien ja laadukkaiden julkisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa sekä palvelurakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uudistamisessa. Riittävän laajan väestöpohjan kunnissa ja kuntayhtymissä on mahdollisuudet rekrytoida erityisosaajia, kehittää uusia toimintamalleja ja tehdä uusia innovaatioita. Alueellisten lähtökohtien ja seutukunnan mahdollisuuksien erilaisiin tuottamistapoihin on oltava pohjana palvelurakenteiden uudistamiselle. Vaikka Akava ei ota kantaa eri laitosten ja virastojen alueellistamissuunnitelmiin, Akava edellyttää valmistelulta tasapuolisuutta. Siirtyvän henkilöstön kannalta ja palvelussuhteiden ehtoja neuvoteltaessa Akavan neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa akavalaisia.

6 5 (14) Palvelut on pystyttävä turvaamaan tasa-arvoisesti kaikille ja kaiken ikäisille koko maassa. Henkilöstön lomautukset ovat väärä keino säästöjen aikaansaamiseksi. Lomautukset ja muut säästötoimet johtavat perusoikeuksien toteutumisen ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Hallituksen politiikkariihen kannanotossa mainitut normitalkoot eivät saa johtaa peruspalveluiden ja -oikeuksien tarjonnan vaarantumiseen. Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä tulee säilyttää edelleen kunnilla, mutta kuntien ei tarvitse tuottaa kaikkia palvelujaan itse. Kuntalaisten valintamahdollisuuksia ja yksityisten palvelumarkkinoiden syntymistä pitää edistää esimerkiksi laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmää on kehitettävä niin, että terveyspalveluja käyttäviä asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti käyttävätpä he julkisia tai yksityisiä palveluja. Järjestelmää tulee kehittää siten, että se kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja edistää sairauksien tai niiden komplikaatioiden ennaltaehkäisemistä (esim. ravitsemusterapeuttien ja psykologien palvelut). Lisäksi on turvattava, että jokaisessa kunnassa on riittävä ja pätevä henkilöstö terveyttä edistävään toimintaan, kuten liikunta-, ravitsemus- ja mielenterveyspalveluiden tuottamiseksi ja muun henkilöstön sekä kuntalaisten oman toimintapotentiaalin tueksi. Ruokapalvelujen tuottamiseen on saatava myös ravitsemuskriteerit. Kuntatalouden vahvistaminen Kuntataloutta on vahvistettava. Kuntien yhteisövero-osuutta on nostettava. Kunnille ei tässä tilanteessa tule osoittaa lisää velvoitteita. Kuntien rahoitusvastuiden on oltava pitkällä tähtäimellä ennakoitavissa. Lisävelvoitteiden asettaminen kunnille voisi tulla kysymyksiin niissä tapauksissa, joissa valtio riittävässä määrin osallistuu toiminnan kustannuksiin. Esimerkiksi tulee toteuttaa hallitusohjelman mukainen täydennyskoulutus opetushenkilöstölle. Myös uusi oppilashuoltolaki merkitsee kunnille lisävelvoitetta, vaikka luonnoksessa vastustetaan uusia velvoitteita. Politiikkariihen kannanotossa kunnille ja kuntayhtymille asetettavat tuottavuustavoitteet eivät saa merkitä mekaanista henkilöstön määrän vähentämistä, mihin valtion tuottavuusohjelma on käytännössä johtanut. Tuottavuuden nosto tulee ymmärtää rakenteellisina ja pitkävaikutteisina toimenpiteinä, eikä lyhytnäköisinä leikkauksina. Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kasvattavat parhaiten tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Hallituksen politiikkariihen kannanotossa luvataan kuntataloudelle lisää voimavaroja. Lisäykset ovat välttämättömiä peruspalveluiden turvaamiseksi ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä ei saa kuitenkaan kytkeä tuleviin palkkaratkaisuihin hallituksen esittämällä tavalla. Palkkaratkaisuista päätetään sopimusosapuolten välillä erikseen. Valtio ja kunnat vastaavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta kaikissa tilanteissa. Kuntatalouden vahvistaminen on tärkeää, jotta kunnissa voidaan oikeudenmukaisen palkkauksen keinoin pitää tai hankkia osaava henkilöstö, joka kykenee tuottamaan tai ostamaan vaadittavat palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen sisältöä ja toimeenpanoajankohtaa tulee tarkoin harkita. Laskennallisuuden lisääminen ja suuret kuntakohtaiset muutokset voivat osaltaan rapauttaa palveluita erityisesti nyt syvän taantuman oloissa.

7 6 (14) 2. Osaamisen vahvistaminen ja tutkimuspolitiikka Korkeasti koulutettujen osaamisen kehittäminen Vahva opinto-ohjaus kaikilla opintoasteilla sekä työelämätietojen ja -taitojen kerryttäminen nostavat vastavalmistuneiden työllistymisastetta. Opintojen ohella tehty työ toimii tehokkaana keinona kasvattaa työelämätaitoja ja parantaa opiskelijan kykyä siirtyä työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Opinto-ohjaus yhdistettynä toimiviin valintamenettelyihin vähentävät useiden tutkintojen suorittamista ja parantavat laadullista työllistymistä. Aiemmat opinnot ja opintojen ohella tehty työ tulee tunnustaa ja tunnistaa. Toimivat hyväksilukukäytännöt edistävät valmistumista. Opintojen taloudellinen mahdollistaminen on keskeistä valmistumisen kannalta, joten on tarkasteltava opintotukijärjestelmän ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Korkeakoulutukseen on taattava riittävät resurssit, jotta voidaan turvata korkeatasoinen korkeakouluopetus ja jotta Suomessa on tulevaisuudessakin osaajia. Akava katsoo, että opetusministeriön budjettiin tarvitaan lisävaroja ainakin seuraaviin kohteisiin. Korkeakoulujen perusrahoitusta on nostettava vähintään niin kuin tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt. Tämä tarkoittaa usean kymmenen miljoonan euron lisäpanostusta vuosittain. Perusrahoitusta nostamalla voidaan parantaa opettaja-opiskelija-suhdelukua, joka suomalaisissa korkeakouluissa on heikentynyt 1990-luvun lopulta voimakkaasti. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytointipalveluihin, jotka tukevat korkeakoulutettujen harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen löytämistä, vastavalmistuneiden rekrytoitumista ja työnhakutaitojen kehittämistä, tarvitaan vähintään 10 miljoonaan euron lisärahoitus. Lisäksi korkeakouluopintojen yhteyteen tulisi saada työelämä- ja työmarkkinatietoutta sekä yrittäjyyttä edistäviä sisältöjä. Lisäksi on turvattava riittävät opiskeluun liittyvät harjoittelupaikat. Korkeakoulutuksen kesätentti- ja kesäopetusjärjestelyt on elvytettävä, jotta opiskelijat, jotka eivät työllisty kesällä, voivat kehittää itseään ja nopeuttaa valmistumistaan myös kesäkuukausien aikana. Tämä edellyttää neuvotteluja opetushenkilöstön kanssa ja riittäviä lisäresursseja. Korkeakoulujen täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2010, jonka avulla tulee kehittää lomautus- ja irtisanomisuhan alaisille sekä lomautetuille ja irtisanotuille korkeakoulutetuille suunnattua ammatilliseen kehittämiseen tähtäävää korkeakoulutusta. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) on toteutettava. AKKU-uudistuksen yhteydessä on arvioitu, että korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutuksen rahoittamiseen tarvitaan noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan 8 miljoonaa euroa korkeakoulujen omaehtoiseen täydennyskoulutustarjonnan parantamiseen näyttötutkintotyyppisillä erikoistumisopinnoilla. Jotta omaehtoinen täydennyskoulutus voi toteutua onnistuneesti, tulee panostaa opintojen ohjaukseen omaa ammatillista osaamista tukevan koulutuskokonaisuuden muodostamiseksi sekä erillisrahoitusta elinikäisen oppimisen tukipisteiden perustamiseen. Näihin on varattava 5 miljoonaa euroa. Keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun suorittaminen ei vaadi erityisiä koulutuksellisia lisäresursseja, mutta on panostettava tämän ryhmän ohjaus- ja neuvontapalveluihin, sillä se on heikossa työmarkkina-asemassa taantumatilanteen aikana.

8 7 (14) Aloituspaikkojen voimakas lisääminen korkeakouluissa ei ole järkevää vaikka valitsee laskusuhdanne. Nuorten kouluttaminen työttömyyteen niin kuin 1990-luvulla on vastuutonta. Täydennyskoulutuksen verokohtelua ja kannustimia on kehitettävä niin, että ne sitouttavat sekä työntekijän että työnantajan henkilöstön kouluttamiseen. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että lainsäädäntö sallii henkilöstökoulutusta varten tehtävän varauksen kirjanpidossa ja henkilöstön koulutusmenoja jaksottamisen. Työntekijän on voitava vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset tulonhankkimiskuluna siten, että huomattavat menot jaksotetaan useammalle vuodelle. Vastavalmistuneet työttömät eräillä akavalaisilla aloilla ; muutos vuoden aikana Koulutusala tai tutkinto Insinööri Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.) Filosofian Filosofian maist. (luonnont.ala) maist. Tradenomi Valtiot./yhteiskunta/hallintotiet. Valtiot./yhteiskunta maist. Kasvatustieteiden maist. Kauppatiet. Kauppatiet. koul. (ylempi koul. kk-tutk.) (y Diplomi-insinööri Taideaineet (ylempi (ylempi kk-tutk.) Sosionomi, sosiaalialan sosiaalia AMK Oikeustieteen Oikeustieteen kand. Tutkijakoulutus Humanististen tieteiden tietei kand. Agronomi, maa- maa- ja metsät. ja maist. me Teol. Teol. koulutus koulutus (ylempi (ylem kk-tutk.) Luonnontieteiden kand. kan Farmaseutti Arkkitehti Lastentarhanopettaja Hammaslääkäri Lääkäri joulukuu Joulukuu Muutos vuoden aikana Vähennys Lisäys Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Kuva 3. Akavalaisten alojen vastavalmistuneiden työttömyys on noussut merkittävästi viime vuoden aikana. Indeksi 2001/1= (Tammikuu 2001=100) tammikuu Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Alempi kk.aste Kaikki Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste / / / / / / / / / Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Kuva 4. Vastavalmistuneiden työttömyysaste on noussut erityisesti korkeakoulutettujen keskuudessa.

9 8 (14) Tutkimus- ja tuotekehityksen turvaaminen Taantuman aikana valtion tulee kasvattaa rahoitusosuuttaan tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiohankkeissa, sillä taantuman aikana yritykset leikkaavat T&K-toimintaansa. Koska myös vastavalmistuneiden ja valmistumisvaiheessa olevien työttömyys on uhkana, voitaisiin edellä mainituissa hankkeissa käyttää näitä resursseja hyödyksi. Yritysten kilpailuasema on turvattava, sillä taantuman jälkeinen elpyminen avaa mahdollisuuksia markkinaosuuksien uusjaolle. Hallitus on luvannut kohottaa T&K-panostuksia 4 prosenttiin hallituskauden aikana, mutta tällä hetkellä panostus on miljoona euroa jäljessä tavoitteesta. Tekesin käytettävissä olevat rahoitusvaltuudet ovat reaalisesti pienentyneet vuoteen 1999 verrattuna. Vaikka Tekesille on annettu uusia ohjeita ja tavoitteita, niitä ei pysytä toteuttamaan ilman lisärahoitusta. Tekesin rahoitustasoa on korotettava vahvistamaan yritysten innovaatiotoimintaa. Nostotarve on noin 30 miljoonaa euroa. Tekesin kautta voidaan varmistaa yrityksiä palvelevan julkisen tutkimuksen jatkuvuus korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, joilla on vaikeuksia saada yritysten rahoitusosuutta julkisiin tutkimushankkeisiinsa. Nostotarve on noin 20 miljoonaa euroa. Taantuman kielteisten vaikutusten pienentämiseksi yrityksille pitää tarjota lomautuksille ja irtisanomisille vaihtoehtoja, jotka liittyvät henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiorahoitusta voidaan lisätä erityisesti liiketoimintamallien, toimintatapojen, organisaatiorakenteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen sekä niihin liittyvien työelämäinnovaatioiden luomiseen. Nostotarve on noin 30 miljoonaa euroa. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) julkinen rahoitus on turvattava. Uusien SHOK-alojen syntymistä on edistettävä. Julkinen rahoitus keskittymiin näyttää jäävän pääosin Tekesin vastuulle. Nostotarve on noin 40 miljoonaa euroa. Hallituksen ilmasto- ja energiaselonteon lupaama rahoituslisäys on aivan liian vaatimaton euromääräisesti ja aikataulullisesti. Alan T&K-rahoituksen tuplaaminen 120 miljoonaan on toteutettava tämän kauden aikana eikä vuoteen 2020 mennessä. Laskusuhdanne ei saa vaikuttaa Suomen pyrkimyksiin löytää laaja kansainvälinen sopu Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa. Energia-alan investointeja tulee edistää. Hallituksen tulee tehdä nopeasti päätökset, jotka luovat edellytykset päästöttömän energian kustannustehokkaille investoinneille. Energia-alan yrityksillä on valmiudet toteuttaa investointeja, jos lupaprosesseja voidaan aikaistaa valtionhallinnossa. Hallituksen politiikkariihessä ehdotetun luonnonvarapolitiikan koordinaation vahvistamista on kiirehdittävä, jotta Suomi voidaan nostaa johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän ja taloudellisen hyödyntämisen maaksi. Ilmastonmuutoksen torjumisen kautta pitää luoda uusia kansainvälisesti menestyviä aloja Suomeen. Jo olemassa olevaa energiatehokkuusosaamistamme ja teknologioitamme on hyödynnettävä paremmin kansainvälisessä kilpailussa lisäämällä markkinointia. Energian tuotannon ja käytön sekä energiatehokkuuden tutkimuspanoksia sekä uusien teknologioiden demonstraatiorahoitusta on lisättävä tuntuvasti. Lisäksi hallituksen infrahankesuunnitelmasta on pidettävä kiinni. Taustalla on myös huoli suomalaisen palveluyhteiskunnan kehittämisestä. Palveluyhteiskunnan kehittäminen on tärkeää, jotta maan vientipainotteisuus vähenisi. Lisäksi vaikean rakennemuutoksen paikkakunnille tarvitaan lääkkeeksi taantumaan ja lomautuksia vastaan laadukkaita sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja sivistyspalveluita. Rakennemuutosrahoista pitää osoittaa osa näiden palvelujen resursointiin ja kehittämiseen. Investoimalla lomautettujen ja irtisanottujen henkilöiden hyvinvointiin ja koulutukseen turvataan heidän työkykynsä myös

10 9 (14) jatkossa. Samalla voidaan ennaltaehkäistä taloudelliseen ahdinkoon joutuvien perheiden lasten ja nuorten syrjäytymisuhkaa. 3. Työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen ja maahanmuutto Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen on kohdistettava erityistoimia. Työurien pidentäminen edellyttää erillistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa esim. työelämän toimintatapoja ja -kulttuuria sekä lainsäädäntöä kehittämällä taataan työurien pidentyminen, määräaikaisten työsuhteiden vähentyminen ja työuran aikainen kouluttautuminen. Lisäksi tulee osoittaa erityistoimia ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Eri elämäntilanteissa tarvitaan erilaisia toimia. Myös johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen tulee panostaa. Nämä tulevat olemaan keskeisiä painopisteitä, kun hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tekemää sopimusta ryhdytään toteuttamaan. Työaikalainsäädännön valvontaa on tehostettava ja henkiseen työsuojeluun on kiinnitettävä erityishuomiota. Työntekijän käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja on kehitettävä, jotta lainsäädännön noudattamista voidaan tehostaa. Hallituksen tulee vahvistaa toimia esim. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Täysipainoiselle työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle on turvattava edellytykset. Vapaaajalla ja työllä on oma aikansa. Tämän tulee koskea myös akavalaisia korkeasti koulutettuja erityisosaajia. Työkyvyn ja hyvinvoinnin kehittäminen Hallituksen on kehitettävä ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja muita toimia terveyden edistämiseksi (vrt. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma). Terveellisiä elintapoja edistämällä ja sairauksia ehkäisemällä saavutetaan sekä hyvinvoinnin että talouden kannalta monin verroin parempia tuloksia kuin varsinaisella sairaudenhoidolla. Tämä ei tapahdu itseohjautuvasti, vaan vaatii aktiivisia ponnistuksia, osaamista, osaajia ja vaikuttaviksi osoitettuja toimia, joilla tuetaan työnantajia, työntekijöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Valtioneuvoston antama periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen kehittämislinjoista edellyttää muun muassa, että perusterveydenhuoltoon osoitetaan lisää resursseja ja että saatavilla on ravitsemus- ja liikunta-alan ammattilaisten palveluja. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa ei ole saatavilla ravitsemusterapeutin palveluja. Perusterveydenhuollossa on keskimäärin vain yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohden, joten ravitsemusterapeuttien osaamista ei juurikaan ole voitu kohdentaa sairauksien ennalta ehkäisemisen ja hallintokuntien yli menevään terveyden edistämistyöhön, vaan jo sairastuneiden potilaiden hoitoon. Työterveyshuollossa ravitsemusterapeuttien palveluja on käytetty toistaiseksi vain satunnaisesti, vaikka maassamme on noin 80 laillistettua työterveyshuollon asiantuntijaravitsemusterapeuttia. Yksityissektorilta ravitsemusterapeuttien palveluja on saatavilla vain suurimmissa kaupungeissa, sillä palvelut eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Työsuojelupiirien resurssit ja toimintamahdollisuudet on turvattava. Valvonta on taloudellisesti tiukkoina aikoina tärkeää, koska samat työt tehdään usein vähemmillä resursseilla. Tällöin tingitään helposti työn henkiseen kuormittavuuteen liittyvästä työsuojelusta, joka on erityisesti akavalaisille ryhmille tärkeää. Työsuojelupiireille on saatava aikaan palvelutakuu, joka takaa, että asiakasaloitteisiin henkisen työsuojelun valvontapyyntöihin vastataan välittömästi ja että asia on selvitetty kahdessa kuukaudessa yhteydenotosta.

11 10 (14) Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen ja säilyttämiseksi Kelan kuntoutusta koskeva laki on uudistettava siten, että psykoterapiaan pääsy lakisääteistetään, silloin kun siihen on perusteltu tarve. Lisäksi on aloitettava kiireisesti psykoterapian sairasvakuutuksen korvausjärjestelmän kehittäminen, kuten sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan. Työkyvyttömyyseläkkeen saajat 1998 ja 2007 syyn mukaan Vuoden 2007 jakauma, % Mielenterveyden Mielenterveyden häiriöt Mielenterveyden häiriöt % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tuli ja lii Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet % Verenkiertoelinten Verenkiertoelinten sairaudet sairaudet Verenkierto % Muut sairaudet Muut % Kaikki työkyvyttömyyseläkkeen saajat yhteensä ja Työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2007 yhteensä 2,3 miljardia euroa Kaikki työeläkkeen saajat ja Koko lakisääteinen eläkemeno ,9 miljardia euroa ja miljardia euroa Lähde: Suomen työeläkkeen saajat ja vakuutetut 2007 / Eläketurvakeskus, Kuntien eläkevakuutus, Valtiokonttori; Kuva 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään entistä useammin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tätä tulee ehkäistä panostamalla henkiseen työsuojeluun ja psykoterapiapalvelujen saatavuuteen ja korvattavuuteen. Kattavan opiskelijahuoltolain säätäminen on tarpeen, jotta opiskelijoiden valmistuminen ja terveys turvataan. Lain tulee koskea myös nuorisoikäisten oppilaitoksia ja korkeakouluja. Aikuiskoulutustukea on uudistettava siten, että myös osa-aikainen tuen käyttö mahdollistuu ja työssä olevien aikuiskoulutustuki nousee työttömyyspäivärahan tasolle. Vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen tapahtuu Hallituksen on valmisteltava tarvittavat lainmuutokset tämän aikataulun mukaisesti. Valtion on turvattava kuntien rahoitusasema palvelujen turvaamiseksi. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluihin tarvitaan täsmäelvytystä. Lisääntyvät palvelutarpeet edellyttävät erityistoimia, jotta sosiaalitakuun toteutuminen voidaan turvata lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja työttömien aktivointitoimissa. On keskeistä huolehtia riittävästä ja pysyvästä henkilökunnasta sekä tarvittaessa hankkia asiantuntemusta ostopalveluina. Muutosturva ja koulutus Muutosturvan laajentaminen lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin on toteutettava työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti. Alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö irtisanomistilanteissa on rajattava nykyistä selkeämmin. Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitusta on ohjattava myös korkeakoulutetuille, jotta voidaan turvata monipuoliset aktiivitoimenpiteet korkeakoulutetuille. Erityisesti on turvattava keskeneräisten tutkintojen loppuunsaattaminen, joka on tällä hetkellä ongelmallista.

12 11 (14) Työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen on luotava edellytykset sekä yrityksen sisällä että omaehtoisena koulutuksena. Täydennyskoulutuksen verokohtelua ja kannustimia on kehitettävä. Vapaaehtoinen koulutusvakuutus on yksi keino ammattitaidon kehittämiseen, joten sellaista on kehitettävä. TE-toimistojen palvelujen turvaaminen Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on keskeytetty työ- ja elinkeinotoimistojen osalta vuosiksi Tämän lisäksi lähitulevaisuudessa palkataan määräaikaista henkilökuntaa, joten TEtoimistojen henkilökunta lisääntyy. Tämä on tervetullut reaktio taloustilanteen äkilliseen muutokseen, sillä työttömien lukumäärä kasvaa lähivuosina voimakkaasti. TE-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöresurssit ja henkilöstön koulutus on turvattava työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon uudistuksessa, jonka toimeenpano suunniteltu aloitettavaksi jo vuoden 2009 aikana, ja Alku-hankkeessa. Erityisesti TE-toimistojen roolia koskeva uudistus on tehty työvoimapulan lähtökohdista ja on sinällään kannatettava pitkällä aikavälillä, mutta nyt on väärä ajankohta sen toimeenpanon aloittamiseksi. Toimeenpano muuttaa TE-toimistojen toimintoja ja käytäntöjä ja allokoi niiden resursseja uudelleen. Mikäli uudistus pannaan toimeen nyt, se voisi sekoittaa TE-toimistojen palvelun pahimmalla mahdollisella hetkellä. TE-toimistot saavat lisää vastuita elinkeinoelämän edistäjänä. Uudistuksella pyritään parantamaan muun muassa yrittäjyyteen liittyvien palveluiden saatavuutta jo paikallistasolla. Tämä helpottaa myös niitä akavalaisia jäseniä, joiden työura rakentuu palkansaajan ja yrittäjyyden vuorotteluun. Paikallistason uusille tehtäville pitää olla riittävästi resursseja, jotta voidaan turvata erityisesti työvoiman saatavuus ja yritystoiminnan osaamislähtöinen kehittäminen. Maahanmuuttajat Akava pitää tärkeänä, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille edistetään myös taantuman aikana. Maahanmuuttajille tulee tarjota selkeää informaatiota omista työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista mieluiten heidän omalla kielellään, esimerkiksi internetissä, oppaiden ja neuvontapalvelujen avulla. Näiden palvelujen monikielisyyttä tulisi edelleen lisätä. Tällä hetkellä tieto on hajallaan ja maahanmuuttaja joutuu asioimaan monen eri viranomaisen kanssa, mikä ei ole helppoa. Kotoutumissuunnitelman tekoon tulisi päästä nopeasti ja suunnitelmaan tulisi sisältyä suunnitelma suomen kielen opiskelusta nollatasolta aina työelämässä ja opiskelussa selviytymiseen asti. Tarjolla tulee olla nopeasti laadukasta suomen kielen opetusta. Kielen opiskeluun ei saa tulla katkoksia tai esteitä siirryttäessä tasoryhmästä toiseen. Työnantajien asenteisiin tulisi vaikuttaa, etteivät he pitäisi epätäydellistä suomen kielen taitoa esteenä palkkaamiselle sellaisiinkin työtehtäviin, joissa täydellistä suomen kielen taitoa ei tarvita. Työn ja jatkuvan suomen kielen opiskelun yhteensovittaminen toimisi tässä ratkaisuna. Ennakko- ja jälkivalvonnan resursseja pitää parantaa siihen katsomatta, toimeenpannaanko saatavuusharkinnasta luopuminen nyt vai myöhemmin. Voimakas taloustilanteen muuttuminen eli työvoiman kysynnän vähentyminen täytyy muutenkin ottaa huomioon työlupamenettelyn uusimisen toimeenpanon aikataulussa. Työsuojelupiirit ja poliisi (entinen put-yksikkö tai vastaava) ovat tärkeässä asemassa jälkivalvonnassa. Kaksien työmarkkinoiden syntyminen pitää ehkäistä heti alkuunsa.

13 12 (14) Myös tulevassa kotouttamislain uudistuksessa ja kotouttamisen resursoinnissa on huomioitava kasvaneet maahanmuuttomäärät ja varsinkin kieliopetuksen tarve. Kotouttamissuunnitelmiin tulee saada selkeyttä ja nopeutta. Korkeasti koulutetuilla on erityistarpeita mm. kielikoulutuksessa, tutkintojen tunnustamisessa ja täydennyskoulutuksessa. Ongelmana on koordinaation ja resurssien puuttuminen. Selvitysmies Pentti Arajärven raportti maahanmuuttajien työllistymisen esteistä, joka julkaistiin tammikuun lopussa, esittää pääratkaisuna kotoutumisprosessin kehittämistä. 4. Työttömyyden torjuntaa täsmätoimilla Oman yritystoiminnan harjoittaminen voi monessa tapauksessa olla vaihtoehto työttömyydelle. Työttömyysturvaa koskeva tulkintakäytäntö ei nykyisellään kannusta palkansaajaa sivutoimisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Yritystoiminnan pää-/sivutoimisuutta arvioitaessa työmäärää tulee arvioida tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla ja ottaa huomioon kaikki toiminnan vaatimasta työstä esitetty näyttö. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitettävä. Valtion rahoituksen turvin voidaan edistää valtion ja kuntien omistamien toimitila- ja asuinrakennusten kunnossapitoa, kuten esimerkiksi vanhusten palvelutaloja. Suuri ongelma ovat esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden kosteus- ja homevauriot. Homekoulujen ja muiden kiireellisten rakennus- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamiseen tulee varata lisää määrärahoja osana elvytystoimia. Valtionosuutta perustamiskustannushankkeiden rahoituksesta tulee samalla kasvattaa nykyisestä (perusopetus, lukio, kirjastot 25 50%), koska monet kunnat eivät pysty vastaamaan omasta rahoitusosuudestaan. Rahoitus tulee myöntää pääsääntöisesti rakennusaikaisena. Energiasaneerauksiin pitää panostaa kiireesti. Pelkät valtion korjausavustukset eivät tässä urakassa riitä, vaan tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, korjauskonsepteja ja alan insinööriosaamisen markkinointia. Valtion tulisi tukea yksityisten taloyhtiöiden saneeraustöitä korjausavustuksilla. On selvitettävä, miten kotitalousvähennystä voidaan laajentaa koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden tekemiä peruskorjauksia. Vuokra-asuntorakentamista voidaan vielä lisätä korottamalla korkotukia ja täytetakauksia sekä tarkistamalla korkotukilainojen ehtoja esimerkiksi alentamalla väliaikaisesti rahoituksen perusomavastuukorkoa prosenttiyksiköllä, antamalla suoraa tukea vuokra-asuntotuotannolle ja lisäämällä tonttitarjontaa määrätietoisesti. Vanhojen omakotitalojen lämmitystehokkuuden parantamista voidaan kannustaa myöntämällä erillinen veroista tehtävä vähennys, jolla edistetään kotimaisiin polttoaineisiin perustuvien, energiaa säästävien ja ympäristöystävällisten lämmitysmuotojen käyttöönottoa. Tie- ja rataverkoston kunnossapidon rahoitukseen tarvitaan eduskunnan lisäyksenkin jälkeen kymmeniä miljoonia lisärahaa. Näitä panostuksia voidaan helposti jakaa maata kattavasti. Hyviä esimerkkejä kohteista ovat tienpidossa päällystettyjen teiden kunnon parantaminen, melusuojaukset ja huonokuntoisten siltojen parantaminen. Monta jo suunnitteilla olevaa isoa infrahanketta voidaan aikaistaa, varsinkin nyt kuin materiaalikustannukset laskevat. Liikennehankkeita voidaan myös käynnistää PPP-hankkeina tai yhteistyössä kuntien kanssa.

14 14 Akava ry Rautatieläisenkatu Helsinki puh faksi (09)

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu Olli Backman 31.10.2013 1 Uusi työpaikka HETI Jos olet syystä tai toisesta etsimässä tai vaihtamassa vaihtamassa työpaikkaa, palkkataso on kätevä ja nopea tarkistaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot