Akavan tavoitteet. hallituksen budjettikehysriiheen 2009

Transkriptio

1 Akavan tavoitteet hallituksen budjettikehysriiheen

2 1 (14) Akava ja hallituksen budjettikehysriihi Akava edellyttää, että Suomen hallitus toteuttaa hallitusohjelmassaan luvatut uudistukset, kehittämishankkeet ja panostukset. Vaikka laskusuhdanne kaventaa ohjelman rahoitusta, on tulevaisuuden kehitys ja kasvu turvattava. Mahdollisia uusia avauksia tulee keskittää työllisyyden nostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomen menestys voi perustua vain korkeaan osaamiseen. Hallitus on ilmoittanut tärkeäksi tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen yhtenä keinona selviytyä tulevista valtiontalouden rahoitusongelmista, kun nykyisessä taloudellisessa tilanteessa joudutaan turvautumaan velkarahoitukseen. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työurien selvää pidentämistä, mutta hallituksen tulee myös ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin edistääkseen työssä jaksamista, osaamista, työkyvyn ylläpitämistä ja sosiaaliturvaa. Hyvään lopputulokseen päästään kolmikantaisella yhteistyöllä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöt ovat jo osoittaneet vastuullisuutensa solmimalla nk. sosiaalitupon, joka vahvistettiin hallituksen kanssa käydyissä neuvotteluissa Yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta sisältää myös hallitusta koskevia velvoitteita, koska ilman valtion panostusta ja resursseja ei voida saavuttaa tavoitteita. Hallituksen politiikkariihen kannanotto sisältää myös paljon ehdotuksia, joita Akava kannattaa, mutta työmarkkinoiden kehittämisen ja niiden toimivuuden kannalta Akava edellyttää hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus on päättänyt aloittaa useita hankkeita, joiden menestys edellyttää työmarkkinajärjestöjen mukanaoloa. Talouskriisi vaikuttaa Suomeen dramaattisena vientikysynnän vähenemisenä. Syy ei ole heikentynyt teollisuuden hintakilpailukyky, vaan globaalin kysynnän hyytyminen. Erityinen riski on, että kaikissa EU-maissa lähdetään jarruttamaan palkkojen korotuksia siinä toivossa, että oma vientikilpailukyky paranee. Koska EU-maat ovat toisilleen ylivoimaisesti tärkeimpiä vientikumppaneita, seurauksena olisi vain EU:n sisäisen kysynnän supistus ja syvempi lama. EU-tason riskiä on vähennettävä ja samalla on estettävä huono kehitys. Akava edellyttää, että hallitus nostaa esille yleiseurooppalaisen palkkajäädytyksen ja palkanalennusten vaarat Ecofin-neuvostossa. Ecofinin tulisi todeta, että ei ole makrotaloudellisesti järkevää, jos Euroopassa palkkakehitys putoaa keskimäärin alle inflaatiotavoitteen. Palkka- ja finanssipolitiikan koordinointi on haasteellista, koska vientiteollisuuden kilpailukyky tulisi säilyttää ja samalla tulisi turvata kotimainen ostovoima ja työllisyys. Nykytilanteessa nämä tavoitteet ovat haasteellisia, koska suomalainen palkkaneuvottelujärjestelmä on muuttunut ja voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät eri aikoina. Yksityinen työnantaja ei näytä olevan kiinnostunut sopimusten palkkapoliittisesta koordinaatiosta palkansaajien kanssa. Valtiovallan näkökulmasta koordinoitu palkkakierros toisi vakautta ja tietoisuutta palkkakehityksestä, mutta sopimusten eriaikaisuus tuskin antaa tähän mahdollisuutta.

3 2 (14) Akavan keskeiset tavoitteet Palkansaajien ansiotuloverotusta on kevennettävä jatkossakin. Palkkaverotuksen rakenteelliset ongelmat on korjattava eli progressiorakennetta on muutettava. Sosiaaliturvamaksujen nousupaine ei saa johtaa kokonaisveroasteen kohoamiseen. Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen on kohdistettava erityistoimia. Työurien pidentäminen edellyttää erillistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa esim. työelämän lainsäädäntöä kehittämällä taataan työurien jatkuvuus, määräaikaisten työsuhteiden vähentyminen ja työuran aikainen kouluttautuminen sekä osoitetaan erityistoimia ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Uusia ratkaisuja on löydettävä myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle nuoremman työväestön jaksamisen turvaamiseksi. Työaikavalvontaa tehostetaan ja henkiseen työsuojeluun kiinnitetään erityishuomiota ja työntekijän oikeussuojakeinoja kehitetään. SATA-komiteassa on edistettävä työnteon kannustavuutta. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työmarkkinajärjestöjen saavuttaman sopimuksen puitteissa ja aikataulussa, kuten hallitus on jo päättänyt. Työntekijöiden koulutustaso on noussut ja yritysten henkilöstörakenne muuttunut. Tämän takia työllistymiskeinoja ja -koulutusta on suunnattava uudelleen. Taantumaan tulee kehittää erilaisia toimenpiteitä kuin 90-luvun lamassa. Investoinnit ja infrastruktuurin vahvistaminen ovat pitkävaikutteisia työllistämiskeinoja, mutta niiden suunnittelutyöhön on nyt panostettava. Ilmasto- ja energia-alan investointeja tulee edistää. Puunkäyttöä ja puurakentamista on edistettävä, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Kuntataloutta on vahvistettava. Hallituksen on varattava kuntien valtionosuuksiin erityinen määräraha laman ja työttömyyden seurauksena lisääntyvien palvelutarpeiden vuoksi, jotta palvelujen saatavuus voidaan turvata. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen pitää saattaa loppuun hallitusohjelmassa luvatulla tavalla. Julkisen sektorin ei tule omilla toimillaan lisätä työttömyyttä. Tuottavuusohjelman jatkaminen tässä tilanteessa ei ole mielekästä työvoima- ja henkilöstöpolitiikkaa. Työsuojelu- ja työvoimapalvelujen riittävyys sekä kansalaisten oikeusturva on varmistettava myös taantumassa. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava hallitusohjelman mukaisesti kansallisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Nuorten työttömyys ja syrjäytymisen uhka edellyttävät erityistoimia. Aloituspaikkojen voimakas lisääminen korkeakouluissa ei ole järkevää, vaikka talous on laskusuhdanteessa. Koulutuspolitiikalla ei pidä korjata talouden suhdannevaihteluita, vaan aloituspaikkojen on oltava suhteessa odotettavissa olevaan työllisyyteen.

4 3 (14) Työttömät ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet sekä tutkijakoulutusasteen suorittaneet tammikuussa 1990 ja Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 706 Kaikki työttömät: Työttömien henkilöiden lkm Kuva 1. Korkeasti koulutettujen työttömyys on korkeampi kuin 1990-luvun laman alkaessa, joten on löydettävä uusia keinoja tukea korkeasti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia. 1. Talouspolitiikan uudistaminen Suomi on osana Euroopan valuuttaunioni EMUa ja euromaita joutunut globaalin talouden kriisiin. Pelkät kotimaiset toimenpiteet eivät riitä, sillä niissä on kyse lähinnä oireiden hoitamisesta eikä syihin puuttumisesta. Akavan mielestä hallituksen tulee huomioida globalisaation hallinnan vankentaminen rahamarkkinoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisääminen EU:n ja euromaiden yhteistyön tiivistäminen Hallituksen on varauduttava toimenpiteisiin, jotka koskevat muun muassa EU-maiden elvytyspakettien parempaa yhteensovittamista, pankkitalletussuojien nokittelun lopettamista, keskuspankkien (lähinnä Yhdysvallat, EU, Kiina) lähempää yhteistyötä, veroparatiisien kumoamista, maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan uusimista, julkisen talouden pitkän aikavälinen kestävyyden kunnioittamista EMU-kriteerien valossa sekä esimerkiksi vipurahastojen valvontaa. Verotus Syvä taloudellinen taantuma asettaa odotettuakin suurempia haasteita julkisen talouden kestävyydelle. Veropolitiikassa on keskityttävä rakenteellisiin uudistuksiin, jolla varmistetaan työnteon kannustavuutta ja edistetään Suomen globaalia kilpailukykyä osaamisintensiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Akavan mielestä nykyisen verojärjestelmän keskeisin ongelma on ankara työtuloverotus. Korkean työllisyyden ja talouskasvun

5 4 (14) varmistamiseksi työn verotukseen kohdistuu edelleen alentamispaineita. Ansiotuloverotuksen rakenteeseen onkin puututtava. Akavan tavoitteena on saada palkansaajien tuloverotus vanhojen EU-maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin rajaveroaste 50 prosenttiin. Yksinäisen palkansaajan keskimääräinen tuloverotus Suomessa (2008 ja 2009) ja muualla 2008, % % 48 Suomi Suomi Muut Länsi- Euroopan maat * Kaikki muut 28 tutkimuksessa olleet OECD maat * Vuosiansio 2007 rahassa, euroa *) Viro ei mukana Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkaverovertailu 2008; Oma laskelma Kuva 2. Palkkatulojen verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Akava katsoo, että palkansaajien verotus tulee saada vanhojen EU-maiden tasolle. Julkisen sektorin toimintakyky Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehitys vaikuttaa keskeisesti julkisen sektorin kestävyyteen. Tuottavuuden parantamisessa on aina otettava huomioon julkisen sektorin tarjoamien palveluiden tuloksellisuus, vaikuttavuus ja laatu. Tuottavuuden tarkastelu edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät ensin määrittelevät julkisten palveluiden tason. Vaikka kunnallisdemokratia on vahva, valtiolla on oltava selvät ohjauskeinot, joilla se varmistaa kaikille kansalaisille taattavan peruspalvelujen vähimmäistason ja laadun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen pitää saattaa loppuun hallitusohjelmassa luvatulla tavalla unohtamatta seutukuntien erityispiirteitä. Kuntarakenteen on oltava vahva ja elinkelpoinen. Paras-hankkeen pääpainon tulee kuitenkin olla kestävien ja laadukkaiden julkisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa sekä palvelurakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uudistamisessa. Riittävän laajan väestöpohjan kunnissa ja kuntayhtymissä on mahdollisuudet rekrytoida erityisosaajia, kehittää uusia toimintamalleja ja tehdä uusia innovaatioita. Alueellisten lähtökohtien ja seutukunnan mahdollisuuksien erilaisiin tuottamistapoihin on oltava pohjana palvelurakenteiden uudistamiselle. Vaikka Akava ei ota kantaa eri laitosten ja virastojen alueellistamissuunnitelmiin, Akava edellyttää valmistelulta tasapuolisuutta. Siirtyvän henkilöstön kannalta ja palvelussuhteiden ehtoja neuvoteltaessa Akavan neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa akavalaisia.

6 5 (14) Palvelut on pystyttävä turvaamaan tasa-arvoisesti kaikille ja kaiken ikäisille koko maassa. Henkilöstön lomautukset ovat väärä keino säästöjen aikaansaamiseksi. Lomautukset ja muut säästötoimet johtavat perusoikeuksien toteutumisen ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Hallituksen politiikkariihen kannanotossa mainitut normitalkoot eivät saa johtaa peruspalveluiden ja -oikeuksien tarjonnan vaarantumiseen. Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä tulee säilyttää edelleen kunnilla, mutta kuntien ei tarvitse tuottaa kaikkia palvelujaan itse. Kuntalaisten valintamahdollisuuksia ja yksityisten palvelumarkkinoiden syntymistä pitää edistää esimerkiksi laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmää on kehitettävä niin, että terveyspalveluja käyttäviä asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti käyttävätpä he julkisia tai yksityisiä palveluja. Järjestelmää tulee kehittää siten, että se kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja edistää sairauksien tai niiden komplikaatioiden ennaltaehkäisemistä (esim. ravitsemusterapeuttien ja psykologien palvelut). Lisäksi on turvattava, että jokaisessa kunnassa on riittävä ja pätevä henkilöstö terveyttä edistävään toimintaan, kuten liikunta-, ravitsemus- ja mielenterveyspalveluiden tuottamiseksi ja muun henkilöstön sekä kuntalaisten oman toimintapotentiaalin tueksi. Ruokapalvelujen tuottamiseen on saatava myös ravitsemuskriteerit. Kuntatalouden vahvistaminen Kuntataloutta on vahvistettava. Kuntien yhteisövero-osuutta on nostettava. Kunnille ei tässä tilanteessa tule osoittaa lisää velvoitteita. Kuntien rahoitusvastuiden on oltava pitkällä tähtäimellä ennakoitavissa. Lisävelvoitteiden asettaminen kunnille voisi tulla kysymyksiin niissä tapauksissa, joissa valtio riittävässä määrin osallistuu toiminnan kustannuksiin. Esimerkiksi tulee toteuttaa hallitusohjelman mukainen täydennyskoulutus opetushenkilöstölle. Myös uusi oppilashuoltolaki merkitsee kunnille lisävelvoitetta, vaikka luonnoksessa vastustetaan uusia velvoitteita. Politiikkariihen kannanotossa kunnille ja kuntayhtymille asetettavat tuottavuustavoitteet eivät saa merkitä mekaanista henkilöstön määrän vähentämistä, mihin valtion tuottavuusohjelma on käytännössä johtanut. Tuottavuuden nosto tulee ymmärtää rakenteellisina ja pitkävaikutteisina toimenpiteinä, eikä lyhytnäköisinä leikkauksina. Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kasvattavat parhaiten tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Hallituksen politiikkariihen kannanotossa luvataan kuntataloudelle lisää voimavaroja. Lisäykset ovat välttämättömiä peruspalveluiden turvaamiseksi ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä ei saa kuitenkaan kytkeä tuleviin palkkaratkaisuihin hallituksen esittämällä tavalla. Palkkaratkaisuista päätetään sopimusosapuolten välillä erikseen. Valtio ja kunnat vastaavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta kaikissa tilanteissa. Kuntatalouden vahvistaminen on tärkeää, jotta kunnissa voidaan oikeudenmukaisen palkkauksen keinoin pitää tai hankkia osaava henkilöstö, joka kykenee tuottamaan tai ostamaan vaadittavat palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen sisältöä ja toimeenpanoajankohtaa tulee tarkoin harkita. Laskennallisuuden lisääminen ja suuret kuntakohtaiset muutokset voivat osaltaan rapauttaa palveluita erityisesti nyt syvän taantuman oloissa.

7 6 (14) 2. Osaamisen vahvistaminen ja tutkimuspolitiikka Korkeasti koulutettujen osaamisen kehittäminen Vahva opinto-ohjaus kaikilla opintoasteilla sekä työelämätietojen ja -taitojen kerryttäminen nostavat vastavalmistuneiden työllistymisastetta. Opintojen ohella tehty työ toimii tehokkaana keinona kasvattaa työelämätaitoja ja parantaa opiskelijan kykyä siirtyä työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Opinto-ohjaus yhdistettynä toimiviin valintamenettelyihin vähentävät useiden tutkintojen suorittamista ja parantavat laadullista työllistymistä. Aiemmat opinnot ja opintojen ohella tehty työ tulee tunnustaa ja tunnistaa. Toimivat hyväksilukukäytännöt edistävät valmistumista. Opintojen taloudellinen mahdollistaminen on keskeistä valmistumisen kannalta, joten on tarkasteltava opintotukijärjestelmän ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Korkeakoulutukseen on taattava riittävät resurssit, jotta voidaan turvata korkeatasoinen korkeakouluopetus ja jotta Suomessa on tulevaisuudessakin osaajia. Akava katsoo, että opetusministeriön budjettiin tarvitaan lisävaroja ainakin seuraaviin kohteisiin. Korkeakoulujen perusrahoitusta on nostettava vähintään niin kuin tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt. Tämä tarkoittaa usean kymmenen miljoonan euron lisäpanostusta vuosittain. Perusrahoitusta nostamalla voidaan parantaa opettaja-opiskelija-suhdelukua, joka suomalaisissa korkeakouluissa on heikentynyt 1990-luvun lopulta voimakkaasti. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytointipalveluihin, jotka tukevat korkeakoulutettujen harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen löytämistä, vastavalmistuneiden rekrytoitumista ja työnhakutaitojen kehittämistä, tarvitaan vähintään 10 miljoonaan euron lisärahoitus. Lisäksi korkeakouluopintojen yhteyteen tulisi saada työelämä- ja työmarkkinatietoutta sekä yrittäjyyttä edistäviä sisältöjä. Lisäksi on turvattava riittävät opiskeluun liittyvät harjoittelupaikat. Korkeakoulutuksen kesätentti- ja kesäopetusjärjestelyt on elvytettävä, jotta opiskelijat, jotka eivät työllisty kesällä, voivat kehittää itseään ja nopeuttaa valmistumistaan myös kesäkuukausien aikana. Tämä edellyttää neuvotteluja opetushenkilöstön kanssa ja riittäviä lisäresursseja. Korkeakoulujen täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2010, jonka avulla tulee kehittää lomautus- ja irtisanomisuhan alaisille sekä lomautetuille ja irtisanotuille korkeakoulutetuille suunnattua ammatilliseen kehittämiseen tähtäävää korkeakoulutusta. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) on toteutettava. AKKU-uudistuksen yhteydessä on arvioitu, että korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutuksen rahoittamiseen tarvitaan noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan 8 miljoonaa euroa korkeakoulujen omaehtoiseen täydennyskoulutustarjonnan parantamiseen näyttötutkintotyyppisillä erikoistumisopinnoilla. Jotta omaehtoinen täydennyskoulutus voi toteutua onnistuneesti, tulee panostaa opintojen ohjaukseen omaa ammatillista osaamista tukevan koulutuskokonaisuuden muodostamiseksi sekä erillisrahoitusta elinikäisen oppimisen tukipisteiden perustamiseen. Näihin on varattava 5 miljoonaa euroa. Keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun suorittaminen ei vaadi erityisiä koulutuksellisia lisäresursseja, mutta on panostettava tämän ryhmän ohjaus- ja neuvontapalveluihin, sillä se on heikossa työmarkkina-asemassa taantumatilanteen aikana.

8 7 (14) Aloituspaikkojen voimakas lisääminen korkeakouluissa ei ole järkevää vaikka valitsee laskusuhdanne. Nuorten kouluttaminen työttömyyteen niin kuin 1990-luvulla on vastuutonta. Täydennyskoulutuksen verokohtelua ja kannustimia on kehitettävä niin, että ne sitouttavat sekä työntekijän että työnantajan henkilöstön kouluttamiseen. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että lainsäädäntö sallii henkilöstökoulutusta varten tehtävän varauksen kirjanpidossa ja henkilöstön koulutusmenoja jaksottamisen. Työntekijän on voitava vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset tulonhankkimiskuluna siten, että huomattavat menot jaksotetaan useammalle vuodelle. Vastavalmistuneet työttömät eräillä akavalaisilla aloilla ; muutos vuoden aikana Koulutusala tai tutkinto Insinööri Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.) Filosofian Filosofian maist. (luonnont.ala) maist. Tradenomi Valtiot./yhteiskunta/hallintotiet. Valtiot./yhteiskunta maist. Kasvatustieteiden maist. Kauppatiet. Kauppatiet. koul. (ylempi koul. kk-tutk.) (y Diplomi-insinööri Taideaineet (ylempi (ylempi kk-tutk.) Sosionomi, sosiaalialan sosiaalia AMK Oikeustieteen Oikeustieteen kand. Tutkijakoulutus Humanististen tieteiden tietei kand. Agronomi, maa- maa- ja metsät. ja maist. me Teol. Teol. koulutus koulutus (ylempi (ylem kk-tutk.) Luonnontieteiden kand. kan Farmaseutti Arkkitehti Lastentarhanopettaja Hammaslääkäri Lääkäri joulukuu Joulukuu Muutos vuoden aikana Vähennys Lisäys Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Kuva 3. Akavalaisten alojen vastavalmistuneiden työttömyys on noussut merkittävästi viime vuoden aikana. Indeksi 2001/1= (Tammikuu 2001=100) tammikuu Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Alempi kk.aste Kaikki Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste / / / / / / / / / Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Kuva 4. Vastavalmistuneiden työttömyysaste on noussut erityisesti korkeakoulutettujen keskuudessa.

9 8 (14) Tutkimus- ja tuotekehityksen turvaaminen Taantuman aikana valtion tulee kasvattaa rahoitusosuuttaan tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiohankkeissa, sillä taantuman aikana yritykset leikkaavat T&K-toimintaansa. Koska myös vastavalmistuneiden ja valmistumisvaiheessa olevien työttömyys on uhkana, voitaisiin edellä mainituissa hankkeissa käyttää näitä resursseja hyödyksi. Yritysten kilpailuasema on turvattava, sillä taantuman jälkeinen elpyminen avaa mahdollisuuksia markkinaosuuksien uusjaolle. Hallitus on luvannut kohottaa T&K-panostuksia 4 prosenttiin hallituskauden aikana, mutta tällä hetkellä panostus on miljoona euroa jäljessä tavoitteesta. Tekesin käytettävissä olevat rahoitusvaltuudet ovat reaalisesti pienentyneet vuoteen 1999 verrattuna. Vaikka Tekesille on annettu uusia ohjeita ja tavoitteita, niitä ei pysytä toteuttamaan ilman lisärahoitusta. Tekesin rahoitustasoa on korotettava vahvistamaan yritysten innovaatiotoimintaa. Nostotarve on noin 30 miljoonaa euroa. Tekesin kautta voidaan varmistaa yrityksiä palvelevan julkisen tutkimuksen jatkuvuus korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, joilla on vaikeuksia saada yritysten rahoitusosuutta julkisiin tutkimushankkeisiinsa. Nostotarve on noin 20 miljoonaa euroa. Taantuman kielteisten vaikutusten pienentämiseksi yrityksille pitää tarjota lomautuksille ja irtisanomisille vaihtoehtoja, jotka liittyvät henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiorahoitusta voidaan lisätä erityisesti liiketoimintamallien, toimintatapojen, organisaatiorakenteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen sekä niihin liittyvien työelämäinnovaatioiden luomiseen. Nostotarve on noin 30 miljoonaa euroa. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) julkinen rahoitus on turvattava. Uusien SHOK-alojen syntymistä on edistettävä. Julkinen rahoitus keskittymiin näyttää jäävän pääosin Tekesin vastuulle. Nostotarve on noin 40 miljoonaa euroa. Hallituksen ilmasto- ja energiaselonteon lupaama rahoituslisäys on aivan liian vaatimaton euromääräisesti ja aikataulullisesti. Alan T&K-rahoituksen tuplaaminen 120 miljoonaan on toteutettava tämän kauden aikana eikä vuoteen 2020 mennessä. Laskusuhdanne ei saa vaikuttaa Suomen pyrkimyksiin löytää laaja kansainvälinen sopu Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa. Energia-alan investointeja tulee edistää. Hallituksen tulee tehdä nopeasti päätökset, jotka luovat edellytykset päästöttömän energian kustannustehokkaille investoinneille. Energia-alan yrityksillä on valmiudet toteuttaa investointeja, jos lupaprosesseja voidaan aikaistaa valtionhallinnossa. Hallituksen politiikkariihessä ehdotetun luonnonvarapolitiikan koordinaation vahvistamista on kiirehdittävä, jotta Suomi voidaan nostaa johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän ja taloudellisen hyödyntämisen maaksi. Ilmastonmuutoksen torjumisen kautta pitää luoda uusia kansainvälisesti menestyviä aloja Suomeen. Jo olemassa olevaa energiatehokkuusosaamistamme ja teknologioitamme on hyödynnettävä paremmin kansainvälisessä kilpailussa lisäämällä markkinointia. Energian tuotannon ja käytön sekä energiatehokkuuden tutkimuspanoksia sekä uusien teknologioiden demonstraatiorahoitusta on lisättävä tuntuvasti. Lisäksi hallituksen infrahankesuunnitelmasta on pidettävä kiinni. Taustalla on myös huoli suomalaisen palveluyhteiskunnan kehittämisestä. Palveluyhteiskunnan kehittäminen on tärkeää, jotta maan vientipainotteisuus vähenisi. Lisäksi vaikean rakennemuutoksen paikkakunnille tarvitaan lääkkeeksi taantumaan ja lomautuksia vastaan laadukkaita sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja sivistyspalveluita. Rakennemuutosrahoista pitää osoittaa osa näiden palvelujen resursointiin ja kehittämiseen. Investoimalla lomautettujen ja irtisanottujen henkilöiden hyvinvointiin ja koulutukseen turvataan heidän työkykynsä myös

10 9 (14) jatkossa. Samalla voidaan ennaltaehkäistä taloudelliseen ahdinkoon joutuvien perheiden lasten ja nuorten syrjäytymisuhkaa. 3. Työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen ja maahanmuutto Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen on kohdistettava erityistoimia. Työurien pidentäminen edellyttää erillistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa esim. työelämän toimintatapoja ja -kulttuuria sekä lainsäädäntöä kehittämällä taataan työurien pidentyminen, määräaikaisten työsuhteiden vähentyminen ja työuran aikainen kouluttautuminen. Lisäksi tulee osoittaa erityistoimia ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Eri elämäntilanteissa tarvitaan erilaisia toimia. Myös johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen tulee panostaa. Nämä tulevat olemaan keskeisiä painopisteitä, kun hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tekemää sopimusta ryhdytään toteuttamaan. Työaikalainsäädännön valvontaa on tehostettava ja henkiseen työsuojeluun on kiinnitettävä erityishuomiota. Työntekijän käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja on kehitettävä, jotta lainsäädännön noudattamista voidaan tehostaa. Hallituksen tulee vahvistaa toimia esim. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Täysipainoiselle työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle on turvattava edellytykset. Vapaaajalla ja työllä on oma aikansa. Tämän tulee koskea myös akavalaisia korkeasti koulutettuja erityisosaajia. Työkyvyn ja hyvinvoinnin kehittäminen Hallituksen on kehitettävä ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja muita toimia terveyden edistämiseksi (vrt. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma). Terveellisiä elintapoja edistämällä ja sairauksia ehkäisemällä saavutetaan sekä hyvinvoinnin että talouden kannalta monin verroin parempia tuloksia kuin varsinaisella sairaudenhoidolla. Tämä ei tapahdu itseohjautuvasti, vaan vaatii aktiivisia ponnistuksia, osaamista, osaajia ja vaikuttaviksi osoitettuja toimia, joilla tuetaan työnantajia, työntekijöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Valtioneuvoston antama periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen kehittämislinjoista edellyttää muun muassa, että perusterveydenhuoltoon osoitetaan lisää resursseja ja että saatavilla on ravitsemus- ja liikunta-alan ammattilaisten palveluja. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa ei ole saatavilla ravitsemusterapeutin palveluja. Perusterveydenhuollossa on keskimäärin vain yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohden, joten ravitsemusterapeuttien osaamista ei juurikaan ole voitu kohdentaa sairauksien ennalta ehkäisemisen ja hallintokuntien yli menevään terveyden edistämistyöhön, vaan jo sairastuneiden potilaiden hoitoon. Työterveyshuollossa ravitsemusterapeuttien palveluja on käytetty toistaiseksi vain satunnaisesti, vaikka maassamme on noin 80 laillistettua työterveyshuollon asiantuntijaravitsemusterapeuttia. Yksityissektorilta ravitsemusterapeuttien palveluja on saatavilla vain suurimmissa kaupungeissa, sillä palvelut eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Työsuojelupiirien resurssit ja toimintamahdollisuudet on turvattava. Valvonta on taloudellisesti tiukkoina aikoina tärkeää, koska samat työt tehdään usein vähemmillä resursseilla. Tällöin tingitään helposti työn henkiseen kuormittavuuteen liittyvästä työsuojelusta, joka on erityisesti akavalaisille ryhmille tärkeää. Työsuojelupiireille on saatava aikaan palvelutakuu, joka takaa, että asiakasaloitteisiin henkisen työsuojelun valvontapyyntöihin vastataan välittömästi ja että asia on selvitetty kahdessa kuukaudessa yhteydenotosta.

11 10 (14) Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen ja säilyttämiseksi Kelan kuntoutusta koskeva laki on uudistettava siten, että psykoterapiaan pääsy lakisääteistetään, silloin kun siihen on perusteltu tarve. Lisäksi on aloitettava kiireisesti psykoterapian sairasvakuutuksen korvausjärjestelmän kehittäminen, kuten sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan. Työkyvyttömyyseläkkeen saajat 1998 ja 2007 syyn mukaan Vuoden 2007 jakauma, % Mielenterveyden Mielenterveyden häiriöt Mielenterveyden häiriöt % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tuli ja lii Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet % Verenkiertoelinten Verenkiertoelinten sairaudet sairaudet Verenkierto % Muut sairaudet Muut % Kaikki työkyvyttömyyseläkkeen saajat yhteensä ja Työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2007 yhteensä 2,3 miljardia euroa Kaikki työeläkkeen saajat ja Koko lakisääteinen eläkemeno ,9 miljardia euroa ja miljardia euroa Lähde: Suomen työeläkkeen saajat ja vakuutetut 2007 / Eläketurvakeskus, Kuntien eläkevakuutus, Valtiokonttori; Kuva 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään entistä useammin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tätä tulee ehkäistä panostamalla henkiseen työsuojeluun ja psykoterapiapalvelujen saatavuuteen ja korvattavuuteen. Kattavan opiskelijahuoltolain säätäminen on tarpeen, jotta opiskelijoiden valmistuminen ja terveys turvataan. Lain tulee koskea myös nuorisoikäisten oppilaitoksia ja korkeakouluja. Aikuiskoulutustukea on uudistettava siten, että myös osa-aikainen tuen käyttö mahdollistuu ja työssä olevien aikuiskoulutustuki nousee työttömyyspäivärahan tasolle. Vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen tapahtuu Hallituksen on valmisteltava tarvittavat lainmuutokset tämän aikataulun mukaisesti. Valtion on turvattava kuntien rahoitusasema palvelujen turvaamiseksi. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluihin tarvitaan täsmäelvytystä. Lisääntyvät palvelutarpeet edellyttävät erityistoimia, jotta sosiaalitakuun toteutuminen voidaan turvata lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja työttömien aktivointitoimissa. On keskeistä huolehtia riittävästä ja pysyvästä henkilökunnasta sekä tarvittaessa hankkia asiantuntemusta ostopalveluina. Muutosturva ja koulutus Muutosturvan laajentaminen lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin on toteutettava työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti. Alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö irtisanomistilanteissa on rajattava nykyistä selkeämmin. Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitusta on ohjattava myös korkeakoulutetuille, jotta voidaan turvata monipuoliset aktiivitoimenpiteet korkeakoulutetuille. Erityisesti on turvattava keskeneräisten tutkintojen loppuunsaattaminen, joka on tällä hetkellä ongelmallista.

12 11 (14) Työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen on luotava edellytykset sekä yrityksen sisällä että omaehtoisena koulutuksena. Täydennyskoulutuksen verokohtelua ja kannustimia on kehitettävä. Vapaaehtoinen koulutusvakuutus on yksi keino ammattitaidon kehittämiseen, joten sellaista on kehitettävä. TE-toimistojen palvelujen turvaaminen Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on keskeytetty työ- ja elinkeinotoimistojen osalta vuosiksi Tämän lisäksi lähitulevaisuudessa palkataan määräaikaista henkilökuntaa, joten TEtoimistojen henkilökunta lisääntyy. Tämä on tervetullut reaktio taloustilanteen äkilliseen muutokseen, sillä työttömien lukumäärä kasvaa lähivuosina voimakkaasti. TE-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöresurssit ja henkilöstön koulutus on turvattava työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon uudistuksessa, jonka toimeenpano suunniteltu aloitettavaksi jo vuoden 2009 aikana, ja Alku-hankkeessa. Erityisesti TE-toimistojen roolia koskeva uudistus on tehty työvoimapulan lähtökohdista ja on sinällään kannatettava pitkällä aikavälillä, mutta nyt on väärä ajankohta sen toimeenpanon aloittamiseksi. Toimeenpano muuttaa TE-toimistojen toimintoja ja käytäntöjä ja allokoi niiden resursseja uudelleen. Mikäli uudistus pannaan toimeen nyt, se voisi sekoittaa TE-toimistojen palvelun pahimmalla mahdollisella hetkellä. TE-toimistot saavat lisää vastuita elinkeinoelämän edistäjänä. Uudistuksella pyritään parantamaan muun muassa yrittäjyyteen liittyvien palveluiden saatavuutta jo paikallistasolla. Tämä helpottaa myös niitä akavalaisia jäseniä, joiden työura rakentuu palkansaajan ja yrittäjyyden vuorotteluun. Paikallistason uusille tehtäville pitää olla riittävästi resursseja, jotta voidaan turvata erityisesti työvoiman saatavuus ja yritystoiminnan osaamislähtöinen kehittäminen. Maahanmuuttajat Akava pitää tärkeänä, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille edistetään myös taantuman aikana. Maahanmuuttajille tulee tarjota selkeää informaatiota omista työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista mieluiten heidän omalla kielellään, esimerkiksi internetissä, oppaiden ja neuvontapalvelujen avulla. Näiden palvelujen monikielisyyttä tulisi edelleen lisätä. Tällä hetkellä tieto on hajallaan ja maahanmuuttaja joutuu asioimaan monen eri viranomaisen kanssa, mikä ei ole helppoa. Kotoutumissuunnitelman tekoon tulisi päästä nopeasti ja suunnitelmaan tulisi sisältyä suunnitelma suomen kielen opiskelusta nollatasolta aina työelämässä ja opiskelussa selviytymiseen asti. Tarjolla tulee olla nopeasti laadukasta suomen kielen opetusta. Kielen opiskeluun ei saa tulla katkoksia tai esteitä siirryttäessä tasoryhmästä toiseen. Työnantajien asenteisiin tulisi vaikuttaa, etteivät he pitäisi epätäydellistä suomen kielen taitoa esteenä palkkaamiselle sellaisiinkin työtehtäviin, joissa täydellistä suomen kielen taitoa ei tarvita. Työn ja jatkuvan suomen kielen opiskelun yhteensovittaminen toimisi tässä ratkaisuna. Ennakko- ja jälkivalvonnan resursseja pitää parantaa siihen katsomatta, toimeenpannaanko saatavuusharkinnasta luopuminen nyt vai myöhemmin. Voimakas taloustilanteen muuttuminen eli työvoiman kysynnän vähentyminen täytyy muutenkin ottaa huomioon työlupamenettelyn uusimisen toimeenpanon aikataulussa. Työsuojelupiirit ja poliisi (entinen put-yksikkö tai vastaava) ovat tärkeässä asemassa jälkivalvonnassa. Kaksien työmarkkinoiden syntyminen pitää ehkäistä heti alkuunsa.

13 12 (14) Myös tulevassa kotouttamislain uudistuksessa ja kotouttamisen resursoinnissa on huomioitava kasvaneet maahanmuuttomäärät ja varsinkin kieliopetuksen tarve. Kotouttamissuunnitelmiin tulee saada selkeyttä ja nopeutta. Korkeasti koulutetuilla on erityistarpeita mm. kielikoulutuksessa, tutkintojen tunnustamisessa ja täydennyskoulutuksessa. Ongelmana on koordinaation ja resurssien puuttuminen. Selvitysmies Pentti Arajärven raportti maahanmuuttajien työllistymisen esteistä, joka julkaistiin tammikuun lopussa, esittää pääratkaisuna kotoutumisprosessin kehittämistä. 4. Työttömyyden torjuntaa täsmätoimilla Oman yritystoiminnan harjoittaminen voi monessa tapauksessa olla vaihtoehto työttömyydelle. Työttömyysturvaa koskeva tulkintakäytäntö ei nykyisellään kannusta palkansaajaa sivutoimisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Yritystoiminnan pää-/sivutoimisuutta arvioitaessa työmäärää tulee arvioida tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla ja ottaa huomioon kaikki toiminnan vaatimasta työstä esitetty näyttö. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitettävä. Valtion rahoituksen turvin voidaan edistää valtion ja kuntien omistamien toimitila- ja asuinrakennusten kunnossapitoa, kuten esimerkiksi vanhusten palvelutaloja. Suuri ongelma ovat esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden kosteus- ja homevauriot. Homekoulujen ja muiden kiireellisten rakennus- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamiseen tulee varata lisää määrärahoja osana elvytystoimia. Valtionosuutta perustamiskustannushankkeiden rahoituksesta tulee samalla kasvattaa nykyisestä (perusopetus, lukio, kirjastot 25 50%), koska monet kunnat eivät pysty vastaamaan omasta rahoitusosuudestaan. Rahoitus tulee myöntää pääsääntöisesti rakennusaikaisena. Energiasaneerauksiin pitää panostaa kiireesti. Pelkät valtion korjausavustukset eivät tässä urakassa riitä, vaan tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, korjauskonsepteja ja alan insinööriosaamisen markkinointia. Valtion tulisi tukea yksityisten taloyhtiöiden saneeraustöitä korjausavustuksilla. On selvitettävä, miten kotitalousvähennystä voidaan laajentaa koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden tekemiä peruskorjauksia. Vuokra-asuntorakentamista voidaan vielä lisätä korottamalla korkotukia ja täytetakauksia sekä tarkistamalla korkotukilainojen ehtoja esimerkiksi alentamalla väliaikaisesti rahoituksen perusomavastuukorkoa prosenttiyksiköllä, antamalla suoraa tukea vuokra-asuntotuotannolle ja lisäämällä tonttitarjontaa määrätietoisesti. Vanhojen omakotitalojen lämmitystehokkuuden parantamista voidaan kannustaa myöntämällä erillinen veroista tehtävä vähennys, jolla edistetään kotimaisiin polttoaineisiin perustuvien, energiaa säästävien ja ympäristöystävällisten lämmitysmuotojen käyttöönottoa. Tie- ja rataverkoston kunnossapidon rahoitukseen tarvitaan eduskunnan lisäyksenkin jälkeen kymmeniä miljoonia lisärahaa. Näitä panostuksia voidaan helposti jakaa maata kattavasti. Hyviä esimerkkejä kohteista ovat tienpidossa päällystettyjen teiden kunnon parantaminen, melusuojaukset ja huonokuntoisten siltojen parantaminen. Monta jo suunnitteilla olevaa isoa infrahanketta voidaan aikaistaa, varsinkin nyt kuin materiaalikustannukset laskevat. Liikennehankkeita voidaan myös käynnistää PPP-hankkeina tai yhteistyössä kuntien kanssa.

14 14 Akava ry Rautatieläisenkatu Helsinki puh faksi (09)