Akavan tavoitteet. hallituksen budjettikehysriiheen 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan tavoitteet. hallituksen budjettikehysriiheen 2009"

Transkriptio

1 Akavan tavoitteet hallituksen budjettikehysriiheen

2 1 (14) Akava ja hallituksen budjettikehysriihi Akava edellyttää, että Suomen hallitus toteuttaa hallitusohjelmassaan luvatut uudistukset, kehittämishankkeet ja panostukset. Vaikka laskusuhdanne kaventaa ohjelman rahoitusta, on tulevaisuuden kehitys ja kasvu turvattava. Mahdollisia uusia avauksia tulee keskittää työllisyyden nostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomen menestys voi perustua vain korkeaan osaamiseen. Hallitus on ilmoittanut tärkeäksi tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen yhtenä keinona selviytyä tulevista valtiontalouden rahoitusongelmista, kun nykyisessä taloudellisessa tilanteessa joudutaan turvautumaan velkarahoitukseen. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työurien selvää pidentämistä, mutta hallituksen tulee myös ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin edistääkseen työssä jaksamista, osaamista, työkyvyn ylläpitämistä ja sosiaaliturvaa. Hyvään lopputulokseen päästään kolmikantaisella yhteistyöllä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöt ovat jo osoittaneet vastuullisuutensa solmimalla nk. sosiaalitupon, joka vahvistettiin hallituksen kanssa käydyissä neuvotteluissa Yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta sisältää myös hallitusta koskevia velvoitteita, koska ilman valtion panostusta ja resursseja ei voida saavuttaa tavoitteita. Hallituksen politiikkariihen kannanotto sisältää myös paljon ehdotuksia, joita Akava kannattaa, mutta työmarkkinoiden kehittämisen ja niiden toimivuuden kannalta Akava edellyttää hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus on päättänyt aloittaa useita hankkeita, joiden menestys edellyttää työmarkkinajärjestöjen mukanaoloa. Talouskriisi vaikuttaa Suomeen dramaattisena vientikysynnän vähenemisenä. Syy ei ole heikentynyt teollisuuden hintakilpailukyky, vaan globaalin kysynnän hyytyminen. Erityinen riski on, että kaikissa EU-maissa lähdetään jarruttamaan palkkojen korotuksia siinä toivossa, että oma vientikilpailukyky paranee. Koska EU-maat ovat toisilleen ylivoimaisesti tärkeimpiä vientikumppaneita, seurauksena olisi vain EU:n sisäisen kysynnän supistus ja syvempi lama. EU-tason riskiä on vähennettävä ja samalla on estettävä huono kehitys. Akava edellyttää, että hallitus nostaa esille yleiseurooppalaisen palkkajäädytyksen ja palkanalennusten vaarat Ecofin-neuvostossa. Ecofinin tulisi todeta, että ei ole makrotaloudellisesti järkevää, jos Euroopassa palkkakehitys putoaa keskimäärin alle inflaatiotavoitteen. Palkka- ja finanssipolitiikan koordinointi on haasteellista, koska vientiteollisuuden kilpailukyky tulisi säilyttää ja samalla tulisi turvata kotimainen ostovoima ja työllisyys. Nykytilanteessa nämä tavoitteet ovat haasteellisia, koska suomalainen palkkaneuvottelujärjestelmä on muuttunut ja voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät eri aikoina. Yksityinen työnantaja ei näytä olevan kiinnostunut sopimusten palkkapoliittisesta koordinaatiosta palkansaajien kanssa. Valtiovallan näkökulmasta koordinoitu palkkakierros toisi vakautta ja tietoisuutta palkkakehityksestä, mutta sopimusten eriaikaisuus tuskin antaa tähän mahdollisuutta.

3 2 (14) Akavan keskeiset tavoitteet Palkansaajien ansiotuloverotusta on kevennettävä jatkossakin. Palkkaverotuksen rakenteelliset ongelmat on korjattava eli progressiorakennetta on muutettava. Sosiaaliturvamaksujen nousupaine ei saa johtaa kokonaisveroasteen kohoamiseen. Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen on kohdistettava erityistoimia. Työurien pidentäminen edellyttää erillistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa esim. työelämän lainsäädäntöä kehittämällä taataan työurien jatkuvuus, määräaikaisten työsuhteiden vähentyminen ja työuran aikainen kouluttautuminen sekä osoitetaan erityistoimia ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Uusia ratkaisuja on löydettävä myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle nuoremman työväestön jaksamisen turvaamiseksi. Työaikavalvontaa tehostetaan ja henkiseen työsuojeluun kiinnitetään erityishuomiota ja työntekijän oikeussuojakeinoja kehitetään. SATA-komiteassa on edistettävä työnteon kannustavuutta. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa on kehitettävä työmarkkinajärjestöjen saavuttaman sopimuksen puitteissa ja aikataulussa, kuten hallitus on jo päättänyt. Työntekijöiden koulutustaso on noussut ja yritysten henkilöstörakenne muuttunut. Tämän takia työllistymiskeinoja ja -koulutusta on suunnattava uudelleen. Taantumaan tulee kehittää erilaisia toimenpiteitä kuin 90-luvun lamassa. Investoinnit ja infrastruktuurin vahvistaminen ovat pitkävaikutteisia työllistämiskeinoja, mutta niiden suunnittelutyöhön on nyt panostettava. Ilmasto- ja energia-alan investointeja tulee edistää. Puunkäyttöä ja puurakentamista on edistettävä, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Kuntataloutta on vahvistettava. Hallituksen on varattava kuntien valtionosuuksiin erityinen määräraha laman ja työttömyyden seurauksena lisääntyvien palvelutarpeiden vuoksi, jotta palvelujen saatavuus voidaan turvata. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen pitää saattaa loppuun hallitusohjelmassa luvatulla tavalla. Julkisen sektorin ei tule omilla toimillaan lisätä työttömyyttä. Tuottavuusohjelman jatkaminen tässä tilanteessa ei ole mielekästä työvoima- ja henkilöstöpolitiikkaa. Työsuojelu- ja työvoimapalvelujen riittävyys sekä kansalaisten oikeusturva on varmistettava myös taantumassa. Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava hallitusohjelman mukaisesti kansallisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Nuorten työttömyys ja syrjäytymisen uhka edellyttävät erityistoimia. Aloituspaikkojen voimakas lisääminen korkeakouluissa ei ole järkevää, vaikka talous on laskusuhdanteessa. Koulutuspolitiikalla ei pidä korjata talouden suhdannevaihteluita, vaan aloituspaikkojen on oltava suhteessa odotettavissa olevaan työllisyyteen.

4 3 (14) Työttömät ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet sekä tutkijakoulutusasteen suorittaneet tammikuussa 1990 ja Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 706 Kaikki työttömät: Työttömien henkilöiden lkm Kuva 1. Korkeasti koulutettujen työttömyys on korkeampi kuin 1990-luvun laman alkaessa, joten on löydettävä uusia keinoja tukea korkeasti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia. 1. Talouspolitiikan uudistaminen Suomi on osana Euroopan valuuttaunioni EMUa ja euromaita joutunut globaalin talouden kriisiin. Pelkät kotimaiset toimenpiteet eivät riitä, sillä niissä on kyse lähinnä oireiden hoitamisesta eikä syihin puuttumisesta. Akavan mielestä hallituksen tulee huomioida globalisaation hallinnan vankentaminen rahamarkkinoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisääminen EU:n ja euromaiden yhteistyön tiivistäminen Hallituksen on varauduttava toimenpiteisiin, jotka koskevat muun muassa EU-maiden elvytyspakettien parempaa yhteensovittamista, pankkitalletussuojien nokittelun lopettamista, keskuspankkien (lähinnä Yhdysvallat, EU, Kiina) lähempää yhteistyötä, veroparatiisien kumoamista, maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan uusimista, julkisen talouden pitkän aikavälinen kestävyyden kunnioittamista EMU-kriteerien valossa sekä esimerkiksi vipurahastojen valvontaa. Verotus Syvä taloudellinen taantuma asettaa odotettuakin suurempia haasteita julkisen talouden kestävyydelle. Veropolitiikassa on keskityttävä rakenteellisiin uudistuksiin, jolla varmistetaan työnteon kannustavuutta ja edistetään Suomen globaalia kilpailukykyä osaamisintensiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Akavan mielestä nykyisen verojärjestelmän keskeisin ongelma on ankara työtuloverotus. Korkean työllisyyden ja talouskasvun

5 4 (14) varmistamiseksi työn verotukseen kohdistuu edelleen alentamispaineita. Ansiotuloverotuksen rakenteeseen onkin puututtava. Akavan tavoitteena on saada palkansaajien tuloverotus vanhojen EU-maiden tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylin rajaveroaste 50 prosenttiin. Yksinäisen palkansaajan keskimääräinen tuloverotus Suomessa (2008 ja 2009) ja muualla 2008, % % 48 Suomi Suomi Muut Länsi- Euroopan maat * Kaikki muut 28 tutkimuksessa olleet OECD maat * Vuosiansio 2007 rahassa, euroa *) Viro ei mukana Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkaverovertailu 2008; Oma laskelma Kuva 2. Palkkatulojen verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Akava katsoo, että palkansaajien verotus tulee saada vanhojen EU-maiden tasolle. Julkisen sektorin toimintakyky Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehitys vaikuttaa keskeisesti julkisen sektorin kestävyyteen. Tuottavuuden parantamisessa on aina otettava huomioon julkisen sektorin tarjoamien palveluiden tuloksellisuus, vaikuttavuus ja laatu. Tuottavuuden tarkastelu edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät ensin määrittelevät julkisten palveluiden tason. Vaikka kunnallisdemokratia on vahva, valtiolla on oltava selvät ohjauskeinot, joilla se varmistaa kaikille kansalaisille taattavan peruspalvelujen vähimmäistason ja laadun. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen pitää saattaa loppuun hallitusohjelmassa luvatulla tavalla unohtamatta seutukuntien erityispiirteitä. Kuntarakenteen on oltava vahva ja elinkelpoinen. Paras-hankkeen pääpainon tulee kuitenkin olla kestävien ja laadukkaiden julkisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa sekä palvelurakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uudistamisessa. Riittävän laajan väestöpohjan kunnissa ja kuntayhtymissä on mahdollisuudet rekrytoida erityisosaajia, kehittää uusia toimintamalleja ja tehdä uusia innovaatioita. Alueellisten lähtökohtien ja seutukunnan mahdollisuuksien erilaisiin tuottamistapoihin on oltava pohjana palvelurakenteiden uudistamiselle. Vaikka Akava ei ota kantaa eri laitosten ja virastojen alueellistamissuunnitelmiin, Akava edellyttää valmistelulta tasapuolisuutta. Siirtyvän henkilöstön kannalta ja palvelussuhteiden ehtoja neuvoteltaessa Akavan neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa akavalaisia.

6 5 (14) Palvelut on pystyttävä turvaamaan tasa-arvoisesti kaikille ja kaiken ikäisille koko maassa. Henkilöstön lomautukset ovat väärä keino säästöjen aikaansaamiseksi. Lomautukset ja muut säästötoimet johtavat perusoikeuksien toteutumisen ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Hallituksen politiikkariihen kannanotossa mainitut normitalkoot eivät saa johtaa peruspalveluiden ja -oikeuksien tarjonnan vaarantumiseen. Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä tulee säilyttää edelleen kunnilla, mutta kuntien ei tarvitse tuottaa kaikkia palvelujaan itse. Kuntalaisten valintamahdollisuuksia ja yksityisten palvelumarkkinoiden syntymistä pitää edistää esimerkiksi laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmää on kehitettävä niin, että terveyspalveluja käyttäviä asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti käyttävätpä he julkisia tai yksityisiä palveluja. Järjestelmää tulee kehittää siten, että se kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja edistää sairauksien tai niiden komplikaatioiden ennaltaehkäisemistä (esim. ravitsemusterapeuttien ja psykologien palvelut). Lisäksi on turvattava, että jokaisessa kunnassa on riittävä ja pätevä henkilöstö terveyttä edistävään toimintaan, kuten liikunta-, ravitsemus- ja mielenterveyspalveluiden tuottamiseksi ja muun henkilöstön sekä kuntalaisten oman toimintapotentiaalin tueksi. Ruokapalvelujen tuottamiseen on saatava myös ravitsemuskriteerit. Kuntatalouden vahvistaminen Kuntataloutta on vahvistettava. Kuntien yhteisövero-osuutta on nostettava. Kunnille ei tässä tilanteessa tule osoittaa lisää velvoitteita. Kuntien rahoitusvastuiden on oltava pitkällä tähtäimellä ennakoitavissa. Lisävelvoitteiden asettaminen kunnille voisi tulla kysymyksiin niissä tapauksissa, joissa valtio riittävässä määrin osallistuu toiminnan kustannuksiin. Esimerkiksi tulee toteuttaa hallitusohjelman mukainen täydennyskoulutus opetushenkilöstölle. Myös uusi oppilashuoltolaki merkitsee kunnille lisävelvoitetta, vaikka luonnoksessa vastustetaan uusia velvoitteita. Politiikkariihen kannanotossa kunnille ja kuntayhtymille asetettavat tuottavuustavoitteet eivät saa merkitä mekaanista henkilöstön määrän vähentämistä, mihin valtion tuottavuusohjelma on käytännössä johtanut. Tuottavuuden nosto tulee ymmärtää rakenteellisina ja pitkävaikutteisina toimenpiteinä, eikä lyhytnäköisinä leikkauksina. Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kasvattavat parhaiten tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Hallituksen politiikkariihen kannanotossa luvataan kuntataloudelle lisää voimavaroja. Lisäykset ovat välttämättömiä peruspalveluiden turvaamiseksi ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä ei saa kuitenkaan kytkeä tuleviin palkkaratkaisuihin hallituksen esittämällä tavalla. Palkkaratkaisuista päätetään sopimusosapuolten välillä erikseen. Valtio ja kunnat vastaavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta kaikissa tilanteissa. Kuntatalouden vahvistaminen on tärkeää, jotta kunnissa voidaan oikeudenmukaisen palkkauksen keinoin pitää tai hankkia osaava henkilöstö, joka kykenee tuottamaan tai ostamaan vaadittavat palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen sisältöä ja toimeenpanoajankohtaa tulee tarkoin harkita. Laskennallisuuden lisääminen ja suuret kuntakohtaiset muutokset voivat osaltaan rapauttaa palveluita erityisesti nyt syvän taantuman oloissa.

7 6 (14) 2. Osaamisen vahvistaminen ja tutkimuspolitiikka Korkeasti koulutettujen osaamisen kehittäminen Vahva opinto-ohjaus kaikilla opintoasteilla sekä työelämätietojen ja -taitojen kerryttäminen nostavat vastavalmistuneiden työllistymisastetta. Opintojen ohella tehty työ toimii tehokkaana keinona kasvattaa työelämätaitoja ja parantaa opiskelijan kykyä siirtyä työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Opinto-ohjaus yhdistettynä toimiviin valintamenettelyihin vähentävät useiden tutkintojen suorittamista ja parantavat laadullista työllistymistä. Aiemmat opinnot ja opintojen ohella tehty työ tulee tunnustaa ja tunnistaa. Toimivat hyväksilukukäytännöt edistävät valmistumista. Opintojen taloudellinen mahdollistaminen on keskeistä valmistumisen kannalta, joten on tarkasteltava opintotukijärjestelmän ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Korkeakoulutukseen on taattava riittävät resurssit, jotta voidaan turvata korkeatasoinen korkeakouluopetus ja jotta Suomessa on tulevaisuudessakin osaajia. Akava katsoo, että opetusministeriön budjettiin tarvitaan lisävaroja ainakin seuraaviin kohteisiin. Korkeakoulujen perusrahoitusta on nostettava vähintään niin kuin tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt. Tämä tarkoittaa usean kymmenen miljoonan euron lisäpanostusta vuosittain. Perusrahoitusta nostamalla voidaan parantaa opettaja-opiskelija-suhdelukua, joka suomalaisissa korkeakouluissa on heikentynyt 1990-luvun lopulta voimakkaasti. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytointipalveluihin, jotka tukevat korkeakoulutettujen harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen löytämistä, vastavalmistuneiden rekrytoitumista ja työnhakutaitojen kehittämistä, tarvitaan vähintään 10 miljoonaan euron lisärahoitus. Lisäksi korkeakouluopintojen yhteyteen tulisi saada työelämä- ja työmarkkinatietoutta sekä yrittäjyyttä edistäviä sisältöjä. Lisäksi on turvattava riittävät opiskeluun liittyvät harjoittelupaikat. Korkeakoulutuksen kesätentti- ja kesäopetusjärjestelyt on elvytettävä, jotta opiskelijat, jotka eivät työllisty kesällä, voivat kehittää itseään ja nopeuttaa valmistumistaan myös kesäkuukausien aikana. Tämä edellyttää neuvotteluja opetushenkilöstön kanssa ja riittäviä lisäresursseja. Korkeakoulujen täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2010, jonka avulla tulee kehittää lomautus- ja irtisanomisuhan alaisille sekä lomautetuille ja irtisanotuille korkeakoulutetuille suunnattua ammatilliseen kehittämiseen tähtäävää korkeakoulutusta. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) on toteutettava. AKKU-uudistuksen yhteydessä on arvioitu, että korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutuksen rahoittamiseen tarvitaan noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan 8 miljoonaa euroa korkeakoulujen omaehtoiseen täydennyskoulutustarjonnan parantamiseen näyttötutkintotyyppisillä erikoistumisopinnoilla. Jotta omaehtoinen täydennyskoulutus voi toteutua onnistuneesti, tulee panostaa opintojen ohjaukseen omaa ammatillista osaamista tukevan koulutuskokonaisuuden muodostamiseksi sekä erillisrahoitusta elinikäisen oppimisen tukipisteiden perustamiseen. Näihin on varattava 5 miljoonaa euroa. Keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun suorittaminen ei vaadi erityisiä koulutuksellisia lisäresursseja, mutta on panostettava tämän ryhmän ohjaus- ja neuvontapalveluihin, sillä se on heikossa työmarkkina-asemassa taantumatilanteen aikana.

8 7 (14) Aloituspaikkojen voimakas lisääminen korkeakouluissa ei ole järkevää vaikka valitsee laskusuhdanne. Nuorten kouluttaminen työttömyyteen niin kuin 1990-luvulla on vastuutonta. Täydennyskoulutuksen verokohtelua ja kannustimia on kehitettävä niin, että ne sitouttavat sekä työntekijän että työnantajan henkilöstön kouluttamiseen. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että lainsäädäntö sallii henkilöstökoulutusta varten tehtävän varauksen kirjanpidossa ja henkilöstön koulutusmenoja jaksottamisen. Työntekijän on voitava vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset tulonhankkimiskuluna siten, että huomattavat menot jaksotetaan useammalle vuodelle. Vastavalmistuneet työttömät eräillä akavalaisilla aloilla ; muutos vuoden aikana Koulutusala tai tutkinto Insinööri Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.) Filosofian Filosofian maist. (luonnont.ala) maist. Tradenomi Valtiot./yhteiskunta/hallintotiet. Valtiot./yhteiskunta maist. Kasvatustieteiden maist. Kauppatiet. Kauppatiet. koul. (ylempi koul. kk-tutk.) (y Diplomi-insinööri Taideaineet (ylempi (ylempi kk-tutk.) Sosionomi, sosiaalialan sosiaalia AMK Oikeustieteen Oikeustieteen kand. Tutkijakoulutus Humanististen tieteiden tietei kand. Agronomi, maa- maa- ja metsät. ja maist. me Teol. Teol. koulutus koulutus (ylempi (ylem kk-tutk.) Luonnontieteiden kand. kan Farmaseutti Arkkitehti Lastentarhanopettaja Hammaslääkäri Lääkäri joulukuu Joulukuu Muutos vuoden aikana Vähennys Lisäys Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Kuva 3. Akavalaisten alojen vastavalmistuneiden työttömyys on noussut merkittävästi viime vuoden aikana. Indeksi 2001/1= (Tammikuu 2001=100) tammikuu Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Alempi kk.aste Kaikki Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste / / / / / / / / / Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot Kuva 4. Vastavalmistuneiden työttömyysaste on noussut erityisesti korkeakoulutettujen keskuudessa.

9 8 (14) Tutkimus- ja tuotekehityksen turvaaminen Taantuman aikana valtion tulee kasvattaa rahoitusosuuttaan tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiohankkeissa, sillä taantuman aikana yritykset leikkaavat T&K-toimintaansa. Koska myös vastavalmistuneiden ja valmistumisvaiheessa olevien työttömyys on uhkana, voitaisiin edellä mainituissa hankkeissa käyttää näitä resursseja hyödyksi. Yritysten kilpailuasema on turvattava, sillä taantuman jälkeinen elpyminen avaa mahdollisuuksia markkinaosuuksien uusjaolle. Hallitus on luvannut kohottaa T&K-panostuksia 4 prosenttiin hallituskauden aikana, mutta tällä hetkellä panostus on miljoona euroa jäljessä tavoitteesta. Tekesin käytettävissä olevat rahoitusvaltuudet ovat reaalisesti pienentyneet vuoteen 1999 verrattuna. Vaikka Tekesille on annettu uusia ohjeita ja tavoitteita, niitä ei pysytä toteuttamaan ilman lisärahoitusta. Tekesin rahoitustasoa on korotettava vahvistamaan yritysten innovaatiotoimintaa. Nostotarve on noin 30 miljoonaa euroa. Tekesin kautta voidaan varmistaa yrityksiä palvelevan julkisen tutkimuksen jatkuvuus korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, joilla on vaikeuksia saada yritysten rahoitusosuutta julkisiin tutkimushankkeisiinsa. Nostotarve on noin 20 miljoonaa euroa. Taantuman kielteisten vaikutusten pienentämiseksi yrityksille pitää tarjota lomautuksille ja irtisanomisille vaihtoehtoja, jotka liittyvät henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiorahoitusta voidaan lisätä erityisesti liiketoimintamallien, toimintatapojen, organisaatiorakenteiden ja palvelukonseptien kehittämiseen sekä niihin liittyvien työelämäinnovaatioiden luomiseen. Nostotarve on noin 30 miljoonaa euroa. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) julkinen rahoitus on turvattava. Uusien SHOK-alojen syntymistä on edistettävä. Julkinen rahoitus keskittymiin näyttää jäävän pääosin Tekesin vastuulle. Nostotarve on noin 40 miljoonaa euroa. Hallituksen ilmasto- ja energiaselonteon lupaama rahoituslisäys on aivan liian vaatimaton euromääräisesti ja aikataulullisesti. Alan T&K-rahoituksen tuplaaminen 120 miljoonaan on toteutettava tämän kauden aikana eikä vuoteen 2020 mennessä. Laskusuhdanne ei saa vaikuttaa Suomen pyrkimyksiin löytää laaja kansainvälinen sopu Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa. Energia-alan investointeja tulee edistää. Hallituksen tulee tehdä nopeasti päätökset, jotka luovat edellytykset päästöttömän energian kustannustehokkaille investoinneille. Energia-alan yrityksillä on valmiudet toteuttaa investointeja, jos lupaprosesseja voidaan aikaistaa valtionhallinnossa. Hallituksen politiikkariihessä ehdotetun luonnonvarapolitiikan koordinaation vahvistamista on kiirehdittävä, jotta Suomi voidaan nostaa johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän ja taloudellisen hyödyntämisen maaksi. Ilmastonmuutoksen torjumisen kautta pitää luoda uusia kansainvälisesti menestyviä aloja Suomeen. Jo olemassa olevaa energiatehokkuusosaamistamme ja teknologioitamme on hyödynnettävä paremmin kansainvälisessä kilpailussa lisäämällä markkinointia. Energian tuotannon ja käytön sekä energiatehokkuuden tutkimuspanoksia sekä uusien teknologioiden demonstraatiorahoitusta on lisättävä tuntuvasti. Lisäksi hallituksen infrahankesuunnitelmasta on pidettävä kiinni. Taustalla on myös huoli suomalaisen palveluyhteiskunnan kehittämisestä. Palveluyhteiskunnan kehittäminen on tärkeää, jotta maan vientipainotteisuus vähenisi. Lisäksi vaikean rakennemuutoksen paikkakunnille tarvitaan lääkkeeksi taantumaan ja lomautuksia vastaan laadukkaita sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja sivistyspalveluita. Rakennemuutosrahoista pitää osoittaa osa näiden palvelujen resursointiin ja kehittämiseen. Investoimalla lomautettujen ja irtisanottujen henkilöiden hyvinvointiin ja koulutukseen turvataan heidän työkykynsä myös

10 9 (14) jatkossa. Samalla voidaan ennaltaehkäistä taloudelliseen ahdinkoon joutuvien perheiden lasten ja nuorten syrjäytymisuhkaa. 3. Työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin kehittäminen ja maahanmuutto Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen on kohdistettava erityistoimia. Työurien pidentäminen edellyttää erillistä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa esim. työelämän toimintatapoja ja -kulttuuria sekä lainsäädäntöä kehittämällä taataan työurien pidentyminen, määräaikaisten työsuhteiden vähentyminen ja työuran aikainen kouluttautuminen. Lisäksi tulee osoittaa erityistoimia ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Eri elämäntilanteissa tarvitaan erilaisia toimia. Myös johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen tulee panostaa. Nämä tulevat olemaan keskeisiä painopisteitä, kun hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tekemää sopimusta ryhdytään toteuttamaan. Työaikalainsäädännön valvontaa on tehostettava ja henkiseen työsuojeluun on kiinnitettävä erityishuomiota. Työntekijän käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja on kehitettävä, jotta lainsäädännön noudattamista voidaan tehostaa. Hallituksen tulee vahvistaa toimia esim. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Täysipainoiselle työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle on turvattava edellytykset. Vapaaajalla ja työllä on oma aikansa. Tämän tulee koskea myös akavalaisia korkeasti koulutettuja erityisosaajia. Työkyvyn ja hyvinvoinnin kehittäminen Hallituksen on kehitettävä ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja muita toimia terveyden edistämiseksi (vrt. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma). Terveellisiä elintapoja edistämällä ja sairauksia ehkäisemällä saavutetaan sekä hyvinvoinnin että talouden kannalta monin verroin parempia tuloksia kuin varsinaisella sairaudenhoidolla. Tämä ei tapahdu itseohjautuvasti, vaan vaatii aktiivisia ponnistuksia, osaamista, osaajia ja vaikuttaviksi osoitettuja toimia, joilla tuetaan työnantajia, työntekijöitä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Valtioneuvoston antama periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen kehittämislinjoista edellyttää muun muassa, että perusterveydenhuoltoon osoitetaan lisää resursseja ja että saatavilla on ravitsemus- ja liikunta-alan ammattilaisten palveluja. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa ei ole saatavilla ravitsemusterapeutin palveluja. Perusterveydenhuollossa on keskimäärin vain yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohden, joten ravitsemusterapeuttien osaamista ei juurikaan ole voitu kohdentaa sairauksien ennalta ehkäisemisen ja hallintokuntien yli menevään terveyden edistämistyöhön, vaan jo sairastuneiden potilaiden hoitoon. Työterveyshuollossa ravitsemusterapeuttien palveluja on käytetty toistaiseksi vain satunnaisesti, vaikka maassamme on noin 80 laillistettua työterveyshuollon asiantuntijaravitsemusterapeuttia. Yksityissektorilta ravitsemusterapeuttien palveluja on saatavilla vain suurimmissa kaupungeissa, sillä palvelut eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Työsuojelupiirien resurssit ja toimintamahdollisuudet on turvattava. Valvonta on taloudellisesti tiukkoina aikoina tärkeää, koska samat työt tehdään usein vähemmillä resursseilla. Tällöin tingitään helposti työn henkiseen kuormittavuuteen liittyvästä työsuojelusta, joka on erityisesti akavalaisille ryhmille tärkeää. Työsuojelupiireille on saatava aikaan palvelutakuu, joka takaa, että asiakasaloitteisiin henkisen työsuojelun valvontapyyntöihin vastataan välittömästi ja että asia on selvitetty kahdessa kuukaudessa yhteydenotosta.

11 10 (14) Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen ja säilyttämiseksi Kelan kuntoutusta koskeva laki on uudistettava siten, että psykoterapiaan pääsy lakisääteistetään, silloin kun siihen on perusteltu tarve. Lisäksi on aloitettava kiireisesti psykoterapian sairasvakuutuksen korvausjärjestelmän kehittäminen, kuten sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä esitti muistiossaan. Työkyvyttömyyseläkkeen saajat 1998 ja 2007 syyn mukaan Vuoden 2007 jakauma, % Mielenterveyden Mielenterveyden häiriöt Mielenterveyden häiriöt % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tuli ja lii Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet % Verenkiertoelinten Verenkiertoelinten sairaudet sairaudet Verenkierto % Muut sairaudet Muut % Kaikki työkyvyttömyyseläkkeen saajat yhteensä ja Työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2007 yhteensä 2,3 miljardia euroa Kaikki työeläkkeen saajat ja Koko lakisääteinen eläkemeno ,9 miljardia euroa ja miljardia euroa Lähde: Suomen työeläkkeen saajat ja vakuutetut 2007 / Eläketurvakeskus, Kuntien eläkevakuutus, Valtiokonttori; Kuva 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään entistä useammin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tätä tulee ehkäistä panostamalla henkiseen työsuojeluun ja psykoterapiapalvelujen saatavuuteen ja korvattavuuteen. Kattavan opiskelijahuoltolain säätäminen on tarpeen, jotta opiskelijoiden valmistuminen ja terveys turvataan. Lain tulee koskea myös nuorisoikäisten oppilaitoksia ja korkeakouluja. Aikuiskoulutustukea on uudistettava siten, että myös osa-aikainen tuen käyttö mahdollistuu ja työssä olevien aikuiskoulutustuki nousee työttömyyspäivärahan tasolle. Vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen tapahtuu Hallituksen on valmisteltava tarvittavat lainmuutokset tämän aikataulun mukaisesti. Valtion on turvattava kuntien rahoitusasema palvelujen turvaamiseksi. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluihin tarvitaan täsmäelvytystä. Lisääntyvät palvelutarpeet edellyttävät erityistoimia, jotta sosiaalitakuun toteutuminen voidaan turvata lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja työttömien aktivointitoimissa. On keskeistä huolehtia riittävästä ja pysyvästä henkilökunnasta sekä tarvittaessa hankkia asiantuntemusta ostopalveluina. Muutosturva ja koulutus Muutosturvan laajentaminen lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin on toteutettava työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti. Alihankinta ja vuokratyövoiman käyttö irtisanomistilanteissa on rajattava nykyistä selkeämmin. Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitusta on ohjattava myös korkeakoulutetuille, jotta voidaan turvata monipuoliset aktiivitoimenpiteet korkeakoulutetuille. Erityisesti on turvattava keskeneräisten tutkintojen loppuunsaattaminen, joka on tällä hetkellä ongelmallista.

12 11 (14) Työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen on luotava edellytykset sekä yrityksen sisällä että omaehtoisena koulutuksena. Täydennyskoulutuksen verokohtelua ja kannustimia on kehitettävä. Vapaaehtoinen koulutusvakuutus on yksi keino ammattitaidon kehittämiseen, joten sellaista on kehitettävä. TE-toimistojen palvelujen turvaaminen Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on keskeytetty työ- ja elinkeinotoimistojen osalta vuosiksi Tämän lisäksi lähitulevaisuudessa palkataan määräaikaista henkilökuntaa, joten TEtoimistojen henkilökunta lisääntyy. Tämä on tervetullut reaktio taloustilanteen äkilliseen muutokseen, sillä työttömien lukumäärä kasvaa lähivuosina voimakkaasti. TE-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöresurssit ja henkilöstön koulutus on turvattava työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon uudistuksessa, jonka toimeenpano suunniteltu aloitettavaksi jo vuoden 2009 aikana, ja Alku-hankkeessa. Erityisesti TE-toimistojen roolia koskeva uudistus on tehty työvoimapulan lähtökohdista ja on sinällään kannatettava pitkällä aikavälillä, mutta nyt on väärä ajankohta sen toimeenpanon aloittamiseksi. Toimeenpano muuttaa TE-toimistojen toimintoja ja käytäntöjä ja allokoi niiden resursseja uudelleen. Mikäli uudistus pannaan toimeen nyt, se voisi sekoittaa TE-toimistojen palvelun pahimmalla mahdollisella hetkellä. TE-toimistot saavat lisää vastuita elinkeinoelämän edistäjänä. Uudistuksella pyritään parantamaan muun muassa yrittäjyyteen liittyvien palveluiden saatavuutta jo paikallistasolla. Tämä helpottaa myös niitä akavalaisia jäseniä, joiden työura rakentuu palkansaajan ja yrittäjyyden vuorotteluun. Paikallistason uusille tehtäville pitää olla riittävästi resursseja, jotta voidaan turvata erityisesti työvoiman saatavuus ja yritystoiminnan osaamislähtöinen kehittäminen. Maahanmuuttajat Akava pitää tärkeänä, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille edistetään myös taantuman aikana. Maahanmuuttajille tulee tarjota selkeää informaatiota omista työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista mieluiten heidän omalla kielellään, esimerkiksi internetissä, oppaiden ja neuvontapalvelujen avulla. Näiden palvelujen monikielisyyttä tulisi edelleen lisätä. Tällä hetkellä tieto on hajallaan ja maahanmuuttaja joutuu asioimaan monen eri viranomaisen kanssa, mikä ei ole helppoa. Kotoutumissuunnitelman tekoon tulisi päästä nopeasti ja suunnitelmaan tulisi sisältyä suunnitelma suomen kielen opiskelusta nollatasolta aina työelämässä ja opiskelussa selviytymiseen asti. Tarjolla tulee olla nopeasti laadukasta suomen kielen opetusta. Kielen opiskeluun ei saa tulla katkoksia tai esteitä siirryttäessä tasoryhmästä toiseen. Työnantajien asenteisiin tulisi vaikuttaa, etteivät he pitäisi epätäydellistä suomen kielen taitoa esteenä palkkaamiselle sellaisiinkin työtehtäviin, joissa täydellistä suomen kielen taitoa ei tarvita. Työn ja jatkuvan suomen kielen opiskelun yhteensovittaminen toimisi tässä ratkaisuna. Ennakko- ja jälkivalvonnan resursseja pitää parantaa siihen katsomatta, toimeenpannaanko saatavuusharkinnasta luopuminen nyt vai myöhemmin. Voimakas taloustilanteen muuttuminen eli työvoiman kysynnän vähentyminen täytyy muutenkin ottaa huomioon työlupamenettelyn uusimisen toimeenpanon aikataulussa. Työsuojelupiirit ja poliisi (entinen put-yksikkö tai vastaava) ovat tärkeässä asemassa jälkivalvonnassa. Kaksien työmarkkinoiden syntyminen pitää ehkäistä heti alkuunsa.

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot

Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot Työttömät* työnhakijat, yleisimmät akavalaistutkinnot ELY-keskuksittain 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Insinöörit (ml. AMK & rakennusarkkit.) 2014/9 MUUTOS 2015/9 1349 245 1594 795 85 880 761

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, lokakuu

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, lokakuu Työttömät* työnhakijat 1994 215, lokakuu Yleisimmät akavalaistutkinnot (kuukausitilasto) Ekonomisti Heikki Taulu 35 Työttömät; esimerkkejä eräistä korkeakoulututkinnoista 3 3148 2776 25 2392 FM (hum) 2

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, heinäkuu

Työttömät* työnhakijat 1994 2015, heinäkuu Työttömät* työnhakijat 1994 215, heinäkuu Yleisimmät akavalaistutkinnot (kuukausitilasto) Ekonomisti Heikki Taulu 5 Työttömät; esimerkkejä eräistä korkeakoulututkinnoista 45 442 4 3816 35 359 366 3 2842

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu Olli Backman 31.10.2013 1 Uusi työpaikka HETI Jos olet syystä tai toisesta etsimässä tai vaihtamassa vaihtamassa työpaikkaa, palkkataso on kätevä ja nopea tarkistaa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot