Tulevaisuus tehdään yhdessä Projektisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus tehdään yhdessä Projektisuunnitelma"

Transkriptio

1 Tulevaisuus tehdään yhdessä Projektisuunnitelma Osallistumalla uudistuva kuntaorganisaatio HÄMEENKYRÖN KUNTA Antero Alenius Kunnanjohtaja

2 HÄMEENKYRÖN TULEVAISUUS TEHDÄÄN YHDESSÄ Projektisuunnitelma Johdanto Taloustilanteen vaikeutuminen kunnissa yleensä ja myös Hämeenkyrössä on hyvin ajankohtainen ilmiö. Hämeenkyrössä tämä on tullut esiin jo vuosina ja silloin toteutettuihin toimenpiteisiin viittaan myöhemmin. Tilanne on uudelleen vaikeutunut 2011 ja selvästi nyt valmistuneessa vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Taloustilanteen parantamiseen liittyvät toimet nähdään usein vain talouden näkökulmasta lähinnä talousarvio- ja määrärahakysymyksinä. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan usein myös euroihin kohdistuvien sopeuttamisohjelmien avulla tai jopa lomautusten kautta. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää henkilöstöorganisaation toiminta. Asiaa tulisi tarkastella laajemmin ja hakea ratkaisua myös henkilöstöorganisaation kehittämisen näkökulmasta. Pääasiallinen syy tälle on se, että kun haetaan pitkävaikutteisia pysyviä muutoksia taloustilanteen parantamiseksi, on vaikutettava toimintatapoihin ja niiden muuttamiseen. Toimintatavan muutos ja siihen sitoutuminen edellyttää yhteisymmärrystä henkilöstön kanssa. Määrärahakeskeiset sopeuttamisratkaisut ovat osin tarpeellisia mutta niiden vaara on lyhytvaikutteisuus ja siksi uusia sopeuttamistoimia tullaan yleensä tarvitsemaan melko pian lisää. Kestävimmät vaikutukset saadaan vain organisaation muutoksen kautta. Kun henkilöstö pääsee mukaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun, saadaan esiin organisaatiossa piilevä potentiaali. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen lisää myös motivaatiota ja myönteistä ilmapiiriä. Työyhteisön toiminnan laatu kasvaa ja se alkaa viestiä myös ulospäin positiivisesti, vaikka samalla ratkottaisiin vaikeaa taloustilannetta. Sitoutuminen työnantajaan kasvaa eikä vaikea taloustilanne saa aikaan kasvavaa henkilöstön vaihtuvuutta. Kaikki tämä alkaa vaikuttaa myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Täten aikaansaatava positiivisen kehityksen kierre saa aikaan kasvavan ja paljon vaikuttavamman kokonaisvaikutuksen kuin vain määrärahakeskeinen säästöajattelu. Olen aloittanut Hämeenkyrön kunnanjohtajana syksyllä 2011 ja johtajasopimukseni tavoitteisiin kuuluu mm. kunnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittäminen ja ylijäämäisen talouden aikaansaaminen. Tavoitteisiini kuuluu myös henkilöstöpolitiikan ja hyvän työnantajamaineen kehittäminen. Organisaatioita johdetaan tavoitteiden asettamisen ja motivaation aikaansaamisen kautta ja kunnanjohtaja on operatiivisen johtamisen linjaajana tässä keskeisimmässä asemassa. Tämä Hämeenkyrön kunnan 1

3 2 johtamisen uudistamista koskeva projektisuunnitelma on syntynyt 1,5 vuoden monipuolisten keskustelujen ja kokemusten perusteella. Tällä suunnitelmalla kutsun jokaista organisaatioomme kuuluvaa mukaan Hämeenkyrön tulevaisuuden tekemiseen. 1. Hämeenkyrön kunnan henkilöstö Hämeenkyrön kunnan palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 791 henkilöä kuukausittaisen vaihtelun ollessa vuoden aikana henkilön välillä. Sivistyspalveluiden henkilöstömäärän keskiarvo oli 407 ja perustuvapalveluiden 296. Pienimmät henkilöstömäärät olivat teknisissä palveluissa 66 ja hallintopalveluissa 20. Kokonaismäärä sisältää noin 190 määräaikaista tai sijaista (Henkilöstön kuukausiraportti 2013, tammikuu). Henkilöstön palveluksessa oloaika on melko pitkä keskimäärin 15 vuotta. Eniten henkilöitä on 2-10 vuotta palvelleiden ryhmässä mutta varsin paljon myös vuotta palvelleiden ryhmissä. Kunnan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 47 vuotta ja alle 40-vuotiaita on melko vähän, noin 22 %. Sairauslomapäivien määrä on neljänä viime vuonna vaihdellut välillä. Taso on hieman enemmän kuin kuntatyöpaikoilla keskimäärin. Mielenkiintoisena taulukkona kertomuksessa pidän henkilötyövuosien määrää (HTV2), joka kertoo HTV:n lisääntyneen 2010:stä 6 %:lla vuoteen 2011 verrattaessa kun vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi 3 %. Osaltaan kasvua saattaa selittää lomautusten päättyminen. (Henkilöstökertomus 2011 s. 9-16). Vuonna 2011 kunnan koko henkilökunnalla oli sairauspoissaoloja yhteensä kalenteripäivää. Näistä päivistä työpäiviä oli Kun kalenteripäivinä lasketut sairauslomapäivät jaetaan keskimäärin palveluksessa olevien määrällä, saadaan työntekijää kohti 16,1 sairauslomapäivää vuoden aikana (vuonna ,5). (Toimintakertomus s 25). Toisaalta poissaoloja aikaansaadaan myös työnantajan tukemin toimin. Henkilöstömenojen kasvua rajoitettiin tarjoamalla henkilökunnalle ostettuja palkkavapaita (vapaaehtoinen palkaton vapaapäivä). Palkkavapaa myönnettiin 137 työntekijälle, joista kertyi yhteensä päivää. Henkilöstömenojen säästö oli euroa. (Toimintakertomus 2011, s. 28). On kasvavien palvelutarpeiden kannalta kyseenalaista, että organisaatio ei käytä kaikkia keinoja työpanoksen kasvattamiseen eikä käytä henkilöstön työpanosta täysimääräisesti. Vuonna 2010 toteutettujen lomautusten työpanoksen määrää alentava vaikutus on ollut huomattava ja todellisen säästön määrä hyvin kyseenalainen. Henkilöstötyövuosien kasvua on nähtävissä vuosien 2010 ja 2011 välillä.

4 KUVA: KUNNAN MENOJEN JA TULOJEN KEHITYS [Tiedoston otsikko] [Valitse pvm.] 2. Kunnan taloustilanne Vuonna 2011 kunnan vuosikate puolittui edellisestä vuodesta ja oli suuruudeltaan 2,3 m. Tilikauden tulos heikkeni vastaavasti mutta jäi vielä ylijäämäiseksi, ollen , kun se edellisenä vuonna oli vielä 3,3 m. Taloustilanteen heikkenemistä kuvaa toimintakatteen heikkeneminen (toimintatuotot-toimintakulut). Toimintakate heikkeni 4,8 milj. euroa eli prosentuaalisesti 10,9 % (Toimintakertomus 2011, s13). Toimintakatteen heikkeneminen kertoo kohtuuttoman suuresta käyttötalousmenojen kasvusta. Sama kehityssuunta on jatkunut myös juuri valmistuneessa vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Lisämäärärahoja on jouduttu myöntämään useita ja varsinkin perusturvan palvelualueelle. Tilikauden tulos muodostui 2,3 milj. euroa alijäämäiseksi ja nyt myös vuosikate kääntyi ensimmäisen kerran miinusmerkkiseksi (!) ollen Vuoden 2013 talousarvio on laadittu erittäin kireäksi ja se sisältää ainoastaan n. 1,5 % menokasvun edelliseen vuoteen. Myös suunnitelmavuodet ovat vastaavan suuntaisia, koska vain tämä linjaus mahdollistaa tuloksen kääntämisen ylijäämäiseksi. Talouden kehittämisen linjaukset sisältyvät taloussuunnitelmaan (Taloussuunnitelma , s. 28) Valitun taloustavoitteen toteuttaminen edellyttää nopeavaikutteista menojen sopeuttamista mutta sitäkin enemmän toimintatapojen uudelleenarviointia ja uudistamista. Vain siten aikaansaadaan pitkävaikutteisia muutoksia. Toimintatapojen uudistaminen on sidoksissa yrityskulttuuriin eikä siksi onnistu ilman henkilökunnan osallistumista uudistamisprosessiin. Tarvitsemme talouteen, johtamiseen ja työyhteisön toimintaan kohdistuvia kehittämistoimia. Seuraava grafiikka osoittaa selvästi menokasvun liian nopean kasvun tulorahoitukseen verrattuna. 3

5 4 3. Osallistavan johtamisen tavoitteet Osallistava johtaminen on johtamismenetelmä, jossa henkilöstö nähdään uudistamista aikaansaavana ja toteuttavana resurssina. Tämä ajattelutapa tulee esiin monissa henkilöstövoimavarojen kehittämistä käsittelevissä näkökulmissa, kuten sitoutuminen organisaatioon, motivaatio, työyhteisön oppiminen ja hyvinvointi. Osallistuvan johtamisen merkityksen kasvu liittyy parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneeseen koko yhteiskunnan ihmis-, tiedonkäsittely- ja oppimiskäsitysten muutokseen. (Viitala 2007, s. 40). Henkilöstöjohtaminen on muodostunut viime vuosina yhä enemmän strategisen johtamisen osa-alueeksi. Kunnissa muutos vaikuttaa hitaammalta ja henkilöstökustannukset nähdään edelleen lähinnä merkittävänä kustannustekijänä. Niihin vaikuttaminen nähdään vaikeana ja kynnys lomautuksiin tai yt-menettelyihin on kunnissa melko korkealla. Jos henkilöstö aletaan nähdä strategisen johtamisen ytimeen kuuluvana, alkaa keskijohdon ja lähiesimiesten rooli kasvaa strategian toteuttamisessa. Tiukka taloustilanne ja nopeasti kasvavat palveluvelvoitteet edellyttävät toimintatapojen muutosta. Muutos edellyttää organisaation oppimista ja henkilöstön kannustamista kehittymään. Julkishallinnon toimintatapojen muutosta tarvitaan myös nuorten ikäluokkien kiinnostuksen lisäämiseksi kuntasektoria kohtaan. Kunnat ovat nyt täynnä muutoksia ja niiden aikaansaamaa epävarmuutta. Epävarmuustekijät tulisi nähdä mielekkäinä haasteina eikä epämiellyttävinä uhkina. Pystyäkseen vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin, kunnan kyky muuntua nousee ratkaisevaksi. Henkilöstöjohtamiselta tarvitaan tässä tilanteessa vuorovaikutuksen, luottamuksen ja osaamisen arvostuksen korostamista (Haveri & Majoinen & Jäntti toim ). Hämeenkyrön kunnassa on hyväksytty kuntastrategia, henkilöstöstrategia, palvelustrategia ja elinkeinostrategia. Tavoiteasetanta on siten valtuustokauden vaihdoksesta huolimatta vahva. Kiristyvä talous estää kuitenkin tavoitteiden toteuttamisen perinteisen resurssi- ja volyymikasvun avulla. Osallistuvan johtamisen keskeisin haaste tulee olemaan strategioissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen uudentyyppisin toimintatavoin. 4. Työkykyjohtamisen merkitys Kuntien henkilöstö ei tule kasvamaan sen palvelutarpeen vaatimalle tasolle, joka edessä arvioidaan olevan. Työvoima ei siihen riitä ja jos riittäisi, palvelualojen ja jalostuksen suhde vääristyisi kestämättömäksi. Tulemme tarvitsemaan käyttöömme kaikki keinot, joilla ikääntyvien ihmisten palvelutarpeen kasvua hillitään ja itsenäistä

6 selviytymistä tuetaan. Yksityinen hoiva-alan yrittäjyys on myös keino, jolla palvelutarvetta tullaan hallitsemaan. Muutosten kourissa olevien kuntien henkilöstön hyvinvointi tulee myös korostumaan. Tässä tulee korostumaan työyhteisön laadun vaatimukset, henkilöstön terveydellinen työkyky. Työterveyslaitoksella kehitetty työkykytalo-malli kuvaa hyvin työkyvyn osatekijöitä. Talon perustuksena ovat yksilön omat voimavarat, kuten terveys, osaaminen ja motivaatio. Ylintä tasoa kuvaavat työ, työyhteisön toiminta ja organisaation johtaminen. Näiden kerrosten vahvuudet ratkaisevat kokonaistyökyvyn laadun (Viitala 2007, ). 5 Työvoiman työkyvyn turvaaminen on kiinnittänyt huomiota ikäjohtamiseen (Viitala 2007, 239) mutta näkökulman tulee mielestäni olla laajempi. Henkilöstön työkyky on kaikkia ikäluokkia koskeva asia ja työkykyä haittaavat tekijät ovat erilaisia eri-ikäisillä ihmisillä. Työkykyjohtamisesta on Internetissä runsaasti aineistoa mutta edellä viitattuun työkykytaloon liittyen hyvä PowerPoint-esitys on työterveyslaitoksen sivuilla. Esityksessä kuvataan työkykyjohtaminen osana laajempaa työhyvinvointijohtamista ja päädytään arvioon, että työkyvyn merkitys vaihtelee 4-14% välillä yrityksen palkkasummasta (http://www.ttl.fi/fi/koulutus/perjantaimeetingit/documents/liirajuha pdf). Myös Elinkeinoelämän keskusliitto selostaa työkykyjohtamista ja sen toimintamallia

7 6 laajasti. Esityksessä korostetaan johdon, työterveyshuollon ja henkilöstön tiivistä ja järjestelmällistä yhteistyötä (http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2011/3_maalis/tyokykyjohtamisenmalli.p df). Toukokuussa 2013 tullaan julkaisemaan myös Inno-Vointi hankkeen johtamismalli julkisen sektorin tarpeisiin. Hämeenkyrön projektisuunnitelmalla on yhteisiä piirteitä Inno- Voinnin kanssa mutta lähestymistapa on enemmän akuutin taloustilanteen ratkaisuun tähtäävä. Hämeenkyrön Tulevaisuus tehdään yhdessä toimintamalli soveltunee em. hankkeen yhdeksi käytännön toteutusmalliksi. Hankkeen kuvaus on seuraava: Inno-Vointi on Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston BIT Tutkimuskeskuksen ja VTT:n yhteinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan julkisen sektorin palvelujen uudistamista. Tutkimuksessa henkilöstön hyvinvoinnin nähdään liittyvän keskeisesti innovaatiotoimintaan. Tutkimus luo edellytyksiä hyvinvointia tukevalle käyttäjä- ja työntekijälähtöiselle innovaatiojohtamiselle. Hankkeen päärahoittaja on Tekes. Lokakuussa 2010 käynnistynyt hanke päättyy Projektilla on Tekesin strategisen tutkimuksen status. Tulosten levittäjä- ja hyödyntäjäorganisaatioita ovat muun muassa Suomen Kuntaliitto, Sitra, Kilpailuvirasto, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö. Hanke pyrkii kansallisesti hyödynnettäviin tuloksiin julkisella sektorilla. Tutkimus on myös kansainvälisesti merkittävä avaus. Tutkimus kartoitti, kuinka saattaa yhteen innovaatiotoiminnan johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet. Hanke selvitti, millaista johtamista palvelujen uudistamisessa toteutetaan seitsemässä julkisorganisaatiossa. Hankkeessa pureuduttiin siihen, miten palvelujen uudistaminen ja työntekijöiden työhyvinvointi liittyvät toisiinsa: millaisen johtamisen avulla innovaatioita ja työhyvinvointia syntyy yhtä aikaa. Toukokuussa 2013 julkistetaan verkossa tutkimuksen tuloksena syntynyt toiminta- ja johtamismalli, jonka avulla julkisalojen työpaikat pääsevät alkuun innovaatiotoiminnan johtamisessa ja voivat kehittää innovaatioita ja työhyvinvointia yhtä jalkaa. Toiminta- ja johtamismalli on käytettävissä koko Suomen julkisella sektorilla. Käytännönläheinen malli kattaa eri henkilöstöryhmät: johdon, esimiehet, työntekijät sekä henkilöstöasiantuntijat. Malli julkistetaan hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä LUME-keskuksessa (www.inno-vointi.fi).

8 5. Tulevaisuus tehdään yhdessä hankkeen projektisuunnitelma Vuonna 2011 hyväksytty Hämeenkyrön kuntastrategia ja vuonna 2012 hyväksytyt palvelustrategia, henkilöstöstrategia ja elinkeinostrategia muodostavat vahvan perustan kunnan kehittämiselle. Tilinpäätökset 2011 ja 2012 sekä vuoden 2013 talousarvio ja sen sopeuttamisohjelma osoittavat muutostarpeen välttämättömyyden. Taloussuunnitelma tuleville vuosille perustuu viimevuosia selvästi niukempaan menokasvuun. Hämeenkyrön kunnan talous on selvästi kriisiytymässä, ellei käännettä saada aikaiseksi. Talouskriisi vaarantaa toimintaedellytykset ja investoinnit. Nykyisessä kuntatalouden saneerauksessa huomio kohdistuu valitettavan usein jäävuoren huippuun ja pinnan olla oleva toiminnan suurin osa jää huomioon ottamatta. Johdetaan taloutta, ei ihmisiä. Samalla menetetään yhtä suuri osa työyhteisössä piilevää luovaa potentiaalia. Pahimmillaan henkilöstön potentiaali tukahdutetaan pakkosäästöillä, lomautuksilla ja heikkenevällä ilmapiirillä. Huomio kiinnittyy rahaprosessiin ja reaaliprosessin merkitys unohdetaan. Kestäviä ja syihin vaikuttavia ratkaisuja ei aikaansaada, vaan toiminta muistuttaa tulvantorjuntaa. Hämeenkyrön Tulevaisuus tehdään yhdessä toimintamalli on tälle ongelmakeskeiselle ajattelulle päinvastainen. Hämeenkyrön kunnassa kehitetään tämän projektisuunnitelman perusteella uusi ratkaisukeskeinen toteutustapa kunnan alijäämäisen taloustilanteen ratkaisemiseksi: Koko työyhteisö kehittyy osallistuvan uudistumisen avulla toiminnan kehittäjäksi ja siten talouden suunnan muuttajaksi. Toteutus on kaksivuotinen prosessi. Päätavoitteet: A. Uudistuva johtaminen: aikaansaadaan henkilöstölähtöinen toiminnan, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden uudistaminen. Toiminta nähdään talouden ohjaajana eikä päinvastoin ja toiminnan lähtökohtana palveluhyödyn tuottaminen kuntalaisille. B. Talouden suunnanmuutos: Käyttökustannusten nousuvauhti saadaan pysäytettyä Tuloksellisuutta tehostavia 1 muutoksia valmistellaan 2014 talousarvioon. Talouskehitys kääntyy nousuun ja on ylijäämäinen valtuustokauden lopussa. Investointiohjelman toteutus alkaa. C. Työyhteisön toimivuus: osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien avulla saadaan organisaation koko henkilöstöpotentiaali käyttöön. 1 Taloudellisuus, laadukkuus, sujuvat prosessit. 7

9 8 D. Alkaneen valtuustokauden uudistunutta luottamushenkilöorganisaatiota linjaavat hyväksytyt strategiat ja talousarvion 2013 talouslinjaukset. Niiden toteuttamiseksi valtuusto, hallitus ja lautakunnat kukin osaltaan ratkaisevat keskeiset priorisoinnit, tukevat ja kontrolloivat organisaation uudistumista. Tämä projektisuunnitelma kytketään talousarvion 2014 laadintaan jo valmisteluvaiheesta alkaen. E. Avoin (epäselvä) tilanne kuntauudistuksessa on oman kehittämisen tilaisuus ja sen hyödyntäminen on kriittinen menestystekijä. Hämeenkyrö käyttää muutostilanteen hyväkseen mahdollisuutena, jolla turvataan palveluiden kehittyminen ja estetään epäselvän muutostilanteen usein aiheuttama toimintaa passivoiva vaikutus. Eteneminen prosessikaaviona Uudistunut osallistava johtaminen Menokasvun pysäyttäminen ja uudet toimintatavat aikaansaamine n Työyhteisön toimivuuden kehittyminen 6. Toteutusvaiheet Toimintamallissa on seuraavat pääasialliset toteutusvaiheet: 1. Käynnistys ja tiedotus henkilöstölle erilaisin keinoin huhtikuussa. Avainhenkilöiden aktivointi on avointa. 2. Tietoisuus taloustilanteesta, menokasvun pysäyttäminen TA 2013 mukaisesti ilman lisämäärärahoja.

10 3. Toiminnan kehittämisen ideointi ja pysyvien menokasvua hillitsevien esitysten aikaansaaminen (toukokuu) 4. Esitysten arviointi ja jatkovalmistelu (kesäkuu) 5. Toteutusesitykset vuoden 2014 talousarvioon (syyskuu-lokakuu) 6. Toteutukseen johtaneiden muutosten avoin esittely ja tiedotus 7. Alkuvuosi 2014: seuraavan valmistelukierroksen tavoitteiden asettaminen. Tämän kehittämishanke päättyy keväällä 2015 ja silloin on koko hankkeen loppuseminaari. 7. Ulkopuolinen hankerahoitus ja sen merkitys 9 Osallistavan johtamismallin käyttöönotto on vaativa muutos organisaatiossa ja sen toteuttamiseksi ulkopuolinen rahoitus tukee toteuttamista. Tekes on valtakunnallinen kehitystoiminnan rahoittaja ja sen innovaatiorahoitukseen sisältyy myös työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus. Tekesillä on myös Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa kehittävä ohjelma vuosille Kesäkuussa 2013 päättyvä Inno-Vointi hanke antanee tuloksillaan myös tukea tämän projektisuunnitelman toteuttamiselle. Tämä projektisuunnitelma liittyy erilliseen hankehakemukseen, jolla Hämeenkyrön kunta hakee Tekesin rahoitusta ja pääsyä mukaan Liideri ohjelmaan. Rahoitushakemuksella tavoitellaan 50 % rahoitusosuutta, omarahoituksen muodostuessa pääosin oman työpanoksen kustannuksista. Ulkopuolisella rahoituksella hankitaan sitä osaamista ja koulutusta, jota oman työn kehittämisessä havaitaan tarvittavan. Osallistavan mallin toteuttaminen työpaikoilla ei luonnollisesti käynnisty automaattisesti ilman. Sininen Kolmio Oy:n kanssa on neuvoteltu alustavasti tuesta, jota he voisivat muutosvaiheessa palvelualueille antaa (tästä alustava toteutusmalli). Hämeenkyrön kunnassa on yrityksestä hyviä kokemuksia muutamien aiemmin toteutettujen koulutusten perusteella. Sinisen Kolmion avulla palvelualueilla saataisiin ideointi ja esitysten tekeminen prosessina käyntiin. Eli he tulisivat oman työn tueksi ratkaisuja hakemaan, ei niitä antamaan. Hanke käynnistetään suorahankintana. Muita ostettavia tukipalveluita olisi mahdollista hankkia mm. Työterveyslaitokselta (työkykyjohtaminen) ja Kevalta. Muita vastaavia osaamistarpeita täytetään myöhemmin esiin nousevien tarpeiden perusteella. Jo nykyinen henkilöstökoulutus hyödynnetään oman osaamisen kasvattamisessa (mm. 2 MBA-koulutusta). Tekesin rahoituksella ja Liideri ohjelman statuksella olisi myös huomattava työn merkittävyyttä osoittava vaikutus, koska Hämeenkyrön kunnan kehittäminen olisi silloin arvioitu rahoittamisen arvoiseksi toiminnaksi. Julkiseen rahoitukseen liittyy myös tulosten

11 10 ja vaikuttavuuden arviointi ja edellytys aikaansaada myös muissa työorganisaatioissa hyödynnettävää toimintamallia. Hämeenkyrön kunnassa tehtävä kehittämistyö ei jäisi vain organisaation sisäiseksi kehittämiseksi, vaan henkilöstön kanssa tehtävä kehittämistyö nostettaisiin valtakunnallisesti merkittäväksi kehittämiseksi. Kysymys on siten henkilöstön osaamisen arvostuksesta ja sen osoittamisesta myös käytännössä. Nämä vaiheet ajoittuvat ainakin alkuvuoteen 2014 ja kevääseen Alkuvaiheen sisäinen tiedotus Ensimmäiset keskustelut uudesta toimintamallista ja henkilöstön kannustamisesta aloitettiin jo syksyllä Lähtökohta oli kuitenkin eurosäästöihin tähtäävä eikä saanut siksi aikaan tavoiteltua aktiivisuutta. Ensimmäisiä kehitysehdotuksia kuitenkin jo saatiin. Ammattijärjestöjen kanssa keskusteltiin henkilöstön osallistumisen aktivoinnista. Tehokkaammin tiedotus uuden toiminnan uudistamiseen keskittyvän toimintamallin käyttöönotosta on aloitettu lähettämällä kaikille kunnan palveluksessa oleville henkilöille seuraava sähköpostiviesti: Viime vuoden tilinpäätös on huonoin mitä Hämeenkyrössä on toteutunut. Se on alijäämäinen mutta nyt myös vuosikate on alijäämäinen, eli tulot eivät riittäneet menoihin. Syömme enemmän kuin tienaamme. Vuodelle 2013 on tehty kireä talousarvio. Nyt on aivan välttämätöntä, että tänä vuonna pysytään talousarviossa ja aiempi menokasvu ei enää jatku. Asiaan on vaikutettava juuri nyt, koska kesän jälkeen se on jo myöhäistä. Haluan saattaa tämän tilanteen nyt teidän kaikkien tietoon! Suunnan muuttaminen on yhteinen asia. Samalla on otettava aivan uudet keinot käyttöön, jotta selviydymme myös tästä eteenpäin. Käynnistän huhtikuussa uuden johtamismenetelmän, jossa hyödynnetään henkilökunnan osallistumista. Tästä tiedotetaan enemmän viikolla 16. Kutsun teitä kaikkia osallistumaan ja halukkaita Hämeenkyrön Liidereiksi. Liitteenä on esite, jossa hieman niitä ajatuksia, joita lähdemme toteuttamaan. En kerro vielä enempää mutta tulen kutsumaan teitä mukaan ensi vuoden toiminnan suunnitteluun. Lähdetään yhdessä nostamaan Hämeenkyrön kunnan työyhteisön toimintaa aivan uudelle tasolle. Antero Alenius Kunnanjohtaja

12 Lisäksi johtoryhmälle ja esimiehille lähetettiin seuraava tarkempi sähköpostiviesti: Tulevaisuus tehdään yhdessä, Liideri-toimintamallin taustaa Yleiseen henkilöstötiedotteeseen liittyen tässä vielä hieman tarkennusta teille esimiehille. Ensimmäisen viestin tavoitteena oli virittää henkilöstöä tulevaan tiedotukseen ja kiinnostumaan tuosta Liideri mallista. Organisaatioita johdetaan tavoitteiden ja motivaation kautta ja minun tehtäväni on sitä toteuttaa ja nykyisessä kriisiytyvässä taloustilanteessa se on myös välttämätöntä. Siksi tarkenna tilannetta nyt teille. Pian saan varmistumaan hankerahoituksen , jolla saamme tehoa henkilöstön osallistumiseen. Viikolle 16 sijoittuu pari kaikille tarkoitettua henkilöstötiedotustilaisuutta kunhan päivät tarkentuvat. Niissä kerron tarkemmin miten hanke käynnistyy ja etenee. Uskon tämän lähtevän toteutumaan, koska kaikkien tilaisuuksien ja viestien jälkeen, joita olen henkilöstölle suunnannut, on alkanut tulla esiin ajatuksia, joilla toimintaa haluttaisiin kehittää. Nyt tätä piilevää potentiaalia lähdetään nostamaan esiin systemaattisesti. Palvelualueiden johtajien tulee tukea tämän toiminnan käynnistymistä ja palveluyksiköiden johdon tule lähteä sitä toteuttamaan. Aktiivisia avainhenkilöitä liidereitä toivottavasti ilmoittautuu muistakin kuin teistä. Meidän tulisi osoittaa riittävä määrä näitä avainhenkilöitä, jotka henkilöstönsä kanssa lähtevät toimintaa arvioimaan ja kehittämään. Avainhenkilöiden tulee kirjata ne työtunnit ylös, jota tähän toimintaan käytetään (vaikkapa 2 h viikossa) ja kuukauden tunteja vastaava palkkakustannus kerätään yhteen. Tätä ei tulisi nähdä ylimääräisenä työnä, vaan sovittaa se normaaliin palaverityöhön ja yhteistyöhön työpaikoilla. Kaikkien tunteja ei kerätä, vaan näiden avainhenkilöiden, joita tulisi löytyä riittävästi. Tämä oma työpanos, jonka saamme työtunneilla osoitettua muodostaa omarahoitusosuuden, jota vastaavan summan (50 % kokonaiskustannuksista) tulemme saamaan Liideri-hankkeelta. Siksi kaikki se työ mitä omassa organisaatiossa teemme toimintojen kehittämiseksi antaa meille saman määrän lisärahoitusta. Todennäköisesti tämän oman työpanoksen osoittaminen lähtee liikkeelle maltillisesti mutta kasvanee vuoden edetessä. Minä pystyn suunnittelemaan vain tämän toimintaperiaatteen mutta se, miten tämä toteutetaan työpaikoilla, on teidän ratkaistavissa. Työtä on tehtävä silloinkin, jos me lähdemme hakemaan vain leikkauksia ja lomautuksia mutta ulkopuolista tukea ei silloin saada. Nyt otettaisiin lisähyöty siitä työstä, joka meillä on edessä joka tapauksessa. Mitä lisärahoituksella hankitaan? Osallistavan mallin toteuttaminen työpaikoilla ei luonnollisesti käynnisty automaattisesti. Olen neuvotellut Sininen Kolmio Oy:n kanssa tuesta, jota he voisivat palvelualueille antaa. Heistä meillä on melko hyviä kokemuksia muutamista koulutuksista. Käynnistäminen tapahtuisi suorahankintana, jatkoa harkitaan kilpailutuksen kautta. Kolmion avulla palvelualueilla saataisiin ideointi ja esitysten tekeminen käyntiin. Eli he tulisivat teidän työn tueksi ratkaisuja hakemaan, ei niitä antamaan. 11

13 12 Muita ostettavia tukipalveluita voisimme hankkia mm. Työterveyslaitokselta (työkykyjohtaminen) ja Kevalta ja muita vastaavia myöhemmin teiltä esiin nousevien tarpeiden perusteella. Kevät olisi esitysten esiin kaivamista henkilöstön kanssa ja ennen lomakautta katsottaisiin mitä meillä olisi tarkempaan talousarviovalmisteluun otettavaa. Tarkempaan projektisuunnitelmaan palaan erikseen. Taloustilanne, jossa nyt olemme, mahdollistaisi rankan säästö-, lomautus- ja yt-menettelyn käynnistämisen välittömästi. Se aiheuttaisi kuitenkin ilmapiirin heikkenemisen ja huomattavan energian suuntaamisen lomautusten ja säästöjen vastustamiseen sekä poissaolojen lisääntymisen. Nuo pakkosäästöt ovat usein lyhytaikaisia ja samat ongelmat ovat edessä taas seuraavana vuonna. Helposti ne heikentävät toimintaa yhtä paljon kuin säästävät. Toivottavasti emme ajaudu tälle tielle. Siksi olen lähtenyt tavoittelemaan aivan uudenlaista lähestymistapaa tilanteeseen. Hämeenkyrön tulisi pystyä osoittamaan olevansa uudistumiskykyinen kunta ja nopeasti kehittyvä työyhteisö. Miinusmerkkisen vuosikatteen (!) kääntäminen vaatii mielestäni kaikkien seuraavien asioiden toteuttamista: 1. Menokasvun pysäyttäminen TA 2013 mukaisesti ilman lisämäärärahoja (tässä on jo sopeuttamistarvetta) 2. Uusien pysyvien menokasvua hillitsevien uudistusten sisällyttäminen henkilöstön osallistumisen avulla 2014 talousarvioon 3. Työyhteisön toiminnan laadun nostaminen. Yhdessä näillä keinoilla tilanne on käännettävissä pysyvästi kestävälle uralle. Tähän pääsee nyt mukaan. Kaikki, jotka lähdette tätä toteuttamaan ja toimimaan liidereinä tulette olemaan kunta-alan todellisia kehittäjiä ja uudistajia ja saamaan siitä kannustusta. Olen varma, että onnistuessamme toimintamme tulee saamaan varmasti myönteistä huomiota osakseen. Se varmasti vaikuttaa kunnan maineeseen työnantajana ja asuinpaikkana. Kommentoikaa ja ilmoittakaa minulle kiinnostuksestanne osallistua tai kehittää tätä mallia pidemmälle. Mitkä palveluyksiköt, ketkä mahdollisia avainhenkilöitä? Nyt meillä on se näytön paikka! , Antero Alenius 9. Tiedotuksen vaikutuksia Käynnistetyllä tiedotuksella on ollut havaittavia vaikutuksia. Yhteydenotot kunnanjohtajaan ovat lisääntyneet ja ensimmäisiä alustavia ajatuksia kehittämistarpeista on jo esitetty. Eräät palveluyksiköiden esimiehet ovat käyneet

14 keskustelemassa olemassa olevista kehittämistarpeista ja tiedustelleet onko niiden valmistelun aloittamiselle tukea. Kaikista tähän mennessä tulleista esityksistä kootaan exell-taulukko. Ennen pääsiäistä tuli jo ensimmäinen ilmoittautuminen liideriavainhenkilöksi lähtemiseksi. Toisaalta on esitetty myös epäilyä, että eikö tähän mennessä tehtyä kehittämistä lainkaan arvosteta. Tämä kehittämishanke ei kyseenalaista aiemmin tehtyä kehittämistä, vaan korostaa myös sitä. Aiemman kehittämisen jatkohyödyntäminen on osa Tulevaisuus tehdään yhdessä hanketta. Hankkeeseen tulee liittymään etenemisen mukainen avoin julkinen tiedotus sen eri vaiheissa. 10. Tulokset ja seuranta Hämeenkyrön kunnassa aikaansaadaan uusi johtamisen ja osallistavan kehittämisen toimintamalli, jossa mahdollistetaan koko henkilöstön osallistuminen toimintojen ja toimintatapojen kehittämiseen, uudistamiseen ja uudelleenarviointiin. Se merkitsee uudenlaista johtamis- ja osallistumiskulttuuria, jota nykyinen supistuvien taloudellisten resurssien talous vaatii. Toimintamalli on siis vaihtoehtoinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa "leikkauslista ja lomautus"-tyyppiselle rationalisoinnille. Aikaansaatavalle mallille tulee olemaan kunta-alalla huomattava kysyntä, koska palvelutuotannon tarpeet kasvavat kunta-alalla odotettavissa oleviin resursseihin nähden selvästi nopeammin. Tavoitteena on pysyvien tuloksellisuutta lisäävien vaikutusten aikaansaaminen, ei hetkelliset säästöt. Samalla organisaatio motivoituu kehittämiseen, vaikuttamiseen ja työyhteisön hyvinvointi ja laadukkuus kasvavat. Hämeenkyrön kunnan kehittyminen aikaisempaa uudistumiskykyisemmäksi ja sen julkinen näkyvyys nostaa myös kunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa niin työnantajana kuin asuinpaikkana tai yrityksen sijaintipaikkana. Tavoiteltava kokonaisvaikutus kahden hankevuoden aikana koostuu siten A) kunnan taloustilanteen kehittymisestä, B) työyhteisön toiminnan kehittymisestä ja C) kuntakuvan kehittymisestä ja tunnettuudesta. Kaikilla näillä on toteutuessaan myönteinen vaikutus Hämeenkyrön elinvoiman kehittymiseen. Tuloksina tulevat olemaan konkreettiset toiminnan tuottavuutta ja työelämän laatua parantavat mitattavat tulokset. Työn taloudellisuus ja tuottavuus paranee, työssäjaksaminen kehittyy, vaihtuvuus vähenee ja rekrytointikyky kasvaa. Hämeenkyrön kunta välttää talouskriisin syvenemisen, tasapainottaa taloutensa tällä valtuustokaudella ylijäämäiseksi ja mahdollistaa investointiohjelman toteuttamisen. Päämäärä: Hämeenkyrön kunta nousee Pirkanmaan nopeimmin kehittyväksi kuntatyöyhteisöksi. 13

15 Luottamushenkilöorganisaation rooli Syksyllä 2012 käynnistetty henkilöstön aktivointitavoite ja mahdollisuus palkitsemisen käyttöön ottoon käynnistettiin kunnanhallituksen päätöksellä. Alkuvuonna tavoitetta on siirretty eurosäästöistä toiminnan kehittämiseen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja ovat olleet tietoisia Tekes-rahoituksen valmistelusta. Luottamushenkilöorganisaatioilla on keskeinen rooli kunnan johtamisjärjestelmässä. Merkittävin päätösvalta on toimielimillä ja henkilöstöorganisaatiolla on johtosäännöillä sille delegoitu päätösvalta. Valmistelu ja täytäntöönpano ovat perinteisesti viranhaltijoiden rooliin kuuluvaa. Kunnallishallinnon nykytilanteessa valmistelun ja päätöksenteon puhdasoppinen erottamien on yhä vaikeampaa ja poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa joudutaan tekemään yhä enemmän jo valmistelun yhteydessä. Onnistunut lopputulos edellyttää tiivistä vuorovaikutusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Organisaation operatiivinen johtaminen on selkeimmin johtavien viranhaltijoiden tehtäväaluetta. Kunnassa tätä toteutetaan kunnanjohtajan johdolla toimivan johtoryhmän linjauksilla. Hämeenkyrön kunnassa palvelualueet jakautuvat palveluyksiköihin, joilla kaikilla on omat johtajansa. Tämän projektisuunnitelman käytännön toteutus on vahvasti henkilöstön johtamisjärjestelmän kehittämistä. Osallistava johtamismalli tulee tuottamaan uudistamisehdotuksia ja toiminnan muuttumiseen tähtääviä ehdotuksia. Myös tiukka taloustilanne edellyttää toiminnan sopeuttamista ahtaisiin taloudellisiin raameihin. Tämä tulee tuottamaan talousarviovalmisteluun vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia, jotka eivät vaikeassa taloustilanteessa ole helposti toteutettavia. Luottamushenkilöorganisaatiolla on kaksi keskeistä roolia tässä kehittämishankkeessa. Toisaalta se asettaa A) linjaukset organisaation johtamisen tavoitteille ja toiminnalle (taloustavoitteet 2013) ja toisaalta se B) talousarvioita hyväksyessään (TA 2014) tulee ottamaan kantaa merkittävimpien uudistamisesitysten toteuttamiseen. Luottamushenkilöiden kannustavalla asenteella on huomattava vahvistava vaikutus tämän johtamismallin toteutumisedellytyksiin. Hämeenkyrössä tälle on hyvät edellytykset, koska henkilöstöpolitiikan kehittäminen on nähty myös valtuustossa hyvin tärkeänä tavoitteena. Ja onhan päämäärä joka tapauksessa yhteinen Hämeenkyrön tulevaisuuden tekeminen. Antero Alenius Kunnanjohtaja

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntatyötä alkaen Kunnanjohtaja Antero Alenius

Kuntatyötä alkaen Kunnanjohtaja Antero Alenius Kuntatyötä 11.12.1865 alkaen Hyvän työelämän tuloksia Pohjakosketus edellytti muutosta TP 2012 vuosikate miinuksella, alijäämää 2,3 m, menokasvu 9 % Tekesin Liideri-ohjelmaan mukaan 2013 Käytämmekö osaamisemme?

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto

Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto Kokeileva kunta ja alue kompleksisessa toimintaympäristössä Kuntien kokeilut Kuntalaiset

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta alan tuloksellisuuskampanja 2011 2014 Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito ja hoiva) Työvoiman tarjonta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot