Tulevaisuus tehdään yhdessä Projektisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuus tehdään yhdessä Projektisuunnitelma"

Transkriptio

1 Tulevaisuus tehdään yhdessä Projektisuunnitelma Osallistumalla uudistuva kuntaorganisaatio HÄMEENKYRÖN KUNTA Antero Alenius Kunnanjohtaja

2 HÄMEENKYRÖN TULEVAISUUS TEHDÄÄN YHDESSÄ Projektisuunnitelma Johdanto Taloustilanteen vaikeutuminen kunnissa yleensä ja myös Hämeenkyrössä on hyvin ajankohtainen ilmiö. Hämeenkyrössä tämä on tullut esiin jo vuosina ja silloin toteutettuihin toimenpiteisiin viittaan myöhemmin. Tilanne on uudelleen vaikeutunut 2011 ja selvästi nyt valmistuneessa vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Taloustilanteen parantamiseen liittyvät toimet nähdään usein vain talouden näkökulmasta lähinnä talousarvio- ja määrärahakysymyksinä. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan usein myös euroihin kohdistuvien sopeuttamisohjelmien avulla tai jopa lomautusten kautta. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää henkilöstöorganisaation toiminta. Asiaa tulisi tarkastella laajemmin ja hakea ratkaisua myös henkilöstöorganisaation kehittämisen näkökulmasta. Pääasiallinen syy tälle on se, että kun haetaan pitkävaikutteisia pysyviä muutoksia taloustilanteen parantamiseksi, on vaikutettava toimintatapoihin ja niiden muuttamiseen. Toimintatavan muutos ja siihen sitoutuminen edellyttää yhteisymmärrystä henkilöstön kanssa. Määrärahakeskeiset sopeuttamisratkaisut ovat osin tarpeellisia mutta niiden vaara on lyhytvaikutteisuus ja siksi uusia sopeuttamistoimia tullaan yleensä tarvitsemaan melko pian lisää. Kestävimmät vaikutukset saadaan vain organisaation muutoksen kautta. Kun henkilöstö pääsee mukaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun, saadaan esiin organisaatiossa piilevä potentiaali. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen lisää myös motivaatiota ja myönteistä ilmapiiriä. Työyhteisön toiminnan laatu kasvaa ja se alkaa viestiä myös ulospäin positiivisesti, vaikka samalla ratkottaisiin vaikeaa taloustilannetta. Sitoutuminen työnantajaan kasvaa eikä vaikea taloustilanne saa aikaan kasvavaa henkilöstön vaihtuvuutta. Kaikki tämä alkaa vaikuttaa myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Täten aikaansaatava positiivisen kehityksen kierre saa aikaan kasvavan ja paljon vaikuttavamman kokonaisvaikutuksen kuin vain määrärahakeskeinen säästöajattelu. Olen aloittanut Hämeenkyrön kunnanjohtajana syksyllä 2011 ja johtajasopimukseni tavoitteisiin kuuluu mm. kunnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittäminen ja ylijäämäisen talouden aikaansaaminen. Tavoitteisiini kuuluu myös henkilöstöpolitiikan ja hyvän työnantajamaineen kehittäminen. Organisaatioita johdetaan tavoitteiden asettamisen ja motivaation aikaansaamisen kautta ja kunnanjohtaja on operatiivisen johtamisen linjaajana tässä keskeisimmässä asemassa. Tämä Hämeenkyrön kunnan 1

3 2 johtamisen uudistamista koskeva projektisuunnitelma on syntynyt 1,5 vuoden monipuolisten keskustelujen ja kokemusten perusteella. Tällä suunnitelmalla kutsun jokaista organisaatioomme kuuluvaa mukaan Hämeenkyrön tulevaisuuden tekemiseen. 1. Hämeenkyrön kunnan henkilöstö Hämeenkyrön kunnan palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 791 henkilöä kuukausittaisen vaihtelun ollessa vuoden aikana henkilön välillä. Sivistyspalveluiden henkilöstömäärän keskiarvo oli 407 ja perustuvapalveluiden 296. Pienimmät henkilöstömäärät olivat teknisissä palveluissa 66 ja hallintopalveluissa 20. Kokonaismäärä sisältää noin 190 määräaikaista tai sijaista (Henkilöstön kuukausiraportti 2013, tammikuu). Henkilöstön palveluksessa oloaika on melko pitkä keskimäärin 15 vuotta. Eniten henkilöitä on 2-10 vuotta palvelleiden ryhmässä mutta varsin paljon myös vuotta palvelleiden ryhmissä. Kunnan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 47 vuotta ja alle 40-vuotiaita on melko vähän, noin 22 %. Sairauslomapäivien määrä on neljänä viime vuonna vaihdellut välillä. Taso on hieman enemmän kuin kuntatyöpaikoilla keskimäärin. Mielenkiintoisena taulukkona kertomuksessa pidän henkilötyövuosien määrää (HTV2), joka kertoo HTV:n lisääntyneen 2010:stä 6 %:lla vuoteen 2011 verrattaessa kun vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi 3 %. Osaltaan kasvua saattaa selittää lomautusten päättyminen. (Henkilöstökertomus 2011 s. 9-16). Vuonna 2011 kunnan koko henkilökunnalla oli sairauspoissaoloja yhteensä kalenteripäivää. Näistä päivistä työpäiviä oli Kun kalenteripäivinä lasketut sairauslomapäivät jaetaan keskimäärin palveluksessa olevien määrällä, saadaan työntekijää kohti 16,1 sairauslomapäivää vuoden aikana (vuonna ,5). (Toimintakertomus s 25). Toisaalta poissaoloja aikaansaadaan myös työnantajan tukemin toimin. Henkilöstömenojen kasvua rajoitettiin tarjoamalla henkilökunnalle ostettuja palkkavapaita (vapaaehtoinen palkaton vapaapäivä). Palkkavapaa myönnettiin 137 työntekijälle, joista kertyi yhteensä päivää. Henkilöstömenojen säästö oli euroa. (Toimintakertomus 2011, s. 28). On kasvavien palvelutarpeiden kannalta kyseenalaista, että organisaatio ei käytä kaikkia keinoja työpanoksen kasvattamiseen eikä käytä henkilöstön työpanosta täysimääräisesti. Vuonna 2010 toteutettujen lomautusten työpanoksen määrää alentava vaikutus on ollut huomattava ja todellisen säästön määrä hyvin kyseenalainen. Henkilöstötyövuosien kasvua on nähtävissä vuosien 2010 ja 2011 välillä.

4 KUVA: KUNNAN MENOJEN JA TULOJEN KEHITYS [Tiedoston otsikko] [Valitse pvm.] 2. Kunnan taloustilanne Vuonna 2011 kunnan vuosikate puolittui edellisestä vuodesta ja oli suuruudeltaan 2,3 m. Tilikauden tulos heikkeni vastaavasti mutta jäi vielä ylijäämäiseksi, ollen , kun se edellisenä vuonna oli vielä 3,3 m. Taloustilanteen heikkenemistä kuvaa toimintakatteen heikkeneminen (toimintatuotot-toimintakulut). Toimintakate heikkeni 4,8 milj. euroa eli prosentuaalisesti 10,9 % (Toimintakertomus 2011, s13). Toimintakatteen heikkeneminen kertoo kohtuuttoman suuresta käyttötalousmenojen kasvusta. Sama kehityssuunta on jatkunut myös juuri valmistuneessa vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Lisämäärärahoja on jouduttu myöntämään useita ja varsinkin perusturvan palvelualueelle. Tilikauden tulos muodostui 2,3 milj. euroa alijäämäiseksi ja nyt myös vuosikate kääntyi ensimmäisen kerran miinusmerkkiseksi (!) ollen Vuoden 2013 talousarvio on laadittu erittäin kireäksi ja se sisältää ainoastaan n. 1,5 % menokasvun edelliseen vuoteen. Myös suunnitelmavuodet ovat vastaavan suuntaisia, koska vain tämä linjaus mahdollistaa tuloksen kääntämisen ylijäämäiseksi. Talouden kehittämisen linjaukset sisältyvät taloussuunnitelmaan (Taloussuunnitelma , s. 28) Valitun taloustavoitteen toteuttaminen edellyttää nopeavaikutteista menojen sopeuttamista mutta sitäkin enemmän toimintatapojen uudelleenarviointia ja uudistamista. Vain siten aikaansaadaan pitkävaikutteisia muutoksia. Toimintatapojen uudistaminen on sidoksissa yrityskulttuuriin eikä siksi onnistu ilman henkilökunnan osallistumista uudistamisprosessiin. Tarvitsemme talouteen, johtamiseen ja työyhteisön toimintaan kohdistuvia kehittämistoimia. Seuraava grafiikka osoittaa selvästi menokasvun liian nopean kasvun tulorahoitukseen verrattuna. 3

5 4 3. Osallistavan johtamisen tavoitteet Osallistava johtaminen on johtamismenetelmä, jossa henkilöstö nähdään uudistamista aikaansaavana ja toteuttavana resurssina. Tämä ajattelutapa tulee esiin monissa henkilöstövoimavarojen kehittämistä käsittelevissä näkökulmissa, kuten sitoutuminen organisaatioon, motivaatio, työyhteisön oppiminen ja hyvinvointi. Osallistuvan johtamisen merkityksen kasvu liittyy parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneeseen koko yhteiskunnan ihmis-, tiedonkäsittely- ja oppimiskäsitysten muutokseen. (Viitala 2007, s. 40). Henkilöstöjohtaminen on muodostunut viime vuosina yhä enemmän strategisen johtamisen osa-alueeksi. Kunnissa muutos vaikuttaa hitaammalta ja henkilöstökustannukset nähdään edelleen lähinnä merkittävänä kustannustekijänä. Niihin vaikuttaminen nähdään vaikeana ja kynnys lomautuksiin tai yt-menettelyihin on kunnissa melko korkealla. Jos henkilöstö aletaan nähdä strategisen johtamisen ytimeen kuuluvana, alkaa keskijohdon ja lähiesimiesten rooli kasvaa strategian toteuttamisessa. Tiukka taloustilanne ja nopeasti kasvavat palveluvelvoitteet edellyttävät toimintatapojen muutosta. Muutos edellyttää organisaation oppimista ja henkilöstön kannustamista kehittymään. Julkishallinnon toimintatapojen muutosta tarvitaan myös nuorten ikäluokkien kiinnostuksen lisäämiseksi kuntasektoria kohtaan. Kunnat ovat nyt täynnä muutoksia ja niiden aikaansaamaa epävarmuutta. Epävarmuustekijät tulisi nähdä mielekkäinä haasteina eikä epämiellyttävinä uhkina. Pystyäkseen vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin, kunnan kyky muuntua nousee ratkaisevaksi. Henkilöstöjohtamiselta tarvitaan tässä tilanteessa vuorovaikutuksen, luottamuksen ja osaamisen arvostuksen korostamista (Haveri & Majoinen & Jäntti toim ). Hämeenkyrön kunnassa on hyväksytty kuntastrategia, henkilöstöstrategia, palvelustrategia ja elinkeinostrategia. Tavoiteasetanta on siten valtuustokauden vaihdoksesta huolimatta vahva. Kiristyvä talous estää kuitenkin tavoitteiden toteuttamisen perinteisen resurssi- ja volyymikasvun avulla. Osallistuvan johtamisen keskeisin haaste tulee olemaan strategioissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen uudentyyppisin toimintatavoin. 4. Työkykyjohtamisen merkitys Kuntien henkilöstö ei tule kasvamaan sen palvelutarpeen vaatimalle tasolle, joka edessä arvioidaan olevan. Työvoima ei siihen riitä ja jos riittäisi, palvelualojen ja jalostuksen suhde vääristyisi kestämättömäksi. Tulemme tarvitsemaan käyttöömme kaikki keinot, joilla ikääntyvien ihmisten palvelutarpeen kasvua hillitään ja itsenäistä

6 selviytymistä tuetaan. Yksityinen hoiva-alan yrittäjyys on myös keino, jolla palvelutarvetta tullaan hallitsemaan. Muutosten kourissa olevien kuntien henkilöstön hyvinvointi tulee myös korostumaan. Tässä tulee korostumaan työyhteisön laadun vaatimukset, henkilöstön terveydellinen työkyky. Työterveyslaitoksella kehitetty työkykytalo-malli kuvaa hyvin työkyvyn osatekijöitä. Talon perustuksena ovat yksilön omat voimavarat, kuten terveys, osaaminen ja motivaatio. Ylintä tasoa kuvaavat työ, työyhteisön toiminta ja organisaation johtaminen. Näiden kerrosten vahvuudet ratkaisevat kokonaistyökyvyn laadun (Viitala 2007, ). 5 Työvoiman työkyvyn turvaaminen on kiinnittänyt huomiota ikäjohtamiseen (Viitala 2007, 239) mutta näkökulman tulee mielestäni olla laajempi. Henkilöstön työkyky on kaikkia ikäluokkia koskeva asia ja työkykyä haittaavat tekijät ovat erilaisia eri-ikäisillä ihmisillä. Työkykyjohtamisesta on Internetissä runsaasti aineistoa mutta edellä viitattuun työkykytaloon liittyen hyvä PowerPoint-esitys on työterveyslaitoksen sivuilla. Esityksessä kuvataan työkykyjohtaminen osana laajempaa työhyvinvointijohtamista ja päädytään arvioon, että työkyvyn merkitys vaihtelee 4-14% välillä yrityksen palkkasummasta (http://www.ttl.fi/fi/koulutus/perjantaimeetingit/documents/liirajuha pdf). Myös Elinkeinoelämän keskusliitto selostaa työkykyjohtamista ja sen toimintamallia

7 6 laajasti. Esityksessä korostetaan johdon, työterveyshuollon ja henkilöstön tiivistä ja järjestelmällistä yhteistyötä (http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2011/3_maalis/tyokykyjohtamisenmalli.p df). Toukokuussa 2013 tullaan julkaisemaan myös Inno-Vointi hankkeen johtamismalli julkisen sektorin tarpeisiin. Hämeenkyrön projektisuunnitelmalla on yhteisiä piirteitä Inno- Voinnin kanssa mutta lähestymistapa on enemmän akuutin taloustilanteen ratkaisuun tähtäävä. Hämeenkyrön Tulevaisuus tehdään yhdessä toimintamalli soveltunee em. hankkeen yhdeksi käytännön toteutusmalliksi. Hankkeen kuvaus on seuraava: Inno-Vointi on Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston BIT Tutkimuskeskuksen ja VTT:n yhteinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan julkisen sektorin palvelujen uudistamista. Tutkimuksessa henkilöstön hyvinvoinnin nähdään liittyvän keskeisesti innovaatiotoimintaan. Tutkimus luo edellytyksiä hyvinvointia tukevalle käyttäjä- ja työntekijälähtöiselle innovaatiojohtamiselle. Hankkeen päärahoittaja on Tekes. Lokakuussa 2010 käynnistynyt hanke päättyy Projektilla on Tekesin strategisen tutkimuksen status. Tulosten levittäjä- ja hyödyntäjäorganisaatioita ovat muun muassa Suomen Kuntaliitto, Sitra, Kilpailuvirasto, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö. Hanke pyrkii kansallisesti hyödynnettäviin tuloksiin julkisella sektorilla. Tutkimus on myös kansainvälisesti merkittävä avaus. Tutkimus kartoitti, kuinka saattaa yhteen innovaatiotoiminnan johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet. Hanke selvitti, millaista johtamista palvelujen uudistamisessa toteutetaan seitsemässä julkisorganisaatiossa. Hankkeessa pureuduttiin siihen, miten palvelujen uudistaminen ja työntekijöiden työhyvinvointi liittyvät toisiinsa: millaisen johtamisen avulla innovaatioita ja työhyvinvointia syntyy yhtä aikaa. Toukokuussa 2013 julkistetaan verkossa tutkimuksen tuloksena syntynyt toiminta- ja johtamismalli, jonka avulla julkisalojen työpaikat pääsevät alkuun innovaatiotoiminnan johtamisessa ja voivat kehittää innovaatioita ja työhyvinvointia yhtä jalkaa. Toiminta- ja johtamismalli on käytettävissä koko Suomen julkisella sektorilla. Käytännönläheinen malli kattaa eri henkilöstöryhmät: johdon, esimiehet, työntekijät sekä henkilöstöasiantuntijat. Malli julkistetaan hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä LUME-keskuksessa (www.inno-vointi.fi).

8 5. Tulevaisuus tehdään yhdessä hankkeen projektisuunnitelma Vuonna 2011 hyväksytty Hämeenkyrön kuntastrategia ja vuonna 2012 hyväksytyt palvelustrategia, henkilöstöstrategia ja elinkeinostrategia muodostavat vahvan perustan kunnan kehittämiselle. Tilinpäätökset 2011 ja 2012 sekä vuoden 2013 talousarvio ja sen sopeuttamisohjelma osoittavat muutostarpeen välttämättömyyden. Taloussuunnitelma tuleville vuosille perustuu viimevuosia selvästi niukempaan menokasvuun. Hämeenkyrön kunnan talous on selvästi kriisiytymässä, ellei käännettä saada aikaiseksi. Talouskriisi vaarantaa toimintaedellytykset ja investoinnit. Nykyisessä kuntatalouden saneerauksessa huomio kohdistuu valitettavan usein jäävuoren huippuun ja pinnan olla oleva toiminnan suurin osa jää huomioon ottamatta. Johdetaan taloutta, ei ihmisiä. Samalla menetetään yhtä suuri osa työyhteisössä piilevää luovaa potentiaalia. Pahimmillaan henkilöstön potentiaali tukahdutetaan pakkosäästöillä, lomautuksilla ja heikkenevällä ilmapiirillä. Huomio kiinnittyy rahaprosessiin ja reaaliprosessin merkitys unohdetaan. Kestäviä ja syihin vaikuttavia ratkaisuja ei aikaansaada, vaan toiminta muistuttaa tulvantorjuntaa. Hämeenkyrön Tulevaisuus tehdään yhdessä toimintamalli on tälle ongelmakeskeiselle ajattelulle päinvastainen. Hämeenkyrön kunnassa kehitetään tämän projektisuunnitelman perusteella uusi ratkaisukeskeinen toteutustapa kunnan alijäämäisen taloustilanteen ratkaisemiseksi: Koko työyhteisö kehittyy osallistuvan uudistumisen avulla toiminnan kehittäjäksi ja siten talouden suunnan muuttajaksi. Toteutus on kaksivuotinen prosessi. Päätavoitteet: A. Uudistuva johtaminen: aikaansaadaan henkilöstölähtöinen toiminnan, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden uudistaminen. Toiminta nähdään talouden ohjaajana eikä päinvastoin ja toiminnan lähtökohtana palveluhyödyn tuottaminen kuntalaisille. B. Talouden suunnanmuutos: Käyttökustannusten nousuvauhti saadaan pysäytettyä Tuloksellisuutta tehostavia 1 muutoksia valmistellaan 2014 talousarvioon. Talouskehitys kääntyy nousuun ja on ylijäämäinen valtuustokauden lopussa. Investointiohjelman toteutus alkaa. C. Työyhteisön toimivuus: osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien avulla saadaan organisaation koko henkilöstöpotentiaali käyttöön. 1 Taloudellisuus, laadukkuus, sujuvat prosessit. 7

9 8 D. Alkaneen valtuustokauden uudistunutta luottamushenkilöorganisaatiota linjaavat hyväksytyt strategiat ja talousarvion 2013 talouslinjaukset. Niiden toteuttamiseksi valtuusto, hallitus ja lautakunnat kukin osaltaan ratkaisevat keskeiset priorisoinnit, tukevat ja kontrolloivat organisaation uudistumista. Tämä projektisuunnitelma kytketään talousarvion 2014 laadintaan jo valmisteluvaiheesta alkaen. E. Avoin (epäselvä) tilanne kuntauudistuksessa on oman kehittämisen tilaisuus ja sen hyödyntäminen on kriittinen menestystekijä. Hämeenkyrö käyttää muutostilanteen hyväkseen mahdollisuutena, jolla turvataan palveluiden kehittyminen ja estetään epäselvän muutostilanteen usein aiheuttama toimintaa passivoiva vaikutus. Eteneminen prosessikaaviona Uudistunut osallistava johtaminen Menokasvun pysäyttäminen ja uudet toimintatavat aikaansaamine n Työyhteisön toimivuuden kehittyminen 6. Toteutusvaiheet Toimintamallissa on seuraavat pääasialliset toteutusvaiheet: 1. Käynnistys ja tiedotus henkilöstölle erilaisin keinoin huhtikuussa. Avainhenkilöiden aktivointi on avointa. 2. Tietoisuus taloustilanteesta, menokasvun pysäyttäminen TA 2013 mukaisesti ilman lisämäärärahoja.

10 3. Toiminnan kehittämisen ideointi ja pysyvien menokasvua hillitsevien esitysten aikaansaaminen (toukokuu) 4. Esitysten arviointi ja jatkovalmistelu (kesäkuu) 5. Toteutusesitykset vuoden 2014 talousarvioon (syyskuu-lokakuu) 6. Toteutukseen johtaneiden muutosten avoin esittely ja tiedotus 7. Alkuvuosi 2014: seuraavan valmistelukierroksen tavoitteiden asettaminen. Tämän kehittämishanke päättyy keväällä 2015 ja silloin on koko hankkeen loppuseminaari. 7. Ulkopuolinen hankerahoitus ja sen merkitys 9 Osallistavan johtamismallin käyttöönotto on vaativa muutos organisaatiossa ja sen toteuttamiseksi ulkopuolinen rahoitus tukee toteuttamista. Tekes on valtakunnallinen kehitystoiminnan rahoittaja ja sen innovaatiorahoitukseen sisältyy myös työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus. Tekesillä on myös Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa kehittävä ohjelma vuosille Kesäkuussa 2013 päättyvä Inno-Vointi hanke antanee tuloksillaan myös tukea tämän projektisuunnitelman toteuttamiselle. Tämä projektisuunnitelma liittyy erilliseen hankehakemukseen, jolla Hämeenkyrön kunta hakee Tekesin rahoitusta ja pääsyä mukaan Liideri ohjelmaan. Rahoitushakemuksella tavoitellaan 50 % rahoitusosuutta, omarahoituksen muodostuessa pääosin oman työpanoksen kustannuksista. Ulkopuolisella rahoituksella hankitaan sitä osaamista ja koulutusta, jota oman työn kehittämisessä havaitaan tarvittavan. Osallistavan mallin toteuttaminen työpaikoilla ei luonnollisesti käynnisty automaattisesti ilman. Sininen Kolmio Oy:n kanssa on neuvoteltu alustavasti tuesta, jota he voisivat muutosvaiheessa palvelualueille antaa (tästä alustava toteutusmalli). Hämeenkyrön kunnassa on yrityksestä hyviä kokemuksia muutamien aiemmin toteutettujen koulutusten perusteella. Sinisen Kolmion avulla palvelualueilla saataisiin ideointi ja esitysten tekeminen prosessina käyntiin. Eli he tulisivat oman työn tueksi ratkaisuja hakemaan, ei niitä antamaan. Hanke käynnistetään suorahankintana. Muita ostettavia tukipalveluita olisi mahdollista hankkia mm. Työterveyslaitokselta (työkykyjohtaminen) ja Kevalta. Muita vastaavia osaamistarpeita täytetään myöhemmin esiin nousevien tarpeiden perusteella. Jo nykyinen henkilöstökoulutus hyödynnetään oman osaamisen kasvattamisessa (mm. 2 MBA-koulutusta). Tekesin rahoituksella ja Liideri ohjelman statuksella olisi myös huomattava työn merkittävyyttä osoittava vaikutus, koska Hämeenkyrön kunnan kehittäminen olisi silloin arvioitu rahoittamisen arvoiseksi toiminnaksi. Julkiseen rahoitukseen liittyy myös tulosten

11 10 ja vaikuttavuuden arviointi ja edellytys aikaansaada myös muissa työorganisaatioissa hyödynnettävää toimintamallia. Hämeenkyrön kunnassa tehtävä kehittämistyö ei jäisi vain organisaation sisäiseksi kehittämiseksi, vaan henkilöstön kanssa tehtävä kehittämistyö nostettaisiin valtakunnallisesti merkittäväksi kehittämiseksi. Kysymys on siten henkilöstön osaamisen arvostuksesta ja sen osoittamisesta myös käytännössä. Nämä vaiheet ajoittuvat ainakin alkuvuoteen 2014 ja kevääseen Alkuvaiheen sisäinen tiedotus Ensimmäiset keskustelut uudesta toimintamallista ja henkilöstön kannustamisesta aloitettiin jo syksyllä Lähtökohta oli kuitenkin eurosäästöihin tähtäävä eikä saanut siksi aikaan tavoiteltua aktiivisuutta. Ensimmäisiä kehitysehdotuksia kuitenkin jo saatiin. Ammattijärjestöjen kanssa keskusteltiin henkilöstön osallistumisen aktivoinnista. Tehokkaammin tiedotus uuden toiminnan uudistamiseen keskittyvän toimintamallin käyttöönotosta on aloitettu lähettämällä kaikille kunnan palveluksessa oleville henkilöille seuraava sähköpostiviesti: Viime vuoden tilinpäätös on huonoin mitä Hämeenkyrössä on toteutunut. Se on alijäämäinen mutta nyt myös vuosikate on alijäämäinen, eli tulot eivät riittäneet menoihin. Syömme enemmän kuin tienaamme. Vuodelle 2013 on tehty kireä talousarvio. Nyt on aivan välttämätöntä, että tänä vuonna pysytään talousarviossa ja aiempi menokasvu ei enää jatku. Asiaan on vaikutettava juuri nyt, koska kesän jälkeen se on jo myöhäistä. Haluan saattaa tämän tilanteen nyt teidän kaikkien tietoon! Suunnan muuttaminen on yhteinen asia. Samalla on otettava aivan uudet keinot käyttöön, jotta selviydymme myös tästä eteenpäin. Käynnistän huhtikuussa uuden johtamismenetelmän, jossa hyödynnetään henkilökunnan osallistumista. Tästä tiedotetaan enemmän viikolla 16. Kutsun teitä kaikkia osallistumaan ja halukkaita Hämeenkyrön Liidereiksi. Liitteenä on esite, jossa hieman niitä ajatuksia, joita lähdemme toteuttamaan. En kerro vielä enempää mutta tulen kutsumaan teitä mukaan ensi vuoden toiminnan suunnitteluun. Lähdetään yhdessä nostamaan Hämeenkyrön kunnan työyhteisön toimintaa aivan uudelle tasolle. Antero Alenius Kunnanjohtaja

12 Lisäksi johtoryhmälle ja esimiehille lähetettiin seuraava tarkempi sähköpostiviesti: Tulevaisuus tehdään yhdessä, Liideri-toimintamallin taustaa Yleiseen henkilöstötiedotteeseen liittyen tässä vielä hieman tarkennusta teille esimiehille. Ensimmäisen viestin tavoitteena oli virittää henkilöstöä tulevaan tiedotukseen ja kiinnostumaan tuosta Liideri mallista. Organisaatioita johdetaan tavoitteiden ja motivaation kautta ja minun tehtäväni on sitä toteuttaa ja nykyisessä kriisiytyvässä taloustilanteessa se on myös välttämätöntä. Siksi tarkenna tilannetta nyt teille. Pian saan varmistumaan hankerahoituksen , jolla saamme tehoa henkilöstön osallistumiseen. Viikolle 16 sijoittuu pari kaikille tarkoitettua henkilöstötiedotustilaisuutta kunhan päivät tarkentuvat. Niissä kerron tarkemmin miten hanke käynnistyy ja etenee. Uskon tämän lähtevän toteutumaan, koska kaikkien tilaisuuksien ja viestien jälkeen, joita olen henkilöstölle suunnannut, on alkanut tulla esiin ajatuksia, joilla toimintaa haluttaisiin kehittää. Nyt tätä piilevää potentiaalia lähdetään nostamaan esiin systemaattisesti. Palvelualueiden johtajien tulee tukea tämän toiminnan käynnistymistä ja palveluyksiköiden johdon tule lähteä sitä toteuttamaan. Aktiivisia avainhenkilöitä liidereitä toivottavasti ilmoittautuu muistakin kuin teistä. Meidän tulisi osoittaa riittävä määrä näitä avainhenkilöitä, jotka henkilöstönsä kanssa lähtevät toimintaa arvioimaan ja kehittämään. Avainhenkilöiden tulee kirjata ne työtunnit ylös, jota tähän toimintaan käytetään (vaikkapa 2 h viikossa) ja kuukauden tunteja vastaava palkkakustannus kerätään yhteen. Tätä ei tulisi nähdä ylimääräisenä työnä, vaan sovittaa se normaaliin palaverityöhön ja yhteistyöhön työpaikoilla. Kaikkien tunteja ei kerätä, vaan näiden avainhenkilöiden, joita tulisi löytyä riittävästi. Tämä oma työpanos, jonka saamme työtunneilla osoitettua muodostaa omarahoitusosuuden, jota vastaavan summan (50 % kokonaiskustannuksista) tulemme saamaan Liideri-hankkeelta. Siksi kaikki se työ mitä omassa organisaatiossa teemme toimintojen kehittämiseksi antaa meille saman määrän lisärahoitusta. Todennäköisesti tämän oman työpanoksen osoittaminen lähtee liikkeelle maltillisesti mutta kasvanee vuoden edetessä. Minä pystyn suunnittelemaan vain tämän toimintaperiaatteen mutta se, miten tämä toteutetaan työpaikoilla, on teidän ratkaistavissa. Työtä on tehtävä silloinkin, jos me lähdemme hakemaan vain leikkauksia ja lomautuksia mutta ulkopuolista tukea ei silloin saada. Nyt otettaisiin lisähyöty siitä työstä, joka meillä on edessä joka tapauksessa. Mitä lisärahoituksella hankitaan? Osallistavan mallin toteuttaminen työpaikoilla ei luonnollisesti käynnisty automaattisesti. Olen neuvotellut Sininen Kolmio Oy:n kanssa tuesta, jota he voisivat palvelualueille antaa. Heistä meillä on melko hyviä kokemuksia muutamista koulutuksista. Käynnistäminen tapahtuisi suorahankintana, jatkoa harkitaan kilpailutuksen kautta. Kolmion avulla palvelualueilla saataisiin ideointi ja esitysten tekeminen käyntiin. Eli he tulisivat teidän työn tueksi ratkaisuja hakemaan, ei niitä antamaan. 11

13 12 Muita ostettavia tukipalveluita voisimme hankkia mm. Työterveyslaitokselta (työkykyjohtaminen) ja Kevalta ja muita vastaavia myöhemmin teiltä esiin nousevien tarpeiden perusteella. Kevät olisi esitysten esiin kaivamista henkilöstön kanssa ja ennen lomakautta katsottaisiin mitä meillä olisi tarkempaan talousarviovalmisteluun otettavaa. Tarkempaan projektisuunnitelmaan palaan erikseen. Taloustilanne, jossa nyt olemme, mahdollistaisi rankan säästö-, lomautus- ja yt-menettelyn käynnistämisen välittömästi. Se aiheuttaisi kuitenkin ilmapiirin heikkenemisen ja huomattavan energian suuntaamisen lomautusten ja säästöjen vastustamiseen sekä poissaolojen lisääntymisen. Nuo pakkosäästöt ovat usein lyhytaikaisia ja samat ongelmat ovat edessä taas seuraavana vuonna. Helposti ne heikentävät toimintaa yhtä paljon kuin säästävät. Toivottavasti emme ajaudu tälle tielle. Siksi olen lähtenyt tavoittelemaan aivan uudenlaista lähestymistapaa tilanteeseen. Hämeenkyrön tulisi pystyä osoittamaan olevansa uudistumiskykyinen kunta ja nopeasti kehittyvä työyhteisö. Miinusmerkkisen vuosikatteen (!) kääntäminen vaatii mielestäni kaikkien seuraavien asioiden toteuttamista: 1. Menokasvun pysäyttäminen TA 2013 mukaisesti ilman lisämäärärahoja (tässä on jo sopeuttamistarvetta) 2. Uusien pysyvien menokasvua hillitsevien uudistusten sisällyttäminen henkilöstön osallistumisen avulla 2014 talousarvioon 3. Työyhteisön toiminnan laadun nostaminen. Yhdessä näillä keinoilla tilanne on käännettävissä pysyvästi kestävälle uralle. Tähän pääsee nyt mukaan. Kaikki, jotka lähdette tätä toteuttamaan ja toimimaan liidereinä tulette olemaan kunta-alan todellisia kehittäjiä ja uudistajia ja saamaan siitä kannustusta. Olen varma, että onnistuessamme toimintamme tulee saamaan varmasti myönteistä huomiota osakseen. Se varmasti vaikuttaa kunnan maineeseen työnantajana ja asuinpaikkana. Kommentoikaa ja ilmoittakaa minulle kiinnostuksestanne osallistua tai kehittää tätä mallia pidemmälle. Mitkä palveluyksiköt, ketkä mahdollisia avainhenkilöitä? Nyt meillä on se näytön paikka! , Antero Alenius 9. Tiedotuksen vaikutuksia Käynnistetyllä tiedotuksella on ollut havaittavia vaikutuksia. Yhteydenotot kunnanjohtajaan ovat lisääntyneet ja ensimmäisiä alustavia ajatuksia kehittämistarpeista on jo esitetty. Eräät palveluyksiköiden esimiehet ovat käyneet

14 keskustelemassa olemassa olevista kehittämistarpeista ja tiedustelleet onko niiden valmistelun aloittamiselle tukea. Kaikista tähän mennessä tulleista esityksistä kootaan exell-taulukko. Ennen pääsiäistä tuli jo ensimmäinen ilmoittautuminen liideriavainhenkilöksi lähtemiseksi. Toisaalta on esitetty myös epäilyä, että eikö tähän mennessä tehtyä kehittämistä lainkaan arvosteta. Tämä kehittämishanke ei kyseenalaista aiemmin tehtyä kehittämistä, vaan korostaa myös sitä. Aiemman kehittämisen jatkohyödyntäminen on osa Tulevaisuus tehdään yhdessä hanketta. Hankkeeseen tulee liittymään etenemisen mukainen avoin julkinen tiedotus sen eri vaiheissa. 10. Tulokset ja seuranta Hämeenkyrön kunnassa aikaansaadaan uusi johtamisen ja osallistavan kehittämisen toimintamalli, jossa mahdollistetaan koko henkilöstön osallistuminen toimintojen ja toimintatapojen kehittämiseen, uudistamiseen ja uudelleenarviointiin. Se merkitsee uudenlaista johtamis- ja osallistumiskulttuuria, jota nykyinen supistuvien taloudellisten resurssien talous vaatii. Toimintamalli on siis vaihtoehtoinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa "leikkauslista ja lomautus"-tyyppiselle rationalisoinnille. Aikaansaatavalle mallille tulee olemaan kunta-alalla huomattava kysyntä, koska palvelutuotannon tarpeet kasvavat kunta-alalla odotettavissa oleviin resursseihin nähden selvästi nopeammin. Tavoitteena on pysyvien tuloksellisuutta lisäävien vaikutusten aikaansaaminen, ei hetkelliset säästöt. Samalla organisaatio motivoituu kehittämiseen, vaikuttamiseen ja työyhteisön hyvinvointi ja laadukkuus kasvavat. Hämeenkyrön kunnan kehittyminen aikaisempaa uudistumiskykyisemmäksi ja sen julkinen näkyvyys nostaa myös kunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa niin työnantajana kuin asuinpaikkana tai yrityksen sijaintipaikkana. Tavoiteltava kokonaisvaikutus kahden hankevuoden aikana koostuu siten A) kunnan taloustilanteen kehittymisestä, B) työyhteisön toiminnan kehittymisestä ja C) kuntakuvan kehittymisestä ja tunnettuudesta. Kaikilla näillä on toteutuessaan myönteinen vaikutus Hämeenkyrön elinvoiman kehittymiseen. Tuloksina tulevat olemaan konkreettiset toiminnan tuottavuutta ja työelämän laatua parantavat mitattavat tulokset. Työn taloudellisuus ja tuottavuus paranee, työssäjaksaminen kehittyy, vaihtuvuus vähenee ja rekrytointikyky kasvaa. Hämeenkyrön kunta välttää talouskriisin syvenemisen, tasapainottaa taloutensa tällä valtuustokaudella ylijäämäiseksi ja mahdollistaa investointiohjelman toteuttamisen. Päämäärä: Hämeenkyrön kunta nousee Pirkanmaan nopeimmin kehittyväksi kuntatyöyhteisöksi. 13

15 Luottamushenkilöorganisaation rooli Syksyllä 2012 käynnistetty henkilöstön aktivointitavoite ja mahdollisuus palkitsemisen käyttöön ottoon käynnistettiin kunnanhallituksen päätöksellä. Alkuvuonna tavoitetta on siirretty eurosäästöistä toiminnan kehittämiseen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja ovat olleet tietoisia Tekes-rahoituksen valmistelusta. Luottamushenkilöorganisaatioilla on keskeinen rooli kunnan johtamisjärjestelmässä. Merkittävin päätösvalta on toimielimillä ja henkilöstöorganisaatiolla on johtosäännöillä sille delegoitu päätösvalta. Valmistelu ja täytäntöönpano ovat perinteisesti viranhaltijoiden rooliin kuuluvaa. Kunnallishallinnon nykytilanteessa valmistelun ja päätöksenteon puhdasoppinen erottamien on yhä vaikeampaa ja poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa joudutaan tekemään yhä enemmän jo valmistelun yhteydessä. Onnistunut lopputulos edellyttää tiivistä vuorovaikutusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Organisaation operatiivinen johtaminen on selkeimmin johtavien viranhaltijoiden tehtäväaluetta. Kunnassa tätä toteutetaan kunnanjohtajan johdolla toimivan johtoryhmän linjauksilla. Hämeenkyrön kunnassa palvelualueet jakautuvat palveluyksiköihin, joilla kaikilla on omat johtajansa. Tämän projektisuunnitelman käytännön toteutus on vahvasti henkilöstön johtamisjärjestelmän kehittämistä. Osallistava johtamismalli tulee tuottamaan uudistamisehdotuksia ja toiminnan muuttumiseen tähtääviä ehdotuksia. Myös tiukka taloustilanne edellyttää toiminnan sopeuttamista ahtaisiin taloudellisiin raameihin. Tämä tulee tuottamaan talousarviovalmisteluun vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia, jotka eivät vaikeassa taloustilanteessa ole helposti toteutettavia. Luottamushenkilöorganisaatiolla on kaksi keskeistä roolia tässä kehittämishankkeessa. Toisaalta se asettaa A) linjaukset organisaation johtamisen tavoitteille ja toiminnalle (taloustavoitteet 2013) ja toisaalta se B) talousarvioita hyväksyessään (TA 2014) tulee ottamaan kantaa merkittävimpien uudistamisesitysten toteuttamiseen. Luottamushenkilöiden kannustavalla asenteella on huomattava vahvistava vaikutus tämän johtamismallin toteutumisedellytyksiin. Hämeenkyrössä tälle on hyvät edellytykset, koska henkilöstöpolitiikan kehittäminen on nähty myös valtuustossa hyvin tärkeänä tavoitteena. Ja onhan päämäärä joka tapauksessa yhteinen Hämeenkyrön tulevaisuuden tekeminen. Antero Alenius Kunnanjohtaja

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kuntaorganisaatioiden omat kehittämistarpeet: kehittämishankkeet ja niiden tukeminen - tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen samanaikaisesti - yhteistoiminnallinen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Hämeenkyrö sijaitsee 35 km etäisyydellä Tampereelta ja kuuluu HHT-kasvukäytävään.

Hämeenkyrö sijaitsee 35 km etäisyydellä Tampereelta ja kuuluu HHT-kasvukäytävään. Hämeenkyrö sijaitsee 35 km etäisyydellä Tampereelta ja kuuluu HHT-kasvukäytävään. Asukkaita: n. 10 600 Veroprosentti 2014: 21 % Elinkeinorakenne: maa- ja metsätalous: 10 % teollisuus: 32 % palvelut: 58

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot