Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä!"

Transkriptio

1 Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä! Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen loppuraportti. Pirkko Jääskeläinen Helsinki 2012

2

3 Sisällysluettelo Alkusanat Hankkeen taustaa Hankkeen päämäärä Hankkeen tavoitteet Muuttuvat tulkkipalvelut hanke Hankkeen toiminta Yhteistyö Kelan kanssa Yhteistyö STM:n kanssa Tulkkien koulutukseen liittyvä yhteistyö Yhteistyö puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden kanssa Yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa Yhteistyö alan toimijoiden kanssa Työryhmät Hankkeen osatuotokset Kyselytutkimus Loppuseminaari Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen ISAAC Communicating World Hankkeen resurssit Tiedottaminen Hankkeen arviointi Hankkeen haastavuusanalyysi Yhteistyökumppaneiden arvio Empowerment arvio Kokonaisarvio Tulevaisuuden haasteet... 20

4 Alkusanat Tähän raporttiin on koottu Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen nelivuotisen toimintakauden toteutus. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke toteutettiin vuosina Hankkeesta on ilmestynyt raportti Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui. Raportti käsittelee palvelun käyttäjien kokemuksia kysely- ja haastattelututkimuksesta tulkkipalvelujen toteutumisesta kuntien järjestämänä ja alkaen Kansaneläkelaitoksen järjestämänä. 1. Hankkeen taustaa Puhevammaisten tulkkipalveluja kehitettiin useissa, enimmäkseen RAY:n rahoittamissa hankkeissa. Varmaan laajin tulkkipalveluja kehittävä hanke oli STM:n koordinoima Veturi, Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut. Veturi hanke toimi vuosina ( ). Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen saatavuuden ja laadun edellytysten vahvistaminen koko maassa. Kuntien vaikeudet tulkkipalvelujen järjestämiseen jatkuivat ja palvelun saamisen edellytykset vaihtelivat tuntuvasti maan eri osissa. Niinpä hallitus kehyspäätöksellä, osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta siirsi vammaispalvelulain mukaiset tulkkipalvelut valtion vastuulle. Käytännön järjestämisen toteuttaisi Kansaneläkelaitos. Tuolloin vammaisjärjestöissä arvioitiin, että muutosprosessissa on vaarana se, että, Kelalla ei ole kokemusta tämän tyyppisen palvelun järjestämisestä. Uhkakuvia oli monia. Erityisesti puhevammaisten tulkkipalvelujen kohdalla oli lisäksi pelko, että puhevammaisten henkilöiden tarpeet ja tulkkipalvelun vaatimukset jäävät paremmin tunnetun ja kauemmin toimineen viittomakielisten ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen varjoon. Puhevammaiset tulkkipalvelun asiakkaat ovat eri tavoin puhevammaisia henkilöitä ja ryhmä on hyvin heterogeeninen. Asiakkaat käyttävät hyvin erilaisia 1

5 puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja apuvälineitä. Vammasta aiheutuva haitta ei ole vain lääketieteellinen vaan myös suuresti sosiaalinen ja tilannesidonnainen. Näiden seikkojen huomioiminen vaatii tulkkipalveluilta yksilöllisyyttä ja joustavuutta. Vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalvelun siirto kunnilta Kelalla on merkittävä vammaispoliittinen siirto, jonka arveltiin vaikuttavan laajalti siihen miten puhevammaisten palvelut tulevaisuudessa toteutuisivat. Kunnissa päätöksenteko ja toteutus olivat olleet hyvin lähellä asiakasta. Miten päätöksenteko ja palvelun toteuttaminen sitten toimisi valtakunnallisesti? Järjestöillä oli suuri vastuu panostaa asiantuntijuuttaan siihen, miten puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjien palvelut ja oikeudet säilyisivät vähintään nykyisellä tasolla ja paranisivat niissä osissa maata, joissa palvelu ei ole toteutunut ollenkaan. Puhevammaiset ovat kaikissa puhevammaisia edustavissa järjestöissä pieni erikoisryhmä. Näin ollen järjestöissä ei ole mahdollista paneutua vain puhevammaisten henkilöiden asioihin vaan niihin otetaan kantaa kulloisenkin tilanteen mukaan. 1.2 Hankkeen päämäärä Projektin päämääränä oli, että puhevammaisten tulkkipalvelut tulevaisuudessa antavat puhevammaisille ihmisille mahdollisuuden opiskella, tehdä työtä, toimia ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. 1.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli koota ja tuottaa tarvittavaa asiantuntijuutta tulkkipalvelun muutosprosessiin niin, että puhevammaisten tulkkipalvelun eri asiakasryhmien erityistarpeet tulevat otetuksi huomioon tulkkipalvelun lainsäädännössä ja lain perusteluissa. Tavoitteena oli vaikuttaa tulkkipalvelulainsäädännön valmisteluun ja tehdä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön virkailijoiden kanssa valmistelutyön eri vaiheissa. 2

6 Tavoitteena oli koota ja tuottaa asiantuntijuutta puhevammaisten tulkkipalvelun erityistarpeista tulkkipalvelun päätöksenteon, järjestämisen ja toteuttamisen valmistelun eri vaiheissa ja välittää tätä tietoa Kelalla puhevammaisten tulkkipalvelun asiakasryhmistä ja heidän erityistarpeistaan. Tavoitteena oli, että eri tavoin puhevammaiset henkilöt ja heidän lähiyhteisönsä saavat tietoa tulkkipalvelujen muutosprosessista sekä oikeuksistaan ja tulkkipalvelun siirryttyä Kelalle, tietoa uudesta lainsäädännöstä, toimintatavoista ja tulkkipalvelujen toteutuksesta. Tavoitteena oli koota ja tuottaa asiantuntijuutta puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon koulutukseen ja tutkinnon perusteiden ajantasaistamiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja tehdä yhteistyötä opetushallituksen, tutkintotoimikunnan ja oppilaitosten kanssa koulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös tukea puhevammaisten tulkkeja ammattitaidon ja ammatti-identiteetin vahvistamisessa. Tavoitteena oli, että puhevammaisten henkilöiden tarpeet tulevat huomioon otetuiksi erilaisissa tulkkipalveluja ja tulkkien koulutusta kehittävissä hankkeissa eri puolilla Suomea. Koska puhevammaisia edustavissa järjestöissä puhevammaiset ovat pieniä erityisryhmiä ja järjestöissä on hyvin rajalliset resurssit paneutua tarvittavalla intensiteetillä muutostilanteeseen, projekti voi turvata kaikkien ryhmien tarpeiden esiintuomisen ja huomioon ottamisen. 2. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke 2.1 Hankkeen toiminta Aikaisemman kokemuksen mukaan yhden järjestön toteuttaman hankkeen kautta saadaan hyviä tuloksia. Niinpä Suomen CP-liitto ry haki Rahaautomaattiyhdistykseltä projektia jonka nimi olisi kuvaavasti Muuttuvat tulkkipalvelut. Hankekumppaneiksi ilmoittautuivat Puhetupa hankkeessa mukana olleet järjestöt: Aivoliitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Autismi- Aspergerliitto. Vuoden 2008 aikana aloitettiin kaikkien vammaisten tulkkipalveluun liittyvien järjestöjen välinen yhteistyö muutoksen onnistumisen turvaamiseksi. Järjestettiin keski- 3

7 näisiä tapaamisia, joissa keskusteltiin muutoksen mahdollisista vaikutuksista palvelun toteuttamiseen. Samoin mietittiin keinoja, joilla asioihin voisi vaikuttaa. Yhdessä laadittiin lausuntoja ja lähetettiin tapaamispyyntöjä niin STM:öön kuin Kelaankin. Suomen CP-liitolla oli tuolloin Puhetupa hankkeen viimeinen toimintavuosi menossa joten sen hankkeen puitteissa voitiin jo paneutua tähän muutos asiaan. RAY hyväksyi kolmevuotisen hankkeen ja toiminta aloitettiin vuoden 2009 alusta. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke oli asiantuntijahanke jonka tavoitteena oli vaikuttaa uuden tulkkauspalvelulain sisältöön ja siihen miten tulkkipalvelut toteutuvat Kelan järjestäminä. Tieto tulkkipalvelujen muutoksesta Kansaneläkelaitoksen järjestettäväksi herätti vammaisjärjestöjen keskuudessa huolta edelleenkin. Hankkeeseen kuuluvien järjestöjen kanssa yhdessä vaihdettiin ajatuksia ja tietoa ja otettiin asioihin kantaa jo niiden valmisteluvaiheessa. 2.2 Yhteistyö Kelan kanssa Kela oli ilmoittanut tiedotteessaan helmikuussa 2008, että tulkkipalvelujen Kelaan siirron aikataulu muuttuu. Aikaisemman suunnitelman mukaan palvelun piti siirtyä Kelaan Nyt siirtymisaika tulisi olemaan Tällä siirrolla valmisteluille saatiin lisäaikaa. Vaikka onkin kysymys suhteellisen pienen ryhmän palveluista niin palvelun valmistelu uudesta lainsäädännöstä ja toimeenpanoon liittyvistä lukuisista kilpailutuksista ja palvelun suunnittelusta johtuen veisi paljon aikaa. Prosessin aikana oli käynyt selville, että tarvitaan uusi vammaisten henkilöiden tulkkausta koskeva lainsäädäntö. Kelalle tieto palvelun siirrosta heidän järjestettäväkseen oli yllätys. Kelan hallintoosaston lakimies tarttui kuitenkin asioihin ja pyysi perustietoja puhevammaisten tulkkipalvelujen sujuvuudesta ja järjestämismalleista kuntien järjestämisvastuun aikana. Aluksi keskusteluja käytiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kela perusti sisäisen työryhmän valmistelemaan tulkkipalvelujen siirtoa kunnilta osaksi omaa toimintaansa. 4

8 Ensimmäinen Kelan järjestämä kuulemistilaisuus järjestöille oli Tilaisuudessa järjestöt saivat esittää näkemyksensä siitä miten kunnat olivat tulkkipalvelua järjestäneet ja mitä näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia järjestöillä oli esittää Kelalle palvelun järjestämiseksi eri vammaryhmille. Tammikuussa Kela kutsui kuultavaksi tulkkien edustajat. Paikalla olivat Suomen viittomakielen tulkit ry:n edustajat, Suomen puhevammaisten tulkit ry:n edustajana oli projektikoordinaattori ja puhevammaisten tulkki Päivi Ahola, lisäksi paikalla oli kirjoitustulkkien edustaja. Kela halusi yksityiskohtaisesti kuulla miten tulkit ovat toimineet oman asiakasryhmänsä kanssa. Vuoden 2009 alkuvuoden ja kesän ajan vallitsi Kelan osalta luova hiljaisuus. Kela sijoitti vammaisten tulkkauspalvelut organisaatiossaan terveysosastonsa alaisuuteen. Vuoden 2009 aikana Kela perusti Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen Turkuun. Keskuksessa tulisi toimimaan kymmenen henkilöä. Keskuksen tehtävänä olisi huolehtia kaikista tulkkauspalveluihin liittyvistä tehtävistä mm. päätöksenteosta asiakkaille. Tulkkauspalveluiden järjestämiseen liittyvät kilpailutukset olivat käynnissä. Tulkkauspalvelujen tuottajien kilpailutus avattiin Palvelu käynnistyi Alkuun oli kohtalaisen suuria ongelmia käynnistämisen kanssa. Kelan käyttämä välitysjärjestelmä ei toiminut toivotulla tavalla ja se aiheutti ongelmia tilausten kirjaamisessa. Esiin nousi varsinkin tiettyjen asiakasryhmien vaikeus saada tilatuksi tulkki itselleen johtuen suurista kommunikointiongelmista. Osaltaan tähän vaikutti se, etteivät asiakkaat olleet tottuneet tilaamaan tulkkia välityskeskuksesta vaan suoraan tulkilta. Kunnat eivät olleet antaneet kaikista tulkkipalvelun asiakkaistaan tietoja Kelalle joten osa asiakkaista joutui hakemaan uuden päätöksen voidakseen käyttää Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Suurista ongelmista johtuen hanke laati kirjelmän esiin nousseista ongelmista saatujen palautteiden pohjalta. Kirjelmä lähetettiin STM:öön, Kelalle ja kuntaliittoon. Kirje herätti paljon huomiota kirjelmän saajissa. Kela pyysi hanketta lähettämään edustajansa kuultavaksi kirjelmän johdosta. 5

9 Palvelua on kehitetty koko ajan ja ongelmia on korjattu mahdollisuuksien mukaan. Tulkkiringit helpottavat tulkin saantia ja asiakkaat ovat tottuneet tilaamaan tulkin välityskeskuksesta, vaikka joillakin henkilöillä vaikeuksia tilaamisen suhteen on vieläkin. Kela on järjestänyt tapaamisia, joissa on pohdittu ongelmia ja ratkaisuja tulkkauksen järjestämisessä esiintyneisiin ongelmiin. Tilaisuuksia on ollut sekä viittomakielisiä, kuulovammaisia, kuurosokeita että puhevammaisia edustaville järjestöille. Tilaisuuksia on ollut sekä yhteisiä että erikseen kuulo- ja puhevammaisia edustaville järjestöille ja toimijoille. Hanke on edustanut tapaamisissa puhevammaisia edustavia järjestöjä ja toimijoita. 2.3 Yhteistyö STM:n kanssa Hankeen yhteistyö STM:n kanssa oli alusta alkaen lainsäädännön valmisteluissa erittäin tiivistä ja toimivaa. Tulkkipalvelupäällikkö Timo Heiskala on laatinut asiantuntijalausunnon: Tulkkipalvelujen siirto kunnilta valtiolle. STM pyysi järjestöiltä lausunnon ko. asiantuntijalausuntoon. Hanke antoi yhteisen lausunnon selvitykseen. Tämän lisäksi järjestöt antoivat myös oman lausuntonsa jossa he toivat esille juuri heidän jäsenkuntansa erityistarpeet tulkkipalvelujen osalta. STM lähetti tulkkipalvelun osapuolille SWOT menetelmällä täytettäväksi riskianalyysin tulkkipalvelujen siirron mahdollisista vaikutuksista olivat Kehitysvammaliiton ja hankkeen edustajat kuultavana STM:n tulkkauspalvelua koskevan lakityöryhmän kuultavina. Palaverissa keskityttiin erityisesti puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun erityistarpeisiin. STM esitti kyselyn tulkkauksen rajapinnoista tulkkauspalveluja tuottaville tahoille ja erityisesti tulkkikeskuksille koko maassa. Asiasta laadittiin hankkeen toimesta lausunto. STM kokosi tulokset yhteen ja pyysi korjausehdotuksia saatujen tulosten pohjalta. 6

10 STM antoi kuntainfon, jossa se ilmoitti Tulkkipalvelujen siirrosta Kelalle alkaen. Kirjeessä kerrottiin ylimenokaudesta ja korostettiin muiden Vammaispalvelulain velvoitteiden säilymistä kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä ajatuksella, että kunnat osaisivat valmistautua asiaan saatiin esitys hallituksen esitykseksi Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulaista lausunnolle. Hanke antoi puhevammaisia edustavien järjestöjen yhteisen lausunnon lain sisällöstä. Tämän lisäksi järjestöt antoivat myös omia lausuntoja, joissa he toivat esille juuri heidän jäsenkuntansa erityistarpeet tulkkipalvelujen osalta. Lain ollessa eduskunnassa käsiteltävänä kaikki järjestöt, joiden jäsenistö kuuluu vammaisten tulkkauspalvelujen piiriin, lähestyivät yhdessä kaikkia kansanedustajia ja lisäksi erikseen omia edustajiaan tarkoituksella vaikuttaa lain sisällössä oleviin epäkohtiin. Lakiin esitettiin edelleen palvelun vähimmäismääriä ja laki olisi toissijainen palvelun maksajaan nähden. Vaikuttaminen ei tuottanut tältä osin tulosta. Edellä mainituista puutteista huolimatta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista on hyvä. Uusi laki hyväksyttiin eduskunnassa ja se tuli voimaan Laissa on tarkkaan huomioitu puhevammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus. Lain mukaan tulkkauspalvelua tarvitseville henkilöille tulee mahdollistaa vuorovaikutus ja osallistuminen yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Palvelu ei käynnistynyt ilman ongelmia. Asiakkailta tuli runsaasti palautetta. Oli vaikea tilata tulkkia tai tulkkia ei ollut saatavissa. Tieto ei ollut kulkenut uudenlaisista toimintatavoista. Suurista ongelmista johtuen Muuttuvat tulkkipalvelut -hanke laati kirjelmän esiin nousseista ongelmista saatujen palautteiden pohjalta. Kirjelmä lähetettiin STM:öön, Kelalle ja Kuntaliittoon. Kirje herätti paljon huomiota kirjelmän saajissa. STM on kutsunut koolle työryhmän joka koostuu Kelan, Kuntaliiton, Kuurojenliiton, Suomen Kuurosokeiden, Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Suomen CP-liiton edustajista. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja pohtii palvelussa esiin tulleita ongelmia ja muutostarpeita. 7

11 2.4 Tulkkien koulutukseen liittyvä yhteistyö Hanke on tehnyt runsaasti yhteistyötä Opetushallituksen kanssa Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon kehittämisessä. Hankkeen esityksestä Erikoisammattitutkinnon tutkinnonperusteet on uusittu uutta Vammaisten tulkkauspalvelulainsäädäntöä vastaavaksi. Samalla tutkinnon perusteita muultakin sisällöltään ajankohtaistettiin. Hankekoordinaattori on toiminut Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon koulutuksen tutkintotoimikunnassa jäsenenä, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana vuodesta 2001, eli koulutuksen alusta alkaen. Puheenjohtajana ollessaan koordinaattori teki runsaasti yhteistyöt oppilaitosten kanssa koulutuksen järjestämiseen liittyen. Hän teki myös oppilaitosvierailuja mm. Ouluun. Tutkintotoimikunta järjesti yhdessä oppilaitosten kanssa koulutukseen liittyviä kehittämispäiviä muun muassa Jyväskylässä ja Liviassa (Kaarinassa). 2.5 Yhteistyö puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden kanssa Puhevammaisten tulkit olivat ja ovat edelleen uuden haasteen edessä. Toimintatavat asiakkaiden kanssa muuttuivat suuressa osassa maata. Tulkki tilataan nyt välityskeskuksesta eikä tulkin kanssa enää voi sopia suoraan seuraavaa tapaamista. Tämä hämmensi molempia osapuolia. Puhevammaisten tulkit olivat avustaneet asiakkaitaan vaihtelevasti. Tulkin ja avustajan roolin erottaminen ja ymmärtäminen aiheuttaa paljon keskustelua vieläkin ja vaikuttaa joidenkin henkilöiden tulkinkäyttöön. Suomen puhevammaisten tulkit ry perustettiin vuonna Yhdistyksen yksi tärkeistä tehtävistä on puhevammaisten tulkkien ammatillisuuden kehittäminen. Kyseessä on nuori ammattikunta ja puhevammaisten tulkkipalvelu on vielä selkeytymätöntä. Hanke on osaltaan tarjonnut runsaasti tietoa, tukea ja koulutusta puhevammaisten tulkeille. Yhdessä tulkkien yhdistyksen kanssa on järjestetty aluetapaamisia ja valtakunnallisia työkokouksia. Ajantasaista tietoa on kerrottu yhdistyksen jäsenkirjeillä ja nettisivuilla. 8

12 2.6 Yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa Jo ennen lain voimaantuloa koordinaattori kävi järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa kertomassa uuden lain sisällöstä. Tuolloin ei vielä voinut kertoa itse tulkkipalvelun toiminnallisesta sisällöstä koska Kela ei ollut ohjeistanut toimintaa. Palvelu alkoi Kelan järjestämänä Kela antoi ohjeistuksia ja järjesti yhdessä järjestöjen kanssa tiedotustilaisuuksia palvelun perusteista ja käyttöönottoon liittyvistä asioista. Hanke puolestaan jalkautui yhteistyökumppaneiden erilaisiin tilaisuuksiin ympäri maata. Tilaisuuksissa kerrottiin uuden lain sisällöstä ja palvelunsiirtoon liittyvistä seikoista samalla tarjottiin kuulijoille mahdollisuus antaa palautetta kokemuksistaan palvelun käyttäjinä. Erilaiset tilaisuudet ja yhdistysten kerhot ovat osoittautuneet hyväksi kanavaksi jakaa tietoa palvelusta ja sen käyttömahdollisuuksista. On paljon helpompi ymmärtää palvelun sisältö, kun kuulee sen kerrottavan. Silloin voi itse kysyä asiaa jota ei ymmärtänyt. Luetun tekstin ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Erityisesti aivohalvauskerhot ovat olleet innokkaita kutsumaan koordinaattorin omaan tilaisuuteensa kertomaan puhevammaisten tulkkauspalvelusta. 2.7 Yhteistyö alan toimijoiden kanssa Hankkeen koordinaattori on ollut mukana Honkalampi-säätiön Punos-hankkeen ohjausryhmässä. Punos-hanke on tehnyt uraa uurtavaa kehitystyötä puhevammaisten henkilöiden itsenäisemmän ja tasa-arvoisemman elämän toteuttamisessa. Hanke kehitti etäteknologiaa puhevammaisten tulkkauspalvelussa ja kommunikoinnin tukemisessa. Papunet verkkopalveluyksikkö edistää esteettömien verkkopalveluiden avulla puheja kehitysvammaisten ihmisten osallistumista tietoyhteiskunnassa ja huolehtii siitä, että heidän tarpeensa huomioidaan yhteiskunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Koordinaattori on osallistunut Papunetin johtoryhmään palvelupäällikkö Ilona Tol- 9

13 jamon sijaisena. Hanke on tehnyt Papunetin kanssa vuosien ajan yhteistyötä puhevammaisten tulkkauspalveluja koskevan sivuston kehittämisessä. Kiinteistö Oy Valkea talo on koordinoinut RAY:n hanketta tekstipuhelinpalvelun kehittämiseksi. Muuttuvat tulkkipalvelut hankekoordinaattori on ollut mukana Tekstipuhelinpalvelutyöryhmässä edustaen puhevammaisia tekstipuhelinpalvelun käyttäjiä. Kehitysvammaliiton alaisuudessa on toiminut Selkokeskuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut kehittää ja tiedottaa selkokieleen ja sen käyttöön liittyvistä seikoista. Selkokeskus on järjestänyt tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä seminaareja ja näin edistänyt Selkokielen käyttöä ja tunnettavuutta. Hankekoordinaattori on osallistunut Suomen CP-liiton edustajana Selkokeskuksen neuvottelukunnan toimintaan. Koordinaattori on osallistunut ammattiliitto Erton nimeämänä Opetushallituksen nimittämän Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikuntaan. Koordinaattori on osallistunut Suomen Puhevammaisten tulkit ry:n hallitustyöskentelyyn toimien mm. usean vuoden ajan hallituksen varapuheenjohtajana. 2.8 Työryhmät Vuodesta 2008 alkaen järjestöt ovat toimineet yhdessä vammaisten tulkkipalvelujen kehittämiseksi. Läheisintä hankkeen yhteistyö on ollut Kuurojen liitto ry:n, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kuuloliitto ry:n kanssa. Järjestöjen, viittomakielentulkkien koulutusta järjestävien tahojen, STM:n ja Kelan edustajat ovat kokoontuneet Tulkkiyhteistyöryhmänä jossa on muiden tulkkauspalveluun liittyvien asioiden lisäksi käsitelty tulkkirekisteriasiaa. Kuka on pätevä toimimaan tulkkina, millä koulutuksella ja kokemuksella. Asia vaati vielä pohdintaa ja päätöstä ei ole näköpiirissä. Työryhmissä Muuttuvat tulkkipalvelut hanke on edustanut toiminnassa mukana olevia puhevammajärjestöjä. 10

14 Erilaiset ja eri kokoonpanoilla toimivat työryhmät joissa Vammaisten tulkkauspalveluja kehitetään mahdollisimman hyvin asiakaskuntaa palvelevaksi toimivat vilkkaasti ja niissä on erittäin hyvä työilmapiiri. Kaikilla on vilpitön halu saada palvelu joka toimii niin, että lain tarkoitus edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisen yhteiskunnan jäsenenä toteutuu. Ensimmäinen toimintavuosi Uuden tulkkauspalvelulain ja Kelan järjestämien tulkkauspalvelujen kanssa on takanapäin. Nyt odotetaan tilastoja palvelun toteutumisesta. Miten hyvin palvelua on pystytty järjestämään, onko paljon alueellisia eroja, montako tuntia tulkkia on käytetty, onko puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttäjämäärä lisääntynyt jne. 3. Hankkeen osatuotokset 3.1 Kyselytutkimus Yksi hankkeen päätehtävistä oli toteuttaa kysely- ja haastattelututkimus siitä kuinka puhevammaiset tulkkipalvelun käyttäjät ovat kokeneet tulkkipalvelujen kohdallaan onnistuneen kuntien järjestämänä ja nyt sitten Kelan järjestämänä. Tutkimuksen suorittamista ja nykytilanteen arvioimista hankaloitti se, että siirto Kelan järjestämään tulkkauspalveluun tapahtui aiottua myöhemmin, vasta Aikaa kokemuksiin ja niiden keräämiseen oli siis vähän, koska Muuttuvat tulkkipalvelut hanke virallisesti päättyy vuoden 2011 joulukuussa. Puhevammaisille tulkkipalvelun käyttäjille suunnattu kysely/haastattelututkimuksen toteutti käytännössä Kuopion yliopiston (myöhemmin Itä-Suomen yliopisto) Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Hankkeella toimi erillinen johtoryhmä joka kokoontui kahdeksan kertaa. Tutkimuksen toteutti YTT Anja Saarinen. Tutkimuksen johtoryhmään osallistui virkansa puitteissa Kuopion yliopistosta professori Juhani Laurinkari. Hanke tuotti väliraportin, artikkeleja ja loppuraportin Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 11

15 4. Loppuseminaari Hanke järjesti päätöstilaisuuden Eduskunnan Pikkuparlamentissa Kansalaisareenalla Helsingissä klo Tilaisuudessa oli emäntänä kansanedustaja Outi Mäkelä. Tilaisuudessa julkistettiin Anja Saarisen raportti Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui. Raportti käsittelee kysely- ja haastattelututkimusta jossa puhevammaiset tulkkauspalvelun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan palvelusta kuntien ja Kelan järjestämänä. YTT, tutkija Anja Saarinen esitteli tilaisuudessa raportin sisällön. Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen luotsasi kuulijat Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeeseen. Professori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta puhui aiheesta Mille arvoille ja ihmiskuvalle sosiaalipolitiikkamme rakentuu. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen toi Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Hän toi puheessaan esille perusoikeuksien turvaamisen tärkeyden ja kertoi, että tällä hallituskaudella Suomi tulee ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Suomen CP-liitto ry:n toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen tarkasteli pu- 12

16 heessaan yhteistyön merkitystä vammaispalvelujen kehittämisessä sekä loi katsauksen tulevaisuuteen puhevammaisten tulkkauspalvelujen edelleen kehittämisen osalta. Tilaisuudessa oli läsnä suuri määrä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Kutsu lähetettiin kaikille kansanedustajille. Muutama kansanedustaja oli lähettänyt tilaisuuteen avustajansa. Läsnäolijat olivat tilaisuuden antiin erittäin tyytyväisiä. 5. Kansainvälinen yhteistyö 5.1 Kansainvälinen ISAAC Communicating World ISAAC (International Society for Augmentative and Alternative Communication) on kansainvälinen ja monitieteellinen AAC-järjestö, joka on toiminut vuodesta Järjestön tavoitteena on lisätä AAC-tietoutta kommunikointimenetelmistä, niiden käyttäjistä ja käytöstä sekä luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestöön kuuluu yli jäsentä yli 50 maassa, ja sillä on 14 kansallista tytärjärjestöä. ISAAC järjesti kansainvälisen puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatioon keskittyvän konferenssin Communicating World Barcelonassa. Hankkeesta seminaariin osallistuivat Ilona Toljamo ja Pirkko Jääskeläinen. Seminaarissa jaettiin englanninkielistä monistetta puhevammaisten tulkkauspalveluista Suomessa. 6. Hankkeen resurssit Hankkeessa toimi koordinaattori Pirkko Jääskeläinen 90 % työpanoksella. Palvelupäällikkö Ilona Toljamo oli hankkeen käytettävissä osana omaa työtään erityisesti lainvalmisteluihin ja lausuntojen kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, palvelupäällikkö Ilona Toljamo ja koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Johtoryhmän kokouksissa tar- 13

17 kasteltiin hankkeen kannalta tärkeitä talouteen ja toiminnansuunnitteluun liittyviä seikkoja ja niistä tehtäviä päätöksiä. Hankkeen ohjausryhmään kuului edustaja jokaisesta mukana olevasta järjestöstä. Ohjausryhmän kokouksissa tarkasteltiin toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta. Lisäksi keskusteltiin kulloinkin ajankohtaisista, hankkeen toimintaan liittyvistä asioista kuten valmisteilla olevasta vammaisten tulkkauspalvelujen lain- ja Kelan järjestettäväksi siirtyvän tulkkauspalvelun valmistelujen etenemisestä ja kulloisestakin vaiheesta. Ohjausryhmä toimi aktiivisesti ja yhteistyö ja tiedonvaihto olivat erittäin runsasta ja tuloksellista. Hankkeen päättyessä ohjausryhmään kuuluivat: järjestöpäällikkö Marika Railila Aivoliitto, palveluneuvoja Katriina Saari Autismi- ja Aspergerliitto, toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård FDUV, Tikoteekinjohtaja Eija Roisko Kehitysvammaliitto, Anne Grönroos Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Ilona Toljamo Suomen CP-liitto, sihteerinä ja esittelijänä toimi koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Suomen CP-liitto vastasi hankkeen taloushallintoon, tiedottamiseen ja materiaalin tuottamiseen liittyvistä toiminnoista. Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen vastasi talousasioista yhdessä talouspäällikkö Tuula Kautiaisen ja palvelupäällikkö Ilona Toljamon kanssa. Ilona Toljamon työpanos oli erittäin merkittävä erityisesti lainsäädäntöön ja erilaisiin lausuntoihin liittyvissä asioissa. 7. Tiedottaminen Suomen CP-liiton sivuilla tiedotettiin sekä ajankohtaista palstalla, että hankkeen omilla sivuilla tulkkauspalveluihin liittyviä asioita. Hanke tuotti artikkeleja CP-lehteen ja muihin järjestölehtiin. Radio-ohjelmissa huomioitiin puhevammaisten tulkkausasia sekä uuden tulkkauspalvelulain voimaantulo ja palvelun siirto Kelaan. TV2:n uutislähetyksessä käsiteltiin puhevammaisten tulkkauspalvelujen saatavuutta ja ihmisarvon toteutumista. Jutussa oli mukana puhevammainen henkilö tulkkinsa kanssa asiointilanteessa. Haastateltavana oli tutkija Anja Saarinen. Yhteistyössä Kanadan Ontarion CP liiton (Ontario Federation for Cerebral Palsy) Suomen CP-liitto ja Kansainvälinen CP-liitto (ISCP) järjestivät maaliskuussa 2010 kan- 14

18 sainvälisen web-konferenssin CP-vammaisten ihmisten ikääntymisestä ja palveluista. Koordinaattori esitteli konferenssissa suomalaisen vammaisten tulkkauspalvelun sekä puhevammaisten kuntoutukseen liittyviä asioita. Konferenssia oli mahdollisuus seurata Internetin kautta ja Ontariossa konferenssiin osallistui runsaasti väkeä myös paikan päällä. Hankkeessa mukana olevien järjestöjen kanssa yhdessä päivitettiin Opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja Kelan palvelua. Papunetin kanssa yhteistyössä päivitettiin Papunetin tulkkauspalvelusivustoja. Hankekoordinaattori tuotti Vammaispalvelujen käsikirjaan materiaalia puhevammaisten tulkkauspalveluista. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin tuotettiin ajankohtaista materiaalia. Vammaisten tulkkauspalvelulaista oli saatavana myös ruotsinkielisiä monisteita. 8. Hankkeen arviointi 8.1 Hankkeen haastavuusanalyysi Hankkeen arvioinnissa käytettiin nk. realistisen arvioinnin menetelmiä. Arvioinneissa tarkasteltiin millaiset mahdollisuudet hankkeella on onnistua ja kuinka hanke on sidosryhmien mielestä onnistunut suoriutumaan sille asetetuista tavoitteista. Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmän jäsenet arvioivat Matti Karvisen Projektin haastavuusanalyysin avulla hankkeen alkutilannetta. Haastavuusanalyysissä arvioidaan projektin alkutilannetta vastaamalla kultakin osa-alueelta kolmeen hankkeen nykytilannetta koskevaan kysymykseen. Kukin väittämä arvotetaan asteikolla 0-4, arvosanan neljä vastatessa väittämän kuvaavan hankkeen tilannetta erinomaisesti, kolme hyvin, kaksi melko hyvin, yksi melko heikosti. 15

19 Projektin onnistumisen lähteet A. Projektin tarpeellisuus 5 G. Yhteistyökumppani t F. Aika B. Tiedollinen perusta C. Eettinen pohja Osatekijän huonoin arvo Projekti keskimäärin Vaatimustaso E. Osaaminen D. Rahoitus 8.2 Yhteistyökumppaneiden arvio Hankkeen onnistumista arvioitiin yhteistyökumppaneille lähetetyllä sähköpostikyselyllä. Arvioinnissa esitettiin viisi kysymystä. Heillä oli käytössää numerot 1-5. Arvosanan yksi vastasi väittämää hankkeella ei ollut merkitystä, kaksi hankkeella oli jonkin verran vaikutusta, kolme en tiedä, neljä hankkeella oli melko paljon merkitystä ja viisi hanke onnistui vaikuttamaan erinomaisesti. 16

20 4,4 4,35 4,3 4,25 4,2 4,15 4,1 4,05 4 3,95 Yhteistyökumppaneiden arvio onnistumisesta 1. Kelan kanssa tehty yhteistyö 2. STM:n kanssa tehty yhteistyö 3. Puhevammaisten erityistarpeiden huomioon ottaminen 4. Järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehty yhteistyö 5. SPT:n ja puhevammaisten tulkkien kanssa tehty yhteistyö Yhteistyökumppanit arvioivat hankkeen onnistuneen erinomaisesti puhevammaisten erityistarpeiden huomioimisessa lain valmisteluissa samoin yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa lain valmisteluissa arvostettiin. Yhteistyö Kelan ja STM:n kanssa katsottiin onnistuneeksi. Myös puhevammaisten tulkkien kanssa tehty yhteistyö arvostettiin asteikolla yli neljäksi. 8.3 Empowerment arvio Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen Empowerment arvio toteutettiin soveltamalla arviointimenetelmää hankkeen toimintaan sopivaksi. Arviointiin osallistuivat ohjausryhmän jäsenet. Hankkeen aluksi arvioitiin hankkeen toteutumisen kannalta kahdeksan tärkeintä toimintaa. Nämä listattiin ja jokainen ohjausryhmän jäsen asetti nämä hankkeen avaintoiminnot oman näkemyksensä mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Kukin arvioija antoi viisi pistettä mielestään tärkeimmälle toiminnolle, neljä toiseksi tärkeimmälle, kolme kolmanneksi tärkeimmälle, kaksi neljänneksi tärkeimmälle ja yhden pisteen viidenneksi tärkeimmälle toiminnolle. Tässä siis arvioitiin hankkeen eri toimintojen tärkeyttä hankkeen tarkoituksen kannalta. Kaaviossa käytetään nimitystä Interventio. 17

21 Hankkeen lopussa ohjausryhmä arvioi toimintojen onnistumista, kaaviossa Aktiviteetti. Hankkeen toimintojen tärkeyttä ja toiminnoissa onnistumista ei voida suoraan verrata toisiinsa erilaisen arviointitavan vuoksi, mutta suuntaa antavasti niitä voidaan kuitenkin suhteuttaa toisiinsa. Hanke onnistui hyvin tärkeinä pidetyissä toiminnoissa, kuten Kelan ja STM:n kanssa tehdyssä yhteistyössä. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Interventio Aktiviteetti 1. Yhteistyö Kelan kanssa 2. Yhteistyö STM:n kanssa 3. Koordinointi yhteistyökumppaneiden kanssa 4. Vaikuttaminen uuden lain sisältöön 5. Yhteistyö puhevammaisten tulkkien kanssa 6. Tilaisuudet ja tiedottaminen 7. Puhevammaisten tulkkien koulutukseen vaikuttaminen 8. Materiaalin tuottaminen 1 0, Interventio = Asetettu tehtävä Aktiviteetti = Toteutunut toiminto Tarkoituksen toteuttamisen kannalta onnistuneimmiksi toiminnoiksi arvioitiin yhteistyö Kelan kanssa (1). Toiseksi yhtä onnistuneeksi arvioitiin Yhteistyö STM:n kanssa (2), vaikuttaminen uuden lain sisältöön (4), yhteistyö tulkkien kanssa (5) ja puhevammaisten tulkkien koulutukseen vaikuttaminen (7). Kolmanneksi materiaalin tuottaminen (8) ja neljänneksi koordinointi yhteistyökumppaneiden kanssa (3) ja tilaisuudet ja tiedottaminen (6). Kaaviossa Aktiviteetti 8.4 Kokonaisarvio Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen ensisijainen tavoite oli vaikuttaminen. Yhteistyöhankkeen tehtäväksi oli määritelty vammaisten tulkkauspalvelujen uudistuksessa vaikuttaa siihen, että lainsäädännössä ja tulkkauspalvelujen käytännön toteutuksessa otetaan huomioon puhevammaisten henkilöiden erityistarpeet niin, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti puhevammaisille ihmisille muiden tulkkauspalvelun piiriin kuuluvien vammaisten henkilöiden kanssa. 18

22 Keskeisimmässä tehtävässään hanke onnistui hyvin. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke aktiivisesti keräsi ja koordinoi puhevammaisten henkilöiden tarpeita ja puhevammaisuutta koskevaa tietoa niin lain valmisteluun kuin toiminnan toteuttamiseen. Yhteistyö STM:n ja Kelan edustajien kanssa onnistui hyvin ja hanke sai asiantuntijan roolin erityisosaamisalueellaan. Myös muiden ennalta asetettujen tavoitteiden osalta hanke onnistui hyvin. Hankkeen onnistumiseen vaikuttivat järjestöjen hyvä yhteistyö, koordinaattorin erityisasiantuntemus, Suomen CP-liiton vahva osaaminen vaikuttamistyössä sekä koordinaattorin ja liiton muiden työntekijöiden pitkäaikainen toimiminen puhevammaisuuteen ja tulkkipalveluihin liittyvissä asioissa. Hankkeen onnistumista rajoitti tulkkauspalvelujen kunnilta Kelaan siirtymisen aikataulun muuttuminen. Tämän vuoksi puhevammaisten tulkkauspalvelujen käyttäjien kokemukset Kelan toteuttaman tulkkauspalvelun käytöstä olivat vasta lyhyeltä ajalta. Näin kyselyn tulokset ovat hyvin suuntaa antavia. Tiedottaminen mahdollisesti tulkkauspalveluun oikeutetuille henkilöille olisi vaatinut enemmän henkilöresursseja. Hankkeen aikana kävi esiin, että henkilökohtaiset käynnit erilaisissa tilaisuuksissa olivat paras tiedottamisen tapa. Kirjoitetut artikkelit, oppaat ja esitteet eivät saavuttaneet potentiaaleja tarvitsijoita, koska he eivät katsoneet tiedon koskevan heitä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Muuttuvat tulkkipalvelut hanke osoitti erinomaisesti, että tällainen yhteistyöhanke on hyvä ja tehokas tapa vaikuttaa vammaisten henkilöiden palveluja koskevan lainsäädännön ja toimintatavan muutoksessa. Vammaisia henkilöitä ja heidän tarpeitaan koskevan tiedon ja asiantuntemuksen kokoaminen ja koordinointi mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Lain valmistelijoilla ja palvelun toteuttajilla on selkeä yhteistyökumppani, joka on koonnut eri järjestöjen ja vammaisryhmien näkemykset ja tarpeet kokonaisuudeksi. Myös niiden järjestöjen ja vammaisryhmien erityistarpeet ja näkemykset tulevat otetuksi huomioon, joilla ei ole resursseja osallistua tiiviisti vaikuttamiseen ja tiedon tuottamiseen. 19

23 9. Tulevaisuuden haasteet Vammaisten tulkkauspalveluja koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa reilun puoli toista vuotta ja Kela on tuottanut tulkkauspalveluja 17 kuukautta. Jo tänä aikana palvelua on kehitetty ja lainsäädännön toteutumista seurattu yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen edustajien kanssa. Puhevammaisten tulkkauspalvelun osalta on kuulunut alustavia tietoja siitä, että hetikään kaikki päätöksen saaneet eivät tulkkauspalveluja käytä. Tämä vaatii perusteellista selvitystä. Miksi tulkkauspalvelua ei käytetä? Selvityksen pohjalta voidaan miettiä vaatiiko palvelu kehittämistä, jotta sen käyttäminen on mahdollista useammille tai tarvitaanko jotain muita palveluja, jotka vastaavat paremmin henkilöiden tarpeisiin. Puhevammaisista henkilöistä osa tarvitsee tulkkauksen lisäksi myös avustamista. Henkilökohtaisen avustajan ja puhevammaisten tulkin roolit ja työnjako vaativat selkeyttämistä. Asian ratkaiseminen voi vaatia myös uudenlaisia käytäntöjä kunnan ja Kelan yhteistyöhön ja työntekijän palkan maksamiseen. Puhevammaisten tulkkien koulutus on myös noussut keskusteluun. Riittäkö koulutukseksi erikoisammattitutkinto vain tulisiko koulutuksen olla AMK-tasoinen korkeakoulututkinto? Pitäisikö erilaisten tulkkien koulutus yhdistää? Keskustelua tulee jatkaa ja miettiä mitä lisäarvoa erikoisammattitutkinnosta yhtenäiseen tulkkien korkeakoulututkintoon siirtymisestä saadaan ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Olennaisinta puhevammaisten henkilöiden kannalta on, että heillä on käytettävissään riittävästi ammattitaitoisia, heidän kommunikaatiotapansa osaavia tulkkeja niinä aikoina, kun he tulkkia tarvitsevat. 20

24 Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puhelin: (09) , Sähköposti: ilona.toljamo(at)cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie Helsinki

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen HE 122/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen arviointia koskevia

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Handelsbanken lyhyesti Perustettu vuonna 1871 Tukholmassa, samannimisenä Ruotsin suurin ja Pohjoismaiden 3. suurin pankki Henkilökuntaa

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta

HE 95/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion taiteilija-apurahoista annettua

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen VANHUSNEUVOSTOT Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen o Alueellinen vanhusneuvosto o Alueellinen vanhussuunnitelma

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Näkövammaistaitojen ohjaajan ja/tai Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille

Näkövammaistaitojen ohjaajan ja/tai Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille Näkövammaistaitojen ohjaajan ja/tai Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkintoa järjestäville oppilaitoksille Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet ovat astuneet voimaan

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot