Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä!"

Transkriptio

1 Muutoshanke onnistuneella yhteistyöllä! Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen loppuraportti. Pirkko Jääskeläinen Helsinki 2012

2

3 Sisällysluettelo Alkusanat Hankkeen taustaa Hankkeen päämäärä Hankkeen tavoitteet Muuttuvat tulkkipalvelut hanke Hankkeen toiminta Yhteistyö Kelan kanssa Yhteistyö STM:n kanssa Tulkkien koulutukseen liittyvä yhteistyö Yhteistyö puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden kanssa Yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa Yhteistyö alan toimijoiden kanssa Työryhmät Hankkeen osatuotokset Kyselytutkimus Loppuseminaari Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen ISAAC Communicating World Hankkeen resurssit Tiedottaminen Hankkeen arviointi Hankkeen haastavuusanalyysi Yhteistyökumppaneiden arvio Empowerment arvio Kokonaisarvio Tulevaisuuden haasteet... 20

4 Alkusanat Tähän raporttiin on koottu Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen nelivuotisen toimintakauden toteutus. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke toteutettiin vuosina Hankkeesta on ilmestynyt raportti Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui. Raportti käsittelee palvelun käyttäjien kokemuksia kysely- ja haastattelututkimuksesta tulkkipalvelujen toteutumisesta kuntien järjestämänä ja alkaen Kansaneläkelaitoksen järjestämänä. 1. Hankkeen taustaa Puhevammaisten tulkkipalveluja kehitettiin useissa, enimmäkseen RAY:n rahoittamissa hankkeissa. Varmaan laajin tulkkipalveluja kehittävä hanke oli STM:n koordinoima Veturi, Kuulo- ja puhevammaisten verkostoituvat tulkkipalvelut. Veturi hanke toimi vuosina ( ). Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen saatavuuden ja laadun edellytysten vahvistaminen koko maassa. Kuntien vaikeudet tulkkipalvelujen järjestämiseen jatkuivat ja palvelun saamisen edellytykset vaihtelivat tuntuvasti maan eri osissa. Niinpä hallitus kehyspäätöksellä, osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta siirsi vammaispalvelulain mukaiset tulkkipalvelut valtion vastuulle. Käytännön järjestämisen toteuttaisi Kansaneläkelaitos. Tuolloin vammaisjärjestöissä arvioitiin, että muutosprosessissa on vaarana se, että, Kelalla ei ole kokemusta tämän tyyppisen palvelun järjestämisestä. Uhkakuvia oli monia. Erityisesti puhevammaisten tulkkipalvelujen kohdalla oli lisäksi pelko, että puhevammaisten henkilöiden tarpeet ja tulkkipalvelun vaatimukset jäävät paremmin tunnetun ja kauemmin toimineen viittomakielisten ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen varjoon. Puhevammaiset tulkkipalvelun asiakkaat ovat eri tavoin puhevammaisia henkilöitä ja ryhmä on hyvin heterogeeninen. Asiakkaat käyttävät hyvin erilaisia 1

5 puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja apuvälineitä. Vammasta aiheutuva haitta ei ole vain lääketieteellinen vaan myös suuresti sosiaalinen ja tilannesidonnainen. Näiden seikkojen huomioiminen vaatii tulkkipalveluilta yksilöllisyyttä ja joustavuutta. Vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalvelun siirto kunnilta Kelalla on merkittävä vammaispoliittinen siirto, jonka arveltiin vaikuttavan laajalti siihen miten puhevammaisten palvelut tulevaisuudessa toteutuisivat. Kunnissa päätöksenteko ja toteutus olivat olleet hyvin lähellä asiakasta. Miten päätöksenteko ja palvelun toteuttaminen sitten toimisi valtakunnallisesti? Järjestöillä oli suuri vastuu panostaa asiantuntijuuttaan siihen, miten puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjien palvelut ja oikeudet säilyisivät vähintään nykyisellä tasolla ja paranisivat niissä osissa maata, joissa palvelu ei ole toteutunut ollenkaan. Puhevammaiset ovat kaikissa puhevammaisia edustavissa järjestöissä pieni erikoisryhmä. Näin ollen järjestöissä ei ole mahdollista paneutua vain puhevammaisten henkilöiden asioihin vaan niihin otetaan kantaa kulloisenkin tilanteen mukaan. 1.2 Hankkeen päämäärä Projektin päämääränä oli, että puhevammaisten tulkkipalvelut tulevaisuudessa antavat puhevammaisille ihmisille mahdollisuuden opiskella, tehdä työtä, toimia ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. 1.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli koota ja tuottaa tarvittavaa asiantuntijuutta tulkkipalvelun muutosprosessiin niin, että puhevammaisten tulkkipalvelun eri asiakasryhmien erityistarpeet tulevat otetuksi huomioon tulkkipalvelun lainsäädännössä ja lain perusteluissa. Tavoitteena oli vaikuttaa tulkkipalvelulainsäädännön valmisteluun ja tehdä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön virkailijoiden kanssa valmistelutyön eri vaiheissa. 2

6 Tavoitteena oli koota ja tuottaa asiantuntijuutta puhevammaisten tulkkipalvelun erityistarpeista tulkkipalvelun päätöksenteon, järjestämisen ja toteuttamisen valmistelun eri vaiheissa ja välittää tätä tietoa Kelalla puhevammaisten tulkkipalvelun asiakasryhmistä ja heidän erityistarpeistaan. Tavoitteena oli, että eri tavoin puhevammaiset henkilöt ja heidän lähiyhteisönsä saavat tietoa tulkkipalvelujen muutosprosessista sekä oikeuksistaan ja tulkkipalvelun siirryttyä Kelalle, tietoa uudesta lainsäädännöstä, toimintatavoista ja tulkkipalvelujen toteutuksesta. Tavoitteena oli koota ja tuottaa asiantuntijuutta puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon koulutukseen ja tutkinnon perusteiden ajantasaistamiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja tehdä yhteistyötä opetushallituksen, tutkintotoimikunnan ja oppilaitosten kanssa koulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös tukea puhevammaisten tulkkeja ammattitaidon ja ammatti-identiteetin vahvistamisessa. Tavoitteena oli, että puhevammaisten henkilöiden tarpeet tulevat huomioon otetuiksi erilaisissa tulkkipalveluja ja tulkkien koulutusta kehittävissä hankkeissa eri puolilla Suomea. Koska puhevammaisia edustavissa järjestöissä puhevammaiset ovat pieniä erityisryhmiä ja järjestöissä on hyvin rajalliset resurssit paneutua tarvittavalla intensiteetillä muutostilanteeseen, projekti voi turvata kaikkien ryhmien tarpeiden esiintuomisen ja huomioon ottamisen. 2. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke 2.1 Hankkeen toiminta Aikaisemman kokemuksen mukaan yhden järjestön toteuttaman hankkeen kautta saadaan hyviä tuloksia. Niinpä Suomen CP-liitto ry haki Rahaautomaattiyhdistykseltä projektia jonka nimi olisi kuvaavasti Muuttuvat tulkkipalvelut. Hankekumppaneiksi ilmoittautuivat Puhetupa hankkeessa mukana olleet järjestöt: Aivoliitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Autismi- Aspergerliitto. Vuoden 2008 aikana aloitettiin kaikkien vammaisten tulkkipalveluun liittyvien järjestöjen välinen yhteistyö muutoksen onnistumisen turvaamiseksi. Järjestettiin keski- 3

7 näisiä tapaamisia, joissa keskusteltiin muutoksen mahdollisista vaikutuksista palvelun toteuttamiseen. Samoin mietittiin keinoja, joilla asioihin voisi vaikuttaa. Yhdessä laadittiin lausuntoja ja lähetettiin tapaamispyyntöjä niin STM:öön kuin Kelaankin. Suomen CP-liitolla oli tuolloin Puhetupa hankkeen viimeinen toimintavuosi menossa joten sen hankkeen puitteissa voitiin jo paneutua tähän muutos asiaan. RAY hyväksyi kolmevuotisen hankkeen ja toiminta aloitettiin vuoden 2009 alusta. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke oli asiantuntijahanke jonka tavoitteena oli vaikuttaa uuden tulkkauspalvelulain sisältöön ja siihen miten tulkkipalvelut toteutuvat Kelan järjestäminä. Tieto tulkkipalvelujen muutoksesta Kansaneläkelaitoksen järjestettäväksi herätti vammaisjärjestöjen keskuudessa huolta edelleenkin. Hankkeeseen kuuluvien järjestöjen kanssa yhdessä vaihdettiin ajatuksia ja tietoa ja otettiin asioihin kantaa jo niiden valmisteluvaiheessa. 2.2 Yhteistyö Kelan kanssa Kela oli ilmoittanut tiedotteessaan helmikuussa 2008, että tulkkipalvelujen Kelaan siirron aikataulu muuttuu. Aikaisemman suunnitelman mukaan palvelun piti siirtyä Kelaan Nyt siirtymisaika tulisi olemaan Tällä siirrolla valmisteluille saatiin lisäaikaa. Vaikka onkin kysymys suhteellisen pienen ryhmän palveluista niin palvelun valmistelu uudesta lainsäädännöstä ja toimeenpanoon liittyvistä lukuisista kilpailutuksista ja palvelun suunnittelusta johtuen veisi paljon aikaa. Prosessin aikana oli käynyt selville, että tarvitaan uusi vammaisten henkilöiden tulkkausta koskeva lainsäädäntö. Kelalle tieto palvelun siirrosta heidän järjestettäväkseen oli yllätys. Kelan hallintoosaston lakimies tarttui kuitenkin asioihin ja pyysi perustietoja puhevammaisten tulkkipalvelujen sujuvuudesta ja järjestämismalleista kuntien järjestämisvastuun aikana. Aluksi keskusteluja käytiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kela perusti sisäisen työryhmän valmistelemaan tulkkipalvelujen siirtoa kunnilta osaksi omaa toimintaansa. 4

8 Ensimmäinen Kelan järjestämä kuulemistilaisuus järjestöille oli Tilaisuudessa järjestöt saivat esittää näkemyksensä siitä miten kunnat olivat tulkkipalvelua järjestäneet ja mitä näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia järjestöillä oli esittää Kelalle palvelun järjestämiseksi eri vammaryhmille. Tammikuussa Kela kutsui kuultavaksi tulkkien edustajat. Paikalla olivat Suomen viittomakielen tulkit ry:n edustajat, Suomen puhevammaisten tulkit ry:n edustajana oli projektikoordinaattori ja puhevammaisten tulkki Päivi Ahola, lisäksi paikalla oli kirjoitustulkkien edustaja. Kela halusi yksityiskohtaisesti kuulla miten tulkit ovat toimineet oman asiakasryhmänsä kanssa. Vuoden 2009 alkuvuoden ja kesän ajan vallitsi Kelan osalta luova hiljaisuus. Kela sijoitti vammaisten tulkkauspalvelut organisaatiossaan terveysosastonsa alaisuuteen. Vuoden 2009 aikana Kela perusti Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen Turkuun. Keskuksessa tulisi toimimaan kymmenen henkilöä. Keskuksen tehtävänä olisi huolehtia kaikista tulkkauspalveluihin liittyvistä tehtävistä mm. päätöksenteosta asiakkaille. Tulkkauspalveluiden järjestämiseen liittyvät kilpailutukset olivat käynnissä. Tulkkauspalvelujen tuottajien kilpailutus avattiin Palvelu käynnistyi Alkuun oli kohtalaisen suuria ongelmia käynnistämisen kanssa. Kelan käyttämä välitysjärjestelmä ei toiminut toivotulla tavalla ja se aiheutti ongelmia tilausten kirjaamisessa. Esiin nousi varsinkin tiettyjen asiakasryhmien vaikeus saada tilatuksi tulkki itselleen johtuen suurista kommunikointiongelmista. Osaltaan tähän vaikutti se, etteivät asiakkaat olleet tottuneet tilaamaan tulkkia välityskeskuksesta vaan suoraan tulkilta. Kunnat eivät olleet antaneet kaikista tulkkipalvelun asiakkaistaan tietoja Kelalle joten osa asiakkaista joutui hakemaan uuden päätöksen voidakseen käyttää Kelan järjestämää tulkkauspalvelua. Suurista ongelmista johtuen hanke laati kirjelmän esiin nousseista ongelmista saatujen palautteiden pohjalta. Kirjelmä lähetettiin STM:öön, Kelalle ja kuntaliittoon. Kirje herätti paljon huomiota kirjelmän saajissa. Kela pyysi hanketta lähettämään edustajansa kuultavaksi kirjelmän johdosta. 5

9 Palvelua on kehitetty koko ajan ja ongelmia on korjattu mahdollisuuksien mukaan. Tulkkiringit helpottavat tulkin saantia ja asiakkaat ovat tottuneet tilaamaan tulkin välityskeskuksesta, vaikka joillakin henkilöillä vaikeuksia tilaamisen suhteen on vieläkin. Kela on järjestänyt tapaamisia, joissa on pohdittu ongelmia ja ratkaisuja tulkkauksen järjestämisessä esiintyneisiin ongelmiin. Tilaisuuksia on ollut sekä viittomakielisiä, kuulovammaisia, kuurosokeita että puhevammaisia edustaville järjestöille. Tilaisuuksia on ollut sekä yhteisiä että erikseen kuulo- ja puhevammaisia edustaville järjestöille ja toimijoille. Hanke on edustanut tapaamisissa puhevammaisia edustavia järjestöjä ja toimijoita. 2.3 Yhteistyö STM:n kanssa Hankeen yhteistyö STM:n kanssa oli alusta alkaen lainsäädännön valmisteluissa erittäin tiivistä ja toimivaa. Tulkkipalvelupäällikkö Timo Heiskala on laatinut asiantuntijalausunnon: Tulkkipalvelujen siirto kunnilta valtiolle. STM pyysi järjestöiltä lausunnon ko. asiantuntijalausuntoon. Hanke antoi yhteisen lausunnon selvitykseen. Tämän lisäksi järjestöt antoivat myös oman lausuntonsa jossa he toivat esille juuri heidän jäsenkuntansa erityistarpeet tulkkipalvelujen osalta. STM lähetti tulkkipalvelun osapuolille SWOT menetelmällä täytettäväksi riskianalyysin tulkkipalvelujen siirron mahdollisista vaikutuksista olivat Kehitysvammaliiton ja hankkeen edustajat kuultavana STM:n tulkkauspalvelua koskevan lakityöryhmän kuultavina. Palaverissa keskityttiin erityisesti puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun erityistarpeisiin. STM esitti kyselyn tulkkauksen rajapinnoista tulkkauspalveluja tuottaville tahoille ja erityisesti tulkkikeskuksille koko maassa. Asiasta laadittiin hankkeen toimesta lausunto. STM kokosi tulokset yhteen ja pyysi korjausehdotuksia saatujen tulosten pohjalta. 6

10 STM antoi kuntainfon, jossa se ilmoitti Tulkkipalvelujen siirrosta Kelalle alkaen. Kirjeessä kerrottiin ylimenokaudesta ja korostettiin muiden Vammaispalvelulain velvoitteiden säilymistä kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä ajatuksella, että kunnat osaisivat valmistautua asiaan saatiin esitys hallituksen esitykseksi Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulaista lausunnolle. Hanke antoi puhevammaisia edustavien järjestöjen yhteisen lausunnon lain sisällöstä. Tämän lisäksi järjestöt antoivat myös omia lausuntoja, joissa he toivat esille juuri heidän jäsenkuntansa erityistarpeet tulkkipalvelujen osalta. Lain ollessa eduskunnassa käsiteltävänä kaikki järjestöt, joiden jäsenistö kuuluu vammaisten tulkkauspalvelujen piiriin, lähestyivät yhdessä kaikkia kansanedustajia ja lisäksi erikseen omia edustajiaan tarkoituksella vaikuttaa lain sisällössä oleviin epäkohtiin. Lakiin esitettiin edelleen palvelun vähimmäismääriä ja laki olisi toissijainen palvelun maksajaan nähden. Vaikuttaminen ei tuottanut tältä osin tulosta. Edellä mainituista puutteista huolimatta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista on hyvä. Uusi laki hyväksyttiin eduskunnassa ja se tuli voimaan Laissa on tarkkaan huomioitu puhevammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus. Lain mukaan tulkkauspalvelua tarvitseville henkilöille tulee mahdollistaa vuorovaikutus ja osallistuminen yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Palvelu ei käynnistynyt ilman ongelmia. Asiakkailta tuli runsaasti palautetta. Oli vaikea tilata tulkkia tai tulkkia ei ollut saatavissa. Tieto ei ollut kulkenut uudenlaisista toimintatavoista. Suurista ongelmista johtuen Muuttuvat tulkkipalvelut -hanke laati kirjelmän esiin nousseista ongelmista saatujen palautteiden pohjalta. Kirjelmä lähetettiin STM:öön, Kelalle ja Kuntaliittoon. Kirje herätti paljon huomiota kirjelmän saajissa. STM on kutsunut koolle työryhmän joka koostuu Kelan, Kuntaliiton, Kuurojenliiton, Suomen Kuurosokeiden, Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Suomen CP-liiton edustajista. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja pohtii palvelussa esiin tulleita ongelmia ja muutostarpeita. 7

11 2.4 Tulkkien koulutukseen liittyvä yhteistyö Hanke on tehnyt runsaasti yhteistyötä Opetushallituksen kanssa Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon kehittämisessä. Hankkeen esityksestä Erikoisammattitutkinnon tutkinnonperusteet on uusittu uutta Vammaisten tulkkauspalvelulainsäädäntöä vastaavaksi. Samalla tutkinnon perusteita muultakin sisällöltään ajankohtaistettiin. Hankekoordinaattori on toiminut Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon koulutuksen tutkintotoimikunnassa jäsenenä, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana vuodesta 2001, eli koulutuksen alusta alkaen. Puheenjohtajana ollessaan koordinaattori teki runsaasti yhteistyöt oppilaitosten kanssa koulutuksen järjestämiseen liittyen. Hän teki myös oppilaitosvierailuja mm. Ouluun. Tutkintotoimikunta järjesti yhdessä oppilaitosten kanssa koulutukseen liittyviä kehittämispäiviä muun muassa Jyväskylässä ja Liviassa (Kaarinassa). 2.5 Yhteistyö puhevammaisten tulkkeina toimivien henkilöiden kanssa Puhevammaisten tulkit olivat ja ovat edelleen uuden haasteen edessä. Toimintatavat asiakkaiden kanssa muuttuivat suuressa osassa maata. Tulkki tilataan nyt välityskeskuksesta eikä tulkin kanssa enää voi sopia suoraan seuraavaa tapaamista. Tämä hämmensi molempia osapuolia. Puhevammaisten tulkit olivat avustaneet asiakkaitaan vaihtelevasti. Tulkin ja avustajan roolin erottaminen ja ymmärtäminen aiheuttaa paljon keskustelua vieläkin ja vaikuttaa joidenkin henkilöiden tulkinkäyttöön. Suomen puhevammaisten tulkit ry perustettiin vuonna Yhdistyksen yksi tärkeistä tehtävistä on puhevammaisten tulkkien ammatillisuuden kehittäminen. Kyseessä on nuori ammattikunta ja puhevammaisten tulkkipalvelu on vielä selkeytymätöntä. Hanke on osaltaan tarjonnut runsaasti tietoa, tukea ja koulutusta puhevammaisten tulkeille. Yhdessä tulkkien yhdistyksen kanssa on järjestetty aluetapaamisia ja valtakunnallisia työkokouksia. Ajantasaista tietoa on kerrottu yhdistyksen jäsenkirjeillä ja nettisivuilla. 8

12 2.6 Yhteistyö asiakasjärjestöjen kanssa Jo ennen lain voimaantuloa koordinaattori kävi järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa kertomassa uuden lain sisällöstä. Tuolloin ei vielä voinut kertoa itse tulkkipalvelun toiminnallisesta sisällöstä koska Kela ei ollut ohjeistanut toimintaa. Palvelu alkoi Kelan järjestämänä Kela antoi ohjeistuksia ja järjesti yhdessä järjestöjen kanssa tiedotustilaisuuksia palvelun perusteista ja käyttöönottoon liittyvistä asioista. Hanke puolestaan jalkautui yhteistyökumppaneiden erilaisiin tilaisuuksiin ympäri maata. Tilaisuuksissa kerrottiin uuden lain sisällöstä ja palvelunsiirtoon liittyvistä seikoista samalla tarjottiin kuulijoille mahdollisuus antaa palautetta kokemuksistaan palvelun käyttäjinä. Erilaiset tilaisuudet ja yhdistysten kerhot ovat osoittautuneet hyväksi kanavaksi jakaa tietoa palvelusta ja sen käyttömahdollisuuksista. On paljon helpompi ymmärtää palvelun sisältö, kun kuulee sen kerrottavan. Silloin voi itse kysyä asiaa jota ei ymmärtänyt. Luetun tekstin ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Erityisesti aivohalvauskerhot ovat olleet innokkaita kutsumaan koordinaattorin omaan tilaisuuteensa kertomaan puhevammaisten tulkkauspalvelusta. 2.7 Yhteistyö alan toimijoiden kanssa Hankkeen koordinaattori on ollut mukana Honkalampi-säätiön Punos-hankkeen ohjausryhmässä. Punos-hanke on tehnyt uraa uurtavaa kehitystyötä puhevammaisten henkilöiden itsenäisemmän ja tasa-arvoisemman elämän toteuttamisessa. Hanke kehitti etäteknologiaa puhevammaisten tulkkauspalvelussa ja kommunikoinnin tukemisessa. Papunet verkkopalveluyksikkö edistää esteettömien verkkopalveluiden avulla puheja kehitysvammaisten ihmisten osallistumista tietoyhteiskunnassa ja huolehtii siitä, että heidän tarpeensa huomioidaan yhteiskunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Koordinaattori on osallistunut Papunetin johtoryhmään palvelupäällikkö Ilona Tol- 9

13 jamon sijaisena. Hanke on tehnyt Papunetin kanssa vuosien ajan yhteistyötä puhevammaisten tulkkauspalveluja koskevan sivuston kehittämisessä. Kiinteistö Oy Valkea talo on koordinoinut RAY:n hanketta tekstipuhelinpalvelun kehittämiseksi. Muuttuvat tulkkipalvelut hankekoordinaattori on ollut mukana Tekstipuhelinpalvelutyöryhmässä edustaen puhevammaisia tekstipuhelinpalvelun käyttäjiä. Kehitysvammaliiton alaisuudessa on toiminut Selkokeskuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on ollut kehittää ja tiedottaa selkokieleen ja sen käyttöön liittyvistä seikoista. Selkokeskus on järjestänyt tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä seminaareja ja näin edistänyt Selkokielen käyttöä ja tunnettavuutta. Hankekoordinaattori on osallistunut Suomen CP-liiton edustajana Selkokeskuksen neuvottelukunnan toimintaan. Koordinaattori on osallistunut ammattiliitto Erton nimeämänä Opetushallituksen nimittämän Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikuntaan. Koordinaattori on osallistunut Suomen Puhevammaisten tulkit ry:n hallitustyöskentelyyn toimien mm. usean vuoden ajan hallituksen varapuheenjohtajana. 2.8 Työryhmät Vuodesta 2008 alkaen järjestöt ovat toimineet yhdessä vammaisten tulkkipalvelujen kehittämiseksi. Läheisintä hankkeen yhteistyö on ollut Kuurojen liitto ry:n, Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kuuloliitto ry:n kanssa. Järjestöjen, viittomakielentulkkien koulutusta järjestävien tahojen, STM:n ja Kelan edustajat ovat kokoontuneet Tulkkiyhteistyöryhmänä jossa on muiden tulkkauspalveluun liittyvien asioiden lisäksi käsitelty tulkkirekisteriasiaa. Kuka on pätevä toimimaan tulkkina, millä koulutuksella ja kokemuksella. Asia vaati vielä pohdintaa ja päätöstä ei ole näköpiirissä. Työryhmissä Muuttuvat tulkkipalvelut hanke on edustanut toiminnassa mukana olevia puhevammajärjestöjä. 10

14 Erilaiset ja eri kokoonpanoilla toimivat työryhmät joissa Vammaisten tulkkauspalveluja kehitetään mahdollisimman hyvin asiakaskuntaa palvelevaksi toimivat vilkkaasti ja niissä on erittäin hyvä työilmapiiri. Kaikilla on vilpitön halu saada palvelu joka toimii niin, että lain tarkoitus edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisen yhteiskunnan jäsenenä toteutuu. Ensimmäinen toimintavuosi Uuden tulkkauspalvelulain ja Kelan järjestämien tulkkauspalvelujen kanssa on takanapäin. Nyt odotetaan tilastoja palvelun toteutumisesta. Miten hyvin palvelua on pystytty järjestämään, onko paljon alueellisia eroja, montako tuntia tulkkia on käytetty, onko puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttäjämäärä lisääntynyt jne. 3. Hankkeen osatuotokset 3.1 Kyselytutkimus Yksi hankkeen päätehtävistä oli toteuttaa kysely- ja haastattelututkimus siitä kuinka puhevammaiset tulkkipalvelun käyttäjät ovat kokeneet tulkkipalvelujen kohdallaan onnistuneen kuntien järjestämänä ja nyt sitten Kelan järjestämänä. Tutkimuksen suorittamista ja nykytilanteen arvioimista hankaloitti se, että siirto Kelan järjestämään tulkkauspalveluun tapahtui aiottua myöhemmin, vasta Aikaa kokemuksiin ja niiden keräämiseen oli siis vähän, koska Muuttuvat tulkkipalvelut hanke virallisesti päättyy vuoden 2011 joulukuussa. Puhevammaisille tulkkipalvelun käyttäjille suunnattu kysely/haastattelututkimuksen toteutti käytännössä Kuopion yliopiston (myöhemmin Itä-Suomen yliopisto) Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Hankkeella toimi erillinen johtoryhmä joka kokoontui kahdeksan kertaa. Tutkimuksen toteutti YTT Anja Saarinen. Tutkimuksen johtoryhmään osallistui virkansa puitteissa Kuopion yliopistosta professori Juhani Laurinkari. Hanke tuotti väliraportin, artikkeleja ja loppuraportin Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 11

15 4. Loppuseminaari Hanke järjesti päätöstilaisuuden Eduskunnan Pikkuparlamentissa Kansalaisareenalla Helsingissä klo Tilaisuudessa oli emäntänä kansanedustaja Outi Mäkelä. Tilaisuudessa julkistettiin Anja Saarisen raportti Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui. Raportti käsittelee kysely- ja haastattelututkimusta jossa puhevammaiset tulkkauspalvelun käyttäjät kertoivat kokemuksistaan palvelusta kuntien ja Kelan järjestämänä. YTT, tutkija Anja Saarinen esitteli tilaisuudessa raportin sisällön. Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen luotsasi kuulijat Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeeseen. Professori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta puhui aiheesta Mille arvoille ja ihmiskuvalle sosiaalipolitiikkamme rakentuu. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen toi Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Hän toi puheessaan esille perusoikeuksien turvaamisen tärkeyden ja kertoi, että tällä hallituskaudella Suomi tulee ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Suomen CP-liitto ry:n toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen tarkasteli pu- 12

16 heessaan yhteistyön merkitystä vammaispalvelujen kehittämisessä sekä loi katsauksen tulevaisuuteen puhevammaisten tulkkauspalvelujen edelleen kehittämisen osalta. Tilaisuudessa oli läsnä suuri määrä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Kutsu lähetettiin kaikille kansanedustajille. Muutama kansanedustaja oli lähettänyt tilaisuuteen avustajansa. Läsnäolijat olivat tilaisuuden antiin erittäin tyytyväisiä. 5. Kansainvälinen yhteistyö 5.1 Kansainvälinen ISAAC Communicating World ISAAC (International Society for Augmentative and Alternative Communication) on kansainvälinen ja monitieteellinen AAC-järjestö, joka on toiminut vuodesta Järjestön tavoitteena on lisätä AAC-tietoutta kommunikointimenetelmistä, niiden käyttäjistä ja käytöstä sekä luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestöön kuuluu yli jäsentä yli 50 maassa, ja sillä on 14 kansallista tytärjärjestöä. ISAAC järjesti kansainvälisen puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatioon keskittyvän konferenssin Communicating World Barcelonassa. Hankkeesta seminaariin osallistuivat Ilona Toljamo ja Pirkko Jääskeläinen. Seminaarissa jaettiin englanninkielistä monistetta puhevammaisten tulkkauspalveluista Suomessa. 6. Hankkeen resurssit Hankkeessa toimi koordinaattori Pirkko Jääskeläinen 90 % työpanoksella. Palvelupäällikkö Ilona Toljamo oli hankkeen käytettävissä osana omaa työtään erityisesti lainvalmisteluihin ja lausuntojen kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, palvelupäällikkö Ilona Toljamo ja koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Johtoryhmän kokouksissa tar- 13

17 kasteltiin hankkeen kannalta tärkeitä talouteen ja toiminnansuunnitteluun liittyviä seikkoja ja niistä tehtäviä päätöksiä. Hankkeen ohjausryhmään kuului edustaja jokaisesta mukana olevasta järjestöstä. Ohjausryhmän kokouksissa tarkasteltiin toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta. Lisäksi keskusteltiin kulloinkin ajankohtaisista, hankkeen toimintaan liittyvistä asioista kuten valmisteilla olevasta vammaisten tulkkauspalvelujen lain- ja Kelan järjestettäväksi siirtyvän tulkkauspalvelun valmistelujen etenemisestä ja kulloisestakin vaiheesta. Ohjausryhmä toimi aktiivisesti ja yhteistyö ja tiedonvaihto olivat erittäin runsasta ja tuloksellista. Hankkeen päättyessä ohjausryhmään kuuluivat: järjestöpäällikkö Marika Railila Aivoliitto, palveluneuvoja Katriina Saari Autismi- ja Aspergerliitto, toiminnanjohtaja Lisbeth Hemgård FDUV, Tikoteekinjohtaja Eija Roisko Kehitysvammaliitto, Anne Grönroos Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Ilona Toljamo Suomen CP-liitto, sihteerinä ja esittelijänä toimi koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Suomen CP-liitto vastasi hankkeen taloushallintoon, tiedottamiseen ja materiaalin tuottamiseen liittyvistä toiminnoista. Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen vastasi talousasioista yhdessä talouspäällikkö Tuula Kautiaisen ja palvelupäällikkö Ilona Toljamon kanssa. Ilona Toljamon työpanos oli erittäin merkittävä erityisesti lainsäädäntöön ja erilaisiin lausuntoihin liittyvissä asioissa. 7. Tiedottaminen Suomen CP-liiton sivuilla tiedotettiin sekä ajankohtaista palstalla, että hankkeen omilla sivuilla tulkkauspalveluihin liittyviä asioita. Hanke tuotti artikkeleja CP-lehteen ja muihin järjestölehtiin. Radio-ohjelmissa huomioitiin puhevammaisten tulkkausasia sekä uuden tulkkauspalvelulain voimaantulo ja palvelun siirto Kelaan. TV2:n uutislähetyksessä käsiteltiin puhevammaisten tulkkauspalvelujen saatavuutta ja ihmisarvon toteutumista. Jutussa oli mukana puhevammainen henkilö tulkkinsa kanssa asiointilanteessa. Haastateltavana oli tutkija Anja Saarinen. Yhteistyössä Kanadan Ontarion CP liiton (Ontario Federation for Cerebral Palsy) Suomen CP-liitto ja Kansainvälinen CP-liitto (ISCP) järjestivät maaliskuussa 2010 kan- 14

18 sainvälisen web-konferenssin CP-vammaisten ihmisten ikääntymisestä ja palveluista. Koordinaattori esitteli konferenssissa suomalaisen vammaisten tulkkauspalvelun sekä puhevammaisten kuntoutukseen liittyviä asioita. Konferenssia oli mahdollisuus seurata Internetin kautta ja Ontariossa konferenssiin osallistui runsaasti väkeä myös paikan päällä. Hankkeessa mukana olevien järjestöjen kanssa yhdessä päivitettiin Opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja Kelan palvelua. Papunetin kanssa yhteistyössä päivitettiin Papunetin tulkkauspalvelusivustoja. Hankekoordinaattori tuotti Vammaispalvelujen käsikirjaan materiaalia puhevammaisten tulkkauspalveluista. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin tuotettiin ajankohtaista materiaalia. Vammaisten tulkkauspalvelulaista oli saatavana myös ruotsinkielisiä monisteita. 8. Hankkeen arviointi 8.1 Hankkeen haastavuusanalyysi Hankkeen arvioinnissa käytettiin nk. realistisen arvioinnin menetelmiä. Arvioinneissa tarkasteltiin millaiset mahdollisuudet hankkeella on onnistua ja kuinka hanke on sidosryhmien mielestä onnistunut suoriutumaan sille asetetuista tavoitteista. Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmän jäsenet arvioivat Matti Karvisen Projektin haastavuusanalyysin avulla hankkeen alkutilannetta. Haastavuusanalyysissä arvioidaan projektin alkutilannetta vastaamalla kultakin osa-alueelta kolmeen hankkeen nykytilannetta koskevaan kysymykseen. Kukin väittämä arvotetaan asteikolla 0-4, arvosanan neljä vastatessa väittämän kuvaavan hankkeen tilannetta erinomaisesti, kolme hyvin, kaksi melko hyvin, yksi melko heikosti. 15

19 Projektin onnistumisen lähteet A. Projektin tarpeellisuus 5 G. Yhteistyökumppani t F. Aika B. Tiedollinen perusta C. Eettinen pohja Osatekijän huonoin arvo Projekti keskimäärin Vaatimustaso E. Osaaminen D. Rahoitus 8.2 Yhteistyökumppaneiden arvio Hankkeen onnistumista arvioitiin yhteistyökumppaneille lähetetyllä sähköpostikyselyllä. Arvioinnissa esitettiin viisi kysymystä. Heillä oli käytössää numerot 1-5. Arvosanan yksi vastasi väittämää hankkeella ei ollut merkitystä, kaksi hankkeella oli jonkin verran vaikutusta, kolme en tiedä, neljä hankkeella oli melko paljon merkitystä ja viisi hanke onnistui vaikuttamaan erinomaisesti. 16

20 4,4 4,35 4,3 4,25 4,2 4,15 4,1 4,05 4 3,95 Yhteistyökumppaneiden arvio onnistumisesta 1. Kelan kanssa tehty yhteistyö 2. STM:n kanssa tehty yhteistyö 3. Puhevammaisten erityistarpeiden huomioon ottaminen 4. Järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehty yhteistyö 5. SPT:n ja puhevammaisten tulkkien kanssa tehty yhteistyö Yhteistyökumppanit arvioivat hankkeen onnistuneen erinomaisesti puhevammaisten erityistarpeiden huomioimisessa lain valmisteluissa samoin yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa lain valmisteluissa arvostettiin. Yhteistyö Kelan ja STM:n kanssa katsottiin onnistuneeksi. Myös puhevammaisten tulkkien kanssa tehty yhteistyö arvostettiin asteikolla yli neljäksi. 8.3 Empowerment arvio Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen Empowerment arvio toteutettiin soveltamalla arviointimenetelmää hankkeen toimintaan sopivaksi. Arviointiin osallistuivat ohjausryhmän jäsenet. Hankkeen aluksi arvioitiin hankkeen toteutumisen kannalta kahdeksan tärkeintä toimintaa. Nämä listattiin ja jokainen ohjausryhmän jäsen asetti nämä hankkeen avaintoiminnot oman näkemyksensä mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Kukin arvioija antoi viisi pistettä mielestään tärkeimmälle toiminnolle, neljä toiseksi tärkeimmälle, kolme kolmanneksi tärkeimmälle, kaksi neljänneksi tärkeimmälle ja yhden pisteen viidenneksi tärkeimmälle toiminnolle. Tässä siis arvioitiin hankkeen eri toimintojen tärkeyttä hankkeen tarkoituksen kannalta. Kaaviossa käytetään nimitystä Interventio. 17

21 Hankkeen lopussa ohjausryhmä arvioi toimintojen onnistumista, kaaviossa Aktiviteetti. Hankkeen toimintojen tärkeyttä ja toiminnoissa onnistumista ei voida suoraan verrata toisiinsa erilaisen arviointitavan vuoksi, mutta suuntaa antavasti niitä voidaan kuitenkin suhteuttaa toisiinsa. Hanke onnistui hyvin tärkeinä pidetyissä toiminnoissa, kuten Kelan ja STM:n kanssa tehdyssä yhteistyössä. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Interventio Aktiviteetti 1. Yhteistyö Kelan kanssa 2. Yhteistyö STM:n kanssa 3. Koordinointi yhteistyökumppaneiden kanssa 4. Vaikuttaminen uuden lain sisältöön 5. Yhteistyö puhevammaisten tulkkien kanssa 6. Tilaisuudet ja tiedottaminen 7. Puhevammaisten tulkkien koulutukseen vaikuttaminen 8. Materiaalin tuottaminen 1 0, Interventio = Asetettu tehtävä Aktiviteetti = Toteutunut toiminto Tarkoituksen toteuttamisen kannalta onnistuneimmiksi toiminnoiksi arvioitiin yhteistyö Kelan kanssa (1). Toiseksi yhtä onnistuneeksi arvioitiin Yhteistyö STM:n kanssa (2), vaikuttaminen uuden lain sisältöön (4), yhteistyö tulkkien kanssa (5) ja puhevammaisten tulkkien koulutukseen vaikuttaminen (7). Kolmanneksi materiaalin tuottaminen (8) ja neljänneksi koordinointi yhteistyökumppaneiden kanssa (3) ja tilaisuudet ja tiedottaminen (6). Kaaviossa Aktiviteetti 8.4 Kokonaisarvio Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeen ensisijainen tavoite oli vaikuttaminen. Yhteistyöhankkeen tehtäväksi oli määritelty vammaisten tulkkauspalvelujen uudistuksessa vaikuttaa siihen, että lainsäädännössä ja tulkkauspalvelujen käytännön toteutuksessa otetaan huomioon puhevammaisten henkilöiden erityistarpeet niin, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti puhevammaisille ihmisille muiden tulkkauspalvelun piiriin kuuluvien vammaisten henkilöiden kanssa. 18

22 Keskeisimmässä tehtävässään hanke onnistui hyvin. Muuttuvat tulkkipalvelut hanke aktiivisesti keräsi ja koordinoi puhevammaisten henkilöiden tarpeita ja puhevammaisuutta koskevaa tietoa niin lain valmisteluun kuin toiminnan toteuttamiseen. Yhteistyö STM:n ja Kelan edustajien kanssa onnistui hyvin ja hanke sai asiantuntijan roolin erityisosaamisalueellaan. Myös muiden ennalta asetettujen tavoitteiden osalta hanke onnistui hyvin. Hankkeen onnistumiseen vaikuttivat järjestöjen hyvä yhteistyö, koordinaattorin erityisasiantuntemus, Suomen CP-liiton vahva osaaminen vaikuttamistyössä sekä koordinaattorin ja liiton muiden työntekijöiden pitkäaikainen toimiminen puhevammaisuuteen ja tulkkipalveluihin liittyvissä asioissa. Hankkeen onnistumista rajoitti tulkkauspalvelujen kunnilta Kelaan siirtymisen aikataulun muuttuminen. Tämän vuoksi puhevammaisten tulkkauspalvelujen käyttäjien kokemukset Kelan toteuttaman tulkkauspalvelun käytöstä olivat vasta lyhyeltä ajalta. Näin kyselyn tulokset ovat hyvin suuntaa antavia. Tiedottaminen mahdollisesti tulkkauspalveluun oikeutetuille henkilöille olisi vaatinut enemmän henkilöresursseja. Hankkeen aikana kävi esiin, että henkilökohtaiset käynnit erilaisissa tilaisuuksissa olivat paras tiedottamisen tapa. Kirjoitetut artikkelit, oppaat ja esitteet eivät saavuttaneet potentiaaleja tarvitsijoita, koska he eivät katsoneet tiedon koskevan heitä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Muuttuvat tulkkipalvelut hanke osoitti erinomaisesti, että tällainen yhteistyöhanke on hyvä ja tehokas tapa vaikuttaa vammaisten henkilöiden palveluja koskevan lainsäädännön ja toimintatavan muutoksessa. Vammaisia henkilöitä ja heidän tarpeitaan koskevan tiedon ja asiantuntemuksen kokoaminen ja koordinointi mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Lain valmistelijoilla ja palvelun toteuttajilla on selkeä yhteistyökumppani, joka on koonnut eri järjestöjen ja vammaisryhmien näkemykset ja tarpeet kokonaisuudeksi. Myös niiden järjestöjen ja vammaisryhmien erityistarpeet ja näkemykset tulevat otetuksi huomioon, joilla ei ole resursseja osallistua tiiviisti vaikuttamiseen ja tiedon tuottamiseen. 19

23 9. Tulevaisuuden haasteet Vammaisten tulkkauspalveluja koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa reilun puoli toista vuotta ja Kela on tuottanut tulkkauspalveluja 17 kuukautta. Jo tänä aikana palvelua on kehitetty ja lainsäädännön toteutumista seurattu yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen edustajien kanssa. Puhevammaisten tulkkauspalvelun osalta on kuulunut alustavia tietoja siitä, että hetikään kaikki päätöksen saaneet eivät tulkkauspalveluja käytä. Tämä vaatii perusteellista selvitystä. Miksi tulkkauspalvelua ei käytetä? Selvityksen pohjalta voidaan miettiä vaatiiko palvelu kehittämistä, jotta sen käyttäminen on mahdollista useammille tai tarvitaanko jotain muita palveluja, jotka vastaavat paremmin henkilöiden tarpeisiin. Puhevammaisista henkilöistä osa tarvitsee tulkkauksen lisäksi myös avustamista. Henkilökohtaisen avustajan ja puhevammaisten tulkin roolit ja työnjako vaativat selkeyttämistä. Asian ratkaiseminen voi vaatia myös uudenlaisia käytäntöjä kunnan ja Kelan yhteistyöhön ja työntekijän palkan maksamiseen. Puhevammaisten tulkkien koulutus on myös noussut keskusteluun. Riittäkö koulutukseksi erikoisammattitutkinto vain tulisiko koulutuksen olla AMK-tasoinen korkeakoulututkinto? Pitäisikö erilaisten tulkkien koulutus yhdistää? Keskustelua tulee jatkaa ja miettiä mitä lisäarvoa erikoisammattitutkinnosta yhtenäiseen tulkkien korkeakoulututkintoon siirtymisestä saadaan ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Olennaisinta puhevammaisten henkilöiden kannalta on, että heillä on käytettävissään riittävästi ammattitaitoisia, heidän kommunikaatiotapansa osaavia tulkkeja niinä aikoina, kun he tulkkia tarvitsevat. 20

24 Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puhelin: (09) , Sähköposti: ilona.toljamo(at)cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie Helsinki

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005

PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005 PuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004-2007 VÄLIRAPORTTI 2004-2005 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen puheterapeutti Kristiina Räisänen puhevammaisten

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle

Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Avoin kirje peruspalveluministeri Susanna Huoviselle Mitä varten tulkki on paikalla ja kenen kuuluu maksaa? Arvoisa ministeri Huovinen, me allekirjoittaneet järjestöt haluamme tuoda Teidän tietoonne vallitsevan

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

puhevammaisten tulkkauspalvelusta

puhevammaisten tulkkauspalvelusta opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta 13 Sisällys Tulkkauspalvelu on laissa määritelty oikeus 3 Puhevammaisuus 4 Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi 4 Mitä puhevammaisten tulkkauspalvelu on? 5 Tulkkauspalvelun

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

RAPORTTI. PUHETUPA- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004 2007. Suomen CP-liitto ry.

RAPORTTI. PUHETUPA- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004 2007. Suomen CP-liitto ry. 1 RAPORTTI PUHETUPA- Puhevammaisten tulkkipalvelun toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishanke 2004 2007 Suomen CP-liitto ry. 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Puhevammaisuus ja Puhevammaisten

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5.

TOIMINTAKERTOMUS 2009-10. Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä. 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano. 3. Kokoukset. 4. Työryhmät. 5. TOIMINTAKERTOMUS 2009-10 Äänekosken nuorisovaltuusto SISÄLLYS: 1. Yleistä 2. Nuorisovaltuuston kokoonpano 3. Kokoukset 4. Työryhmät 5. Lausunnot 6. Viestintä ja markkinointi 7. Retket, koulutukset ja virkistäytyminen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2. Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS ja sen suomennos Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.2015 ALKU IRLANTILAISELLE SUOSITUKSELLE Vanhempien järjestöille* antaman

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelu

Puhevammaisten tulkkauspalvelu Puhevammaisten tulkkauspalvelu YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus Jokaisen YK:n sopimuksen hyväksyneen maan on omilla kansallisilla laillaan ja tukitoimilla edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista.

Lisätiedot

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Marianna Ohtonen Niina Sillapää Sami Älli Timo Övermark Papunet-verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 00700 Helsinki www.papunet.net

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015

SOTE-valmistelu Keski-Suomi. Silja Ässämäki 23.01.2015 SOTE-valmistelu Keski-Suomi Silja Ässämäki 23.01.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne 2017- Sosiaali- ja terveysalueet 2017- Uudet tuotanto-organisaatiot aloittavat tuottamisen 1.1.2017

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

TURUN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTA

TURUN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTA TURUN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTA 2013 VAMMAISNEUVOSTON KOKOONPANO Turun kaupunginhallitus nimeää kymmenjäsenisen vammaisneuvoston kaksivuotiskaudeksi. Vammaisneuvostossa ovat edustettuina kaupungin eri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot