Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen"

Transkriptio

1 Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen Valtion tiede- ja teknologianeuvosto Helsinki 2003 ISBN ISBN (PDF)

2 Tiivistelmä Suomen viime vuosien taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on perustunut oleellisesti huipputekniikan kehittämiseen, sen menestykselliseen hyödyntämiseen ja viennin määrätietoiseen lisäämiseen. Tuloksena on ollut Suomen aseman merkittävä paraneminen kansainvälisessä kilpailussa. Kansainvälisten vertailujen mukaan 1990-luvun lamasta toipuneessa Suomessa on pystytty menestyksellisesti yhdistämään tiedon ja osaamisen laajaalainen tuottaminen ja taloudellinen hyödyntäminen myös muihin tavoitteisiin kuten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tulevaisuuden kannalta taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen haaste on, kuinka pystymme yhä kovenevan globaalin kilpailun oloissa pitämään Suomen riittävän houkuttelevana liiketoiminnalle, työpaikoille ja elinympäristönä yleensä. Kansainvälisten haasteiden rinnalla on monia vastausta vaativia kansallisia kysymyksiä. On turvattava hyvinvointipalvelut väestön nopean ikääntymisen ja siihen liittyvien kasvavien veropaineiden oloissa, vähennettävä laman jäljiltä yhä korkealla pysyvää työttömyyttä ja ratkaistava muita inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen kentän ongelmia. Työllisyyttä on parannettava ja aluekehitystä tasapainotettava. Kansalliseen strategiaan Valtion tiede- ja teknologianeuvoston kuudes kolmivuotiskatsaus Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen tarkastelee Suomen ja suomalaisen tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan lähivuosien haasteita erityisesti lisääntyvän kansainvälistymisen oloissa. Haasteena on kyetä hyödyntämään meneillään olevaa murrosta vahvistamalla kehityksen myönteisiä piirteitä luvun tärkeimpiä opetuksia on, että onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa on niin yritysten kuin yhteiskuntien menestyksen avaintekijä. Sen perusedellytyksiä ovat teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaaminen. Teknologisten innovaatioiden rinnalla tarvitaan kuitenkin määrätietoista panostamista sosiaalisten innovaatioiden tuottamiseen, jotta yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kehitys eivät eriydy talouden ja teknologian kehityksestä. Näin määritelty toimintakokonaisuus muodostaa lähivuosien kansallisen strategian ytimen. Suomi osana globaaliyhteisöä Tieteen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiskehityksen taustalla ovat samanlaiset tekijät kuin globalisaatiossa ja siihen liittyvässä verkostoitumisessa yleisemminkin. Määrätietoinen pyrkimys innovaatioiden kehittämiseen ei voi rajoittua vain kansalliseen ympäristöön ja perinteiseen kansainväliseen yhteistyöhön. On kansainvälistyttävä koko innovaatiojärjestelmän tasolla ja kyettävä kansainvälistämään omat toiminnot ja kansalliset tiede- ja teknologiainstituutiot. Haasteet ovat kahdensuuntaisia. On kyettävä kilpailemaan ennen muuta laadulla osaavista tutkijoista ja tutkimusresursseista, hankkeista ja elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämis

3 toiminnasta muiden maiden järjestelmien kanssa, ja toisaalta suomalaisilla toimijoilla tulee olla edellytykset osallistua ja hyödyntää avautuvia yhteistyömahdollisuuksia. Kansalliset kehittämishaasteet Kansallisen strategian menestyksellinen toteuttaminen edellyttää määrätietoisia kehittämistoimia. Osaamisen keskeisiä vahvuuksia - kansallisia kompetensseja - on kehitettävä edelleen. Tämän rinnalla erityisen tärkeää on panostaa lupaaviin tutkimusaloihin ja niissä riittävän volyymin ja hyvän laatutason saavuttamiseen. Elinkeinoelämän perinteisten alojen uudistumista on nopeutettava edistämällä teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämistä yrityksissä. Ministeriöiden vastuuta on lisättävä strategisina kehittämisorganisaatioina ja kehittämistä tukevan sosiaalisen innovaatiotoiminnan hyödyntämisessä. Innovaatiotoiminnan edellytyksiä on vahvistettava parantamalla Suomen Akatemian ja Teknologian kehittämiskeskuksen mahdollisuuksia huolehtia uusien kasvualojen, tutkimuslähtöisten innovaatioiden ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä. Tutkimusorganisaatioita on kehitettävä elinkeinoelämän aktiivisina ja dynaamisina yhteistyökumppaneina. Yliopistoja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava niin, että se kannustaa yliopistoja aktiivisesti kehittämään koulutusta, tutkijankasvatusta ja tutkimusta sekä edistämään tutkimustulosten hyödyntämistä. Tiede- ja teknologianeuvoston tehtävänä on arvioida julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteet vuoden 2004 loppuun mennessä. Myös tietoyhteiskunnan perusvalmiuksiin on panostettava edelleen. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen vahvistamistoimia on jatkettava ja tutkijanuramahdollisuuksia kehitettävä näitä koskevien arviointien pohjalta. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on lisättävä innovaatiojärjestelmän kansainvälistymisen nopeuttamiseksi ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämiseksi. Pääkohteita on kolme: 1) koulutus, tutkijanuran kehittäminen ja tutkimustiedon laaja-alainen lisääminen, 2) sosiaalisen ja teknologisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja 3) innovaatiorahoituksen joustava ja asiantunteva kehittäminen. Tieto ja osaaminen aluekehityksen ytimessä Alueet kohtaavat samat kansainvälistymisen haasteet, jotka vaikuttavat kansallisellakin tasolla - monesti vielä konkreettisemmin. Menestyksellinen vastaaminen haasteisiin edellyttää alueiden omien kehitystekijöiden vahvistamista. Korkeakouluilla ja alueilla toimivilla tutkimuslaitoksilla on erityinen tehtävä lisätä alueella olevaa osaamispääomaa ja sen saattamista hyödyntäjien käyttöön. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia tulee tähän liittyen kiireellisesti kehittää. Alueiden kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista on tehostettava julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä sekä muualla olevan tiedon ja osaamisen hyödyntämiseksi että erityisesti pk-yritysten tarvitsemien innovaatiopalvelujen parantamiseksi. 2

4 Sisällysluettelo Kansalliseen strategiaan 4 1. Suomi osana globaaliyhteisöä 6 2. Kansalliset kehittämishaasteet Kansainvälistymisen erityishaasteet innovaatiojärjestelmälle Suomalainen lähtöasetelma 11 Innovaatiojärjestelmän ominaispiirteet 11 Rakennemuutos lisää kehittämispaineita Innovaatiodynamiikan kehittäminen 15 Innovaatiotoiminnan laajentuvat yhteiskunnalliset rajapinnat 15 Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö laajenee ja tiivistyy 17 Yliopisto innovaatiojärjestelmässä 18 Dynaamiset rakenteet 20 Osaamisen klusterit voimistavat kehitystä 21 Henkisten resurssien jatkuva kehittäminen 23 Innovaatiorahoitus Tieto ja osaaminen aluekehityksen ytimessä Johtopäätökset ja suositukset 34 Liitteet L.1 Valtion tiede- ja teknologianeuvosto L.2 Tulevaisuuden toimintalinjoja. Ote Sitran raportista Tutkimuksen lisärahoituksen arviointi, marraskuu L.3 Innovaatiopoliittinen kannanotto L.4 Ministeriöiden sektoritutkimuksen strateginen kehittäminen L.5 Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 61 3

5 Kansalliseen strategiaan Suomea koetteli 1990-luvun alkuvuosina talouden syvä lama. Siitä selviytyminen onnistui oleellisesti huipputekniikan kehittämiseen ja hyödyntämiseen perustuvan, viennin lisäämiseen tähdänneen määrätietoisen toiminnan avulla luvun jälkipuoliskon nopea talouskasvu perustui niin ikään keskeisiltä osiltaan uuteen teknologiaan ja sen menestykselliseen hyödyntämiseen. Suomen viime vuosien taloudellinen ja sosiaalinen kehitys ovat monessa suhteessa esimerkiksi kelpaavia. Tämä näkyy kansainvälisissä kilpailukykyselvityksissä ja muissa vertailuissa, joissa Suomi on vähitellen kohonnut kärkisijoille. Kysymys ei ole pelkästään talouskehityksestä, vaan esimerkiksi sen ja kestävän ympäristöpolitiikan onnistuneesta yhdentämisestä. Myönteisen kehityksen rinnalla on kuitenkin myös tekijöitä, joiden suhteen ei ole menestytty yhtä hyvin. Laman peruja on yhä tämän päivän ongelmista pahin eli parantuneesta työllisyydestä huolimatta korkealla pysynyt työttömyys. Muita ilmiöitä ovat luvun jälkipuoliskolla eriytynyt aluekehitys sekä inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen kentässä voimistuneet syrjäytymis- ja köyhyysuhat. Myös yleinen tietoyhteiskuntakehityksemme on kansainvälisesti vain keskitasoa. Suomessa jouduttiin uusimaan elinkeinoelämän, talouden ja myös sosiaalisia rakenteita jopa dramaattisella tavalla. Samalla se kuitenkin johti asemiemme paranemiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kehittynyt koulutusjärjestelmä ja muut pohjoismaista hyvinvointiajattelua toteuttavat korkeatasoiset infrastruktuurit olivat murroksessa ratkaiseva tuki. Voimakas panostus tieteelliseen tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen ovat edelleen parantaneet kehitysedellytyksiämme. Tulevaisuuden kannalta kestävän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen haaste on, kuinka pystymme lisääntyvän kansainvälisen kilpailun oloissa pitämään Suomen riittävän houkuttelevana liiketoiminnalle, työpaikoille ja elinympäristönä yleensä luvun tärkeimpiä opetuksia on, että onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa on niin yritysten kuin yhteiskuntien menestystekijä. Innovaatioista ja niiden tuottajista vallitsee avoin, jatkuvasti koveneva kansainvälinen kilpailu. Nopeus ja joustavuus sekä korkeatasoinen tieto ja osaaminen ovat tässä kilpailussa strategisia etuja. Maat, joilla näitä etuja on, ovat muita paremmassa asemassa pyrittäessä hyödyntämään avautuvia uusia mahdollisuuksia. Suomi kuuluu tällä hetkellä näihin maihin. 4

6 K A N S A L L I N E N S T R A T E G I A Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehittäminen Sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot Innovaatiotoiminnan perusedellytykset, innovaatioympäristöt Menestykselliseksi osoittautunutta toimintalinjaa tulee siten jatkaa ja edelleen vahvistaa. Sen keskeisten tavoitteiden joukkoon on samalla selkeästi otettava yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti kielteisten kehitystekijöiden torjuminen. On entistäkin määrätietoisemmin panostettava sekä teknologisten että sosiaalisten innovaatioiden tuottamiseen. Näin määritelty toimintakokonaisuus muodostaa lähivuosien kansallisen strategian ytimen. 5

7 1 Suomi osana globaaliyhteisöä Talouden ja teknologian globalisaatio on vauhdittanut kansainvälistymistä ja perinteisten raja-aitojen kaatumista. Ilmiönä globalisaatioon liittyy läheisesti verkostoituminen. Molemmille on ominaista pyrkimys nopeuteen, joustavuuteen ja tätä kautta parempaan tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Yritystoiminta pyrkii sijoittumaan tuotannontekijöiden ja markkinoiden kannalta edullisimmin. Kansainvälistymiskehitystä on erityisesti vauhdittanut elinkeinoelämä, mutta myös julkiset toimijat ovat aktiivisesti siinä mukana. Tieteen ja tutkimuksen kansainvälistymiskehitys on niin ikään etenemässä kohti globaalia verkostoitumista. Kansainvälisyyden, kilpailun ja yhteistyön avulla parannetaan tutkimuksen laatua, vähennetään päällekkäistä tiedon tuotantoa, kyetään yhdistämään olemassa olevia resursseja aiempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja suuntaamaan niitä tärkeisiin kohteisiin. Globalisaatio ei haasta vain taloutta, teknologiaa ja tutkimusta. Se vaikuttaa maihin ja alueisiin yhteiskuntien perusrakenteita myöten. Elinkeinoelämän ja talouden rakenteiden rinnalla myös sosiaaliset rakenteet muuttuvat ja uusiutuvat. Kansallisen päätöksenteon tehtävänä on kyetä hyödyntämään meneillään olevaa murrosta vahvistamalla kehityksen myönteisiä piirteitä. Nopeus ja joustavuus sekä korkeatasoinen tieto ja osaaminen ovat strategisia etuja päätöksiä tehtäessä. Globalisaatio koskettaa syvällisesti suuriakin maita. Pienen maan kohdalla vaikutus on usein vielä suurempi. Suomen kaltaiselle pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle se asettaa erityisiä haasteita muun muassa hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi väestön nopean ikääntymisen ja siihen liittyvien kasvavien veropaineiden oloissa. Haasteet vain kasvavat sekä EU:n laajentumisen että kehittyvien maiden teknologisen tason nousun myötä. Osuva esimerkki on oman perinteisen teollisuutemme tulevaisuus. Sen uudistuminen ja tuottavuuden paraneminen ovat edellytyksiä sille, että tuotanto ja työpaikat pysyvät Suomessa. Nykyiset vahvuutemme ovat pitkälti itse luotuja: koulutus- ja tutkimusjärjestelmä, osaava työvoima, hyvät infrastruktuurit - korkeatasoisen tiedon ja osaamisen perustekijät. Globaalissa kilpailussa Suomen houkuttelevuus perustuu olennaisesti näihin tekijöihin. Vahvuuksien säilymisestä ja kehittymisestä on jatkuvasti huolehdittava. Se edellyttää, että myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti. Haaste on erityisen suuri suoran kahdenvälisen yhteistyön alueella. Suomalaisen tutkimus- ja yrityskentän yhteistyöintressit suuntautuvat kaikkialle maailmaan, Euroopan rinnalla huomattavassa määrin Pohjois-Amerikkaan ja Kauko-Itään. Syynä on yksinkertaisesti laatu, markkinoiden läheisyys ja yhteistyöstä saatava hyöty suhteessa niihin resursseihin, joita pienellä maalla ja sen elinkeinoelämällä on käytettävissään: Yhdysvallat on edelleen suurin uuden tiedon tuottaja ja kaupallistaja. Japani ja Eurooppa ovat muut johtavat tutkimuksen ja teknologian keskukset. Useat kehittyvät maat erityisesti Aasiassa ovat nopeasti nousemassa Euroopan rinnalle tai jopa ohi. Pyrkimys 6

8 optimoida yhteistyökenttä johtaa omalta kannalta rationaalisiin valintoihin. Globaali kansainvälistyminen ja eurooppalainen yhteistyö kehittyvät rinnakkain. Euroopan tasolla tieteen ja teknologian kansainvälistämiskehitykseen vaikuttavat tällä hetkellä näkyvimmin keskinäisen yhteistyön lisääntyminen EU:n laajenemisen, eurooppalaisen tutkimusalueen ERA:n ja EU:n tutkimuksen kuudennen puiteohjelman myötä. Samanaikaisesti EU:n jäsenmaat pyrkivät vahvistamaan kansallista tutkimustoimintaansa lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. Pyrkimys ilmenee konkreettisesti juuri ponnisteluissa yhteisen tutkimusalueen luomiseksi. Myös kilpailua eurooppalaisessa tutkimuksessa tulee lisätä. Kysymys ei ole yksin eurooppalaisesta kehityksestä, vaan yleisemmin kansainvälistymisestä myös globaalissa mielessä. Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on korkeatasoisimman tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen mobilisointi koko mantereen tieteellisen ja teknologisen suorituskyvyn ja tätä kautta myös teollisen ja taloudellisen kilpailukyvyn kohottamiseksi maailman kärkeen. Euroopan menestyminen globaalissa kilpailussa parantaa myös Suomen pitkän aikavälin kehitysmahdollisuuksia. On etumme mukaista pyrkiä vauhdittamaan myös eurooppalaisen tiedon ja osaamisen kehitystä. Kilpailukykynäkökulman rinnalla kehittämishaasteet kohdistuvat myös innovaatiotoiminnan sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden suuntaan, niihin toimintaedellytyksiin ja kansalaismielipiteisiin, jotka määrittävät toimintalinjoja ja vaikuttavat oleellisella tavalla jäsenmaiden sitoutumiseen kehittää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Laaja-alaisesti määritelty, julkisen ja yksityisen sektorin hyvälle yhteistyölle rakentuva kansallinen innovaatiojärjestelmä on jo pitkään ollut suomalaisen tietoon ja osaamiseen perustuvan kehittämislinjan peruskäsite. Suomen panoksena eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatioalueen kehittämistyöhön voikin olla koko innovaatiojärjestelmää koskevan tarkastelunäkökulman korostaminen eurooppalaisessa keskustelussa ja sitä kautta toteutuva innovaatiotoiminnan osaalueiden kehittämisen parempi yhteistyö. Euroopan unionin laajentuminen tuo merkittäviä uusia piirteitä eurooppalaiseksi miellettyyn tutkimustoiminnan kokonaisuuteen. Eurooppalainenkin innovaatiotoiminta voi kehittyä vain monipuolisessa vuorovaikutuksessa muiden alueiden ja kolmansien maiden kanssa. Laajentuminen merkitsee kuitenkin mittavia kehittämishaasteita ja lisäpanostuksia, ennen kuin uusien jäsenmaiden kansalliset järjestelmät on integroitu unionin toimintaan ja näiden maiden eurooppalaiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan tuomat hyödyt ovat saavutettavissa. Samantapainen erityishuomio on tarpeen suhteessa useimpien kehittyvien maiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. 7

9 2 Kansalliset kehittämishaasteet Suomessa on pystytty menestyksellisesti yhdistämään tiedon ja osaamisen laaja-alainen tuottaminen ja taloudellinen hyödyntäminen muihin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kuten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen. On valtava haaste säilyttää hyvä asema ja kyetä jatkamaan myönteistä kehitystä yhä kovenevan kansainvälisen kilpailun oloissa. Avaintekijöitä tässä ovat tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen. Niissä onnistuminen vaatii menestyksellisiä sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita. Hyvinvoinnin lisäämisen keskeiset perusedellytykset ovat määrätietoinen investointi tietoon ja osaamiseen sekä niille rakentuvan, kansainvälisesti menestyvän yritystoiminnan kasvattaminen. 2.1 Kansainvälistymisen erityishaasteet innovaatiojärjestelmälle Innovaatiojärjestelmän kansainvälistymiskehitykseen liittyy yleisimmällä tasolla kaksi haastetta: yhtäältä suomalaisen järjestelmän tulee kyetä kilpailemaan osaavista tutkijoista ja muista tutkimusresursseista, hankkeista ja elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnasta muiden maiden järjestelmien rinnalla ja toisaalta suomalaisilla toimijoilla tulee olla edellytykset osallistua ja hyödyntää avautuvia markkinoita. Kansalliset innovaatiojärjestelmät ovat monella tavoin yleisen kansainvälistymiskehityksen ytimessä. Julkisen päätöksentekijän on mahdollista vaikuttaa järjestelmän avautumiseen, nopeuttaa sitä tai painottaa kehitystä eri suuntiin. Julkinen sektori ei kuitenkaan toimi yksin - yksityinen sektori, erityisesti yritykset, ovat monipuolisesti kehityskulussa mukana. Hyvä yhteistoiminta kuuluu olennaisena osana tuloksellisiin kansainvälistymisstrategioihin: toimiva yhteistyö ja kumppanuus ovat kansainvälistymispyrkimyksissä yhtä tärkeällä sijalla kuin mihin on totuttu kansallisella tasolla samojen toimijoiden kesken. Kansainvälistymisen haasteet ovat kahdensuuntaisia. Määrätietoinen pyrkimys tieteen ja teknologian kehittämiseen ei voi rajoittua vain kansalliseen ympäristöön ja perinteiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Looginen kehittämistyön seuraava askel on pyrkiä kansainvälistymään järjestelmätasolla ja kansainvälistämään omat kansalliset tiede- ja teknologiainstituutiot. Tavoitteena on eräänlainen myönteisen kehityksen kierre: aktiivinen kansainvälinen avautuminen hyödyttää eniten, jos yhteistyöhön on antaa tasavertainen panos, ja toisaalta tasavertaisuuden edellytyksenä on laajenevaan yhteistyöhön osallistuminen, sillä muuten jäädään kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Aktiivisuus yhteistyön kehittämisessä lisää myös mahdollisuuksia kansainvälistyä kotimaassa: dynaamisilla toimintaympäristöillä on kansainvälistä vetovoimaa. Kiinnostavimmat tieteelliset ongelmat löytyvät usein perinteisten tieteiden rajapinnoilta. Vastaavalla tavalla niiden lupaavimmat tutkimusmahdollisuudet löytyvät usein kansainvälisestä yhteistyöstä. Tutkijoiden intressissä on aina hyödyntää täysipainoisesti avoimia mahdollisuuksia. Henkisiä ja aineellisia resursseja yhdistämällä voidaan tutkia ongelmia tai saavuttaa tuloksia, jotka olisivat - ainakin samassa ajassa - yhden toimijan taikka maan ulottumattomissa, esimerkkinä vaikkapa ihmisen perimän tutkiminen. 'Maapallon avautuminen' on tehnyt mahdolliseksi sekä monenkeskisen tiedeyhteistyön kasvun että kansallisen tutkimustoiminnan avaamisen muille maille tai kansainväliseen yhteistyöhön. 8

10 Suomen tieteen ja tutkimuksen laaja-alainen kehittyminen on ollut suoraan yhteydessä harjoitettuun kansainväliseen yhteistyöhön, sen määrään ja laatuun. Varsinkin 1990-luvulla voimistunut tutkimustoiminta on edelleen parantanut valmiuksiamme osallistua aktiivisesti kansainväliseen huippututkimukseen ja hyödyntää sen tuloksia. EU-yhteistyön rinnalla tärkeän kanavan tähän tarjoaa osallistuminen kansainvälisiin tiede- ja teknologiajärjestöihin ja niiden suurhankkeisiin. Ne edustavat niin määrällisesti kuin laadullisesti huomattavaa osaa kansainvälisestä huippututkimuksesta. Suomen kaltaisella pienellä maalla ei suinkaan aina ole suurhankkeiden edellyttämiä aineellisia ja henkisiä resursseja sen enempää tiedon ja osaamisen tuottamisen kuin niiden hyödyntämisenkään kannalta, mikä on korostanut liittymisen tapauskohtaista harkintaa. Myös yleisemmät peruslinjaukset Suomen osallistumisesta kansainvälisiin järjestöihin ja suurhankkeisiin ovat kuitenkin tarpeen. Eurooppalainen tutkimusalue ERA on väline, jonka avulla pyritään tehostetun yhteistyön ja verkottumisen kautta määrätietoisesti nostamaan Euroopan koulutuksen, tutkimuksen ja tietointensiivisen yritystoiminnan laatua ja kilpailukykyä suhteessa maailman muihin johtaviin keskuksiin. Toteutuessaan se ilmenee sekä Euroopan tason että kansallisen tason horisontaaliyhteistyön vahvistumisena. Suomen näkökulmasta ERA sisältää mahdollisuuksia myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden, lähialueilla ja Pohjoismaiden kesken toteutettavan yhteistyön tehostamiseen. Kansallisten tutkimusohjelmien ja organisaatioiden avautuminen ulkomaisille toimijoille tarjoaa omille tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille myös aiempaa enemmän mahdollisuuksia toimia maan rajojen ulkopuolella. Varsinkin pienille maille tämä merkitsee avautuvien mahdollisuuksien kasvua ja laajemman asiantuntemuksen saamista käyttöön. Tämä kuitenkin edellyttää, että oman osaamisen taso on kyllin korkea. Suomella on tällä hetkellä hyvät edellytykset hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia monilla aloilla. Tutkijoiden suurempi liikkuvuus, monikansallisten tutkimushankkeiden lisääntyminen ja huippuyksikköjen tiiviimpi verkottaminen vahvistavat samalla omaa tutkimusta ja parantavat sen laatua. Innovaatiojärjestelmän toimivuuden kannalta kansainvälistymishaasteet kohdistuvat järjestelmäpuutteiden ja järjestelmän jäykkyyksien poistamiseen. Tämä toteutuu parhaiten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Yleisimmin kysymys on esimerkiksi lainsäädännöstä: muun muassa verotusta, immateriaalioikeuksia taikka yliopisto-opiskelua koskevat säännöstöt vaikuttavat merkittävästi kansainvälisen yhteistyön määrään ja kotimaassa tapahtuvan kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Ratkaiseva tekijä on kuitenkin laatu - mitä korkeatasoisempaa työtä omassa maassa kyetään tekemään, sitä paremmat mahdollisuudet on edetä uusiin avauksiin kansainvälisillä yhteistyöareenoilla. Tutkimuskentän toimijoiden tasolla kansainvälistymiskehitys koetaan konkreettisimmin. Tutkimusohjelmien avaaminen, kansainväliset määrärahahaut ja virantäytöt, omien yhteistyövalmiuksien parantaminen kielitaidosta alkaen, rahoitusinstrumenttien kansainvälistäminen ja laajenevan kansainvälisen yhteistyökentän asettamat vaatimukset kehittää valikoivaa päätöksentekoa asettavat kaikki suuria haasteita. Eturivissä oleminen vaikkapa tutkimustoiminnan verkottamisessa menestyksellisesti koko Euroopan tasolle vaatii kansallisilta toimijoilta useimmissa tapauksissa uudenlaista ajattelua ja asennoitumista, uusia tietoja ja taitoja. Muutos on kuitenkin välttämätön, sillä puhtaasti kansallisia toimintaympäristöjä ei enää ole. 9

11 Yritysten kansainvälinen toiminta on viime vuosien aikana edelleen monipuolistunut ja ulkomaille suunnatut investoinnit lisääntyneet, kuten myös ulkomaiset sijoitukset Suomeen. Taantuneesta taloudesta huolimatta yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset näyttävät myös jatkavan kasvuaan - varsinkin ulkomaille suuntautuneet tutkimusinvestoinnit ovat kasvaneet. Valtaosa suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään silti edelleen kotimaassa. Yritysten ulkomailla tapahtuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu on osoitus sekä yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä että mahdollisesti kotimaan kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien rajallisuudesta. Siitäkin huolimatta, että yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta on kasvanut Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti, on kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen samanaikainen lisääntyminen johtanut siihen, että uusi tieto ja osaaminen perustuu enenevässä määrin ulkomailla tehtyyn tutkimukseen. Taustalla on ainakin kaksi tekijää. Monikansallisten yritysten ulkomaisten tutkimusyksikköjen määrä on kasvanut kun toimintoja on hajautettu eri maihin, mikä on puolestaan lisännyt yritysten sisäisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistymistä. Tämän seurauksena useimmissa maissa ulkomaisten yritysten tutkimustoiminnan suhteellinen osuus on kasvussa. Lisäksi lukuisat kansainväliset verkostot ja yhteistyösopimukset ovat lisänneet julkisten ja yksityisten toimijoiden kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistyminen ja ulkomaisten investointien lisääntyminen eivät ole yleensä johtaneet toiminnan supistumiseen Suomessa: kansainvälisesti menestyvät yritykset kasvattavat usein toimintojaan myös kotimaassaan. Ulkomaisten tutkimusinvestointien ohella ovat lisääntyneet myös kansainväliset yritysostot, fuusiot ja strategiset allianssit, jotka kohdistuvat entistä laajempaan toimialakenttään. Yritysten ensisijaiset syyt kansainvälisten allianssien rakentamiseen ovat markkinoille pääsyn ohella tutkimus- ja kehittämistoiminnan, teknologian siirron ja lisensoinnin vahvistaminen. Innovaatiojärjestelmien kansainvälistyessä koulutuksen rooli korostuu entisestään. Laatuun panostamisen rinnalla tarvitaan myös erityisiä toimenpiteitä alkaen kansainvälisten koulujen avaamisesta ja vieraskielisen opetuksen lisäämisestä oppilaitoksissa koulutuksen eri tasoilla. Suomalaisten kouluttaminen kansainvälisyyteen ja kansainvälisesti toimimiseen on yksi avaintekijä. Siihen on panostettava kaikilla koulutusasteilla ja määrätietoisimmin tutkijankoulutuksessa. Tähän ei kaikkialla suinkaan ole riittäviä valmiuksia, eivätkä ns. kansainväliset koulutusmarkkinat ole läheskään siihen mittaan kehittyneitä kuin vastaavat avoimet tutkimusmarkkinat ovat. Kysymys on sekä lainsäädännöllisistä yms. liikkuvuuden ja muista esteistä että tarpeesta vahvistaa yksilötason valmiuksia kansainvälisesti toimimiseen. Kansallisten innovaatiojärjestelmien kansainvälistäminen on iso asia, vaikka siinä usein edetäänkin pienin askelin. Nopeus ja joustavuus ovat etuja tässäkin kehityksessä. Kansainvälistäminen on joiltakin osin itseisarvo, esimerkiksi kun sen tavoitteena on yleinen tiedon lisääminen. Kaikki käytännöllisetkään tavoitteet eivät ole aineelliseen hyötyyn tähtääviä, esimerkkinä pyrkimys kansainvälisen järjestelmän vakauden lisäämiseen. Kansallisesta näkökulmasta 'oman' tieteen ja teknologian kehittyminen sekä kasvavat mahdollisuudet hyödyntää kansainvälisen yhteistyön tuloksia ovat kuitenkin vahvimmat liikkeellepanevat voimat kansallisia innovaatiojärjestelmiä kansainvälistettäessä. Kykyyn hyödyntää tuloksia kotimaassa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Oleellista tu- 10

12 losten kannalta on nähdä 'oma' perinteistä laajemmin. EU-alueella se merkitsee sen näkökohdan hyväksymistä ja sen hyväksi toimimista, että nykyistä kehittyneempi tutkimusyhteistyö EU:n tasolla antaa sekä EU:lle että sen jäsenmaille ja alueille enemmän laajasti ymmärrettyä lisäarvoa kuin pelkästään kansallisesti toimiminen. Tällä tavoin myös edistetään parhaiten sosiaalista kehitystä ja kilpailukykyä Euroopassa. 2.2 Suomalainen lähtöasetelma Tietoon ja osaamiseen perustuvan kansallisen strategian menestyminen edellyttää, että uutta korkeatasoista ja relevanttia tietoa ja osaamista kyetään jatkuvasti luomaan, tieto ja osaaminen levittyvät tehokkaasti ja esteettä, ulkomailla tuotetun uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämiskyky on hyvin kehittynyt, koko yhteiskunnan läpäisevässä tiedon ja osaamisen kentässä on toimivat horisontaaliset yhteistyösuhteet, jolloin verkottuminen yli sektorirajojen tapahtuu luontevasti. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tehtävien strategisten valintojen merkitys korostuu jatkossa. On selkeästi tunnistettava osaamisen keskeiset vahvuudet - kansalliset kompetenssit - ja panostettava niiden määrätietoiseen ja kunnianhimoiseen kehittämiseen. Innovaatiojärjestelmän ominaispiirteet Suomen innovaatiojärjestelmä on suhteellisilla mittareilla nähtynä tehokas ja kilpailukykyinen. Kansainvälisten, muun muassa OECD:n ja EU:n tekemien vertailujen valossa järjestelmä toimii hyvin. Järjestelmä on selkeä ja sen toiminta rakentuu julkisten ja yksityisten toimijoiden hyvän yhteistyön varaan. Suomessa tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa on harjoitettu laajasti määritellyn innovaatiojärjestelmän käsitettä soveltaen jo toistakymmentä vuotta, mikä osaltaan selittää hyvät arviot - muissa maissa vastaavanlainen tarkastelutapa on omaksuttu selvästi myöhemmin. Innovaatioympäristöjen kehittämiselle on Suomessa myös laaja poliittinen tuki. Näistä, pääosin itse luoduista lähtökohdista on erinomaiset edellytykset jatkaa suomalaisten innovaatioympäristöjen monitavoitteista kehittämistä kansainvälisesti yhä kilpailukykyisemmiksi ja houkuttelevammiksi. Suomen koulutusjärjestelmä on kattava, suhteellisen hyvin resursoitu ja saanut tunnustusta kansainvälisissä oppimis- ja laatuvertailuissa. Tietojen ja taitojen lisäämisen rinnalla on kiinnitettävä kasvavaa huomiota henkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen. Pohjoismaisen hyvinvointiajattelun mukaisesti koulutus on pitkälti julkista palvelua ja jokaisen kansalaisoikeus luvun alussa käynnistetty ammattikorkeakouluinstituution rakentaminen yliopistojen rinnalle on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Arvostelua on esitetty siitä, että julkisena palveluna hoidettuun koulutukseen ei sisälly riittävästi kannustimia sen enempää oppilaitoksille kuin opiskelijoillekaan, jolloin muun muassa koulutuksen ja työelämän kohtaanto jää puutteelliseksi. Toisaalta kuitenkin pysyvä työllistyminen on sitä varmempaa, mitä pitemmälle kouluttaudutaan. Näiden kysymysten selvittelyyn on viime vuosina panostettu, samoin järjestelmän rakenteelliseen kehittämiseen. 11

13 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi ja suhteellinen panostus uuteen tietoon ja teknologian kehittämiseen ovat kasvaneet nopeasti ja voimakkaasti. Suomi on maailman kärkimaita vertailtaessa eri maiden bruttokansantuotteeseen suhteutettuja tutkimuspanostuksia. Tutkimustyötä tekevien osuus työllisestä työvoimasta on Suomessa selvästi OECDmaiden suurin. Tutkimushenkilökunnan koulutustaso on samalla jatkuvasti parantunut. Tämän taustalla on Suomessa perinteisesti suuri koulutushalukkuus ja tieteellisen tutkimuksen arvostus. Kansainvälisen ja kotimaisen kilpaillun tutkimusrahoituksen kasvu on ollut yksi viime vuosikymmenen merkittävimpiä tekijöitä, joka on vahvistanut suomalaisen tutkimuksen laatua. Innovaatiotoiminnan perusedellytykset ovat suhteellisessa katsannossa muiltakin osin pääpiirteittäin kunnossa. Kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön on panostettu viime vuosina määrätietoisesti, ja tietoteollisuuden voimakkaan kasvun myötä tietointensiivinen talous ja yritystoiminta ovat muutoinkin kehittyneet myönteisesti. Yrittäjäaktiivisuus ei Suomessa kuitenkaan ole toivotulla tasolla. Säädösympäristö on innovaatiotoimintaa suosiva ja innovaatiorahoitus on vähitellen vahvistunut muissakin suhteissa kuin tutkimuksen ja teknologian kehittämisen osalta. Tällainen on osapuilleen myös se kuva, mikä välittyy kansainvälisistä kilpailukykyselvityksistä. Suomalaiseen innovaatiojärjestelmään kuuluu kuitenkin myös muita peruspiirteitä. Yksi on järjestelmän pieni koko. Se näkyy siinä, että puhtaasti omin resurssein on yhtäältä vaikea saavuttaa kansainvälisesti riittävän suuria ja kiinnostavia tutkimuskokonaisuuksia ja toisaalta vaikea tuottaa laajassa mitassa uusia tutkimusavauksia. Vastaavasti tutkimustulosten hyödyntäminen kaupallisina tai muina innovaatioina on usein vaikeaa pienten kotimarkkinoiden takia. Tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälinen verkottuminen on välttämätöntä, kun valtaosa osaamisesta tuotetaan vastaisuudessakin Suomen ulkopuolella. Pienuuden edut, jotka ovat niin ikään todellisia, liittyvät lähinnä innovaatiojärjestelmän selkeyteen ja keskinäisen yhteistyön helppouteen. Hyvääkin yhteistyöhenkeä on kuitenkin vaalittava. Koulutuksen ja tutkimuksen resurssien rajallisuuden vuoksi osuva panostaminen lupaaviin tutkimusaloihin ja niissä riittävän volyymin ja laatutason saavuttaminen on erityisen tärkeää. Sama koskee uusia tietointensiivisiä kasvualoja ja niiden kehittymisen tukemista. Profiloituminen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön suuntaaminen valikoituihin vahvoihin yhteistyötahoihin on tästä lähtökohdasta perusteltua aina kun yhteistyön laadulliset edellytykset täyttyvät. Verkostoyhteistyön yleistyminen niin tutkimuksessa kuin yrityksissä antaa samalla aiempaa enemmän menestymismahdollisuuksia myös kooltaan pienille korkeatasoisille tutkimusryhmille ja -yksiköille. Kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen jatkumisen kannalta, osaltaan edelleen pienuuteen liittyen, ulkomailla tuotettu tieto, sen hyödyntäminen ja ulkomaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden mittava saaminen Suomeen ovat ensisijaisen tärkeitä. Ulkomaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden osuus on Suomessa edelleen EU:n pienin. Lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, kokeneita asiantuntijoita ja eteviä tutkijoita houkuttelevat Suomeen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukykymme ydin: perusosaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatutaso. Jopa iskulauseenomaisina esteinä on puolestaan tapana luetella outo kieli, korkea verotus ja epäsuotuisa ilmasto. Teknologian kehittämistä ja teknologisia innovaatioita on pidetty suomalaisen innovaatiotoiminnan vahvimpana alueena. Sen erityisiksi haasteiksi on nähty immateriaalioikeuksiin, 12

14 yrittäjyyteen ja innovaatiorahoitukseen liittyvät kehittämiskysymykset. Sosiaalisen innovaatiotoiminnan suhteelliseen heikkouteen innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa on alettu kiinnittää aiheellista huomiota. Tämän alueen vahvistaminen teknologian rinnalla on suuri yhteiskunnan ja talouden kehittämisen haaste. Suomessa ei vielä ole selkeää sosiaalisten innovaatioiden kehittämisstrategiaa. Haaste kohdistuu sekä sosiaalisen kehittämisen vastuuorganisaatioihin, työelämän kehittämiseen että yksilön kehityksen ja mahdollisuuksien turvaamiseen tutkimuslähtöisin innovaatioin. Globaalissa katsannossa on välttämätöntä ymmärtää entistä paremmin muun muassa ilmastonmuutoksen kaltaisia ympäristömuutoksia sekä kulttuurisia ja sosiaalisia vuorovaikutusprosesseja yksilön ja kansakuntien tasolta globaalitasolle saakka. Rakennemuutos lisää kehittämispaineita Suomen elinkeinorakenne on muuttunut lyhyessä ajassa huomattavasti tietovaltaisemmaksi ja työvoiman koulutusvaatimukset ovat samalla kasvaneet. Muutos jatkuu nopeana tulevinakin vuosina. Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin korkeaa osaamistasoa vaativille aloille. Korkeasti koulutettujen ja tutkimustyötä tekevien suhteelliset osuudet työvoimasta ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen. Toimialojen tutkimustoiminnan volyymit ja kasvukehitykset eroavat kuitenkin toisistaan. Tietoteollisuuden suhteellinen osuus teollisuuden kasvusta, viennistä ja tutkimustoiminnasta on kasvanut merkittävästi. Kuvaavaa on, että yli puolet yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään yhdellä toimialalla, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Tietoteollisuuden työllistävä vaikutus onkin Suomessa OECD-maista suhteellisesti suurin. Tietoteollisuudella arvioidaan olevan yhä kasvava merkitys maailmantalouden kehittymisessä. Huolimatta alan tämän hetkisestä taantumasta tulevien vuosien kasvunäkymät ovat edelleen hyvin suotuisat. Tietoteollisuuden osaamistarpeet kasvavat niin ikään edelleen, minkä lisäksi tietoteknisen osaamisen vahvistaminen eri muodoissaan on tietoyhteiskunnan perusedellytys. Osaajien määrällisten kasvutarpeiden rinnalla eri osaamisalojen ja -tasojen kysynnän ja tarjonnan hyvä kohtaanto tulee entistäkin tärkeämmäksi. Sillä on suuri merkitys myös muiden alojen työllisyydelle. Kriittinen kysymys on, miten tässä Suomessa onnistutaan rekrytointipohjan kaventuessa väestön ikärakenteesta johtuen jo lähivuosina. Ongelma on luonteeltaan yleinen ja korostunein aloilla, joilla rekrytointitarve on suurin. Keskeinen osa talouden kasvusta ja uusista työpaikoista syntyy palvelualoilla. Varsinkin osaamisintensiivisillä palvelualoilla saattaa lisäksi olla huomattava vaikutus muiden alojen kasvulle ja kehitykselle: toimivat ja tehokkaat elinkeinoelämän palvelut toimivat usein myös muiden alojen aktiivisina uudistajina. Palvelutoiminta on myös voimakkaasti kansainvälistymässä, mikä osaltaan merkitsee kovenevaa kilpailua ja kasvavia tuottavuus- ja laatuvaatimuksia. Suomessa erityisesti osaamisintensiiviset palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut ja tietoliikennepalvelut, ovat lisääntyneet nopeasti. Kehitystä tulee vauhdittaa panostamalla kansainvälisen liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen palvelualoilla. Innovaatiotoiminnan yleiset edellytykset ovat palveluliiketoiminnassa pitkälti samankaltaisia kuin muillakin elinkeinotoiminnan alueilla. Usein palveluinnovaatiot eivät kuitenkaan ole teknisiä, vaan pikemminkin asteittaisia parannuksia olemassaoleviin prosesseihin. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään tyypillisesti yhteistyössä asiakkaiden ja teknisten ratkaisu- 13

15 jen toimittajien kanssa. Tämän vuoksi esimerkiksi aineettoman omaisuuden suojaus saattaa olla kaikkien osapuolten kannalta ratkaisevan tärkeää. Palvelujen markkinarakenteet poikkeavat usein teollisten tuotteiden markkinoista. Joillakin aloilla julkinen sektori on merkittävässä asemassa joko palvelujen tarjoajana, säätelijänä tai niiden ostajana. Rakenteelliset jäykkyydet voivat hidastaa palvelujen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Palveluinnovaatioiden syntyminen on myös suuresti riippuvainen työntekijöiden henkilökohtaisesta osaamistasosta ja varsinkin tietointensiivisten palvelujen lisääntyessä osaamistarpeet kasvavat. Koulutuksen suunnittelussa on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota kansainvälistyvien ja tietointensiivisten palveluelinkeinojen osaamistarpeisiin. Useimmilla mittareilla Suomi voidaan luokitella uudeksi tai selvästi uusiutuvaksi taloudeksi. Kehitystä vauhdittavat tieto- ja viestintäteknologia, globalisoituva maailmantalous sekä verkostomaisiksi muuttuneet yritys- ja toimialarakenteet. Muutokset ovat tuoneet elinkeinoelämään uusia, pysyviä erityispiirteitä. Pysyäkseen kilpailukykyisenä elinkeinoelämän on kyettävä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaamisella. Suomen elinkeinoelämän erityisiä vahvuuksia ovat tieto- ja viestintäklusteri, metsäklusteri ja metalliklusteri. Näiden uudistumisesta ja kasvun edellytyksistä on pystyttävä huolehtimaan myös tulevaisuudessa. Samanaikaisesti elinkeinopohjaa on edelleen laajennettava edistämällä määrätietoisesti sekä perinteisten että uusien, lupaavien alojen kehittymistä ja niitä tukevan osaamisen vahvistamista. Tällaisia ovat esimerkiksi bioala, ympäristöala, uudet materiaalit, tietotekniikka ja ohjelmisto-osaaminen sekä hyvinvointiklusteri ja osaamisintensiiviset palvelut. Uuden ja vanhan talouden yhdentämistarve nostettiin esiin valtion tutkimusrahoituksen vuosien lisäysohjelman kansainvälisessä arvioinnissa (Liite 2). Kysymys on uusien teknologioiden, uudentyyppisten liiketoimintamallien ja yleisemmin uuden osaamisen saattamisesta voimakkaammin osaksi liiketoimintoja kaikilla toimialoilla. Tätä koskevia suosituksia tehtiin myös tiede- ja teknologianeuvoston tekemässä innovaatiopoliittisessa linjauksessa (Liite 3). Suositukset kohdistuivat siihen, että tietointensiivisten yritysten perustamis- ja kasvuedellytysten turvaamisen ohella erityishuomiota kiinnitetään perinteisten alojen tuottavuuden kasvuun ja alojen muun kehityksen nopeuttamiseen. Tämä tapahtuu mm. kannustamalla perinteisten alojen pk-yrityksiä uuden talouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen tuotannon jalostusarvon nostamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi sekä parantamalla uuden yritystoiminnan perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Työvoiman kehittämisen kannalta haasteet kohdistuvat ensisijaisesti yleisen osaamistason kohottamiseen sekä koulutuksen ja työelämän kohtaannon parantamiseen. Uusiutuviin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää myös yrityksiltä kehittämistoimia ja kouluttautumisen saattamista kiinteäksi osaksi työntekoa. Tutkimustoiminnan kasvun ja kehityksen täysimääräinen hyödyntäminen niin kaupallisesti kuin koko yhteiskunnan kannalta asettaa merkittäviä kehittämishaasteita kansalliselle innovaatiojärjestelmälle. Kaupallisen hyödyntämisen haasteet kohdistuvat ensisijaisesti esteiden vähentämiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimin: liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, aineettoman omaisuuden suojaan ja alkavien yritysten pääomarahoitukseen. Kehittämistarpeita on myös uusien teknologiayritysten nopean kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä. Yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kehittämisen kentässä hyödyn- 14

16 tämisen päävastuu on julkisella sektorilla, jonka kykyä huolehtia yhä vaativammista asiantuntija- ja kehittämistehtävistä tulee huomattavasti parantaa. Tutkimusosaamisen tehokas yhteiskunnallinen hyödyntäminen vain korostuu inhimillistä tietoyhteiskuntaa kehitettäessä Innovaatiodynamiikan kehittäminen Suomen hyvä menestyminen kansainvälisissä osaamis- ja kilpailukykyvertailuissa tarkoittaa muun ohella sitä, että tulevaisuuden varalle ei ole entisessä mitassa valmiita, seurattavia malleja. Edessä on kuitenkin mittavia haasteita, joten kehityspolkuja on osattava luoda myös itse. Innovaatiotoiminnan laajentuvat yhteiskunnalliset rajapinnat Innovaatiopolitiikkaa ohjasi pitkään tarve lisätä erityisesti teknologisia innovaatioita. Se oli Suomessa laman voittamisen keskeisiä pyrkimyksiä, ja siinä onnistuttiin erinomaisesti. Innovaatiot ovat kuitenkin samalla tavoin sosiaalisen ja kultuurisen kehityksen vauhdittajia, ja tämä innovaatiotoiminnan kenttä on samalla tavoin tärkeä. Teknologiset innovaatiot ovat sosiaalisen kehityksen välttämätön tekijä, mutta niiden rinnalle asettuu tarve tuottaa menestyksellisiä sosiaalisia innovaatioita kaikilla yhteiskunnan toimintalohkoilla. Kääntäen, ilman sosiaalisia innovaatioita myös teknologisten innovaatioiden sisältämä hyöty jää ainakin osittain saavuttamatta. Innovaatioiden keskeinen merkitys on samalla tavoin huomattu julkisessa hallinnossa. Strategisena lähtökohtana on tieteellisen tutkimuksen järjestelmällinen hyödyntäminen, jotta tietopääomaa voidaan vahvistaa ja näin luoda edellytykset valtionhallinnon innovaatiotoiminnalle. Kesäkuussa 2001 hallituksessa käsitellyssä ministerityöryhmän kannanotossa keskushallinnon uudistamiseksi todetaan, että kyky käyttää tehokkaasti tutkimustietoa on edellytys tehokkaalle ja tulokselliselle työskentelylle sekä ministeriöissä että valtioneuvostotasolla. Ministeriöiden on kyettävä toimimaan verkostona. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tietoon ja tietojärjestelmiin liittyvän päätöksenteon riittävää keskittämistä yhteensopivuuden takaamiseksi. Innovaatiotoiminnan kokonaiskuvassa ensi sijassa yritysten vastuulla on teknologisiin ja muihin innovaatioihin perustuva taloudellinen kehittäminen ja ensi sijassa julkisen sektorin vastuulla sosiaalisiin ja muihin innovaatioihin perustuva yhteiskunnallinen kehittäminen. Varsinkin ministeriöiden vastuullinen rooli strategisina kehittämisorganisaatioina on jatkuvasti kasvamassa ja niille kuuluu myös oman alansa teknologian kehittämisvastuu yhteistyössä muun muassa Tekesin kanssa. Valtion tutkimuslaitoksia tulee kehittää samaan suuntaan. Muutokset perustelevat yhteistyön vahvistamista muidenkin tahojen kanssa. Aikaisempaa laajempi tehtäväkenttä edellyttää myös asianmukaisia resursseja. Julkisen ja yksityisen sektorin hyvä yhteistyö sekä teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden lisäämiseksi että niiden hyödyntämisen tehostamiseksi ja siten työllisyyden parantamiseksi on talouden ja yhteiskunnan kokonaiskehityksen avaintekijöitä. Hyvin toimivat horisontaaliset ja vertikaaliset yhteistyöverkostot ovat tässä keskeisessä asemassa. Niiden avulla innovaatiotoiminnan rahoittajat, julkiset ja yksityiset tutkimusorganisaatiot ja tulosten hyödyntäjät voivat kehittää erityisesti temaattista, organisaatio- ja sektorirajat ylittävää ohjelma- ja hankeyhteistyötään kotimaassa ja kansainvälisesti. 15

17 Menestyksellisen innovaatiotoiminnan perusedellytysten, luovien innovaatioympäristöjen, kehittäminen ja ylläpito ovat tiedon ja osaamisen yhteiskunnassa julkisen sektorin keskeisiä tehtäviä. Koulutus, tutkimus, innovaatiotoiminnan monipuolinen tukeminen ja sen esteiden poistaminen, korkeatasoiset infrastruktuurit, kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön edistäminen jne. ovat innovaatioiden menestyksellisen tuottamisen välttämättömiä edellytyksiä. Toimiva yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on tullut hyvin tärkeäksi kaikilla näillä tehtäväalueilla. Toteutuneet ja edelleen jatkuvat muutokset merkitsevät käytännössä sekä innovaatiojärjestelmän perinteisten toimijoiden tehtävien laajentumista osittain uusille alueille että innovaatiotoiminnan edistämistehtävien tuloa myös muiden kuin niistä päätyökseen vastaavien toimijoiden tehtäväkenttään. Edellistä ilmiötä käsitellään jäljempänä, jälkimmäinen korostaa erityisesti sektoritutkimuksen strategista kehittämistarvetta sekä ministeriöiden näkökulman laajentamista innovaatiotoimintaan ja sen hyödyntämiseen. Ministeriöissä strategiset kehittämistarpeet liittyvät kahteen samanaikaisesti vaikuttavaan muutostekijään julkisen sektorin toiminnassa. Ensinnäkin, ministeriöiden strateginen rooli on muutoksen alaisena. Verkostoyhteistyöllä sidosryhmien ja muiden yhteistyötahojen kanssa on ministeriöiden perustehtävienkin hoidossa kasvava merkitys. Entistä syvällisempi, kattava sektoriosaaminen on tarpeen siirryttäessä hallinnon perinteisistä toimintamalleista yhteistyöverkostoihin rakentuvaan strategiseen kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Toiseksi, sektoripolitiikkojen kehittämistyö perustuu sisällöllisesti yhä enemmän kotimaassa ja ulkomailla tuotettuun tutkimustietoon, sosiaalisiin ja muihin innovaatioihin ja niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ministeriöiden on entistä paremmin kyettävä ottamaan haltuunsa ja hyödyntämään uutta tietoa omien tehtäviensä hoidossa. Tämä edellyttää myös ministeriöiden ja hallinnonalan tutkimuslaitosten tulosohjauksen jatkuvaa kehittämistä. Kaikkiaan ministeriöt ovat kohdanneet entistä laajemman kehittämisvastuun haasteen, johon sektoritutkimuksen kehittäminen ja näkökulman laajentaminen innovaatiotoimintaan tarjoavat osaltaan vastauksen. Tiede- ja teknologianeuvosto suositteli edellisessä katsauksessaan ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen arviointia. Ministeriöt ovat teettäneet arviointeja yhteistoimin. Valmistuneiden arviointien perusteella on käynnistetty strategisia kehittämishankkeita, jotka tähtäävät haasteiden kohtaamiseen tulevaisuuden kannalta kestävällä tavalla. On käynnistynyt selkeä laadullinen muutos, jossa ohjelmamuotoisen toiminnan lisäämisellä on tärkeä asema. Haasteisiin vastaaminen ja tarjoutuvien mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen edellyttävät aktiivista otetta, useimmissa ministeriöissä myös tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan resurssien vahvistamista ja osin niiden uudelleen suuntaamista. Näin voi toteutua sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot tasapainoisella tavalla integroiva yhteiskunnallisen kehittämisen linja. Muutosten hallinta edellyttää myös, että ministeriöt jatkuvasti arvioivat omaa rooliaan ja integroivat tutkimus- ja innovaatiostrategiansa kiinteästi yleiseen kehittämistyöhön. Useimmilla hallinnonaloilla tämä vaatii strategioiden päivittämistä tarvelähtöisyyttä, ennakointia ja toiminnan vaikutusten arviointia painottaen. Tässä yhteydessä tulee myös arvioitavaksi, millä tavoin valtion tutkimuslaitoksia tulee kehittää: mitä ministeriöiden uusi kehittämisvastuu edellyttää hallinnonalan 'omien' tutkimuslaitosten osalta, laitosten kansainvälisen yhteistyön kehittäminen mukaan lukien. 16

18 Sektoriministeriöiden aktiivinen horisontaaliyhteistyö on välttämätön edellytys myös tietoyhteiskuntakehityksen merkittävälle etenemiselle valtionhallinnossa (egovernment). Tässä suhteessa emme ole kansainvälisesti verrattuna erityisen edistyneitä - kärjen tavoittaminen edellyttää määrätietoisia, yhteistyössä toteutettavia kehittämistoimia. Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö laajenee ja tiivistyy Elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteyksien toimivuus ja yhteistyömuotojen joustavuus vaikuttavat merkittävästi tutkimusosaamisen leviämiseen ja sen myötä uusien innovaatioiden ja osaamispohjaisten yritysten syntymiseen. Samoin ne heijastavat tutkimusjärjestelmän kykyä reagoida elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin ja vastata sieltä nouseviin tutkimushaasteisiin. Suomessa koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisesti katsoen pieni volyymi asettaa lisäksi erityisvaatimuksia verkostoitumisen ja yhteistyön suhteen. Yhteyksien määrän nopean kasvun taustalta voidaan tunnistaa useita yleisiä kehitystekijöitä. Tietotekniikka on tehnyt uuden tutkimustiedon etsimisen, jakamisen ja välittämisen entistä nopeammaksi, helpommaksi ja edullisemmaksi. Myös yritysten tarve ja kiinnostus tutkimusyhteistyöhön on kasvanut, koska innovaatiot perustuvat kasvavassa määrin monialaiseen erityisasiantuntemukseen. Kun vielä talouden kasvu on ollut nopeinta aloilla, joilla innovaatiot ovat voimakkaasti tiedelähtöisiä, tutkimustiedon ja osaamisen kaupallinen arvo on kasvanut ja niille on syntynyt globaalit markkinat. Yritysten näkökulmasta tutkimusyhteistyön keskeinen perusta on yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen syvällinen osaaminen. Yliopistojen korkeatasoinen ja riippumaton perustutkimus ja sen tarkoituksenmukaiset yhteydet elinkeinoelämään ovat myös elinkeinoelämän kannalta välttämättömiä. Tiede- ja teknologianeuvosto suositteli innovaatiopoliittisessa linjauksessaan keväällä 2001, että strategista perustutkimusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on vahvistettava ja niiden keskinäistä yhteistyötä on lisättävä (Liite 3). Paitsi syntynyt tieto, myös osaava tutkijakunta on elinkeinoelämälle tärkeä voimavara. Yrityksissä yhteistyön mahdollisuudet nähdäänkin entistä selvemmin, vaikka yhteistyöstä saatava hyöty ei synnykään itsestään. Tuloksellisuuden edellytyksenä on molemminpuolinen hyöty ja keskinäinen luottamus. Siksi on tärkeää, että tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyösopimukset ja käytännöt ovat selkeitä ja kaikkia osapuolia kannustavia. Yliopistojen rooli ja merkitys innovaatioiden edistäjänä tulee väistämättä edelleen kasvamaan. Näin tapahtuu sekä koulutuksen että tutkimuksen alueella. Vuonna 2001 julkaistu tutkimus suomalaisten yliopistotutkijoiden yritysyhteyksistä osoittaa tutkijoiden tärkeimmäksi yhteistyömotiiviksi rahoituksen hankkimisen. Yhteistyöhyötyjä arvioitaessa elinkeinoelämän tarpeiden parempi ymmärtäminen on tutkijoiden mielestä kuitenkin saatua rahoitusta tärkeämpi tulos. Näiden tulosten laajentaminen instituution tasolle tarkoittaa sitä, että yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyön kantavana periaatteena on korkealaatuisen ja relevantin tiedon ja osaamisen saattaminen kaikkien yhteistyöosapuolten toimesta perinteistä laajempaan käyttöön. Sama pätee vastaavalla tavalla tutkimuslaitoksiin ja niiden yhteistyösuhteisiin. 17

19 Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä yliopistojen näkökulmasta tarkasteltaessa korostetaan usein koulutuksen ja tutkimuksen ohella yliopistojen ns. kolmatta, yhteiskunnallista tehtävää, jota käsitellään tarkemmin jäljempänä. Näin ymmärrettynä yliopistojen rooli tiedon ja osaamisen yhteiskunnassa hahmottuu perinteistä laajemmaksi, aktiivisemmaksi ja dynaamisemmaksi. Monipuolisten kumppanuuksien tukena on koko yliopisto kaikkine perustehtävineen. Sama koskee soveltuvin osin ammattikorkeakouluja. Tiedon ja osaamisen tehokas hyödyntäminen edellyttää, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tähän tarvittavat juridiset, taloudelliset ja muut toiminnalliset edellytykset sekä riittävät kannusteet tulosten aikaansaamiseksi. Korkeakoulujen toiminnalliset ja juridiset puitteet eivät kuitenkaan ole vastanneet riittävän hyvin laajeneviin odotuksiin. Erityisesti yliopistoissa yhteistyön luonne on muuttunut yksittäisen tutkijan tekemästä tutkimuksesta laajoihin yhteistutkimushankkeisiin, joissa elinkeinoelämä on tiiviisti mukana. Yhteistyön yhtenä perusedellytyksenä on syntyvien omistus- ja käyttöoikeuksien yksiselitteisyys kaikkien osapuolten kannalta. Nykyinen työsuhdekeksintöjä koskeva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1967, jolloin ei vielä ollut vastaavaa tarvetta ottaa huomioon korkeakoulujen laajoja yhteistutkimushankkeita. Tutkimustoiminnan muuttuminen on johtanut vaihteleviin rahoituskäytäntöihin ja monimutkaisiin sopimusjärjestelyihin. Kauppa- ja teollisuusministeriön kesäkuussa 2002 valmistuneen työryhmämuistion mukaan nykyisen lainsäädännön pohjalta ei voida riittävästi selkeyttää ja tehostaa korkeakouluissa tehtävien keksintöjen hyödyntämistä. Siksi korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin liittyvistä oikeuksista tulisi laatia yksiselitteiset säädökset. Käytännössä tämä edellyttää sekä työsuhdekeksintölain, yliopistolain ja ammattikorkeakoululainsäädännön muuttamista että myös kokonaan uutta lainsäädäntöä. Ammattikorkeakouluissa tehtävien keksintöjen hyödyntämisen osalta työryhmä esitti vielä lisäselvityksen tekemistä. Työryhmä ei käsitellyt tekijänoikeuskysymyksiä. Yliopisto innovaatiojärjestelmässä Koulutuksen ja tutkimuksen - tiedon ja osaamisen - astuttua yhteiskuntien kehityksen etunäyttämölle niiden parantamiseen on alettu määrätietoisesti panostaa. Koulutuksen ja tutkimuksen laatu, määrä ja oikea kohdentuminen ovat haasteita kaikissa teollisuusmaissa. Parhaat yliopistot kilpailevat parhaista opiskelijoista ja yliopistot ovat laajentaneet kansainvälistä koulutustarjontaansa myös ulkomaille. Toimenpiteet, joilla koulutuksen ja tutkimuksen panostekijät ja myös tuotokset saadaan vaikutustensa osalta mahdollisimman tuloksellisiksi sekä tehokkuuden että laatuun perustuvan tuottavuuden mielessä, ovat monimuotoisen tutkimuksen, selvittelyn ja kokeilun kohteena. Yksi iso kysymys on, miten yliopisto instituutiona kestää ne paineet ja kasvavat odotukset, jotka siihen tulevan sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kehityksen näkökulmista kohdistuvat - onko yliopistolla sisäistä uusiutumiskykyä myös keventää tehtäväkuormaa oloissa, joissa jatkuvasti kohdataan ja joudutaan ottamaan vastaan uusia haasteita. Tiedeyliopistojen perinteiset perustehtävät ovat vapaan tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen edistäminen sekä tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Asia, josta tänään puhutaan, on uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämisen edistämistehtävän ottaminen yliopistolakiin yliopistojen kolmantena perustehtävänä. Keskustelun taustalla ovat sekä hyödyntäjien yliopistoihin kohdistamat kasvavat odotukset että lainsäädännölliset kysymykset, jotka liittyvät yliopistojen hallintokulttuurin, liiketoiminnan ja tutkimusetiikan yhteensovittamiseen. Tarve löytää toimivia ratkaisuja näihin kysymyksiin on hyvin konk- 18

20 reettinen, sillä meneillään oleva yliopistojen tehtävä- ja rahoitusrakenteen murros on systeeminen, se ravistelee koko instituutiota perustehtäviä myöten. Kansainvälistyminen on välttämätöntä sekä tieteen kehityksen että hyödyntämisen näkökulmasta. Uusi haaste yliopistoille ja koko korkeakoululaitokselle on kyetä yhdistämään syvällinen erikoisosaaminen ja monipuolinen asiantuntijuus hyödyntäjille ja yhdessä heidän kanssaan tehtävissä hankkeissa. Pienen maan erityisenä haasteena on kriittinen massa: kyky osallistua täysipainoisesti kansainväliseen huippututkimukseen ja samanaikaisesti ylläpitää kykyä luoda uusia kompetensseja. Tässä joudutaan jälleen etsimään omia ratkaisuja, jotka voivat perustua vain hyvin toimivaan yhteistyöhön. Edelliseen liittyvä, myös kansainvälisessä kentässä esiintyvä kysymys on korkea-asteen koulutuksen tulevaisuus kokonaisuutena: miten sen eri osat - Suomessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut - muotoutuvat ajan myötä yhdessä ja erikseen. Tämä haaste sisältää sekä toiminnallisia että institutionaalisia piirteitä. Yliopistojen sisällä kysymys on myös siitä, mitkä ovat yliopiston mahdollisuudet ja kyky järjestää taloutensa ja hallintonsa niin, että varsinainen toiminta voi joustavasti kehittyä ja että koulutukseen ja tutkimukseen sisältyy aina vahva kehittämisnäkökulma. Nykyisellään nämä vaatimukset eivät kaikilta osin täyty. Keskeisiä ovat korkea laatu ja relevanssi nopeasti etenevän kansainvälistymisen oloissa, toiminnan sisäinen tehokkuus ja tasapaino esimerkiksi koulutus- ja tutkimustehtävän välillä sekä tieteenalarakenteen ja hallinnon sopeutuminen kasvaviin monitieteisyyden vaatimuksiin. Viime kädessä kysymys on siitä, miten yliopisto itse edistää hyvien opettajien ja korkeatasoisten tutkijoiden kasvatusta, urakehitystä yliopistossa sekä heidän rekrytointiaan yliopiston ulkopuolelta. Ilman nuoria tutkijoita yliopisto ei voi säilyttää dynaamisuuttaan ja kykyä jatkuvaan uudistumiseen. Onnistuminen näkyy siinä, että yliopistoon kyetään luomaan dynaamisia toimintaympäristöjä. Se ei ole mahdollista yksin ulkopuolelta tulevien kehittämissysäysten avulla, niin tehokkaaksi keinoksi kuin yliopistojen kannustaminen kilpaillun tutkimusrahoituksen hankintaan kotimaasta ja ulkomailta onkin osoittautunut. Kilpailtu rahoitus tuottaa parhaat tulokset silloin, kun pitkäjänteinen perusrahoitus on kunnossa. Laaja-alaisen tietovarannon ylläpitäminen, kyky hyödyntää tarjoutuvat tieteelliset mahdollisuudet ja vastaava uusiutumiskyky koulutustoiminnassa heikkojenkin signaalien perusteella vaativat näkemystä, rohkeutta ja omatoimisuutta ja myös aineellisia mahdollisuuksia reagoida riittävän nopeasti. Kansallisen strategian toteuttaminen edellyttää yliopistojen perusrahoituksen vahvistamista osana inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämistoimia. Innovatiivisia toimintaympäristöjä luonnehtii vahva sitoutuminen tutkimukseen, määrätietoinen laadun ja kompetenssien kehittäminen sekä aito pyrkimys tulosten saavuttamiseen. Ne ovat joustavasti organisoituja, niiden yhteiskuntasuhteet toimivat hyvin ja ulkopuolisella rahoituksella on huomattava asema toimintojen ylläpidossa. Innovatiivisia ympäristöjä luonnehtivat myös selkeä tutkimusstrategia ja hyvin määritellyt tavoitteet, rekrytointipolitiikan suuri painoarvo sekä voimakas kansainvälinen suuntautuminen. Dynaamiset, innovatiiviset tutkimusympäristöt ovat käytännössä hyvinkin erilaisia, mutta tutkimuksen huippuyksikön aseman saavuttaneet tutkimusryhmät ovat tyypillisesti sellaisia. Ne ovat myös houkuttelevimpia työ- ja opiskelupaikkoja lupaavimmille nuorille tutkijoille, eli niissä tapahtuu muuallakin yhteiskunnassa esiintyvää kompetenssin kasautumista. Se tuo huipputoimintoihin lisäpainoa ja kriittistä massaa. Huippuyksikkötasolle, dynaami- 19

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit Tiina Tuominen, tutkimuspäällikkö BIT Tutkimuskeskus, Aalto-yliopisto Selvityksen tekijät: Marja Toivonen,

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot