SEUTUPROVE-TOIMINTAMALLI
|
|
- Satu Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEUTUPROVE-TOIMINTAMALLI
2 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 2
3 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 3
4 YHTEENVETO HANKKEEN KESKEISISTÄ KEHITYSEHDOTUKSISTA 1/4 Seutuprove-toimintamallin tavoitteena on aluekehitystoiminnan yrityslähtöisyys, seudullinen työnjako ja koordinaatio. Kukin seudun kehittämisorganisaatioista vastaa tietystä aluekehittämisen osa-alueesta. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy vastaa yrittäjyyteen kannustamisesta SSYP Kehitys Oy vastaa yritystoiminnan dynaamisesta kehittämisestä Kehittämisyhtiö Witas Oy vastaa innovaatioista ja verkostoista sekä hyvinvointialasta voimavarana Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE vastaa osaamisen kehittämisen uusista toimintamalleista Normaalit yrityspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna kunkin kehitysyhtiön toimesta. Seutuprove-toimintamalli koostuu kolmesta kokonaisuudesta: ennakointi, hankevalinta, hankeohjaus ja seuranta. Kullakin osakokonaisuudella on omistaja/koordinaattori joka vastaa toimintamallin toimeenpanosta. 4
5 YHTEENVETO HANKKEEN KESKEISISTÄ KEHITYSEHDOTUKSISTA 2/4 Ennakointi Ennakoinnille perustetaan koordinaatioryhmä, joka kokoontuu kahdesti vuodessa ja valmistelee seutujohtoryhmälle esityksen Koordinaatioryhmä koostuu Keski-Suomen liiton, ELY-keskuksen ja kehitysyhtiöiden edustajista. SSYP toimii koordinaatioryhmän seudullisena kokoonkutsujana vuonna Kokoonkutsuja vaihtuu vuosittain. Ennakoinnin paremmalla koordinaatiolla varmistetaan, että kehitystoiminta vastaa seudun ajankohtaisiin haasteisiin ja kerätty tieto välittyy päätöksentekoon 5
6 YHTEENVETO HANKKEEN KESKEISISTÄ KEHITYSEHDOTUKSISTA 3/4 Hankevalinta Kukin kehittämisorganisaatioista (SSYP, KS, WITAS ja POKE) vastaa kehittämishankkeiden tuottamisesta, karsimisesta ja valmistelusta omalla kehittämisalueellaan. Puolentoista kuukauden välein järjestetään kehittämisalueiden omistajien tapaaminen, jossa käsitellään valmisteilla olevia hanke-esityksiä seudullisen koordinaation ja tiedon välityksen parantamiseksi. Pyrkimyksenä on koordinaation ohella vahvistaa yhteisiä toimintamalleja kehittämisaihioiden tunnistamisessa, hankkeiden suunnittelussa ja ennakkoarvioinnissa. Seudulle perustetaan Peloton-ryhmä, jonka tehtävänä on: Tuoda uusia rohkeita esityksiä seutujohtoryhmälle Arvioida ja varmistaa hanke-esitysten yrityslähöisyyttä ja innovatiivisuutta Määritellä kehittämisen painopisteitä valittujen kehittämisalueiden sisällä Hankevalinnan Peloton-ryhmää koordinoi vaihtuva kokoonkutsuja (KS, SSYP, WITAS ja POKE). Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja siihen kuuluvat kehitysyhtiöt ja vaihtuvat yritysjäsenet eri toimialoilta. 6
7 YHTEENVETO HANKKEEN KESKEISISTÄ KEHITYSEHDOTUKSISTA 4/4 Hankeohjaus ja -seuranta Seutujohtoryhmä järjestää kerran vuodessa (alkuvuodesta) hankepäivän antaakseen seutuedustajistolle ja seudun luottamushenkilöille tilannekuvan hankkeiden keskeisistä toimenpiteistä ja tuloksista Kehittämisalueiden johtajat toimittavat kerran vuodessa seutujohtoryhmälle hankkeiden loppuraporttien pohjalta kehitysehdotukset sekä yhteenvedon käynnissä olevien hankkeiden etenemisestä. Seutuohjelman toteutumista seuraa ja arvioi seutuedustajisto. Ohjelmakauden aikana toteutetaan kahdesti itsearviointi ja ulkopuolinen arviointi (väli- ja loppuarviointi) 7
8 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 8
9 TAUSTA JA TAVOITE SEUTUPROVE-hankkeen tarkoituksena on kehittää aluekehittämiseen seudullinen toimintamalli. Kehitysyhtiöiden välillä tehdään seudullista työnjakoa; Kukin seudun toimija (KS,SSYP,WITAS,POKE) vastaa toimintamallissa tietystä aluekehittämisen osaalueesta. Normaalit yrityspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna kunkin kehitysyhtiön toimesta. Toimintamallin keskiössä on kehittämishankkeiden valinnan ja ohjauksen toimintatavat sekä seudullisen asiakas- ja palvelutarpeiden ennakoinnin kehittäminen toiminnan yrityslähtöisyyden varmistamiseksi Toimintamallin lähtökohtana on mahdollistaa sekä suoraan yrityskentän tarpeista kumpuavien kehityshankkeiden käynnistämisen (alhaalta ylös) että aluekehittämisen pidemmän aikavälin tarpeita palvelevien strategisten hankkeiden toteuttamisen (ylhäältä alas) 9
10 SISÄLTÖ 1. Tausta ja tavoitteet 2. Nykytila-analyysi 3. Kehittämisalueet ja työnjako 4. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 5. Yhteenveto keskeisistä kehitysehdotuksista 6. Mallin toimeenpano 10
11 NYKYTILA-ANALYYSI Seutuprove-hankkeen alussa toteutettiin nykytila-analyysi, jossa selvitettiin yritysten ja seudun päättäjien näkemyksiä toimintaympäristön muutoksista, palvelutarpeista ja aluekehittämisen painopisteistä. YRITYSKENTÄN YDINVIESTIT Yritysten ja kasvuyritysten houkuttelemiseen pitäisi panostaa eikä kilpailla naapurikuntien kanssa Hankkeita ei tehdä yrityslähtöisesti, minkä vuoksi yritysten mielenkiinto on vähäistä niitä kohtaan Tulisi löytää uusia aluevaltauksia, sillä seutu tarjoaa sijoittajille nyt liian kapean toimialan Ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen pitäisi turvata ja koulutustarjonnan tulisi vastata tulevaisuuden tarpeita Matkailuun tulisi panostaa, sillä vapaa-ajan palvelut ja luonto ovat hyviä vetovoimia Tarvetta löytyisi palvelukonsepteille, jotka kilpailukykyisiä sekä nopeudella että laadulla PÄÄTTÄJIEN YDINVIESTIT Kehitysyhtiöiden tulisi toimia verkostojen synnyttäjinä yrittäjien ja seudun toimijoiden keskuudessa Yrittäjien näkökulma pitäisi saada selkeämmin aluekehityshankkeisiin Pitäisi panostaa tuoteinnovaatiohankkeiden rahoituksen saamiseen Kehittämishankkeet tulisi valmistella seutujohtoryhmälle laadukkaammin Alukehittämisen ja seudullisen yhteistyön varmistamiseksi tulisi kaikille hankkeille ja kehitystyölle olla selkeät omistajat 11
12 NYKYTILA-ANALYYSIN JOHTOPÄÄTÖKSET SEUDULLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEKSI Teema Sisältö 1. Seudullinen hankevalmistelu 2. Kehitysyhtiöiden välinen koordinaatio 3. Palvelutarpeiden ennakointi ja asiakastarpeiden tunnistaminen Kehitysyhtiöiden yhteinen hankevalmistelu ja hankkeiden ennakkoarviointi Kehittämisen painopisteiden ja kriteerien määrittäminen Valintaprosessin selkiyttäminen Seutujohtoryhmän päätettäväksi valmistellumpia esityksiä Kehitysyhtiöiden välisen yhteistyön vuosikello; systemaattinen yhteistyön toimintatapa. Tapaamisten agenda, osallistujat, ja yhteistyöprosessien omistajat määritelty Palvelutarvekartoitus tulisi tehdä tiheämmällä aikavälillä koko seutukunnassa Yrittäjien näkökulman saaminen aluekehityshankkeisiin 4. Tiedon hallinta Yhteiset tiedonhallinnan rakenteet (tietopankki, mahdollisuus hyödyntää yhteistä tietopohjaa); Kevyimmillään voi tarkoittaa yhteistyöprosessien kehittämistä; syvimmillään yhteisiä tietokantoja 5. Yritysverkostojen kehittäminen Seudullinen yritysverkostojen rakentaminen ja kehittäminen Yrittäjäyhteisöjen vahvistaminen 6. Markkinointiyhteistyö Seudun ja kehitysyhtiöiden palveluiden yhteinen markkinointi Kevyimmillään voi tarkoittaa markkinoinnin koordinointia yhteistyössä; syvimmillään yhteistä markkinointibrändiä 12
13 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 13
14 KEHITTÄMISALUEET JA TYÖNJAKO Seutuprove-toimintamallin keskeisenä tavoitteena on aluekehitystoiminnan seudullinen työnjako ja koordinaatio. Kukin seudun kehittämisorgaanisaatioista vastaa tietystä aluekehittämisen osaalueesta. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy vastaa yrittäjyyteen kannustamisesta SSYP Kehitys Oy vastaa yritystoiminnan dynaamisesta kehittämisestä Kehittämisyhtiö Witas Oy vastaa innovaatioista ja verkostoista sekä hyvinvointialasta voimavarana Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE vastaa osaamisen kehittämisen uusista toimintamalleista Normaalit yrityspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna kunkin kehitysyhtiön toimesta. 14
15 KEHITTÄMISALUEET JA VASTUUT Yrittäjyyteen kannustaminen (KS) Yrittäjäystävällisen toimintaympäristön kehittäminen Yrittäjyyteen aktivointi Liiketoimintasuunnittelu Alkavan yrityksen liiketoiminnan käynnistäminen Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen (SSYP) Liiketoiminnan kehittäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Kasvu ja kansainvälistyminen Omistajan- ja sukupolvenvaihdos Innovaatiot ja verkostot (WITAS) T&K toiminnan aktivointi Uusien Yritysverkostojen investointien kehittäminen houkuttelu Innovaatiorahoitus Uusien investointien Innovaatiorahoitus houkuttelu Osaamisen kehittämisen uudet toimintamallit (POKE) Tutkintoon johtava koulutus Yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen Oppilaitosten, yritysten ja muiden koulutustarjoajien välisen yhteistyön kehittäminen Hyvinvointiala voimavarana (WITAS) (Sosiaali-, terveys-, liikunta-, kulttuuri-, ja matkailupalvelut) Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi Hyvinvointialan yritysyhteistyön kehittäminen Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen 15
16 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 16
17 SEUTUPROVE-TOIMINTAMALLI Seutuprove-toimintamalli koostuu kolmesta kokonaisuudesta: Ennakointi Hankevalinta Hankeohjaus ja -seuranta Ennakointi Hankevalinta Hankeohjaus ja - seuranta Toimintamallissa on kuvattu kunkin osakokonaisuuden keskeinen sisältö, työnjako ja eri toimijoiden roolit kokonaisuudessa. Kullakin osakokonaisuudella on omistaja/koordinaattori joka vastaa toimintamallin toimeenpanosta. 17
18 SEUDULLINEN ALUEKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1/2 Seutuohjelma Seutuedustajisto Seutujohtoryhmä Johtopäätökset ja toimenpiteet Kehittämisteemojen määrittely Valinta Rahoituspäätös Seudun kehittämisorganisaatiot Yleinen ennakointitieto Ennakointitieto yrityskentän tarpeista Seudun tilannekuvan päivitys Kehittämisaihioiden tuottaminen Ideoiden karsinta ja valinta valmisteluun Päätöksenteon valmistelu Yritykset ja muut yhteisöt Tarpeet ja kehityksen haasteet Hankeideat Osallistuminen arviointiin 18
19 SEUDULLINEN ALUEKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 2/2 Seutuedustajisto Arvio seutuohjelman toteutumisesta Hankepäivät Seutujohtoryhmä Projektisuunnitelma Tilanneraportit Väliraportit Hankkeen arviointi ja päätös jatkotoimista Kehittämishankkeen toteutus Kehittämisyhtiöt Suunnittelu Resurssienhallinta Viestintä ja markkinointi Sidosryhmäyhteistyö Taloudellinen kontrollointi Riskenhallinta Raportointi Hyötyjen varmistaminen Loppuraportointi ja ehdotus jatkotoimista Yritykset Kehittämistoiminta 19
20 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 20
21 ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLI Seutujohtoryhmä Johtopäätökset ja toimenpiteet 2 krt vuodessa päivitys Ennakoinnille* perustetaan koordinaatioryhmä, joka kokoontuu kahdesti vuodessa ja valmistelee seutujohtoryhmälle esityksen. Koordinaatioryhmä koostuu Keski-Suomen liiton, ELY-keskuksen ja kehitysyhtiöiden edustajista. KSL ja ELY Kehitysyhtiöt Yritykset Yleinen ennakointitieto Ennakointitieto yrityskentän tarpeista Tarpeet ja kehityksen haasteet 2 krt vuodessa päivitys Seudun tilannekuvan päivitys SSYP toimii koordinaatioryhmän seudullisena kokoonkutsujana vuonna Kokoonkutsuja vaihtuu vuosittain. Kukin kehitysyhtiö kerää tietoja yrityksiltä ja osaltaan varmistaa, että kerätty tieto välittyy päätöksentekoon. KSL ja ELY vastaavat yleisen ennakointititiedon tuottamisesta ja järjestävät alueelliset ennakointifoorumit. Tuotettu tieto on keskipitkän ja pitkän aikavälin tietoa yleisistä kehitysnäkymistä. Seutujohtoryhmä vastaa seudun kehittämispäivien järjestämisestä kerran 1-2 vuodessa, jossa luodaan yhteistä tulevaisuuskuvaa. Seutujohtoryhmä varmistaa, että tieto välittyy kuntiin päätöksenteon tueksi. 21 *Ennakoinnin määritelmä tässä yhteydessä: Ennakointi luotaa alueen kehityksen muutosvoimia sekä haasteita ja mahdollisuuksia.
22 ENNAKOINTI Prosessi Tehtävät Toteutustapa Vastuu Ennakointitietoa Yrityskentän tarpeista 1. Yrityshaastattelut yhteisesti sovittavalla tavalla 2. Yritysneuvojien yhteenvedot asiakkaiden tilanteesta 3. Uusimmat trendit ja tekniikat (Trends and Techs) seudulliset yhteistyötilaisuudet 1. Jatkuva (Digium/Yrinet) 2. 2 krt vuodessa ennen koordinaatiotapaamisia (lokakuu ja huhtikuu) 3. Tilaisuuksien järjestäminen eri toimialoille min 1-2 krt vuosi (pilotoidaan hankkeella) 1. Kehittämisyhtiöt 2. Kehittämisyhtiöt ja yritysneuvojat (projektipäälliköt osallistuvat keskusteluun) 1. toimialavastaavat kehitysyhtiöissä järjestävät (pilotoidaan hankkeella) Yleisen ennakointitiedon tuottaminen 1. Seudullinen tilastotuotanto ja yleiset kehitysnäkymät 2. Alueelliset ennakointifoorumit 3. Seudun kehittämispäivät 1. 2 krt vuodessa ennakoinnin koordinaatioryhmän kokouksiin 2. 2 krt vuodessa Marraskuussa ja toukokuussa 3. 1 krt vuodessa 1. Ennakoinnin koordinaatioryhmä määrittelee tarpeen ja KSL ja ELYtuottavat analyysit 2. KSL ja ELY järjestää 3. SV-johtoryhmän puheenjohtaja vastaa järjestämisestä Seudun tilannekuvan päivitys 1. Varmistetaan, että kerätty tieto välittyy päätöksentekoon ja sitä hyödynnetään suunnittelun ja päätöksenteon pohjana 2. Tilannetiedon kokoaminen ja analysointi seutujohtoryhmälle ja kunnille 3. Tilannekuvan jatkuva päivitys kehittämisalueiden omistajille 1. 2 krt vuodessa koordinaatioryhmän tapaaminen jossa tehdään yhteenveto kerätystä ennakointitiedota (huhtikuu ja lokakuu) tiedot alueelliseen kehitysnäkymään 2. Raportointi 2 krt vuodessa seutujohtoryhmälle (toukokuu ja marraskuu) ja kunnille 3. Kukin koordinaatioryhmän jäsen varmistaa jatkuvan viestinnän kehittämisalueille 1. Vastuullinen kehittämisyhtiö koordinoi tapaamiset ja Kehittämisyhtiöt, KSL ja ELY osallistuvat. Tieto viedään seutujohtoryhmälle hyväksyttäväksi. Seutujohtoryhmä hyväksyy. 2. Koordinaatioryhmä 3. Koordinaatioryhmä 22
23 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 23
24 HANKEVALINNAN TOIMINTAMALLI Seutuedustajisto Seutu-ohjelma Strategiset painopistee t Tarkisetaan tarpeen vaatiessa Valinta Perustuen ennakkoarviointiin Rahoitus-päätös Seutujohtoryhmä Kehittämisteemojen määrittely EU-ohjelmakausittain Päätöksenteon valmistelu Yrittäjyyteen kannustaminen Kehittämisalueiden vastuulliset KS SSYP Kehittämisaihioiden tuottaminen Ideoiden karsinta ja valinta valmisteluun Yritystoiminnan dynaaminen kehittäminen Ideoiden Kehittämisaihioiden karsinta ja valinta tuottaminen valmisteluun Päätöksenteon valmistelu Päätöksenteon valmistelu Peloton-ryhmä Vaihtuva kokoonkutsuja WITAS POKE Innovaatiot ja verkostot ja hyvinvointiala voimavarana Ideoiden Kehittämisaihioiden karsinta ja Päätöksenteon valinta valmistelu tuottaminen valmisteluun Osaamisen kehittämisen uudet toimintamallit Ideoiden Kehittämisaihioiden karsinta ja Päätöksenteon valinta valmistelu tuottaminen valmisteluun Kehittämisorganisaatiot + yritysjäsenet 2-4 krt vuodessa Toimitusjohtajien tapaaminen 1,5 kk välein Hankevalinnan keskeiset tehtävät ja roolit on avattu osa-alueittan seuraavilla sivuilla. 24
25 KEHITTÄMISALUEIDEN JOHTAMINEN Kukin kehittämisorganisaatioista (SSYP, KS, WITAS ja POKE) vastaa kehittämishankkeiden tuottamisesta, karsimisesta ja valmistelusta omalla kehittämisalueellaan. Tarkempaan valmisteluun valittavien hanke-ehdotusten arviointiin luodaan yhteinen kriteeristö. Puolentoista kuukauden välein järjestetään kehittämisalueiden omistajien tapaaminen, jossa käsitellään valmisteilla olevia hanke-esityksiä seudullisen koordinaation ja tiedon välityksen parantamiseksi. Pyrkimyksenä on koordinaation ohella vahvistaa yhteisiä toimintamalleja kehittämisaihioiden tunnistamisessa, hankkeiden suunnittelussa ja ennakkoarvioinnissa. Kehittämisalueiden johtajat arvioivat kehittämisalueidensa mukaiset hankeideat. 25
26 PELOTON-RYHMÄ SEULOJANA JA INNOVOIJANA Seudulle perustetaan Peloton-ryhmä, jonka tehtävänä on: Tuoda uusia rohkeita esityksiä seutujohtoryhmälle Arvioida ja varmistaa hanke-esitysten yrityslähöisyyttä ja innovatiivisuutta Määritellä kehittämisen painopisteitä valittujen kehittämisalueiden sisällä Hankevalinnan Peloton-ryhmää koordinoi vaihtuva kokoonkutsuja (KS, SSYP, WITAS ja POKE). Ryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja siihen kuuluvat kehittämsorganisaatiot ja vaihtuvat yritysjäsenet eri toimialoilta. 26
27 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 27
28 HANKEOHJAUKSEN JA SEURANNAN TOIMINTAMALLI Seutujohtoryhmä Kehittämishankkeen toteutus Hankepäivät Seutuedustajisto Prosessinomistajat Projektisuunnitelma Tilanneraportit Väliraportit Hankkeen arviointi ja päätös jatkotoimis ta Loppuraportointi ja ehdotus jatkotoimista Arvio seutuohjelman toteutumisesta Kehittämislaueiden johtajat huolehtivat, että seutujohtoryhmällä on ajantasainen tieto projektien etenemisestä. Kehittämisalueiden johtajat toimittavat loppuraporttien pohjalta kehitysehdotukset sekä yhteenvedon käynnissä olevien hankkeiden etenemisestä seutujohtoryhmälle kerran vuodessa. Seutujohtoryhmä järjestää kerran vuodessa (alkuvuodesta) hankepäivän antaakseen seutuedustajistolle ja seudun luottamushenkilöille tilannekuvan hankkeiden keskeisistä toimenpiteistä ja tuloksista. Hankkeen seurannasta vastaa kullekin hankkeelle nimetty ohjausryhmä. Yritykset Kehittämistoiminta Kehittämisalueiden omistajat informoivat olennaisista poikkeamista hankkeissa seutujohtoryhmää. Seutuohjelman toteutumista seuraa ja arvioi seutuedustajisto. Ohjelmakauden aikana toteutetaan kahdesti itsearviointi ja ulkopuolinen arviointi (väli- ja loppuarviointi). 28
29 SISÄLTÖ 1. Yhteenveto hankkeen keskeisistä kehitysehdotuksista 2. Tausta ja tavoitteet 3. Nykytila-analyysi 4. Kehittämisalueet ja työnjako 5. Seudullinen aluekehityksen toimintamalli 1. Ennakointi 2. Hankevalinta 3. Hankeohjaus ja seuranta 6. Mallin toimeenpano 29
30 MALLIN TOIMEENPANO 1/3 SeutuPROVE-toimintamalli tarkoittaa aktiivista omistajuuden ja vastuun ottoa kolmen kokonaisuuden osalta: ennakointi, hankevalinta sekä hankeohjaus ja - seuranta Hankeohjauksen ja seurannan toimintamalli vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista, sillä omistajuus jakautuu kehitysyhiöiden, POKE:n ja seutuedustajiston kesken. Erityistä huomiota tulee panostaa kehittämishankkeiden valinnan ja ohjauksen toimintatapoihin, jotta seudulle saadaan strategisesti merkittäviä hankkeita. SeutuPROVE-mallin käyttöönotto vaatii sekä avointa ja johdonmukaista viestintää eri seudullisten toimijoiden kesken että yhteisen tahtotilan löytämistä seudun kehittämiseksi. Tämä edellyttää aktiivista yhteydenpitoa kehittämisyhtiöiden, seutuedustajiston ja seutujohtoryhmän kesken sekä aktiivista viestintää kuntalaisten ja yrityskentän välillä. 30
31 MALLIN TOIMEENPANO 2/3 RISKIT Seudun toimijat (KS,SSYP,WITAS, POKE) eivät ota vastuuta aluekehittämisen toimintamallin osaalueista SeutuPROVE:n alueellinen toimintamalli ei siirry käytännön toiminnaksi vaan jää prosessikaavioksi Toimintamallia ei kehitetä ympäristön ja toimijoiden tarpeiden muuttuessa ja mallin avulla ei saavuteta haluttuja lopputuloksia Henkilöiden vaihtuessa ei uusia ihmisiä perehdytetä ja kannusteta toimintaan, vaan toimintamalli jää ainoastaan muutaman aktiivisen harteille Seutuohjelman arviointi toteutetaan ilman ennalta määriteltyjä arvioinnin kriteereitä MAHDOLLISUUDET Seudulle saadaan laajempia ja vaikuttavampia kehittämishankkeita, joissa yritykset ovat aktiivisesti mukana ja investoijat kiinnostuvat seudusta Seudun yritykset verkostoituvat keskenään ja panostavat tuotekehitykseen Yrittäjälähtöisyys näkyy vahvemmin myös seutujohtoryhmän ja edustajiston päätöksissä sekä seutuohjelman että kehittämisteemojen määrittelyssä Seutuohjelma toteutuu ja sen vaikutukset näkyvät yrityskentässä Seudun toimijat (KS,SSYP,WITAS,POKE) ottavat aktiivisen roolin ja vastuun aluekehittämisen toimintamallin viemisestä arjen työhön ja toimintamalli siirtyy osaksi totuttuja käytäntöjä ja rutiineja Seudun toimijat hyötyvät yhtenäisestä toimintamallista ja vievät tuotoksia myös omaan kehittämistyöhönsä 31
32 MALLIN TOIMEENPANO 3/3 Seuraavat askeleet seutujohtoryhmän kokous, jossa toimintamalli hyväksytään kehittämistyön pohjaksi. Kokouksen jälkeen seutujohtoryhmä lähettää mallin tiedoksi: Kehittämisyhtiöiden hallituksille Kuntien hallituksille Keski-Suomen Elyn ja Keski-Suomen liiton sekä hankeryhmän (EUrahoitus) valmistelevien viranhaltijoiden informointi kunnanjohtajien kokouksessa (vastuu: Jouko Räsänen) mennessä Peloton ryhmän kokoaminen ja informointi (Vastuu: Ari Piesala) toimintamallin esittely seutujohtoryhmälle ja edustajistolle Ensi vuonna seutojohtoryhmän jokaiselle agendalle SeutuPROVE:n toimeenpano 32
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotEnnakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen
LisätiedotEtelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotSuomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014
Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotHÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009
HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
18.6.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lupauksen toteutuslinjaukset Palvelulupaus HYTE-työn sisällyttäminen maakuntastrategian eri elementteihin Asiakkuudet segmentoitu
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013
ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotPALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013
PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotTietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012
Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotAVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN
SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotYhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotAlueryhmätoiminta 2018
Alueryhmätoiminta 2018 Alueryhmien tapaamisen tuotokset 22. - 23. 9.2017 Yhdistyksen johdon päivillä sovittua kevät 2017 Vuonna 2017 valitut alueryhmät muuttuvat jaostoksi. Jaostot päättävät keskinäisestä
LisätiedotKlusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen
Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opetussisältöjen kehittäminen Kirsti Sorama Projektipäällikkö PROJEKTIN TARKOITUS Projektin tarkoituksena
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotKehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012
Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotE-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut
E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät
LisätiedotMaaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus
Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
LisätiedotKoulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotAlueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne
www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotKankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia
Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien
LisätiedotSujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin
Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Hallitus panostaa 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin
LisätiedotTORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013
TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus
LisätiedotTyöskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi
Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
Lisätiedotyritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa
yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä
LisätiedotOsaamisen ennakointi kuntapalveluissa
Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotSaarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala
Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,
LisätiedotLiite 2: Hankinnan kohteen kuvaus
Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3
LisätiedotSOTE III hankkeen projektisuunnitelma
SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset
LisätiedotTietokiri on alkanut tule mukaan!
Tietokiri on alkanut tule mukaan! 2 Mistä Tietokirissä on kyse? #Tietokiri - Julkishallinnon analysointi- ja raportointipalveluiden kehittämishanke käynnistyi marraskuussa 2017 ja jatkuu vuoden 2019 loppuun
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotSavon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015
Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi
LisätiedotJTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio
JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotFCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen
FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän
LisätiedotSeudullisten yrityspalveluiden seurannan kehittäminen. Teemu Kaakinen, Balentor Oy
Seudullisten yrityspalveluiden seurannan kehittäminen Teemu Kaakinen, Balentor Oy Toimeksianto Kevään kehitystyön tuotoksena syntyy yksinkertainen seuduittain sovellettavissa oleva seurantakokonaisuus,
LisätiedotTalent Vectia Oy Tarjous
Kauhavan ja Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä kiinteistöratkaisut sote- ja maakuntauudistuksessa Materiaali perustuu: - Talent Vectian sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotTiedolla johtaminen - työryhmä
Tiedolla johtaminen - työryhmä Loppuraportointi 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Sisällysluettelo 1. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi (dia 3) 2. Yhteistyö, oppiminen
LisätiedotAlueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö
Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla 2010 Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Ennakoinnin haasteita Hajanaisuus, koordinaation ja yhteisten foorumien puute, niukka resursointi, jaksollisuus
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI
VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotElinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki
Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti Kuntamarkkinat 12.9.2018 Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Tausta Edellinen uudistus 2013 alusta -> seudullinen kehitysyhtiö
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Ennakointi Kymenlaaksossa
Kymenlaakson Liitto Ennakointi Kymenlaaksossa Hallituksen esitys maakuntalaista sanoo: Maakunnan tehtäväalaan kuuluisivat (Momentin 10 kohta) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailun koordinointi
Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
Lisätiedot