UUDEN TYÖN MANIFESTI. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN TYÖN MANIFESTI. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue"

Transkriptio

1 UUDEN TYÖN MANIFESTI Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

2 UUDEN TYÖN MANIFESTI. TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA. Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oikeudenmukaisuus, ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Jokaiselle ihmiselle kuuluu mahdollisuus elää hyvää ja onnellista elämää. Näiden arvojen käytännön toteutumisen edellytyksiä ovat työ ja taloudellinen kasvu. Jokaisella on oikeus merkitykselliseen ja mielekkääseen työhön. Työ on paitsi toimeentulon lähde, myös tapa kokea osallisuutta ja rakentaa hyvinvointia niin itselleen, läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Työ on tapa kantaa vastuuta myös muista ihmisistä. Taloudellinen kasvu ei ole itseisarvo, vaan väline tavoiteltaessa parempaa yhteiskuntaa. Kasvu ja markkinat eivät luo oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta tai tasa-arvoa itsestään. Tarvitaan demokraattista yhteiskuntaa, joka ohjaa markkinoita toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Se luo ihmisille mahdollisuuksia ja antaa turvaa muutoksessa. Tärkein väline kasvun rakentamisessa ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä on hyvinvointivaltio ja sen tarjoamat palvelut. Talouskasvun, työn ja hyvinvointivaltion välillä on kiinteä yhteys. Hyvinvointi syntyy työstä, ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua ja työtä. Toimiva hyvinvointivaltio tukee riskinottokykyä, yrittämistä ja uuden aloittamista. Sen suuri lupaus on jokaiselle kuuluva oikeus luottaa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Suomi ja muut pohjoismaat muodostavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn osalta ylivoimaisen alueen koko maailmassa. Me haluamme, että näin on myös tulevaisuudessa. Se edellyttää määrätietoisia toimia pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvistamiseksi kansallisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla. Globalisaation myötä monia tavoitteita ei voida edistää vain kansallisesti. Olemme riippuvaisia muusta maailmasta ja muualla tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös meihin. Erityisen totta tämä on talouspolitiikassa. Suomen on vaikutettava vahvasti globaalin talouden rakenteiden kehittämiseen erityisesti Euroopan unionin kautta.

3 Sosialidemokraatit tekevät valinnan vahvan kansainvälisen vaikuttamisen puolesta. Eurooppalaiset ja globaalit markkinat tarvitsevat uusia, vahvempia pelisääntöjä. Vaihtoehtona on sulkeutuminen, näivettyminen ja vaikuttamatta jättäminen. SUOMEN TULEVAISUUDEN HAASTEET. Suomi on noussut hyvällä keskinäisellä yhteistyöllä ja uurastuksella yhdeksi menestyneimmäksi kansakunnaksi. Sosialidemokraatit ovat olleet kehityksen ja yhteistyön keskeisin rakentaja ja ylläpitäjä. Olemme voittaneet monet vaikeudet sillä yhtenäisyydellä, jota tarvitaan jälleen. Suomi tarvitsee tulevista haasteista selviytyäkseen vakaata kasvua. Julkisen talouden tila sekä ikärakenteen muutos korostavat talouden ja työllisyyden merkitystä seuraavan vaalikauden tavoitteenasettelussa ja julkisessa keskustelussa. Samalla kysymys kestävästä kasvusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta läpäisee kaiken toimintamme. Julkisen talouden nopea heikentyminen johtui talouskasvun romahduksesta, siitä seuranneesta verokertymien putoamisesta sekä laman aiheuttamien julkisten menojen kasvusta. Tehoton, julkisten investointien sijasta varakkaiden veronkevennyksiin painottunut elvytyspolitiikka ei parantanut tilannetta. Seurauksena valtio velkaantui nopeasti. Maailmantalouden tulevaisuudennäkymä on edelleen epävarma. Finanssikriisin seurauksena kehittyneen laman jälkeinen kasvu on perustunut paljolti useiden valtioiden elvyttävään talouspolitiikkaan. Elvytystoimien vähentyessä kasvu saattaa uudelleen hidastua. Useimmat ennusteet lähtevätkin olettamasta, jonka mukaan edessä on pitkä hitaan kasvun kausi. Haasteista selviäminen vaatii aktiivista yhteiskuntaa ja päämäärätietoista politiikkaa. Inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan suunnattavilla julkisilla investoinneilla voidaan eritoten vaikuttaa myönteisesti myös taloudelliseen kasvuun. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnan aktiivisuuden merkitys korostuu. Tulevien vuosien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu vahvistaa ympäristön huomioon ottavaa kasvua, joka parantaa työllisyyttä. Jotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vahvistuisi, on mahdollisimman monen työikäisen voitava olla työssä.

4 VAKAUS. UUDEN TYÖN KIVIJALKA uutta työpaikkaa Suomessa on ensinnäkin pula työpaikoista. Toiseksi työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammatillisesti eivätkä alueellisesti. Siksi uusien työpaikkojen luominen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ovat sosialidemokraattien kärkitavoitteet tulevissa vaaleissa. Tavoitteena on luoda Suomeen yli uutta työpaikkaa vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Työllisyysaste on nostettava 75%:iin vuosikymmenen loppuun mennessä. Kasvulla ja täystyöllisyydellä turvataan suomalaisen hyvinvoinnin kestävä rahoitus. Julkinen talous tasapainoon oikeudenmukaisesti Julkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava kahden vaalikauden mittainen ohjelma. Välineitä ovat työllisyyspanostusten lisäksi tuottavuutta parantavat uudistukset mm. kuntarakenteessa sekä menojen uudelleenkohdentaminen. Yhteiskunnan tulopohjasta on huolehdittava. Laajamittaisia veronkorotuksia tai leikkauksia emme halua tehdä. Valtion velkaantuminen on pysäytettävä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää vaalikauden alussa vahvoja kasvupanostuksia, työllisyyden nostamista kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, työllisyysasteen kääntämistä nousuun, viennin lisäämistä sekä kurinalaisuutta koko vaalikauden menotaloudessa. Julkista taloutta on hoidettava siten, että Suomen luottokelpoisuus säilyy hyvänä ja korkotaso alhaisena. Työuria pidennettävä eläkeikää ei nosteta Työuria on pidennettävä. Työssäolovuosien lisäämisessä erityispainopiste on työttömien työllistämisessä. Työurakeskustelussa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työuran alkupäähän ja nuorten työllistymismahdollisuuksiin.

5 Työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä alennamme työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhkaa. Jo pelkästään masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyvien määrän puolittaminen nostaisi keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti. Eläkeiän alarajaa ei tule nostaa. Mekaaninen korotus ei tuo uusia työpaikkoja eikä edesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottava järjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi Nuorten yhä varhemmin alkava syrjäytymiskehitys on torjuttava. Suomella ei ole varaa jättää ainuttakaan nuorta tyhjän päälle. Merkittävässä asemassa tässä työssä on nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja vastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Pitkäaikaistyöttömyys katkaistava Pitkään työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Pitkittyvä työttömyys altistaa niin taloudellisille kuin sosiaalisille ongelmille. Sitoudumme aktiiviseen ja laadukkaaseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyysmäärärahojen tasoa on nostettava siten, että työttömyys voidaan katkaista nopeasti. Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille on parannettava kehittämällä välityömarkkinoita ja sosiaalisen yrittäjyyden malleja. Vastuu vaikeimmin työllistyvien ihmisten palveluista keskitetään työvoiman palvelukeskuksiin. Laatua ja resursseja työvoimapalveluihin Työvoimakoulutukselle tarvitaan selkeät laatukriteerit. Koulutuksen on vastattava yksilön tarpeita ja tuettava yksilön nopeaa työelämään paluuta. Uusia palveluiden toimintamuotoja on otettava aktiivisesti käyttöön.

6 Jokaisella työttömällä on oikeus henkilökohtaiseen palveluun. Tämä vaatii riittäviä resursseja työvoimapalveluille ja kuntoutukselle. Kaikkien palveluiden tulee löytyä yhdestä paikasta. Työllistymisen esteet pois Työ pitää olla mahdollista vastaanottaa. Työnteon on oltava aina kannattavaa. Byrokraattiset esteet ja kannustinloukut on purettava. Pienten lasten vanhempien kohdalla on varmistettava työelämän ja palveluiden joustaminen perheen tarpeiden mukaisesti. Hoitoa tulee olla saatavilla siten, että työn vastaanottaminen on mahdollista. Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli työn ja sen tekijän kohtaamisen helpottamisessa. Kohtuuhintaisten vuokra- ja omistusasuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa on lisättävä. KASVU. UUDEN TYÖN KESTÄVYYTTÄ. Hyvinvointivaltio luo pohjan kasvulle Hyvinvoivat kansalaiset ovat Suomen tärkein menestystekijä. Kaiken kasvupolitiikan keskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vahva, pohjoismaisen mallin mukaan toimiva hyvinvointivaltio on keskeinen kasvun avain ja sosiaalisen pääoman luoja. Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle on suuri. Kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyvä sosiaaliturva, laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovat edellytykset kestävälle taloudelliselle kasvulle. Kunnat ovat myös merkittävä työllistäjä. Kuntien omassa toiminnassa on entistä enemmän kannustettava innovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittämiseen. On tärkeää kyetä vahvistamaan yhteisiä, julkisia palveluita ja parantamaan niiden laatua. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkista palvelutarjontaa. Kahden kerroksen palveluita ei saa syntyä.

7 Jotta palvelut vahvistuisivat ja kuntatyön tuottavuus paranisi, sitoudumme kuntauudistuksen jatkamiseen. Tarvitaan työssäkäyntialueisiin perustuvia, vahvoja peruskuntia. Tarpeetonta hallintoa on karsittava ja siirrettävä resursseja palveluihin. Julkisten palveluiden henkilöstölle on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Valtion tuottavuusohjelma on muutettava henkilöstön leikkausohjelmasta kestävää, todellista tuottavuutta edistäväksi ohjelmaksi. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaamiseen ja parantamiseen on luotava uusia, parempia mittareita. Luottamusta ja vakautta luova sopimuspolitiikka on oleellinen osa kasvun edellytysten vahvistamista. Sosialidemokraatit kannattavat sopimiseen perustuvaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten välillä, mikä turvaa palkansaajien ostovoiman myönteisen kehittymisen sekä parantaa tuottavuutta. Tuottavuus voi kehittyä vain sellaisessa ympäristössä, jossa työmarkkinaosapuolista molemmat sitoutuvat, menettelytavat ovat oikeudenmukaiset ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Tuloerojen kaventaminen on osa kasvupolitiikkaa Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Palkkojen osuus kansantulosta on laskenut pitkään samalla kun sosiaaliturvan varassa elävien suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Tämä on vähentänyt kotimaista kysyntää, mikä on osaltaan lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Eroja on kasvattanut erityisesti pääomatulojen osuuden nopea kasvu sekä niiden alhainen verotus. Tavoitteemme on vahvistaa ostovoimaa sekä kaventaa tuloeroja. Tämä on paitsi oikeudenmukaista, myös tehokasta talouspolitiikkaa. Tulonjaon oikeudenmukaisuudella on myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin ja pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Kaikki mukaan koulutukseen Suomi tarvitsee kaiken osaamisen ja lahjakkuuden täyteen käyttöön. Siksi jokaiseen lapseen ja nuoreen on panostettava. Koulutuksen tulee olla yksilölle maksutonta peruskoulusta korkea-asteelle. Laadukas varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä ovat tulevaisuuden menestyksen kivijalka. Yhtenäisen peruskoulun vahvuuksista, ennen kaikkea tasa-arvosta, on

8 pidettävä kiinni. Keskeinen osa varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun kehittämistä ovat pienemmät ryhmäkoot sekä riittävät opetuksen tukipalvelut. Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekä toisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekä muita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on siirrettävä aloille, joilla tulevaisuudessa on suurin työvoiman tarve kuten hoito- ja hoiva-alat. Avoimet ja erilaisuutta arvostavat yhteisöt ovat paras kasvualusta luovuudelle. Kansainvälisyyttä ja monipuolisempaa kielten ja kulttuurien opetusta lisätään kaikkeen koulutukseen aloittaen peruskoulusta. Aikuiskoulutusjärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on jatkuva uuden oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen jo työuran aikana. Aikuiskoulutusta tulee kehittää henkilökohtaisten koulutustilien mallin pohjalta, tavoitteena laajempi valinnanvapaus ja erityisesti niiden ihmisten saaminen koulutuksen pariin, jotka eivät tällä hetkellä käytä aikuiskoulutuspalveluita. Uuden Noste-ohjelman kohderyhmänä ovat kaikkein vähiten koulutusta saaneet kansalaiset. Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita tuettava Jotta talous voi kasvaa ja elinkeinorakenne uudistua, on panostettava tieteeseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Näiden tuloksia on osattava hyödyntää tehokkaasti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Panosten vaikuttavuutta parannetaan. Vahvistusta tarvitaan erityisesti perustutkimuksen rahoitukseen, josta yhä suurempi osa tulee jakaa laadun perusteella. Samalla korkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhdetta on kyettävä parantamaan. Julkinen innovaatiorahoitus organisoidaan uudelleen. Rahoitusta suunnataan entistä enemmän myös uusille aloille ja pienempiin yrityksiin. Erityishuomio on suunnattava palveluelinkeinojen kehittämiseen. Tietoteknologialla lisää tuottavuutta

9 Suomesta on tehtävä maailman kärkimaa uuden tieto- ja viestintäteknologian soveltajana. Päällekkäiset ja jälkeenjääneet julkisen sektorin sähköiset palvelut on saatettava ajan tasalle. Julkisia sähköisiä palveluita ja tiedonhallintaprosesseja on kehitettävä keskitetysti. Niiden johtaminen on organisoitava yhteen paikkaan. Sähköistä asiointia on kehitettävä asiakkaiden näkökulmasta. Samalla julkisia tietovarantoja on avattava yhteiseen käyttöön. Teknologian avulla turvataan aito vuorovaikutus kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nopeasti kehittyvän tietotalouden ansiosta palvelujen käyttäjät voivat olla mukana niiden suunnittelussa ja kehitystyössä. Julkisen vallan tulee turvata, että riittävän nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet kattavat koko maan. Vihreää kasvua Tulevan taloudellisen kasvun on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Suomen on pyrittävä kohti energiatehokasta, vähäpäästöistä ja luonnonvaroja säästävää talousmallia. Oleellinen osa vihreää kasvua ovat investoinnit infrastruktuuriin erityisesti rautateiden lisäämisen osalta. Tämän lisäksi merkittävässä roolissa ovat asuminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen tiiviimmäksi. Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen rakentaminen ja kehittäminen luovat uutta työtä kaikille aloille ja avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia erityisesti ympäristöteknologialle ja palveluille. Suomella on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia ekologisen matkailun kehittämisessä ympäristön puhtauden ja luonnon monimuotoisuuden ansiosta. Osana laajempaa kasvukäsitystä bruttokansantuotteen rinnalle luodaan ja otetaan käyttöön mittareita, jotka mittaavat yhteiskuntien todellista kehitystä ja hyvinvointia. Yrittäjyyden edellytykset kuntoon Valtiolla tulee olla aktiivinen rooli uuden kasvun lähteiden etsimisessä ja kehittämisessä sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kasvuhakuisessa talouspolitiikassa on kyse ennen kaikkea suotuisan toimintaympäristön luomisesta

10 niin uudelle kuin jo olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Yritysten toiminnan kannalta tärkeää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä tukee työmarkkinoita vakauttava sopimuspolitiikka. Elinkeinopoliittiset toimet tulee kohdistaa eniten tuottavuutta lisääville aloille ja siten, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset talouskasvulle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle sekä monipuolistavat suomalaista elinkeinorakennetta. Erityistä vahvistamista tarvitaan suomalaisessa liiketoimintaosaamisessa sekä innovaatioiden kaupallistamisessa. Yrityspalveluita ja rahoitusta on koottava erityisesti aloittavien ja kasvuyritysten tukemiseksi. Pienyrittäjien koulutusta ja turvaa on parannettava. Suomi elää viennistä Tuorein talouskriisi osoitti, että olemme liian riippuvaisia yksittäisistä toimialoista ja niiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevien vientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettava ja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa on Suomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusia markkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa. Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisesti Kaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Uutta teollisuuspolitiikkaa Suomi on siirtymässä palveluteolliseen yhteiskuntaan, jossa teollisuuden ja palveluiden rajapinnat hämärtyvät. Teollisuus tuottaa tuotteiden ohella entistä enemmän palvelukonsepteja. Palveluteolliset innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia uuteen kasvuun. Myös perinteisen teollisuuden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. On luotava kansallinen strategia teollisuuden jalostusarvon nostamiseksi ja tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Perinteisten vientituotteiden hintakilpailukykyä on

11 parannettava ja vientiteollisuuden kilpailuolosuhteet on saatettava keskeisten verrokkimaiden kanssa samalle tasolle. Energian saanti kilpailukykyiseen hintaan turvataan. Energian hintaan vaikuttavat energiaveropäätökset tehdään kauaskantoisesti, ottaen huomioon ilmastonsuojeluja energiansäästötavoitteet. Yrityksiä kannustetaan energiatehokkuusinvestointeihin. Energian tuotannon tulee olla monipuolista ja mahdollisimman omavaraista. Uuteen energiateknologiaan ja uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan voimakkaasti ja kustannustehokkaasti. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä ja suosittava omassa toiminnassaan ympäristön kannalta kestäviä vaihtoehtoja. Näin luodaan uusia markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille, prosesseille ja toimintatavoille sekä kannustetaan uusiin innovaatioihin. Erityisenä painopisteenä on energiatehokkuuden parantaminen. Monipuolistuvan metsäteollisuuden mahdollisuudet bioenergian tuotannossa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Metsäteollisuudessa puulle on löydettävissä uusia työllistäviä mahdollisuuksia erityisesti rakentamisessa sekä muissa uusissa tuotteissa. Uusista perusteollisuuden aloista erityisesti kaivosteollisuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niin suorina työpaikkoina kuin alan ympärille syntyvissä palveluissa sekä jatkojalostuksessa. Suomesta on tehtävä mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä. Kaikissa tuotantoketjun vaiheissa tarvitaan vahvaa kansallista ja valtion osuutta. Uutta ajattelua valtion omistajapolitiikkaan Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. Valtion on suunnattava omia panostuksiaan myös uusille aloille ja kasvuyrityksiin, jotka voivat olla tulevaisuuden menestyjiä.

12 Kasvua koko maahan Maan eri alueiden kilpailukyvystä on huolehdittava tukemalla alueiden omia vahvuuksia. Koko Suomen voimavarat on saatava tehokkaaseen käyttöön. Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin. Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat ylimenokausiksi joustavampaa ja monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EUrakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin. Rakennemuutoksen vaikutuksia voidaan ehkäistä myös ennakoivalla politiikalla. Pääkaupunkiseudun metropolialue on Suomen kasvun veturi. Metropolin erityishaasteisiin maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on vastattava tehokkaalla, kuntarajat ylittävällä metropolipolitiikalla ja -hallinnolla. Kasvu vaatii ensiluokkaista infrastruktuuria. Jotta liikenne säilyy sujuvana ja turvallisena ja ympäristöpäästöt vähenevät, on liikenneväylien kuntoa kehitettävä ja perusväylänpito turvattava. Etusijalla ovat kasvua tukevat, suuria liikennemääriä palvelevat, isot maakunnalliset ja kustannushyötysuhteeltaan parhaat hankkeet. Myös rajat ylittävän liikenteen sujuvuus on turvattava. Liikennehankkeiden toteutukseen on kehitettävä uusia rahoitusmalleja. Työllisyyttä tukeva verolinja Verotuksen on oltava selkeää ja ennustettavaa. Tavoitteena on julkisten menojen rahoituksen turvaava, talouskasvua ja työllisyyttä tukeva sekä tulo- ja varallisuuseroja kaventava kokonaisverouudistus. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden progressiiviseen verottamiseen. Laaja ja kattava veropohja mahdollistaa kohtuulliset veroasteet. Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat, merkittävät veropäätökset on tehtävä heti vaalikauden alussa. Yhteisövero tulee säilyttää jatkossakin nykyiseen tapaan riittävän kilpailukykyisellä tasolla.

13 UUDET PELISÄÄNNÖT TALOUTEEN JA TYÖMARKKINOILLE. Reilumpi globalisaatio Vakaan talouskehityksen turvaamiseksi ja uusien finanssikriisien ehkäisemiseksi edistämme aktiivisesti ylikansallisia ratkaisuja, joilla globaalia taloutta kyetään ohjaamaan oikeudenmukaisempaan ja kestävää kasvua tukevaan suuntaan. Suomen vahvuus tässä työssä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli ja tärkein työväline Euroopan unioni. Keskeisin lyhyen aikavälin tavoitteemme on saada aikaan spekulatiivisia pääomaliikkeitä rajoittava rahoitusmarkkinavero. Mahdollisten kriisien aiheuttajien on kannettava vastuunsa aiheuttamistaan ongelmista. Avoimet ja yhtenäisesti toimivat rahoitusmarkkinat ovat Suomen etu. Ne turvaavat ennen kaikkea luotto- ja pääomamarkkinoiden maksuvalmiutta. Pankeilta tulee vaatia nykyistä suurempaa vakavaraisuutta eli omaa pääomaa. Jotta talouskasvua ei vaaranneta, kasvavat vakavaraisuusvaatimukset täytyy ottaa käyttöön asteittain noususuhdanteessa. Globalisaatio on kestävää vain, mikäli kaikki pääsevät nykyistä tasapuolisemmin sen eduista osallisiksi. Tämä edellyttää maailmanlaajuisen köyhyyden lievittämistä sekä maailman kauppajärjestelmän pelisääntöjen kehittämistä. Työelämän perusoikeudet on turvattava kaikkialla maailmassa. Harmaa talous kuriin Veronkierto ja muu talousrikollisuus aiheuttaa vuosittain miljardiluokan tappiot yhteiskunnalle. Tästä kärsivät rehelliset yritykset, joiden kilpailuasetelma heikkenee. Samoin veronmaksajat, joiden verorasitus nousee korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa kaikki hoitaisivat lainmukaiset velvoitteensa. Harmaata taloutta on torjuttava tehokkaasti. Sitä valvoville viranomaisille on taattava riittävät resurssit ja lainsäädäntöä on tarkistettava siten, että väärinkäytökset voidaan estää. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä veroparatiisien lakkauttamiseksi.

14 Työehtojen valvonta kuntoon Reilut työehdot ja yhdenvertainen asema kuuluvat kaikille. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat jakaantumassa kahtia ja tietyillä aloilla työntekijöiden asema on erittäin heikko. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ulkomaalaiset työntekijät, joiden oikeuksia poljetaan säännönmukaisesti. Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja. Työehtojen valvontaa on lisättävä epäreilun kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja tilaajavastuulakia on vahvistettava osana työmarkkinoiden oikeudenmukaisuuden vahvistamista. UUSI TYÖ. MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ. Hyvä työelämä ihmisten ehdoilla Koska työ on keskeinen osa elämäämme, on työssä ja työpaikoilla voitava hyvin. Ilman hyvää työelämää ja ilman työstään innostuneita, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä emme voi menestyä emmekä luoda hyvää yhteiskuntaa. Hyvä työelämä joustaa ihmisten ehdoilla. Sosialidemokraattien tavoitteena on toteuttaa laajamittainen työelämän reformi, jonka puitteissa työelämän laatua, työssä viihtymistä ja hyvinvointia parannetaan. Suomalaisesta työelämästä on tehtävä maailman paras. Työelämän laadun kehittäminen pidentää työuria, lisää hyvinvointia ja vähentää aikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Pätkä- ja silpputyön teettämiseen sekä itsensä työllistävien asemaan liittyvät ongelmat on ratkaistava. Tavoitteena on työnmuodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Työn tulee olla teettäjälleen samanhintaista riippumatta teettämisen ja tekemisen tavasta. Sukupuolten väliset perusteettomat palkkaerot on poistettava sekä lisättävä isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Työstä saadulla palkalla on voitava elää. Emme hyväksy työtä tekevien köyhien luokan juurtumista Suomeen.

15 Työelämän reformi - turvaa ja valinnanvapautta Sosialidemokraattinen työelämän reformi rakentuu turvan ja jouston varaan. Vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan vahvistamalla työsuhdeturvaa sekä takaamalla varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka. Pätkä- ja silpputyöntekijöiden oikeus lomaan ja elpymiseen turvataan lomapankkien käyttöönotolla. Mahdollisuudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen antavat paitsi eväitä oman työn tekemiseen entistäkin paremmin, myös turvaa. Samalla ne vähentävät riippuvuutta yhdestä työnantajasta. Oleellinen osa parempaa työssä jaksamista ja viihtymistä ovat työntekijöiden vapautta lisäävät joustot mm. työajoissa. Vapaaehtoista siirtymistä osa-aikatyöhön helpotetaan. Työaikapankit, joiden puitteissa työntekijät voivat räätälöidä työaikansa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi on otettava käyttöön. Samalla vuorotteluvapaan ehtoja on parannettava. Erityisen kehittämisen kohteena on suomalainen johtaminen. Työntekijällä on oikeus reiluun esimieheen ja esimiehellä oikeus valmiuksiin olla hyvä esimies. Hyvä työyhteisö panostaa jokaisen jäsenensä työelämätaitoihin. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä työntekijöiden ja työnantajien korkeaa järjestäytymisastetta. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa ja oikeuksia on vahvistettava, sekin on osa reilumpaa työelämää.

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa! Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot