UUDEN TYÖN MANIFESTI. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN TYÖN MANIFESTI. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue"

Transkriptio

1 UUDEN TYÖN MANIFESTI Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

2 UUDEN TYÖN MANIFESTI. TYÖTÄ OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA. Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jota luonnehtii oikeudenmukaisuus, ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Jokaiselle ihmiselle kuuluu mahdollisuus elää hyvää ja onnellista elämää. Näiden arvojen käytännön toteutumisen edellytyksiä ovat työ ja taloudellinen kasvu. Jokaisella on oikeus merkitykselliseen ja mielekkääseen työhön. Työ on paitsi toimeentulon lähde, myös tapa kokea osallisuutta ja rakentaa hyvinvointia niin itselleen, läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Työ on tapa kantaa vastuuta myös muista ihmisistä. Taloudellinen kasvu ei ole itseisarvo, vaan väline tavoiteltaessa parempaa yhteiskuntaa. Kasvu ja markkinat eivät luo oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta tai tasa-arvoa itsestään. Tarvitaan demokraattista yhteiskuntaa, joka ohjaa markkinoita toimimaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Se luo ihmisille mahdollisuuksia ja antaa turvaa muutoksessa. Tärkein väline kasvun rakentamisessa ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä on hyvinvointivaltio ja sen tarjoamat palvelut. Talouskasvun, työn ja hyvinvointivaltion välillä on kiinteä yhteys. Hyvinvointi syntyy työstä, ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua ja työtä. Toimiva hyvinvointivaltio tukee riskinottokykyä, yrittämistä ja uuden aloittamista. Sen suuri lupaus on jokaiselle kuuluva oikeus luottaa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Suomi ja muut pohjoismaat muodostavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn osalta ylivoimaisen alueen koko maailmassa. Me haluamme, että näin on myös tulevaisuudessa. Se edellyttää määrätietoisia toimia pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvistamiseksi kansallisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla. Globalisaation myötä monia tavoitteita ei voida edistää vain kansallisesti. Olemme riippuvaisia muusta maailmasta ja muualla tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös meihin. Erityisen totta tämä on talouspolitiikassa. Suomen on vaikutettava vahvasti globaalin talouden rakenteiden kehittämiseen erityisesti Euroopan unionin kautta.

3 Sosialidemokraatit tekevät valinnan vahvan kansainvälisen vaikuttamisen puolesta. Eurooppalaiset ja globaalit markkinat tarvitsevat uusia, vahvempia pelisääntöjä. Vaihtoehtona on sulkeutuminen, näivettyminen ja vaikuttamatta jättäminen. SUOMEN TULEVAISUUDEN HAASTEET. Suomi on noussut hyvällä keskinäisellä yhteistyöllä ja uurastuksella yhdeksi menestyneimmäksi kansakunnaksi. Sosialidemokraatit ovat olleet kehityksen ja yhteistyön keskeisin rakentaja ja ylläpitäjä. Olemme voittaneet monet vaikeudet sillä yhtenäisyydellä, jota tarvitaan jälleen. Suomi tarvitsee tulevista haasteista selviytyäkseen vakaata kasvua. Julkisen talouden tila sekä ikärakenteen muutos korostavat talouden ja työllisyyden merkitystä seuraavan vaalikauden tavoitteenasettelussa ja julkisessa keskustelussa. Samalla kysymys kestävästä kasvusta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta läpäisee kaiken toimintamme. Julkisen talouden nopea heikentyminen johtui talouskasvun romahduksesta, siitä seuranneesta verokertymien putoamisesta sekä laman aiheuttamien julkisten menojen kasvusta. Tehoton, julkisten investointien sijasta varakkaiden veronkevennyksiin painottunut elvytyspolitiikka ei parantanut tilannetta. Seurauksena valtio velkaantui nopeasti. Maailmantalouden tulevaisuudennäkymä on edelleen epävarma. Finanssikriisin seurauksena kehittyneen laman jälkeinen kasvu on perustunut paljolti useiden valtioiden elvyttävään talouspolitiikkaan. Elvytystoimien vähentyessä kasvu saattaa uudelleen hidastua. Useimmat ennusteet lähtevätkin olettamasta, jonka mukaan edessä on pitkä hitaan kasvun kausi. Haasteista selviäminen vaatii aktiivista yhteiskuntaa ja päämäärätietoista politiikkaa. Inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan suunnattavilla julkisilla investoinneilla voidaan eritoten vaikuttaa myönteisesti myös taloudelliseen kasvuun. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnan aktiivisuuden merkitys korostuu. Tulevien vuosien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu vahvistaa ympäristön huomioon ottavaa kasvua, joka parantaa työllisyyttä. Jotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vahvistuisi, on mahdollisimman monen työikäisen voitava olla työssä.

4 VAKAUS. UUDEN TYÖN KIVIJALKA uutta työpaikkaa Suomessa on ensinnäkin pula työpaikoista. Toiseksi työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammatillisesti eivätkä alueellisesti. Siksi uusien työpaikkojen luominen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ovat sosialidemokraattien kärkitavoitteet tulevissa vaaleissa. Tavoitteena on luoda Suomeen yli uutta työpaikkaa vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Työllisyysaste on nostettava 75%:iin vuosikymmenen loppuun mennessä. Kasvulla ja täystyöllisyydellä turvataan suomalaisen hyvinvoinnin kestävä rahoitus. Julkinen talous tasapainoon oikeudenmukaisesti Julkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava kahden vaalikauden mittainen ohjelma. Välineitä ovat työllisyyspanostusten lisäksi tuottavuutta parantavat uudistukset mm. kuntarakenteessa sekä menojen uudelleenkohdentaminen. Yhteiskunnan tulopohjasta on huolehdittava. Laajamittaisia veronkorotuksia tai leikkauksia emme halua tehdä. Valtion velkaantuminen on pysäytettävä vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää vaalikauden alussa vahvoja kasvupanostuksia, työllisyyden nostamista kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, työllisyysasteen kääntämistä nousuun, viennin lisäämistä sekä kurinalaisuutta koko vaalikauden menotaloudessa. Julkista taloutta on hoidettava siten, että Suomen luottokelpoisuus säilyy hyvänä ja korkotaso alhaisena. Työuria pidennettävä eläkeikää ei nosteta Työuria on pidennettävä. Työssäolovuosien lisäämisessä erityispainopiste on työttömien työllistämisessä. Työurakeskustelussa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työuran alkupäähän ja nuorten työllistymismahdollisuuksiin.

5 Työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä alennamme työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhkaa. Jo pelkästään masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyvien määrän puolittaminen nostaisi keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää tuntuvasti. Eläkeiän alarajaa ei tule nostaa. Mekaaninen korotus ei tuo uusia työpaikkoja eikä edesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottava järjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi Nuorten yhä varhemmin alkava syrjäytymiskehitys on torjuttava. Suomella ei ole varaa jättää ainuttakaan nuorta tyhjän päälle. Merkittävässä asemassa tässä työssä on nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja vastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Pitkäaikaistyöttömyys katkaistava Pitkään työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Pitkittyvä työttömyys altistaa niin taloudellisille kuin sosiaalisille ongelmille. Sitoudumme aktiiviseen ja laadukkaaseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyysmäärärahojen tasoa on nostettava siten, että työttömyys voidaan katkaista nopeasti. Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille on parannettava kehittämällä välityömarkkinoita ja sosiaalisen yrittäjyyden malleja. Vastuu vaikeimmin työllistyvien ihmisten palveluista keskitetään työvoiman palvelukeskuksiin. Laatua ja resursseja työvoimapalveluihin Työvoimakoulutukselle tarvitaan selkeät laatukriteerit. Koulutuksen on vastattava yksilön tarpeita ja tuettava yksilön nopeaa työelämään paluuta. Uusia palveluiden toimintamuotoja on otettava aktiivisesti käyttöön.

6 Jokaisella työttömällä on oikeus henkilökohtaiseen palveluun. Tämä vaatii riittäviä resursseja työvoimapalveluille ja kuntoutukselle. Kaikkien palveluiden tulee löytyä yhdestä paikasta. Työllistymisen esteet pois Työ pitää olla mahdollista vastaanottaa. Työnteon on oltava aina kannattavaa. Byrokraattiset esteet ja kannustinloukut on purettava. Pienten lasten vanhempien kohdalla on varmistettava työelämän ja palveluiden joustaminen perheen tarpeiden mukaisesti. Hoitoa tulee olla saatavilla siten, että työn vastaanottaminen on mahdollista. Asuntopolitiikalla on merkittävä rooli työn ja sen tekijän kohtaamisen helpottamisessa. Kohtuuhintaisten vuokra- ja omistusasuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa on lisättävä. KASVU. UUDEN TYÖN KESTÄVYYTTÄ. Hyvinvointivaltio luo pohjan kasvulle Hyvinvoivat kansalaiset ovat Suomen tärkein menestystekijä. Kaiken kasvupolitiikan keskiössä on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Vahva, pohjoismaisen mallin mukaan toimiva hyvinvointivaltio on keskeinen kasvun avain ja sosiaalisen pääoman luoja. Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle on suuri. Kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyvä sosiaaliturva, laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovat edellytykset kestävälle taloudelliselle kasvulle. Kunnat ovat myös merkittävä työllistäjä. Kuntien omassa toiminnassa on entistä enemmän kannustettava innovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittämiseen. On tärkeää kyetä vahvistamaan yhteisiä, julkisia palveluita ja parantamaan niiden laatua. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut voivat täydentää julkista palvelutarjontaa. Kahden kerroksen palveluita ei saa syntyä.

7 Jotta palvelut vahvistuisivat ja kuntatyön tuottavuus paranisi, sitoudumme kuntauudistuksen jatkamiseen. Tarvitaan työssäkäyntialueisiin perustuvia, vahvoja peruskuntia. Tarpeetonta hallintoa on karsittava ja siirrettävä resursseja palveluihin. Julkisten palveluiden henkilöstölle on taattava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Valtion tuottavuusohjelma on muutettava henkilöstön leikkausohjelmasta kestävää, todellista tuottavuutta edistäväksi ohjelmaksi. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaamiseen ja parantamiseen on luotava uusia, parempia mittareita. Luottamusta ja vakautta luova sopimuspolitiikka on oleellinen osa kasvun edellytysten vahvistamista. Sosialidemokraatit kannattavat sopimiseen perustuvaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten välillä, mikä turvaa palkansaajien ostovoiman myönteisen kehittymisen sekä parantaa tuottavuutta. Tuottavuus voi kehittyä vain sellaisessa ympäristössä, jossa työmarkkinaosapuolista molemmat sitoutuvat, menettelytavat ovat oikeudenmukaiset ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Tuloerojen kaventaminen on osa kasvupolitiikkaa Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Palkkojen osuus kansantulosta on laskenut pitkään samalla kun sosiaaliturvan varassa elävien suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Tämä on vähentänyt kotimaista kysyntää, mikä on osaltaan lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Eroja on kasvattanut erityisesti pääomatulojen osuuden nopea kasvu sekä niiden alhainen verotus. Tavoitteemme on vahvistaa ostovoimaa sekä kaventaa tuloeroja. Tämä on paitsi oikeudenmukaista, myös tehokasta talouspolitiikkaa. Tulonjaon oikeudenmukaisuudella on myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin ja pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Kaikki mukaan koulutukseen Suomi tarvitsee kaiken osaamisen ja lahjakkuuden täyteen käyttöön. Siksi jokaiseen lapseen ja nuoreen on panostettava. Koulutuksen tulee olla yksilölle maksutonta peruskoulusta korkea-asteelle. Laadukas varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä ovat tulevaisuuden menestyksen kivijalka. Yhtenäisen peruskoulun vahvuuksista, ennen kaikkea tasa-arvosta, on

8 pidettävä kiinni. Keskeinen osa varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun kehittämistä ovat pienemmät ryhmäkoot sekä riittävät opetuksen tukipalvelut. Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekä toisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekä muita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on siirrettävä aloille, joilla tulevaisuudessa on suurin työvoiman tarve kuten hoito- ja hoiva-alat. Avoimet ja erilaisuutta arvostavat yhteisöt ovat paras kasvualusta luovuudelle. Kansainvälisyyttä ja monipuolisempaa kielten ja kulttuurien opetusta lisätään kaikkeen koulutukseen aloittaen peruskoulusta. Aikuiskoulutusjärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on jatkuva uuden oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen jo työuran aikana. Aikuiskoulutusta tulee kehittää henkilökohtaisten koulutustilien mallin pohjalta, tavoitteena laajempi valinnanvapaus ja erityisesti niiden ihmisten saaminen koulutuksen pariin, jotka eivät tällä hetkellä käytä aikuiskoulutuspalveluita. Uuden Noste-ohjelman kohderyhmänä ovat kaikkein vähiten koulutusta saaneet kansalaiset. Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita tuettava Jotta talous voi kasvaa ja elinkeinorakenne uudistua, on panostettava tieteeseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Näiden tuloksia on osattava hyödyntää tehokkaasti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Panosten vaikuttavuutta parannetaan. Vahvistusta tarvitaan erityisesti perustutkimuksen rahoitukseen, josta yhä suurempi osa tulee jakaa laadun perusteella. Samalla korkeakoulujen opettaja-opiskelijasuhdetta on kyettävä parantamaan. Julkinen innovaatiorahoitus organisoidaan uudelleen. Rahoitusta suunnataan entistä enemmän myös uusille aloille ja pienempiin yrityksiin. Erityishuomio on suunnattava palveluelinkeinojen kehittämiseen. Tietoteknologialla lisää tuottavuutta

9 Suomesta on tehtävä maailman kärkimaa uuden tieto- ja viestintäteknologian soveltajana. Päällekkäiset ja jälkeenjääneet julkisen sektorin sähköiset palvelut on saatettava ajan tasalle. Julkisia sähköisiä palveluita ja tiedonhallintaprosesseja on kehitettävä keskitetysti. Niiden johtaminen on organisoitava yhteen paikkaan. Sähköistä asiointia on kehitettävä asiakkaiden näkökulmasta. Samalla julkisia tietovarantoja on avattava yhteiseen käyttöön. Teknologian avulla turvataan aito vuorovaikutus kansalaisten ja viranomaisten välillä. Nopeasti kehittyvän tietotalouden ansiosta palvelujen käyttäjät voivat olla mukana niiden suunnittelussa ja kehitystyössä. Julkisen vallan tulee turvata, että riittävän nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet kattavat koko maan. Vihreää kasvua Tulevan taloudellisen kasvun on oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Suomen on pyrittävä kohti energiatehokasta, vähäpäästöistä ja luonnonvaroja säästävää talousmallia. Oleellinen osa vihreää kasvua ovat investoinnit infrastruktuuriin erityisesti rautateiden lisäämisen osalta. Tämän lisäksi merkittävässä roolissa ovat asuminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen tiiviimmäksi. Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen rakentaminen ja kehittäminen luovat uutta työtä kaikille aloille ja avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia erityisesti ympäristöteknologialle ja palveluille. Suomella on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia ekologisen matkailun kehittämisessä ympäristön puhtauden ja luonnon monimuotoisuuden ansiosta. Osana laajempaa kasvukäsitystä bruttokansantuotteen rinnalle luodaan ja otetaan käyttöön mittareita, jotka mittaavat yhteiskuntien todellista kehitystä ja hyvinvointia. Yrittäjyyden edellytykset kuntoon Valtiolla tulee olla aktiivinen rooli uuden kasvun lähteiden etsimisessä ja kehittämisessä sekä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kasvuhakuisessa talouspolitiikassa on kyse ennen kaikkea suotuisan toimintaympäristön luomisesta

10 niin uudelle kuin jo olemassa olevalle elinkeinotoiminnalle. Yritysten toiminnan kannalta tärkeää ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä tukee työmarkkinoita vakauttava sopimuspolitiikka. Elinkeinopoliittiset toimet tulee kohdistaa eniten tuottavuutta lisääville aloille ja siten, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset talouskasvulle, työllisyydelle ja yrittäjyydelle sekä monipuolistavat suomalaista elinkeinorakennetta. Erityistä vahvistamista tarvitaan suomalaisessa liiketoimintaosaamisessa sekä innovaatioiden kaupallistamisessa. Yrityspalveluita ja rahoitusta on koottava erityisesti aloittavien ja kasvuyritysten tukemiseksi. Pienyrittäjien koulutusta ja turvaa on parannettava. Suomi elää viennistä Tuorein talouskriisi osoitti, että olemme liian riippuvaisia yksittäisistä toimialoista ja niiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevien vientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettava ja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa on Suomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusia markkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa. Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisesti Kaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Uutta teollisuuspolitiikkaa Suomi on siirtymässä palveluteolliseen yhteiskuntaan, jossa teollisuuden ja palveluiden rajapinnat hämärtyvät. Teollisuus tuottaa tuotteiden ohella entistä enemmän palvelukonsepteja. Palveluteolliset innovaatiot tarjoavat tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia uuteen kasvuun. Myös perinteisen teollisuuden toimintaedellytyksistä on huolehdittava. On luotava kansallinen strategia teollisuuden jalostusarvon nostamiseksi ja tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Perinteisten vientituotteiden hintakilpailukykyä on

11 parannettava ja vientiteollisuuden kilpailuolosuhteet on saatettava keskeisten verrokkimaiden kanssa samalle tasolle. Energian saanti kilpailukykyiseen hintaan turvataan. Energian hintaan vaikuttavat energiaveropäätökset tehdään kauaskantoisesti, ottaen huomioon ilmastonsuojeluja energiansäästötavoitteet. Yrityksiä kannustetaan energiatehokkuusinvestointeihin. Energian tuotannon tulee olla monipuolista ja mahdollisimman omavaraista. Uuteen energiateknologiaan ja uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan voimakkaasti ja kustannustehokkaasti. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä ja suosittava omassa toiminnassaan ympäristön kannalta kestäviä vaihtoehtoja. Näin luodaan uusia markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille, prosesseille ja toimintatavoille sekä kannustetaan uusiin innovaatioihin. Erityisenä painopisteenä on energiatehokkuuden parantaminen. Monipuolistuvan metsäteollisuuden mahdollisuudet bioenergian tuotannossa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Metsäteollisuudessa puulle on löydettävissä uusia työllistäviä mahdollisuuksia erityisesti rakentamisessa sekä muissa uusissa tuotteissa. Uusista perusteollisuuden aloista erityisesti kaivosteollisuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niin suorina työpaikkoina kuin alan ympärille syntyvissä palveluissa sekä jatkojalostuksessa. Suomesta on tehtävä mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä. Kaikissa tuotantoketjun vaiheissa tarvitaan vahvaa kansallista ja valtion osuutta. Uutta ajattelua valtion omistajapolitiikkaan Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa. Valtion on suunnattava omia panostuksiaan myös uusille aloille ja kasvuyrityksiin, jotka voivat olla tulevaisuuden menestyjiä.

12 Kasvua koko maahan Maan eri alueiden kilpailukyvystä on huolehdittava tukemalla alueiden omia vahvuuksia. Koko Suomen voimavarat on saatava tehokkaaseen käyttöön. Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin. Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat ylimenokausiksi joustavampaa ja monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EUrakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin. Rakennemuutoksen vaikutuksia voidaan ehkäistä myös ennakoivalla politiikalla. Pääkaupunkiseudun metropolialue on Suomen kasvun veturi. Metropolin erityishaasteisiin maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on vastattava tehokkaalla, kuntarajat ylittävällä metropolipolitiikalla ja -hallinnolla. Kasvu vaatii ensiluokkaista infrastruktuuria. Jotta liikenne säilyy sujuvana ja turvallisena ja ympäristöpäästöt vähenevät, on liikenneväylien kuntoa kehitettävä ja perusväylänpito turvattava. Etusijalla ovat kasvua tukevat, suuria liikennemääriä palvelevat, isot maakunnalliset ja kustannushyötysuhteeltaan parhaat hankkeet. Myös rajat ylittävän liikenteen sujuvuus on turvattava. Liikennehankkeiden toteutukseen on kehitettävä uusia rahoitusmalleja. Työllisyyttä tukeva verolinja Verotuksen on oltava selkeää ja ennustettavaa. Tavoitteena on julkisten menojen rahoituksen turvaava, talouskasvua ja työllisyyttä tukeva sekä tulo- ja varallisuuseroja kaventava kokonaisverouudistus. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden progressiiviseen verottamiseen. Laaja ja kattava veropohja mahdollistaa kohtuulliset veroasteet. Yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat, merkittävät veropäätökset on tehtävä heti vaalikauden alussa. Yhteisövero tulee säilyttää jatkossakin nykyiseen tapaan riittävän kilpailukykyisellä tasolla.

13 UUDET PELISÄÄNNÖT TALOUTEEN JA TYÖMARKKINOILLE. Reilumpi globalisaatio Vakaan talouskehityksen turvaamiseksi ja uusien finanssikriisien ehkäisemiseksi edistämme aktiivisesti ylikansallisia ratkaisuja, joilla globaalia taloutta kyetään ohjaamaan oikeudenmukaisempaan ja kestävää kasvua tukevaan suuntaan. Suomen vahvuus tässä työssä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli ja tärkein työväline Euroopan unioni. Keskeisin lyhyen aikavälin tavoitteemme on saada aikaan spekulatiivisia pääomaliikkeitä rajoittava rahoitusmarkkinavero. Mahdollisten kriisien aiheuttajien on kannettava vastuunsa aiheuttamistaan ongelmista. Avoimet ja yhtenäisesti toimivat rahoitusmarkkinat ovat Suomen etu. Ne turvaavat ennen kaikkea luotto- ja pääomamarkkinoiden maksuvalmiutta. Pankeilta tulee vaatia nykyistä suurempaa vakavaraisuutta eli omaa pääomaa. Jotta talouskasvua ei vaaranneta, kasvavat vakavaraisuusvaatimukset täytyy ottaa käyttöön asteittain noususuhdanteessa. Globalisaatio on kestävää vain, mikäli kaikki pääsevät nykyistä tasapuolisemmin sen eduista osallisiksi. Tämä edellyttää maailmanlaajuisen köyhyyden lievittämistä sekä maailman kauppajärjestelmän pelisääntöjen kehittämistä. Työelämän perusoikeudet on turvattava kaikkialla maailmassa. Harmaa talous kuriin Veronkierto ja muu talousrikollisuus aiheuttaa vuosittain miljardiluokan tappiot yhteiskunnalle. Tästä kärsivät rehelliset yritykset, joiden kilpailuasetelma heikkenee. Samoin veronmaksajat, joiden verorasitus nousee korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa kaikki hoitaisivat lainmukaiset velvoitteensa. Harmaata taloutta on torjuttava tehokkaasti. Sitä valvoville viranomaisille on taattava riittävät resurssit ja lainsäädäntöä on tarkistettava siten, että väärinkäytökset voidaan estää. Suomen on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä veroparatiisien lakkauttamiseksi.

14 Työehtojen valvonta kuntoon Reilut työehdot ja yhdenvertainen asema kuuluvat kaikille. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat jakaantumassa kahtia ja tietyillä aloilla työntekijöiden asema on erittäin heikko. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ulkomaalaiset työntekijät, joiden oikeuksia poljetaan säännönmukaisesti. Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja. Työehtojen valvontaa on lisättävä epäreilun kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja tilaajavastuulakia on vahvistettava osana työmarkkinoiden oikeudenmukaisuuden vahvistamista. UUSI TYÖ. MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ. Hyvä työelämä ihmisten ehdoilla Koska työ on keskeinen osa elämäämme, on työssä ja työpaikoilla voitava hyvin. Ilman hyvää työelämää ja ilman työstään innostuneita, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä emme voi menestyä emmekä luoda hyvää yhteiskuntaa. Hyvä työelämä joustaa ihmisten ehdoilla. Sosialidemokraattien tavoitteena on toteuttaa laajamittainen työelämän reformi, jonka puitteissa työelämän laatua, työssä viihtymistä ja hyvinvointia parannetaan. Suomalaisesta työelämästä on tehtävä maailman paras. Työelämän laadun kehittäminen pidentää työuria, lisää hyvinvointia ja vähentää aikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Pätkä- ja silpputyön teettämiseen sekä itsensä työllistävien asemaan liittyvät ongelmat on ratkaistava. Tavoitteena on työnmuodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Työn tulee olla teettäjälleen samanhintaista riippumatta teettämisen ja tekemisen tavasta. Sukupuolten väliset perusteettomat palkkaerot on poistettava sekä lisättävä isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Työstä saadulla palkalla on voitava elää. Emme hyväksy työtä tekevien köyhien luokan juurtumista Suomeen.

15 Työelämän reformi - turvaa ja valinnanvapautta Sosialidemokraattinen työelämän reformi rakentuu turvan ja jouston varaan. Vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan vahvistamalla työsuhdeturvaa sekä takaamalla varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka. Pätkä- ja silpputyöntekijöiden oikeus lomaan ja elpymiseen turvataan lomapankkien käyttöönotolla. Mahdollisuudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen antavat paitsi eväitä oman työn tekemiseen entistäkin paremmin, myös turvaa. Samalla ne vähentävät riippuvuutta yhdestä työnantajasta. Oleellinen osa parempaa työssä jaksamista ja viihtymistä ovat työntekijöiden vapautta lisäävät joustot mm. työajoissa. Vapaaehtoista siirtymistä osa-aikatyöhön helpotetaan. Työaikapankit, joiden puitteissa työntekijät voivat räätälöidä työaikansa omaan elämäntilanteeseensa sopivaksi on otettava käyttöön. Samalla vuorotteluvapaan ehtoja on parannettava. Erityisen kehittämisen kohteena on suomalainen johtaminen. Työntekijällä on oikeus reiluun esimieheen ja esimiehellä oikeus valmiuksiin olla hyvä esimies. Hyvä työyhteisö panostaa jokaisen jäsenensä työelämätaitoihin. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä työntekijöiden ja työnantajien korkeaa järjestäytymisastetta. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa ja oikeuksia on vahvistettava, sekin on osa reilumpaa työelämää.

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Julkinen sektori tekemään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa Talouden uudistaminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot