DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PORIN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PORIN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PORIN YKSIKKÖ Longi, Tytti & Pakkanen, Sanna Länsi-Porin lukion oppilaiden elämänkysymyksistä - Seurakunnan ja lukion yhteistyön kehittämisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Pori s. 3 liitettä Tutkimuksen yksi tavoite oli selvittää, millaisiin elämänalueisiin Länsi-Porin lukion oppilaiden psykososiaalisia tai hengellisiä ongelmia ja mieltä askarruttavat asiat liittyvät, ja kuinka ne näkyvät opiskelussa. Toinen tavoite oli saada selville, kenelle lukiolaiset asioistaan puhuvat. Kolmas tavoite oli tutkia edellytyksiä ja mahdollisuuksia Länsi- Porin seurakunnan ja Länsi-Porin lukion välisen yhteistyön kehittämiseen oppilaiden tukemiseksi heidän psykososiaalisessa ja hengellisessä kasvussaan. Työn on tarkoitus toimia pohjana Länsi-Porin seurakunnan ja lukion välisen yhteistyön kehittämiselle. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella kyselyllä ja yhdellä haastattelulla. Kyselyt tehtiin Länsi-Porin lukion oppilaille, noin viidesosalle heistä, ja opettajille. Viidesosa oppilaista valittiin systemaattisella otannalla, joka on yksinkertaisen satunnaisotannan muunneltu muoto. Oppilaiden kyselyyn vastasi 39 oppilasta ja opettajien kyselyyn 14 opettajaa. Kyselyissä oli sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Länsi-Porin seurakunnan nuorisopastorin haastattelu oli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto käsiteltiin teemaanalyysillä. Teemat nousivat tutkimusongelmien pohjalta. Tulosten mukaan tärkeimmät elämänalueet, joihin oppilaiden ongelmat ja mieltä askar- ruttavat asiat liittyivät, olivat ihmissuhteet, koulu ja tulevaisuus, oma kasvu, raha-asiat ja koti. Opettajat näkivät ongelmien vaikuttavan koulumenestykseen jonkin verran, toisilla paljonkin. Suurimmalla osalla lukiolaisista oli elämässään joku luotettava aikuinen ja myös luotettavia kavereita. Osa lukiolaisista oli halukkaita puhumaan myös vieraalle aikuiselle asioistaan. Nykyinen lukion ja seurakunnan välinen yhteistyö on kaupunkiseurakunnalle tavanomaista. Seurakunnan puolelta yhteistyötä oltiin valmiita kehittämään ja suurin osa lukion opettajistakin suhtautuu yhteistyöhön positiivisesti. Avainsanat: PSYKOSOSIAALINEN, HENGELLINEN, NUORUUS, SEURAKUNNAN JA LUKION YHTEISTYÖ. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikön kirjasto.

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Longi, Tytti & Pakkanen, Sanna STUDENTS VIEWS OF LIFE IN LÄNSI-PORI HIGH SCHOOL - PRECONDITIONS AND POSSIBILITIES OF DEVELOPING COOPERATION BETWEEN THE PARISH AND THE HIGH SCHOOL March pages 3 appendixes One aim object of this study was to examine to what parts of living the high school students psychosocial or spiritual problems were related, what other matters occupied their minds, and how all this was shown in their studies. Another aim was to find out to whom the students talked about these matters. The conditions and possibilities of developing the cooperation between the Parish of Länsi-Pori and the High School of Länsi- Pori was an issue that this study looked into. The aim of this cooperation would be to give better support for the students in their psychosocial and spiritual growth. This study aims to serve as a base for developing the cooperation between the Parish of Länsi-Pori and Länsi-Pori High School. The material for the study was collected using two questionnaires and an interview. One of the questionnaires was addressed to the students and approximately one fifth of them, 39 students, were picked to answer the questionnaire. The students were selected using systematic sampling, which is a variation of sporadic sampling. The other questionnaire was addressed to the teachers and 14 teachers answered. The pastor of youth work in the parish was interviewed using theme interview method. The study material was analyzed using theme analysis. The themes were based on the study problems. According to the results, the parts of living which the problematic issues were most related with were human relationships, school and future, growing up, money and family affairs. The teachers saw that students problems did affect their studies to some extent, sometimes even considerably much. Most of the students seemed to have some trustworthy adult in their lives and reliable friends, too. A part of the students were willing to talk to a unfamiliar adult. The current cooperation between the parish and the high school was considered characteristic to urban parishes. The parish was willing to work on developing the cooperation and most of the teachers in the high school also had a positive view on cooperation. Keywords: psychosocial, spiritual, youth, cooperation between parish and high school. Deposited in the Pori Training Unit Library.

3 LÄNSI-PORIN LUKION OPPILAIDEN ELÄMÄNKYSYMYKSISTÄ SEURAKUNNAN JA LUKION YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ JA MAHDOLLISUUKSIA Tytti Longi - Sanna Pakkanen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 NUORUUS Psykososiaalinen kehitys Hengellinen kehitys 8 3 PSYKOSOSIAALINEN TUKEMINEN Sosialisaatio ja sosiaaliset ryhmät Perheen merkitys Vertaisryhmän merkitys Koulun ja yhteiskunnan merkitys 14 4 HENGELLINEN TUKEMINEN Neuvova, ohjaava ja opettava sielunhoito ja rippi Sielunhoidon periaatteet 16 5 KOULUN JA SEURAKUNNAN YHTEISTYÖ Yhteistyömuotoja Seurakunnan nuorisotyön periaatteita Näkökulmia yhteistyön kehittämiseen 19 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston keruu Tutkimusaineiston analyysi 27 7 TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Eettisyys Luotettavuus 29 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET Lukiolaisten ongelmat ja mieltä askarruttavat asiat 31

5 8.2 Luotettavat ihmiset lukiolaisten elämässä sekä halukkuus puhua vieraan aikuisen kanssa Lukion ja seurakunnan välinen yhteistyö 41 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Oppilaiden ongelmat ja niiden ilmeneminen opiskelussa Tutut ja vieraat ihmiset lukiolaisten elämässä Seurakunnan ja lukion yhteistyön kehittäminen Jatkotutkimusaiheita ja tutkimusprosessin antia 49 LÄHTEET 51 LIITTEET Liite 1. Oppilaiden kysely Liite 2. Opettajien kysely Liite 3. Nuorisopastorin haastattelun runko

6 1 JOHDANTO Tutkijat kiinnostuivat aiheesta, kun kuulivat Länsi-Porin lukion oppilaanohjaajan yhteydenotosta erääseen DIAKin Porin yksikön opettajaan. Oppilaanohjaaja oli huolestunut oppilaista, sillä he olivat kertoneet ongelmistaan hänelle. Tämän tutkimuksen aihe kehittyi tästä lähtökohdasta yhteistyössä oppilaanohjaajan ja Länsi-Porin seurakunnan nuorisopastorin kanssa. Tutkijat olivat yhteydessä molempien osapuolien kanssa erikseen tutkimusprosessin aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisiin elämänalueisiin Länsi-Porin lukiolaisten psykososiaaliset tai hengelliset ongelmat ja mieltä askarruttavat asiat liittyvät ja kuinka ne näkyvät opiskelussa. Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, kenelle lukiolaiset asioistaan puhuvat. Edellytykset ja mahdollisuudet seurakunnan ja lukion välisen yhteistyön kehittämiseen lukiolaisten psykososiaalisen ja hengellisen kasvun tukemiseksi oli tutkimuksen kolmas pääongelma. Tutkijat pyrkivät tutkimuksellaan luomaan pohjaa keskustelulle tämän yhteistyön kehittämisestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää kolme eri teoriaa nuoruuden psykososiaalisesta kehityksestä ja hengellisen kehityksen vaiheiden kuvausta. Tärkeitä alueita teoriassa ovat myös nuoren psykososiaalinen ja hengellinen tukeminen. Psykososiaalista tukemista on tarkasteltu sosialisaation pohjalta ja hengellistä tukemista puolestaan käsitellään lähinnä sielunhoidon näkökulmasta. Koulun ja seurakunnan yhteistyön teoriaosuudessa käydään läpi nykyisiä yhteistyömuotoja sekä niitä periaatteita ja näkökulmia, joiden pohjalta yhteistyötä voi lähteä kehittämään. Lukiolaisista on peruskoulun oppilaisiin verrattuna tehty vähän tutkimuksia. Seurakunnankin osalta lukioikäiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Yksi syy tähän on rippikoulun keskeinen asema seurakunnan nuorisotyössä. Siihen panostetaan toiminnan lisäksi myös tutkimuksissa, sillä se tavoittaa suurimman osan ikäluokkaa. Selkeästi aiheeseen liittyviä aikaisempia tutkimuksia ei löytynyt sen paremmin yhteiskunnalliselta kuin kirkolliseltakaan puolelta. Aiheen rajaukseen vaikutti se, että tutkijoiden opintoihin kuuluu diakoniaopinnot ja tutkijat kokevat seurakunnan työn läheiseksi. Erityisesti seurakunnan ja lukion yhteistyön kehittämisen osalta kirkollinen näkökulma korostuu. Toinen mainittava asia on se, että tutkijat jättivät osan keräämästään aineistosta analyysin ulkopuolelle, sillä tutkimusongelmien tarkentuessa ja tutkimusprosessin edetessä ne jäivät varsinaisten tutkimusongelmien ulkopuolelle.

7 2 2 NUORUUS Nuoruus on elämänvaihe lapsuuden ja aikuisuuden välillä (Puuronen 1997, 151). Nuoruuden aikana tunteet kypsyvät, yksilö saavuttaa sukukypsyytensä ja aikuistuu. Prosessia voisi luonnehtia myrskyisäksi mullistukseksi, jonka aikana lapsesta tulee tottelematon, raivoava jalopeura. Rousseaun kuvaus tapahtumasta: " Synnymme niin sanoakseni kaksi kertaa, ensiksi olemassaoloa ja toiseksi elämää varten, s.o. ensiksi sukuamme ja toiseksi sukupuoltamme varten." (Puuronen 1997, 45.) Nykyään raja aikuisuuden ja nuoruuden välillä on hämärtynyt, koska nuori pääsee osalliseksi aikuismaailman kokemuksista esimerkiksi median välityksellä yhä aikaisemmin. Tämä kasvattaa nuoren kriittisyyttä aikuisia kohtaan ja auttaa häntä perustelemaan omat eriävät näkemyksensä. Aikuisten viedessä läpi kasvattavia toimenpiteitään he eivät kohtaa pelkästään murrosikäistä uhmaa, vaan nuoren tekemiä havaintoja heikkouksistaan. (Ziehe 1992, ) Yhteiskunnallistumisen paine nopeuttaa yhteiskunnallisia muutoksia eli aineellisen todellisuuden, symbolijärjestelmien ja psykososiaalisen lähipiirin muutoksia. Tämän seurauksena aikuisille tulee vaikeaksi vakuuttaa nuoria ikänsä tuoman viisauden tärkeydestä ongelmien ratkaisemisessa. (Ziehe 1992, 43.) Nykypäivänä nuoret haluavat aikuistua mahdollisimman nopeasti ja saada aikuisuuteen kuuluvan suhteellisesti autonomisemman aseman. Niinpä nuoruus vaiheena on kulttuurisesti ja psyykkisesti lyhentynyt. Ziehe on kuvannut vaiheen lapsuuden päättymisestä aikuisen autonomian tarpeeseen toteutuvan ajan syvällekäyvän niukkuuden merkeissä. (Ziehe 1992, 58.) 2.1 Psykososiaalinen kehitys Kun puhutaan persoonallisuuden kehityksestä, on kysymys yksilön persoonallisuuden eriytymisestä ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi ja sosiaalistumisesta yhteisön jäsenyyteen. Käsitteellä persoonallisuus viitataan kullekin luonteenomaisen tunne-, ajattelu- ja toimintatavan muodostamaan kokonaisuuteen. (Pulkkinen 1988, 75.) Seuraavassa käsitellään kolmen eri tutkijan näkemyksiä kehityksestä nuoruuden osalta. Turunen jakaa ihmiselämän seitsenvuotisjaksoihin. Hän käsittelee ajanjaksoja sielunlaatujen ja psykodynamiikan näkökulmasta. Hänen mielestään ihmiselämässä on havaittavissa laadullista, rytmistä kehitystä. Hän jakaa seitsenvuotiskaudet vielä kolmeen osaan. Tämän hän perustelee sillä, että kehityskulkuun kuuluu kolme eri vaihetta, jotka ovat liittyminen, jäsentyminen ja tekemisen vaihe. (Turunen 1996, ) Nuoruusiässä ( /21) yksilö syntyy sosiaalisesti. Nuoruudessa on paljon aikuisuuden elementtejä, mutta varsinaisesti se on aikaa, jolloin siirrytään aikuisuuteen. Ajattelu ja tunne eriytyvät toisistaan selkeämmin. Ajattelun kehittyminen laajentaa käsityksiä ympäröivästä todellisuudesta ja samalla käsitys omista kehitysmahdollisuuksista sekä tunteiden kirjosta avautuu. Yhteyden hakeminen ympäröivään

8 3 todellisuuteen on olennaista. (Turunen 1996, ) Ensimmäinen kolmannes on tunneväritteistä aikaa. Tällöin nuori alkaa tuntea sosiaalista häpeää ja käsittää ympäristön hänelle asettamia velvoitteita sekä tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittyminen muuttuu nuoren henkilökohtaiseksi kokemukseksi ja hän alkaa kehittää persoonallisia valmiuksia ymmärtääkseen ympäristöään sekä ollakseen osa sitä. Häpeä ja siitä johtuva arkuus ovat välttämätön osa sosiaalisen herkkyyden kehittymiselle. (Turunen 1996, ) Häpeän vastavoimana murrosiässä syntyy viha, joka kohdistuu auktoriteetteihin. Vihan avulla nuori pyrkii itsenäistymään. Vihan herääminen on kehityksen luonnollinen tulos, jonka tarkoituksena on rakentaa oma itsenäinen ja suojattu persoona. Viha suojaa liialliselta häpeän tunteelta ja kohottaa itsetuntoa. Tunteiden henkilökohtaisuus tekee negatiivisista tunteista (ahdistus, jännittäminen, pelko) ylitsepääsemättömiltä tuntuvia, koska nuori ihminen ei pysty niitä vielä yksin käsittelemään. Niiden selvittämiseen hän tarvitsee tukea ja ymmärrystä. (Turunen 1996, , 111.) Nuori on voimakkaan tunne-elämänsä vuoksi altis ympäristön vaikutteille, eikä hän välttämättä ajattele selkeästi tekojensa seurauksia. Nuoruudelle on ominaista positiivisen huomion hakeminen ja negatiivisen erottumisen välttäminen omassa ikäryhmässään, sillä nuori haluaa tulla hyväksytyksi ryhmän jäsenenä. Ikätovereittensa kanssa nuori tahtoo jakaa tuntemuksiaan ja sana ystävyys saa uudenlaisen merkityksen. (Turunen 1996, 110, ) Toisen kolmanneksen aikana ajattelu tulee entistä paremmin esiin ja nuori herää arvioimaan ympäristöään ja yhteiskuntaa. Tässä arvioinnissa on usein jonkin verran vihamielisyyttä, koska arvostelun kohteeksi asettaminen ei koskaan ole täysin neutraali, kiihkoton tapahtuma. Todellisuuden arvioinnin pohjana ovat ihanteet, jotka nuori on omaksunut kasvuympäristössään aikaisemmin. Nuoren huomatessa esimerkiksi omien vanhempiensa epätäydellisyyden hänessä voi herätä jopa pelkoa. Nuorten arvioille todellisuudesta on luonteenomaista ehdottomuus, josta puuttuu suhteellisuudentajua ja empatiaa. (Turunen 1996, ) Vaikka nuoren elämässä vertaissuhteet ovat tärkeä osa sosiaalista ja itsenäistyvää kehitystä, samanikäisiltä nuorilta puuttuu riittävä ymmärrys, näkemys ja myötätunto, jota nuori tarvitsee pohtiessaan omaa suhdettaan ympäristöön. Nuori etsiikin usein kontaktia sellaisiin vanhempiin henkilöihin, joiden kanssa hän voi vaihtaa ajatuksia ja jotka voivat auttaa häntä jäsentämään kuvaansa todellisuudesta. Tämän peilaamisen avulla myös nuoren persoona jäsentyy, selkeytyy ja jäntevöityy. (Turunen 1996, 117.) Nuoria askarruttavat kysymykset liittyvät tässä vaiheessa lähinnä maailmankatsomukseen: "Onko Jumala olemassa? Mikä on oikein ja mikä väärin? Miksi maailma on epäoikeudenmukainen?" Nuoren ajattelu voi hyvinkin olla ylimielistä ja jopa hienostelevaa. Sitä voidaan luonnehtia lähinnä älylliseksi askarteluksi. Nuoria onkin helpoin motivoida sillä, että opetettavat asiat liitetään inhimillisesti merkittäviin, laajoihin kokonaisuuksiin. (Turunen 1996, )

9 4 Nuoren kehitykseen kuuluva itsetutkiskelu pitää sisällään suuren poltteen pohtia ja tunnustella omia mahdollisuuksiaan. Vaikka nuoren ajatukset ja unelmat olisivatkin aikuisen näkökulmasta ylimitoitettuja, niitä ei kannata murskata mahdottomina vaan suhtautua nuoren ajatuksiin vakavasti. Elämää suuremmat ajatukset ajan mittaan häviävät, jos niillä ei ole perusteita. Tämän pohdiskelun perustehtävä on lähinnä auttaa nuorta saamaan ote omasta elämästään ja todellisuuden kuvastaan. (Turunen 1996, ) Kolmatta kolmannesta luonnehtii se, että nuoren itsenäinen persoona alkaa olla jo melko kehittynyt. Nuorella on omat käsityksensä, mieltymyksensä ja jopa elämänsuuntansa, joista hän pyrkii pitämään tiukasti kiinni. Nämä käsitykset eivät kuitenkaan ole välttämättä kovin vakiintuneita, vaan nuori peilaa niitä jatkuvasti ympäröivään maailmaan. Tunteiden tasaantuessa vähitellen ja persoonan kiinteytyessä syntyy oma henkilökohtainen tahto. Oman tahdon heräämisestä ja oman itsensä etsimisen prosessista on seurauksena se, että nuori kaipaa usein enemmän tilaa ja vapautta itselleen. Tämä prosessi johtaa nuorelle sopivien tehtävien ja roolien omaksumiseen. (Turunen 1996, 125.) Erikson pitää ihmisen kehitystä sosiaalisten suhteiden muodostumisen, biologisen kypsymisen ja egon toiminnan yhteisvaikutuksena. Persoonallisuuden toiminnallinen rakenne on jaoteltu kolmeen osaan: se (id), minä (ego) ja yliminä (superego). Eriksonin mukaan biologisten ja sosiaalisten prosessien yhteensovittaminen kehitysprosessissa on egon vastuulla. Tämä egon sovittelutyö synnyttää identiteetin, eli tunteen persoonallisesta samuudesta ja jatkuvuudesta. Kehityksen kulun Erikson on jakanut kahdeksaan vaiheeseen, joista nuoruusiän kehityskriisin tehtävänä on lähinnä identiteetin muodostaminen. (Pulkkinen 1988, 78.) Eriksonin mukaan identiteetin muotoutumisen edellytyksenä on: * Persoonan eheytyminen niin, että nuori tuntee olevansa tilanteesta, roolista tai itseään koskevista havainnoista huolimatta sama ihminen. * Menneisyyden, tulevaisuuden ja nykyisyyden ymmärtäminen kokonaisuudeksi. * Elinympäristöön kuuluvien asioiden, ihmisten, kulttuurin ja historian hahmottaminen ja siihen jäsentyminen. (Pulkkinen 1988, ) Näillä eri alueilla esiintyvän jäsentymisen tulos, identiteetti, tuottaa nuorelle tunteen psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Aina identiteetti ei jäsenny toivotulla tavalla. Tällöin nuori tuntee itsensä kykenemättömäksi vastaanottamaan uusia, yhteiskunnallisia rooleja. Rooliepäselvyydet liittyvät ammatinvalintaan, fyysiseen läheisyyteen tai elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin. (Pulkkinen 1988, 80.) Identiteetin muodostuminen luo edellytykset läheisille ihmissuhteille. Nuoruusikään kuuluvan seksuaalisen läheisyyden edellytyksenä on terve seksuaali-identiteetti, joka on osa kokonaisidentiteettiä. Jos ystävyys- ja seksuaalisuhteiden muodostaminen on vaikeaa, se voi johtaa eristäytymiseen. (Pulkkinen 1988, 80.)

10 5

11 6 Marcia on konkretisoinut Eriksonin identiteettikäsitettä helpommin tutkittavaksi. Hänen teoriansa kytkee identiteetin kehityksen psykososiaalisiin valintoihin ja korostaa kontekstuaalista lähestymistapaa. Hän pitää identiteettiä tunteena minän jatkuvuudesta menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Marcia määrittelee identiteetin ideologisten ja ammatinvalintaan liittyvien kysymysten perusteella. (Pulkkinen 1988, 81.) Marcian mukaan identiteetti voidaan löytää vasta murrosiässä, mutta itse prosessi voi kestää vuosia. Arvioitaessa yksilön identiteettistatusta, joita hän nimeää neljä, pidetään keskeisenä tietoisuutta monista vaihtoehdoista, joista on valittava se, johon sitoutuu. Valmis ratkaisu voidaan myös omaksua muilta, mutta yleensä nuori käy läpi jonkin asteisen kriisin. (Pulkkinen 1988, ) Marcian erottamat neljä identiteettistatusta ovat: * Identiteetin selkiyttäminen. Nuori on tutkinut vaihtoehtoja ja sitoutunut johonkin niistä kriisin kautta. Tämän myötä nuoren suhtautuminen ympäristöön on realistista ja hänellä on käytössään keinot, joilla käsitellä ympäristön muutoksia ja itseensä kohdistuvia paineita. * Identiteetin omaksuminen. Nuori ei ole käynyt läpi kriisiä vaan hän on omaksunut jonkun valmiina tarjotun identiteetin ja sitoutunut siihen. Tällainen omaksuttu identiteetti saattaa olla heikko muuttuvissa oloissa. * Etsintävaihe. Tällainen nuori on keskellä kriisiä. Hän ei ole vielä sitoutunut, mutta hän prosessoi vaihtoehtoja. Nuori on tietoinen erilaisista odotuksista ja omista kyvyistään ja pyrkii löytämään näiden pohjalta itseään tyydyttävän ratkaisun. * Identiteetin epäselvyys. Epäselvyys voi olla seurausta siitä, että nuori kokee kriisin, muttei pysty sitoutumaan tai siitä, ettei koko prosessia ole työstettykään. Tällöin realistinen kosketus esim. ammatinvalintakysymyksiin puuttuu. (Pulkkinen 1988, ) Teorioiden vertailua. Turunen on tutkijoiden mielestä parhaiten todellisuudessa kiinni ja tuo esiin niitä kysymyksiä, jotka nuorena eniten askarruttavat. Verrattuna Eriksoniin ja etenkin Marciaan Turusen näkemys nuoruudesta on vähiten luokitteleva. Tutkijat kokevat, että Marcian neljä identiteettistatusta karsinoivat nuoren identiteetin kehitystä, koska suuri osa nuorista ei istu täysin mihinkään näistä neljästä. Kuten Pulkkinen on todennut, eri elämänalueilla yksilön identiteetti ei ole välttämättä samalla tasolla (Pulkkinen 1988, 83). Toisaalta se, mitä Marcia identiteettistatuskehityksellään tarkoittaa, sisältää samoja elementtejä kuin Turusen näkemys seitsenvuotisjakson kehityskulun kolmesta eri vaiheesta. Marcian teoria etenee epäselvästä identiteetistä identiteetin omaksumiseen, sen etsimiseen ja lopulta sen selkiyttämiseen (Pulkkinen 1988, 83), kun taas Turunen jakaa pidemmät jaksot liittymisen, jäsentymisen ja tekemisen vaiheiksi (Turunen 1996, 17). Eriksonin näkemyksen mukaan psykososiaalinen identiteettikriisi ratkeaa joko siten, että identiteetti

12 7 selkiytyy tai jatkossa eletään epäselvän identiteetin varassa (Pulkkinen 1988, 83). Epäonnistuneeseen kehitystehtävään voidaan palata vielä seuraavien kehityskriisien aikana jossain muodossa (Erikson 1971, 135). Sekä Turuselta, Eriksonilta, että Marcialta on löydettävissä ajatus siitä, että identiteetin selkiyttäminen on pitkäaikainen prosessi, joka kestää aina aikuisuuteen saakka. 2.2 Hengellinen kehitys Ihmisen hengellinen kehitys voidaan erottaa kuudeksi eri vaiheeksi. Nämä vaiheet ovat tapoja hahmottaa todellisuus, sitoutua ja ilmaista sitoutuminen sekä antaa niille symbolinen muoto. Vaiheita ovat seuraavat: intuitiivis-projektiivinen, myyttis-kirjaimellinen, synteettis-sovinnainen, yksilöllis-reflektiivinen, konjunktiivinen ja yleismaailmallisesti pätevä. (Oikarinen 1993, 69.) Tutkijat käyttävät vaiheiden nimiä sellaisenaan tekstissä, sillä tärkeintä on vaiheen sisällä tapahtuva kehitys. Kaksi ensimmäistä vaihetta yhdistetään yleensä alle kouluikäisiin ja koulunsa aloittaneisiin. Vasta puberteetti ja sen aiheuttama voimakas fyysinen ja psyykkinen murros käynnistää yleensä kolmannen vaiheen. Neljäs vaihe on harvinainen alle kaksikymmentä -vuotiailla. Konjunktiivisen uskon vaihe ilmenee tavallisesti vasta keski-ikäisillä ja yleismaailmallisesti pätevää uskoa voidaan kuvata sanoilla: "minne ollaan matkalla". Tämä vaihe on hyvin harvinainen. (Oikarinen 1993, 75, 77, 80, 84, 87, ) Ensimmäinen eli intuitiivis-projektiivinen vaihe esiintyy tyypillisimmillään 3-7-vuotiailla. Tälle vaiheelle on ominaista jäljittely ja fantasiat. Lapsen läheisten aikuisten esimerkki ja uskon osoittamisen mallit, toiminnot ja kertomukset vaikuttavat lapseen voimakkaasti. Lapsen luonnollisen kehittymisen myötä tämä uskonnollisuuden vaihe on mielikuvituksen hallitsema. (Oikarinen 1993, 75.) Myyttis-kirjaimellinen uskon kehityksen vaihe on tyypillinen kouluikäiselle, 6-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle. Tällöin yksilö omaksuu uskomuksia, havaintoja ja kertomuksia, joiden avulla hän hahmottaa kuulumistaan yhteisöönsä. Lapsi tulkitsee näitä sääntöjä, asenteita ja uskomuksia kirjaimellisesti. Tämä johtaa edellisen vaiheen mielikuvien maailman hillitsemiseen ja säätelyyn. Toisinaan näitä piirteitä voidaan havaita vielä nuoruus- ja aikuisiässäkin. (Oikarinen 1993, 77.) Synteettis-sovinnainen vaihe puhkeaa useimmiten puberteetissa. Tätä vaihetta kuvaa hyvin se, että yksilön maailmakokemus ei enää rajoitu omaan perheeseen. Yhä useammat elämän alueet, kuten koulu tai työ, perhe, ikätoverit, tiedotusvälineet ja ehkä uskontokin vaativat huomiota. Uskon tehtävä on tällöin auttaa jäsentämään arvoja ja informaatiota sekä olla perustana identiteetille ja elämänkatsomukselle. Yksilölle tärkeiden ihmisten odotuksilla ja arvioinneilla on suuri merkitys, sillä ote omaan identiteettiin ja autonomiseen arviointiin ei ole vielä luja. Toisinaan tästä yksilön uskonnollisen kehityksen vaiheesta tulee aikuisikään säilyvä tasapainon tila. (Oikarainen 1993, ) Keskeistä synteettis-sovinnaisen uskon vaiheelle on oman persoonallisen myytin eli oman identiteetin ja uskon tulevaisuuden myytin hahmottaminen. Yksilön myöhäisemmän toiminnan ja arvioinnin autonomia

13 8 saattaa vaarantua, jos toisten ihmisten arvioinnit ja odotukset saavat liikaa painoarvoa. Pettymykset ihmissuhteissa vaiheen aikana voivat vaikuttaa ihmisen suhtautumiseen uskontoon ja Jumalaan. (Oikarainen 1993, 81.) Yksilöllis-reflektiiviseen vaiheeseen siirtyminen edellyttää kriittisen välimatkan hahmottamista suhteessa taustayhteisöön ja siten myös itsenäistä vastuunottoa. Ihmisen on tällöin otettava vakavasti vastuu omasta elämäntyylistään, asenteistaan ja uskomuksistaan. Yksilön identiteetti irtautuu toisten ihmisten sille antamien normien alaisuudesta. Yksilö kokee olevansa itsenäinen ja oman elämänsä suunnasta päättävä ihminen. (Oikarainen 1993, ) 3 PSYKOSOSIAALINEN TUKEMINEN Käsitteellä psykososiaalinen viitataan asiakastyöhön, joka perustuu psykologisten ja sosiaalisten keinojen käyttöön. Se on lähestymistapa, jossa korostetaan psykologisten (yksilökohtaisten) ja sosiaalisten (vuorovaikutussuhteiden) tekijöiden merkitystä tarkasteltaessa sosiaalisia ongelmia. (Kuusela 1999.) Ihmisen sosiaalisella tukemisella sosiaalityössä tarkoitetaan sitä, että hänen käyttöönsä luovutetaan lisäresursseja tai hänelle annetaan neuvoja ja ohjausta. Psykososiaalisessa työssä pyritään vaikuttamaan ihmisen konkreettiseen tilanteeseen muutosten välityksellä ja sitä kautta hänen kokemukseensa elämästään. Ihmisen minää tuetaan ja hänen vuorovaikutussuhteissaan olevia lukkiutumia pyritään avaamaan psykososiaalisen työn avulla. (Sipilä 1989, 63, 225.) Henkinen tuki on aineetonta ja epävirallisissa sosiaalisissa verkostoissa se samaistuu yhteisyyden käsitteeseen. Sitä tarvitaan ihmisen henkilökohtaisissa eli yksityisissä ongelmissa. (Heikkilä 1992, 190.) 3.1 Sosialisaatio ja sosiaaliset ryhmät Sosialisaatio on prosessi, jossa ihminen oppii sellaiset tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet, jotka edesauttavat hänen toimintaansa yhteiskunnan jäsenenä. Sosialisaatio voidaan toisaalta nähdä kulttuurin siirtona sukupolvelta toiselle, jolloin vanhempi sukupolvi opettaa seuraavalle yhteiskunnan ja siinä selviämisen perusteita. Nykyään yleistyvä näkökulma korostaa lapsen ja nuoren aktiivista panosta sosialisaatiossa ja näkee tämän prosessin sosiaalistuvan yksilön ja häntä sosiaalistavan osapuolen välisenä vuorovaikutuksena. Sosialisaation kulttuurisiirtona käsittävä näkökulma painottaa prosessin lopputulosta eli yhteiskunnan sääntöjen omaksumista. Vuorovaikutusta painottava tarkastelutapa näkee sosialisaation läpi elämän jatkuvana prosessina. (Helkama, Myllyniemi & Liebkind 1999, ) Yksi tärkeistä sosiaalisista prosesseista on pyrkimys samanlaistumiseen. Symboliympäristö ja symbolit auttavat tässä prosessissa. Pyrkimys samanlaistumiseen edellyttää sitä, että ihmiset pystyvät ja pyrkivät vaikuttamaan toistensa havaintoihin, tunteisiin ja ajatuksiin. Ihmiselle on ominaista se, että muiden mielipiteet vaikuttavat häneen voimakkaasti. (Allardt 1983, )

14 9 Ihmisten ollessa vuorovaikutuksessa keskenään syntyy sosiaalisia järjestelmiä. Ryhmän muodostaakseen yksilöt tarvitsevat välilleen yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on ryhmän olemassaolon edellytys. Sosiaaliset ryhmät on eroteltu yhteenkuuluvuuden luonteen perusteella primaari- ja sekundaariryhmiin. Primaariryhmän määritelmänä on henkilökohtaisuus, voimakas yhteenkuuluvuuden tunne, joka ei perustu kirjoitettuihin tai muodollisiin normeihin. Tärkeimpiä primaariryhmiä ovat perhe ja kaverit. (Allardt 1983, ) Larssonin mukaan sekundaariryhmä jaetaan muodollisiin ja epämuodollisiin ryhmiin. Muodollisella ryhmällä on johtaja, organisaatio, säännöt ja päämäärä. Lukio on esimerkki muodollisesta ryhmästä. Epämuodollinen ryhmä voi olla esimerkiksi nuorisojengi tai työkavereiden muodostama ryhmä. Tällaisella ryhmällä ei ole tiukkoja sääntöjä, selkeää päämäärää tai johtajaa. Muodollisen ryhmän sisälle syntyy usein epämuodollisia ryhmiä, jotka saattavat vaikeuttaa muodollisen ryhmän toimintaa. (Larsson 1989, 33.) Jokainen yksilö on todellisuudessa monien eri ryhmien jäsen. Näin yksilö käyttäytyy eri ryhmissä kulloisenkin ryhmän sosiaalisten normien mukaan. Tätä selventää jako viite- ja jäsenryhmiin. Jäsenryhmät ovat niitä ryhmiä, joihin yksilö jo kuuluu, kuten perhe, ammattiryhmä tai asuinseutu. Yksilö käyttäytyy melko yhdenmukaisesti jäsenryhmän muiden jäsenten kanssa ja hänen myös odotetaan noudattavan samoja sosiaalisia normeja. (Allardt 1983, 68.) Viiteryhmä on ryhmä, jossa yksilö toivoo tulevansa hyväksytyksi ja johon hän haluaa samaistua. Viiteryhmä voi olla sama ryhmä kuin jäsenryhmä. Viiteryhmä saattaa myös olla kuviteltukin eikä siihen tässä tapauksessa voi liittyä. Viiteryhmät ovat tärkeä osa ihmisen sosiaalisen identiteetin muodostumisen prosessia. Näiden ryhmien avulla ihminen peilaa ja arvioi historiaansa, omaa itseään ja sosiaalista identiteettiään. (Allardt 1983, 69.) Larssonin mukaan viiteryhmä voidaan vielä jakaa negatiiviseen tai positiiviseen. Viiteryhmä voi olla esimerkkinä normeista ja arvoista, joihin samaistua, mutta se voi toimia myös negatiivisena esimerkkinä. Uskovalle ihmiselle voivat esimerkiksi papit olla positiivinen viiteryhmä, kun taas ateistit edustavat negatiivista viiteryhmää. (Larsson 1989, 34.) Ihmisten muodostamat ryhmät voidaan jakaa myös sisä- ja ulkoryhmiin. Ulkoryhmän olemassaolo saattaa vahvistaa sisäryhmän jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta, luoden kuvan "meistä" ja "muista". "Muista" muodostuva kuva voi jäädä yksipuoliseksi, jos toinen ryhmä koetaan uhkaksi. Tällöin keskinäinen ymmärrys ja yhteistyö vaikeutuu. Pienemmässä mittakaavassa tätä esiintyy esimerkiksi koulussa eri kaveripiirien välillä, suuremmassa mittakaavassa muun muassa rotukysymyksissä. (Larsson 1989, ) 3.2 Perheen merkitys Yhteiskunnallisen sosialisaation tärkeä välittäjä on perhe. Vanhemmat välittävät lapsilleen paitsi yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja arvoja, myös omaa elämäntyyliään. Perheellä on suuri merkitys seuraavan sukupolven yhteiskuntaan sopeuttamisessa. (Haavio-Mannila, Jallinoja & Strandell 1984, 88.)

15 10 Nuoren ja vanhempien väliseen suhteeseen vaikuttaa se, onko suhteella myönteinen vai kielteinen kehityshistoria kiintymyksen rakentamisen kannalta. Myönteinen kehityshistoria antaa hyvät mahdollisuudet sosiaalisten taitojen oppimiselle, vastuuntunnolle, koulunkäyntihalukkuudelle ja yhteiskuntaan jäsentymiselle. (Pulkkinen 1994, 29, 39.) Perheen merkitys nuoren käyttäytymiselle lähtee jo siitä, miten perhe on elänyt ja elää yhdessä. Näin kasvatusta ei voi rajata pelkkiin kasvatuksellisiin toimenpiteisiin. Toisaalta ympäristö vaikuttaa lapseen ja nuoreen, mutta myös lapsi tai nuori voi itse muovata ympäristöään. Tällä tarkoitetaan sitä, että hän voi itse vaikuttaa siihen, miten ympäristö suhtautuu häneen. (Pulkkinen 1996, 37.) Lapsesta aikuiseksi - tutkimusprojektin mukaan vahvan itsehallinnan omaavia aikuisia on kasvatettu ohjaavalla menetelmällä. Tämä kasvatusmenetelmä perustuu lapsikeskeisyyteen ja siinä vanhemmat ovat turvallisia auktoriteetteja, jotka valvovat toimintoja, asettavat odotuksia, antavat lämpöä ja kuuntelevat lasta. Tälle kasvatustyylille on ominaista molemminpuolinen luottamus, vuorovaikutus, kasvatuksen johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus. (Pulkkinen 1996, 39.) 3.3 Vertaisryhmän merkitys Vertaisryhmä-käsite tarkoittaa laajassa merkityksessään kaikkia nuorten välisiä sosiaalisia suhteita (paitsi sukulaissuhteet). Tarkemmin rajattuna se tarkoittaa ryhmä- tai parisuhdetta. Vertaisryhmän käsite on siis laaja ja psykologit pitävät sitä hyvin merkityksellisenä kehityksen kannalta. Nuoruusiässä vertaisryhmän merkitys on korostunut. (Salmon 1982, ) Vertaisryhmän merkitys nuorelle jaetaan kahteen näkökulmaan. Ne ovat: Ensin se psykologisen kehityksen vaihe, jossa ryhmä on merkityksellisin, toiseksi ryhmän merkityksen laatu. Eriksonin mukaan nuoruusikä suo nuorelle sitoutumattoman siirtymävaiheen, jonka aikana nuori voi kokeilla uusia identiteettejä, ennen kuin hänen oma identiteettinsä vakiintuu sosiaalisesti, seksuaalisesti ja ammatillisesti. Ikätoverit antavat esimerkkejä vaihtoehtoisista identiteeteistä tarjoten turvallisen areenan eri mahdollisuuksien kokeilemiselle. Heiltä saa myös moraalista tukea aikuisen ymmärtämättömyyttä ja vihamielisyyttä vastaan. (Salmon 1982, 120.) Vertaisryhmän merkityksestä tehdyt olettamukset ja muodostetut käsitykset pohjautuvat niihin kehitysvaiheisiin, jolloin vertaisryhmä nähdään erityisen tärkeänä. Eriksonin nimi liitetään yleisimmin kahteen vertaisryhmälle esitettyyn päätehtävään. Nämä ovat läheisyys ja yksimielisyyden vahvistaminen. Kolmantena tehtävänä pidetään viitekehyksen hankkimista. (Salmon 1982, 121.) Läheisyyden edellytyksenä on Eriksonin mukaan se, että nuori on selviytynyt kehitysvaiheesta, jossa ikätoverit auttoivat häntä henkilökohtaisen identiteetin vahvistamisessa. Läheisyys on nuorelle uhkaavaa, jos hänellä ei ole voimakasta tunnetta omasta identiteetistään. Läheisyys jo sanana kuvaa läheistä suhdetta vain harvojen valittujen kanssa. Sillä ei siis viitata kaikkiin vertaisryhmässä oleviin suhteisiin, vaan osaan

16 11 niistä. (Salmon 1982, ) Yksimielisyyden vahvistamisen merkitys korostuu ryhmässä. Ryhmän tuki vahvistaa nuorta enemmän kuin muutaman henkilökohtaisen ystävän tuki. Tämän tehtävän yhteydessä puhutaan vertaisryhmästä. Erikson korostaakin vertaisryhmien tärkeyttä nuoren sosiaalisen identiteetin muodostamisessa. (Salmon 1982, 122.) Ikätoverit ovat tärkeitä informaation lähteitä nuorelle. Joillakin elämänalueilla ikätoverit toimivat vanhempien sijasta luonnollisina rajojen määrittelijöinä. Ryhmässä syntyneet normit mittaavatkin sitä merkitystä, mikä ikätovereilla on nuoren viitekehyksen syntymisessä. Joiltakin osin voidaan nähdä, että normit ovat tarkasteltujen kolmen tehtävän leikkauspisteessä. (Salmon 1982, ) 3.4 Koulun ja yhteiskunnan merkitys Koulutuksen avulla yhteiskunta sosiaalistaa lapsia ja nuoria. Suuri osa sosiaalisista ja teknisistä taidoista opitaan koulun piirissä. Koulu on lasten ja nuorten säilytyslaitos, jolla on monia eri tehtäviä. Yksi koulutuksen tehtävistä on työvoiman uusintaminen. Tämä on tärkeää sosiaalisen yhteisön säilymisen kannalta, sillä sen tulee samanaikaisesti tuottaa ja uusintaa tuotantonsa edellytyksiä. Koulutus lisää yksilön mahdollisuuksia hyvinvointiin runsaampien valintamahdollisuuksien kautta. (Allardt 1983, , 233.) Suomea voisi kuvata koulutusyhteiskunnaksi, jossa arvostetaan koulutusta ja opillista sivistystä korkealle. Tästä johtunee se, että lukio on suosittu pakollisen oppivelvollisuuden jälkeinen koulutusmuoto. Kouluttautumisesta on tullut elämässä etenemisen edellytys, joka antaa eväitä elämään. Koulumenestystä ei kuitenkaan pidetä samana kuin elämässä menestymistä. (Hoikkala 1993, 238.) Nuoruus on ikään kuin aikuistumisen instituution kehystämä. Hoikkalan tapaustutkimuksen mukaan tämä näkökulma on tuttu myös tutkimukseen osallistuneille nuorille. Seuraavassa nuorten mielipiteitä lukiosta tutkimuksen mukaan: "Yhdelle lukio on keskiarvon odottelua hiljaa istuen, toiselle lepokoti sen miettimiseksi mitä elämässään tekisi, kolmannelle pakollinen, mutta kiva mielekkään työn mahdollistava välivaihe, neljännelle äidin kehotuksen ja sisaren mallin mukainen ratkaisu ja vaihtoehtojen ehdollinen maksimointipaikka, viidennelle pakollinen välivaihe." Lukiolaisten voi siis ajatella olevan tosielämältä suojassa, ikään kuin yhteiskunnan odotushuoneessa. (Hoikkala 1993, 238.) 4 HENGELLINEN TUKEMINEN Käsitettä hengellinen käytetään puhuttaessa Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Jumalan Henki on luova elämänvoima, joka on ihmisen toimintojen ja kykyjen liikkeellepanija. Hengestä ja hengellisyydestä voi sanoa, että ne ilmentävät ihmisen ja Jumalan välisen suhteen erottamattomuutta ja kiinteyttä. (Sainio 1989, ) Ihmisen hengellisyyttä ei tule kieltää ongelmia käsiteltäessä, koska tällöin edellytykset

17 12 tukemiselle puuttuvat ja peruslähtökohdatkin ovat väärät (Ewalds 1990, 94). Hengellisen tukemisen voi määritellä koko ihmiseen kohdistuvaksi huolenpidoksi. Sen keinoja ovat Jumalan sanan julistus, kristillinen lähimmäisenrakkauden luoma yhteys ja keskinäinen palvelu. Sielunhoito pohjaa Kristuksen elämäntyöhön, joka sisälsi sanoman ihmisestä ja ihmiselle. (Sainio 1989, 53, 54.) Siinä tapahtuva tukeminen ei ole elämän valvontaa eikä moraalin julistamista vaan evankeliumin julistamista (Mannermaa 1998, 17). 4.1 Neuvova, ohjaava, opettava sielunhoito ja rippi Kilpeläisen mukaan voidaan erottaa kaksi perinteistä sielunhoidon muotoa. Nämä kaksi ovat neuvova, ohjaava, opettava sielunhoito ja rippi. Jaottelunsa hän perustelee sielunhoitajan asenteen mukaan. Sielunhoitaja auttajana on auttaja, joka on aktiivinen kuuntelija ja käyttää apunaan Raamatun sanaa ja rukousta. Rippi-isä on osittain epäpersoonallinen ja hyvin passiivinen. Rippi käsittää synnintunnustuksen ja rippi-isän julistaman synninpäästön. (Kilpeläinen 1981, 19.) Molempia muotoja helpottaa se, jos autettava osaa pukea vaikeutensa tai syyllisyytensä sanoiksi. Ripissä hänen on vielä osattava ottaa vastaan synninpäästö. Neuvova ja ohjaava sielunhoito edellyttää sielunhoitajalta, että hän ymmärtää autettavan vaikeuden ja pystyy vastaamaan sellaisilla Raamatun sanoilla, jotka kohtaavat autettavan. Sielunhoito ei edellytä autettavalta kristillistä vakaumusta. Sielunhoitajan tulee kohdata ihminen tarpeineen sellaisenaan. (Kilpeläinen 1981, ) 4.2 Sielunhoidon periaatteet Sielunhoito perustuu evankeliumin sanomaan Kristuksesta, hänen persoonastaan ja työstään ihmisten keskellä, ihmiselle. Jeesuksen esimerkin mukaan sielunhoitajan tulee ottaa vastaan jokainen ihminen, joka tarvitsee hänen apuaan. Sielunhoidossa on tärkeää tehdä selkeä ero ihmisen hyväksymisen ja hänen tekojensa hyväksymisen välillä. Siihen ei kuulu ihmisen tuomitseminen hänen tekojensa perusteella vaan jokaisella ihmisellä on arvo sinänsä. (Kilpeläinen 1981, ) Jokainen sielunhoidollinen kohtaaminen on ainutkertainen ja siksi valmiit kaavat eivät päde sielunhoidossa. Sielunhoidossa ei mitata ihmisen syyllisyyden- tai synnintuntoa vaan tuodaan armahdusta sinne, mistä armo puuttuu. Sielunhoito pyrkii viestittämään ihmiselle sitä, että hän voi olla oma itsensä. Hänet on jo armahdettu. (Kilpeläinen 1981, ) 5 KOULUN JA SEURAKUNNAN YHTEISTYÖ Yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, kun kaksi tai useampi henkilö tai taho toimivat yhdessä valitsemansa päämäärän saavuttamiseksi (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994, 842). Yhteistyön eli toiminnan

18 13 yhteensovittamisen tarve nousee, kun nähdään kokonaistilanteen vaatimukset. Siihen ei niinkään liity abstraktien periaatteiden ja hallinnollisten ohjeiden noudattaminen. Yhteistyön sisällön kohde voi myös vaihdella. (Elovainio, Kalliomäki-Levanto & Kivimäki 1997, ) Kirkolla on oma erityinen kasvatustehtävänsä. Tämän puitteissa kirkko tekee yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tekevät kasvatustyötä sen jäsenten keskuudessa. Yksi tärkeä yhteistyötaho on koulu, koska oppilaiden siellä saama kasvatus ja opetus on hyvin merkityksellistä myös kirkon kannalta. Erityisesti koulun antama eettinen ja katsomuksellinen opetus on aina ollut kirkon kiinnostuksen kohde. Nykyajan epävarmuuden aiheuttamat kysymykset tulevaisuuden moraalisista perusteista, kutsuvat seurakuntaa tiiviimpään yhteistyöhön koulun kanssa. (Kirkkohallitus 1995, 3.) Koulun kannalta kirkko on yhteistyökumppanina myös merkittävä. Sen arvot ja normit ovat osa kansallista kulttuuria ja vaikuttavat näin koulun kasvatustehtävään. Koululaeilla ja opetussuunnitelmien sisällöillä on omat katsomukselliset ja ideologiset viitekehyksensä. Niistä heijastuu ne odotukset, ihanteet ja arvot, joita yhteiskunta koululle asettaa. Koulussa annettava opetus ei siis ole arvovapaata eikä neutraalia. (Kirkkohallitus 1995, 3.) 5.1 Yhteistyömuotoja Valtakunnallisesti yksi seurakunnan ja koulun yleisimmistä yhteistyöalueista ovat päivänavaukset, jotka seurakunnan osalta ovat vakiintuneet noin yhteen viikoittaiseen vuoroon. Tämä toiminta pohjautuu lukioasetuksen 21 (176/91), jonka mukaan: "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella, jonka tulee myönteisellä tavalla liittyä peruskoulussa annettavaan uskonnolliseen kasvatukseen." Sisällöltään päivänavaukset painottuvat nykyään enemmän kouluelämän, päiväkohtaisten aiheiden ja koko ihmiskuntaa koskevien kysymysten käsittelyyn, kun taas vastaavasti uskonnollis-eettinen aines on vähentynyt. (Kirkkohallitus 1995, 18.) Koulujumalanpalvelukset ovat myös yleisiä lukiossa. Lukukauden alku- ja päätöskirkkojen lisäksi saatetaan järjestää mm. abi-kirkkoja ja musiikkipainotteisia kirkkotilaisuuksia. Seurakunta järjestää koulujumalanpalvelukset, mutta myös koulu voi olla sen järjestämisessä aktiivisesti mukana. (Kirkkohallitus 1995, 19.) Edellisten lisäksi seurakunnan työntekijät tekevät tuntivierailuja kouluihin ja voivat pitää tilaisuuksia myös koulun opettajille. Toisissa seurakunnissa on myös koulupastoritoimintaa. (Huotari 1992, 222.) Koulupastori tekee seurakunnan työtä tukien koko kouluyhteisöä ja toimii seurakunnan ja koulun yhteistyön koordinaattorina (Rauhaniemi & Tammi 1986, 98). Turtolan mukaan luokattomaan lukioon siirtyminen on ainakin Porissa vaikuttanut seurakunnan ja lukion väliseen yhteistyöhön merkittävästi. Hänen mukaansa tämä johtunee siitä, että pysyvien luokkien poistuessa yhteisöllisyys on vähentynyt. Turtola pohtikin sitä, että kehitys todennäköisesti jossain vaiheessa palaa takaisin valinnanvapauden yksipuolisesta korostamisesta sosiaalisen yhteyden tärkeyden

19 14 ymmärtämiseen. (Turtola 2000.) Turtola kertoi seurakunnan ja lukion välisestä yhteistyöstä Meri-Porissa. Hän on aikaisemmin toiminut siellä lukion uskonnon ja psykologian opettajana 22 vuotta. Tällöin lukio oli vielä luokallinen ja se oli ilmaisutaitolukio. Siellä ei ollut sellaista ongelmaa, etteivät oppilaat olisi tulleet esimerkiksi yhteisiin päivänavauksiin. Kirkkoon kuulumattomatkin oppilaat ja opettajat halusivat osallistua mm. yhteisten jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä koko lukion ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Hän kuitenkin totesi, etteivät opettajat lukiossa tietoisesti pitäneet paljoakaan esillä uskonnonvapauslakia. (Turtola 2000.) Nykyään Turtola tekee yhteistyötä yhdentoista eri oppilaitoksen kanssa Keski-Porin seurakunnan alueella, joista yksi on lukio. Tämä on vain pieni osa hänen työkuvaansa. Luokattomuus on hänen mukaansa vähentänyt myös kirkossa tapahtuvia tilaisuuksia. Päivänavauksia seurakunnan työntekijä käy yhä pitämässä, mutta kaikki lukiolaiset eivät välttämättä ole paikalla. Koska Turtola on vanha lukion uskonnon opettaja, hän pitää joka vuosi mm. pari uskonnon oppituntia paikallisseurakunnan papin ominaisuudessa. Turtolan pitämät tunnit ovat hänen mukaansa seurakunnan palvelua koululle. Turtola mainitsi, että nykyään ala-asteet ja yläasteet ovat selkeästi aktiivisempia ottamaan yhteyttä seurakunnan työntekijään kuin lukiot. (Turtola 2000.) Turtolan visio tulevaisuuden yhteistyöstä painottui oppilaitostyöhön ja eräänlaiseen konsultointiin. Oppilaitostyöllä hän tarkoitti sitä, että seurakunnan työntekijä voisi olla mukana koulun arjessa, tukihenkilönä ja keskustelujen kävijänä. Hänen mielestään nykyisillä työntekijäresursseilla kyseistä toimintaa ei kyetä järjestämään. Hän viittasikin mahdollisuuteen palkata tällaiseen toimintaan uuden työntekijän, jos seurakuntayhtymä sen näkisi tarpeelliseksi ja jos lukiot kokisivat yhteistyömuodon mielekkääksi. Konsultoinnilla Turtola tarkoitti lähinnä sellaisten oppituntien pitämistä, mitkä koskevat seurakunnan vahvoja alueita. (Turtola 2000.) 5.2 Seurakunnan nuorisotyön periaatteita Kaikki seurakunnan alueella asuvat nuoret ovat seurakunnan nuorisotyön vastuulla. Tämä on tosiasia, jota eivät horjuta käytännön vaikeudet, työvoiman puute, kokoontumistilojen vähyys tai ajan puute. Ei voida myöskään vedota siihen, että tunnustavien kristittyjen joukko on aina ollut pieni, koska Jumalan pelastustahto koskee kaikkia nuoria. Tämän vuoksi täytyy nähdä vaivaa myös niiden nuorten tavoittamiseksi, jotka eivät ole mukana seurakunnan toiminnassa. (Kirkon Kasvatusasiain Keskus 1979, 56.) Nuorisotyön määritelmä "nuorten parissa ja nuorten kanssa" on hyvin laaja-alainen ja kätkee sisäänsä käyttämättömiä mahdollisuuksia. Nuorisotyön perusongelma on se, miten saada nuoret mukaan

20 15 seurakunnan toimintaan. Kaikkia nuoria ei voida kohdata välittömästi seurakunnassa. Välillisesti nuoria voidaan kuitenkin tavoittaa toisten organisaatioiden välityksellä, esimerkiksi koulumaailmassa. (Kirkon Kasvatusasiain Keskus 1979, ) Nuorisotyön käytetyin ja kaivatuin työmuoto on sielunhoito. Kun luottamus on saavutettu, on nuorella yllättävän paljon puhuttavaa. Nuoren ongelmat liittyvät useimmiten kasvukipuihin suhteessa vanhempiin, kavereihin ja omaan itseen. Näissä asioissa seurakunnan työntekijä voi olla aikuinen, jolle uskaltaa puhua painavista asioista. Koulussa seurakunnan työntekijää voisi käyttää apuna ainakin kriisitilanteissa, kuten oppilaan itsemurha tms. (Kirkon Nuorisotyön Keskus 1996, 10.) 5.3 Näkökulmia yhteistyön kehittämiseen Teologinen näkökulma. Teologinen näkökulma koulun ja kirkon välisestä yhteistyöstä pohjaa laajempaan kysymykseen kirkon ja yhteiskunnan, hengellisen ja maallisen regimentin, luomisen sekä lunastuksen välisestä suhteesta. Kirkon toiminnan luonteella ja tavoitteilla koulumaailmassa on teologinen sidonnaisuus siihen, miten kirkko ja sen tehtävä käsitetään maailmassa. Kirkon ja koulun yhteistyösuhde perustuu tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, eli molempien instituutioiden asiantuntemusta ja itsehallintoa kunnioitetaan omilla alueillaan. (Nummela 1999, 9-10.) Luterilaisen näkemyksen mukaan koko maailma on jakamaton Jumalan maailma. Tätä perustellaan luomisella ja lunastustyöllä. Kahden regimentin opin mukaan Jumala toimii kirkon ja yhteiskunnan välityksellä. Nämä molemmat ilmentävät Jumalan rakkautta ja pyrkivät mahdollistamaan Jumalan tarkoittaman hyvän elämän toteutumista maailmassa. Kansankirkon tehtävänä on tukea jokaisen kasvua ihmisenä ja kristittynä. Kasvatuksen tavoitteena on herättää vastuuta lähimmäisestä ja kehittää koulua inhimillisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi kasvuympäristöksi. (Nummela 1999, 10.) Teologisesti kasvatus kuuluu osaksi Jumalan luomaa maailmaa, jolloin kasvattajille on uskottu kasvatettavaksi Jumalan kuva (imago Dei). Kasvattajat ovat siis vastuussa Jumalalle työstään. Seurakunnan sekä yhteiskunnallisten kasvattajien muistuttaminen tästä vastuusta ja heidän toimintansa tukeminen on myös koko kirkon tehtävä. Se, missä maallinen ja hengellinen regimentti kohtaavat kasvatuksen alueella, on ihminen. (Nummela 1999, ) Kasvatusfilosofinen näkökulma. Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan koulun tavoitteena on kasvattaa ehyen ja tasapainoisen persoonan omaavia nuoria. Tällä tarkoitetaan sitä, että nuoret ymmärtävät oman vastuunsa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta ja että he huolehtivat kansallisista arvoista ja kansallisen kulttuurin edistämisestä. Koulutuksen tavoitteena on välittää keskeisiä yhteiskunnallisia arvoja ja näiden pohjalta ohjata ihmistä olemaan hyvä lähimmäinen toinen toiselleen. Kasvatus perustuu näkemykseen ihmisestä kokonaisuutena ja pyrkimyksenä on kasvattaa kriittisesti maailmaa havainnoivia nuoria. (Holma & Nummela 1999, )

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Nuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena

Nuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Usko itsenäiseen selviytymiseen Haluan oman elämän Ellet arvosta minua, hylkään

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot