TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 Sisällys I YHTEENVETO... 2 YHTEENVETO TALOUSARVION KESKEISISTÄ ASIOISTA... 2 PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO II YLEISPERUSTELUT... 4 JULKISEN TALOUDEN NÄKYMÄT... 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 6 HARJAVALLAN KAUPUNGIN STRATEGIA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN VAHVISTAMINEN TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LAINANOTTOVALTUUTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVIOASETELMA TA III KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMITTÄIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tulosalue: VAALIT TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulosalue: TARKASTUSTOIMI KAUPUNGINHALLITUS Tulosalue: KESKUSHALLINTO Tulosalue: ELINKEINOTOIMI PERUSTURVALAUTAKUNTA Tulosalue: PERUSTURVAN HALLINTO Tulosalue: SOSIAALITYÖ Tulosalue: KOTI JA HOITOPALVELUT Tulosalue: TERVEYDENHUOLTO SIVISTYSLAUTAKUNTA Tulosalue: SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Tulosalue: VARHAISKASVATUSPALVELUT Tulosalue: KOULUTUSPALVELUT Tulosalue: KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Tulosalue: VAPAA-AIKATOIMI Tulosalue: MUSEOTOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Tulosalue: KUNNALLISTEKNISET PALVELUT Tulosalue: VESIHUOLTO Tulosalue: TILAPALVELUT Tulosalue: RUOKAHUOLTO JA SIIVOUS KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA Tulosalue: YHDYSKUNTASUUNNITTELU Tulosalue: YMPÄRISTÖTOIMI IV TULOSLASKELMAOSA V INVESTOINTIOSA VI RAHOITUSOSA VII KUNTAKONSERNI KONSERNITAVOITTEET

3 I YHTEENVETO I YHTEENVETO YHTEENVETO TALOUSARVION KESKEISISTÄ ASIOISTA Taloussuunnitelma vuosille perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään ja /87 päivittämään strategiaan Talousarvio on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Vuoden 2014 painopisteenä on kaupungin talouden sopeuttaminen. Koko maailman talouden lama ja sen pitkittyminen on johtanut niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla talousvaikeuksiin. Julkisen rahoituksen vaje syvenee toistuvien valtionosuusleikkausten ja verotulojen vähenemisen takia. Toimintamenot taas kasvavat voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kaupungin strategian mukainen vakaa talous edellyttää toimenpiteitä, joilla kaupungin talous saataisiin sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Vuoden 2014 tuloveroprosentti nousee 18,75 prosentista 19,75 prosenttiin. Kustannussäästöjä haetaan käyttötaloudesta jokaiselle tulosalueelle laadittavalla sopeuttamisohjelmalla, jossa tarkastellaan myös toimintatapoja ja rakenteita. Kaupungin toimintamenojen loppusumma on 53,6 miljoonaa euroa. Kasvu vuoteen ,4 %. Toimintatuloja arvioidaan kertyvän 11,8 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen ,1%. Toimintakate on 41,8 miljoonaa euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän 29 miljoonaa euroa, valtionosuuksia 14 miljoonaa euroa. Vuosikate on 1,2 miljoonaa euroa ja poistot 2 miljoonaa euroa. Vuosikate ei kata poistoja, vaan tulos on - 0,8 miljoonaa alijäämäinen. Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Sisäinen maksuliikenne 4,5 miljoonaa euroa sisältyy talousarvioon. Suurin sisäinen erä on sisäiset vuokrat. Vuoden 2014 investoinnit painottuvat kunnallisteknisiin investointeihin. Tammikuussa 2014 valmistuu Harjavallan uusi päiväkoti. Investointeihin käytetään kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa. Harjavallan asukasmäärä oli vuodenvaihteessa 2005/ / / / / / / /

4 I YHTEENVETO PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2014 KAUPUNGIN TALOUDEN SOPEUTTAMINEN Koko maailmantaloutta vaivaava talouden lama ja sen pitkittyminen on johtanut niin Euroopan kuin Suomenkin taantumaan. Julkisen rahoituksen vaje syvenee verotulojen ehtyessä. Heikko talouskehitys, toistuvat valtionosuusleikkaukset ja palvelujen kysynnän lisääntyminen on vuonna 2013 velkaannuttanut kuntia ja alijäämä syvenee suunnittelukaudella entisestään. Kunnat kantavat vastuuta myös valtion säästötoimista. Yli puolet julkisen talouden säästöistä kohdistuvat valtionosuuksien leikkausten kautta kuntiin. Vuonna 2014 valtionosuutta leikataan yli 1,1 miljardia euroa, joka on 362 miljoonaa euroa vuoden 2013 leikkausta enemmän. Mikäli kunnat kattaisivat leikkauksen veroprosenttia korottamalla, kuntien olisi korotettava kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 prosenttiyksikköä. Se ei kuitenkaan riitä, koska samanaikaisesti kuntien velvoitteet mm. työllistämisessä ja oppilashuollossa lisääntyvät. Myös talouden lama lisää toimeentuloturvamenoja. Väestörakenteen muutos puolestaan kasvattaa vanhustenhuolto- ja terveydenhuoltomenoja. Talouden taantuma näkyy lisäksi verotulojen kertymässä, joten kasvavien kulujen ja pienentyvien tulojen ristiriita johtaa velkaantumiseen. Harjavallan kaupungin taloustilanne on samansuuntainen kuin muunkin kuntatalouden. Alati kasvavat perusturvan kustannukset ovat heikentäneet voimakkaasti taloutta. Alijäämää pystytään vielä kattamaan taseessa olevalla 9,1 miljoonan euron ylijäämällä, mutta jo vuonna 2014 ylijäämä supistuu alle 6 miljoonan euron. Suunnittelukauden lopussa taseessa ei ole enää ylijäämää, jollei talouden sopeuttamistoimiin ryhdytä. Kaupungin strategian mukainen vakaa talous ei toteudu ilman toimenpiteitä. Tavoite: Kaupungin talouden sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin. Toimenpiteet 1. Korotetaan veroprosenttia vuonna 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä 18,75:stä 19,75 :een 2. Laaditaan jokaiselle tulosalueelle sopeuttamisohjelma kustannusten pienentämiseksi. 3. Käydään lävitse kaupungit taksat ja maksut, jotta niiden taso vastaa paremmin kustannuksia ja kustannuskehitystä 4. Otetaan käyttöön vakanssien täyttölupamenettely vuoden 2014 alusta 5. Hyödynnetään luontaista poistumaa henkilöstömenojen supistamiseksi ja tarvittavien resurssien ohjaamiseksi pakollisten velvoitteiden hoitamiseen. 6. Luovutaan toiminnassa tarpeettomista tiloista. 7. Korvausinvestointien taso sovitetaan poistojen määrään, uusinvestointeihin suhtaudutaan kriittisesti. 8. Vaikutetaan tiukalla sopimusohjauksella palvelujen ostojen hintaan ja laatuun. 9. Vaikutetaan kuntayhtymien menokehitykseen. 3

5 II YLEISPERUSTELUT II YLEISPERUSTELUT JULKISEN TALOUDEN NÄKYMÄT Kansainvälisen talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Valtion vuoden 2014 budjettiesitys on olennaisilta osiltaan kevään kehyksen mukainen. Lisänä on budjettiesityksen yhteyteen laadittu ns. Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Rakennepoliittisen ohjelmassa kuntien tehtävänä on muodossa tai toisessa toteuttaa suuri osan tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista. Valtakunnan budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen Myönteistä kuntien kannalta on, että kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset kompensoidaan kunnille, kiinteistöveroa kehitetään niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. Kuntatalous kiristyy entisestään. Peruspalvelubudjetin yhteydessä laaditun painelaskelman mukaan vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n milj. euroa negatiivinen. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna, mutta vuonna 2014 sopeuttamista joudutaan jatkamaan entistä tehokkaammin. Palvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd euroa negatiivinen. Kuvio. Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. (Reijo Vuorento, Kuntaliitto). 4

6 II YLEISPERUSTELUT Suomen kansantalous on edelleen taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Euroopan velkakriisin jatkuminen ja Suomen elektroniikka ja investointipainotteisen teollisuustuotannon kriisin heijastuminen talouteen on heikentänyt talouden tilaa. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Myös viennin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Muuttuja Työllisyys (määrä) -0,4 1,1 0,1-0,4 0,1 Työttömyysaste 8,4 7,8 7,6 8,1 8,2 Julkiset menot/bkt 55,8 54,8 55,0 55,4 58,1 Julkinen velka/bkt 48,6 49,1 53,0 54,9 60,7 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,6 0,3 10 vuoden korko, % 3,0 3,0 1,8 1,7 2,3 Lähde: Kuntaliitto, Kansantalous ja julkinen talous. 5

7 II YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarviota koskevat säännökset Talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Suosituksia ja ohjeita antaa Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja antaa työ ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen että laskennan ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tulosalueittain tavoitteet sekä osoittaa määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tulosalueen valtuuston päättämät menojen ja tulojen loppusummat ovat sitovia eli ohjausperiaatteena käytetään bruttoperiaatetta. Toimielin jakaa tulosalueen määrärahat päättämilleen tulosyksiköille. Valtuuston myöntämää määrärahaa ei saa ylittää tai tuloarviota alittaa ilman valtuuston päätöstä. Talousarviovuoden toiminta on sopeutettava valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteisiin ja talousarviota on noudatettava. Määrärahojen riittävyyden turvaamiseksi toimielinten on tehtävä tarpeelliset muutokset toimintamuotoihinsa ja -työtapoihinsa. Valtuuston asettamista toiminnallisista tavoitteista toimielin ei voi poiketa ilman valtuuston päätöstä. Toiminta on sopeutettava niin, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Toimintaa ei saa laajentaa ilman kaupunginhallituksen lupaa. Lupaa pyydettäessä on esitettävä, millä määrärahalla toiminnan laajennus rahoitetaan. Ylityspyyntöjen sijaan rahoitus tulee järjestää tulosalueen käyttösuunnitelmaa muuttamalla. Tulosalueelta toiselle siirrettävistä määrärahoista tulee tehdä esitys kaupunginhallitukselle. Tuloslaskelmasta käy ilmi, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitteluvuosille. Investointi-osan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankkeittain tai hankeryhmittäin. Vuosien 2015 ja 2016 investointisuunnitelma on alustava arvio, eikä se ole sitova. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tulorahoituksen lisäksi tarvitaan pääomarahoitusta investointeihin ja lainan lyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. Vuoden 2014 käyttötalousosa on valtuustoon nähden sitova tulosalueittain siten, että ulkoisten menojen ja tulojen lisäksi tulosalueiden talousarvioon sisältyvät sisäiset vuokrat sekä sisäinen myynti ja osto. 6

8 II YLEISPERUSTELUT HARJAVALLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2016 VAKAVARAINEN, TASAPAINOINEN KUNTATALOUS Tavoitteet Taloudessa on liikkumavaraa. Taseessa ylijäämää vähintään neljä miljoonaa euroa vuonna Tuloveroprosentti ei ole yli maan aritmeettisen keskiarvon - Tulot ja menot pidetään tasapainossa YHTEISTYÖTAITO JA -TAHTO Tavoitteet Profiloiduttu syvenevän yhteistyön kaupungiksi: meidät tunnistetaan aktiiviseksi, yhteistyökykyiseksi ja laaja-alaista yhteistyötä hakevaksi - Verkostoitunut toimintamalli: eri toimijoiden osaamisen hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi - Laaja-alainen, tulokselliseen yhteistyö erityisesti Keski-Satakunnan kuntien ja Porin kaupungin kanssa - Lähipalvelujen säilyttäminen sekä mahdollisissa kuntarakenne- että sote-uudistuksissa MONIPUOLINEN JA ELINVOIMAINEN YRITYSTOIMINTA Tavoitteet Pitää työllistävät yritykset paikkakunnalla niin, ettei työpaikkaomavaraisuus laske - Työllisyysaste 70 % - Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen väestössä niin, että Harjavallassa tutkinnon suorittaneiden osuus on vähintään maan keskiarvon tasolla HYVÄT, LAADUKKAAT KUNTAPALVELUT Tavoitteet Kuntatalous vakaalla pohjalla - Kustannustehokkaasti, kattavasti ja laadukkaasti tuotetut palvelut - Lähipalvelut turvattava mahdollisissa kuntaliitoksissa - Moniammatillinen yhteistyö (toiminnallisuus) - Kuntien uudet ja poistuvat velvoitteet otettu huomioon MONIPUOLISET KULTTUURI- JA VAPAA-AJANTOIMINNAN MAHDOLLISUUDET Tavoitteet Harjavallan kaupunki on profiloitunut laadukkaan elämän kaupungiksi - Kaupunkilaisten hyvinvointi ja viihtyvyys on lisääntynyt 7

9 II YLEISPERUSTELUT TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖ Tavoitteet Houkuttelevan tonttitarjonnan lisääminen - Laadukkaan asuntotarjonnan lisääminen - Uudisrakentamisen edistäminen kaupungin toimenpitein - Varmistetaan turvalliset, sujuvat tie- ja kevytväyläyhteydet keskustaan, kouluille ja työpaikka-alueille - Ympäristö on viihtyisä, puhdas ja esteettisesti miellyttävä HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET Tavoitteet Matkahuoltopalvelujen säilyttäminen - Liikennetarjonnan säilyttäminen - Kt-43 peruskorjaus hankelistalla (VT-2/Kt-43 risteyksen kiertoliittymä) - Rautatien eritasoristeys Merstolaan hankelistalla STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa, toimintakertomuksissa sekä kyselyistä tehdyin yhteenvedoin. 8

10 II YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategian strategiset hankkeet eri menestysalueille Menestysalue Hyvät ja laadukkaat kuntapalvelut Hanke Kokonaistyytyväisyyskysely Hankkeen tarkempi kuvaus Selvitetään kuntalaisten kokonaistyytyväisyys olemassa olevien kyselyiden kautta Vastuutaho ja aikataulu Kaupunginhallitus 2012 Lasten syrjäytymisen ehkäisy Yhteistyössä eri tahojen kanssa pyritään ehkäisemään lasten syrjäytymistä varhaisessa vaiheessa Perusturvalautakunta jatkuva toiminta Monipuolinen ja elinvoimainen yritystoiminta Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma vuosille Päivitetään nykyinen, vuosille hyväksytty elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma Kaupunginjohtaja Vuosi 2012 Koulutusasteen nostaminen Vaikutetaan koulutusasteen nostamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Sivistystoimenjohtaja Vuoden 2014 loppuun mennessä Hyvät liikenneyhteydet Asiointikuljetus, kokeiluluonteinen Kuljetuksen järjestäminen kaupungin ja liike-elämän tuella keskustaan asioinnin helpottamiseksi Perusturvajohtaja Vuosi 2012 Turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö Ympäristön siisteys ja välineistön kunnossapito (leikkikentät, puistonpenkit yms.) Ilkivallan tai jostain muusta syystä rikkoutuneen korjaaminen mahdollisimman nopeasti Tekninen mestari, Jatkuva toiminta Yhteistyötaito ja - tahto Aktiivinen, tietoinen toiminta laaja-alaisen yhteistyön toteuttamiseksi Kaupunginhallitus Jatkuva toiminta Monipuoliset kulttuuri- ja vapaaajantoiminnan mahdollisuudet Liikunta- ja uimahallin käytön maksimointi Liikunta- ja uimahallin suunnitelmallinen toiminta Vapaa-aikasihteeri 2013 Vakavarainen, tasapainoinen kuntatalous Talouden tasapainon tiukka seuranta ml. Kuntakonserni Seurataan taseen ylijäämää ja tarvittaessa tehdään toimenpiteitä tulojen kasvattamiseksi ja menojen supistamiseksi Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jatkuva toiminta 9

11 II YLEISPERUSTELUT KÄYTTÖSUUNNITELMIEN VAHVISTAMINEN Toimielin vahvistaa kaupunginvaltuuston tulosalueittain myöntämistä määrärahoista ja hyväksymistä tuloarvioista mennessä käyttösuunnitelman, jossa myönnetty määräraha jaetaan tulosyksiköihin ja hankkeisiin sekä tulo- ja menolajeihin. Investoinneista laaditaan hankesuunnitelma, josta käy selville suunniteltu hankkeen valmistumisaika, vaikutus maksuvalmiuteen ja vaikutus tuleviin käyttömenoihin. Hankeryhmälle myönnetyistä määrärahoista laaditaan käyttösuunnitelma. Toimielin voi muuttaa käyttösuunnitelmaansa vuoden aikana ilman kaupunginvaltuuston lupaa, kun tulosalueelle myönnetty määräraha ei ylity eikä tuloarvio alitu. Muutokset tulee ilmoittaa rahatoimistoon talousarvioseurannan ja raportoinnin pitämiseksi ajan tasalla. Määrärahat ja tuloarviot sisältävät sisäisten palvelujen ostot ja myynnit, vuokrat ja poistot. Käyttösuunnitelmaa laadittaessa on varmistuttava, että ostavan ja myyvän toimielimien käyttösuunnitelmien sisäiset ostot ja myynnit ovat yhdenmukaiset. Käyttösuunnitelma toimitetaan kirjanpidon pohjaksi konekielisesti syöttämällä määrärahat ja tuloarviot taloussuunnitteluohjelmaan ao. kustannuspaikoille. Käyttösuunnitelmaa hyväksyttäessä toimielimen tulee todeta toimielimen tilivastuulliset henkilöt ja määrätä vastuuhenkilöt tulosyksiköille sekä ilmoittaa heistä tilintarkastajalle. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA JA RA- PORTOINTI Talousarviota seurataan talous- ja osavuosikatsauksen avulla. Osavuosikatsaus sisältää tilinpäätösennusteen, talousarvion toteutuman ja selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulosalueittain. Toimielinten on toimitettava kaupunginvaltuustolle osavuosikatsaukset taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tammi elokuulta 2014 viimeistään mennessä. Myös konsernitavoitteiden ja EU-hankkeiden toteutumisesta on raportoitava osavuosikatsauksessa. Toimielimet päättävät talousarviovuoden alussa taloutensa seurannasta. Toimielinten tulee toimittaa tiedot vuoden 2014 tilinpäätöstä varten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tammikuun loppuun 2015 mennessä. Konsernin tytäryhteisöjen on toimitettava kaupungin konsernitilinpäätöstä varten tiedot mennessä kaupunginhallitukselle. 10

12 II YLEISPERUSTELUT HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Talousarvio ja suunnitelma sisältää henkilöstösuunnitelman mukaiset palkkausmäärärahat. Talousarvio antaa valtuuden täyttää vain henkilöstösuunnitelmaan sisältyvät virat ja toimet, joihin määräraha on varattuna. Jokaisen toimielimen jälkeen on ko. toimielimen henkilöstösuunnitelma. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 2014 JA TS VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Harjavallan kaupunki yhteensä Suunnittelukauden muutokset 318,5 319,5 315,5 313, Vuoden 2014 henkilöstömuutokset/vakituinen henkilöstö Kaupunginhallitus - Kaupunginlakimiehen viran (35525) lakkauttaminen - Toimistotyön uudelleen organisoinnin vaikutus (+9) Yhteensä +8 Perusturvalautakunta - Palvelusihteerin (43376) nimikkeen muutos etuuskäsittelijäksi - Perushoitajan (43383, 43384) nimikkeen muutos lähihoitajaksi (2) - Toimistotyön uudelleen organisoinnin vaikutus (-2) Yhteensä -2 Sivistyslautakunta - Kiertävän erityislastentarhanopettajan (43447) nimikkeen muutos varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi - Perhepäivähoitajan (43494) nimikkeen muutos lastenhoitajaksi - Englannin kielen päätoimisen tuntiopettajan vakanssin (35568) muuttaminen päätoimiseksi tuntiopettajaksi - Erityisopettajan viran perustaminen lähtien - Koulunkäyntiavustajan toimen perustaminen (sairaalakoulu) - Toimistotyön uudelleen organisoinnin vaikutus (-3) Yhteensä -1 11

13 II YLEISPERUSTELUT Tekninen lautakunta - Ammattimiehen osa-aikaisen toimen (43515) lakkauttaminen - Erikoisammattimiehen toimen (43531) lakkauttaminen - Ravitsemistyöntekijän toimen perustaminen - Laitoshuoltajan toimen perustaminen - Toimistotyön uudelleen organisoinnin vaikutus (-4) Yhteensä -3,5 Kaupunkikehityksen lautakunta - Ei muutoksia 12

14 II YLEISPERUSTELUT LAINANOTTOVALTUUTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE Kaupungilla on pitkäaikaista lainaa 7,5 miljoonaa euroa, kun alkuvuonna otettua 8 miljoonan euron lainaa on lyhennetty 0,5 miljoonalla eurolla. Lainanottovaltuus on 12,7 miljoonaa euroa vuonna 2013, josta 9,5 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa ja 3,2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Vuoden 2013 vuosikate on jäämässä 1,5 miljoonaa euroa negatiiviseksi, joten loppuvuonna myös käyttökustannuksia joudutaan rahoittamaan velkarahalla. Vuoden 2014 vuosikate 1,2 miljoonaa euroa ei riitä yhteensä 4,9 miljoonan euron investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Koska rahoitusosuudet investointeihin ja muut rahoitustuotot tulevat eri aikataulussa, kuin investointimenoja syntyy, lyhytaikaista lainaa on otettava maksuvalmiuden turvaamiseksi. Uutta pitkäaikaista lainaa tarvitaan 3,3 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista lainaa ottaen huomioon vuoden 2013 alijäämän vähintään 3,5 miljoonaa euroa. Rahoitusinstrumentteina käytetään kuntatodistuksia, pankkitilien limiittejä ja muita lainoja tarjousten perusteella. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lainaa enintään 7 miljoonaa euroa vuonna

15 II YLEISPERUSTELUT ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMEN- PITEET Vuoden 2013 talousarvion tilikauden tulos muodostuu noin 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin taseessa on ylijäämää 9,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio on 0,8 miljoonaa alijäämäinen. Vuosien taloussuunnitelmat ovat myös alijäämäisiä. Alijäämät katetaan kertyneellä ylijäämällä. Koska kaupungin taseen ylijäämä supistuu huomattavasti alijäämäisten tilinpäätösten vuoksi, suunnittelukaudella on toteutettava merkittäviä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Kaupungin strategian mukainen vakavarainen, tasapainoinen kuntatalous ei ole saavutettavissa 2016, sillä liikkumavara supistuu alle puoleen tavoitteesta, joka on 4 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmassa verotuloihin on budjetoitu vuosille 2014 veroprosentin korotus 18,75 prosentista 19,75 prosenttiin, jonka vaikutuksen vuositasolla arvioidaan olevan noin 1,3 miljoonaa euroa. Veroprosentin korotus ei riitä talouden tasapainottamiseksi, vaan kustannusten kasvun hillitseminen ja palvelujen priorisointia joudutaan tekemään. Taseen ylijäämä ,1 milj. Alijäämä ta ,0 milj. Alijäämä ta ,8 milj. Taseen arvioitu ylijäämä ,3 milj. Taloussuunnitelman arvioidut alijäämät v ,3 milj. Taseen arvioitu ylijäämä ,0 milj. 14

16 II YLEISPERUSTELUT TALOUSARVIOASETELMA TA 2014 TOIMIELIN Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kaupunkikehityksen lautakunta TULOSALUE Vaalit Tarkastustoimi Keskushallinto Elinkeinotoimi Perusturvan hallinto Sosiaalityö Koti- ja hoitopalvelut Terveydenhuolto Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikatoimi Museotoimi Teknisen toimen hallinto Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Tilapalvelut Ruokahuolto ja siivous Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristötoimi 15

17 III KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMITTÄIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tulosalue: VAALIT Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Keskusvaalilautakunta huolehtii yleisten vaalien järjestämisestä. Nykytilan kuvaus Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on kaikkien yleisten vaalien järjestäminen Harjavallassa. Keskusvaalilautakunnan alaisuudessa on kaksi vaalilautakuntaa ja vaalitoimikunta sekä vaalien ajan keskushallinnon henkilökuntaa. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Vuonna 2014 on europarlamenttivaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit. Vuonna 2016 on kunnallisvaalit. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittiset menestystekijät Vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta ovat tehtäviensä tasalla ja hyvin perehtyneinä vaalilainsäädäntöön ja oikeusministeriön ohjeisiin niin, että vaalit voidaan toimittaa järjestelmällisesti, häiriöttömästi ja oikein. Samat edellytykset koskevat keskusvaalilautakunnan työhön osallistuvia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Arviointikriteerit / mittarit vaalien virheetön toimittaminen Tavoite / tavoitetaso vaalien virheetön toimittaminen ja luotettava vaalitulos Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Menot euroa/ äänioikeutettu/ vaalit 4,59 0 4,00 3,5 4,60 Äänioikeutettuja 6235* *äänioikeutettujen määrä laskettu keskiarvona molempien vaalien äänioikeutetuista. 16

18 Tuloslaskelma 101 Vaalit TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate

19 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tulosalue: TARKASTUSTOIMI Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Tarkastustoimi käsittää tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toiminnan. Tulosalueen nykytilanne Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastaja (JHTT-yhteisö) tarkastaa kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Kaupungin ja sen konsernin hallinnon ja taloudenhoidon luotettavuuden turvaaminen sekä tavoitteellisen ja tuloksellisen toiminnan edistäminen Arviointikriteeri/mittari Hallintokuntien päätöksentekoa seuraamalla ja lautakunnan kokouksissa tapahtuvien viranhaltijahaastattelujen ja asiakirjaselvitysten avulla sekä tutustumalla laitoksiin ja virastoihin Tavoite/tavoitetaso Varmistaa, että suunnitelmien täytäntöönpanossa edetään tavoitteiden mukaisesti ja että merkittävät poikkeamat sekä toiminnassa että taloudessa käsitellään muutoksina asiaan kuuluvalla tavalla niin, että tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Suunnitelmalliseen työskentelyyn perustuen esittää arvio valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kaupunginhallituksen antama tilinpäätös liiteasiakirjoineen muodostaa keskeisen perustan arviointityön suorittamiselle Laatia kaupunginvaltuustolle tilinpäätöskokoukseen arviointikertomus asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja tehdä tarvittaessa ehdotus toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta Huolehtia siitä, että tilintarkastajalle varataan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit tarkastuksen suorittamiseen Tilintarkastajan raportti ja tilintarkastuskertomus Varmistua siitä, että tilintarkastus ja raportointi tarkastuslautakunnalle suoritetaan määräajassa tilintarkastusohjelman mukaisesti ja että tilintarkastuskertomus valmistuu hyvissä ajoin ennen valtuuston tilinpäätöskokousta niin, että tarkastuslautakunta voi tarvittaessa esittää arvionsa tilintarkastuskertomuksessa esiin tulleista muistutuksista ja niiden johdosta saaduista selvityksistä. 18

20 Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tarkastuslautakunnan kokoukset Tilintarkastuspäivät Tuloslaskelma 111 Tarkastustoimi TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut

21 KAUPUNGINHALLITUS Tulosalue: KESKUSHALLINTO Tulosalueen kuvaus Hallintopalveluissa hoidetaan laajasti kaupungin toimisto-, talous-, henkilöstö-, tietotekniikka-, valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtäviä sekä riskienhallinta-, vakuuttamis- ja lakiasioita. Hallintopalveluissa huolehditaan vuosittain lähes 100 kokouksen valmistelu-, esittely-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävistä. Näitä ovat keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta, tarkastuslautakunta, valtuusto, kaupunginhallitus, henkilöstöjaosto, yhteistoimintaelin, kaupunkisuunnittelutyöryhmä, elinkeinotiimi yms. Jotta tukipalveluita kyetään tuottamaan tehokkaasti, on yhteistyö tulosalueiden kanssa merkittävässä roolissa. Toimintaympäristön muutos Harjavallan kaupungin palveluksessa on yli 20 viranhaltijaa ja työntekijää, jotka hoitavat hallinto-, talous-, henkilöstöhallinto- ja muita toimistotehtäviä. Henkilöstöä on kaikilla toimialoilla. Toimintaympäristön ja toimintojen jatkuvat muutokset, henkilöstön eläköityminen, niukkenevat taloudelliset resurssit ja työtehtävien jossain määrin epätasainen jakautuminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on ajankohtaista tarkastella em. työtehtäviä kokonaisvaltaisesti. Kaupunginjohtaja asetti /5 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää toimistotyötehtävien organisoiminen mahdollisimman optimaalisesti huomioiden henkilöstön osaaminen, sijaisuustarpeet ja koko kaupunkiorganisaation tarvitsema työpanos eri tehtäväkokonaisuuksiin. Työryhmän velvoitettiin myös arvioimaan mahdollisuudet ja tarkoituksenmukaisuus keskittää henkilöstö hallinnollisesti hallintopalveluihin/keskushallintoon. Työryhmä on loppuraportissaan esittänyt, että toimistotyöt keskitetään hallintopalveluihin alkaen. Tämä tarkoittaa toimistotyötä tekevän henkilöstön keskittämistä hallinnollisesti hallintopalveluiden alaisuuteen. Keskittäminen on otettu huomioon talousarvion henkilöstösuunnitelmissa vuodelle Toimistotyön uudelleen organisoinnin lähtökohtana on, että hallinnollinen toiminta ja toimistotyö sijoittuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja että toimistohenkilöstön osaaminen on parhaassa käytössä. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten keskittämällä toimistotyö hallintopalveluihin. Keskittäminen hallintopalveluihin tuo juostavuutta ja mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin työtehtävissä ja henkilökunnan määrässä. Vuonna 2011 aloitettu työhyvinvointityö jatkuu myös suunnitelmakaudella. Vuoden 2014 alussa Harjavallan kaupungin henkilöstölle toteutetaan uudelleen työhyvinvointikysely. Kysely toteutetaan hallintopalvelujen toimesta. Kyselyllä halutaan ensisijaisesti saada selville, onko työhyvinvoinnin kehittämishankkeilla ollut tosiasiallista vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin. Samalla henkilöstölle halutaan viestittää työnantajan sitoutunutta suhtautumista työhyvinvoinnin edistämiseen. Kyselyn toistamisella myös esimiehet saavat tarpeellista tietoa toimiensa vaikuttavuudesta ja pystyvät parantamaan toimintaansa sekä kohdistamaan toimenpiteitä kehittämistä vaativille osa-alueille. Esimiestyön kehittäminen on luonnollinen jatkumo tulosten hyödyntämisessä, nähdään, missä on onnistuttu ja missä on vielä 20

22 kehittämistä. Sisäinen benchmarking on mahdollista tulosten kautta. Virkistämismäärärahaa on varattu 100 /vakinainen henkilöstö. Vuonna 2013 aloitettu henkilöstön koulutussuunnitelman laadintatyö saatetaan päätöksen vuoden 2014 alussa. Uusi kuntarakennelaki tuli voimaan Laki sisältää kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta. Valtuusto on päättänyt, että Harjavallan kaupunki osallistuu kahteen syksyllä 2013 käynnistyvään ja vähintään vuoteen 2014 jatkuvaan kuntajakoselvitykseen: 1) Porin kaupunkiseudun kuntajakoselvitys, jossa on 10 kuntaa (Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila) 2) Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys, johon on lähdössä ainakin 5 kuntaa (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Luvia). 3) Porin selvitysalueen ulkopuolisena kuntajakoselvittäjänä toimii FCG Oy. Selvitystyötä tehdään kolmella eri tasolla. Toimialakohtaiset ryhmät valmistelevat poliittiselle ohjausryhmälle oman vastuualueensa selvitykset. Työvaliokunta valmistelee ja tukee ohjausryhmän työtä sekä tekee ohjausryhmälle esitykset päätettävistä asioista. Ohjausryhmä johtaa selvitystyötä ja tekee tarvittavat strategiset linjaukset. Jokaisesta kunnasta on edustaja poliittisessa ohjausryhmässä. Työvaliokunta koostuu kunnanhallitusten puheenjohtajista ja kuntajohtajista. Työryhmiin kuuluu kuntien viran- ja toimenhaltijoita. Työ on aloitettu syksyllä 2013 ja se valmistuu toukokuussa Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys toteutetaan samoja periaatteita noudattaen, mutta tässä vaiheessa ulkopuolista konsulttia ei palkata. Kuntajakoselvitystyö tulee työllistämään hallintopalveluja merkittävästi. Huomioon ottaen selvitystyön aikataulun tiukkuuden, hallintopalveluiden tehtävien painopiste tulee kevään 2014 aikana olemaan kuntajakoselvityksessä, joskin hallinto ja talous hoidetaan entiseen tapaan ajallaan. Talousarvion laadintaprosessia uudistetaan prosessin sujuvuuden parantamiseksi. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Toimistotöiden joustavuus, nopea reagointi muutoksiin. Arviointikriteeri/mittari Toimistotyöt keskitetty ja työprosessit käyty läpi mennessä. Tavoite/tavoitetaso Toimistotyöt organisoitu uudelleen, toiminta sujuvaa ja työt hoidettu ajallaan. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Työssä jaksaminen, töiden sujuvuus ja työolot kunnossa. Poissaolojen määrä, työhyvinvointikyselyn tulokset. Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen ja työhyvinvoinnin edelleen kehittäminen Ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen Koulutustarpeet ja koulutus kohtaavat Henkilöstöä koskevan koulutussuunnitelman laatiminen 21

23 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Harjavallan näkökulmat ja etu tulevat esille kuntien palvelurakenneselvityksissä Aktiivinen osallistuminen palvelurakenneuudistukseen ja selvitystyöhön. Päätöksentekijöillä on riittävät tiedot päätöksenteon pohjaksi. Tuloslaskelma 121 Keskushallinto TP2012 TA2013 TA2014 TA SV2015 SV2016 % Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate ,

24 Tulosalue: ELINKEINOTOIMI Tulosalueen kuvaus Elinkeinotoimen tulosalue sisältää elinkeino- ja maaseutupalvelut sekä seutuyhteistyön määrärahavaraukset. Tulosalueen nykytilanne Päävastuu kaupungin elinkeinotoimesta on kaupunginjohtajalla. Elinkeinopolitiikan onnistuminen on koko organisaation, sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden kuin myös ulkopuolisten sidosryhmäkumppaneiden yhteinen asia. Kaupunki on mukana Prizztech Oy:n toiminnassa. Sen päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Uusi Prizztech Oy muodostui lukien, kun Prizztech Oy, aloittavien yritysten neuvontapalveluita tarjoava Yrityspalvelu Enter ja seudullinen elinkeinoyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (Posek) fuusioituivat. Prizztech Oy:n toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistaminen. Kaupungin asiakkuus perustuu kokonaisasiakkaiden yhteistyösopimus. Vuoden 2014 alusta Prizztech Oy:n kokonaisasiakkaina ovat Harjavallan, Kokemäen, Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Pomarkun kunta. Osana Prizztechiä toimii Porin Seudun Matkailu Oy (Maisa). Kaupunki on tehnyt maaseutuviranomaispalveluja koskevan ostopalvelusopimuksen Rauman seudun yhteistoiminta-alueen / Euran kunnan kanssa alkaen. Yhteistoiminta-alueessa ovat mukana Harjavallan, Kokemäen ja Rauman kaupungit sekä Euran, Eurajoen, Nakkilan ja Säkylän kunnat. Myös Karhukuntayhteistyön ja Maaseutuohjelman (Leader+/Mesikämmen) määrärahavaraukset ovat elinkeinotoimen tulosalueella. Vuoden 2012 aikana valmisteltu Harjavallan kaupungin elinkeinostrategiaa ja toimenpideohjelmaa valtuustokaudelle hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Se tulee pitkälti linjamaan kaupungin omaa elinkeinopolitiikkaa. Kaupunki on helmikuussa 2012 päättänyt ottaa päätösvalmistelussaan käyttöön yritysvaikutusten arviointimenettelyn. Kaupunginhallituksen asettama elinkeinotiimi toimii kaupungin, paikkakunnan elinkeinoelämän, työvoimahallinnon ja Prizztechin yhteisenä foorumina käsitellen paikallista yrityselämää koskevia asioita. Elinkeinotiimi kokoontuu 8-9 kertaa vuodessa. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Kaupunki on luotettava, joustava ja nopea toimija Arviointikriteeri/mittari Palautteen määrä Tavoite/tavoitetaso Yritykset ovat tyytyväisiä kaupungin toimintaan 23

25 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Elinkeinopoliittisen toimijat ja tarjolla olevat palvelut tunnetaan Yhteydenottojen määrä Toimijat ja palvelut tunnetaan ja niitä käytetään, jota edesautetaan huolehtimalla riittävästä tiedotuksesta Yritysten sijoittumis- ja kasvutarpeisiin vastataan ja niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan Yritysten tyytyväisyys Kaupunki edesauttaa omalla toiminnallaan yritysten sijoittumista ja kasvua sekä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä Määrärahavaraukset vuodelle 2014 Toimintakulut Euroa Euroa / asukas (7.486 asukasta) Prizztech (20,10 /as) ja Maisa ,69 Maaseutuhallinto ,87 Karhukuntayhteistyö ,74 Leader+ / Mesikämmen ,02 Oma toiminta ,34 Yhteensä ,79 Toimintaympäristön muutos Elinkeinotoimen palvelujen organisoitumisessa tapahtui vuoden 2012 aikana merkittäviä muutoksia. Luvian ja Nakkilan kunnat ovat irtisanoneet Prizztechin kokonaisasiakkaiden yhteistyösopimuksen päättymään vuoden 2013 lopussa. Kuntauudistukseen liittyen on valtuusto päättänyt , että Harjavallan kaupunki osallistuu kahteen syksyllä 2013 käynnistyvään ja vähintään vuoteen 2014 jatkuvaan kuntajakoselvitykseen: 4) Porin kaupunkiseudun kuntajakoselvitys, johon on lähdössä 10 kuntaa (Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila) 5) Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys, johon on lähdössä ainakin 4 kuntaa (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila). Karhukuntayhteistyö tulee keskittymään Porin kaupunkiseudun kuntajakoselvitykseen. Tavoitteet vuosille Kaupunki on luotettava, joustava ja nopea toimija Elinkeinopoliittiset toimijat ja tarjolla olevat palvelut tunnetaan Yritysten sijoittumis- ja kasvutarpeisiin vastataan ja niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä selvitetään vaihtoehtoisia tapoja järjestää elinkeinoneuvonnan palvelut, tavoitteena luopua Prizztech Oy:n kokonaisasiakkuudesta vuoden 2015 alusta. 24

26 Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Työpaikkaomavaraisuus / % Työllisyysaste / % 66,7 68,0 67,0 67,0 67,0 Aktiivitilat / kpl Maaseututoimen käsitellyt asiat Maaseututoimen maksetut 1,7 1,7 1,7 1,6 1,6 tuet, milj. Tuloslaskelma 128 Elinkeinotoimi TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintakulut , Henkilöstökulut Henkilösivukulut Eläkekulut Palvelujen ostot , Avustukset Muut toimintakulut ,

27 KAUPUNGINHALLITUS HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 2014 JA TS VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kaupunginhallitus yhteensä Kaupunginjohtaja 1 Suunnitelmakauden muutokset Hallintopalvelut yhteensä Hallintojohtaja Talousjohtaja Kaupunginlakimies Kehittämissuunnittelija ICT-asiantuntija Atk-tukihenkilö Maksupalvelusihteeri Palvelusihteeri Palkkasihteeri Hallintosihteeri Johdon sihteeri Koulusihteeri Kirjanpitäjä Pääkirjanpitäjä

28 Tuloslaskelma 12 Kaupunginhallitus TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset , Muut toimintakulut Toimintakate ,

29 PERUSTURVALAUTAKUNTA Tulosalue: PERUSTURVAN HALLINTO Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Perusturvan hallinto huolehtii Harjavallan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta, tarvittavien resurssien hankinnasta, yksiköiden toiminnan kehittämisestä, taloushallinnosta, raportoinnista ja asiakaspalvelusta tehokkaasti, taloudellisesti ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtien. Perusturvan hallinnon tulosalue myy kaikki tuottamansa palvelut muille tulosalueille käytön suhteessa. Perusturvan hallinnon tulosalueella ovat sosiaalikeskuksen kiinteistökulut, talous- ja toimistotyön kulut, perusturvalautakunnan kulut sekä perusturvajohtajan ja vahtimestarin henkilöstökulut. Tulosalueen nykytilanne Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina ja tulee muuttumaan edelleen. Yhteiskunnan tila, talouden näkymät, työllisyystilanteen muutokset, väestön ikääntyminen sekä kunta- ja palvelurakenteen jatkuva muutospaine vaikuttavat perusturvapalveluiden kehitykseen. Palveluiden riittämättömyys lisääntyvälle palvelutarpeelle, osaavan henkilöstön saaminen ja vaikuttavien palveluprosessien luominen ovat arkipäiväisiä haasteita perusturvapalveluissa. Työnjako- ja yhteistyökysymyksissä, henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa on edelleen työtä. Asiakassegmentoinnin avulla pystytään kohdentamaan perusturvapalveluita oikein ja oikeille asiakasryhmille, jotta palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan riittävällä tasolla tarpeeseen. Palvelujärjestelmän toimintatapojen on uudistuttava, perustason osaamisen laajennuttava ja olemassa olevaa palvelukenttää on opittava käyttämään uudella tavalla yhteistyössä yhteisten ongelmien parissa, jotta väestölle pystytään turvaamaan riittävät sosiaalipalvelut. Toiminnan kustannusvaikuttavuutta ja sitä kuvaavia mittareita pitää kehittää edelleen. Toimintaympäristön ja toiminnan keskeiset muutokset Toimintoja tullaan keskittämään, erikoistumaan ja siirtämään suurempiin yksiköihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki on valmistelussa ja niiden suunniteltu voimaantuloksi on asetettu vuosi Harjavalta osallistuu sekä Porin seudun että Keski-Satakunnan kuntajakoselvityksiin. Alueelliset selvitystyöt ja näiden edellä mainittujen lakien sisältö tulee vaikuttamaan ratkaisevasti siihen millä alueella tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Melko suljetut sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat avautuvat ensisijaisesti kansalliselle, mutta myös kansainväliselle kilpailulle hitaasti. Naapurikuntien kanssa kehitetään palvelujärjestelmää edelleen, jotta lisäsynergiaetuja saavutetaan. Harjavallan kaupunki osallistuu pakolaisten vastaanottamiseen vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden kehittämiseen kuuluu myös mukana oleminen eri KASTE- hankkeissa mm. Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttaminen -hanke, Länsi 2012-hanke ja seudullinen pakolaishanke. Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaisesti vanhusneuvosto pitää asettaa jokaiseen kuntaan, ja se on otettava mukaan kaikkeen sellaiseen kunnan päätöksentekoon, joka vaikuttaa ikääntyneen väestön elinoloihin ja palveluihin. Harjavallassa toimineen vanhusneuvoston toiminta tulee vuoden 2014 alusta jatkumaan osana kunnan päätöksentekoa. 28

30 Talous- ja toimistohenkilökunta keskitetään hallinnollisesti vuoden 2014 alusta keskushallintoon. Perusturvan hallinnosta siirtyy kahden palvelusihteerin henkilöstökulut keskushallintoon (muuttuu sisäiseksi menoksi). Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet päämäärä Kriittinen menestystekijä asiakas Perusturvalautakunnan perustehtävää tukevat hallintopalvelut prosessi ja rakenne Hyvinvointipalveluiden vaikuttava yhteistyö henkilöstö Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva sosiaalikeskuksen työyhteisö talous Sosiaali- ja terveydenhuollon tehokas ja taloudellinen toiminta Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Perusturvalautakunnan perustehtävää tukevat hallintopalvelut 1. Laskutus hoidettu viivytyksettä (1 vko) 2.Toimistotyö tulee tehtyä ja yleishallinnon tehtävät toimivat ajallaan. 1. Hallintopalveluilta ostetut palvelut tukevat perusturvan perustehtäviä. 2. Hallintopalveluiden ja perusturvan tehtävät toimivat kitkattomasti yhteen hallinnollisen muutoksen jälkeen. Hyvinvointipalveluiden vaikuttava yhteistyö 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden laajalla väestöpohjalla valmisteleminen kuntajakoselvitysryhmissä. 2. KSTH ky:n alueella päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen. 3.Hyvinvointisuunnitelman, lastensuojelusuunnitelman, päihde- ja mielenterveyssuunnitelman ja vanhustyön strategian määrittämien eri toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi. 4.Hyvinvointipalveluiden kehittämisryhmän toimintaa kehitetään siirtyneiden palveluiden arvioinnilla ja tukemisella sekä tulevien palvelukokonaisuuksien kehittämisen suunnittelulla. 1. Osallistuminen kuntajakolain mukaisiin selvitysryhmiin. 2. Yhteistyön tiivistäminen KSTH ky:n ja sen jäsenkuntien kanssa. 3.Yhteistyötä hyvinvointipalveluiden eri toimijoiden välillä edistetään suunnitelmien ja strategioiden mukaisesti mm. vireillä olevien hankkeiden kautta. 4. Hyvinvointipalveluiden kehittämisryhmän toiminnan edelleen kehittäminen. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva sosiaalikeskuksen työyhteisö 1. Kehityskeskustelujen käyminen. 2. Henkilöstökyselyn suorittaminen. 3. Osaamisen kehittäminen uudistuviin palvelukokonaisuuksiin. 1. Kehityskeskustelut käydään koko sosiaalikeskuksen henkilöstön kanssa. 2. Työtyytyväisyys vähintään 3,0 (asteikko 1-5). 3. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin, jotka vahvistavat uutta osaamista. 29

31 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Sosiaali- ja terveydenhuollon tehokas ja taloudellinen toiminta 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten muutos. 2. Kustannusvertailu kokeilussa valittujen toimintojen osalta toisten kuntien palvelutuotantoon. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon sairastavuusindeksillä (ID 184) korjatut menot ovat valtakunnan keskitasoa. 2. Kustannuslaskenta kokeilu aloitetaan sosiaalityössä sekä koti- ja hoitopalveluiden osalta. Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas (ID 1073) Täydennyskoulutuspäivien määrä Tuloslaskelma 201 Perusturvan hallinto TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate ,

32 Tulosalue: SOSIAALITYÖ Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Sosiaalityön tulosalueeseen kuuluvat lastensuojelu, toimeentuloturva, vammaispalvelut, päihdehuolto ja työllistäminen. Lastensuojelun sijaishuoltopalvelut, vammaispalvelut ja päihdehuollon palvelut ovat ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiiriltä. Sosiaalityön tavoitteena on lisätä hyvinvointia edistämällä yhteiskunnallista muutosta sekä ihmissuhdeongelmien ratkaisua, elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Sosiaalityön kohteena ovat vuorovaikutustilanteet ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä sosiaalityö käyttää sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa. Tulosalueen nykytilanne Perheiden ja lasten ongelmat ovat monimutkaistuneet. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vaikeudet arkielämässä suoriutumisessa ovat suurimpia syitä lastensuojelun avohuollon lisääntyneelle tarpeelle. Lastensuojelun menoja kasvattavat lisääntyneet sijais- ja avohuollon sijoitukset kodin ulkopuolelle sekä oman perhetyön lisäksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostettu perhetyö. Huostaanottojen määrä on kasvanut. Sijaishuollossa pyritään ensisijaisesti perhesijoituksiin. Toisinaan joudutaan kuitenkin käyttämään laitoshoitoa. Varhainen puuttuminen, tukitoimien monipuolistaminen ja oikea kohdentaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä lasten peruspalveluissa ovat painopistealueina lastensuojelusuunnitelmassa lasten ja nuorten palveluja kehitettäessä. Aikuissosiaalityön asiakasmäärät ovat pysyneet lähes samalla tasolla muutaman vuoden, mutta sosiaalityön ja tuen tarve on laajentunut ja lisääntynyt. Toimeentulotuen tarve on kasvanut ja asiakkuudet ovat pidentyneet. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kaupunki korvaa Kelalle puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Työttömyystilanne ja työvoimapoliittiset muutokset vaikuttavat pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen. Työllistämispolkujen etsimisessä kohti avoimia työmarkkinoita käytetään kuntouttavia ryhmäpalveluja ja kuntouttavaa työtoimintaa. Vinnaren (ent. Vinnarin kuntoutumis- ja työllistämiskeskus) toiminta painottuu syrjäytymisen ehkäisemiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Päihteidenkäyttö ja päihdeongelmat vaikuttavat useiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Perustason päihdeosaamisen lisääminen ja päihdehuollon prosessien avaaminen ovat tärkeitä painopistealueita koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Päihdepalveluja ostetaan eri toimijoilta. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toimeenpanoa jatketaan edelleen ja sitä tulee tarkistaa, koska Harjavallan sosiaali- ja terveyspalveluiden maan keskitasoa suuremman määrän käyttöön johtuu usein päihteistä. Koko hyvinvointipalvelukentän yhteistyö näyttäytyy suunnitelman toteutumisessa. Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asiakasmäärät ja palvelurakenne ovat pysyneet nykytasolla. Kuljetuspalveluasiakkaiden määrä Harjavallassa on merkittävästi muita kuntayhtymän kuntia suurempi. Vammaispalvelujen tarve on kasvussa. Vammaispalvelut on ostettu vuodesta 2011 lähtien KSTH ky:n kautta mm. yksityisiltä palvelun tuottajilta. Kehitysvammahuollon palvelut ostetaan nykyisen käytännön mukaisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialueelta, Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. 31

33 Toimintaympäristön muutos ja toiminnan keskeiset muutokset Vinnaressa toimivat hoidolliset ryhmät mielenterveyskuntoutujille, erilaiset päihderyhmät sekä mahdollisesti muut kokonaisuuteen kiinteästi liittyvät palvelut. Toiminnan tavoitteena on lisätä arjen hallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä luomalla kuntoutumispolkuja sekä tukemalla tavoitteellista pyrkimystä kohti avoimia työmarkkinoita. Kuntoutus- ja työllistämiskeskuksessa on tarkoitus päästä päivätoiminnan, ryhmätoimintojen ja muiden hoidollisten toimenpiteiden avulla sellaiselle sosiaalisen kuntoutuksen tasolle, joka mahdollistaisi kuntouttavan työtoiminnan kaupungin hallintokunnissa, kolmannella sektorilla ja lopulta työvoimapoliittisin toimenpitein tai muuten työllistyen avoimille työmarkkinoille. Toimintaa ylläpitämään on palkattu työparina toimivat sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Harjavallan kaupungin työllistämistoiminta siirtyi Vinnareen huhtikuussa Kaupunki on vakinaistanut työllistämistoiminnan vuoden 2012 alusta alkaen. Työllisyysmäärärahaa on pääasiassa käytetty työllistämiseen sellaisissa tapauksissa, joissa työvoimaviranomainen tekee palkkatukipäätöksen. Lisäksi on jossain määrin myönnetty avustuksia järjestöille yhdistelmätuella työllistämiseksi sekä työssäoloehdon täyttymiseksi. Olennaista on kuitenkin myös Harjavallan kaupungin kaikkien tulosalueiden sitoutuminen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti. Työllistämistoiminnan piirissä olevat asiakkaat joutuvat asioimaan useassa eri palvelupisteessä. He ovat usein myös toimeentuloturvan, työvoimatoimiston, KE- LAn ja terveydenhuollon asiakkaita. Aikuissosiaalityön työtapoja kehitetään yhteistyössä kuntoutumis- ja työllistämiskeskuksen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden prosessien kehittämiseen paneudutaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toimeenpanon kautta. Lastensuojelusuunnitelman toimeenpanoa jatketaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden keskiössä on nykyisten toimintamuotojen uudistaminen ja kehittäminen mm. ryhmätoimintoja lisäämällä ja jalkautuvalla työllä peruspalveluihin. Yhteistyötapojen kehittäminen ja toimiviksi havaittujen käytäntöjen jatkaminen sekä uusien yhteistyötahojen kanssa luotujen toimintamallien aikaansaaminen on edelleen keskeistä. Satakunnan sairaanhoitopiiri on valmistellut vuoden 2014 talousarviota ja toimintasuunnitelmaa siten, että sosiaalipalvelujen kuntoutusohjaus siirtyisi kuntien toiminnaksi alkaen. Harjavallassa on yhteensä 9 kuntoutusohjausasiakasta, joiden palvelut jatkossa on suunniteltu hoidettavan osittain omana toimintana ja osittain ostopalveluna muilta kunnilta. Työttömyysaste (Lähde: Ely keskuksen tilastot) /2013 8,4 % 10,8 % 11,1 % 10,5 % 11% 11,1% Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet päämäärä Kriittinen menestystekijä asiakas Laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaalityön palvelut prosessi ja rakenne Lapsiperheiden tukitoimien oikea-aikaisuus ja riittävyys talous Aikuissosiaalityön ml. päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimivuus Työllistämistoiminnan tehokkuus 32

34 Asiakaspäämäärä Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaalityön palvelut 1. Toimeentulotukihakemukset käsitellään seitsemän arkipäivän sisällä 2. Lastensuojelutarpeen selvitykset tehdään kolmen kuukauden kuluessa. 3. Toteutetaan asiakaskysely, jonka palautetta käytetään sosiaalityön palveluiden laadun kehittämisessä. 1. Sosiaalityön palvelut annetaan laadukkaasti ja määräaikojen puitteissa. Prosessi- ja rakennepäämäärä Kriittinen menestystekijä Lapsiperheiden tukitoimien oikea-aikaisuus ja riittävyys Arviointikriteeri / mittari 1. Sosiaali- ja perhetyöntekijöiden käyntejä asiakasryhmän luona tarvetta vastaavasti. 2. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja, alle 1,3 % 0-17 vuotiaista. 3. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, 5 % vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite 1. Oman ja ostopalveluna hankitun perhetyön piirissä 25 perhettä. Sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän käyntejä perheissä yhteensä vähintään Avohuollon tukitoimet ovat riittävät, jotta kodin ulkopuolelle on tarvetta vastaavasti sijoitettuna alle 1,3 % vuotiaista. 3. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimia on riittävästi. Tukitoimien piirissä on vähintään 5 % vuotiaista. Talouspäämäärä Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Työllistämistoiminta Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri / mittari Tavoite Aikuissosiaalityön ml. päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimivuus 1. Psykiatrisen osastohoidon käytön väheneminen. 2. Kuntouttavan työtoiminnan lisääminen aikuissosiaalityössä. 3. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toimeenpanon seuranta ja toimivien hoitoprosessien kehittäminen. 4. Vinnaren asiakas- ja käyntimäärät. 5. Esh:n avohoidon ja laitoshoidon kustannukset. 6. Asiakaskyselyn tulokset. 1. Psykiatrisen osastohoidon käytön aleneminen. 2. Kuntouttavassa työtoiminnassa on 30 henkilöä vuoden aikana. 3. Vinnaren toiminta on toiminnallinen kokonaisuus sosiaali-, terveysja työllisyyspalveluissa. Työllistämistoiminnan tehokkuus 1. Yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvat nuoret haastateltu ja ohjattu 3kk:n sisällä toimintaan. 2. Alle 25v nuorille tarjottu paikkaa työpajalta (100%) 3. Perustoimeentulotuen käytön vähentyminen ( ) 3. Yli 500 päivää työttöminä olleiden määrän vähentyminen 1. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu. 2. Perustoimeentulotuen määrä vähenee 3. Yli 500 päivää työttöminä olleiden määrä vähenee alle 50 henkilöön. 33

35 Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja, % ,3 vuotiaista (ID 191) 1,0 1,3 1,3 1,2 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, 7,5 3, % vastaavanikäisestä väestöstä (ID 1245) Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, 23 % vastaavanikäisestä väestöstä (ID 405 ) Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen maksujen määrä Kela/yli 500 päivää työttöminä olleiden 52 henkilöiden määrä Työttömyysaste % 10, Tukitoimenpitein työllistetyt henkilöt Haastateltujen nuorten määrä

36 Tuloslaskelma 205 Sosiaalityö TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate

37 Tulosalue: KOTI JA HOITOPALVELUT Toiminta on budjettirahoitteista Tulosalueen kuvaus Harjavallan koti- ja hoitopalveluiden tehtävänä on tukea alentuneen toimintakyvyn omaavien henkilöiden itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa erilaisia tuki- ja kuntoutuspalveluja hyödyntäen. Valtaosa kotihoidosta kohdistuu vanhusväestölle. Lapsiperheille annetaan perhetyön kotipalvelua. Laitoshoitoa tarvitseville vanhainkoti Hopearanta tarjoaa pitkä- tai lyhytaikaishoitoa ja tarvittaessa myös päivä- tai yöhoitoa. Koti - ja hoitopalvelu on organisoitu avo- ja laitoshoitoon. Avohoidon kotihoitoyksikkö on jaettu kahteen tiimiin (Torttila ja Merstola) ja laitoshoitoa toteuttaa 50 -paikkainen vanhainkoti Hopearanta, josta Euran kunta käyttää vuonna 2014 n. 2-4 hoitopaikkaa. Hallinto on keskitetty vanhustyönjohtajalle, laitoshoidon esimiehenä toimii osastonhoitaja ja kotihoidon esimiestyöstä vastaa avopalveluohjaaja. Koti ja hoitopalvelun alaisuudessa työskentelee yhteensä 56,5 henkilöä, joista 34 vanhainkodissa ja 23 kotipalvelussa. Koti- ja hoitopalveluiden osaava, moniammatillinen ja joustava henkilöstö luo edellytykset ikäihmisten selviytymiselle omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Laitoshoidossa painotetaan kodinomaisuutta ja turvallisuutta sekä tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä. Toimintaympäristön muutos ja tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset Ikääntyneiden yli 75 -vuotiaiden määrä tulee edelleen kasvamaan suunnittelukaudella. Tavoitteena on, että yli 75- vuotiaista 91 % asuisivat omissa kodeissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa. Koti- ja hoitopalvelussa toteutetaan asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää työotetta. Kun asiakas ei selviydy turvallisesti omassa kodissaan koti - ja tukipalveluiden turvin, järjestetään hänelle hänen toimintakykyään vastaava oikeanmuotoinen hoitopaikka. Palvelukeskus Hopeakeitaan palvelutarjontaa laajennetaan koskemaan myös palveluasumista ja kotiin annettavia palveluja. Harjavallan kaupungilla ei ole omaa tehostetun palveluasumisen yksikköä vaan ikäihmisten tehostettu palveluasuminen järjestetään asumispalvelun palvelusetelin avulla. Asumispalvelun palveluseteli lisää asiakkaan valinnanvapautta hoitopaikan valinnassa voimaan tulleen vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, itsenäistä suoriutumista sekä parantaa ikääntyvän väestön mahdollisuutta osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun ja vahvistaa heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa ikääntyville järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on osoitettava riittävä ja monipuolinen asiantuntemus vastaamaan ikääntyneiden henkilöiden palvelutarpeeseen mm. lisäämällä gerontologisen, geriatrisen, ravitsemuksen sekä monialaisen kuntoutuksen osaamista. Vanhuspalvelulaissa todetaan, että iäkkään henkilön hoito ja huolenpito tulee toteuttaa ensisijaisesti iäkkään omassa yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa. Pitkäaikainen hoito ja 36

38 huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muutoin perusteltua. Vanhainkodin laitospaikkojen määrän laskemista 50:sta 47:een jatketaan tehostamalla Palvelukeskus Hopeakeitaan asumispalvelujen toimintaa ja kotiin annettavia palveluja. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa toteutetaan vuodeasukkaiden perushoitoa ja lyhytaikaishoidossa keskitytään asiakkaiden kuntoutukseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä tuetaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet päämäärä kriittinen menestystekijä asiakas Laadukkaiden palvelujen oikea kohdentuvuus ja saatavuus prosessi-ja rakenne Palvelujen suunnittelu ja toteutus kokonaistaloudellisesti henkilöstö Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö talous Toiminnan taloudellisuus ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö Asiakaspäämäärä Kriittinen menestystekijä Palvelu on laadukasta, asiakaslähtöistä, ammatillista ja ystävällistä Arviointikriteeri/mittari TAK (tutki-arvioi-kehitä) -asiakastyytyväisyyskyselyt Tavoite 1. Asiakastyytyväisyyskysely väh. 3,4 asteikko Asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen. 3. Riittävän täydennyskoulutuksen järjestäminen. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Asuin- ja toimintaympäristö on turvallinen ja viihtyisä TAK (tutki-arvioi-kehitä) -asiakastyytyväisyyskysely omaisille 1 x vuodessa. Tavoite 1. Asiakastyytyväisyys väh. 3,4 asteikko Hyvinvointia edistävän kotikäynnin suorittaminen kaikille ei palveluiden piirissä oleville yli 80 -vuotiaille. 3. Fysioterapeutin kotikäynnit / arviointikäynti kaikille uusille kotihoidon asiakkaille. Prosessi- ja rakennepäämäärä Kriittinen menestystekijä Monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta. Arviointikriteeri/mittari TAK (tutki-arvioi-kehitä) -asiakaskyselyt. Tavoite 1. Asiakastyytyväisyys väh. 3,4 asteikko Palvelukeskuksen palvelut ja tukipalvelut tukevat kotona asumista. 3. Palvelukeskuksen asuntojen osoittaminen paljon apua tarvitseville. 4. Vanhustyön strategian toteuttaminen ja sen seuranta vuosittain. Henkilöstöpäämäärä Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite Talouspäämäärä Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. TAK (tutki-arvioi-kehitä) -henkilöstökyselyt 1. Oikein suunnattu ja joustavasti liikuteltava henkilöstö. 2. Kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa. 3. Työtyytyväisyys väh. 3,5 (asteikko 1-5). 4. Työtyytyväisyys (Tyhy)-suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. 5. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin, jotka vahvistavat osaamista. 37

39 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite Kokonaistaloudelliset ratkaisut tiloja ja henkilöstöä koskevissa asioissa. Vanhustenhuollon kustannukset asukasta kohden ja oikea henkilöstömitoitus. 1. Kustannukset valtakunnan keskitasoa. 2. Laatusuositusten mukainen henkilöstömitoitus. Osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä kokeiluna vuonna 2013 käynnistetty asiointikuljetuspalvelu lopetetaan vuoden 2014 alusta vähäisen käytön vuoksi. Lisäksi osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä Palvelukeskus Hopeakeitaan päiväkeskustoiminnan sisältö arvioidaan ja sitä kehitetään vastaamaan potentiaalisten käyttäjien tarpeita ja tukemaan kaupungin muita vanhustenhuollon palvelurakenteita. Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 kodinhoitoapu asiakkaita - käyntejä omaishoidontuen asiakkaita tehostetun palveluasumisen asiakkaat -hoitopäiviä myönnetyt palvelusetelit Vanhainkodin hoitopäiviä yhteensä -käyttöaste 104 % *100% *100% *100% 100 Palvelukeskustoiminta käyntejä yhteensä * käyttöaste laskettu asetetun tavoitteen mukaisesti ( 47 paikkaa) 38

40 VANHUSTENHOIDON LAATUSUOSITUKSET 2017 Valtakunnalliset palvelujen määrälliset tavoitteet vuoteen STM;n laatusuositus 2013/11 Indikaattori Tavoite 2017 suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin Kotona asuvien osuus % asuu kotona Säännöllistä kotihoitoa % saa säännöllistä saavien osuus (30.11.) kotihoitoa Omaishoidon tukea 6-7 % saa omaishoidon saavien osuus tukea Tehostetussa palveluasumisessa 6-7 % on tehostetus- asuvien sa palveluasumises- osuus (31.12.) sa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2-3 % on hoidossa (vanhainko- vanhainkodissa tai dit, terveyskeskussairaalat) pitkäaikaisessa hoikuksen olevien osuus dossa terveyskes- vuodeosastolla Tuen piirissä olevia yhteensä Tilanne (924 henkilöä) Harjavalta 2015 (n = 946 henkilöä) Harjavalta 2025 (n = henkilöä) 89 % 824 henkilöä ,6 % henkilöä 1,7 % henkilöä 7,4 % 69 henkilöä ,3 % 31 henkilöä vanhainkoti

41 Tuloslaskelma 210 Koti-ja hoitopalvelut TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

42 Tulosalue: TERVEYDENHUOLTO Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus ja nykytilanne Terveyskeskus ylläpitää ja edistää terveyttä toimialueellaan tuottamalla tasokkaita ja taloudellisesti edullisia terveyspalveluja alueensa asukkaille, pyrkien vaikuttamaan toiminnallaan asukkaiden elintapoihin ja ympäristöön sekä terveysriskien vähentämiseen. Harjavalta kuuluu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään, jonka muut kunnat ovat Eurajoki, Kokemäki, Nakkila ja Luvia). Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Potilaan tutkiminen, hoito ja kuntoutus toteutetaan jäsenkuntien kanssa toimivana palvelukokonaisuutena. Hoito kattaa lainmukaisen välttämättömän ja kiireellisen hoidon sekä ns. ei-kiireellisen hoidon. Väestö ikääntyy ja vanhusten määrä kasvaa nopeasti. Uusia, entistä tehokkaampia ja kalliimpia hoitomuotoja ja lääkkeitä otetaan käyttöön. Terveydenhuollon menot kasvavat yleistä talouskasvua nopeammin. Toimintaympäristön muutos VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE Ikäluokat 2013 henkilöä 2020 henkilöä 2030 henkilöä Muutos henkilöä Muutos % 0-5 v , v , v , v , v ,9 75- v ,5 Yhteensä ,7 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2012 Ennusteen mukaan 0-5 -vuotiaiden ja kouluikäisten (6-16 -vuotiaat) määrä laskee hieman, mutta tasaisesti vuoteen 2030 saakka (molemmat ikäluokat noin 50 henkilöillä). Äitiys- ja lastenneuvolatoimintojen ja nykyisenkaltaisten kouluterveydenhuollon palvelujen tarve pysyy suhteellisen samana tai vähenee hieman ajanjaksolla. Opiskelu- ja työikäisten ( vuotiaat) määrä laskee kymmenessä vuodessa yhteensä noin 700 henkilöllä ja kahdessakymmenessä vuodessa n henkilöllä. Nykyisellä vastaanottopalvelujen rakenteella vähennys kohdistuisi erityisesti työterveyspalveluihin. Elintapaneuvonta- ja ennaltaehkäisevillä palveluilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi merkitys tässä ikäryhmässä vuotiaiden kokonaismäärä kasvaa erityisesti vuoteen 2020 (noin 300 henkilöllä), jonka jälkeen ikäluokan määrä laskee lähelle 2010 vuoden tasoa. Vastaanottopalveluissa lisäpaineita palveluihin tulee erityisesti ennaltaehkäisevään ja eri palveluihin ohjaavaan toimintaan, johon on kytketty myös sosiaalipalvelut. 41

43 Ikäryhmässä yli 75-vuotiaat muutokset ovat rajuja seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikäryhmä kasvaa kymmenessä vuodessa n. 300 henkilöllä ja kahdessakymmenessä vuodessa 760 henkilöllä. Kokonaisuutena ikäryhmä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Ikäihmiset käyttävät vastaanottopalveluja muita ikäryhmiä enemmän/henkilö. Ryhmätoimintapalvelujen tarve kasvaa. Erityisesti vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa korostuu terveyden edistäminen. Vastaanottopalveluissa kasvupainetta kohdistuu eniten erikoissairaanhoitoon, avohuollon vastaanottopalveluihin ja kotisairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yhtenäisyydellä on tärkeä merkitys erityisesti ikäihmisten palveluhaasteessa onnistumisessa. Tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset KSTH ky osallistuu KASTE kehittämishankkeisiin yhdessä kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa. Tehostettua Valtimotyötä kehitetään edelleen. Toiminta on vakinainen työmuoto ja vastaavaa työtä tulee jatkaa myös muilla merkittävillä kansanterveydellisillä ongelma-alueilla. Keski-Satakunnan alueella jokainen kunta laatii oman hyvinvointikertomuksensa. Terveydenhuollon kustannuskehitys ei saa olla yleistä talouskasvua nopeampaa. Kustannustehokkuuteen tulee kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota. Mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ilta- ja viikonloppupäivystys tulee hoitaa sairaanhoitopiirin toimesta, jotta toiminnan synergiaedut toteutuvat. Lasten ja nuorten psyykkisiin ongelmiin tulee puuttua eri tahojen yhteistyönä nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja suuremmin voimavaroin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Ympäristöterveydenhuolto ostetaan Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueelta. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Harjavalta, Ulvila, Pori Luvia, Nakkila ja Eurajoki. Palveluiden käyttö ja ennakoitavuus vakiintuvat paremmin ja toiminnallisia hyötyjä suuren väestöpohjan palveluiden järjestämisestä on saatavilla voimaan tulleen terveydenhoitolain mukainen ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille lukien. Muutos nostaa edelleen huomattavasti ensihoidon kustannuksia kunnissa. Vuoden 2014 alusta voimaan tuleva muutos asiakkaan mahdollisuudesta valita vapaasti oma terveyskeskus tuonee erityisesti Harjavallan pääterveysasemalle lisäkysyntää naaapuriterveyskeskuksista. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Perusterveydenhuollon asiakas-, prosessi- ja talouspäämäärä Kriittinen menestystekijä Riittävät, laadukkaat ja kustannustehokkaat perusterveydenhuollon palvelut Arviointikriteeri / mittari 1. Hoitotakuun piirissä olevien jonojen pituus. 2. Perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas ja tarvevakioituna. Tavoite 1. Hoitotakuu pystytään toteuttamaan kaikilta osin. 2. Perusterveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat korkeintaan valtakunnan keskiarvo +5% vuodelta

44 Erikoissairaanhoidon asiakas-, prosessi- ja talouspäämäärä Kriittinen menestystekijä Riittävät, oikea-aikaiset ja kustannustehokkaat erikoissairaanhoidon palvelut Arviointikriteeri / mittari 1. Hoitotakuun piirissä olevien jonojen pituus. 2. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset. Tavoite 1. Hoitotakuu pystytään toteuttamaan kaikilta osin. 2. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot ovat korkeintaan valtakunnan keskiarvo +7% vuodelta Prosessi- ja rakennepäämäärä Kriittinen menestystekijä Oikeat hoitokäytännöt, hoidon porrastus Arviointikriteeri / mittari 1. Terveyskeskussairaalassa hoidetaan vain lääketieteellistä hoitoa tarvitsevia. 2. Erikoissairaanhoitoon maksettujen ns. siirtoviivepotilaiden hoitopäivien määrä. 3. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntien vähentäminen. Tavoite 1. Terveyskeskussairaalassa toimii akuuttiosastona ja hoitopäivissä / 1000 asukasta päästään vähintään valtakunnan keskiarvoon. 2. Erikoissairaanhoitoon maksettujen ns. siirtoviivepotilaiden hoitopäivien määrä on nolla. 3. Perusterveydenhuollon työn organisoiminen niin, että lääkärikäynneissä/asukas päästään lähemmäksi valtakunnan keskiarvoa. 4. Puhelinkonsultaatioiden määrää suhteessa lääkärikäyntien kokonaiskehitykseen seurataan. Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusterveydenhuollon nettokustannukset / asukas (ID 1072) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset / asukas (ID 1071) Perusterveydenhuollon avohoidon 2000 *) lääkärikäynnit yhteensä / 1000 asukasta (ID 1552) (1962) Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät / 1000 asukasta (ID ) *) Sisältää myös käynnin korvaavat puhelut 43

45 Tuloslaskelma 250 Terveydenhuolto TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot Toimintakate

46 PERUSTURVALAUTAKUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 2014 JA TS VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusturvalautakunta yhteensä Perusturvalautakunta yhteensä Perusturvan hallinto yhteensä 3,5-1,5 Perusturvan hallinto Perusturvajohtaja 1 Palvelusihteeri 2,5-2,5 Sosiaalityö yhteensä 11 +0,5 Sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä 1 Sosiaalityöntekijä 3 Perhetyöntekijä 1 Sosiaaliohjaaja 2 Sairaanhoitaja 1 Etuuskäsittelijä 1 +0,5 Lähihoitaja 1 Työllistäminen Työllistämissuunnittelija TA 2014 TS 2015 TS 2016 Koti- ja hoitopalvelut yhteensä 56,5-2 Suunnittelukauden muutokset Koti - ja hoitopalvelut Vanhustyön johtaja 1 Avopalveluohjaaja 1 Osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 5 Perushoitaja Lähihoitaja 42, Fysioterapeutti 1 Askarteluohjaaja 1 45

47 MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 Sosiaalityö 3 2 Vahtimestari 1 Työn ohjaaja 2 2 Koti- ja hoitopalvelut 3 Vanhainkoti Lähihoitaja oppisopimuksella 1 Lähihoitaja 2 46

48 Tuloslaskelma 20 Perusturvalautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

49 SIVISTYSLAUTAKUNTA Tulosalue: SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus ja nykytila Hallinto, kuraattori- ja oppilashuoltopalvelut, vapaa sivistystyö ja musiikkiopisto-opetus on koottu hallinnon tulosalueen alla tapahtuvaksi toiminnaksi. Hallinnon tulosalue valvoo varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, kerhotoiminnan, toisen asteen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön, musiikkiopistopalveluiden, vapaa-aikatoimen, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden sekä museotoimen toteutumista, kartoittaa näiden palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hallinnon tehtäviin kuuluu myös sivistyslautakunnan päätettäväksi menevien asioiden ja budjetin valmistelu ja esityslistojen kokoaminen. Toimintaympäristön ja tulosalueen muutokset Hallinnon tulosalueen tehtävänä on järjestää lapsille ja nuorille oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta yleissivistävään lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja vapaaaikapalveluilla sekä monipuolisilla liikuntapaikoilla ja ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksilla. Ajankohtaisuutta hallinnon tulosalueelle tuovat uudet yhteiskunta- ja koulutuspoliittiset linjaukset. Nykyisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU ) linjauksissa tavoitteeksi on asetettu varhaiskasvatuslainsäädännön uudistaminen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen, väestön koulutustason nostaminen ja koulutuksen eriarvoisuuden vähentäminen. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan ja maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään. Tehdyt linjaukset ja menetelmälliset painotukset ovat merkityksellisiä. Osallistavalla ja vaikuttamismahdollisuuksia tarjoavalla kasvatuksella ja opetuksella ja opetustoimen, perusturvan ja kouluterveydenhuollon yhteistyöllä tavoitellaan lasten ja nuorten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä ja nykyistä parempaa kouluviihtyvyyttä. Huostaan otettujen lasten opetuksen rakennetta uudistetaan ja tukitoimia täydennetään. Koulutuksella ohjataan väestön asenteita maahanmuuttajiin. Muiden maiden kokemukset osoittavat, että asuinmaan kielen hallinta edesauttaa työelämään sijoittumista ja kulttuuriin integroitumista. Edellä mainitut kehittämisen periaatteet on hyväksytty tulevaisuuden koulutuksen perustaksi myös kansallisissa linjauksissa. Periaatteiden merkitystä vain korostavat koulututkimukset, joissa suomalaisten koululaisten kouluviihtyvyys on ollut vertailumaiden heikoimpia luvulla tehdyt selvitykset osoittavat, että suomalaisessa koulujärjestelmässä ICT-osaamiseen ja ICT-teknologian hyödyntämiseen on kiinnitettävää aiempaa enemmän huomiota. Koulutuksen sähköisen infrastruktuurin yhteensopivuutta ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä on parannettava. Perinteistä opetusta täydentämään tarvitaan uusinta teknologiaa hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja ja etä- ja verkko-opetuksen muotoja. Ensimmäiset tietokoneella tehtävät ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä Osa syksyllä 2013 lukio-opintonsa aloittaneista opiskelijois- 48

50 ta osallistuu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Jotta heillä on riittävät valmiudet suoriutua, heille tulee tarjota mahdollisuudet jo opintojensa aikana työskennellä sähköisessä oppimisympäristössä. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Taataan laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus ikäluokalle Arviointikriteeri/mittari Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat Tavoite/tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 4 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Koulutuspalveluiden tuloksekas johtaminen Kansalliset oppimistulosarvioinnit Oppimistulokset ylittävät kansallisen keskiarvon Taataan lapsille ja nuorille oikeus turvalliseen ja ajanmukaiseen kasvuja oppimisympäristöön Tasavertaiset toimintaedellytykset kaupungin eri yksiköissä Yhdenvertaisuus toteutuu Tuloslaskelma 310 Sivistystoimen hallinto TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate ,

51 Tulosalue: VARHAISKASVATUSPALVELUT Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus ja nykytila Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatus on pienten lasten elämänpiirissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuspalvelut muodostavat keskeisen toimintakokonaisuuden lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Palvelut muodostuvat päivähoidosta, esiopetuksesta sekä koululaisten iltapäivätoiminnasta. Varhaiskasvatus toimii kiinteässä yhteydessä perusopetuksen kanssa muodostaen lapselle saumattoman kasvamisen ja oppimisen polun. Tulosalueen toimintaympäristön ja toiminnan keskeiset muutokset Päivähoitoikäisten lasten määrä vähenee. Tämä ei kuitenkaan näy varhaiskasvatuspalvelujen kysynnän vähenemisenä. Työllisyystilanne paikkakunnalla on hyvä ja päivähoitopaikkaa haetaan usein jopa alle vuoden ikäisille lapsille. Erityisesti vuorohoidon kysyntä on runsasta. Raskaan vuorohoidon palveluja käyttää n.16 % asiakaskunnasta. Lasten määrät ikäluokittain: Ikäluokka Lasten määrä Päivähoitoikäiset yhteensä 368 Lasten päivähoidon/esiopetuksen tilanne Lapsia hoidossa joista esiopetuksessa Kalevan päiväkoti 56 Pohjoisrannan päiväkoti Harjavallan sairaalan päiväkoti 43 6 Avoin päiväkoti 6 Perhepäivähoito 64 - Keskustan alakoulu/esiopetus 35 Yhteensä Lapsia kotihoidon tuen piirissä keskimäärin kuukaudessa

52 Koululaisten iltapäivätoiminta Lasten määrä Pirkkalan koulun yksikkö 14 Keskustan koulun yksikkö 30 Harjavallan kaupungin ja Harjavallan sairaalan päiväkotiyhdistys ry:n välinen vuorohoitoa koskeva ostopalvelusopimus päättyi ja vuorohoitopalvelut siirtyivät liikkeen luovutuksella Harjavallan kaupungin omaksi toiminnaksi. Vuorohoitopalveluja tarjotaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä vuokratuissa tiloissa kevääseen 2014 saakka ja tulevan kesän aikana palvelut siirretään Pohjoisrannan päiväkodin tiloihin. Jokikadulle valmistuu tammikuussa 2014 uusi varhaiskasvatusyksikkö, johon keskitetään kaupungin koko esiopetus, lukuun ottamatta vuorohoitolasten esiopetusta. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten esiopetus toteutetaan edelleenkin vuoropäiväkodissa. Uudistiloihin sijoittuvat myös varahoitoyksikkö, avoimen päiväkodin ryhmä sekä Keskustan koulun iltapäivätoiminta. Tilajärjestelyt eivät edellytä lisähenkilöstön rekrytointia. Päinvastoin, palveluiden keskittäminen helpottaa henkilöstön yhteiskäyttöä ja vähentää lisätyövoiman tarvetta. Uusien tilojen myötä henkilöstön työpisteet tulevat jonkin verran muuttumaan. Perhepäivähoidon osuus varhaiskasvatuspalveluissa on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Painopiste siirtyy enenevässä määrin päiväkotihoitoon. Tästä johtuen perhepäivähoidon ohjauskaan ei vaadi jatkossa nykyisen suuruista työpanosta. Perhepäivähoidon ohjauksesta vapautuvaa resurssia tullaan käyttämään muihin varhaiskasvatuksen tehtäviin. Harjavallan kaupungissa on kokeiluluonteisesti ollut käytössä lasten kotihoidon tuen kuntalisä Kuntalisä on kohdennettu perheille, joissa on alle kolmivuotiaita lapsia ja joissa vanhemmat tekevät vuorotyötä. Valtiovallan taholta kotihoidon tuen säännöstöä ollaan uudistamassa ja muutokset tulevat vaikuttamaan myös kuntien maksamiin kotihoidon tuen kuntalisiin. Harjavallassa nykyistä kuntalisäkäytäntöä voitaisiin jatkaa kokeiluna vielä yhden vuoden ajan, minkä jälkeen päätettäisiin jatkomenettelystä. Subjektiivista päivähoito-oikeutta saatetaan tarkistaa budjettikauden aikana. Kokopäivähoidon osuuden väheneminen Harjavallassa koskisi korkeintaan 6-8 lasta. Tavoitteet Kriittinen menestystekijä Perheet saavat asiakaslähtöistä, ammattitaitoista palvelua Arviointikriteeri Perheiden arvio päivähoidon palvelujen tasosta. Mittarina TAKarviointijärjestelmä (tutki-arvioi-kehitä), jossa palveluja arvioidaan yksityiskohtaisesti asteikolla 1-5. Tavoite Asiakastyytyväisyys, keskiarvo 4,10 Kriittinen menestystekijä Toimintaympäristö on turvallinen ja viihtyisä Arviointi kriteeri Perheiden arvio päivähoidon palvelujen tasosta. Mittarina TAKarviointijärjestelmä. Tavoite Asiakastyytyväisyys, keskiarvo 4,10 Kriittinen menestystekijä Arviointi kriteeri Tavoite Muuntuviin tarpeisiin vastaava, monipuolinen päivähoitotarjonta Päivähoitomuodon toteutuminen perheen toiveen mukaisesti Vähintään 85% perheistä saa lapsensa haluamaansa hoitomuotoon 51

53 Kriittinen menestystekijä Toiminnan perustana on varhaiskasvatussuunnitelma, jota toteuttaa osaava, motivoitunut henkilöstö Arviointikriteeri Perheiden arvio päivähoidon palvelujen tasosta. Mittarina TAKarviointijärjestelmä. Tavoite Asiakastyytyväisyys, keskiarvo 4,00 Kriittinen menestystekijä Henkilöstö on ammattitaitoista ja tiimityöhön pystyvää Arviointikriteeri Henkilöstön arvio palvelutasosta. Arvioidaan TAK-arviointijärjestelmällä. Tavoite Palvelutaso, keskiarvo 4,00 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Kustannustehokkuus Henkilökuntamitoitus, varahoitojärjestelyt Päivähoidon nettokustannukset /0-6-v enintään valtakunnan keskitasolla Tavoitteet Perheiden ohjautuminen tarkoituksenmukaisimman palvelun piiriin Moniammatillisen tuen vaikuttavuuden parantaminen Kustannustehokkuus Osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä selvitetään erillisen avoimen päiväkotitoiminnan korvaaminen muunlaisin järjestelyin, osana muuta päivähoitotoimintaa lukien. Lisäksi osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä selvitetään koululaisten iltapäivätoiminnan supistaminen esim. yhdellä tunnilla päivässä ja/ tai käyttäjien rajaaminen sekä maksujen tarkistaminen lukien. Tunnusluvut Kaupungin päiväkodit TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS2016 Käyttöpäivät Käyttöaste 77,00 81,82 75,00 75,00 75,00 75,00 Menot 53,50 53,66 59,00 65,00 68,00 70,00 /käyttöpäivä Tulot 6,58 8,44 8,80 9,00 10,00 11,00 /käyttöpäivä Lasten määrä Avoin päiväkoti TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Käyttöpäiviä Lasten määrä

54 Esiopetus TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Esiopetuspäiviä Lasten määrä Perhepäivähoito Käyttöpäivät, joista osapäiviä TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Menot 59,00 80,70 62,00 70,00 80,00 85,00 /käyttöpäivä Tulot 9,00 10,83 9,60 10,00 11,00 13,00 /käyttöpäivä Lasten määrä Harjavallan sairaalan päiväkoti (vuorohoito) TP 2011 TP2012 TA 2013 TA2014 TS 2015 TS 2016 Käyttöpäivät, joista esiopetuspäiviä Käyttöaste 78,00 71,10 75,00 75,00 75,00 75,00 Menot 85,00 89,45 92,00 87,00 93,00 98,00 /käyttöpäivä Lasten määrä Lasten kotihoidon tuki TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kotihoidon tuen piirissä olevia lapsia keskim./kk Kotihoidon tuen kuntalisää saavien perheiden määrä/kk Menot /vuosi Koululaisten iltapäivätoiminta TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA2014 TS 2015 TS 2016 Lapsia toiminnan piirissä keskimäärin/pv Menot /vuosi Tulot /vuosi

55 Tuloslaskelma 315 Varhaiskasvatuspalvelut TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate ,

56 Tulosalue: KOULUTUSPALVELUT Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus ja nykytila Koulutuspalveluiden tulosalueeseen kuuluvan perusopetuksen tarkoituksena on kasvattaa ja opettaa oppivelvollisuusikäisiä nuoria opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ja päästä esitettyihin tavoitteisiin vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. Tärkeä osa tätä työtä on ennalta ehkäisevä työ, kouluterveydenhuolto, kouluruokailu, koulukuljetukset, iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleisenä ja yhteisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuullisen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppivelvollisuuden suorittaminen takaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Siirtyminen toisen asteen opintoihin on muuttunut yhä joustavammaksi ja monimuotoisemmaksi. Lukuvuoden alusta vuosiluokkien 1-6 perusopetusta järjestetään Pirkkalan koulussa ja Keskustan alakoulussa ja vuosiluokkien 7-9 perusopetusta Keskustan yläkoulussa. Lukuvuoden alussa oppivelvollisuuttaan suorittavien harjavaltalaisten määrä oli 704, mikä on neljä oppilasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Oppilasennusteiden mukaan harjavaltalaisten peruskoululaisten määrä on selkeästi vähenevä, ollen syyslukukauden 2018 alussa 634 oppilasta. Harjavallan kaupunki saa valtionosuutta perusopetuksen järjestämisen. Toisen asteen lukiokoulutus rakentuu peruskoulun oppimäärälle. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu toteutuneisiin valtakunnallisiin kustannuksiin. Kunnalle määrättävää yksikköhintaa korotetaan vähäisen opiskelijamäärän perusteella. Korotus astuu voimaan, jos kunnassa lukio-opiskelijoiden määrä on alle 200. Lukion rahoitusperusteita ollaan uudistamassa. Lukuvuoden käynnistyessä Harjavallan lukion opiskelijamäärä oli 96, mikä on kolme enemmän kuin edeltävänä lukuvuonna. Lukion päätteeksi opiskelijat suorittavat valtakunnallisen ylioppilastutkinnon, joka antaa yleisen jatkoopiskelukelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat myös hakeutua ammatillisiin oppilaitoksiin. Toimintaympäristön ja tulosalueen keskeiset muutokset Kunnan perustehtäviin kuuluu koko ikäluokan varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta huolehtiminen. Asiaa edistetään ottamalla aiempaa paremmin huomioon oppilaiden yksilölliset lähtökohdat, edellytykset ja tarpeet. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu parantaa peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna. Valtiovalta on suunnannut rahoitusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Nykyistä valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Pirkkalan koulussa ryhmäkokojen vaihteluväli on Keskustan alakoulussa pienin ryhmäkoko on kuusi ja suurin 24 oppilasta. Opetusministeriön julkaisemassa muistiossa suositellaan, että perusopetuksen ryhmäkoko ei ylittäisi 20 oppilasta. Lukuvuoden alussa perusopetuksen 1-6 vuosiluokilla suurin ryhmäkoko oli 26 oppilasta keskiarvon ollessa 18. Vuosiluokilla 7-9 pienin oppilasryhmä on viisi ja suurin 20 keskiarvon ollessa 14,8 oppilasta. 55

57 Perusopetus, oppilasmäärä tilanne Ennuste Yhteensä luokat luokat Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstömäärän kehitystä kuvaavat taulukot on koottu talousarvion yhteyteen liitettyyn henkilöstösuunnitelmaan. Koulutuspalveluiden koko henkilöstömäärä on tällä hetkellä 80. Henkilöstöstä 13 (yhdeksän koulunkäyntiavustajaa ja neljä opettajaa) on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Taulukoissa on huomioitu alkaen perustettu Keskustan alakoulun rehtorin virka ja kolmen toimistohenkilön siirto sivistyspalveluista hallintopalveluihin alkaen. Budjettivuoden 2014 kuluessa vain talousarvion henkilöstösuunnitelmassa mainittuihin virkoihin ja palvelussuhteisiin voidaan valita uusia henkilöitä. Näissäkin tapauksissa edellytetään tapauskohtaista harkintaa sekä ajankohdan taloustilanteen huomioimista. Opetusministeriö myöntää luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen ja tämän luvan perusteella saadaan valtionosuutta. Lukiokoulutuksen tavoitteita ja sisältöjä ollaan uudistamassa. Yleissivistyksen vahvistamiseksi ja laajentamiseksi lukio-opinnoissa tavoitellaan aikaisempaa syvällisempiä tietoja, taitoja, osaamista sekä joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia toisen asteen tutkinnoista yli tutkintorajojen. Samalla tullaan lisäämään integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaan valmentavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina. Harjavallan lukio on mukana Harjavallan, Nakkilan ja Säkylän lukioverkostossa, jolla mahdollistetaan nykyisen ylioppilastutkinnon edellyttämä laaja kurssitarjonta. Lukiokoulutusta kehitetään ottaen huomioon alueellinen lukiokoulutustarve ja -tarjonta. Tavoitteena on hyödyntää uusia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, parantaa lukiokoulutuksen kustannustehokkuutta ja tehdä tiivistä yhteistyötä harjavallassa toimivien yritysten kanssa. Ennuste on, että lukiokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrä lähialueella vähenee. Harjavallan lukion opiskelijoiden määrän kehitys selviää oheisesta taulukosta. Lukiokoulutus, oppilasmäärä ja tilanne Ennuste Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet perusopetukselle ja lukiokoulutukselle Kriittinen menestystekijä Opintojen jatkuminen välittömästi peruskoulun jälkeen Arviointikriteeri/mittari Välittömästi jatko-opinnoissa olevien osuus Tavoite/tavoitetaso 100 % Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Asiakassuuntautunut palvelutuotanto Huoltajien, oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön arvio palveluista 56

58 Tavoite/tavoitetaso Tyydyttävä 8 (kouluasteikolla 4-10) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Palveluiden kustannustehokkuus Nettomenot / oppilas / opiskelija Kustannusten kasvu hidastuva Lukio-opintoihin hakeutuneiden osuus ikäluokasta Lukiohalukkuus Tavoitetaso 50 % peruskoulunsa päättävästä ikäluokasta Kolmessa vuodessa ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus Vaikuttavuus Tavoitetaso 90 % ikäluokasta Kriittinen menestystekijä Keskeyttämisaste Arviointikriteeri/mittari Vaikuttavuus Tavoite/tavoitetaso Tavoitetaso 0 % Yleiset tavoitteet *Ehyen kasvun tukemisessa onnistutaan -varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen oppimisen ja kasvun polun. *Perusopetuksen oppimäärän mukaista opetusta tarjotaan tasapuolisesti monipuolisen opetussuunnitelman mukaisesti. *Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien sekä lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä tiivistetään. *Lukion oppimäärän mukaista koulutusta tarjotaan tasapuolisesti monipuolisen opetussuunnitelman mukaisesti. * Jokaista vapautuvan viran ja palvelussuhteen täyttöä harkitaan tapauskohtaisesti ajankohdan taloustilanne huomioiden. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää vähennetään. *Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen tarjonta vastaa kysyntää. Osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä selvitetään koulukuljetusoikeuksien rajaamista. Harjavallassa on lukuvuoden alusta koulukuljetettu ne esioppilaat ja 1-3 luokkien oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3 km. Muutokset toteutetaan lukuvuoden alusta. Perusopetuslain 32 :n mukaan opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään oppilaan maksuttoman koulukuljetuksen tai avustamaan riittävässä määrin oppilaan kuljettamista tai saattamista, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi tai koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, vaaralliseksi tai rasittavaksi, kun otetaan huomioon oppilaan ikä tai muut olosuhteet. Maksuton koulukuljetus koskee perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavaa oppilasta. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Lisäksi osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä lakkautetaan Lastensuojelulaitos Eemelin erillinen opetusyksikkö ja siirretään toiminta Keskustan yläkoululle keväällä 2014, kun sieltä vapautuu tiloja uuden päiväkodin valmistuttua. Selvitetään myös lukiokoulutuksen uudelleen järjestelyt kustannusten merkittäväksi vähentämiseksi, erityisesti henkilöstövoimavarojen yhteiskäyttö yläkoulussa ja lukiossa. 57

59 Tunnusluvut Perusopetus TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Opintojen jatkuminen perus- 89/90 71/73 63/63 92/93 83/83 66/66 97,26 % 100 % toukok ,92 % 100 % 100 % TA % TS % TS 2016 koulun jälkeen 98,89 % Huoltajien, oppilaiden ja henkilöstön arvio koulutus- palveluiden tasosta toukok.08 toukok.10 toukok.11 kesäk.12 toukok.13 - huoltajat 8,27 8,35 8,31 8,28 8,19 >8 >8 >8 >8 - oppilaat 8,03 8,28 8,19 8,23 8,29 >8 >8 >8 >8 - henkilöstö 8,33 8,23 8,18 8,12 8,58 >8 >8 >8 >8 Käyttötalouden toteuma - nettomenot / oppilas % Lukiokoulutus TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lukio-opintoihin hakeutuneiden osuus ikäluokasta Kolmessa vuodessa yotutkin- 45,1 % 41,8 % 34/41 82,9 % 41,9 % 39,1 % 44,6 % 36,9 % 50 % 50 % 50 % 17/26 65,4 % 90 % 90 % 90 % 27/29 21/34 25/29 non suorittaneiden osuus 93,1 % 61,7 % 86,2 % Keskeyttämisaste 15,4 % 6,8 % 7,6 % - 5,4 % 9,4 % % 0 % 0 % Huoltajien, oppilaiden ja henkilöstön arvio koulupalveluiden tasosta touko 08 toukok.0 9 touko 10 touko 11 touko 12 touko13 - oppilaat 6,9 7,6 7,8 7,7 8,2 8 >8 >8 >8 - henkilöstö 8,2 8,0 8,2 8,0 8,1 8,1 >8 >8 >8 Käyttötalouden toteuma - nettomeno / opiskelija

60 Tuloslaskelma 321 Koulutuspalvelut TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

61 Tulosalue: KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Harjavallan kaupunki tuottaa ja tarjoaa ajantasaisia ja laadukkaita kirjastopalveluja. Niillä edistetään kaikkien asiakkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat koulutoimi ja varhaiskasvatus, kansalaisopisto sekä lukuisat muut paikalliset toimijat. Harjavallan kaupungin tuottamat kulttuuripalvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia, ja niiden järjestämisessä pyritään ottamaan eri ikä- ja väestöryhmät huomioon. Harjavallan kaupungin kulttuuripalveluilla edistetään ja tuetaan Harjavallassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuripalvelujen tuottamisessa painottuu aktiivinen yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tulosalue jakaantuu kirjaston ja kulttuuritoimen tulosyksiköihin. Tulosalueen nykytila Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tulosalue on sivistyslautakunnan alaisuudessa. Tulosalueen johtajana toimii kirjastotoimenjohtaja. Harjavallan kaupunginkirjasto on osa Satakirjastot-yhteisjärjestelmää, johon kuuluvat kaikki Satakunnan 20 kuntaa. Yhteisjärjestelmän ansiosta kirjaston asiakkaille on tarjolla koko maakunnan kirjastojen aineisto. Harjavallassa kirjastotoiminnan painopisteenä on edelleen lasten- ja nuortenkirjastotyö yhteistyössä päiväkotien, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa niin paikallisesti kuin seudullisestikin. Kirjastoja kulttuuripoliittisissa strategioissa on huomioitu väestön vanheneminen ja asetettu myös seniorityö yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi. Erillisenä hankkeena toteutetaan lukuvuonna nuorten sarjakuvaprojekti, mihin on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tukea. Sarjakuvaprojekti toteutetaan yhteistyössä koulutoimen kanssa, ja kohderyhminä ovat yläkoululaiset ja lukiolaiset. Harjavallan sairaalan kirjasto on muutettu syyskuusta 2013 lähtien omatoimilainauspisteeksi. Virkailijat huolehtivat yhä kirjaston kokoelmista ja sen järjestyksessä pysymisestä. Harjavallan kaupunginkirjasto toimii vuonna 1998 valmistuneessa kirjastotalossa. Kirjaston tiloissa toimii myös taidelainaamo. Sekä taidelainaamon että kirjastosalin puolella järjestetään vuosittain erilaisia kirjallisuusaiheisia ja muita kulttuuritapahtumia sekä erilaisia näyttelyitä eri yhteistyökumppaneitten kanssa. Kirjastossa juhlitaan vuoden 2013 aikana Harjavallan kirjastolaitoksen 150 vuoden ikää. Kulttuuritoimi järjestää kuntalaisille ja muille kulttuurin harrastajille laadukkaita tapahtumia. Lisäksi järjestetään kaupungin viralliset juhlat ja tapahtumat. Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin, muiden hallintokuntien ja lähikuntien kulttuuritoimien kanssa. Tapahtumia järjestetään Harjavaltasalissa, kirjastossa ja yhteistyötahojen kanssa myös muissa sopivissa tiloissa. Kulttuuritoimi tukee paikallisia kulttuurialan harrastajia myöntämällä avustuksia paikalliseen, aktiiviseen kulttuuritoimintaan ja taiteen harrastamiseen. Kulttuuritoimen tehtäviin kuuluu myös kaupungin omistamien 60

62 taideteosten ja julkisten veistosten hoito sekä kaupungin taidehankinnoista päättäminen. Tarvittaessa kulttuuritoimi osallistuu myös erilaisten kaupunkitapahtumien ja seudullisten yhteistapahtumien järjestelyihin. Tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset Suunnitelmakauden tärkeimpänä tavoitteena on saada kirjastoon langaton verkko ja kannettavia tietokoneita, jotta kirjasto pystyy täysipainoisesti tarjoamaan tiedonhaun ja internetin käytön opetusta asiakkailleen. Langaton verkko palvelee myös opiskelijoita ja muita maksuttomia nettiyhteyksiä tarvitsevia asiakkaita. Langattoman verkon ja kannettavien tietokoneiden hankkimiseen haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Suunnitelmakaudella on pyrkimys panostaa erityisesti lasten ja nuorten mediakasvatukseen. Arena -verkkokirjasto julkaistaan asiakaskäyttöön alkuvuodesta Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut ovat prioriteettiasemassa suunnitelmakaudella kulttuuripoliittisen strategian mukaisesti. Veteraanien perinnenäyttelyn avajaiset pidetään kevätkaudella. Talousarviota laadittaessa on huomioitu kaupungin tiukentunut taloudellinen tilanne, ja talousarviosta on karsittu pois vähemmän tarpeellisia menoeriä. Sekä kirjaston että kulttuuritoimen talousarviot vuodelle 2014 ovat alhaisemmat kuin vuodeksi 2013 laaditut talousarviot. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kirjasto-tulosyksikkö Kriittinen menestystekijä Palvelujen laadukkuus ja riittävät kokoelmat Arviointikriteeri/mittari Yleinen tyytyväisyys kirjaston palveluihin/asiakaskysely Tavoite/tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 4 (asteikolla 1-5) Arviointikriteeri/mittari Riittävä hankinta eri aineistolajien suhteen Tavoite/tavoitetaso Kirjahankinta 400 kirjaa/1000 asukasta ; muun aineiston hankinta 75 kpl/1000 asukasta ; lehtihankinta 21 vuosikertaa/1000 asukasta Kriittinen menestystekijä Kirjastopalvelujen hyvä käyttöaste ja saatavuus Arviointikriteeri/mittari Lainaus/asukas ; fyysiset kirjastokäynnit/asukas ; verkkokäynnit/asukas Tavoite/tavoitetaso 18,0 lainaa/asukas ; 9,0 fyysistä kirjastokäyntiä/asukas ; 3,5 verkkokäyntiä/asukas Kriittinen menestystekijä Kirjaston oheistoiminnan monipuolisuus Arviointikriteeri/mittari Aikuisille suunnattujen kulttuuritapahtumien määrä/ osallistujat ; lasten tapahtumien määrä / osallistujat ; nuorten tapahtumien määrä / osallistujat ; käyttäjäkoulutusten määrä tunteina / osallistujat Tavoite/tavoitetaso 25 aikuisille suunnattua kulttuuritapahtumaa/450 osallistujaa ; 55 lasten tapahtumaa/1000 osallistujaa ; 6 nuorten tapahtumaa/100 osallistujaa ; käyttäjäkoulutusta 40 tuntia/600 osallistujaa Arviointikriteeri/mittari Tapahtumien monipuolisuus Tavoite/tavoitetaso Kirjastossa järjestetään luentoja, näyttelyitä, konsertteja, luku- ja/tai keskustelupiirejä, kirjallisia tapahtumia, nukketeatteria, satutunteja, kirjavinkkauksia ja käyttäjäkoulutusta. 61

63 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Kustannustehokkuus Toimintakulut/asukas ; lainan hinta; fyysisen käynnin hinta; henkilöstökulut/asukas ; tilakustannukset/asukas Tavoite/tavoitetaso 55,9 /asukas ; 3,1 /laina ; 6,2 /fyysinen käynti ; 29,6 /asukaskohtaiset henkilöstökulut; 11,6 /asukaskohtaiset tilakustannukset Tavoitteet Tyytyväiset asiakkaat/asiakastyytyväisyys vähintään 4 (asteikolla 1-5) Laadukkaiden, monipuolisten tapahtumien järjestäminen Riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö Kustannustehokkuus Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 koko Suomi Määrätavoitteet Lainat/asukas 17,67 Fyysiset käynnit/asukas 9,83 Verkkokäynnit/asukas Kulttuuritapahtumat -tapahtumien määrä -osallistujien määrä Lasten tapahtumat -tapahtumien määrä -osallistujien määrä Nuorten tapahtumat -tapahtumien määrä -osallistujien määrä Käyttäjäkoulutukset -tuntimäärä -osallistujien määrä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS ,9 8,7 2, ,4 7,5 3, ,0 9,0 3, ,2 9,0 4, ,4 9,0 4, Tehokkuus/taloudellisuus Lainan hinta (toimintakulut/lainat) Käynnin hinta (toimintakulut/käynnit) Käyttömenot/asukas Henkilöstömenot/asukas Tilakustannukset/asukas *) 3,3 6,0 58,8 32,5 11,4 *) Tilakustannuksissa on otettu huomioon tilavuokrat ja siivouspalvelut. 3,2 6,3 54,7 31,2 9,1 3,1 7,3 54,8 30,1 9,6 3,1 6,2 55,9 29,6 11,6 3,1 6,2 56,1 29,6 11,6 3,0 6,2 55,5 29,6 11,6 Toiminnan laajuus Lainaajia asukkaista 38,5 % 44,1 % 45 % 46 % 46 % 46,5 % 62

64 Kulttuuritoimen tulosyksikkö Kriittinen menestystekijä Palvelujen laadukkuus Arviointikriteeri/mittari Asiakkaiden tyytyväisyys kulttuuritoimen tulosyksikön palveluihin/asiakaskysely ja jatkuva palaute Tavoite Asiakastyytyväisyys 3,5 asteikolla 1-5 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite Monipuoliset kulttuuripalvelut Erilaiset kulttuuritapahtumat Yhteistyökumppanit Palvelujen käyttö Laajeneva yhteistyöverkosto Vähintään 12 tapahtumaa vuodessa Vähintään 80 kävijää/tapahtuma Tavoitteet Kaupunkilaisten kulttuuriharrastusten lisääntyminen Tyytyväiset asiakkaat/asiakastyytyväisyys vähintään 4 (asteikolla 1-5) Laajemman alueellisen yhteistyön kehittäminen Tunnusluvut Tunnusluku TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 TS2016 Kulttuuritapahtumien lukumäärä Avustettavat yhdistykset

65 Tuloslaskelma 384 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

66 Tulosalue: VAPAA-AIKATOIMI Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Liikunnan ja ulkoilun toiminta edistää paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia kehittämällä liikunnan edellytyksiä siten, että liikunnan harrastamiselle tarjotaan monipuoliset toiminnalliset edellytykset. Nuorisotyön tehtävä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Toiminnan toteutus tapahtuu eri tahojen aktiivisena yhteistoimintana. Yhteistoiminnan avulla asetetut tavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa. Yhteistyötä tehdään eri urheilu- ja nuorisojärjestöjen kanssa sekä muiden hallintokuntien kanssa. Karhukunnat ja muut lähikunnat ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita. Tulosalueen nykytila Liikunnan ja ulkoilun tärkein tehtävä on terveys- ja kuntoliikunnan kehittäminen, jolla edistetään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnan harrastamiselle taataan monipuoliset toiminnalliset edellytykset. Hyvä yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden, lähikuntien, kaupungin muiden hallintokuntien ja Karhukuntien kanssa on avainasemassa toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kolmannen sektorin toimijoita tuetaan vuosittain perus- ja kohdeavustuksin. Nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on luoda edellytykset nuorisotoiminnalle mm. tarjoamalla toimintatilat, toimintavälineistöä sekä taloudellista tukea avustusten kautta. Painopiste on nuorisotalon avoimien ovien, tapahtumien ja te tojen järjestämisessä, nuorisovaltuuston elvyttämisessä ja vastuu kaupungin kesäviettopaikan Koivurannan toiminnasta. Toimintaympäristön muutos Terveysliikunnan merkitys lisääntyy ikärakenteen muutoksen ja liikkumattomuuden seurauksena. Osalla kolmannen sektorin toimijoista toiminta on hiipumassa. Nuorten syrjäytyminen on lisääntyvä ongelma. Tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset Uuden liikunta- ja uimahallin valmistuttua tulosyksikkö liikunta ja ulkoilu tulee keskittymään vuonna 2014 hallin käytön maksimointiin. Tärkeä painopistealue vuodelle 2014 on onnistua uuden hallin markkinoinnissa ja palveluissa niin henkilöasiakkaitten kuin yritysasiakkaiden kanssa. Nuorisotyö-tulosyksikkö on saanut uuden nuoriso-ohjaajan. Nuorista välittäminen, osallisuuden ja kasvun tukeminen sekä nuoren näkökulman esiintuominen paranee Harjavallassa ja näin nuori kokee olevansa osa kuntaa. 65

67 Etsivä nuorisotyöntekijä toimii OKM:n hankerahalla asti. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta, jos sitä tulee uudelleen haettavaksi. Terveys- ja kuntoliikunnan palveluja on lisättävä, jotta työssäkäyvät ovat työkykyisiä koko työuransa ajan ja eläkeläiset omasta kunnostaan huolehtivia, terveempiä kuntalaisia. Ohjattujen liikuntaryhmien määrä tulee kasvamaan 11 ryhmästä 27 ryhmään (tilanne lokakuussa 2013). Lasten ja nuorten liikuntaa on lisättävä, jotta jo varhaisessa vaiheessa ymmärretään liikunnan tärkeys. Toimielinten sisäisillä vuokrilla on turvattu kaikille koululaisille kuusi uintikertaa uimahalliin ja rajaton päiväkäyttö liikuntahalliin. Yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin toimijoihin. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Palvelujen laadukkuus Asiakkaiden tyytyväisyys vapaa-aikatoimen palveluihin, asiakaskyselyt Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittarit Tavoite/tavoitetaso Palvelujen saatavuus Vapaa-aikatoimen palvelujen käyttö Käyttö- ja osallistujamäärät lisääntyy Terveys- ja kuntoliikunnan kehittäminen Ohjattujen ryhmien ja osallistujien määrä Ohjattujen ryhmien osallistujamäärät lisääntyy Kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen Toimintaryhmien, jäsenten ja osallistujien määrät lisääntyvät Kolmannen sektorin ja vapaa-aikatoimen yhteistyö lisääntyy Työhönsä motivoituneet työntekijät ja ohjaajat Tavoite- ja kehityskeskustelut Työntekijöiden ja ohjaajien työtyytyväisyys on hyvä Henkilöstöresurssien hyödyntäminen Ammattitaitoiset työntekijät ja ohjaajat Työntekijöillä ja ohjaajilla on koulutusmahdollisuuksia ja heidän osaamistaan hyödynnetään Tavoitteet Kuntalaiset arvostavat vapaa-aikatoimen palveluja Palvelut ja toiminta kehittyvät ja monipuolistuvat Henkilökunta ja ohjaajat ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita 66

68 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 SV 2015 SV 2016 Honkala (kilpailut ja ottelut) Liikuntasalit (vuoroja / viikko) Jele ry:n ryhmät (osallistujia / vuosi) KKI-kuntosalitoiminta (osallistujia / vuosi) Satakunnan haastepyöräily (suorituksia) Kuntoilutapahtumiin osallistuminen Nuorisotilat (kävijämäärä / vuosi) Koivuranta (käyttö vrk. / vuosi) Uimahalli (kävijämäärä / vuosi) Uimahalli (bruttomenot / kävijä) 11,01 13,41 8,00 30,00 30,00 30,00 Liikuntaseurojen jäsenet Liikuntahallin vuorovaraukset 30h/vko 30h/vko 30hvko 67

69 Tuloslaskelma 391 Vapaa-aikatoimi TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate ,

70 Tulosalue: MUSEOTOIMI Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus ja nykytilanne Museotoiminnan tavoitteena on museolain mukaisesti ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Harjavallan kaupungin museotoimi käsittää alueellisen museon, jonka tulosyksiköt ovat Emil Cedercreutzin museo ja Huittisten museo. Sen yleisenä tehtävänä on toimialueellaan harjoitettavan museotoiminnan edistäminen, tukeminen ja toimeenpano. Museotoimen hallinnosta määrätään Harjavallan kaupungin hallintosäännössä. Emil Cedercreutzin museo on Harjavallassa sijaitseva taide-, kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen museo, jonka omistaa Emil Cedercreutzin säätiö. Museon hallinnasta ja hoidosta vastaa Harjavallan kaupunki Emil Cedercreutzin säätiön ja Harjavallan kaupungin kesken laaditun hallintasopimuksen perusteella. Emil Cedercreutzin museon perustana on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin ( ) elämäntyö: taiteilijakoti Harjula, Maahengen temppeli kansatieteellisine kokoelmineen ja taidemuseo kuvanveisto-, maalaus- ja siluettikokoelmineen. Museon perustasta, historiasta ja osittain myös sijainnista käsin sen tehtäväksi ovat muotoutuneet tallennus, tutkimus-, opetus- ja näyttelytoiminta seuraavilla alueilla: Emil Cedercreutzin ( ) elämäntyö taiteilijana, museomiehenä ja satakuntalaisena kulttuurivaikuttajana, satakuntalainen taide 1950-luvulta lähtien ja satakuntalainen agraarikulttuuri. Huittisten museo on kulttuurihistoriallinen museo. Museon tallennus-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta kohdentuu oman toiminta-alueensa paikalliskulttuuriin ja kulttuurihistoriaan seuraavasti: esineellinen kulttuurihistoria; visuaalinen aineisto; etupäässä valokuvat; Presidentti Risto Ryti - aineisto (esineet, kuvat, asiakirjat); kuvanveistäjä, professori Lauri Leppänen -aineisto (esineet, kuvat, asiakirjat). Tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset Suunnitelmakauden tärkein tavoite on museotoiminnan strategisten linjausten tunnistaminen, kehittäminen ja toteuttaminen. Toimintoja sopeutetaan yleiseen taloustilanteeseen kulurakenteen maltillisella kehittymisellä. Ulkoisten rahoitusmahdollisuuksien löytämiseen kiinnitetään toiminnassa erityistä huomiota. Emil Cedercreutzin museo: Harjavallan kaupungin museostrategian mukainen vaihtuvien näyttelyjen, kokoelmatyöskentelyn, varastoinnin, arkistoinnin, pedagogisen sisältötuotannon, markkinoinnin ja saavutettavuuden kehitystyö jatkuu. Emil Cedercreutzin säätiö jatkaa veistospuistohanketta ja Emil Cedercreutzin taiteellista tuotantoa käsittelevän pääteoksen tekemiseen keskittyvää kirjahanketta. 69

71 Taiteilijakoti Harjula täyttää 100 vuotta. Juhlavuosi huomioidaan museon näyttely- ja tapahtumatuotannossa. Huittisten museo: Toimintaa kehitetään Harjavallan kaupungin museotoimen strategian mukaisesti. Kokoelmatyötä kehitetään päivittämällä museon kokoelmapoliittinen ohjelma. Kokoelma- ja näyttelytoiminnan kehittämistä jatketaan Hankitaan näyttelytilojen sisäilmaolosuhteiden säätelemiseen nykyisten ilmankostuttimien kanssa yhteensopivat ilmankuivauslaitteet. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Asiantunteva ja monipuolinen museotyöskentely Arviointikriteeri/mittari Strateginen kokoelma-, tutkimus- ja näyttelytoiminta Julkaisutoiminta Museopedagogiikan kehittäminen Saavutettavuuden parantuminen Asiakastyytyväisyys Tavoite Kokoelmatyöskentelyn selkiyttäminen Vähintään 1 uusi julkaisu Vaihtuvia näyttelyitä 9 (ECM 7, Huitt. 2.) Tapahtumia 20 (ECM 17, Huitt. 3) Kohderyhmätyöskentely Fyysisen ja tiedollisen saavutettavuuden parantaminen Asiakastyytyväisyyden yleisarvosana 4 asteikolla 1-5 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite Toimintaympäristön laajeneminen Paikallinen museotoiminta. Alueellinen museotoiminta. Maakunnallinen yhteistyö Kansallinen yhteistyö ECM: Yhteistyön jatkuva kehittäminen: Harjulan kilta ry ja Emil Cedercreutzin säätiö YHTEISET: Eskarilaisilla 1 käynti museolla / vuosi Viidesluokkalaisilla 1 käynti museolla / vuosi Toimiva alueellinen museo (ECM, Huittinen). Paikallinen sidosryhmäyhteistyö: kuntaorganisaatio, yksityissektori, kolmas sektori. Alueellinen, maakunnallinen ja kansallinen sidosryhmäyhteistyö: muu museokenttä ja muut kulttuuritoimijat Tavoitteet Riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta Työhyvinvoinnin kehittyminen Strateginen kokoelma-, tutkimus- ja näyttelytoiminta Museopedagogiikan ja saavutettavuuden kehittyminen Kävijämäärien myönteinen kehitys Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittyminen 70

72 Medianäkyvyyden lisääntyminen ECM: Säätiö- ja kiltayhteistyön kehittyminen, museorakennusten hoidon tehostaminen Huittinen: Näyttely- ja toimistotilojen kehittäminen Osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä otetaan EC-museossa käyttöön opastusmaksu vuoden 2014 alusta. Tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perusnäyttelyjen lukumäärä 9 ECM 6 9 ECM 6 9 ECM 6 10 ECM 7 10 ECM 7 Vaihtuvien näyttelyjen lukumäärä Kulttuuritapahtumien lukumäärä Huitt 3 9 ECM 7 Huitt 2 26 ECM 24 Huitt 2 Kävijämäärät 7071 ECM 6208 Huitt 863 Ilmaiskävijät Ilmaiskävijöiden osuus kävijöistä - Pääsylippujen hinnat ECM 5 Huitt 2 Omatoiminen tuotto / kokonaistuotto - Käyttömenot / käynti - - Huitt 3 9 ECM 7 Huitt 2 20 ECM 17 Huitt ECM Huitt ECM 5700 Huitt. 765 ECM 57 % Huitt. 51 % ECM 5 Huitt 2 Museotoimi yht. 11,5 % ECM 42 Huitt. 122 Huitt 3 9 ECM 7 Huitt 2 20 ECM 17 Huitt ECM Huitt ECM 5500 Huitt % ECM 55 % Huitt. 50 % ECM 5 Huitt 2 Museotoimi yht. 12 % ECM 41 Huitt. 121 Huitt 3 9 ECM 7 Huitt 2 20 ECM 17 Huitt ECM Huitt ECM 5500 Huitt % ECM 55 % Huitt. 50 % ECM 5 Huitt 2 Museotoimi yht. 13 % ECM 40 Huitt. 119 Huitt 3 9 ECM 7 Huitt 2 20 ECM 17 Huitt ECM Huitt ECM 5500 Huitt % ECM 55 % Huitt. 50 % ECM 5 Huitt 2 Museotoimi yht. 13 % ECM 40 Huitt. 119 Avoinnaolopäivät - ECM 265 Huitt. 117 ECM 230 Huitt. 117 ECM 230 Huitt. 117 ECM 230 Huitt. 117 Omatoiminen tuotto käsittää pääsylipputulot sekä muut myyntituotot. Käyttömenot ovat kokonaismenot vähennettynä kiinteistömenoilla. 71

73 Tuloslaskelma 395 Museotoimi TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate ,

74 SIVISTYSLAUTAKUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 2014 JA TS VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sivistyslautakunta. yhteensä 152,5 151,5 148,5 147,5 Suunnitelmakauden muutokset Sivistyslautakunta Hallinto, yhteensä 6-3 Suunnitelmakauden muutokset Sivistystoimenjohtaja Koulusihteerit Oppilashuollon ohjaaja Koulukuraattori Varhaiskasvatuspalvelut yhteensä Suunnitelmakauden muutokset 59, Varhaiskasvatusjohtaja 1 Kiertävä erityislastentarhanopettaja 1-1 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja +1 Päiväkodit yhteensä Päiväkodit Päiväkodin johtaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Päiväkotiavustaja TA 2014 TS 2015 TS 2016 Perhepäivähoito yhteensä Perhepäivähoito Perhepäivähoidon ohjaaja Perhepäivähoitaja

75 iltapäivätoi- Koululaisten minta yhteensä 0,5 Koululaisten iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminnan ohjaaja 0,5 Suunnitelmakauden muutokset Koulutuspalvelut, yhteensä Peruskoulut Keskustan alakoulu: - rehtori - luokanopettajat - erityisopettajat - aineenopettaja Keskustan yläkoulu: - rehtori - aineenopettajat - erityisopettajat - päätoiminen tuntiopettaja - päätoiminen tuntiopettaja (pienryhmäopetus) Pirkkalan koulu - luokanopettajat - erityisluokanopettaja Koulutoimi - koulunkäyntiavustaja - koulunkäyntiavustaja, sairaalakoulu Harjavallan lukio Rehtori Aineenopettaja Kaupunginkirjasto yhteensä 6 Suunnitelmakauden muutokset Kaupunginkirjasto Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija

76 Vapaa-aikatoimi yhteensä 6 Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Erityisliikunnanohjaaja Liikunnanohjaaja Nuoriso-ohjaaja Suunnitelmakauden muutokset Museotoimi yhteensä 8 Suunnitelmakauden muutokset Museotoimi Museotoimenjohtaja Museonjohtaja / Huittinen Museoamanuenssi Konservaattori Asiakaspalveluvastaava Museoemäntä

77 MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 Sivistyslautakunta yhteensä 15,7 13,8 Sivistyslautakunta Hallinto yhteensä, h/vko Koulutoimi Koulunkäyntiavustaja, h/vko (kevätlukukausi 2014) Varhaiskasvatuspalvelut 4,5 3,5 Päiväkodit yhteensä 2 2 Päiväkodit Lastenhoitaja 2 2 Perhepäivähoito yhteensä 1 Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoitaja 1 Koululaisten iltapäivätoiminta yhteensä 1,5 1,5 Koululaisten iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminnan ohjaaja 1,5 1,5 76

78 TA 2014 Koulutuspalvelut yhteensä 6 4 Peruskoulut Keskustan yläkoulu: - erityisopettaja pienryhmässä - päätoiminen tuntiopettaja - koulunkäyntiavustaja Sairaalakoulu - erityisopettaja - koulunkäyntiavustaja Vapaa-aikatoimi yhteensä 2,4 2,4 Etsivä nuorisotyöntekijä Uinninvalvoja Nuorisokahvilan valvoja 1 1 0, ,4 Museotoimi yhteensä 2,8 3,9 Museotoimi ECM Opas/valvoja / lomasijainen Museotyöntekijä / Zemppi Huittinen Opas / valvoja 0,5 2 0,3 0,6 3 0,3 77

79 Tuloslaskelma 31 Sivistyslautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate ,

80 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalue: TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminta kuuluu budjettirahoitteiseen toimintaan. Tulosalueen kuvaus Teknisen toimen hallinto tulosalueen (teknisten palvelujen toimialan) tehtävänä on tuottaa toimistopalvelut tekniselle lautakunnalle, kaupunkikehityksen lautakunnalle toimialan muille tulosalueille (kunnallistekniset palvelut, vesihuolto, tilapalvelut ja ruokahuolto- ja siivous) sekä ympäristötoimelle ja yhdyskuntasuunnittelulle. Pelastustoimen menot on sisällytetty hallinnon tulosalueen kustannuksiin omana osionaan. Kuntien osuus pelastustoimen kustannuksista määräytyy euroa/asukas -perusteisena. Pelastustoimi on esittänyt 2 % kasvua käyttötalouteen. Tulosalueen nykytilanne Tekninen lautakunta kokoontuu n. 8 kertaa vuodessa. Lautakunta hoitaa myös tielautakunnan tehtävät. Vesi- ja jätevesilaskutus tehdään neljä kertaa vuodessa, laskuja n kpl/v, lisäksi muu toimintaan liittyvä laskutus. Kiinteä jätemaksulaskutus tehdään kerran vuodessa, laskuja n kpl. Tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset Ruokahuolto- ja siivouspalvelut siirtyivät v.2013 teknisen lautakunnan alaisuuteen omana tulosalueenaan. Ruokahuollon ja siivouspalveluiden ostolaskut siirtyivät tulosalueen henkilökunnan tehtäväksi ja myös osa toimistopalvelujen hoidosta siirtyi teknisen toimen hallinnon hoidettavaksi. Ympäristölautakunnan ja yhdyskuntasuunnittelun yhdistyminen uudeksi kaupunkikehityksen lautakunnaksi vuoden 2013 ei aiheuttanut suuria muutoksia hallinnon toimistotehtävien hoidossa. Harjavallan Kaukolämpö Oy:n toiminta siirtyi Pori Energia Oy:lle Tästä johtuva tehtävien hoidon järjestäminen jatkuu vuoden 2014 puolelle joiltakin osin. Jätehuollon järjestelyjen muutoksiin varaudutaan vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Ammattitaitoinen, motivoitunut ja riittävä henkilökunta Arviointikriteeri/mittari Työtehtävien oikea-aikainen ja asiantunteva hoito Tavoite/tavoitetaso Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito koulutuksilla Työtapojen ja menetelmien kehittäminen tiimissä Hyvän työympäristön ylläpito Kriittinen menestystekijä Riittävät henkilöstöresurssit palvelujen turvaamiseksi Arviointikriteeri Asiakaspalaute ja niiden arviointi Tavoite Ulkoisten ja sisäisten palvelujen tuottaminen asiantuntevasti, häiriöttömästi ja oikea-aikaisesti 79

81 Tavoitteet Laadullisesti hyvä asiakaspalvelu, jota kehitetään yhteisten kehittämispalaverien tuloksina. Ulkoisten ja sisäisten palveluiden tuottaminen ja kehittäminen teknisten palvelujen muiden tulosalueiden priorisoituja toimintoja ja resursseja vastaavasti. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Toimistotöiden keskittämistä hallintopalveluihin viedään eteenpäin. Tuloslaskelma 410 Teknisen toimen hallinto TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

82 Tulosalue: KUNNALLISTEKNISET PALVELUT Toiminta kuuluu budjettirahoitteiseen toimintaan. Tulosalueen kuvaus Kunnallistekniset palvelut -tulosalueen tehtävänä on turvata ja kehittää Harjavallassa liikenneväylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden, liikuntapaikkojen, maa- ja metsätilojen, kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen pihojen ja jätehuollon toimivat palvelut - rakentamalla ja ylläpitämällä tarvittavat liikenneväylät, liikuntapaikat, viheralueet sekä kiinteistöjen piha-alueet. - huolehtimalla kaupungin omistamien maa- ja metsätilojen ylläpitämisestä taloudellisesti ja monimuotoisesti. - vastaamalla jätehuollon järjestämisestä yhdessä Porin Jätehuollon ja ympäristöviraston kanssa. Tulosalueen nykytilanne Kunnallistekniset palvelut tulosalueen henkilökuntaan kuuluu tekninen mestari, työnjohtaja, puutarhuri, urheilulaitosmestari ja seitsemän ammattimiestä. Tulosalueen ylläpidettävänä on Liikenneväyliä 175,8 km Katuvalopisteitä 3013 kpl Rakennettuja puistoja 61 ha Leikkikenttiä 15 kpl Maa- ja metsätiloja 550 ha Kiinteistöjen piha-alueita 32 ha Ekopisteitä 14 kpl SER/Ongelmajätteen keräyspiste 1 kpl Lisäksi liikenneviheriöitä n. 10 ha ja rakentamattomia puistoja n. 90 ha Kesä ja talviliikuntapaikkoja 27 kpl Latuverkostoa 60 km josta valaistua 10 km Tulosalueen toimintaan kuuluu kiinteä yhteistyö sidosryhmien kanssa. Toimintaympäristön muutos Tulosalueen toiminnan painopistealueet (liikenneväylät) hoidetaan ensisijaisesti. Henkilöstön joustavuuden ja valmiuden ylläpitäminen on tärkeää. Kunnallisteknisten palveluiden lisääntyneet velvoitteet ja henkilöstön ikääntyminen asettavat vaatimuksia toimintojen arviointeihin säännöllisesti. Taloudelliset resurssit eivät kasva kustannusten kasvun tahdissa. Yhteistyön lisäämistä seudullisesti kehitetään. Oman työn ja ostopalveluiden tarkoituksenmukaista kehittämistä jatketaan. 81

83 Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Katuverkon,katuvaloverkon ja puistojen peruskorjaukset nykyisen tason ylläpitämiseksi, viheralueiden hoidon resurssit Arviointikriteeri/mittari Säännölliset peruskorjaukset Tavoitetavoitetaso Päällystystöitä m²,valaistuksen uusiminen 140 kpl, vihertöitä m² Tavoitteet Palvelujen saatavuus säilytetään ennallaan, mutta laadukkuus paranee alueiden peruskorjaustöiden johdosta. Kustannustehokkuutta ylläpidetään käyttämällä laadukkaita materiaaleja, jotka osaltaan alentavat ylläpidon työmäärää. Peruskorjaustoimilla hidastetaan ylläpitokustannusten kohoamista. Tavoitteena on palvelujen riittävyys ja toimivuus sekä omalla työllä että ostopalveluilla. Erityisinä painotuksina ovat kustannustehokkuus ja henkilöstön me-hengen ylläpitäminen. Kasvukaudella henkilöstön määrää lisätään kausityöntekijöillä 4x 6 kk/v ( ). Jätehuollon osalta on tapahtumassa v seudullisia muutoksia. Kunnallistekniset palvelut tulosalueen tunnuslukuja Liikenneväylät km 175,6 175,6 176,5 176,5 176, ,3 Katuvalaistus kpl Rakennetut puistot 60 60,5 60,5 60, ,3 61,7 ha Maa- ja metsätilat Kiinteistöjen piha-alueet Henkilöstö , ,5 10,5 10,5 82

84 Tuloslaskelma 420 Kunnallistekniset palvelut TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot , ,4 0 0 Tilikauden tulos ,

85 Tulosalue: VESIHUOLTO Vesihuollon toiminta on kohderahoitteista. Tulosalueen kuvaus Vesihuolto huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuollon toiminta-alueen hyväksyy valtuusto. Vesihuolto käsittää vedenhankintaa (veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi) sekä viemäröintiä (jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä). Tulosalueen nykytilanne Vesihuolto-tulosalueen henkilökuntaan kuuluu vesihuoltoteknikko ja viisi erikoisammattimiestä. Harjavallan kaupungin vesihuoltolaitoksen verkostoihin on liittyneinä n kulutuspistettä. Vesijohtoverkostoa on noin 144 km. Vedenottamoita on 3 kpl, joissa on yhteensä 7 siiviläputkikaivoa. Lisäksi vesijohtoverkostoon on liitetty vesitorni. Jätevesiverkostoa on noin 110 km ja hulevesiviemäriverkostoa noin 41 km. Jätevedenpumppaamoita on 24 kpl ja hulevesipumppaamoita 3 kpl. Toimintaympäristön muutos Vanhojen asuntoalueiden vesihuoltoverkostojen kunnon selvitystyötä jatketaan ja vesihuollon toimintavarmuutta pyritään lisäämään eri toimenpitein. Harjavallan Kaukolämpö Oy vuokrasi kaukolämpöliiketoimintansa Pori Energialle alkaen, joten HKO OY ostaa ainoastaan yhden asentajan palvelut saakka. Tämän jälkeen vesihuolto ei myy enää palveluja HKO Oy:lle, jolloin myös vesihuollon henkilökunta vähenee yhdellä. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Vanhojen verkostojen saneeraukset Arviointikriteeri/mittari Saneerausmäärät Tavoite/tavoitetaso Vähintään 1000 m Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Hulevesiverkoston laajentaminen vuotovesimäärän pienentämiseksi Hulevesiverkoston rakentaminen Vähintään 1000 m Tavoitteet Jätevesiverkoston saneerauksen ylläpitäminen vuotovesimäärien pienentämiseksi, jonka seurauksena kustannustehokkuus nousee. Häiriöttömien ja moitteettomien vesihuoltopalveluiden ylläpitäminen. Hulevesiviemäriverkoston laajentaminen ja toimintavarmuuden lisääminen vuotovesien ja ongelmien pienentämiseksi. 84

86 Tunnusluvut VESIHUOLTOLAITOS TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vesilaitos verkostoon pumpattu vesimäärä myyty vesimäärä m 3 /a vuotovesi % verkosto km 143,6 143,8 143,8 143,8 143,8 kulutuspisteitä kpl Viemärilaitos Jokilaakson Ympäristö Oy:lle toimitettu jv-määrä laskutettu jv-määrä m 3 /a vuotovesi % verkosto: - jv-verkosto km - hv-verkosto km 110,3 111,3 110,7 110,7 110,7 41, kulutuspisteitä kpl

87 Tuloslaskelma 440 Vesihuolto TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot , ,5 0 0 Tilikauden tulos ,

88 Tulosalue: TILAPALVELUT Tilapalvelujen toiminta on kohderahoitteista. Tulosalueen kuvaus Tilapalvelut -tulosalue vastaa kaupungin omistamien rakennusten isännöinnistä, hoidosta, yllä- ja kunnossapidosta, pienistä peruskorjauksista, eri hallintokuntien tarpeita ja toimintaa palvelevien toimitilojen hankkimisesta hallintokuntien käyttöön sekä hoitaa tilojen vuokrauksen hallintokunnille. Lisäksi tilapalvelut huolehtii kaupungin oman talonrakennustoiminnan kehityksestä ja yhdessä kaupungin virastojen ja laitosten kanssa tulosalueelle kuuluvien uudisrakennusten muutos-, korjausja entistämistöiden yleissuunnitelmien, rakennusohjelmien ja rakennussuunnitelmien laatimisesta ja rakennustyön valvonnasta. Tulosalueen nykytilanne Tilapalveluiden tehtäväkentän muodostaa Harjavallan kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt, joita ovat toimistorakennukset (2 kpl: kaupungintalo ja teknisten palvelujen virastorakennus, opetusrakennukset (6 kpl: Keskustan ala-asteen koulu, yläasteen koulu, taito- ja taideaineiden tilat, Pirkkalan koulu, Myllykatu Kymppi sekä Vinnaren työhönvalmennuskeskus), sosiaalitoimen rakennukset (6 kpl: vanhainkoti Hopearanta, rivitalo Hopeanurmi, Kalevan päiväkoti, Pohjoisrannan päiväkoti, sosiaalikeskus), kokoontumisrakennukset (5 kpl: kirjasto, Emil Cedercreutzin museo, Honkalan huoltorakennus, Toimintakeskus Koulukatu 4 ja Koivuranta), Uusi päiväkoti, Keskustie 5a:n rakennus, pelastuslaitos, Torttilan varikko, torivalvojan tila sekä Harjavallan Liikunta- ja uimahalli. Lisäksi kaupungilla on omistuksessaan osakehuoneistoja, jotka on pääasiassa vuokrattu ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. Keskitetyn valvontajärjestelmän käytön tehostaminen ja kehittäminen sekä muiden teknisten järjestelmien määrän kasvu ovat lisänneet henkilöstön lisä-koulutuksen ja erikoistumisen tarvetta. Tulosalueen johtajana toimii talonrakennusinsinööri. Lisäksi tulosalueen palveluksessa on työnjohtaja, kolme kiinteistönhoitajaa, neljä ammattimiestä ja kolme laitosmiestä. Toimintaympäristön muutos Liikunta-ja uimahallin valmistuminen lisäsi henkilöstötarvetta merkittävästi ja toi mukanaan täysin uuden ja haasteellisen toimintaympäristön. Rakennuskannan peruskorjauksissa käytetään pääosin ulkopuolisia urakoitsijoita. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Toiminnan taloudellisuus Arviointikriteeri/mittari Kiinteistöjen kulutustietojen seuranta Tavoite/tavoitetaso Alentuneet kulutuslukemat 87

89 Tavoitteet Jatketaan Harjavallan kaupungin omistuksessa olevan rakennuskannan yllä- ja kunnossapitoa sekä edellisten vuosien tapaan tarjotaan ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön turvin laadukkaita kiinteistöpalveluita taloudelliseen ja kilpailukykyiseen hintaan. Osana kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteitä etsitään säästökohteita kiinteistömenoissa (esim. lämpötilojen laskeminen, ilmanvaihtojen säädöt). Lisäksi laitetaan Harjavallan Virastotalon tarpeettomat tilat myyntiin. Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Määrätavoitteet - Rakennusten määrä Tehokkuus/Taloudellisuus - Menot /m²/a 43,81 58,41 67,16 69,33 69,50 - Menot /m³/a 12,17 14,39 16,68 17,17 17,20 - m²/kunnossapitohenkilö Toiminnan laajuus - Kerros m² Rakennus m³ (lämmin)

90 Tuloslaskelma 460 Tilapalvelut TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja , tavarat Muut toimintakulut Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot , ,3 0 0 Tilikauden tulos ,

91 Tulosalue: RUOKAHUOLTO JA SIIVOUS Toiminta on kohderahoitteista. Tulosalueen kuvaus Ruokahuolto ja siivous tulosalue valmistaa ja tuottaa keskitetysti ruokahuolto- ja siivouspalveluita kaupungin eri yksiköille ja Satakunnan koulutuskuntayhtymälle. Nykytilan kuvaus Ruokahuolto toimii seuraavasti: Keskuskeittiö valmistaa tarvittavat ateriat lasten päivähoidolle, peruskoululle, lukiolle ja ammatilliselle oppilaitokselle sekä hoitaa henkilökunnan lounastarjoilut ja kaupungin edustustilaisuudet. Koulujen ja päiväkotien keittiöt toimivat jakelupisteinä. Siivouspalveluita toimitetaan kaikkiin kaupungin laitoksiin ja kiinteistöihin. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Ruokapalveluiden muutoksissa mukaudutaan päivähoidon muuttuviin tilanteisiin. Päivähoito avaa uuden päiväkodin keskustassa, jossa alkaa esiopetus- ja iltapäiväkerhotoiminta sekä päivähoito. Ruokahuolto ja siivous tulosalue valmistautuu hoitamaan tarvittavat tukipalvelut. Hiirijärven koulun toiminta päättyi lukien. Tulosalueen toiminnan keskeiset muutokset Liikunta- ja uimahallin siivoushenkilöstön työmäärän / työvuorojen seuranta, hallin käyttöasteen mukaan sekä riittävän puhtaustason saavuttamiseksi. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Asiakkaat saavat laadukasta, asiallista ja ammattitaitoista palvelua Arviointikriteeri/mittari Asiakastyytyväisyyskyselyt sekä ruokahuollosta että siivouksesta Tavoite /tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Kriittinen menestystekijä Aterioiden laadukkuus ja maistuvuus Arviointikriteeri/mittari Asiakaskysely Tavoitteet/tavoitetasot Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Kriittinen menestystekijä Siivousresurssi on mitoitusta vastaava ja sen laadusta on sovittu yhteisesti tilaajan kanssa Arviointikriteeri/mittari Asiakaskysely Tavoite/tavoitetaso Asiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Kriittinen menestystekijä Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja kouluttautunutta Arviointikriteeri/ mittari Henkilöstökysely Tavoite/tavoitetaso Osaamisen taso vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Työtyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) Koko henkilöstöllä on alansa ammattikoulutus 90

92 Tunnusluvut Tunnusluku TA 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Keskuskeittiö - ateriasuoritteet - euroa/ateriasuorite , , , , ,45 Siivottavat neliöt - euroa/tunti , , , , ,50 Tuloslaskelma 470 Ruokahuolto ja siivous TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate

93 TEKNINEN LAUTAKUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 2014 JA TS VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tekninen lautakunta yhteensä 70 66,5 66,5 67,5 Suunnitelmakauden muutokset Tekninen lautakunta yhteensä 70-3,5 + 1 Teknisen toimen hallinto yhteensä 4-4 Teknisen toimen hallinto Hallintosihteeri Palvelusihteeri Kunnallistekniset palvelut yhteensä 11-0,5 +1 Kunnallistekniset palvelut Tekninen mestari Tekninen johtaja Työnjohtaja Puutarhuri Ammattimies Urheilulaitosmestari ,5 +1 Vesihuoltolaitos yhteensä 6-1 Vesihuoltolaitos Vesihuoltoteknikko Erikoisammattimies Tilapalvelut yhteensä 12 Tilapalvelut Talonrakennusinsinööri Työnjohtaja Kiinteistönhoitaja Ammattimies Laitosmies Erikoisammattimies

94 Ruokahuolto ja siivous yhteensä Ruokahuolto ja siivous Ruokahuolto ja siivouspäällikkö Ravitsemisesimies Keittäjä Ravitsemistyöntekijä Ruoanjakaja-siivooja Laitoshuoltaja ,5 9,

95 MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 Tulosalue yhteensä 4 Kunnallistekniset palvelut Kausityöntekijät 4 * 6 kk Puistojen kesäkunnossapito 4 4 Määräaikainen Laitoshuoltaja

96 Tuloslaskelma 40 Tekninen lautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TA SV2015 SV2016 % Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate ,

97 KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA Tulosalue: YHDYSKUNTASUUNNITTELU Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Yhdyskuntasuunnittelun tulosalueen tehtävänä on huolehtia yleiskaavoituksesta, asemakaavoituksesta, tonttijakojen laadinnasta, maanhankinnasta ja -luovutuksesta, kiinteistönmuodostustehtävistä asemakaava-alueella, kaupungin kartastoista ja muista paikkatietopalveluista, kiinteistöverotietojen tarkastuksesta, osoitejärjestelmästä ja rakennusvalvonnan, yhdyskuntarakentamisen sekä kartastotehtävien mittauksista. Tulosalueen nykytilanne Yhdyskuntasuunnittelun henkilöstöön kuuluvat kaupungingeodeetti, kiinteistörekisterinhoitaja, kaksi kartoittajaa sekä ammattimies, joka talvella työskentelee kunnallisteknisissä palveluissa. Kaupungingeodeetti huolehtii toistaiseksi myös Kokemäen ja Huittisten kaupunkien lakisääteisistä kiinteistöinsinöörin tehtävistä. Kaavoitustilanne on melko hyvä, koska taajama-alueilla on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaavoista osa on vanhentuneita, mutta kaikkien niiden uudistamiseen ei ole resursseja. Toisaalta näillä asemakaava-alueilla ei ole niin paljoa rakentamispainetta, että uudistettavien asemakaavojen voisi arvioida merkittävältä osalta toteutuvan vanhentumissäännösten puitteissa. Maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavojen vanhentumista koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Sen vuoksi arvioitiin asemakaavan ajanmukaisuutta myynnissä olevien tonttien osalta. Vanhentuneiden ja pääosin toteutumattomien rakennuskaavojen kumoamismenettely on aloitettu keväällä Maastomittausten ja koordinaatistojen osalta tilanne on hyvä, koska ETRS-GK22 -tasokoordinaatisto ja N2000-korkeusjärjestelmä on otettu käyttöön, joten yhteensopivuus valtion ja muiden kuntien suunnitelmiin ja kartta-aineistoihin paranee järjestelmien yhdenmukaistuessa. Myös karttojen ja maastomittausten keskinäinen tarkkuus on entistä parempi, koska projektiokorjaukset ovat pienemmät. Kartastotilanne on melko hyvä. Virastokartta 1:5000 on hyvin ajan tasalla. Asemakaavan pohjakartta 1:500 on jo suurelta osin vanhentunut, joten sen ilmakuvaus ja pohjakuvioiden uudelleen piirtäminen ovat lähivuosina edessä. Pohjakarttaa pidetään lähinnä maastomittauksilla ajantasaisena rakennusten, tiestön ja kiinteistörajojen osalta. Internet-sivuilla ajantasa-asemakaavasta saa paikkaa osoittamalla esiin myös alueen kaavamääräykset, mikä parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoa oman alueensa kaavatilanteesta. Tonttitarjonta on määrältään riittävä, kaupungilla on yli 50 omakotitonttia myynnissä. Tarjonta on monipuolista, valittavana on pelto- ja metsätontteja, molempia myös jokinäkymin. Sievarin laajennusalueella pienteollisuuden ja paljon tilaa vaativan tavaran kaupan tontteja on tarjolla riittävästi useiksi vuosiksi. Tulevia tarpeita varten rakennusalueita on syytä edelleen hankkia raakamaana, jolloin voidaan kaavoittaa tontteja kaupungin omistamalle maalle. Näin voidaan varmistaa tonttien luovutus rakentajille. 96

98 Toimintaympäristön muutos Yhdyskunnan kehityksestä johtuvien muutosten takia keskustaajaman osayleiskaavasta on usein tarvetta poiketa asemakaavoituksessa. Muutaman vuoden kuluessa lienee tarvetta aloittaa yleiskaavojen uudistaminen. Lähivuosina on toteutettava paikkatiedon entistä laajempi julkaisu internetissä, koska INSPIRE - direktiivi edellyttää julkisyhteisöjen paikkatiedon (esim. kaavat, johdot) saatavuuden parantamista. Julkisyhteisöjen pitäisi luovuttaa toisilleen paikkatietoa jatkossa Internet-sivuilla olevan rajapinnan kautta, mutta ohjelmatoimittajien ratkaisut ovat edelleen kesken. Satakunnan maakuntakaavaan tehdään muutoksia teemoittain ja nyt on käynnissä merkittävien tuulivoiman tuotantoalueiden osoittaminen, mikä koskee myös Harjavaltaa. Aluevaraukset siirtyvät maakuntakaavasta yleiskaavojen uudistamisen kautta asemakaavoihin. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Paikkatietoaineistojen laajempi hyödyntäminen ja julkaisu Arviointikriteeri/mittari Rajapintojen käyttöönotto paikkatiedon siirtämisessä. Tavoite/tavoitetaso INSPIRE -direktiivin edellyttämä paikkatiedon julkisuuden lisääminen, jota toteutetaan lisäämällä paikkatietoa kaupungin kotisivuille. Valtion paikkatietoja hyödynnetään laajemmin kaavoituksessa. Tietojen lataaminen omalle kiintolevylle aiheuttaa jatkuvaa päivitystarvetta, mutta kun niitä käytetään rajapinnan kautta, voidaan hyödyntää suoraan tiedon tuottajan ylläpitämää ajantasaista paikkatietoa. Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Asiakaspalvelu pidetään hyvällä tasolla Asiakaspalvelun sujuvuus Asemakaavoituksessa ja kiinteistönmuodostuksessa on tavoitteena valtakunnan keskitasoa nopeampi palvelu. Tonttien ostajille tarjotaan mahdollisuus kaupantekoon 1 kk kuluessa sitovasta varauksesta. Tavoitteet Paikkatietoaineistojen laajempi hyödyntäminen ja julkaisu kaupungin kotisivuilla. Asiakaspalvelu pidetään hyvällä tasolla. 97

99 Yhdyskuntasuunnittelun tunnuslukuja Toiminto (kpl, htv) TA2013 TA2014 TS2015 TS2016 asuntotonttien myynti asemakaavoja tonttijakoja kiinteistönmuodostus rakennuspaikan merkinnät henkilötyövuodet 4,5 4,58 4,67 4,67 4,67 5,17 5,17 5,17 Tuloslaskelma 505 Yhdyskuntasuunnittelu TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

100 Tulosalue: YMPÄRISTÖTOIMI Toiminta on budjettirahoitteista. Tulosalueen kuvaus Kaupunkikehityksen lautakunnan ympäristötoimen -tulosalueeseen kuuluvat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu, joka jakautuu seuraavasti: ympäristönsuojelun hallinto, ilmansuojelu, vesiensuojelu, jätehuollon valvonta sekä meluntorjuntaan ja luonnon virkistyskäyttöön liittyviä tehtäviä. Nykytilan kuvaus Kaupunkikehityksen lautakunta toimii voimaan astuneen ympäristönsuojelulain mukaisena ympäristönsuojeluviranomaisena, voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena ja leirintäalueviranomaisena. Kaupunkikehityksen lautakunta myöntää maa-aineslain mukaiset maa-ainesluvat ja rakentamisen poikkeusluvat, suorittaa asuntojen korjausneuvontaa, tarkastaa asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien energia- ja korjausavustusten kustannusarviot sekä käyttää pakkokeinoja siten kuin siitä laissa on säädetty ja huolehtii omalta osaltaan ilmanlaadun tarkkailusta lakivelvoitteiden ja sopimusten mukaan. Kaupunkikehityksen lautakunnan alaisen rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa kaavoituksen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä, antaa rakentamisen neuvontaa, huolehtia osaltaan korjaus- ja energia-avustusten sekä mahdollisten suhdanneavustusten käsittelystä sekä valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet Kriittinen menestystekijä Riittävä, joustava ja tasapuolinen asiakaspalvelu ja niiden hyvän tason ylläpito Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Asiakaspalaute Pääosa palautteesta on myönteistä Toimintojen hyvä saavutettavuus Valtakunnan keskitasoa nopeampi palvelu Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri/mittari Tavoite/tavoitetaso Ilman laatu Harjavallassa Ilmanlaadun seurantaparametrit Ilman laatu ilmanlaatuindeksin mukaan keskimäärin 85 prosenttisesti hyvä. Tavoitteet Riittävä, joustava ja tasapuolinen asiakaspalvelu ja niiden hyvän tason ylläpito. Asiakaspalveluprosessien kehittäminen ja sähköisen asioinnin käyttöönotto pilottiprojektin tuloksena. Panostaminen energianeuvontaan ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. 99

101 Tunnusluvut Tunnusluku TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kaikki luvat Katselmukset Valtion päätökset asuinrakennusten korjaamisen määräaikaisen käynnistysavustuksen käyttöönotosta aiheuttavat tarvetta neuvontaan ja tarkastuksiin. Samoin päätökset haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä aiheuttavat kunnan panostusta jätevesineuvontaan. Toimintaa voidaan tehdä osittain seudullisena yhteistyönä, mutta välttämättä myös kunnan omia resursseja tarvitaan. Vuoden 2014 aikana ilmanlaadun tarkkailuun tulee muutoksia siten, että osa yhtiöistä poistuu ilmanlaadun tarkkailuvelvoitteen piiristä, joten jäljelle jäävien kustannukset nousevat Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2014 aikana rakennusvalvonnan sähköinen asiointi on osittain käytössä. Pilottiprojektia jatketaan vuonna 2014 ja Näiden vuosien osalta YM vastaa osasta kustannuksia. Tuloslaskelma 510 Ympäristötoimi TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate ,

102 KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 2014 JA TS VAKINAINEN HENKILÖSTÖ TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimielin yhteensä Tulosalue yhteensä Yhdyskuntasuunnittelu 5 Suunnitelmakauden muutokset Kaupungingeodeetti Kiinteistörekisterinhoitaja Kartoittaja Ammattimies Tulosalue yhteensä Ympäristötoimi 1 Suunnitelmakauden muutokset Ympäristöinsinööri 1 101

103 Tuloslaskelma 51 Kaupunkikehityksen lautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate

104 IV TULOSLASKELMAOSA IV TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelutoiminnan menoihin. korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Toimintakate ilmaisee, miten paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa, kuinka paljon tulorahoituksesta jää investointien, lainojen lyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden tulos on tilikauden tulojen ja menojen erotus ja se joko lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. VEROTULOT Verotuloa arvioidaan kertyvän 29,0 miljoonaa euroa. Ansio- ja pääomatuloista kertyvää kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän 24 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 3,4 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 1,6 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron veropohjiin tehty muutos lisää kiinteistöverotuottoa noin euroa. Yhteensä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero muutos % yhteisö ansio kiinteistö ,4-0,5-49,2 2, ,6 1,9-57,3 1, ,1 8,5 117,7-1, ,8 3,2-2,9 10,3 Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 19,75 ja kiinteistöveroprosenteiksi: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85 - vakituisten asuinrakennusten 0,32 - muiden asuinrakennusten 0,92 - voimalaitosten 2,85. Perusturvan kustannusten kasvu on viime vuosina ollut voimakasta. Tilinpäätöksen tulos oli vuonna 2012 noin 5,6 miljoonaa euroa alijäämäinen, vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakoidaan olevan noin 3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2014 talousarvio on laadittu 0,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Taseessa oleva ylijäämä 9,1 miljoonaa euroa pienenee, eikä taloutta pystytä pitämään tasapainossa ilman talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Tuloslaskelmassa verotuloihin on budjetoitu veroprosentin korotus 18,75 prosentista 19,75 prosenttiin, jonka vaikutuksen vuositasolla arvioidaan olevan 1,3 miljoonaa euroa. Mikäli talouden lama jatkuu vielä pitkään, veroprosentin korotus ei riitä talouden tasapainottamiseksi, vaan kustannusten kasvun hillitseminen jo suunnittelukaudella on tarpeen. 103

105 IV TULOSLASKELMAOSA VALTIONOSUUDET Valtionosuutta arvioidaan kertyvän 14 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta saadaan 15,7 miljoonaa euroa, josta vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia 1,2 miljoonaa euroa ja verotulotasausta 0,5 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet, jotka maksetaan valtiolle, sisältävät mm. ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen. peruspalvelujen valtionosuus verotulotasaus opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus valtionosuus yhteensä , , , muutos % RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Korkotuottoja arvioidaan kertyvän euroa ja korkokuluja euroa. Rahoitustuottoja ja kuluja arvioidaan syntyvän euroa. Kaupunki saa korko- ja rahoitustuottoja antolainoista, kuntayhtymiin sijoitettujen peruspääomien koroista, verotulojen tilitysten koroista ja muista sijoitusten koroista. Korko- ja rahoituskuluja syntyy lainojen koroista ja verotilitysten koroista. 104

106 IV TULOSLASKELMAOSA POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot Ennen vuotta 2013 hankittu käyttöomaisuus Vuonna 2013 hankittu käyttöomaisuus Vuonna 2014 hankittava käyttöomaisuus Yhteensä Aineettomat hyödykkeet , ,96 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,54 Kiinteät rakenteet ja , , ,96 laitteet Koneet ja kalusto , ,05 Yhteensä , , , ,51 105

107 IV TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma 400 Harjavallan kaupunki Ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos ,

108 IV TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma 400 Harjavallan kaupunki Ulkoinen TP2012 TA2013 TA2014 TA% SV2015 SV2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos ,

109 V INVESTOINTIOSA V INVESTOINTIOSA KAUPUNGINVALTUUSTON /31 PÄÄTTÄMÄT TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN HANKERAJAT Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Osakkeet ja osuudet hankekohtaisesti Hankerajaa pienemmät investoinnit käsitellään hankeryhmässä. 108

110 V INVESTOINTIOSA KONEET JA KALUSTO TEKNINEN LAUTAKUNTA Poistot Kok.kust TA2014 TS2015 TS Hankkeet: Konekaluston hankinta/ Willen vaihto 7 v MAA- JA VESIALUEET TEKNINEN LAUTAKUNTA Kok.kust TA2014 TS2015 TS Hanke Maanhankinta/varaus Kok.kust TA2014 TS2015 TS Hanke Maan myynti/arvio

111 V INVESTOINTIOSA RAKENNUKSET TEKNINEN LAUTAKUNTA Poistot Kok.kust TA2014 TS2015 TS Hanke+ hankeryhmä yhteensä Hankkeet: Harjavallan uusi päiväkoti 20 v Teknisten palvelujen uusi varikko- ja 10 v varastorakennus Hopearannan lämmitysjärjestelmän uusiminen 20 v Myllykatu Kymppi osan tilojen muutos KSTHKY:n käyttöön. (Tiloista tehdään erikseen vuokrasopimus myöhemmin sovittavalla tavalla.) 20 v Keskuskeittiön laitekannan uusiminen 5 v Kaupungintalon peruskorjaus arvio tehdään myöhemmin erillisen liitteen pohjalta Hankeryhmä: Pohjoisrannan päiväkoti, huonetilojen viilennys 10 v Vanhainkoti Hopearannan osasto Aamunkajon sisäpihan laatoitus ja muu kunnostus 10 v Vinnaren ryhmien toiminnallinen tila 20 v Harjavallan pelastuslaitoksen pesuhuone- ja saunatilojen remontointi 20 v Ennalta arvaamattomat työt 20 v Teknisten palvelujen tilojen kunnostaminen 20 v Kaupungintalon työskentelytilojen 20 v perusparannuksen jatkaminen Pohjoisrannan päiväkodin keittiö 20 v Keskustan alakoulun ulkoseinien rappausvaurioiden korjaus ja maalaus kustannukset arvioidaan v aikana 110

112 V INVESTOINTIOSA KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET TEKNINEN LAUTAKUNTA Poistot Kok.kust TA2014 TS2015 TS Hankkeet: hanke+ hankeryhmä yhteensä Sievarin hienokuona-alueen ja Yrttisuon kaavaalueiden toteutus. - KT 43:n ja Hiirijärventien risteyksen muutos suurteollisuuden uuden läjitysalueen vuoksi, - Imatrankadun, Juustokivenkadun rakentaminen ja kunnallistekniikka Kadut 20% Viemäri 10% Vesi 7% Vesitornin saneeraus Hulevesiviemäriverkoston tehostaminen keskustan 10 % alueella Killankadun vesijohdon saneeraus ja kadun peruskorjaus+ valajapatsas (2014), Kalevankatu (2015), Pirkankatu ja Kalevan alue(2016) Päällystystyöt 20 % Katuvalaistuksen saneeraus 20 % Kiertoliittymän rakentaminen Kt 43 ja Vt 2 20 % sisäänajokaistan kohdalle (Ely-keskus) Jätevesiviemäreiden saneeraus 10 % Torttilan (Malankuja, Malantie, Erosentie, Tähtisenkuja ja Torttilantie) vesijohdon saneeraus ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen Viemäri 10% Vesi 7% Pirkkalankadun hv-viemäri ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Pohjoisrannantie- Hakuninkatu n. 850 m. Järilänvuoren- ja Santamaan UVsuodatus/desinfiointilaitos ja Järilänvuoren vedenottamon varavoima Torttilan (Hyötiläntie, Jäkäläkuja, Kannistonkuja, Tuulimyllynkuja, Opintie, Satakunnantie, Keisarintie sekä Torttilantie) vesijohtojen saneeraus sekä hulevesiviemäröinnin rakentaminen Viemäri 10% Kadut 20% Viemäri 10% Vesi 7% Hankeryhmä: Tuiskun jv-viemäreiden saneeraus, vaihe 2 10 % Hiittenkiukaan yksityistien rakenteen parantaminen % Kalevan päiväkodin pihavälineet ja aidan 20 % korjaaminen Puistojen ja leikkikenttien peruskorjaus, 20 % puistokäytävä maisemapolulle Ennalta arvaamattomat työt 20 % Liikenneturvallisuuden edistäminen 20 % Ennalta arvaamattomat kohteet 10 % Jv-pumppaamon saneeraus (Korpi Anttila), Sievari I sekä Pajakatu Liikuntapaikkojen peruskorjaus ja lähiliikuntapaikka 20 % Torvelankadun leventäminen ja Viemäri 10% hulevesiviemäröinti Kadut 20% Ikäihmisten toimintapuisto 20 %

113 V INVESTOINTIOSA SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET KAUPUNGINHALLITUS Kok.kust TA2014 TS2015 TS Hankkeet: Satakunnan sairaanhoitopiiri ky:n lainojen lyhennys

114 V INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA MENOT Hankkeet ja hankeryhmät yhteensä TA2014 TS2015 TS Hankkeet yhteensä Hankeryhmät yhteensä INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA TULOT Hankkeet yhteensä Liikenneväylät: Hiittenkiukaan yksityistie/ Ely-keskus Puistot: Willen vaihto Tekninen lautakunta/maa- ja vesialueet: Maanmyynti INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA NETTOMENOT TA2014 TS2015 TS Hankkeet nettomenot yhteensä Hankeryhmät nettomenot yhteensä INVESTOINNIT NETTOMENOT YHTEENSÄ

115 VI RAHOITUSOSA VI RAHOITUSOSA Vuosikatteella, 1,2 miljoonaa euroa, ei pystytä rahoittamaan nettoinvestointeja 3,3 miljoonaa euroa. Kaukolämpöyhtiön lainan lyhennys on 0,125 miljoonaa euroa. Lainojen lyhennykset ovat 1,4 miljoonaa vuonna 2014 Rahoitettavaksi jää 4,5 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan ottamalla pitkäaikaista lainaa 3,3 miljoonaa euroa. RAHOITUSLASKELMA HARJAVALLAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) 2011 TP 2012 TP 2013 TA Tamuutos *) 2013 TA+mrm TA2014 SV2015 SV2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate (+/-) Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) 1-59 Investointien rahavirta Investointimenot (-) Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustul. (+) Toiminnan ja investointien rahavirta (+/-) Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) -5 Antolainasaamisten vähennykset (+) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys**) (-) Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) Oman pääoman muutokset (+/-) Muut maksuvalmiuden muutokset (+/-) Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen *)Sisältää määrärahamuutokset Valt /40 Valt /60 Valt /74, Valt /81 **) Laina-aika 7 vuotta 114

116 VII KUNTAKONSERNI VII KUNTAKONSERNI 115

117 VII KUNTAKONSERNI KONSERNITAVOITTEET 2014 Toiminnan painopisteet vuonna 2014: Emoyhteisön eli kaupungin tehtävänä on järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuolto-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aika- sekä kunnallisteknisiä palveluja ja huolehtia lainsäädännössä kunnalle säädetyistä tehtävistä. Omistajaohjausta toteutetaan konserniohjeen mukaiseksi. Omistajaohjauksen merkityksen tiedostamiseen niin emoyhteisöä edustavien luottamushenkilöiden keskuudessa kuin tytäryhteisöissäkin panostetaan. Terveydenhuollon kustannusten ennakoinnin kehittämistyötä jatketaan ja vaikutetaan menokehitykseen. Vuonna 2014 päämääränä on: - konsernin yhteisöissä toimivien kaupungin edustajien kouluttaminen Tytäryhteisöille asetettavat tavoitteet: - Kiinteistö Oy Harjavallan Vuokratalo ja Kiinteistö Oy Kreetala: kaupungin asuntopoliittisen strategian linjausten toteuttaminen omalta osaltaan - Harjavallan Kaukolämpö Oy: tuloutusvaatimus 3 % sijoitetulle pääomalle. Tavoitteiden toteutumista mitataan: - konserniohjeita on noudatettu ja toimielimet ovat ottaneet omiin suunnitelmiinsa mukaan konserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen seurannan oman palvelustrategiansa ja konserniohjeen edellyttämällä tavalla - kustannukset eivät ylitä hyväksyttyjä talousarvioita - kiinteistöyhtiöt säilyttävät vakavaraisuutensa - konsernin yhteisöissä toimivat kaupungin edustajat on koulutettu Raportointi: Konsernitavoitteiden toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsauksessa ja toimintakertomuksessa. Kaupungin konserniohjauksen vahvistaminen tytäryhteisöissä tapahtuu siten, että kaupunkia yhteisöissä edustavat luottamushenkilöt saavat konsernijohdolta tarpeen mukaan toimintaohjeita päätöksentekonsa tueksi ja toisaalta, että yhteisöissä tehdään kaupungin kanssa yhdenmukaisia ja kaupungin linjauksia tukevia päätöksiä. 116

118 LIITTEET Toimintatuotot (ulkoiset) toimielimittäin 2 % 0 % 3 % 41 % 35 % VAALIT KH PERLA SIVLA TEKLA KAULA 19 % Toimintakulut (ulkoiset) toimielimittäin 16 % 1 % 0 % 0 %5 % 20 % VAALIT TARLA KH PERLA SIVLA TEKLA KAULA 58 %

119 LIITTEET

120 LIITTEET

121 LIITTEET

122 LIITTEET