SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI 4/2012

Transkriptio

1 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI 4/2012

2 Kannen kuva: Heidi Kaipiainen - Joulupähkinä /2012 Tässä numerossa Pääkirjoitus...5 UIL:n asiamiehen palsta...6 Puheenjohtajan tervehdys...7 Tilintarkastus hyödyttää monia...8 UIL Länsi-Suomen piirin kokous...9 Joulupähkinä...9 Curlingin saloihin tutustuttiin marraskuussa Harjavallassa. Juttu tapahtumasta sivulla 12. Joulukoristeista ja niiden historiasta...10 Curlingin salat tutuiksi...12 Glögit vertailussa...13 Joulutarina...13 Porin Insinöörit järjesti vierailun Rinta-Joupin Autoliikkeeseen..14 Porin Insinöörien Rinta- Joupin Autoliikkeeseen järjestämä yritysvierailu keräsi suuren joukon kiinnostuneita. Juttu tapahtumasta sivuilla Satikan toimitus toivottaa kaikille lukijoille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013 UIL:n Länsi-Suomen piirin kokous pidettiin Reposaaressa. Lue kokouksen kuulumiset sivulta 9.

3 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2012 Markku Uusitalo Puheenjohtaja satakunnaninsinoorit.fi Mika Hietikko suomi24.fi Pia Luovula Toimistosihteeri satakunnaninsinoorit.fi Heidi Kaipiainen Varapuheenjohtaja satakunnaninsinoorit.fi Olavi Ketola kolumbus.fi Timo Ruoko Kenttäpäällikkö UIL Timo Seppänen Taloudenhoitaja Pasi Nokelainen gmail.com Jari Vihervirta Tiedottaja Tero Lagerbom Opiskelijajäsen Jarkko Myllyniemi bispp.fi Ilmari Aaltonen Opiskelijajäsen student.samk.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja Erik Bergman Varapuheenjohtaja Tauno Rantala PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, Porin Insinöörit: Jari Vihervirta, Rauman Insinöörit: Kari Toivonen, EDUSTUKSET UUSI INSINÖÖRILIITTO UIL RY:SSÄ Edustajakokouksen puheenjohtaja: Markku Uusitalo Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi Taas on aika sanoa hyvästi yhdelle Satakunnan Insinöörien valtuustolle ja on aika toivottaa uusi valtuusto tervetulleeksi. Satakunnan Insinöörien yhdistyksen kokous valitsee kerran neljässä vuodessa uuden valtuuston, johon valitaan 30 varsinaista jäsentä ja heille kaikille oma varajäsenensä. Tulevan kauden valtuuston kokoonapano päätetään On kunnia tulla valituksi valtuuston varsinaiseksi jäseneksi tai varajäseneksi. Mutta se on myös velvollisuus. Satakunnan Insinööreillä on yli 2300 jäsentä, joita valtuuston jäsenet edustavat. Aikaa tämä velvoite ei paljoakaan vie. Kaksi kertaa vuodessa on valtuuston kokous, johon toivotaan kaikkien valtuutettujen saapuvan. Pari viikkoa ennen kokousta sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet saavat kokouskutsun lisäksi koko sen materiaalin, jota kokouksessa käsitellään. Kokous kestää yleensä 1-1½ tuntiin, joten varsin pienellä vapaa-ajan uhrauksella kukin valtuutettu selviää velvoitteistaan. Valtuuston kevät- ja syyskokousten ajankohdat päätetään aina syys- tai kevätkauden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Yleensä valtuusto kokoontuu huhtikuun ja lokakuun loppupuolella, joten kokouskutsu ei tule yhdellekään valtuutetulle yllätyksenä. Nykyisen valtuuston varsinaisista jäsenistä saapui vuosina pidettyihin kahdeksaan kokoukseen 9-17 varsinaista ja 4-7 varajäsentä. Kiitos Teille, jotka jaksoitte hoitaa velvollisuutenne! Toivon, että pidettävässä yhdistyksen kokouksessa tulee valtuustoon valituiksi aktiivisia jäseniä. Aktiivisia myös siltä osin, että kun he tietävät olevansa estyneitä saapumaan valtuuston kokoukseen, niin he sopivat oman henkilökohtaisen varajäsenensä kanssa siitä, että varajäsen on kokouksessa paikalla. Ja varajäsenille tiedoksi: vaikkakin varsinainen jäsen on osallistumassa kokoukseen, ovat varajäsenetkin aivan yhtä tervetulleita valtuuston kokoukseen. Jos varsinainen jäsen on paikalla, ei varajäsen ole äänivaltainen, mutta hän kuitenkin kuulee, mitä hallitus on puuhaillut viimeisen puolen vuoden aikana ja mitä on odotettavissa. Uudet Satakunnan Insinöörien valtuuston jäsenet ja varajäsenet! Yllättäkää jäsenistömme! Tulkaa 100 %:sti paikalle seuraavan nelivuotiskauden kaikkiin valtuuston kokouksiin päättämään asioista kaikkien 2300 jäsentemme puolesta. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille lukijoillemme. Pääkirjoitus Akavan aluetoimisto / SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs PORI puh. (02) , faksi (02) sati@satakunnaninsinoorit.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Heidi Kaipiainen Taitto: Jari Vihervirta Toimistosihteeri: Pia Luovula Painos: 2300 kpl Painopaikka: Brand ID Oy Pori ISSN: Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa Heidi Kaipiainen Päätoimittaja 4 Satikka 4/2012 Satikka 4/2012 5

4 UIL:n asiamiehen palsta Laukkanen ja syksy saa mutta minä en. Tuo on suora lainaus insinööri Jaakko Tepon laulusta Hilma ja Onni. Siinä on tuo termi Syksy saa. Olen kovasti miettinyt, mitä tuo ilmaisu tarkoittaa. Onko se vain lyhennys vai tarkoittaako se ihan oikeasti jotain? Nuorison ohje kyselyihin on KVG, joten katsoin Googlesta, joka antoikin osumaa, mutta niistä en saanut asiaan mitään selvyyttä. Jos jollakin on varmaa tietoa tuosta sanonnan tarkoituksesta, olisin kiinnostunut kuulemaan sen. Nyt syksyn mittaan työpaikoilla on käyty Raamisopimuksen mukaisia paikallisia neuvotteluja palkankorotuksista. Suurimmassa osassa työehtosopimuksiahan on sovittu palkankorotuksista, että korotukset jaetaan 1,3 % yleiskorotuksena kaikille sekä 0,6 % paikallisesti sovittavana eränä. Korotuksen maksupäivä hieman vaihtelee sopimuksesta toiseen. Ymmärrän oikein hyvin työnantajapuolen hingun saada paikallisesti sovittavia (= työnantajan päättämällä tavalla jaettavia) eriä, koska silloin ei tarvitse maksaa palkkaliukumia eikä meriittikorotuksia. Jopa tehtävien vaihtuessa vaativampiin sanotaan, että odotetaan palkankorotuskierrosta, jolloin vasta palkka tarkistetaan. Mielestäni tuo on väärää solidaarisuutta. Tuostahan voidaan sanoa, että toiset työntekijät maksavat kyseiset palkankorotukset. Mielestäni yleiskorotukset kuuluvat kaikille ja työnantajalla on täysin vapaat kädet maksaa sen lisäksi meriittejä, liukumia ja haluamiaan hyvän miehen lisiä. Yhdistysten syyskokoukset ovat jälleen ajankohtaisia. Niissä valitaan uudet hallitukset johtamaan yhdistyksiä. Päätetään ensi vuoden toimintasuunnitelmista ja budjeteista. Ne ovat paikkoja, joissa rivijäsenkin pääsee vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan. Nyt on myös Satakunnan Insinöörien yhdistyksen kokouksen pitovuosi. Tämä neljän vuoden välein järjestettävä kokoushan valitsee Satakunnan Insinööreille Valtuuston, joka toimii toimikautensa yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä. YTN sai taas uuden työehtosopimuksen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Palvelualojen työnantajat PALTA sopivat kokonaan uudesta, yrityskehitysorganisaatioita, kuten innovaatio- ja teknologiakeskuksia, koskevasta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Sopimus on voimassa Suomessa toimii kolmisenkymmentä osakeyhtiömuotoista yrityskehitysorganisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee noin 700 ylempää toimihenkilöä. Käyhän liittomme jäsensivuilla, osoitteessa ja sieltä jäsensivut, katsomassa mitä liittomme tarjoaa sinulle ja tarkasta samalla, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Hyvää Joulun odotusta! Tätä kirjoittaessani olen synttärimatkallani (Hongkong Australia Uusi-Seelanti). Maailmalla ovat silmät taas auenneet erilailla kuin Suomessa samoja asioita katsellessani. Hongkong pitää kaupungin erittäin siistinä ja julkinen liikenne toimii mallikkaan täsmällisesti ja kattavasti. En nähnyt yhtään liikenneonnettomuutta tai muutakaan häiriötekiää 3 päivän aikana. Ainoa mikä tuli selvästi esille oli, että ihmisiä riitti joka lähtöön. Jo pelkästään perheiden kotiapulaiset riittivät kehittämään sunnuntaina ruuhkia puistoihin. Australiaa leimaa selvästi halu olla oman alueensa taloudellinen veturi. Jo pelkästään minimipalkan nosto tänä vuonna n. 12 euroon on tuonut vireyttä talouteen. Samalla paikallinen väestö toteaa, että kaikki hinnat ovat nousseet. Verotus on myös kokenut uudistuksen. Porrastettu progressiivinen verotus on otettu käyttöön. Syndeyta leimaa meri. Isotkin risteilijät pääsevät aivan kaupungin keskustaan ja turisteja riittää läpi vuoden. Nämä tuovat kaupunkiin jatkuvan rahavirran, joka näkyy kaupungin rantaalueiden ravintola- ja majoituspaikkojen tarjonnassa. Kaupungin siisteyteen kiinnitetään erityisesti huomiota. Esim. yön aikana kadut harjataan ja roska-astiat tyhjennetään ja lisäksi kaupungin busseista moni liikkuu kaasulla. Molempia kaupunkeja yhdistää yksi asia: missään julkisessa kulkuneuvossa ei saa juoda tai ruokailla, tupakoinnista puhumattakaan. Tästä on suora seuraus, että ei ole tölkkejä tai papereita lattioilla tai kaduilla. Siisteyden perusta on jo tehty sääntöjä laadittaessa ja puhutaan avoimesti luonnon säästämisestä. Uusi- Seelanti on vielä kokematta, mutta voin odottaa saman siisteyden ja vihreistä arvoista puhumisen jatkuvan. Tässä siisteydessä julkisilla paikoilla meillä suomalaisilla on vielä opittavaa. Teknisessä mielessä olen matkalla tehnyt seuraavat havainnot: 1. Samsung on matkapuhelimissa no yksi. 2. Nuoret ihmiset eivät käytä puhelinta puhumiseen vaan hongkongilainen pelaa pelejä ja australialainen tekstailee tai kuuntelee musiikkia. 3. Nokialaisia puhelimia näkyy vain vanhoja malleja ja niitäkin alle 10% käyttäjistä. 4. Teknisen laitteen markkinointiin käytetään paljon enemmän voimia kuin meillä. Samsung tai Apple ovat monissa tavarataloissa heti pääoven takana voimakkaasti esillä omilla näyttävillä osastoillaan. Jopa vaimonikin lämpeni Applen malleille. Tästä vetäisin yhteenvedon, että me suomalaiset insinöörit emme pärjää ilman kumppanuutta markkinointi- ja muotoiluväen kanssa. Nämä on jo syytä aloittaa heti tuotteen kehityksen alussa. Sanoisin, että jokaiseen insinöörin päättötyöhön, mihin kuuluu suunnitella jokin uusi laite, niin siihen tulisi laatia muotoilu- ja markkinointisuunnitelma. Tässä lehdessä on paljon mielenkiintoisia tapahtumia ensivuodelle. Olemme päättäneet kokeilla monta uudentyyppistä tapahtumaa periaatteella, että kaikille olisi jotain tarjolla. Ja palautetta voi antaa meille jatkuvasti, sati@satakunnaninsinoorit.fi. Hyvää loppuvuotta. Nähdään SATIn tapahtumissa! Puheenjohtajan tervehdys Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Markku Uusitalo Puheenjohtaja 6 Satikka 4/2012 Satikka 4/2012 7

5 Tilintarkastus hyödyttää monia UIL Länsi-Suomen piirin kokous Tilintarkastus on lakisääteistä toimintaa, mistä on säädetty tilintarkastuslailla ( /459). Nykymuodossaan laki tuli voimaan , mutta lain voimaantuloon liittyi useita siirtymäsäännöksiä koskien erityisesti ns. maallikkojen toimintaa tilintarkastajina. Laki siirsi tilintarkastuksen yksinomaan ammattimaisten, auktorisoitujen tilintarkastajien (HTM ja KHT) työksi. Vain keskuskauppakamarin tai paikallisen kauppakamarin auktorisoima henkilö voi käyttää nimikettä tilintarkastaja. Hyötyä monille Tilintarkastus hyödyttää useita tahoja yhteiskunnassa. Yhdistys, jäsenet, yhteiskunta, rahoittajat, asiakkaat sekä tavara- ja palvelutoimittajat hyötyvät siitä, että yhdistyksessä on ammattimainen tilintarkastus. Tilintarkastuksella varmistetaan, että yhdistyksen kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto on hoidettu asianmukaisella tavalla, eikä niiden toimintaan liity hallitsemattomia riskejä. Tilintarkastaja hoitaa lakisääteisen velvoitteen ja toisaalta suorittaa omalta osaltaan riskikartoitusta. Tilintarkastaja lausuu tilintarkastuskertomuksessaan näkemyksensä yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta päättyneeltä tilikaudelta. Jos on laadittu toimintakertomus, tilintarkastaja lausuu näkemyksensä sen ja tilinpäätöksen ristiriidattomuudesta. Tilintarkastaja neuvoo Tilintarkastaja on yhdistyksen johdon keskustelukumppani, joka antaa tarvittaessa myös neuvoja, erityisesti poikkeamatilanteissa. Tilintarkastaja ja yhdistyksen johto pyrkivät aina lakisääteisen tarkastuksen ohella tuomaan esille yhdistyksen kehittämiseen liittyviä asioita. Tilintarkastaja suunnittelee toimeksiannon pohjalta tilintarkastustyön, jotta tarkastus voidaan suorittaa mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Tilintarkastus suoritetaan usein vuositarkastuksena. Volyymiltaan suuremmissa toimeksiannoissa tarkastusta suoritetaan myös tilikauden aikana jakaen tarkastustoimenpiteitä ajallisesti pitkin tilivuotta. Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuksen tuloksena annetaan tilintarkastuskertomus ja tasekirjaan tehdään tilinpäätösmerkintä. Näiden lisäksi tilintarkastaja saattaa antaa yhdistyksenhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjan, missä raportoidaan tietyistä puutteista tai lievistä poikkeamista, joista ei ole tarkoituksenmukaista mainita tilintarkastuskertomuksessa. Astetta lievempänä dokumenttina tarkastaja voi jättää tilintarkastusmuistion enemmänkin ohjeistavana dokumenttina. Useimmiten tilintarkastaja päätyy vakiomuotoiseen tilintarkastuskertomukseen. Tilintarkastuskertomus on julkinen asiakirja toisin kuin erilaiset pöytäkirjat ja muistiot. Joskus tilintarkastaja joutuu antamaan ns. mukautetun tilintarkastuskertomuksen. Siinä poiketaan vakiotekstistä ja kerrotaan astetta vakavamman poikkeaman syistä tai annetaan jokin tilinpäätökseen tai hallintoon liittyvä lisätieto. Joskus tilintarkastaja joutuu pitäytymään antamasta lausuntoa tilinpäätöksestä tai antamaan sen ehdollisena. Tilintarkastajien toimintaa valvovat keskuskauppakamari ja paikalliset kauppakamarit. Tilintarkastajien on työssään täytettävä laatu- ja volyymivaatimukset ja lisäksi osallistuttava tiettyyn määrään alan koulutukseen joka vuosi. Yhdistyksen kannattaa aina valita tilintarkastaja. Tilintarkastus ja sen tuloksena annettu vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus kertovat eri tahoille, että yhdistyksen asiat ovat kunnossa. Tällä asialla on varmasti merkitystä jäsenten, yhteistyökumppanien ja viranomaisten näkökulmasta. Jäsenet voivat vuosikokouksessa vakuuttua toiminnan asianmukaisuudesta saadessaan vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen. Teksti ja kuva: Kaarina Pyydönniemi HTM, KLT Kirjoittaja on Satakunnan Insinöörit ry:n tilintarkastaja vuodesta 1997 UIL:n Länsi-Suomen piirin kokous pidettiin ravintola Merimestassa Reposaaressa marraskuun alussa. Piirin kokous järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ennen varsinaisen kokouksen alkua, järjestöjohtaja Mikko Wikstedt toi osallistujille liiton terveiset ja kertoi ajankohtaisista asioista. Kokouksessa hyväksyttiin piirin toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle Piirin toiminta tulee ensi vuonna olemaan suunnilleen edellisten vuosien kaltaista, eikä suuria mullistuksia ole odotettavissa. Budjetti oli laadittu sillä oletuksella, että marraskuun lopussa Helsingissä pidettävässä edustajakokouksessa annetaan piiritoimintaan vastaava summa rahaa kuin kuluvana vuonna. Edustajakokous Joulupähkinä Edustajakokouksen aineistoa käytiin läpi Mika Paukkerin esittelemänä. Mika edustaa Lounais-Suomen vaalipiiriä UIL:n hallituksessa. Mitään yhteistä kannanottoa minkään edustajakokousasian suhteen ei katsottu aiheelliseksi tehdä. Timo Seppänen puheenjohtajaksi Piirin puheenjohtajana on tänä vuonna toiminut turkulainen Jonna Aaltonen. Piirin puheenjohtaja on vakiintuneen käytännön mukaan vaihtunut vuosittain. Puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin Porilainen Timo Seppänen. Timo on toiminut jo useita vuosia SATIn taloudenhoitajana ja Porin Insinöörien hallituksen jäsenenä. Hän on mukana liiton toiminnassa myös valtakunnallisesti, sillä hän edustaa Satakunnan Insinöörejä myös UIL:n järjestövaliokunnassa. Kokouksen loppupuolella kuultiin vielä raumalaisen Mikko Vettenrannan kuulumiset TES-valtuuskunnasta, missä hän edustaa Lounais-Suomen vaalipiiriä. UIL:n hallituksen terveiset kertoi liiton varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää Mika Paukkerin kanssa. Teksti ja kuva: Jari Vihervirta Jouluinen kuva koristaa Satikan kantta. Vai onko kuva kuitenkaan jouluinen? Tunnistatko paikan, mistä kuva on otettu? Tai onko mielikuvituksesi niin hyvä, että osaat arvata kuvaamispaikan? Mitä lahemmäksi arvaat kuvan kohteen sijainnin, sitä todennäköisemmin sinulla on mahdollisuus voittaa jokin kiva SATI-tuote. Paikan nimi on tarkin mahdollinen vastaus, kaupunki seuraavaksi tarkin ja oikea maa kolmanneksi tarkin. Myös väärätkin arvaukset otetaan huomioon, mikäli perustelut arvaukselle miellyttävät kilpailuraatia. Lähetä vastauksesi joko sähköpostilla osoitteeseen tai vastauksen voi myös tuoda tai postittaa osoiteeseen SATIn toimisto, Isolinnankatu 24, 5 krs, Pori. Arvontaan osallistuvat kaikki vastaukset, jotka ovat saapuneet perille mennessä. Teksti: Heidi Kaipiainen 8 Satikka 4/2012 Satikka 4/2012 9

6 Joulukoristeista ja niiden historiasta Juhla syntyy tunnelmasta ja tunnelma voidaan luoda koristeilla. Jouluna suomalaisetkin näkevät eniten vaivaa kotinsa koristamiseen verrattuna vuoden muihin juhliin. Yleisimmät joulun värit ovat punainen, vihreä, kulta ja hopea. Ennen koristeiden yleistymistä, joulun tunnelma saatiin aikaan hiljentymällä kuulemaan joulusanomaa ja nauttimalla jouluruoista, joita ei muinoin muutoin ollut varaa tai mahdollisuutta nauttia kuin jouluna. Pikkuhiljaa joulun tunnelmaa korostettiin kodin koristelemisella, kukin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pirteissä tuotiin puhtaita kuivia olkia lattialle, missä piltit saivat temmeltää ja peuhata. Säätyläiskoteihin ilmestyivät joulukuuset 1800-luvulla ja sieltä perinne kulkeutui talonpoikien tupiin 1870-luvulla. Joulukuusi Ihan ensimmäiset joulukuuset Saksassa 1600-luvulla ripustettiin kattoon latva alaspäin. Suomessa puut ripustettiin kattoon oikein päin eli latva ylöspäin. Katosta ripustettu kuusi mahdollisti leikittelyn kuusen alla, mikä mainitaan meille kaikille hyvinkin tutussa joululaulussa. Myöhemmin kuusi asetettiin puiseen, ristinmuotoiseen jalkaan. Ristin keskelle oli kairattu kuusen jalan kokoinen reikä, johon kuusi pantiin. Siihen aikaan ei ollut tapana kastella kuusta, joten se kuivui varsin nopeasti ja neulaset putosivat viimeistään toisena joulupäivänä. Siksi kuusi tuotiinkin sisälle vasta jouluaattona, jotta kuusi oli tuore ja sen tuoksu täytti pirtin luoden joulutunnelmaa. Kuusta koristettiin alkujaan aidoilla, pienikokoisilla kynttilöillä, jotka kiinnitettiin kuuseen metallisilla kynttilänjaloilla. Jaloissa oli nipistin, jonka varassa jalka pysyi tukevasti kiinni oksassa. Kuusen kynttilät sytytettiin vain kerran. Kuusta ihailtiin kynttilöiden palaessa tiiviisti, samalla kun vahdittiin, ettei koko komeus syty palamaan. Ensimmäiset sähkökynttilät ripustettiin kuusen oksia koristamaan vuonna 1882 New Yorkissa. Ne olivat väriltään punaisia, valkoisia ja sinisiä. Vasta kun sähkökynttilöiden hinta oli laskenut inhimilliseksi 1950-luvulla, alkoivat sähkökynttilät levittäytyä suomalaisiinkin koteihin. Syötäviä koristeita Kynttilöiden lisäksi kuusta koristeltiin paperiketjuilla, lippuköynnöksillä, piparkakuilla, omenilla ja oljesta tehdyillä koristeilla. Sokerista ja kermasta valmistettiin litteitä toffeekaramelleja, jotka kiedottiin voipaperiin ja koristeltiin värillisellä paperilla tai kiiltokuvilla. Jokaista perheenjäsentä kohden kuusessa oli yksi namunen ja karamellit sai nauttia vasta joulun jälkeen. Tosin jostain syystä moni kuusenkaramelli osoittautui ontoksi jo joulun pyhinä. Latva on varattu tähdelle, joka kuvaa ensimmäisen joulun tähteä, joka johdatti tietäjät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luokse. Tähti tehtiin alkujaan oljesta. Muita olkikoristeita olivat himmeli ja olkipukit. Himmeli on insinöörimäinen koriste Himmeli on katosta riippuva koriste-esine. Se tehdään pujottamalla lanka olkikorrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos. Himmelit koostuvat useista pyörähdyssymmetrisiä osista ja ne ripustetaan roikkumaan langan varaan kattoon. Himmeli pyörii huoneessa olevassa ilmavirtauksessa. Himmeleitä voi tehdä myös ulkokäyttöön, esimerkiksi noin 30 sentin halkaisijaltaan olevista sähköputkista. Niihin voi kietoa valoköynnöksiä, jolloin ulkohimmeli on varsin näyttävä koriste pimeälläkin. Joulutunnelma lähti nuutipukkien myötä Olkipukki on koriste, joka muistuttaa nykypolvia nuuttipukista. Suomessa nuuttipukit kiersivät talosta toiseen joulun jälkeen kerjäämässä joululta yli jääneitä herkkuja ja väkijuomia. Nuuttipukit olivat pukeutuneet nurin käännettyyn turkkiin, kasvot olivat peitetty tuohinaamarilla ja päässä pukin sarvet. Nuuttipukit olivat kaikkea muuta kuin kilttejä lahjantuojia. He olivat remuavaa kylän nuorisoa, jotka sananmukaisesti veivät joulutunnelman taloista sikamaisella käytöksellään. Suurin kuuluisa olkipukki rakennetaan vuosittain Ruotsin Gävlen kaupungin Slottstorgetille. Olkipukin korkeus on 13 metriä. Perinne on aloitettu vuonna Gävlen pukki pystytetään ensimmäisenä adventtina ja sen tarkoitus on tuottaa iloa joulunodottajille. Valitettavasti jouluilonpilaajat ovat onnistuneet polttamaan Gävlen pukin jo kahtenakymmenenäkahtena vuonna, ensimmäisen kerran Pukin polttamisperinne on vuosi vuodelta aikaistunut, joten pukki on muuttunut tuhkaksi jo ennen joulua. Vuodesta 2010 olkipukki on saanut vartion, jonka tarkoituksena on estää tuhopolttajien aikeet. Joulukortit Joulukortit olivat aluksi yksittäisiä, käsin piirrettyjä, kalliita taideteoksia. Ensimmäiset painetut joulukortit ilmestyivät Englannissa vuonna Samasta kuvasta oli otettu 1000 kappaleen erä. Hyvä tarkoitus koettiin loukkauksena, koska kuvassa äiti tarjosi lapselleen siemausta punaviinilasista. Ahdasmieliset englantilaiset närkästyivät kuvan sisällöstä lieneeko mikään muuttunut 119 vuodessa yhtään mihinkään? Postissa saadut joulukortit kiinnitettiin narulla toisiinsa ja ripustettiin koristamaan joulukuusta tai sitten ne aseteteltiin piirongin päälle ihaltaviksi. Joulutaloon toivotettiin vieraat tervetulleeksi asettamalla ulko-oveen ovikranssi. Kranssi on kehittynyt adventtikranssista, joka oli myös joulukalenterin esiaste. Joulua odottaville lapsille askarreltiin vanhoista kärrynpyöristä kynttilätelineitä, joissa oli neljä isoa kynttilää kuvaamassa neljää adventtia ja niiden välissä pikkukynttilöitä tarpeellinen määrä. Päivittäin poltettiin yksi kynttilä ja jäljellä olevista saattoi laskea, montako pitkää päivää oli vielä ennen joulua. Adventtikranssista on pyöreä muoto tullut ovikransseihin. Perinteisen ovikranssin pohja muodostetaan taipuisista oksista, jotka päällystetään jäkälällä. Jäkälän päälle voi laittaa koristeita oman mielikuvituksensa mukaan, käpyjä, kukkia, palloja, valoja. Nykyisin kranssin pohja voi olla styroksia, vaneria tai muovia. Kynttilät kuuluvat jouluun Joulutunnelmaa koteihin tuovat myös kynttilät, joulukukat, jouluiset verhot ja pöytäliinat. Arvokkaimmat liinat ovat käsin kirjailtuja, jouluaiheisia käsitöitä. Pellavainen liina sopii jokaiseen ruokapöytään ja sitä voi korostaa jouluisalla kaitaliinalla. Perheen emäntäkin voi pukea yllensä joulukuvioisen esiliinan ahertaessaan jouluateriaa perheelleen miehet myös, jos ruoanlaittotaitoisia miehiä perheestä löytyy. Ruoanlaittotaidottomat miehet voivat pukea päähänsä tonttulakin. Teksti: Heidi Kaipiainen Kuvat: Jari Vihervirta 10 Satikka 4/2012 Satikka 4/

7 Curlingin salat tutuiksi Glögit vertailussa Porin Insinöörit järjesti marraskuussa Satakunnan Insinöörien jäsenille seuralaisineen mahdollisuuden tutustua opastetusti curlingin saloihin ja kiehtovaan maailmaan Harjavallan Hiittenharjun curlinghallilla. Halli avattiin joulukuussa 2006 ja on asiantuntijoiden mukaan yksi Suomen parhaista. Hallissa on kahden tarkalleen sääntöjen mukaisen curling-radan lisäksi kaksi keilarataa. Keilaradat otettiin käyttöön syksyllä Yksinkertaiset säännöt Opastuksen mukaan curling on todella kiehtova laji. Säännöt ovat erittäin yksinkertaiset ja jopa insinööri ymmärtää ne, joskaan lajia ei koskaan opi täydellisesti. Tiivistetysti sääntöjen mukaan radalla pelaa kerralla kaksi nelihenkistä joukkuetta. Joukkueet heittävät vuorotellen 19,96 kg painavia graniitista valmistettuja kiviä noin 45 metriä pitkän jäädytetyn radan toisessa päässä sijaitsevalle maalialueelle. Joukkueen jokainen jäsen heittää kaksi kiveä. Yleensä yksi peli kestää kaksi tuntia ja koostuu kahdeksasta kierroksesta eli päästä. Pistelasku muistuttaa petanquen pistelaskua ja pisteitä saa kerralla vain toinen joukkue ellei pää pääty nollapisteisiin. Pisteitä saa joukkue, jonka kivi on lähimpänä maalialueen keskipistettä. Pisteitä tulee niin monta kuin omia kiviä on lähempänä keskustaa kuin vastustajan lähin kivi. Ja eikun pelaamaan Lyhyen opastuksen ja kuivaharjoittelun jälkeen osallistujat jaettiin keltaiseen ja punaiseen joukkueeseen leikkimielisen pelin ajaksi. Pelin kulkuun kuuluu oleellisena osana harjaaminen. Kivi ei kulje koskaan suoraan ja heiton aikana kivelle annetaan pieni kierre, joka vaikuttaa kiven kulkulinjaan. Harjaaminen vähentää kiven ja jään välistä kitkaa ja samalla pidentää kiven kulkemaa matkaa sekä suoristaa sen kulkurataa. Hyvät harjaajat pystyvät vaikuttamaan useita metrejä kiven kulkumatkaan. Lajiin tutustujien mielestä harjaaminen käy liikunnasta ja erään kommentin mukaan jos curling-hallissa tulee kylmä, on harjan varteen vain nojailtu. Vaikein osuus aloittelijan näkökulmasta on pysyä heiton aikana pystyssä. Vaatii varmasti paljon kuivaharjoittelua ja kymmeniä heittoja jonkinlaisen tekniikan oppimiseen ja silloinkin pysytään vasta pystyssä, ei välttämättä vielä saada kiveä sinne minne haluttaisiin. Harjaamisella saadaan onneksi lievästi mönkään menneitä heittoja osittain pelastettua. Jotta laji ei olisi liian helppo, muuttuu radan ominaisuudet pelin edetessä ja radan keskilinja muuttuu huomattavasti liukkaammaksi kuin radan reunaosat. Radalla kuultujen kommenttien mukaan heitoilla ei aluksi tahtonut riittää pituus millään ja hetkeä myöhemmin heitoilla oli vauhtia ja pituutta jo aivan liikaa. Kahden tunnin aikana nähtiin seitsemän päätä, vimmattua harjaamista, rutkasti onnistuneita heittoja ja niistä seurannutta onnistumisen iloa. Etenkin naapuriradalla, jossa harjoitteli samanaikaisesti lajia jo pidempään harrastaneet. Pisteenlaskun jälkeen keltainen joukkue joutui tunnustamaan punaisen joukkueen paremmaksi pistein 2-6. Illan lopuksi tapahtumia kerrattiin vielä maittavan iltapalan yhteydessä läheisessä Hotelli Hiittenharjussa. Teksti ja kuva: Jani Välimaa Satikan toimituksen muodostama raati kokoontui maistelemaan glögejä ja teki havaintoja niistä. Mikään maistetuista juomista ei vastannut maultaan raadin käsitystä perinteisestä glögistä, mutta muuten juomat sopivat hyvin nautittavaksi talvi-iltoina. On jouluaaton aatto. Tupa on siivottu, koristeet on ripustettu. Rauha alkaa levittäytyä ympäristöön. Lapset on peitelty nukkumaan, lahjat piiloitettu, piparitkin ovat varmassa tallessa. Nyt on äidillä ja isallä hetki rauhaa yhdessä. Äiti kaivoi piparkakkutaikinan aineet kaapista ja pyysi isää lämmittämään glögiä joulutunnelman aikaansaamiseksi. Isä lähti hakemaan glögiä kellarista. Aikaa kului ja kului. Kun oli kulunut 45 minuuttia Petterin aisakellon kilkutus viimein alkoi kantautua metsätieltä. Oli sitä jo odotettukin. Nenän punainen valo kajasti puiden välistä. Ei ollut lasten riemulla rajaa kun he sen näkivät. Lapset juoksivat pitkin huonetta, nauroivat ääneen, ei enää mitään toivomusta rauhallisesta iltahetkestä. Isä pohti, miten saada lapset taas rauhoittumaan ja menemään nukkumaan. Äiti piti päästään kiinni Paras punainen Punaisista glögeistä raatia miellytti eniten Vadelma Glögi, joka on kuvassa kolmas vasemmalta. Sokeria tässä tanskalaisessa juomassa on 160 g litrassa ja alkoholia 15 %. Raadin mielestä juoma oli maultaan eniten glögin kaltainen ja myös etikettiä pidettiin kauniina. Vadelma tuoksui erityisesti ennen lämmittämistä. Paras valkoinen Parhaaksi valkoiseksi glögiksi valikoitui Herrgårds Vit Vinglögg, joka on kuvassa toinen Joulutarina orastavan päänsäryn hiipiessä takaraivoon. Miten he pääsivät noin yllättämään? Onhan se aina ollut tapana ostaa linnuille lyhde jouluksi. Tänä vuonna kuitenkaan torilta ei löytynyt kauralyhteitä, joten isä oli ostanut kimpun pellavaa. Lintulaudalla kävi kova kuhina, mutta maisteltuaan linnut lensivät pois. Äidillä heräsi epäilys, miksi kaurat eivät maistuneet. Hän kysyikin isältä, mistä moinen vihta on kotoisin? - Hakaisin juhannuksena naapurin pihakoivusta muutaman oksan ja tein vihdat. Laitoin ne pakastimeen ja siellä ne säilyivät kuin uusina. Näin voi vihtoa tuoreilla vihdoilla joulusaunassa, isä vastasi. Tämän isältä saadun neuvon hän painoi visusti mieleensä. Tämän jälkeen hän meni kiltisti nukkumaan siskonsa kanssa. Nyt oli taas toivoa, että joulupukki tulee huomenna. vasemmalta. Glögiä tämän juoman maku ei tuo mieleen, mutta muuten kyseessä on miellyttävä sitruunainen talvijuoma. Maku on huomattavasti parempi kuin tuoksu antaa odottaa. Sokeria on 180 g litrassa ja alkoholia 12,5 %. Myös tämä juoma on pakatta hienolla etiketillä varustettuun pulloon. Suosituksia raati ei halunnut tehdä, sillä makuja on monen laisia. Mehumainen Gerstacker Glüchwein saattaa olla monen mieleen ja myös Lignell & Piispasen Loimu 2012 on varsin maistuva juoma. Satikan toimitus toivottaa kaikille lukijoille iloista joulua ja mukavia hetkiä glögien parissa! Teksti ja kuva: Jari Vihervirta Kun taas kerran rauha oli hiipinyt taloon, asettuivat äiti ja isä mukavasti TV:n ääreen. Sieltä alkoi Dallas. - Oli jouluaatto tai ei, haluan nähdä Dallasin, mummo sanoi. - Katottiinhan me jo Kauniit ja rohkeat, puuskahti täti-sinikka. Ilta on jo pitkällä, pelattaisiinko Afrikan tähteä ehdotti pikku-mikko, ennenkuin mennään nukkumaan. Ainakin haluan kinkkua ennen sitä huudahti Pirkko. Eipä siis isän auttanut muu kuin hakea paisti pöytään. Kaikki ahmivat makoisaa lihaa mahansa täyteen. Tietäähän sen mitä siitä oli seurauksena. Jouluyönä ei paljon nukuttu kun koko perhe vain piteli kipeitä mahojaan ja kieriskeli tuskissaan. Parempaa uutta vuotta! Teksti: Kale Toivola 12 Satikka 4/2012 Satikka 4/

8 Porin Insinöörit järjesti vierailun Rinta-Joupin Autoliikkeeseen Porin Insinöörit järjesti nyt ensimmäisen kerran yritysvierailun autoliikkeeseen ja jännityksellä odotimmekin SATIn insinöörien kiinnostuksen tasoa. Jännitys oli turhaa, sillä mukaan ilmoittautui yhteensä 36 SATIn jäsentä ja seuralaista. Etukäteen oli sovittu Rinta-Joupin myyntijohtajan Petri Raitasen kanssa, että pääsemme tutustumaan yrityksen molempiin merkkihuoltokorjaamoihin, saamme uusien autojen esittelyjä ja pääsemme myös koeajamaan autoja. Keräännyimme isolla porukalla BMW/Honda myyntitalon eteen ja tilaisuuden aloitti Petri Raitanen kertomalla aluksi Rinta-Jouppi konsernista, sillä heillähän on toimintaa useilla paikkakunnilla Suomessa. Lisäksi saimme varsin kattavan tietopaketin heidän Porin toimipisteen toiminnastaan ja heidän edustamiensa automerkkien myynnistä ja myyntimääristä kuluvan vuoden aikana. Heillä, samoin kuin koko Suomen automyynnissä on tämän vuoden osalta nähtävissä melkoisen suuri myynnin hiipuminen verrattaessa vaikkapa viime vuoteen. Syynä tähän on tänä vuonna voimaan tullut autoveromuutos. Rinta-Joupilla on Porissa edustettuna monta eri automerkkiä, jotka ovat menestyneet varsin hyvin myyntitilastoissa. Lisäksi myyntitilojen laajentamisten jälkeen Rinta-Jouppi on tullut markkinoille varsin laajalla asuntoauto- ja vaunu mallistollaan. Niiden myynti on säilynyt vielä tänäkin vuonna ihan hyvällä tasolla. Autoja sai tutkia rauhassa Petrin yritysesittelyn jälkeen pääsimme joukolla tutustumaan paikalla oleviin uusiin BMW, Honda ja Skoda mallistoihin ja saimme kerrankin rauhassa tutustua autoihin ja kysellä paikalla olevilta myyjiltä kaikkea autoihin liittyviä insinöörejä kiinnostavia teknisiä ominaisuuksia. Tässä myyntitalossa oli myös uudehkoja käytettyjä autoja ja eräs käytetty erikoisella mattamaalilla maalattu auto sai erityisen paljon huomiota osakseen vaikkakaan siitä ei tainnut kukaan tarjousta paikan päällä tehdäkään, eräänä syynä saattoi olla auton :n hintakin tiedä häntä. Monen merkin huolto Aika kuitenkin oli kortilla ja Petri lähti johdattamaan meitä tutustumaan merkkihuoltotiloihin, joita Rinta-Joupilla on kaksin kappalein, toinen on erikoistunut BMW, Honda ja Skoda huoltoihin ja toinen Toyota autoihin. Havaitsimme heti, että nykyajan huoltohallit ovat erittäin siistejä ja monipuolisesti varusteltuja ja joka työpisteessä oli erilaisia erikoismittausvälineitä elektroniikkaa täynnä olevien autojen sielunelämän tutkimiseksi. Huoltohalleissa SATIn insinöörit saivatkin kielenkannattimensa auki ja kysymyksiä sateli huoltopäälliköille. Mekaanikot tarvitsevat paljon erikoiskoulutusta Paljon kysymyksiä tuli tietenkin auton tekniikkaan liittyen, mutta mieltä askarrutti myös se miten nykyisin saadaan ammattitaitoisia mekaanikkoja huoltamaan autoja, kun niihin liittyy niin paljon erilaista huipputeknistä osaamista. Meille kerrottiinkin, että valmiita mekaanikkoja ei juuri saadakaan, vaan ammattikoulusta valmistunut kaveri laitetaan yrityksen maksamaan koulutusputkeen. Koulutusta antaa mm. autojen maahantuojat ja esim. Toyotalla koulutusta järjestetään heidän omassa koulussaan, joten erikoistumaan lähtevä mekaanikko käy syventämässä autotietojaan Toyotalla ja pääsee sitten hyödyntämään tietojaan ja taitojaan omassa työpaikassaan. Koulutus saattaa kestää useita vuosia erikoistumislinjasta riippuen. Erikoistumista tarvitaan, sillä esimerkiksi hybridiautojen huoltomekaanikolta vaaditaan erittäin paljon lisäosaamista jo vaikkapa korkeajännitevaaran vuoksi. Toyota Hybridikiertue Merkkihuoltokierroksen jälkeen meidät johdatettiin Toyota myyntihalliin, jossa sattui olemaan valtakunnallisen Toyota Hybridikiertueen automallisto paikalla. Kiertue oli uusi ja Porista mallisto kuulemma lähti heti vierailumme jälkeen kohti Vaasaa. Paikalla oli kiertueen vetäjä maahantuojalta ja hänen ympärilleen hybridiautojen rinnalle kerääntyi iso osa porukastamme kuulemaan mistä tässä hybridissä oikein on kysymys. Osa meistä meni pikaisesti hakemaan marttojen valmistamaa kestitystä, mutta palasivat heti takaisin kahvin ja pikkupurtavan kanssa kuuntelemaan keskustelua hybridien ominaisuuksista ja erityispiirteistä. Toyotalta oli tänä vuonna tullut uusittuna kolme eri mallia hybrideistä ja paikalla olivat kaikki automallit eli Yaris, Auris sekä Prius eri versioineen. Kiinnostusta hybridi tekniikkaan oli niin paljon, että autojen koeajollekaan ei porukka tahtonut ehtiä. Toyota Prius on maailman ensimmäinen sarjatuotantoon valmistettu hybridiauto ja Japanin ulkopuolelle sitä alettiin tuoda jo vuonna 2001 ja onhan se tälläkin hetkellä maailman eniten myyty hybridiauto. Nykyinen esillä ollut Prius malli taitanee olla jo merkin neljäs sukupolvi, eli kehitys tälläkin alueella on todella nopeaa. Mukana esittelyssä oli nyt myös mallin uusin versio Prius PHEV eli Plug in hybridi, jossa oli litium-ioni akkuteknologia joten siinä on mahdollisuus ladata akku ulkoisesti sähkötolpasta. Merkityksellistä tässä on, että akkujen lataus kestää ainoastaan 1,5 tuntia ja yhdellä latauksella pääsee jopa 25 km pelkän sähkön voimalla. Koeajettuani nyt ensi kertaa uutta Prius-hybridiä en enää ihmettele miksi kyseinen automalli on herättänyt niin suurta kiinnostusta ympäri maailmaa. Suomessa vain tuo verottaja kohtelee niin kaltoin kyseisen herkun ostajaa ja siksi se ei Suomessa ole vielä yleistynyt niin paljon kuin itse tuote ansaitsisi. Vierailu kuitenkin alkoi mennä jo myöhäiseksi ja porukkamme alkoi kotiuttaa itseään, kokemuksena tilaisuus oli kuitenkin erittäin myönteinen, sillä en ole aiemmin ollut yritysvierailulla, jossa porukkamme keskustelisi ja tenttaisi isäntiä niin innokkaasti kuin nyt tällä kertaa tapahtui. Teksti: Timo Seppänen Kuvat: Timo Ojala 14 Satikka 4/2012 Satikka 4/

9 SATI järjestää yhteistyössä Opettajien ammattiyhdistyksen kanssa messumatkan Helsingin Messukeskukseen SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin teatteriin seuraamaan näytelmää Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike Perjantaina klo Lauantaina Lähtö Porin linja-autoasemalta klo 7.30 Paluumatkalle lähdetään klo Kantaesitys Tuomas Kyrön kulttiteoksesta, jossa vihdoinkin päästetään eläkeläinen sysisuomesta kertomaan miten asioiden pitäisi olla... - No tietysti niin kuin ennen! Mies osaa rakentaa taloja, mutta kyllä ei osaa tehdä ruokaa. Ja nyt kun emäntä on Kuusikodin vuodeosastolla, niin on isäntäkin nälässä. Missä on se kirja joka tarjoisi helppoja kotiruokia 80-vuotiaalle? Ja miksei muka saa mies asua yksin rauhassa kotonaan ilman, että pyörivät kaiken maailman lääkärit ja sukulaiset holhoamassa... Hinta 10 Sis. kuljetuksen ja messulipun Mahan murina yltyy, eikä tilannetta ainakaan helpota kun vielä naapurin Kolehmainenkin tulee haistelemaan isännän keitoksia... Liput maksavat 10 Varaukset SATIn toimistolta (02) tai sati@satakunnaninsinoorit.fi Ilmoittautumiset mennessä SATIn toimistolle (02) tai sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron, jolla liput maksetaan 3.1. mennessä. 16 Satikka 4/2012 Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseksi. Liput on maksettava mennessä. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta alkaen, varmista puhelimitse (02) , että toimistolla ollaan paikalla! Satikka 4/

10 Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan tiivistunnelmaista Satakuntalaista paikallistaistoa VS. Isomäen jäähallissa Porissa Perjantaina klo 18:30 Liput 10 max 2 lippua / jäsen paikat B-istumakatsomossa Tervetuloa nauttimaan jääkiekkoviihteestä! Liput varataan SATIn toimistolta (02) tai sati@satakunnaninsinoorit.fi Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava mennessä ja noudettavissa SATIn toimistolta. VERENLUOVUTUSKAMPANJA ON KÄYNNISSÄ Satakunnan Insinöörit ry haastaa koko jäsenistönsä verenluovutuskampanjaan ajalla Luovuttajien kesken arvotaan pullo hyvää konjakkia veren vahvistukseksi. Lohdutuspalkinnoiksi arvotaan SATI-tuotteita. Laita nimesi Insinöörit vihkoon, jokainen luovutuskerta vastaa yhtä arpaa. Verta voit käydä luovuttamassa SPR veripalvelussa Itäpuisto 11 b, Pori ma, ti ja to klo 12-18, ke ja pe klo Satikka 4/2012 Satikka 4/

11 SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin teatteriin seuraamaan näytelmää Keskiviikkona klo Elämänmakuinen kuvaus ystävyydestä, rakkaudesta ja rohkeudesta voittaa vaikeudet yhteisvoimin Elämä ei ole ihan helppoa. Keski-ikä, sairaudet ja elämättömältä tuntuva elämä yllättävät useimmat meistä ja aivan liian aikaisin. Alkuperäiset kalenteritytöt olivat Pohjois-Yorkshiressa sijaitsevan Rylstonen naisyhdistyksen jäseniä. Ajatus painattaa alastonkalenteri sai alkunsa, kun Angela Bakerin mies, John, sairastui ja menehtyi Non-Hodgkinin lymfoomaan 54-vuotiaana. Keräys oli valtava menestys, joka ei tosin tullut aivan ilmaiseksi. Valtava julkisuus koetteli ystävyyssuhteita ja aiheutti ongelmia. Tähän päivään mennessä alkuperäiset kalenteritytöt ovat kuitenkin keränneet yli kaksi miljoonaa puntaa Britannian leukemiatutkimukselle. Tositarinaan perustuva näytelmä Kalenteritytöt on kertomus naisista, jotka päättävät tarttua härkää sarvista ja tehdä asialle jotain. Kalenterityttöjen tarina on tuonut mukanaan iloa, voimia ja hauskuutta ympäri maailmaa....mikään tällä planeetalla ei julista elämäniloa väkevämmin kuin auringonkukka. Se johtuu ilmiöstä, josta se on saanut nimensä. Ei niinkään siitä, että se muistuttaa aurinkoa. Päivän kuluessa sen kukinto seuraa auringon matkaa taivaan halki. Kuin auringonpaistetta keräävä lautasantenni. Kylväkää nämä siemenet kukkulalle ja saatte nähdä: missä on valoa, vaikka miten heikkoa, nämä kukat löytävät sen. Minä ihailen sitä. Meillä on siinä oppimista. - John Baker (lainaus näytelmästä Kalenteritytöt) Liput maksavat 10 Varaukset SATIn toimistolta (02) tai sati@satakunnaninsinoorit.fi Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseksi. Liput on maksettava mennessä. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta alkaen, varmista puhelimitse (02) , että toimistolla ollaan paikalla!