Tilinpäätöksen laadinta... Porin kaupungin taloushallinto Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat... KuntaPro Oy Kannen suunnittelu...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätöksen laadinta... Porin kaupungin taloushallinto Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat... KuntaPro Oy Kannen suunnittelu..."

Transkriptio

1 Porin kaupungin tilinpäätös 2014

2 Tilinpäätöksen laadinta... Porin kaupungin taloushallinto Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat... KuntaPro Oy Kannen suunnittelu... Porin kaupungin viestintä ISBN (pdf)

3 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 Yleinen taloudellinen kehitys... 6 Oman alueen taloudellinen kehitys... 7 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 8 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 8 Kaupungin henkilöstö... 9 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat 10 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toteutuminen KONSERNIHALLINTO Kaupunginvaltuusto Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Taloushallinto Kehittäminen Kaupunkisuunnittelu PERUSTURVA Perusturva, oma toiminta Perusturva, ostopalvelut KASVATUS JA OPETUS Perus- ja lukiokoulutus Palmgren-konservatorio Porin Seudun Kansalaisopisto Päivähoito ja varhaiskasvatus KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Kirjasto Pori Sinfonietta Satakunnan museo Kulttuuriasiainkeskus Taidemuseo Taidekoulu Vapaa-aika... 64

4 SISÄLLYS YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT Ympäristövirasto Porin pelastustoiminnan kustannukset Joukkoliikenne Tekninen palvelukeskus Logistiikkayksikkö Pysäköinninvalvonta MUU LIIKETOIMINTA Vääntiö Oy / Hallinnointi Energian välitys Liikelaitosten talousarvion toteutuminen Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen Liikelaitosten vaikutus kaupungin rahoitusasemaan Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Porin kaupungin tuloslaskelma Porin kaupungin tase Porin kaupungin rahoituslaskelma Porin kaupunkikonsernin tuloslaskelma Porin kaupunkikonsernin tase Porin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Taseyksiköiden tilinpäätökset Satakunnan Pelastuslaitos Toimitilat Porin Jätehuolto Liikelaitosten erillistilinpäätökset Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Satakunnan Työterveyspalvelut ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kuntien kannalta vuosi 2014 elettiin melko epävarmoissa olosuhteissa. Valtion taholta odotettiin mm. rakennepoliittisen ohjelman konkretisoitumista kuntien säästöiksi ja erityisesti SOTE-uudistuksen etenemistä. Kummankaan osalta ei päästy lopputulokseen. Julkisen talouden sopeuttamisen keskeisimmäksi keinoksi jäi valitettavasti kuntien valtionosuuksien leikkaukset, jolle vastinpariksi kaavailtua velvoitteiden karsimista ei siis onnistuttu toteuttamaan. Porin osalta tulevaisuuden suunnittelussa ei ole kuitenkaan liikaa laskettu valtion toimenpiteiden varaan, vaan kaupunki on suunnitelmallisesti vienyt eteenpäin omaa toiminnallista uudistustaan. Tätä työtä on tehty hallintokuntavetoisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lopputuloksena keväällä 2014 syntyi suunnitelma, joka kattaa esimerkiksi valtionosuusuudistuksesta Porille aiheutuvat yli 15 miljoonan euron menetykset lähivuosien aikana. Vaikka kaupungin oman toiminnan muutostyö onkin ollut keskeinen asia vuonna 2014, monta muuta suurta muutosta on myös viety eteenpäin. Keskeisimpänä on ollut elokuussa 2013 käynnistynyt Porin seudun vapaaehtoinen kuntaliitosselvitys, jonka selvitysvaiheeseen osallistui kymmenen kuntaa ja varsinaiseen sopimusvaiheeseen kuusi kuntaa. Valmistelutyö on ollut laajaa ja kaikenkattavaa. Kuntien valtuustot päättävät liitoksesta samana päivänä, kun tämä tilinpäätös allekirjoitetaan Nähtäväksi jää, hyväksyvätkö kunnat selvitystyön pohjalta laaditun kuntaliitossopimuksen ja minkälainen uusi kunta Porin seudulle muodostuu. Kuntaliitosselvitykseen osallistuneen Lavian kunnan osalta ratkaisun teki valtioneuvosto jo kesäkuussa Vuoden 2015 alusta alkaen kunta lakkautettiin ja liitettiin osaksi Poria. Kiireellisestä aikataulusta huolimatta tämän päätöksen täytäntöönpano on sujunut mallikkaasti. Liitospäätökseen oli varauduttu etukäteen ja päätöksen jälkeen myös Lavian kunnan asioita hoidettiin yhdessä. Pori osoitti mm. virkamiesresurssia loppuvuodeksi Lavian kunnan tueksi. Toinen merkittävä muutos kaupungin kannalta oli Satama liikelaitoksen yhtiöittäminen. Yhtiöittämistä valmisteltiin lähes koko vuosi ja omaisuuden siirrot yhtiölle toteutettiin aivan vuoden 2014 lopussa. Porin Satama Oy on täysin kaupungin omistama, mutta koko maakunnan elinkeinoelämän kannalta merkittävä yhtiö. Vaikka edellä mainittujen sekä monien muiden pienempien muutosten valmistelu on vienyt sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden aikaa, kaupungin peruspalveluiden tuottamisesta on huolehdittu hyvin ja vieläpä niin, että taloudelliset tavoitteet sekä talousarvion että valtuustosopimuksen osalta on samalla saavutettu. Tästä osoituksena on talousarvioon nähden vähintäänkin kohtuullinen tilikauden tulos, joka pääosin johtuu siitä, että hallintokunnat pysyivät talousarviossa asetetuissa raameissa ja määrärahoja jäi monelta tulosalueelta käyttämättä. Saman positiivisen suunnan tulee jatkua edelleen, jotta voidaan pitää kiinni valtuustosopimuksen keskeisimmästä tavoitteesta eli kaupungin talouden tervehdyttämisestä. Lämmin kiitos kaikille kautta Porin kaupungin koko organisaation. Tämän tuloksen saavuttamiseen ja sovittujen toiminnallisten muutosten toteuttamiseen on tarvittu kaikkien kaupungin tulosalueiden panosta. Tästä on hyvä jatkaa, jotta tulevaisuuden porilaisille luodaan entistä paremmat hyvän elämisen edellytykset omassa kaupungissa. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja

6 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kuntalain mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Nykyinen valtuusto on aloittanut toimikautensa Kaupunginvaltuusto myönsi huhtikuussa Juha Sandbergille eron kaupunginvaltuutetun tehtävistä ja kutsui hänen tilalleen valtuutetuksi varavaltuutettu Reijo Hirvosen (KV ). Puheenjohtajistossa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2014 aikana. Vuonna 2014 valtuusto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 179 pykälää. Kaupunginvaltuuston kokoonpano ja puoluejakauma vuoden lopussa oli seuraavanlainen: 16 valtuutettua Anttila Taru Harjula Petri Hatanpää Satu Hildén Hanna Holmlund Ilkka Joutsenlahti Juha Kaski Bia Kataja Sampsa (I varapuheenjohtaja) Kaunistola Mari Kolehmainen Päivi Lahtinen Petri Laitinen-Pesola Jaana Raitala Britta Tuovinen Mika Vasama Juha Walli Helvi 15 valtuutettua Bergroth-Lampinen Diana (puheenjohtaja) Heljakka Helena Joensuu Jarno Kiuru Krista Laulainen Arja Levonen Jyrki Lundén Martti Mäki Pirjo Myllykoski Sonja Raunela Tommi Taimi Rauli Träskelin Kalevi Vahala Ari Vuolanne Antti Wahlman Esa J. 9 valtuutettua Huhtasaari Laura Huru Petri Jalonen Ari Laiho Ville-Petteri Läntinen Ismo Mäenpää Pertti Nurmi Arto Salokangas Tommi Salonen Janne 8 valtuutettua Furuholm Tapio (II varapuheenjohtaja) Hakala Eija Hirvonen Reijo Kivelä Antero Nummelin Aki Pajukoski Jari Puhjo Veijo Ranta Raisa 5 valtuutettua Huhtanen Tapio Korkeaoja Aila Lanne Viveka Linnainmaa Antti Wittsberg Regina Grönmark Sanna Liinamaa Anne Ranne Kaarina Hiltunen Marika Korpela Simo 3 valtuutettua 2 valtuutettua RYHMÄ SATOMAA 1 valtuutettu Satomaa Pekka

7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginvaltuuston vuosiksi asettama kaupunginhallitus jatkoi toimintaansa vuonna 2014 ilman kokoonpanomuutoksia. Kaupunginhallituksen puoluejakauma on seuraava: KOK 3, SDP 3, PS 2, VAS 2, KESK 1. Hallitus kokoontui vuonna 2014 kaikkiaan 35 kertaa ja käsitteli 651 pykälää. KH:n kokoonpano vuonna 2014: Laitinen-Pesola Jaana, KOK (pj.) Wahlman Esa J., SDP (I vpj.) Huhtanen Tapio, KESK (II vpj.) Hakala Eija, VAS Huhtasaari Laura, PS Laulainen Arja, SDP Lundén Martti, SDP Pajukoski Jari, VAS Salokangas Tommi, PS Vasama Juha, KOK Walli Helvi, KOK Porin kaupungin hallinnollinen organisaatio Kaupunginvaltuusto (59) Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta (11) Kaupunginhallitus (11) Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Henkilöstöjaosto (4) Konsernijaosto (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta (11) Perus- ja lukiokoulutus Palmgrenkonservatorio Porin Seudun Kansalaisopisto Päivähoito ja varhaiskasvatus Kulttuurilautakunta (13) Kaupunginhallituksen tulosalue Yleishallinto Henkilöstöhallinto Taloushallinto Kehittäminen Kaupunkisuunnittelu Keskusvaalilautakunta (5) Perusturvalautakunta (18) Yonsernihallinto Jätelautakunta (10) Tekninen lautakunta (11) Joukkoliikenne Tekninen palvelukeskus Logistiikkayksikkö Pysäköinninvalvonta Toimitilat, taseyksikkö Porin Palveluliikelaitoksen johtokunta (11) Porin Palveluliikelaitos Porin Sataman johtokunta (11) Porin Satama, liikelaitos Porin Veden johtokunta (11) Kirjasto Pori Sinfonietta Satakunnan Museo Kulttuuriasiainkeskus Taidemuseo Taidekoulu Perusturva, oma toiminta Satakunnan Työterveyspalvelut, liikelaitoksen johtokunta (9) Satakunnan Työterveyspalvelut, liikelaitos Porin Jätehuolto, taseyksikkö Vapaa-aikalautakunta (11) Vapaa-aika Ympäristölautakunta (13) Porin Vesi, liikelaitos Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunta (9) Satakunnan Pelastuslaitos, taseyksikkö Joukkoliikennelautakunta Ympäristövirasto

8 6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Yleinen taloudellinen kehitys Talouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna Kehitystä huonontaneet tekijät ovat suurelta osin sellaisia, että ne eivät väisty nopeasti. Suomen talous joutuu heikentyneenä kohtaamaan tilanteen, jossa työikäisen väestön määrä supistuu nopeasti ja vanhusten osuus kasvaa. Suomen Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista. Suomen bruttokansantuotteen määrä on edelleen runsaat 5 % pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna Suomen vienti on supistunut kansainvälisen finanssikriisin alusta lukien noin viidenneksen, mikä on enemmän kuin missään muussa kehittyneessä taloudessa. Tuotannon kustannuksia on Suomessa kasvattanut keskipalkan noin 10 prosentin nousu suhteessa euroalueen keskiarvoon vuodesta 1999, jolloin yhteinen raha otettiin käyttöön. Viennin heikkous on seurausta useista eri tekijöistä. Teollisuuden rakennemuutos eli ICT- ja metsäteollisuuden osuuden pienentyminen on vähentänyt teollista tuotantokapasiteettia oleellisesti. Lisäksi Suomen viennin rakenne on varsin yksipuolinen ja vienti keskittyy etenkin investointitavaroihin. Investointitavaroiden kansainvälinen kysyntä on ollut vaimeaa ja yritysten investointihalukkuus vähäinen jo pidemmän aikaa. Investointihalukkuutta on vienyt teollisuuden rakennemuutoksen ja vaimean kansainvälisen kysynnän ohella myös epävarmuus tuotannon kasvumahdollisuuksista. Investointiaste onkin laskenut monissa talouksissa. Lisäksi kevyt rahapolitiikka maailmalla ei ole realisoitunut investointeihin siinä määrin kuin voisi olettaa. Kokonaiskysyntää on vaimentanut myös yksityinen kulutus. Erityisesti verotuksen kiristyminen ja työttömyyden kasvu ovat syöneet kuluttajien ostovoimaa. Epävarmuus työpaikoista on viime aikoina lisääntynyt, mikä on heikentänyt kuluttajien luottamusta. Luottamus Suomen talouteen on ollut viime aikoina merkittävästi huonompi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen taso. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio on Suomessa hidastunut kahden viime vuoden ajan. Lokakuussa 2014 kuluttajahinnat olivat 1,2 % korkeammat vuodentakaiseen verrattuna. Muun euroalueen hintakehitykseen verrattuna nopeaa inflaatiovauhtia on Suomessa pitänyt yllä erityisesti palveluiden ja jalostettujen elintarvikkeiden hintojen nousu. Toisaalta inflaatiota ovat hillinneet energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen lasku sekä teollisten tuotteiden heikko hintakehitys. Palveluiden hinnat ovat nousseet nopeasti pitkästä taantumasta huolimatta. Jo kolmen vuoden ajan palveluiden hinnat ovat kohonneet noin 3 prosentin vuosivauhtia. Verojen ja veroluonteisten tulojen kasvu on jäänyt vaimeaksi myös vuoden 2014 alkupuolella. Merkittävin syy tähän on kevään 2013 kehysriihessä päätetty yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin. Osin tätä kehitystä kompensoi ansio- ja pääomatuloista saatavien verotulojen kasvu, kun ansio- ja pääomatuloverotusta on samanaikaisesti kiristetty. Verohallinnon kuukausitilaston mukaan ansio- ja pääomatuloveroista saatavat tulot ovat lisääntyneet lokakuussa 2014 vuotta aiempaan verrattuna runsaat 4 %. Arvonlisäveroista koituvien tuottojen kasvu on ollut vaimeaa, kun yksityisen kulutuksen ja vähittäiskaupan heikko kehitys ovat hidastaneet välillisten verokertymien kasvua. Kaiken kaikkiaan verotulojen kasvu on ollut vuoden 2014 aikana vaatimatonta. Luottoluokittaja Standard & Poor s heikensi lokakuussa Suomen valtion luottoluokituksen luokasta AAA luokkaan AA+. Luottoluokituksen laskulla ei toistaiseksi ole ollut suoraa vaikutusta valtion luotonsaantiin ja korkoon. Valtion arvioitu bruttomääräinen lainanottotarve vuonna 2014 on noin 18 mrd. euroa, mistä nettoluotonotto oli noin 7 mrd. euroa. Vuoden 2014 aikana valtion lainakannan maturiteetti oli keskimäärin noin 6 vuotta, kun se vielä 2009 oli noin 4 vuotta. Valtionvelan korko on laskenut finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Vuonna 2013 valtionvelan efektiivinen kustannus oli 1,9 %, kun se vuonna 2007 oli 4,0 %. Euron arvo suhteessa dollariin on heikentynyt kevään 2014 huipustaan, jolloin se oli 1,40 dollaria. Euron valuuttakurssin heikkenemisen taustalla on rahapolitiikan verkkainen kiristyminen Yhdysvalloissa ja rahapolitiikan pysyminen kevyenä euroalueella. Toisaalta inflaatio on Yhdysvalloissa ollut viimeisen vuoden ajan nopeampaa kuin euroalueella. Keskimäärin valuuttakurssit ovat kehittyneet kevään 2014 jälkeen Suomen vientisektorin kannalta myönteiseen suuntaan. Euroopan keskuspankki on kesän ja syksyn 2014 aikana keventänyt rahapolitiikkaansa talouskasvun tukemiseksi. Ohjauskorkoa on laskettu 0,05 prosenttiin, ja pankkien talletuskorko keskuspankissa pitämilleen varoille on ollut negatiivinen kesäkuusta lähtien. Ennakoivassa viestinnässään EKP on korostanut, että korot pysyvät nykytasollaan pitemmän aikaa. Koron alennusten lisäksi EKP on toteuttanut joukon epätavanomaisia rahapolitiikkatoimia, jotka lisäävät markkinoiden likviditeettiä ja näin tukevat pankkien luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 7 Taantuma on heikentänyt Suomen kasvunäkymiä. Teollisuuden rakennemuutoksen takia korkean tuottavuuden alojen osuus tuotannossa on pienentynyt, mikä uhkaa talouden pitkän aikavälin tuotantopotentiaalia. Työpanoksen heikot kasvunäkymät heijastavat työmarkkinoiden tilaa. Työmarkkinoiden kannalta parhaassa iässä olevat, jotka aiemmin pysyivät työmarkkinoilla suhdanteista huolimatta, ovat nyt entistä enemmän luopuneet työnhausta työttömyyden pitkittyessä. Talouden kasvua rajoittaa julkisten palvelujen kysynnän kasvu väestön ikääntyessä. Kasvumahdollisuuksia tukee toisaalta pidemmällä aikavälillä se, että nuorten ja iäkkäiden osuus työvoimasta pienenee. Eläkeuudistus lisää työvoiman määrää ja siten talouden kasvua, mutta varsin vähän. Koko tuottavuuden kasvun kannalta keskeistä on se, että palvelutuotanto sitoo entistä suuremman osan työvoimasta keskimääräistä heikomman tuottavuuden aloille. Hidas talouskasvu, väestön ikääntymiseen liittyvien menojen suureneminen ja taantuman nostama velka-aste merkitsevät sitä, että julkisessa taloudessa on merkittävä sopeutustarve. (Lähde: Suomen Pankki, Euro & Talous Oman alueen taloudellinen kehitys Porin seudun kehitys on ollut aluekehitystä kuvaavien keskeisten tunnuslukujen osalta alavireistä viime vuosina. Porin seudun tilanne on heikentynyt viiveellä muihin kaupunkiseutuihin verrattuna 2010-luvun alkupuolen suhdannetaantumassa. Porin seutu oli asukasmäärältään 7:nneksi ja työpaikkamäärältään 8:nneksi suurin kaupunkiseutu Suomessa. Porin seudulla asui noin asukasta vuoden 2014 lopussa. Seudun väkiluku on ollut hitaalla lasku-uralla 2000-luvulla Porin kaupunkia lukuun ottamatta. Yli asukkaan kaupunkiseuduilla (13) Porin seutu oli ainoa, jossa väestönlisäys oli negatiivinen keskipitkällä aikavälillä ( ). Porin seudulla oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Työpaikkojen määrä lisääntyi noin tuhannella työpaikalla vuosien välisenä aikana. Porin seudun työpaikkalisäys oli suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukossa toiseksi vähäisin Lahden seudun jälkeen. Porin seudun kannalta haastetta lisää se, että pienestä työpaikkamäärän kasvusta huolimatta avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 100 työpaikalla vuosina Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi käytännössä vain Porissa vuosina Porin seudun vahvuutena on heikosta työpaikkakehityksestä huolimatta yksityisen sektorin korkea osuus kaikista työpaikoista. Avoimen sektorin työpaikkojen kehitys on keskeistä sekä verotulokehityksen että muiden myönteisten kerrannaisvaikutusten vuoksi. Porin seudulla yksityisen sektorin työpaikkaosuus oli 56,5 % kaikista työpaikoista. Osuus oli selvästi kaupunkiseutujen keskitason yläpuolella. Porin seudun työllisyysaste oli sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen että Manner-Suomen keskitasoa. Työllisyysasteen kehitys oli kuitenkin keskimääräistä parempaa, sillä Porin seudun työllisyysaste koheni toiseksi eniten Kuopion seudun jälkeen vuosina Työttömyysaste on noussut seudulla asteittain muun maan tavoin 2010-luvulla. Alue- ja paikallistalouden keskeisten tunnuslukujen perusteella Porin seutu menestyy kohtuullisen hyvin. Porin seudun bruttokansantuote oli asukasta kohden suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen keskitason alapuolella, mutta BKT:n muutos oli keskimääräistä ripeämpää vuosina Porin seudun kuntatalouden haasteet ovat suuria kaikkien muiden kuntien tavoin. Porin seudun verotulojen määrä asukasta kohden on kaupunkiseutujen keskitasoa, mutta lainamäärät ovat edelleen alhaisempien joukossa. Esimerkiksi konsernilainojen määrä asukasta kohden oli toiseksi alhaisin Oulun seudun jälkeen vuonna Teollisuuden liikevaihto supistui vuoden 2014 aikana. Lasku on suurelta osin peräisin teknologiateollisuudesta, sillä etenkin metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto aleni. Porin seudun kannalta myönteisenä piirteenä oli seudulle keskeisen viennin arvonlaskun supistuminen. Porin seudun vahvuutena suhteessa muihin kaupunkiseutuihin on kuitenkin edelleen teollisuusvaltaisuus, vientivetoisuus ja toimialarakenteen monipuolisuus. Porin seutu oli teollisuuden palveluksessa olevalla henkilöstöllä mitaten teollisuusvaltaisimpien kaupunkiseutujen joukossa koko maassa. Porin seutu oli lisäksi elinkeinorakenteeltaan yksi monipuolisimmista kaupunkiseuduista koko maassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän tutkimuksen mukaan Hämeenlinnan, Turun ja Porin seuduilla on parhaat valmiudet kohdata talouden ulkoisia häiriöitä. Tutkimuksessa kaikki Suomen 70 seutukuntaa sijoitettiin järjestykseen sen mukaan, millaiset valmiudet niillä oli kohdata sekä ulkoisia taloudellisia häiriöitä että palautua talouden häiriöistä. Porin seudun kaltaiset monipuoli-

10 8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa sen elinkeinorakenteen alueet kohtaavat suhdannemuutokset ja äkilliset rakennemuutokset vähäisempänä kuin yksipuolisen elinkeino- ja toimialarakenteen alueet. Yritysdynamiikan keskeisten tunnuslukujen perusteella Porin seutu oli keskitasoa tai keskitason yläpuolella muiden kaupunkiseutujen joukossa. Esimerkiksi toimivien yritysten määrä (yrityskanta) oli yli asukkaan seuduilla keskiväkilukuun suhteutettuna viidenneksi korkein. Yritysten uusiutumisaste (ns. luova tuho) oli kuitenkin vastaavasti alhaisempien joukossa. Porin seudun osaamisrakenne oli heikompi kuin muilla keskisuurilla ja suurilla kaupunkiseuduilla. Koulutustaso, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä ovat edelleen noin vuotta jäljessä vanhoja yliopistoseutuja. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisin Porin seudulla verrattuna muihin yli asukkaan seutuihin. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden oli toiseksi alhaisin Seinäjoen seudun jälkeen. Esimerkiksi Oulun seudun T&K-menojen määrä asukasta kohden Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa oli kymmenkertainen Porin seutuun verrattuna. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus on kuitenkin alhaisen lähtötason vuoksi noussut Porin seudulla keskimääräistä ripeämmin. Porin seudun vahvuutena voidaan kuitenkin pitää sitä, että alueen yritykset tuottavat yli neljä viidesosaa seudun T&Kmenoista. Porin seudun keskeisenä haasteena on talouden haasteiden lisäksi negatiivinen väestökehitys, osaamisrakenteen jälkeenjääneisyys ja elinvoimaisuuden keskittyminen vahvasti vain seudun keskuksen Porin ympärille. Alueen sisäiset erot ovat kasvaneet Porin ja muun seudun välillä. Porin seudun asunto- ja rakennustuotanto sekä kaupalliset investoinnit ovat keskittyneet pääsääntöisesti Poriin. Poriin on kohdistunut merkittäviä tulevaisuusinvestointeja, jotka liittyvät mm. tiivistyvään kaupunkirakenteeseen, Puuvillan kauppakeskittymään, asema-aukion kehittämiseen, LNG-terminaaliin ja merituulivoimapuistoon. Porin seudulla käynnissä olevan kuntajakoselvityksen tulokset ovat tärkeitä alueen tulevan kehityksen ja ulkoisen elinvoiman kannalta. Vuonna 2014 tapahtui muutamia merkittäviä organisaatiomuutoksia, joilla on huomattavia toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Erityisesti liikelaitosten kokonaisuus muuttui. Jätehuolto liikelaitos lakkautettiin kesäkuun lopussa ja sen toiminta siirtyi Teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen taseyksiköksi. Merkittävin muutoksista oli kuitenkin Porin Satama liikelaitoksen yhtiöittäminen. Porin Satama Oy perustettiin syksyllä ja liikelaitos kokonaisuudessaan sekä kaupungin maaomaisuutta luovutettiin liiketoimintakaupalla ja apportilla yhtiölle vuoden viimeisenä päivänä. Näin ollen Satama liikelaitoksen vaikutukset ovat osa kaupungin tilinpäätöksen tuloslaskelmaa, mutta sitä ei ole yhdistelty taseeseen. Taseessa Satama näkyy pääosin osakeomistuksena sekä yhtiölle myönnettynä liiketoimintakaupan hinnan suuruisena lainana. Yhtiöittämisen seurauksena kaupungin tulokseen muodostui huomattavia satunnaisia tuottoja sekä jonkin verran satunnaisia kuluja, nettona noin +20,4 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöittäminen näkyy kaupungin rahoituslaskelmassa investointimenoina ja tuloina, myyntituloina sekä antolainasaamisten lisäyksenä. Kaupunki yhtiöitti myös rakennuksiaan. Jäähallista muodostettiin Kiinteistö Oy Porin Jäähalli, jolle Isomäen jäähalli luovutettiin apportilla. Lisäksi kaupungin omistamat kerrostalot Kiertokadulla yhtiöitettiin. Yhtiön nimi on Asunto Oy Porin Kiertokatu Järjestely toteutettiin apportilla ja kaupalla. Jäähallin yhtiöittäminen liittyy jäähallin peruskorjaukseen ja Kiertokadun kerrostalojen yhtiöittäminen taas kyseisten kohteiden myynnin järjestelyihin. Näistä molemmista järjestelyistä muodostui myös satunnaisia tuottoja. Hallintokuntien osalta vuonna 2014 ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Tilinpäätöstietojen hallintokuntakohtaista vertailtavuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa sisäisten vuokrien korotus. Sisäisiin vuokriin otettiin mukaan laskennallinen pääomavastike, jonka vaikutus yhteensä oli yli 15 miljoonaa euroa kaikille tulosalueille. Vastaava summa näkyy toimitilataseyksikön T76 tuottojen lisäyksenä. Lisäksi perusturvan T20 ja sitä kautta koko kaupunginkin toimintatuottojen ja kulujen vertailtavuutta vaikeuttaa Lavian kunnan kanssa tehdyt järjestelyt, joissa Pori toimi palveluiden järjestäjänä mutta osti vastaavasti palvelutuotantoa Lavian kunnalta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma perustuu valtuustosopimuksen keskeisimpään tavoitteeseen eli kaupungin talouden tervehdyttämiseen. Vuoden 2015 osalta kassavirran tavoitetaso on valtuustosopimuksessa asetettu 7,5 miljoo-

11 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 9 naan euroon ja vuonna 2016 tavoitetasona on jo niukasti positiivinen kassavirta. Talousarviovalmistelussa kaupunginhallitus nosti tavoitetasoa huomattavasti valtuustosopimuksen tavoitetasoa korkeammalle. Vuoden 2015 osalta tavoitellaan 2 miljoonan euron kassavirtaa, vuonna 2016 tavoitetaso on 5,8 miljoonaa euroa ja vuonna ,5 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan investointitaso on noin 31 miljoonaa euroa vuodessa koko suunnitelmakauden ajan. Taloussuunnitelmassa asetetun kassavirtatavoitteen toteutumista tukevat vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöstoteumat sekä tulosalueiden laatimat toiminnalliset muutokset. Tulosalueiden taloudelliset tavoitteet on kahden viimeisen vuoden aikana saavutettu erinomaisesti ja tulosaluekohtaisia määrärahoja on jäänyt käyttämättä. Toimintakatteen kehitys on ollut maltillista, mutta pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi vuoden 2014 aikana valmisteltiin kaikkia tulosalueita koskevat toiminnalliset muutokset, joilla saavutetaan laskennallisesti jo vuonna 2015 noin 7 miljoonan euron säästöt ja vuonna 2016 noin 11 miljoonan euron säästöt. Kaupungin omien toiminnallisten muutosten täytäntöönpano on erittäin tärkeää ottaen huomioon maan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman epäonnistuminen kuntien tehtävien karsimisessa. Kaupungin henkilöstö Porin kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä (6 728 v. 2013). Kokonaislukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Vakinaisten työntekijöiden määrä oli vuoden lopussa henkilöä eli 0,5 % vähemmän kuin edellisvuonna (5 279 v. 2013). Määräaikaisia oli 1 104, tukityöllistettyjä 209 ja oppisopimussuhteessa 15 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli sama kuin vuonna 2013 eli 48 v. Suurin yksittäinen ikäryhmä vakinaisissa palvelusuhteissa oli vuotiaat, yhteensä 995 henkilöä. Määräaikaisissa työtehtävissä toimivien suurin ikäryhmä oli vuotiaat, yhteensä 225 henkilöä. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäi vuoden aikana Kassavirtatavoitteen suurin haaste suunnitelmakaudella tulee olemaan kaupungin keskeisten tuloerien eli valtionosuuksien ja verotulojen kehitys. Kuten vuoden tilinpäätös 2014 osoittaa, molempien erien osalta kasvu on lähes pysähtynyt. Valtionosuusuudistus, jonka noin 15 miljoonan euron negatiiviset vaikutukset jaksottuvat Porille suunnitelmakauden aikana sekä edelleen jatkuneet valtionosuusleikkaukset kääntävät niiden kehityksen negatiiviseksi. Verotulojen osalta talousarviovalmistelussa on lähdetty oletuksesta, että kehitys on lievästi positiivista, mutta vuoden 2015 alun toteumat sekä kuntaliiton ennusteet ennakoivat myös verotulojen osalta negatiivista kehitystä. Tilanne, jossa molemmat keskeiset tuloerät kääntyvät kehitykseltään negatiivisiksi, on kaupungin talouden kannalta poikkeuksellinen. Kun suuret valtionosuusleikkaukset alkoivat vuonna 2012, kaupungin talouden kehitystä tuki positiivinen verotulokehitys. Vastaavasta tätä ennen verotulojen heikentymistä kompensoi valtionosuuksien suotuisa kehitys. Kaupungin taloussuunnitelmassa on otettu huomioon myös kaupunkiin liitetyn Lavian kunnan toiminta ja talous. Suunnitelman perusoletuksena on Laviassa järjestetyn toiminnan tervehdyttäminen samoilla periaatteilla kuin Porinkin osalta on tehty. Lavian kunnan viimeinen tilinpäätös antaa hyvän pohjan taloussuunnitelman toteutumiselle. Vaikka Lavian tilinpäätös oli lievästi alijäämäinen, se oli kuitenkin talousarvioon verrattuna odotettua parempi. 152 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 34. Erilaisille osa- tai määräaikaisille eläkkeille siirtyi 96 henkilöä. Osatyökykyisten työssä jatkamista tuettiin onnistuneesti. Kuntoutustuelta työhön paluuta tuettiin ammatillisen kuntoutuksen ja erilaisten työjärjestelyjen, kuten uudelleensijoitusten avulla. Vuoden 2014 aikana Porin kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuonna 2014 olivat 2,5 M (2,9 M vuonna 2013). Vuonna 2014 henkilöstökulut olivat 285,3 M (sisältäen palkat ja palkkiot, eläkemaksut ja muut henkilöstösivukulut). Palkkamenot vuonna 2014 olivat 220,0 M (edellisvuonna 215,6 M ) ja palkkojen sivukulut 65,3 M (edellisvuonna 64,2 M ). Henkilöstön tunnusluvut Henkilöstön lukumäärä (kaikki) Vakinaisia % 75,8 75,3 78,7 78,5 79,8 Keski-ikä (vakinaiset) 48,4 48,2 48,0 48,0 48,0 Sairauspoissaolo % (kokonaistyöajasta) 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Lähde: Henkilöstöpalvelut Henkilöstöraportissa on esitetty tarkemmat tiedot henkilöstöä koskevien tunnuslukujen kehityksestä.

12 10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Heikosta suhdannetilanteesta johtuen ja erityisesti sen edelleen pitkittyessä paine julkisen talouden lisäsopeuttamistoimenpiteiden tekemiseksi edelleen kasvaa. Lisäksi jo aikaisemmin päätetyt valtionosuusleikkaukset heijastuvat voimakkaasti kuntatalouteen. Vaikka poikkeuksellisen alhainen korkotaso on tukenut kasvaneen lainamäärän koroista selviämistä, pitää kunnissa varautua korkotason mahdolliseen nousuun sekä lainojen mahdolliseen jälleenrahoitusriskiin. Kaikki nämä edellä mainitut syyt yhdessä huoltosuhteen heikkenemisen kanssa edellyttävät kaikilta tiukkaa talouskuria kunnissa. Lisäksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hallinto- ja rahoitusmallien päätösten siirtyminen seuraavalle hallituskaudelle vaikeuttaa merkittävästi kaupungin lähitulevaisuuden suunnittelua. Tiukka taloustilanne voi edelleen kärjistyessään johtaa palvelujen rahoittamisen vaikeutumiseen, jolloin häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat vaikeuttaa merkittävästi yhtä kaupungin perustehtävistä eli palvelujen järjestämistä porilaisille. Vuonna 2014 sattui lähinnä pieniä vahinkoja, jotka eivät kaupunkitasolla olleet kovin merkittäviä. Yksi isompi vesijohtovuoto aiheutti joidenkin kymmenien tuhansien eurojen vahingot Otavankatu 3:n kellaritiloissa. Kaupungista riippumattomista syistä suurin yksittäinen vahinko Porin seudulla oli Norilsk Nickel Oy:n Harjavallan tehtaalta Kokemäenjokeen päässyt nikkelisulfaattipäästö. Tästä johtunut Kokemäenjoen saastuminen oli paikallisessa mediassa laajasti esillä usean viikon ajan. Ympäristövahingon vastuiden laajuus ja korvausten määrä määritellään viranomaistutkimusten perusteella. Hallintokunnat raportoivat riskinsä omalla riskianalyysilomakkeellaan riskienhallintayksikköön, joka kokoaa riskianalyysit yhteen. Porin kaupunkikonsernin merkittävimmät riskit liittyvät erilaisiin häiriötilanteisiin, joilla tarkoitetaan yleisesti mm. veden ja sähkön jakelun häiriöitä, viesti- ja hälytysjärjestelmien toimimattomuutta, toiminnan häiriötä, kriittisten toimipaikkojen häiriövalmiutta, puhtaan veden saastumista, putkirikkoja, vesihuollon sähkö- ja automaatiojärjestelmän häiriöitä, viemäritulvia ja rankkasateita. Toisena merkittävänä riskinä esiin nousi muutos ja sen uhka, jolla tarkoitetaan esimerkiksi toimintaympäristön hallitsematonta muutosta, instituutioiden nopeita muutoksia, julkisen talouden muutosta, lainsäädännöstä johtuvia muutoksia ja rahoitukseen sekä suhdannevaihteluun liittyviä muutoksia. Väkivalta ja sen uhka nousi esiin monessa hallinnonalan riskianalyysissa. Huolta aiheuttivat väkivallan uhka monessa muodossa (ml. asiakkaat keskenään), uhkaavat asiakastilanteet ja väkivaltaisuus. Esille nousivat myös tietotekniset riskit, johon kuuluvat mm. tietojärjestelmien toiminnan häiriöt, tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus, tietoriskit (erityisesti paikkatietojärjestelmissä), tietoturvariskit, tietoverkkojen pettäminen (ml. hitaus), järjestelmän vikatilanteet ja laajat tietoverkko-ongelmat. Myös maineen menettäminen koettiin merkittäväksi riskiksi. Siihen katsottiin kuuluvan maineriski, lakko, imagotappio, positiointi (etääntyminen siitä, mitä katsoo itse olevansa), luottamuksen ja uskottavuuden menettäminen, sekä tilanteet joissa työntekijä tekee vakavan virheen palvelussa. Henkilöstön poissaolot koettiin merkittäväksi riskiksi, johon liittyy työn henkinen kuormittavuus, henkilöstön laajat poissaolot, työuupumus, työn henkinen kuormittavuus, vakava onnettomuus, vakava työtapaturma sairastavuus ja ammattitaudit, sekä henkilöstön jaksaminen ylipäätään. Rakennustekniset riskit eli rakennusten ja tilojen huono kunto nousivat myös riskianalyyseistä esille. Riskit sisältävät mm. mahdollisesti toteutumattomia tilajärjestelyjä, turvattomia ja epäterveellisiä toimitiloja, arvaamattomia peruskorjausmenoja sekä tilojen käyttökielloista johtuvia laaja-alaisia ongelmia. Edellä esitettyjen riskien lisäksi merkittäviksi riskeiksi tunnistettiin mm. palvelujen tarjontaan liittyvä korkea vaatimustaso, luottamus, ilmapiiri, sosiaali- ja terveysuudistus, yhteiskunnan kahtia jakautuminen, näköalattomuus, lääkkeiden väärinkäyttö, ikääntyminen, vakavat virheet, sopimusrikkomukset, lasten pahoinvointi, talous, tulvat, vakavat liikenneonnettomuudet. Nekin ovat riskejä, joilla voi olla negatiivisia vaikutuksia kaupungille.

13 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Ympäristötekijät Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla saavutettiin sen historian paras puhdistustulos. Toteutunut puhdistustulos fosforin osalta oli 0,11 mg/l (99 %), kun vaatimus oli 0,30 mg/l, biologisen hapenkulutuksen osalta 6,1 mg/l (99 %), vaatimuksen ollessa 20 mg/l ja typen osalta 81 % (vaatimus 70 %). Myös pienet Reposaaren ja Ahlaisten jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin. Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön lämmön talteenotto jätevedestä. Viemäriverkostoa laajennettiin kaupungin tonttituotannon tarpeiden mukaisesti. Lisäksi rakennettiin siirtoviemäri Viasvedelle, mikä mahdollisti Viasveden jätevesiosuuskunnan rakennuttamaan oman viemäriverkostonsa alueen jätevesien johtamiseksi Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Kaupunki tuki osuuskuntaa 30 %:lla viemäröinnin rakentamiskustannuksista. Viemäriverkostoa saneerattiin useissa kohteissa ympäri kaupunkia. Huomattavimmat saneerauskohteet olivat Lossirannan jätevesipumppaamon Raumanjuovan alittavan vanhan paineputken korvaaminen kahdella uudella, Etelärannan syöpyneen betonisen pääviemärin sukkasujutus sekä Karjarannan ja Uusikoiviston isojen hulevesiviemäreiden saneeraus. Satama sai valonohjauksen uudistamisen Tahkoluodon syväsataman puolella valmiiksi. Alusjätteiden vastaanottopisteiden uudistamistyötä on jatkettu 2014 vuoden aikana. Jatkuvalla kunnossapitotyöllä varmistetaan mm. lastausjärjestelmän toimivuus, millä on merkitystä sataman ympäristövaikutusten kannalta. Porin tulvasuojeluun liittyviä patojen ensiapukorjauksia jatkettiin. Kalaholman padon urakka saatiin valmiiksi. Aittaluodon kerrostalojen kohdalla ja Luotsinmäenhaaran pohjoispuolella valtatien 8 kohdalla olevat huonokuntoiset padot korjattiin kaupungin omana työnä. Hyydevaaratilanteessa vettä aikanaan johtaneen Pihlavanlahden nykyisessä ruovikossa sijaitsevan Tukkijuovan umpeen kasvanut yläpää niitettiin auki, mutta Tukkijuovan keskiosalla olevia muutamaa pientä virtausta haittaavaa ruovikkoa ei saatu niittää pois niiden lähellä mahdollisesti olevien uhanalaisten kasvien tähden. Porinsillan alapuoliselle Kokemäenjoen kunnossapitoruoppaukselle saatiin vesilakiin perustuva ruoppauslupa loppuvuodesta. Harjavallan nikkelivuoto kesällä 2014 kuitenkin paljasti, että Kokemäenjoessa Harjavallan voimalaitoksen alapuolella elää ennen tuntematon vuollejokisimpukkapopulaatio. Vuollejokisimpukan elinaluetta ei EU:ssa saa luontodirektiivin perusteella hävittää tai heikentää, joten ruoppaukseen tullaan tarvitsemaan myös luonnonsuojelulakiin perustuva poikkeuslupa ELY-keskukselta, koska simpukoiden siirto ruoppauksen tieltä on käytännössä mahdotonta. Porin kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa päivitettiin vuonna Suojelusuunnitelmassa käsiteltiin Porin kaupungin I luokan pohjavesialueet Harjakangas, Ulasoori-Vähärauma, Karjaranta ja Ahlainen sekä II luokan pohjavesialue Lamppi. Suojelusuunnitelman mukaan pohjavesialueilla on vähän riskitoimintoja. Pohjavesialueilla ei ole ympäristöluvallista yritys- tai maataloustoimintaa eikä välittömiä pohjavesiriskejä. Pohjavesialueilla pohjavesiriskejä aiheuttavat kiinteistöjen lämmityksessä ja maataloustoiminnassa käytettävät öljysäiliöt sekä hajaasutusalueiden jätevedenkäsittely. Toimenpidesuosituksissa esitettiin mm. yleisiä ohjeita maatalouden toiminnanharjoittajille toiminnan mahdollisista pohjavesivaikutuksista ja kiinteistöjen omistajille öljysäiliöiden kunnosta huolehtimisesta. Ympäristövirasto teetti Kirrinsannan vanhan kaatopaikan perustilan esiselvityksen, jonka mukaan kaatopaikan ympäristölle aiheuttama riski on vielä arvioimatta, mutta on ilmeistä, että jotain kunnostustoimia kuten luiskien loivennuksia ja lisäpeittoa sekä alueelle kuulumattoman rautaromun poistamista alueella on tehtävä. Mikäli ilmenee, että alueelta kulkeutuu ympäristöön suuria määriä haittaaineita, on kunnostus ja suojaustarpeet arvioitava haitan perusteella. Alueen jatkokäyttö on vielä avoinna.

14 12 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen olennaisesti liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Porin kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisellä valvonnalla edesautetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Samalla varmistetaan tiedon riittävyys sekä luotettavuus päätösten perusteeksi sekä että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että kaupungin omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntalakiin sisällytetyt uudet velvoitteet sekä säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta astuivat voimaan vuoden 2014 alusta. Näiden velvoitteiden voimaansaattamiseksi kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2014 Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, jolla korvattiin aiemmin valmisteltu kaupungin riskienhallintapolitiikka. Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaan valtuuston tehtävänä on päättää Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta muodostavat toimivan ja kattavan kokonaisuuden. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä kunnan muulle johdolle. Kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, lauta- ja johtokunnat, virastopäälliköt, yksiköiden esimiehet sekä konserniyhteisöiden toimielimet huolehtivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä tahoillaan. Porin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perustana ovat kuntalaki, kaupunginvaltuuston hyväksymät hallintosääntö, taloussääntö ja johtosäännöt sekä myös kaupunginvaltuuston hyväksymät ohjeet (konserniohje, corporate governance ohje ym.). Lisäksi toimintaa määrittelee Pori 2020 strategia, jossa on asetettu kaupungin toiminnan tavoitteet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on pystytty hoitamaan eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräysten noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita merkittäviä valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia koskien vuotta Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittain raportoidaan kaupunginhallitukselle talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lauta- ja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. Riskienhallinnan järjestäminen Vuosi 2014 kului riskienhallinnan osalta kaupunkikonsernin kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän edelleen kehittämisessä. Kuntalakiin (325/2012) lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä Talousarvion toteutumisen seurantaan saatiin riittävästi tietoa. Merkittäviä talousarvion taloudellisten tavoitteiden poikkeamia ei ollut ja määrärahojen käytössä ei tilikauden aikana havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa. valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet asiakirjan, joka on näiden toimintojen selkänoja

15 kaupunkikonsernissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa kirjattiin riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet, vastuut ja työnjako. Kevään ja syksyn aikana riskienhallinnan johtoryhmä valmisteli jatkoksi edelliselle dokumentille riskienhallinnan toimintatapaohjeen, joka sisältää käytännön ohjeita ja työkaluja riskienhallinnan järjestämiseen, koska toimialoilla kaivattiin selkeämpää ja yksityiskohtaisempaa ohjeistusta käytännön riskienhallinnan toteutukseen. Riskienhallinnan toimintatapaohjeeseen kirjattiin säännöt, toimintaprosessit, riskienhallinnan menettelyiden määrittelyt, työkalut sekä lomakkeet. Kaupunginhallitus käsitteli asiakirjaa ja päätti, että Porin kaupunkikonsernin riskienhallinnan toimintatapaohje otetaan käyttöön ja hallintokunnat hyödyntävät sitä riskienhallinnan työkaluna, sekä raportoivat riskeistään toimintatapaohjeen mukaisesti. Porin kaupungin riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui tilikautena säännöllisesti ja riskienhallintatyötä tehtiin laajasti monella rintamalla. Kaupungin työntekijöille suunnattua riskienhallinnan koulutusta jatkettiin. Sitä järjestettiin keväällä ja syksyllä, ja sen kysyntä on ollut hyvällä tasolla. Riskienhallinnan koulutus jakaantuu kahteen osioon: teoriaosuuden luentoihin sekä Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella järjestettävään käytännön harjoitteluun. Riskienhallintakoulutusta kehitetään edelleen ja sen vaikuttavuutta pyritään lisäämään. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (Vnp ) pohjautuvaa normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisen omaa työryhmä- Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 13 työskentelyä jatkettiin. Työryhmässä pohdittiin turvallisuustoimijoiden yhteisen varautumisen kehittämistä erilaisiin häiriötilanteisiin. Tammikuussa osallistuttiin Valpas 2014 valtakunnalliseen patoturvallisuusharjoitukseen, johon liittyen perustettiin myös ensihuollon palvelupiste Ahlaisiin. Syksyllä kaupungintalon häiriötilanteen johtoryhmä, Porin Vesi ja ympäristövirasto osallistuivat valtakunnalliseen OLKI14 valmiusharjoitukseen, jossa kyseessä oli säteilyonnettomuuden jälkitila. Sisäisen turvallisuuden ohjelman (Vnp ) mukaisesti laadittiin yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa Porin paikallinen turvallisuussuunnitelma. Paikallisen turvallisuussuunnittelun ja turvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää ja parantaa paikallista turvallisuutta. Porin turvallisuussuunnittelun tavoitteet ovat: arjen turvallisuuden lisääminen, ennalta ehkäisevän toiminnan tehostaminen ja syrjäytymiskehityksen estäminen. Läpileikkaavina kohderyhminä ja erityishuomion kohteena Porissa ovat lapset ja ikääntyneet. Turvallisuussuunnitelmalla ohjataan arjen turvallisuuteen liittyviä konkreettisia toimia, joita osallistuvat tahot toteuttavat yhteistyössä tai osana omaa toimintaansa. Vuonna 2014 tehtiin paljon riskienhallinnan osalla, mutta riskienhallinnan organisoitumiseen ja riskienhallintatyön laaja-alaiseen jalkauttamiseen tulee nähdä edelleen vaivaa. Jotta riskienhallintatyöllä saadaan tavoiteltua vaikuttavuutta, edellyttää se tekijöiltään paneutumista, johdolta riskienhallintatyöhön priorisoitua ja pitkäjänteistä tukea sekä riittävästi työhön varattuja voimavaroja. Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat, joista tiedotetaan yksiköille säännöllisesti. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnan työnjako ja valvontataso on määritelty kaupungin hallintosäännössä ja taloussäännössä sekä lautakuntien johtosäännöissä ja toimintasäännöissä. Uusi kaupungin taloussääntö astui voimaan TPK:n omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta olisi aiheutumassa kaupungille merkittävä korvausvaade vuoden 2014 osalta.

16 14 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten seuranta- ja hankintajärjestelmien edelleen kehittäminen on tärkeää, jotta varmistetaan yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattaminen sekä hankintojen ohjaaminen sopimustoimittajille. Ylikunnalliset sopimukset tuovat omat haasteensa sopimusten hallintaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Käytännön työstä huolehtii tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto tarkastussäännön, johtosääntöjen, konserniohjeen ja corporate governance -ohjeen mukaisesti. Tarkastustoimisto tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa.

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelma euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä/ alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 33,0 33,6 Vuosikate, M 31,1 41,3 Vuosikate % poistoista 97,7 95,6 Vuosikate, euroa/asukas Tuotot Kaupungin toimintatuottojen määrä oli 202,1 M. Valmistus omaan käyttöön oli 13,4 M. Toimintatuotot alenivat 0,2 M (0,1 %). Verotulojen määrä oli 297,0 M. Kaikki verotulot kasvoivat 1,0 M (0,4 %). Verotulojen kasvu muodostui pääasiassa yhteisöveron kasvusta ja osaksi myös kiinteistöveron kehityksestä. Kunnallisverotulo pieneni vuoteen 2013 verrattuna 2,5 M (1,0 %), yhteisövero kasvoi 2,2 M (14,3 %) ja kiinteistövero 1,4 M (6,9 %). Valtionosuudet olivat 136,5 M. Valtionosuudet kasvoivat 0,5 M. Rahoitustuotot olivat 12,3 M. Rahoitustuotot kasvoivat 0,8 M (7,2 %). Osinkotuottojen vuosikohtainen muutos oli merkittävin selittävä tekijä. Satunnaiset tuotot olivat 31,2 M, jotka koostuvat Porin Jäähallin, kerrostalojen Kiertokatu ja Porin Sataman yhtiöittämisistä. Kulut Toimintamenot olivat 626,7 M. Toimintamenot kasvoivat 7,1 M (1,2 %). Toimintamenoista suurin kasvu oli palvelujen ostoissa, jotka olivat 223 M ja kasvoivat 6,9 M (3,2 %). Henkilöstökulut olivat 285,3 M ja kasvoivat 5,5 M (2,0 %). Rahoituskulut olivat 3,6 M ja ne kasvoivat 0,2 M (4,6 %). Satunnaisiin kuluihin kirjattiin 9,2 M, joka johtui pääosin Porin Sataman yhtiöittämisestä.

18 16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate ja vuosikate Toimintakate kuvaa toimintatuottojen ja toimintakulujen erotusta. Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli 411,2 M. Se heikkeni 2013 vuoteen verrattuna 12,4 M (3,1 %). Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 31,1 M. Se pieneni 2013 vuoteen verrattuna 10,2 M (24,7 %). Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli 21,3 M. Tilinpäätössiirroilla tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joilla vaikutetaan tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Vuonna 2014 näiden erien vaikutus oli yhteensä 0,5 M. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 21,8 M. Liikelaitokset paransivat kaupungin tilikauden vuosikatetta 12,3 M. Liikelaitokset tuottivat 40 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 23 % sekä toimintakuluista 8 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna 2014 seuraavan taulukon mukaiset: Liikelaitos Korvaus peruspääomasta Lainojen korot / lyhennykset Tilikauden yli- / alijäämä Porin Palveluliikelaitos / Porin Satama / Porin Vesi / Satakunnan Työterveyspalvelut / Yhteensä / Porin Jätehuolto liikelaitos lakkautettiin Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100 (Toimintatuotot) (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus prosentteina toimintakuluista vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan oli 33,0 prosenttia, eli toimintakuluista yli kolmannes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 2/3 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista laski 0,6 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku lasketaan kaavasta: 100 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Vuonna 2014 vuosikate oli 97,7 % kokonaispoistoista. Vuonna 2013 luku oli 95,6 %. Tunnusluku kasvoi 2,1 %-yksikköä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohti vuonna 2014 oli 372 euroa, eli 123 euroa pienempi kuin vuonna 2013, vuosikate laski siis 10,2 M

19 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 17 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, M 80,1 96,4 Investointien tulorahoitus, % 30,0 101,2 Lainanhoitokate 0,8 1,2 Kassan riittävyys, pv Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Toiminnan rahavirta oli 28,4 M ylijäämäinen ja toiminnan ja investointien rahavirta 18,5 M ylijäämäinen. Rahavarojen kokonaismuutos oli 0,8 M. Investointimenot olivat 109,7 M. Rahoitusosuudet investointeihin olivat 1,3 M ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 98,5 M. Koko kaupungin investoinnit on esitetty tulosaluetasolla investointiryhmittäin tarkemmin eriteltyinä sivulla 82. Rahoituslaskelman poikkeavat erät, jotka johtuivat kaupungin toimintojen yhtiöittämisistä, on selitetty kappaleessa 2.5.

20 18 Rahoitusasema ja sen muutokset 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase, euroa Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 10 4 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3

SISÄLLYS. 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Porin kaupungin tilinpäätös 2013 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot