KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI"

Transkriptio

1 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI SUSANNA FELLMAN Kansainvalisissd tutkimuksissa on erityisesti ja 60-luvulta laiden kiinnitetty paljon huomiota valkokaulustyontekijoiden osuuden kasvuun seka heiddn asemansa muuttumiseen.' On esimerkiksi haluttu selvittdd, milka erottaa henkisen tyon tekijat ruumillisen tyon tekijoista. Samoin on kasitelty konttoreissa tehdyn tyon "taylorisoitumista", naisistumista ja "proletarisoitumista". Sen sijaan kasvaneen keskijohdon ja ylempien toimihenkiläiden tyotehtavat ja asema ovat erditd asiantuntijaprofessioita lukuunottamatta jaarieet tutkimuksessa vdhemmalle huomiolle. Erityisesti tams koskee taloushallinnon ylempid toimihenkiliiita. Ylempien toimihenkikiiden asema "tyon ja paaoman" valissa on mielenkiintoinen. Vaikka toimihenldkiiden tehtavat ovat tulleet vaativammiksi ja monipuolisemmiksi, on vaitetty, etta heidän toimenkuvansa on samalla muuttunut rajoittuneemmaksi ja todelliset vaikutusmandollisuudet ovat monessa tapauksessa jopa heikentyneet. On mytis pohdittu, ovatko yritysten keskijohto ja ylemmat toimihenkilot 91 proletarisoituneet". 2 Aikaisemmin he tyiiskentelivat hyvinkin 15hella toimivaa johtoa, olivat toimitusjohtajan "oikea kdsi" jolloin suhde johtoon oli henkilokohtainen ja epavirallinen. 3 Hierarkkisoituvissa SUSANNA FELLMAN 127

2 yrityksissä etaisyys johtoon on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Erityisesti tama koskee hallinnon toimihenkiloitd, joilta puuttuu mandollisuus toimia insin8orien tavoin yrityksen voimakkaana sisaisena professionaalisena ryhmánd. Heidan asemansa yrityksen harmaana eminenssind nakyy myos siina, end empiirista aineistoa ja henki1okuvauksia on vaikea läytaa. Yrityshistorioissa hallinnon toimihenkilot tosin monasti mainitaan ja kiitelldan hyvia ominaisuuksia, mutta heidan varsinaiset tyotehtavansa ja merkityksensa yrityksen toiminnalle jaavat usein kasittelematta. Artikkelissani tarkastelen taloushallinnon ylempien toimihenkiloiden asemaa ja tehtdvid suomalaisissa teollisuusyrityksissa vuosisadan alusta 1960-luvulle. Tarkastelun kohteena ovat my8s markkinointi-, myynti-, osto- ja henidlostotehtavien toimihenkilot. Kasittelyn ulkopuolelle jdavat ylemmat tekniset toimihenkilot. Tutkimus perustuu padasiallisesti empiiriseen aineistoon muutamasta suomalaisesta teollisuusyrityksesta seka aikalaiskirjoituksiin ammattilehdissa.4 Teollisuuden toimihenkikistyminen yleiskehitys Yrityskoon kasvun seka taloudellisen ja teknologisen kehityksen my& yritykset ovat toimihenkiloistyneet. On syntynyt uusia rutiiniluontoisia, asiantuntija- ja keskijohtotehtdvid, jolloin kuukausipalkkalaisten mdard koko teollisuudessa on kasvanut seka absoluuttisesti ettd suhteellisesti (taulukko 1). Esimerkiksi Vaasan Puuvilla Oy:ssa oli vuonna (3,6 % kaikista tyontekijoista) kuukausipalkkalaista, vuonna 1935 heita oli 61 (4,3 %) ja vuonna 1964 jo 106 (12,6 %). TyOntekijOiden lukumadra oli vastaavasti 845, 1429 seka Suomen Sokeri Oy:ssa oli vuonna (12,6 %) toimihenkilad ja 516 tyontekijad. Vuonna 1968 toimihenkiloiden lukumadrd oli jo 272 (29,9 %) ja tyontekijoiden Suurin osa teollisuuden toimihenkiloista on perinteisesti koostunut insintioreista ja muista teknisistd toimihenkiläista. Hallinnollista tylitd tekevien osuus toimihenkileiden kokonaismadrdstd on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Jos tarkastellaan lahemmin taloushallinnon toimihenkiloità, tarkasteluperiodi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmainen kesti viime vuosisadan loppupuolelta ensimmdiseen maailmansotaan. Seuravaa jakso voidaan ajoittaa 1920-luvulta noin luvulle. Kolmannen vaiheen alku sijoittuu ja 1960-luvulle. 128 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

3 Taulukko 1. TyOntekijOiden ja toimihenkiloiden (ml. omistajat ja omistajien perheenjasenet) maardt teollisuudessa vuosina TyOntekijiiitd ToirnihenkllOita Ldhde: Tilastollinen vuosikirja. Vuosisadan alussa useimmissa yrityksissd oli keskushallinnossa toimitusjohtajan lisaksi ainoastaan muutama konttoritoimihenkilii. Yrityksessa oli daka kirjanpitaja seka pari konttoristia ja juoksupoika. Rajamaen tehtaan konttoristien lukumdard vaihteli vuosisadan alussa kandesta neljddn. Ensimmdinen, "puukhollari" Oskar Lindqvist, oli tullut yritykseen jo vuonna TyOnjako oli v5haistä ja konttoristit suorittivat seka yksitoikkoisia ja rutiiniluontoisia Vika end vaativampia ja itsendisempia tehtavid. Usein toimitusjohtaja/omistaja hoiti itse my8s suuren osan hallinnollisista rutiineista. Porin Puuvillan isainnäitsijd C.G. Sundman oli samalla seka teknillinen johtaja etta konttoripadllildco ja hoiti itse koko kirjeenvaihdon. Konttoristi hoiti kassaa ja kirjanpitoa. V5hitellen isannoitsijd joutui luovuttamaan osan kirjeenvaihdosta kirjeenvaihtajalle ja kassa- ja kirjanpitotehtavat jaettiin kanden konttoristin kesken. Yrityksen ensimmdinen tehtdvd5nsd erikoistunut konttoripaglikko, herra Hjalmar Hausen, palkattiin vuonna Suuressa yrityksessa tilanne oli toisenlainen. W. Rosenlew & Co. Ab:ssa oli vuonna 1908 yhteensa. jo 14 konttoristia, joista neljd prokuristi, kirjanpitaja-kassa seka kaksi konttoristia ty8skentelivat pdakonttorissa. Porin konepajalla tyoskenteli seitserndn konttoristia ja kaikilla suurilla toimipaikoilla oli oma tehdaskonttoristi. Nokia Aktiebolagetissa oli vuonna 1899 viisi konttoristia ja kaksi konttoripdallikkod. Toinen konttoripddllikoista tytiskenteli Nokian konttorissa SUSANNA FELLMAN 129

4 ja toinen Helsingissa. 9 Kymi Oy:ssa oli vuonna 1915 perdti 116 virkailijaa, joiden voidaan laskea kuuluneen konttorihenkilokuntaan.1 konttorissa oli jo tuolloin toimitusjohtajan apuna konttoripdallikko, myynti- ja ostopaallikko. Heidan lisakseen oli yield lakiosaston osastopaglildci5 ja kaksi kirjanpitopaallikkoa. Pdakonttorissa oli perdti 50 konttoristia ja kaikissa paikalliskonttoreissa toimi useampi konttoristi. Kymi Oy muodostaa kuitenkin selvan poikkeuksen, koska yritys kuului Suomen suurimpiin ja koostui useasta toimipaikasta. Toisaalta, Kymi Oy:n konttorihenkilokunnan suuri lukumadra ennakoi ja 30-luvun kehitysta muissa teollisuusyrityksissd. Sotienvalisend aikana konttorihenkilokunnan madra nimittain kasvoi ripedsti. Esimerkiksi W. Rosenlew & Co. Ab:ssa tyoskenteli vuonna 1927 konttoripuolella yhteensa 68 henkiliia. 11 Pddkonttorissa oli yksitoista konttoristia, mm. kaksi prokuristia, (sisainen) tilintarkastaja sekd kassa. Konepajalla oli puolestaan oma konttoripaglikkii, kaksi kirjanpitajaa, kassa seka 14 konttoristia. Paperitehtaassa ty8skenteli kamreeri, kirjanpitaja, kassa ja 13 konttoristia. Muillakin yrityksen toimipaikoilla oli jo useita konttoristeja. KonttoritoimihenldlOiden mdardn nopea kasvu oli luonnollinen seuraus yrityskoon kasvusta. Sotien valisend aikana syntyi kuitenkin myiis uusia tyotehtdvia ja tyonimikkeitd, kuten konenkirjoittaja ja puhelunvalittaja. Yrityksiin ilmestyi yhd enemman ammattitaitoa vaativia ja tytinjaollista eriytymistd osoittavia vakansseja, kuten henkiliistii-, osto- ja myyntipaallikaitd. Toisinaan loytyy niinkin erikoisia nimikkeitd kuin "kalkylaattoreita" (kalkylator) ja "organisaattoreita" (organisateir). 12 Kalkylaattorin tyohtin kuului erilaisten laskelmien ja tilastojen laatiminen ja organisattorien toimenkuvaan tyon organisointiin ja konttorirationalisointiin liittyvid tehtdvid. Muutosten yhtena syynd voidaan pitad konttorityon teknistymistd; kirjoituskoneet, laskukoneet ja puhelimet yleistyivdt ensimmaisen maailmansodan jakeen. Toinen syy loytyy taylorismista ja rationalisoinnista. Samaan aikaan naisten osuus konttorihenkilokunnassa kasvoi ja he valtasivat ensisijaisesti rutiiniluontoisemmat konttoritehtdvdt, kun taas miehet hoitivat vaativampia tai sellaisiksi madriteltyjd tehtdvia. Vaikka kokonaan uusiakin ammattiryhmia kuten puhelinvgitt5jdt ilmestyi, heijastavat uudet tehtavdnimikkeet kuitenkin ensisijaisesti lisaantynyttd tyonjakoa ja erikoistumista. Aikaisemmin konttoripaglik011e kuuluneita tehtdvid, kuten ostotehtavat tai tilastojen laadinta, siirretdin nyt alaisten hoidettavaksi.'3 Toisen maailmansodan jalkeen ja erityisesti 1960-luvulta lahtien 130 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

5 konttoristien ja hallinnollista tyota tekevien mddrd on kasvanyt rajandysmdisesti. On myas syntynyt kokonaan uusia tyiitehtdvid ja tehtavanimikkeita. Kaynnistyneen kehityksen myota yritykset ovat nykyddn taynna talouspdallikoitd, suunnittelijoita, controllereita ja markkinointipaallikoita. Tarkein syy on yrityskoon riped kasvu ja monitoimialaistuminen, mutta myiis julkisen sektorin kasvu on tuonut yrityksille uusia velvoitteita. Erityisesti ja verotusjdrjestehniin liittyvat velvoitteet ovat liskineet hallintohenldliikunnan tarvetta.'4 Uusien tehtavdnimikkeiden ilmestyminen heijastaa my8s uudenlaisten organisaatiomallien sekd taloushallinnon ja markkinoinnin korostunutta merkitysta yrityksissd ja -70-lukujen kehitys oli oikeastaan mullistavampi kuin mita edella kerrotuista luvuista voisi pddtella. Puhtaasti rutiiniluontoista tyota tekevien mddra nimittain supistui teknistymisen, erityisesti atkpalvelujen kehityksen myiitd, vaikka samanaikaisesti syntyi my8s kokonaan uusia atk-palvelutehtdvia. Erityisesti palkanlaskennan ja kirjanpidon rutiinitehtdvdt on pystytty hyvin pitkalle automatisoimaan. Esimerkiksi Oy W. Rosenlew Ab:ssa palkanlaskennan ja kirjanpidon henkikikuntamddrd supistui rajusti 1960-luvulla." On kuitenkin todettava eta uusien tehtavien ja ammattinimikkeiden ilmestyminen ei ()Hut seurausta ainoastaan tyotehavien laadullisista muutoksista. Vdestiin nopeasti kohoava koulutustaso on my8s ollut omiaan synnyttamdan uusia tehtavanimikkeita, joita muuttamalla on luotu koulutetulle tytivoimalle "koulutusta vastaavaa tyota" ja samalla nostettu tiettyjen toimihenkikiiden ja toimihenkiloryhmien ansiotasoa, motivaatiota ja sitd kautta my8s tuottavuutta. "Kontorister och kontorister "16 Tehthvanimikkeiden merkitys on muuttunut ajan kuluessa, mika vaikeuttaa johtopaatoksien tekemistd konttoristien tai konttoripdaikoiden asemasta ja tehavista. yrityksessd. Nimikkeiden muutos heijastaa osittain mytis tyatehtavien sisallällisia muutoksia ja joidenkin nimikkeiden merkitys on voinut vaihdella myos samanaikaisesti yrityksesta toiseen. Tehtdvanimike ei mytiskdan aina kerro todellisesta toimenkuvasta ja asemasta, vaan nimekkeita on usein muutettu puhtaasti status- tai palkkaussyistd. Tana paivand yrityksissd voi toimia "paallikoita", joilla ei ole yhtdan alaista. Usein esitetdan, etta konttoristi (lahes aina mies) vuosisadan vaih- SUSANNA FELLMAN 131

6 Karhulan konepajan miehiset konttoristit talvella Kuvasta voi aistia tyoteliadn hiljaisuuden. Vasemmalta Alarik Falck, Janne Ostman, Bertel Broman, Kaarlo Raisanen ja Adolf Andersson. - Kuva: A.AhlstrOm Oy:n keskusarkisto, Noormarkku. teessa oh johtajan oikea kdsi, jolla oli hyva status, vaihteleva ty8 ja kohtuullisia uramandollisuuksia. Sen sijaan toisen maailmansodan jgkeen konttoristi on muuttunut pienipalkkaiseksi naiseksi, jonka toimenkuva on rajattu, ty6 rutiininomaista ja uramandollisuudet heikot. Samalla miehet ovat vallanneet uudet keskijohdon ja asiantuntijatehtdvdt. On kuitenkin huomattava, etta tdman paivdn "konttoristi" ja vuosisadan vaihteen "konttoristi" eivat tarkoita samaa. Nimike yleistyi vasta viime vuosisadan lopussa." Ennen toista maailmansotaa silla tarkoitettiin kaikkia konttorissa tytiskentelevia ylinta johtoa lukuunottamatta. MyOs hallinnon keskijohto ja konttorin vaativampia ty6- tehtdvia suorittaneet ammattilaiset kuuluivat konttoristi -ryhmdan, vaikka heille oh usein varattu myos omia nimikkeita kuten prokuristi, kamreeri, konttoripdallikko tai kirjanpitaja. SeIkea tyonjako kuitenkin 132 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

7 puuttui useimmista yrityksista, ja vain suurissa yrityksissa erot ylemman ja alemman konttorivaen valilla saattoivat olla huomattavia jo 1900-luvun alkupuolella. Vuosisadan vaihteen konttoristilla oh monessa tapauksessa nun vaihtelevia tytitehtdvid ja itsendinen asema, etta heidan tytinsa luonne vastasi pikemminkin taman paivan ylempien toimihenkikiiden tehtdvia. Heidan roolinsa oh samaistua tyonantajaan, ja monesti he kuuluivat yrityksen "sisdpiiriin". Nykydan "konttoristi" tarkoittaa alempaa toimihenkiliid, joka suorittaa rutiiniluonteisia tytitehtdvia ja job on vain vahan mandollisuuksia vaikuttaa tytinsa sisaltoon. Ongelmat johtuvat siten paljolti itse "konttoristi" nimikkee std. Toisaalta on syyta kuitenkin muistaa, etta konttoristien hyvad asemaa vuosisadan alussa on usein jonkin verran liioiteltu. Vaikka status ja palkkataso oh hyva ja monet tyotehtavdt olivat itsendisid ja monipuolisia, joutuivat he tekemdan mytis yksitoikkoisia rutiinitehtavia; samoin heidan uramandollisuuksiaan on yliarvioitu. Ura "juoksupojasta toimitusjohtajaksi" oh harvinaista. Mytis niilla herrasmieskonttoristeilla, joiden asema oh hyva, tyotehtavat vaativia ja koulutuspohja kunnossa, oh usein vaikeuksia kilpailla tasavertaisesti teknisten asiantuntijoiden kanssa teollisuusyritysten johtotehavista. Konttoristi-nimike koettiin mytis aikalaisten silmissa osittain ongelmalliseksi. Kun Finlands Svenska Kontorsfi5rbund (FSK) perustettiin vuonna 1918, keskusteltiin yhdistyksen sisalla ja omassa lehdessa, "Kontoristen", vilkkaasti sad, keita voidaan pitad konttoristeina. Koska yhdistys oh tarkoitetu mytis etujarjestoksi, piti tietysti selvittad, kenen etuja yhdistyksen tulisi ajaa. Selva enemmisto keskustelun osallistujista katsoi, etta konttoristi-nimike oh rajattava ylemmille konttoritoimihenkiloille, kuitenkaan ei johtavassa asemassa oleville.'s Eraan kirjoittajan mielestd konttoristi-nimike pitaisi suoda vain niille, joilla oh jonkinlainen kaupallinen tietamys ja itsenaisia tehtavia.19 Toinenkin kirjoittaja on periaatteessa samalla linjalla. 2 Han ehdotti, etta otetaan kayttotin nimike konttorivirkailija (kontorstjansteman) niille konttoristeille, jotka hoitivat itsenaisempia ja vaativampia teh- -avid ja joilla oh kaupallista perussivistysta. Muille piti varata nimike konttoriapulainen (kontorsbitrade). 21 Kontoristen-lehden artikkelien aihepiirit osoittavat, etta jarjesto suuntautui alussa ensisijaisesti ylempiin konttoristeihin. Vaikka kaikki konttorissa tyoskentelevat olivatkin "konttoristeja", nun ero ylempien ja alempien konttoristien valilla oh selkea jo ennen toista maailmansotaa. Sotien valisend aikana sana "konttoristi" alkoi yha enemman tarkoittaa rutiiniluon- SUSANNA FELLMAN 133

8 toisempaa tyiita tekevid ja 1940-luvulla myos FSK edusti jo selvasti alempia konttoritoimihenkiloita, mita osaltaan voi pitad merkkind konttorissa tyoskennelleiden sisdisen jaon edelleen syvenemisesta.22 Konttoripggllikkó vai "konttoripaallikke KonttoripaglikOn voidaan katsoa edustavan ainakin ennen toista maailmansotaa taloushallinnon ylempia toimihenkiloita. Teollisuusyrityksissa taloushallinto oli padsdanthisesti keskitetty padkonttoriin konttoripdallikiin alaisuuteen. TalouspdallikOita (ekonomichei) esiintyy yksittaisissa yrityksissa jo 1940-luvulla, mutta varsinaisesti nimike yleistyy vasta 1960-luvulla. Joissakin yrityksissa, esimerkiksi Kymi Oy:ssa, loytyy told jo ennen ensimmaisti maailmansotaa kaupallinen johtaja (merkantil direktór, kommersiell direktdr). 24 Kaupallinen johtaja oli kuitenkin usein joko toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja yrityksissa, jossa tyonjako teknillisen ja kaupallinen johdon valilla oli tarkoin madritelty. Taysin uusia nimikkeita kuten "controller" tai "treasurer" ei esiinny ennen 1960-lukua. Teollisuusyrityksissa ei tavallisesti ollut konttoripaallikifoita ennen tata vuosisataa. Tosin Nokia Oy:ssa oli Fredrik Idestamin aikana kaksi konttoripaallikk8a25 ja W. Gutzeit & Co:ssa konttoripdallikoita on ollut yrityksen perustamisesta laden; ensimmaisina. Christian Hoist ja E.J. Moum luvun puolella konttoripdallikot yleistyivat suuremmissa yrityksissa. Esimerkiksi Suomen Gummitehtaaseen palkatdin vuonna 1900 kaksi vuotta yrityksen perustamisen jalkeen ensimmaineksi konttoripaglikoksi William Holmberg. Porin Puuvilla Oy:n ensimmainen konttoripdallikko, Hjalmar Hausen, aloitti tehtdvansd Ennen hanta konttoripaallikiin tehtdvat olivat kuuluneet isannoitsijalle. Kyro Oy:ssa prokuristi August Lukanderin nimike muutettiin 1910-luvulla konttoripdallikoksi.27 Aluksi konttoripdallikon tarkein tehtava oli kirjanpito, vaikka yrityksessa olisikin ollut my8s erillinen kirjanpitajan toimi. Lisaksi konttoripdallikko oli yleensa vastuussa kassasta ja hoiti yrityksen laina- ja pankkiasioita. Nokia Oy:n konttoripdallikiin tehaviin saksalainen Carl Ernitz kuului hoitaa paakirjaa, tarkastaa tehtaat iltaisin seka merkita ylas paivittaiset tuotantoluvut, jotka hanen piti joka aamu ennen varsinaisten toiden alkua ilmoittaa puhelimitse Idestamille.28 Konttoripaglikki5 hoiti toisinaan myos myyntiin liittyvia asioita ja tarkeimman kirjeenvaihdon, mikdli isannoitsija tai toimitusjohtaja eivdt 134 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

9 niita itse hoitaneet. Han oli usein prokuristi, eli hanella oli oikeus kirjoittaa yrityksen nimi ja saattoipa han joskus olla mykis johtajan varamies. Tama oli tosin harvinaista teollisuusyrityksessa, missa varamies yleensa oli teknillinen johtaja tai johtava insin8ori. Tehtdvat vaihtelivat kuitenkin paljon yrityksesta toiseen, ja koska tyonjako oli vahaista, konttoripdallikot saivat valilla hoitaa hyvinkin erikoislaatuisia teh- Cava. Harvemmin han kuitenkin joutui hoitamaan muun kuin konttorihenkilokunnan asioita. Muun henkilokunnan palkkaaminen ja erottaminen kuului useimmiten isannoitsijalle ja tytinjohdolle. Erillisia henkikikuntapaallikoita ilmestyi yrityksiin vasta sotien valisend aikana; konttoripdallikon alaisuuteen tai erillisiksi osastopaallikkoiksi. Vuosisadan alussa konttoripdallikko-nimike viittaa ensisijaisesti siihen, etta henkilo oli konttorin esimies ja hoiti erityisen vastuullisia ja vaativia tehtavid. Hanen kuului myiis jakaa ja valvoa kaikkea konttorissa tehtyd tyota. 29 KonttoripdallikkO saattoi kuitenkin suorittaa edelleen monia rutiiniluontoisia tehtavia, eika tyo tallaisissa tapauksissa eronnut laadultaan kovinkaan paljon esimerkiksi "puukhollariin" tai rivikonttoristin tehtavistd. Toisaalta hoitamalla yrityksen keskeisimmat raha- ja laina-asiat ja valvomalla kassaa ja kirjanpitoa hanen tuntemuksensa yrityksen taloudellisista sitoumuksista oli usein huomattava. Konttoripdallikiin asema vaihteli yrityksesta toiseen. Hanella saattoi olla suuret valtuudet, erityisesti mikali isdnnoitsijaltoimitusjohta, ja keskittyi teknisiin ja tuotannollisiin kysymyksiin tai johtajalla oh paljon yhteiskunnallisia tehtavid yrityksen ulkopuolella. Silloin konttoripaallikke oli todella toimitusjohtajan oikea kasi. Joskus hanella oli jopa liikkeenjohdollisia tehtdvid. Esimerkiksi W. Gutzeit & Co.:n konttoripaallikldind vuosina olleen Alexander Gullichsen tehtaviin kuului suunnitella yrityksen Ita-Suomen toimintaa ja yhtion strategista kehitysta." Hanet nimitettiinkin myohemmin koko yhtiiin toimitusjohtaj aksi. " Ordning gdr fore arbete" TyOnjaon ja konttorityon rationalisoinnin seurauksena konttoripaallikiin tehtavat muuttivat osittain luonnettaan, ja tama kehitys kiihtyi sotienvalisena aikana. Tarkkoja ty6ohjelmia ei valitettavasti kovin usein loydy arkistoista. Syyna voi olla, ettei niitd ole sailytetty, mutta tarkedmpi syy lienee se, ettei tybohjelmia ole edes laadittu. Ylempi- SUSANNA FELLMAN 135

10 en toimihenkiliiiden tyiinjaosta ja tehtavista sovittiin yleensa johdon ja kyseisen henkilon valilla suullisesti ja henkiliikohtaisesti. 31 Joitakin konttorin organisaatiokaavioita, ty6ohjelmia ja tyokuvauksia kuitenkin loytyy. Yritysten kasvun, byrokratisoitumisen ja konttorityiin rationalisoimispyrkimysten seurauksena kirjallisia ty6ohjelmia ja ty6- sopimuksia tehtiin sotien valisena aikana yha enemman myeis konttoripuolella. W. Rosenlew & Co Ab:ssa tehtiin vuonna 1924 kirjallinen tyoohjelma paakonttorin konttorihenkilokunnan tehtavista. 32 TyOhjelma koski konttoristi Folmer Rosenlewia, konttoristi / prokuristi Nils Gramia, joka vuonna 1928 nimitettiin konttoripdallikoksi seka konttoristeja, joilla oli kirjanpitotehtavia. Konttoristi Folmer Rosenlew hoiti suurimman osan laatikkotehtaan ja puutavarosaston hallinnosta. Lisaksi hanen kuului laatia kuukausiraportit ja tuotantotilastot seka tarkastaa eri osastojen kassaraportit. Hanen piti myos tarkistaa rakennus- ja korjausty6t, hoitaa kaikki avustusanomukset. 33 Prokuristin tehtaviin kuuluivat kaikki juoksevat pankki-, valuutta- seka merivakuutusasiat, rahaliikennetta koskeva kirjeenvaihto, puutavaraosaston kuukausiraportit ja talousarvioiden laatiminen. Han avasi ja jakoi postin, vahvisti kaikki kassatositteet (vidimering av kassaverifikat) ja hoiti myos lehti-ilmoitukset. Lisaksi han oli vastuussa paakonttorin autoista. Yksi kirjanpitaja-konttoristeista hoiti vaativimmat kirjanpitotehtavat. Han oli mytis vastuussa puutavaraosaston ja UlasOre-tehtaan kirjanpidosta, talousarvioiden seurannasta seka ulkomaisten shekkien ja maksujen kirjaamisesta (memorialise-ring). lanelle kuuluivat Lisaksi tapaturmavakuutukset. Hanelle myels maksettiin huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin kandelle muulle konttoristi-kirjanpitajalle. 34 Loput kirjanpito- ja kontrollitehtdvdt oli jaettu kanden muun kirjanpitajan kesken. Lisaksi he laativat erilaisia kortistoja ja vuosikertomuksia. Taman alaluvun otsikko on lainaus Kellokosken ruukin isannelitsijd Torsten Carlander-Reuterfeldtin organisaatio- ja tyoohjelmasta. Lause oli hanen ensimmainen ohjenuoransa yritystoiminnalle. Erityisen tarkeda sen noudattaminen oli konttoripuolella. "Kontoret bór vara ett meinsterkontor vad ordning, betjaning och god arbetsprestation betraffai'. 35 KonttoripdallikOn ensisijainen tehtava oli seurata sdannon toteutumista kdytanniissa. Toinen ohjesadnto oli "Tid är penninga?', joten konttorityon rationalisoiminen ja tehostaminen oli konttoripdallikiin keskeisimpia tehtavia. Lisaksi konttoripdallikiin piti johtaa konttorityota ja kun isannoitsija oli poissa olla vastuussa 136 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

11 A. AhlstrOm Oy:n Varkauden tehtaiden paikallisjohtaja Leif Gliiersen (hattu paassa ja keppi kadessa) ja paperitehtaan tekninen johtaja Lars Mikander seuraavat paperikone 3:n koekaytttia vuonna "Keppiherran nimella joskus mainittu GlOersen kierteli usein tehtaita ja teollisuus seka asuntoalueita. Niiden siisteys ja kaynnissa olevat rakennusprojektit tulivat nain tarkkaan valvotuiksi." - Kuva: Varkauden museo Janis 1961 konttoripuolen henkilokunnasta. Torsten Carlander-Reuterfeldt laati hyvin tarkat ja yksityiskohtaiset tytiohjeet konttorihenkikikunnalle. Kayn seuraavassa tarkemmin lapi tata tytiohjelmaa, koska se antaa hyvan kuvan konttorin henkilokunnan jokapaivaisesta tyosta. Kellokosken konttoripdalliktilla oh hyvin monipuoliset tehtavat. Han oli ensinnakin vastuussa koko kirjeenvaihdosta. Hanen alaisenaan toiminut kirjeenvaihtaja avasi ja mapitti saapuvan postin ja antoi sen isannoitsijalle tarkastettavaksi. IsannOitsija antoi postin tarkastuksen jalkeen takaisin konttoripaglikiille, joka jakoi sen vastuuhenkikiille. Ulkomaisen kirjeenvaihdon konttoripaallikko laati kokonaisuudessaan itse. Konttoripadllikki5 haki myos henkikkohtaisesti kateisvaroja pankis- SUSANNA FELLMAN 137

12 to tai, mikali han valtuutti jonkun muun hoitamaan tats tehtavaa, oli kuitenkin itse vastuussa tehtavan suorittamisesta. Paallikon kuului valvoa kirjanpitoa ja kassahallintoa, ja kaytannossa han hoiti niinikdan suuren osan kirjanpidosta ja kassaty6sta, esimerkiksi palkkojen, elakkeiden ja pienten laskujen maksamisen seka kassan tasmaykset. Edelleen han laati kuukausiraportit ja valvoi maatalousosaston kirjanpitoa tarkistamalla kerran kuussa pehtorin kirjat. Han tilasi myeis konttoritarvikkeet ja valvoi henkikirekisterin laadintaa. Konttoripaallikko hoiti raaka-aineiden, tarvikkeiden ja polttoaineiden tilaamisen yhteistyiissa eri osastoiden kanssa ja isanniiitsijan hyvaksynnalla. Han oli vastuussa siita ettd raaka-ainevarasto oli erinomaisessa jarjestyksessa. Hoitipa han yield lisenssihakemuksetkin. KonttoripaallikOn alaisuudessa toimivat seka henkilost8- etta toimituspdallikko (expeditionschat). HenkikistiipaglikkO valvoi ja tarkisti palkanlaskun, hoiti sairaus-, onnettomuus- ja asuntoasioita seka toimitti kaikki tarvittavat tilastot tilastolaatijoille. Hanen vastuullaan olivat myos henkilotietorekisteri, lomalistat, kansanelakemaksut seka manttaalikirjoitukset. Sen lisaksi hanella oh erilaisia tehtavia, joita ei voida katsoa suoranaisesti kuuluvan henkikikuntapaallik011e. Han valvoi esimerkiksi eraita kelloja padkonttorissa, tarkisti sahkomittarin seka hoiti piirustus- ja leikearkistoa ja raportoi Kellokosken kirkollisista menoista. ToimituspaallikOn tehtaviin kuuluivat tavarantoimitusten ja tavaranmyynnin hoitaminen. Hanen kuului valvoa yrityksen autojen kaytja pitdd kirjaa niiden reiteista. Vuoden lopussa han laati tilastoja ajetuista kilometreista, tavarantoimituksista seka korjauksista ja kustannuksista. Toimituspdallikkii hoiti tilausten kirjoittamisen tekniselle johdolle seka numeroidut tilaukset ja varastotilaukset. Hanen kuului myos valvoa toimitusaikoja ja neuvotella niista teknisen henkiltikunnan kanssa, mikali niista oli neuvotteluvaraa. Jos mytihastymisia tapahtui, hanen piti ilmoittaa asiasta asiakkaalle ja yrittaa nopeuttaa toita tehtaalla. Toimituspaallikkii kirjoitti toimitus- ja tuotantoraporttien luonnokset, jotka tarkistettiin ja taydennettiin eri osastoil- Ia. Sen lisaksi hanella oli erilaisia muita tehtavia kuten juhlahuoneiston kaytosta vastaaminen, liputtaminen seka tytivaatteiden tilaaminen ja yovalvonnan jarjestaminen Konttoripaallikän suoranaisessa alaisuudessa toimi kirjeenvaihtaja. Hanen tehtaviinsa kuului postin avaaminen ja mapittaminen, osa kirjeenvaihdosta, kaannostyot seka sisdisten tiedotteiden kirjoittaminen. Han hoiti postikassaa ja lahetti ulosmenevan postin. HaneIle 138 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

13 kuuluivat myiis tyo- ja henkilokorttien kirjoittaminen, erilaiset puhtaaksikirjoitustyot seta ruukin kirjaston hoitaminen. Kellokosken ruukin konttorityon jaottelusta huomataan etta ylemmilla konttoritoimihenkiloilla ja erityisesti konttoripaallikolla oli melko vastuullisia ja monipuolisia tyotehtavia; hanen piti johtaa ja valvoa koko konttoria. Kaikki tyotehtdvat ja -rutiinit olivat kuitenkin tarkoin mddriteltyja. MyOs isannoitsija osallistui henkikikohtaisesti ja aktiivisesti paivittaisiin rutiineihin kaymalla esimerkiksi lapi saapuvan postin kokonaisuudessaan. Koska Kellokoski oli suhteellisen pieni yritys n. 300 tyontekijad tamd oli kaytannossd mandollista, mutta se johtui todennalaisesti mytis isdnnaitsijan henkiläkohtaisista ominaisuuksista. AmmattilehdistOssa julkaistuissa aikalaiskirjoituksissa pohdittiin konttoristinimikkeen lisaksi mytis yleisemmin konttoriorganisaatiota ja eh henkiloiden tehtavia. Tasta keskustelusta saadaan lisavalaistusta konttoripaallikon asemaan ja tehtdviin. Sotien valisena aikana lehdistossa painotettiin ensisijaisesti konttoripagliktin rationalisointitehtdvia. Tilintarkastaja Edvard Sederholm, innokas tayloristi, totesi vuonna 1936 eta konttoripadiliiddi on vastuussa sad, etta tehtavat hoidetaan oikein ja etta ne on suoritettu tyydyttavasti, virheettomasti ja taloudellisesti. 36 Liiketaito-lehdessa kaytiin 1950-luvun alussa vilkasta keskustelua konttoripdallikiin tehtavista teollisuusyrityksissa. 37 Syyna tahan nayttaisi olleen se, etta nakemykset taloushallinnon merkityksesta olivat muuttumassa. Yhteista kirjoituksille oli, etta niissa katsottiin konttoripaallikon tehtavien ja aseman vaihtelevan yrityksesta toiseen huomattavasti ja etta melkein aina konttoripdallikon taidot jaivat yrityksissa taysimadraisesti hyodyntamatta. O.O. Markkula totesi, etta konttoripdallikoita oli paaasiallisesti neljad tyyppid: joissakin tapauksessa konttoripaallildco oli henkilokunnan esimies, joskus han hoiti maahantuonnin tai markkinointitehtdvid, toisinaan pelkastaan konttoriteknisia kysymyksid ja joskus han oli ainoastaan henkiki, jolle oli salytetty kaikenlaisia "yleisid" tehtdvid, kuten finanssi- verotus- tai mainostehtdvid tai jopa kiinteistojen hoito. Kirjoituksista ilmenee kuitenkin etta konttoripaallikko oli aina konttorihenkilokunnan esimies, joka valvoi ja johti kaikkea hallinnollista tytita. Hanelle kuuluivat paivan posti, kirjanpito ja kassan tositteet. Tdrkeimmat raportit ja tilastot joutuivat mytis hanen henkiläkohtaiseen tarkasteluunsa. Lisaksi han oli melkein aina kirjanpidon esimies ja/tai paakirjanpitaja, vaikka suurissa teollisuuslaitoksissa, joissa kirjanpito ja kustannuslaskenta vaativat erityisia tietoja ja tai- SUSANNA FELLMAN 139

14 toja, oli monesti oma kirjanpitopaglikon toimi. Toisinaan kustannuslaskenta oli kokonaan siirretty teknisen johdon alaisuuteen. Sederholm esitti edella mainitussa artikkelissaan kuitenkin jonkin verran valoisamman kuvan konttoripa glikon tehtdvistd. Eidnen mukaansa konttoripdallikon pitaisi olla yrityksen rahoituspdallikkii (finanscheij, joka valvoisi kirjanpitoa ja kassatointa seka hoitaisi luottoja ja pankkiasioita. KonttoripddllikOn tulisi palvella kaikkia muita osastoja olemalla yrityksen "tietosanakirja" ja tuottamalla erilaisia raportteja ja tilastoja johdon kayttoon. Lisaksi hdnen kuuluisi olla perilla yrityksen asioista "noin yleensa". Sederholm huomautti mytis, etta konttoripdallikon tehtäviin kuului, yllamainittujen lisdksi, monesti huolehtia yrityksen ulkopuolisista kontakteista, olla yrityksen "sisdasiainministeri" ja hallituksen sihteeri. Sederholmin nakemystd voidaankin pitad ihannekuvana konttoripdallikon tehtdvistd. Toimitusjohtaja / omistaja oli nimittdin melkein aina itse vastuussa ulkopuolisista kontakteista, vaikka konttoripaallikko olisikin hoitanut suuremman osan kirjeenvaihdosta kaytannossd. Toimiva johto ja hallitus huolehtivat yleensd myeis rahoitukseen liittyvista kysymyksista. Konttoripdallik011e jai kaytannossa pelkastdan juoksevien laina- ja pankkiasioiden hoito. Lisaksi konttoripdglikko toimi harvoin hallituksen sihteerina. Jos hallituksen sihteerid yleensa oli olemassa, tointa hoiti pdasdanthisesti yrityksen lakimies, vaikka konttoripdallikkii toki palveli hallitusta ja johtoa erilaisilla raporteilla ja tiedoilla. Sotien vgisend aikana konttoripadllikon tehtavissa ja asemassa tapahtui selvd muutos. Asema ei enad perustunut ainoastaan siihen, etta han oli esimies ja hoiti konttorin vastuullisimmat ja vaativimmat tehtavat. Konttoripaalliktilla oli usein jo laadultaan erilaisia tehtdvia kuin muilla konttoristeilla. Hanen piti koordinoida, kehittdd ja suunnitella konttorityotd. Konttorirationalisoinnista tuli konttoripaglikon keskeinen tehtdvd. 38 MyOs esimerkiksi kirjanpitojarjestelmien suunnittelu ja kehittaminen kuuluivat hdrien tehtdviinsa ja vaikuttaa siltd, etta kasvavissa yrityksissd oli suuri tarve uudistaa Oita osin taloushallintoa. Kasvavalla ekonomikunnalla alkoi siten olla kysyntdd. Esimerkiksi Nokia Oy:ssa uudistettiin kirjanpitoa 1920-luvulla, jolloin tarvittiin uusi konttoripdallikkii suorittamaan tehtavda. Kyro Oy:On palkattin vuonna 1938 ekonomi Jarl F Asti.Om uudistamaan kirjanpitojarjestelmid. 39 Vaikka seka Kyrossa etta Nokiassa kirjanpitojarjestelmien uudistukset pantiin kayntiin johdon aloitteesta, ammattilaisia tarvittiin suunnittelemiseen ja mytis kaytannori toteuttamiseen. Joissakin tapauksissa yrityksen johto teki myos uudistustyon omin 140 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

15 voimin. Esimerkiksi Torsten Carlander-Reuterfeldt suunnitteli Kellokosken ruukin kirjanpitojarjestelman uudistuksia 1930-luvulla. Tiesihan tan itse millainen kirjanpidon ja kustannuslaskennan uudistus palvelisi parhaiten ruukin tarpeita. KonttoripdallikOn tehtavat vaihtelivat kaytannossa huomattavasti yrityksen koon, toimialan ja myiis perinteen mukaan. Useimmissa pienissd yrityksissd toimiva johto hoiti ja 1930-luvulla monia rutiiniluotoisia tehavia eilka konttoripdallikiiitd yield aina tarvittu, kun taas suuryrityksessd konttoripaallikolla oli monia, joskus my8s osastopaallikkiitasoisia alaisia. Toisinaan konttoripaglikot saivat toimia hyvinkin itsendisesti. Seka. isannoitsijan / toimitusjohtajan etta konttoripdglikiin henkilokohtaiset ominaisuudet ja kyvyt ratkaisivat usein, mitkd tehtdvdt annettiin ylemmille toimihenkikiille yleensd ja konttoripdglikalle erityisesti. biketalouden asiantuntijat marssivat yritykslin Toisen maailmansodan jälkeen taloushallinnon ja markkinoinnin rooli teollisuusyrityksissa muuttui ja korostui. Merkkejd tasta voidaan n5hdd jo 1950-luvulla, mutta erityisen nopea kehitys oli 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla. Yrityksiin ilmestyy talouspaallikoita, talousjohtajia, markkinointipdallikoith, myyntisihteereita. jne. Aikaisemmin konttoritoiminnot ja keskushallinto oli nahty vaittdmattomdna., ei-tuottavana byrokratiana, joka kulutti resursseja. Konttorirationalisointipyrkimykset heijastavat osittain juuti Cita ajattelutapaa; ei-tuotannollista tyota pyrittiin minimoimaan. Vaikka rationalisointi toki jatkui tarkeand, aikalaiskeskustelussa ei enad puhuta pelkastdan konttorityon rationalisoimisesta ja joustavoittamisesta, vaan aletaan mytis pohtia taloushallinnon ja markkinoinnin roolia yrityksissa seka sen tuotantoa palvelevaa merkitysta. Osasyy oli kasvava yrityskoko, monitoimipaikkaistuminen ja monitoimialaistuminen. MyOs rahoitusvaateiden ja sijoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen vaikuttivat kehitykseen. Vaikka suomalaiset rahoitusmarkkinat olivat yield sdannellyt ja "yksinkertaiset" 40, vientiteollisuudella oli jo ja 1970-luvulla vapaammat kadet toimia kansainvgisilld markkinoilla. Kolmas tarked syy olivat ulkomaiset vaikutteet. Kasvava osa yritysjohtajista oli opiskellut Yhdysvalloissa ja siten tutustunut amerikkalaisiin organisaatioteorioihin, joissa taloushallinnon roolin on yleensa katsottu olevan keskeisemmassa asemassa kuin eurooppalaisessa, eri- SUSANNA FELLMAN 141

16 tyisesti saksalaisessa, organisaatiomallissa. Vuonna 1951 L. Henriksson esitteli artikkelisarjassaaan Affarsekonomisk revy:ssd yksityskohtaisesti "amerikkalaista" organisaatiomallia. Han painotti erityisesti taloudellisen seurannan ja suunnittelun suurta merkitysta seka controllerin ja talouspaallikon keskeista asemaa amerikkalaisissa yrityksissa." Kamreeri F Palmskog kirjoitti jo vuonna 1948 eta keskushallinnon johon taloushallinto kuului keskeisend osana rooli yrityksessa oh usein ongelmallinen johtuen sen sijoittumisesta organisaatiokaaviossa. Se oh yrityksissa usein irrallaan (linjem;issigt sidostallt) muista osastoista. 42 Mika' talouspaallikkii oh sopeutuvainen (foglig), taloushallintoa pidettiin helposti apuosastona. Jos han taas oli aktiivinen, konflikti teknisen johdon kanssa oh vaistamatta edessa. Toinen kirjoittaja huomautti Liiketaito-lehden artikkelisarjassa konttoripaallikon tehtavistd, etta suomalaisessa teollisuusyrityksissa oh yleensa keskitetty kaikki voimavarat tehostamaan tuotantoa, kun sen sijaan tuotantoa avustava toiminta oh jaanyt vahemmalle huomiolle. Hanen mukaansa konttoripaallikko olisi kuitenkin pystynyt oleellisella tavalla palvelemaan tuotantopuolta, esimerkiksi vapauttamalla heidat erilaisista rutiinitehtavistd tai tuottamalla heille tarpeellisia lukuja.43 Monet yritykset kavivat lapi suuria organisaatiomuutoksia ja 70-luvulla ja organisaatiosuunnitteluun kaytettiin paljon resursseja. Kiinnostus organisatorisiin kysymyksiin kasvoi selvasti. Ulkopuolisia asiantuntijoita ja konsultteja kaytettiin hyvaksi ja kun aikaisemmin oh matkustettu ulkomaille tutustumaan tehtaiden teknisiin ratkaisuihin, matkustettiin nyt hankkimaan tietoja organisaatiomalleista ja -teorioista.44 Esimerkiksi Oy Rosenlew Ab:ssa tehtiin suuria organisaatiouudistuksia 1960-luvulla, joita yield hienosaadettiin 1970-luvulla. Nyt mm. toimialajakoon perustuvaan organisaatiomalliin. 45 Koko keskushallinto kavi lapi suuria muutoksia ja 70-luvun taitteessa. Syyna oh yrityksen kasvava koko seka huomattavat kannattavuusongelmat erdissa tulosyksikäissa. 46 Silloinen toimitusjohtaja Gustav Rosenlew oh lisaksi itse kiinnostunut organisaatiokysymyksista ja perehtynyt amerikkalaisiin organisaatio- ja johtamisteorioihin. Yhdessa tulevan controlleri/talouspaallikkon kanssa han oh aktiivinen organisaatiouudistuksessa ja erityisesti taloushallinnon uudistamistyossa. Han laati myiis muistion seka controllerin etta treasurerin tehtavis Uudistustyon tuloksena keskushallintoon perustettiin uusi talous- 142 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

17 osasto, josta erotettiin konttoritehtdvat. 48 Konttoripdgliktin tehtdvdksi jaival konttorirutiinit, vakuutusasiat sekd kassahallinto ja ja valuutta-asioiden hoito. Pdakonttorin konttoripdallilddi koordinoi mytis eri yksilckojen konttoripagwiden tykit. Talousosastoon, jonka johdossa oli controlleri/talouspdallikko, keskitettiin koko konsernin taloudellinen suunnittelu- kehitys-, ja valvontaty6. Talouspaglilddi oli vastuussa kirjanpito- budjetointi- seka laskentatyosta, verotuskysymyksistd, taloudellisesta valvonnasta ja sisdisesta tarkastuksesta. Talouspdallikiin, my8hemmin talousjohtajan, alaisuudessa toimivat eri osastojen osastopadlliktit, mm. kirjanpitopdglikko, budjettipadllikko ja sisainen tarkastuksen paglikko. Herrasta maisteriksi Vuosisadan alussa konttoristeilla oli harvoin minkdanlaista ammtillista koulutusta; konttoristi oh yksinkertaisesti "herra NN".5 Sinansd tams ei ole ylldttavdd, sill y Suomessa ei ollut laajempaa kaupallista koulutusta ennen 1900-lukua. Muutama kauppakoulu tosin oh perustettu viime vuosisadalla, mutta niiden ensisijaisena tarkoituksena oli antaa valmiuksia lahinna kauppa-apulaisille ja kauppiaiksi aikoville, vaikka niissa opetettiinkin mytis konttoristeille taitoja, kuten kirjanpitoa luvun loppupuolella perustettiin mytis kaupallisia opistoja, esimerkiksi Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, jotka antoivat konttoristeiksi aikoville perusteellisempia tietoja. Naistd kouluista valmistui kuitenkin vuosittain vain kourallinen opiskelijoita. Konttoristeiksi ja liikealalle aikovien perinteinen alalle tulotapa olikin yield vuosidan alkupuolella pdasafantiiisesti harjoittelu tyopaikalla tai ulkomailla. Jos teoreettista koulutusta pidettiin tarpeellisena, suoritettiin se usein ilta- tai sunnuntaikursseina. Vield pitkdan kaupallisen koulutuksen perustamisen jalkeenkin moni liikkeenjohtaja piti konttoriharjoittelua parhaana tapana perehtya konttority6hon. Ammatillisen koulutuksen puute ei toisaalta muodostanut suurta ongelmaa, koska konttorivaen suorittamat tehtdvat olivat suhteellisen yksinkertaisia. Tdrkeintd oli osata lukea, kirjoittaa ja laskea. Myiis kaunista kasialaa ja kielitaitoa arvostettiin. Kirjanpito ja muut tarvittavat taidot opittiin tyota. tekerna Koska konttoritoimihenkiläiden sosiaalinen tausta oli usein suhteellisen korkea, moni oh suorittanut ylioppilastutkinnon ja osasi kielia. Kontoristen-lehti teki 1920-luvulla tiedustelun, jossa kyseltiin joh- SUSANNA FELLMAN 143

18 Tampereen puhelinkeskuksen puhelunvalittájia 1920-luvulla. Mukaan kuvaan on paassyt my6s alaisiaan valvova miesjohtaja. - Kuva: Kansan Arkisto tajilta mitkd heidan mielestdan olivat konttoristien tarkeimmat taidot. Muodollista koulutusta ja ammattitaitoa tarkeampana pidettiin lojaalisuutta tyonantajaa kohtaan seka sellaisia henkilokohtaisia ominaisuuksia kuin jarjestelmallisyys, rehellisyys, tunnollisuus, tasmallisyys (punktlighet), ahkeruus ja tarkkuus. 51 KonttoripadllikOlta vaadittiin jo enemm5n. Vuonna 1925 Kontorsvarlden-lehden artikkelissa todettiin, etta konttoripaglikolta edellytetdan nopeaa kasityskykyd, arvostelukykya, harkintakykya, padttdvdisyytta ja hyvad muistia. 52 Ammattikoulutusta ei yield pidetty erityisen tarkeand edes vaativimpien konttoritehtavien suorittamisessa. Samassa artikkelissa nimittain esitettiin, etta konttoripdglikon tietotaito rakentuu hyvale peruskoulutukselle, yleissivistykselle, eldmankokemukselle ja teoreettiselle am- 144 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

19 mattikoulutukselle ja nimenomaan tassa jarjestyksessa! Jo vuosisadan alussa oli toki myos sellaisia konttoristeja, joilla oli muodollinen koulutus takanaan. Muutamat olivat suorittaneet kauppakoulun tai vierailleet ulkomaisissa kaupallisissa opistoissa. He olivat usein liikkeenjohtajien poikia, jotka oli lahetetty ulkomaille oppimaan kielia ja muita hyadyllisia tietoja ja taitoja, jotta he aikanaan voisivat jatkaa yrityksen johdossa. Viime vuosisadan puolella palkattiin myos jonkin verran ulkomaisia kirjanpitajia ja konttoristeja. Esimerkiksi Nokia Oy:ssa oli ennen tad vuosisataa useampi saksalainen konttoristi, kuten edella mainittu konttoripaallikko C. Ernitz.53 Joskus konttoristeilla ja konttoripaallikoilla oli akateeminen koulutustausta, esimerkiksi filosofian maisterin tai oikeustieteellinen tutkinto. He muodostivat kuitenkin selvan vahemmmistiin. Nain hyvin koulutettu konttoristi tai konttoripdallikko sai erittain vastuullisia tehtavia. Esimerkiksi varatuomari Rolf Thomasson on 1940-luvulla konttoripadllikkona Nokia Oy:ssa. Han saattoi toimia erittain itsendisesti omien tehtdviensa kohdalla ja olla samanaikaisesti yrityksen juridinen asiantuntija. Monet naispuoliset juristit toimivat myos konttoritehtavissa, mutta he eiydt kuitenkaan vdlttamdtta saaneet yhtd vaativia tehtavia kuin miespuoliset kollegansa. Mytis pankkikokemusta pidettiin hyvand taustana konttoritehtdviin ja entisid upseereitakin loytyy, joskin he yleensd hoitivat henkilostopdallikkin tehtavia. Vaikka harjoittelu olikin pitkadn tarkein tapa oppia konttorityota, muodollinen koulutus ja hyva ammattitaito muuttuivat sotienvalisend aikana vahitellen yhd tarkedmmiksi. Mainitussa Kontorsmar/denlehden kyselyssa kysyttiin johtajilta, mitka heidan mielestaan olivat konttorihenkikikunnan suurimmat puutteet. Sellaisiksi nimettiin puutteet ammattitaidossa ja taloudellisessa yleissivistyksessa. Moni vanhan sukupolven konttoristi, joka oli oppinut taitonsa kaytanntin tyossd, ei aina enad hallinnutkaan tehtdviadn silloin kun esimerkiksi kirjanpitojarjestelmien ja kustannuslaskennan muutokset asettivat uusia vaatimuksia. Nokia Oy:ssa uudistettiin 1920-luvulla toimitusjohtaja Souranderin aloitteesta kirjanpitojkjestelmád ja tehtavad suorittamaan palkattiin herra Uno MalmstrOm. Edellinen konttoripdallikkii irtisanoutui, koska han katsoi, ettei enad pystynyt oppimaan uutta jdrjestelmad.54 Yritykset palkkasivat mielelldan kauppakorkeakoulun kayneitd erilaisiin konttoritehtaviin, erityisesti kirjanpitotehtaviin. Esimerkiksi Nokia Oy:On palkattiin jo ennen ensimmdista maailmansotaa ensim- SUSANNA FELLMAN 145

20 mdiset konttoristit, jotka olivat suorittaneet tutkinnon Hogre svenska handelslaroverketissa:" Kyro Oy:ssa palkattiin ensimmdinen ekonomi, Johan Andersson, vuonna 1938 konttoripddllikan apulaiseksi.56 Koulutetut konttoristit hoitivat selvdsti vaativampia tehtdvid, kuten kirjanpitotehtavia, markkinointi- ja myyntitehtavid, ja heilla oli jonkin verran parempia uramandollisuuksia. Usein he etenivdt nopeasti esimerkiksi konttoripaglikoiksi." Ennen toista maailmansotaa ekonomin tai muunlaisen kaupallisen koulutuksen suorittaneet konttoritoimihenkiltit olivat kuitenkin vahemmistona, eikd koulutus ollut yield mikadn edellytys edes vaativiin tehtdviin. Kaupallisen koulutuksen merkitys teollisuudessa kasvoi vasta toisen maailmansodan jdlkeen. Vuonna 1968 Kyro Oy:n tehtailla oli yksi taloustieteen maisteri, neljd ekonomia ja kandeksantoista merkonomia. W. Rosenlew & Co: Ab:ssa oli toisen maailmansodan j gkeen jo useita ekonomeja sekd vaativissa konttoritehtdvissd, kuten kirjanpitoja konttoripaglikkotehtdvdssd, etta uusissa taloushallinnon tehtdvis- Koulutusvaatimukset nousivatkin ripedsti erityisesti 1960-luvulta alkaen. Samalla myiis alempi kaupallinen koulutus kehittyi ja ero ylempien ja alempien toimihenkiloiden valilla jyrkkeni. Merkonomit ja muut alemman kauppaopetuksen suorittaneet sijoittuivat rutiiniluontoisiin konttoritehtdviin, kun taas ekonomit ja kauppatieteiden maisterit valtasivat vaativammat ja itsendisemmat konttoritehtdvdt, kuten esimerkiksi kirjanpito-, myynti- ja ostotehtdvdt sekd erityisesti uudet suunnittelu-, seuranta- ja kehitystehtdvdt. Vaikka muodollinen koulutus ei tandkaan pdiydna ole ehdoton edellytys teollisuuden vaativissa taloushallinnon tehtdvissa, 1970-luvulta ldhtien on ollut ainakin suuryrityksissd pikemmin saanto kuin poikkeus etta talousjohtajilla, talouspaallikoilla, markkinointitpdallikiiilld, controllereilla tai treasuereilla on akateeminen koulutustausta. Koska koulutustarjonta samanaikaisesti kasvoi rajandysmaisesti, voidaan olettaa ettei kohonnut koulutustaso ollut ainoastaan seuraus yhd vaativimmista tehtdvistd, vaan "tarjonta loi myas kysyntdnsr. Lojaalisuus, sitoutuminen ja lgheinen suhde tyonantajaan TyOnantajan kannalta katsottuna ylempien toimihenkiloiden keskeisin ominaisuus on aina ollut lojaalisuus yritystd ja sen johtoa kohtaan. Lojaalisuus ja sitoutuminen yritykseen oli aikaisemmin monesti yhtd tarked jollei tarkeampi kuin taito ja koulutus. Jo Werner Sie- 146 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1. 10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf.

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. SKAL SUORITEALAT RY:N SÄÄNNÖT 2011 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. Yhdistys voi käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011 OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Heikki Ripatti, toimitusjohtaja, HS-Yrityspalvelu Oy Kaija Oksanen, controller SOK / Talous Päivi

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA Asta Sipola & Merja Mattila Rahastonhoitajan valinta Kevätkokouksessa päätetään paliskunnan varojen

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kohti yrityksen voimavarahallitusta

Kohti yrityksen voimavarahallitusta Kohti yrityksen voimavarahallitusta Harri Lukander asianajaja, varatuomari OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 2 Hallituksen tehtävät osakeyhtiön hallitus huolehtii ja vastaa kaikista niistä yhtiöoikeudellisista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 A Basware Presentation Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 Yhteenveto tuloksista Baswaren kysely ennustamisen tärkeydestä Toteutettiin sähköpostilla ja webbipohjaisella kyselylomakkeella Lokakuussa

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Johanna Ahopelto filosofian tohtori kauppatieteiden tohtori yhteiskuntatieteiden lisensiaatti

Johanna Ahopelto filosofian tohtori kauppatieteiden tohtori yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Johan filosofian tohtori kauppatieteiden tohtori yhteiskuntatieteiden lisensiaatti TEKin alueseura- ja kerhopäivät Vaasassa/Mustasaaressa 25.10.2014 Johan 1912 Johan elettiin itsenäisyytemme alkuvuosia

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Tanja Makkonen Aalto BIZ valmistuneiden sijoittuminen Seuraamme tiiviisti Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Luottotieto- ja perintäalojen toimihenkilöiden palkkaryhmittely

Luottotieto- ja perintäalojen toimihenkilöiden palkkaryhmittely Luottotieto- ja perintäalojen toimihenkilöiden palkkaryhmittely Palkkaryhmä täytetään kaikista luotto- ja perintäalojen työehtosopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä. Palkkaryhmä merkitään siten,

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ 2) PwC:n tutkimus Corporate Governance -tietojen esittämisestä listayhtiöissä PwC PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ PwC kävi läpi CG-tietojen esittämisen Päälistan

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot