KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI"

Transkriptio

1 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI SUSANNA FELLMAN Kansainvalisissd tutkimuksissa on erityisesti ja 60-luvulta laiden kiinnitetty paljon huomiota valkokaulustyontekijoiden osuuden kasvuun seka heiddn asemansa muuttumiseen.' On esimerkiksi haluttu selvittdd, milka erottaa henkisen tyon tekijat ruumillisen tyon tekijoista. Samoin on kasitelty konttoreissa tehdyn tyon "taylorisoitumista", naisistumista ja "proletarisoitumista". Sen sijaan kasvaneen keskijohdon ja ylempien toimihenkiläiden tyotehtavat ja asema ovat erditd asiantuntijaprofessioita lukuunottamatta jaarieet tutkimuksessa vdhemmalle huomiolle. Erityisesti tams koskee taloushallinnon ylempid toimihenkiliiita. Ylempien toimihenkikiiden asema "tyon ja paaoman" valissa on mielenkiintoinen. Vaikka toimihenldkiiden tehtavat ovat tulleet vaativammiksi ja monipuolisemmiksi, on vaitetty, etta heidän toimenkuvansa on samalla muuttunut rajoittuneemmaksi ja todelliset vaikutusmandollisuudet ovat monessa tapauksessa jopa heikentyneet. On mytis pohdittu, ovatko yritysten keskijohto ja ylemmat toimihenkilot 91 proletarisoituneet". 2 Aikaisemmin he tyiiskentelivat hyvinkin 15hella toimivaa johtoa, olivat toimitusjohtajan "oikea kdsi" jolloin suhde johtoon oli henkilokohtainen ja epavirallinen. 3 Hierarkkisoituvissa SUSANNA FELLMAN 127

2 yrityksissä etaisyys johtoon on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Erityisesti tama koskee hallinnon toimihenkiloitd, joilta puuttuu mandollisuus toimia insin8orien tavoin yrityksen voimakkaana sisaisena professionaalisena ryhmánd. Heidan asemansa yrityksen harmaana eminenssind nakyy myos siina, end empiirista aineistoa ja henki1okuvauksia on vaikea läytaa. Yrityshistorioissa hallinnon toimihenkilot tosin monasti mainitaan ja kiitelldan hyvia ominaisuuksia, mutta heidan varsinaiset tyotehtavansa ja merkityksensa yrityksen toiminnalle jaavat usein kasittelematta. Artikkelissani tarkastelen taloushallinnon ylempien toimihenkiloiden asemaa ja tehtdvid suomalaisissa teollisuusyrityksissa vuosisadan alusta 1960-luvulle. Tarkastelun kohteena ovat my8s markkinointi-, myynti-, osto- ja henidlostotehtavien toimihenkilot. Kasittelyn ulkopuolelle jdavat ylemmat tekniset toimihenkilot. Tutkimus perustuu padasiallisesti empiiriseen aineistoon muutamasta suomalaisesta teollisuusyrityksesta seka aikalaiskirjoituksiin ammattilehdissa.4 Teollisuuden toimihenkikistyminen yleiskehitys Yrityskoon kasvun seka taloudellisen ja teknologisen kehityksen my& yritykset ovat toimihenkiloistyneet. On syntynyt uusia rutiiniluontoisia, asiantuntija- ja keskijohtotehtdvid, jolloin kuukausipalkkalaisten mdard koko teollisuudessa on kasvanut seka absoluuttisesti ettd suhteellisesti (taulukko 1). Esimerkiksi Vaasan Puuvilla Oy:ssa oli vuonna (3,6 % kaikista tyontekijoista) kuukausipalkkalaista, vuonna 1935 heita oli 61 (4,3 %) ja vuonna 1964 jo 106 (12,6 %). TyOntekijOiden lukumadra oli vastaavasti 845, 1429 seka Suomen Sokeri Oy:ssa oli vuonna (12,6 %) toimihenkilad ja 516 tyontekijad. Vuonna 1968 toimihenkiloiden lukumadrd oli jo 272 (29,9 %) ja tyontekijoiden Suurin osa teollisuuden toimihenkiloista on perinteisesti koostunut insintioreista ja muista teknisistd toimihenkiläista. Hallinnollista tylitd tekevien osuus toimihenkileiden kokonaismadrdstd on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Jos tarkastellaan lahemmin taloushallinnon toimihenkiloità, tarkasteluperiodi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmainen kesti viime vuosisadan loppupuolelta ensimmdiseen maailmansotaan. Seuravaa jakso voidaan ajoittaa 1920-luvulta noin luvulle. Kolmannen vaiheen alku sijoittuu ja 1960-luvulle. 128 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

3 Taulukko 1. TyOntekijOiden ja toimihenkiloiden (ml. omistajat ja omistajien perheenjasenet) maardt teollisuudessa vuosina TyOntekijiiitd ToirnihenkllOita Ldhde: Tilastollinen vuosikirja. Vuosisadan alussa useimmissa yrityksissd oli keskushallinnossa toimitusjohtajan lisaksi ainoastaan muutama konttoritoimihenkilii. Yrityksessa oli daka kirjanpitaja seka pari konttoristia ja juoksupoika. Rajamaen tehtaan konttoristien lukumdard vaihteli vuosisadan alussa kandesta neljddn. Ensimmdinen, "puukhollari" Oskar Lindqvist, oli tullut yritykseen jo vuonna TyOnjako oli v5haistä ja konttoristit suorittivat seka yksitoikkoisia ja rutiiniluontoisia Vika end vaativampia ja itsendisempia tehtavid. Usein toimitusjohtaja/omistaja hoiti itse my8s suuren osan hallinnollisista rutiineista. Porin Puuvillan isainnäitsijd C.G. Sundman oli samalla seka teknillinen johtaja etta konttoripadllildco ja hoiti itse koko kirjeenvaihdon. Konttoristi hoiti kassaa ja kirjanpitoa. V5hitellen isannoitsijd joutui luovuttamaan osan kirjeenvaihdosta kirjeenvaihtajalle ja kassa- ja kirjanpitotehtavat jaettiin kanden konttoristin kesken. Yrityksen ensimmdinen tehtdvd5nsd erikoistunut konttoripaglikko, herra Hjalmar Hausen, palkattiin vuonna Suuressa yrityksessa tilanne oli toisenlainen. W. Rosenlew & Co. Ab:ssa oli vuonna 1908 yhteensa. jo 14 konttoristia, joista neljd prokuristi, kirjanpitaja-kassa seka kaksi konttoristia ty8skentelivat pdakonttorissa. Porin konepajalla tyoskenteli seitserndn konttoristia ja kaikilla suurilla toimipaikoilla oli oma tehdaskonttoristi. Nokia Aktiebolagetissa oli vuonna 1899 viisi konttoristia ja kaksi konttoripdallikkod. Toinen konttoripddllikoista tytiskenteli Nokian konttorissa SUSANNA FELLMAN 129

4 ja toinen Helsingissa. 9 Kymi Oy:ssa oli vuonna 1915 perdti 116 virkailijaa, joiden voidaan laskea kuuluneen konttorihenkilokuntaan.1 konttorissa oli jo tuolloin toimitusjohtajan apuna konttoripdallikko, myynti- ja ostopaallikko. Heidan lisakseen oli yield lakiosaston osastopaglildci5 ja kaksi kirjanpitopaallikkoa. Pdakonttorissa oli perdti 50 konttoristia ja kaikissa paikalliskonttoreissa toimi useampi konttoristi. Kymi Oy muodostaa kuitenkin selvan poikkeuksen, koska yritys kuului Suomen suurimpiin ja koostui useasta toimipaikasta. Toisaalta, Kymi Oy:n konttorihenkilokunnan suuri lukumadra ennakoi ja 30-luvun kehitysta muissa teollisuusyrityksissd. Sotienvalisend aikana konttorihenkilokunnan madra nimittain kasvoi ripedsti. Esimerkiksi W. Rosenlew & Co. Ab:ssa tyoskenteli vuonna 1927 konttoripuolella yhteensa 68 henkiliia. 11 Pddkonttorissa oli yksitoista konttoristia, mm. kaksi prokuristia, (sisainen) tilintarkastaja sekd kassa. Konepajalla oli puolestaan oma konttoripaglikkii, kaksi kirjanpitajaa, kassa seka 14 konttoristia. Paperitehtaassa ty8skenteli kamreeri, kirjanpitaja, kassa ja 13 konttoristia. Muillakin yrityksen toimipaikoilla oli jo useita konttoristeja. KonttoritoimihenldlOiden mdardn nopea kasvu oli luonnollinen seuraus yrityskoon kasvusta. Sotien valisend aikana syntyi kuitenkin myiis uusia tyotehtdvia ja tyonimikkeitd, kuten konenkirjoittaja ja puhelunvalittaja. Yrityksiin ilmestyi yhd enemman ammattitaitoa vaativia ja tytinjaollista eriytymistd osoittavia vakansseja, kuten henkiliistii-, osto- ja myyntipaallikaitd. Toisinaan loytyy niinkin erikoisia nimikkeitd kuin "kalkylaattoreita" (kalkylator) ja "organisaattoreita" (organisateir). 12 Kalkylaattorin tyohtin kuului erilaisten laskelmien ja tilastojen laatiminen ja organisattorien toimenkuvaan tyon organisointiin ja konttorirationalisointiin liittyvid tehtdvid. Muutosten yhtena syynd voidaan pitad konttorityon teknistymistd; kirjoituskoneet, laskukoneet ja puhelimet yleistyivdt ensimmaisen maailmansodan jakeen. Toinen syy loytyy taylorismista ja rationalisoinnista. Samaan aikaan naisten osuus konttorihenkilokunnassa kasvoi ja he valtasivat ensisijaisesti rutiiniluontoisemmat konttoritehtdvdt, kun taas miehet hoitivat vaativampia tai sellaisiksi madriteltyjd tehtdvia. Vaikka kokonaan uusiakin ammattiryhmia kuten puhelinvgitt5jdt ilmestyi, heijastavat uudet tehtavdnimikkeet kuitenkin ensisijaisesti lisaantynyttd tyonjakoa ja erikoistumista. Aikaisemmin konttoripaglik011e kuuluneita tehtdvid, kuten ostotehtavat tai tilastojen laadinta, siirretdin nyt alaisten hoidettavaksi.'3 Toisen maailmansodan jalkeen ja erityisesti 1960-luvulta lahtien 130 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

5 konttoristien ja hallinnollista tyota tekevien mddrd on kasvanyt rajandysmdisesti. On myas syntynyt kokonaan uusia tyiitehtdvid ja tehtavanimikkeita. Kaynnistyneen kehityksen myota yritykset ovat nykyddn taynna talouspdallikoitd, suunnittelijoita, controllereita ja markkinointipaallikoita. Tarkein syy on yrityskoon riped kasvu ja monitoimialaistuminen, mutta myiis julkisen sektorin kasvu on tuonut yrityksille uusia velvoitteita. Erityisesti ja verotusjdrjestehniin liittyvat velvoitteet ovat liskineet hallintohenldliikunnan tarvetta.'4 Uusien tehtavdnimikkeiden ilmestyminen heijastaa my8s uudenlaisten organisaatiomallien sekd taloushallinnon ja markkinoinnin korostunutta merkitysta yrityksissd ja -70-lukujen kehitys oli oikeastaan mullistavampi kuin mita edella kerrotuista luvuista voisi pddtella. Puhtaasti rutiiniluontoista tyota tekevien mddra nimittain supistui teknistymisen, erityisesti atkpalvelujen kehityksen myiitd, vaikka samanaikaisesti syntyi my8s kokonaan uusia atk-palvelutehtdvia. Erityisesti palkanlaskennan ja kirjanpidon rutiinitehtdvdt on pystytty hyvin pitkalle automatisoimaan. Esimerkiksi Oy W. Rosenlew Ab:ssa palkanlaskennan ja kirjanpidon henkikikuntamddrd supistui rajusti 1960-luvulla." On kuitenkin todettava eta uusien tehtavien ja ammattinimikkeiden ilmestyminen ei ()Hut seurausta ainoastaan tyotehavien laadullisista muutoksista. Vdestiin nopeasti kohoava koulutustaso on my8s ollut omiaan synnyttamdan uusia tehtavanimikkeita, joita muuttamalla on luotu koulutetulle tytivoimalle "koulutusta vastaavaa tyota" ja samalla nostettu tiettyjen toimihenkikiiden ja toimihenkiloryhmien ansiotasoa, motivaatiota ja sitd kautta my8s tuottavuutta. "Kontorister och kontorister "16 Tehthvanimikkeiden merkitys on muuttunut ajan kuluessa, mika vaikeuttaa johtopaatoksien tekemistd konttoristien tai konttoripdaikoiden asemasta ja tehavista. yrityksessd. Nimikkeiden muutos heijastaa osittain mytis tyatehtavien sisallällisia muutoksia ja joidenkin nimikkeiden merkitys on voinut vaihdella myos samanaikaisesti yrityksesta toiseen. Tehtdvanimike ei mytiskdan aina kerro todellisesta toimenkuvasta ja asemasta, vaan nimekkeita on usein muutettu puhtaasti status- tai palkkaussyistd. Tana paivand yrityksissd voi toimia "paallikoita", joilla ei ole yhtdan alaista. Usein esitetdan, etta konttoristi (lahes aina mies) vuosisadan vaih- SUSANNA FELLMAN 131

6 Karhulan konepajan miehiset konttoristit talvella Kuvasta voi aistia tyoteliadn hiljaisuuden. Vasemmalta Alarik Falck, Janne Ostman, Bertel Broman, Kaarlo Raisanen ja Adolf Andersson. - Kuva: A.AhlstrOm Oy:n keskusarkisto, Noormarkku. teessa oh johtajan oikea kdsi, jolla oli hyva status, vaihteleva ty8 ja kohtuullisia uramandollisuuksia. Sen sijaan toisen maailmansodan jgkeen konttoristi on muuttunut pienipalkkaiseksi naiseksi, jonka toimenkuva on rajattu, ty6 rutiininomaista ja uramandollisuudet heikot. Samalla miehet ovat vallanneet uudet keskijohdon ja asiantuntijatehtdvdt. On kuitenkin huomattava, etta tdman paivdn "konttoristi" ja vuosisadan vaihteen "konttoristi" eivat tarkoita samaa. Nimike yleistyi vasta viime vuosisadan lopussa." Ennen toista maailmansotaa silla tarkoitettiin kaikkia konttorissa tytiskentelevia ylinta johtoa lukuunottamatta. MyOs hallinnon keskijohto ja konttorin vaativampia ty6- tehtdvia suorittaneet ammattilaiset kuuluivat konttoristi -ryhmdan, vaikka heille oh usein varattu myos omia nimikkeita kuten prokuristi, kamreeri, konttoripdallikko tai kirjanpitaja. SeIkea tyonjako kuitenkin 132 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

7 puuttui useimmista yrityksista, ja vain suurissa yrityksissa erot ylemman ja alemman konttorivaen valilla saattoivat olla huomattavia jo 1900-luvun alkupuolella. Vuosisadan vaihteen konttoristilla oh monessa tapauksessa nun vaihtelevia tytitehtdvid ja itsendinen asema, etta heidan tytinsa luonne vastasi pikemminkin taman paivan ylempien toimihenkikiiden tehtdvia. Heidan roolinsa oh samaistua tyonantajaan, ja monesti he kuuluivat yrityksen "sisdpiiriin". Nykydan "konttoristi" tarkoittaa alempaa toimihenkiliid, joka suorittaa rutiiniluonteisia tytitehtdvia ja job on vain vahan mandollisuuksia vaikuttaa tytinsa sisaltoon. Ongelmat johtuvat siten paljolti itse "konttoristi" nimikkee std. Toisaalta on syyta kuitenkin muistaa, etta konttoristien hyvad asemaa vuosisadan alussa on usein jonkin verran liioiteltu. Vaikka status ja palkkataso oh hyva ja monet tyotehtavdt olivat itsendisid ja monipuolisia, joutuivat he tekemdan mytis yksitoikkoisia rutiinitehtavia; samoin heidan uramandollisuuksiaan on yliarvioitu. Ura "juoksupojasta toimitusjohtajaksi" oh harvinaista. Mytis niilla herrasmieskonttoristeilla, joiden asema oh hyva, tyotehtavat vaativia ja koulutuspohja kunnossa, oh usein vaikeuksia kilpailla tasavertaisesti teknisten asiantuntijoiden kanssa teollisuusyritysten johtotehavista. Konttoristi-nimike koettiin mytis aikalaisten silmissa osittain ongelmalliseksi. Kun Finlands Svenska Kontorsfi5rbund (FSK) perustettiin vuonna 1918, keskusteltiin yhdistyksen sisalla ja omassa lehdessa, "Kontoristen", vilkkaasti sad, keita voidaan pitad konttoristeina. Koska yhdistys oh tarkoitetu mytis etujarjestoksi, piti tietysti selvittad, kenen etuja yhdistyksen tulisi ajaa. Selva enemmisto keskustelun osallistujista katsoi, etta konttoristi-nimike oh rajattava ylemmille konttoritoimihenkiloille, kuitenkaan ei johtavassa asemassa oleville.'s Eraan kirjoittajan mielestd konttoristi-nimike pitaisi suoda vain niille, joilla oh jonkinlainen kaupallinen tietamys ja itsenaisia tehtavia.19 Toinenkin kirjoittaja on periaatteessa samalla linjalla. 2 Han ehdotti, etta otetaan kayttotin nimike konttorivirkailija (kontorstjansteman) niille konttoristeille, jotka hoitivat itsenaisempia ja vaativampia teh- -avid ja joilla oh kaupallista perussivistysta. Muille piti varata nimike konttoriapulainen (kontorsbitrade). 21 Kontoristen-lehden artikkelien aihepiirit osoittavat, etta jarjesto suuntautui alussa ensisijaisesti ylempiin konttoristeihin. Vaikka kaikki konttorissa tyoskentelevat olivatkin "konttoristeja", nun ero ylempien ja alempien konttoristien valilla oh selkea jo ennen toista maailmansotaa. Sotien valisend aikana sana "konttoristi" alkoi yha enemman tarkoittaa rutiiniluon- SUSANNA FELLMAN 133

8 toisempaa tyiita tekevid ja 1940-luvulla myos FSK edusti jo selvasti alempia konttoritoimihenkiloita, mita osaltaan voi pitad merkkind konttorissa tyoskennelleiden sisdisen jaon edelleen syvenemisesta.22 Konttoripggllikkó vai "konttoripaallikke KonttoripaglikOn voidaan katsoa edustavan ainakin ennen toista maailmansotaa taloushallinnon ylempia toimihenkiloita. Teollisuusyrityksissa taloushallinto oli padsdanthisesti keskitetty padkonttoriin konttoripdallikiin alaisuuteen. TalouspdallikOita (ekonomichei) esiintyy yksittaisissa yrityksissa jo 1940-luvulla, mutta varsinaisesti nimike yleistyy vasta 1960-luvulla. Joissakin yrityksissa, esimerkiksi Kymi Oy:ssa, loytyy told jo ennen ensimmaisti maailmansotaa kaupallinen johtaja (merkantil direktór, kommersiell direktdr). 24 Kaupallinen johtaja oli kuitenkin usein joko toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja yrityksissa, jossa tyonjako teknillisen ja kaupallinen johdon valilla oli tarkoin madritelty. Taysin uusia nimikkeita kuten "controller" tai "treasurer" ei esiinny ennen 1960-lukua. Teollisuusyrityksissa ei tavallisesti ollut konttoripaallikifoita ennen tata vuosisataa. Tosin Nokia Oy:ssa oli Fredrik Idestamin aikana kaksi konttoripaallikk8a25 ja W. Gutzeit & Co:ssa konttoripdallikoita on ollut yrityksen perustamisesta laden; ensimmaisina. Christian Hoist ja E.J. Moum luvun puolella konttoripdallikot yleistyivat suuremmissa yrityksissa. Esimerkiksi Suomen Gummitehtaaseen palkatdin vuonna 1900 kaksi vuotta yrityksen perustamisen jalkeen ensimmaineksi konttoripaglikoksi William Holmberg. Porin Puuvilla Oy:n ensimmainen konttoripdallikko, Hjalmar Hausen, aloitti tehtdvansd Ennen hanta konttoripaallikiin tehtdvat olivat kuuluneet isannoitsijalle. Kyro Oy:ssa prokuristi August Lukanderin nimike muutettiin 1910-luvulla konttoripdallikoksi.27 Aluksi konttoripdallikon tarkein tehtava oli kirjanpito, vaikka yrityksessa olisikin ollut my8s erillinen kirjanpitajan toimi. Lisaksi konttoripdallikko oli yleensa vastuussa kassasta ja hoiti yrityksen laina- ja pankkiasioita. Nokia Oy:n konttoripdallikiin tehaviin saksalainen Carl Ernitz kuului hoitaa paakirjaa, tarkastaa tehtaat iltaisin seka merkita ylas paivittaiset tuotantoluvut, jotka hanen piti joka aamu ennen varsinaisten toiden alkua ilmoittaa puhelimitse Idestamille.28 Konttoripaglikki5 hoiti toisinaan myos myyntiin liittyvia asioita ja tarkeimman kirjeenvaihdon, mikdli isannoitsija tai toimitusjohtaja eivdt 134 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

9 niita itse hoitaneet. Han oli usein prokuristi, eli hanella oli oikeus kirjoittaa yrityksen nimi ja saattoipa han joskus olla mykis johtajan varamies. Tama oli tosin harvinaista teollisuusyrityksessa, missa varamies yleensa oli teknillinen johtaja tai johtava insin8ori. Tehtdvat vaihtelivat kuitenkin paljon yrityksesta toiseen, ja koska tyonjako oli vahaista, konttoripdallikot saivat valilla hoitaa hyvinkin erikoislaatuisia teh- Cava. Harvemmin han kuitenkin joutui hoitamaan muun kuin konttorihenkilokunnan asioita. Muun henkilokunnan palkkaaminen ja erottaminen kuului useimmiten isannoitsijalle ja tytinjohdolle. Erillisia henkikikuntapaallikoita ilmestyi yrityksiin vasta sotien valisend aikana; konttoripdallikon alaisuuteen tai erillisiksi osastopaallikkoiksi. Vuosisadan alussa konttoripdallikko-nimike viittaa ensisijaisesti siihen, etta henkilo oli konttorin esimies ja hoiti erityisen vastuullisia ja vaativia tehtavid. Hanen kuului myiis jakaa ja valvoa kaikkea konttorissa tehtyd tyota. 29 KonttoripdallikkO saattoi kuitenkin suorittaa edelleen monia rutiiniluontoisia tehtavia, eika tyo tallaisissa tapauksissa eronnut laadultaan kovinkaan paljon esimerkiksi "puukhollariin" tai rivikonttoristin tehtavistd. Toisaalta hoitamalla yrityksen keskeisimmat raha- ja laina-asiat ja valvomalla kassaa ja kirjanpitoa hanen tuntemuksensa yrityksen taloudellisista sitoumuksista oli usein huomattava. Konttoripdallikiin asema vaihteli yrityksesta toiseen. Hanella saattoi olla suuret valtuudet, erityisesti mikali isdnnoitsijaltoimitusjohta, ja keskittyi teknisiin ja tuotannollisiin kysymyksiin tai johtajalla oh paljon yhteiskunnallisia tehtavid yrityksen ulkopuolella. Silloin konttoripaallikke oli todella toimitusjohtajan oikea kasi. Joskus hanella oli jopa liikkeenjohdollisia tehtdvid. Esimerkiksi W. Gutzeit & Co.:n konttoripaallikldind vuosina olleen Alexander Gullichsen tehtaviin kuului suunnitella yrityksen Ita-Suomen toimintaa ja yhtion strategista kehitysta." Hanet nimitettiinkin myohemmin koko yhtiiin toimitusjohtaj aksi. " Ordning gdr fore arbete" TyOnjaon ja konttorityon rationalisoinnin seurauksena konttoripaallikiin tehtavat muuttivat osittain luonnettaan, ja tama kehitys kiihtyi sotienvalisena aikana. Tarkkoja ty6ohjelmia ei valitettavasti kovin usein loydy arkistoista. Syyna voi olla, ettei niitd ole sailytetty, mutta tarkedmpi syy lienee se, ettei tybohjelmia ole edes laadittu. Ylempi- SUSANNA FELLMAN 135

10 en toimihenkiliiiden tyiinjaosta ja tehtavista sovittiin yleensa johdon ja kyseisen henkilon valilla suullisesti ja henkiliikohtaisesti. 31 Joitakin konttorin organisaatiokaavioita, ty6ohjelmia ja tyokuvauksia kuitenkin loytyy. Yritysten kasvun, byrokratisoitumisen ja konttorityiin rationalisoimispyrkimysten seurauksena kirjallisia ty6ohjelmia ja ty6- sopimuksia tehtiin sotien valisena aikana yha enemman myeis konttoripuolella. W. Rosenlew & Co Ab:ssa tehtiin vuonna 1924 kirjallinen tyoohjelma paakonttorin konttorihenkilokunnan tehtavista. 32 TyOhjelma koski konttoristi Folmer Rosenlewia, konttoristi / prokuristi Nils Gramia, joka vuonna 1928 nimitettiin konttoripdallikoksi seka konttoristeja, joilla oli kirjanpitotehtavia. Konttoristi Folmer Rosenlew hoiti suurimman osan laatikkotehtaan ja puutavarosaston hallinnosta. Lisaksi hanen kuului laatia kuukausiraportit ja tuotantotilastot seka tarkastaa eri osastojen kassaraportit. Hanen piti myos tarkistaa rakennus- ja korjausty6t, hoitaa kaikki avustusanomukset. 33 Prokuristin tehtaviin kuuluivat kaikki juoksevat pankki-, valuutta- seka merivakuutusasiat, rahaliikennetta koskeva kirjeenvaihto, puutavaraosaston kuukausiraportit ja talousarvioiden laatiminen. Han avasi ja jakoi postin, vahvisti kaikki kassatositteet (vidimering av kassaverifikat) ja hoiti myos lehti-ilmoitukset. Lisaksi han oli vastuussa paakonttorin autoista. Yksi kirjanpitaja-konttoristeista hoiti vaativimmat kirjanpitotehtavat. Han oli mytis vastuussa puutavaraosaston ja UlasOre-tehtaan kirjanpidosta, talousarvioiden seurannasta seka ulkomaisten shekkien ja maksujen kirjaamisesta (memorialise-ring). lanelle kuuluivat Lisaksi tapaturmavakuutukset. Hanelle myels maksettiin huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin kandelle muulle konttoristi-kirjanpitajalle. 34 Loput kirjanpito- ja kontrollitehtdvdt oli jaettu kanden muun kirjanpitajan kesken. Lisaksi he laativat erilaisia kortistoja ja vuosikertomuksia. Taman alaluvun otsikko on lainaus Kellokosken ruukin isannelitsijd Torsten Carlander-Reuterfeldtin organisaatio- ja tyoohjelmasta. Lause oli hanen ensimmainen ohjenuoransa yritystoiminnalle. Erityisen tarkeda sen noudattaminen oli konttoripuolella. "Kontoret bór vara ett meinsterkontor vad ordning, betjaning och god arbetsprestation betraffai'. 35 KonttoripdallikOn ensisijainen tehtava oli seurata sdannon toteutumista kdytanniissa. Toinen ohjesadnto oli "Tid är penninga?', joten konttorityon rationalisoiminen ja tehostaminen oli konttoripdallikiin keskeisimpia tehtavia. Lisaksi konttoripdallikiin piti johtaa konttorityota ja kun isannoitsija oli poissa olla vastuussa 136 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

11 A. AhlstrOm Oy:n Varkauden tehtaiden paikallisjohtaja Leif Gliiersen (hattu paassa ja keppi kadessa) ja paperitehtaan tekninen johtaja Lars Mikander seuraavat paperikone 3:n koekaytttia vuonna "Keppiherran nimella joskus mainittu GlOersen kierteli usein tehtaita ja teollisuus seka asuntoalueita. Niiden siisteys ja kaynnissa olevat rakennusprojektit tulivat nain tarkkaan valvotuiksi." - Kuva: Varkauden museo Janis 1961 konttoripuolen henkilokunnasta. Torsten Carlander-Reuterfeldt laati hyvin tarkat ja yksityiskohtaiset tytiohjeet konttorihenkikikunnalle. Kayn seuraavassa tarkemmin lapi tata tytiohjelmaa, koska se antaa hyvan kuvan konttorin henkilokunnan jokapaivaisesta tyosta. Kellokosken konttoripdalliktilla oh hyvin monipuoliset tehtavat. Han oli ensinnakin vastuussa koko kirjeenvaihdosta. Hanen alaisenaan toiminut kirjeenvaihtaja avasi ja mapitti saapuvan postin ja antoi sen isannoitsijalle tarkastettavaksi. IsannOitsija antoi postin tarkastuksen jalkeen takaisin konttoripaglikiille, joka jakoi sen vastuuhenkikiille. Ulkomaisen kirjeenvaihdon konttoripaallikko laati kokonaisuudessaan itse. Konttoripadllikki5 haki myos henkikkohtaisesti kateisvaroja pankis- SUSANNA FELLMAN 137

12 to tai, mikali han valtuutti jonkun muun hoitamaan tats tehtavaa, oli kuitenkin itse vastuussa tehtavan suorittamisesta. Paallikon kuului valvoa kirjanpitoa ja kassahallintoa, ja kaytannossa han hoiti niinikdan suuren osan kirjanpidosta ja kassaty6sta, esimerkiksi palkkojen, elakkeiden ja pienten laskujen maksamisen seka kassan tasmaykset. Edelleen han laati kuukausiraportit ja valvoi maatalousosaston kirjanpitoa tarkistamalla kerran kuussa pehtorin kirjat. Han tilasi myeis konttoritarvikkeet ja valvoi henkikirekisterin laadintaa. Konttoripaallikko hoiti raaka-aineiden, tarvikkeiden ja polttoaineiden tilaamisen yhteistyiissa eri osastoiden kanssa ja isanniiitsijan hyvaksynnalla. Han oli vastuussa siita ettd raaka-ainevarasto oli erinomaisessa jarjestyksessa. Hoitipa han yield lisenssihakemuksetkin. KonttoripaallikOn alaisuudessa toimivat seka henkilost8- etta toimituspdallikko (expeditionschat). HenkikistiipaglikkO valvoi ja tarkisti palkanlaskun, hoiti sairaus-, onnettomuus- ja asuntoasioita seka toimitti kaikki tarvittavat tilastot tilastolaatijoille. Hanen vastuullaan olivat myos henkilotietorekisteri, lomalistat, kansanelakemaksut seka manttaalikirjoitukset. Sen lisaksi hanella oh erilaisia tehtavia, joita ei voida katsoa suoranaisesti kuuluvan henkikikuntapaallik011e. Han valvoi esimerkiksi eraita kelloja padkonttorissa, tarkisti sahkomittarin seka hoiti piirustus- ja leikearkistoa ja raportoi Kellokosken kirkollisista menoista. ToimituspaallikOn tehtaviin kuuluivat tavarantoimitusten ja tavaranmyynnin hoitaminen. Hanen kuului valvoa yrityksen autojen kaytja pitdd kirjaa niiden reiteista. Vuoden lopussa han laati tilastoja ajetuista kilometreista, tavarantoimituksista seka korjauksista ja kustannuksista. Toimituspdallikkii hoiti tilausten kirjoittamisen tekniselle johdolle seka numeroidut tilaukset ja varastotilaukset. Hanen kuului myos valvoa toimitusaikoja ja neuvotella niista teknisen henkiltikunnan kanssa, mikali niista oli neuvotteluvaraa. Jos mytihastymisia tapahtui, hanen piti ilmoittaa asiasta asiakkaalle ja yrittaa nopeuttaa toita tehtaalla. Toimituspaallikkii kirjoitti toimitus- ja tuotantoraporttien luonnokset, jotka tarkistettiin ja taydennettiin eri osastoil- Ia. Sen lisaksi hanella oli erilaisia muita tehtavia kuten juhlahuoneiston kaytosta vastaaminen, liputtaminen seka tytivaatteiden tilaaminen ja yovalvonnan jarjestaminen Konttoripaallikän suoranaisessa alaisuudessa toimi kirjeenvaihtaja. Hanen tehtaviinsa kuului postin avaaminen ja mapittaminen, osa kirjeenvaihdosta, kaannostyot seka sisdisten tiedotteiden kirjoittaminen. Han hoiti postikassaa ja lahetti ulosmenevan postin. HaneIle 138 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

13 kuuluivat myiis tyo- ja henkilokorttien kirjoittaminen, erilaiset puhtaaksikirjoitustyot seta ruukin kirjaston hoitaminen. Kellokosken ruukin konttorityon jaottelusta huomataan etta ylemmilla konttoritoimihenkiloilla ja erityisesti konttoripaallikolla oli melko vastuullisia ja monipuolisia tyotehtavia; hanen piti johtaa ja valvoa koko konttoria. Kaikki tyotehtdvat ja -rutiinit olivat kuitenkin tarkoin mddriteltyja. MyOs isannoitsija osallistui henkikikohtaisesti ja aktiivisesti paivittaisiin rutiineihin kaymalla esimerkiksi lapi saapuvan postin kokonaisuudessaan. Koska Kellokoski oli suhteellisen pieni yritys n. 300 tyontekijad tamd oli kaytannossd mandollista, mutta se johtui todennalaisesti mytis isdnnaitsijan henkiläkohtaisista ominaisuuksista. AmmattilehdistOssa julkaistuissa aikalaiskirjoituksissa pohdittiin konttoristinimikkeen lisaksi mytis yleisemmin konttoriorganisaatiota ja eh henkiloiden tehtavia. Tasta keskustelusta saadaan lisavalaistusta konttoripaallikon asemaan ja tehtdviin. Sotien valisena aikana lehdistossa painotettiin ensisijaisesti konttoripagliktin rationalisointitehtdvia. Tilintarkastaja Edvard Sederholm, innokas tayloristi, totesi vuonna 1936 eta konttoripadiliiddi on vastuussa sad, etta tehtavat hoidetaan oikein ja etta ne on suoritettu tyydyttavasti, virheettomasti ja taloudellisesti. 36 Liiketaito-lehdessa kaytiin 1950-luvun alussa vilkasta keskustelua konttoripdallikiin tehtavista teollisuusyrityksissa. 37 Syyna tahan nayttaisi olleen se, etta nakemykset taloushallinnon merkityksesta olivat muuttumassa. Yhteista kirjoituksille oli, etta niissa katsottiin konttoripaallikon tehtavien ja aseman vaihtelevan yrityksesta toiseen huomattavasti ja etta melkein aina konttoripdallikon taidot jaivat yrityksissa taysimadraisesti hyodyntamatta. O.O. Markkula totesi, etta konttoripdallikoita oli paaasiallisesti neljad tyyppid: joissakin tapauksessa konttoripaallildco oli henkilokunnan esimies, joskus han hoiti maahantuonnin tai markkinointitehtdvid, toisinaan pelkastaan konttoriteknisia kysymyksid ja joskus han oli ainoastaan henkiki, jolle oli salytetty kaikenlaisia "yleisid" tehtdvid, kuten finanssi- verotus- tai mainostehtdvid tai jopa kiinteistojen hoito. Kirjoituksista ilmenee kuitenkin etta konttoripaallikko oli aina konttorihenkilokunnan esimies, joka valvoi ja johti kaikkea hallinnollista tytita. Hanelle kuuluivat paivan posti, kirjanpito ja kassan tositteet. Tdrkeimmat raportit ja tilastot joutuivat mytis hanen henkiläkohtaiseen tarkasteluunsa. Lisaksi han oli melkein aina kirjanpidon esimies ja/tai paakirjanpitaja, vaikka suurissa teollisuuslaitoksissa, joissa kirjanpito ja kustannuslaskenta vaativat erityisia tietoja ja tai- SUSANNA FELLMAN 139

14 toja, oli monesti oma kirjanpitopaglikon toimi. Toisinaan kustannuslaskenta oli kokonaan siirretty teknisen johdon alaisuuteen. Sederholm esitti edella mainitussa artikkelissaan kuitenkin jonkin verran valoisamman kuvan konttoripa glikon tehtdvistd. Eidnen mukaansa konttoripdallikon pitaisi olla yrityksen rahoituspdallikkii (finanscheij, joka valvoisi kirjanpitoa ja kassatointa seka hoitaisi luottoja ja pankkiasioita. KonttoripddllikOn tulisi palvella kaikkia muita osastoja olemalla yrityksen "tietosanakirja" ja tuottamalla erilaisia raportteja ja tilastoja johdon kayttoon. Lisaksi hdnen kuuluisi olla perilla yrityksen asioista "noin yleensa". Sederholm huomautti mytis, etta konttoripdallikon tehtäviin kuului, yllamainittujen lisdksi, monesti huolehtia yrityksen ulkopuolisista kontakteista, olla yrityksen "sisdasiainministeri" ja hallituksen sihteeri. Sederholmin nakemystd voidaankin pitad ihannekuvana konttoripdallikon tehtdvistd. Toimitusjohtaja / omistaja oli nimittdin melkein aina itse vastuussa ulkopuolisista kontakteista, vaikka konttoripaallikko olisikin hoitanut suuremman osan kirjeenvaihdosta kaytannossd. Toimiva johto ja hallitus huolehtivat yleensd myeis rahoitukseen liittyvista kysymyksista. Konttoripdallik011e jai kaytannossa pelkastdan juoksevien laina- ja pankkiasioiden hoito. Lisaksi konttoripdglikko toimi harvoin hallituksen sihteerina. Jos hallituksen sihteerid yleensa oli olemassa, tointa hoiti pdasdanthisesti yrityksen lakimies, vaikka konttoripdallikkii toki palveli hallitusta ja johtoa erilaisilla raporteilla ja tiedoilla. Sotien vgisend aikana konttoripadllikon tehtavissa ja asemassa tapahtui selvd muutos. Asema ei enad perustunut ainoastaan siihen, etta han oli esimies ja hoiti konttorin vastuullisimmat ja vaativimmat tehtavat. Konttoripaalliktilla oli usein jo laadultaan erilaisia tehtdvia kuin muilla konttoristeilla. Hanen piti koordinoida, kehittdd ja suunnitella konttorityotd. Konttorirationalisoinnista tuli konttoripaglikon keskeinen tehtdvd. 38 MyOs esimerkiksi kirjanpitojarjestelmien suunnittelu ja kehittaminen kuuluivat hdrien tehtdviinsa ja vaikuttaa siltd, etta kasvavissa yrityksissd oli suuri tarve uudistaa Oita osin taloushallintoa. Kasvavalla ekonomikunnalla alkoi siten olla kysyntdd. Esimerkiksi Nokia Oy:ssa uudistettiin kirjanpitoa 1920-luvulla, jolloin tarvittiin uusi konttoripdallikkii suorittamaan tehtavda. Kyro Oy:On palkattin vuonna 1938 ekonomi Jarl F Asti.Om uudistamaan kirjanpitojarjestelmid. 39 Vaikka seka Kyrossa etta Nokiassa kirjanpitojarjestelmien uudistukset pantiin kayntiin johdon aloitteesta, ammattilaisia tarvittiin suunnittelemiseen ja mytis kaytannori toteuttamiseen. Joissakin tapauksissa yrityksen johto teki myos uudistustyon omin 140 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

15 voimin. Esimerkiksi Torsten Carlander-Reuterfeldt suunnitteli Kellokosken ruukin kirjanpitojarjestelman uudistuksia 1930-luvulla. Tiesihan tan itse millainen kirjanpidon ja kustannuslaskennan uudistus palvelisi parhaiten ruukin tarpeita. KonttoripdallikOn tehtavat vaihtelivat kaytannossa huomattavasti yrityksen koon, toimialan ja myiis perinteen mukaan. Useimmissa pienissd yrityksissd toimiva johto hoiti ja 1930-luvulla monia rutiiniluotoisia tehavia eilka konttoripdallikiiitd yield aina tarvittu, kun taas suuryrityksessd konttoripaallikolla oli monia, joskus my8s osastopaallikkiitasoisia alaisia. Toisinaan konttoripaglikot saivat toimia hyvinkin itsendisesti. Seka. isannoitsijan / toimitusjohtajan etta konttoripdglikiin henkilokohtaiset ominaisuudet ja kyvyt ratkaisivat usein, mitkd tehtdvdt annettiin ylemmille toimihenkikiille yleensd ja konttoripdglikalle erityisesti. biketalouden asiantuntijat marssivat yritykslin Toisen maailmansodan jälkeen taloushallinnon ja markkinoinnin rooli teollisuusyrityksissa muuttui ja korostui. Merkkejd tasta voidaan n5hdd jo 1950-luvulla, mutta erityisen nopea kehitys oli 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla. Yrityksiin ilmestyy talouspaallikoita, talousjohtajia, markkinointipdallikoith, myyntisihteereita. jne. Aikaisemmin konttoritoiminnot ja keskushallinto oli nahty vaittdmattomdna., ei-tuottavana byrokratiana, joka kulutti resursseja. Konttorirationalisointipyrkimykset heijastavat osittain juuti Cita ajattelutapaa; ei-tuotannollista tyota pyrittiin minimoimaan. Vaikka rationalisointi toki jatkui tarkeand, aikalaiskeskustelussa ei enad puhuta pelkastdan konttorityon rationalisoimisesta ja joustavoittamisesta, vaan aletaan mytis pohtia taloushallinnon ja markkinoinnin roolia yrityksissa seka sen tuotantoa palvelevaa merkitysta. Osasyy oli kasvava yrityskoko, monitoimipaikkaistuminen ja monitoimialaistuminen. MyOs rahoitusvaateiden ja sijoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen vaikuttivat kehitykseen. Vaikka suomalaiset rahoitusmarkkinat olivat yield sdannellyt ja "yksinkertaiset" 40, vientiteollisuudella oli jo ja 1970-luvulla vapaammat kadet toimia kansainvgisilld markkinoilla. Kolmas tarked syy olivat ulkomaiset vaikutteet. Kasvava osa yritysjohtajista oli opiskellut Yhdysvalloissa ja siten tutustunut amerikkalaisiin organisaatioteorioihin, joissa taloushallinnon roolin on yleensa katsottu olevan keskeisemmassa asemassa kuin eurooppalaisessa, eri- SUSANNA FELLMAN 141

16 tyisesti saksalaisessa, organisaatiomallissa. Vuonna 1951 L. Henriksson esitteli artikkelisarjassaaan Affarsekonomisk revy:ssd yksityskohtaisesti "amerikkalaista" organisaatiomallia. Han painotti erityisesti taloudellisen seurannan ja suunnittelun suurta merkitysta seka controllerin ja talouspaallikon keskeista asemaa amerikkalaisissa yrityksissa." Kamreeri F Palmskog kirjoitti jo vuonna 1948 eta keskushallinnon johon taloushallinto kuului keskeisend osana rooli yrityksessa oh usein ongelmallinen johtuen sen sijoittumisesta organisaatiokaaviossa. Se oh yrityksissa usein irrallaan (linjem;issigt sidostallt) muista osastoista. 42 Mika' talouspaallikkii oh sopeutuvainen (foglig), taloushallintoa pidettiin helposti apuosastona. Jos han taas oli aktiivinen, konflikti teknisen johdon kanssa oh vaistamatta edessa. Toinen kirjoittaja huomautti Liiketaito-lehden artikkelisarjassa konttoripaallikon tehtavistd, etta suomalaisessa teollisuusyrityksissa oh yleensa keskitetty kaikki voimavarat tehostamaan tuotantoa, kun sen sijaan tuotantoa avustava toiminta oh jaanyt vahemmalle huomiolle. Hanen mukaansa konttoripaallikko olisi kuitenkin pystynyt oleellisella tavalla palvelemaan tuotantopuolta, esimerkiksi vapauttamalla heidat erilaisista rutiinitehtavistd tai tuottamalla heille tarpeellisia lukuja.43 Monet yritykset kavivat lapi suuria organisaatiomuutoksia ja 70-luvulla ja organisaatiosuunnitteluun kaytettiin paljon resursseja. Kiinnostus organisatorisiin kysymyksiin kasvoi selvasti. Ulkopuolisia asiantuntijoita ja konsultteja kaytettiin hyvaksi ja kun aikaisemmin oh matkustettu ulkomaille tutustumaan tehtaiden teknisiin ratkaisuihin, matkustettiin nyt hankkimaan tietoja organisaatiomalleista ja -teorioista.44 Esimerkiksi Oy Rosenlew Ab:ssa tehtiin suuria organisaatiouudistuksia 1960-luvulla, joita yield hienosaadettiin 1970-luvulla. Nyt mm. toimialajakoon perustuvaan organisaatiomalliin. 45 Koko keskushallinto kavi lapi suuria muutoksia ja 70-luvun taitteessa. Syyna oh yrityksen kasvava koko seka huomattavat kannattavuusongelmat erdissa tulosyksikäissa. 46 Silloinen toimitusjohtaja Gustav Rosenlew oh lisaksi itse kiinnostunut organisaatiokysymyksista ja perehtynyt amerikkalaisiin organisaatio- ja johtamisteorioihin. Yhdessa tulevan controlleri/talouspaallikkon kanssa han oh aktiivinen organisaatiouudistuksessa ja erityisesti taloushallinnon uudistamistyossa. Han laati myiis muistion seka controllerin etta treasurerin tehtavis Uudistustyon tuloksena keskushallintoon perustettiin uusi talous- 142 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

17 osasto, josta erotettiin konttoritehtdvat. 48 Konttoripdgliktin tehtdvdksi jaival konttorirutiinit, vakuutusasiat sekd kassahallinto ja ja valuutta-asioiden hoito. Pdakonttorin konttoripdallilddi koordinoi mytis eri yksilckojen konttoripagwiden tykit. Talousosastoon, jonka johdossa oli controlleri/talouspdallikko, keskitettiin koko konsernin taloudellinen suunnittelu- kehitys-, ja valvontaty6. Talouspaglilddi oli vastuussa kirjanpito- budjetointi- seka laskentatyosta, verotuskysymyksistd, taloudellisesta valvonnasta ja sisdisesta tarkastuksesta. Talouspdallikiin, my8hemmin talousjohtajan, alaisuudessa toimivat eri osastojen osastopadlliktit, mm. kirjanpitopdglikko, budjettipadllikko ja sisainen tarkastuksen paglikko. Herrasta maisteriksi Vuosisadan alussa konttoristeilla oli harvoin minkdanlaista ammtillista koulutusta; konttoristi oh yksinkertaisesti "herra NN".5 Sinansd tams ei ole ylldttavdd, sill y Suomessa ei ollut laajempaa kaupallista koulutusta ennen 1900-lukua. Muutama kauppakoulu tosin oh perustettu viime vuosisadalla, mutta niiden ensisijaisena tarkoituksena oli antaa valmiuksia lahinna kauppa-apulaisille ja kauppiaiksi aikoville, vaikka niissa opetettiinkin mytis konttoristeille taitoja, kuten kirjanpitoa luvun loppupuolella perustettiin mytis kaupallisia opistoja, esimerkiksi Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, jotka antoivat konttoristeiksi aikoville perusteellisempia tietoja. Naistd kouluista valmistui kuitenkin vuosittain vain kourallinen opiskelijoita. Konttoristeiksi ja liikealalle aikovien perinteinen alalle tulotapa olikin yield vuosidan alkupuolella pdasafantiiisesti harjoittelu tyopaikalla tai ulkomailla. Jos teoreettista koulutusta pidettiin tarpeellisena, suoritettiin se usein ilta- tai sunnuntaikursseina. Vield pitkdan kaupallisen koulutuksen perustamisen jalkeenkin moni liikkeenjohtaja piti konttoriharjoittelua parhaana tapana perehtya konttority6hon. Ammatillisen koulutuksen puute ei toisaalta muodostanut suurta ongelmaa, koska konttorivaen suorittamat tehtdvat olivat suhteellisen yksinkertaisia. Tdrkeintd oli osata lukea, kirjoittaa ja laskea. Myiis kaunista kasialaa ja kielitaitoa arvostettiin. Kirjanpito ja muut tarvittavat taidot opittiin tyota. tekerna Koska konttoritoimihenkiläiden sosiaalinen tausta oli usein suhteellisen korkea, moni oh suorittanut ylioppilastutkinnon ja osasi kielia. Kontoristen-lehti teki 1920-luvulla tiedustelun, jossa kyseltiin joh- SUSANNA FELLMAN 143

18 Tampereen puhelinkeskuksen puhelunvalittájia 1920-luvulla. Mukaan kuvaan on paassyt my6s alaisiaan valvova miesjohtaja. - Kuva: Kansan Arkisto tajilta mitkd heidan mielestdan olivat konttoristien tarkeimmat taidot. Muodollista koulutusta ja ammattitaitoa tarkeampana pidettiin lojaalisuutta tyonantajaa kohtaan seka sellaisia henkilokohtaisia ominaisuuksia kuin jarjestelmallisyys, rehellisyys, tunnollisuus, tasmallisyys (punktlighet), ahkeruus ja tarkkuus. 51 KonttoripadllikOlta vaadittiin jo enemm5n. Vuonna 1925 Kontorsvarlden-lehden artikkelissa todettiin, etta konttoripaglikolta edellytetdan nopeaa kasityskykyd, arvostelukykya, harkintakykya, padttdvdisyytta ja hyvad muistia. 52 Ammattikoulutusta ei yield pidetty erityisen tarkeand edes vaativimpien konttoritehtavien suorittamisessa. Samassa artikkelissa nimittain esitettiin, etta konttoripdglikon tietotaito rakentuu hyvale peruskoulutukselle, yleissivistykselle, eldmankokemukselle ja teoreettiselle am- 144 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

19 mattikoulutukselle ja nimenomaan tassa jarjestyksessa! Jo vuosisadan alussa oli toki myos sellaisia konttoristeja, joilla oli muodollinen koulutus takanaan. Muutamat olivat suorittaneet kauppakoulun tai vierailleet ulkomaisissa kaupallisissa opistoissa. He olivat usein liikkeenjohtajien poikia, jotka oli lahetetty ulkomaille oppimaan kielia ja muita hyadyllisia tietoja ja taitoja, jotta he aikanaan voisivat jatkaa yrityksen johdossa. Viime vuosisadan puolella palkattiin myos jonkin verran ulkomaisia kirjanpitajia ja konttoristeja. Esimerkiksi Nokia Oy:ssa oli ennen tad vuosisataa useampi saksalainen konttoristi, kuten edella mainittu konttoripaallikko C. Ernitz.53 Joskus konttoristeilla ja konttoripaallikoilla oli akateeminen koulutustausta, esimerkiksi filosofian maisterin tai oikeustieteellinen tutkinto. He muodostivat kuitenkin selvan vahemmmistiin. Nain hyvin koulutettu konttoristi tai konttoripdallikko sai erittain vastuullisia tehtavia. Esimerkiksi varatuomari Rolf Thomasson on 1940-luvulla konttoripadllikkona Nokia Oy:ssa. Han saattoi toimia erittain itsendisesti omien tehtdviensa kohdalla ja olla samanaikaisesti yrityksen juridinen asiantuntija. Monet naispuoliset juristit toimivat myos konttoritehtavissa, mutta he eiydt kuitenkaan vdlttamdtta saaneet yhtd vaativia tehtavia kuin miespuoliset kollegansa. Mytis pankkikokemusta pidettiin hyvand taustana konttoritehtdviin ja entisid upseereitakin loytyy, joskin he yleensd hoitivat henkilostopdallikkin tehtavia. Vaikka harjoittelu olikin pitkadn tarkein tapa oppia konttorityota, muodollinen koulutus ja hyva ammattitaito muuttuivat sotienvalisend aikana vahitellen yhd tarkedmmiksi. Mainitussa Kontorsmar/denlehden kyselyssa kysyttiin johtajilta, mitka heidan mielestaan olivat konttorihenkikikunnan suurimmat puutteet. Sellaisiksi nimettiin puutteet ammattitaidossa ja taloudellisessa yleissivistyksessa. Moni vanhan sukupolven konttoristi, joka oli oppinut taitonsa kaytanntin tyossd, ei aina enad hallinnutkaan tehtdviadn silloin kun esimerkiksi kirjanpitojarjestelmien ja kustannuslaskennan muutokset asettivat uusia vaatimuksia. Nokia Oy:ssa uudistettiin 1920-luvulla toimitusjohtaja Souranderin aloitteesta kirjanpitojkjestelmád ja tehtavad suorittamaan palkattiin herra Uno MalmstrOm. Edellinen konttoripdallikkii irtisanoutui, koska han katsoi, ettei enad pystynyt oppimaan uutta jdrjestelmad.54 Yritykset palkkasivat mielelldan kauppakorkeakoulun kayneitd erilaisiin konttoritehtaviin, erityisesti kirjanpitotehtaviin. Esimerkiksi Nokia Oy:On palkattiin jo ennen ensimmdista maailmansotaa ensim- SUSANNA FELLMAN 145

20 mdiset konttoristit, jotka olivat suorittaneet tutkinnon Hogre svenska handelslaroverketissa:" Kyro Oy:ssa palkattiin ensimmdinen ekonomi, Johan Andersson, vuonna 1938 konttoripddllikan apulaiseksi.56 Koulutetut konttoristit hoitivat selvdsti vaativampia tehtdvid, kuten kirjanpitotehtavia, markkinointi- ja myyntitehtavid, ja heilla oli jonkin verran parempia uramandollisuuksia. Usein he etenivdt nopeasti esimerkiksi konttoripaglikoiksi." Ennen toista maailmansotaa ekonomin tai muunlaisen kaupallisen koulutuksen suorittaneet konttoritoimihenkiltit olivat kuitenkin vahemmistona, eikd koulutus ollut yield mikadn edellytys edes vaativiin tehtdviin. Kaupallisen koulutuksen merkitys teollisuudessa kasvoi vasta toisen maailmansodan jdlkeen. Vuonna 1968 Kyro Oy:n tehtailla oli yksi taloustieteen maisteri, neljd ekonomia ja kandeksantoista merkonomia. W. Rosenlew & Co: Ab:ssa oli toisen maailmansodan j gkeen jo useita ekonomeja sekd vaativissa konttoritehtdvissd, kuten kirjanpitoja konttoripaglikkotehtdvdssd, etta uusissa taloushallinnon tehtdvis- Koulutusvaatimukset nousivatkin ripedsti erityisesti 1960-luvulta alkaen. Samalla myiis alempi kaupallinen koulutus kehittyi ja ero ylempien ja alempien toimihenkiloiden valilla jyrkkeni. Merkonomit ja muut alemman kauppaopetuksen suorittaneet sijoittuivat rutiiniluontoisiin konttoritehtdviin, kun taas ekonomit ja kauppatieteiden maisterit valtasivat vaativammat ja itsendisemmat konttoritehtdvdt, kuten esimerkiksi kirjanpito-, myynti- ja ostotehtdvdt sekd erityisesti uudet suunnittelu-, seuranta- ja kehitystehtdvdt. Vaikka muodollinen koulutus ei tandkaan pdiydna ole ehdoton edellytys teollisuuden vaativissa taloushallinnon tehtdvissa, 1970-luvulta ldhtien on ollut ainakin suuryrityksissd pikemmin saanto kuin poikkeus etta talousjohtajilla, talouspaallikoilla, markkinointitpdallikiiilld, controllereilla tai treasuereilla on akateeminen koulutustausta. Koska koulutustarjonta samanaikaisesti kasvoi rajandysmaisesti, voidaan olettaa ettei kohonnut koulutustaso ollut ainoastaan seuraus yhd vaativimmista tehtdvistd, vaan "tarjonta loi myas kysyntdnsr. Lojaalisuus, sitoutuminen ja lgheinen suhde tyonantajaan TyOnantajan kannalta katsottuna ylempien toimihenkiloiden keskeisin ominaisuus on aina ollut lojaalisuus yritystd ja sen johtoa kohtaan. Lojaalisuus ja sitoutuminen yritykseen oli aikaisemmin monesti yhtd tarked jollei tarkeampi kuin taito ja koulutus. Jo Werner Sie- 146 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1. 10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Liite 1 Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf.

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. SKAL SUORITEALAT RY:N SÄÄNNÖT 2011 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. Yhdistys voi käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kohti yrityksen voimavarahallitusta

Kohti yrityksen voimavarahallitusta Kohti yrityksen voimavarahallitusta Harri Lukander asianajaja, varatuomari OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 2 Hallituksen tehtävät osakeyhtiön hallitus huolehtii ja vastaa kaikista niistä yhtiöoikeudellisista

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys - Finnish Greenkeepers Association r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus ja tehtävät Yhdistyksen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö 1 Luku Tarkoitus ja toimintamuodot 1 Tarkoitus Tässä oikeusapuohjesäännössä määrätään Pykälä ry:n (jäljempänä yhdistys) harjoittamasta oikeusaputoiminnasta. Oikeusaputoiminnan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen

Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen Linnainmaa & Turunen / CG-selvitys 2014 Listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen Comply or explain -periaate 76 ilmoitettua poikkeamaa suosituksista 0,6 / yhtiö Yleisin poikkeama sukupuolijakauma

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot