Sunnuntai. Jalustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.2.2012. Sunnuntai. Jalustalla"

Transkriptio

1 KATJA LEHTO Sunnuntai Mielipide 2 3 Viikonvaihde 4 11 Kulttuuri Päivyri Uutiset 2 9 Ulkomaat Urheilu Sää 20 Jalustalla Lemmikkejä on enemmän kuin koskaan ja hössötys niiden ympärillä kiihtyy. Se on oire koventuneesta yhteiskunnasta. Sunnuntai O4 7 Runeberg: Runoilija tunnetaan tortusta. Mistä Tuomas Kyrö muistetaan? Sunnuntai O10-11

2 O2 Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen , Martti Vuolukka Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 2800 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Sähkön hinta ei ole riippuvainen tuotantokustannuksista, vaan aina sähköyhtiöt keksivät syyn hinnankorotuksille. Nyt syyksi kelpaa pakkanen. Kolumni Heikki Lääkkölä Hukassa olevat pitää löytää Syrjäytymisestä on huolissaan niin istuva presidentti kuin presidenttiehdokkaatkin. Poliisiylijohtaja puolestaan pitää syrjäytymistä Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpana uhkana. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kertoo EVA Analyysissa, että Suomessa on hukassa nuorta. He ovat kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella: niin syrjäytyneitä, etteivät näy missään tilastossakaan. Nämä nuoret pitää nyt löytää. He ovat nuoria, jotka eivät ole koulussa, eivät töissä eivätkä työnhakijoina. A Yhteiskunnalle jokainen nuori on menetetty mahdollisuus. SUOMALAINEN nuoriso jakaantuu kahtia. Keskiarvot nuorten tilanteesta eivät kerro mitään: Enemmistöllä menee hyvin, mutta vähemmistöllä yhä huonommin. Taustalla lienee yhteiskunnan laajempi eriarvoistuminen. Kehitys on menossa tuloerojen kasvun myötä taaksepäin. Menneistä sukupolvista tuttua sosiaalista nousua ei enää tapahdu, vaan ongelmat pyrkivät kasautumaan. Nuorten syrjäytyminen liittyy oleellisesti koulutuksen keskeytymiseen. Kun opintie katkeaa, tulevaisuudennäkymät heikkenevät olennaisesti. Kokonaan ilman peruskoulun päättötodistusta jää vuosittain noin 200 nuorta. Yhteiskunnalle jokainen nuori on menetetty mahdollisuus. Erityisesti on päästävä kiinni syrjäytymisuhan oleviin ja jo syrjäytyneisiin nuoriin. Huonoimmassa tilanteessa syrjäytyminen on tapahtunut jo toisessa sukupolvessa. Se tarkoittaa, että yhteiskunnan syrjäytymistä ehkäisevän keinovalikoiman tulee olla entistä tehokkaampi. Yhteiskunnalla nuoren auttaminen ei saa olla resurssikysymys. Kehitysvaiheessa olevan nuoren tukeminen on aina edullisempaa kuin elinikäisen syrjäytymisen aiheuttamisen kustannusten maksaminen. VANHEMMILLA on suuri merkitys siihen, pääseekö nuori tukevasti elämänsyrjään kiinni. Jos nuorella on tukenaan edes toinen vanhemmista, putoaa syrjäytymisriski kolmasosaan yksin asuvaan verrattuna. Miehillä myös parisuhde suojelee syrjäytymiseltä, naisilla parisuhteella taas on päinvastainen vaikutus. Syrjäytymisen ehkäisemisen pitäisi kulkea punaisena lankana kaikkien läpi linjan valtionhallinnon toimissa, kunnissa, kodeissa ja kouluissa. Uhka voidaan ennustaa jo nuorena, jos ongelma on siirtynyt esimerkiksi työttömyyden myötä jo sukupolvelta toiselle. Tilastoimisesta, tiedottamisesta eikä ympärivuorokautisesta sosiaalipäivystyksestäkään ole paljon apua, jos perusongelmaa ei pystytä ratkaisemaan. Kohderyhmä on haastava, sillä valmista mallia siihen, miten kokonaan hukassa olevia nuoria autetaan ei ole olemassa. Tarvitaan välittämistä ja tehokkaita turvaverkkoja. Tarvitaan myös vastuun opettamista ja rajojen asettamista. Pääkirjoitus Saamelaisten asiat edistyvät Edellytys:Jotta kieli ja saamelainen kulttuuri säilyy, niin pitää turvata myös ns. perinteisten saamelaiselinkeinojen säilyminen, ja saamelaisten mahdollisuudet elää kotiseutualueellaan. Kansallispäiväänsä huomenna viettävillä Suomen saamelaisilla on nyt paremmat näkymät kuin vuosiin heille tärkeiden asioiden nytkähtämisestä eteen päin. Näkyvin merkki uudesta on Inariin valmistunut saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus Sajos. Rakennus antaa omalta osaltaan myös kunnolliset ulkoiset puitteet saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttamiselle. SAJOKSEN AVAJAISIA samoin kuin saamelaiskäräjien uuden toimintakauden alkua juhlitaan kuitenkin vasta huhtikuun alussa. Tänään valittavaa Suomen uutta presidenttiä odotetaan mukaan juhlaan. Tarja Halonenhan kävi monesti virkakautensa aikana saamelaisten arvovieraana, Kekkosesta puhumattakaan. Sitä ennen täytyy saamelaiskäräjien valita itselleen uusi puheenjohtaja. Jatkaako nykyinen presidentti, tunturisaamelainen Klemetti Näkkäläjärvi Enontekiöltä vai onko aika nuoremman polven astua johtoon? Mielenkiintoista joskin ehkä yllättävääkin olisi, jos johtajaksi valittaisiin kolttasaamelainen, vaalien ääniharava Tiina Sanila-Aikio Sevettijärveltä, vaikka hänellä lienee kannatusta omien joukkojensa lisäksi laajemminkin. Entä ilmaantuuko Tenon suunnalta vielä ehdokas kisaan? Suomen presidentin toimenkuvaan verrattuna saamelaisten johtajan työ on monipuolisempaa. Asioiden ajaminen muiden kanssa ympäri maailmaa vaatii osaamista ja yhteistyökykyä. Lisäksi hänen pitää pystyä toimimaan kotijoukkojaan tyydyttävällä tavalla. Kun saamelaiskäräjien kokoonpano nuortui ja muuttui rajusti vaaleissa, niin toivottavasti samalla vanhat keskinäiset kiistat unohtuivat. Muut mediat Katteetonta rehvastelua UUTISPÄIVÄ DEMARI Perussuomalaisille näyttää käyvän yhä vaikeammaksi hyödyntää eduskuntavaalien suurvoittoa todelliseen vaikuttamiseen. Vielä syksyllä ilmassa oli rehvastelua siitä, että perussuomalaiset ottavat aimo siivun ammattiyhdistysvaltaa. Metalliliiton vaalien oli määrä olla ay-valloituksen lähtölaukaus. Nyt kun ehdokasasettelu on päättynyt, tiedetään että Metallin maalisvaalien 1300:sta ehdokkaasta kuusi on perussuomalaisia. Esimerkiksi keskustalaisia on tarjolla sentään kymmenen. MAASEUDUN TULEVAISUUS Tulevaisuuden energia tuotetaan ensisijaisesti uudistuvista lähteistä, joihin kuuluu mm. metsien ja peltojen biomassa. Suomessa ollaan vihdoin pääsemässä konkreettisiin toimiin uusien tuotteiden valmistamisessa. Energiateollisuuden innovaatiot osoittavat, että Suomessa on todellakin paljon mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa. Kysymys on isosta asiasta ja isoista rahoista. Kotimaisesta uusiutuvasta energiasta ESITYS SAAMEN KIELTEN elvyttämiseksi valmistuu ilmeisesti helmikuun lopulla, jonka jälkeen ehdotus käy lausuntokierroksen. Lopullisen elvytysohjelman toimeenpano alkanee jo tänä keväänä. Enää noin kolmannes saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella, ja väheneminen jatkuu. Kun sen lisäksi 400 saamea äidinkielenään puhuvaa kuoli vuoden aikana, niin saamen kielen tulevaisuus on vaakalaudalla. Pelkällä keinotekoisella elvytyksellä ei kieli voi pitkään elää. Jotta kieli ja saamelainen kulttuuri säilyy - toki sekin koko ajan muuttuen-, niin pitää turvata myös ns. perinteisten saamelaiselinkeinojen säilyminen ja saamelaisten mahdollisuudet elää kotiseutualueellaan. Silloin täytyy puhua myös maankäytöstä. MAANKÄYTTÖASIOISSA päällimmäisinä ovat kaavoittaminen - Inarinjärven osayleiskaava ja Kilpisjärven yleiskaava - sekä kullankaivuu saamelaisalueella. Parikymmentä vuotta kiistelty ILO 169-sopimuksen ratifiointikin toivottavasti nytkähtää eteen päin. Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön asiasta eri ministeriöille ja saamelaiskäräjille. Käräjiltä odotetaan nyt ehdotusta, miten asiassa tulisi edetä ja mitä ratifiointi Suomessa edellyttää. Ehkä vihdoin saadaan konkretiaa keskusteluun, joka monin osin on vellonut uskomusten ja luulojen varassa faktan sijaan. OVATKO SUOMALAISET olleet kolonialisteja saamelaisia kohtaan vai eivät? Omaa historiaansa pohtii kirkko arkkipiispan johdolla viikonvaihteessa Inarissa ns. sovitusseminaarissa. Uutta aineistoa tuonee keskusteluun myös professori Veli-Pekka Lehtolan huomenna julkaistava uusin tutkimus. on tulossa merkittävä osa teollista tuotantoa. SUOMENMAA Keskustelu kuntarajoista, kunnallisista palveluista ja lähidemokratiasta ryöpsähtää käyntiin heti, kun presidentinvaalista on selvitty. Hallitus näyttää pysyttelevän poteroissaan, ja päävastustaja keskusta hyökkää koko arsenaalillaan. Parempi ratkaisu on yhä valtakunnallinen verotulojen tasaus. Kun näin menetellään, kuntien välinen yhteistyö on usein parempi ratkaisu kuin liitokset. Yhteistyössä voidaan hoitaa laajaa väestöpohjaa tarvitsevat palvelut yhtä demokraattisestikin kuin jättikunnissa.

3 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Pohjoista puhetta O3 P.S. Lainsäädännön harmonisoimisesta huolimatta rajalla ilmaantuu yhä uusia tapauksia, joissa yksittäinen ihminen uhkaa jäädä kahden maan lainsäädäntötulkintojen takia ilman kummankaan maan sosiaalietuja. Jos vain tahtoa löytyy, niin ei luulisi olevan mahdotonta politiikoille eikä virkamiehille hoitaa asiat kuntoon. Onko epäselvyyksissä kyse kielierosta vai ymmärryksen puutteesta? Missään tapauksessa kärsijäksi ei silti saisi jäädä yksittäinen ihminen, aivan sama kummalla puolella rajaa hän asuu. Lukijalta Eläkeiän nosto on välttämätön Suomen väestö vanhenee parin muun maan ohella nopeinta vauhtia Euroopassa. Suomalaisten elinajan odote on ollut pitkään kasvussa. Tänä vuonna syntyvien lasten odotetaan elävän huomattavasti pidempään kuin esimerkiksi tämän kolumnin kirjoittajan odotetaan elävän. Tähän myönteiseen ja toivottavaan eliniän kasvuun on kansantalousmielessä kuitenkin varauduttava. Kun vuonna 1990 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme oli noin 13 prosenttia, vuonna 2030 heidän osuutensa on jo noin 24 prosenttia. Kun vuonna vuotta täyttäneitä oli reilut , vuonna 2030 heitä on keskuudessamme jo yli 1,5 miljoonaa ja vuonna 2040 meitä on jo yli 1,6 miljoonaa. Väestön vanhenemisen rinnalla meillä tapahtuu muutakin. Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna yli seitsemän miljardia euroa. Eikä mikään viittaa siihen, että velkaantuminen olisi lähivuosina olennaisesti tätä vähäisempää. Näyttää siltä, että ikärakenteen muutosta ja julkisen talouden velkaantumista ei edelleenkään Suomessa täysin ymmärretä. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista pelkästään veroja korottamalla ja etuisuuksia leikkaamalla, vaan tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta - on yksi näistä. Työelämän kehittäminen, työhyvinvoinnin lisääminen ja työkyvyttömyyseläkekehityksen hillitseminen ovat kaikki kannatettavia ja tärkeitä tavoitteita, ja niihin on kaikin keinoin pyrittävä. On kuitenkin harhaluulo, että pelkästään ne yksin ratkaisisivat tulevaisuuden haasteemme. Pehmeiden keinojen lisäksi tarvitsemme myös kovempia keinoja. Ratkaisuja haettaessa on myös katsottava tämän hetkisen työttömyys- ja työllisyystilanteen yli. Eläkeikäkeskustelussa pakkaa usein unohtumaan kolikon toinen puoli: työeläkejärjestelmän rahoitus ja työeläkkeiden taso tulevaisuudessa. Pelkästään työeläkemaksuun kohdistuu arviolta noin 4 6 prosentin korotuspaine vuosina Mikä vaikutus eläkeiän nostamisella tai nostamatta jättämisellä on työeläketurvan tasoon ja maksettaviin eläkemaksuihin? Haluammeko ja hyväksymmekö sen, että tulevaisuudessa työeläketurva on euromäärältään nykyistä olennaisesti alhaisempi ja maksamamme eläkemaksut ovat nykyistä korkeammat, vai haluaisimmeko niiden pysyvän edes lähellä nykytasoa? Eläkeikäratkaisu on vain yksi osa työurien pidentämistä. Se on kuitenkin muita tärkeämpi sen vuoksi, että eläkeiän nosto on yksinkertainen ja selkeä signaali paitsi täällä Suomessa, myös Suomen ulkomaisille velkojille siitä, että Suomi haluaa pitää kansantaloutensa tasapainossa. Eläkepolitiikkaa pitää tehdä tämän päivän nuorten edut muistaen ja turvaten. Se on osa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Eläkeiän alarajan nosto 63 vuodesta on välttämätön halusimmepa sitä tai emme. Ja mitä nopeammin se tehdään, sitä kivuttomampaa se on. Muualla Euroopassa vastaavia ratkaisuja on jo lukuisissa maissa tehty. Mikäli lykkäämme eläkeikäratkaisua edelleen, tämän päivän nuorista tulee työeläkejärjestelmämme suurimpia maksajia ja huonoimpien etuisuuksien saajia. Tämä ei voi olla tahtotilamme. Keijo Putkonen aluepäällikkö Elinkeinoelämän keskusliitto EK Aluetoiminta, Oulu Tekstarit Pellon kunnassa Jokivartisten tekemä latuverkosto maan huipputasoa, joten hiihtäjä menepä sinne nauttimaan kunnon laduista! Sunnuntai-hiihtäjä Miksi radiotoimittajan pitää puhua niin nopeasti, että laitteet eivät ehdi toistamaan sanottua? Uskomatonta, miten huonosti sivistysmaat kohtelee rajaseudun ihmistä, joka jätetään sosiaaliturvan ulkopuolelle! Ulkomailta tuleville tarjotaan taatusti kaikki tuet, anomatta ja molemmissa maissa! Omat jätetään ilman! Minulla myös tyttölyseon ekaluokalla otettu kirjeenvaihtokaveri ollut jo vuodesta 66. Posti kulkee Kemistä texasiin, joulupaketit myös. Kuinka joku voi tietää ketä demari äänestää, vaalisalaisuus rikkoontuisi. Asevelvollisuus ei koske naisia ei edes Tarja Halosta. Suomen etu jäi suomalaiseen mediaan Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen palasi edellisestä EU:n valtiovarainministerikokouksesta levein hymyin. Hän selvensi medialle, kuinka hän oli jälleen kerran ajanut Suomen kannan läpi. Tällä kertaa hän väitti välttäneensä mahdollisuuden, että Suomen pääomaosuutta Euroopan pysyvässä vakausmekanismissa (EVM) pystyttäisiin korottamaan ilman omaa tahtoamme muiden maiden määräenemmistöpäätöksellä. Me emme näe, että Urpilaisella olisi ajamiensa muutosten valossa ollut aihetta kovinkaan leveään hymyyn. Viime vuoden lopussa euromaille esitelty EVM-sopimus ei herättänyt missään muussa maassa samansisältöistä keskustelua kuin Suomessa. Kaikille maille oli selvää alusta lähtien, että pääoman korotus voidaan kunkin osakasmaan osalta tehdä ainoastaan sen omalla päätöksellä. Todellista pelkoa, että keskeistä budjettivaltaa menetettäisiin oman maan rajojen ulkopuolelle, ei ollut. Asiaa esiteltiin Monet kiitokset A Suomi antoi mahdollisuuden suurten maiden veto-oikeudelle. myös Euroopan parlamentissa, jossa ihmeteltiin jälleen kerran Suomessa noussutta kohua. Pidetyssä valtiovarainministerikokouksessa Suomi sai läpi vain sellaisia muutoksia, jotka olivat merkitykseltään hyvin pieniä ja stilistisiä. Sen sijaan yksi erittäin merkittävä ongelma jäi, josta hallitus ei ole halunnut hiiskuakaan. Tammikuun lopun EU-huippukokouksen tuloksista selviää, että Suomi on suostunut siihen, ettei päätöksenteon yksimielisyyttä tarvita kuin rahaston kapasiteetista päättämiseen. Aiemmin oli sovittu, että kaikki EVM:n rahoituspäätökset tehdään yksimielisesti. Tästä omasta periaatteestaan Suomi siis irtautui ja antoi epäoikeudenmukaisen mahdollisuuden suurten maiden vetooikeudelle. Nyt kun piikin koko on päätetty, on enemmistöllä oikeus käydä Suomen kukkarolla, vaikka sitä vastustaisimme. Ottaen huomioon EVM-sopimusväännön lähtötilanteen, jossa ongelmaa budjettivallan menettämisestä ei ollut, ja lopputuloksen, jossa päätöksenteon yksimielisyyden periaate lipesi Suomen käsistä, hallituksen voi sanoa keskittyneen täysin vääriin asioihin. Väitteistään huolimatta Kataisen-Urpilaisen hallitus ei ole Euroopan talouskriisissä onnistunut ajamaan Suomen etua. Vastuumme ja riskimme ovat aivan olennaisesti kasvaneet. Riikka Manner Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Antti Kaikkonen kansanedustaja (kesk.) eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Kirjailijapäivien toimikunta kiittää Kemin Prosaisteja, Pohjola-Nordenia, Kirjoittajaryhmä Rinkiä, Lapin Kirjallisuusseuraa sekä kaikkia päivien onnistumiseen osallistuneita kemiläisiä & torniolaisia. Ilman teidän panostanne olisimme olleet varjo vaan. Toimikunnan puolesta Matti Ylipiessa Puolesta vanhusten Tää ei ole vaalijuttu, katso puoleen vanhusten? Mitä he on aikaansaaneet, voisitko sä muistaa sen? He ei enää puoliansa, voi ylläpitää taistellen, hyljättynä, yksinäisenä, onko palkka poloisten? Vuodepaikkansa ainoastaan, turvako vanhusten? Painamassa märkä vaippa, lämmittäen hetkisen. Poissa kumppani on, lapset kaukana on. Turva läheisten hälle ois korvaamaton. Mutta ei ovi käy, rakkaitaan ei siellä näy. Kädet oudot häneen tarttuu, jos ja kun vain kerkenee, kantaen kiireellä tuon ruokakupin, lennossa myös pois vie sen! Ulos päästä ei voi, vaikka linnunlaulut soi, huudot ympäriltään kuulla vain voi, hoitaja autathan, joka puolla taas tarvitaan. Jos vain sulla on vielä voimaa, auta osaa vanhusten! Hoitohenkilöstöä älä soimaa, kaikki syy on päättäjien. He euroista vois osan siirtää, hyvinvointiin vanhusten. Koska juuri se heidän työnsä, loi hyvinvoinnin meillekin. Aune M. Lämpimät kiitokset teille teiden ritarit, kun kaivoitte ja pukkasitte automme pois penkasta Kokkokankaalla! Ihanaa että teitä arjen sankareita löytyy hyviä tekoja tekemään. Mamma ja muksu Älkää hyvät ihmiset maksako näitä taksikursseja. Tarjolla on satunnaisia yökeikkoja joilla tienaa 50 yö. Pettynyt Kun perheessä alkoholisti kaikki vieraatkin heittää käymästä. Kiitos terveydenhoitaja Päivi Kari ja koululääkäri Riitta Nyman, olette aivan ihania ja tosi hyviä! Avun saanut helpottunut opiskelija Sukulaisilta on niin helppo lainata rahaa. Eivät huutele rahojensa perään ja kohta voikin pyytää lisää. Eivät ilkeä kieltäytyä, kun laittaa surkean naaman kehiin... Seittenkari alkuperin Seitsenkari vrt seitsemän/seittemän. Taitaa olla meänkielisten väännöksiä nämä Seittenkaaret kun ei ymmärretä kari-sanaa Sanotaan tässäkin reilusti Seskarö, sehän lukee tienviitoissakin. Kemiläinen, jos vastustat Ruutinpuiston rakentamista, allekirjoita adressi osoitteessa www. adressit.fi Adressi on nimeltään Säilytetään Ruutinpuisto.

4 O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Isovillakoira Peppi on voittanut näyttelyistä lähes kaiken mahdollisen. Nainen menestyksen takana on omistaja Virpi Pesonen, joka hallitsee trimmauksen. Pesoselle koirat ovat sekä Kovan ajan lapset Suomessa on enemmän lemmikkejä kuin koskaan. Sosiologin mukaan kovan maailman kohtelema ihminen hakee lemmikistä kuuntelevaa ystävää. Kukaan ei enää tekisi kaveristaan kinnasta niin kuin herra Matti Kuivila teki. Pekka Juntti, teksti Katja Lehto, Anssi Jokiranta, kuvat Naapurin koira kuoli muutama vuosi sitten kolmetoistavuotiaana vanhuuteen. Sinä päivänä naapurin talosta sammuivat valot ja tilalle tulivat muistokynttilät. Sinä päivänä naapurin isäntä ja emäntä itkivät niin kuin itketään silloin kuin perheenjäsen kuolee. Se suru kertoo paljon tästä ajasta, ja ihmisten muuttuneesta suhteesta lemmikkieläimiin. Suhde syventyy samaa tahtia kuin lemmikkien määrä lisääntyy. Koirien rekisteröinnit ovat olleet koko 2000-luvun ennätyskorkealla, yli kappaleessa. Suomessa enemmän rotukoiria kuin koskaan, yksilöä. Kaiken kaikkiaan Kennelliitto arvioi, että maassa on koiraa. Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerolan muistuttaa, ettei lemmikki-intoilu koske vain koiria. Kissoja on monta kertaa enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Eikä kaksikymmentä vuotta sitten ollut juuri jyrsijöitä. Myös esimerkiksi maatiaiskanat ovat nyt suosionsa huipulla. Näyttää, että yhä useammat suomalaiset haluavat elää eläinten kanssa, mutta mistä se johtuu? SOSIOLOGI Leena Koski on tutkinut ihmisten suhdetta koiriin. Hän kyseli koiraharrastajilta kollegansa Pia Bäcklundin kanssa, mitä koira merkitsee omistajalleen. Selvisi, että koira täyttää ihmisen elämässä kovin erilaisia lokeroita. Yhdelle koira on kumppani ja ystävä, toiselle harrastusväline. Osa kuvaa suhdettaan koiriin elämäntapana. Varsinkin he, jotka kilpailevat koirillaan, esineellistävät koiran. Jos koira ei toimi, se laitetaan kiertoon. Tai monttuun. Monen huonon metsä- ja kilpakoiran kohtalo on edelleen tulla lopetetuksi. Sodankyläläinen pohjanpystykorvarodun luoja ja kasvattajalegenda Matti Kuivila lopetti epäkelpot koiransa. Hän esineellisti koiria kirjaimellisesti, sillä hän teki tarpeettomista koirista kintaita ja muita käyttöesineitä. Valtakunnallinen metakka syntyi, kun mies jokunen vuosikym-

5 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Sunnuntai O5 kilpavälineitä, myös ystäviä. Virpi Pesosen Sunny on saanut letit päähän. men sitten matkusti Suomen kennelliiton kokoukseen Helsinkiin omista kasvateista tehty koiraturkki päällään. Ei liene liioiteltua sanoa, että Kuivilan kinnaskoiran ja kerrostalossa asuvan tissivälipuudelin henkinen etäisyys omistajilleen on liki mittaamaton. KOSKEN MUKAAN moni täyttää lemmikillä sisimmässään sen kolon, joka on tarkoitettu lapselle. Ne ovat karvalapsia, mamman mussukoita ja isin kultia. Koski on huomannut, että usein nuoripari hankkii ensimmäiseksi lapsekseen koiran, jotta voi harjoitella perhe-elämää. Tapio Eerolan mukaan koirien lisäksi kissat, jyrsijät ja jopa kanat koetaan nykyään lapsenkaltaisina. Kanaharrastajien keskustelupalstalla Munanetissä ihmiset eivät puhu kananpoikasista vaan kanavauvoista, maatiaiskanoja harrastava Eerola kertoo. Eerolan mielestä siinä ei ole mitään pahaa, että lemmikki täyttää lapsen kolon. Ongelmallisempaa olisi, jos koloa ei täyttäisi kukaan eikä mikään. A Kuivilan kinnaskoiran ja kerrostalossa asuvan tissivälipuudelin henkinen etäisyys omistajilleen on liki mittaamaton. MONI ON koiriensa kanssa yhtä aikaa monessa Kosken mainitsemassa lokerossa. Maksniemeläinen isovillakoiran kasvattaja ja huipputrimmaaja Virpi Pesoselle koirat ovat yhtä aikaa ystäviä ja kilpailuvälineitä. Pesonen on voittanut Lapponia s kennelin koirillaan suuria kansainvälisiä näyttelyitä. Hän myöntää olevansa kilpailuviettinen ihminen. Näyttelymenestys kertoo paitsi hyvästä koirasta, myös hyvin tehdystä työstä. Villakoirien näyttelyissä turkki on ykkösasia ja sitä aletaan hoitaa jo pienestä pitäen. Ennen näyttelyä turkkia trimmataan tunteja tuntien perään. Kaikista koirista ei ole kilpatykeiksi, mutta Pesonen ei lopeta epäkelpoa yksilöä. Hän hankkii niille uuden kodin, sellaisen, jossa koira pääsee lemmikiksi. Koiran lopettaminen tulee kyseeseen aina silloin, kun koiran elämä ei ole enää elämisen arvoista. Sairaan koiran ei Pesosen mielestä tarvitse kitua vaan se pitää päästää pois. TAPIO EEROLA on huomannut, että lemmikin hankkimisen syyt ovat muuttuneet vuosien saatossa. Ennen ihmisiä ohjasi käyttötarve, kun he ottivat lemmikin, nyt tarve on emotionaalinen. Eerola näkee myös maantieteellisiä eroja ihmisten suhtautumisessa eläimiin. Pohjois- ja Itä-Suomi poikkeavat etelästä. Monesta asiasta sanotaan, että 1918 kansalaissodan rintamalinja Hämeenkyröstä Vilppulaan ja Mäntyharjulle jakaa Suomen. Niin se on tässäkin asiassa. Eteläpuolella suhtautuminen lemmikkiin on emotionaalinen ja pohjoispuolella järkiperusteista, Eerola kertoo. Katsopa muuten Paavo Väyrysen vaalimenestystä kartalta. Se menee juuri samaa linjaa, Eerola naurahtaa. Eerolan väitteessä voi olla perää, vaikka koiraa sureva naapurini oli pohjoisesta. Ja niin asuu täällä monta muutakin mamman mussukkaa, hauvavauvaa ja karvaista söpöliiniä. KOIRAN JA ihmisen ystävyys on sosiologi Leena Kosken mukaan kuin idealistinen ystävyyssuhde. Sellainen, jota ihmisten välille ei voi koskaan oikeasti syntyä. On joku joka välittää aina, välittää juuri sellaisena kuin olet. Jos itket sille surujasi, se ei levittele niitä muille. On joku joka kuuntelee aina. Koiran voi pyytää kainaloon, sitä voi koskettaa. Ihmisystävän kanssa se ei aina ole luontevaa. Eikä omaa vollotustaan tarvitse jälkeen päin hävetä jos kuuntelijana on eläin. Ei koira seuraavana päivänä muistele, että tuossa se märisijä taas on. Koski piirtää yhteyden koventuvan maailman ja lemmikin rakastamisen välille. Yhteiskunta kiristyy koko ajan. Ihminen joutuu miettimään jatkuvasti, kelpaanko minä, teenkö tarpeeksi suorituksia ja olenko riittävän hyvännäköinen.

6 O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Koiraan voit luoda suhteen, en olitpa minkälainen tahansa lihava, laiha tai änkyttävä, Koski pohtii. KOIRAN JA IHMISEN idealistinen ystävyys tulee Kosken mukaan hyvin esille koirien muistokirjoituksista, joita on netin bittimeri pullollaan. Muistokirjoituksissa kirjoitetaan sydäntä viiltävästi, kuinka koira rakasti pyyteettömästi, kuinka se välitti. Sellainen on Kosken mukaan puuta heinää. Inhimillistämistä. Emme voi tietää, mitä toinen laji tuntee. Emme tiedä tunteeko se kiintymystä tai rakkautta, mutta jotakin sellaista koira suhteesta saa, joka on mieluista, Koski pohtii. Kosken mukaan ihmisestä ei voisi kirjoittaa samanlaisella yksityiskohtaisella tunteenpalolla kuin lemmikistä. Mitään sellaista, mitä kirjoitetaan, ei ole olemassakaan ihmisten välillä. Muistokirjoituksista näkee, että koiraan voi heijastaa ne toiveet, jotka eivät koskaan toteudu ihmisten välillä. Toisin sanoen, ihmiset pettävät karvakaveriensa kanssa itseään pahan kerran. Näinkö on, Leena Koski? Ei. Kun tunne on oikea tunne, se ei ole itsepetosta. TASAVEROINEN YSTÄVYYS eläimen kanssa ja sen asettaminen lapsen asemaan ovat tuoneet mukanaan lieveilmiön poikineen. Koirat puetaan muotivaatteisiin, niitä kuljetetaan harrastuksiin, vaikkapa koirien uimahalliin joita on Suomessa jo neljä. Lähin niistä sijaitsee Oulussa. Eläimestä tulee hän, viisas ihmisenkaltainen, joilla tuntuu olevan hämmästyttävän korkealentoisia ajatusrakennelmia. Pahimmillaan koira inhimillistetään niin ajattelevaksi ja fiksuksi, että sen rooli laumassaan häiriintyy. Lopulta koiraa ei enää yritetäkään torua. Koira kaappaa vallan, tekee mitä lystää. Siitä tulee ongelmakoira, jota kuljetaan psykologilla ja koirakuiskaajalla. A Muistokirjoituksista näkee, että koiraan voi heijastaa ne toiveet, jotka eivät koskaan toteudu ihmisten välillä. Leena Koski Sosiologi Itä-Suomen yliopistosta Ilmiö menee vielä pidemmälle. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että tuhannet suomalaiskoirat syövät käyttäytymisongelmiinsa mielialalääkkeitä. Eerolan mukaan yksi osa inhimillistämistä ovat tieteelliset teoriat. Viimeissä Koiramme-lehdessä on laaja artikkeli tieteellisestä laumakäsityksestä, jonka mukaan koira ja ihminen eivät voi luoda luontevaa laumaa, koska ovat eri lajia. Tutkimuksen mukaan ihmisen ei siksi pidä yrittääkään johtaa vaan toiminnan pitää olla tasa-arvoista. Eerolan mukaan ihmisen ja koiran tasa-arvoisuus on huuhaata. Se ei toimi kuin laboratorio-olosuhteissa. Elävässä elämässä järjestyksen pitää olla selvä. Ihminen johtaa ja koira tottelee. JOSKUS LEMMIKIT ovat tärkeämpiä kuin ihmiset. Eerola muistaa kymmenen vuoden takaisen Suomen Kuvalehden jutun, jossa perheiden lapsilta kysyttiin ketkä ovat tärkeimpiä läheisiä. Perheen koira oli lapsien mukaan usein isovanhempia tärkeämpi läheinen. Näin on näppylät. Yhä useampi sytyttää muistokynttilät lemmikkinsä poismenon johdosta. Yhä useampi kirjoittaa itkuisen muistovärssyn niin kuin Nestorin omistaja. Hiljaisuus laskeutuu, annan rauhan tulla. Leikit, juoksut unohtuu, on paikka hyvä mulla. Näillä sanoilla, rakkaan koiramme muistoksi. Olit, Nestori todella hyvä poika, ja meille niin rakas. Tänään oli aika laskea Sinut koira-enkeleiden luokse, pilven päälle. Katselethan meitä sieltä. Muistamme Sinut aina, ja ikävä on sanoin korvaamattoman suuri. Rakastamme Sinua aina! Kirjoituksesta jää tunne, ettei Nestori päätynyt kuoltuaan kinnasmateriaaliksi. Sillä eihän se ole soveliasta. Tehdä nyt kintaat omasta rakkaastaan. Kannen kuva: Tuolilla poseeraa monirotuinen Lyyti, jonka omistaa nuoripari Markku Karttunen ja Sanna Kekäläinen Kemistä. Lemmikkieläinkaupan hyllyt notkuvat koiratuotteista. Lemmikkien muoti on päivän sana. Kuvassa mukava neule. Kemiläisen Raija Rauman kääpiösnautserit Leevi ja Onni ulkoilevat toppatakit yllään. Osin siksi, että koirien kein lapsia.

7 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Sunnuntai O7 Lemmikit ovat miljardiluokan bisnes Mitä tärkeämmiksi lemmikit tulevat omistajilleen, sitä suurempaa on sen ympärillä oleva bisnes. Yksistään koirabisnes on kennelliiton tiedotuspäällikkö Kaija Unholan mukaan puolen miljardin ja miljardin euron välillä. Luku on arvio, sillä Turun ammattikorkeakoulun selvitys koirabisneksen laajuudesta on vielä kesken. Kun summaan lisätään kissojen ja muiden lemmikkien rahavirrat, puhutaan miljardiluokan bisneksestä. Ala kasvaa jatkuvasti. Vuonna 1999 koira-alalla tahkottiin 350 miljoonaa euroa. Koirabisnes muodostuu monesta pienemmästä purosta. Koiria myydään noin 50 miljoonan euron edestä, koiran ruokaa yli miljoonalla eurolla. Lemmikit luovat myös runsaasti uusia työpaikkoja. Lemmikeille on tarjolla monenmoista palvelua. On hotelleja, päiväkoteja ja uimahalleja. Uusia ammatteja ovat koirahierojat ja eläinfysioterapeutit. Myös henkisten ongelmien hoitoon löytyy apua. Koiraterapeuteilla, -psykologeilla ja kouluttajilla riittää asiakkaita. Koirakirjailijoita on paljon, sillä erilaiset lemmikkioppaat myyvät kuin häkä. Eläimille löytyy muotiliikkeitä, joissa on tarjolla korkean profiilin suunnittelijoiden tuotoksia. Muun muassa Ristomatti Ratialla on oma koiravaatemallistonsa. Eläinlääkäreillä on työtä enemmän kuin koskaan, sillä rokotusten, leikkausten ja muiden tavanomaisten lääkärin töiden lisäksi heitä työllistää erilaiset terveystutkimukset, joita tehdään koirille vuosittain. Koirat numeroina Suomessa rekisteröidään vuodessa noin koiraa. Suomen Kennelliiton jäsenmäärä on , joka on uusi ennätys. 1 mrd. Koirabisneksen arvo (ruoat, koirat, tarvikkeet, palvelut jne.) on 500 miljoonaa - 1 miljardi euroa vuodessa. 10 milj. Suomen kennelliiton liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa Suomalaiskoirat kävivät kilpailukäyntiä viime vuonna, niistä oli agilitya Helsingin voittaja -koiranäyttelyviikonlopun kahdessa näyttelyssä esiintyi vuonna koiraa. Pariisin voittaja -näyttelyssä koiramäärä oli Kennelliitto teki vuonna terveystutkimusta, vuonna Lista Suosituimmat koirat Kennelliiton 10 suosituinta rotua vuonna 2011 olivat: 1. labradorinnoutaja, 1730/kappaletta 2. saksanpaimenkoira, suomenajokoira, kultainennoutaja, jämtlanninpystykorva, suomenlapinkoira, harmaa norjanhirvikoira, shetlanninlammaskoira, jackrussellinterrieri, kääpiösnautseri, 879 Koiran hiilijalanjälki on suuri Perustuu uusiseelantilaisen professoripariskunta Brenda ja Robert Valen tutkimuksiin. Etiopialainen ihminen Katumaasturi ( km/v) x 2 = Keskikokoinen koira Miila Kankaanranta ei olisi kylmä, osin siksi, että takit ovat omistajan mielestä mukavannäköisiä. Koirat ovat Raumalle mel- Rovaniemen Tavivaarassa lepää monta rakasta karvakuonoa.

8 O8 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Boheemien paratiisi Berliinin Neuköllnistä on tullut läntisen Euroopan vetävin taiteilijakaupunginosa. Torniolaislähtöiset Pekka ja Teija Isorättyä sekä taiteilija Mimosa Pale johdattavat alueen elämään. Ilari Tapio, teksti ja kuvat Weserstrasse on pitkä katu. Vanhojen lehmusten ja 1800-luvun lopulla rakennettujen talojen reunustama väylä alkaa Hermannplatzin viiskulmasta ja päättyy Neuköllnin kanaalin mutkan vaiheille. Puolimatkan paikkeilla asiakkaita palvelee Atelier Himo. Se on Suomesta Berliiniin lähteneen Mimosa Palen hattukauppa kauppa, joka ei kannata, ei ainakaan, jos tuloja ja menoja tarkastellaan jatkuvan kasvun ja voitontavoittelun näkökulmasta. MIMOSA PALEN näkökulma on tyystin toisenlainen. Hän on hattuhullu performanssitaiteilija. Ja veistostaiteilija. Tavallaan hatutkin ovat veistoksia. Tahdon tuoda ja luoda performanssia arkipäivään, ja tämä kauppa on konkreettinen tapa tehdä sitä. Kauppa tulee lähelle ihmisiä. Ateljee-puoli on pöytä, josta on viisi askelta ikkunalaudalle eli myyntipisteeseen. Eikö olekin kätevä tila. Ja jos pidetään bileet, tiskistä saa Himobaarin. Ennen Himossa oli myös Neuköllnin korkein esiintymislava, mutta sitten tulivat Pekka ja Teija Isorättyä Tornion kautta Meksikosta ja rakensivat vielä korkeamman estradin. PEKKA JA Teija Isorättyän kotikatu Isarstrassen ei ole pitkä katu. Se on muutaman korttelin pätkä Arcaden-kauppakeskuksen takana. Kuvanveistäjäpariskunnan luo on helppo osata, sillä pimenevältä kadulta näkee suoraan sisään heidän ateljee-asuntoonsa. Yhtä huonetta hallitsee Neuköllnin korkein esiintymislava ja toista huonetta puolitekoinen puuhevosenpuolikas. Levysoittimen päälle on jäänyt Veikko Sinisalon LP-levy Iki- Kianto ja ikkunan eteen mummorobotti. Pekka Isorättyä esittelee ja taputtelee 12 voltin akkuvirralla liikkuvaa rollaattorivanhusta (INvalid robot c1, Bärbel) kuin isä futis- Mimosa Pale teki itselleen hatun hattarakoneella. Isorättyät: Löydä nämä Berliinistä 1Rroma, Boddingstrasse 5, Neukölln. Viihtyisä teatterikapakka, flamencopaikka ja baari. 2Shang Hangl, Schönstedtsrasse 14, Neukölln. Tulipalon jälkeen uudelleen avattu musiikkikahvila, galleria ja klubi. 3Hasenheiden puisto, Neukölln. Paratiisi. Suvaitsevaisuuden tyyssija, jossa lapsiperheet, nudistit, marihuanan myyjät, kamelit ja aasit viettävät kesällä aikaansa. Ei toimisi Suomessa. Jos et pääse Berliiniin swing. Suosittelemme +1Uusi uutta berliiniläistä swing-musiikkia, esimerkiksi orkestereita Django Lassi tai Old Fish Jazzband. Googlettamalla löytyy helposti netistä. turnauksen parhaana hyökkääjänä palkittua poikaa. Tämä pääsee näyttelijäksi Rosa Liksomin Rikokseen Teatteri Jurkkaan. Ensi-ilta on 2. helmikuuta. Vuonna 2010 teimme useita mummorobotteja. Kaksi veimme Lahden taidemuseoon. LAPSESTA ASTI yhdessä eläneet torniolaiset Isorättyät ovat asuneet Berliinissä elokuusta 2010 lähtien. Alussa he pitivät majaa autossa ja järjestivät musiikkiperformansseja kadulla. Robotti keräsi rahat. Sitten halpa ja iso asunto löytyi Neuköllnistä sieltä missä melkein kaikki ovat muualta muuttaneita. LÄHISTÖLLÄ ASUU paljon kavereita: suomalaisia ja saksalaisia sekä hipstereitä ympäri maailmaa ja turkkilaisia ja arabeja, vaikka heillä onkin vähän eri menot ja meiningit. Tämä on vieraanvarainen, avoin ja kasvava kaupunginosa. Siirtolaisia on kaikkialta maailmasta. Tässä talossa erityisesti entisestä Jugoslaviasta. Taiteilijat ja muusikot ovat nyt sitten tätä uutta siirtolaispolvea, Pekka kertoo. Hänen mielestään odottamattomuus on sana, joka sopii Neuköllniin. Siihen liittyvän kirjallisuussitaatin voisi lainata Hermann Hessen Arosudesta, jossa vain hulluille tarkoitettu maaginen teatteri löytyy aina jostain. Täällä underground on oikeasti undergroundia, Teija täydentää. NIIN ON. Myöhään illalla Pekka ja Teija Isorättyä odottavat Mimosa Palen ja Valtteri Pöyhösen performanssin alkamista Shangl Hanglin pienessä kellaritilassa. Valtteri Pöyhönen on sonnustautunut huimaan turkispäähineeseen. Hän soittaa lelupianoa ja Mimosa Pale sahaa. Työkalu taipuu soimaan Unto Monosta ja Nirvanaa. Välissä hattukauppias Mimosa Pale veivaa hattarakoneella makeita valkoisia päähineitä itselleen ja yleisölle. Sitten tulee James Brownia sahalla ja antiikkisyntikalla: I feel good! You taste good! Pekka ja Teija Isorättyän olohuoneeseen on suora näkymä kadulta.

9 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Sunnuntai O9 Kertomus Meksikon Billystä ja puuhevosesta He tapasivat hautajaisissa ystävänsä vuonna Amerikansuomalainen Eric Bergman jäi kyselemään Pekka Rättyältä ja Teija Isometsältä heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Kun niitä ei oikein ollut, Bergman ehdotti muuttoa Mexico Cityyn. Hänellä olisi siellä bändi, Polka Madre, jonka esityksiä Pekka ja Teija voisivat visualisoida. Pariskunta piti ajatusta hyvänä, mutta mistä rahat? Mennään naimisiin! Häät poikivat matkakassan ja uuden yhteisen sukunimen, Isorättyän. UMMIKOT ottivat Mexico Cityn haltuunsa katuelämän ja punkin eli nacon kautta. Se on eliitin kulttuurin eli fresan vastakohta. He kiersivät Polka Madren mukana pitkin Amerikkaa ja Eurooppaa ja rakensivat keikkojen yhteyteen installaatioita, jotka sisälsivät neonvaloja, moottoreita ja luisia viritelmiä. Myöhemmin he alkoivat myös soittaa yhdessä. Yhtyeen äänimiehestä Billystä (Felipe Valles) tuli Isorättyöiden sielunveli. Kun kaksikko lopulta lähti takaisin Suomeen ja Tornioon, Billy tuli lentokentälle saattamaan. Hän leikkasi irti paksun mustan hiuspalmikkonsa ja käski laittaa sen osaksi jotain pariskunnan taideteosta. BILLYN PITI tulla Polka Madren mukana kiertueelle Suomeen, mutta bändi toikin tullessaan vain tuhkauurnan. Äänimies Billy oli kuollut sairaskohtaukseen. Uurna kiersi muusikoiden mukana ympäri Suomea ja odottaa nyt palmikon kanssa loppusijoituspaikkaa taiteilijapariskunnan Berliinin kodissa. TEIJA ISORÄTTYÄN mukaan palmikosta tuli TEHTÄVÄ. Sitä ei voinut ripustaa esimerkiksi robotin päähän. Sen ympärille piti luoda jotain ei monumenttia eikä muistomerkkiä, mutta jokin hienompi teos. Siksi taiteilijapariskunnan olohuoneen täyttää suomalaisesta juuripuusta veistetty hevosenpuolikas. Herkästä aiheesta ja aihiosta jalostuu aikanaan Mexico Cityyn sijoitettava ratsastajapatsas, jolla Billy ratsastaa palmikkoineen kohti auringonlaskua: Felipe Naranjo Valles Matkat kuoleman jälkeen. Reinickendorf BERLIINI Wilmersdorf Schöneberg- Tempelhot Wedding Prenzlauer Spandau Berg Tiergarten Marzahn- Hellersdorf Mitte Charlottenburg Friedrichs- hain- Kreuzberg Lichtenberg kesti vain viitisentoista vuotta. Prenzlauer Bergin status muuttui, kun hipit, hipsterit ja punkkarit joutuivat muuttamaan lääkäreiden ja opettajien pikkuperheiden alta etelämmäksi; takaisin Kreuzbergiin ja Friedrichshainiin sekä nyttemmin kanaalin toiselle puolelle Neuköllniin. Tätä nykyä Prenzlauer Berg on viihtyisä, trendikäs ja samalla vähän tylsä kaupunginosa. Rosoinen Neukölln on puolestaan noussut läntisen Euroopan vetävimmäksi taiteilijakaupunginosaksi. Sinne asettuvat lähes kaikki kaupunkiin muuttavat taiteilijat ja heitä muuttaa paljon. Neuköllnin taiteilijaelämään kannattaa tutustua ennen kuin senkin aika on ohi. Keinottelijat ovat jo liikkeellä ja asuntojen hinnat nousussa. Weißensee Hohenschönhausen Zehlendorf- Steglitz Pankow Neukölln Treptow- Köpenick Tästä on kyse Ketkä? Pekka ja Teija Isorättyä Kotoisin Torniosta. Asuivat naapuritaloissa ja tutustuivat toisiinsa nelivuotiaina leikkikentällä. Valmistuivat taiteen maistereiksi vuonna 2010 Aalto-yliopistosta. Luoneet veistostaidetta, performansseja ja Edessä surisee mummorobotti, taustalla seisoo puuhevosen puolikas. musiikkia Suomen lisäksi muun muassa Meksikossa ja nyt Berliinissä. Ovat käyttäneet materiaalinaan luita, siannahkaa, autonosia ja moottoreita. Tänä vuonna näyttelyitä Hampurin Gängeviertelissä, Berliinin Suomi-instituutissa ja Galleria Sculptorissa Helsingissä. Kotisivu Berliini muuttuu kaupunginosiensa mukana Euroopan toiseksi suurinta kaupunkia, Berliiniä, ei oikeastaan edes ole. On vain vuonna 1920 yhteen liitettyjä pikkukaupunkeja, joiden rakennemuutos vauhdittui, kun jaettu Berliini yhdistyi. Nuoret valtaajat ottivat haltuunsa idän Mitten ja Prenzlauer Bergin nuhruisia taloja. Länsipuolen köyhin kaupunginosa Kreuzberg oli jo 1960-luvun lopulla siirtolaisten ja vaihtoehtoväen asuinseutua. Vaikka sen korttelit välillä vaurastuivat, boheemi kreuzbergilaisuus pitää pintansa edelleen. Sen sijaan Prenzlauer Bergin villiä ja värikästä vapaakaupunkiaikaa

10 O10 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Hieman punssia, runsaasti kuivalihaa Jokainen suomalainen muistaa Runebergin 150 vuotta myöhemmin ainakin hilloisesta tortusta. Mistä mausta nykyrunoilijat ja -kirjailijat haluaisivat teoksensa muistettavan sadan vuoden päästä? Jenni Räinä, teksti Miila Kankaanranta, kuvitus Eletään 1800-luvun puoliväliä. Fredrika Runebergilla on hätä. Hänen miehensä, runoilija Johan Runebergin suosikkikondiittori on kipeä. Runoilija puolestaan odottaa aamukahvinsa kanssa mureaa leivosta, jonka kruunaa hillohattu. Kahvihetkistään tarkka runoilija haluaa kastaa leivoksen lautasella punssitippaan ja avot! Fredrika Runeberg soveltaa ja kas, leivos syntyy omin käsin. Tortusta tulee menestys, joka hurmaa miehen lisäksi koko Suomen kansan. TÄYSIN TARKASTI Runebergin tortun tarinaa ei tiedetä. Tiedetään ainoastaan se, että Fredrika Runebergin reseptivihkosta löytyi kopio porvoolaisen leipurin reseptistä. Runoilija Johan Runeberg ( ) tuskin arvasi millaiseen suosioon hänen lempitorttunsa nousee. Tai että 150 vuoden päästä hänen nimensä lausutaan usein juuri tortun yhteydessä. Kirjoittihan Runeberg myös Vänrikki Stoolin tarinat. Teoksen ensimmäisestä runosta, nimeltään Maamme, tuli myöhemmin sanat Suomen kansallislauluun. Oululainen runoilija, pappi Niilo Rauhala tuntee Runebergin parhaiten virsistä, joita Rauhala on käsitellyt monta kertaa. Rauhala on itsekin kirjoittanut virsiä. Rauhala pohtii, että 150 vuoden päästä hänen laaja tuotantonsa muistetaan todennäköisesti joistakin runoista tai muutamista virsistä. On vaikea arvioida, mitkä asiat antavat läpi aikojen merkityksiä lukijoille. Runoja kirjoittaa vain tätä hetkeä varten. SEURAAVIIN virsikirjoihin valikoituvien virsistä Rauhalalla on ajatus. Ehkä ne joissa on hyvää sanomaa, läheisyyttä ja rohkaisua voisivat jäädä elämään ja kantaa toivoa eteenpäin tulevissakin virsikirjoissa. Entä jos runoilija Rauhala muistettaisiin runojen ja virsiensä lisäksi jostain syötävästä? Kuten runoilijoilla on tapana, liittyy Rauhalallakin ruokaan erikoinen pinttymä. Hän pohtii, että siitä hänet voitaisiin muistaa. Minulla on erikoinen harrastus. Se on kuivalihakeitto. Runebergin torttu 300 g voita 3 dl sokeria 4 munaa 4 dl jauhettua mantelia tai rouhetta 3 dl vehnäjauhoa 2 tl leivinjauhetta 3 tippaa karvasmantelia tai 2 tl manteliesanssia tai loraus mantelilikööriä Koristelu vadelmahilloa ja sokerivesikuorrutusta Muna ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää esanssi tai likööri. Lisää mukaan keskenään sekoitetut kuivat aineet. Jaa taikina vuokiin ja paista 200 asteessa minuuttia. Koristele marmeladilla ja tomusokerivesikuorrutteella. Veden tilalta voi käyttää sitruunamehua. Mistä mausta haluaisit tulla muistetuksi? Kirjailija Kirjailija Kirjailija Katja Kettu Vuonna 1978 Tampereella syntyneen Katja Ketun uusin teos Kätilö on vuoden 2012 Runeberg-palkintoehdokas. Palkinnon voittaja julkaistaan tänään. Kriitikoiden ylistämä Kätilö sijoittuu Lapin sodan aikaiseen Suomeen. Kirjailija Kettu haluaisi, että hänet muistettaisiin kirjojen lisäksi sadan vuoden päästä Fazerin Kettu-karkista ja pihlajanmarjahillosta: Kummatkaan eivät ole happamia, vaikka nimeltä mainitsematon kaimani niin on väittänytkin. Ketun karkit Tuomas Kyrö Vuonna 1974 Helsingissä syntynyt Tuomas Kyrö on sukupolvensa kiitetyimpiä kirjailijoita. Kyrön seitsemäs teos Mielensäpahoittaja ilmestyi keväällä Sadan vuoden päästä Kyrö haluaisi itsensä muistettavan ruskeasta kastikkeesta: Ruskea kastike on suomalaisen ruokapöydän kulmakivi, jota on syöty iästä, uskonnosta, sukupuolesta ja sosiaaliluokasta riippumatta jokunen sata vuotta. Kyrön puolesta ruskean kastikkeen voi tarjota jauhelihakastikkeena, läskisoosina tai soijarouheella täydennettynä ja nauttia perunoiden, makaronin, riisin tai linssien kera. Kyrön ruskea kastike (4 annosta) 1 sipuli 75 g voita 3 rkl vehnäjauhoja 1 lihaliemikuutio suolaa noin ½ litraa vettä ½ tl mustapippuria rouheena Pilko sipuli paloiksi ja kuullota palat voissa. Siirrä sipulit sivuun ja ruskista pannulla jauhot. Siirrä jauhot sivuun, ja sulata pannulla voi. Kun voi ei enää vaahtoa, lisää jauhot koko ajan sekoittaen. Seoksen pitää olla paksua. Kun jauhot ovat ruskeita lisää vesi ja sipulit, lisää myös liemikuutio, mustapippurirouhetta ja suolaa. Anna kiehua viitisen minuuttia. Maria Peura Maria Peura on syntynyt vuonna 1970 Pellossa. Peura julkaisi esikoisromaaninsa On rakkautes ääretön vuonna Peuran kolmas romaani Vedenaliset ilmestyi vuonna Tänä vuonna hän on julkaissut työpäiväkirjan Antaumuksella keskeneräinen (Teos), joka kertoo muun muassa kirjan syntyprosessista. Peura arvostaa yksinkertaisia herkuja: Haluaisin, että minut ja teokseni muistetaan näkkileivästä, jonka reikiin on uponnut tosi paljon pehmeää voita. Peuran leipä

11 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Sunnuntai O11 Dekkaristi Leena Lehtolainen Kirjailija Leena Lehtolainen on syntynyt 1964 Vesannolla. Yhdysvaltalainen jättikustantamo Amazon Publishing on ostanut Lehtolaisen Maria Kallio -sarjan ja Henkivartija -trilogian. Ensimmäiset osat Maria Kallio -sarjasta ilmestyvät Pohjois-Amerikan markkinoilla tänä vuonna kirjailijan ympärille rakennetun markkinointikampanjan saattelemana. Lehtolainen uskoo, että hänen teoksensa voitaisiin muistaa sieniruuasta, koska sekä Maria Kallio että Hilja Ilveskero ovat innokkaita sienestäjiä: Tai sitten ne muistettaisiin Marian kollegan Puupposen kamalasta juomasta Bloody Idiot, joka tehdään kuin Bloody Mary, mutta siihen pannaan vodkan sijasta Fernet Brancaa. En suosittele. Lehtolaisen mustavahakassavulohipiiras murotaikina (spelttijauhopohjainen Runoilija Niilo Rauhala Niilo Rauhala syntyi vuonna 1936 Kittilässä. Hän on kirjoittanut yli kaksikymmentä runokokoelmaa, osallistunut Raamatun käännöskomiteaan ja kirjoittanut virsiä. Rauhalan lyriikkaa on luonnehdittu uskonnolliseksi modernismiksi. Runoissaan hän puolustaa lapsia ja on huolissaan ihmisten ja maailman tilasta. Teostensa lisäksi Rauhalan mielestä hänet voitaisiin muistaa kuivalihakeitosta: Olen erikoistunut keittämään kuivalihakeittoa, se on minun bravuurini. Vien lihat mökille kuivumaan ja keitän sitten kotona keittoa vuoden varrella montakin kertaa. Se on hyvä keitto ja perinteistä pohjoisen ruokaa. Rauhalan kuivalihakeitto (iso kattilallinen) kilo kuivalihaa porkkanaa naurista lanttua ohrasuurimoita maustepippureita suolaa (tarvittaessa) Pilkotaan kilo kuivalihoja pieniksi paloiksi ja laitetaan kiehumaan isoon kattilaan. Kiehumaan laitetaan myös pienityt porkkanat, naurista ja lanttua. Lisätään kuivalihojen sekaan ohrasuurimoita, joita on liotettu yön yli. Maustetaan kokonaisilla maustepippureilla. Kun keitto on kiehunut pari tuntia lisätään keitetyt perunat keiton sekaan. Sitten keitto alkaa olla valmis. ja suolainen) sipulia savulohta paistettuja mustavahakkaita vähän munamaitoa kevyesti juustoraastetta valmiin piiraan päälle timjamia Piiras valmistetaan perinteisen piiraan tapaan ja paistetaan uunissa. Paistamisen jälkeen pinnalle lisätään tuoretta tinjamia. Anonymen Kolumni Pekka Juntti sulla hetki aikaa, varovainen miesääni langan päässä kysyy. No ei kait tässä, ainahan sitä hetken verran. Mitäpä mielessä? -Onko Mies esittelee itsensä suurin piirtein. Valtion virkamiehiä kuuluu olevan, valtion pitkän ja kapean leivän loppuja mutustelee jo. Pohjoisesta on poissa ja nimi on Anonymen, nimetön mies, jos toimittaja tästä innostuu jotakin kirjoittamaan. Hän on miettinyt asioita. Eläkeikäasioita. Tätä keskustelua työurista. Tätä maailmasta irtaantunutta höpötystä. Hän ei voi käsittää, että miksi takkinsa työuran varrelle tyhjentäneet ikäihmiset yritetään pitää väkisin töissä. Vanhoilla työntekijöillä, varsinkin johtajilla, on parhaat palkat ja huonoin työpanos. Se on Anonymenin mielestä pirun huono diili yhteiskunnan kannalta. Kyllä sitä itsekin haluaa neljänkymmenen vuoden työuran jälkeen pukata töitä nuorempien tehtäväksi. Ei enää jaksa samalla tavalla, Anonymen tuumii. Näen sieluni silmin, kuinka mies nojaa tuolissaan taakse päin ja nostaa jalkansa konttorin pöydälle. Näytönsäästäjä vilkuttelee kuviaan, tupakkakin syttyisi oitis, jos Suomen laki ei sitä ankarasti kieltäisi. Ei sisätiloissa saa. Ei parvekkeella saa. Ei missään saa. A Mies on sitä mieltä, että plus kuusikymmentävuotiailta on turha odotella mitään uutta. NIIN NE nuoret. Siinä se homman ydin on. Valtio haluaa pitää kalliit vanhukset töissä samalla kun virtaa täynnä olevat koulutetut nuoret lorvivat työttöminä. Anonymenin kysymys kuuluu, että kumpi kannattaa pitää pois töistä: työhönsä väsähtänyt kallispalkkainen ikäihminen vai näyttämisenhaluinen pienipalkkainen nuori? Maailmanluokan kysymys. Kansantalouden kannalta parasta tietysti olisi, että kumpikin pysyisi töissä. Tuottaisi yhteistä hyvää, pyörittäisi verokoneen moottoria. Mutta sehän ei ole Suomessa mahdollista. Se kaatuu johtajien lempisanoihin: kustannustehokkuus, vähennystarve, työn väheneminen, viime kvartaali ja mitä helvettiä, eiks tääll oo enää ketään töissä? Anonymen on funtsinut myös innovatiivisuutta, noin niin kuin hienosti sanottuna. Mies on sitä mieltä, että plus kuusikymmentävuotiailta on turha odotella mitään uutta. Ei ne ole kuin jarruna siellä. Tuotos on niin huono, kuuluu Anonymenin tyly tuomio. ANONYMEN ON huomannut, ettei vanhoilta työntekijöiltä vaadita samaa kuin nuorilta. Ei vaadita kehittymistä, innovointia, venymistä, ei edes tulosta. Ne ovat vapaamatkustajia, Anonymen paukuttaa. Niin, että se on aika kallista kahvinjuontia, kysyn. Erittäin kallista kahvinjuontia. Kiittelen näkemyksestä, sanotaan hei hei ja niin edelleen. Kahvinjuontia, niin. Jospa sitä itsekin, yhden kupposen tähän väliin. Mittasuhteet Laskiaispullan ja Runebergin tortun energiat * Laskiaispulla Energiaa: 320 kcal/100 g Rasvaa: 13 g * Malliesimerkkeinä Fazerin Runebergin torttu ja Vaasan laskiaispulla mantelitäytteellä. Kirjoittaja on toimittaja. Runebergin torttu Energiaa: 420 kcal/100 g Rasvaa 23 g Sunnuntai-sivut Tuottaja: Jenni Räinä Ulkoasu: Sammeli Harve ja Anna-Mari Takolander Ota yhteyttä Sammeli Harve

12 O12 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Kulttuuri Tuottaja: Päivi Bisi Kulttuuritoimittaja: Hannu Sarrala A Fyysisyys ja musikaalisuus ovat tärkeitä kvaliteetteja, samoin liikkeen luonteva flow. Tärkeintä on silti, että antaa kaikkensa. Hyväksyn erilaiset persoonallisuudet, mutta vihaan keskinkertaisuutta. Baletinjohtaja Kenneth Grave Rondossa 2/2012 Kirjoittamiseen kuuluu Kirjailijaksi: Maria Peura neuvoo luopumaan itsesensuurin kahleista Seija Lappalainen Maria Peuran esikoisromaani puhuu rohkeasti aiheesta, josta oli vuosikymmenien ajan vaiettu. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä romaani, On rakkautes ääretön, tuli julkisuuteen 2001 melkoisen kohun saattelemana. Jo niihin aikoihin Peura teki pohjatyötä nyt käsillä olevaa teosta varten. Hän osallistui dramaturgian opintojen lopuksi Kirjoittajan varjo -nimiselle kurssille ja teki opinnäytteen, jonka pohjalta hän jatkoi kirjailijan työn tutkimista kaiken muun kirjoittamisen ohessa. Kirjassaan Antaumuksella keskeneräinen Peura tulee kertoneeksi, kuinka hänestä tuli kirjailija. Hän pohtii myös tunteita, varsinkin sellaisia kielletyiksi miellettyjä tunteita kuten kateus tai häpeä. KAIKKI IHMISET ovat joskus kateellisia, ja tuntevat siitä häpeää, Peura sanoo. Vaikka esikoiskirja oli avoimuudessaan ja suoruudessaan täysosuma, Peura alkoi tietoisesti opetella itsesensuurin nujertamista. Kirjansa esipuheessa hän kertoo ymmärtävänsä, että kirjoittaminen on paljastavaa ja siihen liittyy valtava määrä häpeää. Häpeä kuuluu asiaan ja se on vain hyväksyttävä. En tiedä pääsenkö siitä koskaan kokonaan eroon, hän sanoo. Myös yksityiselämässään Maria Peura on valmis tarttumaan ongelmiin ja hakemaan ulkopuolista apua heti, jos siltä tuntuu. En halua ylläpitää vaikenemisen kulttuuria, jossa kulissien pitää näyttää hyviltä, vaikka niiden sisällä olisi paha olla, hän sanoo. VÄLILLÄ SYNTYI halu kirjoittaa omaelämäkertaa, mutta sen aika on korkeintaan 20 vuoden kuluttua, Peura kuvailee Antaumuksella-kirjan työstämistä. Mukana on kuitenkin paljon Maria Peuran elämää, mutta vain siltä osin kuin se liittyy kirjailijaksi tulemiseen ja kirjailijan työhön. Kirjassa on katkelmia sekä Peuran päiväkirjoista että työpäiväkirjoista. Työpäiväkirjoissa seurataan Kuka? Maria Peura Pellossa 1970 syntynyt kirjailija. Asuu Porvoossa, perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Valmistui dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta (vuosi?). Tuotanto: Näytelmä Suennälkä (2000), romaani On rakkautes ääretön (2001), lastenrunoja Mimmi Moun ilotaika (2004), romaanit Valon reunalla (20059 ja Vedenaliset (2008) sekä tietokirja Antaumuksella keskeneräinen (2012). A En halua ylläpitää vaikenemisen kulttuuria, jossa kulissien pitää näyttää hyviltä, vaikka niiden sisällä olisi paha olla. A Kirjoittaminen on aina ollut minulle suuren mielihyvän lähde. Nykyään pyrin tietoisesti siihen syvän tyytyväisyyden tilaan, jossa lapsuudessani kirjoitin. vuonna 2008 ilmestyneen Vedenaliset-romaanin prosessia. Lukija pääsee tutustumaan katkelmittain myös eri versioihin, ja saa huomata, kuinka teksti muuttuu toiseksi. Maria Peuran kirjailijan ammatin lähtökohta on lapsuudenkodissa Pellossa, jossa molemmat vanhemmat lukivat paljon. Peura arvelee, että kodilla on ollut suuri merkitys. Hän oppi kirjoittamaan 4-vuotiaana ja yritti jo silloin sepitellä tarinoita, 6-vuotiaana hän kirjoitti ensimmäiset päiväkirja- Maria Peura valmistautui tapaamaan kirjallisuuden ystäviä Rovaniemen Suomalaisessa kirjakaupassa tiistaina. merkinnät. Koululaisena Marialla oli kaksi ainevihkoa, kouluvihko ja kotivihko. Jälkimmäistä ei opettaja lukenut ja Maria keksi myös aiheet itse. Lukioiässä heittäytymisen kyky katosi ja tuli tarve peittää asioita. Tekstit ovat teennäisiä ja jopa vastenmielisiä nyt luettuna, kirjailija kuvailee. Jotain tuli tilalle. Hän ryhtyi pitämään unipäiväkirjaa, josta ammensi hieman villimpää tavaraa teksteihin. KIRJOITTAMINEN on aina ollut minulle suuren mielihyvän lähde. Nykyään pyrin tietoisesti siihen syvän tyytyväisyyden tilaan, jossa lapsuudessani kirjoitin. Se onnistuu, kunhan raivaan häiriötekijät ympäriltäni, kirjailija summaa.

13 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Kulttuuri O13 MONIPUOLINEN otos pohjoismaista nykytaidetta on esillä Turun taidemuseossa. Déjà vu nykytaidetta Malmön taidemuseon kokoelmasta -näyttelyssä on esillä 28 teosta 20 eri taiteilijalta, mm. Carl Hammoudin töitä. Näyttelyn töihin kuuluu maalauksia, valokuvia ja installaatioita. Malmön kokoelma on suurimpia pohjoismaisen nykytaiteen kokoelmia. BRITTILAULAJA Adelen levy 21 sinnittelee sitkeästi Yhdysvaltain albumimyynnin ykkösenä. Vuosi sitten julkaistu pitkäsoitto viettää jo 18:tta viikkoa listan paalupaikalla. Saavutuksen arvoa nostaa sekin, että tämän viikon listalle saapui monta suosittujen artistien albumia. Tiukimmin Adelen ohi yritti kantritähti Tim McGraw levyllään Emotional Traffic, mutta hänkin sai tyytyä listan kakkossijaan. myös häpeä Amazon julkaisee Lehtolaisen Kalliot RAIJA SUOPAJÄRVI STT Yhdysvaltalainen jättikustantamo Amazon Publishing on ostanut Leena Lehtolaisen Maria Kallio -sarjan ja Henkivartija -trilogian. Ensimmäiset osat Maria Kallio -sarjasta ilmestyvät Pohjois-Amerikan markkinoilla jo tänä vuonna kirjailijan ympärille rakennetun markkinointikampanjan saattelemana. Lehtolainen on tiettävästi ensimmäinen suomalainen kirjailija, jonka maailmanlaajuiset englanninkieliset julkaisuoikeudet Amazon on ostanut, iloitsee kirjailijan ulkomaanoikeuksia edustava kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck. Kaikkiaan Lehtolaisen käännösoikeuksia on myyty 25 maahan. Erityisen suosittuja hänen dekkarinsa ovat Saksassa. Leena Lehtolainen pääsi Amazonin listoille. Tammi julkaisee Henkivartija -trilogian viimeisen osan Paholaisen pennut elokuussa. Edellisessä viikonvaihteessa Peura vieraili Kemissa Pohjois-Suomen kirjailijapäivillä. Jotta ei tulisi häirityksi, kirjailija on laatinut muutamia sääntöjä. Tärkeimpiin kuuluu sääntö internetin käytöstä; sinne ei mennä aamulla, vaan vasta illalla, kun kirjoittaminen on päättynyt. Lehtien ja kirjojen lukeminen ei koskaan aiheuta samanlaista ahdinkoa kirjoittamiselle kuin netti, Peura kirjoittaa. Facebook ei ole hänelle ongelma. Se ei palvele luovuutta eikä anna kirjailijantyöhön mitään lisää. En tee sinne päivityksiä, koska yrittäisin kuitenkin kirjoittaa nokkelasti. En halua antaa oivalluksiani facebookille. Mieheni on perustanut minulle äskettäin fanisivut. Niitä on kiva seurata, koska ei tarvitse itse tehdä päivityksiä.

14 O14 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Rakas Äitimme, Mummomme, Anoppimme Vieno Vilhelmiina NYY o.s. Elf * Alatornio Keminmaan tk Kaipauksella muistaen Tauno ja Helena Seija ja Martti Tuula ja Veikko Ritva ja Severi Arja ja Markku Ritva-miniä muut sukulaiset ja ystävät Soi hiljaa kaipuun tuuli surun kannelta soitellen. Elon kultaiset säikeet kutoen korukankaaksi muistojen. Koti tyhjyyttä tuntee, ero Sinusta äiti on vaikeaa. Isän vierelle saatamme sinut nukkumaan. Kiitos kaikesta. Enkelit valkeat taivaalta tuolta, pitäkää mummosta hyvää huolta. lastenlapset viidessä sukupolvessa Rakkaamme siunataan Keminmaan kirkossa perjantaina kello Hautauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla, jonka täten ystävällisenä kutsuna ilmoitamme. Kiitos kaikille Äitiämme hoitaneille. Rakkaamme Ritva Margit SEITAJÄRVI o.s. Lumpus * Rakkaudella muistaen Paavo Sauli ja Päivi perh. Paula ja Reijo perh. Asko ja Vappu perh. Kaisu ja Kimmo perh. veli perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Levolle lasken Luojani, armias ole suojani, jos vuoteeltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. (Äidin iltarukous) Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme myös lämpimästi Pellon terveyskeskuksen ja kotisairaanhoidon henkilökuntaa äidin hyvästä hoidosta. Rakkaamme Yrjö Aadolf OINAS * Kemin mlk Keminmaa Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Kuin ennen, voimissani, te minut muistakaa. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Eila Kaisa ja Jouko Aino Varpu lastenlapset perh. lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös Kallinrannan ja Terveyskeskuksen henkilökunnalle. Rakas puolisoni, Isämme ja Pappamme Risto Johannes RAUTIAINEN s Kemi k Kemi Rakkaudella kaivaten Terttu Päivi ja Jaakko perh. Kirsi ja Jukka perh. Kimmo ja Mirkka perh. Tero ja Teija Äiti Anna-Liisa -sisko perh. Ritva-sisko perh. Kari-veli muut sukulaiset ja ystävät Ei suurempaa rakkautta Ei lujempaa ystävyyttä Ei lämpimämpää syliä, jäljellä suunnaton kaipaus näkemiin rakkaani viimeiseen aamuun näkemiin rakkaani hiljaisille niityille kaivaten ja ikävöiden Terttu Talvimetsään hiljaa pappamme kulkee, metsä luminen syliinsä hänet sulkee, ja lumi vaippaan kietoo maan, rauhaan ja tuulen havinaan. Askel on keveä, ei jälkiä jää, nietokseen vaipuu hiljaa pää. Meiän pappaa syvästi kaivaten Krista ja Ville Mikko ja Annileena Emma ja Inka Rakkaamme on haudattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Veljemme, setämme ja enomme Veli Veikko SAUKKORIIPI * Aina ei voi tietää onko aikaa paljon vai vähän, yht äkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän. Kun sammuu sydän läheisen on aika surun hiljaisen. Kaipauksella muistaen siskot ja veljet sisarusten lapset perh. sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että veljemme siunataan Pellon kirkossa klo Hautauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla. Rakkaamme Pekka Antero KATISKO * Ylitornio Ylitornion terveyskeskus On kipu, sairaus, kyyneleet sun kohdaltas ohi kaikki tää. Leposi olkoon rauhaisaa. Elät aina muistoissamme Kiittäen ja kaivaten veli perheineen sisko perheineen sisarusten lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Lämpimät kiitoksemme palvelukoti Pihlajarinteen ja Ylitornion terveyskeskuksen henkilökunnalle Pekan hyvästä hoidosta. Rakkaamme Raimo Risto RAVANDER * Kemi Keminmaa Kaivaten Helena ja Antero Aino ja Antti Jouni sisko ja veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Olen siirtynyt rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Tallentakaa menneet parhaat muistot, muiden olla antakaa. Kuin ennen voimissain te minut muistakaa. Aila Meriluoto Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös L-PKS:n teho-osaston ja 5B:n henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta. Rakkaamme Mirja Kyllikki KINNUNEN o.s. Kristo * Alatornio Tornio Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmät suljit. On hiljaisuus ja suru sanaton, mutt tiedämme sun hyvä olla on. Rakkaudella muistaen Erkki Jari, Heli ja Anni Ritva ja Martti Satu, Pasi, Henni ja Senja Sami ja Mari Katri ja Perttu siskot ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Alatornion kirkossa pe klo 14, jonka jälkeen muistotilaisuus Parasniemen srk-talolla. Adressien asemesta pyydämme kartuttamaan muistorahastotiliä FI Varat lahjoitetaan Tornion kotipalvelulle. Rakkaamme Henry Kalevi ILMASTI * Liperi Pello Kotitie hiljainen odottaa nyt turhaan tuttua kulkijaa. Ovat ahkerat kädet rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Me katsomme jälkiä kättesi töiden muistaen, kiittäen, ikävöiden. Rakkaudella kaivaten Eila Pentti ja Phon Hannamari, Maijaleena ja Onni Pekka ja Tarja Satu Maria Juhani, Tarja, Vili ja Huugo Marja ja Jari Ella ja Eki veli perheineen, siskot sekä muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Pellon kirkossa sunnuntaina klo Muistotilaisuus seurakuntakodilla.

15 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 O15 Rakkaamme Seppo Ilmari MANNINEN * Helsinki Oulu Ota hänet vastaan rantaan suuren rauhan maan. Ota hänet vastaan kotisatamaan. Kaipauksella muistaen Äiti Veli perheineen Sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu Oulussa läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Nanni Lyydia Juuson muistoa ja otitte osaa suruumme. Kiitos kaikille äitiä hoitaneille. Omaiset Rakkaamme Pentti Valtteri OILIALA * Rakkaudella appea, isoisää ja isoisoisää muistaen Hannu Niko, Sulakshana ja Sofia Karri Hyvän ihmisen muisto miten mieltä se lämmittää, miten aina sen soinnusta sieluun sävel pieni soimaan jää. Ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan, että siunaus toimitetaan Peurasaaren kappelissa lauantaina klo 14.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Kemin seurakunnan juhlahuoneistossa. Rakkaamme Erkki Kalevi KANGASNIEMI * Alatornio Tornio Kaivaten Anja Arto Vesa Juha ja Kaarina Essi ja Joonas Sisarukset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Hiljennyt on sydän kallis, sammunut on katse hyvä. Lepää käsi apuun valmis, meille jäi vain suru syvä. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Erkin hoitoon osallistuneille. Äitimme ja mummomme Eeva Irene PELTONEN o.s. Paajala * Kaivaten Leo perheineen Inkeri perheineen Antero perheineen Hannu perheineen Matti perheineen Hetkenä yön hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Haudattu lähimpien läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Lämmin kiitoksemme Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Tyyne Maria Erholtz in muistoa ja olitte tukemassa meitä suuressa surussamme. Kiitos myös hoito- ja huolenpito Eloilonan, kotipalvelu Annikin, Villa Havanan ja L-PKS:n henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Puoliso ja lapset Rakkaamme Ari Juhani SALMINEN * Kaivaten Ulla Niina ja Pasi Noora ja Santtu äiti ja isä Jukka-Pekka, Minna ja pojat sukulaiset ja ystävät On tuska, sairaus, kyyneleet nää sun kohdaltas ohi kaikki tää. Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen on paistava sulle ikuinen. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos kaikille Aria hoitaneille ja muistaneille. Rakkaamme Tommi Petteri LEPPÄNEN * Ylitornio Tornio Herra on antanut meille elämän, Hänen kädessään on myös lähtömme hetki. Rakkaudella Tommia muistaen äiti Tiina ja Ville-Aleksi sukulaiset ja ystävät Tommi on siunattu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille jotka muistivat meitä suuressa surussa. Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät rajusti Vaiva: Jatkuva ripuli tekee potilaiden arjesta piinallista STT, ANNUKKA KOSKELA Palvelemme hautakiviasioissa päivittäin klo HAUTAKIVET SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ ILMAN VÄLIKÄSIÄ sis. kaiverrus, kultaus, alk. 250 aluskivi ja rahti Kiviveistämö Ajo-ohje: käänny moottoritieltä Alaraumon rampista ylös ja heti oikealle, heti seuraavasta vasemmalle, aja 500 m ja tulet Antinsaarentien risteykseen, ensimmäinen piha oikealla ja olet perillä. LAPIN MUISTOMERKKI OY Antinsaarentie 156, Kyläjoki, Tornio P tai Sinun tukenasi surun kohdatessa Kauppakatu 8, Kemi * Päivystys 24h Hautaustoimisto & Pitopalvelu N. Hannu Ky Perinteiset hautaustoimistopalvelut Palvelemme Puuluodossa Ahtaajankatu 4, TORNIO kaikkina aikoina, Yhä useampi suomalainen kärsii sairaudesta, joka tuntuu hieman samalta kuin jatkuva stressivatsa. Ulostuskertoja tulee tosin pahimmassa tapauksessa yli parikymmentä päivässä. Myös yöllä on herättävä. Joskus pidättäminen on niin vaikeaa, että vessaan ei ehdi ajoissa. Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet ovat yleistyneet Suomessa rajua vauhtia parinkymmenen viime vuoden aikana. Uusia diagnooseja tehdään vuodessa. Kun kansansairauden rajana pidetään sairastunutta, IBD-sairauksia potee tätä nykyä lähes ihmistä. Yleistymisen syytä ei vielä tiedetä. Kyseessä täytyy olla jokin tekijä elinympäristössä, sillä pelkillä perintötekijöillä ei näin nopeaa lisääntymistä voi selittää, sanoo erikoislääkäri Kaija- Leena Kolho Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. IBD-sairaudet eli Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus aiheuttavat jatkuvan ripulin ja pidätysvaikeuksien lisäksi esimerkiksi vatsakipuja, väsymystä, laihtumista ja joissakin tapauksissa kuumeilua. Mitä laajempi tulehdus suolessa on, sitä monimuotoisempia oireet saattavat olla. KOSKA IBD-sairaudet yleistyvät nomenomaan länsimaissa, sairauksien syitä selvitettäessä on tarkasteltu esimerkiksi aiempaa puhtaampaa elinympäristöä. Yhden teorian mukaan immuunivaste ei kehity normaalisti, jos lapsuudessa ei altistuta riittävästi vieraille eliöille. On tapahtunut samaan aikaan muutoksia sekä ruokavaliossa että taudinaiheuttajissa, joille altistumme. Yleensä tauti puhkeaa vuoden iässä. Oireita on Kolhon mukaan ollut yleensä yli puoli vuotta ennen varsinaista diagnoosia. Valitettavasti ei voida sanoa, että esimerkiksi muuttamalla ruokavaliota olisi turvassa. Sairauden alkuvaihetta ei tunneta, eli ei tiedetä niin sanottua lievää STT Mistä kyse Putoaako paino, koskeeko vatsaan? Nämä voivat olla merkkejä tulehduksellisesta suolistosairaudesta: Ulostamisen tarvetta on yli viisi kertaa päivässä Pidättäminen on vaikeaa Myös yöllä täytyy herätä vessaan Löysän ulosteen mukana tulee verta, ei pelkkiä veriviiruja Tahaton laihtuminen sekä vatsakivut astetta, jolloin taudin voisi pysäyttää. IBD-sairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan hillitä lääkkeillä. Oirevaiheet ja rauhallisemmat vaiheet vaihtelevat. Potilaan arkea hankaloittaa, että oirevaiheen ennustaminen on mahdotonta. Silloin kun tauti on rauhallisessa vaiheessa, potilaat elävät ihan normaalia arkea. Oireiden leimahdusvaiheen takia saattaa tulla paitsi paljon työ- tai koulupoissaoloja myös mielialaoireita. Outo kuumeilu yhdistyi lopulta Crohnin tautiin Kuudesluokkalainen poika alkoi kuumeilla oudosti. Ruumiinlämpötila jojoili: illalla noussut kuume oli aamuksi laskenut. Seuraavana kesänä poikaa käytettiin yhä lisääntyneen kuumeilun vuoksi toistuvasti sairaalassa, mutta verikokeista ei löydetty mitään. Koska tehtiin paljon kokeita, ajateltiin varmaan helpommin, että kyseessä on joku ohimenevä vaiva, vaikka hemoglobiini oli alhainen ja tulehdusarvot koholla, kertoo pojan äiti. Vatsakivut alkoivat 14-vuotiaana. Pari viikkoa kestäneen ripulin jälkeen sairaalan päivystävä lääkäri keksi, että suolisto pitäisi tutkia. Ulostenäyte paljasti hyvin korkeat tulehdusarvot, ja 15-vuotiaana pojalla diagnosoitiin Crohnin tauti. Tunnistaminen vaikeutuu, jos etsitään vain Crohnin taudille tyypillisiä ripulioireita. Pojallani vatsaoireet alkoivat vasta, kun hän oli sairastanut noin vuoden verran. Koska jatkuvaa ripulia ei kehittynyt, pojan sairaus näkyi vessassa ravaamisen sijaan enemmän muun hyvinvoinnin heikkenemisenä. Diagnoosin saamisen jälkeen löytyi sopiva lääkitys, tosin vasta kokeilujen jälkeen. Poika on ollut oireettomana pari vuotta. Kauttamme kaikki hautausalan palvelut, myös perunkirjoitukset. Tornion Hautauspalvelu Kemintie 11, Tornio Puh: * Päivystys 24 h.

16 O16 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Mikä osasto: Pohjolan Sanomien ja lukijoiden kohtauspaikka Puhelinnumero: Faksi: Sähköposti: Onko juhlat tiedossa? Kerro meille, kuka täyttää pyöreitä vuosia Menot: Lehdessä ja verkossa julkaistaan ilmestymispäivän tapahtumia Menot tänään -palstalla. Teksti on toimitettava kolme päivää ennen julkaisua osoitteeseen Pohjolan Sanomat/Menot, Sairaalakatu 2, Kemi tai sähköpostilla yllä olevaan osoitteeseen. Päivän vitsi Pikku-Juho ryntäsi äitinsä luo kyyneleet poskilla. Äiti äiti, Juho parkui, Isä löi vasaralla sormeensa! Mikä itkun aihe tuo nyt muka on, äiti ihmetteli, Ennemmin minä sinuna nauraisin. Juho vastasi: Niin minä nauroinkin ensin! Lähetä oma vitsisi osoitteella Sydämen ja uskon kieli Saamelaiset: Kirkossa tärkeä kuulla omaa äidinkieltä, myös saamenkielisiä tekstejä tarvitaan Johanna Sarriola Saamelaisten ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteiseen historiaan mahtuu kipeitä ja arkoja asioita. Niitä, sekä nykyhetkeä ja tulevaa pohdittiin kulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa järjestetyssä seminaarissa. Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professori Veli-Pekka Lehtola muistuttaa, että saamelaisasioista on keskusteltu myös aiemmilla vuosisadoilla kirkon piirissä. Näkemykset ovat vaihdelleet valtakulttuuriin sulauttamisesta vähemmistön oikeuksia puolustavaan. Lehtolan mukaan pääongelmana on ollut johdonmukaisen politiikan puute. Osa papeista on halveksinut saamea ja saamelaistan perinteitä ja osa puolestaan opetellut kielen. PUHEENVUOROISSA toistui, miten tärkeää on kuulla kirkossa omaa äidinkieltä. Tarvitaan myös hengellisiä tekstejä saameksi. Kirkolta perättiinkin konkreettista tukea kielen ja kulttuurin ylläpitoon. SamiSosterin toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga tiivistää, että oma kieli tuo turvallisuutta ja kirkolliset asiat ovat monelle saamelaiselle luonnollinen osa elämää. Hän muistuttaa, että teot ratkaisevat, ei pelkkä anteeksipyyntö. Kirkko voisi toimia esimerkkinä saamelaisten aseman ja yhdenvertaisuuden kohentamisesta yhteiskunnassa. Ilman resursseja ei tapahdu mitään. Esimerkiksi Enontekiön seurakunta tarvitsee rahaa voidakseen palkata työntekijöitä. Uusi saamelaiskäräjien edustaja, Helsingissä asuva Pirita Näkkäläjärvi kertoi, millaista on elää saamelaisena Suomen saamelaisalueen ulkopuolella. Hengellisen ja muun kulttuurin ylläpito on hankalaa, kun luontevia kielenkäyttöympäristöjä on vähän. 65 prosenttia saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, alle 10-vuotiaista jopa 70 prosenttia. Miten heille käy, kun ympäriltä puuttuu vahva kulttuuri? Näkkäläjärvi ehdottaa, että yksi keino on kaksikieliset jumalanpalvelukset. On erityistä, että kuulee omaa kieltä jumalanpalveluksissa. Saamenkieliset virret kantavat kulttuuriperinnettä eteenpäin ja vievät kokemuksissa läheisten luo. INARIN KIRKKOHERRAN Jouko Lepistön mukaan seurakunnassa on vuosien saatossa käännetty ja painatettu sekä hengellistä että muutakin saamenkielistä materiaalia. Inarissa on yritetty järjestää kerhotoimintaa ja saamenkielisiä rippikouluja, mutta niihin ei ole tulijoita. Vaihtoehtona voisi olla seurakuntien välinen yhteistyö, Lepistö esittää. Näkkäläjärvi toteaa, että jos nuoria ei kiinnosta nykyinen toiminta, täytyy kehittää uutta. Kirkko voisi vaikkapa julkaista saamenkielistä musiikkia. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan seminaari on tuonut näkyväksi saamelaisen todellisuuden kirkossa. Vastauksia on nyt hapuiltu, mutta olisi kohtuutonta odottaa heti valmiita ratkaisuja. Ristenrauna Magga kertoi arkkipiispa Kari Mäkiselle, että kirkon työntekijöiden korvia ja olkapäitä tarvitaan kuunt Mikä? Fakta Saamelaiset kirkossa Seminaarin tarkoituksena oli käsitellä Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja saamelaisten suhdetta historian kuluessa sekä tarkastella tämän päivän tapahtumia ja luoda katsaus tulevaisuuteen. Sovintoseminaariksikin kutsutun tapahtuman tarkoitus oli toimia sillanrakentajana kirkon ja saame laisuuden välillä. Mukana myös arkkipiispa Kari Mäkinen ja Oulun piispa Samuel Salmi. Järjestäjinä Oulun hiippakunta yhteistyössä Inarin seurakunnan, saamelaiskäräjien, SamiSosterin, kirkkohallituksen ja Giellagas-instituutin kanssa. Oulun piispa Samuel Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi

17 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Yhdessä O17 Posti on tuonut nettisivuilleen apurin, jolla löytyy Paketti postiin asiakkaan toiveiden perusteella paras postitusratkaisu kirjeille ja paketeille. Asiakas voi vertailla eri toimitustapoja keskenään ja löytää helposti etsimänsä tiedon, vaikkapa mitä kirjeen tai paketin postittaminen kotimaahan tai ulkomaille maksaa. Suomen vuoden 2011 kauneimmaksi poptähdeksi on verkossa julkaistavan viihdelehti Staran nettiäänestyksessä valittu Chisu. Vuotuinen Miss Pop -kisa oli tällä kertaa tiukka, sillä Anna Abreu jäi vain niukasti kakkossijalle. Chisu sai annetuista liki äänestä 25 prosenttia ja Abreu yhden prosentin vähemmän. Kolmanneksi kauneimmaksi poptähdeksi rankattiin Suvi Teräsniska. Kärkiviisikon täydensivät soolouralle siirtynyt Erin ja Haloo Helsinki -yhtyeen laulaja Elli. Aiempina vuosina kisaa on hallinnut Jenni Vartiainen. PEKKA AHO Hunteerinkiä Hannu Lantto Etikettiä Son kuulemi yksi syöttölä- elikkä ravintolakettinki hunteeranu, että het halvaava kirjottaa semmosen etikettiläpyskän kläpile. Katto, son semmonen papperiknippu, missä neuvvothaan kunka kläppien häätys olla ja käyttäytyä ravintelissa ko ovvat vanhemitten kansa syömässä. Että pikkusenkhaan olisit ihmisiksi, eikä pillais toisten syöntiä sillä ilmanaikhaisella huutamisella ja mesoamisella. Soma homma. Jo son vain paikahlaan, että kläpikki jo pienestä asti opetethaan ihmisten tavoile. Ennen aikhaanhan sitä kläppien hääty istua hiljain loukossa ko aikuset porisit. Ja jos sattu olehmaan pikkusenkhaan kaukasemmat viehraat, nuin ettei krannit elikkä muut väärtit, vasta se hääty hiljain olla. Kohta tohtinu hengittääkhään kunnola. Eikä ollu ravintohlaan asiaa, ei vain, ei ennen ko vasta väärenetyilä papperila ko oli jo korsto. VÄÄRTI OLI ollu joulun aikhoin reissussa, pikkusen färia naahmaan kerräämässä ja muutenki kroppaa ahavoittamassa ja friskaantumassa, ulkomaila. Porisi sitte, että ko het menit illala A Olispa ollu mullaki etikettivihko perseplakkarissa, olisin sieltä vilkassu, että se kastike oli salaathiin eikä jäätehlöön. pikkusen fiinimästi syöhmään, se hällä pisti silhmään se kläppien homma. Pikkuset hulliaiset olit istuhneet tyyrevännä toolilansa, jalat pöyälä ja tillaihleet kyypparilta juotavaa. Aikuset kyyppariäijjät olit laukottahneet sölkä vääränä kläpile mehuja ja limonaatia ja muita sokkerijuomia. Ja kläpit olit olheet ko Euroopan omistajat! O Herratun aika! Kyllä siinäki olis pitäny lyä aikusille etikettivihkosta kouhraan ja kiehrään! Sunkhaan se kläppien vika ole, kyllähän net tehettävä mitä päähän pälkähtää, vanhemitten se pitäs kousi pittää. elemaan ja auttamaan vaikeiden asioiden käsittelyssä. MUTTA KYLLÄ se semmonen etikettipapperi olis ollu ennenki hyä. Ettei olis tarttenu kaikkia opetella rankiman kautta. Mie ko ensimäistä kertaa pääsin Ruottin laivala käyhmään ko olin jo piirua vaile kahenkymmenen, sunkhaan mie käsittänny vähhääkhään kunka solis häätyny pelata. Menin seisohvaan pöythään ja ihmettelin, että samala hinnala saapii syä niin paljon ja kauon ko vain kehtaa. No, kaikki meni mallihleen siihen saakka ko se mie lähin hakheen jälkiruokaa. Ryökäle viekhöön, sattu vielä olheen jäätelöä! Sunkhaan sitä kotona saanu ko sillon ko sattu käyhmään tähelisempiä viehraita, nuin jos sattu jäähmään. Älästä huoli, mie lastasin sen kipon täythöön jäätelöä ja havattin, että siinähän on siihen kastikettaki. Kaajoin riskisti kastiketta pääle ja alon vetehleen annosta ääntä kohin. Ihmettelin sitä karvasta makua, mutta hunteerasin, että molen niin kööpö, etten mole siihen olleutunnu. Olispa ollu mullaki etikettivihko perseplakkarissa, olisin sieltä vilkassu, että se kastike oli salaathiin eikä jäätehlöön. Piispa Samuel Salmi: Kirkko tehnyt väärin Oulun piispa Samuel Salmen mukaan kirkon on nyt aika sanoa joistakin asioista saamelaisten suhteen, että se on tehnyt väärin. Salmi pyysi kirkon nimissä anteeksi 1930-luvun kansallissosialismista vaikutteita saanutta rotututkimusta, joka kohdistui saamelaisiin. Tuon ajan etniset tutkimukset nöyryyttivät saamelaisia ja aiheuttivat juopaa kirkon ja saamelaisten välille. Toinen anteeksipyydettävä asia Salmen mukaan on se, miten kirkko on suhtautunut saamen kieliin. Viranhaltijoiden asenne on vaikuttanut suuresti siihen, millainen asema saamella on ollut. Seuraukset ovat kantaneet alueen ihmiset, kun heidät on hengellisessä elämässä erotettu sydämen kielestä. Salmen mukaan seminaarissa esille nousseet toiveet kirkkoa kohtaan otetaan käsittelyyn ja niitä on tarkoitus viedä käytäntöön. Seminaari on alku prosessille, joka puhdistaa pöytää menneisyyden taakalta ja säteilee muuallekin yhteiskuntaan. Vauvat Tyttövauvat Sini Sorrille ja Samuli Nikulalle Tornioon. Isosisko Saaga Erika ja Matias Tapojärvelle Tornioon Susanna Hastille ja Kimmo Säpille Tornioon. Poikavauvat 8.1. Tiia-Marleena ja Toni Kronbäckille Kemiin. Isosisko Sofia Kronbäck Marita Sarvi-Koskenniskalle ja Janne Koskenniskalle Tornioon Laura Lindqvistille ja Henri Enbuskelle Tornioon Minna Alamäelle ja Juha Kuusiratille Tornioon. Isoveli Ronny, 4v.

18 O18 Menot Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Hyppy Hongkongin huumetyöstä Tornioon ei ollut vaikeaa Lappiin: Kuvan pariskunta haaveilee Hettaan muuttamisesta SARI PELTTARI-HEIKKA Sirpa ja Ilpo Kuva ovat luontoihmisiä, jotka nauttivat koiriensa kanssa lenkkeilystä. Varri ja Peetsi ovat saaneet nimensä saamelaismaisemista. Sari Pelttari-Heikka Sirpa ja Ilpo Kuva ovat työurallaan katsoneet sosiaalityötä monelta eri kulmalta. Järvenpään sosiaalisairaalasta alkanut taival vei heidät vuosikymmeneksi lähetystyöhön narkomaanien keskelle Hongkongiin. Piispa Olavi Rimpiläinen houkutteli Ilpo Kuvan perustamaan Suojapirttiä Tornioon vuonna 1985, eikä pariskunta ole katunut muuttopäätöstään Lappiin. Suojapirtin alkuvaiheessa mietin sinne jopa tiivistä Minnesota-mallin mukaista hoitoa yhdessä hengellisyyden kanssa. Puolitoista vuotta siinä työssä meni ennen siirtymistä kaupungin koulukuraattoriksi. Päihdetyö vaihtui perheiden ja nuorten kanssa tehtäväksi sosiaalityöksi, Ilpo Kuva kertoo. Sirpa Kuva tuli Tornioon sosiaalitarkkaajaksi, joka teki kaikkea lastensuojelutyöstä toimeentulohakemuksiin. Vajaan kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi perhetyöhön Alatornion seurakuntaan. Reilun vuosikymmenen aikana alueen perheet tulivat tutuksi ja vieläkin hän törmää eri puolilla entisiin äiti-lapsi-piiriläisiin. Perhetyö oli hyvin rikasta aikaa, jossa kohtasi ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Siirtyminen takaisin kaupungin töihin A-klinikalle oli eräänlainen paluu kotiin, vaikka asiakaskunta vaihtuikin, Sirpa Kuva sanoo. Sosiaalityön monialaisuus on Sirpa ja Ilpo Kuvan mukaan ollut heidän onnensa. He ovat vuosien aikana vaihtaneet keskenään työsarkaa. Päihdetyö oli ensin Ilpon työtä ja viime vuodet se on ollut Sirpan maailmaa. VUOSIKYMMENET Torniossa ovat maailmaa kiertäneen pariskunnan mielestä olleet hyvää aikaa. Perheen lapset ovat kasvaneet pienessä kaupungissa ja saaneet samalla pysyvät juuret Lappiin. Ikkunan takana avautuva luonto on asia, jota osaa arvostaa. Tornion ja Haaparannan läheisyys antaa omanlaista kansainvälisyyttä. Pohjoisen perheiden tilanne on ammattilaisten mielestä suhteellisen hyvä. Toki ikäluokista ja perheistä tietty osa tarvitsee tukea ja apua, mutta valtaosa perheistä voi vielä melko hyvin. Ilpo Kuva on mieltynyt kiinalaiseen klaani-ajatteluun, jossa koko suku pitää huolta ihmistä. Hän hämmästelee, miten hongkongilainen narkomaani oli ehyempi kuin suomalainen narkomaani. Osa Suomen ihmisten tilanteesta voi selittyä vahvalla kaupungistumisella, joka on jättänyt ihmiset juurettomiksi. Pohjoisessa Kuvat ovat ihmetelleet miten monet nuoret eivät ole halukkaita lähtemään kokeilemaan siipiään kauempana kotiseudultaan. Koti vetää puoleensa myös paljon ns. paluumuuttajia, jotka palaavat opiskelun jälkeen takaisin Tornionlaaksoon. SOSIAALITYÖSSÄ näkyy tänä päivänä aiempaa selvemmin rahan merkitys. Esimerkiksi päihdeasiakkaiden laitosjaksojen mitta on lyhentynyt, eivätkä ihmiset läheskään aina pääse ajoissa hoitoon. Viivästyminen voi ajaa asiakkaan erikoissairaanhoidon puolelle, joka maksaa huomattavasti enemmän. Esimerkkinä surullisesta kehityksestä on Suojapirtin lopettaminen, joka vei paljon hyvää ammattitaitoa mennessään, pariskunta myöntää. Vapaalle työstään jäävä pariskunta ei ole lähtemässä pois Lapista, mutta miettii vakavissaan muuttamista mökkimaisemiinsa Hettaan. Hongkongista tullessamme luulimme tulleemme riittävän rauhalliseen paikkaan, mutta nyt Enontekiön luonto on meille rauhoittumisen paikka. Jos talo ei mene kaupaksi, niin asumme jatkossakin ainakin osan vuotta Torniossa, Kuvat tuumaavat. Ketkä? Sirpa ja Ilpo Kuva Sirpa on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoelta ja Ilpo Mikkelistä. Sosiaalityötä he tekivät yhdessä jo 1970-luvulla Järvenpään sosiaalisairaalassa. Lähetystyössä Hongkongissa Muuttivat vuonna 1985 Tornioon perheen kanssa. Neljä lasta on kasvanut aikuiseksi ja sukuun on syntynyt kahdeksan lastenlasta ja yhdeksäs on tulossa. Lapsista yksi asuu Muoniossa. Ilpo Kuva jäi eläkkeelle pakolaistyön sosiaalityöntekijän työstä ja Sirpa Kuva A-klinikan sosiaalityöntekijän tehtävästä. Ennen 50 vuotta sitten Kemiläinen mieskuoro Pohjan Mieslaulajat aloitti eilen neljännen vuosikymmenen. Kuoron juhlakokous pidettiin perustamispäivänä 3:ntena helmikuuta Kemin Suomalaisen Klubin huoneistossa. Kuoron nykyinen puheenjohtaja opettaja Jaakko Lohikoski toivotti kutsuvieraat ja kuoron jäsenet tervetulleiksi ja totesi, että päivälleen kolmekymmentä vuotta sitten Kemissä perustettiin Pohjan Mieslaulajat -niminen mieskuoro. Hän kuvaili muutamin sanoin kuoron perustamisvaiheita ja ilmoitti, että ensimmäisenä syntymäpäivälahjanaan kuoro saa kunniajäseneltään teoll. virk. Albin Lindroosilta puheenjohtajan nuijan. MARI KOUKKULA/ARKISTO 10 vuotta sitten Meneillään oleva talvi on ollut teiden ylläpitäjille työntäyteinen nopeine kelivaihteluineen. Maanantai-aamunakin kaikki toimenpiteet ovat olleet käytössä. tämä auto oli ajautunut penkan päälle Kemin eteläpuolella. Menot tänään Tapahtumat Kemi Sunnuntaihölkkä; lähtö klo 10 City Marketin parkkialueelta. Yhteisvastuulounas tänään klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11. Tuotto; yhteisvastuu 2012 tukee pienrahoitustoimintaa ja torjuu ylivelkaantumista. Kemin Taidemuseo la su Kemin historiallinen museo avoinna la su Kemin Jalokivigalleria avoinna ma pe klo Galleria Voima, Sankarikatu 12 B, avoinna la su Lumilinnassa ei ole säävarausta Lumilinna 2012 Lumilinna avoinna 9.4. saakka päivittäin klo LumiLinnan maskotit Arttu ja Terttu tavattavissa joka päivä. Tornio Aineen taidemuseo avoinna ti to ja pe su klo Tornionlaakson maakuntamuseo suljettu peruskorjauksen vuoksi. Elokuvat Haaparanta Saapasjalkakissa (ruotsiksi) K7 3D, klo 15 r.a Folkets Hus. Lisää vinkkejä netissä

19 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Sarjakuvat O19 Baby Blues Sudoku Harald Hirmuinen Tiedätkö? 1) Kuinka monta laitonta maahan pyrkijää tuli Eurooppaan Välimereltä vuonna 2011? 2) Kuinka monta muuta hukkui Välimereen? 3) Kummat menestyvät Pisa-tutkimuksissa selvästi paremmin, sanomalehtiä vähän vai paljon lukevat nuoret? 4) Missä maassa oli euroalueen korkein työttömyysaste joulukuussa 2011 ja kuinka korkea se oli? 5) Entä matalin? 6) Kenestä kertoo Lauri Jäntin palkinnon vuonna 2012 voittaneen Allan Tiitan teos Sinisten maisemien mies? 7) Kuinka monta prosenttia Suomen bruttokansantuote kasvoi taantumavuonna 2008? 8) Suomessa oli lähes kaksi miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa vuonna entä vuonna 2011? 9) Mitä vuoden 1899 ilmiötä ns. valapaton viiva kuvaa? 10) Mistä voi nähdä täyden ympyrän muotoisen sateenkaaren? TIESITKÖ? 1) Yli , 2) Ainakin 1500, 3) Paljon lukevat, 4) Espanjassa, 22,9 prosenttia, 5) Itävallassa, 4,1 prosenttia, 6) Maantieteilijä J. G. Granöstä, 7) 0,3 prosenttia, 8) Hieman alle 1,7 miljoonaa, 9) Suurtulvan vedenkorkeutta, 10) Lentokoneesta tai korkealta vuorelta. Edellisen ratkaisu Poju Kummat menestyvät Pisatutkimuksissa selvästi paremmin, sanomalehtiä vähän vai paljon lukevat nuoret? Insanity Streak 7-päiväinen sanomalehtien liiton jäsenlehti Perustettu 1915, ISSN X Levikki (LT 2010) Lukijamäärä (KMT S2010/K2011) Osoite: Sairaalakatu 2, Kemi Verkkolehti: Sähköposti: Vastaava päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Kustantaja: Pohjois-Suomen Media Oy JAKELUPÄIVYSTYS Alma Manun jakelualueet: Lapin lääni (pois lukien alla mainitut Itellan jakelualueet), Haaparanta, Kuivaniemi. Vain suomalaiset puhelinliittymät. ma-pe klo , la-su klo Maksuton puhelinnumero Lehdet toimitetaan pääosin saman päivän aikana klo 11 alkaen. Itellan jakelualueet: Simojokivarsi, Kemijokivarsi, Karunki, Korpikylä, Arpela, Vojakkala, Kukkola. ma-pe klo , la-su klo Puhelinnumero MEDIAMYYNTI Vaihde ILMOITUSVALMISTUS ASIAKASPALVELU Tilaukset/lukijailmoitukset Avoinna ma pe klo TILAUSHINNAT (sis. alv 9%) Kestotilaus: Määräaikaistilaus: Laskutusväli Laskutusväli 3 kk 70,31 3 kk 77,94 6 kk 130,80 6 kk 149,33 12 kk 258,33 12 kk 296,48 Pohjoismaat: Muualle paitsi Haaparantaan lisätään tilausmaksuun 15 /kk lisäveloitus. Kestotilaus on uudistamatta jatkuva. Kestotilauksen irtisanomisen tai maksukerran muutospyynnön on oltava asiakaspalvelussamme vähintään 2 viikkoa ennen tilausjakson (maksuvälin) päättymistä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilapäiset keskeytykset on jätettävä asiakaspalveluumme viimeistään 3 arkipäivää ennen niiden voimaantuloa. Lyhyin tilapäinen osoitteenmuutos tai keskeytysaika on 3 päivää. Painopaikka: Alma Manu Oy, Rovaniemi on kansainvälinen lehtijakeluketju, johon Pohjolan Sanomat kuuluu.

20 O20 Uutiset Pohjolan Sanomat Sunnuntai 5. helmikuuta 2012 Pakkanen hyydyttää busseja etelässä, mutta ei pohjoisessa Varautuminen: Lämmin talli pelastaa pakkaskaaokselta JUSSI LEINONEN STT Kuluneen viikon pakkanen on hyydyttänyt joitakin kymmeniä linja-autoja pääkaupunkiseudulla, ja useita vuoroja on jäänyt ajamatta. Muualta Suomesta kerrotaan, ettei vastaavia ongelmia ole ollut. Talveen varautumisessa onkin eroja. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hankintapäällikkö Kimmo Sinisalo kertoo, että pääkaupunkiseudun bussista suurin osa säilytetään kylmässä ulkona. Busseja on niin paljon, että hallitilaa ei ole mahdollista järjestää ainakaan lyhyellä aikavälillä. Täällä on katsottu, että busseja voidaan säilyttää ulkona. Siinä on kuitenkin se riski, että pahimpina pakkasaamuina pieni osa autoista voi hyytyä, Sinisalo sanoo. Oulussa on toisin. Linja-autoyhtiö Koskilinjoilta kerrotaan pakkasen tuoneen parituhatta matkustajaa lisää, mutta ei ongelmia. Aamulla suurin osa kalustosta lähtee lämpöisestä tallista ja tietenkin huollot on tehty ajallaan, sanoo liikennepäällikkö Jussi Laitinen. Koskilinjoilla on 116 bussia, kun taas esimerkiksi pääkaupunkiseudulla liikennöivällä Nobinalla on noin 400 autoa. Voi kuvitella, minkäkokoiset hallit niitä varten pitäisi olla, sanoo liikennejohtaja Mårten Winqvist. ONGELMIA ei ole ollut myöskään salolaisella Vainion Liikenteellä tai Lappeenrannan Toimi Vento Ky:llä, jolla ainoastaan kuljettajien on tultava hieman aiemmin Pohjoisessa bussit pelaavat keskimäärin ottaen hyvin paukkupakkasista huolimatta. töihin, jotta autot saadaan lämpimäksi ennen lähtöä. Myös sekä kaukoliikennettä että Pirkanmaan lähiliikennettä ajavalla Väinö Paunulla kaikki vuorot on saatu ajettua ilman myöhästymisiä. Aamulla on ollut käynnistysvaikeuksia, mutta kaikki on saatu liikkeelle. Meillä bussit ovat yöllä johdon päässä, sanoo liikennepäällikkö Kauko Kaakinen. Jyväskylän Liikenteelle pakkanen on aiheuttanut ongelmia aiempina vuosina, mutta ei tänä talvena. Korjaamopäällikkö Juha Huutosen mukaan muutos johtuu kaluston uusiutumisesta ja uusien autojen aiempaa paremmista ilmankuivaimista, joiden ansiosta pelaavat paineilmalla toimivat jarrut, ovet ja jousitus. HSL:n Sinisalon mukaan pääkaupunkiseudulla vika ei kuitenkaan ole kalustossa. Meillä kalusto on keskimäärin varmasti nuorempaa kuin muualla ja pääosin ihan eurooppalaista. Suurin osa on Volvoa ja Scaniaa. Kyllä niiden lähtökohtaisesti pitäisi talvellakin kulkea ja lähes kaikki kulkevat, hän sanoo. Mistä kyse Seitsemän vinkkiä pakkasautoiluun 1. Vältä lyhyttä pätkä ajoa. Nykyauto voi vaatia noin 10 kilometrin ajon lämmitäkseen. 2. Käytä mahdollisimman vähän takalasin, peilien ja istuinten lämmittimiä. Ne vievät virtaa akulta. 3. Esilämmitä auto ennen käynnistystä, jos mahdollista. 4. Lähde heti käynnistyksen jälkeen liikkeelle, mutta aja aluksi kevyesti. Ei kaasua heti pohjaan. 5. Pue lyhyellekin matkalle lämpimät vaatteet ja lataa kännykkä siltä varalta, että auto jää tien poskeen. 6. Huolehdi, että auto on huollettu. Vaihda tarvittaessa moottoriöljy ja varmista, että jäähdytysneste kestää pakkasta. 7. Suojaa moottori ajoviimalta nokkasäleikön suojalla tai pahvilla. Kovat pakkaset jatkuvat vielä sunnuntaina Hrrr: Talven pakkasennätys Kuusamossa, 40,3 astetta STT Kireät pakkaset jatkuvat suuressa osassa maata vielä sunnuntaina, kertoo Ilmatieteen laitos. Kuluvan talven pakkasennätys rikottiin lauantaiaamuna Kuusamon Kiutakönkäällä, missä mitattiin 40,3 pakkasastetta. Myös Sallan Naruskalla ja Rovaniemen Apukassa pakkanen ylsi lähes 40 asteeseen. Vielä ei kuitenkaan olla lähelläkään Suomen kaikkien aikojen pakkasennätystä, joka on 51,5 astetta. Hyytävä lukema mitattiin Kittilän Pokassa tammikuussa Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan sää jatkuu kylmänä ympäri maata, mikä voi aiheuttaa terveysongelmia esimerkiksi astmaatikoille. Pakkanen voi kohota ennätyslukemiin vielä sunnuntain vastaisena yönä ja aamulla. Maanantaina A Yli 40 asteen pakkasia mitataan Suomessa keskimäärin kolmena talvena neljästä. luvassa on jo selvästi leudompaa säätä eli kireimpien pakkasten jakso on näillä näkymin hellittämässä. YLI 40 ASTEEN pakkaset eivät ole Suomessa mitenkään tavattomia, sillä niitä mitataan keskimäärin kolmena talvena neljästä. Alkuvuodesta Eurooppaa koetelleet hyytävät rintamat ovat sen sijaan harvinaisia. Jotkut ilmastotutkijat pitävät mahdollisena, että ilmiön taustalla on merijään väheneminen Barentsinmerellä ja muualla pohjoisilla merialueilla. Brittiläisen Independent-lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan jääkato vaikuttaa korkeapainealueiden syntyyn Pohjois- Venäjällä, ja ne vuorostaan kuljettavat hyytävää ilmaa Siperiasta Länsi-Eurooppaan. Avoimet merialueet toimivat kuin lämmittimenä, sillä vesi on lämpimämpää kuin arktinen ilma. Se suosii korkeapainealueiden muodostumista Barentsinmeren liepeillä, ja ne ohjaavat kylmän ilman Eurooppaan, kertoo professori Stefan Rahmstorf Potsdamin ilmastontutkimuslaitoksesta. Jään määrä Barentsinmerellä on ollut tänä talvena huomattavan pieni. Jo vuonna 2009 Potsdamissa tehdyt ennusteet arvioivat, että merijään hupenemisesta seuraa kylmiä talvia. Jos joku ajattelee, ettei jossain kaukana pienenevä jäämassa vaikuta häneen, hän on väärässä, toteaa ennusteen laatinut tutkija Vladimir Petuhov.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

TIMO LOUHIKARI: RONDO

TIMO LOUHIKARI: RONDO TIMO LOUHIKARI: AVAINKOHTAUS 1. INT. IN TALO, ETEINEN PÄIVÄ Ovikello soi, Rondo menee avaamaan oven, TV:n ääni pauhaa taustalla. Oven takana seisoo Artsi apureidensa kanssa. Katohan, huhu piti paikkansa.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

MARIA VOITELEE JEESUKSEN

MARIA VOITELEE JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MARIA VOITELEE JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka on Betania, kylä lähellä Jerusalemia. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot