Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla

Transkriptio

1 Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla ELINA MUUTTOMAA KEIJO VESILAHTI VELI-MATTI TUURE TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 Nurmijärvi 2010

2 Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla Elina Muuttomaa Keijo Vesilahti Veli-Matti Tuure TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2010

3 TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 2

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT TAUSTA TAVOITTEET AINEISTO JA AINEISTON HANKINTA MENETELMÄT TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Kuljetusala Työvoiman tarve ja saatavuus Kuljettajakoulutuksen ja työelämän vastaavuus Ammattipätevyyskoulutus ja työnjohtokoulutus Alan houkuttelevuus ja työntekijöiden vaihtuvuus Simulaattorikoulutus Maahanmuuttajat Infrarakentamisen ala Työvoiman tarve ja saatavuus Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Ammattipätevyyskoulutus ja työnjohtokoulutus Alan houkuttelevuus ja työntekijöiden vaihtuvuus Simulaattorikoulutus Maahanmuuttajat YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 3

5 ALKUSANAT Tämä kuljetus- ja infra-alan työvoimatarpeen tutkimushanke toteutettiin opetushallituksen tuella TTS:ssä TTS tutkimuksen ja TTS koulutuksen yhteisvoimin. Laajan kyselytutkimuksen keskeiset tulokset käsiteltiin niiden valmistuttua kuljetusalalla seminaarissa, johon kutsuttiin alan asiantuntijoita ja jossa yhdessä pohdittiin tulosten merkitystä sekä vaikutuksia tiedottamisen tarpeeseen ja koulutuksen kehittämiseen. Nämä seminaarissa esille tulleet havainnot ja näkökohdat liitettiin tähän raporttiin kyselytutkimuksen tulosten lisäksi (liite 2). Vastaava infra-alan seminaari jäi toteutumatta vähäisen ilmoittautuneiden määrän takia, mutta kyselyn tulokset tässä raportissa toki infra-alalta on raportoitu. Hankkeen nyt valmistuessa esitämme parhaat kiitokset erityisesti kyselyyn vastanneille työnantajille, työntekijöille, liittojen edustajille, kouluttajille ja opiskelijoille. Laajuutensa puolesta kysely oli vaativa ja vastaukset tutkimuksen onnistumisen kannalta keskeisen tärkeitä. Lämpimät kiitokset myös kuljetusalan koulutuspäällikkö Aarno Lybeckille ja maarakennusalan koulutuspäällikkö Mika Kärrille hyvistä kommenteista hankkeen aikana ja yhteyksien hoitamisesta kentälle alan asiantuntijoihin päin sekä opetushallitukselle hankkeen toteuttamisen mahdollistamisesta. Nurmijärvellä Anna-Maija Kirkkari Tutkimusjohtaja TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 4

6 1 TAUSTA Suomessa maantiekuljetusten merkitys on suuri sekä elinkeinoelämälle että yhteiskunnan toimivuudelle. Esimerkiksi tavarankuljetussuorite asukasta kohti on noin kaksinkertainen useimpiin Euroopan maihin nähden (Salanne ym. 2006). Linja- ja kuorma-autonkuljettajien tarve ja määrä kasvavat jatkossa, mm. koska eläkkeelle jäävien kuljettajien määrä on selvästi suurempi kuin uusien koulutettavien kuljettajien määrä. Raskaan kaluston kuljettajakoulutus on voimakkaassa kehitystilanteessa. EU-direktiivi 2003/59/EY ja laki 273/2007 kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä tuovat muutoksia ammattimaisessa liikenteessä toimivien kuljettajien koulutukseen. Ammattipätevyydellä tarkoitetaan kuljettajalta ajokortin lisäksi vaadittavaa ammatillista osaamista. Ammattipätevyysvaatimukset sisältävät vaatimuksen kuljettajien jatkokoulutuksesta; kuljettajan on suoritettava viiden vuoden välein jatkokoulutus pitääkseen ammattipätevyytensä voimassa. Tämä koskee kaikkia, jotka ammattimaisesti harjoittavat ammattia itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Uusien vaatimusten tarkoituksena on varmistaa sekä ammattiin pääsemisessä että sen jatkuvassa harjoittamisessa kuljettajan ammattitaito (Vehmas ym. 2007). Henkilöliikenteessä jatkokoulutus on suoritettava mennessä ja tavaraliikenteessä mennessä ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. Koulutuksen määrä lisääntyy merkittävästi osin kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä säädetyn uuden lain vuoksi ja osin työntekijöiden suuren alalta poistumisen vuoksi. Lisäksi sekä liikenneturvallisuuden että polttoaineen säästön lisääntyvät vaatimukset edellyttävät kuljettajien jatkokoulutuksen määrän lisäämistä. Lainsäädännön lisäksi kuljettajakoulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon ajoneuvotekniikan ja infrastruktuurin kehittyminen (Ojala ja Ahlgren 2008). Sekä kuljetusalan perus- että jatkokoulutuksessa on annettu mahdollisuus antaa koulutusta korkeatasoisella simulaattorilla. Simulaattori on tällä hetkellä käytössä TTS:n ja AKTIVAn koulutusohjelmissa. Simulaattorikoulutus on vielä varsin uutta, joten kertyneet kokemukset ovat arvokkaita koulutusmuodon kehittämiseksi. Kokeiluvaiheen selvityksien mukaan ajoharjoitukset simulaattorissa ovat kehittäneet kuljettajavalmiuksia kuten vastaavat harjoitukset autolla liikenteessä (Mikkonen 2005). Kuljetusala on kehittynyt paljon viime vuosina, mutta alalla on vain vähän koulutettuja esimiehiä. Esimiesten osaamisen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän työntekijöiden monikulttuurisuuden ja muiden osaamisvaatimusten lisääntyessä. Esimiesten tarve tulee myös lisääntymään suuriin ikäluokkiin kuuluvien esimiesten jäädessä eläkkeelle. Kuljetusalan työnjohtokoulutuksen tarve on siis suuri. Niinpä kuljetusalan työnjohtokoulutus aloitettiin elo-syyskuussa 2009 kuudessa oppilaitoksessa (Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän Pirkanmaan aikuisopistossa; Savon koulutuskuntayhtymän Savon ammatti- ja aikuisopistossa; Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur :in, Yrkesakademin i Österbotten :ssa; Tampereen kaupungin Tampereen ammattiopistossa; Turun kaupungin Turun ammatti-instituutissa; Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän KEUDAssa ja TTS koulutuksessa). Kokeilu ajoittuu vuosille siten, että viimeinen sisäänotto olisi mahdollinen vuonna 2011 ja kokeilukoulutus päättyisi viimeistään Koulutus on tarkoitettu henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastotoiminnan parissa työskenteleville. Tavoitteena on kouluttaa yrityksiin työnjohtotason esimiehiä ja antaa heille valmiudet organisoida työnsä sekä kehittää työ- ja toimintamenetelmiä. Infra-alan keskeiset ongelmat työvoiman saatavuuden kannalta liittyvät koulutetun työvoiman saatavuuteen, ikärakenteeseen alalla ja alan laaja-alaisuuteen. Etuna alalla on työvoiman liikkuvuus, mikä tuo kuitenkin haasteen koulutuksen toteuttamiseen. Työnjohtohenkilöstä on jatkuva pula myös infra-alalla. Infra-ala ei ole niin suhdanneherkkää kuin talonrakentaminen, johtuen osin myös alan laaja-alaisuudesta. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet ja opetussuunnitelmat on päivitetty viimeisen vuoden aikana. Näissä on otettu huomioon tämän hetkiset elinkeinoelämän tarpeet. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 5

7 Kuljetus- ja infra-alan koulutettavat tulevat yhä useammin vierasperäisistä kulttuureista. Eri kulttuuritaustaisilla ihmisillä on eroja mm. oppimisessa, tekemiseen suhtautumisessa, yhteisöllisyydessä ja ajan perspektiivissä. Monissa maissa hierarkia työpaikoilla on jyrkempi kuin Suomessa ja kommunikointi suorempaa. Erilaiset kulttuuritaustat on siis otettava huomioon koulutuksessa. Tämän kuljetus- ja infrarakentamisen alojen työvoimatarpeen selvityshankkeen juuret ovat ajassa ennen vuoden 2008 lopussa alkanutta maailmantalouden taantumaa. Taantuma syveni vuoden 2009 alkupuolella ja näkyi Suomessakin selvästi syksyllä 2009, jolloin tämän hankkeen tiedonkeruuvaihe toteutettiin. Kansainvälinen talous alkoi toipua loppuvuotta 2009 kohden. Kotimaan kuorma-autoliikenteessä kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä kuitenkin edelleen 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (Tilastokeskus 2010). Elpymisen vaikutusten arvioidaan tuntuvan Suomessa kohtalaisen hitaasti ja työttömyys jatkaa kasvua vuonna 2010 (Valtiovarainministeriö 2009). Kuljetusalalla työvoimatilanne muuttui merkittävästi jo vuoden 2008 lopulla. Etenkin pääkaupunkiseudulla oli ollut alkuvuonna vielä erittäin kova työvoimapula. Kuljetusalan työpaikoista tuli haluttuja, kun työttömyys muilla toimialoilla lisääntyi. Myös kuljetusalan koulutuksiin hakeuduttiin aktiivisesti varsinkin pääkaupunkiseudulla, jolloin samalla suomalaistaustaisten hakijoiden määrä nousi merkittävästi. Taantuman seurauksena tavaraliikenteen osalla on ollut paljon sekä lomautuksia että irtisanomisia. Mikäli taantuma jatkuu pitkään, myös henkilöliikenteen osalta joudutaan lomautuksiin ja irtisanomisiin. Toistaiseksi linja-autoalalla ei ole kuitenkaan juuri ollut tarvetta lomautuksiin tai irtisanomisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nimikkeellä Tieliikenne oli työtöntä ja avoimia työpaikkoja 287. Vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana tieliikenteessä oli työtöntä ja avoimia työpaikkoja 784 (tem.fi). Myös infra-alalla työvoimatilanne muuttui huonompaan suuntaan, joskin heikkeneminen toteutui ennakoitua lievempänä. Maa- ja vesirakentaminen aleni vuonna kaikkiaan noin 5 % (Rakennusalan suhdanneryhmä 2010). Vaikutukset olivat kuitenkin eriasteisia eripuolilla maata. Parhaiten taantumasta on selvinnyt Kaakkois-Suomi. Vastaavasti heikoin tilanne on ollut Lounais- Suomessa. Ennen taantuman alkua ammattitaitoisesta työvoimasta oli alalla pitkään puutetta. Taantuman myötä tilanne muuttui, ja jonkinasteista vajausta on enää vain Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Infrarakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna pienoiseen kasvuun (Rakennusalan suhdanneryhmä 2010), jolloin ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alkaa vaikeutua uudelleen etenkin pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 6

8 2 TAVOITTEET Hankkeessa tavoitteena oli selvittää linja-auto-, kuorma-auto- ja rekkaliikenteen sekä infra-alan työvoiman saatavuuden tilanne ja arvioidaan työvoiman kehitys lähivuosina. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten alan muutokset vaikuttavat koulutuksen suuntaamiseen tulevaisuudessa, esimerkiksi mahdolliset uudet koulutussuunnat ja -muodot, muunto- ja lisäkoulutuksen hyödyntäminen erityisesti suhdannevaihteluissa sekä uudet tavat toteuttaa koulutusta kuten simulaattorioppiminen. Tutkimuksen avulla etsittiin myös työvoimapulan mahdollisia syitä, mikä mahdollistaisi tilanteen korjaamisen työvoimapulan poistamiseksi. Myös mahdolliset alueelliset erot pyrittiin selvittämään. Hankkeen avulla haettiin lisäksi näkemyksiä koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta, joita tarkasteltiin soveltuvin osin ammattitutkinnon perusteiden mukaan. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 7

9 3 AINEISTO JA AINEISTON HANKINTA Aineisto koottiin kyselyn avulla kuljetus- ja infra-alan toimijoilta: työnantajilta, työntekijöiltä, alan opiskelijoilta ja liitoilta. Kyselyä varten ostettiin työnantajien sähköpostiosoitteet Pomopalvelun kautta. Hakusanoina käytettiin muun muassa sanoja: Työnjohtaja, Toimitusjohtaja, Omistaja, Elinkeinonharjoittaja, Kuljetuspäällikkö, Linja-autoliikenne, Tieliikenteen tavarankuljetus, Muuttokuljetus, Muu kuljetusvälitys (tilauskeskukset), Maa- ja vesirakentaminen, Teiden ja moottoriteiden rakentaminen ja päällystys, Vesirakentaminen, Kunnallistekninen rakentaminen, Viher- ja virkistysalueiden rakentaminen, Muu erikoisalarakentaminen (kaivonporaus, muuraus, teollisuusasennus), Rakennusalueen pohjarakentaminen (maansiirto, koeporaukset). Näin yhteistietoja kertyi kaikkiaan runsaasta 820 yrityksestä. Osa osoitteista jouduttiin karsimaan, mikäli huomattiin, että yritys ei toiminut kyseisillä aloilla. Lisäksi osoitteita kerättiin mm. www-hauilla sekä jäsenrekistereistä. Työnantajille suunnatussa kyselyssä oli myös työntekijäkyselyn linkki ja toivomus, että se välitettäisiin myös yrityksen henkilökunnalle. Kyselyn muistutus lähetettiin noin kaksi viikkoa ensimmäisen postituksen jälkeen. Sähköposteista osa palautui mm. virheellisen osoitteen tai SMTP-tietoliikennevirheen takia. Kyselystä ja hankkeesta tiedotettiin lehdistötiedottein ja lehtikirjoituksin (liite 1). Linkki kyselyihin (työnantaja, työntekijä, opiskelija) oli auki TTS:n kotisivuilla. Tästä asiasta oli maininta mm. lehdistötiedotteissa. Alojen liittoihin lähettiin myös kyselyn linkit ja pyydettiin välittämään tietoa eteenpäin. Kouluttajien ja opiskelijoiden kyselyyn johtava linkki välitettiin yleensä oppilaitoksen koulutuspäällikön kautta. Kunta-alan osoitteet saatiin Kuntaliiton www-sivustolta. Tutkimusta esiteltiin kolmilla messuilla, joissa TTS koulutuksen osastolla oli myös mahdollista täyttää kyselylomakkeita. Tapahtumat olivat: Power Truck Härmä, Maxpo Hyvinkää, sekä Paikallisliikennepäivät Lahti. Kuljetusalalta vastauksia kertyi (taulukko 1) runsas 300 kappaletta. Vastanneet kouluttajat olivat 13:sta eri oppilaitoksesta, mukana oli myös yksityisen puolen kouluttajia. Opiskelijoita vastasi 10:stä oppilaitoksesta. Infrapuolella vastauksia kertyi selvästi vähemmän: noin 100 kappaletta. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden lukumäärä vastaajaryhmittäin ja toimialoittain. Vastaajaryhmä Kuljetusala Infra-ala opiskelijat 51 8 kouluttajat 71 työntekijät työnantajat - yksityiset työnantajat - kunta 22 liitot 8 Yhteensä Kaikkiaan 406 Taulukkoon 1 merkittyjen vastausten lisäksi kuljetusalalta saatiin kouluttajille lähetettyyn kyselyyn 5 vastausta Suomen ulkopuolisista maista. Nämä vastaukset tulivat Belgiasta, Iso- Britanniasta, Puolasta, Ruotsista ja Tšekistä. Vastauksia käytetään kansainvälisenä vertailutietona, joskin aineiston pienuuden takia tiedot ovat viitteellisiä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 8

10 4 MENETELMÄT Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla. Lisäksi infra-alan työntekijöille tehtiin erilaisissa tilaisuuksissa jaettava A3-kokoinen paperilomake, joka oli mahdollista palauttaa postitse. Vastausten saamisen parantamiseksi osaan vastaajista otettiin myös puhelimitse yhteyttä. Vastaukset annettiin kuitenkin myös näissä tapauksissa kirjallisesti. Webropol on verkkoselaimen avulla Internetin välityksellä käytettävä tiedonkeruusovellus monenlaisten kyselyjen toteuttamiseksi. Sovelluksen avulla luodaan kysely, julkaistaan se kohdejoukolle täytettäväksi ja kootaan tulokset yhteen. Raportointityökalun avulla vastaukset saadaan koottua haluttuun muotoon ja tuotua taulukkolaskentaohjelmaan. Sovelluksesta on käytettävissä 14 eri kieliversiota, joten se soveltuu myös kansainvälisiin tiedonkeruutarkoituksiin. Kyselylomakkeesta tehtiin 10 erilaista versiota; 7 kuljetusalalle (työnantajat/yrittäjät, työntekijät, opiskelijat, kouluttajat (Suomesta), kouluttajat muualta Euroopasta, alan liitot ja katsastus) ja kolme infra-alalle (työnantaja/yrittäjä, työntekijä ja opiskelija). Osa kysymyksistä oli samoja kaikille kohderyhmille. Kysely toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2009 välisenä aikana. Kyselyiden aihealueita olivat vastaajan ja organisaation taustatiedot työvoiman tarve ja saatavuus työtehtävät ja työn sisältö opinnot ja lisäkoulutustarpeet koulutuksen ja työelämän vaatimusten vastaavuus alan houkuttelevuus ja työntekijöiden vaihtuvuus työpaikan ja työelämän kehittämisvaatimukset ammattipätevyysvaatimukset, työnjohtokoulutus työssäoppiminen simulaattorikoulutus oppilaitosten ja yritysten yhteistyö maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Kysymykset olivat pääosin lyhyesti vastattavissa olevia vapaakenttäkysymyksiä, väittämiä, arviointi- ja valinta-/monivalintatehtäviä. Arviointitehtävissä käytettiin pääosin 6-portaista asteikkoa (lukuarvoina 0 5, jossa 0 = täysin eri mieltä/vastaa heikosti 5 = täysin samaa mieltä/ vastaa erinomaisesti), osin 5-portaista asteikkoa. Myös joitakin sanallisesti vastattavia kysymyksiä oli mukana. Osaan kysymyksistä oli pakko vastata, jotta kyselyssä pääsi etenemään. Kysymyksiin vastanneita voi olla eri määrä myös pakollisissa kysymyksissä, koska edellisen kysymyksen vastaus saattoi vaikuttaa jatkokysymysten määrään. Vastaukset koottiin Webropol-ohjelman avulla vastaajaryhmittäin havaintomatriisien muotoon. Katsastusalalta ei saatu vastauksia lainkaan useista yrityksistä huolimatta. Aineisto käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelman avulla pääasiassa kuvailevan tilastotieteen keinoin. Isoimmissa aineistoissa tarkastelua täydennettiin korrelaatioanalyysin avulla. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 9

11 5 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI Eri vastaajaryhmiltä kysyttiin osittain samoja kysymyksiä, jotta eri osapuolten näkemykset saataisiin selville. Tällaisia aihealueita olivat muun muassa koulutuksen eri osa-alueiden vastaavuus käytännön vaatimuksiin, ammattipätevyyskoulutuksen tilanne tai kokemukset simulaattorikoulutuksesta. 5.1 Kuljetusala Kuljetuspuolella vastanneiden yritysten koko vaihteli yhden henkilön yrityksistä vajaan kahdentuhannen henkilön yrityksiin henkilölukumäärän keskiarvon ollessa 140. Näissä palkattujen kuljettajien lukumäärä puolestaan vaihteli nollasta (omistaja itse toimii kuljettajana) tuhanteenkolmeensataan kuljettajaan keskiarvon ollessa 98 kuljettajaa. Vastanneiden yritysten joukossa oli muutama suuri linja-autoliikenteen yritys. Tavaraliikenne puolelta vastauksia kertyi kaksin verroin enemmän (73) kuin linja-liikenne puolelta (32). Viidellä yrityksellä oli toimintaa molemmilla sektoreilla. Näiden viiden yrityksen tiedot ovat mukana keskiarvoissa, mutta niitä ei esitellä omana ryhmänään. Työnantajista alle 40-vuotiaita oli 26 prosenttia. Työtekijät olivat nuorempia, heistä 61 prosenttia oli alle 40-vuotiaita. Opiskelijoista vanhin oli 51 vuotias ja nuorin 17. Kuljetusalan opiskelijoista naisia oli 20 prosenttia. Opiskelijoiden sukupuolella ei ollut vaikutusta siihen, kuinka he vastasivat kyselyyn. Työntekijöiden vastauksista suurin osa (kuva 1) kertyi Etelä-Suomesta (39 %) ja Länsi- Suomesta (42 %). Työntekijöistä 59 prosenttia oli suorittanut alan ammatillisia opintoja. Kuljetuspuolen työkokemusta oli vasta-alkajien nollasta 35 vuoteen. Kuva 1. Kuljetusalan vastaajien alueellinen(te-keskusalueita) jakauma vastaajaryhmittäin. Kouluttajista, 71 kpl, oli naisia 10 (14 %). Heidän ikänsä vaihteli 28 ja 59 välillä. Koulutusalan työkokemusta heillä yhden ja 31 vuoden välillä keskiarvon ollessa 7,8 vuotta. Kaikkiaan kuljetusalan kaluston käyttöaste oli vuonna 2008 ollut keskimäärin 83 % (min 5 %; max 100 %), linja-autoyrityksillä 79 % (50 %; 100 %) ja kuorma-autoyrityksillä 84 % (5 %; 100 TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 10

12 %). Linja-autoyrittäjät arvioivat kaluston käyttöasteen olevan vuonna 2009 edellisvuoden tasolla ja paranevan vuonna Vastaavasti kuorma-autoyrittäjät arvioivat kaluston käyttöasteen heikkenevän selvästi vuonna 2009 ja paranevan joskaan ei vuoden 2008 tasolle asti seuraavana vuonna Työvoiman tarve ja saatavuus Työnantajien mukaan kuljetusyrityksillä oli kyselyn aikaan riittävästi kuljettajia sekä tavaraliikenteen (96 % tavaraliikenteen työnantajista) että linjaliikenteen puolella (91 % henkilöliikenteen työnantajista). Kuljetusalan liittoja edustavien henkilöiden (8 henkilöä) mukaan tilanne on hiukan heikompi: kahden mielestä (25 %) yrityksillä ei ollut riittävästi kuljettajia ja kuuden mielestä oli (75 %). Kyselyn toteutus ajoittui juuri vuoden 2009 taantumaan, joten työvoiman tarpeen suhteen vastaukset olisivat todennäköisesti jakautuneet eri tavalla, jos se olisi toteutettu esimerkiksi vuotta aikaisemmin. Tästä huolimatta henkilöliikenteen yrityksistä lähes joka kymmenes oli sitä mieltä, että kuljettajia ei ole riittävästi. Työvoimatarpeen vastausten perustella taantuma puri erityisesti tavaraliikenteen kuljetusyrityksiin. Ulkomaalaisten kouluttajien vastausten mukaan kuljettajapula hieman helpottuu henkilöliikenteessä vuoden 2009 aikana mutta palaa taantumaa edeltävälle tasolle ja jopa pahenee jo vuonna Myös tavaraliikenteessä ulkomaalaisten kouluttajien arvioiden perusteella kuljettajapula helpottuu vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 aikana kuljettajapulan ei kuitenkaan vielä arvioida palaavan vuoden 2008 tasolle. Erot eri maiden välillä voivat kuitenkin olla suuret; esimerkiksi Ruotsissa kuljettajien työttömyysaste oli kyselyn hetkellä vain runsaat 3 %, kun taas Iso-Britanniassa kuljettajista 20 % oli työttöminä. Tavaraliikennepuolen yrittäjistä 38 % (n=28) ilmoitti palkanneensa kuljettajia viimeisen vuoden aikana, kun taas linja-autoliikenteen puolella kuljettajia palkanneiden osuus oli peräti 94 prosenttia (n=30). Uusien kuljettajien palkkaamisen syinä olivat yleisimmin yrityksestä poistuneen työvoiman korvaaminen (vastaajista 42 % ilmoitti syyksi yrityksestä pois lähteneen henkilön tilalle ja 15 % yrityksestä eläkkeelle lähteneen henkilön tilalle ) ja toiminnan laajeneminen (31 % ilmoitti rekrytointiperusteeksi yritys laajensi toimintaansa / tilauskanta kasvoi ). Muita syitä olivat erilaiset tuuraukset (lomat, pitkät vapaat - kuten äitiys- ja vuorotteluvapaa - sekä sairaslomat). Sopivan henkilön valitseminen oli ollut 66 prosentin mukaan helppoa. Liittojen edustajat arvioivat, että yrityksissä oli lomautettu ja/tai irtisanottu enemmän kuljettajia kuin palkattu uusia. Tosin yhdessä vastauksessa mainittiin pääkaupunkiseudun kuitenkin kärsivän kuljettajapulaa. Kuljetustyöantajien mukaan irtisanomisia oli 26 %:ssa yrityksistä ja lomautuksia 27 %:ssa yrityksistä. Vähintään jompiakumpia, irtisanomisia tai lomautuksia, oli 42 %:ssa kuljetusalan yrityksistä, joten liittojen edustajien arvio toteutui kyselyyn osallistuneiden yritysten osalta. Kuljetusalan yrityksistä noin 2/3 ilmoitti pyrkivänsä kasvamaan (kuva 2). Lopettavia tai toimintaansa supistavia yrityksiä oli vastaavasti alle 15 % vastaajista. Työnantajat suhtautuivat kuitenkin varauksella ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen lähitulevaisuudessa. Näin varsinkin tavaraliikenteen puolella (taulukko 2). Vain 7 % tavaraliikenteen ja 9 % henkilöliikenteen yritysten edustajista piti tilannetta hyvänä. Myöskään liittojen edustajien näkemyksen mukaan (75 % vastaajista) kuljetusyritysten ei ole helppoa löytää ammattitaitoista työvoimaa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus voi siis uhata yritysten kasvutavoitteita lähivuosina. Ulkomaalaisten kouluttajien vastausten perusteella työvoiman saatavuustilanne näyttäisi olevan Suomessa jonkin verran heikompi kuin vastaajien kotimaissa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 11

13 Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden yritysten kasvuhakuisuus (vastaaja on voinut valita useamman kuin yhden yrityksen tavoitetta kuvaavan vaihtoehdon). Taulukko 2. Henkilö- ja tavaraliikenteen työantajien näkemykset ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta viiden vuoden aikana ( Minkälainen on mielestänne ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus seuraavan viiden (5) vuoden aikana? ). Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Henkilöliikenne 9 % 41 % 41 % 6 % 3 % Tavaraliikenne 29 % 29 % 36 % 7 % 0 % Kouluttajia pyydettiin arvioimaan, miten uudet ammattilaiset saavat töitä valmistuttuaan. Työllistymisen suhteen oltiin luottavaisia: 13 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 27 prosenttia melkein samaa mieltä, että töitä löytyy (kuva 3). Työtä löytyy kouluttajien arvion mukaan todennäköisesti myös kotipaikkakunnalta. Yrityksen perustamista sen sijaan ei pidetty kovinkaan todennäköisenä. Opiskelijat olivat omissa vastauksissaan alan työnsaantimahdollisuuksiensa suhteen jopa kouluttajiakin optimistisempia. Muissakin vastauksissa opiskelijoiden ja kouluttajien vastaukset noudattelivat samankaltaista jakaumaa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 12

14 Kuva 3. jälkeen. Kouluttajien arvioita 2009 valmistuvien tilanteesta opiskelujen päättymisen Kuljettajakoulutuksen ja työelämän vastaavuus Kuljetuskoulutuksen ja työelämän vastaavuuksista pyydettiin eri henkilöryhmiltä arviota kuusiportaisella asteikolla: 0 = ei vastaa ollenkaan, 5 = vastaa täydellisesti. Vastaukset saatiin sekä työntekijöiltä, työnantajilta että liittojen edustajilta. Arviot kysyttiin tutkinnon (logistiikan perustutkinto) osa-alueittain. Työntekijöiltä kysyttiin lisäksi sitä, kuinka tutkinnon eri osa-alueet sisältyvät heidän omaan työtehtäväänsä. Yleisimmät työtehtäviin sisältyvät tutkinnon osa-alueet ovat kuljettaminen, logistiikan perusteet ja ajoneuvon huoltaminen. Yli puolet vastanneista kuljettajista ilmoitti näiden sisältyvän työtehtäviinsä. Lisäksi yli puolet henkilöliikenteestä toimivista ilmoitti luonnollisesti työhönsä kuuluvan henkilöliikennetehtäviä (kuva 4) ja yli puolet tavaraliikenteessä toimivista ilmoitti työhönsä kuuluvan kuorman käsittelyä, yhdistelmäajoneuvon käsittelyä sekä työkoneiden käyttöä ja huoltoa (kuva 5). Kaikki edellä mainitut osa-alueet saivat vastaavuusarviossa keskimäärin vähintään tyydyttävä arvosanan (3,3 4,4). Henkilöliikenteen työntekijöiden antamat arvosanat olivat keskimäärin hieman korkeammat kuin tavaraliikenteen työntekijöiden antamat arvosanat. Henkilöliikenteen työntekijöiden vastausten perusteella koulutus ja työelämä vastaavat melko hyvin toisiaan (kuva 4). Heikoin vastaavuus arvioitiin olevan ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävien opiskelussa. Myös kuljetusyrittäjänä toimiminen sai heikon arvion. Vaikka nämä alueet esiintyvätkin työtehtävissä vain alle neljäsosalla vastanneista, koulutuksen ja työelämän vastaavuusarviot erottuvat selvästi muiden alueiden vastaavuusarvioista. Henkilöliikenteen työntekijät arvioivat ADR- kappaletavarakuljetuksen opintojen vastaavan hyvin (4,5) työelämään, vaikka heillä luultavasti on vähemmän kokemusta kyseisestä osa-alueesta ja vain vajaa neljännes vastaajista ilmoitti näiden tehtävien kuuluvan työnkuvaansa. Tavaraliikenteen työntekijöillä (kuva 5), joilla on laajempaa kokemusta osa-alueesta, vastaavuus arvioitiin hieman huonommaksi (3,6). TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 13

15 Kuva 4. Henkilöliikenteen työntekijöiden vastaukset omaan työhön sisältyvistä logistiikan perustutkinnon osa-alueista (palkki) ja käsitykset työelämän ja koulutuksen vastaavuudesta. Tavaraliikenteen puolella heikoimmat vastaavuudet arvioitiin ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävissä ja kuljetusyrittäjänä toimimisessa (kuva 5). Nämä alueet kuuluivat kuitenkin vain alle viidenneksen vastaajista toimenkuviin. Kuitenkin molempien kuljettajaryhmien arvioinneissa koulutuksen ja työelämän vastaavuuksista hännille jäivät ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät ja yrittäjyys. Kansainvälisyyteen varautuminen ja yrittäjyyteen kannustaminen puoltaisivat lisäksi näiden alueiden vahvistamista koulutuksessa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 14

16 Kuva 5. Tavaraliikenteen työntekijöiden vastaukset omaan työhön sisältyvistä logistiikan perustutkinnon osa-alueista (palkki) ja käsitykset työelämän ja koulutuksen vastaavuudesta. Henkilöliikenteen osalta kuljettajat näkevät koulutuksen ja työelämänvastaavuuden hieman paremmaksi usealla tutkinnon osa-alueella kuin alan työnantajat ja liittojen edustajat (kuva 6). Keskeisimpien tehtävien kuljettamisen ja henkilöliikenteen samoin kuin heikon vastaavuuden arvioinneissa saaneiden ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävien ja kuljetusyrittäjänä toimimisen kohdalla kuljettajien ja työnantajien näkemykset ovat kuitenkin varsin yhtenevät. Henkilöliikenteen työnantajat suhtautuivat vastaajista kriittisimmin koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen, ainoastaan kohdat Kuljettaminen ja Henkilöliikenne saivat hyvän arvosanan. Liiton edustajien käsitys vastaavasta asiasta oli kriittisempi, mutta myötäili muuten muiden tuloksia; parhaan arvosanan sai Kuljettaminen (3,7), seuraavaksi Logistiikan perustaidot (3,3). Ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävät arvioitiin huonoimmin (2,0) vastaavan tarpeita. Tavaraliikenteen kohdalla vastaavuusarvioinnit olivat eri vastaajaryhmien kesken vieläkin yhtenevämmät eivätkä kuljettajien antamat arvioinnit eronneet silmiinpistävästi työnantajien arvioinneista ylöspäin kuin tavaraliikenteen suoritealakohtaisessa erikoistumisessa ja alaspäin ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävissä (kuva 7). Tavaraliikenteen puolella työnantajat arvioivat kuljettamisen, kuormankäsittelyn ja yhdistelmäajoneuvon käsittelyn koulutuksen työelämävastaavuuden hyviksi. Huonoimman arvosanan sai varastointitekniikka ja kuljetusyrittäjänä toimiminen. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 15

17 Kuva 6. Henkilöliikenteen kuljettajien (sininen), työnantajien (punainen) sekä liittojen edustajien (vihreä) näkemykset koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta logistiikan perustutkinnon eri osa-alueilla (0 = vastaa heikosti 5 = vastaa erinomaisesti). Kuva 7. Tavaraliikenteen kuljettajien (sininen), työnantajien (punainen) sekä liittojen edustajien (vihreä) näkemykset koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta logistiikan perustutkinnon eri osa-alueilla (0 = vastaa heikosti 5 = vastaa erinomaisesti). TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 16

18 Avoimeen kysymykseen Miksi koulutus vastaa / ei vastaa työn tarpeita? työntekijät olivat kirjoittaneet: "Olen saanut siihen tarvittavan koulutuksen, sekä lisäämällä sitä esim. TTS.n järjestämällä ammattipätevyys koulutuksella 5 päivää mennessä." "Koulutus on räätälöity nykyistä työtehtävääni vastaavaksi." "Tiettyjä asioita ei kerrottu tarpeeksi laajasti vaan pintaa raapaisten. Nykyisestä työstäni ei kerrottu melkein mitään, vaan tärkein oli lähinnä ajaminen, joka on loppujen lopuksi vain pieni osa sitä kokonaisuutta, mitä logistiikka käsittää." "Teoria ja käytäntö eri asioita." "Perustiedot on perusta ajan tasalla pysymiselle." "Kouluttautumisen hyötynä on se että jää monta lapsusta tekemättä kun on jotain hajua asiasta." "Kuljettajan tulee ajaa. Koulutuksessa aavistuksen verran vähänlaisesti henkilökohtaista ajoaikaa. Tosin sitä saa töissä. Kuormankäsittelystä ei oman kurssini jälkeen ollut kuin kalpea aavistus lainsäädäntöpuolesta. Minulla tosin aikaisempi elämänkokemus ja kantapää hoitivat tuon aukon poistumisen. ATK-ajokortti ei ollut karvankaan väärtti." "Yksinkertainen homma, aja paikan A ja B väliä, kuorma tulee itekseen kyytiin ja pois, ei tartte mitään erityistaitoja tässä työnkuvassa. Eli tässä työssä ei vastaa." Avointen kysymysten vastausten perusteella kuljettajien työnkuvat vaihtelevat suuresti, joten osa koki laajasisältöisenkin koulutuksen riittämättömänä ja osa koulutuksen työnkuvaan nähden tarpeettoman laajana. Oppien avulla voidaan välttää virheitä, mutta toisaalta teoria koettiin etäiseksi käytännöstä. Niinpä koulutus olisi tuotava lähelle käytäntöä ja varmistettava sitä ennen, että tieto on ajantasaista. Koulutustarve kuljetusalan yrityksissä Kuljetustyönantajista 15 %:n mielestä lisäkoulutuksen tarvetta ei ollut lainkaan, 70 prosentin mielestä kuitenkin jonkin verran. Yleisimmäksi syyksi mainittiin ammattipätevyyskoulutus. Liiton edustajista kolme kahdeksasta vastasi kysymykseen, kuinka paljon yrityksillä on lisäkoulutuksen tarvetta, valinnalla jonkin verran ja viisi kahdeksasta paljon. Kuljetusalan yrittäjistä 45 % ei kaivannut apua ja 38 % ilmasi tarvitsevansa ulkopuolisten tahojen apua uusien kuljettajien kouluttamisessa. Yleisimmin ulkopuolisiksi tahoiksi nimettiin aikuiskoulutuskeskukset. Koulutuspalveluihin oltiin tyytyväisiä, niiden saatavuus oli hyvä (39 %) tai tyydyttävä (22 %). Kehittämispalveluiden saatavuus oli tyydyttävä (30 %) tai hyvä (25 %); 20 prosenttia valitsi kuitenkin tällä kohdalla vaihtoehdon ei osaa sanoa. Työnantajat olivat valmiita myös tarjoamaan koulutusta, sekä työajalla (55 %) että vapaaaikana (56 %). Tarjottavan koulutuksen keskimääräinen tuntimäärä vastasi yhden työpäivän pituutta (8 h). Päivä (48 %) ja lauantai (45 %) olivat suositummat ajat, kun vastaaja sai valita usean vaihtoehdon koulutuksen toteuttamisajankohdaksi. Halukkuutta suunnitella oppimateriaalia tai toimia kouluttajana oli (35 %) ja ei ollut (30 %). Työnantajat saivat kertoa myös omin sanoin, kuinka he mahdollisesti haluaisivat olla mukana suunnittelemassa koulutusta ja toimia kouluttajana. Tähän kysymykseen tuli yhdeksäntoista vastausta, joista seitsemässä mainittiin oppimateriaalin suunnittelu ja oikeellisuuden tarkastus. Yksi yritys ilmoitti, että henkilökuntaan lukeutuu kouluttaja. Koulutuksen kehittämistavoitteet Liittojen edustajien mukaan keskeisiä koulutuksen kehittämistavoitteita tulisivat olla logistiikan kokonaisymmärrys, monipuolisuus ja erikoistumismahdollisuus, hyvät sosiaaliset taidot ja asiakaspalvelun osaaminen, taito kuljettaa ja käsitellä kuormaa sekä atk-osaaminen. Linjaautonkuljettajan ammattinimikettä vastaava koulutus ei liittojen edustajien mielestä vielä täysin vastaa työelämän tarpeita opetussuunnitelma lähtee pitkälti tavaraliikenteen tarpeista. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 17

19 Osaamisen arvostus yrityksissä Kuljetusalan työnantajat arvioivat työntekijöiksi hakeutuvien kuljettajien tärkeimmiksi ominaisuuksiksi näiden henkilökohtaiset ominaisuudet: asennoitumisen työhön, yhteistyötaidot sekä asiakaspalvelutaidot (kuva 8). Vapaassa sanassa työnantajien mainitsemia yritysten arvostamia työntekijän ominaisuuksia ovat ammattitaito, hyvät sosiaaliset taidot sekä motivoituneisuus ja oikea asenne. Ammattitaitoon kuuluvista osaamisalueista lueteltiin tekninen osaaminen, turvallisuusosaaminen, taloudellinen ajotaito ja kuljetustyöhön kuuluvien asiakirjojen käsittelytaito. Hyvistä sosiaalisista taidoista tulivat esille asiakaspalvelutaidot, yhteistyökyky, avoimuus, rehellisyys, kunnioitus, palveluhenkisyys, kielitaito ja käyttäytyminen. Muita arvostettavia ominaisuuksia ovat huolellisuus, ahkeruus, ripeys, täsmällisyys. Myös moniosaamista, omatoimisuutta, itsenäistä ajattelukykyä ja sopeutumiskykyä arvostetaan, samoin alan aikaisempaa työkokemusta. MOTIVOITUNEISUUS Jos on oikea asenne (7), niin ammattiin voidaan kouluttaa. Jos on väärä asenne ja vaikka henkilö olisi hyvä ammattiosaaja, niin hän ei ole arvostamamme henkilö.; Reipasta asennetta (2); Oikea asenne asiakaspalveluun ja muuta liikennettä kohtaan ovat tärkeimmät osaamisvaatimukset; Työmotivaatiota; Tunnollisuus; Oppimishalua ja -kykyä; Aito onnistumisen halu; Huolellisuutta, Ripeyttä; Ahkeruutta; Täsmällisyyttä (2); Positiivinen ote; Luotettavuutta; Työhalukkuus; Työnteon moraalia. AMMATTITAITO Ajotaito (4); Alan ammattitaito(3); Turvallinen ajotapa(3); Nosturin (2), perävaunun käsittelyä; Tekniikka; Ajoneuvon käsittely; Ajoneuvon hallintaa; Kuljetuskaluston maltillista käsittelyä; Taloudellinen ajaminen; Monipuolinen kaluston käsittelytaito; Auton hallinta ja tuntemus; Ammattitaitoa liikenteessä; Linja-auton kuljettaja tai muu raskas liikenne; Polttoainekuljetusten osaajaa; Kemikaalikuljetusten; Kappaletavara: Kuorman tekeminen, kuljetusasiakirjat, rahditus, varmistaminen ja kiinnitys etc.; Raskaan kaluston ja lisälaitteiden hyvää tuntemusta; Säiliöautokuljetusten ammattitaito; Lastaus- ja purkutaidot, kalustosta huolehtiminen; Taloudellisuus, tekniset taidot; Energiatehokkuutta; Kuljettaminen, lämpötilahallinta; Lämpötilasäädeltyjen kuljetuksien osaajaa; Panimoalan ja kappaletavaran jakelutyön osaamista; Kuljetusteknisen alan; Myyntilaitteen hallintaa; Kuljettajan ammattitaito; Pelisilmää liikenteessä; Linja-autoalan; Työturvallisuutta; Tavarankäsittely, kalustosta huolehtiminen; Nostotöiden; Normaalit kuljettajan taidot. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 18

20 Kuva 8. Kuljetusalan työnantajien arviot kuljettajiksi hakeutuvien henkilöiden ominaisuuksien ja osaamisten tärkeydestä (0 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) (keskiarvo kuvattu yhtenäisellä punaisella viivalla). SOSIAALISET TAIDOT Asiakaspalvelutaidot (38); Yhteistyökyky (8); Hyvää kanssakäymistaitoa sidosryhmien kanssa; Rehellisyys, avoimuus, kanssaihmisten kunnioittaminen; Kuljetuspalvelua; Palveluhenkisyys; Kielitaito. TYÖKOKEMUS Alan työkokemusta; Maansiirtoalan kuljetusten kokemusta; Työkokemus. MUU OSAAMINEN Kokonaisosaaminen on arvossa; Harkitsevaisuus, nopeus, tarkkaavaisuus; Moniosaamista; Maalaisjärkeä; Ammattikuljettajaa, joka osaa toimia itsenäisesti ja on omatoiminen reissussa; Monipuolisuutta; Täysipäinen jämäkkä sopeutuja; Kuljetusyrittäjälle oman työn tekemisessä kaikki on tärkeää; Bioenergia; Nosturi- ja erikoiskuljetuksiin kuljettajia kasvatetaan talossa; Kaupunkituntemus; Pätevät tekijät löytävät aina työtä, vaikka olisi millainen lama hyvänsä. Oli sitten koulutusta tai ei. Verrattaessa kuljetusalan työnantajien vastauksia palkattavien kuljettajien toivottavista ominaisuuksista alan liittojen edustajien vastauksiin (kuva 9) huomataan, että suurin ero vastauksissa tulee atk-taitojen kohdalla: liittojen edustajat pitävät atk-taitoja selvästi tärkeämpinä kuin työnantajat. Työnantajat painottavat hieman voimakkaammin kuljettajien henkilökohtaisia ominaisuuksia (asennoituminen työhön, yhteistyötaidot, asiakaspalvelutaidot), kun taas liittojen edustajat arvostavat työnantajia hieman enemmän kuljettajien atk-taitoja, alan erityisosaamista ja alan työkokemusta. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 44 (2010) 19