Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti"

Transkriptio

1

2 Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Torniossa Tiina Puikko Aspa-kartoituksia 1/2014 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Valokuvat: Tiina Puikko Kuvitus: Aarrekarttoja tekivät Unelmakoti-työpajaan osallistuneet 17 kehitysvammaista torniolaista

3

4 Tiivistelmä Oman elämän kartalla Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarve-projekti Torniossa Tekijä: Tiina Puikko, Aspa-säätiö Vuosi: 2014 Tornion Tarve-projektilla haluttiin selvittää erityisesti vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten aikuisten ja nuorten yksilöllisiä asumiseen liittyviä tarpeita ja toiveita päätöksenteon sekä kehitysvammapalvelujen asiakkaiden asumisen ja palvelujen järjestämisen pohjaksi. Tavoitteena oli, että kehitysvammaisten torniolaisten oma ääni tulee kuulluksi ja huomioiduksi palvelujärjestelmässä. Selvityksen tuloksia on tarkoitus käyttää sekä yksilöllisen palvelusuunnittelun että Tornin kaupungin kehitysvammapalveluiden kehittämisen tukena. Projektissa käsiteltiin tämän hetken tilannetta asumisen ja palveluiden suhteen sekä selvitettiin tulevaisuuden tarpeita ja toiveita asiakaslähtöisesti. Projektissa haastateltiin 31 kehitysvammaista henkilöä ja kartoitettiin heidän näkemyksiään asumisen ja palveluiden tarpeista. Tarvittaessa apuna käytettiin puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä. Haastatteluissa kuultiin myös omaisia ja lähityöntekijöitä. Tietoa asumiseen liittyvistä toiveista ja tarpeista kerättiin myös Unelmakoti-työpajassa 17 osallistujalta. Kerätyn tiedon pohjalta haastatelluille kirjoitettiin henkilökohtaiset palvelutarvekuvaukset palvelusuunnittelun tueksi sekä tuotettiin ohjausryhmässä toimenpidesuosituksia palvelujen kehittämiseksi. Haastatelluista naisia oli 15 ja miehiä 16. Haastateltavista suurin osa asui vanhempiensa kanssa. Neljä asui muulla tavoin. Projektissa kartoitettiin myös Tornion kaupungin itse tuottamat kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät palvelut sekä ostopalvelut. Keskeisiä haastatteluista esiin nousseita asumis- ja palvelutarpeita olivat yksilöllinen asumisvalmennus, intervalliasuminen, henkilökohtainen apu sekä asumisen ja palvelujen järjestäminen tavallisessa asuntokannassa.

5 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Tornion kaupunki ja kehitysvammapalvelut Tarve-projektin tausta ja tavoitteet Tarve-projektin toteutus 8 2 Asumisen palveluihin liittyvät keskeiset lait Perustuslaki Sosiaalihuoltolaki Vammaispalvelulaki Kehitysvammalaki Lainsäädännön uudistukset 12 3 Ihmisoikeudet ja vammaispoliittiset ohjelmat Asumisen ja palveluiden järjestämisen laatusuositukset Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus (STM ja Kuntaliitto) Yksilöllisen tuen laatukriteerit (KVANK) Asuntojen rakentamisen laatusuositukset vuosiksi (KVANK) ARAn suunnitteluohjaus 21 5 Asumisen ja asumista tukevien palveluiden järjestäminen Käsitteitä Palveluiden ja tukitoimien suunnittelu Palveluiden toteutus 27 4

6 6 Kehitysvammaisten torniolaisten asumista tukevat palvelut Kaupungin tuottamat asumisen palvelut Palvelunkäyttäjien vaikutusmahdollisuudet kaupungin asumisen palveluissa Ostetut asumispalvelut Kolpeneen palvelukeskus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin erityispoliklinikka 45 7 Asumista tukevat muut palvelut ja toimintamahdollisuudet Torniossa Tarve-projektin tuloksia Haastateltavien nykyiset avun ja tuen tarpeet Haastateltavien asuminen ja avun tarpeen intensiteetti tulevaisuudessa Käytössä olevat palvelut ja uudet palvelutarpeet Asumisen unelmia 58 9 Pohdintaa Toimenpidesuosituksia...66 Lähteet...71 Liitteet

7 1 Johdanto Ihmisarvo, osallisuus, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys suuntaavat vahvasti vammaisalan lainsäädännön ja palvelujen uudistamistyötä. Kun kehitysvammaiset ihmiset ovat perinteisesti olleet hoidon ja hoivan kohteita, heidät nähdään nyt aktiivisina toimijoina, jotka osallistuvat itseään koskevaan päätöksentekoon. Diagnoosin sijaan kiinnostuksen kohteita ovat tuen tarve ja ihmisen kaikki kokemukset. Ryhmämuotoisista palveluista siirrytään yksilöllisiin palveluihin. Yksilöllisesti järjestettyjen palvelujen tehtävänä on turvata kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja osallistumisen mahdollisuudet. Potilas muuttui ensin asiakkaaksi, nyt ollaan taas murroksessa ja asiakkaasta on tullut kansalainen. Tämän raportin valmistumisen aikaan lainsäädäntö on keskellä uudistusta. Uudet tuulet puhaltavat läpi vammaispalvelu- ja kehitysvammalain ja niistä tulee yksi. Uusi laki ei ole vielä valmis, mutta linjana on yksilölliset ihmisen omista tarpeista ja toiveista lähtevät palvelut. Tämä kaikki asettavat kunnat uusien haasteiden eteen. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida laatusuositukset, asiakkaan yksilöllisyys ja mahdollisuus osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon. Raportin nimi: Oman elämän kartalla kertoo siitä, että me kaikki haluamme olla oman elämän kartalla, päättämässä omista asioista, valitsemassa omaa kotia ja sen kenen kanssa haluamme asua. Jokainen haluaa oman näköisensä elämän, jota voi elää ja toteuttaa omia toiveita ja unelmia. 6

8 1.1 Tornion kaupunki ja kehitysvammapalvelut Vuonna 1621 perustettu Tornion kaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla, Perämeren pohjoisrannikolla. Tornion naapurikunnat ovat kaakossa Kemi ja Keminmaa, koillisessa Tervola, pohjoisessa Ylitornio ja lännessä Ruotsin Haaparanta. Kemin kaupunki sijaitsee noin 25 kilometriä Torniosta kaakkoon. Yhdessä ympäröivien kuntien kanssa nämä kaksi kaupunkia muodostavat Kemi - Tornion seutukunnan. Kemi Tornion seutukuntaan kuuluu Kemin ja Tornion lisäksi Keminmaa, Simo ja Tervola. Suoraan Torniota vastapäätä Ruotsin puolella sijaitseva Haaparannan kaupunki muodostaa Tornion kanssa yhteistä keskustaa rakentavan kaksoiskaupungin. Torniossa on asukkaita Kaupungin kokonaispinta-ala on 1 348,85 neliökilometriä. Tornion maisemat ovat vaikuttavia Tornionjoen myötä. Yli 500 kilometriä pitkänä se on Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Tornion kaupungin hyvinvointipalvelujen alle kuuluvat terveyspalvelut, vanhus- ja hoitopalvelut ja sosiaalityö ja vammaispalvelut. Sosiaalipalveluiden tulosalueen esimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä. Kehitysvammapalvelut kuuluvat sosiaalityön ja vammaispalveluiden piiriin ja niillä on oma kehitysvammahuollon esimies. Tornion kaupungin kehitysvammapalveluiden tehtävänä on tuottaa kehitysvammalain mukaisia palveluita kehitysvammaisille kuntalaisille. 1.2 Tarve-projektin tausta ja tavoitteet Aspa-säätiö on toteuttanut yhteistyössä Tornion kaupungin ja Tornion Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa Tarve-projektin. Yhdistys ja kaupunki hakivat projektia, koska halusivat selvittää erityisesti vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten aikuisten ja nuorten yksilöllisiä asumiseen liittyviä tarpeita päätöksenteon sekä heidän palveluidensa ja asumisensa järjestämisen pohjaksi. 7

9 Kaupungin kehitysvammapalvelujen asumisyksiköt ovat täynnä, ja tilapäisasumisen ja asumisvalmennuksen käytössä olleet tilat on jouduttu ottamaan vakituisen asumisen käyttöön, joten uusiin asumisen ja palvelujen tarpeisiin on nykytilanteessa haasteellista vastata. 1.3 Tarve-projektin toteutus Tornion Tarve-projekti toteutettiin välisenä aikana. Projektin aikana haastateltiin 31 kehitysvammaista henkilöä ja heidän perheitään kartoittaen heidän näkemyksiään asumisen ja palveluiden tarpeista. Tornion kaupungin kehitysvammapalvelut valitsi haastateltavat asiakkaat. Haastateltaviksi valittiin pääasiassa kotona vanhempien kanssa asuvia kehitysvammaisia aikuisia ja nuoria. Kaupungin kehitysvammapalvelut hankki luvat asiakkailta haastattelujen toteuttamiseen. Tarve-projektille nimettiin ohjausryhmä, jonka jäsenet toivat projektiin kehitysvammapalvelujen asiantuntemusta eri näkökulmista. Tarve-projektin ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin: Granath Teija, Tornion Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n edustaja Huuskonen Päivi, Aspa-säätiön kehittämissuunnittelija Kadenius Anne, Tornion kaupungin vammaispalveluiden sosiaaliohjaaja Karjalainen Anneli, Tornion kaupungin sosiaalityönjohtaja Kylmänen Vappu, Tornion kaupungin asumispalvelujen vastaava ohjaaja Lilja Keijo, palvelunkäyttäjien edustaja Piippo Kristiina, Tornion kaupungin vs. kehitysvammapalveluiden esimies Puikko Tiina, Aspa-säätiön Tarve-projektin projektivastaava 8

10 Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran sopimaan projektin tavoitteista ja etenemisestä. Projektivastaava aloitti työnsä Projektivastaavan tehtävänä oli haastatella kohderyhmän asiakkaat henkilökohtaisesti. Haastattelujen perusteella tehtiin henkilökohtaiset palvelutarvekuvaukset, jotka toimitettiin haastatelluille itselleen sekä heidän luvallaan kunnan kehitysvammahuoltoon käytettäväksi palvelusuunnittelun tukena. Tietoa asumisen toiveista kerättiin myös Tornion Työvoimalasäätiössä toteutetussa Unelmakoti työpajassa, johon osallistui 17 henkilöä. Haastattelujen sekä Unelmakoti-työpajan pohjalta saatuja tuloksia esiteltiin ohjausryhmän toisessa kokouksessa marraskuussa. Ohjausryhmässä laadittiin palvelujen kehittämiseksi toimenpidesuosituksia selvityksessä esille nousseiden tarpeiden pohjalta. 9

11 2 Asumisen palveluihin liittyvät keskeiset lait Kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista säädetään useissa eri laeissa. Palvelujen järjestämisessä yksi keskeinen lähtökohta on normaalisuuden periaate, joka tarkoittaa vammaisten ihmisten oikeutta elää kuten valtaosa ihmisistä elää. Palveluiden ja tukitoimien kautta tulee turvata kehitysvammaiselle henkilölle mahdollisuus yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa sekä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2013.) 2.1 Perustuslaki Suomen perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki takaa jokaiselle kansalaiselle vapauden liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Lain mukaan jokaiselle on turvattava riittävä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon ja tuettava asumisen omatoimista järjestämistä. (Suomen perustuslaki 371/1999.) 10

12 2.2 Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa mm. sosiaalipalveluja, toimeentulotukea ja sosiaaliavustuksia. Sosiaalihuollon tarkoitus on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Lain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää sosiaalipalvelut, joihin kuuluvat mm. sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982) Palvelut tulee järjestää niin vammaiselle henkilölle kuin muillekin kuntalaisille ensisijaisesti sosiaalihuoltolain sekä kansanterveyslain (66/1972) säädösten mukaisesti. 2.3 Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Kunnan täytyy järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. 11

13 Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987.) 2.4 Kehitysvammalaki Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat mm. tutkimus, terveydenhuolto, ohjaus ja kuntoutus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, omaisen tai muun läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta sekä tiedottaminen erityishuoltopalveluista. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.) 2.5 Lainsäädännön uudistukset Vammaislainsäädäntö on uudistumassa osana sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toimikaudeksi työryhmän, jonka tehtävänä on yhdistää nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Tavoitteena on yhteinen laki, joka turvaa eri vammaryhmien yhdenvertaiset palvelut. Uuden erityislain on edistettävä vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) 12

14 Työryhmän tehtävänä on: 1. sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi, 2. selvittää vammaisia henkilöjä koskevan erityislainsäädännön muut uudistamistarpeet, ja 3. tehdä selvityksen pohjalta hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus vuoden 2014 loppuun mennessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013) Vammaislainsäädännön kehittäminen kytkeytyy kiinteästi valmisteilla olevaan palvelurakenneuudistukseen sekä sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen. Työssä on otettava huomioon myös YK:n vammaissopimuksen kansalliselle lainsäädännölle asettamat velvoitteet sekä kehitysvammaisten asumista ja palveluja koskeva periaatepäätös. (Emt.) Valtionneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että vuoteen 2016 mennessä laitoksissa on enintään 500 asukasta, ja että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa. (Emt.) Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka seuraa kehitysvammaisten asumisen ohjelman valtakunnallista toimeenpanoa. Seurantaryhmän tehtävänä on koordinoida periaatepäätöksen toimeenpanoa ja muun muassa edistää asiakaslähtöisiä toimintamalleja palveluiden järjestämisessä sekä ennakoida henkilöstön osaamistarpeita. (Emt.) 13

15 3 Ihmisoikeudet ja vammaispoliittiset ohjelmat Ihmisoikeussopimusten tarkoituksena on taata kaikille ihmisille yhdenvertainen asema, vapaus, esteettömyys ja turvallisuus yhteiskunnassa. Vammaispoliittisilla ohjelmilla pyritään kehittämään kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Sopimukset ja ohjelmat tukevat toisiaan ja perustuvat syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Vammaisyleissopimus) astui kansainvälisesti voimaan vuonna 2008 kun 20 jäsenvaltiota ratifioinut sen. (Suomen YK-liitto 2012). Sopimus pohjautuu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistukseen sekä kansalais- ja poliittisia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen, mutta ei ole vielä ratifioinut sitä. Allekirjoitus kuitenkin velvoittaa Suomea noudattamaan sopimusta ja huomioimaan sen muun muassa lainsäädännössä. Yleissopimus koostuu syrjintäkiellon sekä esteettömyyden periaatteista ja se korostaa vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden merkitystä. (Invalidiliitto 2013.) 14

16 Ihmisoikeuksiin perustuen vammaisella ihmisellä on asumiseen ja asumisen palveluihin liittyen oikeus muun muassa tehdä itsenäisiä valintoja jokapäiväisessä elämässä päättää itse missä ja kenen kanssa asuu sekä asumisjärjestelyistään kotirauhaan ja yksityiselämän suojaan perustaa parisuhde, perhe ja saada lapsia henkilökohtaiseen koskemattomuuteen; vammainen ihminen päättää itse, kuka häneen koskee, mikä korostuu sukupuolisensitiivisessä henkilökohtaisessa avussa henkilökohtaiseen liikkumiseen haluamallaan tavalla ja ajankohtana silloin, kuin hänelle parhaiten sopii osallisuuteen, kuten esteettömiin harrastuksiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. (Invalidiliitto 2013.) Suomen Vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi (VAMPO) Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan vuosien konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kehityskulut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Ohjelman tarkoitus on, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, tasa-arvoinen osallisuus ja syrjimättömyys toteutuisivat yhteiskunnassa. Ohjelma on jaettu 14 sisältöalueeseen ja siinä on 122 korjaus- ja kehittämistoimenpide-ehdotusta, joilla epäkohtiin voidaan puuttua. Toimenpiteet liittyvät elämän eri osa-alueisiin kuten: koulutus ja opiskelu, työ, terveydenhuolto ja kuntoutus, sosiaaliturva, turvallisuus ja koskemattomuus, liikennepalvelu, rakennettu ympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä itsenäinen elämä (perhe ja asuminen). (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) 15

17 Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteillä varmistetaan seuraavat tavoitteet: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen. Vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. Erityispalveluiden ja tukitoimien saatavuus ja laatu maan eri puolilla. Yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. Vammaistutkimuksen vahvistaminen: tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. (Emt.) 16

18 Me Itse ry:n Asumispoliittinen julkilausuma Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus omaan nimeen ovessa. Meidän asuminen tulee suunnitella samoin kuin kaikkien muidenkin kansalaisten. Haluamme yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia asumiseen, emme massavaihtoehtoja. Pakkomuutot on jyrkästi kiellettävä! Kaikki muutot tulee valmistella huolella ja yksilöllisesti. Meillä tulee olla mahdollisuus muuttaa lapsuudenkodista. Kotikunnan on taattava meille sopiva asunto ja asumiseen tarvittava yksilöllinen tuki. Meillä on oikeus valita asuinpaikkakuntamme. Meillä on oikeus valita asuinkumppanimme. Haluamme koteihimme avustajia, emme hoitajia. Emme halua leimaavia nimityksiä kodeistamme. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee huomioida erityisryhmät. Älkää suunnitelko tai rakentako mitään meitä kuulematta! (Me Itse ry 2001.) Me Itse ry on v perustettu kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö, joka puolustaa heidän oikeuksiaan ja tukee heidän osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan tasavertaisina kansalaisina. Järjestöllä on noin 900 jäsentä ja noin 30 eri puolilla Suomea toimivaa alajaosta. (Me Itse ry 2013.) 17

19 4 Asumisen ja palveluiden järjestämisen laatusuositukset 4.1 Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus (STM ja Kuntaliitto) Sosiaali- ja Terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2003 julkaiseman vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuosituksen tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalveluiden kehittämisessä. Suosituksen lähtökohtina ja perustana ovat olleet tasaarvo, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus. Kuntien johto, johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat käyttää suositusta päätöksenteon ja käytännön toteutuksen apuna. Suosituksen toivotaan tukevan myös palveluja toteuttavan henkilöstön toimintaa. Suosituksen sisältö koostuu viidestä osasta: Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitelmaan Rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja Yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen (Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto 2003.) 18

20 Suositukseen on kirjattu kunkin osan kohdalta tavoitteet eli suositusosa, keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, arvioinnista ja seurannasta. Suosituksen tavoitteena on antaa välineitä, näkemyksiä ja suuntaviivoja päätöksenteon tueksi. Suositus on kuvaus tavoitetilasta vammaisten ihmisten asumisen ja sitä tukevien palveluiden osalta. (Emt.) 4.2 Yksilöllisen tuen laatukriteerit (KVANK) Kehitysvamma-alan neuvottelukunta (KVANK) on tuottanut Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Neuvottelukunnan jäsenyhteisöt ovat sitoutuneet kriteereihin, jotka painottavat, että palvelut tulee järjestää vammaisen ihmisen yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti asunnossa, joka on omien toiveiden mukainen. Asunto omien toiveiden mukainen asunto, mahdollisuus valita kenen kanssa asuu ja missä normaalin asunnon tunnuspiirteet asunnot tavallisessa asuinympäristössä Yksilöllinen tuki on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön valitsemaa perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen ei perustu diagnoosiin ja tietty diagnoosi ei johda automaattisesti tiettyihin palveluihin (Kehitysvamma-alan neuvottelukunta 2011.) 19

21 4.3 Asuntojen rakentamisen laatusuositukset vuosiksi (KVANK) Tulevina vuosina yhteiskunnassa on ratkaistavana kehitysvammaisten asumiseen ja palveluihin liittyen kaksi suurta haastetta, jotka ovat vanhempien kodeista muuttavien kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhteiskunnan jäsenenä elämisen järjestäminen sekä laitosasumisen purkamiseen liittyvät kehitysvammaisten asumisen ja itsenäisen elämän tukipalveluiden järjestelyt. (Kehitysvamma-alan neuvottelukunta 2010.) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on tehnyt vuonna 2010 laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen. Yhtenä lähtökohtana on näkemys tulevaisuuden asumisesta, joka perustuu perus- ja ihmisoikeuksille; joka mahdollistaa yhtäläisen osallistumisen; muodostuu asuntoratkaisusta ja siihen yhdistettävästä tuesta ja avusta sekä suunnitellaan yksilöllisesti kunnioittaen henkilön toiveita ja tarpeita. Laatusuositukset nojaavat kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja linjauksiin. Kunnat, kuntayhtymät, järjestötaustaiset toimijat sekä yksityiset yhteisöt ja yritykset ovat avainasemassa uusien asuntojen rakentamisessa ja hankinnassa. Keskeinen tavoite on, että kunnissa on riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja kehitysvammaisille kuntalaisille ja asumista tukevat palvelut. Laatusuositus jakaantuu yleisiin periaatteisiin ja erillisiin suosituksiin, jotka koskevat henkilökohtaisia tiloja sekä yhteistiloja. Asuntojen tulee täyttää yleiset asunnon tunnuspiirteet, joita ovat oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, oleskelutilasta eriytetty makuutila, henkilökohtaiset ja tarvittavat lisäsäilytystilat, parveke tai piha-alue sekä riittävät viestintäyhteydet sosiaali- ja turvatekniikan mahdollistamiseksi. Asuntojen rakentamisen lähtökohtana ovat kehitysvammaisten henkilöiden yksilölliset asumisen tarpeet. Tämän laatutavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että tulevat asukkaat tiedetään ainakin jossakin määrin ennen kuin aloitetaan varsinainen asuntojen suunnittelu ja heidän avun ja tuen tarpeensa kartoitetaan luotettavalla ja vertailukelpoisella tavalla. 20

22 Fyysisten tilojen täytyy olla esteettömät ja niissä tulee olla turvallista liikkua. Esteettömyyteen liittyy mm. seuraavia seikkoja: tiloissa ei ole liian suuria tasoeroja eikä kynnyksiä, jotka vaikeuttavat liikkumista, ovet ovat tarpeeksi leveät ja ovet helposti avattavat, tiloissa on tarvittavat tukikaiteet, keittiökalusteet ovat sopivalla korkeudella ja keittiölaitteissa on ajastimet sekä henkilökohtaiset pesutilat ovat tilavat ja riittävästi varusteltu niin, että niissä on turvallista toimia sekä piha-alue on esteetön ja turvallinen. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muunneltavuus tarpeen mukaan uusiin käyttötarkoituksiin. Asuntojen keskeinen sijainti jolloin palveluiden, harrastusten ja päivätoiminnan/työpaikan saavutettavuus on hyvä eikä erityisryhmien asumista keskitetä tietyille alueille. Rakentamisohjelmassa tulee ottaa huomioon myös vaativaa sairaanhoitoa tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden avun tarpeet asumisessaan. (Emt.) 4.4 ARAn suunnitteluohjaus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARAn periaatteena on, että jokaisella on oikeus hyvään asumiseen. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia; ohjaa ja valvoo ARAasuntokannan käyttöä sekä tukee pienien ja keskituloisten talouksien ja erityisryhmien asunto-olojen parantamista. (ARA 2013a.) ARAn erityisryhmien asumista koskevan suunnitteluohjauksen periaatteita ovat asuntojen ja asuinympäristön tavanomaisuus ja esteettömyys. Asunnon tulee mahdollistaa tavanomaiset kodin toiminnot ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon asukkaan avun tarpeista johtuvat tila- ja varusteratkaisut. Asunnoissa on pääsääntöisesti oltava tilaa ruoanlaittoon, lepäämiseen, harrastuksiin ja myös vieraiden väliaikaiseen majoittamiseen. (ARA 2013b.) 21

23 Asuntojen tulee olla muunneltavia ja sijaita osana muuta asutusta niin, että vierekkäisille tonteille ei rakenneta eri erityisryhmien asumista tai saman erityisryhmän asumiskeskittymää. Tukiasumista ei tule sijoittaa ryhmäkotiasumisen tai muun palveluasumisen kanssa samalle tontille. (Emt.) Periaatteensa mukaisesti ARA ei rahoita laitosmaisia kohteita. Vammaisten henkilöiden asuntoryhmien suositeltava koko 4-8 asuntoa/asuinhuonetta. Erillisen asunnon suositeltava koko on neliömetriä. (Emt.) Ryhmäkoteja, joiden tilasuunnittelu ei vastaa kaikilta osin edellä mainittua, rakennetaan vain erityisen perustelluista syistä ja rakentamisen on pohjauduttava tulevien asukkaiden perusteelliseen ja yksilölliseen tarpeiden arviointiin. (Emt.) 22

24 5 Asumisen ja asumista tukevien palveluiden järjestäminen 5.1 Käsitteitä Asunto Asunto tarjoaa yksityisyyden suojaa ja kotirauhaa. Siellä on mahdollista toteuttaa erilaisia kotona tapahtuvia päivittäisiä toimintoja. Huone ei ole asunto, vaan asunnossa tulee olla oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, eriytetty makuutila, oleskelutila, henkilökohtaiset sekä apuvälineiden säilytystilat, parveke tai piha-alue ja riittävät viestintäyhteydet, jotka mahdollistavat sosiaali- ja turvatekniikan. (Kehitysvamma-alan neuvottelukunta 2010b.) Asunto ei luo kotia. Koti on kokemus, joka syntyy mielentilasta ja tunteista. Kokemukseen vaikuttaa mahdollisuus yksityisyyteen, turvallisuuteen ja itse valittuihin ihmissuhteisiin. Ihminen tarvitsee asunnon voidakseen tehdä itselleen kodin. Asuntoryhmä Vaihtoehtoja omassa asunnossa asumiseen on monenlaisia. Asuntoryhmässä asuvat saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen asuntoryhmässä työskentelevältä työntekijältä. Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja tavallisella asuinalueella tai ne voivat sijaita lähellä ryhmäkotia. Yleensä asuntoryhmä sijaitsee niin, että asuntoja yhdistää lähellä oleva yhteinen tila sosiaalista kanssakäymistä varten. Tämä mahdollistaa asukkaan mukanaolon ja osallisuuden ryhmäkodin yhteisössä. Nykypäivänä asuntojen koot vaihtelevat, mutta niissä 23

25 tulisi olla oma keittiö sekä oma wc ja kylpyhuone. Omassa asunnossa asuvat henkilöt maksavat asunnostaan vuokraa ja kustantavat itse mm. ruoan ja lääkkeet. Asuinnoissa asuvien henkilöiden tuentarve vaihtelee suurestikin. (Vammaispalveluhanke 2013.) Ryhmäkoti Ryhmäkodissa useampi ihminen asuu saman katon alla. Ryhmän koko vaihtelee kahdesta noin kahteentoista henkilöön. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa ja heillä on käytössään oma huone, jonka lisäksi he jakavat muiden vuokalaisten kanssa yhteiset tilat. Yhteiset tilat käsittävät yleensä keittiön, olohuoneen, eteisen ja peseytymistilat. Useimmissa ryhmäkodeissa jokaisella on oma wc, mutta vanhoissa rakennuksissa myös wc-tilat jaetaan useamman henkilön kesken. Ruoasta ja ylläpidosta peritään erillinen maksu. Henkilökunta avustaa ryhmäkodissa asuvaa arjen sujumisessa. Kotitöihin osallistutaan omien kykyjen mukaan. Pysyvän asumisen lisäksi ryhmäkodissa voidaan toteuttaa myös asumiskokeilua tai -valmennusta, joiden tarkoituksena on selvittää asukkaan toimintakykyä sekä harjoitellaan ja tuetaan asumista niin, että henkilö voi muuttaa itsenäisempään asumismuotoon. Ryhmäkodit ovat kehitysvammaisten ihmisten asumismuotona väistymässä yksilöllisen asumisen myötä. (Emt.) Tukiasuminen Tukiasumisessa asutaan tavallisessa asunnossa. Asunto voi olla rivitalossa, kerrostalossa tai omakotitalossa. Asunnossa voi asua yksin tai yhdessä jonkun kanssa, ja asumiseen saa tukea. Tukitoimet suunnitellaan etukäteen, jotta ne kattavat tuen tarpeet. Tukea voi saada esim. ostoksilla, ruoanlaitossa, ohjausta taloudenpidossa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa sekä terveyteen liittyvissä asioissa. Tuki voi olla myös syrjäytymisen ehkäisyä ja kannustamista osallistumaan harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajanviettotapoihin. (Emt.) Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja tavallisella asuinalueella tai ne voi sijaita lähellä ryhmäkotia, jolloin asukkaalla on mahdollista osallista ryhmäkodin yhteisön toimintaan. Omassa asunnossaan asuvat maksavat vuokraa ja kustantavat itse mm. ruoan ja lääkkeet. Kelalta on mahdollista 24

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2012 Riitta Majava-Keränen ISBN 978-952-5680-75-1 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017 Kehitysvamma alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010 Suosituksen sisällys 1) Laatusuositusten laatimisen lähtökohta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN 978-952-5680-80-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy

ASPA-kartoituksia 1/2013 Maija Leinonen ISBN 978-952-5680-80-5 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: SOLVER Palvelut Oy Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisessa asuinympäristössä. Säätiön toiminta-aluetta

Lisätiedot

Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti

Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Joskus vois muuttaa omaankin kotiin Kehitysvammaisten ihmisten asumisen palvelujen Tarveprojekti Janakkalassa Paula Suonpää Aspa-kartoituksia 2/2014 ISBN 978-952-5680-95-9 (sid.) ISBN 978-952-5680-96-6

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien sote-yhteistoiminta-alueella. Paula Immonen ja Aspa-säätiö

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien sote-yhteistoiminta-alueella. Paula Immonen ja Aspa-säätiö Aspa-selvityksiä ASPA JULKAISU 1/2014 Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien sote-yhteistoiminta-alueella Paula Immonen ja Aspa-säätiö Kehitysvammaisten ihmisten asumisen selvitys Härkätien

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT 5.6.2013 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN SUUNNITELMA/ INVESTOINNIT JOHDANTO Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot