PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 1 2014"

Transkriptio

1 PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti Valtion yhteistoimintalaki uudistui SIVU 14 NUORI VASTUUNKANTAJA SIVU 22 TEEMANA nuoret aikuiset TUTUSTU eläkeuudistukseen OTA arki haltuun

2 Tässä lehdessä Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Työssään uupuneet 6 Työolobarometri 8 Puheenjohtajalta 9 työnkuva Auto on seminologin konttori 10 Lakinurkkaus 14 Armollisuutta arkeen 16 tulevaisuus nyt! Nuoren aktiivin vuoro 22 Ei koskaan liian myöhäistä 24 Maailmanympäri työuran välissä 26 Nuorten aikuisten ääni 28 Haastattelussa STTK:n Antti Palola 29 Nyt neuvotellaan työeläkkeistä 32 Kurkistus talousrikollisuuteen 34 Kolmen päivän koulutusoikeus 36 Ajankohtaista Pardian koulutuksesta 38 työnkuva Matelainen polviin asti maastossa 40 Jäsenrekisteri tiedottaa 42 Kolumni 43 Svensk resumé 44 Pardian toimiston yhteystiedot 46 2

3 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 10. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen , Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 46 ja muut kuin jäsenet Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2014 Levikki/painos / Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Jari Härkönen Ilmoitukset ja laskutus Pardia Viestintä PardiaNyt-jäsenlehti Leena Vesanto, p Marjo Pihlajaniemi, p Ilmestymisaikataulu numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro Aineistopäivä Ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Työelämäkysymykset EU-pöytiin Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Suomessa 25. toukokuuta. Parlamentti on ainoa EU-toimielin, jonka kokoonpanosta kansalaiset voivat päättää. Toukokuussa me eurooppalaiset valitsemmekin yhteensä 751 parlamentin jäsentä eli meppiä. Niistä 13 tulee olemaan suomalaisia. Parlamentin asema ja valta ovat kasvaneet perussopimusuudistusten myötä. Parlamentti onkin nykyään keskeinen budjetti- sekä lainsäädäntövallan käyttäjä Euroopan neuvoston rinnalla. Tuleva parlamentti myös valitsee seuraavan komission puheenjohtajan sekä hyväksyy komission poliittisen ohjelman eli niin sanotun EU-hallitusohjelman. Tulevat vaalit herättävät varmasti huomattavasti enemmän keskustelua kuin viisi vuotta sitten. Eurokriisi ja sen hoito on jatkunut jo melko pitkään, ja siksi kriittisyys EU:ta kohtaan on selvästi kasvanut. Nyt olisikin todella tärkeää, että vaalikeskusteluissa keskityttäisiin tärkeisiin kysymyksiin eikä populistisiin heittoihin. Suomalainen ammattiyhdistyliike onkin koonnut voimansa yhteen EUvaalikampanjaa varten. Mukana kampanjassa ovat kaikki kolme keskusjärjestöä: STTK, SAK ja Akava sekä valtaosa ammattiliitoista. Tavoitteena on lisätä äänestäjien EU-tietämystä sekä nostaa äänestysaktiivisuutta. Edellisissä vaaleissa vuonna 2009 vain 40,3 prosenttia käytti äänioikeuttaan, joten siitä on varaa parantaa. Tavoitteena on myös nostaa vaalikeskusteluun palkansaajille tärkeitä kysymyksiä. Nykyinen komissio on melko lailla unohtanut työelämäkysymykset ja tehnyt EU-politiikkaa talous- ja sisämarkkinakysymykset edellä. Työelämälainsäädännön puolella onkin tapahtunut hyvin vähän edistystä nykyisen komission kaudella. Muun muassa neuvottelut uudesta työaikadirektiivistä kaatuivat, eikä komissio ole pystynyt antamaan lupauksistaan huolimatta esitystä uudeksi työsuojelustrategiaksi. Ammattiyhdistysliike haluaakin kampanjoida yhdessä yhteisten työelämään liittyvien sekä muiden palkansaajille tärkeiden tavoitteiden puolesta, jotta ne näkyisivät seuraavan komission ohjelmassa. Kampanjan kärkiteemoiksi on nostettu muun muassa julkisten palvelujen rahoitus ja laadun turvaaminen, EU-tasoinen ryhmäkanneoikeus ammattijärjestöille ja työntekijöiden aseman turvaaminen rakennemuutostilanteissa. Myös Pardia on valmistellut omat ay-liikkeen vaalikampanjan kanssa yhteneväiset EU-vaalitavoitteet. Niihin on mahdollista tutustua tarkemmin Pardian omilla EU-vaalisivuilla (www. pardia.fi/eu-vaalit). Sinne on kerätty tietoa ja uutisia EU:sta sekä vaaleista. Palkansaajan kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää millaista politiikka EU:ssa tehdään ja ketkä niitä päätöksiä puolestamme tekevät. Toivottavasti mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan ensi toukokuussa! Painotuote Katja Heikkilä Pardian neuvottelupäällikkö, yksityiset alat, kv-asiat 3

4 PARDIAN MIELESTÄ Julkinen sektori mahdollistaa kasvun ja vakauden Pardian mielestä palkansaajat ovat työllisyys- ja kasvusopimuksen solmimisella merkittävällä tavalla osallistuneet kestävyysvajeen supistamiseen. Palkansaajien vastuunkanto on otettava huomioon sekä rakennepoliittisen uudistusohjelman toimeenpanossa että päätettäessä mahdollisista lisäsopeutustoimista kehysriihessä. Pardian mielestä toimiva julkinen hallinto, yleinen turvallisuus, toimiva oikeusjärjestelmä ja valtion tuottama perusinfra mahdollistavat yritysten toiminnan ja investointien tekemisen. Laadukas julkinen sektori on Suomen kilpailuetu, josta on syytä pitää kiinni. Pardian mielestä valtion taloudessa tulee budjetoida kaikki tiedossa olevat menot täysimääräisinä, myös henkilöstömenot. Lomautuksiin tai irtisanomisiin johtavista toimintamenojen leikkauksista on pidättäydyttävä kehyskaudella ja kesken budjettivuoden. Valtion toimintayksiköille on taattava riittävät henkilöstövoimavarat palvelujen tarjoamiseksi myös harvaan asutuilla alueilla. Julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset ovat kohdentuneet nimenomaan valtionhallintoon. Valtio on ajanut alas omaa asiantuntemustaan. Siitä on seurannut riippuvuutta ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluista, mikä on veronmaksajien näkökulmasta tuhlausta. Ostopalvelujen osuus on useiden virastojen kulurakenteessa merkittävä ja kasvava. Ulkoistamisissa ja kumppanuushankkeissa on arvioitava niiden todelliset vaikutukset. Valtion omana työnä tehty työ ei ole kalliimpaa tai huonompaa kuin yksityisellä teetetty. Hyvä esimerkki oman työn kilpailukykyisyydestä on puolustusministeriön päätös toteuttaa puolustusvoimien vaatetushuolto omaa toimintaa kehittämällä. Henkilöstön uudelleen sijoittamisen ja työllistymisen vuoksi muutosturvan keinovalikoimaa tulee käyttää täysimääräisesti valtionhallinnon muutostilanteissa. Tämän varmistamiseksi on perustettava uusi hallinnonalojen yhteinen budjettimomentti tai rahasto takaamaan muutosturvasäännösten toteutuminen käytännössä. Muutosturvan ohella palkkausjärjestelmien rahoitus on turvattava valtionhallinnon organisaatioiden uudelleenjärjestelyissä. Valtionhallintoa on uudistettu ja kehitetty viime vuosien aikana merkittävästi. Tällä hetkellä esimerkiksi keskushallinnon uudistushanke, aluehallintouudistus ja Asiakaspalvelu2014-hanke ovat niin merkittäviä hankkeita, että niiden suunnitteluun ja toteutukseen on varattava riittävästi aikaa ja henkilöstö on otettava alusta saakka mukaan. Testaa tietosi työelämästä Pardian pelin avulla Pardian kotisivulla on voinut pelata parin kuukauden ajan Pujottele työelämässä -peliä, joka perustuu suosittuun Älypää-formaattiin. Visa sisältää monivalintakysymyksiä Pardiasta, ammattiyhdistystoiminnasta ja työelämästä. Peliä voivat pelata sekä jäsenet että kaikki asiasta kiinnostuneet. Parhaiden pelaajien kesken arvotaan kuukausittain kirjapalkintoja. Peliä kannattaa pelata useamman kerran, sillä kysymyspankissa on 200 kysymystä ja niiden vaikeustaso vaihtelee sen mukaan, kuinka pitkälle pääset pelissä. Työelämän termit ovat olleet vastaajilla hyvin hallussa, mutta joukossa on myös kimurantteja kysymyksiä. Esimerkiksi vain puolet vastaajista on tiennyt, kuinka monelta arkipäivältä sairastunut työntekijä saa työsopimuslain mukaan täyttä palkkaa, jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden. Oikea vastaus on yhdeksän päivän ajalta. Peli löytyy kotisivun lisäksi myös Pardian Facebook-sivuilta. Pardian uusi esite ilmestyi Pujottele onnistuneesti työelämässä on esite Pardiasta, sen toiminnasta sekä tarjoamista eduista. Se on kattava esite sekä jäsenille että jäsenyydestä kiinnostuneille. Esitettä saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Painetun version lisäksi esite löytyy Pardian kotisivulta www. pardia.fi viestintä graafinen materiaali esitteet ja julisteet Pujottele onnistuneesti työelämässä 4

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Lukijapalautetta Lukijapalautteen mukaan edellisen lehden parhaat jutut olivat riittävän unen tärkeydestä kertova Taas huonosti nukuttu yö takana ja PHT:n 1.askel-kuntoutusjakson kokemuksista kertova Kimpassa kuntoon. Palautteita tuli yhteensä 131 kappaletta. Palautteissa toivottiin artikkelia semiologin työstä, ja toteutimme sen seuraamalla semiologi Piritta Hakalan työpäivää. Jutun voit lukea sivuilta 10 alkaen. Useissa palautteissa toivottiin artikkeleja jaksamisesta. Niitä käsitellään lehdestä teeman mukaisesti erityisesti nuorempien jäsentemme kertomana. Muita toivottuja aiheita Avokonttorin hyödyt ja haitat toimistotyössä Etätyömahdollisuudet virastoissa Työsuojelukonkareiden onnistumiset Yhteensä vuonna 2013 saimme noin 500 palautetta. Niistä nousi erityisesti esiin toivomukset työhyvinvointiin sekä eläkeiän lähenemiseen liittyvistä artikkeleista. Useat lukijat olivat huolissaan jaksamisestaan ja he toivoivat käytännön vinkkejä, miten selvitä kun työpaikka tai työtehtävät ovat jatkuvassa muutoksessa. Myös työpaikkojen ihmissuhdeongelmien ratkaisumahdollisuudet kiinnostivat. Pardia on Facebookissa ja YouTubessa Käy tykkäämässä Pardiasta Facebookissa osoitteessa Tutustu osoitteessa pardiary työurasopimuksesta tehtyihin videoihin eläkkeistä, työttömyysturvasta ja työterveyshuollosta. Samasta osoitteesta löydät myös Pardian esittelyvideon Parasta edunvalvontaa Pardiasta. Koulutuksen tarve ei ole vähentynyt inun pitäisi jaksaa vielä lähes 40 vuotta työelämässä, mutta tuntuu Mmelko utopistiselta, kun työ tuntuu imevän jo nyt minusta kaikki mehut, toteaa nuori aikuinen jäsenemme. Tässä PardiaNyt-lehdessä on jälleen Pardian nuorten aikuisten oma liitelehti, jonka sisältö ei ole kielletty varttuneemmaltakaan väeltä. Haastattelimme muun maussa paria työn ohessa opiskellutta jäsentämme, jotka uskovat siihen, että koulutus kannattaa. Ja nuorta miestä, joka tarttui hetkeen, myi puolisonsa kanssa asunnot ja lähti maailmanympärysmatkalle. Nuorisobarometri 2013 kertoo, että nuoret uskovat koulutukseen. Lähes kaksi kolmesta on sitä mieltä, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Barometrista käy ilmi, että heikkoihin taloussuhdanteisiin liittyvät haasteet ja huolet heijastuvat työelämään uhkakuvina. Ne yhdistettynä työn tärkeyteen elämänsisältönä voivat nuorten itsensä kannalta herättää huolta. Jopa kolme neljästä nuoresta arvioi pysyvästi työelämän ulkopuolelle Jaksamiseen ja jatkamiseen työelämässä tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. jäävien osuuden kasvavan. Yhtä moni arvioi työelämän vaativan niin paljon, että monet työntekijät palavat ennenaikaisesti loppuun. Reilu kolmannes alle 29-vuotiaista nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä tulevaisuudessa. Työn tärkeydestä kertoo se, että selvästi useamman huolenaiheena on, onko tulevaisuudessa ylipäätään itselle töitä tarjolla. Ennakkotiedot työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista kertovat, että valtion ja kuntien palkansaajista ainoastaan neljä prosenttia uskoi oman työpaikkansa talouden kohentuvan. Pardian syksyllä 2013 tehdyn oman jäsentutkimuksen mukaan epävarmuus tulevaisuudesta on jäsentemme yleisin työssä jaksamista heikentävä asia. Lisäksi jäsentutkimuksessamme 50 vuotta täyttäneillä vastaajilla työssäjaksamista heikentää yksi tekijä, joka ei näy tätä nuoremmilla: kahdeksan prosenttia pelkää, etteivät he pysy työelämän kehityksen vauhdissa mukana. Koulutukselle on siis tarvetta kaikissa työelämän eri vaiheissa. Jaksamiseen ja jatkamiseen työelämässä tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Oli se sitten hetken irtiotto työelämästä vaikka vuorotteluvapaalla. Varmaa on, että vuorotteluvapaan ehtojen tiukennukset eivät sitä ainakaan paranna. Riitta Nieminen 5

6 Työssään uupuneet Masennuksen rinnalle tarvittaisiin uusi termi, joka varmistaisi oikean hoidon uupuneelle työntekijälle. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Rodeo ja Shutterstock 6

7 Vastuuta siirretään pois työyhteisön ongelmista työntekijälle. Tutkija Sanna Rikala Tampereen yliopistosta näkee ongelmana, että työn aiheuttama uupuminen diagnosoidaan masennuksena. Samalla vastuuta siirretään pois työyhteisön ongelmista työntekijälle. Hän ehdottaakin uudeksi termiksi taakkaisuutta. Tällöin se sisältäisi sekä työolosuhteiden aiheuttaman kuormituksen että työntekijän tarpeen saada hoitoa uupumukseensa. Rikala keräsi väitöskirjassaan Työssä uupuvat naiset ja masennus työuupumuksen kokeneiden naisten tulkintoja tapahtumista, jotka johtivat heidän sairaslomaansa. Hän kiinnitti 14 syvähaastattelussa huomiota erityisesti naisten toimintaan ja valintoihin työssä, ja miten naiset olivat itse kokeneet terveydentilansa. Moni masennusdiagnoosin saaneista ajatteli, että työkyvyttömyyttä ei aiheuttanut sairastuminen masennukseen, vaan se oli seuraus työn muutoksesta. Työkulttuurin muutos sairastutti Rikalan mukaan 2000-luvun vaihteessa alkoi työpaikoilla voimakas murros: henkinen väsymys, univaikeudet ja stressi lisääntyivät, kun henkilöstöä supistettiin ja organisaatiomuutoksia tehtiin kovalla kädellä. Usein tuloksena oli työmäärän kasvu, taitovaatimusten lisääntyminen ja epävarmuus työn riittävyydestä. Murrokseen liittyi myös masennusperusteisten sairaslomien ja työttömyyseläkkeiden määrän lisääntyminen. On vaikea sanoa, mikä oli todellinen syy, koska työuupumus ei ole virallinen diagnoosi. Tämän takia kaikki uupuneet on määritel- ty masentuneiksi. Oireet ovat hyvin samanlaisia, eikä masennusdiagnoosin tekeminen ole mitenkään yksiselitteistä. Masennuksessa esimerkiksi kyky nauttia asioista vähenee, työhön on vaikea tarttua ja omakuva muuttuu negatiivisemmaksi. Uupumuksessa puolestaan pitkällisen työstressin seurauksena asenne työhön saattaa kyynistyä, henkinen uupumus vaikeuttaa arkea ja ammatillinen itsetunto huononee. Takana pitkä tapahtumaketju Rikala huomasi kaikissa 14 haastateltavan kertomuksissa samanlaisen alkusysäyksen tapahtumaketjulle: jokin työssä muuttui ja ensimmäinen reaktio oli vastarinta. Haastateltavat pyrkivät vaikuttamaan työolosuhteisiin ja neuvottelemaan työn organisoinnista esimiehen kanssa. Osaan suhtauduttiin ymmärtäväisesti, mutta mitään konkreettista ei tapahtunut. Osa koki, että heidät leimattiin hankaliksi työntekijöiksi. Kun vastarinta ei johtanut mihinkään, haastateltavat luopuivat siitä ja keskittyivät omaan jaksamiseen. Tavoitteeksi tuli selviäminen hankalassa tilanteessa. Vaikka se oli vaikeaa, haastateltavat yrittivät pitää työn laadun korkeana ja salata omia väsymyksen oireita. Osalla salaaminen onnistui niin hyvin, että romahdus tuli täysin yllätyksenä työyhteisölle. Vaikka masennus on virallisesti hyväksytty sairaus, sen leimaavuutta pelätään. Rikala korostaa, että ennen avun hakemista tilanne oli jatkunut monella samanlaisena jo vuosia. Se oli päässyt niin pahaksi, että vain yksi ihminen 14:stä palasi pidemmäksi aikaa vanhaan työpaikkaansa ja jatkoi työtään. Masennusta naisvaltaisilla työpaikoilla Masennusdiagnoosi oli toisaalta helpotus, toisaalta vääryys. Haastateltavia vaivasi kysymys: onko uupumus työyhteisön tilanteen syytä eli työperäistä, vai omaa syytä eli masennusta? Loppuvaiheessa tämän kysymyksen käsittely uuvutti yhtä paljon kuin kiire ja työpaineet. Rikala huomasi tutkimuksessaan, että masennusdiagnooseja tehdään erityisesti naisvaltaisilla työpaikoilla. Hän arveli, että tähän vaikuttaa naisten yhteiskunnallinen asema, elinolosuhteet ja sukupuoliroolit. Naisvaltaisilla aloilla on usein myös enemmän emotionaalista kuormitusta. Kyse ei näyttäisi olevan kuitenkaan sukupuolesta, sillä naisvaltaisilla aloilla työskentelevät miehet masentuivat yhtä usein kuin naisetkin. 7

8 Usko koetuksella Työolobarometrin mukaan valtiolla yli puolet työntekijöistä uskoi, että työpaikan taloudellinen tilanne heikkenee. teksti Mikko Niemelä / Pardian tiedottaja Palkansaajien arviot työllisyystilanteen muutoksesta ovat pessimistisiä jo kolmantena vuotena peräkkäin. Tämä selviää vuoden 2013 työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työolobarometrista. Kaikkein synkimmät arviot ovat valtion ja kunnan työntekijöiden keskuudessa. Valtiolla ja kunnissa ainoastaan neljä prosenttia palkansaajista uskoi oman työpaikan talouden kohentuvan. Sen sijaan teollisuuden palkansaajista kolmannes ja yksityisten palveluiden palkansaajista neljännes uskoi oman työpaikan talouden kohentuvan. Barometriin vastasi noin palkansaajaa. Valtion työntekijöitä oli suhteessa muihin vähemmän, mutta tutkimuksen toteuttajan mukaan tulos on vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa. Henkilöstömäärän muutokset ovat olleet huomattavia valtion työpaikoilla. Useimpina vuosina henkilöstöä lisänneiden työpaikkojen osuus on ollut hieman suurempi kuin henkilöstömäärää vähentäneiden. Teollisuus synkistelee Teollisuuden työntekijöiden epävarmuus työn jatkumisesta on suurinta, ja ero muihin sektoreihin on kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Vuosi 2009 oli teollisuuden palkansaajille synkkä. Barometrin tuloksista käy ilmi, että tämän jälkeen irtisanomis- ja lomautusuhkat ovat hieman vähentyneet, vaikka edelleen uhkat ovat suuremmat kuin ennen kriisivuotta. Yksityisissä palveluissa epävarmuus työn jatkumisesta oli teollisuuden tapaan suurinta vuonna Julkisella sektorilla kehityskulut ovat toisenlaisia. Irtisanomisuhkia kokevien määrä oli korkeimmillaan kunnissa vuonna 2010, vuotta myöhemmin kuin yksityisellä. Lomautusuhan kokivat puolestaan todennäköisimpinä valtion työntekijät vuonna Vuoden 2013 selkein muutos oli se, että edellisvuoteen verrattuna epävarmuus lisääntyi kuntien palkansaajilla huomattavasti. Henkilöstö vähenee Julkisella sektorilla henkilöstömäärän muutokset ovat olleet huomattavia valtion työpaikoilla. Barometrin mukaan vuodesta 2006 saakka valtion työpaikoista suurempi osa on vähentänyt kuin lisännyt henkilömäärää. Supistamiset olivat suurimmillaan vuosina 2010, 2011 ja 2013, jolloin prosenttia valtion palkansaajista sanoi henkilöstön määrän pienentyneen omalla työpaikalla edellisvuoden aikana. Viime vuosina vain reilu kymmenennes valtion palkansaajista on sanonut, että työpaikalla on lisätty henkilöstön määrää. Kunnissa tilanne on valtiota vakaampi. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat henkilöstömäärän säilyneen ennallaan on viime vuosina ollut 60 prosentin tuntumassa. Näin selvitettiin Työolobarometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta. Kysymykset kertovat palkansaajien näkemyksistä heidän omista työoloistaan ja työpaikan toimintatavoista. Barometri on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Sen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaa jien haastatteluihin. Pisimmät aikasarjat ovat 22 vuoden mittaisia. Ennakkotiedoissa lähdetään liikkeelle työmarkkinatilanteesta ja sen muutoksista. Tätä vasten palkansaajien työoloja tarkastellaan. Vuoden 2013 barometrin tulokset kertovat työn organisoimisen muutoksista, työtahdista, työaikajärjestelmistä sekä esimiestyöstä. 8

9 PUHEENJOHTAJALTA Miten nuoret ja eläkkeet liittyvät toisiinsa? Tällä kertaa jäsenlehdessämme esillä ovat sekä nuorten aikuisten jäsentemme asiat että suomalaisen työeläkejärjestelmän uudistaminen, joka on keskeisin tämän vuoden neuvotteluponnistus. Miten nämä kaksi ensinäkemältä toisistaan kaukaista teemaa liittyvät toisiinsa? Uskallan väittää, että paljonkin. Eläkejärjestelmän uudistamisesta ovat selkeästi olleet kiinnostuneimpia jo lähellä eläkeikää olevat ihmiset. Eläkeasiat ovatkin luonnollisesti mietinnässä, kun pitkä työura kaartuu loppusuoralle. Varttuneilla ajatukset suuntautuvat jo tulevien eläkepäivien suunnitteluun, ja tärkeänä osana suunnittelua on varmasti tieto tulevan eläkkeen tasosta sekä eläkkeelle pääsystä. Eläkejärjestelmän uudistaminen on pitkäjänteinen prosessi, jonka seuraukset ulottuvat kauaksi. Ennakoimatta vielä liiemmälti tulevan ratkaisun sisältöä, voi kuitenkin jo nyt todeta, että tulevat muutokset eivät todennäköisesti kosketa niinkään tällä hetkellä lähellä eläkeikää olevia. Pikemminkin uudistuksen vaikutukset tulevat näkymään selvästi nuorempien työntekijöiden tulevissa työurissa ja eläkkeissä. Tehdäänpä neuvotteluissa millaisia ratkaisuja tahansa, on eläkejärjestelmän muutoksille tyypillistä eripituiset siirtymäajat. Lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden eläkkeet ovat jo kertyneet pitkän työuran aikana, eikä niiden taso tule enää ratkaisevasti muuttumaan nyt tehtävillä ratkaisuilla. Sen sijaan nuorempien työntekijöiden osalta nyt neuvoteltavalla uudistuksella on paljonkin merkitystä. Esimerkiksi eläkekarttumaprosenttien muutokset vaikuttavat sitä enemmän Nuorempien työntekijöiden osalta nyt neuvoteltavalla uudistuksella on paljonkin merkitystä. mitä pidemmältä ajalta mahdollisilla uusilla karttumilla eläkettä kartutetaan. Työurien pidentämiseen tähtäävät muutokset tulevat myös täyteen voimaansa vasta vuosien päästä. Nuorten kannalta ei siis todellakaan ole merkityksetöntä, minkälaisiin ratkaisuihin eläkeneuvotteluissa päädytään. Tärkeää nuorten kannalta on myös, miten saadaan parannuksia työelämän käytäntöihin, jotta työssä jaksettaisiin nykyistä paremmin. Moni voi pohtia eläkeratkaisuissa myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Minä en arvioisi asiaa tästä näkökulmasta, sillä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on jo määritelmällisestikin hyvin hankala kysymys. Jokaisella sukupolvella on omat ja erilaiset polkunsa riemuineen ja vaivoineen kuljettavanaan. On kovin vaikea verrata 1950-, tai vaikkapa 2000-luvulla syntyneiden sukupolvien elinoloja, elintasoa, työmahdollisuuksia, osaamisvaatimuksia tai vaikkapa vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Eläkejärjestelmän uudistamisessa keskeisintä nuorten ihmisten kannalta on eläkelupauksen lunastaminen myös tulevien sukupolvien osalta. Tällöin merkitystä on sillä, että jatkossakin eläkejärjestelmän rahoitus on kunnossa ja että jokainen voi luottaa työuralla ansaitun eläkkeen takaavan vähintään kohtuullisen toimeentulon työuran jälkeen. Nyt ja tulevaisuudessa. Niko Simola 9

10 työnkuva Auto on seminologin konttori Seminologi ajaa satoja kilometrejä päivässä, jotta maitoa riittää kauppojen hyllyillä. teksti ja kuvat Mikko Niemelä / Pardian tiedottaja Piritta Hakala ei vaihtaisi ammattiaan mihinkään muuhun, sillä hän pitää sen monipuolisuudesta ja vapaudesta. On se ronski nainen tuo Piritta, virkkoo valkeakoskelaisen maitotilan isäntä ovensuussa, kun seminologi Piritta Hakala astelee kohti navettaa. Vihreään suojaessuun pukeutuneen Hakalan pitäisi keinosiementää kiimassa oleva lehmä, jotta tämä poikisi ja tuottaisi mahdollisimman paljon maitoa isännälleen. Keinosiemennys on rutiinitehtävä 24 vuotta alalla olleelle ammattilaiselle. Keinosiemennyksen lisäksi Hakala tutkii tarpeen mukaan, ovatko jo siemennetyt lehmät tiineinä. Silloin tällöin tehdään myös alkionsiirtoja, jos tilallinen haluaa siirtää hyväksi havaittuja geenejä eteenpäin ja turvata tehokkaan maidonsaannin. Tämä on tärkeää koko tuotantoketjulle, ja toki myös kuluttajille. Rutiinitehtävästä huolimatta isäntä varoittelee Hakalaa, sillä lehmä on ollut koko päivän hiukan rauhaton. Tilanne ei seminologia huoleta, vaan hän kävelee tottuneesti lehmän luokse ja juttelee tälle nätisti. Olehan tyttö ihan rauhassa, Hakala tuumaa lehmälle ja aloittaa siemennyksen. Seminologin oikeassa kädessä on olkapäähän asti ulottuva kertakäyttöinen muovihansikas, johon on lisätty hivenen liukastetta. Jalassa ovat tilan saappaat, jotta pöpöt eivät siirry jalkineiden mukana tilalta toiselle. Vasemmassa kädessä törröttää ohut keppi, jota Hakala nimittää pistoletiksi. Kapistuksen sisällä on olki, jossa on vain muutama pisara sonnin spermaa. Siittiöitä siinä vilisee kuitenkin jopa 20 miljoonaa. Nopea toimenpide Keinosiemennys voi alkaa. Isäntä siirtää lehmän hännän sivuun, ja Hakala työntää oikean kätensä lehmän peräsuoleen. Joitakin ihmisiä puistattava toimenpide on seminologin yleisin työvaihe, joka on myös vaarallinen. Seminologin täytyy työntää kätensä aivan olkapäätä myöten lehmään, jotta hän ulottuu tunnuste- 10

11 työnkuva Välillä yhtaikaa on kartta kädessä, sämpylä suussa ja pitäisi vielä puhua puhelimeen. 11

12 työnkuva lemaan peräsuolen kautta kohdun, jonne sperma laitetaan. Jopa 700 kiloa painava lehmä tahtoo yleensä liikkua ja huojua puolelta toiselle, jolloin seminologin olkapäähän kohdistuu valtava paine. Olkapäävammojen lisäksi lehmät joskus osuvat potkiessaan seminologiin. Ja se sattuu. Saatuaan otteen kohdunkaulasta, pujottaa Hakala pistoletin kohdunkaulan läpi kohdunsuulle. Tätä toimenpidettä ohjaa oikea käsi. Sperma pitää saada oikeaan paikkaan kohdunsuulle, jotta siittiöt osaavat matkata reippaasti kohti munasoluja. Koko homma on hoidettu parissa minuutissa, eikä lehmä ole moksiskaan. Isäntäkin vaikuttaa helpottuneelta. Sujuvan small talking jälkeen Hakala hyppää työnantajansa Faban (kotieläinyrittäjien osuuskunta) punaiseen Opeliin ja kaasuttelee kohti seuraavaa tilaa. Pitkien päivien työ Hakalan työpäivä on alkanut jo aamulla seitsemältä, ja vasta kahdeksan aikoihin Hakalalle on selvinnyt, missä kaikkialla hänen pitää käydä. Seminologit saavat työlistansa joka aamu Vantaan Tikkurilasta, josta järjestelmä jakaa tehtävät kaikille seminologeille ympäri Suomen. Työlistasta eli paikasta, kellonajoista ja tilojen määrästä riippuu se, kuinka paljon ajoa kertyy päivän aikana ja painuuko työpäivä ylitöiksi. Yleensä painuu. Kesällä tilanne hiukan tasoittuu, mutta varsinkin syksyllä ja alkutalvella päivät ovat pitkiä, Hakala selostaa. Työnantaja Faban Opel onkin tullut Hakalalle tutuksi. Vuodessa mittariin kertyy työajoja kilometriä ja auto toimii konttorina sekä keittiönä. Välillä yhtaikaa on kartta kädessä, sämpylä suussa ja pitäisi vielä puhua puhelimeen. Puhelin pirisee Hakalan taskussa lähestulkoon koko ajan. Tilalliset soittavat, välillä kollega ottaa yhteyttä ja kysyy neuvoa. Myös Pro Semino ry:n luottamusmiestehtävät työllistävät ja Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n hallituspaikka ottaa aikansa. Kotona huollettavana on alakouluikäinen tytär, ja yksinhuoltajan arkeen pitäisi mahtua myös harrastuksia. Kolme kertaa viikossa käyn kahvakuulassa, jos kerkiän. Tytärtä pyrin viemään aina tiistaisin balettiharjoituksiin. Onneksi isovanhemmat eivät ainakaan vielä ole sanoneet työsopimustaan irti, Hakala sanoo ja naurahtaa. Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL 326 jäsentä, joista noin 75 prosenttia on naisia (muualla Euroopassa ala on vahvasti miehinen). Liitto edustaa keinosiemennysalalla toimivia henkilöitä. Jäsenet ovat muun muassa seminologeja, alkionsiirtoseminologeja, hedelmällisyysneuvontaseminologeja, karjanhoitajia, laboratoriotyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä sekä typpi- ja eläinkuljettajia. Seminologiksi pääsemiseksi on suoritettava seminologin ammattitutkinto. Tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestävät maaseutuoppilaitokset. Tiedot lehmien siemennyksistä, alkionsiirroista ja tiineyksistä tallennetaan tietokantaan, jota seurataan tarkkaan. Hakala myöntää, että hänen luonteellaan hommat eivät lopu. Aktiivisuus ja motivoitunut asennoituminen työhön ja vapaa-aikaan ovat tuoneet koko ajan uutta elämään. Ennen Hakalalla oli villakoira, jota hän tapasi trimmata. Nyt koiraa ei ole, mutta Hakala trimmaa huvikseen muiden villakoirat. Itsehän näitä hommia itselleni otan. Pieni palkka vapaa ammatti Seminologeja on Suomessa alle 400. Heistä on jatkuva pula varsinkin Itä-Suomessa. Seminologit joutuvat tekemään myös keikkatyötä eri alueille, sillä esimerkiksi Lapissa seminologin jäädessä lomalle jonkun täytyy hoitaa tämän työt. Nykyään uusille seminologeille jo kurssilla osoitetaan paikka, millä alueella työt sijaitsevat. Vanhoja työntekijöitä ei voida kehottaa muuttamaan, Hakala kertoo. Ala on naisvaltainen ja pienipalkkainen, noin euroa kuukaudessa. Pienipalkkaisuus on juurtunut ongelma, jonka ratkaisemiseksi tehdään paljon töitä jatkossakin. Alalle on tullut lisää kilpailua ja tämä voi vaikuttaa palkkaukseen ja alan vetovoimaan. Palkkauksen lisäksi seminologit haluaisivat kehittää alan työturvallisuutta. Tapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä on noussut yli puolella verrattuna edelliseen vuoteen. Työturvallisuustiimi on tehnyt videon, joka kertoo työturvallisuudesta tilatyöskentelyssä. Olemme miettineet erilaisia kampanjoita, jotta turvallisuus parantuisi entisestään. Pienipalkkaisuudesta, riskeistä ja pitkistä päivistä huolimatta Piritta Hakala ei vaihtaisi ammattiaan mihinkään muuhun. Hän toivoo, että voisi työskennellä ammatissaan eläkeikään saakka ja Suomessa riittäisi maitotiloja tulevaisuudessakin, vaikka tilojen määrät ovat laskeneet eikä Suomi ole enää omavarainen maidontuottaja. Työn hyvä puoli on sen monipuolisuus ja vapaus. Vaikka työlista määrää tilat ja kellonajat, pystyy itse vaikuttamaan asioihin aika paljon, eikä pomo ole koko ajan selän takana käskemässä. Pomon olisikin hankala käskyttää selän takana, sillä työautossa pomon paikalla selän takana istuu nestetyppisäiliö, joka on täynnä sonnin spermaa miinus 196 asteessa. 12

13 Kerro miksi liityit ammattiliiton jäseneksi Ammattiliiton jäseneksi liittymisen tarinoita on yhtä monta kun on ammattiliiton jäseniä. STTK:ssa tarinoita ja jäseniä on yli Joku liittyy jäseneksi koska liittoon kuuluu liittyä, toinen perustelee jäsenyyttään vahvalla työsuhde- tai työttömyysturvalla, yksi yhteiskunnallisella vaikuttamisella tai hyvällä työpaikan yhteishengellä. Kerro muutamalla lauseella oma tarinasi ja perustelut jäseneksi liittymiseen. Tarinasi voi päätyä sellaisenaan tai hieman muokattuna edistämään positiivista tarinaa ammattiliitoista. Tarinasi ja mahdollisen valokuvasi voit lähettää osoitteessa tai Lähde Pardian jäsenristeilylle! Pardian yhdeksäs jäsenristeily lähestyy. Risteilyohjelman kattaus on rakennettu perinteiseen tapaan: jotakin vanhaa ja jotakin uutta. Ohjelmassa on muun muassa kaksi lakinurkkausta, joissa Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen ja neuvottelupäällikkö, oikeustieteen maisteri Katja Heikkilä vastaavat jäsenten kiperiin kysymyksiin. Näyttelysalissa Pardia ja Pardian yhteistyökumppanit esittäytyvät. Illan ohjelmassa on tietysti buffet-kattaukset, karaoke ja bilebändinä Joku Paikallinen Bändi. Bändi on vuonna 1998 perustettu Suomirockcover-ryhmä. Maanantaiaamuna on mahdollista lähteä ohjatulle kävelyretkelle Tallinnan vanhaan kaupunkiin asiamies Esko Pallas- puron johdolla. Luennolla Ilari Rantala alustaa aiheesta Mennäänkö eläkkeelle niin kuin Strömsössä? Paluumatkalla esittäytyy Pardian puheenjohtaja Niko Simola ja kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja. Päivän päätteeksi arvotaan matkalahjakortti ja muita palkintoja. TallinkSiljan alus M/S Europa lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina klo ja laiva saapuu Tallinnaan klo Maissa on mahdollista käydä maanantaina 7.4. klo Takaisin Helsinkiin laiva lähtee Tallinnasta klo ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo Varaa paikkasi heti. Ryhmävaraajat ovat jättäneet nimilistansa ja paikkoja on jokaisessa hyttiluokassa. Lue lisää 13

14 LAKINURKKAUS Valtion yhteistoimintalaki uudistui Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkeli toiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, Lakinurkkaus, Ratamestarinkatu 11, Helsinki tai lakimiesten sähköposti osoitteisiin PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, medlemssidor Tolkning av lag och avtal. Pitkään valmisteilla ollut valtion yhteistoimintalaki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Uudistamisen taustalla oli yritysten yhteistoimintalain uudistus. Runsaat 20 vuotta voimassa ollut laki ja sen perusteella solmitut sopimukset eivät enää vastanneet muuttuneen työelämän tarpeita. Uuden lain tavoitteena on uudistaa yhteistoimintaa koskeva sääntely vastaamaan valtionhallinnon ja valtion henkilöstön tulevaisuuden tarpeita ja luoda edellytykset nykyistä toimivammalle yhteistoiminalle valtion työpaikoilla. Yhteistoiminnan osapuolet ovat, kuten aiemminkin, virasto ja viraston henkilöstö. Aiemmasta poiketen yhteistoimintaelin tulee pakolliseksi kaikissa virastoissa, joissa työskentelee vakituisesti vähintään 20 työntekijää. Tämän lisäksi henkilöstö tulee olla edustettuna työryhmissä, jotka valmistelevat tai toteuttavat henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia kehittämishankkeita. Laissa korostetaan työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämistä yhteistoiminnan avulla sekä pyritään edistämään nykyistä paremmin henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin niiden valmisteluvaiheessa. Keskeiset määräykset lakiin Valtion yhteistoimintaa on säädelty aiemmin lain lisäksi usealla eri sopimuksella. Nyt keskustason yhteistoimintasopimuksesta luovutaan, ja siellä olleet keskeiset määräykset siirretään lakiin. Lain lisäksi yhteistoiminnassa sovelletaan virastokohtaisia yhteistoimintasopimuksia. Niissä sovitaan muun muassa siitä, kuinka edustuksellinen ja välitön yhteistoiminta toteutetaan parhaiten kussakin virastossa. Uuden lain rakenne poikkeaa täysin aiemmasta. Lain soveltamista on pyritty selkeyttämään jakamalla se eri lukuihin käsiteltävien asioiden perusteella. Omina lukuinaan ovat esimerkiksi määräykset yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävistä asioista, poikkihallinnollisesta yhteistoiminnasta sekä yhteistoiminnasta työvoiman vähentämisneuvotteluissa. Lain soveltamista on helpotettu sisällyttämällä siihen määritelmät lain keskeisistä käsitteistä. Lain painopiste on edelleen edustuksellisessa yhteistoiminnassa, mutta välitöntä yhteistoimintaa korostetaan aiempaa enemmän. Sitä ovat esimerkiksi tulos-, tavoite- ja kehityskeskustelut sekä tiimien, ryhmien ja työyksiköiden säännölliset kokoukset. Yhteistoiminta poikkihallinnollisissa asioissa Uutena asiana laissa on määräykset yhteistoiminnan toteuttamisesta poikkihallinnollisissa yhteistoiminta-asioissa. Näitä ovat sellaiset, jotka koskevat koko valtionhallinnon henkilöstöä tai yhden tai useamman hallinnonalan henkilöstöä. Poikkihallinnollista yhteistoimintaa voidaan soveltaa esimerkiksi sellaisessa asiassa, jossa ministeriö valmistelee valtionhallintoa, omaa hallinnonalaansa tai useaa hallinnonalaa koskevia säännöksiä, jotka vaikuttavat pääasiallisesti tai olennaisesti valtion henkilöstöön. Uusia asioita yhteistoiminnan piiriin Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Uusina siihen on lisätty liikkeenluovutustilanteet, eri palvelussuhdemuotojen käyttöä koskevat periaatteet sekä henkilöstön tilaa ja työilmapiiriä koskevien tutkimusten ja työyhteisöselvitysten raportit ja niiden pohjalta tehtävät konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman teko tulee pakolliseksi ja sen sisältöön tulee aiempaa tarkempia määräyksiä muun muassa koulutusvapaasta. Keskustason sopimuksesta lakiin otetaan määräykset muun muassa henkilöstön edustajan aloiteoikeudesta sekä oikeudesta käyttää asiantuntijoita. 14

15 LAKINURKKAUS Laissa korostetaan työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämistä yhteistoiminnan avulla. Yhteistoiminnan toteuttamisessa määräykset ovat pääosin entiset. Työvoiman vähentämisneuvotteluissa työnantajan vähimmäisneuvotteluaika pidentyy aiemmasta seitsemästä vuorokaudesta 14 vuorokauteen. Tämä koskee tilanteita, joissa irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen kohdistuu alle kymmeneen virkamieheen. Lakiin sisällytetään lisäksi määräys työllistymisen edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta henkilöstön vähentämistä koskevissa neuvotteluissa. Työnantajalle tulee uutena asiana lisäksi selvitysvelvollisuus niistä ratkaisuista, joihin se on päätymässä henkilöstön asemaa koskevien yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Vuosittainen arviointi mukaan Laissa on uutena määräys yhteistoiminnan vuosittaisesta arvioinnista. Tämän säännöksen tavoitteena on systematisoida yhteistoimintaa työpaikoilla, osoittaa yhteistoiminnan osapuolille mahdollisia kehittämistarpeita sekä tehdä yhteistoiminta virastoissa nykyistä näkyvämmäksi. Arvioinnin muodot jätetään virastojen oman harkinnan varaan. Valtion uudesta yhteistoimintalaista järjestetään tämän vuoden aikana valtiovarainministeriön ja valtion pääsopijajärjestöjen yhteistä koulutusta. Työttömyysturvaan muutoksia Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat tänä vuonna 32,66 /pv eli noin 702 /kk (ilman lapsikorotusta). Tästä tehdään kuitenkin ennakonpidätys 20 %, joten perusturvan varassa elävä työtön saa käteen noin 562 euroa. Palkansaajan työssäoloehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon. Lyhyempi työssäoloehto koskee niitä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet jälkeen vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon ajan. Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan omavastuuaika lyheni 7 päivästä 5:een. Työmarkkinatuen niin sanottu 180 päivän sääntö on poistettu. Aikaisemmin työmarkkinatukea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt. Nyt työmarkkinatuki on alusta alkaen tarveharkintainen. Yli 55-vuotiaalle tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelleta, jos henkilö on työttömäksi jäädessään täyttänyt työssäoloehdon. Apurahan saajan vakuutusehdon täyttäneet ovat aikaisemmin voineet saada työmarkkinatukea 130 päivältä ilman tarveharkintaa. Myös tämä ehto poistui vuodenvaihteessa. Sen merkitys kuitenkin vähentyi jo vuoden 2013 alussa, kun puolison tuloja ei ole enää otettu huomioon tarveharkinnassa. Pitkään työelämässä olleille irtisanotuille maksetaan jatkossa korotusosaa tai korotettua ansio-osaa 90 päivää entisen 100 päivän sijaan. Nämä korvasivat muutosturvan ansio-osan ja muutosturvalisän, josta luovuttiin samalla. Työttömyysturvan perusturvan korotusosa on 4,78 euroa päivässä. Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan saajille työttömyyden alussa maksettavasta 20 päivän korotusosasta ja korotusosan ansio-osasta on luovuttu. Jatkossa kaikille työllistymistä edistävässä palvelussa käyville myönnetään työmarkkinatuen korotusosa. Työtön voi ansaita 300 euroa Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tulkinnan, joka vaikuttaa työtuloille säädetyn 300 euron suojaosan toteutumiseen. Päivärahan ja työtulon yhteissumma voi jatkossa olla suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka, jos kuukaudessa ansaittu työtulo jää alle 300 euron suojaosan. Työtön voi siis ansaita 300 euroa ilman, että ansiopäiväraha pienenee päivärahalle ja työtulolle asetetun enimmäisrajan vuoksi. Silloin kun työtulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa, ansiopäiväraha sovitellaan, eli päivärahasta vähennetään puolet suojaosan ylittävästä työtulosta. Ansiopäiväraha pienenee tällöin lisäksi, jos ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma on suurempi kuin päivärahan perusteena olevaa palkka. Aikaisemman ohjeistuksen mukaan myös alle 300 euron työtulot olisivat voineet pienentää ansiopäivärahan määrää, jos päivärahan ja työtulon yhteissumma olisi muutoin suurempi, kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Lue lisää Katso esimerkkejä Ari Komulainen Pardian vastaava lakimies 15

16 Armollisuutta arkeen Ruuhkavuosien pahimmat sudenkuopat voi välttää hyvällä suunnittelulla ja kaikkien perheenjäsenten tarpeiden huomioimisella. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Riikka Hurri Roope ja Marika Koskisen perheessä lapsen syntyminen on näkynyt arjen suunnittelun lisääntymisenä. Erika-tyttären pystyy jo ottamaan mukaan arjen askareisiin. 16

17 Kun tunnit eivät riitä Lapsiperheiden arki on muuttunut ruuhkaisemmaksi viime vuosikymmeninä, lapsiperheiden ajankäyttöä selvittänyt Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo. Lasten ohjatut ja aikataulutetut harrastukset koskevat koko perhettä, sillä usein vanhemmat vievät lapset paikalle ja hakevat takaisin. Kahden huoltajan perheet selviävät vähemmällä, mutta erityisesti yksinhuoltajat kokevat aikataulutetut harrastukset haasteellisiksi. Varsin hankala tilanne on silloin, jos vanhemman työpäivät venyvät. Avuksi yhteinen kalenteri Miettinen ehdottaa, että perheet voisivat ottaa käyttöön yhteisen kalenterin, johon merkitään rinnakkain kaikkien perheenjäsenten menot. Tämän lisäksi hän suosittelee, että perheessä aikataulut myös puhuttaisiin auki. Liian usein oletetaan toisen tietävän menot, ja paljonko ne vievät aikaa. Perheen ajankäytön suunnitteluun on hyvä ottaa myös lapset mukaan, että hekin ymmärtäisivät, mistä on kyse. Pitää osata karsia epäoleellinen pois. Miettinen kertoo, että hänen tutkimuksissaan lasten harrastusten taakkaa oli yllättävän vähän jaettu esimerkiksi muiden perheiden kanssa. Erilaisia kimppakyytejä ei joko uskalleta tai huomata pyytää. Vanhempien vuorottelu vapauttaisi aikaa muuhun tekemiseen. Tutkimuksissa moni toivoi, että omiin harrastuksiin jäisi enemmän aikaa. Toisaalta kiireen kokemus oli 2000-luvulla vähentynyt. Tämä saattaa Miettisen mukaan johtua siitä, että työelämän joustot ovat lisääntyneet ja osan pakollisista menoista voi hoitaa sähköisesti kotoa. Vastuu koko perheelle Marttaliiton kehityspäällikkö Teija Jerkku muistuttaa, ettei arjen hallintaan ole olemassa yhtä taikasanaa, vaan se on sopiva yhdistelmä priorisointia, karsimista, sopimista ja armollisuutta itselle. Siivous tuntuu olevan monessa perheessä jatkuva riidanaihe. Usein ongelmana on, että siivousta on lykätty ja lykätty. Mitä isommaksi urakka kasvaa, sitä vaikeampi siihen on tarttua. Jerkun mukaan yllättävän pienillä asennemuutoksilla koti saadaan pysymään siistinä. Tärkeintä on, että jokainen ymmärtää olevansa vastuussa siivoamisesta ja arkea elettäisiin ravintoloista tutulla menetelmällä; kun viet jotain jonnekin, tuot jotain tullessasi. Näin tavarat pysyvät paikallaan ja viikkosiivoukseen jää vähemmän tehtävää. Säilytyksen helppouteen kannattaa kiinnittää huomiota. Kaikilla tavaroilla pitää olla paikka, joka on helposti käyttäjien ulottuvilla. Esimerkiksi lapsiperheessä kannattaa huomioida, että lasten tavaroiden säilytyspaikat ovat niin alhaalla, että he ulottuvat niihin. Erottelua voi helpottaa vaikka piirtämällä laatikkoon siinä säilytettävän tavaran kuvan. Teini-ikäisten vaatekaaosta voi helpottaa tuomalla heidän huoneeseensa oma pyykkikori. Suunnittelua keittiöön Ruoan suhteen Teija Jerkku painottaa suunnitelmallisuutta. Voidaan istua vaikka sunnuntaina yhdessä alas, tehdä seuraavan viikon ateriasuunnitelma ja samalla kauppalista. Yhden kauppareissun lisäksi viikossa tarvitsee käydä vain hakemassa pari kertaa tuoretarvikkei- ta. Kotona kannattaa pitää myös perusvarastoa, josta saa helposti ruokaa ilman kaupassa käyntiä. Jerkun mielestä nykyään on hukassa, mikä on arkiruokaa ja mikä juhlaan. Arkiruoka voi olla yksinkertaisempaa ja sen vuoksi helpommin valmistettavaa. Apuna voi käyttää myös puolivalmisteita, kuten pakastevihanneksia, tai tehdä valmisruoan kylkeen tuoresalatti. Joka päivä ei myöskään tarvitse syödä eri ruokaa, vaan lähes samalla vaivalla voi tehdä tupla-annoksen vaikka makaronilaatikkoa. Armollisuutta kodinhoitoon Jerkku kehottaa myös miettimään, mitä arki on. Sen ei hänen mielestään kuulu olla pelkkää luksusta ja kiiltokuvaa. Arki ei ole koskaan valmista, ja aina ei ehdi tai jaksa tehdä kaikkea. Varsinkin lapsiperheen elämään kuuluu kaaos. Silloin pitää olla armollinen itselleen. Kaikkea ei myöskään pysty tekemään, vaan pitää osata karsia epäoleellinen pois. Naiset tuntevat helposti huonoa omaatuntoa sotkuisesta kodista tai siitä, ettei kaikki ruoka ole alusta asti itse tehtyä. Tällöin ei kuitenkaan kannata karsia siitä yhdestä tärkeä jumppatunnista viikossa, vaan esimerkiksi miettiä, voiko löysätä jossain muussa. Jerkku pitääkin tärkeänä, ettei kodinhoitotaakka lepää yhden ihmisen harteilla, vaan se jaetaan. Jako ei tarvitse olla tarkasti tasan, vaan voidaan käydä läpi, mitä kukakin tykkää tehdä tai pitää vähiten epämiellyttävänä. Myös lapset pitää ottaa mukaan tehtävänjakoon. 17

18 Nuoren perheen askelkuviot Koskisilla sujuva arki vaatii sekä aikatauluista huolehtimista että niistä joustamista. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Riikka Hurri Roope ja Marika Koskisen arki muuttui kerralla kiireisemmäksi, kun heidän lapsensa tuli tähän maailmaan kaksi ja puoli vuotta sitten. Alkoi nuoren perheen niin sanotut ruuhkavuodet. Ennen tyttären syntymää teimme enemmän asioita fiiliksen mukaan, nyt aikataulutus on kaikki kaikessa. Tosin siitä pitää osata tarvittaessa myös joustaa. 32-vuotiaan Roope Koskisen työ Air pron työvuorosuunnittelijana jää toimistolle, eikä seuraa mukaan kotiin. Lapsiperheen arkea helpottaa, että kummallakin on säännöllinen päivätyö ja poikkeavat työajat ovat yleensä hyvissä ajoin tiedossa. Koskisilla on tapana katsoa seuraavan viikon menot edellisellä viikolla. Tarvittaessa he pyytävät eläkkeellä olevia isovanhempia apuun. Varsinkin ensimmäisenä tarhavuonna tyttäremme sairasteli paljon. Silloin olimme kumpikin vuorotellen kotona, ja isovanhem- mat tulivat auttamaan vielä pariksi päiväksi, jotta lapsi sai levätä kunnolla. Jos työkiireitä tulee akuutisti, eikä apua ole juuri saatavissa, toinen pyörittää arkea hetken yksin. Osa vanhempien omista liikuntaharrastuksista on Koskisilla korvautunut perheen yhteisellä ulkoilulla. Suunnittelua ja rutiineja Roope Koskinen vastasi jo ennen perhekoon suurenemista ruoanlaitosta, sillä hän pitää keittiössä puuhailusta. Arkiruokailuun on tullut pieniä muutoksia lapsen myötä. Syömme säännöllisemmin kuin ennen ja kiinnitämme enemmän huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen. Ruokaostokset he hoitavat käymällä kahtena päivänä viikossa ruokakaupassa. Tämä vaatii suunnittelua, mutta helpottaa arkea, kun jääkaapista löytyy ainekset useamman päivän annoksiin. Myös arkisiivous kuuluu Roope Koskiselle. Vaimo puolestaan hoitaa isommat siivousurakat, kuten varaston ja vaatehuoneen. Järjestelyä ja pientä siistimistä he tekevät aina tarpeen tullen, mutta torstai ja lauantai ovat merkitty päiviksi, jolloin siivotaan perusteellisemmin. Joustaminen on lapsiperheen siisteydessäkin avainsana. Koti ei pysy siivouksen jäljiltä kauan järjestyksessä. Tyttö levittää tavaransa nopeasti ympäri asuntoa. Mikäli haluaisimme pitää paikat siistinä kaiken aikaa, se vaatisi jatkuvaa työtä. Onneksi emme ole tämän suhteen turhan tarkkoja. Aikatauluttomia harrastuksia Koskisilla pyritään siihen, että kummallakin olisi omaa aikaa. Järjestely on toiminut hyvin, eikä heillä ole ollut tarvetta pitää menoista tarkkaa kirjaa. Harrastukset ovat vääjäämättä jääneet vähemmälle lapsen synnyttyä. Roope Koskinen ei enää ehdi harrastaa tosissaan jalkapalloa, mutta lenkkeilylle ja kuntosalille hän pyrkii järjestämään aikaa. Vaimo taas käyttää omaa aikaansa ystävien tapaamiseen. Hyötyliikuntaa tulee lapsen kanssa temmeltämisestä ja irlanninsetteri Veskun ulkoiluttamisesta. Valmiiksi aikataulutetut treeniajat ovat haasteellisia. Lenkkeily on hyvä harrastus, koska pystyn lähtemään sinne sopivan tilanteen tullen lyhyelläkin varoitusajalla. Tyttärellä ei vielä ole omia harrastuksia, mutta jotain on tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Koskisten mielestä kerran viikossa on sopiva määrä kolmivuotiaalle tarhan lisäksi. Pyrimme löytämään sopivan paikan lähellä kotia, sillä vaimollani ei ole autoa käytössä. Haluamme, että kumpikin voi viedä tytön harrastukseen. Ainoa mihin Roope Koskinen haluaisi muutosta, on aikuisten yhteinen aika. Sitä on kovin vähän ja tytär osallistuu liiankin aktiivisesti kaikkiin keskusteluihin. Arkena oma aika alkaa, kun koira on ulkoilutettu ja lapsi unilla. Tosin silloin kello on usein jo yhdeksän ja ilta menee televisiota katsellessa tai lukiessa. 18

19 Ennen tyttären syntymää teimme enemmän asioita fiiliksen mukaan. 19

20 Kansallisgalleriaan työehtosopimus Suomen Kansallisgalleria on maan suurin taidemuseo-organisaatio, josta tehtiin julkisoikeudellinen säätiö. Toiminnan rahoittajiksi toivotaan valtion rinnalle avokätisiä lahjoittajia. teksti Sari Jokikallas Kansallisgalleria perustettiin vuoden alusta, ja se muodostuu kolmesta suomalaisille tutusta museosta: Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoff. Elämyksiä museoista hakee vuosittain puoli miljoonaa kävijää, joita myös pardialaiset palvelevat. Säätiömuotoinen organisaatio merkitsi monenlaisia muutoksia työntekijöille. Valtion virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen jäi yhdessä Valtion taidemuseon kanssa historiaan. Syksyllä 2013 urakoitiin oma työehtosopimus hyvässä neuvotteluilmapiirissä. Neuvottelutulos syntyi parahiksi ennen joulua. On hyvin poikkeuksellista, että keskeiset palvelussuhteen ehdot saadaan valmiiksi samanaikaisesti uuden organisaation toiminnan käynnistymisen kanssa. Saavutuksesta voi vilpittömästi onnitella neuvottelijoita. Työantajana Kansallisgalleria järjestäytyi Sivistystyönantajiin, jonka kanssa Pardialla on muun muassa yliopistojen yleinen työehtosopimus. Tuttuudesta oli hyötyä molemmin puolin neuvottelupöytää. Työn tekemisen ehtojen säilyminen olennaisilta osilta entisellään tuo museoiden henkilöstölle turvaa uudistuksen keskellä elettäessä. Ateneumin päätykolmiossa on teksti Sovussa pienet asiat kasvavat. Viisaalle tunnuslauseelle tuntuu olevan käyttöä edelleenkin. Pääoman kartuttamiseen Kansallisgalleriaa voi kannustaa sananlaskulla pienistä puroista kasvaa suuri virta, ja toivoa Guggenheimin kalastelevan muilla vesillä. KUTSU ILMAVA ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen MA klo Ilmatieteen laitoksen toimitalon Dynamicumin 5.krs Terassille (Erik Palmenin aukio 1, Helsinki) Tarjoilujen vuoksi pyydämme kokoukseen tulevia ilmoittautumaan mennessä Auli Hurskaiselle osoitteeseen Kokouksessa muun muassa käsitellään toiminta- ja tilikertomus ja muut sääntöjen pykälässä 8 mainitut asiat. Tervetuloa rohkeasti mukaan kokoukseen ja sen jälkeen nauttimaan kokoustarjoiluista hyvässä seurassa! ILMAVA ry:n hallitus Äänestä ja vaikuta eurovaaleissa! Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa toukokuussa Suomessa vaalipäivä on sunnuntai ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa ja ulkomailla Vaaleissa valitaan 28 jäsenvaltiosta yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13. Euroopan parlamentti on yksi kolmesta EU:n toimielimestä, joita ovat komissio, parlamentti ja neuvosto. Muista poiketen se valitaan suorilla vaaleilla. STTK:n kampanja Ay-liike on vahvasti mukana vaalikampanjoinnissa. STTK haluaa nostaa esille seuraavat teesit: EU:n talouspolitiikka tukee työtäsi Oikeutesi ja turvasi työntekijänä toteutuvat Osaamisesi ja työsi laatu ovat Euroopalle kilpailuvaltti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola järjestää keskustelutilaisuuden siitä, millaisessa Euroopassa halutaan elää ja millaista työelämää rakentaa. Mukana on myös eri puolueiden meppiehdokkaita. Keskustelut järjestetään kolmella paikkakunnalla: Vaasa 3.4, Joensuu 10.4 ja Espoo Seuraa ilmoittelua Pardian ja STTK:n verkkosivuilla. Ay-liikkeen EU-kampanja STTK:n oma kampanjan lisäksi kaikki keskusjärjestöt ja useat ammattiliitot ovat yhdistäneet voimansa yhteiseen Ay-liikkeen EU-kampanjaan. Kampanja on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja sen tavoitteena on kansalaisten EU-tietoisuuden ja äänestysaktiivisuuden lisääminen. Lisäksi keskusteluun tuodaan ammattiyhdistysliikkeelle tärkeitä teemoja. Vaalien alla toteutetaan 12 paikkakunnalla vieraileva kiertue, joka alkaa Helsingistä ja päättyy Vaasaan Kampanja näkyy laajasti verkossa ja keväällä avautuu myös palkansaajien EUvaalikone. Lue lisää kampanjan kotisivulta Pardialaiset EU-vaaliehdokkaat voivat esittäytyä Pardian kotisivuilla 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL Perheystävällinen työpaikka Alkukartoitus/LSKL Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl. fi www. lskl. fi Perheystävällinen työpaikka Perheystävällisyyden

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot