Käpälämäki. 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti

Transkriptio

1 Käpälämäki 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti Eräpolun varrelta Muuttuva metsästys -kilpakeruu Suomen suurin telkkä ja Angry Bird Millainen ase safarille? Kaksi uutta ritaria Käpälämäki 1 /

2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti 1 / 2011 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Riikka Ahokas, Pekka Allonen, Vesa Anttila, Ilja Koivisto, Sirpa Heinonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Museon näyttelyt 2011: 4 Suomen suurin telkkä ja Angry Bird 5 Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta 8 Puukonvalmistuksen SM-kilpailut Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta 11 Juhani Aho 150 vuotta syntymästä 13 Vuoden luontokuvat Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista 15 Aimo Randén on poissa 17 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 22 Kaksi uutta ritaria 24 Houkutuspyyntiä 27 Muuttuva metsästys -kilpakeruu 29 Millainen ase safarille? 31 Sitkeä kafferipuhveli 33 Esinekokoelmien valokuvaus on parantanut saavutettavuutta Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, RIIHIMÄKI (019) info@metsastysmuseo.fi etunimi.sukunimi@metsastysmuseo.fi Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Maanantaisin suljettu. Pääsyliput Aikuiset 6, lapset 7-16 v. 3, lapset alle 7 v. 0 Perhelippu 12, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 4, koululuokat/hlö 3 Opastus 40 (etukäteisvaraus) Kesällä puoleen hintaan museoon! KESÄ- JA SYYSKAUDEN NÄYTTELYT Kädenjäljillä Hirsiveistotaidetta puistonäyttelyssä Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta SM-palkintopuukot Fiskars Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta Pienoisnäyttely Juhani Aho vuotta syntymästä Pienoisnäyttely Vuoden luontokuvat Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista TAPAHTUMAT Kansikuva: Mestariwerstaan Telkkätelkänpönttötelkänpönttöpönttö ilahduttaa lapsia museon puistonäyttelyssä. Kuva Riikka Ahokas Riihimäki-päivä Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Metsän tummuus mulle tuokaa. Runoilta Metsästysmuseolla Joulumyyjäiset. 2 Käpälämäki 1 / 2011

3 Pääkirjoitus T änä kesänä Metsästysmuseon asiakas kohtaa hivenen poikkeuksellisen näyn tullessaan museoon. Puistossa on esillä tuttuun tapaan kesänäyttely, mutta itse museorakennus on koko kesäkauden osittain rakennustelttojen peittämä. Riihimäen kaupunki aloitti kesäkuussa peruskorjaustyön, jonka aikana uusitaan muun muassa rakennuksen vesikatto. Remontin aikana on ns. korkea näyttelysali kokonaan suljettuna yleisöltä. Ennen remonttia toukokuun lopussa sali toimi Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlan päätilana. Museon peruskorjaus on samalla lähtölaukaus perusnäyttelyn uudistamiselle. Keskimääräinen perusnäyttelyn esilläoloaika on noin viisi vuotta. Metsästysmuseo on ensin laajennusta ja sitten peruskorjauksen ajankohdan alkamista odotellessa ylit- Kuva Riikka Ahokas tänyt tuon ajan ruhtinaallisesti. Nyt on vihdoinkin myös näyttelyiden uudistamisen aika tullut. Näyttely uusitaan vaiheittain, mutta kokonaissuunnitelma laaditaan kuluvan vuoden aikana. Edessä on haastava tehtävä. Tilaa ei saada neliömetriäkään lisää, mutta tilatarpeita on museon toiminnan laajentumisen ja kokoelmien kasvun myötä runsaasti. Työtilojen vähyys ja kokoustilojen puute ovat museolla arkipäivää. Nyt on pohdittava tarkasti eri vaihtoehtoja, jotta näihin ongelmiin löytyisi ratkaisu. Museo on avoinna yleisölle koko remontin ajan ja siitä aiheutuvaa mahdollista häiriötä kompensoidaan pääsymaksujen puolittamisella kesäaikana. Keväällä uudistui myös museon hallinto, kun uusi sääntömuutos hyväksyttiin ylimääräisessä yleisessä kokouksessa huhtikuussa. Museon valtuusto lakkautettiin ja sille kuuluneet tehtävät siirtyivät pääasiassa vuosittain kokoontuvan varsinaisen kokouksen tehtäviksi. Muutoksen myötä päättyi valtuuston pitkäaikaisen puheenjohtajan, Metsästysmuseoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Matti Nurmisen kausi museon hallinnossa. Haluankin esittää FT Matti Nurmiselle ja muille valtuuston jäsenille lämpimät kiitokset arvokkaasta toiminnasta Metsästysmuseon hyväksi. Uudistuksen myötä on yhdistyksen jäsenillä suurempi mahdollisuus olla vaikuttamassa museon toimintaan vuosikokouksessa, sillä aikaisemmin yleinen kokous pidettiin joka kolmas vuosi. Museoyhdistyksessä oli vuoden 2010 lopussa 257 jäsentä, joista henkilöjäsenien määrä oli 191. Yhdistyksen toimeenpanevana elimenä hallituksen rooli on jatkossa entistä tärkeämpi. Vuosi sitten julkistettiin museon apunimikilpailu, johon saatiin 271 nimiehdotusta. Suosituin nimiehdotus oli Otso. Kansalliseläimellämme on kautta aikojen ollut tärkeä merkitys metsästäjälle, ja nimitoimikunta päätyi Otso-nimen pohjalta kehittämään museon uutta logoa. Aina ei mene kuitenkaan kuin Strömsössä, sillä hyvin pian huomattiin muidenkin ottaneen Otson toimintanimekseen ja logokseen. Professori Erik Bruun kuunteli herkällä korvalla nimitoimikunnan jäseniä luonnostellessaan museon uutta Otso-logoa. Tehtävä oli nimen tunnettavuudesta johtuen erittäin hankala. Pitkien vaiheiden jälkeen museon hallitus päätti, että apunimen käyttöönotosta luovutaan. Yhtenä tärkeänä vaikuttajana päätöksen teossa oli nimen yleisyydestä johtuen se, ettei Otso-nimisille museokaupan omille tuotteille olisi saatu tavaramerkkisuojaa. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum on siis edelleenkin museon ainoa nimi. Taiteilija Erik Bruunille lämpimät kiitokset kärsivällisyydestä ja aina niin ystävällisestä yhteistyöstä museon kanssa. Suunnittelun myötä syntyi Bruunin kynästä upea karhunpääpiirros. Tästä karhusta tehdään museon yleisjuliste ja oma postikortti, jotka tulevat myyntiin tämän vuoden aikana. Otso-nimikin löysi loppujen lopuksi paikkansa - Metsästysmuseon ensimmäinen vuosikirja ilmestyy tämän vuoden aikana ja sen nimi on Otso. Vuosikirjan tunnuksena on tuo professori Erik Bruunin piirtämä karhunpää. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 1 / 2011

4 Museon näyttelyt 2011 Suomen suurin telkkä ja Angry Bird Suomen suurin telkkä ja Angry Bird pesivät Metsästysmuseolla Kädenjäljillä. Hirsiveistotaidetta-puistonäyttelyssä Pihapuistossa esillä oleva hirsiveistosnäyttely on mäntsäläläisen Mestariwerstaan käsialaa. Yritys on tullut tunnetuksi mm. rokkari Sipe Santapukin Santarannan ekosaunan rakentamisesta. Näyttely kertoo suomalaisesta puunkäytöstä ja puuosaamisesta, mutta viittaa myös laajempiin viitekehyksiin. Kädenjäljillä-näyttelyn on tarkoitus muistuttaa ihmiskunnan ja luonnon välisestä marssijärjestyksestä ja todellisista mittasuhteista, kun nuolet ikuisessa taistelussa elintilasta alkavat suurentua. Puun työstäminen on perinteinen suomalainen taito, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Puu taipuu moneksi modernien muotoilijoiden ja taiteilijoiden käsissä, ja se on meille suomalaisille samalla sekä arkinen että kuitenkin arvokas. Puuosaamisen syvin perusta on käden, työkalun ja puun liitossa, kuten arkkitehti Panu Kaila on ilmaissut osuvasti. Onneksi puun kauneus on taas huomattu, eikä kaikkia puun käsittelytapoja ja mahdollisuuksia ole vielä unohdettu. Tyypillistä pihanäyttelyn kädentaitajille on leikkiä surrealistisesti mittasuhteilla. Suomen suurin telkkä asustaa telkänpöntöksi rakennetussa huussissa. Puuliitoksin rakennetusta pikkulasta voi kurkistaa sisään oikeaan telkänpönttöön. Kysymyksessä on siis telkänpöntöksi rakennettu pönttö, jonka sisällä on telkkä, jonka sisällä on telkänpönttö. Pysyitkö kärryillä? kysyy Mestariwerstaan Jere Jaakkola. Kaikki Metsästysmuseon puistossa esillä olevat Mestariwerstaan tuotteet ovat myynnissä, museokauppa vastaa niiden myynnistä. Koko kesän jatkuvassa näyttelyssä on esillä myös Hyria koulutus Oy:n hirsirakentamiseen erikoistuneen opintokurssin töitä. Angry Bird -työn ympärillä kolme mestaria vasemmalta lukien: Jonathan Anderton-Tyres, Jere Jaakkola ja Eetu Puurtinen. Kuoriutuva lintu on rakennettu käsiin hajoavasta jalavasta ja sydänlahosta männystä. Siunauksensa teoksen nimelle on antanut hittipeliyhtiö Rovio. Käpälämäki 1 / 2011

5 Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta Metsästysmuseon päänäyttelynä vuonna 2011 on Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta. Se on esillä museolla Metsästäjäliitto on museolle luonteva valinta näyttelyn aiheeksi, sillä Metsästäjäliitto on kaikille metsästäjille tuttu. Päätös Metsästysmuseon perustamisestakin syntyi Metsästäjäliiton piirissä. Liitto on kauan sitten vakiinnuttanut paikkansa metsästäjien edunvalvojana ja erilaisia palveluja tarjoavana järjestönä. Useimmat metsästäjät kuuluvat metsästysseuroihin, jotka ovat samalla liiton jäsenseuroja. Vaikka vuosien varrella on tehty yrityksiä kilpailevien järjestöjen perustamiseksi, ne ovat jääneet yrityksiksi ja unohtuneet historian hämärään. Suomen Metsästäjäliitto perustettiin metsästävien herrasmiesten toimesta Helsingin Seurahuoneella 23. huhtikuuta Hanketta oli kypsytelty jo jonkin aikaa. Metsästysseuroja oli maassa vielä vähän ja näistäkin vain 11 seuraa lähetti perustamiskokoukseen edustajansa. Useimmat olivat Helsingistä tai lähiseuduilta olevia arvokkaita suomenruotsalaisia seuroja. Yhteydet metsästäjäkunnan suureen enemmistöön olivat vielä tuolloin aika ohuet ja monet tavalliset metsästäjät eivät nähneet liittoa lainkaan tarpeelliseksi. Ukko-Pekka, Mannerheim ja SML Liiton jäsenmäärä oli pitkään alhainen, mutta sen piirissä vaikuttivat monet aikakauden näkyvimmistä suomalaisista, mm. tehtailijat Karl Fazer, Petter Forsström sekä Henry Hackman, ja 1930-luvulla liiton puheenjohtajana toimi pankinjohtaja Jukka Rangell, joka kohosi sittemmin pääministeriksikin. Yhteydet maan korkeimpaan johtoon olivat tuolloin muutenkin hyvät. Kun vuonna 1934 päästiin pitkästä aikaa metsästämään myös hirveä, niin liitto päätti järjestää ensimmäisen edustusjahdin Kytäjän kartanon mailla. Itse presidentti Svinhufvud saapui jahtiin, niinpä jahtia kutsuttiinkin presidenttijahdiksi. Hirvijahdit Kytäjällä jatkuivat koko 1930-luvun jälkipuoliskon ja Ukko-Pekka oli niissä kunniavieraana säännöllisesti. SM-metsästysammunnat ovat olleet SML:n ohjelmassa vuodesta Kuva on vuodelta Kuva Suomen Metsästysmuseo. Käpälämäki 1 / 2011

6 Liiton alkuaikojen kohokohtiin kuuluu epäilemättä myös sen kunniapresidentin marsalkka Mannerheimin vierailu vuosikokouksessa 28. toukokuuta Mannerheim esitelmöi kolme kuukautta kestäneestä tiikerinmetsästysmatkastaan Intiassa. Mannerheim oli varustautunut tilaisuuteen huolella. Hän esitti yleisölle jahdeistaan skioptikon-kuvia, jotka olivat eräänlaisia diojen edeltäjiä. Myöhemmin Mannerheim muisti sähkein tervehtiä tasavuosia täyttävää liittoa. Metsästäjäliitto monessa mukana Marsalkka Mannerheim metsästysmatkallaan Intiassa Saaliina on tiikeri. Kuva Suomen Metsästysmuseo. Näyttelyssä käydään Metsästäjäliiton historia läpi teemoittain. Liiton toiminnot ovat olleet moninaiset ja tämä esittelytapa katsottiin tässä tapauksessa parhaimmaksi. Näyttelyplansseissa kerrotaan erikseen järjestöllinen historia, kilpailutoiminta, riistanhoito, kansainvälinen toiminta, julkaisutoiminta, liitto seuratoiminnan kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lisäksi esitellään liiton suhdetta suomalaisiin metsästysmuotoihin ja tunnettuja liiton vaikuttajia eri vuosikymmeniltä. Lii- 6 Käpälämäki 1 / 2011

7 Metsästäjäliitto valisti pontevasti riistanhoidosta messuosastollaan 1960-luvulla. Kuva Aarno Liuksiala / Suomen Metsästysmuseo. ton historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita ja henkilöitä. Suomalaisten metsästäjien joukossa on ollut niin kenraaleja ja vuorineuvoksia kuin talonpoikia ja työmiehiäkin. Näyttelyn kuvituksessa tärkein lähde oli luonnollisesti museon oma kuva-arkisto, jossa on runsaasti Metsästäjäliittoon liittyviä kuvia. Lisäksi kuvitusta saatiin myös monista maakunnallisista museoista, puolustusvoimilta ja museoviraston kuva-arkistosta. Museon arkistoon kuuluvasta Metsästäjäliiton arkistosta kuvattiin myös otteita asiakirjoista, kuten kirjeistä ja pöytäkirjoista. Ne kertovat omaa tarinaansa liiton värikkäästä menneisyydestä. Riippumattomasta eränkävijän elämästä haaveileva metsästäjä voi tänä päivänä nopeasti havaita, että metsästykseen liittyy monenlaisia rajoituksia, intressejä, eturyhmiä ja intohimoja. Mm. maa- ja metsätalouden, luonnonsuojelun, yhdyskuntarakentamisen, yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vaatimukset asettavat monenlaisia rajoituksia. Välineiden ja varusteiden tekninen kehitys on myös paljon muuttanut metsästystä. Järjestötoiminnaltakin jäsenet edellyttävät yhä enemmän. Näiden erisuuntaisten vaatimusten keskellä liiton on pitänyt luovia ja koettaa löytää myös metsästäjälle oma paikkansa. Eräneuvos Kairikko tiivistää Metsästäjäliiton historian paras tuntija, 20 vuotta sitten Metsästäjäliitosta massiivisen historiikin Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle kirjoittanut eräneuvos ja liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko osaa myös tiivistämisen taidon. Metsästäjäliiton historian hän esitti kerran hyvin vapaasti mukaillen näin: Ensin oli hyvin vaikeaa, sitten hiukan helpompaa, sitten taas hyvin vaikeaa ja sen jälkeen on pärjätty kaikesta huolimatta. Tervetuloa tutustumaan Suomen Metsästäjäliiton ja samalla suomalaisen metsästyksen lähihistoriaan. Pekka Allonen Käpälämäki 1 /

8 Puukonvalmistuksen SM-kilpailut 2011 Perinteisissä Suomen Puukkoseura ry:n järjestämissä puukonvalmistuksen SMkilpailuissa oli tänä vuonna mukana yhteensä 104 puukkoa. Toukokuun puoliväliin ajoittuva Fiskarsin puukkopäivät, jonka yhteydessä kilpailut pidetään, on Puukkoseuran vuosittainen päätapahtuma, joka tänäkin vuonna oli saanut suuren joukon puukkokansaa liikkeelle. Tapahtumassa on puukonvalmistuskilpailun lisäksi runsaasti muuta ohjelmatarjontaa, josta mainittakoon Upi Anttilan järjestämä ja hänen pajassaan tapahtuva taontakilpailu, puukon valmistajien ja tarvikemyyjien myyntitapahtuma, puukkohuutokauppa, jonka tuotto menee nuorten puukonvalmistajien hyväksi sekä nyt neljännen kerran valitun Vuoden puukkosepän julkistaminen. Tänä vuonna Vuoden puukkosepäksi tuli valituksi monitaitoinen, lähes 30 vuotta päätoimisena puukkoseppänä toiminut Rauno Vainionpää Kortesjärveltä. Vainionpäällä ei ollut mahdollisuutta olla paikalla Fiskarsissa, mutta Kauhavan puukkofestivaaleilla hänelle annetaan hopeinen Vuoden puukkosepän tunnus. Tämän vuoden kilpailupuukkojen taso oli merkittävästi korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena, mutta toisaalta myös tuomaristo oli arvostelussaan nostanut riman niin korkealle, ettei kaikissa sarjoissa jaettu ykkös- eikä kakkospalkintoja. Ilahduttavaa oli, että uusia osallistujia kilpailussa oli runsaasti. Tähän on ollut vaikuttamassa eri puolilla maata kansalais- ja työväenopistoissa järjestettävät puukonvalmistuksen kurssit. Merkille pantavaa oli hyrynsalmelaisten nuorten osallistuminen kilpailun nuorten sarjaan. Neljä Hyrynsalmen Iston koulun yhdeksännen luokan oppilasta puhdisti palkintopöydän. Tuomaristolla oli vaikeuksia saada heitä paremmuusjärjestykseen, siksi sarjassa jaettiin kaksi ensimmäistä ja kaksi toista palkintoa, jotka kaikki menivät Hyrynsalmelle. Heidän tasonsa olisi riittänyt myös aikuisten sarjoissa. Kaikille nuorten sarjaan osallistuville Suomen Puukkoseura antoi 50 euron suuruisen kannustusstipendin. Kaikki palkitut puukot ovat kesä-elokuun ajan näytteillä Suomen Metsästysmuseossa. Risto Mikkonen sihteeri Suomen Puukkoseura ry. Kuva Risto Mikkonen. Käpälämäki 1 / 2011

9 Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta M etsästysmuseossa voi tutustua Metsästys ja Kalastus -lehden satavuotiseen historiaan pienoisnäyttelyssä, jossa esitellään lehden värikkäitä vaiheita viiden eri päätoimittajan ajanjaksoilta. Suomen Metsästysyhdistyksen johtokunta päätti ryhtyä julkaisemaan Metsästys ja Kalastus -lehteä tammikuusta 1912 alkaen. Lehti oli jatkoa Suomen Metsästyslehdelle, jota yhdistys oli julkaissut vuodesta Lehden päätoimittajaksi valittiin opettaja A. E. Salmelainen, ja toimituskuntaan kuuluivat V. Brander, E. Becker, Emil Fabritius, Ax. Fr. Londen, K. A. Paloheimo ja Ferdinand von Wright. Jo vuoden 1911 joulukuussa ilmestyi lehden näytenumero, jossa esiteltiin lehden toimitusperiaatteita. Tietokirjoitusten lisäksi lehdessä tultaisiin julkaisemaan lyhyehköjä eräkertomuksia, käytännön metsästysneuvoja ja -oh- Käpälämäki 1 /

10 jeita sekä eräkirjojen esittelyjä. Kalastusurheilun artikkelit käsittelisivät kaloja, kalanhoitoa, kalavesiä ja kalastusvälineitä, unohtamatta kalastusaiheisia kertomuksia. Kalastus jäi kuitenkin aiheena selvästi toiseksi ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen sijaan metsästyslain uudistamiseen liittyvät valmistelut ja mietinnöt olivat vahvasti esillä ja eräkertomukset vakiinnuttivat paikkansa alusta lähtien. Sunnuntaimetsästyksen kieltämisestä käytiin kiivasta keskustelua eläinsuojelijoiden ja metsästäjien välillä, ja kalastajien ja metsästäjien järjestäytymisestä kirjoitettiin paljon ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Lehti ilmestyi myös sotavuosien aikana, joskin usein kaksoisnumerona. Levikki oli vaatimaton, vain noin viitisensataa tilaajaa. Lehden julkaisu olikin taloudellisesti kannattamatonta, vaikka Suomen Metsästysyhdistys sai valtiolta rahallista tukea lehden julkaisuun. Valtio eväsi avustuksen 1920-luvun alussa, jol- loin lehti oli vaarassa tulla tiensä päähän. Lehti sai jatkoa, kun sen toimituskunta, johon kuuluivat kirjailija Juhani Aho, kalastusneuvos E. Hellevaara, tohtori Kalle Rikala ja maisteri Yrjö Ylänne, otti lehden taloudellisen vastuun kantaakseen. Lehti oli nyt Suomen Metsästysyhdistyksen, Suomen Urheilukalastajain Liiton sekä vuonna 1921 perustetun Suomen Yleisen Metsästäjäliiton äänenkannattaja. Seuraava merkittävä uudistus tapahtui vuoden 1939 alussa, kun lehti siirtyi Kustannusosakeyhtiö Otavan omistukseen. Lehden ulkoasua uudistettiin ja sisältö muuttui aikakauslehtimäisemmäksi. Joulukuun numerona alettiin julkaista Erämiehen Joulua, joka sisälsi ainoastaan eräkertomuksia. Monet eräkirjailijoina myöhemmin tunnetut nimet saivat ensimmäisiä tarinoitaan julki Metsästys ja Kalastus -lehden palstoilla, esimerkiksi Eliel Wartiainen, Paavo Ruotsalainen ja Ludvig Kirjailija Juhani Aho toimi lehden kansikuvan koskionkijan mallina. Kansi oli käytössä Professori Yrjö Ylänne toimi Metsästys ja Kalastus -lehden päätoimittajana vuosina Kuva Suomen Metsästysmuseo. 10 Käpälämäki 1 / 2011

11 Munsterhjelm, sekä seuraavaa sukupolvea edustavat Annikki Kariniemi-Willamo, Veikko Huovinen, Pekka Reinikka ja Veikko Rissanen. Lehden avustajakuntaan on vuosien saatossa kuulunut alan eturivin asiantuntijoita, kuten Tauno V. Mäki, Teppo Lampio, S. O. Lindgren, Heikki Suomus ja Erkki Levanto. Kirjailija A. E. Järvinen toimi lehden avustajana vuodesta 1923 aina kuolinvuoteensa 1963 saakka. Metsästys ja Kalastus -lehden sataan vuoteen on mahtunut koko metsästys- ja kalastusharrastusten kirjo. On ollut eräuutisia rintamalta, huolta riistakantojen säilymisestä, tutkittua tietoa kalojen elämästä, koirien koulutusohjeita ja jännittäviä eräkokemuksia kaukomailta. Järjestöuutiset, riistan rauhoitusajat ja muut ajankohtaiset asiat on uutisoitu tuoreeltaan, samoin riistaistutuksia sekä uusia metsästysaseita ja kalastusvälineitä koskevat tiedot. Lehti on alusta asti toivonut lukijakuntaansa osallistumaan lehden tekoon ja järjestänyt eräaiheisia valokuvaus- ja kirjoituskilpailuja. Riistamailta ja kalavesiltä -palstaa on julkaistu vuodesta 1921, ja se on sisältänyt sekä ikäviä uutisia salametsästyksestä että mainioita sattumuksia, kuten Keskustelu kalan kanssa (v. 1927) ja Oravat radiokuuntelijoina (v. 1931). Tänä päivänä Otavamedian kustantama Metsästys ja Kalastus -lehti ilmestyy 13 kertaa vuodessa ja tavoittaa yli luonnossa liikkujaa, metsästäjää ja kalastajaa. Artikkelit ja teemat ovat ajantasaisia ja seuraavat tulevia ja käynnissä olevia jahti- ja kalastuskausia. Lehti jakaa hyödyllistä tietoa tuoteuutuuksista, ja käyttökokeissa esitellään erämiesten aseita, patruunoita, kalastusvälineitä, retkeilyvarusteita sekä vaatteita. Vakiopalstoja ovat mm. Kuukauden kuva, Riistamailta ja Kalavesiltä, M&K Erätarinat ja Tarkkana luonnossa. Suurimmat saaliit ja niiden saajat esitellään hirvien ja haukien 10-kerhojen palstoilla. Metsästys ja Kalastus -lehden pitkäaikainen päätoimittaja FM Mauri Soikkanen kirjoittaa lehden historiikin 100 vuotta riistamailla ja kalavesillä. Metsästys ja Kalastus , joka ilmestyy loppuvuodesta 2011 Otavan kustantamana. Taru Liukkonen Juhani Aho 150 vuotta syntymästä s Lapinlahti, k Helsinki Kansalliskirjailija Juhani Aho esitellään juhlavuoden kunniaksi pienoisnäyttelyssä Metsästysmuseossa Juhani Aho muistetaan ennen kaikkea teoksistaan Rautatie (1884) sekä Juha (1911). Ahon lastuja, eli lyhyitä kertomuksia ilmestyi vuosina kahdeksana kokoelmana, joista viimeinen, kalastuskirjojen klassikko Lohilastuja ja kalakaskuja ilmestyi hänen kuolinvuotenaan. Aho oli aikanaan Suomen tunnetuin kirjailija Euroopassa ja ensimmäinen ammattikirjailija Suomessa. Juhani Aho eli Johannes Brofeldt syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa ja vietti Juhani Aho sai laajalti tunnustusta: hän oli ehdokkaana kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi, sai valtion kirjailijaeläkkeen vuonna 1906 ja Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon Käpälämäki 1 /

12 Insinööri Georg Holm (vas.) ja Juhani Aho esittelevät uistelemalla saatua saalistaan. Kuva on Ahon viimeiseltä kalastusretkeltä Huopanankoskelta v. 1920, julkaistu Metsästys ja Kalastus -lehdessä lapsuutensa Iisalmen seudulla. Hän opiskeli ylioppilaaksi Kuopion lyseossa ja tämän jälkeen suomen kieltä, kirjallisuutta ja historiaa Helsingin yliopistossa. Nuorena ylioppilaana Aho sai huomiota voitettuaan osakuntansa kirjoituskilpailun novellillaan Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vuonna 1884 Aho jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi lehtimieheksi. Kirjailijanimensä Juhani Aho otti käyttöön jo kouluaikana, virallisesti vuonna Juhani Ahon laajaan tuotantoon kuuluu niin pienimuotoisia kertomuksia kuin yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä historiallisia teoksia. Hän kirjoitti kuvauksia sekä tavallisesta kansasta että sivistyneistöstä, tyylin vaihdellessa realistisesta kansalliseen uusromantiikkaan. Ahon suomennoksista tunnetuin on Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaanisarja. Juhani Aho oli nuorempana innokas metsästäjä; jänisjahdissa ja lintumetsällä hän kävi Hausjärvellä ja Tuusulassa asuessaan. Jänisjahdista kertoo myös novelli Metsämiehen muistelma, joka julkaistiin Ahon Lastuja-sarjan ensimmäisessä osassa vuonna Kun uusi metsästyslaki vuonna 1898 astui voimaan, kaivattiin metsästäjäpiireissä kansantajuista kirjaa metsänriistan hoidosta. Suomen Metsästysyhdistys kääntyi Juhani Ahon puoleen, ja Metsästys-alueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta ilmestyi v Teoksessa Aho valisti maanomistajia muodostamaan yhteisiä metsästysalueita, ja riistanhoidosta hän antoi hyvin täsmällisiä neuvoja. Eräkertomuksia sisältyy myös Ahon novellikokoelmaan Eläimiä, joka ilmestyi vuonna Juhani Aho piti itseään enemmän kalamiehenä kuin kirjamiehenä. Vuoden 1906 kesällä hän tutustui Viitasaaren Huopanankoskeen kapteeni W. Ruuthin vieraana. Aho palasikin 12 Käpälämäki 1 / 2011

13 rakkaan koskensa äärelle joka kevät ja syksy taimenta pyytämään. Hän ihaili suuresti englantilaista kalastuskulttuuria ja oli vaikuttunut Izaak Waltonin teoksesta The Compleat Angler. Urheilukalastuksen saralla Aho oli arvostettu asiantuntija ja kalavesien hoidon ja kalakantojen vaalimisen puolestapuhuja. Lohilastut ja kalakaskut -teoksessaan Aho kuvaili myös kalojen elintapoja ja kalastusvälineitä. Vuonna 1919 Aho oli perustamassa Suomen Urheilukalastajain Liittoa ja piti perustavassa kokouksessa vaikuttavan puheenvuoron: Urheilukalastuksen harrastus meillä ja muualla. Liiton päätehtävästä hän totesi: Meidän on järjestettävä kalainhoito niin, että jokaisesta pyrstöstä, minkä otamme, annamme kymmenen takaisin. Ahon ansiosta suomenkieleen vakiintui käsite urheilukalastaja. Ahon kunnianhimoinen tavoite oli kirjoittaa urheilukalastuksen käsikirja, joka jäi häneltä kuitenkin alkuvaiheeseen. Hänen kalastusta käsitteleviä artikkelejaan saatiin lukea Suomen kalastuslehdestä sekä Metsästys ja Kalastus -lehdestä. Ahon ansioihin kuuluu Metsästys ja Kalastus -lehden pelastaminen vuonna Hän vastasi uudistuneen lehden kalastusasioiden toimituksesta kalastusneuvos E. Hellevaaran kanssa ja otti tehtävän innostuneesti vastaan. Hän hankki ilmoituksia ja tilaajia ja lupasi tarvittaessa kirjoittaa koko kalastuspuolen itse. Juhani Aho menehtyi kuitenkin jo samana vuonna sairauden uuvuttamana. Hänen viimeisen kalastusretkensä päiväkirja julkaistiin vielä seuraavan vuoden numeroissa. Taru Liukkonen Vuoden luontokuvat Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämän kuvakilpailun parhaimmisto on jälleen esillä Suomen Metsästysmuseossa. Vuonna 2010 Vuoden luontokuvat -kilpailuun osallistui lähes kuvaajaa yli kuvalla. Vuoden luontokuvat kilpailun Nisäkkäät-sarjan voittajakuva Täysillä on hailuotolaisen Esko Pitkäsen käsialaa. Käpälämäki 1 /

14 Vuoden 2010 Luontokuvaksi valittiin espoolaisen Pekka Tuurin kasvikuva Kohti valoa. Ensimmäisen kerran Vuoden Luontokuva -kilpailun 30-vuotisessa historiassa voiton vei veden pinnan alta otettu kuva. Voittoisa lummekuva on kuvattu elokuisena iltapäivänä Lammin Porraskoskella. Kilpailun esituomareina toimivat luontokuvaajat Jorma Luhta ja Timo Nieminen, kustannustoimittaja Aila Järvenpää sekä graafikko Seppo Alanko. Lopputuomaristo, johon kuuluivat luontokuvaajat Tapani Räsänen (puheenjohtajana) ja Pauli Nieminen sekä päätoimittaja Markku Lappalainen, valitsi esituomareiden karsimista reilusta tuhannesta palkitut kuvat. Vähintään kunniamaininnalla palkittiin neljäkymmentä kuvaa, kymmenen enemmän kuin aiempina vuosina. Näin Vuoden luontokuvat näyttelyssäkin on enemmän nähtävää kuin aikaisempina vuosina. Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista TaM Eeva Kontturi käyttää teoksissaan kaarnaa, sammalta, käpyjä, jäkälää, kalanruotoja ja riistaeläinten luita luonnon kiertokulussa jo elinkaarensa lopussa olevia materiaaleja. Töissä käytetyt aidot, hauraat ja herkät materiaalit katoavat joskus jälleen osaksi luontoa, alustaksi uuden kasvulle. Näyttely on puheenvuoro luontoestetiikan ja ympäristöarvojen puolesta. Luonnossa kaikki on järjestäytynyt ihmeellisesti, tarkoituksen mukaisella tavalla. Kaikki aistimukset, tuoksut, materiaalien tuntu, pintojen rakenteet, muodot ja värit ovat kiinnostavia, Koru on tehty näädän luista. 14 Käpälämäki 1 / 2011

15 kuvailee eräoppaankin tutkinnon suorittanut Kontturi taiteensa lähtökohtia. Teokseni ovat näiden elementtien uudelleenjärjestelyä ja lapsuudessa omaksutun luontoherkkyyden vaalimista. Luonto tarjoaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan muuttuvan, lukemattomista väreistä koostuvan väripaletin. Monenkirjavat höyhenet ja sulat edustavat itselleni maalauksellisia pensselinvetoja, lepän kävyt voivat olla pisteitä, rytmi ilmenee kävyn suomujen järjestyksessä, viivaa ja liikettä voi edustaa vaikkapa tuulessa huojuva rannan kaislikko. Aimo Randén on poissa Uusi kevät ja orastava kesä otti pois Aimo Randénin (s ) omaisiltaan, lukuisilta ystäviltään, yhteistyökumppaneiltaan ja sidosryhmiltään. Aimo menehtyi pitkällisen sairauden murtamana , läheistensä saattamana. Aimo Randén toimi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton puheenjohtajana vuosina Hänet kutsuttiin myös liiton kunniapuheenjohtajaksi toimintakautensa jälkeen. Aimo Randén oli aimo erämies. Hän suhtautui eräharrastukseensa vakavasti ja lämpimällä otteella. Erityisesti Aimo piti arvossa vanhoja perinteisiä erätapoja ja -kulttuuria. Haitarin soitto liittyi hänen harrastuksiinsa metsästyksen ja kalastuksen ohessa. Idearikkaus ja aloitteellisuus kuuluivat hänen ominaisuuksiinsa. Hänen aikanaan perustettiin mm. Eräapaja Oy liiton toimintojen rahoittamiseksi. Lukuisia aloitteita maa- ja vesialueita omistamattomien harrastuksen kehittämiseksi tehtiin Randénin puheenjohtajakauden aikana. Luottamustoimissa ja edustuksissa Aimo oli aina luotettu johtaja. Randén edusti liittoa Metsästysmuseoyhdistyksen perustavassa kokouksessa Hän oli myös museon valtuuston jäsen vuodesta 1980 alkaen aina valtuuston lakkauttamiseen (31 vuotta) asti. Randén kävi säännöllisesti museon valtuuston kokouksissa. Hän on myös lahjoittanut museolle haulikkorihlan ja puheenjohtajan nuijan, jolla valtuuston pj. Jorma Järvi löi lukkoon museon sijoittamisen Riihimäelle pidetyssä valtuuston kokouksessa. Aimo Randénia jää kaipaamaan ja lämpimästi muistelemaan koko Metsästäjä- ja Kalastajaliiton väki, sekä lukuisa joukko ystäviä. Sympaattinen eräharrastaja on siirtynyt leppoisille ja sopuisille eräapajille. Aimosta voidaan myös sanoa, että eväitä oli aina siihen, kun oli matkaakin... Leppoisia ja suopeita olkoot myös eräsavusi ja kalatuulesi... - siellä jossain. Kyösti Sorsa Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton puheenjohtaja Kuva Arvi Paloheimo / Suomen Metsästysmuseo. Käpälämäki 1 /

16 16 Käpälämäki 1 / 2011

17 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia Huippusuosittu Pönttöpäivä järjestettiin nyt toista kertaa Metsästysmuseolla lauantaina Tapahtumassa naputeltiin n asuntoa pihapiirin linnuille ja metsien kolopesijöille. Puutavaran lahjoitti jälleen Versowood Oy ja Hyria koulutus Oy:n Työmyllyn opettajat ja opiskelijat sahasivat sen valmiiksi pönttötarpeiksi. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys esitteli tapahtumassa erikoisempia pönttömalleja ja Suomen riistakeskus Kotikosteikkohanketta. Kuva Ilja Koivisto. Kuva Riikka Ahokas. Ilmeikäs ilves vastaanottaa museon kesävierailijat. Veistos on Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän opiskelija Päivi Ojamäen käsialaa. Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlia vietettiin Suomen Metsästysmuseossa ja Suomen lasimuseossa Juhlat avattiin Lasimuseossa puheilla ja multimediakoosteella liiton historiasta. Juhlapuhujana oli maa- ja met- Käpälämäki 1 /

18 Päivi Savolainen esitti vahvasti eläytyen Metsästäjäliiton juhlavuoden runokilpailun voittajarunon Soma tappaas, jonka on kirjoittanut Tapio Puttonen Konnevedeltä. Kuva Ilja Koivisto. sätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Avauksen jälkeen juhlaväki siirtyi Metsästysmuseon korkeaan saliin, jossa tarjoiltiin riistacocktail. Eräneuvos Juha K. Kairikko piti puheen liiton historian käännekohdista. Sitten ohjelmassa oli vuorossa tanssia Suomalaisen klubin orkesterin tahdittamana. Solistinaan heillä oli viulisti Mervi Myllyoja. Iltakymmeneltä innokkaimmat juhlijat siirtyivät vielä bussikuljetuksella jatkoille liiton Erätalolle. Metsästysmuseon valokuva-arkisto täydentyi valokuvaaja Timo Syrjäsen dokumenttikuvausprojektin kuvilla vuosilta Topenon Erän hirvijahtikuvien henkilöitä kävi museolla tunnistamassa seuran jäsen Jorma Huhta. Valokuvat löytyvät luetteloituna museon Kantapuu-tietokannasta. Metsästysmuseon henkilökunta vieraili Maatalousmuseo Sarassa toukokuun alussa. Museon perusnäyttely oli erityisesti mielenkiinnon kohteena, koska Metsästysmuseon oman perusnäyttelyn uudistaminen on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Museonjohtaja Teppo Vihola esitteli näyttelyä. Kuva Riikka Ahokas. 18 Käpälämäki 1 / 2011

19 Kuva Ilkka Ala-Ajos. Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsätalouden ministeriön edustajat tutustuivat Metsästysmuseoon Suomen riistakeskuksen vieraina maaliskuussa. Opastettu tutustuminen Suomen metsästyshistoriaan museossa kuului Karjalan tasavallan ja Suomen riistataloutta koskevan yhteisneuvottelun ohjelmaan, jonka isäntinä toimivat Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Pigg ja kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos. Karjalan tasavaltaa edustivat mm. maatalousministeri Grigory Manuilov, varaministeri Sergei Lekkerev ja Karjalan tiedeakatemian professori (evp) Pjotr Danilov. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen Metsästysmuseolle valtionavustuksena euroa käytettäväksi Kulttuurijahti - hankkeeseen. Tavoitteena on luoda Riihimäen seudulle verkosto, joka tukee mielenterveyspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta kulttuurin ja taiteen keinoin. Metsästysmuseon yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Riihimäen Taidemuseo, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön psykiatrinen osasto, Riihimäen Teatteri, Riihimäen Nuorisoteatteri ry, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. ja Riihilatu ry. Kulttuurijahti -hanketta suunniteltaessa järjestettiin syksyllä 2010 mielenterveyskuntoutujille pilottityöpaja, jossa tutustuttiin Metsästysmuseoon ja Riihimäen luontokohteisiin sekä työstettiin luontokokemuksista taidetta Riihimäen Taidemuseossa aloitti Metsästysmuseossa työharjoittelun restonomiopiskelija Petri Heinonen Riihimäeltä. Heinonen lukee kolmatta vuotta matkailualaa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Metsästysmuseossa harjoitteluun kuuluu opastuspakettien suunnittelua ja asiakaspal- Käpälämäki 1 /

20 velua museon vastaanotossa. Harjoittelu jatkuu elokuun loppuun saakka. Kuva Riikka Ahokas. Design Petruskan nahkamuotia Metsästysmuseossa. Kuva Jussi Särkilahti. Metsästysmuseon tilat sopivat moneen käyttöön. Vuosien varrella museossa on järjestetty metsästäjäkursseja, syntymäpäiviä, häät ja jopa muistotilaisuus. Helmikuussa museo muuttui studioksi, kun siellä kuvattiin Design Petruskan nahkamuotia. Petruska valmistaa lammasturkkeja, nahkatakkeja ja -vaatteita studiossaan Riihimäellä aivan Metsästysmuseon naapurissa. Kuvauksien taiteellisesta ilmeestä vastasi Lahden Muotoiluinstituutin opiskelija Justus Kantakoski, jolle kuvausjärjestelyt olivat osa opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Valokuvat otti Jussi Särkilahti. Mallina toimi Sandra Eneh ja hänet meikkasi Triin Abiline. Veera Tuominen hääri kuvausassistenttina. Kuvauksissa käytetyt korut olivat Kyösti Lahden käsialaa. Korut on valmistettu riistaeläinten ja liikenteessä kuolleiden eläinten osista, kuten supikoiran kylkiluista ja kyyn selkänikamista. Toista kertaa Riihimäellä järjestetty Museoiden yö -tapahtuma keräsi Metsästysmuseoon yli 500 kävijää lauantaina Tapahtuma on osa kansainvälisen museoviikon ohjelmaa. Yössä esiintyivät Mestariwerstaan hirsiveistäjät, joiden taidokkaat hirsiveistokset ja -rakennukset ovat ihasteltavissa Metsästysmuseon Kädenjäljillä-puistonäyttelyssä kesän ajan. Metsästysmuseon pihalla ja näyttelytiloissa riitti vilskettä ja vilinää , kun riihimäkeläisen Uramon koulun oppilaat viettivät luontopäivää. Museolle oli rakennettu 20 Käpälämäki 1 / 2011