Käpälämäki. 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käpälämäki. 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti"

Transkriptio

1 Käpälämäki 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti Eräpolun varrelta Muuttuva metsästys -kilpakeruu Suomen suurin telkkä ja Angry Bird Millainen ase safarille? Kaksi uutta ritaria Käpälämäki 1 /

2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti 1 / 2011 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Riikka Ahokas, Pekka Allonen, Vesa Anttila, Ilja Koivisto, Sirpa Heinonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Museon näyttelyt 2011: 4 Suomen suurin telkkä ja Angry Bird 5 Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta 8 Puukonvalmistuksen SM-kilpailut Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta 11 Juhani Aho 150 vuotta syntymästä 13 Vuoden luontokuvat Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista 15 Aimo Randén on poissa 17 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 22 Kaksi uutta ritaria 24 Houkutuspyyntiä 27 Muuttuva metsästys -kilpakeruu 29 Millainen ase safarille? 31 Sitkeä kafferipuhveli 33 Esinekokoelmien valokuvaus on parantanut saavutettavuutta Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, RIIHIMÄKI (019) Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Maanantaisin suljettu. Pääsyliput Aikuiset 6, lapset 7-16 v. 3, lapset alle 7 v. 0 Perhelippu 12, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 4, koululuokat/hlö 3 Opastus 40 (etukäteisvaraus) Kesällä puoleen hintaan museoon! KESÄ- JA SYYSKAUDEN NÄYTTELYT Kädenjäljillä Hirsiveistotaidetta puistonäyttelyssä Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta SM-palkintopuukot Fiskars Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta Pienoisnäyttely Juhani Aho vuotta syntymästä Pienoisnäyttely Vuoden luontokuvat Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista TAPAHTUMAT Kansikuva: Mestariwerstaan Telkkätelkänpönttötelkänpönttöpönttö ilahduttaa lapsia museon puistonäyttelyssä. Kuva Riikka Ahokas Riihimäki-päivä Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Metsän tummuus mulle tuokaa. Runoilta Metsästysmuseolla Joulumyyjäiset. 2 Käpälämäki 1 / 2011

3 Pääkirjoitus T änä kesänä Metsästysmuseon asiakas kohtaa hivenen poikkeuksellisen näyn tullessaan museoon. Puistossa on esillä tuttuun tapaan kesänäyttely, mutta itse museorakennus on koko kesäkauden osittain rakennustelttojen peittämä. Riihimäen kaupunki aloitti kesäkuussa peruskorjaustyön, jonka aikana uusitaan muun muassa rakennuksen vesikatto. Remontin aikana on ns. korkea näyttelysali kokonaan suljettuna yleisöltä. Ennen remonttia toukokuun lopussa sali toimi Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlan päätilana. Museon peruskorjaus on samalla lähtölaukaus perusnäyttelyn uudistamiselle. Keskimääräinen perusnäyttelyn esilläoloaika on noin viisi vuotta. Metsästysmuseo on ensin laajennusta ja sitten peruskorjauksen ajankohdan alkamista odotellessa ylit- Kuva Riikka Ahokas tänyt tuon ajan ruhtinaallisesti. Nyt on vihdoinkin myös näyttelyiden uudistamisen aika tullut. Näyttely uusitaan vaiheittain, mutta kokonaissuunnitelma laaditaan kuluvan vuoden aikana. Edessä on haastava tehtävä. Tilaa ei saada neliömetriäkään lisää, mutta tilatarpeita on museon toiminnan laajentumisen ja kokoelmien kasvun myötä runsaasti. Työtilojen vähyys ja kokoustilojen puute ovat museolla arkipäivää. Nyt on pohdittava tarkasti eri vaihtoehtoja, jotta näihin ongelmiin löytyisi ratkaisu. Museo on avoinna yleisölle koko remontin ajan ja siitä aiheutuvaa mahdollista häiriötä kompensoidaan pääsymaksujen puolittamisella kesäaikana. Keväällä uudistui myös museon hallinto, kun uusi sääntömuutos hyväksyttiin ylimääräisessä yleisessä kokouksessa huhtikuussa. Museon valtuusto lakkautettiin ja sille kuuluneet tehtävät siirtyivät pääasiassa vuosittain kokoontuvan varsinaisen kokouksen tehtäviksi. Muutoksen myötä päättyi valtuuston pitkäaikaisen puheenjohtajan, Metsästysmuseoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Matti Nurmisen kausi museon hallinnossa. Haluankin esittää FT Matti Nurmiselle ja muille valtuuston jäsenille lämpimät kiitokset arvokkaasta toiminnasta Metsästysmuseon hyväksi. Uudistuksen myötä on yhdistyksen jäsenillä suurempi mahdollisuus olla vaikuttamassa museon toimintaan vuosikokouksessa, sillä aikaisemmin yleinen kokous pidettiin joka kolmas vuosi. Museoyhdistyksessä oli vuoden 2010 lopussa 257 jäsentä, joista henkilöjäsenien määrä oli 191. Yhdistyksen toimeenpanevana elimenä hallituksen rooli on jatkossa entistä tärkeämpi. Vuosi sitten julkistettiin museon apunimikilpailu, johon saatiin 271 nimiehdotusta. Suosituin nimiehdotus oli Otso. Kansalliseläimellämme on kautta aikojen ollut tärkeä merkitys metsästäjälle, ja nimitoimikunta päätyi Otso-nimen pohjalta kehittämään museon uutta logoa. Aina ei mene kuitenkaan kuin Strömsössä, sillä hyvin pian huomattiin muidenkin ottaneen Otson toimintanimekseen ja logokseen. Professori Erik Bruun kuunteli herkällä korvalla nimitoimikunnan jäseniä luonnostellessaan museon uutta Otso-logoa. Tehtävä oli nimen tunnettavuudesta johtuen erittäin hankala. Pitkien vaiheiden jälkeen museon hallitus päätti, että apunimen käyttöönotosta luovutaan. Yhtenä tärkeänä vaikuttajana päätöksen teossa oli nimen yleisyydestä johtuen se, ettei Otso-nimisille museokaupan omille tuotteille olisi saatu tavaramerkkisuojaa. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum on siis edelleenkin museon ainoa nimi. Taiteilija Erik Bruunille lämpimät kiitokset kärsivällisyydestä ja aina niin ystävällisestä yhteistyöstä museon kanssa. Suunnittelun myötä syntyi Bruunin kynästä upea karhunpääpiirros. Tästä karhusta tehdään museon yleisjuliste ja oma postikortti, jotka tulevat myyntiin tämän vuoden aikana. Otso-nimikin löysi loppujen lopuksi paikkansa - Metsästysmuseon ensimmäinen vuosikirja ilmestyy tämän vuoden aikana ja sen nimi on Otso. Vuosikirjan tunnuksena on tuo professori Erik Bruunin piirtämä karhunpää. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 1 / 2011

4 Museon näyttelyt 2011 Suomen suurin telkkä ja Angry Bird Suomen suurin telkkä ja Angry Bird pesivät Metsästysmuseolla Kädenjäljillä. Hirsiveistotaidetta-puistonäyttelyssä Pihapuistossa esillä oleva hirsiveistosnäyttely on mäntsäläläisen Mestariwerstaan käsialaa. Yritys on tullut tunnetuksi mm. rokkari Sipe Santapukin Santarannan ekosaunan rakentamisesta. Näyttely kertoo suomalaisesta puunkäytöstä ja puuosaamisesta, mutta viittaa myös laajempiin viitekehyksiin. Kädenjäljillä-näyttelyn on tarkoitus muistuttaa ihmiskunnan ja luonnon välisestä marssijärjestyksestä ja todellisista mittasuhteista, kun nuolet ikuisessa taistelussa elintilasta alkavat suurentua. Puun työstäminen on perinteinen suomalainen taito, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Puu taipuu moneksi modernien muotoilijoiden ja taiteilijoiden käsissä, ja se on meille suomalaisille samalla sekä arkinen että kuitenkin arvokas. Puuosaamisen syvin perusta on käden, työkalun ja puun liitossa, kuten arkkitehti Panu Kaila on ilmaissut osuvasti. Onneksi puun kauneus on taas huomattu, eikä kaikkia puun käsittelytapoja ja mahdollisuuksia ole vielä unohdettu. Tyypillistä pihanäyttelyn kädentaitajille on leikkiä surrealistisesti mittasuhteilla. Suomen suurin telkkä asustaa telkänpöntöksi rakennetussa huussissa. Puuliitoksin rakennetusta pikkulasta voi kurkistaa sisään oikeaan telkänpönttöön. Kysymyksessä on siis telkänpöntöksi rakennettu pönttö, jonka sisällä on telkkä, jonka sisällä on telkänpönttö. Pysyitkö kärryillä? kysyy Mestariwerstaan Jere Jaakkola. Kaikki Metsästysmuseon puistossa esillä olevat Mestariwerstaan tuotteet ovat myynnissä, museokauppa vastaa niiden myynnistä. Koko kesän jatkuvassa näyttelyssä on esillä myös Hyria koulutus Oy:n hirsirakentamiseen erikoistuneen opintokurssin töitä. Angry Bird -työn ympärillä kolme mestaria vasemmalta lukien: Jonathan Anderton-Tyres, Jere Jaakkola ja Eetu Puurtinen. Kuoriutuva lintu on rakennettu käsiin hajoavasta jalavasta ja sydänlahosta männystä. Siunauksensa teoksen nimelle on antanut hittipeliyhtiö Rovio. Käpälämäki 1 / 2011

5 Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta Metsästysmuseon päänäyttelynä vuonna 2011 on Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta. Se on esillä museolla Metsästäjäliitto on museolle luonteva valinta näyttelyn aiheeksi, sillä Metsästäjäliitto on kaikille metsästäjille tuttu. Päätös Metsästysmuseon perustamisestakin syntyi Metsästäjäliiton piirissä. Liitto on kauan sitten vakiinnuttanut paikkansa metsästäjien edunvalvojana ja erilaisia palveluja tarjoavana järjestönä. Useimmat metsästäjät kuuluvat metsästysseuroihin, jotka ovat samalla liiton jäsenseuroja. Vaikka vuosien varrella on tehty yrityksiä kilpailevien järjestöjen perustamiseksi, ne ovat jääneet yrityksiksi ja unohtuneet historian hämärään. Suomen Metsästäjäliitto perustettiin metsästävien herrasmiesten toimesta Helsingin Seurahuoneella 23. huhtikuuta Hanketta oli kypsytelty jo jonkin aikaa. Metsästysseuroja oli maassa vielä vähän ja näistäkin vain 11 seuraa lähetti perustamiskokoukseen edustajansa. Useimmat olivat Helsingistä tai lähiseuduilta olevia arvokkaita suomenruotsalaisia seuroja. Yhteydet metsästäjäkunnan suureen enemmistöön olivat vielä tuolloin aika ohuet ja monet tavalliset metsästäjät eivät nähneet liittoa lainkaan tarpeelliseksi. Ukko-Pekka, Mannerheim ja SML Liiton jäsenmäärä oli pitkään alhainen, mutta sen piirissä vaikuttivat monet aikakauden näkyvimmistä suomalaisista, mm. tehtailijat Karl Fazer, Petter Forsström sekä Henry Hackman, ja 1930-luvulla liiton puheenjohtajana toimi pankinjohtaja Jukka Rangell, joka kohosi sittemmin pääministeriksikin. Yhteydet maan korkeimpaan johtoon olivat tuolloin muutenkin hyvät. Kun vuonna 1934 päästiin pitkästä aikaa metsästämään myös hirveä, niin liitto päätti järjestää ensimmäisen edustusjahdin Kytäjän kartanon mailla. Itse presidentti Svinhufvud saapui jahtiin, niinpä jahtia kutsuttiinkin presidenttijahdiksi. Hirvijahdit Kytäjällä jatkuivat koko 1930-luvun jälkipuoliskon ja Ukko-Pekka oli niissä kunniavieraana säännöllisesti. SM-metsästysammunnat ovat olleet SML:n ohjelmassa vuodesta Kuva on vuodelta Kuva Suomen Metsästysmuseo. Käpälämäki 1 / 2011

6 Liiton alkuaikojen kohokohtiin kuuluu epäilemättä myös sen kunniapresidentin marsalkka Mannerheimin vierailu vuosikokouksessa 28. toukokuuta Mannerheim esitelmöi kolme kuukautta kestäneestä tiikerinmetsästysmatkastaan Intiassa. Mannerheim oli varustautunut tilaisuuteen huolella. Hän esitti yleisölle jahdeistaan skioptikon-kuvia, jotka olivat eräänlaisia diojen edeltäjiä. Myöhemmin Mannerheim muisti sähkein tervehtiä tasavuosia täyttävää liittoa. Metsästäjäliitto monessa mukana Marsalkka Mannerheim metsästysmatkallaan Intiassa Saaliina on tiikeri. Kuva Suomen Metsästysmuseo. Näyttelyssä käydään Metsästäjäliiton historia läpi teemoittain. Liiton toiminnot ovat olleet moninaiset ja tämä esittelytapa katsottiin tässä tapauksessa parhaimmaksi. Näyttelyplansseissa kerrotaan erikseen järjestöllinen historia, kilpailutoiminta, riistanhoito, kansainvälinen toiminta, julkaisutoiminta, liitto seuratoiminnan kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lisäksi esitellään liiton suhdetta suomalaisiin metsästysmuotoihin ja tunnettuja liiton vaikuttajia eri vuosikymmeniltä. Lii- 6 Käpälämäki 1 / 2011

7 Metsästäjäliitto valisti pontevasti riistanhoidosta messuosastollaan 1960-luvulla. Kuva Aarno Liuksiala / Suomen Metsästysmuseo. ton historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita ja henkilöitä. Suomalaisten metsästäjien joukossa on ollut niin kenraaleja ja vuorineuvoksia kuin talonpoikia ja työmiehiäkin. Näyttelyn kuvituksessa tärkein lähde oli luonnollisesti museon oma kuva-arkisto, jossa on runsaasti Metsästäjäliittoon liittyviä kuvia. Lisäksi kuvitusta saatiin myös monista maakunnallisista museoista, puolustusvoimilta ja museoviraston kuva-arkistosta. Museon arkistoon kuuluvasta Metsästäjäliiton arkistosta kuvattiin myös otteita asiakirjoista, kuten kirjeistä ja pöytäkirjoista. Ne kertovat omaa tarinaansa liiton värikkäästä menneisyydestä. Riippumattomasta eränkävijän elämästä haaveileva metsästäjä voi tänä päivänä nopeasti havaita, että metsästykseen liittyy monenlaisia rajoituksia, intressejä, eturyhmiä ja intohimoja. Mm. maa- ja metsätalouden, luonnonsuojelun, yhdyskuntarakentamisen, yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vaatimukset asettavat monenlaisia rajoituksia. Välineiden ja varusteiden tekninen kehitys on myös paljon muuttanut metsästystä. Järjestötoiminnaltakin jäsenet edellyttävät yhä enemmän. Näiden erisuuntaisten vaatimusten keskellä liiton on pitänyt luovia ja koettaa löytää myös metsästäjälle oma paikkansa. Eräneuvos Kairikko tiivistää Metsästäjäliiton historian paras tuntija, 20 vuotta sitten Metsästäjäliitosta massiivisen historiikin Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle kirjoittanut eräneuvos ja liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko osaa myös tiivistämisen taidon. Metsästäjäliiton historian hän esitti kerran hyvin vapaasti mukaillen näin: Ensin oli hyvin vaikeaa, sitten hiukan helpompaa, sitten taas hyvin vaikeaa ja sen jälkeen on pärjätty kaikesta huolimatta. Tervetuloa tutustumaan Suomen Metsästäjäliiton ja samalla suomalaisen metsästyksen lähihistoriaan. Pekka Allonen Käpälämäki 1 /

8 Puukonvalmistuksen SM-kilpailut 2011 Perinteisissä Suomen Puukkoseura ry:n järjestämissä puukonvalmistuksen SMkilpailuissa oli tänä vuonna mukana yhteensä 104 puukkoa. Toukokuun puoliväliin ajoittuva Fiskarsin puukkopäivät, jonka yhteydessä kilpailut pidetään, on Puukkoseuran vuosittainen päätapahtuma, joka tänäkin vuonna oli saanut suuren joukon puukkokansaa liikkeelle. Tapahtumassa on puukonvalmistuskilpailun lisäksi runsaasti muuta ohjelmatarjontaa, josta mainittakoon Upi Anttilan järjestämä ja hänen pajassaan tapahtuva taontakilpailu, puukon valmistajien ja tarvikemyyjien myyntitapahtuma, puukkohuutokauppa, jonka tuotto menee nuorten puukonvalmistajien hyväksi sekä nyt neljännen kerran valitun Vuoden puukkosepän julkistaminen. Tänä vuonna Vuoden puukkosepäksi tuli valituksi monitaitoinen, lähes 30 vuotta päätoimisena puukkoseppänä toiminut Rauno Vainionpää Kortesjärveltä. Vainionpäällä ei ollut mahdollisuutta olla paikalla Fiskarsissa, mutta Kauhavan puukkofestivaaleilla hänelle annetaan hopeinen Vuoden puukkosepän tunnus. Tämän vuoden kilpailupuukkojen taso oli merkittävästi korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena, mutta toisaalta myös tuomaristo oli arvostelussaan nostanut riman niin korkealle, ettei kaikissa sarjoissa jaettu ykkös- eikä kakkospalkintoja. Ilahduttavaa oli, että uusia osallistujia kilpailussa oli runsaasti. Tähän on ollut vaikuttamassa eri puolilla maata kansalais- ja työväenopistoissa järjestettävät puukonvalmistuksen kurssit. Merkille pantavaa oli hyrynsalmelaisten nuorten osallistuminen kilpailun nuorten sarjaan. Neljä Hyrynsalmen Iston koulun yhdeksännen luokan oppilasta puhdisti palkintopöydän. Tuomaristolla oli vaikeuksia saada heitä paremmuusjärjestykseen, siksi sarjassa jaettiin kaksi ensimmäistä ja kaksi toista palkintoa, jotka kaikki menivät Hyrynsalmelle. Heidän tasonsa olisi riittänyt myös aikuisten sarjoissa. Kaikille nuorten sarjaan osallistuville Suomen Puukkoseura antoi 50 euron suuruisen kannustusstipendin. Kaikki palkitut puukot ovat kesä-elokuun ajan näytteillä Suomen Metsästysmuseossa. Risto Mikkonen sihteeri Suomen Puukkoseura ry. Kuva Risto Mikkonen. Käpälämäki 1 / 2011

9 Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta M etsästysmuseossa voi tutustua Metsästys ja Kalastus -lehden satavuotiseen historiaan pienoisnäyttelyssä, jossa esitellään lehden värikkäitä vaiheita viiden eri päätoimittajan ajanjaksoilta. Suomen Metsästysyhdistyksen johtokunta päätti ryhtyä julkaisemaan Metsästys ja Kalastus -lehteä tammikuusta 1912 alkaen. Lehti oli jatkoa Suomen Metsästyslehdelle, jota yhdistys oli julkaissut vuodesta Lehden päätoimittajaksi valittiin opettaja A. E. Salmelainen, ja toimituskuntaan kuuluivat V. Brander, E. Becker, Emil Fabritius, Ax. Fr. Londen, K. A. Paloheimo ja Ferdinand von Wright. Jo vuoden 1911 joulukuussa ilmestyi lehden näytenumero, jossa esiteltiin lehden toimitusperiaatteita. Tietokirjoitusten lisäksi lehdessä tultaisiin julkaisemaan lyhyehköjä eräkertomuksia, käytännön metsästysneuvoja ja -oh- Käpälämäki 1 /

10 jeita sekä eräkirjojen esittelyjä. Kalastusurheilun artikkelit käsittelisivät kaloja, kalanhoitoa, kalavesiä ja kalastusvälineitä, unohtamatta kalastusaiheisia kertomuksia. Kalastus jäi kuitenkin aiheena selvästi toiseksi ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen sijaan metsästyslain uudistamiseen liittyvät valmistelut ja mietinnöt olivat vahvasti esillä ja eräkertomukset vakiinnuttivat paikkansa alusta lähtien. Sunnuntaimetsästyksen kieltämisestä käytiin kiivasta keskustelua eläinsuojelijoiden ja metsästäjien välillä, ja kalastajien ja metsästäjien järjestäytymisestä kirjoitettiin paljon ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Lehti ilmestyi myös sotavuosien aikana, joskin usein kaksoisnumerona. Levikki oli vaatimaton, vain noin viitisensataa tilaajaa. Lehden julkaisu olikin taloudellisesti kannattamatonta, vaikka Suomen Metsästysyhdistys sai valtiolta rahallista tukea lehden julkaisuun. Valtio eväsi avustuksen 1920-luvun alussa, jol- loin lehti oli vaarassa tulla tiensä päähän. Lehti sai jatkoa, kun sen toimituskunta, johon kuuluivat kirjailija Juhani Aho, kalastusneuvos E. Hellevaara, tohtori Kalle Rikala ja maisteri Yrjö Ylänne, otti lehden taloudellisen vastuun kantaakseen. Lehti oli nyt Suomen Metsästysyhdistyksen, Suomen Urheilukalastajain Liiton sekä vuonna 1921 perustetun Suomen Yleisen Metsästäjäliiton äänenkannattaja. Seuraava merkittävä uudistus tapahtui vuoden 1939 alussa, kun lehti siirtyi Kustannusosakeyhtiö Otavan omistukseen. Lehden ulkoasua uudistettiin ja sisältö muuttui aikakauslehtimäisemmäksi. Joulukuun numerona alettiin julkaista Erämiehen Joulua, joka sisälsi ainoastaan eräkertomuksia. Monet eräkirjailijoina myöhemmin tunnetut nimet saivat ensimmäisiä tarinoitaan julki Metsästys ja Kalastus -lehden palstoilla, esimerkiksi Eliel Wartiainen, Paavo Ruotsalainen ja Ludvig Kirjailija Juhani Aho toimi lehden kansikuvan koskionkijan mallina. Kansi oli käytössä Professori Yrjö Ylänne toimi Metsästys ja Kalastus -lehden päätoimittajana vuosina Kuva Suomen Metsästysmuseo. 10 Käpälämäki 1 / 2011

11 Munsterhjelm, sekä seuraavaa sukupolvea edustavat Annikki Kariniemi-Willamo, Veikko Huovinen, Pekka Reinikka ja Veikko Rissanen. Lehden avustajakuntaan on vuosien saatossa kuulunut alan eturivin asiantuntijoita, kuten Tauno V. Mäki, Teppo Lampio, S. O. Lindgren, Heikki Suomus ja Erkki Levanto. Kirjailija A. E. Järvinen toimi lehden avustajana vuodesta 1923 aina kuolinvuoteensa 1963 saakka. Metsästys ja Kalastus -lehden sataan vuoteen on mahtunut koko metsästys- ja kalastusharrastusten kirjo. On ollut eräuutisia rintamalta, huolta riistakantojen säilymisestä, tutkittua tietoa kalojen elämästä, koirien koulutusohjeita ja jännittäviä eräkokemuksia kaukomailta. Järjestöuutiset, riistan rauhoitusajat ja muut ajankohtaiset asiat on uutisoitu tuoreeltaan, samoin riistaistutuksia sekä uusia metsästysaseita ja kalastusvälineitä koskevat tiedot. Lehti on alusta asti toivonut lukijakuntaansa osallistumaan lehden tekoon ja järjestänyt eräaiheisia valokuvaus- ja kirjoituskilpailuja. Riistamailta ja kalavesiltä -palstaa on julkaistu vuodesta 1921, ja se on sisältänyt sekä ikäviä uutisia salametsästyksestä että mainioita sattumuksia, kuten Keskustelu kalan kanssa (v. 1927) ja Oravat radiokuuntelijoina (v. 1931). Tänä päivänä Otavamedian kustantama Metsästys ja Kalastus -lehti ilmestyy 13 kertaa vuodessa ja tavoittaa yli luonnossa liikkujaa, metsästäjää ja kalastajaa. Artikkelit ja teemat ovat ajantasaisia ja seuraavat tulevia ja käynnissä olevia jahti- ja kalastuskausia. Lehti jakaa hyödyllistä tietoa tuoteuutuuksista, ja käyttökokeissa esitellään erämiesten aseita, patruunoita, kalastusvälineitä, retkeilyvarusteita sekä vaatteita. Vakiopalstoja ovat mm. Kuukauden kuva, Riistamailta ja Kalavesiltä, M&K Erätarinat ja Tarkkana luonnossa. Suurimmat saaliit ja niiden saajat esitellään hirvien ja haukien 10-kerhojen palstoilla. Metsästys ja Kalastus -lehden pitkäaikainen päätoimittaja FM Mauri Soikkanen kirjoittaa lehden historiikin 100 vuotta riistamailla ja kalavesillä. Metsästys ja Kalastus , joka ilmestyy loppuvuodesta 2011 Otavan kustantamana. Taru Liukkonen Juhani Aho 150 vuotta syntymästä s Lapinlahti, k Helsinki Kansalliskirjailija Juhani Aho esitellään juhlavuoden kunniaksi pienoisnäyttelyssä Metsästysmuseossa Juhani Aho muistetaan ennen kaikkea teoksistaan Rautatie (1884) sekä Juha (1911). Ahon lastuja, eli lyhyitä kertomuksia ilmestyi vuosina kahdeksana kokoelmana, joista viimeinen, kalastuskirjojen klassikko Lohilastuja ja kalakaskuja ilmestyi hänen kuolinvuotenaan. Aho oli aikanaan Suomen tunnetuin kirjailija Euroopassa ja ensimmäinen ammattikirjailija Suomessa. Juhani Aho eli Johannes Brofeldt syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa ja vietti Juhani Aho sai laajalti tunnustusta: hän oli ehdokkaana kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi, sai valtion kirjailijaeläkkeen vuonna 1906 ja Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon Käpälämäki 1 /

12 Insinööri Georg Holm (vas.) ja Juhani Aho esittelevät uistelemalla saatua saalistaan. Kuva on Ahon viimeiseltä kalastusretkeltä Huopanankoskelta v. 1920, julkaistu Metsästys ja Kalastus -lehdessä lapsuutensa Iisalmen seudulla. Hän opiskeli ylioppilaaksi Kuopion lyseossa ja tämän jälkeen suomen kieltä, kirjallisuutta ja historiaa Helsingin yliopistossa. Nuorena ylioppilaana Aho sai huomiota voitettuaan osakuntansa kirjoituskilpailun novellillaan Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vuonna 1884 Aho jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi lehtimieheksi. Kirjailijanimensä Juhani Aho otti käyttöön jo kouluaikana, virallisesti vuonna Juhani Ahon laajaan tuotantoon kuuluu niin pienimuotoisia kertomuksia kuin yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä historiallisia teoksia. Hän kirjoitti kuvauksia sekä tavallisesta kansasta että sivistyneistöstä, tyylin vaihdellessa realistisesta kansalliseen uusromantiikkaan. Ahon suomennoksista tunnetuin on Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaanisarja. Juhani Aho oli nuorempana innokas metsästäjä; jänisjahdissa ja lintumetsällä hän kävi Hausjärvellä ja Tuusulassa asuessaan. Jänisjahdista kertoo myös novelli Metsämiehen muistelma, joka julkaistiin Ahon Lastuja-sarjan ensimmäisessä osassa vuonna Kun uusi metsästyslaki vuonna 1898 astui voimaan, kaivattiin metsästäjäpiireissä kansantajuista kirjaa metsänriistan hoidosta. Suomen Metsästysyhdistys kääntyi Juhani Ahon puoleen, ja Metsästys-alueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta ilmestyi v Teoksessa Aho valisti maanomistajia muodostamaan yhteisiä metsästysalueita, ja riistanhoidosta hän antoi hyvin täsmällisiä neuvoja. Eräkertomuksia sisältyy myös Ahon novellikokoelmaan Eläimiä, joka ilmestyi vuonna Juhani Aho piti itseään enemmän kalamiehenä kuin kirjamiehenä. Vuoden 1906 kesällä hän tutustui Viitasaaren Huopanankoskeen kapteeni W. Ruuthin vieraana. Aho palasikin 12 Käpälämäki 1 / 2011

13 rakkaan koskensa äärelle joka kevät ja syksy taimenta pyytämään. Hän ihaili suuresti englantilaista kalastuskulttuuria ja oli vaikuttunut Izaak Waltonin teoksesta The Compleat Angler. Urheilukalastuksen saralla Aho oli arvostettu asiantuntija ja kalavesien hoidon ja kalakantojen vaalimisen puolestapuhuja. Lohilastut ja kalakaskut -teoksessaan Aho kuvaili myös kalojen elintapoja ja kalastusvälineitä. Vuonna 1919 Aho oli perustamassa Suomen Urheilukalastajain Liittoa ja piti perustavassa kokouksessa vaikuttavan puheenvuoron: Urheilukalastuksen harrastus meillä ja muualla. Liiton päätehtävästä hän totesi: Meidän on järjestettävä kalainhoito niin, että jokaisesta pyrstöstä, minkä otamme, annamme kymmenen takaisin. Ahon ansiosta suomenkieleen vakiintui käsite urheilukalastaja. Ahon kunnianhimoinen tavoite oli kirjoittaa urheilukalastuksen käsikirja, joka jäi häneltä kuitenkin alkuvaiheeseen. Hänen kalastusta käsitteleviä artikkelejaan saatiin lukea Suomen kalastuslehdestä sekä Metsästys ja Kalastus -lehdestä. Ahon ansioihin kuuluu Metsästys ja Kalastus -lehden pelastaminen vuonna Hän vastasi uudistuneen lehden kalastusasioiden toimituksesta kalastusneuvos E. Hellevaaran kanssa ja otti tehtävän innostuneesti vastaan. Hän hankki ilmoituksia ja tilaajia ja lupasi tarvittaessa kirjoittaa koko kalastuspuolen itse. Juhani Aho menehtyi kuitenkin jo samana vuonna sairauden uuvuttamana. Hänen viimeisen kalastusretkensä päiväkirja julkaistiin vielä seuraavan vuoden numeroissa. Taru Liukkonen Vuoden luontokuvat Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämän kuvakilpailun parhaimmisto on jälleen esillä Suomen Metsästysmuseossa. Vuonna 2010 Vuoden luontokuvat -kilpailuun osallistui lähes kuvaajaa yli kuvalla. Vuoden luontokuvat kilpailun Nisäkkäät-sarjan voittajakuva Täysillä on hailuotolaisen Esko Pitkäsen käsialaa. Käpälämäki 1 /

14 Vuoden 2010 Luontokuvaksi valittiin espoolaisen Pekka Tuurin kasvikuva Kohti valoa. Ensimmäisen kerran Vuoden Luontokuva -kilpailun 30-vuotisessa historiassa voiton vei veden pinnan alta otettu kuva. Voittoisa lummekuva on kuvattu elokuisena iltapäivänä Lammin Porraskoskella. Kilpailun esituomareina toimivat luontokuvaajat Jorma Luhta ja Timo Nieminen, kustannustoimittaja Aila Järvenpää sekä graafikko Seppo Alanko. Lopputuomaristo, johon kuuluivat luontokuvaajat Tapani Räsänen (puheenjohtajana) ja Pauli Nieminen sekä päätoimittaja Markku Lappalainen, valitsi esituomareiden karsimista reilusta tuhannesta palkitut kuvat. Vähintään kunniamaininnalla palkittiin neljäkymmentä kuvaa, kymmenen enemmän kuin aiempina vuosina. Näin Vuoden luontokuvat näyttelyssäkin on enemmän nähtävää kuin aikaisempina vuosina. Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista TaM Eeva Kontturi käyttää teoksissaan kaarnaa, sammalta, käpyjä, jäkälää, kalanruotoja ja riistaeläinten luita luonnon kiertokulussa jo elinkaarensa lopussa olevia materiaaleja. Töissä käytetyt aidot, hauraat ja herkät materiaalit katoavat joskus jälleen osaksi luontoa, alustaksi uuden kasvulle. Näyttely on puheenvuoro luontoestetiikan ja ympäristöarvojen puolesta. Luonnossa kaikki on järjestäytynyt ihmeellisesti, tarkoituksen mukaisella tavalla. Kaikki aistimukset, tuoksut, materiaalien tuntu, pintojen rakenteet, muodot ja värit ovat kiinnostavia, Koru on tehty näädän luista. 14 Käpälämäki 1 / 2011

15 kuvailee eräoppaankin tutkinnon suorittanut Kontturi taiteensa lähtökohtia. Teokseni ovat näiden elementtien uudelleenjärjestelyä ja lapsuudessa omaksutun luontoherkkyyden vaalimista. Luonto tarjoaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan muuttuvan, lukemattomista väreistä koostuvan väripaletin. Monenkirjavat höyhenet ja sulat edustavat itselleni maalauksellisia pensselinvetoja, lepän kävyt voivat olla pisteitä, rytmi ilmenee kävyn suomujen järjestyksessä, viivaa ja liikettä voi edustaa vaikkapa tuulessa huojuva rannan kaislikko. Aimo Randén on poissa Uusi kevät ja orastava kesä otti pois Aimo Randénin (s ) omaisiltaan, lukuisilta ystäviltään, yhteistyökumppaneiltaan ja sidosryhmiltään. Aimo menehtyi pitkällisen sairauden murtamana , läheistensä saattamana. Aimo Randén toimi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton puheenjohtajana vuosina Hänet kutsuttiin myös liiton kunniapuheenjohtajaksi toimintakautensa jälkeen. Aimo Randén oli aimo erämies. Hän suhtautui eräharrastukseensa vakavasti ja lämpimällä otteella. Erityisesti Aimo piti arvossa vanhoja perinteisiä erätapoja ja -kulttuuria. Haitarin soitto liittyi hänen harrastuksiinsa metsästyksen ja kalastuksen ohessa. Idearikkaus ja aloitteellisuus kuuluivat hänen ominaisuuksiinsa. Hänen aikanaan perustettiin mm. Eräapaja Oy liiton toimintojen rahoittamiseksi. Lukuisia aloitteita maa- ja vesialueita omistamattomien harrastuksen kehittämiseksi tehtiin Randénin puheenjohtajakauden aikana. Luottamustoimissa ja edustuksissa Aimo oli aina luotettu johtaja. Randén edusti liittoa Metsästysmuseoyhdistyksen perustavassa kokouksessa Hän oli myös museon valtuuston jäsen vuodesta 1980 alkaen aina valtuuston lakkauttamiseen (31 vuotta) asti. Randén kävi säännöllisesti museon valtuuston kokouksissa. Hän on myös lahjoittanut museolle haulikkorihlan ja puheenjohtajan nuijan, jolla valtuuston pj. Jorma Järvi löi lukkoon museon sijoittamisen Riihimäelle pidetyssä valtuuston kokouksessa. Aimo Randénia jää kaipaamaan ja lämpimästi muistelemaan koko Metsästäjä- ja Kalastajaliiton väki, sekä lukuisa joukko ystäviä. Sympaattinen eräharrastaja on siirtynyt leppoisille ja sopuisille eräapajille. Aimosta voidaan myös sanoa, että eväitä oli aina siihen, kun oli matkaakin... Leppoisia ja suopeita olkoot myös eräsavusi ja kalatuulesi... - siellä jossain. Kyösti Sorsa Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton puheenjohtaja Kuva Arvi Paloheimo / Suomen Metsästysmuseo. Käpälämäki 1 /

16 16 Käpälämäki 1 / 2011

17 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia Huippusuosittu Pönttöpäivä järjestettiin nyt toista kertaa Metsästysmuseolla lauantaina Tapahtumassa naputeltiin n asuntoa pihapiirin linnuille ja metsien kolopesijöille. Puutavaran lahjoitti jälleen Versowood Oy ja Hyria koulutus Oy:n Työmyllyn opettajat ja opiskelijat sahasivat sen valmiiksi pönttötarpeiksi. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys esitteli tapahtumassa erikoisempia pönttömalleja ja Suomen riistakeskus Kotikosteikkohanketta. Kuva Ilja Koivisto. Kuva Riikka Ahokas. Ilmeikäs ilves vastaanottaa museon kesävierailijat. Veistos on Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän opiskelija Päivi Ojamäen käsialaa. Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlia vietettiin Suomen Metsästysmuseossa ja Suomen lasimuseossa Juhlat avattiin Lasimuseossa puheilla ja multimediakoosteella liiton historiasta. Juhlapuhujana oli maa- ja met- Käpälämäki 1 /

18 Päivi Savolainen esitti vahvasti eläytyen Metsästäjäliiton juhlavuoden runokilpailun voittajarunon Soma tappaas, jonka on kirjoittanut Tapio Puttonen Konnevedeltä. Kuva Ilja Koivisto. sätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Avauksen jälkeen juhlaväki siirtyi Metsästysmuseon korkeaan saliin, jossa tarjoiltiin riistacocktail. Eräneuvos Juha K. Kairikko piti puheen liiton historian käännekohdista. Sitten ohjelmassa oli vuorossa tanssia Suomalaisen klubin orkesterin tahdittamana. Solistinaan heillä oli viulisti Mervi Myllyoja. Iltakymmeneltä innokkaimmat juhlijat siirtyivät vielä bussikuljetuksella jatkoille liiton Erätalolle. Metsästysmuseon valokuva-arkisto täydentyi valokuvaaja Timo Syrjäsen dokumenttikuvausprojektin kuvilla vuosilta Topenon Erän hirvijahtikuvien henkilöitä kävi museolla tunnistamassa seuran jäsen Jorma Huhta. Valokuvat löytyvät luetteloituna museon Kantapuu-tietokannasta. Metsästysmuseon henkilökunta vieraili Maatalousmuseo Sarassa toukokuun alussa. Museon perusnäyttely oli erityisesti mielenkiinnon kohteena, koska Metsästysmuseon oman perusnäyttelyn uudistaminen on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Museonjohtaja Teppo Vihola esitteli näyttelyä. Kuva Riikka Ahokas. 18 Käpälämäki 1 / 2011

19 Kuva Ilkka Ala-Ajos. Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsätalouden ministeriön edustajat tutustuivat Metsästysmuseoon Suomen riistakeskuksen vieraina maaliskuussa. Opastettu tutustuminen Suomen metsästyshistoriaan museossa kuului Karjalan tasavallan ja Suomen riistataloutta koskevan yhteisneuvottelun ohjelmaan, jonka isäntinä toimivat Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Pigg ja kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos. Karjalan tasavaltaa edustivat mm. maatalousministeri Grigory Manuilov, varaministeri Sergei Lekkerev ja Karjalan tiedeakatemian professori (evp) Pjotr Danilov. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen Metsästysmuseolle valtionavustuksena euroa käytettäväksi Kulttuurijahti - hankkeeseen. Tavoitteena on luoda Riihimäen seudulle verkosto, joka tukee mielenterveyspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta kulttuurin ja taiteen keinoin. Metsästysmuseon yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Riihimäen Taidemuseo, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön psykiatrinen osasto, Riihimäen Teatteri, Riihimäen Nuorisoteatteri ry, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. ja Riihilatu ry. Kulttuurijahti -hanketta suunniteltaessa järjestettiin syksyllä 2010 mielenterveyskuntoutujille pilottityöpaja, jossa tutustuttiin Metsästysmuseoon ja Riihimäen luontokohteisiin sekä työstettiin luontokokemuksista taidetta Riihimäen Taidemuseossa aloitti Metsästysmuseossa työharjoittelun restonomiopiskelija Petri Heinonen Riihimäeltä. Heinonen lukee kolmatta vuotta matkailualaa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Metsästysmuseossa harjoitteluun kuuluu opastuspakettien suunnittelua ja asiakaspal- Käpälämäki 1 /

20 velua museon vastaanotossa. Harjoittelu jatkuu elokuun loppuun saakka. Kuva Riikka Ahokas. Design Petruskan nahkamuotia Metsästysmuseossa. Kuva Jussi Särkilahti. Metsästysmuseon tilat sopivat moneen käyttöön. Vuosien varrella museossa on järjestetty metsästäjäkursseja, syntymäpäiviä, häät ja jopa muistotilaisuus. Helmikuussa museo muuttui studioksi, kun siellä kuvattiin Design Petruskan nahkamuotia. Petruska valmistaa lammasturkkeja, nahkatakkeja ja -vaatteita studiossaan Riihimäellä aivan Metsästysmuseon naapurissa. Kuvauksien taiteellisesta ilmeestä vastasi Lahden Muotoiluinstituutin opiskelija Justus Kantakoski, jolle kuvausjärjestelyt olivat osa opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Valokuvat otti Jussi Särkilahti. Mallina toimi Sandra Eneh ja hänet meikkasi Triin Abiline. Veera Tuominen hääri kuvausassistenttina. Kuvauksissa käytetyt korut olivat Kyösti Lahden käsialaa. Korut on valmistettu riistaeläinten ja liikenteessä kuolleiden eläinten osista, kuten supikoiran kylkiluista ja kyyn selkänikamista. Toista kertaa Riihimäellä järjestetty Museoiden yö -tapahtuma keräsi Metsästysmuseoon yli 500 kävijää lauantaina Tapahtuma on osa kansainvälisen museoviikon ohjelmaa. Yössä esiintyivät Mestariwerstaan hirsiveistäjät, joiden taidokkaat hirsiveistokset ja -rakennukset ovat ihasteltavissa Metsästysmuseon Kädenjäljillä-puistonäyttelyssä kesän ajan. Metsästysmuseon pihalla ja näyttelytiloissa riitti vilskettä ja vilinää , kun riihimäkeläisen Uramon koulun oppilaat viettivät luontopäivää. Museolle oli rakennettu 20 Käpälämäki 1 / 2011

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille EETTISIÄ OHJEITA metsästäjille 2 3 Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>

Lisätiedot

Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253

Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253 Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253 Kesäretki Hämeenlinnaan ja Riihimäelle 6.8.-13 Eläkeliiton Lemin yhdistys päätti tehdä päivän kesäretken Hämeenlinnaan, Aulangolle ja Riihimäelle. Matkaan lähdettiin

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA

STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA METSÄSTYSSEURA STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA Historiikki vuosilta 1936-2006 Kirjoittanut Tapio Halla Historiikin teosta Edellinen historiikki vuonna 1986, 8 sivua ja liitteet Nyt 104 sivua ja liitteet

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Sisällysluettelo Yleistä Vuosikokous Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry:n jäsenet Hallitus, toiminnantarkastaja ja hallituksen toiminta Kilpailutoiminta

Lisätiedot

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali.

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Pohjois-Karjalan 13.4.2010 Hevosjalostusliitto ry Tervehdys! Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Kokous pidetään Joensuun raviradalla pääkatsomossa tiistaina 4.5. Kokous

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Iin seudun riistanhoitoyhdistys PÖYTÄKIRJA Pokholmintie 30 95100 KUIVANIEMI Puh 0400-936 333 Email ii@rhy.riista.fi 23.2.2016 Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Aika: 23.2.2016 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä:

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA www.ksrespiirit.fi 1 (5) KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko 7.10.2015 klo 18.30. Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho, Punainen paroni sali. Kokouskahvit

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirj-kulttltk 17 KunL:n 58 :n 2 mom. mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä ja kokouskutsu on saapunut

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä 1 Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä Kirjeshakkiliiton toiminta on jatkunut vuonna 2012 edellisvuosien linjoilla. Talouden osalta loppuvuodesta alkaneet Finjub50-turnauksen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

8 Sara Hildénin taidemuseon tilinpäätöksen muotoon laadittu vuosiraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne

8 Sara Hildénin taidemuseon tilinpäätöksen muotoon laadittu vuosiraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne Tampere Pöytäkirja 2/2017 1 (9) Aika 08.03.2017, klo 16:33-17:40 Paikka Sara Hildénin taidemuseo Käsitellyt asiat 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 Pöytäkirjan tarkastus 8 Sara Hildénin taidemuseon

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere

KNX 25 vuotta. KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere KNX 25 vuotta KNX Finland ry Puheenjohtaja Veijo Piikkilä Tampere 1990-1991 EHS EIB Windows 3.0 BatiBus 06.08.1991: http://info.cern.ch/hypertext/www/theproject.html 2 1991-1994 1991: 1. Väyläyhdisti (Siemens)

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

STUDIO KUUTIO. Valokuvaajien koulutus- ja kokeilustudio Oulussa

STUDIO KUUTIO. Valokuvaajien koulutus- ja kokeilustudio Oulussa STUDIO KUUTIO RY KURSSIT TYÖPAJAT SYYSKAUSI 2009 Elokuu - Joulukuu STUDIO KUUTIO Valokuvaajien koulutus- ja kokeilustudio Oulussa Studio Kuutio on oululaisten ammatti- ja harrastajavalokuvaajien yhdessä

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016

KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kameraseura ry edistää valokuvaharrastusta monipuolisesti ja laadukkaasti ja tarjoaa yhteisöllisen tavan harrastaa valokuvausta sekä kehittää luovuutta. Kameraseura

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 Kokousaika 29.10.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 28 Kokouksen avaus 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Aika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.

Aika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti. LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2016 pöytäkirja Aika 19.2.2016 klo 18.00 19.00 Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan

Lisätiedot

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä.

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä. 1 /5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Jäsenemme ovat osallistuneet koirineen aktiivisesti sekä koe- ja näyttelytoimintaan sekä maastoharjoituksiin kuluneena vuonna. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta.

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Se käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä,

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España Perustettu 12.10.1957 SES 15.10.2013 Seuran tunnus Seura järjesti suunnittelukilpailun 25-vuotisjuhlavuonna 1982 Kilpailun voitti Matti Larres ehdotuksella,

Lisätiedot

FINLANDIA 2017:n kilpailuluokkiin yli 400 kokoelmaa

FINLANDIA 2017:n kilpailuluokkiin yli 400 kokoelmaa LEHDISTÖTIEDOTE #16 JULKAISUVAPAA HETI FINLANDIA 2017 TIEDOTTAA FINLANDIA 2017:n kilpailuluokkiin yli 400 kokoelmaa FINLANDIA 2017 -toimikunta on valinnut näyttelyyn hyväksytyt kokoelmat. Suurnäyttelyyn

Lisätiedot

METSÄSTÄJÄORGANISAATION TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT, KUNNIAKIRJAT JA ANSIOMERKIT

METSÄSTÄJÄORGANISAATION TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT, KUNNIAKIRJAT JA ANSIOMERKIT Metsästäjäin Keskusjärjestön hallitus on kokouksessaan 19.4.2007 tekemällään päätöksellä muuttanut 20.4.2005 vahvistamansa metsästäjäorganisaation ansiomerkkiohjesäännön kohdat 2.1. -2.3. Ansiomerkkiohjesääntö

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot