Käpälämäki. 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käpälämäki. 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti"

Transkriptio

1 Käpälämäki 1 / 2011 Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti Eräpolun varrelta Muuttuva metsästys -kilpakeruu Suomen suurin telkkä ja Angry Bird Millainen ase safarille? Kaksi uutta ritaria Käpälämäki 1 /

2 Käpälämäki Suomen Metsästysmuseon jäsenlehti 1 / 2011 Päätoimittaja: Anne Uotila-Laine Toimitussihteeri: Taru Liukkonen Toimitus: Riikka Ahokas, Pekka Allonen, Vesa Anttila, Ilja Koivisto, Sirpa Heinonen Taitto: Henry Forssell Painopaikka: Oy Formato Print Ab, Porvoo ISSN SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus 4 Museon näyttelyt 2011: 4 Suomen suurin telkkä ja Angry Bird 5 Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta 8 Puukonvalmistuksen SM-kilpailut Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta 11 Juhani Aho 150 vuotta syntymästä 13 Vuoden luontokuvat Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista 15 Aimo Randén on poissa 17 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia 22 Kaksi uutta ritaria 24 Houkutuspyyntiä 27 Muuttuva metsästys -kilpakeruu 29 Millainen ase safarille? 31 Sitkeä kafferipuhveli 33 Esinekokoelmien valokuvaus on parantanut saavutettavuutta Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, RIIHIMÄKI (019) Avoinna Touko-elokuu ti-su Syys-huhtikuu ti-pe 9-16, la-su Maanantaisin suljettu. Pääsyliput Aikuiset 6, lapset 7-16 v. 3, lapset alle 7 v. 0 Perhelippu 12, opisk., varusm., tyött., eläkel., ryhmät (väh. 20 hlö) 4, koululuokat/hlö 3 Opastus 40 (etukäteisvaraus) Kesällä puoleen hintaan museoon! KESÄ- JA SYYSKAUDEN NÄYTTELYT Kädenjäljillä Hirsiveistotaidetta puistonäyttelyssä Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta SM-palkintopuukot Fiskars Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta Pienoisnäyttely Juhani Aho vuotta syntymästä Pienoisnäyttely Vuoden luontokuvat Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista TAPAHTUMAT Kansikuva: Mestariwerstaan Telkkätelkänpönttötelkänpönttöpönttö ilahduttaa lapsia museon puistonäyttelyssä. Kuva Riikka Ahokas Riihimäki-päivä Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Metsän tummuus mulle tuokaa. Runoilta Metsästysmuseolla Joulumyyjäiset. 2 Käpälämäki 1 / 2011

3 Pääkirjoitus T änä kesänä Metsästysmuseon asiakas kohtaa hivenen poikkeuksellisen näyn tullessaan museoon. Puistossa on esillä tuttuun tapaan kesänäyttely, mutta itse museorakennus on koko kesäkauden osittain rakennustelttojen peittämä. Riihimäen kaupunki aloitti kesäkuussa peruskorjaustyön, jonka aikana uusitaan muun muassa rakennuksen vesikatto. Remontin aikana on ns. korkea näyttelysali kokonaan suljettuna yleisöltä. Ennen remonttia toukokuun lopussa sali toimi Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlan päätilana. Museon peruskorjaus on samalla lähtölaukaus perusnäyttelyn uudistamiselle. Keskimääräinen perusnäyttelyn esilläoloaika on noin viisi vuotta. Metsästysmuseo on ensin laajennusta ja sitten peruskorjauksen ajankohdan alkamista odotellessa ylit- Kuva Riikka Ahokas tänyt tuon ajan ruhtinaallisesti. Nyt on vihdoinkin myös näyttelyiden uudistamisen aika tullut. Näyttely uusitaan vaiheittain, mutta kokonaissuunnitelma laaditaan kuluvan vuoden aikana. Edessä on haastava tehtävä. Tilaa ei saada neliömetriäkään lisää, mutta tilatarpeita on museon toiminnan laajentumisen ja kokoelmien kasvun myötä runsaasti. Työtilojen vähyys ja kokoustilojen puute ovat museolla arkipäivää. Nyt on pohdittava tarkasti eri vaihtoehtoja, jotta näihin ongelmiin löytyisi ratkaisu. Museo on avoinna yleisölle koko remontin ajan ja siitä aiheutuvaa mahdollista häiriötä kompensoidaan pääsymaksujen puolittamisella kesäaikana. Keväällä uudistui myös museon hallinto, kun uusi sääntömuutos hyväksyttiin ylimääräisessä yleisessä kokouksessa huhtikuussa. Museon valtuusto lakkautettiin ja sille kuuluneet tehtävät siirtyivät pääasiassa vuosittain kokoontuvan varsinaisen kokouksen tehtäviksi. Muutoksen myötä päättyi valtuuston pitkäaikaisen puheenjohtajan, Metsästysmuseoyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Matti Nurmisen kausi museon hallinnossa. Haluankin esittää FT Matti Nurmiselle ja muille valtuuston jäsenille lämpimät kiitokset arvokkaasta toiminnasta Metsästysmuseon hyväksi. Uudistuksen myötä on yhdistyksen jäsenillä suurempi mahdollisuus olla vaikuttamassa museon toimintaan vuosikokouksessa, sillä aikaisemmin yleinen kokous pidettiin joka kolmas vuosi. Museoyhdistyksessä oli vuoden 2010 lopussa 257 jäsentä, joista henkilöjäsenien määrä oli 191. Yhdistyksen toimeenpanevana elimenä hallituksen rooli on jatkossa entistä tärkeämpi. Vuosi sitten julkistettiin museon apunimikilpailu, johon saatiin 271 nimiehdotusta. Suosituin nimiehdotus oli Otso. Kansalliseläimellämme on kautta aikojen ollut tärkeä merkitys metsästäjälle, ja nimitoimikunta päätyi Otso-nimen pohjalta kehittämään museon uutta logoa. Aina ei mene kuitenkaan kuin Strömsössä, sillä hyvin pian huomattiin muidenkin ottaneen Otson toimintanimekseen ja logokseen. Professori Erik Bruun kuunteli herkällä korvalla nimitoimikunnan jäseniä luonnostellessaan museon uutta Otso-logoa. Tehtävä oli nimen tunnettavuudesta johtuen erittäin hankala. Pitkien vaiheiden jälkeen museon hallitus päätti, että apunimen käyttöönotosta luovutaan. Yhtenä tärkeänä vaikuttajana päätöksen teossa oli nimen yleisyydestä johtuen se, ettei Otso-nimisille museokaupan omille tuotteille olisi saatu tavaramerkkisuojaa. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum on siis edelleenkin museon ainoa nimi. Taiteilija Erik Bruunille lämpimät kiitokset kärsivällisyydestä ja aina niin ystävällisestä yhteistyöstä museon kanssa. Suunnittelun myötä syntyi Bruunin kynästä upea karhunpääpiirros. Tästä karhusta tehdään museon yleisjuliste ja oma postikortti, jotka tulevat myyntiin tämän vuoden aikana. Otso-nimikin löysi loppujen lopuksi paikkansa - Metsästysmuseon ensimmäinen vuosikirja ilmestyy tämän vuoden aikana ja sen nimi on Otso. Vuosikirjan tunnuksena on tuo professori Erik Bruunin piirtämä karhunpää. Anne Uotila-Laine Käpälämäki 1 / 2011

4 Museon näyttelyt 2011 Suomen suurin telkkä ja Angry Bird Suomen suurin telkkä ja Angry Bird pesivät Metsästysmuseolla Kädenjäljillä. Hirsiveistotaidetta-puistonäyttelyssä Pihapuistossa esillä oleva hirsiveistosnäyttely on mäntsäläläisen Mestariwerstaan käsialaa. Yritys on tullut tunnetuksi mm. rokkari Sipe Santapukin Santarannan ekosaunan rakentamisesta. Näyttely kertoo suomalaisesta puunkäytöstä ja puuosaamisesta, mutta viittaa myös laajempiin viitekehyksiin. Kädenjäljillä-näyttelyn on tarkoitus muistuttaa ihmiskunnan ja luonnon välisestä marssijärjestyksestä ja todellisista mittasuhteista, kun nuolet ikuisessa taistelussa elintilasta alkavat suurentua. Puun työstäminen on perinteinen suomalainen taito, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Puu taipuu moneksi modernien muotoilijoiden ja taiteilijoiden käsissä, ja se on meille suomalaisille samalla sekä arkinen että kuitenkin arvokas. Puuosaamisen syvin perusta on käden, työkalun ja puun liitossa, kuten arkkitehti Panu Kaila on ilmaissut osuvasti. Onneksi puun kauneus on taas huomattu, eikä kaikkia puun käsittelytapoja ja mahdollisuuksia ole vielä unohdettu. Tyypillistä pihanäyttelyn kädentaitajille on leikkiä surrealistisesti mittasuhteilla. Suomen suurin telkkä asustaa telkänpöntöksi rakennetussa huussissa. Puuliitoksin rakennetusta pikkulasta voi kurkistaa sisään oikeaan telkänpönttöön. Kysymyksessä on siis telkänpöntöksi rakennettu pönttö, jonka sisällä on telkkä, jonka sisällä on telkänpönttö. Pysyitkö kärryillä? kysyy Mestariwerstaan Jere Jaakkola. Kaikki Metsästysmuseon puistossa esillä olevat Mestariwerstaan tuotteet ovat myynnissä, museokauppa vastaa niiden myynnistä. Koko kesän jatkuvassa näyttelyssä on esillä myös Hyria koulutus Oy:n hirsirakentamiseen erikoistuneen opintokurssin töitä. Angry Bird -työn ympärillä kolme mestaria vasemmalta lukien: Jonathan Anderton-Tyres, Jere Jaakkola ja Eetu Puurtinen. Kuoriutuva lintu on rakennettu käsiin hajoavasta jalavasta ja sydänlahosta männystä. Siunauksensa teoksen nimelle on antanut hittipeliyhtiö Rovio. Käpälämäki 1 / 2011

5 Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta Metsästysmuseon päänäyttelynä vuonna 2011 on Eräpolun varrelta Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta. Se on esillä museolla Metsästäjäliitto on museolle luonteva valinta näyttelyn aiheeksi, sillä Metsästäjäliitto on kaikille metsästäjille tuttu. Päätös Metsästysmuseon perustamisestakin syntyi Metsästäjäliiton piirissä. Liitto on kauan sitten vakiinnuttanut paikkansa metsästäjien edunvalvojana ja erilaisia palveluja tarjoavana järjestönä. Useimmat metsästäjät kuuluvat metsästysseuroihin, jotka ovat samalla liiton jäsenseuroja. Vaikka vuosien varrella on tehty yrityksiä kilpailevien järjestöjen perustamiseksi, ne ovat jääneet yrityksiksi ja unohtuneet historian hämärään. Suomen Metsästäjäliitto perustettiin metsästävien herrasmiesten toimesta Helsingin Seurahuoneella 23. huhtikuuta Hanketta oli kypsytelty jo jonkin aikaa. Metsästysseuroja oli maassa vielä vähän ja näistäkin vain 11 seuraa lähetti perustamiskokoukseen edustajansa. Useimmat olivat Helsingistä tai lähiseuduilta olevia arvokkaita suomenruotsalaisia seuroja. Yhteydet metsästäjäkunnan suureen enemmistöön olivat vielä tuolloin aika ohuet ja monet tavalliset metsästäjät eivät nähneet liittoa lainkaan tarpeelliseksi. Ukko-Pekka, Mannerheim ja SML Liiton jäsenmäärä oli pitkään alhainen, mutta sen piirissä vaikuttivat monet aikakauden näkyvimmistä suomalaisista, mm. tehtailijat Karl Fazer, Petter Forsström sekä Henry Hackman, ja 1930-luvulla liiton puheenjohtajana toimi pankinjohtaja Jukka Rangell, joka kohosi sittemmin pääministeriksikin. Yhteydet maan korkeimpaan johtoon olivat tuolloin muutenkin hyvät. Kun vuonna 1934 päästiin pitkästä aikaa metsästämään myös hirveä, niin liitto päätti järjestää ensimmäisen edustusjahdin Kytäjän kartanon mailla. Itse presidentti Svinhufvud saapui jahtiin, niinpä jahtia kutsuttiinkin presidenttijahdiksi. Hirvijahdit Kytäjällä jatkuivat koko 1930-luvun jälkipuoliskon ja Ukko-Pekka oli niissä kunniavieraana säännöllisesti. SM-metsästysammunnat ovat olleet SML:n ohjelmassa vuodesta Kuva on vuodelta Kuva Suomen Metsästysmuseo. Käpälämäki 1 / 2011

6 Liiton alkuaikojen kohokohtiin kuuluu epäilemättä myös sen kunniapresidentin marsalkka Mannerheimin vierailu vuosikokouksessa 28. toukokuuta Mannerheim esitelmöi kolme kuukautta kestäneestä tiikerinmetsästysmatkastaan Intiassa. Mannerheim oli varustautunut tilaisuuteen huolella. Hän esitti yleisölle jahdeistaan skioptikon-kuvia, jotka olivat eräänlaisia diojen edeltäjiä. Myöhemmin Mannerheim muisti sähkein tervehtiä tasavuosia täyttävää liittoa. Metsästäjäliitto monessa mukana Marsalkka Mannerheim metsästysmatkallaan Intiassa Saaliina on tiikeri. Kuva Suomen Metsästysmuseo. Näyttelyssä käydään Metsästäjäliiton historia läpi teemoittain. Liiton toiminnot ovat olleet moninaiset ja tämä esittelytapa katsottiin tässä tapauksessa parhaimmaksi. Näyttelyplansseissa kerrotaan erikseen järjestöllinen historia, kilpailutoiminta, riistanhoito, kansainvälinen toiminta, julkaisutoiminta, liitto seuratoiminnan kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lisäksi esitellään liiton suhdetta suomalaisiin metsästysmuotoihin ja tunnettuja liiton vaikuttajia eri vuosikymmeniltä. Lii- 6 Käpälämäki 1 / 2011

7 Metsästäjäliitto valisti pontevasti riistanhoidosta messuosastollaan 1960-luvulla. Kuva Aarno Liuksiala / Suomen Metsästysmuseo. ton historiaan mahtuu monenlaisia vaiheita ja henkilöitä. Suomalaisten metsästäjien joukossa on ollut niin kenraaleja ja vuorineuvoksia kuin talonpoikia ja työmiehiäkin. Näyttelyn kuvituksessa tärkein lähde oli luonnollisesti museon oma kuva-arkisto, jossa on runsaasti Metsästäjäliittoon liittyviä kuvia. Lisäksi kuvitusta saatiin myös monista maakunnallisista museoista, puolustusvoimilta ja museoviraston kuva-arkistosta. Museon arkistoon kuuluvasta Metsästäjäliiton arkistosta kuvattiin myös otteita asiakirjoista, kuten kirjeistä ja pöytäkirjoista. Ne kertovat omaa tarinaansa liiton värikkäästä menneisyydestä. Riippumattomasta eränkävijän elämästä haaveileva metsästäjä voi tänä päivänä nopeasti havaita, että metsästykseen liittyy monenlaisia rajoituksia, intressejä, eturyhmiä ja intohimoja. Mm. maa- ja metsätalouden, luonnonsuojelun, yhdyskuntarakentamisen, yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vaatimukset asettavat monenlaisia rajoituksia. Välineiden ja varusteiden tekninen kehitys on myös paljon muuttanut metsästystä. Järjestötoiminnaltakin jäsenet edellyttävät yhä enemmän. Näiden erisuuntaisten vaatimusten keskellä liiton on pitänyt luovia ja koettaa löytää myös metsästäjälle oma paikkansa. Eräneuvos Kairikko tiivistää Metsästäjäliiton historian paras tuntija, 20 vuotta sitten Metsästäjäliitosta massiivisen historiikin Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle kirjoittanut eräneuvos ja liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko osaa myös tiivistämisen taidon. Metsästäjäliiton historian hän esitti kerran hyvin vapaasti mukaillen näin: Ensin oli hyvin vaikeaa, sitten hiukan helpompaa, sitten taas hyvin vaikeaa ja sen jälkeen on pärjätty kaikesta huolimatta. Tervetuloa tutustumaan Suomen Metsästäjäliiton ja samalla suomalaisen metsästyksen lähihistoriaan. Pekka Allonen Käpälämäki 1 /

8 Puukonvalmistuksen SM-kilpailut 2011 Perinteisissä Suomen Puukkoseura ry:n järjestämissä puukonvalmistuksen SMkilpailuissa oli tänä vuonna mukana yhteensä 104 puukkoa. Toukokuun puoliväliin ajoittuva Fiskarsin puukkopäivät, jonka yhteydessä kilpailut pidetään, on Puukkoseuran vuosittainen päätapahtuma, joka tänäkin vuonna oli saanut suuren joukon puukkokansaa liikkeelle. Tapahtumassa on puukonvalmistuskilpailun lisäksi runsaasti muuta ohjelmatarjontaa, josta mainittakoon Upi Anttilan järjestämä ja hänen pajassaan tapahtuva taontakilpailu, puukon valmistajien ja tarvikemyyjien myyntitapahtuma, puukkohuutokauppa, jonka tuotto menee nuorten puukonvalmistajien hyväksi sekä nyt neljännen kerran valitun Vuoden puukkosepän julkistaminen. Tänä vuonna Vuoden puukkosepäksi tuli valituksi monitaitoinen, lähes 30 vuotta päätoimisena puukkoseppänä toiminut Rauno Vainionpää Kortesjärveltä. Vainionpäällä ei ollut mahdollisuutta olla paikalla Fiskarsissa, mutta Kauhavan puukkofestivaaleilla hänelle annetaan hopeinen Vuoden puukkosepän tunnus. Tämän vuoden kilpailupuukkojen taso oli merkittävästi korkeampi kuin muutamana edellisenä vuotena, mutta toisaalta myös tuomaristo oli arvostelussaan nostanut riman niin korkealle, ettei kaikissa sarjoissa jaettu ykkös- eikä kakkospalkintoja. Ilahduttavaa oli, että uusia osallistujia kilpailussa oli runsaasti. Tähän on ollut vaikuttamassa eri puolilla maata kansalais- ja työväenopistoissa järjestettävät puukonvalmistuksen kurssit. Merkille pantavaa oli hyrynsalmelaisten nuorten osallistuminen kilpailun nuorten sarjaan. Neljä Hyrynsalmen Iston koulun yhdeksännen luokan oppilasta puhdisti palkintopöydän. Tuomaristolla oli vaikeuksia saada heitä paremmuusjärjestykseen, siksi sarjassa jaettiin kaksi ensimmäistä ja kaksi toista palkintoa, jotka kaikki menivät Hyrynsalmelle. Heidän tasonsa olisi riittänyt myös aikuisten sarjoissa. Kaikille nuorten sarjaan osallistuville Suomen Puukkoseura antoi 50 euron suuruisen kannustusstipendin. Kaikki palkitut puukot ovat kesä-elokuun ajan näytteillä Suomen Metsästysmuseossa. Risto Mikkonen sihteeri Suomen Puukkoseura ry. Kuva Risto Mikkonen. Käpälämäki 1 / 2011

9 Metsästys ja Kalastus -lehti 100 vuotta M etsästysmuseossa voi tutustua Metsästys ja Kalastus -lehden satavuotiseen historiaan pienoisnäyttelyssä, jossa esitellään lehden värikkäitä vaiheita viiden eri päätoimittajan ajanjaksoilta. Suomen Metsästysyhdistyksen johtokunta päätti ryhtyä julkaisemaan Metsästys ja Kalastus -lehteä tammikuusta 1912 alkaen. Lehti oli jatkoa Suomen Metsästyslehdelle, jota yhdistys oli julkaissut vuodesta Lehden päätoimittajaksi valittiin opettaja A. E. Salmelainen, ja toimituskuntaan kuuluivat V. Brander, E. Becker, Emil Fabritius, Ax. Fr. Londen, K. A. Paloheimo ja Ferdinand von Wright. Jo vuoden 1911 joulukuussa ilmestyi lehden näytenumero, jossa esiteltiin lehden toimitusperiaatteita. Tietokirjoitusten lisäksi lehdessä tultaisiin julkaisemaan lyhyehköjä eräkertomuksia, käytännön metsästysneuvoja ja -oh- Käpälämäki 1 /

10 jeita sekä eräkirjojen esittelyjä. Kalastusurheilun artikkelit käsittelisivät kaloja, kalanhoitoa, kalavesiä ja kalastusvälineitä, unohtamatta kalastusaiheisia kertomuksia. Kalastus jäi kuitenkin aiheena selvästi toiseksi ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen sijaan metsästyslain uudistamiseen liittyvät valmistelut ja mietinnöt olivat vahvasti esillä ja eräkertomukset vakiinnuttivat paikkansa alusta lähtien. Sunnuntaimetsästyksen kieltämisestä käytiin kiivasta keskustelua eläinsuojelijoiden ja metsästäjien välillä, ja kalastajien ja metsästäjien järjestäytymisestä kirjoitettiin paljon ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Lehti ilmestyi myös sotavuosien aikana, joskin usein kaksoisnumerona. Levikki oli vaatimaton, vain noin viitisensataa tilaajaa. Lehden julkaisu olikin taloudellisesti kannattamatonta, vaikka Suomen Metsästysyhdistys sai valtiolta rahallista tukea lehden julkaisuun. Valtio eväsi avustuksen 1920-luvun alussa, jol- loin lehti oli vaarassa tulla tiensä päähän. Lehti sai jatkoa, kun sen toimituskunta, johon kuuluivat kirjailija Juhani Aho, kalastusneuvos E. Hellevaara, tohtori Kalle Rikala ja maisteri Yrjö Ylänne, otti lehden taloudellisen vastuun kantaakseen. Lehti oli nyt Suomen Metsästysyhdistyksen, Suomen Urheilukalastajain Liiton sekä vuonna 1921 perustetun Suomen Yleisen Metsästäjäliiton äänenkannattaja. Seuraava merkittävä uudistus tapahtui vuoden 1939 alussa, kun lehti siirtyi Kustannusosakeyhtiö Otavan omistukseen. Lehden ulkoasua uudistettiin ja sisältö muuttui aikakauslehtimäisemmäksi. Joulukuun numerona alettiin julkaista Erämiehen Joulua, joka sisälsi ainoastaan eräkertomuksia. Monet eräkirjailijoina myöhemmin tunnetut nimet saivat ensimmäisiä tarinoitaan julki Metsästys ja Kalastus -lehden palstoilla, esimerkiksi Eliel Wartiainen, Paavo Ruotsalainen ja Ludvig Kirjailija Juhani Aho toimi lehden kansikuvan koskionkijan mallina. Kansi oli käytössä Professori Yrjö Ylänne toimi Metsästys ja Kalastus -lehden päätoimittajana vuosina Kuva Suomen Metsästysmuseo. 10 Käpälämäki 1 / 2011

11 Munsterhjelm, sekä seuraavaa sukupolvea edustavat Annikki Kariniemi-Willamo, Veikko Huovinen, Pekka Reinikka ja Veikko Rissanen. Lehden avustajakuntaan on vuosien saatossa kuulunut alan eturivin asiantuntijoita, kuten Tauno V. Mäki, Teppo Lampio, S. O. Lindgren, Heikki Suomus ja Erkki Levanto. Kirjailija A. E. Järvinen toimi lehden avustajana vuodesta 1923 aina kuolinvuoteensa 1963 saakka. Metsästys ja Kalastus -lehden sataan vuoteen on mahtunut koko metsästys- ja kalastusharrastusten kirjo. On ollut eräuutisia rintamalta, huolta riistakantojen säilymisestä, tutkittua tietoa kalojen elämästä, koirien koulutusohjeita ja jännittäviä eräkokemuksia kaukomailta. Järjestöuutiset, riistan rauhoitusajat ja muut ajankohtaiset asiat on uutisoitu tuoreeltaan, samoin riistaistutuksia sekä uusia metsästysaseita ja kalastusvälineitä koskevat tiedot. Lehti on alusta asti toivonut lukijakuntaansa osallistumaan lehden tekoon ja järjestänyt eräaiheisia valokuvaus- ja kirjoituskilpailuja. Riistamailta ja kalavesiltä -palstaa on julkaistu vuodesta 1921, ja se on sisältänyt sekä ikäviä uutisia salametsästyksestä että mainioita sattumuksia, kuten Keskustelu kalan kanssa (v. 1927) ja Oravat radiokuuntelijoina (v. 1931). Tänä päivänä Otavamedian kustantama Metsästys ja Kalastus -lehti ilmestyy 13 kertaa vuodessa ja tavoittaa yli luonnossa liikkujaa, metsästäjää ja kalastajaa. Artikkelit ja teemat ovat ajantasaisia ja seuraavat tulevia ja käynnissä olevia jahti- ja kalastuskausia. Lehti jakaa hyödyllistä tietoa tuoteuutuuksista, ja käyttökokeissa esitellään erämiesten aseita, patruunoita, kalastusvälineitä, retkeilyvarusteita sekä vaatteita. Vakiopalstoja ovat mm. Kuukauden kuva, Riistamailta ja Kalavesiltä, M&K Erätarinat ja Tarkkana luonnossa. Suurimmat saaliit ja niiden saajat esitellään hirvien ja haukien 10-kerhojen palstoilla. Metsästys ja Kalastus -lehden pitkäaikainen päätoimittaja FM Mauri Soikkanen kirjoittaa lehden historiikin 100 vuotta riistamailla ja kalavesillä. Metsästys ja Kalastus , joka ilmestyy loppuvuodesta 2011 Otavan kustantamana. Taru Liukkonen Juhani Aho 150 vuotta syntymästä s Lapinlahti, k Helsinki Kansalliskirjailija Juhani Aho esitellään juhlavuoden kunniaksi pienoisnäyttelyssä Metsästysmuseossa Juhani Aho muistetaan ennen kaikkea teoksistaan Rautatie (1884) sekä Juha (1911). Ahon lastuja, eli lyhyitä kertomuksia ilmestyi vuosina kahdeksana kokoelmana, joista viimeinen, kalastuskirjojen klassikko Lohilastuja ja kalakaskuja ilmestyi hänen kuolinvuotenaan. Aho oli aikanaan Suomen tunnetuin kirjailija Euroopassa ja ensimmäinen ammattikirjailija Suomessa. Juhani Aho eli Johannes Brofeldt syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa ja vietti Juhani Aho sai laajalti tunnustusta: hän oli ehdokkaana kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi, sai valtion kirjailijaeläkkeen vuonna 1906 ja Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon Käpälämäki 1 /

12 Insinööri Georg Holm (vas.) ja Juhani Aho esittelevät uistelemalla saatua saalistaan. Kuva on Ahon viimeiseltä kalastusretkeltä Huopanankoskelta v. 1920, julkaistu Metsästys ja Kalastus -lehdessä lapsuutensa Iisalmen seudulla. Hän opiskeli ylioppilaaksi Kuopion lyseossa ja tämän jälkeen suomen kieltä, kirjallisuutta ja historiaa Helsingin yliopistossa. Nuorena ylioppilaana Aho sai huomiota voitettuaan osakuntansa kirjoituskilpailun novellillaan Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vuonna 1884 Aho jättäytyi yliopistosta kirjailijaksi ja vapaaksi lehtimieheksi. Kirjailijanimensä Juhani Aho otti käyttöön jo kouluaikana, virallisesti vuonna Juhani Ahon laajaan tuotantoon kuuluu niin pienimuotoisia kertomuksia kuin yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä historiallisia teoksia. Hän kirjoitti kuvauksia sekä tavallisesta kansasta että sivistyneistöstä, tyylin vaihdellessa realistisesta kansalliseen uusromantiikkaan. Ahon suomennoksista tunnetuin on Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaanisarja. Juhani Aho oli nuorempana innokas metsästäjä; jänisjahdissa ja lintumetsällä hän kävi Hausjärvellä ja Tuusulassa asuessaan. Jänisjahdista kertoo myös novelli Metsämiehen muistelma, joka julkaistiin Ahon Lastuja-sarjan ensimmäisessä osassa vuonna Kun uusi metsästyslaki vuonna 1898 astui voimaan, kaivattiin metsästäjäpiireissä kansantajuista kirjaa metsänriistan hoidosta. Suomen Metsästysyhdistys kääntyi Juhani Ahon puoleen, ja Metsästys-alueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta ilmestyi v Teoksessa Aho valisti maanomistajia muodostamaan yhteisiä metsästysalueita, ja riistanhoidosta hän antoi hyvin täsmällisiä neuvoja. Eräkertomuksia sisältyy myös Ahon novellikokoelmaan Eläimiä, joka ilmestyi vuonna Juhani Aho piti itseään enemmän kalamiehenä kuin kirjamiehenä. Vuoden 1906 kesällä hän tutustui Viitasaaren Huopanankoskeen kapteeni W. Ruuthin vieraana. Aho palasikin 12 Käpälämäki 1 / 2011

13 rakkaan koskensa äärelle joka kevät ja syksy taimenta pyytämään. Hän ihaili suuresti englantilaista kalastuskulttuuria ja oli vaikuttunut Izaak Waltonin teoksesta The Compleat Angler. Urheilukalastuksen saralla Aho oli arvostettu asiantuntija ja kalavesien hoidon ja kalakantojen vaalimisen puolestapuhuja. Lohilastut ja kalakaskut -teoksessaan Aho kuvaili myös kalojen elintapoja ja kalastusvälineitä. Vuonna 1919 Aho oli perustamassa Suomen Urheilukalastajain Liittoa ja piti perustavassa kokouksessa vaikuttavan puheenvuoron: Urheilukalastuksen harrastus meillä ja muualla. Liiton päätehtävästä hän totesi: Meidän on järjestettävä kalainhoito niin, että jokaisesta pyrstöstä, minkä otamme, annamme kymmenen takaisin. Ahon ansiosta suomenkieleen vakiintui käsite urheilukalastaja. Ahon kunnianhimoinen tavoite oli kirjoittaa urheilukalastuksen käsikirja, joka jäi häneltä kuitenkin alkuvaiheeseen. Hänen kalastusta käsitteleviä artikkelejaan saatiin lukea Suomen kalastuslehdestä sekä Metsästys ja Kalastus -lehdestä. Ahon ansioihin kuuluu Metsästys ja Kalastus -lehden pelastaminen vuonna Hän vastasi uudistuneen lehden kalastusasioiden toimituksesta kalastusneuvos E. Hellevaaran kanssa ja otti tehtävän innostuneesti vastaan. Hän hankki ilmoituksia ja tilaajia ja lupasi tarvittaessa kirjoittaa koko kalastuspuolen itse. Juhani Aho menehtyi kuitenkin jo samana vuonna sairauden uuvuttamana. Hänen viimeisen kalastusretkensä päiväkirja julkaistiin vielä seuraavan vuoden numeroissa. Taru Liukkonen Vuoden luontokuvat Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämän kuvakilpailun parhaimmisto on jälleen esillä Suomen Metsästysmuseossa. Vuonna 2010 Vuoden luontokuvat -kilpailuun osallistui lähes kuvaajaa yli kuvalla. Vuoden luontokuvat kilpailun Nisäkkäät-sarjan voittajakuva Täysillä on hailuotolaisen Esko Pitkäsen käsialaa. Käpälämäki 1 /

14 Vuoden 2010 Luontokuvaksi valittiin espoolaisen Pekka Tuurin kasvikuva Kohti valoa. Ensimmäisen kerran Vuoden Luontokuva -kilpailun 30-vuotisessa historiassa voiton vei veden pinnan alta otettu kuva. Voittoisa lummekuva on kuvattu elokuisena iltapäivänä Lammin Porraskoskella. Kilpailun esituomareina toimivat luontokuvaajat Jorma Luhta ja Timo Nieminen, kustannustoimittaja Aila Järvenpää sekä graafikko Seppo Alanko. Lopputuomaristo, johon kuuluivat luontokuvaajat Tapani Räsänen (puheenjohtajana) ja Pauli Nieminen sekä päätoimittaja Markku Lappalainen, valitsi esituomareiden karsimista reilusta tuhannesta palkitut kuvat. Vähintään kunniamaininnalla palkittiin neljäkymmentä kuvaa, kymmenen enemmän kuin aiempina vuosina. Näin Vuoden luontokuvat näyttelyssäkin on enemmän nähtävää kuin aikaisempina vuosina. Kaarnapohjoinen Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista TaM Eeva Kontturi käyttää teoksissaan kaarnaa, sammalta, käpyjä, jäkälää, kalanruotoja ja riistaeläinten luita luonnon kiertokulussa jo elinkaarensa lopussa olevia materiaaleja. Töissä käytetyt aidot, hauraat ja herkät materiaalit katoavat joskus jälleen osaksi luontoa, alustaksi uuden kasvulle. Näyttely on puheenvuoro luontoestetiikan ja ympäristöarvojen puolesta. Luonnossa kaikki on järjestäytynyt ihmeellisesti, tarkoituksen mukaisella tavalla. Kaikki aistimukset, tuoksut, materiaalien tuntu, pintojen rakenteet, muodot ja värit ovat kiinnostavia, Koru on tehty näädän luista. 14 Käpälämäki 1 / 2011

15 kuvailee eräoppaankin tutkinnon suorittanut Kontturi taiteensa lähtökohtia. Teokseni ovat näiden elementtien uudelleenjärjestelyä ja lapsuudessa omaksutun luontoherkkyyden vaalimista. Luonto tarjoaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan muuttuvan, lukemattomista väreistä koostuvan väripaletin. Monenkirjavat höyhenet ja sulat edustavat itselleni maalauksellisia pensselinvetoja, lepän kävyt voivat olla pisteitä, rytmi ilmenee kävyn suomujen järjestyksessä, viivaa ja liikettä voi edustaa vaikkapa tuulessa huojuva rannan kaislikko. Aimo Randén on poissa Uusi kevät ja orastava kesä otti pois Aimo Randénin (s ) omaisiltaan, lukuisilta ystäviltään, yhteistyökumppaneiltaan ja sidosryhmiltään. Aimo menehtyi pitkällisen sairauden murtamana , läheistensä saattamana. Aimo Randén toimi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton puheenjohtajana vuosina Hänet kutsuttiin myös liiton kunniapuheenjohtajaksi toimintakautensa jälkeen. Aimo Randén oli aimo erämies. Hän suhtautui eräharrastukseensa vakavasti ja lämpimällä otteella. Erityisesti Aimo piti arvossa vanhoja perinteisiä erätapoja ja -kulttuuria. Haitarin soitto liittyi hänen harrastuksiinsa metsästyksen ja kalastuksen ohessa. Idearikkaus ja aloitteellisuus kuuluivat hänen ominaisuuksiinsa. Hänen aikanaan perustettiin mm. Eräapaja Oy liiton toimintojen rahoittamiseksi. Lukuisia aloitteita maa- ja vesialueita omistamattomien harrastuksen kehittämiseksi tehtiin Randénin puheenjohtajakauden aikana. Luottamustoimissa ja edustuksissa Aimo oli aina luotettu johtaja. Randén edusti liittoa Metsästysmuseoyhdistyksen perustavassa kokouksessa Hän oli myös museon valtuuston jäsen vuodesta 1980 alkaen aina valtuuston lakkauttamiseen (31 vuotta) asti. Randén kävi säännöllisesti museon valtuuston kokouksissa. Hän on myös lahjoittanut museolle haulikkorihlan ja puheenjohtajan nuijan, jolla valtuuston pj. Jorma Järvi löi lukkoon museon sijoittamisen Riihimäelle pidetyssä valtuuston kokouksessa. Aimo Randénia jää kaipaamaan ja lämpimästi muistelemaan koko Metsästäjä- ja Kalastajaliiton väki, sekä lukuisa joukko ystäviä. Sympaattinen eräharrastaja on siirtynyt leppoisille ja sopuisille eräapajille. Aimosta voidaan myös sanoa, että eväitä oli aina siihen, kun oli matkaakin... Leppoisia ja suopeita olkoot myös eräsavusi ja kalatuulesi... - siellä jossain. Kyösti Sorsa Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton puheenjohtaja Kuva Arvi Paloheimo / Suomen Metsästysmuseo. Käpälämäki 1 /

16 16 Käpälämäki 1 / 2011

17 Käpälän jälkiä Metsästysmuseon kuulumisia Huippusuosittu Pönttöpäivä järjestettiin nyt toista kertaa Metsästysmuseolla lauantaina Tapahtumassa naputeltiin n asuntoa pihapiirin linnuille ja metsien kolopesijöille. Puutavaran lahjoitti jälleen Versowood Oy ja Hyria koulutus Oy:n Työmyllyn opettajat ja opiskelijat sahasivat sen valmiiksi pönttötarpeiksi. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys esitteli tapahtumassa erikoisempia pönttömalleja ja Suomen riistakeskus Kotikosteikkohanketta. Kuva Ilja Koivisto. Kuva Riikka Ahokas. Ilmeikäs ilves vastaanottaa museon kesävierailijat. Veistos on Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän opiskelija Päivi Ojamäen käsialaa. Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlia vietettiin Suomen Metsästysmuseossa ja Suomen lasimuseossa Juhlat avattiin Lasimuseossa puheilla ja multimediakoosteella liiton historiasta. Juhlapuhujana oli maa- ja met- Käpälämäki 1 /

18 Päivi Savolainen esitti vahvasti eläytyen Metsästäjäliiton juhlavuoden runokilpailun voittajarunon Soma tappaas, jonka on kirjoittanut Tapio Puttonen Konnevedeltä. Kuva Ilja Koivisto. sätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Avauksen jälkeen juhlaväki siirtyi Metsästysmuseon korkeaan saliin, jossa tarjoiltiin riistacocktail. Eräneuvos Juha K. Kairikko piti puheen liiton historian käännekohdista. Sitten ohjelmassa oli vuorossa tanssia Suomalaisen klubin orkesterin tahdittamana. Solistinaan heillä oli viulisti Mervi Myllyoja. Iltakymmeneltä innokkaimmat juhlijat siirtyivät vielä bussikuljetuksella jatkoille liiton Erätalolle. Metsästysmuseon valokuva-arkisto täydentyi valokuvaaja Timo Syrjäsen dokumenttikuvausprojektin kuvilla vuosilta Topenon Erän hirvijahtikuvien henkilöitä kävi museolla tunnistamassa seuran jäsen Jorma Huhta. Valokuvat löytyvät luetteloituna museon Kantapuu-tietokannasta. Metsästysmuseon henkilökunta vieraili Maatalousmuseo Sarassa toukokuun alussa. Museon perusnäyttely oli erityisesti mielenkiinnon kohteena, koska Metsästysmuseon oman perusnäyttelyn uudistaminen on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Museonjohtaja Teppo Vihola esitteli näyttelyä. Kuva Riikka Ahokas. 18 Käpälämäki 1 / 2011

19 Kuva Ilkka Ala-Ajos. Karjalan tasavallan maa-, kala- ja metsätalouden ministeriön edustajat tutustuivat Metsästysmuseoon Suomen riistakeskuksen vieraina maaliskuussa. Opastettu tutustuminen Suomen metsästyshistoriaan museossa kuului Karjalan tasavallan ja Suomen riistataloutta koskevan yhteisneuvottelun ohjelmaan, jonka isäntinä toimivat Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Pigg ja kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos. Karjalan tasavaltaa edustivat mm. maatalousministeri Grigory Manuilov, varaministeri Sergei Lekkerev ja Karjalan tiedeakatemian professori (evp) Pjotr Danilov. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen Metsästysmuseolle valtionavustuksena euroa käytettäväksi Kulttuurijahti - hankkeeseen. Tavoitteena on luoda Riihimäen seudulle verkosto, joka tukee mielenterveyspotilaiden hoitoa ja kuntoutusta kulttuurin ja taiteen keinoin. Metsästysmuseon yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Riihimäen Taidemuseo, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön psykiatrinen osasto, Riihimäen Teatteri, Riihimäen Nuorisoteatteri ry, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. ja Riihilatu ry. Kulttuurijahti -hanketta suunniteltaessa järjestettiin syksyllä 2010 mielenterveyskuntoutujille pilottityöpaja, jossa tutustuttiin Metsästysmuseoon ja Riihimäen luontokohteisiin sekä työstettiin luontokokemuksista taidetta Riihimäen Taidemuseossa aloitti Metsästysmuseossa työharjoittelun restonomiopiskelija Petri Heinonen Riihimäeltä. Heinonen lukee kolmatta vuotta matkailualaa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Metsästysmuseossa harjoitteluun kuuluu opastuspakettien suunnittelua ja asiakaspal- Käpälämäki 1 /

20 velua museon vastaanotossa. Harjoittelu jatkuu elokuun loppuun saakka. Kuva Riikka Ahokas. Design Petruskan nahkamuotia Metsästysmuseossa. Kuva Jussi Särkilahti. Metsästysmuseon tilat sopivat moneen käyttöön. Vuosien varrella museossa on järjestetty metsästäjäkursseja, syntymäpäiviä, häät ja jopa muistotilaisuus. Helmikuussa museo muuttui studioksi, kun siellä kuvattiin Design Petruskan nahkamuotia. Petruska valmistaa lammasturkkeja, nahkatakkeja ja -vaatteita studiossaan Riihimäellä aivan Metsästysmuseon naapurissa. Kuvauksien taiteellisesta ilmeestä vastasi Lahden Muotoiluinstituutin opiskelija Justus Kantakoski, jolle kuvausjärjestelyt olivat osa opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Valokuvat otti Jussi Särkilahti. Mallina toimi Sandra Eneh ja hänet meikkasi Triin Abiline. Veera Tuominen hääri kuvausassistenttina. Kuvauksissa käytetyt korut olivat Kyösti Lahden käsialaa. Korut on valmistettu riistaeläinten ja liikenteessä kuolleiden eläinten osista, kuten supikoiran kylkiluista ja kyyn selkänikamista. Toista kertaa Riihimäellä järjestetty Museoiden yö -tapahtuma keräsi Metsästysmuseoon yli 500 kävijää lauantaina Tapahtuma on osa kansainvälisen museoviikon ohjelmaa. Yössä esiintyivät Mestariwerstaan hirsiveistäjät, joiden taidokkaat hirsiveistokset ja -rakennukset ovat ihasteltavissa Metsästysmuseon Kädenjäljillä-puistonäyttelyssä kesän ajan. Metsästysmuseon pihalla ja näyttelytiloissa riitti vilskettä ja vilinää , kun riihimäkeläisen Uramon koulun oppilaat viettivät luontopäivää. Museolle oli rakennettu 20 Käpälämäki 1 / 2011

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253

Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253 Lemin yhdistys ry LY-tunnus 1037253 Kesäretki Hämeenlinnaan ja Riihimäelle 6.8.-13 Eläkeliiton Lemin yhdistys päätti tehdä päivän kesäretken Hämeenlinnaan, Aulangolle ja Riihimäelle. Matkaan lähdettiin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA. Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen

SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA. Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen Riistatalouden volyymi ja arvo -harrastajamäärä ja aktiivisuus -riistakannat ja saalis Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT, KUNNIAKIRJAT JA ANSIOMERKIT

TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT, KUNNIAKIRJAT JA ANSIOMERKIT Suomen riistakeskuksen hallitus on kokouksessaan 4.10.2012 tekemällään päätöksellä vahvistanut Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten ansiomerkkiohjesäännön seuraavasti: TUNNUKSET, SUORITUSMERKIT,

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTYSMUSEO. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry.

SUOMEN METSÄSTYSMUSEO. Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. SUOMEN METSÄSTYSMUSEO Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry. TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kannen kuva: Juha Mälkönen. Taitto: Studio Henry Forssell. Paino: tt-urex, Porvoo 2012. 1 Sisällysluettelo 2

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.12.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA 18.12.2001 kello 16.30 PAIKKA SAAPUVILLA Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Hannu Lukkarila Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla.

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

YPÄJÄN RIISTAMIEHET ry. metsästysseuran säännöt

YPÄJÄN RIISTAMIEHET ry. metsästysseuran säännöt YPÄJÄN RIISTAMIEHET ry. metsästysseuran säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Ypäjän Riistamiehet ry. ja kotikunta Ypäjän kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Sisällysluettelo Yleistä Vuosikokous Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry:n jäsenet Hallitus, toiminnantarkastaja ja hallituksen toiminta Kilpailutoiminta

Lisätiedot

PAIKKA City-hotelli, os. Pekankatu 9

PAIKKA City-hotelli, os. Pekankatu 9 ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 5.11.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA City-hotelli, os. Pekankatu 9 PAIKALLA Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Ari Lohiniva Martti

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki PÖYTÄKIRJA 1(10) EDUSTAJISTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS AIKA Klo 17.00 PAIKKA Pasila, tila 2004 KUTSUTUT 1 Salla Korhonen paikalla 2 Juhani Sillanpää paikalla 3 Teemu Tiilikainen paikalla 4 Tiina Hiltunen paikalla

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Meilivälähdys1/2010. Loviisan Kameraseura ry Lovisa Kameraklubb rf. Kuvakilpailuiden aiheet vuoden kuvailtoja varten

Meilivälähdys1/2010. Loviisan Kameraseura ry Lovisa Kameraklubb rf. Kuvakilpailuiden aiheet vuoden kuvailtoja varten Meilivälähdys1/2010 Loviisan Kameraseura ry Lovisa Kameraklubb rf Kuvakilpailuiden aiheet vuoden kuvailtoja varten Elokuu (29.8): Hetki (projisoitavat), Meren äärellä (mustavalkokuvat) Syyskuu (26.9):

Lisätiedot

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä

Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012. Yleistä 1 Suomen Kirjeshakkiliitto - F.K.F ry. Toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä Kirjeshakkiliiton toiminta on jatkunut vuonna 2012 edellisvuosien linjoilla. Talouden osalta loppuvuodesta alkaneet Finjub50-turnauksen

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016

KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KAMERASEURA RY, TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kameraseura ry edistää valokuvaharrastusta monipuolisesti ja laadukkaasti ja tarjoaa yhteisöllisen tavan harrastaa valokuvausta sekä kehittää luovuutta. Kameraseura

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA www.ksrespiirit.fi 1 (5) KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko 7.10.2015 klo 18.30. Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho, Punainen paroni sali. Kokouskahvit

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot