Aksilan Alueuutiset Kevätaurinkoiset terveiset Aksilasta!

Transkriptio

1 Päätoimittaja Riikka Västi 1/2013 Aksilan Alueuutiset Kevätaurinkoiset terveiset Aksilasta! Kenties kevätauringon inspiroimina ovat mm. naistentautien ja synnytysten vastuualueen puuhanaiset järjestämässä uudenlaista avoterveydenhuollon päivää. Tällä kertaa yhteistyökuvioita ja uusia tuulia käydään läpi työpajoissa. Pajoissa käsitellään mm. raskausdiabeteksen hoitoa, äitiyspoliklinikkaan ja ultraäänitutkimuksiin tutustutaan paikan päällä samoin kuin synnytyssaliin. Osastonyliylilääkäri Tiina- Liisa Erkinheimo kertoo päivän annista lisää s.3 Ensimmäinen virallinen Ketjulähetti Marika Kääriäinen JIK:stä kertoo viikon jaksostaan Seinäjoen keskussairaalan fysioterapian yksiköstä s.2. Lakeuden omaishoitajat ja Yhdessä tehden II projekti nostavat esille omaishoitajien ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä yhteistyötä. Projekti tarjoaa ammattihenkilöille tietoa omaishoidosta, omaishoitajien tuen tarpeista ja mahdollisuuksista tukea omaishoitajia. Lisää s Päivi Nevala on aloittanut työnsä Aksilassa terveyden edistämisen kehittämissuunnittelijana. Päivi hoitaa tehtävää virkavapaan sijaisena kesäkuuhun 2014 saakka. Lisää Päivin suunnitelmista maakunnan terveyden edistämiseksi sivulla 6. Sisältö Ketjulähettinä oppimassa 2 Avohuollon päivä synnytyksillä ja naistentaudeilla 3 Kuka hoitaisi omaishoitajaa 4 Yhdessä tehden II-projekti 5 Esittelyssä terveyden edistämisen koordinaattori Päivi Nevala 6 Seinäjoen keskussairaala Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila

2 2 KETJULÄHETTINÄ OPPIMASSA Fysioterapeutti Marika Kääriäinen JIK-liikelaitoskuntayhtymän Jalasjärven terveyskeskuksesta oli helmikuussa viikon Ketjulähettijaksolla Seinäjoen keskussairaalan fysioterapian yksikössä. Marika oli saanut tiedon Ketjulähettijaksosta työpaikan ilmoitustaululle ilmestyneestä Ketjulähettiesitteestä. - Voisin kuvailla itseäni tiedonjanoiseksi ikuiseksi opiskelijaksi. Olin ajatellut jo aiemmin, että olisi hienoa päästä tutustumaan lasten fysioterapiaan erikoissairaanhoidossa. Omassa työssänikin työnkuvaan kuuluu lasten fysioterapia ja sen lisäksi vuodeosastotyö ja apuvälineasiat. Jakso oli mahtava ja siitä jäi erittäin hyvät fiilikset. Pääsin hyvin mukaan toimintaan, sain olla monessa mukana ja tuntui, että oppimiseni ja viihtymiseni eteen oli nähty myös vaivaa. -Minut otettiin keskussairaalassa erittäin hyvin vastaan. Sain olla monessa mukana ja sen eteen, että saisin mahdollisimman paljon irti jaksosta, oli nähty myös vaivaa. Tämä näkyi mm. asiakkaiden ja aikataulujen ennakkosuunnittelussa. Sain nähdä fysioterapiaa eri suunnista ja lähtökohdista, keskustella ja nähdä myös muiden ammattiryhmien osuutta kuntoutusketjussa. Marikan mielestä oli etuoikeus päästä työskentelemään uusissa, hienoissa tiloissa Y-talossa ja näkemään, mitä mahdollisuuksia uudet puitteet antavatkaan fysioterapian toteuttamiselle. Viikon kestävän Ketjulähetti-jakson aikana oman työn arvostus kasvoi ja samalla myös ymmärrys siitä, kuinka erilainen työnkuva kollegojen kesken voi olla erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. -Kannustan kaikkia, joita asia kiinnostaa, hakeutumaan Ketjulähettijaksolle. Olen kuullut, että erityisesti perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon suuntaan on ollut erityisesti kiinnostusta, mutta toivoisin liikennettä myös erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon suuntaan. Meillä on paljon annettavaa molemmin puolin! -Nyt kun sain uutta tietoa, sitä on mukava jakaa eteenpäin omassa yksikössä, kipinä syttyi myös yhteistyön vahvistamiseen meilläkin. Omaa työtä on helpompi analysoida, kun sitä katsoo hetken hiukan etäämmältä. Haluan kiittää Teijaa, Pirkkoa, Saria ja Pirkko- Liisaa, Alasen Merjaa sekä kaikkia niitä, jotka perehdyttivät minua viikon aikana sekä työnantajaa, joka mahdollisti jakson. Lisää tietoa Ketjulähetti-toiminnasta Aksilan sivuilta sekä merja.alanen@epshp.fi

3 3 Avohuollon päivä synnytyksillä ja naistentaudeilla järjestetään Seinäjoen keskussairaalassa perinteiseen tapaan naistentautien ja synnytysten vastuualueen avohuollon päivä, jonne kutsutaan avoterveydenhuollon työntekijöitä moniammatilliseen koulutuspäivään. Tänä vuonna tapahtuma on ideoitu työpaja-tyyppiseksi toiminnalliseksi päiväksi, jossa osallistujilla on kuuntelemisen lisäksi mahdollisuus osallistua konkreettisesti. Osastonylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo kertoo, että kahdesti vuodessa järjestettävien avoterveydenhuollon päivien tarkoituksena on ollut informoida avoterveydenhuoltoa naistentautien- ja synnytysten yksikössä tapahtuneista muutoksista ja ajankohtaisista asioista sekä toimia avosektorin ja erikoissairaanhoidon välisen vuoropuhelun virittämisfoorumina. - Pidämme tärkeänä avointa ajatustenvaihtoa avosektorin kanssa. Kahdesti vuodessa järjestettävä keskustelufoorumi ei toki tähän riitä, mutta toivomme, että koulutuspäivien myötä saisimme välitettyä avopuolelle viestiä siitä, että olemme kiinnostuneita heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Meille on lisäksi tärkeää kuulla avosektorin mietteitä siitä, millaiselta yksikkömme tarjoamat erikoissairaanhoidon palvelut/ ohjeistukset avoterveydenhuoltoon päin näyttävät ja pystymmekö riittävästi vastaamaan todelliseen palvelukysyntään. -Yhteistyötä yhteisten potilaidemme parhaaksi tässä molemmat teemme. Kun tunnemme toimijat molemmin puolin kenttää, on arkisen työn keskellä helpompi ottaa toiseen myös yhteyttä. Päätimme muuttaa koulutuspäiviä entistä keskustelevampaan muotoon ja siksi koulutuspäivät ovat ensimmäistä kertaa rakennettu workshop-tyyliin. Toivomme koulutuspäiville runsasta osanottoa kaikista avosektorin ammattiryhmistä "jokaiselle jotakin" - periaatteella. Tulkaa mukaan esittämään arjen työssänne esiin tulevia ongelmia, niin etsitään niihin yhdessä ratkaisuja, Erkinheimo kehottaa. Työpajoissa paneudutaan raskausdiabeetikon hoitoon potilasesimerkkien avulla sekä tutustutaan synnytyssalin tiloissa imukuppi- ym. välineistöön ja kerrataan normaalin ja hätäsynnytyksen hoitoa. Äitiyspoliklinikalla on mahdollisuus tutustua ultraäänitutkimuksiin ja mm. 4D-laitteen suomiin mahdollisuuksiin käytännössä. Huumeita, alkoholia tai lääkkeitä käyttävien äitien hoitoon keskitytään paneelissa, jonne on lupautunut useita asiantuntijoita. Imetysasiat ovat myös esillä aulanäyttelyssä ja asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Tiina-Liisa Erkinheimo Päivän ohjelmassa kuullaan alustuksia mm. Lihavuusleikkauksen vaikutuksesta raskauteen sekä anorektikon raskaudesta Naistentautien uudistuneista hoitokäytännöistä Neuvoloiden näkökulmaa tuo esiin lääkäri-hoitaja työpari Suupohjasta Päivän päätteeksi on mahdollisuus opastettuun tutustumiskierrokseen osastoilla Imetysasiat ovat myös

4 4 Kuka hoitaisi omaishoitajaa? Omaishoitajat toivovat terveydenhuollon ammattihenkilöiltä aikaa tulla kohdatuksi, omaishoitajan kokemustiedon arvostamista ja arjen avun järjestymistä kotiin. Suurin osa omaishoitotilanteista alkaa terveydenhuollossa: omaishoidon tarve voi syntyä äkillisesti läheisen sairastumisen, vammautumisen tai vaikkapa erityistä tukea tarvitsevan lapsen syntymän myötä. Joskus omaishoidon tarve kasvaa vähitellen, toimintakyvyn hiipuessa esimerkiksi pitkäaikaissairauden tai ikääntymisen myötä. Likellä Lehti terveydenhuollon ammattilaisille ja omaisille tajat.fi/images/stories/docs/li kell%c3%a4-lehti.pdf Suomessa omaishoitajana toimii henkilöä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella omaishoitajia on arviolta melkoinen määrä arjen sankareita ympärillämme. Heistä vain pieni osa on kunnallisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitoperheitä työssään kohtaavat terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat omaishoitotilanteiden varhaisen tunnistamisen avainhenkilöitä. Heillä on erityisnäkymä hoidettavan läheisen voinnin muutoksiin ja tätä kautta myös omaishoitajan tilanteeseen. Kun hoidettavalla todetaan pitkäaikainen toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma, tulisi terveydenhuollon henkilökunnan olla valppaana pohtimaan tilannetta myös omaisen näkökulmasta. Omaishoitaja on arvokas yhteistyökumppani terveydenhuollon ammattilaiselle. Omaishoitajat mahdollistavat jatkohoidon onnistumisen kodeissa. Mikäli omaishoitajalla ei ole riittävästi valmiuksia selviytyä hoivatyön haasteista, hän on vaarassa uupua. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat enemmän tietoa omaishoitajien tuen tarpeista ja mahdollisuuksista tukea heitä hoidettavan läheisen rinnalla. Lisäksi tarvitaan konkreettisia työkaluja ohjauksen tueksi sekä omaishoitajien kokemustiedon huomioimista ohjauksen kehittämisessä. Mikä voisi olla sinun tapasi auttaa omaishoidon polulla? Teksti: Leena Huhtamäki puheenjohtaja Lakeuden Omaishoitajat ry

5 5 Yhdessä tehden II Ennakoiva työ omaishoitajan tukena projekti ( ) pyrkii edistämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja omaishoitajien välistä yhteistyötä. Tavoitteena on yhdessä kehittää ja levittää alueella ennakoivaa työtä, jonka avulla omaishoitajien tarpeet tulevat ajoissa huomioiduiksi. Erityisesti tavoitteena on kehittää ennakoivaa työtä terveydenhuollon piirissä, jossa omaishoito saa usein alkunsa. Projekti tarjoaa ammattihenkilöille tietoa omaishoidosta, omaishoitajien tuen tarpeista ja mahdollisuuksista tukea omaishoitajia. Alueella asuvia omaishoitajia kutsutaan mukaan kehittämistyöhön kokemusasiantuntijoina. Projekti kutsuu yhteistyöhön erityisesti Seinäjoen keskussairaalan ja toiminta-alueen perusterveydenhuollon työyksiköitä. Tarjoamme maksuttomia yhteisiä kehittämistapaamisia terveydenhuoltoon, joissa on mahdollista saada sekä tietoa omaishoidosta että konkreettisia työkaluja omaishoitajien ohjauksen tueksi. Lakeuden Omaishoitajat ry:n Yhdessä tehden II -projekti haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöt kehittämään omaishoitajien tukemista. Ota meihin yhteyttä, jos kiinnostuit yhteistyöstä, kannustavat projektin työntekijät Hanna Lahti, Katariina Haapasaari, Anne-Maria Halmesmäki ja Miisa Lamminen. tajat.fi

6 6 Päivi Nevala aloitti työnsä Aksilassa maakunnallisena terveyden edistämisen kehittämissuunnittelijana Päivi Nevala saatiin vahvistukseksi Aksilan terveyden edistämisen toimintojen riveihin Päivi hoitaa Arja Hyytiän virkavapaan sijaisuutta kesäkuun loppuun 2014 saakka. Toimi on 60% ja Päivin tavoittaa Aksilasta viikottain maanantaista keskiviikkoon. Päivi on toiminut pitkään Seinäjoen kaupungin palveluksessa terveydenhoitajana Marttilan koululla. Lisäksi hän on toiminut terveyden edistämisen yhdyshenkilönä yhden päivän viikossa. Päivi kertoo, että alkuaikoina terveyden edistämisen työtä tehtiin enimmäkseen oman terveyskeskuksen sisällä, mutta nykyisin toiminta on verkostoitunutta, moniammatillista ja poikkihallinnollista. Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävissä Päivi on ollut mm. järjestämässä monenlaisia tapahtumia yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa, esimerkiksi elämystunnelia yläkoululaisille. Painonhallintaryhmien vetäminen on myös yksi Päivin tehtävistä. Aksilassa Päivi haluaa olla tiiviissä yhteistyössä maakuntaan päin. Mm. aiemmin olemassa ollut terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden maakunnallinen verkosto on asia, jonka Päivi haluaa elvyttää. Päivin mukaan terveyden edistämiseen tarvitaan laajaa näkökulmaa. Myös resursseja ennaltaehkäisevään työhön tarvittaisiin. Seinäjoen keskussairaala Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila