TYÖRYHMÄMUISTIOITA VALTION TYÖAIKATYÖRYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 2001 TYÖRYHMÄMUISTIOITA VALTION TYÖAIKATYÖRYHMÄ"

Transkriptio

1 TYÖRYHMÄMUISTIOITA VALTION TYÖAIKATYÖRYHMÄ

2 Julkaisija: KUVAILULEHTI VALTIOVARAINMINISTERIÖ Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Valtion työaikatyöryhmä Hallitusneuvos Tuija Wilska, puheenjohtaja Julkaisun laji: Työryhmämietintö Toimeksiantaja: Valtiovarainministeriö Lisätoimeksiannon antopäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Eri työaikamuotojen käyttöperiaatteet, lauantaityökorvaus sekä matkustamiseen käytetty aika ja sen korvaaminen Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 14 :n mukaisesti valtiovarainministeriö antoi työaikatyöryhmälle lisätoimeksiannon selvittää eri työaikamuotojen käyttöperiaatteita, lauantaityökorvausta sekä matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista. Selvitykset ja tarvittavat kehittämisehdotukset määrättiin tehtäväksi sopimuskauden loppuun eli mennessä. Seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aloitettiin lokakuussa Tällöin myös edellä mainitut selvitettävät asiat tulivat esille valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Kunkin asiakokonaisuuden kohdalla onkin lopuksi todettu, muutettiinko työajoista tehtyä valtion virka- ja työehtosopimusta näiltä osin solmitulla sopimuksella. Eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden osalta työryhmä tarkasteli työaikojen määräytymisperusteita erityisesti virastoja viikkotyön osalta. Työryhmä selvitti työssään myös eri työaikamuotojen valintaan liittyviä näkökohtia. Työaikamuodosta päätettäessä tarvitaan tietoa viraston toiminnan ja kyseisen tehtävän luonteesta, jotta päädyttäisiin tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Tältä osin paras tieto on virastolla itsellään. Tästäkin syystä työaikasopimusta tai sen soveltamisohjetta ei syksyllä 2000 käydyissä sopimusneuvotteluissa muutettu. Työaikasopimus rajasi lauantaityökorvauksen aikaisemmin vain jaksotyöhön. Työryhmän selvitysten perusteella työaikasopimuksen lauantaityökorvausta koskeva määräys laajennettiin lukien koskemaan myös virasto- ja viikkotyötä silloin, kun virasto- ja viikkotyö on järjestetty siten, että säännöllinen työaika sijoittuu sopimusmääräyksessä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille. Matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista selvitettiin myös edellisellä sopimuskaudella. Nyt työryhmä käsitteli pääasiallisesti työn luonteeseen kiinteästi liittyvää matkustamista. Työryhmä tiedusteli lisäksi joiltain virastoilta niiden näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteesta. Syksyn 2000 sopimusneuvotteluissa ei asiasta kuitenkaan saavutettu yhteisymmärrystä, joten työaikasopimukseen ei toteutettu muutoksia matkustamiseen käytetyn ajan osalta. Avainsanat: Työaika, lauantaityökorvaus, matkustamiseen käytetty aika Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Työryhmämuistio 12/2001 Kokonaissivumäärä: 15 Kieli: Suomi Jakaja: Valtiovarainministeriö, henkilöstöosasto ISSN: Hinta: Kustantaja: Valtiovarainministeriö ISBN: Luottamuksellisuus: Julkinen

3 SISÄLLYS ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET, LAUANTAITYÖKORVAUS SEKÄ MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET Taustaa Nykytilanteen kuvaus...6 Virastotyö...6 Viikkotyö Työaikamuotojen valintaan liittyviä näkökohtia Kuntasektorin työaikamuodoista Työryhmän ehdotukset eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden osalta Työaikasopimus LAUANTAITYÖKORVAUS Nykytilanteen kuvaus Lauantaityökorvaus eri työaikamuodoissa Työryhmän ehdotukset lauantaityökorvauksen osalta Työaikasopimus MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN Taustaa Matka-ajan lukeminen työajaksi Työaikalaki ja työneuvoston lausuntoja Valtion työntekijöiden matka-ajan palkka Virastojen näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteesta Kehittämisvaihtoehtoja ja niiden arviointia Työaikasopimus

4 ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET, LAUANTAITYÖKORVAUS SE- KÄ MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 14 :n mukaisesti valtiovarainministeriö antoi työaikatyöryhmälle lisätoimeksiannon selvittää eri työaikamuotojen käyttöperiaatteita, lauantaityökorvausta sekä matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista. Selvitykset ja tarvittavat kehittämisehdotukset määrättiin tehtäväksi sopimuskauden loppuun eli mennessä. Työryhmä on käsitellyt kutakin toimeksiantoon sisältyvää asiaa erikseen. Seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aloitettiin lokakuussa Tällöin myös edellä mainitut selvitettävät asiat tulivat esille valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Kunkin asiakokonaisuuden kohdalla onkin lopuksi todettu, muutettiinko työajoista tehtyä valtion virka- ja työehtosopimusta näiltä osin solmitulla sopimuksella. 2 ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET 2.1 Taustaa Vanhaa yleislakia työajoista, työaikalakia (vtal, 604/1946) ei suoraan sovellettu virkamiehiin, vaan soveltamisesta oli säädetty asetuksella (472/1968). Työaikalakia sovellettiin niihin päätoimisiin virkamiehiin, jotka asetuksessa oli mainittu. Asetus sisälsi yksityiskohtaiset hallinnonaloittaiset virkanimikeluettelot (2 ja 3 ). Asetuksen 5 :n mukaan, jos virkamieheen hänen tekemänsä työn perusteella olisi voitu soveltaa eri työaikaa säänteleviä säännöksiä tai määräyksiä, oli häneen sovellettava työaikalakia, jos hän pääasiassa suoritti sen alaista työtä. Lisäksi asetuksen 6 :n 1 momentin mukaan, milloin virkamies, joka ei ollut itsenäisessä tai johtavassa asemassa ja jota ei oltu mainittu asetuksen 2 tai 3 :ssä, työn laadun puolesta oli rinnastettavissa em. pykälissä mainittuun virkamieheen, oli myös häneen sovellettava työaikalakia siten kuin asetuksessa säädettiin. Ennen tähän perustuneen lain soveltamispäätöksen tekemistä viraston tuli pyytää asiasta valtiovarainministeriön lausunto. Asetuksen 6 :n 2 momentin mukaan tämä ei kuitenkaan ollut tarpeen, milloin virkanimike vaihtui toiseksi ao. virkamiehen tehtävien kuitenkaan laadultaan olennaisesti muuttumatta. Tämän vuoksi asetus ei välttämättä ollut siinä mainittujen virkanimikkeiden osalta ajan tasalla silloin, kun se uuden työaikalain tullessa voimaan kumottiin. Asetusta muutettiin sen voimassa ollessa vain muutaman kerran. Vanhan työaikalain soveltamisalan piiriin kuuluminen säänteli mm. lain työaikamuotojen noudattamisen virastoissa (yleistyöaika vtal 5, periodityö vtal 6 ). Lain soveltamisalan ulkopuolelle jääneet virkamiehet noudattivat pääosin virastotyöaikaa. Työaikalain alaisten ja virastotyöaikaa noudattaneiden virkamiesten ja työntekijöiden työajoista (kuten eri työaikamuotojen säännöllinen työaika) oli sopimusmääräyksiä niin osana valtion yleistä virkaehtosopimusta ja työehtosopimusta kuin hallinnonalakohtaisissa sopimuksissa.

5 6 2.2 Nykytilanteen kuvaus Valtion henkilöstön työajat määräytyvät ensisijaisesti työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan (työaikasopimus, ). Työaikasopimuksen määräyksiä ei sovelleta sellaisiin virkamiehiin ja työntekijöihin, joiden työajasta on erilliset virka- tai työehtosopimusmääräykset. Merkittävimpiä tällaisia virkamiesryhmiä ovat nykyisin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkamiehet, merenkulkulaitoksen alusten sekä luotsihenkilöstön ja väylänhoitohenkilöstön palvelussuhteen ehdoista tehtyjen virkaehtosopimusten alaiset ja ulkomaanedustuksen virkamiehet. Asetus työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin kumottiin uuden työaikalain (605/1996) tullessa voimaan. Uutta työaikalakia sovelletaan valtion virkamiehiin, ellei säännöksistä muuta johdu. Työaikalaki sisältää eräitä soveltamisalarajauksia, jotka tulevat noudatettaviksi myös valtion sektorilla, mikäli ko. työtä tehdään valtiolla joko virka- tai työsuhteessa. Samoin valtion virkamiesten työaika-asetuksella (822/1996) on osa virkamiehistä rajattu työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Vaikka tietyt tehtävät ja virkamiehet on rajattu työaikalain ulkopuolelle, kuuluvat ne kuitenkin usein joko työaikasopimuksen tai virastokohtaisten työajoista tehtyjen sopimusten soveltamisalan piiriin. Työaikalain soveltamispiiriin kuulumisella on työaikasopimuksen osalta merkitystä ensinnäkin sen vuoksi, että osa sopimusmääräyksistä koskee vain työaikalain alaista henkilöstöä. Toiseksi työaikalain alaisiin sovelletaan sopimusmääräysten lisäksi niitä lain säännöksiä, joista ei erikseen ole sopimuksessa sovittu. Kun työajoista vuoden 1997 sopimusratkaisun yhteydessä tehtiin erillinen virka- ja työehtosopimus, myös sopimuksen rakennetta muutettiin. Työaikasopimuksen alussa mainitaan ne työaikamuodot, joita sopimus koskee, mutta ei kuitenkaan säännellä työaikamuodon valintaa tai niiden käyttöä. Rakennemuutos ei merkinnyt muutoksia virastoissa noudatettuihin työaikoihin. Työryhmä on tarkastellut eri työaikamuotojen määräytymisperusteita lähtökohtanaan työaikasopimuksen työaikamuodot eli virastotyö, viikkotyö ja jaksotyö. Seuraavassa ovat työaikamuotojen lyhyet kuvaukset. Virastotyö on asetuksessa valtion virastojen aukiolosta tarkoitettujen virastojen työaikamuoto sekä vastaava työaikamuoto muissa virastoissa. Virastotyöajassa säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virastotyötä tekeviä eivät kuitenkaan ole esimerkiksi tuomioistuinten tuomarit ja esittelijät, ulosottomiehet, haastemiehet, eivätkä muut henkilöstöryhmät, jotka ovat työaikasääntelyn ulkopuolella tai jotka työnantajan määräyksestä noudattavat edellä sanotusta poikkeavaa työaikaa. Viikkotyö eli työaikalain 6 :n mukainen, muu kuin virastotyö. Viikkotyössä säännöllinen työaika on 6 tuntia 15 minuuttia 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

6 7 Jaksotyö eli työaikalain 7 :n mukainen työ. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työaikalain 7 sisältää luettelon aloista, joilla jaksotyötä voidaan teettää. Näitä ovat mm. poliisi- ja tullilaitokset sekä vankilat. Työaikasopimus ei siis sisällä määräyksiä siitä, missä tehtävissä mitäkin työaikamuotoa sovelletaan, vaan se määräytyy tehtävien luonteen perusteella. Kuten edellä on todettu, jaksotyön käyttö määräytyy TAL 7 :n (vtal 6 ) perusteella. Työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen kumoaminen ei sinänsä edellyttänyt muutoksia virkamiesten tai työntekijöiden käytössä olleisiin työaikamuotoihin. Erityisesti viikkotyöajan noudattaminen virastoissa määräytyy edelleen paljolti em. kumotun asetuksen mukaisesti, milloin työn luonne on säilynyt samana. Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä työajan pituudesta ja sijoittumisesta eri tehtävissä ja työsopimuksissa voidaan sopia noudatettavasta työaikamuodosta. Työaikasopimuksessa mainittujen työaikamuotojen lisäksi virastoissa on käytössä myös joitain erityisiä työaikamuotoja, esimerkiksi kenttätyö. Lisäksi tilanteissa, joissa toimintoja on valtiollistettu, on lainsäädännöllä voitu taata tuolloin käytössä ollut työaikamuoto, jossa työajan pituus ei vastaa mitään työaikasopimuksen työaikamuodoista. Valtion budjettitalouden henkilöstö jakautui vuonna 1999 eri työaikaperusteisiin seuraavasti (lähde: VTML, marraskuu 1999) Työaikaperuste Henkilöitä, % lkm Virastotyö ,8 Viikkotyö ,0 Jaksotyö ,2 Puolustusvoimien työaika ,3 Rajavartiolaitoksen työaika ,5 Ei sovittua työaikaa ,6 Opettajien työaika* ,9 Muut työaikaperusteet ,6 Yhteensä ,0 * Opettajat, jotka noudattavat kokonaistyöaikaa. Valtaosa henkilöstöstä tekee siis virastotyötä. Lisäksi osa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöä noudattaa myös virastotyöajan mukaista työaikaa (työaikamuotona jaksotyö, jota tehdään virastotyöajan mittaisena). 2.3 Työaikamuotojen valintaan liittyviä näkökohtia Koska jaksotyön käyttömahdollisuudet on pääsääntöisesti määritelty työaikalaissa, liittyy työaikamuotojen käyttöperiaatteiden tarkastelu siis lähinnä virasto- ja viikkotyöhön. Valintaa virasto- tai

7 8 viikkotyön välillä ei aina ole ollut mahdollista tehdä perustellusti. Seuraavassa on selostettu joitain virasto- ja viikkotyön valintaan liittyviä, käytännössä esiin tulleita näkökohtia. Tehtävien monipuolistuminen Aikaisemmin etenkin ns. työvirastoissa tehtävät voitiin jakaa eri ammattiryhmittäin ja sovellettava työaikamuoto määräytyi tätä kautta. Sittemmin eri ammattiryhmien tehtävien väliset erot ovat vähentyneet mm. toimenkuvien monipuolistuessa. Selkeää jakoa ammatti- ja muihin tehtäviin ei enää ole aina mahdollista tehdä, vaan esimerkiksi ammattitehtävien toimenkuvat ovat laajentuneet sisältämään myös hallinto- ja toimistotehtäviä. Sama työ, sama työaikamuoto Samaa työtä tehdään virastossa pääsääntöisesti noudattaen samaa työaikamuotoa. Jos samassa työyksikössä on erilaisia tehtäviä, siellä voi siten olla käytössä myös erilaisia työaikamuotoja. Osa henkilöstöstä voi noudattaa viikkotyöaikaa, osa virastotyöaikaa. Työskentely samassa yksikössä on kuitenkin ajan kuluessa saattanut joissain virastoissa johtaa siihen, että käytännössä yksikön eri tehtävissä kuitenkin noudatetaan samaa työajan pituutta, ts. perusteet eri työaikamuotojen käytölle ovat voineet ajan kuluessa hämärtyä. Mikäli työaikamuodosta toiseen siirtyminen tällaisessa tilanteessa on tapahtunut ilman asianmukaisia perusteita (esim. em. työaika-asetuksen muutosta tai muuta vastaavaa päätöstä), alkuperäiset perusteet eri työaikamuotojen käytölle ovat edelleen olemassa ja niitä tulisi noudattaa. Toisaalta joissain tapauksissa voi myös olla mahdollista, ettei alunperin valittu työaikamuoto olekaan ollut tarkoituksenmukainen työn luonne huomioon ottaen. Samoin on mahdollista, että muutokset työtehtävissä ovat voineet edellyttää muutosta työaikamuodossa. Palvelussuhdelajin vaikutus Palvelussuhteen lajilla ei sinänsä pitäisi olla merkitystä työaikamuodon valinnassa. Joissakin virastoissa myös palvelussuhdelaji on kuitenkin vaikuttanut työaikamuodon valintaan. Käytännössä menettely on voinut johtaa siihen, että samaa työtä tekevillä virkamiehillä ja työntekijöillä on saattanut olla eri työaika. Näissä tilanteissa on kuitenkin pyritty siirtymään yhtenäiseen työaikaan. Uudet ammattiryhmät Myös muuttuva toimintaympäristö (mm. EU) on tuonut mukanaan uusia työtehtäviä ja ammattiryhmiä. Varsinkin erilaisiin tarkastustehtäviin liittyen on pohdittu, mikä olisi oikea työaikamuoto. Näissä tehtävissä osa tarkastustyöstä tehdään kentällä (esim. maatiloilla), osa hallinnollisena työnä virastossa. Työaikamuodon valinta virastoissa on vaihdellut, osassa on päädytty viikkotyöhön, osassa virastotyöhön. Viraston toiminnalliset tarpeet Työaikasopimus määrittelee kunkin työaikamuodon säännöllisen työajan pituuden. Työajan sijoittelusta ei pääsääntöisesti 1 ole sopimusmääräyksiä. Virastojen aukioloasetuksen (332/94) 4 :ssä todetaan, että viraston aukiolosta riippumatta töiden järjestelystä ja henkilöstön työajan sijoittelusta päättää asianomainen virasto. Eräissä tapauksissa on toiminnallisista syistä ollut tarvetta sijoittaa virastotyötä tekevän henkilöstön työaika perinteisistä järjestelyistä poikkeavasti noudattelemaan jaksotyön työaikoja. Osa henkilöstöä tekee tällöin siis virastotyötä jaksoissa ( jaksotyönä ). Mikäli 1 Kts. kuitenkin esim. työaikasopimuksen 9 2 momentti: Viikkotyössä päivätyötä tekevän työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan kello väliseen aikaan, jollei toisin sovita.

8 9 työ on luonteeltaan kuulunut TAL 7 :n soveltamisalaan, on joissain tapauksissa myös voitu siirtyä tekemään varsinaista jaksotyötä. 2.4 Kuntasektorin työaikamuodoista Kunnallinen virka- ja työehtosopimus sisältää määräykset kuntasektorin työaikamuodoista. Näitä ovat mm. yleistyöaika, toimistotyöaika ja jaksotyöaika. Joidenkin viranhaltija- ja työntekijäryhmien työajoista on erityismääräyksiä ja -ohjeita (esimerkiksi päivähoidon kasvatushenkilöstö, perhepäivähoitajat, maatalouslomittajat, kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta). Toisin kuin valtiosektorilla, kuntasektorin sopimusmääräykset ja niiden soveltamisohjeet määrittelevät siten tiettyjen ammattiryhmien osalta sovellettavan työaikamuodon. 2.5 Työryhmän ehdotukset eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden osalta Ongelmat eri työaikamuotojen käytössä liittyvät virastoissa etenkin virasto- ja viikkotyöhön. Tilanteet vaihtelevat sektoreittain. Niitä on kuvattu muistion kohdassa 2.3. Yhtenä ratkaisumallina on esitetty eri työaikamuotojen käytön ohjeistamista keskustason sopimus- tai soveltamismääräyksillä. Työaikamuodosta päätettäessä tarvitaan tietoa viraston toiminnan ja kyseisen tehtävän luonteesta, jotta päädyttäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Tältä osin paras tieto on virastoilla itsellään. Yleisellä tasolla asiasta voidaan esittää seuraavaa. Samaa työtä tulisi pääsääntöisesti tehdä samassa työaikamuodossa. On tärkeää, ettei kehitys eri työaikamuotojen käytön osalta ole hallitsematonta, vaan työaikamuotojen valinta tehdään lähtökohtaisesti työn luonteen perusteella. Eri työaikamuotojen säännöllisen työajan pituudet vaihtelevat, joten työaikamuodon valinnassa on kysymys myös resursoinnista ja kustannuksista. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa edellyttää, että henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset toteutetaan yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Työaikamuotojen käyttöä koskevat ratkaisut tehdään siis edelleen pääosin virastoissa. Uusien tai muuttuneiden tehtävien osalta työaikamuodon valinta tulisi virastoissa tehdä em. perusteilla ottaen siis huomioon työn luonne ja tehtävien pääasiallinen sisältö sekä näissä tai vastaavissa tehtävissä aikaisemmin noudatetut työajat. Mikäli henkilöstöä siirtyy toista työaikamuotoa edellyttäviin tehtäviin esimerkiksi virkanimitystilanteissa, voidaan työaikamuotoa muuttaa vastaavasti. Muut tarvittavat muutokset noudatetuissa työaikamuodoissa tulee toteuttaa em. perusteilla pyrkien yhteisymmärrykseen kyseisen henkilöstön kanssa. Eri työaikamuodot ja erot niiden työaikojen pituuksissa ovat olleet esillä myös palkkausjärjestelmien uudistamisen yhteydessä. Tältä osin työryhmä viittaakin uusien palkkausjärjestelmien edistämiseksi tehtyyn periaatesopimukseen ( ). Sopimuksen mukaan tasapuolisen kohtelun kannalta mahdollinen työajan pituuksien ero virastossa käytössä olevissa eri työaikamuodoissa, jos molemmissa työaikamuodoissa tehdään samaa työtä samanlaisissa olosuhteissa, voi antaa aihetta virastokohtaisesti kiinnittää asiaan huomiota uusia palkkausjärjestelmiä kehitettäessä. 2.6 Työaikasopimus Eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden täsmentäminen työaikasopimuksessa tai virastotasolla oli esillä työaikasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Kuten edellä on todettu, työaikamuodon valinta edellyttää aina tietoa viraston toiminnan ja ko. tehtävän luonteesta, jotta päädyttäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Tästäkin syystä neuvotteluissa ei muutettu työaikasopimusta tai sen soveltamisohjetta tältä osin.

9 10 3 LAUANTAITYÖKORVAUS 3.1 Nykytilanteen kuvaus Työaikasopimuksen 22 :n mukaan lauantaityökorvauksena maksetaan jaksotyössä muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 6-18 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntai- tai aattopäivän korvausta. Lauantaityökorvausta ei myöskään suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi. 3.2 Lauantaityökorvaus eri työaikamuodoissa Työaikasopimus siis rajaa lauantaityökorvauksen maksamisen vain jaksotyöaikamuotoon. Muiden työaikamuotojen (virasto- ja viikkotyö) osalta sopimus ei tunne mahdollisuutta lauantaityökorvauksen maksamiseen. Aikaisempien, vuoteen 1993 saakka voimassa olleiden, työaikaa koskeneiden sopimusmääräysten ja soveltamisohjeiden mukaan valtiovarainministeriö saattoi erityisistä syistä oikeuttaa viraston maksamaan lauantaityökorvausta niille virastotyöaikaa noudattaville virkamiehille, jotka tekivät vuorotyötä. Samoin valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa viraston myös vanhan työaikalain 5 :n mukaisessa työssä (viikkotyö) maksamaan lauantaityökorvausta niille virkamiehille, jotka tekivät vanhan työaikalain 6 :ssä tarkoitettua jaksotyöhön rinnastettavaa työtä. Näillä perusteilla lauantaityökorvausta saatetaan vielä nykyisinkin joissakin virastoissa maksaa myös muille kuin jaksotyötä tekeville virkamiehille. Siitä huolimatta, että em. määräykset sopimusten selkiyttämisen yhteydessä poistettiin, valtiovarainministeriöllä on edelleen valtion virkaehtosopimuslain 5 :n 2 momentin 3 kohdan perusteella toimivalta ja mahdollisuus tehdä niissä tarkoitettuja päätöksiä. Lauantaityökorvauksen maksamisesta muussakin kuin jaksotyössä on saatettu sopia myös virastojen työehtosopimuksissa. Työaikasopimuksen 32 antaa virastoille mahdollisuuden sopia tietyistä työaikakorvauksista (ml. lauantaityökorvaus) toisin. Työaikakorvauksiin liittyvässä sopimustoiminnassa on kuitenkin otettava huomioon sille keskustasolta asetetut reunaehdot (mm. kustannuspuite). Viraston tarve sijoittaa säännöllistä työaikaa lauantaille on korvauksien osalta jo otettu huomioon eräissä virastojen tekemissä tarkentavissa virkaehtosopimuksissa ja työehtosopimuksissa. Lisäksi joillain hallinnonaloilla on tavoitteena jatkossa laajemminkin sopia työaikakorvaukset sellaisiksi, että ne nykyistä paremmin sopivat viraston toiminnallisiin tarpeisiin. 3.3 Työryhmän ehdotukset lauantaityökorvauksen osalta Työaikasopimuksen mukaan jaksotyössä maksetaan lauantaityökorvaus. Tämä perustuu siihen, että jaksotyössä työtä tehdään säännönmukaisesti myös lauantaisin ja tästä tavanomaisesta poikkeavasta työajasta johtuvasta haitasta on haluttu maksaa korvaus. Lähtökohtaisesti jaksotyössä tehty lauantaityö ei siis ole lisä- tai ylityötä. Säännöllinen työaika määritellään työaikasopimuksessa sen pituuden eikä sen mukaan, miten se sijoittuu vuorokaudelle tai viikolle. Esimerkiksi asetus valtion virastojen aukiolosta ei sinänsä aseta estettä sille, etteikö virastoissa voitaisi työskennellä myös lauantaina, mikäli siihen on toiminnallisia tarpeita.

10 11 Mikäli virasto- tai viikkotyö on luonteeltaan sellaista, että sitä tehdään säännöllisesti myös lauantaisin, voitaisiin lauantaityökorvaukselle virasto- ja viikkotyössä katsoa olevan vastaavat perusteet kuin jaksotyössä. 3.4 Työaikasopimus Työaikasopimuksessa lauantaityökorvaus laajennettiin koskemaan jaksotyön ohella myös virastoja viikkotyötä. Siten nyt myös virasto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta maksetaan säännöllisen työajan työtunneilta virkamiehelle tai työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu sopimusmääräyksessä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille. Virasto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta ei siis makseta sovituille maksamisajoille sijoittuvilta lisä- tai ylityön tunneilta. Maksamisajat ja korvauksen suuruus säilyivät uudessa sopimuksessa ennallaan. 4 MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN 4.1 Taustaa Matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista selvitettiin myös edellisellä sopimuskaudella. Työryhmämuistiossa Keskeytynyt työjakso sekä matkustamiseen käytetty aika (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 15/99) matkustamiseen liittyvät tilanteet jaettiin työn luonteeseen liittyvään säännönmukaiseen matkustamiseen ja satunnaisempaan, lähinnä virkamatkoihin liittyvään matkustamiseen. Nyt työryhmä on pääasiallisesti käsitellyt työn luonteeseen kiinteästi liittyvää matkustamista. Koska em. työryhmämuistiossa on selostettu myös muiden sektoreiden sopimusmääräyksiä matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta, niitä ei tässä muistiossa ole erikseen selvitetty. 4.2 Matka-ajan lukeminen työajaksi Työaikasopimuksen 3 :n 1 momentin pääsäännön mukaisesti työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Saman pykälän 2 momentissa pääsääntöä täsmennetään toteamalla, että työajaksi ei lueta mm. matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Työaikasopimuksen määräys matkaan käytetyn ajan lukemisesta työajaksi on tarkoitettu vastaamaan sisällöltään työaikalain 4 :n 3 momentin säännöstä. Matkan aikana työntekijä ei tee työtään eikä ole työpaikalla työhön käytettävissä. Matkaan käytettyä aikaa ei siten lähtökohtaisesti lueta työaikaan. Lopputulokseen ei vaikuta matkustustapa tai se onko työntekijä nimenomaan määrätty matkalle tai muut vastaavat seikat eikä se maksetaanko työntekijälle matkaan käytetystä ajasta korvausta. Matka-aika voidaan lukea työajaksi vain, jos se on samalla työsuoritusta tai kiinteä osa sitä. Työaikasopimuksen soveltamisohjeen mukaan työajaksi luetaan myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika. Lisäksi matka-aika luetaan soveltamisohjeen mukaan työajan täydennykseksi silloin, kun virkamies tai työntekijä virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin säännöllisen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän kuin 7 tuntia 39 minuuttia. Matkustamiseen

11 12 käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen komennusmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle. Koska työaikasopimuksen soveltamismääräys on tarkoitettu vastaamaan työaikalain säännöstä, sitä sovellettaessa voidaan ottaa huomioon työaikalain perusteluissa mainitut seikat ja työneuvoston lausunnot. Myös vanhempi oikeuskäytäntö on sovellettavissa, koska kuten työaikalain perusteluissakin todetaan lainkohdan tarkoituksena on toisaalta vahvistaa vakiintunut käytäntö ja toisaalta sisällyttää lakiin työneuvoston asiasta muodostama kanta. 4.3 Työaikalaki ja työneuvoston lausuntoja Mitä olennaisempaa matkustus ja siihen liittyvä työn suorittaminen on matkan jälkeen tehtävään työhön verrattuna, sitä selvempää työneuvoston mukaan on, että matka-aika voidaan lukea työaikaan. Seuraavassa joitain työneuvoston ratkaisuja. Säännöstä kulkemisesta tai kuljetuksesta työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan samoin kuin sieltä lähtöpaikkaan palaamisesta on työneuvoston mukaan tulkittava suppeasti. Kyseessä pitää olla työnantaja pakolliseksi määräämä lähtöpaikka (TN , TN , , ). Kuitenkin tilanteessa, jossa työntekijöiden oli työn luonteen vuoksi tosiasiallisesti pakko käyttää työnantajan yhteiskuljetusta, työneuvosto katsoi heidän olevan siinä määrin sidottuja, että kuljetukseen kulunut aika rinnastettiin työnantajan käytettävissä olemiseen (TN ). Työneuvoston erilaisia saattajia koskevien lausuntojen mukaan saattotehtävän jälkeistä aikaa paluumatkoineen ei lueta työaikaan, ellei kyse ole moottoriajoneuvon kuljettajan työstä (TN , TN , TN , TN ). Työnantajan osoittaman ajoneuvon kuljettamiseen liittyen työneuvosto on todennut, että matkaan käytettyä aikaa ei yleensä lueta työaikaan, vaikka työntekijä (muu kuin moottoriajoneuvon kuljettaja) itse kuljettaisi työnantajan tähän tarkoitukseen osoittamaa ajoneuvoa (TN ). Jos ajoneuvossa on samalla määrätty kuljetettavaksi työn tekemistä varten tarpeellista työvoimaa tai tarvikkeita siinä määrin, että kuljettamisen on katsottava muodostuneen luonteeltaan työsuoritukseksi, on matkaan käytetty aika luettava työajaksi. Siihen, onko kuljetus työsuoritusta vai ei, vaikuttaa osittain työnantajan kuljetettavaksi määräämien tarvikkeiden paino (TN : paino kg; TN : jos paino satoja kiloja tai yli tuhat kiloa muodostuu kuljettaminen työsuoritukseksi). Työsuorituskriteeriä on työneuvoston mukaan kuitenkin tulkittava suppeasti. Työaikalain säännöksen tarkoituksena ei ole, että työaikaan luetaan esim. junamatkaan käytetty aika, jolloin tutustutaan tulevassa kokouksessa käsiteltäviin asioihin tai muita tämän kaltaisia työsuorituksia. Myöskään työasioiden hoitoa puhelimitse matkan aikana ei työneuvoston mukaan voida pitää työsuorituksena (TN ). 4.4 Valtion työntekijöiden matka-ajan palkka Matkakustannusten korvaamista koskevan virka- ja työehtosopimuksen 18 sisältää määräykset valtion työntekijöiden matka-ajan palkasta. Sopimuksen 18 1 momentin mukaan matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa, kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

12 13 Lisäksi 18 :n 2 momentin nojalla maksetaan sunnuntaina ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta virkamatkasta matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa lähtökohtana korvausten maksamiselle on se, että työntekijä joutuu työtehtäviensä takia käyttämään osan vapaa-aikaansa matkustamiseen. Em. määräyksen perusteella kuukausipalkkainen työntekijä voi siten saada vapaapäivänään matkustamiseen käytetyltä ajalta matka-ajanpalkan enintään kahdeksalta tunnilta. Korvausta matka-ajalta ei suoriteta työntekijälle, joka tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä. Edellä mainitulla perusteella matka-ajan palkkaa suoritetaan siis vain todella matkustamiseen käytetyltä ajalta. Milloin työntekijä viettää viikkovapaapäivää tai muutoin on levossa, matka-ajan palkkaa ei suoriteta. Matkustamisen tarkoitukseen liittyvät pysähdykset luetaan matka-aikaan. 4.5 Virastojen näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteesta Työryhmä tiedusteli neljältä virastoilta niiden näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteeseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista sekä siitä, miten ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Lisäksi virastoilta pyydettiin kehittämisehdotuksia. Virastojen valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että niissä tehdään työtä, johon sen luonteen vuoksi liittyy matkustamista. Seuraavassa yhteenveto virastojen vastauksista. Matkustaminen liittyy usein kiinteänä osana viraston toimintaan (esimerkiksi kenttä-, maastotyö), samoin kansainvälinen yhteistyö edellyttää matkustamista. Matkustaminen on osin lisääntynyt viime vuosina mm. työn luonteen muuttuessa entistä kansainvälisemmäksi. Käytännön ongelmat matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteen määrittelyssä ovat osin virastokohtaisia, esimerkiksi virastokohtaiset käytännöt eivät aina ole muodostuneet riittävän yhtenäisiksi. Mutta myös säännösten ja määräysten tulkinnanvaraisuus aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi tavaran ja henkilöiden kuljettamiseen liittyvät tapaukset sekä työpäivän aikana tapahtuva, työtehtäviin kiinteästi liittyvä matkustaminen työpisteiden välillä. Samoin säännöksissä ja määräyksissä käytetyt käsitteet (esimerkiksi kenttätyö, kokoontumispaikka) voivat joissain tapauksissa olla ongelmallisia. Käytännön ongelmatilanteiden hoitamiseksi virastoissa on joissain tapauksissa annettu lisäohjeita matkustamiseen käytetyn ajan osalta. Ohjeet ovat lähtökohtaisesti työaikasopimuksen ja työaikalain mukaisia. Matkustamiseen käytetyn ajan lukeminen työajaksi on virastojen mukaan kustannuskysymys. Myös mahdollinen matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen vapaa-ajalla olisi ongelmallista, koska se vähentäisi käytettävissä olevia resursseja. Vaikka joitain korvaamisen muotoja voisi virastojen näkemyksen mukaan miettiä, pitäisi perustulkinta matka-ajan ja työajan eroista kuitenkin säilyttää. Toisaalta virastojen mielestä tehtävien jakautumista tulisi kehittää siten, ettei toimenkuvaan kuuluva matkustaminen keskity vain tietyille henkilöille. Tällainen keskittäminen vaikeuttaa myös työaikajärjestelyjen (joustot, muut työaikakäytännöt) toteutumista ja henkilöstön tasapuolista kohtelua.

13 Kehittämisvaihtoehtoja ja niiden arviointia Virastojen kehittämisehdotuksia Työn luonne voi edellyttää työpäivän kuluessa useita siirtymisiä työpisteestä toiseen. 2 Tällaisissa töissä työaikaa ei aina säännellä lainsäädännössä tai sopimusmääräyksissä, jolloin asianomainen voi itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen. Joissain tapauksissa matkustamista edellyttävien työpäivien pituuteen voidaan vaikuttaa myös työtehtävien suunnittelulla sekä työajan sijoittelulla. Ongelmallisena matkustaminen on koettu tilanteissa, joissa em. mahdollisuuksia ei ole käytettävissä. Virastot ovat ehdottaneet matkustamiseen käytettyyn aikaan liittyvien käsitteiden täsmentämistä. Koska työaikasopimuksen soveltamismääräys matkustamiseen käytetyn ajan osalta on tarkoitettu vastaamaan työaikalain säännöstä, olisi käsitteiden sisällön täsmentämiseen tältä osin haettava ensisijaisesti ohjeistusta työaikalain perusteluista ja työneuvoston lausunnoista. Lisäksi virastojen vastauksissa yhtenä kehittämisehdotuksena esitettiin erillisen korvauksen suorittaminen. Toisaalta virastot toteavat, että tämäntyyppinen kehittämisvaihtoehto on niille aina myös kustannuskysymys. Pääsopijajärjestöjen kehittämisehdotuksia Edellisellä sopimuskaudella valmistuneessa työryhmässä pääsopijajärjestöt esittivät kehittämisvaihtoehtoina mm., että kaikki työtehtäviin kiinteästi liittyvä matkustamiseen käytetty aika luettaisiin työajaksi. Muihin tilanteisiin liittyen pääsopijajärjestöt esittivät korvauksen maksamista tietyt tuntirajat ylittäviltä matkustusajoilta. Uutena kehittämisvaihtoehtona tässä työryhmässä pääsopijajärjestöt ovat esittäneet, että työhön kiinteästi liittyvä matka-aika korvattaisiin yksinkertaisella tuntipalkalla lukematta kuitenkaan tätä aikaa työajaksi. 4.7 Työaikasopimus Syksyllä 2000 käydyissä sopimusneuvotteluissa pääsopijajärjestöt esittivät edellä selostettuja kehittämisehdotuksiaan toteutettaviksi sopimusmuutoksina. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saavutettu yhteisymmärrystä, joten työaikasopimukseen ei toteutettu muutoksia matkustamiseen käytetyn ajan osalta. 2 Hallituksen esityksessä työaikalaiksi on katsottu matkustamisen olevan kiinteä osa työsuoritusta ja siten työajaksi luettavaa aikaa esimerkiksi asentajan tai kodinhoitajan siirryttäessä useaan kertaan työpäivän aikana lyhyehköjä matkoja työn suorituspaikasta toiseen.

14 Tätä muistiota voi tilata osoitteesta: Valtiovarainministeriö Henkilöstöosasto PL VALTIONEUVOSTO Puhelintiedustelut: Muistio löytyy Internetistä osoitteella: ISBN ISSN

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014 Sisältöalue Virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhdeasiat Työaika Säännökset

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1459-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 13.10.2014 2/2014 Kotihoitopalvelun työntekijä oli sitoutunut olemaan lauantaina, sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tavoitettavissa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 Lausunnonpyytäjä: Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Asianosaiset:

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1375-01 (10/2000 ja 24/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1375-01 (10/2000 ja 24/2000) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1375-01 (10/2000 ja 24/2000) Työneuvoston lausunto työaikalaissa säädetyn päivittäisen lepoajan lukemisesta työaikaan. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITORNION KUNTA OHJE TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ 1. Työaika 15.6.2012 Työajasta on säädetty työaikalaissa (605/96). Lisäksi työaikaa koskevia määräyksiä ja ohjeita sisältyy yleiseen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1357-99 (17/98)

Työneuvoston lausunto TN 1357-99 (17/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1357-99 (17/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) soveltamisesta myyntityötä tekevään X:ään ja matkaan käytetyn ajan lukemisesta työaikaan. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö.

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö. 1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 Lausunnonpyytäjä: Asianosainen: Asia: LAUSUNTO 1.4.2004 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry X:n yliopisto Varallaolovelvollisuus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 19S5 N:o 59 N:o 59. Kiertokirje työaikalain muuttamisesta ja sen soveltamisesta työnjohtaja-asemassa oleviin virkamiehiin. Työaikalain muuttamisesta ja

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1(22) LIITE 1 VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1. SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala ja työaikamuodot Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden työaikoihin,

Lisätiedot

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia.

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. KIRKKONUMMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaantulopäivämäärä 1.2.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008 Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ympäristöhallinnon Tekniset VETY ry:n, Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys YHY ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

KEMPELEEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ KEMPELEEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 30.9.2013 Voimaantulopäivä: 1.7.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN Henkilöstöjaosto 30.3.2015 2 2 Sisältö 1. Soveltamisala... 3 2. Virkamatka ja virantoimitusmatka... 3 3. Korvaukset virka ja virantoimitusmatkoista... 3 4. Miten

Lisätiedot

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Muissakin kaupunginorkestereissa menetellään suunnilleen samalla tavoin kuin Y:ssä. Asia on siis merkittävä.

Muissakin kaupunginorkestereissa menetellään suunnilleen samalla tavoin kuin Y:ssä. Asia on siis merkittävä. TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1421-07 Mikonkatu 4, PL 34 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 1.3.2007 18/2006 Lausunnonpyytäjä: Asia: Työnantaja: Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Sunnuntaityön teettäminen

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 Ministeriöt SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA Valtiovarainministeriö antaa Suomen vuoden 2006

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97)

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) vuorotyön määritelmästä. Annettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston pyynnöstä 22 päivänä huhtikuuta 1998.

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1455-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 3.3.2014 11/2013

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1455-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 3.3.2014 11/2013 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1455-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 3.3.2014 11/2013 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN

LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN LIEDON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 1/8 LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN LIEDON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 3 SOVELTAMISALA 3 2 3 KOKOUSPALKKIOT 3 3 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Työaikalain 8 luvun 39 :n momentin soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin

Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Työaikalain 8 luvun 39 :n momentin soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1423-07 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 6-3 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 24.5.2007 5/2007 Lausunnonpyytäjä: Asia: Työnantaja: Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot