TYÖRYHMÄMUISTIOITA VALTION TYÖAIKATYÖRYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 2001 TYÖRYHMÄMUISTIOITA VALTION TYÖAIKATYÖRYHMÄ"

Transkriptio

1 TYÖRYHMÄMUISTIOITA VALTION TYÖAIKATYÖRYHMÄ

2 Julkaisija: KUVAILULEHTI VALTIOVARAINMINISTERIÖ Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Valtion työaikatyöryhmä Hallitusneuvos Tuija Wilska, puheenjohtaja Julkaisun laji: Työryhmämietintö Toimeksiantaja: Valtiovarainministeriö Lisätoimeksiannon antopäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Eri työaikamuotojen käyttöperiaatteet, lauantaityökorvaus sekä matkustamiseen käytetty aika ja sen korvaaminen Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 14 :n mukaisesti valtiovarainministeriö antoi työaikatyöryhmälle lisätoimeksiannon selvittää eri työaikamuotojen käyttöperiaatteita, lauantaityökorvausta sekä matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista. Selvitykset ja tarvittavat kehittämisehdotukset määrättiin tehtäväksi sopimuskauden loppuun eli mennessä. Seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aloitettiin lokakuussa Tällöin myös edellä mainitut selvitettävät asiat tulivat esille valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Kunkin asiakokonaisuuden kohdalla onkin lopuksi todettu, muutettiinko työajoista tehtyä valtion virka- ja työehtosopimusta näiltä osin solmitulla sopimuksella. Eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden osalta työryhmä tarkasteli työaikojen määräytymisperusteita erityisesti virastoja viikkotyön osalta. Työryhmä selvitti työssään myös eri työaikamuotojen valintaan liittyviä näkökohtia. Työaikamuodosta päätettäessä tarvitaan tietoa viraston toiminnan ja kyseisen tehtävän luonteesta, jotta päädyttäisiin tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Tältä osin paras tieto on virastolla itsellään. Tästäkin syystä työaikasopimusta tai sen soveltamisohjetta ei syksyllä 2000 käydyissä sopimusneuvotteluissa muutettu. Työaikasopimus rajasi lauantaityökorvauksen aikaisemmin vain jaksotyöhön. Työryhmän selvitysten perusteella työaikasopimuksen lauantaityökorvausta koskeva määräys laajennettiin lukien koskemaan myös virasto- ja viikkotyötä silloin, kun virasto- ja viikkotyö on järjestetty siten, että säännöllinen työaika sijoittuu sopimusmääräyksessä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille. Matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista selvitettiin myös edellisellä sopimuskaudella. Nyt työryhmä käsitteli pääasiallisesti työn luonteeseen kiinteästi liittyvää matkustamista. Työryhmä tiedusteli lisäksi joiltain virastoilta niiden näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteesta. Syksyn 2000 sopimusneuvotteluissa ei asiasta kuitenkaan saavutettu yhteisymmärrystä, joten työaikasopimukseen ei toteutettu muutoksia matkustamiseen käytetyn ajan osalta. Avainsanat: Työaika, lauantaityökorvaus, matkustamiseen käytetty aika Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Työryhmämuistio 12/2001 Kokonaissivumäärä: 15 Kieli: Suomi Jakaja: Valtiovarainministeriö, henkilöstöosasto ISSN: Hinta: Kustantaja: Valtiovarainministeriö ISBN: Luottamuksellisuus: Julkinen

3 SISÄLLYS ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET, LAUANTAITYÖKORVAUS SEKÄ MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET Taustaa Nykytilanteen kuvaus...6 Virastotyö...6 Viikkotyö Työaikamuotojen valintaan liittyviä näkökohtia Kuntasektorin työaikamuodoista Työryhmän ehdotukset eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden osalta Työaikasopimus LAUANTAITYÖKORVAUS Nykytilanteen kuvaus Lauantaityökorvaus eri työaikamuodoissa Työryhmän ehdotukset lauantaityökorvauksen osalta Työaikasopimus MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN Taustaa Matka-ajan lukeminen työajaksi Työaikalaki ja työneuvoston lausuntoja Valtion työntekijöiden matka-ajan palkka Virastojen näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteesta Kehittämisvaihtoehtoja ja niiden arviointia Työaikasopimus

4 ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET, LAUANTAITYÖKORVAUS SE- KÄ MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO Valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 14 :n mukaisesti valtiovarainministeriö antoi työaikatyöryhmälle lisätoimeksiannon selvittää eri työaikamuotojen käyttöperiaatteita, lauantaityökorvausta sekä matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista. Selvitykset ja tarvittavat kehittämisehdotukset määrättiin tehtäväksi sopimuskauden loppuun eli mennessä. Työryhmä on käsitellyt kutakin toimeksiantoon sisältyvää asiaa erikseen. Seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aloitettiin lokakuussa Tällöin myös edellä mainitut selvitettävät asiat tulivat esille valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Kunkin asiakokonaisuuden kohdalla onkin lopuksi todettu, muutettiinko työajoista tehtyä valtion virka- ja työehtosopimusta näiltä osin solmitulla sopimuksella. 2 ERI TYÖAIKAMUOTOJEN KÄYTTÖPERIAATTEET 2.1 Taustaa Vanhaa yleislakia työajoista, työaikalakia (vtal, 604/1946) ei suoraan sovellettu virkamiehiin, vaan soveltamisesta oli säädetty asetuksella (472/1968). Työaikalakia sovellettiin niihin päätoimisiin virkamiehiin, jotka asetuksessa oli mainittu. Asetus sisälsi yksityiskohtaiset hallinnonaloittaiset virkanimikeluettelot (2 ja 3 ). Asetuksen 5 :n mukaan, jos virkamieheen hänen tekemänsä työn perusteella olisi voitu soveltaa eri työaikaa säänteleviä säännöksiä tai määräyksiä, oli häneen sovellettava työaikalakia, jos hän pääasiassa suoritti sen alaista työtä. Lisäksi asetuksen 6 :n 1 momentin mukaan, milloin virkamies, joka ei ollut itsenäisessä tai johtavassa asemassa ja jota ei oltu mainittu asetuksen 2 tai 3 :ssä, työn laadun puolesta oli rinnastettavissa em. pykälissä mainittuun virkamieheen, oli myös häneen sovellettava työaikalakia siten kuin asetuksessa säädettiin. Ennen tähän perustuneen lain soveltamispäätöksen tekemistä viraston tuli pyytää asiasta valtiovarainministeriön lausunto. Asetuksen 6 :n 2 momentin mukaan tämä ei kuitenkaan ollut tarpeen, milloin virkanimike vaihtui toiseksi ao. virkamiehen tehtävien kuitenkaan laadultaan olennaisesti muuttumatta. Tämän vuoksi asetus ei välttämättä ollut siinä mainittujen virkanimikkeiden osalta ajan tasalla silloin, kun se uuden työaikalain tullessa voimaan kumottiin. Asetusta muutettiin sen voimassa ollessa vain muutaman kerran. Vanhan työaikalain soveltamisalan piiriin kuuluminen säänteli mm. lain työaikamuotojen noudattamisen virastoissa (yleistyöaika vtal 5, periodityö vtal 6 ). Lain soveltamisalan ulkopuolelle jääneet virkamiehet noudattivat pääosin virastotyöaikaa. Työaikalain alaisten ja virastotyöaikaa noudattaneiden virkamiesten ja työntekijöiden työajoista (kuten eri työaikamuotojen säännöllinen työaika) oli sopimusmääräyksiä niin osana valtion yleistä virkaehtosopimusta ja työehtosopimusta kuin hallinnonalakohtaisissa sopimuksissa.

5 6 2.2 Nykytilanteen kuvaus Valtion henkilöstön työajat määräytyvät ensisijaisesti työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan (työaikasopimus, ). Työaikasopimuksen määräyksiä ei sovelleta sellaisiin virkamiehiin ja työntekijöihin, joiden työajasta on erilliset virka- tai työehtosopimusmääräykset. Merkittävimpiä tällaisia virkamiesryhmiä ovat nykyisin puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkamiehet, merenkulkulaitoksen alusten sekä luotsihenkilöstön ja väylänhoitohenkilöstön palvelussuhteen ehdoista tehtyjen virkaehtosopimusten alaiset ja ulkomaanedustuksen virkamiehet. Asetus työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin kumottiin uuden työaikalain (605/1996) tullessa voimaan. Uutta työaikalakia sovelletaan valtion virkamiehiin, ellei säännöksistä muuta johdu. Työaikalaki sisältää eräitä soveltamisalarajauksia, jotka tulevat noudatettaviksi myös valtion sektorilla, mikäli ko. työtä tehdään valtiolla joko virka- tai työsuhteessa. Samoin valtion virkamiesten työaika-asetuksella (822/1996) on osa virkamiehistä rajattu työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Vaikka tietyt tehtävät ja virkamiehet on rajattu työaikalain ulkopuolelle, kuuluvat ne kuitenkin usein joko työaikasopimuksen tai virastokohtaisten työajoista tehtyjen sopimusten soveltamisalan piiriin. Työaikalain soveltamispiiriin kuulumisella on työaikasopimuksen osalta merkitystä ensinnäkin sen vuoksi, että osa sopimusmääräyksistä koskee vain työaikalain alaista henkilöstöä. Toiseksi työaikalain alaisiin sovelletaan sopimusmääräysten lisäksi niitä lain säännöksiä, joista ei erikseen ole sopimuksessa sovittu. Kun työajoista vuoden 1997 sopimusratkaisun yhteydessä tehtiin erillinen virka- ja työehtosopimus, myös sopimuksen rakennetta muutettiin. Työaikasopimuksen alussa mainitaan ne työaikamuodot, joita sopimus koskee, mutta ei kuitenkaan säännellä työaikamuodon valintaa tai niiden käyttöä. Rakennemuutos ei merkinnyt muutoksia virastoissa noudatettuihin työaikoihin. Työryhmä on tarkastellut eri työaikamuotojen määräytymisperusteita lähtökohtanaan työaikasopimuksen työaikamuodot eli virastotyö, viikkotyö ja jaksotyö. Seuraavassa ovat työaikamuotojen lyhyet kuvaukset. Virastotyö on asetuksessa valtion virastojen aukiolosta tarkoitettujen virastojen työaikamuoto sekä vastaava työaikamuoto muissa virastoissa. Virastotyöajassa säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Virastotyötä tekeviä eivät kuitenkaan ole esimerkiksi tuomioistuinten tuomarit ja esittelijät, ulosottomiehet, haastemiehet, eivätkä muut henkilöstöryhmät, jotka ovat työaikasääntelyn ulkopuolella tai jotka työnantajan määräyksestä noudattavat edellä sanotusta poikkeavaa työaikaa. Viikkotyö eli työaikalain 6 :n mukainen, muu kuin virastotyö. Viikkotyössä säännöllinen työaika on 6 tuntia 15 minuuttia 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

6 7 Jaksotyö eli työaikalain 7 :n mukainen työ. Jaksotyössä säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työaikalain 7 sisältää luettelon aloista, joilla jaksotyötä voidaan teettää. Näitä ovat mm. poliisi- ja tullilaitokset sekä vankilat. Työaikasopimus ei siis sisällä määräyksiä siitä, missä tehtävissä mitäkin työaikamuotoa sovelletaan, vaan se määräytyy tehtävien luonteen perusteella. Kuten edellä on todettu, jaksotyön käyttö määräytyy TAL 7 :n (vtal 6 ) perusteella. Työaikalain soveltamisesta valtion virkamiehiin annetun asetuksen kumoaminen ei sinänsä edellyttänyt muutoksia virkamiesten tai työntekijöiden käytössä olleisiin työaikamuotoihin. Erityisesti viikkotyöajan noudattaminen virastoissa määräytyy edelleen paljolti em. kumotun asetuksen mukaisesti, milloin työn luonne on säilynyt samana. Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä työajan pituudesta ja sijoittumisesta eri tehtävissä ja työsopimuksissa voidaan sopia noudatettavasta työaikamuodosta. Työaikasopimuksessa mainittujen työaikamuotojen lisäksi virastoissa on käytössä myös joitain erityisiä työaikamuotoja, esimerkiksi kenttätyö. Lisäksi tilanteissa, joissa toimintoja on valtiollistettu, on lainsäädännöllä voitu taata tuolloin käytössä ollut työaikamuoto, jossa työajan pituus ei vastaa mitään työaikasopimuksen työaikamuodoista. Valtion budjettitalouden henkilöstö jakautui vuonna 1999 eri työaikaperusteisiin seuraavasti (lähde: VTML, marraskuu 1999) Työaikaperuste Henkilöitä, % lkm Virastotyö ,8 Viikkotyö ,0 Jaksotyö ,2 Puolustusvoimien työaika ,3 Rajavartiolaitoksen työaika ,5 Ei sovittua työaikaa ,6 Opettajien työaika* ,9 Muut työaikaperusteet ,6 Yhteensä ,0 * Opettajat, jotka noudattavat kokonaistyöaikaa. Valtaosa henkilöstöstä tekee siis virastotyötä. Lisäksi osa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöä noudattaa myös virastotyöajan mukaista työaikaa (työaikamuotona jaksotyö, jota tehdään virastotyöajan mittaisena). 2.3 Työaikamuotojen valintaan liittyviä näkökohtia Koska jaksotyön käyttömahdollisuudet on pääsääntöisesti määritelty työaikalaissa, liittyy työaikamuotojen käyttöperiaatteiden tarkastelu siis lähinnä virasto- ja viikkotyöhön. Valintaa virasto- tai

7 8 viikkotyön välillä ei aina ole ollut mahdollista tehdä perustellusti. Seuraavassa on selostettu joitain virasto- ja viikkotyön valintaan liittyviä, käytännössä esiin tulleita näkökohtia. Tehtävien monipuolistuminen Aikaisemmin etenkin ns. työvirastoissa tehtävät voitiin jakaa eri ammattiryhmittäin ja sovellettava työaikamuoto määräytyi tätä kautta. Sittemmin eri ammattiryhmien tehtävien väliset erot ovat vähentyneet mm. toimenkuvien monipuolistuessa. Selkeää jakoa ammatti- ja muihin tehtäviin ei enää ole aina mahdollista tehdä, vaan esimerkiksi ammattitehtävien toimenkuvat ovat laajentuneet sisältämään myös hallinto- ja toimistotehtäviä. Sama työ, sama työaikamuoto Samaa työtä tehdään virastossa pääsääntöisesti noudattaen samaa työaikamuotoa. Jos samassa työyksikössä on erilaisia tehtäviä, siellä voi siten olla käytössä myös erilaisia työaikamuotoja. Osa henkilöstöstä voi noudattaa viikkotyöaikaa, osa virastotyöaikaa. Työskentely samassa yksikössä on kuitenkin ajan kuluessa saattanut joissain virastoissa johtaa siihen, että käytännössä yksikön eri tehtävissä kuitenkin noudatetaan samaa työajan pituutta, ts. perusteet eri työaikamuotojen käytölle ovat voineet ajan kuluessa hämärtyä. Mikäli työaikamuodosta toiseen siirtyminen tällaisessa tilanteessa on tapahtunut ilman asianmukaisia perusteita (esim. em. työaika-asetuksen muutosta tai muuta vastaavaa päätöstä), alkuperäiset perusteet eri työaikamuotojen käytölle ovat edelleen olemassa ja niitä tulisi noudattaa. Toisaalta joissain tapauksissa voi myös olla mahdollista, ettei alunperin valittu työaikamuoto olekaan ollut tarkoituksenmukainen työn luonne huomioon ottaen. Samoin on mahdollista, että muutokset työtehtävissä ovat voineet edellyttää muutosta työaikamuodossa. Palvelussuhdelajin vaikutus Palvelussuhteen lajilla ei sinänsä pitäisi olla merkitystä työaikamuodon valinnassa. Joissakin virastoissa myös palvelussuhdelaji on kuitenkin vaikuttanut työaikamuodon valintaan. Käytännössä menettely on voinut johtaa siihen, että samaa työtä tekevillä virkamiehillä ja työntekijöillä on saattanut olla eri työaika. Näissä tilanteissa on kuitenkin pyritty siirtymään yhtenäiseen työaikaan. Uudet ammattiryhmät Myös muuttuva toimintaympäristö (mm. EU) on tuonut mukanaan uusia työtehtäviä ja ammattiryhmiä. Varsinkin erilaisiin tarkastustehtäviin liittyen on pohdittu, mikä olisi oikea työaikamuoto. Näissä tehtävissä osa tarkastustyöstä tehdään kentällä (esim. maatiloilla), osa hallinnollisena työnä virastossa. Työaikamuodon valinta virastoissa on vaihdellut, osassa on päädytty viikkotyöhön, osassa virastotyöhön. Viraston toiminnalliset tarpeet Työaikasopimus määrittelee kunkin työaikamuodon säännöllisen työajan pituuden. Työajan sijoittelusta ei pääsääntöisesti 1 ole sopimusmääräyksiä. Virastojen aukioloasetuksen (332/94) 4 :ssä todetaan, että viraston aukiolosta riippumatta töiden järjestelystä ja henkilöstön työajan sijoittelusta päättää asianomainen virasto. Eräissä tapauksissa on toiminnallisista syistä ollut tarvetta sijoittaa virastotyötä tekevän henkilöstön työaika perinteisistä järjestelyistä poikkeavasti noudattelemaan jaksotyön työaikoja. Osa henkilöstöä tekee tällöin siis virastotyötä jaksoissa ( jaksotyönä ). Mikäli 1 Kts. kuitenkin esim. työaikasopimuksen 9 2 momentti: Viikkotyössä päivätyötä tekevän työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan kello väliseen aikaan, jollei toisin sovita.

8 9 työ on luonteeltaan kuulunut TAL 7 :n soveltamisalaan, on joissain tapauksissa myös voitu siirtyä tekemään varsinaista jaksotyötä. 2.4 Kuntasektorin työaikamuodoista Kunnallinen virka- ja työehtosopimus sisältää määräykset kuntasektorin työaikamuodoista. Näitä ovat mm. yleistyöaika, toimistotyöaika ja jaksotyöaika. Joidenkin viranhaltija- ja työntekijäryhmien työajoista on erityismääräyksiä ja -ohjeita (esimerkiksi päivähoidon kasvatushenkilöstö, perhepäivähoitajat, maatalouslomittajat, kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta). Toisin kuin valtiosektorilla, kuntasektorin sopimusmääräykset ja niiden soveltamisohjeet määrittelevät siten tiettyjen ammattiryhmien osalta sovellettavan työaikamuodon. 2.5 Työryhmän ehdotukset eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden osalta Ongelmat eri työaikamuotojen käytössä liittyvät virastoissa etenkin virasto- ja viikkotyöhön. Tilanteet vaihtelevat sektoreittain. Niitä on kuvattu muistion kohdassa 2.3. Yhtenä ratkaisumallina on esitetty eri työaikamuotojen käytön ohjeistamista keskustason sopimus- tai soveltamismääräyksillä. Työaikamuodosta päätettäessä tarvitaan tietoa viraston toiminnan ja kyseisen tehtävän luonteesta, jotta päädyttäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Tältä osin paras tieto on virastoilla itsellään. Yleisellä tasolla asiasta voidaan esittää seuraavaa. Samaa työtä tulisi pääsääntöisesti tehdä samassa työaikamuodossa. On tärkeää, ettei kehitys eri työaikamuotojen käytön osalta ole hallitsematonta, vaan työaikamuotojen valinta tehdään lähtökohtaisesti työn luonteen perusteella. Eri työaikamuotojen säännöllisen työajan pituudet vaihtelevat, joten työaikamuodon valinnassa on kysymys myös resursoinnista ja kustannuksista. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa edellyttää, että henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset toteutetaan yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Työaikamuotojen käyttöä koskevat ratkaisut tehdään siis edelleen pääosin virastoissa. Uusien tai muuttuneiden tehtävien osalta työaikamuodon valinta tulisi virastoissa tehdä em. perusteilla ottaen siis huomioon työn luonne ja tehtävien pääasiallinen sisältö sekä näissä tai vastaavissa tehtävissä aikaisemmin noudatetut työajat. Mikäli henkilöstöä siirtyy toista työaikamuotoa edellyttäviin tehtäviin esimerkiksi virkanimitystilanteissa, voidaan työaikamuotoa muuttaa vastaavasti. Muut tarvittavat muutokset noudatetuissa työaikamuodoissa tulee toteuttaa em. perusteilla pyrkien yhteisymmärrykseen kyseisen henkilöstön kanssa. Eri työaikamuodot ja erot niiden työaikojen pituuksissa ovat olleet esillä myös palkkausjärjestelmien uudistamisen yhteydessä. Tältä osin työryhmä viittaakin uusien palkkausjärjestelmien edistämiseksi tehtyyn periaatesopimukseen ( ). Sopimuksen mukaan tasapuolisen kohtelun kannalta mahdollinen työajan pituuksien ero virastossa käytössä olevissa eri työaikamuodoissa, jos molemmissa työaikamuodoissa tehdään samaa työtä samanlaisissa olosuhteissa, voi antaa aihetta virastokohtaisesti kiinnittää asiaan huomiota uusia palkkausjärjestelmiä kehitettäessä. 2.6 Työaikasopimus Eri työaikamuotojen käyttöperiaatteiden täsmentäminen työaikasopimuksessa tai virastotasolla oli esillä työaikasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Kuten edellä on todettu, työaikamuodon valinta edellyttää aina tietoa viraston toiminnan ja ko. tehtävän luonteesta, jotta päädyttäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Tästäkin syystä neuvotteluissa ei muutettu työaikasopimusta tai sen soveltamisohjetta tältä osin.

9 10 3 LAUANTAITYÖKORVAUS 3.1 Nykytilanteen kuvaus Työaikasopimuksen 22 :n mukaan lauantaityökorvauksena maksetaan jaksotyössä muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 6-18 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntai- tai aattopäivän korvausta. Lauantaityökorvausta ei myöskään suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi. 3.2 Lauantaityökorvaus eri työaikamuodoissa Työaikasopimus siis rajaa lauantaityökorvauksen maksamisen vain jaksotyöaikamuotoon. Muiden työaikamuotojen (virasto- ja viikkotyö) osalta sopimus ei tunne mahdollisuutta lauantaityökorvauksen maksamiseen. Aikaisempien, vuoteen 1993 saakka voimassa olleiden, työaikaa koskeneiden sopimusmääräysten ja soveltamisohjeiden mukaan valtiovarainministeriö saattoi erityisistä syistä oikeuttaa viraston maksamaan lauantaityökorvausta niille virastotyöaikaa noudattaville virkamiehille, jotka tekivät vuorotyötä. Samoin valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa viraston myös vanhan työaikalain 5 :n mukaisessa työssä (viikkotyö) maksamaan lauantaityökorvausta niille virkamiehille, jotka tekivät vanhan työaikalain 6 :ssä tarkoitettua jaksotyöhön rinnastettavaa työtä. Näillä perusteilla lauantaityökorvausta saatetaan vielä nykyisinkin joissakin virastoissa maksaa myös muille kuin jaksotyötä tekeville virkamiehille. Siitä huolimatta, että em. määräykset sopimusten selkiyttämisen yhteydessä poistettiin, valtiovarainministeriöllä on edelleen valtion virkaehtosopimuslain 5 :n 2 momentin 3 kohdan perusteella toimivalta ja mahdollisuus tehdä niissä tarkoitettuja päätöksiä. Lauantaityökorvauksen maksamisesta muussakin kuin jaksotyössä on saatettu sopia myös virastojen työehtosopimuksissa. Työaikasopimuksen 32 antaa virastoille mahdollisuuden sopia tietyistä työaikakorvauksista (ml. lauantaityökorvaus) toisin. Työaikakorvauksiin liittyvässä sopimustoiminnassa on kuitenkin otettava huomioon sille keskustasolta asetetut reunaehdot (mm. kustannuspuite). Viraston tarve sijoittaa säännöllistä työaikaa lauantaille on korvauksien osalta jo otettu huomioon eräissä virastojen tekemissä tarkentavissa virkaehtosopimuksissa ja työehtosopimuksissa. Lisäksi joillain hallinnonaloilla on tavoitteena jatkossa laajemminkin sopia työaikakorvaukset sellaisiksi, että ne nykyistä paremmin sopivat viraston toiminnallisiin tarpeisiin. 3.3 Työryhmän ehdotukset lauantaityökorvauksen osalta Työaikasopimuksen mukaan jaksotyössä maksetaan lauantaityökorvaus. Tämä perustuu siihen, että jaksotyössä työtä tehdään säännönmukaisesti myös lauantaisin ja tästä tavanomaisesta poikkeavasta työajasta johtuvasta haitasta on haluttu maksaa korvaus. Lähtökohtaisesti jaksotyössä tehty lauantaityö ei siis ole lisä- tai ylityötä. Säännöllinen työaika määritellään työaikasopimuksessa sen pituuden eikä sen mukaan, miten se sijoittuu vuorokaudelle tai viikolle. Esimerkiksi asetus valtion virastojen aukiolosta ei sinänsä aseta estettä sille, etteikö virastoissa voitaisi työskennellä myös lauantaina, mikäli siihen on toiminnallisia tarpeita.

10 11 Mikäli virasto- tai viikkotyö on luonteeltaan sellaista, että sitä tehdään säännöllisesti myös lauantaisin, voitaisiin lauantaityökorvaukselle virasto- ja viikkotyössä katsoa olevan vastaavat perusteet kuin jaksotyössä. 3.4 Työaikasopimus Työaikasopimuksessa lauantaityökorvaus laajennettiin koskemaan jaksotyön ohella myös virastoja viikkotyötä. Siten nyt myös virasto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta maksetaan säännöllisen työajan työtunneilta virkamiehelle tai työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu sopimusmääräyksessä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille. Virasto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta ei siis makseta sovituille maksamisajoille sijoittuvilta lisä- tai ylityön tunneilta. Maksamisajat ja korvauksen suuruus säilyivät uudessa sopimuksessa ennallaan. 4 MATKUSTAMISEEN KÄYTETTY AIKA JA SEN KORVAAMINEN 4.1 Taustaa Matkustamiseen käytettyä aikaa ja sen korvaamista selvitettiin myös edellisellä sopimuskaudella. Työryhmämuistiossa Keskeytynyt työjakso sekä matkustamiseen käytetty aika (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 15/99) matkustamiseen liittyvät tilanteet jaettiin työn luonteeseen liittyvään säännönmukaiseen matkustamiseen ja satunnaisempaan, lähinnä virkamatkoihin liittyvään matkustamiseen. Nyt työryhmä on pääasiallisesti käsitellyt työn luonteeseen kiinteästi liittyvää matkustamista. Koska em. työryhmämuistiossa on selostettu myös muiden sektoreiden sopimusmääräyksiä matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta, niitä ei tässä muistiossa ole erikseen selvitetty. 4.2 Matka-ajan lukeminen työajaksi Työaikasopimuksen 3 :n 1 momentin pääsäännön mukaisesti työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Saman pykälän 2 momentissa pääsääntöä täsmennetään toteamalla, että työajaksi ei lueta mm. matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Työaikasopimuksen määräys matkaan käytetyn ajan lukemisesta työajaksi on tarkoitettu vastaamaan sisällöltään työaikalain 4 :n 3 momentin säännöstä. Matkan aikana työntekijä ei tee työtään eikä ole työpaikalla työhön käytettävissä. Matkaan käytettyä aikaa ei siten lähtökohtaisesti lueta työaikaan. Lopputulokseen ei vaikuta matkustustapa tai se onko työntekijä nimenomaan määrätty matkalle tai muut vastaavat seikat eikä se maksetaanko työntekijälle matkaan käytetystä ajasta korvausta. Matka-aika voidaan lukea työajaksi vain, jos se on samalla työsuoritusta tai kiinteä osa sitä. Työaikasopimuksen soveltamisohjeen mukaan työajaksi luetaan myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika. Lisäksi matka-aika luetaan soveltamisohjeen mukaan työajan täydennykseksi silloin, kun virkamies tai työntekijä virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta vähemmän kuin säännöllisen työaikansa tai jaksotyössä vähemmän kuin 7 tuntia 39 minuuttia. Matkustamiseen

11 12 käytettyä aikaa ei lasketa työajan lisäykseksi sellaisen komennusmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspaikalta toiselle. Koska työaikasopimuksen soveltamismääräys on tarkoitettu vastaamaan työaikalain säännöstä, sitä sovellettaessa voidaan ottaa huomioon työaikalain perusteluissa mainitut seikat ja työneuvoston lausunnot. Myös vanhempi oikeuskäytäntö on sovellettavissa, koska kuten työaikalain perusteluissakin todetaan lainkohdan tarkoituksena on toisaalta vahvistaa vakiintunut käytäntö ja toisaalta sisällyttää lakiin työneuvoston asiasta muodostama kanta. 4.3 Työaikalaki ja työneuvoston lausuntoja Mitä olennaisempaa matkustus ja siihen liittyvä työn suorittaminen on matkan jälkeen tehtävään työhön verrattuna, sitä selvempää työneuvoston mukaan on, että matka-aika voidaan lukea työaikaan. Seuraavassa joitain työneuvoston ratkaisuja. Säännöstä kulkemisesta tai kuljetuksesta työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan samoin kuin sieltä lähtöpaikkaan palaamisesta on työneuvoston mukaan tulkittava suppeasti. Kyseessä pitää olla työnantaja pakolliseksi määräämä lähtöpaikka (TN , TN , , ). Kuitenkin tilanteessa, jossa työntekijöiden oli työn luonteen vuoksi tosiasiallisesti pakko käyttää työnantajan yhteiskuljetusta, työneuvosto katsoi heidän olevan siinä määrin sidottuja, että kuljetukseen kulunut aika rinnastettiin työnantajan käytettävissä olemiseen (TN ). Työneuvoston erilaisia saattajia koskevien lausuntojen mukaan saattotehtävän jälkeistä aikaa paluumatkoineen ei lueta työaikaan, ellei kyse ole moottoriajoneuvon kuljettajan työstä (TN , TN , TN , TN ). Työnantajan osoittaman ajoneuvon kuljettamiseen liittyen työneuvosto on todennut, että matkaan käytettyä aikaa ei yleensä lueta työaikaan, vaikka työntekijä (muu kuin moottoriajoneuvon kuljettaja) itse kuljettaisi työnantajan tähän tarkoitukseen osoittamaa ajoneuvoa (TN ). Jos ajoneuvossa on samalla määrätty kuljetettavaksi työn tekemistä varten tarpeellista työvoimaa tai tarvikkeita siinä määrin, että kuljettamisen on katsottava muodostuneen luonteeltaan työsuoritukseksi, on matkaan käytetty aika luettava työajaksi. Siihen, onko kuljetus työsuoritusta vai ei, vaikuttaa osittain työnantajan kuljetettavaksi määräämien tarvikkeiden paino (TN : paino kg; TN : jos paino satoja kiloja tai yli tuhat kiloa muodostuu kuljettaminen työsuoritukseksi). Työsuorituskriteeriä on työneuvoston mukaan kuitenkin tulkittava suppeasti. Työaikalain säännöksen tarkoituksena ei ole, että työaikaan luetaan esim. junamatkaan käytetty aika, jolloin tutustutaan tulevassa kokouksessa käsiteltäviin asioihin tai muita tämän kaltaisia työsuorituksia. Myöskään työasioiden hoitoa puhelimitse matkan aikana ei työneuvoston mukaan voida pitää työsuorituksena (TN ). 4.4 Valtion työntekijöiden matka-ajan palkka Matkakustannusten korvaamista koskevan virka- ja työehtosopimuksen 18 sisältää määräykset valtion työntekijöiden matka-ajan palkasta. Sopimuksen 18 1 momentin mukaan matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa, kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

12 13 Lisäksi 18 :n 2 momentin nojalla maksetaan sunnuntaina ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta virkamatkasta matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa lähtökohtana korvausten maksamiselle on se, että työntekijä joutuu työtehtäviensä takia käyttämään osan vapaa-aikaansa matkustamiseen. Em. määräyksen perusteella kuukausipalkkainen työntekijä voi siten saada vapaapäivänään matkustamiseen käytetyltä ajalta matka-ajanpalkan enintään kahdeksalta tunnilta. Korvausta matka-ajalta ei suoriteta työntekijälle, joka tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä. Edellä mainitulla perusteella matka-ajan palkkaa suoritetaan siis vain todella matkustamiseen käytetyltä ajalta. Milloin työntekijä viettää viikkovapaapäivää tai muutoin on levossa, matka-ajan palkkaa ei suoriteta. Matkustamisen tarkoitukseen liittyvät pysähdykset luetaan matka-aikaan. 4.5 Virastojen näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteesta Työryhmä tiedusteli neljältä virastoilta niiden näkemyksiä matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteeseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista sekä siitä, miten ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Lisäksi virastoilta pyydettiin kehittämisehdotuksia. Virastojen valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että niissä tehdään työtä, johon sen luonteen vuoksi liittyy matkustamista. Seuraavassa yhteenveto virastojen vastauksista. Matkustaminen liittyy usein kiinteänä osana viraston toimintaan (esimerkiksi kenttä-, maastotyö), samoin kansainvälinen yhteistyö edellyttää matkustamista. Matkustaminen on osin lisääntynyt viime vuosina mm. työn luonteen muuttuessa entistä kansainvälisemmäksi. Käytännön ongelmat matkustamiseen käytetyn ajan ja työajan suhteen määrittelyssä ovat osin virastokohtaisia, esimerkiksi virastokohtaiset käytännöt eivät aina ole muodostuneet riittävän yhtenäisiksi. Mutta myös säännösten ja määräysten tulkinnanvaraisuus aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi tavaran ja henkilöiden kuljettamiseen liittyvät tapaukset sekä työpäivän aikana tapahtuva, työtehtäviin kiinteästi liittyvä matkustaminen työpisteiden välillä. Samoin säännöksissä ja määräyksissä käytetyt käsitteet (esimerkiksi kenttätyö, kokoontumispaikka) voivat joissain tapauksissa olla ongelmallisia. Käytännön ongelmatilanteiden hoitamiseksi virastoissa on joissain tapauksissa annettu lisäohjeita matkustamiseen käytetyn ajan osalta. Ohjeet ovat lähtökohtaisesti työaikasopimuksen ja työaikalain mukaisia. Matkustamiseen käytetyn ajan lukeminen työajaksi on virastojen mukaan kustannuskysymys. Myös mahdollinen matkustamiseen käytetyn ajan korvaaminen vapaa-ajalla olisi ongelmallista, koska se vähentäisi käytettävissä olevia resursseja. Vaikka joitain korvaamisen muotoja voisi virastojen näkemyksen mukaan miettiä, pitäisi perustulkinta matka-ajan ja työajan eroista kuitenkin säilyttää. Toisaalta virastojen mielestä tehtävien jakautumista tulisi kehittää siten, ettei toimenkuvaan kuuluva matkustaminen keskity vain tietyille henkilöille. Tällainen keskittäminen vaikeuttaa myös työaikajärjestelyjen (joustot, muut työaikakäytännöt) toteutumista ja henkilöstön tasapuolista kohtelua.

13 Kehittämisvaihtoehtoja ja niiden arviointia Virastojen kehittämisehdotuksia Työn luonne voi edellyttää työpäivän kuluessa useita siirtymisiä työpisteestä toiseen. 2 Tällaisissa töissä työaikaa ei aina säännellä lainsäädännössä tai sopimusmääräyksissä, jolloin asianomainen voi itse vaikuttaa työpäivänsä pituuteen. Joissain tapauksissa matkustamista edellyttävien työpäivien pituuteen voidaan vaikuttaa myös työtehtävien suunnittelulla sekä työajan sijoittelulla. Ongelmallisena matkustaminen on koettu tilanteissa, joissa em. mahdollisuuksia ei ole käytettävissä. Virastot ovat ehdottaneet matkustamiseen käytettyyn aikaan liittyvien käsitteiden täsmentämistä. Koska työaikasopimuksen soveltamismääräys matkustamiseen käytetyn ajan osalta on tarkoitettu vastaamaan työaikalain säännöstä, olisi käsitteiden sisällön täsmentämiseen tältä osin haettava ensisijaisesti ohjeistusta työaikalain perusteluista ja työneuvoston lausunnoista. Lisäksi virastojen vastauksissa yhtenä kehittämisehdotuksena esitettiin erillisen korvauksen suorittaminen. Toisaalta virastot toteavat, että tämäntyyppinen kehittämisvaihtoehto on niille aina myös kustannuskysymys. Pääsopijajärjestöjen kehittämisehdotuksia Edellisellä sopimuskaudella valmistuneessa työryhmässä pääsopijajärjestöt esittivät kehittämisvaihtoehtoina mm., että kaikki työtehtäviin kiinteästi liittyvä matkustamiseen käytetty aika luettaisiin työajaksi. Muihin tilanteisiin liittyen pääsopijajärjestöt esittivät korvauksen maksamista tietyt tuntirajat ylittäviltä matkustusajoilta. Uutena kehittämisvaihtoehtona tässä työryhmässä pääsopijajärjestöt ovat esittäneet, että työhön kiinteästi liittyvä matka-aika korvattaisiin yksinkertaisella tuntipalkalla lukematta kuitenkaan tätä aikaa työajaksi. 4.7 Työaikasopimus Syksyllä 2000 käydyissä sopimusneuvotteluissa pääsopijajärjestöt esittivät edellä selostettuja kehittämisehdotuksiaan toteutettaviksi sopimusmuutoksina. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saavutettu yhteisymmärrystä, joten työaikasopimukseen ei toteutettu muutoksia matkustamiseen käytetyn ajan osalta. 2 Hallituksen esityksessä työaikalaiksi on katsottu matkustamisen olevan kiinteä osa työsuoritusta ja siten työajaksi luettavaa aikaa esimerkiksi asentajan tai kodinhoitajan siirryttäessä useaan kertaan työpäivän aikana lyhyehköjä matkoja työn suorituspaikasta toiseen.

14 Tätä muistiota voi tilata osoitteesta: Valtiovarainministeriö Henkilöstöosasto PL VALTIONEUVOSTO Puhelintiedustelut: Muistio löytyy Internetistä osoitteella: ISBN ISSN

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Kieku-käyttäjäpäivä. Kilpailukykysopimus Kieku-ratkaisun näkökulmasta Markku Kivioja, Valtiokonttori

Kieku-käyttäjäpäivä. Kilpailukykysopimus Kieku-ratkaisun näkökulmasta Markku Kivioja, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäpäivä Kilpailukykysopimus Kieku-ratkaisun näkökulmasta, Valtiokonttori Kilpailukykysopimuksen pääkohdat: Työajan pidennys (1/2) Neuvottelutulos 31.5.2016 valtion virka- ja työehtosopimuksista

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ TALENTUM Helsinki 2014 4., uudistettu painos Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2176-1 ISBN 978-952-14-2177-8 (sähkökirja) Kansi: Lauri

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 19S5 N:o 59 N:o 59. Kiertokirje työaikalain muuttamisesta ja sen soveltamisesta työnjohtaja-asemassa oleviin virkamiehiin. Työaikalain muuttamisesta ja

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Luottamushenkilöiden palkkiosääntö SISÄLLYS 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot 3 Vuosipalkkiot 4 Osa-aikaiset luottamushenkilöt 5 Vaalitoimielinten palkkiot 6 Erillispalkkiot 7 Toimielimen sihteerin palkkio 8

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 8/2016 liite 1 KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2017 (TS-17) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1(22) LIITE 1 VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1. SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala ja työaikamuodot Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden työaikoihin,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 35/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6306/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 35/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6306/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 35/2014 1 (1) 443 Asianro 6306/01.01.03/2014 Toimistotyöajan lepotaukojärjestelyt Henkilöstöjohtaja Markku Mattila Työnantajapalvelu Kuopion kaupungissa on virasto- ja toimistotyötä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle

Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö. valtuustokaudelle Hankasalmen kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntö valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2012 1 1 Soveltamisala 1. Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97)

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) vuorotyön määritelmästä. Annettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston pyynnöstä 22 päivänä huhtikuuta 1998.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin.

Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin. Poikkeuksellinen säännöllinen työaika. Ensihoitopalvelu. Dnro 4/2014, annettu 23.2.2015 Aluehallintoviraston päätöstä muutettiin. Ks. myös työtuomioistuimen päätös TT 2015:74. Oikaisuvaatimuksen tekijä:

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat lähtien

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat lähtien Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat 1.12.2016 lähtien Taustaa Henkilöstölautakunta kokouksessaan 18.6.1991 76 on päättänyt johtavassa, siihen rinnastettavassa tai itsenäisessä asemassa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.6.2017 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 30.1.2017 5 Sisällys 1... 3 SOVELTAMISALA... 3 2... 3 KOKOUSPALKKIOT... 3 3... 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET... 4

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuusto 11.11.2015 Tulee voimaan 1.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkio 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN

LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN LIEDON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 1/8 LIEDON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN LIEDON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 3 SOVELTAMISALA 3 2 3 KOKOUSPALKKIOT 3 3 4 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 95

Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 95 Forssan kaupunki PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2012 Voimaantuloajankohta 1.1.2013 Kv. 28.1.2013, muutos 4 :ään Voimaantuloajankohta 1.2.2013 Kv. 3.3.2014, lisäys 2 :ään Voimaantuloajankohta

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN

TEUVAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN TEUVAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 ALKAEN Kvalt 17.12.2008 56 1 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 2 2 Kokouspalkkiot 2 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 3 4 Kuukausipalkkiot

Lisätiedot

Korjattu liite nro: 1. 1 Soveltamisala. 2 Kokouspalkkiot

Korjattu liite nro: 1. 1 Soveltamisala. 2 Kokouspalkkiot Nykyinen versio Muutettu versio Korjattu liite nro: 1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Kainuun maakunta -kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö 1 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄRANNAN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 9.12.1996, muutos 15.12.1997, muutos 31.1.2005, muutos 15.11.2010, muutos 14.11.2011, muutos 23.6.2014 Voimaantulopäivämäärä 1.1.1997,

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02)

Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02) Kaupunginhallitus 340 17.10.2016 Johtavassa asemassa olevien määrittely 1663/01.01.00/2016 Kaupunginhallitus 17.10.2016 340 Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, christina.soderlund@salo.fi,

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös 23.8.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän päätös 23.8.2016 Säädetään erikseen siitä,

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007

HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTON ATK ALAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 TES: 291203 PL: 07 1 Sovittiin, että Helsingin yliopiston ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n

Lisätiedot

2 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiota seuraavasti:

2 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiota seuraavasti: PALTAMON KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 22.1.2009 Voimassa: 1.1.2009 alkaen toistaiseksi I LUOTTAMUSHENKILÖT 1 Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti: Valtuusto 10.12.2012 50 1 (6) LAUKAAN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuuston kokouksessa Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1 JOENSUUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 007 Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.11.2012 Tulee voimaan 1.1.2013

Lisätiedot

Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä!

Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä! Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä! Yhteistoiminta-asiamies,VT Harri Hietala, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Senior Legal Advisor, VT Keijo Kaivanto, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen Henkilöstöpalvelut 14.11.2016 Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan 1.2.2017 alkaen Asian käsittely Yhteistyötoimikunta 1.12.2016 Hallintolautakunta 13.12.2016

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Työaikalain 8 luvun 39 :n momentin soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin

Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Työaikalain 8 luvun 39 :n momentin soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1423-07 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 6-3 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 24.5.2007 5/2007 Lausunnonpyytäjä: Asia: Työnantaja: Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 14.11.2012 7. Voimaantulo 1.1.2013. Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan 1.

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään

Lisätiedot