Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostaminen esiselvitys Pirkanmaan alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostaminen esiselvitys Pirkanmaan alueella"

Transkriptio

1 Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostaminen esiselvitys Pirkanmaan alueella Heikki Liimatainen, Pasi Metsäpuro, Lasse Nykänen Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto

2 Alkusanat Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostaminen -esiselvitys on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernessä. Selvityksen johtajana on toiminut tutkijatohtori Heikki Liimatainen ja tutkijoina Pasi Metsäpuro ja Lasse Nykänen. Selvityksen ovat rahoittaneet Pirkanmaan liitto, Kansaneläkelaitos, Tampereen kaupunki, Mänttä-Vilppulan kaupunki ja Sastamalan kaupunki. Selvityksen ohjausryhmään ovat kuuluneet: Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto, puheenjohtaja Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto, sihteeri Heikki Liimatainen, TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, projektipäällikkö Anne Giss, Kela Reija Jääskeläinen, Kela Essi Mäki-Hallila, Tampereen kaupunki Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Erkki Harju, Tampereen kaupunki/tampereen Logistiikka Elina Tiainen, Tampereen kaupunki/tampereen Logistiikka Petteri Saarti, Sastamalan kaupunki Ilkka Nikmo, Mänttä-Vilppulan kaupunki Petteri Paavola, PSHP Markku Pulkkinen, PSHP Jari Lehtonen, Pirkanmaan ELY-keskus Silja Siltala, Suomen kuntaliitto Päivi Hillner, LVM Lasse Nykänen, TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Pasi Metsäpuro, TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tekijät haluavat kiittää ohjausryhmää, haastateltavia ja työpajaan osallistuneita tuesta ja asiantuntemuksesta selvityksen aikana. Tampereella Heikki Liimatainen, Pasi Metsäpuro ja Lasse Nykänen

3 Tiivistelmä Liikkumismahdollisuuksien turvaaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille on ensiarvoisen tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuuden ja aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Suomessa yhteiskunta turvaa kansalaisten liikkumismahdollisuuksia tukemalla ja ostamalla avointa joukkoliikennettä, koululaisten oppilaskuljetuksia, vammaisten ja vanhusten asiointimatkoja sekä korvaamalla terveydenhuoltomatkoja. Yhteiskunnan kustannukset henkilökuljetusten järjestämisestä ovat yhteensä lähes miljardi euroa ja kustannusten alentamiseen kohdistuu suuria paineita. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella yhteiskunnan korvaamien kuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja toteutuksen kustannus- ja palvelutasovaikutuksia. Tavoitteena on kehittää valtakunnantasolla sovellettavia toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia asiakkaiden kokemaa palvelutasoa heikentämättä. Selvitys koostuu kahdesta rinnakkaisesta osaalueesta, uuden toimintamallin kehittämiseen tähtäävästä laadullisesta selvityksestä ja toimintamallien kustannus- ja palvelutasovaikutuksia tarkastelevasta määrällisestä selvityksestä. Selvityksessä toteutetuissa haastatteluissa ja työpajassa todettiin selvä tarve yhteiskunnan korvaamien kuljetusten uudenlaiseen toimintamalliin. Toimintamalliehdotus sisältää seuraavat olennaisimmat erot nykytilaan: kaikkien yhteiskunnan korvaamien kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena kuljetusten suunnittelun maantieteellinen laajuus vaihtuu kunnista sote-alueelle tietojärjestelmien valtakunnallinen yhteensopivuus tärkeimpien tietojen osalta säännöllisen joukkoliikenteen käyttö lähtökohtaisesti ilmaista yhteiskunnan korvaamien kuljetusten piiriin kuuluville asiakkaille yhdistelyä rajoittavien oikeuksien määrittely lainsäädännöllä ja myöntövastuu erikseen koulutetuilla lääkäreillä, terveydenhoidon ammattihenkilöillä ja kunnan kuljetusyhteyshenkilöillä yksityisautojen ottaminen rajoitetusti järjestelmän osaksi pienten tavaraerien kuljetusten yhdistely henkilökuljetusten kanssa Uuden toimintamallin toteutuksen vaikutuksia selvitettiin aineistolla, joka sisälsi tiedot Tampereen Logistiikan hoitamista VPL- ja SHL-matkoista sekä Tampereen Aluetaksin välittämistä SVL-matkoista maaliskuulta Näiden matkojen yhdistäminen keskenään ja noutoajan +/- 5 minuutin jousto vähentää liikennesuoritetta noin 30 % ja kasvattaa yhdisteltyjen matkojen osuuden 17 prosentista 56 prosenttiin matkoista. VPL/SHL- ja SVL-matkojen yhdistelyllä yhteiskunnan kustannukset vähenevät noin 15 %, mikä tarkoittaa Pirkanmaalla vuositasolla noin 4 milj. nykyisistä noin 26 milj. kustannuksista. Suurempia kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa joukkoliikenteen ja koulukuljetusten hyödyntämisellä sekä kiireettömien ja säännöllisten terveydenhoitokäyntien alueittaisella aikatauluttamisella. Uuden toimintamallin käyttö tarkoittaisi suurta muutosta nykyisiin käytäntöihin ja kaikkia yksityiskohtia on mahdotonta ennakoida. Käyttöönotto tulisikin tehdä alueellisesti rajoitetun kokeilun kautta tarkempien määrittelyjen mahdollistamiseksi. Nopeimmin alueellisen kokeilun voisi aloittaa SHL/VPL- ja Kela-matkojen yhdistelynä Tampereen Logistiikan ja Kela-matkoja välittävän Tampereen Aluetaksin yhteistyönä. Molemmat käyttävät samaa ohjelmistoa kuljetustilausten välittämiseen, joten mahdollisuus matkojen yhdistelyyn pitäisi olla olemassa.

4 Sisällys Alkusanat... 2 Tiivistelmä Johdanto Yhteiskunnan tukemat henkilökuljetukset Henkilökuljetusten kustannukset yhteiskunnalle Henkilökuljetusten tehostamisehdotuksia Selvityksen toteutus Tavoitteet Menetelmät Nykytila Henkilökuljetusten määrä ja kustannukset Asiantuntijahaastattelut Data Kokeiluja ja hyviä käytäntöjä Työpajan tulokset Organisointi ja järjestelmät Asiakasnäkökulma Matkojen laatukriteerit Ehdotus uudeksi toimintamalliksi Tavoite Organisointi ja järjestelmät Asiakasnäkökulma Matkojen laatukriteerit Tärkeimmät erot nykytilaan Uuden toimintamallin vaikutukset Noudon aikaikkunan vaikutus yhdistelyn tehokkuuteen Liikennesuorite Kuljetustapahtumat ja kalustotarve Yhdistelyaste Lyhyiden matkojen vaikutus optimoinnissa Optimoinnin vaikutukset viikkotasolla Taloudelliset vaikutukset eri oletuksilla Yhteenveto yhdistelyn vaikutuksista... 39

5 8. Toimenpiteet uuden toimintamallin käyttöönottamiseksi Alueellinen kokeilu Valtakunnallinen käyttöönotto Yhteenveto Lähteet... 44

6 1. Johdanto 1.1. Yhteiskunnan tukemat henkilökuljetukset Liikkumismahdollisuuksien turvaaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille on ensiarvoisen tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuuden ja aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Suomessa yhteiskunta turvaa kansalaisten liikkumismahdollisuuksia tukemalla ja ostamalla avointa joukkoliikennettä, koululaisten oppilaskuljetuksia, vammaisten ja vanhusten asiointimatkoja sekä korvaamalla terveydenhuoltomatkoja. Liikkumismahdollisuuksia turvataan Suomessa usealla lailla. Joukkoliikennelain (869/2009) tavoitteena on joukkoliikenteen kehittäminen siten, että ihmisten käytettävissä on välttämättömiä jokapäiväisiä liikkumistarpeita vastaavat joukkoliikenteen palvelut koko maassa. Tavoitteena on lisäksi, että runsasväkisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä palvelutaso on niin korkea, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. Joukkoliikennettä suunnittelevat toimivaltaiset viranomaiset, joita ovat ELY-keskukset, suurimmat kaupungit seudullaan ja keskisuuret kaupungit oman kuntansa alueella. Laissa erotellaan markkinaehtoinen liikenne, jonka suunnittelusta vastaa liikenteenharjoittaja ja palvelusopimusasetuksen mukainen perustason joukkoliikenne, jonka määrittelystä vastaavat viranomaiset. Laissa linjataan joukkoliikenteen suunnittelua seuraavasti: viranomaisten tulee suunnitella joukkoliikenteen palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi. Suunnittelussa liikennetarpeet ja -palvelut on pyrittävä sovittamaan yhteen. Eri väestöryhmien kuten lasten, nuorten, naisten, miesten, vanhusten ja vammaisten tarpeet on otettava huomioon. Viranomaiset toimivat joukkoliikennettä suunnitellessaan yhteistyössä toistensa ja muiden kuntien kanssa. Kunnan koulumatkojen järjestämisestä säädetään perusopetuslaissa (628/1998), jossa määritellään, että esi-, perus- tai lisäopetusta saavalla oppilaalla, jonka koulumatka on viittä kilometriä pidempi, on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Tätä lyhemmillä matkoilla on oikeus kuljetukseen, jos matka on oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää kaksi ja puoli tuntia ja yli 13-vuotiailla kolme tuntia. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on avustuksen myöntäminen oppilaan kuljettamiseen tai saattamiseen. Vammaispalvelulaki (380/1987) määrittelee, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluasetus (759/1987) tarkentaa kuljetuspalvelujen järjestämisen koskevan vaikeavammaista henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Tällaiselle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Jokapäiväiseen elämään kuuluvat asuinkunnan ja lähikuntien alueelle ulottuvat kuljetukset. Kuljetukset voi järjestää kunta itse, osana kuntayhtymää, hankkimalla yksityiseltä palvelutarjoajalta, palvelusetelillä tai korvaamalla taksin, invataksin tai vastaavan kuljetuksen kustannukset. Tampereella asiointi- ja virkistysmatkoja voidaan myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Asiointi- ja virkistysmatkoja voi tehdä Tampereen lisäksi Kangasalle, Lempäälään, Nokialle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Ruovedelle ja Orivedelle, mutta matkan lähtö- tai päätepisteen tulee olla kotikunta. Lisäksi myönnetään välttämättömät työ- ja opiskelumatkat Tampereen kaupungin alueella.

7 Sosiaalityöntekijä päättää poikkeavista matkatarpeista yksilöllisen tarpeen ja kustannusten kohtuullisuuden perusteella. Matka tulee tilata Kuljetustenohjauskeskuksesta kotoa lähdettäessä vähintään tuntia ennen ja paluumatkalla vähintään puoli tuntia ennen matkan alkua. Kuljetustenohjauskeskuksen aukioloaikoina taksin voi ottaa taksitolpalta vain linja-auto- ja rautatieasemilta. Poikkeuksena ovat invataksin käyttöoikeuden omaavat asiakkaat ja vaikeasti näkövammaiset, jotka voivat aina ottaa taksin taksitolpalta. Asiakas maksaa taksissa vain omavastuun, joka on joukkoliikenteen hinnan suuruinen. Työ- ja opiskelumatkat ovat ilmaisia. Asiakkaalle voidaan myöntää yksilöllisellä harkinnalla tuttutaksin käyttöoikeus tai yksinmatkustusoikeus, jos asiakkaalla on esim. terveydentilaan tai kommunikaation liittyvä palvelun tarve, minkä vuoksi kuljettajalta edellytetään erityisiä avustamisen taitoja. Yksin matkustusoikeus voidaan myöntää, jos matkustaminen muiden kanssa ei asiakkaan terveydentilan tai muun erityisen syyn vuoksi ole mahdollista. Sosiaalihuoltolain (710/1982) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää kansalaisten sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Laissa ei mainita kuljetuspalveluja, mutta sosiaalihuoltoasetuksessa (607/1983) todetaan, että sosiaalilautakunnan on otettava sosiaaliset näkökohdat huomioon liikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi kuljetuspalvelut sisältyvät asetuksessa määritettyihin kotipalveluina järjestettäviin tukipalveluihin. Kunnalla on vapaus määritellä kuljetuspalveluihin oikeuttavat kriteerit, palvelujen määrä ja omavastuun taso, mikä johtaa kuntien välisiin eroihin palvelujen määrässä ja laadussa. Tamperelainen ikäihminen voi anoa kaupungilta sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, jos hän ei huonokuntoisuutensa vuoksi pysty käyttämään julkisia kulkuneuvoja, kuten bussia tai palvelubussia. Huonokuntoisuutta voi olla esimerkiksi muistihäiriö tai liikkumisvaikeudet. Palvelun myöntää harkinnanvaraisesti kotihoidon asiakasohjaaja hakemuksen ja palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan liikkumistarpeet ja mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä sekä tulot. Tulorajat kuljetuspalvelujen saamiseen ovat tällä hetkellä yhden hengen taloudessa 1278 /kk ja kahden hengen taloudessa 2382 /kk säännöllistä bruttotuloa. Kuljetuspalveluja myönnetään kunnan sisäisiin matkoihin enintään 8 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Kuljetuksen tilaus ja omavastuu on järjestetty kuten VPL-matkoissa, mutta taksin voi aina ottaa myös taksitolpalta. Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetään vakuutetulle ja hänen saattajalleen, jos saattaja on ollut matkan aikana välttämätön, oikeus sairauden hoitoon liittyvien matkojen korvaukseen. Kansaneläkelaitos korvaa matkakustannukset ensisijaisesti halvimman käytettävissä olevan matkustustavan, eli avoimen tai kutsujoukkoliikenteen tai palveluliikenteen, mukaisesti. Sairauden, vamman tai liikenneolosuhteiden edellyttäessä erityisajoneuvoa, korvataan matka oman auton, taksin, invataksin tai muun vastaavan ajoneuvon käytön kustannusten perusteella. Korvausta maksetaan yhdensuuntaiselta matkalta omavastuuosuuden ( alkaen 16 ) ylittävä määrä. Omavastuu on kuitenkin vuoden aikana enintään 272. Mikäli taksia ei tilata alueellisesti keskitetystä tilausvälityskeskuksesta, omavastuu on 32. (Kela 2014a.) Taksin käytön tarpeellisuuden Kelan korvaamilla matkoilla määrittää terveydenhuollon ammattihenkilö, silloin kun taksin tarve perustuu asiakkaan terveydentilaan. Pääsääntönä on se, että asiakkaalle voidaan antaa taksin käyttöoikeus silloin, kun asiakas ei sairauden tai sen hetkisen terveydentilan perusteella kykene matkustamaan yleisillä kulkuneuvoilla. Taksin käytön tarvetta ei arvioida asiakkaan sairausdiagnoosin tai iän perusteella. Taksin käytön tarpeellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaan avun, ohjauksen tai valvonnan tarve. Taksin tarve voi olla perusteltua esimerkiksi asiakkaille, joilla on orientoitumisvaikeuksia, alttius saada sairauskohtauksia tai asiakkaan infektioherkkyydestä johtuen

8 taksin tarve on perusteltua. Näiden lisäksi taksi voidaan katsoa välttämättömäksi kulkuneuvoksi yleiskunnoltaan heikkokuntoisille asiakkaille. Terveydenhuollon ammattihenkilön ei ota kantaa taksin tarpeellisuuteen niissä tilanteissa, joissa taksin tarve perustuu liikenneolosuhteisiin, vaan asiakas antaa selvityksen liikenneolosuhteista. Liikenneolosuhteiden vuoksi tehty taksimatka korvataan vain siltä osin kuin julkista joukkoliikennettä ei ole käytettävissä. Alueittain vaihtelevasti 2-10 % taksimatkojen saajista on saanut vakiotaksiasiakkuuden, joka estää matkojen yhdistelyä. Vakiotaksiin ovat oikeutettuja vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, joiden matkojen yhdistelystä säädetään erikseen laissa siten, että näiden henkilöiden matkoja ei yhdistellä, jos asiakas ei sitä erityisesti halua. Tämän lisäksi oikeus vakiotaksiin on seuraavilla asiakasryhmillä: Asiakkaat, jotka ovat olleet aiemmin Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen vaikeavammaisia asiakkaita, mutta täytettyään 65 vuotta ovat pudonneet pois vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saajista. Henkilöt, jotka täyttäisivät Kelan vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit, mutta ovat oikeutettuja kuntoutukseen toisen lainsäädännön perusteella (liikenne- ja työtapaturma). Alle 16-vuotiaat yksin matkustavat lapset Vaikeasti sairaat lapset, joiden hoito on keskitetty keskus- tai yliopistosairaalaan Lisäksi vakiotaksioikeus voidaan antaa harkintaan perustuen muillekin asiakkaille kuin edellä mainituille. Vakiotaksioikeus Kelan korvaamilla matkoilla myönnetään silloin, kun asiakkaan terveydentila edellyttää apua, ohjausta tai valvontaa kuljetuksen aikana. Yleensä asiakas, joka matkustaa saattajan kanssa ei saa vakiotaksiasiakkuutta. Vakiotaksiasiakkuutta myönnettäessä selvitetään, miten asiakas pystyy liikkumaan kodin ulkopuolella ja tarvitseeko asiakas matkalle tietyn kuljettajan, joka tietää asiakkaan terveydentilaan liittyviä asioita, joista syistä asiakas ei voi tehdä matkaa muiden kuljettamina. Vakiotaksiasiakkuutta ei myönnetä sosiaalisin perustein eikä sen perusteella, että asiakkaalla olisi vammaispalvelulain mukaisille matkoille määritelty oikeus käyttää vakiotaksia Henkilökuljetusten kustannukset yhteiskunnalle Yhteiskunnan kustannukset henkilökuljetusten järjestämisestä ovat yhteensä lähes miljardi euroa, jakautuen kuvassa 1 esitetyllä tavalla:

9 Kuva 1. Julkisen liikenteen tuet rahoituslähteittäin (LVM 2013a). Liikennemuodoittain tarkasteltuna julkisen liikenteen tuesta 49 % kohdistuu linja-autoliikenteeseen. Taksiliikenteen osuus on 43 % ja junaliikenteen osuus 8 %. Julkisen liikenteen tuen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2001 vuoteen Erityisesti taksiliikenteen tuen määrä on kasvanut, sen osuuden oltua 38 % vuonna (LVM 2013a.) Julkisesti tuettujen henkilökuljetusten rahoitusta ja toimintatapoja selvittäneen Juhani Paajasen mukaan kuljetuskustannukset kasvavat yleistä kustannustasoa nopeammin kuljetuspalvelujen kysynnän kasvaessa alueellisen väestökehityksen, väestön ikääntymisen ja markkinaehtoisen joukkoliikenteen palvelutason heikentymisen vuoksi (LVM 2013b) Henkilökuljetusten tehostamisehdotuksia Kuljetuskustannusten kasvu kasvattaa osaltaan Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta niin valtion kuin kuntienkin osalta. Kuljetuspalveluita hankitaan tällä hetkellä lainsäädännön edellyttämää vähimmäistasoa enemmän ja riskinä on julkisen liikenteen palvelutason heikkenemisestä johtuva kansalaisten epäyhdenvertaisuus. Yhteiskunnan korvaamia henkilökuljetuksia voidaan kuitenkin tehostaa palvelutason turvaamiseksi. Henkilökuljetusten järjestämisessä on tehottomuutta, joka johtuu pitkälti nykyisestä hajaantuneesta toimintatavasta, jossa henkilökuljetusten osa-alueita suunnitellaan ja toteutetaan erillisinä. Sekä selvitysmies Paajanen että joukkoliikenteen rahoitusta pohtinut työryhmä (LVM 2013a ja b) painottavat toimenpide-ehdotuksissaan nykyisen hajaantuneen toiminnan organisointia yhtenäisemmällä tavalla. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyvät esimerkiksi: perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen entistä tiiviimpi integrointi henkilöliikenteen hajanaisen rahoituksen kehittäminen ja pitkäjänteisen toiminnan varmistaminen tehokkaan tilauspalvelun aktiivinen matkojen yhdistely henkilöliikennepalvelujen tehokas toteuttaminen.

10 Perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen integrointi tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille annetaan nykyistä selkeämmin tehtäväksi koko henkilöliikennejärjestelmän suunnittelu, kattaen kaiken yhteiskunnan tukeman henkilöliikenteen, myös Kelan korvaamat kuljetukset. Tämä edellyttää myös toimivan yhteistyömallin rakentamista toimivaltaisten viranomaisten välille. Henkilöliikenteen rahoituksen kehittäminen puolestaan tarkoittaa määrärahojen keskittämistä valtion osalta liikenne- ja viestintäministeriöön ja kunnan tasolla liikenteen suunnittelusta vastaavaan yksikköön. (LVM 2013b.) Ehdotetun integroidun organisoinnin toteuttamiseksi tarvitaan uudenlainen matkojen tilauspalvelu, jossa matkoja voidaan välittää avoimeen joukkoliikenteeseen, erillisesti kilpailutetuille kuljetusyrittäjille ja kaikille kuljetusyrittäjille. Matkojen yhdistelylle tulee myös asettaa tavoitteet ja yhdistelymahdollisuuksia voidaan tukea koordinoimalla koulujen ja palvelujen aikatauluja. Henkilöliikennepalvelujen tehokkaan toteuttamisen mahdollistamiseksi tulee luoda palveluille yleiset sopimusehdot ja pyrkiä 4-5 vuoden sopimuksiin kalustoinvestointien mahdollistamiseksi. Kaluston ja laajemmin koko järjestelmän tulee olla esteetöntä, mutta räätälöityjä erikoisvaatimuksia tulee olla mahdollisimman vähän. Maksujärjestelmien tulee olla kiinteiltä kustannuksiltaan edullisia, rajapinnoiltaan avoimia ja perustua matkustajan tunnistamiseen. Myös henkilöliikennepalvelujen markkinointia ja tiedotusta eri asiakasryhmille tulee kehittää. (LVM 2013b.) Myös Ramboll:n selvityksessä Kouvolan henkilökuljetusten järjestämisessä todetaan, että suurin tehostamispotentiaali piilee yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten siirtämisessä erilliskuljetuksista mahdollisimman laajasti avoimeen joukkoliikenteeseen tai asiointi-, kutsu- ja palveluliikenteeseen (Ramboll 2012). Paajasen ja Ramboll:n selvityksissä painotetaan myös nykyisen lainsäädännön asettavan rajoituksia erityyppisten henkilökuljetusten järjestämiselle tehokkaasti. Näitä rajoituksia ovat esimerkiksi: lainsäädännön mukaan taksia ja linja-autoa ei voi käyttää samoin ehdoin, vaikka käytettävä kalusto voi olla käytännössä samanlaista sairausvakuutuslain mukaiseen matkaan voi yhdistellä asiointikäynnin vain liikennöitsijän kanssa erikseen sovittavaa korvausta vastaan, eli asiointikäynnin osuus matkasta ei ole Kela-korvattava, mikä aiheuttaa usein erillisen asiointimatkan VPL/SHL-matkana kuntien välillä vaihtelevat käytännöt vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusoikeuksien myöntämisestä. 2. Selvityksen toteutus 2.1. Tavoitteet Yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten tehostamisselvityksen tarkoituksena on tarkastella kuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja toteutuksen kustannus- ja palvelutasovaikutuksia. Tavoitteena on kehittää valtakunnantasolla sovellettavia toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia asiakkaiden kokemaa palvelutasoa heikentämättä. Tavoitteen mukaisessa toimintamallissa asiakas pystyy helposti tilaamaan itselleen kuljetuksen kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla. Asiakas saa tiedon erilaista vaihtoehdoista, joita hänen tarvitsemalleen kuljetukselle on olemassa. Asiakas kuljetetaan määränpäähän yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla ja edullisimmalla kuljetuksella. Kuljetuksen maksaminen tapahtuu

11 vaivattomasti, eikä siitä aiheudu merkittävästi ylimääräistä työtä kuljettajalle, asiakkaalle eikä yhteiskunnalle. Selvityksen lähtökohtana oletetaan, että ei ole olemassa vain yhtä oikeaa toimintamallia yhteiskunnan korvaamien kuljetusten järjestämiseksi, koska toimintaympäristö on asiakkaiden ja heidän tarpeidensa osalta hyvin vaihtuva ja toimintaympäristössä on paljon eri sidosryhmiä, joilla on erilaiset toimintatavat ja vaikuttamismahdollisuudet. Tavoitteena on esittää kokonaisuuden kannalta edullisia ratkaisuja, joissa korostuvat eri toimijoiden parhaat käytännöt ja yhteistyö Menetelmät Selvitys koostuu kahdesta rinnakkaisesta osa-alueesta, uuden toimintamallin kehittämiseen tähtäävästä laadullisesta selvityksestä ja toimintamallien kustannus- ja palvelutasovaikutuksia tarkastelevasta määrällisestä selvityksestä. Uuden toimintamallin kehittämiseksi on selvitetty yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia lainsäädäntöselvityksen, kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen avulla. Lainsäädäntöselvityksessä on käytetty Suomen ajantasaisen lainsäädännön Finlex -hakupalvelua. Kirjallisuusselvityksessä (luku 4) on hyödynnetty internetin hakupalveluja ja sidosryhmien asiantuntemusta. Haastatteluja tehtiin kesä-elokuussa Haastateltavat edustivat seuraavia organisaatioita: Hämeenkyrön kunta Kansaneläkelaitos Mänttä-Vilppulan kaupunki Nokian kaupunki Oriveden kunta Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Rautaveden Liikenne Sastamalan kaupunki Tampereen aluetaksi Tampereen eläkeläiset Tampereen kaupunki Tampereen Logistiikka Tampereen vammaisneuvosto Tilausajo Prihti Haastattelujen avulla tunnistettiin yhteiskunnan korvaamien kuljetusten järjestämisen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet, jotka on esitetty luvussa 3. Haastattelujen tuloksia käytettiin pohjana sidosryhmätyöpajassa. Työpajassa esiteltiin selvityksen tausta ja haastattelujen tulokset, äänestettiin uuden toimintamallin ominaisuuksista ja keskusteltiin uuden toimintamallin kuljetusten laatukriteereistä, yhdistelyä rajoittavista tekijöistä sekä organisoinnista ja järjestelmistä. Työpajan tulokset on esitetty luvussa 5. Työpajaan osallistuivat seuraavien organisaatioiden edustajat: HSL

12 Hämeenkyrön kunta Kansaneläkelaitos Mobisoft Mänttä-Vilppulan kaupunki Nokian kaupunki Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sastamalan kaupunki Sito Taipale Telematics Taksiliitto Tampereen aluetaksi Tampereen kaupunki Tampereen Logistiikka Tampereen yliopisto TVV lippu- ja maksujärjestelmä Työpajan tulosten pohjalta tehtiin ehdotus uudeksi toimintamalliksi. Ehdotus lähetettiin selvityksessä haastatelluille henkilöille ja työpajan osallistujille sekä ohjausryhmän jäsenille. Ehdotus laitettiin myös julkisesti saataville liikenteen tutkimuskeskus Vernen ja liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Fintripin kotisivuille. Ehdotukseen otettiin vastaan kommentteja sähköpostitse marraskuun ajan. Saatujen kommenttien pohjalta ehdotusta muokattiin luvussa 6 esitettyyn muotoon. Uuden toimintamallin vaikutusten arvioimiseksi analysoitiin eri toimijoiden korvaamien matkojen toteumatietoja maaliskuulta 2014 ja tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia näiden matkojen uudelleen reitittämisellä olisi erilaisilla matkojen laatukriteereillä. Analyysissä käytettiin ArcMap-paikkatietoohjelmistoa. Analyysin tulokset on esitetty luvussa 7. Data-analyysissä rajauduttiin maantieteellisesti Pirkanmaalle ja SHL/VPL- sekä koulukuljetusten osalta Pirkanmaan sisällä datan saatavuuden vuoksi lähinnä kuntiin, joissa Tampereen Logistiikka toteuttaa näitä kuljetuksia. Muiden kuntien SHL/VPL- ja koulukuljetusten osalta tietojen kerääminen ei ollut mahdollista selvityksen resursseilla, koska riittävän tarkkoja tietoja ei ollut saatavissa tai tiedot olivat sellaisessa muodossa (esim. käsinkirjoitetut listat, epäselvät sähköiset taulukot) ettei niiden muokkaaminen analyysissä tarvittavaan muotoon ollut mahdollista. Kelan korvaamista SVL-kuljetuksista oli käytettävissä koko Pirkanmaan kattavat tiedot. Ajallisesti rajauksena oli yhden kuukauden seurantajakso. Tarkasteltava kuukausi oli maaliskuu 2014, jolloin vältettiin lomakausista aiheutuvat poikkeamat kuljetusten määrässä. Analyysissä käytetty data sisältää tietoja yksittäisistä matkoista, mutta ei henkilötietoja ja paikkatietoanalyysissä aineistoa käsitellään siten, että yksittäistä asiakasta ei voi tunnistaa osoitetietojen perusteella. Analyysissä käytetty data sisältää seuraavat tiedot: matkatyyppi, matkan aloitus- ja päätepiste, matkan aloitus- ja lopetuskellonaika ja päivämäärä, matkan pituus, matkan kustannukset (osittain),

13 omavastuun määrä, kuljetusten yhdistelyn toteutuma, asiakkaan erityistarpeet (pyörätuoli tms.). 3. Nykytila 3.1. Henkilökuljetusten määrä ja kustannukset Yhteiskunnan kustannukset henkilökuljetusten järjestämisestä olivat Pirkanmaalla 71,2 miljoonaa euroa vuonna Kustannukset jakautuivat kuvan 2 mukaisesti alueellisesti ja matkatyyppien kesken: Kuva 2. Henkilökuljetusten kustannusten jakautuminen vuonna Kelan kustannuksista on jätetty pois ambulanssi-, helikopteri-, siirto- ja peruuntuneet kuljetukset, joiden kustannukset olivat 7,4 milj. (Pirkanmaan ELY 2014, Kelasto 2014). Opetustoimen kustannuksissa suurin menoerä on taksikuljetusten ostot, joita on Tampereella 2,0 milj. ja muualla Pirkanmaalla 8,1 milj.. Peruskoululaisten avoimen joukkoliikenteen matkalippujen ostoja on Tampereella 0,4 mil. ja muualla Pirkanmaalla 4,4 milj.. Sosiaalitoimen kustannuksista Tampereella 6,6 milj. on VPL-matkoja, muualla Pirkanmaalla 6,7 milj.. Avoimen joukkoliikenteen osalta Tampereen kustannuksista 12,5 milj. on linja-autovuoroja, mutta muualla Pirkanmaalla sekä linja-autovuorojen että taksa-alennusten ostoon kaupunki- ja seutulipputukena käytetään noin 1,8 milj.. (Pirkanmaan ELY 2014.) Kokonaiskustannuksista Tampereen kaupungin alueen osuus oli 36 % ja muun Pirkanmaan 64 %. Väestöstä Tampereen osuus on 44 % ( asukasta) ja muun Pirkanmaan 56 % ( asukasta) (Tilastokeskus 2014), joten kustannukset asukasta kohden ovat Tampereella 118 /asukas eli selvästi pienemmät kuin muun Pirkanmaan kustannukset 162 /asukas. Tampereen alueella jakauma matkatyyppien välillä oli hyvin erilainen kuin muualla Pirkanmaalla. Tampereella 50 % kustannuksista kohdistui avoimeen joukkoliikenteeseen, kun muualla Pirkanmaalla avoimen joukkoliikenteen osuus oli vain 10 %. (Pirkanmaan ELY 2014, Kelasto 2014.)

14 Liikennemuotojen osalta kustannukset jakautuvat siten, että opetustoimen kuljetuskustannuksista 55 % tuli taksikuljetuksista, 25 % joukkoliikenteen matkalipuista ja 20 % säännöllisestä tilausliikenteestä linja-autolla. Avoimen joukkoliikenteen kustannuksista 1 % oli taksivuoroja, 4 % palveluliikennettä, 13 % taksaalennusten ostoja ja loput linja-autovuorojen ostoja. Kelan korvausten osalta 90 % kustannuksista oli taksiliikennettä, 4 % oman auton käytön kustannuksia, 2 % joukkoliikennevälineiden käytön kustannuksia ja 3 % erittelemättömien tai peruuntuneiden matkojen kustannuksia. Sosiaalitoimen kuljetusten osalta ELYkeskuksen tilastoista ei ilmene liikennemuotoa, mutta haastattelujen ja Mansikkamäen (2014) diplomityön pohjalta voidaan olettaa, että kuljetuksista suurin osa on taksiliikennettä. Näin voidaan arvioida, että yksittäin tilattujen taksimatkojen osuus kustannuksista on yli puolet eli vähintään 35 milj. euroa, avoimen joukkoliikenteen osuus noin kolmannes eli vähintään 20 milj. euroa ja ennakkoon suunniteltujen ryhmäkuljetusten ja palveluliikenteen osuus loput noin 10 milj. euroa. (Pirkanmaan ELY 2014, Kelasto 2014.) Yhteiskunnan korvaamien kuljetusten matkamääristä on saatavissa tietoa Kelan korvaamien matkojen ja Tampereen Logistiikan hoitamien kuljetusten osalta. Tampereen Logistiikan matkojen jakauma on esitetty Mansikkamäen (2014) diplomityössä (kuva 3). Kuva 3. Tampereen logistiikan hoitamien kuljetusten matkamäärät vuodessa. KETY tarkoittaa kehitysvammaisten työkeskusten ryhmäkuljetuksia ja PÄKE vammaisten ja vanhusten päivätoimintakeskusten ryhmäkuljetuksia. (Mansikkamäki 2014). Kelakorvauksen saajia oli Pirkanmaalla henkilöä, joista Tamperelaisia ja muualta Pirkanmaalta. Korvattuja matkoja oli kappaletta, joista 76 % tehtiin taksilla ja 18 % omalla autolla. Terveydenhuollon asiakkaista pieni osa saa Kelan matkakorvausta. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta saatujen potilaskäyntitietojen perusteella sairaalassa hoidettiin maaliskuussa 2014 noin eri potilasta, mutta sairaalaan suuntautuneita korvattuja taksimatkoja oli 3900 kappaletta. Potilaista siis enintään 9 % tuli korvatulla taksimatkalla. Taksimatkojen osuus käynneistä vaihtelee alueittain. Tampereelta 7 % potilaista käytti korvattua taksimatkaa, mutta Parkanosta ja Virroilta 27 % potilaista tuli korvatulla taksimatkalla. Opetustoimen ja sosiaalitoimen osalta on tiedossa asiakkaiden määrä. Opetustoimen kuljetusten piirissä oli 8550 henkilöä vuonna Heistä 2219 oli tamperelaisia. Kuljetuskustannukset olivat Tampereella 1108 /henkilö ja muualla Pirkanmaalla 2743 /henkilö. Sosiaalitoimen kuljetusten piirissä oli puolestaan 12734

15 henkilöä, joista 6794 tamperelaisia. Kuljetuskustannukset olivat Tampereella 1057 /henkilö ja muualla Pirkanmaalla 1412 /henkilö. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin, että kaikki sosiaalitoimen asiakkaat eivät käytä kuljetuspalveluja. Tampereen osalta arvioitiin, että 60 % asiakkaista käyttää kuljetuspalveluja ja palveluja käyttävät hyödyntävät keskimäärin puolet kuukausittaisesta matkaoikeudestaan Asiantuntijahaastattelut Selvityksen aikana henkilökuljetusten nykyistä toiminta mallia kartoitettiin asiantuntijahaastettuluilla, jotka toteutettiin avoimina teemahaastatteluina. Teemoina haastatteluissa olivat nykyinen toimintamalli, kehitysideat ja kuljetuksiin liittyvä data ja sen saatavuus. Asiantuntijahaastatteluiden tuotokset analysoitiin SWOT-analyysin avulla, jossa tarkoituksena on selvittää toiminnan vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). Seuraavissa kappaleissa on esitetty haastatteluiden tulokset SWOT-analyysin avulla. Vahvuudet Nykyisen toimintamallin selkeäksi vahvuudeksi haastatteluissa koettiin paikallisuus, joka vaikuttaa ja näkyy monessa yhteydessä henkilökuljetusten järjestämisessä. Paikallisuuden myötä asiakkaat tunnetaan ja palveluntarjoajilla on mahdollisuus henkilökohtaisiin asiakaskontakteihin. Paikallisuus ja perinteiset toimintamallit osaltaan tukevat myös sitä, että asiakkaat ovat tietoisia omista oikeuksistaan ainakin oman kunnan sisällä. Nykyisen toimintamallin yhtenä vahvuutena koettiin nykyinen pitkälle automatisoitu maksujärjestelmä, joka on helpottanut ja tehostanut kuljetusten maksamista. Haastateltavat kokivat, että nykyisen toimintamallin yksi selkeä vahvuus on asiantunteva henkilökunta, jolla on hyvä ammattiylpeys ja halu palvella. Tämä sama asia välittyy myös asiakaspalautteen kautta, jonka mukaan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen toimintaan. Asiakkaiden tyytyväisyyttä lisää osaltaan lainsäädännön minimitasoa parempi kuljetuspalvelujen taso. Esimerkiksi koulukyytejä tarjotaan alimmilla koululuokilla lakisääteistä minimiä lyhyemmille matkoille useassa kunnassa. Heikkoudet Nykyisen toimintamallin merkittävimpinä heikkouksina koettiin toiminnan siiloutuminen ja useat raja-aidat kuntien sisällä. Useassa kunnassa koulukyydit, VPL- ja SHL-kuljetukset ja palvelu- tai joukkoliikenne suunnitellaan omina kokonaisuuksinaan eri suunnittelijoiden toimesta. Siiloutumisesta johtuen nykyisen toimintamallin tehokkuus laskee, mikä vaikuttaa merkittävästi kasvaviin kustannuksiin. Siiloutumista on havaittavissa kuntien sisäisessä toiminnassa, mutta vahvimmin se näkyy kuljetuksia organisoivien tahojen välillä. Haastatellut kuntien edustajat eivät olleet tietoisia Kelan korvaamien SVL-kuljetusten määristä ja toteutuksesta ja vastaavasti Kelalla ei ole tietoa kunnan järjestämien kuljetusten määristä tai toteutuksesta. Hajautunut kuljetusten suunnittelu osaltaan vaikuttaa myös siihen, että haastateltavat kokivat asiakkaiden olevan epätietoisia kuljetus raja-aidoista ja omavastuuosuuksien eroista eri kunnissa ja eri kuljetusten välillä. Kuljetusten suunnittelun raja-aidat ja niistä aiheutuvat ongelmat nousivat esille myös Keski-Savossa Liikenneviraston (2012) tekemässä selvityksessä. Yhdeksi selkeäksi nykyisen toimintamallin heikkoudeksi haastateltavat kokivat henkilöstöresurssien niukkuuden. Monissa kunnissa kuljetustensuunnittelu on liitetty osaksi aikaisempaa työnkuvaa ja näin ollen kuljetuksia suunnitellaan muun työn ohessa kohtuullisen vähäisellä asiantuntemuksella ja työpanoksella. Resurssien niukkuus näkyy myös siinä, että monissa kunnissa yksi henkilö vastaa kuljetuksiin liittyvien erikoisoikeuksien myöntämisestä, jotka vaikuttavat muun muassa kuljetusten yhdistelymahdollisuuksiin.

16 Vain yhden henkilön vastatessa erikoisoikeuksien myöntämisestä henkilökohtaisen painostamisen mahdollisuus saattaa olla merkittävä ja etenkin pienissä kunnissa tämä korostuu. Vastaava ongelma on havaittu myös Keski-Savossa (Liikennevirasto 2012). Kuntien vastuulla on järjestää suuri osa nykyisistä kuljetuspalveluista, mutta taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuen palvelutasoa ei pystytä pitämään riittävän hyvänä. Oman haasteensa nykyiselle toimintamallille aiheuttaa kysynnän suuri vaihtelevuus. Ruuhkatunteina kalustoa pitää olla paljon, koska kysyntä on suuri samanaikaisesti kaikilla linjoilla, mutta ruuhkatuntien ulkopuolella kaluston käyttöaste jää matalaksi. Palvelutason ylläpitoon vaikuttaa myös kilpailun puute palvelujen järjestämisessä. Haastateltavien mukaan liikennöitsijöiden pitäytyminen perinteisillä reiteillään ja lyhyet sopimuskaudet liikennöinnissä ovat nostaneet hintoja ja osaltaan vähentäneet aktiivista kilpailua alalla. Haastateltavat näkivät myös, että oman haasteensa palveluiden kilpailutukseen tuo taksien Kela-kyytien suosiminen. Nykyisessä toimintamallissa toimijoita on useita, mistä aiheutuu myös se, että käytössä on useita erilaisia tietojärjestelmiä. Haastatteluissa useiden eri tietojärjestelmien yhteensopimattomuus koettiin selväksi heikkoudeksi. Eri tietojärjestelmien välillä on paljon päällekkäisyyksiä, joka vähentää nykyisen toimintamallin tehokkuutta. Uhat Nykyisen toimintamallin merkittävimpinä uhkina koettiin haasteet liittyen palvelutason ylläpitoon ja kuljetuskysyntään vastaamiseen. Haasteltavat kokivat, että avoimen joukkoliikenteen resurssien vähentäminen lisää kuntien vastuuta palvelujen tarjoamisessa, mutta valitsevassa taloustilanteessa kunnissa saatetaan joutua tyytymään vain lainsäädännön mukaiseen minimipalvelutasoon. Resurssien niukkuus vähentää myös käytettävissä olevan kuljetuskaluston määrää, mikä palvelujen keskittyessä ja kuntaliitosten myötä saattaa aiheuttaa suuria haasteita henkilökuljetusten järjestämiselle. Haastatteluissa toiminnan uhaksi koettiin myös kuntaliitokset, mitkä saattavat tarkoittaa jopa satojen kilometrien matkaa naapurikuntaan, ja näin ollen yhden ajoneuvon sitomista yhteen kuljetustehtävään useiksi tunneiksi. Haastateltavat kokivat myös, että liian suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen karsii palveluntarjoajia, koska pienillä kuljetusyrityksillä ei ole resursseja osallistua liian isoihin kokonaisuuksiin. Nykyisen toimintamallin uhaksi koettiin myös se, että kaikki korvauksiin oikeutetut henkilöt alkaisivat käyttää oikeuksiaan. Nykytilanteessa läheskään kaikki eivät käytä oikeuksiaan, kuten luvussa 3.1 todettiin. Jos kaikki kuljetuskorvauksiin oikeutetut hakisivat korvauksia matkoistaan, nostaisi se merkittävästi julkisen sektorin henkilökuljetusten kustannuksia. Mahdollisuudet Nykyisen toimintamallin kehitysmahdollisuutena koettiin entistä kokonaisvaltaisempi ajattelutapa henkilökuljetusten järjestämisessä. Kaikki haastateltavat toivoivat, että tulevaisuudessa kuljetusten järjestämistä tarkasteltaisiin enemmän kokonaisuutena kuin yksittäisinä osakokonaisuuksina. Vastaavia havaintoja kokonaisvaltaisemman ajattelun ja toimintamallin tarpeesta oli tehty myös Keski-Savossa vuonna 2012 (Liikennevirasto 2012). Muutamassa haastattelussa koettiin, että myös henkilö- ja tavarakuljetuksia tulisi käsitellä kokonaisuutena yhdistämällä tavarakuljetukset henkilökuljetuksiin. Kokonaisvaltaisempaa toimintaa tukee myös jo nyt monessa kunnassa käytössä olevat yhtenäiset

17 tietojärjestelmät, kuten Primus-oppilastietojärjestelmä ja koululiitu, joka on kehitetty koulumatkojen turvallisuuden arviointiin. Kuljetusten järjestämisessä kuljetusten yhdistely koettiin pääosin positiivisena kehitysmahdollisuutena. Asiakkaiden kannalta kuljetusten yhdistely voidaan kokea miellyttävänä sosiaalisen tilanteena. Kuljetusten yhdistelyn lisäksi palveluliikenteen ja kutsuohjatun joukkoliikenteen uskottiin tehostavan nykyistä toimintamallia ja samalla myös tarjoavan resurssitehokkaan mahdollisuuden joukkoliikenteen järjestämiseen, etenkin harvaan asutuilla alueilla Data Analysoitavaksi saatu data sisälsi maaliskuussa 2014 tehtyjä VPL-, SHL- ja SVL-matkoja, joita oli yhteensä kappaletta. Kaikkia matkoja ei kuitenkaan sisällyttää reititysanalyysiin, sillä osasta matkatiedoista puuttui matkan aloitusaika, osaa ei onnistuttu geokoodaamaan ja osa matkoista tehtiin Pirkanmaan ulkopuolelle. Matkoja, joissa aloitus- tai päätepiste oli Pirkanmaan ulkopuolella, oli yhteensä 768 kpl. Geokoodaus eli lähtö- tai määräpisteen koordinaatin haku osoitteen perusteella jäi saamatta 548 matkasta. Matkan aloitusaika puuttui yhteensä 5133 matkasta. Tietojen osalta puutteelliset matkat huomioiden kuljetusten yhdistelyä optimoivasta analyysistä jäi pois noin 9 % kaikista tehdyistä matkoista. VPL-, SHL- ja SVL-matkojen määrä on datan perusteella melko hyvin ennustettavissa. Liikennesuorite on arkipäivisin noin 40000, lauantaisin noin ja sunnuntaisin noin kilometriä. Kokonaisliikennesuorite oli maaliskuussa 2014 noin 1,1 miljoonaa kilometriä. Arkipäivisin kertyy tyypillisesti noin 3000 matkaa ja viikonloppuisin lauantaina runsas 1000 matkaa ja sunnuntaisin noin 750 matkaa. Arkipäivisin maanantaina ja perjantaina matkoja tehdään tyypillisesti hieman alle 3000, kun tiistaina, keskiviikkona ja torstaina matkoja tehdään hieman yli Kuvassa 4 on esitetty päiväkohtaiset VPL-, SHLja SVL-matkamäärät maaliskuussa Kuva 4. Päivittäiset VPL-, SHL- ja SVL-matkamäärät maaliskuussa 2014 Taksikuljetuksissa matkan pituus on merkittävin yksittäinen, matkakustannuksiin vaikuttava tekijä. Pirkanmaalla tehdyt VPL-, SHL- ja SVL-matkat ovat tyypillisesti melko lyhyitä, sillä lähes 80 % matkoista on alle 20 kilometrin pituisia. Jos tarkastellaan ajoneuvosuoritetta, niin lyhyiden alle 20 kilometrin matkojen osuus on 38 %. Lyhyiden matkojen kustannuksia kuitenkin nostaa aloitus- eli perusmaksu, joka

18 suhteellisesti korkeampi lyhyissä matkoissa verrattuna pidempiin matkoihin. Alle 20 km matkoista syntyneet kustannukset ovat noin 60 % kokonaiskustannuksista. Oheisessa kuvassa on esitetty tarkemmin yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten pituusjakaumaa matkaryhmiä vastaavat ajoneuvokilometrit Pirkanmaalla Matkojen määrä (siniset palkit) Matkojen ajoneuvokilometrit (punaiset palkit) 0 alle 5km 5-10 km km km km km km yli 100 km 0 Kuva 5. VPL-, SHL- ja SVL-matkojen määrät ja ajoneuvokilometrit pituusluokittain maaliskuussa 2014 Matkatyypit eroavat matkan tarkoituksen lisäksi merkittävästi myös pituudeltaan. Sairauden hoitoon liittyvät, Kelan korvaamat SVL-matkat ovat pituudeltaan keskimäärin 21,2 km kun pääsääntöisesti asiointija työmatkoihin liittyvät SHL- ja VPL-matkoissa keskipituus on 8,7 km. SHL- ja VPL-matkoissa alle 20 km:n matkojen osuus on 88 % ja SVL-matkoissa 65 %. Matkojen tarkempia pituusjakaumia voi tarkastella kuvasta 6. 3,1% alle 5km 2,8% 1,3% 1,0% 0,1% 11,9% 6,2% 5,6% 8,3% 24,3% 19,7% 5-10 km km km km km 7,0% 24,4% 37,1% 20,9% km yli 100 km 26,3% Kuva 6. Pituusjakaumat erikseen SVL-matkoille (vasemmalla) sekä SHL- ja VPL-matkoille (oikealla). VPL-, SHL- ja SVL-matkojen alku- ja määräpaikat sijoittuvat yleisimmin Tampereen ja sen naapurikuntien kuntakeskuksiin. Tämän ohella Mänttä-Vilppula, Sastamala ja Valkeakoski nousevat merkittävinä matkojen lähtö- ja määräpaikkana esiin. Tampereella yleisimpiä matkojen alku- ja määräpaikkoja ovat keskustan

19 lisäksi TAYSin ja Hatanpään sairaalan alue sekä Hervanta. Yleisimmät matkojen lähtö- ja määräpaikat näkyvät kuvassa 7, johon on tuotettu lämpökarttaesityksenä niin sanotut hot spot alueet. Kuvassa punainen alue kertoo suuresta kertymästä, keltainen kohtalaisesta ja vihreä pienemmästä kertymästä. Kuva 7. Lämpökarttakuva yleisimmistä SHL-, VPL- ja KELA-matkojen lähtö- ja määräpaikoista. Vasemmalla aluerajaus Pirkanmaalle ja oikealla Tampereen keskustaan. Kuljetusten suuntautumisesta muodostettiin yleiskuva reitittämällä jokainen matka ajallisesti lyhyintä reittiä pitkin lähtö- ja määräpaikan välillä. Reititys on havainnollistettu kuvassa 8. Karttakuvissa viivat paksunevat matkamäärien kasvaessa. Vasemmalla kuvassa olevista VPL- ja SHL-matkoista analyysissa on mukana Tampereen logistiikan operoimat kuljetukset, joita tehdään Tampereen ja yhdeksän ympäristökunnan välillä tai sisällä. SVL-matkojen osalta mukana ovat kaikki Pirkanmaan sisäiset Kelan korvaamat matkat. Tarkastelusta havaitaan, että VPL- ja SHL-matkoissa korostuvat Tampereen sisäiset matkat ja SVL-matkoissa korostuvat pidemmät matkat Tampereen ympäristökuntiin. Yhdistelypotentiaalista näiden matkaryhmien välillä kertoo kuitenkin se, että yleisimmät ajoreitit ovat samankaltaisia kummassakin matkaryhmässä. Kuva 8. Henkilökuljetuksissa käytetyt yleisimmät reitit. Vasemmalla VPL- ja SHL-matkat, oikealla SVL-matkat. Maaliskuun 2014 aineiston pohjalta tarkasteltuna hyvin suuri osa matkoista tehdään joko Tampereen sisällä tai Tampereen ja jonkun sen ympäristökunnan välillä (Kuva 9). Tampereen sisäisiä matkoja tehdään

20 yhteensä lähes mikä vastaa noin 56 % kaikista matkoista. Tampereen ja ympäristökuntien välillä matkoja tehdään yhteensä , mikä vastaa noin 20 %:n osuutta kaikista matkoista. Loput 24 % matkoista tehdään Tampereen ulkopuolisten kuntien sisällä tai niiden välillä. Kun tarkastellaan matkoista aiheutuvia kustannuksia, on matkojen lukumäärän ohella otettava huomioon myös ajettujen kilometrien määrä. Ajettujen kilometrien näkökulmasta tarkasteltuna Tampereen ja sen ympäristökuntien väliset matkat ovat merkittävimpiä 47 %:n osuudella. Tampereen sisäiset matkat tuottavat 29 % kokonaiskilometreistä ja muiden kuntien sisäiset ja väliset matkat 24 %. Kuva 9. Matkojen lukumäärän ja ajoneuvokilometrien suhteelliset osuudet. Kuvaan 10 on koottu havainnollistus siitä, miten VPL-, SHL- ja SVL-matkat suuntautuvat Pirkanmaalla, kun tarkastellaan matkoja Tampereen ja sen ympäristökuntien välillä. Eniten matkoja tehdään Tampereen sekä Nokian, Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan välillä. Kuljetusten yhdistäminen toimii hyvin niin sanottuja kuljetusputkia hyödyntämällä. Pirkanmaalla tällaisia merkittäviä kuljetusputkia ovat esimerkiksi lännestä 12-tietä pitkin Sastamala - Nokia tai 3-tietä pitkin Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi. Tampereelle 9-tietä pitkin koillisesta on myös merkittävä kuljetusputki Mänttä-Vilppula Juupajoki Orivesi.

21 Kuva 10. VPL-, SHL- ja SVL-matkojen suuntautuminen Tampereen ja ympäristökuntien välillä Pirkanmaalla. 4. Kokeiluja ja hyviä käytäntöjä Yhteiskunnan tukeman henkilöliikenteen tehostamiseksi on Suomessa tehty erilaisia kokeiluja, joista osa on vakiintunut jatkuvaksi toiminnaksi. Pietarsaaressa ei ole lainkaan säännöllistä reittipohjaista joukkoliikennettä, vaan henkilöliikennettä harjoitetaan Vippari-kutsujoukkoliikenteellä, johon ohjataan sekä kaupungin korvaamia kuljetuksia että itse maksavia asiakkaita. Matka tilataan vähintään tuntia ennen lähtöä ja asiakkaat kuljetetaan ovelta ovelle. Asiakkaalle matkan hinta on 3 aikuisilta ja 1,50 lapsilta. Kaupunki ostaa auton käyttöaikaa ja hallinnoi itse kuljetusten tilauskeskusta. Kunnan kustannukset liikennöinnistä ovat noin vuodessa ja tilauskeskuksen kustannukset ovat noin vuodessa. Kutsujoukkoliikenne aloitettiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin asiakkaita oli noin vuodessa ja asiakasmäärä on nyt kaksinkertaistunut. (Kuntaliitto 2014.) Tunnetuin kutsujoukkoliikenteen kokeilu Suomessa on Kutsuplus-palvelu, joka toimii Helsingissä kehä I:n sisällä. Kutsuplus on Ajelo Oy:n kehittämä lokakuussa 2012 aloitettu kutsuohjattubussipalvelu. Kutsuplus liikennöi arkisin kello ja liikennöinnissä käytetään pikkubusseja, joihin mahtuu 1 9 matkustajaa. Toimintaperiaatteeltaan Kutsuplus on perinteisen taksin ja paikallisbussiliikenteen yhdistelmä. Kutsupluspalvelussa asiakas tilaa matkansa puhelimella tai tietokoneella. Liikennetilanteesta riippuen palvelu tarjoaa erilaisia matkavaihtoehtoja ja -hintoja, joista asiakas voi valita haluamansa. Palvelu pyrkii yhdistelemään mahdollisimman tehokkaasti asiakkaiden matkoja niin, että samaan suuntaan matkustavat kulkevat samassa bussissa. Palvelun käyttö on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Matkamäärät ovat kasvaneet noin tuhannesta lähes kuuteen tuhanteen matkaan kuukaudessa elokuusta 2013 elokuuhun Rekisteröityneiden käyttäjien määrä on samassa ajassa kasvanut noin 4000:sta yli 14000:een. Palvelun operointikustannukset olivat tammi-elokuussa 2014 noin 1,2 milj. ja lipputulot noin (Kutsuplus 2014; HSL 2014.)

22 Pohjois-Savossa yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostamiseksi on vuonna 1998 perustettu Matkojenyhdistelykeskus - MYK. MYK:n toiminta keskittyy matkojen järjestämiseen ja niiden yhdistelyyn mahdollisuuksien mukaan. MYK vastaa VPL- ja SHL-kuljetusten järjestämisestä Kuopiossa, Leppävirralla, Nilsiässä, Pielavedellä, Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Lisäksi MYK vastaa myös palveluliikenteestä Kuopiossa, Leppävirralla, Nilsiässä, Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Kuljetusten yhdistelyn myötä kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla, noin 1,2 milj. eurossa, vaikka matkojen määrä on kasvanut noin 60000:sta lähes :een vuodesta 1996 vuoteen Säästön on laskettu olevan noin 0,8 milj. euroa. (Kuopion seudun joukkoliikenne 2014; Silberstein 2014.) Myös Tampereella alueellista matkojen yhdistelyä on kehitetty pitkään ja tällä hetkellä Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen kuljetusten ohjauskeskus (KUOHKE) järjestää VPL- ja SHL-kuljetuksia, päivähoito- ja koulukuljetusten erilliskuljetukset, kehitysvammaisten ja vanhusten työ- ja päivätoimintakuljetuskset sekä palveluliikenteen. Tampereen lisäksi alueeseen kuulu Ikaalinen, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Orivesi, Punkalaidun, Sastamala ja Vesilahti. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan järjestetä kaikkia kuljetustyyppejä. Tampereen Logistiikan ohjaamissa VPL- ja SHL-kuljetuksissa on kehitetty myös tieto- ja maksujärjestelmiä. Kuljetusten ohjausjärjestelmä esimerkiksi kertoo kuljettajalle kultakin asiakkaalta perittävän omavastuun ja autojen saama rahaliikenne ja kustannusten jako maksajille tapahtuu pitkälti automatisoidusti. Käytössä olevan Mobirouter-ohjelmiston raportoinnin avulla toimintaa voidaan myös valvoa tehokkaasti. Myös ryhmäkuljetusten suunnitteluun ja ohjaamiseen soveltuvaa ohjelmistoa on kehitetty. Ensi kesänä Tampereen Logistiikassa otetaan käyttöön Mobirouterin laajennus, jonka avulla myös ryhmäkuljetusten suunnittelu ja ohjaus tehostuvat merkittävästi nykyisestä. Eri asiakasryhmien yhdisteleminen samoihin kuljetuksiin helpottuu ja yksittäin tilattujen SHL/VPL-kuljetusten ohjaaminen suunniteltuihin ryhmäkuljetuksiin tulee mahdolliseksi. Palveluliikenne on osa normaalia joukkoliikennettä ja Suomessa palveluliikennettä käytetään monissa kunnissa. Palveluliikenne toimii ohjeellisilla reiteillä, joista voidaan poiketa tarvittaessa kutsusta. Palveluliikenne on ensisijaisesti suunniteltu vanhusten ja liikkumisesteisten matkustustarpeisiin, mutta palveluliikenteen käyttöä ei ole rajoitettu vain näihin asiakasryhmiin. Käyttökokemusten perusteella palveluliikenne on hyvä lisä perinteisen linjaliikenteen tueksi. Useassa kunnassa henkilöliikenteen tehostaminen on aloitettu henkilöstöresurssien lisäämisellä. Esimerkiksi Kouvolassa ja Seinäjoella päätoimisen kuljetuksista vastaavan uuden viran perustaminen on koettu ensisijaisen tärkeäksi. Uusien henkilöstöresurssien toivotaan lisäävän kuljetusten järjestämiseen tarvittavaa yhteistyötä eri organisaatioiden välillä ja keskittävän kuljetuksiin liittyvää osaamista ja tietoa. Kaupungin henkilö- ja tavarakuljetuksista kokonaisuutena vastaavia henkilöitä on myös esimerkiksi Nokialla, Kangasalla ja Ylöjärvellä. (Kouvolan kaupunki 2009; Seinäjoki 2012) Seinäjoella yli 65-vuotiaat saavat matkustaa paikallisliikenteessä ilmaiseksi, jolla kannustetaan vanhuksia käyttämään mahdollisuuksien mukaan yleistä joukkoliikennettä. Edun uskotaan tukevan vanhuksien kotona asumista ja vaikuttavan positiivisesti myös vanhustenhuollon kustannuspaineisiin. (Seinäjoen kaupunki 2012) Siuntiossa henkilökuljetusten järjestämistä on kehitetty pilottiprojektilla, jossa tavoitteena oli liikennepalvelujen palvelutason nostaminen ja kustannusten säästäminen, hiilijäljen pienentäminen ja uuden innovatiivisen hankintamallin luominen. Pilotin tuloksena syntyi kokonaisvaltainen liikennepalvelujen kilpailutusmalli, joka otettiin käyttöön Pilottiprojektin yhteydessä myös koulukyydit sekä ateria- ja ruokakuljetukset muutettiin avoimeksi joukkoliikenteeksi. (Siuntio 2014)

23 Kuljetusten tarjonnan ja kysynnän tasapaino on yksi merkittävä tekijä kuljetuspalvelujen käytettävyydessä ja sen varmistaminen vaatii useiden eri tahojen välistä yhteistyötä. Hämeenkyrössä joukkoliikenteen tarjontaa ja kysyntää on tasapainotettu porrastamalla koulujen alkamisaikoja bussiliikenteen mukaan. Porrastamisen avulla saadaan yhdellä linja-autovuorolla paremmin palveltua useamman asiakkaan koulukuljetuksia. Kela on kehittänyt yhdessä taksialan kanssa menettelyn, jossa taksimatkat keskitetään sairaanhoitopiireittäin yhteen välityskeskukseen. Taksimatkojen keskittämisellä mahdollistetaan matkojen yhdistely ja yhteiskunnan edellyttämät säästöt matkakustannusten korvauksissa. Samaan suuntaan tehdyt matkat pyritään yhdistelemään aina silloin, kun asiakkaan terveydentila sen sallii. Yhdistely on keskitetty ennen kaikkea pitkille matkoille, joista valtaosa Kelan korvauksista muodostuu. Asiakas maksaa matkasta vain omavastuuosuuden, joka on alkaen. Muualta kuin välityskeskuksesta tilatun matkan omavastuu on kaksinkertainen. Matkojen tilausten keskittämisellä mahdollistetaan yhdistelyn tuoma säästö yhteiskunnan korvaamiin matkakorvauksiin ja sähköinen tiedonsiirto Kelaan, joka keventää hallinnollista työtä asiakkaalta, autoilijalta ja Kelalta. Käytännön kokeilujen lisäksi kuljetusten yhdistely on ollut viime aikoina hyvin yleinen aihe myös kansallisessa mediassa. Tammikuussa 2015 Helsingin Sanomat muun muassa uutisoi dialyysihoitajan ideasta lähteneestä uudistuksesta, jossa potilaiden dialyysiaikoja suunnitellaan potilaiden asuinpaikan mukaan. Uudistuksella on pystytty saavuttamaan merkittävät säästöt yhteiskunnalle. (Elonen 2015) Myös muiden erilaisten pilottihankkeiden ja uusien toimintamallien uutisoinnissa korostuu hankkeiden yhteydessä arvioidut mahdolliset kustannussäästöt ja toimintamallimuutoksesta aiheutuvat uudistukset nykyiseen toimintamalliin ja tahot, joita uudistus koskee. Kokeilujen ja uusien toimintamallien kannalta aktiivinen uutisointi on toivottua ja positiivista, koska sen avulla toimintamallin muutoksesta aiheutuvat uudistukset pystytään paremmin tiedottamaan loppukäyttäjille. Lisäksi uutisoinnin avulla pystytään parantamaan sekä nykyisen että suunniteltujen toimintamallien läpinäkyvyyttä. (Kunnat.net 2015; Lehtinen 2014; Loukasmäki 2014; Suomen Taksiliitto 2013; Tampereen kaupunki 2014) 5. Työpajan tulokset Sidosryhmätyöpaja järjestettiin TTY:llä Työpajaan osallistui 32 henkilöä luvussa 2.2. mainituista organisaatioista. Työpaja koostui selvityksen esittelystä sekä uuden toimintamallien ominaisuuksiin liittyneistä äänestyksistä ja tarkentavista keskusteluista pienryhmissä. Äänestysten ja keskustelujen tuloksia voidaan tarkastella kolmena osa-alueena: organisointi ja järjestelmät, asiakasnäkökulma sekä matkojen laatukriteerit. Äänestykset toteutettiin liimaamalla tarralappuja seinälle kiinnitettyihin papereihin. Jokaisesta kysymyksestä osallistujia pyydettiin valitsemaan ennalta määritellyistä vaihtoehdoista tavoitetila ja poissuljettu vaihtoehto tai matkojen laatukriteerien osalta kipuraja, jota suurempaa arvoa ei pitäisi saada.

24 Kuva 11. Esimerkki työpajan äänestyksistä Organisointi ja järjestelmät Kuljetusten organisoinnin osalta ensimmäinen kysymys oli: Millä maantieteellisellä alueella matkojen suunnittelu ja yhdistely pitäisi tehdä? Vastausvaihtoehdot olivat: kunta, seutukunta, maakunta, sote-alue ja koko maa. Tavoitetilaksi suosituimmat vaihtoehdot olivat maakunta (12 ääntä) ja sote-alue (10 ääntä). Koko maan kattavaa suunnittelua ja yhdistelyä kannatti 3 osallistujaa ja seutukuntaa 1 osallistuja. Nykyistä kuntatason suunnittelua ja yhdistelyä ei valinnut kukaan tavoitetilaksi. Toinen organisointiin liittyvä kysymys oli: Mitkä asiakasryhmät voidaan yhdistellä samaan kyytiin? Vastausvaihtoehdoiksi annettiin: kaikki yhdessä, vammaiset erikseen, koululaiset erikseen, säännölliset (koulu, vammais) ja epäsäännölliset (kela, asiointi) erikseen sekä kaikki erikseen. Selvästi suosituin tavoitetila oli kaikki yhdessä (14 ääntä). Myös koululaiset erikseen sai 8 ääntä ja säännölliset ja epäsäännölliset erikseen yhden äänen. Poissuljettua määritettäessä 1 osallistuja valitsi vaihtoehdon kaikki yhdessä, kaikki muut osallistujat vaihtoehdon kaikki erikseen. Nykyiseen toimintatapaan toivotaan siis selvästi muutosta tämänkin kysymyksen osalta. Järjestelmien osalta esitettiin kysymys maksamisesta: Kuinka maksaminen pitäisi järjestää? Vaihtoehdot olivat: maksu käteisellä (sis. pankki- tai luottokortin), valmiiksi ladattu valtakunnallinen joukkoliikennekortti, valmiiksi ladattu alueellinen sote-kortti, jälkimaksaminen laskulla. Tavoitetilassa suosituin vaihtoehto oli maksu käteisellä (13 ääntä), sitten valtakunnallinen joukkoliikennekortti (10 ääntä), sote-kortti (4 ääntä) ja jälkimaksaminen (1 ääni). Jälkimaksamisen näki poissuljettuna vaihtoehtona 19 osallistujaa ja sote-kortin 5 osallistujaa Asiakasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta ensimmäinen kysymys oli: Kenen pitäisi määrittää kriteerit yhdistelyä rajoittavien oikeuksien myöntämiseen? Vaihtoehdoiksi annettiin: lainsäädäntö, sote-alue, sairaanhoitopiiri, kunta ja

25 virkamies. Osallistujat olivat tavoitetilan suhteen yksimielisiä, kaikki asettivat tavoitetilaksi lainsäädännössä määritellyt kriteerit. Kriteerien määrittelyä virkamiehen toimesta pidettiin poissuljettuna 19 osallistujan toimesta, sairaanhoitopiiriä piti poissuljettuna 3 osallistujaa ja kuntaa tai sote-aluetta 1 osallistuja. Yhdistelyä rajoittavien oikeuksien myöntäjätaho jakoi mielipiteitä kriteerien määrittelyä enemmän. Kysymys oli: Kenen pitäisi myöntää yhdistelyä rajoittavat oikeudet? Vaihtoehdoiksi annettiin: lääkäri, sairaanhoitaja, virkamies, kunnanvaltuusto ja yhdistelykomitea. Tavoitetilassa vastaukset jakautuivat lääkärin (12 ääntä) ja virkamiehen (11 ääntä) kesken, myös sairaanhoitajat saivat 3 ääntä. Lääkäreitä (5 ääntä) ja sairaanhoitajia (1 ääni) pidettiin myös poissuljettuina, mutta kunnanvaltuustolle (14 ääntä) tai yhdistelykomitealle (6 ääntä) institutionalisoitua päätöksentekoa pidettiin vielä selkeämmin poissuljettuna vaihtoehtona. Viimeisenä asiakasnäkökulman kysymyksenä oli: Miten matkustusoikeuden enimmäismäärä pitäisi määritellä? Vaihtoehdot olivat: kappalemäärä, kilometrimäärä, euromäärä ja rajoittamaton matkustusoikeus. Tavoitetilassa suosituin oli kappalemääräinen (13 ääntä) määrittely. Euromääräinen määrittely oli tavoitetila 9 osallistujan mielestä ja rajoittamaton matkustusoikeus 4 osallistujan mielestä. Rajoittamatonta matkustusoikeutta piti poissuljettuna 19 osallistujaa, euromääräistä määrittelyä 3 osallistujaa ja kappalemääräistä ja kilometrimääräistä 2 osallistujaa Matkojen laatukriteerit Matkojen laatukriteereistä ensimmäisenä kysyttiin, kuinka kauan ennen haluttua lähtöaikaa matka pitää tilata? Vaihtoehtoina olivat: ei rajoitusta, 1 tunti ennen, 3 tuntia ennen, 6 tuntia ennen ja edellisenä päivänä. Vastukset jakautuivat tavoitetilan osalta melko tasaisesti vaihtoehtojen kesken. Ei rajoitusta sai 3 ääntä, 1 tunti ennen 5 ääntä, 3 tuntia ennen 8 ääntä, 6 tuntia ennen 4 ääntä ja edellisenä päivänä 7 ääntä. 15 osallistujaa piti edellisenä päivänä tapahtuvaa tilausta ei-toivottuna ja 7 osallistujaa rajoittamatonta tilausta. Muut vaihtoehdot saivat yhden tai kaksi ääntä. Seuraavaksi kysyttiin, mikä on noudon aikaikkuna haluttuun ajankohtaan nähden? Vaihtoehdoiksi annettiin: +/- 5 minuuttia, +/- 10 min, +/- 20 min, +/- 30 min ja +/- 45 min. Tavoitetilaksi useimmat (14 ääntä) valitsivat +/- 10 minuuttia. +/- 20 min sai 5 ääntä, +/- 30 min 4 ääntä ja +/- 5 min sekä +/- 45 min 2 ääntä. Kipurajaksi 6 osallistujaa valitsi +/- 10 min, 5 osallistujaa +/- 20 min ja 8 osallistujaa +/- 30 min ja +/- 45 min. Myös saapumisen osalta kysyttiin aikaikkunaa haluttuun saapumisaikaan nähden. Keskustelussa määriteltiin, että aikaikkuna tarkoittaa tässä, kuinka monta minuuttia ennen haluttua saapumisaikaa voidaan olla perillä, koska aikataulutetuista palveluista ei voi myöhästyä. Vaihtoehdot olivat: 5 minuuttia ennen, 10 min ennen, 20 min ennen, 30 min ennen ja 45 min ennen. Tavoitetilaksi 10 osallistujaa valitsi 10 minuuttia ennen, 6 valitsi 20 min ennen ja 7 valitsi 30 min ennen. Kipurajaksi 13 osallistujaa valitsi 45 min ennen, 6 valitsi 30 min ennen, 5 valitsi 20 min ennen ja 1 valitsi 10 min ennen. Matka-ajan osalta kysyttiin, kuinka paljon pidempi matka-aika saa olla yhdistelyn takia nopeimpaan reittiin verrattuna. Vaihtoehdot olivat: ei yhtään, 25 % pidempi, 50 % pidempi, 75 % pidempi ja 100 % pidempi. Tavoitetilaksi 13 osallistujaa valitsi 25 % pidemmän matka-ajan ja samoin 13 valitsi 50 % pidemmän. Yksi osallistuja valitsi 100 % pidemmän matka-ajan tavoitetilaksi. Kipurajana 10 osallistujaa piti 50 % pidempää matka-aikaa, 7 osallistujaa 75 % pidempää, 5 osallistujaa 100 % pidempää ja 2 osallistujaa 25 % pidempää. Viimeisenä matkojen laatukriteerinä kysyttiin: Kuinka monta kuljetusvälineen vaihtoa matkaan saa sisältyä? Vaihtoehdoiksi annettiin: ei yhtään, 1 järjestetty vaihto, 1 järjestämätön vaihto, 2 järjestettyä vaihtoa ja 2

26 järjestämätöntä vaihtoa. Järjestetty vaihto määriteltiin vaihdoksi, jossa jatkoyhteydestä ei voi myöhästyä. 19 osallistujaa valitsi tavoitetilaksi 1 järjestetty vaihto, 7 osallistujan mielestä vaihtoja ei olisi yhtään ja yhden mielestä tavoitetilassa saa olla 2 järjestettyä vaihtoa. Kipurajana 12 osallistujaa piti yhtä järjestettyä vaihtoa, 8 kahta järjestettyä vaihtoa, 4 yhtä järjestämätöntä vaihtoa ja 2 vaihdottomia matkoja. 6. Ehdotus uudeksi toimintamalliksi Selvityksessä tehtyjen haastattelujen, kirjallisuuskatsauksen ja sidosryhmätyöpajan pohjalta laadittiin ehdotus uudeksi yhteiskunnan korvaamien kuljetusten toimintamalliksi. Ehdotus toimitettiin selvityksen ohjausryhmälle, työpajan osallistujille ja julkisesti jakoon liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Fintripin ja liikenteen tutkimuskeskus Vernen internetsivuilla Kommentteja otettiin vastaan marraskuun loppuun asti ja kommenttien pohjalta laadittiin seuraavassa esitetty ehdotus Tavoite Uuden toimintamallin visiona on parantaa kuljetusten palvelutasoa sekä kustannus- ja resurssitehokkuutta. Tavoitteena on valtakunnantasolla sovellettava toimintamalli, jolla voidaan tehostaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia. Vision mukaisessa toimintamallissa asiakas pystyy helposti tilaamaan itselleen kuljetuksen kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla itselleen parhaiten sopivalla tilaustavalla. Asiakas saa tiedon erilaista vaihtoehdoista, joita hänen tarvitsemalleen kuljetukselle on olemassa. Hänet pidetään ajan tasalla kuljetuksen saapumis- ja matka-ajasta. Asiakas kuljetetaan määränpäähän yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta edullisimmalla kuljetuksella asiakkaan tarpeet huomioiden. Kuljetuksen maksaminen tapahtuu vaivattomasti, eikä siitä aiheudu merkittävästi ylimääräistä työtä kuljettajalle eikä asiakkaalle. Uuden toimintamallin lähtökohtana oletetaan, että ei ole olemassa vain yhtä oikeaa toimintamallia yhteiskunnan korvaamien kuljetusten järjestämiseksi, koska toimintaympäristö on asiakkaiden ja heidän tarpeidensa osalta hyvin vaihtuva ja toimintaympäristössä on paljon eri sidosryhmiä, joilla on erilaiset toimintatavat ja vaikuttamismahdollisuudet. Tavoitteena on esittää kokonaisuuden kannalta edullinen ja joustava ratkaisu, jossa korostuvat eri toimijoiden parhaat käytännöt ja yhteistyö Organisointi ja järjestelmät Uudessa toimintamallissa avoimen joukkoliikenteen ja yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten raja on poistettu. Kaikki yhteiskunnan korvaamat kuljetukset ovat avointa joukkoliikennettä, säännölliset joukkoliikenteen vuorot suunnitellaan säännöllisten yhteiskunnan korvaamien kuljetusten (koulukyydit, vanhusten ja vammaisten päivätoiminta, vammaisten työ- ja opiskelumatkat) tarpeet huomioiden ja näiden vuorojen käyttöä suositellaan ensisijaisesti epäsäännöllisissä yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa (terveydenhuoltomatkat, vanhusten ja vammaisten asiointimatkat) käytettäväksi. Toimintoja suunnitellaan kuljetustarpeen vähentämiseksi ja kuljetusten tehostamiseksi, esimerkiksi toimintojen alkamisaikoja porrastamalla ja tuomalla palvelut asiakkaiden luo (palveluauto, terveyspalveluja kauppakeskuksissa, jne ). Terveydenhuollon osalta kiireettömään hoitoon kutsut järjestetään mahdollisuuksien mukaan ja terveydenhuollon toimipaikkojen käyttöastetta heikentämättä alueittain tietyille päiville ja hoitoaikojen suunnittelussa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon joukkoliikenteen ja palveluliikenteen aikataulut. Toisiinsa liittyvät terveydenhoitokäynnit keskitetään samalle päivälle useampien matkojen välttämiseksi. Ennakoiduista kotiutuksista toimitetaan tieto kuljetusten järjestelyyn edellisenä päivänä tehokkaiden kuljetusten mahdollistamiseksi. Myös

27 tavarakuljetuksia yhdistellään mahdollisuuksien mukaan henkilökuljetuksiin. Ensisijaisesti kuntien omia pienten tavaraerien kuljetuksia yhdistellään henkilökuljetuksiin. Henkilöliikenteen suunnittelu tehdään viidellä järjestämisvastuullisella sote-alueella, joissa toimivaltainen viranomainen määrittelee alueen liikenteen palvelutason ja laatukriteerit. Liikenteen tuottamisvastuu on sote-alueen sisäisillä kuntayhtymillä, joita on enintään 19. Yhteiskunnan kuljetuskustannukset rahoitetaan toteutuneiden kuljetuskustannusten perusteella siten, että terveydenhuollon matkojen kustannuksista vastaa valtio ja muista kustannuksista kunnat asiakkaiden asuinkunnan mukaisesti. Näin ei tarvita nykyisen lainsäädännön muutosta, mutta myöhemmässä vaiheessa on syytä arvioida rahoituksen jakautumista ja erilaisia rahoitusmalleja uudelleen kuntien ja valtion välisen kustannusjaon oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Kuntatason asiakasrajapinnassa toimivat kuljetusten asiakasyhteyshenkilöt, jotka kuuluvat tuottamisvastuullisen sote-alueen organisaatioon. Organisaatiolla on käytettävissään myös markkinaehtoisen joukkoliikenteen reaaliaikainen aikataulutieto, jotta sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää yhteiskunnan korvaamien kuljetusten järjestämisessä. Reaaliaikaisen ja läpinäkyvän tilannetiedon merkitys korostuu uudessa toimintamallissa. Organisaatio myös vastaa liikennepalvelujen markkinoinnista ja tiedotuksesta, joihin kohdennetaan nykyistä huomattavasti enemmän resursseja. Liikenteen suunnittelussa otetaan huomioon tuottamisvastuullisten alueiden erityispiirteet, joiden määrittelyssä hyödynnetään alueen nykyisten liikennöitsijöiden asiantuntemusta alueen asiakkaista ja liikenneolosuhteista. Liikennöitsijöille perustetaan palautekanavaksi karttapohjainen kehitysehdotusten keruujärjestelmä, jota alkuun tuetaan kuulemistilaisuuksilla ja palautepuhelinpalvelulla. Taksien toimialuetta laajennetaan lakimuutoksella siten, että takseilla on mahdollisuus hoitaa yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia missä tahansa tuottamisvastuullisella sote-alueella, ei vain kotipaikkakuntaansa liittyviä kuljetuksia. Uuden toimintamallin mahdollistavat tietojärjestelmät jotka voivat olla erilaiset alueiden välillä, mutta sisältävät kuitenkin yhteisiä ominaisuuksia ja tietosisältöjä alueiden välisen yhteistyön ja aluerajat ylittävien matkojen mahdollistamiseksi. Kuljetusten suunnittelu- ja optimointijärjestelmä hyödyntää joukkoliikenteen reaaliaikaista aikataulutietoa ja sisältää tiedot asiakkaiden liikkumiskykyyn liittyvistä kaluston ominaisuuksista, kuten matalalattiaisuus, pyörätuolivarusteet, jne. Optimointi mahdollistaa reaaliaikaisen kuljetusten optimoinnin, eli kaluston reitin muuttamisen kesken ajon laatukriteerien määrittelemissä rajoissa. Asiakastiedot ovat asiakkaan ja hänen avustajansa puhelinnumeroihin sidottuja, jolloin asiakastiedot tulevat automaattisesti tilauskeskuksen näkyviin. Asiakkailla on mahdollisuus itse tarkastaa ja päivittää tietojaan puhelinpalvelun sekä internet- ja mobiilikäyttöliittymän kautta. Uusi toimintamalli mahdollistaa myös asiakkaiden itsensä organisoimat kyydit ja yksityisautojen käytön kaikissa matkatyypeissä. Yksityisautojen käytön edellytyksenä on kuljettajan ja auton hyväksyntä ja rekisteröinti kuljettajatietojärjestelmään. Asiakaspalautteen perusteella hyväksyntä voidaan myös poistaa, jos kuljettaja tai auto osoittautuu kuljetuksiin soveltumattomaksi. Yksityisautolla tehdyt matkat ovat asiakkaille ilmaisia ja kuljettajalle korvataan kohtuulliset auton käytön kulut kilometrikorvauksena. Korvauksen taso on verrattavissa nykyiseen SVL-matkojen korvaukseen oman auton käytöstä, eli se kattaa auton käyttökustannukset, mutta ei kuljettajan aikakustannuksia. Korvauksen saadakseen yksityisautojen kuljettajien tulee ilmoittaa matka tilausjärjestelmään ja matkoihin voidaan yhdistellä lisää asiakkaita. Lisäasiakkaiden yhdistely kasvattaa kilometrikorvausta.

28 6.3. Asiakasnäkökulma Uuden toimintamallin lähtökohtana on, että kaikki asiakasryhmät (itse maksavat, koululaiset, vanhukset, vammaiset, terveydenhuollon asiakkaat) voivat käyttää samaa kuljetusvälinettä. Lähtökohdasta poikkeamisen mahdollistavat kriteerit määritellään lainsäädännössä. Sote-alueen toimivaltainen viranomainen voi laajentaa lainsäädännössä määritettyjä oikeuksia. Viranomainen määrittelee selkeät ohjeet, joita oikeuksia myöntävät henkilöt käyttävät. Terveydenhuollon matkojen osalta oikeuksia myöntävät siihen koulutetut lääkärit tai terveydenhoidon ammattihenkilöt, koulukyytien, vanhusten ja vammaisten osalta kuntatasolla toimivat kuljetusten asiakasyhteyshenkilöt. Mahdollisia erityisoikeuksien syitä ovat esimerkiksi: asiakkaan terveydentila, matkan keston pidentymisestä johtuva terveydellinen riski asiakkaalle, kanssamatkustajien turvallisuutta uhkaava arvaamaton käytös, kanssamatkustajien terveyttä uhkaava tarttuva sairaus tai kanssamatkustajien matkan kestoa liiallisesti pidentävä saattoavun tarve. Matkojen yhdistelyä rajoittavien oikeuksien päivitys tapahtuu suoraan kuljetusten suunnittelu- ja optimointijärjestelmän asiakasrekisteriin kunnan kuljetusyhteyshenkilöiden kautta ja terveydenhuollon matkojen osalta lääkärin tai terveydenhoidon ammattihenkilön lausunnon perusteella kuljetuksen tilaushenkilön kautta. Koulukyydit, vanhusten ja vammaisten päivätoiminnan säännölliset kuljetukset sekä vammaisten työ- ja opiskelumatkat ovat lähtökohtaisesti asiakkaille maksuttomia kulkutavasta riippumatta. Myös vanhusten ja vammaisten asiointimatkat säännöllisellä joukkoliikenteellä tehtynä ovat asiakkaille maksuttomia. Säännöllisen joukkoliikenteen käyttöä edistetään myös esteettömyyttä parantamalla niin ajoneuvoissa kuin pysäkeilläkin. Vanhusten ja vammaisten asiointimatkoille määritellään euromääräinen enimmäismäärä, joka on sidottu alueluokittain (esim. kaupunkialue, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu) lähipalvelujen (elintarvikekauppa, terveysasema, kirjasto, posti) etäisyyteen (esim. kotitalouksien kulutustilasto / etäisyys lähipalveluihin, Tilastokeskus). Säännöllisellä joukkoliikenteellä tehdyt matkat eivät siis vähennä tätä euromääräistä matkustusoikeutta. Lainsäädännössä määritellään matkustusoikeuden euromääräinen minimi eri alueluokille ja sote-alueen viranomainen voi halutessaan nostaa euromäärää. Euromääräinen määrittely mahdollistaa myös palvelusetelin käyttämisen maksamisessa. Terveydenhuollon matkojen osalta määritellään lainsäädännössä asiakkaan omavastuun enimmäismäärä. Yhteiskunta osallistuu vain ennakkoon yhdistelykeskuksen tietoon annettujen matkojen kustannuksiin. Tästä periaatteesta voidaan poiketa vain erityisestä syystä, esimerkiksi matkan ollessa taksimatka synnytyslaitokselle. Matkan hinta vahvistetaan asiakkaalle etukäteen, eli matkaa tilattaessa. Kuljetusten maksamiseen käytetään useaa mahdollisuutta. Maksu voidaan suorittaa käteisellä, ennakkoon ladattavalla arvolipulla, mobiilisovelluksella, palveluseteleillä tai jälkikäteen laskutettuna. Kaikissa tapauksissa asiakas maksaa vain omavastuuosuutensa ja jäljelle jäävä osuus tilitetään liikennöitsijälle Matkojen laatukriteerit Sidosryhmätyöpajan ja selvityksessä tehtyjen haastattelujen pohjalta esitetään matkoille seuraavia laatukriteereitä. Näitä on kuitenkin pidettävä viitteellisinä ja asiakkaan toimintakyky määrittää soveltuvat laatukriteerit. Ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa pitääkin määrittää asiakkaille

29 toimintakykyluokitus ja näitä vastaavat palvelutasokuvaukset. Palvelutasokuvauksessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia tekijöitä: tilauksen ennakko (esim. matka pitää tilata kotoa tai suurimmista matkojen lähtöpisteistä lähtiessä tuntia ennen haluttua lähtöaikaa. Muualta lähdettäessä tilaus tulee tehdä 30 minuuttia ennen haluttua lähtöaikaa. odotustilat (esim. suurimpiin matkojen lähtöpisteisiin (sairaalat, palvelukeskittymät) järjestetään henkilökunta avustamaan kuljetuksen tilausten tekemisessä ja asiakkaiden saattamisessa ajoneuvojen ja toimenpideyksikköjen välillä, jotta kuljettajien aikaa ei kulu saattamiseen. Myös odotustilat järjestetään asianmukaisine istumismahdollisuuksineen ja ilmaisella kahvitarjoilulla, jolla parannetaan asiakkaiden viihtyvyyttä odotustilanteissa. Asiakkaat pidetään hyvin informoituina odotusajan pituudesta. Henkilökunta voi olla palkattua henkilökuntaa, siviilipalvelushenkilöitä tai vapaaehtoistyöntekijöitä esimerkiksi yhdistysten kautta.) noudon aikaikkuna (esim. noudon ajankohta tarkennetaan asiakkaalle 10 minuuttia ennen aikaisinta noutoaikaa asiakkaan toiveen mukaisella tavalla, esimerkiksi tekstiviestillä, automaattipuhelulla, mobiiliapplikaatiolla tai asiakaspalvelijan puhelulla. Tarkennetusta noutoajankohdasta sallitaan +/- 5 minuutin poikkeama. saapumisen aikaikkuna (esim. tilauksessa kysytään haluttu saapumisajankohta ja saapumisen aikaikkuna on aikataulutetussa kuljetustarpeessa, eli terveydenhuollon tai palvelupaikan varattu aika, enintään 20 minuuttia ennen haluttua ajankohtaa. Mikäli kuljetustarpeeseen ei liity ajanvarausta, saapumisaika voi olla 20 minuuttia ennen tai jälkeen halutun saapumisajan.) matka-ajan pidentyminen (esim. matka-aika saa olla yhdistelyn vuoksi korkeintaan 50 % pidempi kuin lyhin matka-aika lähtö- ja määräpaikan välillä.) vaihtojen määrä ja järjestäminen (esim. matkaan saa sisältyä korkeintaan kaksi järjestettyä vaihtoa. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan vaihtoa, jossa asiakas ei voi myöhästyä jatkoyhteydestään, eli tarvittaessa jatkoyhteys odottaa matkustajaa. Vaihtopaikkojen suunnittelussa korostuvat asiakkaiden viihtyvyyteen vaikuttavat laatutekijät, kuten istumismahdollisuudet ja sääsuoja.) 6.5. Tärkeimmät erot nykytilaan matkatyyppien raja-aitojen poisto, kaikki yhteiskunnan korvaamat kuljetukset ja avoin joukkoliikenne samassa järjestelmässä pienten tavaraerien kuljetusten yhdistely henkilökuljetusten kanssa säännöllisen joukkoliikenteen käyttö lähtökohtaisesti ilmaista yhteiskunnan korvaamien kuljetusten piiriin kuuluville asiakkaille kuljetusten suunnittelun maantieteellinen laajuus vaihtuu kunnista sote-alueelle tietojärjestelmien valtakunnallinen yhteensopivuus tärkeimpien tietojen osalta yhdistelyä rajoittavien oikeuksien määrittely lainsäädännöllä ja myöntövastuu erikseen koulutetuilla lääkäreillä, terveydenhoidon ammattihenkilöillä ja kunnan kuljetusyhteyshenkilöillä yksityisautojen ottaminen järjestelmän osaksi

30 7. Uuden toimintamallin vaikutukset 7.1. Noudon aikaikkunan vaikutus yhdistelyn tehokkuuteen Liikennesuorite Noudon aikaikkunan vaikutuksia tarkasteltiin yhden päivän (maanantai ) kuljetusaineistolla, joka sisälsi Tampereen Logistiikan operoimat VPL- ja SHL-matkat sekä Tampereen aluetaksin välittämät SVLmatkat. Yhteensä matkoja kertyi kyseiselle päivälle noin 2800 matkaa. Ajettujen kilometrien määrä oli yhteensä noin ajoneuvo-kilometriä. Data-analyysissä vertailtiin noutoajan porrastuksen vaikutuksia, kun porrastuksen suuruus on +-5 minuuttia, +-10 minuuttia, +-20 minuuttia, minuuttia sekä +-60 minuuttia. Jo +- 5 minuutin joustolla liikennesuorite on 32 % pienempi kuin nykytilanteessa. 20 minuutin joustolla liikennesuorite pienenee 41 % nykyisestä. Liikennesuoritteen suuri pieneneminen jo 5 minuutin joustolla johtuu pääosin siitä, että nykytilassa yhdistelyä ei tehdä SVL- ja SHL/VPL-matkojen välillä. Liikennesuorite asiakas kyydissä (km) Nykytila Ajoneuvo-km Jousto +/- min Kuva 12. Noudon aikaikkunan porrastuksen vaikutus ajoneuvojen liikennesuoritteeseen (asiakas kyydissä). Optimoinnin ajankohta: Maanantai Kuljetustapahtumat ja kalustotarve Noutoajan porrastuksen vaikutukset kuljetustapahtumien määrään on samaa suuruusluokkaa kuin liikennesuoritteen tapauksessa. Nykytilassa kuljetusten hoitaminen vaati yhteensä 2547 kuljetustapahtumaa, kun +- 5 minuutin porrastuksella tarvittavien kuljetustapahtumien määrä putosi 1808:aan (29 %:n vähenemä nykytilaan verrattuna). Tässä kuljetustapahtumalla tarkoitetaan sitä matkaa, jossa auto noutaa ensimmäisen matkustajan ja kuljettaa viimeisen matkustajan määräpaikkaan. Yhteen kuljetustapahtumaan tarvitaan yksi ajoneuvo, mutta yhdellä ajoneuvolla voi päivän aikana hoitaa useamman kuljetustapahtuman.

31 Kuljetustapahtumat (kpl) Nykytila Kuljetustapahtumat Jousto +/- min Kuva 13. Noudon aikaikkunan porrastuksen vaikutus kuljetustapahtumien kokonaismäärään. Optimoinnin ajankohta: Maanantai Nykytilanteessa kuljetustapahtumia oli tarkastelupäivänä 2547 eli yksittäisiin matkoihin tarvittiin sama määrä henkilöautotakseja. Reaalitilanteessa päivittäinen kalustotarve on kuitenkin pienempi, sillä samalla taksilla on mahdollista hoitaa päivän aikana useita kuljetuksia. Optimitilanteessa +-20 minuutin aikaikkunalla kuljetustapahtumien määrä on 60 % nykytilanteen kuljetustapahtumista, kun kuljetuksiin käytettäisiin henkilöautotaksien lisäksi minibusseja. Tämä tarkoittaa sitä, että optimitilanteessa kuljetukset voitaisiin hoitaa huomattavasti pienemmällä määrällä kalustoa. Taksikantaan tämä ei vaatisi merkittäviä muutoksia, vaan kyseessä olisi ennemminkin kaluston kapasiteetin parempi hyödyntäminen. Kuva 14. Esimerkki kalustotarpeesta +-20 minuutin optimoiduissa kuljetuksissa. Analyysissä ei ole huomioitu invataksien tarvetta. Työssä tarkasteltiin myös sitä, missä päin Pirkanmaata on eniten tarvetta minibusseilla, jos kuljetusten yhdistelyastetta halutaan merkittävästi lisätä. Pääosin minibussikuljetukset keskittyisivät Tampereen keskustan lähistölle, sillä 60 % minibussikuljetusten lähtö- tai määräpisteistä sijoittuu 10 km:n sisälle Tampereen keskustasta. Tampereen keskustan ulkopuolella eniten minibussikuljetuksia kohdistuu Sastamalaan, Hämeenkyröön sekä Mänttä-Vilppulaan (kuva 15).

32 Kuva 15. Minibussikuljetusten keskittyminen Pirkanmaan alueella. Punaiset alueet kertovat tiheästä keskittymästä, keltainen melko tiheästä ja vihreät alueet pienemmistä keskittymistä Yhdistelyaste Noudon yhdistelyasteella tarkoitetaan sitä suhdetta, kuinka moni asiakkaista on kuljetettu yhdistelemättömässä ja kuinka moni yhdistellyssä taksissa. Nykytilanteessa tarkastelupäivänä 472 henkilöä matkusti taksissa, jossa oli myös muita matkustajia mukana ja 2311 matkustajaa matkusti yksin. Yhdistelyaste nykytilanteessa on siis 17 %. Optimitilanteessa yhdistelyn asteeseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka suureksi noutoajan aikaikkunaa venytetään. 5 minuutin joustolla yhdistelyaste on 56 %, 20 minuutin joustolla jo 71 % Matkoja (kpl) Yhdistellyt Ei yhdistellyt Nykytila +/-60 min +/-30 min +/-20 min +/-10 min +/-5 min Kuva 16. Noudon aikaikkunan porrastuksen vaikutus yhdistelyasteeseen. Optimoinnin ajankohta: Maanantai Jos noutoajan ikkunaa kasvatetaan +/- 20 minuutin mittaiseksi, saadaan nykytilan 17 %:n yhdistelyaste nostettua 71 %:iin. KELA-matkoissa on eniten potentiaalia yhdistelyyn, sillä nykytilassa kaikista KELAmatkoista yhdistelemättömiä on 95 % ja optimoidussa tilanteessa yhdistelemättömien matkojen osuus

33 laskee 23 %:iin. SHL- ja VPL-matkoissa nykytilanne on parempi, jolloin myös tehostamispotentiaali on pienempi. Nykytilassa SHL- ja VPL-matkoista 77 % on yhdistelemättömiä ja optimitilanteessa 21 %. Oheisessa kuvassa 17 on esitetty matkaryhmäkohtaista yhdistelypotentiaalia. Matkoja (kpl) Nykytila SVL (E) SHL (E) VPL (E) SHL (K) SVL (K) VPL (K) Optimi +/- 20 min SVL (E) VPL (E) SHL (E) SVL (K) SHL (K) VPL (K) SVL (E) SHL (E) VPL (E) SVL (K) SHL (K) VPL (K) Kuva 17. Yhdistelyaste matkatyypeittäin. [K]=yhdistelty, [E]=ei yhdistelty. Optimoinnin ajankohta: Maanantai Lyhyiden matkojen vaikutus optimoinnissa Useissa yhteyksissä on noussut esille väite, että lyhyitä matkoja kaupunkien sisällä ei kannata yhdistellä. Väite perustuu siihen, että lyhyissä matkoissa yhdistelyn tuoma matkan pidennys syö yhdistelyillä saavutettavan hyödyn. Tässä tarkastellaan lyhyiden matkojen pois jäämisen vaikutusta yhdistelyn kokonaistehokkuuteen. Tarkastelu on tehty siten, että reititysten optimointi on tehty ottaen mukaan kaikki nykyiset matkat ja verrattu tätä tilanteeseen, jossa alle viiden kilometrin pituiset matkat on jätetty yhdistelyn ulkopuolelle. Jos tarkastellaan kuljetuksista muodostuvan kokonaisajon määrää eli liikennesuoritetta, niin lyhyiden matkojen pois jättäminen ei vaikuta merkittävästi ajettuihin kilometreihin. 10 minuutin aikaikkunalla liikennesuorite on lähes sama, jos verrataan optimitilannetta kaikki matkat huomioon otettuna tilanteeseen, jossa alle 5 km pituiset matkat on rajattu yhdistelyn ulkopuolelle. 20 minuutin aikaikkunalla tarkasteltuna lyhyiden matkojen pois jättäminen lisää liikennesuoritetta 2 %.

34 Liikennesuorite (km) Kuva 18. Lyhyiden (<5 km) matkojen pois jättämisen vaikutus ajettuihin kilometreihin optimitilanteessa. Lyhyiden matkojen yhdistelyllä on kuitenkin merkittävä vaikutus tarvittavaan kuljetuskalustoon. Tämä näkyy kuvasta 19, jossa tarkastellaan lyhyiden matkojen pois jättämisen vaikutusta kuljetustapahtumien määrään. Kuljetustapahtumia on % enemmän, jos lyhyet matkat jätetään yhdistelyn ulkopuolelle. Jos lyhyet matkat sisällytetään kuljetusten yhdistelyyn, vähenee myös autojen tyhjänä ajo. Pidemmällä aikavälillä tämä parantaa siis kuljetusten täyttöastetta ja luo painetta kuljetusten taksojen laskemiselle Kuljetustapahtumat (kpl) Kuva 19. Lyhyiden (<5 km) matkojen pois jättämisen vaikutus kuljetustapahtumien määrään. Tarkastelu yhdistelyasteen näkökulmasta myös paljastaa, että lyhyiden matkojen pois jättämisellä on merkittävä vaikutus kuljetusten tehokkuuteen (kuva 20). Nykytilan yhdistelyaste (17 %) nousee 20 minuutin aikaikkunalla 72 %:iin, kun lyhyitä matkoja yhdistelemättä yhdistelyaste on 54 %. Tällä on merkittävä

35 vaikutus kuljetuskustannuksiin, koska lyhyillä matkoilla taksimatkojen aloitusmaksun osuus matkan kokonaiskustannuksesta on suuri Matkat (kpl) Yhdistellyt Ei yhdistellyt 0 Kuva 20. Lyhyiden (<5 km) matkojen pois jättämisen vaikutus yhdistelyasteeseen Optimoinnin vaikutukset viikkotasolla Taloudellisten vaikutusten tarkastelun pohjana käytetään yhden viikon kuljetuksia, kun ne optimoidaan sekä +-10 minuutin että +-20 minuutin aikaikkunoilla. Näin saadaan myös viikonlopun vaikutukset mukaan analyysiin, jolloin matkustusmäärät ovat pieniä ja yhdistelyn tuoma hyöty pienenee. Tarkasteluun valittiin viikko 10, joka on matkojen määrältään maaliskuun 2014 viikkoja hyvin edustava. Jotta tarkastelusta saatiin realistinen, on oletettu, että osaa matkoista ei voi yhdistellä yksinkulkuoikeuden tai asiakkaan tarvitseman saattoavun vuoksi. Tällä oletuksella aineistosta on rajattu yhdistelyn ulkopuolelle sellaiset asiakkaat, joilla taksimatkasta on aiheutunut yli 15 euron lisäkustannus (matkakustannuksen lisäksi taksin veloittamat lisäkustannukset raportoidaan erikseen). Yli 15 euron lisäkustannukset vastaavat taksihinnaston mukaan avustamislisämaksua, kun asiakas tarvitsee avustamista ja invavarusteista ajoneuvoa (Taksihelsinki 2014). Tämän rajauksen johdosta yhdistelyn piiristä vähenee noin 17 % matkoista. Yhdistelyn ulkopuolelle jäävien osuutta tiedusteltiin sekä Kelalta että Tampereen logistiikalta. Tampereen logistiikan datan perusteella 19 % matkustajista jäi maaliskuussa 2014 yhdistelyn ulkopuolelle ja Kelan arvio osuudesta oli 5 %. Osuus vastaa siis melko hyvin Tampereen Logistiikalta ja Kelalta saatuja arvioita yhdistelyä rajoittavien oikeuksien määrästä. Kuljetusten yhdistämiseen liittyviä optimointeja tehdessä havaittiin, että arkipäivät eivät merkittävästi eroa matkustustapahtumien määrien eivätkä optimoinnin tehokkuuden suhteen toisistaan. Optimointien vaatiman suuren laskentakapasiteetin johdosta optimointi päätettiin tehdä kahdelle arkipäivälle sekä erikseen lauantaille ja sunnuntaille ja laajentaa näistä saatujen tulosten perusteella vaikutukset viikkotasolle. Kuvassa 21 on esitetty optimoinnin vaikutukset päiväkohtaisesti ajettujen kilometrien määrään, kun verrataan nykytilannetta 10 ja 20 minuutin aikaikkunoihin.

36 Kuva 21. Optimoinnin vaikutukset ajettuihin kilometreihin eri viikonpäivinä. Optimointiajankohtana viikko 10, Kahdelle arkipäivälle sekä lauantaille ja sunnuntaille tehtyjen reitinoptimointien pohjalta laajennettiin optimoinnin tuottamat kokonaissäästöt koko viikolle. Kokonaissäästöissä keskityttiin kahteen tunnuslukuun, joilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin: ajettuihin kilometreihin ja kuljetustapahtumien määrään. Ajetut kilometrin näkyvät kustannuksissa suoraan, koska kuljetukset hinnoitellaan matkan pituuden mukaan. Kuljetustapahtumien vähentyminen vaikuttaa sekä suoraan matkojen aloitusmaksujen määrään että epäsuorasti vähentäen tyhjänä ajoa ja parantaen autojen täyttöastetta, vähentäen samalla kalustotarvetta. Kun kalustotarve pienenee, pienenee samalla myös kiinteiden kustannusten osuus. Kalustotarpeen ja tyhjänä ajamisen vähentyminen voisikin luoda painetta aloitusmaksun alenemiseen. Viikolle 10 laajennetussa optimoinnissa nähdään 20 minuutin aikaikkunalla ajoneuvokilometrien määrään 31 %:n vähenemä nykytilaan verrattuna ja 10 minuutin joustolla vähenemä on 27 %. Kuljetustapahtumien määrä vähenisi nykytilaan verrattuna 20 minuutin joustolla 26 % ja 10 minuutin joustolla 21 %. Kuvassa 22 on esitetty optimoinnin tuomat säästöt ajoneuvokilometreihin ja kuljetustapahtumiin, kun nykytilalle on annettu indeksiarvo 1. Kuva 22. Optimoinnin vaikutukset viikkotasolla. Optimointiajankohtana viikko 10,

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely Juhani Rinne Kehittämispäällikkö 21.1.2015 Suorakorvausmenettelyn käytännön toteutusmalli matkojen yhdistelyssä Menettely koskee Kelan korvaamia

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille 1/5 Sosiaali- ja terveystoimi/ vammaispalvelut KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari 20.10.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Jouni Mutanen 1 Sisältö 1. Taksialan tunnuslukuja 2. Yhteiskunnan korvaamat matkat

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET 1111 NOKIAN KAUPUNKI 1 Perusturvakeskus/Vammaispalvelut ASIAKASNUMERONNE ON: VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat myönnetään määräaikaisesti

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen Lohjan kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa 1.10.2013 alkaen Myöntämisen perusteet Hakijalla tulee olla kuntalain mukainen kotipaikka Lohjan

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Henkilökuljetukset tulevaisuudessa Miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden liikkuminen turvataan? Päivi Voutilainen, STM/STO Tulokulma liikkumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Kyytineuvo puh. 015 194 6000

Kyytineuvo puh. 015 194 6000 MIKKELIN KAUPUNGIN MATKOJENYHDISTELYKESKUS KYYTINEUVO KULJETUSPALVELUOHJE VAMMAISPALVELULAIN TAI SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJÄLLE Kyytineuvo puh. 015 194 6000 2 Hyvä kuljetuspalveluasiakas!

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) 203 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla järjestettyjen kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien tarkistaminen HEL 2014-005456 T 05 03 00 Päätös

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Ohjeet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjälle

Ohjeet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjälle Kuopion kaupunki 1(6) Ohjeet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjälle Matkojen tilaus Kuljetuspalvelua varten Kuopiossa on käytössä matkakortti. Säilyttäkää kuljetuspäätöksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.3.2016 1. YLEISTÄ Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN Liite nro Per 6.4.2016 43 Perusturvaosasto Yhteistoiminta-alue VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN ID 1412309 2 (8) SISÄLLYS 1. KULJETUSPALVELUN HAKEMINEN

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu www.eksote.fi Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 27.10.2016 Johanna Vilkuna Sisältö Henkilöliikenteen toimintaympäristöstä Maakuntalakiluonnos

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille Asikkalan kunta Koulutuspalvelut Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille 1. Kyselyn toteuttaminen Asikkalan kunnan koululaiskuljetusten käyttäjätyytyväisyyskysely

Lisätiedot

Ohjeistukset tuttutaksi ja invataksitilauksiin sekä selvennykset taksankäyttöön!

Ohjeistukset tuttutaksi ja invataksitilauksiin sekä selvennykset taksankäyttöön! Ohjeistukset tuttutaksi ja invataksitilauksiin sekä selvennykset taksankäyttöön! Tampereen Aluetaksissa pidettiin 21.9.2009 palaveri, johon osallistui tamperelaisia invataksiyrittäjiä, taksitarkastajat,

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA 1. Julkisen liikenteen rahoituksen kokonaistarkastelu 2. Kelan ja kuntien kuljetusten järjestj rjestäminen osana kokonaisuutta 3. Taksi- ja bussiyrittäjien kilpailutekijöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Elise Kivimäki etuusjohtaja Kelan korvaamat taksimatkat v. 2010 Vajaa 3 miljoonaa taksimatkaa, joiden kustannukset olivat 155 mil. Matkojen lukumäärä kasvaa vuosittain

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki

Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 2016 2016 Ikäihmisten palvelut Huittisten kaupunki 1 Sisällys 1. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu eli asiointikuljetus... 2 1.1 Huomioon otettavat tulot ja menot... 3 1.2 Hakumenettely... 4

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT 1.1.2015 ALKAEN JA KULJETUSPALVELUKOKEILU ASI- OINTILIIKENTEENÄ JOUTSAN TAA- JAMA-ALUEELLA Perusturvalautakunta 19.11.2014 Liite 104 Kuljetuspalvelujen tavoitteena

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Vammaispalvelut 1.3.2017 1 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat on myönnetty määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Asiointi- ja virkistysmatkoja

Lisätiedot

MAASeutu-pilotti Forssan seudulla - Liikkuminen palveluna hajaasutusalueella. Välituloksia

MAASeutu-pilotti Forssan seudulla - Liikkuminen palveluna hajaasutusalueella. Välituloksia MAASeutu-pilotti Forssan seudulla - Liikkuminen palveluna hajaasutusalueella Välituloksia 28.9.2016 Tausta Mitä pilotissa tavoiteltiin: Parhaiden käytäntöjen löytäminen ja levittäminen haja-asutusalueen

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on

Lisätiedot

Vammaispalvelut Yhall VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET ALKAEN

Vammaispalvelut Yhall VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET ALKAEN 1 Yhall 21.6.2011 121 VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET 1.8.2011 ALKAEN 1 YLEISTÄ Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS

HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS HELSINGIN MATKAPALVELUKESKUS Sisällysluettelo TILAUS... 2 HELSINGIN MATKAPALVELUN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 YKSITTÄISEN KAUPUNKIKORTTIASIAKKAAN TILATESSA MEILTÄ KYYDIN... 2 MATKUSTAMINEN... 3 Palvelunumeroita

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 377 12.08.2013

Kaupunginhallitus 377 12.08.2013 Kaupunginhallitus 377 12.08.2013 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle selvitysmies Paajasen selvitykseen, joka koskee julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

Tasa-arvon nimissä tulisi kuljetuspalveluiden omavastuun tuolloin vastata arvolipun hintaa. Ei käteisellä maksettavaa kertamaksua.

Tasa-arvon nimissä tulisi kuljetuspalveluiden omavastuun tuolloin vastata arvolipun hintaa. Ei käteisellä maksettavaa kertamaksua. Kaupunginvaltuusto 17 01.02.2016 Kaupunginhallitus 57 15.02.2016 Perusturvalautakunta 28 19.04.2016 Kaupunginhallitus 156 02.05.2016 Kaupunginvaltuusto 42 09.05.2016 Valtuustoaloite vammaispalvelulain

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen toimintaohjeiden tarkistaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen toimintaohjeiden tarkistaminen 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4802/00.01.01/2013 110 Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen toimintaohjeiden tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Lindström, puh. 046 877

Lisätiedot

Kunnanhallitus on päättänyt lähettää aloitteen valmisteltavaksi Sosiaali- ja terveyslautakuntaan.

Kunnanhallitus on päättänyt lähettää aloitteen valmisteltavaksi Sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta 92 19.11.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 83 15.12.2015 Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Valtuusto 8 27.01.2016 Valtuustoaloite VPL-matkojen siirtämisestä seuraavalle kaudelle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalveluiden käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Perusopetuslaki 32 Koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot