UUDENKOIVISTON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2013

Transkriptio

1 UUDENKOIVISTON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2013

2

3 UUDENKOIVISTON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ: PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS UUDENKOIVISTON PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 1.1. Arvoperusta 1.2. Hyvinvoiva lapsi 2. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 3.1. Fyysinen ympäristö 3.2. Psyykkinen ympäristö 3.3. Sosiaalinen ympäristö

4 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 2.1. Leikkiminen 2.2. Liikkuminen 2.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 2.4. Tutkiminen 2.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI 6. KASVATUSKUMPPANUUS 7. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT 8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA

5 9. YHTEISTYÖTAHOT 10. ARVIOINTI

6 PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin yhteistyössä perheiden kanssa, jotta voidaan vastata lapsen yksilöllisen hoidon ja kasvatuksen tarpeeseen.

7 UUDENKOIVISTON PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Meidän toimintamme tarkoitus Uudenkoiviston päiväkodissa on lämminhenkisesti perhettä tukien ja erityistarpeet huomioiden tarjota lapselle henkilökunnan vahvuuksia käyttäen yksilöllinen, kiireetön ja monipuolinen kasvualusta siten, että lapsi päivän aikana kokee onnistumisen iloa! Painottuneesti pyrimme tukemaan kielellistä kehitystä ja ilmaisua.

8 1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 1.1. ARVOPERUSTA TYÖYHTEISÖMME ARVOT, JOIHIN HALUAMME SITOUTUA: JOUSTAVUUS YHTEISTYÖKYKYISYYS VASTUULLISUUS, LUOTETTAVUUS JA TÄSMÄLLISYYS MYÖNTEISYYS VASTUULLISUUS YLI TIIMIRAJOJEN KIIREETTÖMYYS KASVATUKSEN ARVOT (kirjattu erikseen)

9 UUDENKOIVISTON PÄIVÄKODIN KASVATUKSEN ARVOT PÄIVÄKODISSAMME HOIDETTAVAN LAPSEN ARKI POHJAUTUU A RVOIHIN, JOITA TARKENNAMME YHDESSÄ VANHEMPIEN KANSSA. TURVALLISUUS Fyysinen turvallisuus Henkinen turvallisuus RAJAT REHELLISYYS TOISTEN HUOMIOON OTTAMINEN YKSILÖLLISYYS

10 1.2. HYVINVOIVA LAPSI Hyvinvoiva lapsi on tyytyväinen ja hänellä on mahdollisuus toteuttaa sekä kehittää itseään. Päiväkodissa tavoittelemme toiminnallamme lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se syntyy monien eri tekijöiden kokonaisuutena. Lapsella on säännöllinen rytmi päiväkodissa. Ruokailu, ulkoilu, leikki, toimiminen ryhmässä, päivälepo sekä siisteydestä että terveydestä huolehtiminen huomioiden lapsen yksilöllisyys ryhmässä ja ryhmänä. lapselle syntyy perusluottamus aikuisiin ja ryhmän lapsiin uskaltaa näyttää sekä positiiviset että negatiiviset tunteensa lapsi leikkii ja tutkii ympäristöään innostunut uuden oppimiseen lapsi aktiivisesti hakee ja myös löytää itse tekemistä

11 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 3.1 FYYSINEN YMPÄRISTÖ esteettisesti miellyttävä kodinomainen turvallinen haasteellinen muunneltava lepotila hiljainen ja miellyttävä tilat mahdollistavat toiminnallisen oppimisen, omaehtoisen liikkumisen ja leikkimisen ympäristö kutsuu lasta monipuoliseen tutkimiseen ja leikkiin

12 3.2. PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ joustava iloinen avoin rohkaiseva turvallinen kiireetön myönteinen Lapsi huomioidaan yksilöllisesti ja hänen tarpeisiinsa vastataan, häntä arvostetaan, hänelle annetaan aikaa ja tilaa kehittyä ja olla oma arvokas itsensä.

13 3.3. SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ tutut ja turvalliset aikuiset yhteiset säännöt lapsen yksilöllisyyden huomioiminen erilaisuuden hyväksyminen lapsen perhe kasvatuskumppanuus

14 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA on yhteisvastuullinen

15 Kasvattaja on kiinteässä yhteistyössä perheiden kanssa. Pyrkimyksenä on luoda vanhempien kanssa kumppanuus, jossa yhteisesti sovitaan miten toimitaan lapsen parhaaksi. Tärkeää on myös moniammatillinen yhteistyö. Luomme tarvittaessa verkostoa neuvolan, perheneuvolan, lääkärien, puheterapeuttien, psykologien jne.

16 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA

17 Laatikko hiekkaa, sangossa vettä, kauha, jolla sotkea niin hyvin että kehuisi muurari, joka muuraa muurin. Paljon hiekkaa ja vähän vain vettä pian syntyy linna uljain ja suurin! Eeva- Liisa Manner

18 4.1. LEIKKIMINEN Keskeiset tavoitteet - sosiaalisten taitojen kehittyminen - vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen - mahdollisuus käsitellä lapselle tärkeitä asioita ja kokemuksia Tärkeimmät edellytykset (tilat, välineet ) - aikaa leikille ilman kiirettä - rauhallinen, rajattu tila ilman läpikulkuliikennettä - ikäkaudelle sopivat välineet ( turvalliset, ehjät, puhtaat ) - kiinnostavia leluja - leluja saatavilla riittävästi - leikkiympäristöä muokataan lasten mielenkiinnon mukana

19 Toimintamuodot ja tavat - sääntöleikit - roolileikit - liikuntaleikit, tanssi ja musiikkiliikunta - rakenteluleikit - draama ja teatteri Aikuisen rooli ja vastuu - mitä pienemmästä lapsesta tai lapsesta, jonka leikkitaidot tarvitsevat tukea on kysymys, sitä enemmän tarvitaan aikuisen läsnäoloa, ohjausta ja mukana leikkimistä - sääntöleikkien opettaminen - välineiden hankinta - yleisesti leikkimahdollisuuksien luominen ja leikkirauhan takaaminen - aikuinen on läsnä, rohkaisee, kannustaa ja tukee tarpeen tullen - valvonta aikuisen vastuulla

20 Mistä on tytöt tehty? Mistä on pojat tehty? Leikistä ja naurusta, iloisesta liikkeestä, onnistumisen riemusta ja kavereista. Vauhdista ja vapaudesta, opista ja ohjeesta, liikkumisen ilosta on lapset tehty! Päivi Lamponen, Elina Pulli

21 4.2. LIIKKUMINEN PÄIVITTÄINEN LIIKKUMINEN ON LAPSEN HYVINVOINNIN JA TERVEEN KASVUN PERUSTA Keskeiset tavoitteet - motoristen taitojen kehittyminen pohjana terveelle itsetunnolle, kehittyvälle minä käsitykselle ja sosiaalisuudelle sekä kaikelle oppimiselle - liikunnan ilo ja myönteinen suhtautuminen liikkumiseen - monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen

22 Tärkeimmät edellytykset (tilat, välineet ) - motivoitunut, lapsia liikkumiseen kannustava henkilökunta - toimiva piha ja välineet - salin monipuolinen käyttö / monipuoliset, turvalliset välineet - laajaan sisäliikuntavälinevalikoimaan tutustuminen liikuntahetkien suunnitteluvaiheessa - henkilökunnan liikuntakoulutus Toimintamuodot ja tavat - lasten päivittäinen liikunta ulkona; vapaa ja ohjattu toiminta - mahdollistetaan ja kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen - ohjatut toimintatuokiot salissa ( = salivuorot kaikille tuville ) - satujumppa, telinerata, liikuntaleikit, pallopelit - retket erilaisiin maastoihin - lähialueiden liikuntapaikkojen hyötykäyttö: urheilutalo, uimahalli, keilahalli, luistinradat, pallokentät jne. - vuodenaikojen huomiointi suunnittelussa; luistelu, jalkapallo, uinti

23 Aikuisen rooli ja vastuu - oma esimerkki - positiivinen asenne liikkumiseen - luoda liikuntaan virittävä ympäristö ( lapsen ikä huomioiden ), välineet käyttöön - säännöllisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus - kannustaa epävarmoja liikkujia, rohkaiseminen

24 Niin kuin maa kasvaakseen tarvitsee sadetta ja aurinkoa, vaatii ihmisen kasvu vapautta, tietoa ja kauneutta. Katri Vala Hannele Huovi

25 4.3. TAITEELLINEN KOKEMINEN Taiteellisiin peruskokemuksiin luemme musiikillisen, kuvallisen, draamallisen ja tanssillisen toiminnan sekä kädentaitoja ja lasten kirjallisuutta vaalivan kasvuympäristön. - elämysten tarjoaminen eri aisteille Keskeiset tavoitteet - lapsen ILO tekemisestä ja onnistumisesta, itsetunto - lapsi kokee arvostusta ja oppii hyväksymään erilaisuutta - monipuolinen ja luova toiminta sekä ryhmässä että yksin - esteettinen ympäristö

26 Tärkeimmät edellytykset ( tilat, välineet ) - henkilökunnan luovuus, aktiivisuus ja motivaatio - toimivat tilat ja monipuoliset välineet Toimintamuodot ja tavat - mahdollisuus maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, katsella taidetta, kuunnella ja keksiä omia satuja ja runoja Aikuisen rooli ja vastuu - positiivinen, innostava ja kannustava asenne - mahdollistaa toiminnan - antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapselle - suunnittelee ikäkaudelle sopivaa toimintaa ja huomioi erilaisten lapsiryhmien tarpeet - hyödyntää ulkopuolista kulttuuritarjontaa; museo, työpaja, kirjasto, teatteri, orkesteri

27 Ee- ee epäilen, vastausta tiedä en. Enemmän sitä, enemmän tätä enpä tutkimatta jätä! Hannele Huovi

28 4.4. TUTKIMINEN Keskeiset tavoitteet - oppimishalu, uteliaisuus ja luontainen kiinnostus asioista -> tämän hyödyntäminen Tärkeimmät edellytykset (tilat, välineet ) - välineet toimivia ja niitä on riittävästi - aikuiset mahdollistavat kokeilun ja kannustavat pohdintaan - aikuisen rooli merkittävä; herättelee lasta ihmettelemään,hankkii tietoa ja materiaalia lasten kiinnostuksen mukaan Toimintatavat ja muodot - kokeilu ( näkö-, kuulo-, haju-, maku-, ja tuntoaistia hyväksi käyttäen ) - yhteinen pohdinta ja tutkiminen; ryhmätyöskentely Aikuisen rooli ja vastuu - aikuisen oltava innostavana esimerkkinä - opettaa toimintatavat ja ohjaa alkuun - toiminnan tullessa tutuksi aikuinen siirtyy sivuun, antaa tilaa lasten omalle toiminnalle

29 4.5 KIELELLINEN ILMAISU JA KOMMUNIKOINTI Uudenkoiviston päiväkoti on sanataiteeseen suuntautunut päiväkoti, joka tarkoittaa toiminnassamme sitä, että painottuneesti kehitämme kielellisiä valmiuksia läpi arjen. Kielellistä ilmaisua kehitämme kaiken toimintamme rinnalla, niiden osana ja tukena.

30 Keskeiset tavoitteet - sanavaraston luominen ja kartuttaminen - monikulttuuristen lasten kielenkehityksen tukeminen (S2-lapset) - kielellisten taitojen kehittäminen - itseilmaisuun rohkaiseminen - mielikuvituksen rikastuttaminen

31 Tärkeimmät edellytykset (tilat, välineet ) - laulu- ja lorukortit, cd- levyt ja kirjat - monenlaisen materiaalin hyödyntäminen

32 Toimintamuodot ja tavat - kirjojen lukeminen - pienryhmätyöskentely - elämykselliset retket - kirjastovierailut - perushoitotilanteissa keskustelut - omien lorujen sepittäminen, tarinoiden ja näytelmien keksiminen - aikuisten esittämät pöytä-, varjoteatterit ja näytelmät Aikuisen rooli ja vastuu - roolimalli - aikuisen käyttämä rikas kieli tarttuu kuulijoihin - oma innostuneisuus ja suuntautuminen kirjallisuuteen - havainnoi kielenkehitystä ja antaa siihen tarvittaessa tukea

33 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI Matematiikkaa on kaikkialla MATEMAATTINENORIENTAATIO Luonto on ihmeiden ja elämysten aarreaitta LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO On tärkeää tietää entisajasta, ja omista juuristani, elää tätä päivää ja kuvitella tulevaisuutta HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Kauneutta on kaikkialla ympärillämme ja minussa itsessäni ESTEETTINEN ORIENTAATIO Oikeudenmukaisuus on tärkeää, kun ollaan yhdessä EETTINEN ORIENTAATIO Hiljentyminen, anteeksi pyytäminen ja antaminen ovat osa arkielämää USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO

34 Syksyisin vietämme perinteistä sadonkorjuuviikkoa ja sen päätteeksi juhlaa, jossa sisällölliset orientaatiot toteutuvat monipuolisesti. Pyydämme lapsia tuomaan kotoa juhlaa varten syksyn satoa esim. syötävää tai vaikkapa kukkia kotipihasta, toipa joku elävän ravunkin mukanaan. Katamme saliin kauniin juhlapöydän näistä antimista. Sen äärelle kokoonnumme kaikki viettämään tunnelmallista hetkeä.

35 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Tässä lapsi vertailee muotoja ja kokoja sekä laskee lukumääriä. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Luonnonilmiöihin tutustuminen ja syy-seuraus suhteen oivaltaminen. Auringon ja sateen vaikutus kasvuun, sadon määrään ja laatuun. HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Sadonkorjuujuhla on päiväkodissamme perinne ja siis osa talomme historiaa. Teeman merkeissä tutustumme Porin torin antimiin.

36 ESTEETTINEN ORIENTAATIO Monivärinen, kaunis kattaus antaa silmäniloa. Itse juhlaan liittyvät laulut, lorut ja pienet esitykset luovat mukavan tunnelman ja hauskan yhteisen hetken. EETTINEN ORIENTAATIO Hyvät käytös- ja ruokatavat korostuvat juhlassa. Koska koko talon väki osallistuu juhlaan, tarjoilu aloitetaan pienimmistä, näin harjoitellaan vuoron odottamista ja opitaan, että kaikki saavat tasapuolisesti herkutella. USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen ja ihmettelemiseen. Ruokarukous lausutaan / lauletaan ennen ruokailua, yhteistyökumppaneina ovat Teljän seurakunnan työntekijät

37 6. KASVATUSKUMPPANUUS MITÄ SE ON? Kasvatuskumppanuus on lapsen ja perheen parhaaksi toimimista kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan yhteistä ponnistelua lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. tarvitaan avointa vuoropuhelua, jotta kasvatuskumppanuus onnistuu lapsen parhaaksi pyritään tasavertaiseen suhteeseen, niin että vanhemmat ovat asiantuntijoita lapsen asioissa ja henkilökunta on varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Päiväkodin henkilökunnan vastuulla on kumppanuuden alkuun paneminen ja siitä huolehtiminen, se on osa työtämme.

38 Kasvatuskumppanuutta toteutetaan muksunetti; jossa kerromme lapsen kuulumisia päiväkodin arkeen liittyvistä asioista sekä kasvuun ja oppimiseen vanhemmat voivat myös kommentoida muksunetissä ja olla yhteydessä ryhmän henkilökuntaan päivittäiset keskustelut vanhempainillat juhlat lapsen tuettuun kehitykseen liittyvät keskustelut S2-opetussuunnitelmakeskustelut vasu-, 4-vuotis-, esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelut

39 7. VARHAISKASVATUSUUNNITELMAT Jokaiselle alle 6-vuotiaalle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan havaintoja lapsesta, suunnitelmia ja tavoitteita lähitulevaisuudesta sekä pedagogisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Keskusteluja käydään vuosittain kaksi, toinen syksyllä ja toinen keväällä. Tarvittaessa voidaan kokoontua useamminkin. Erityislapsille tehdään lisäksi toiminta- ja kuntoutussuunnitelma, joka liitetään varhaiskasvatussuunnitelman väliin.

40 4-vuotiaille lapsille tehdään myös havaintoja 4-vuotiaasta lapsesta lomake, joka on osa neuvolan ja päivähoidon yhteistyöprojektia. Lomake menee 4-vuotistarkastuksen yhteydessä neuvolaan. Esiopetusikäisille lapsille varhaiskasvatussuunnitelman korvaa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota täytetään myös syksyin keväin. Esiopetuksen oppimissuunnitelma lähtee lapsen mukana kouluun. Esikouluikäisille erityislapsille tehdään pedagoginen arvio ja mahdollisesti pedagoginen selvitys, joka edellyttää henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tekemistä. Ryhmän VASU (varhaiskasvatussuunnitelma) on suunnitelma, joka toteutetaan toimintavuoden aikana lapsiryhmässä. Sitä täydennetään ja arvioidaan toimintavuoden aikana vanhempien kanssa käytyjen lapsen henkilökohtaisen vasukeskustelujen pohjalta. Ryhmävasussa huomioidaan, että kaikki lapset voivat osallistua toimintaan ikätasonsa ja taitojensa mukaan.

41 8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen yksilöllisen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja henkilöstön havaintoihin perustuva yhteinen näkemys tai aikaisemmin todettu tuen tarve. Erityistarpeen tunnistamisen jälkeen lapsen yksilölliset kehityshaasteet otetaan huomioon arjen toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntouttavan arjen tukitoimia voivat olla esimerkiksi lapsen toiminnan yksilöllinen ohjaus, toimintaympäristön ja kasvatustoiminnan mukauttaminen, puheen ja vuorovaikutuksen tukeminen kuvin ja tukiviittomin.

42 Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Kukkatuvan, Ruohotuvan ja Lehtituvan lasten kuntoutussuunnitelmien seurannasta ja arvioinnista vastaa ryhmän oma lastentarhanopettaja sekä päiväkodin oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja (kummi). Havutuvan, Marjatuvan ja Ompputuvan kuntoutussuunnitelmien seurannasta ja arvioinnista vastaa ryhmän oma erityisopettaja. Myös varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja tukee ja konsultoi päiväkodin henkilökuntaa tarvittaessa. Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja on myös vanhempien käytettävissä.

43 Erityistä tukea tarvitsevat lapset toimivat joko päiväkodin tavanomaisissa ryhmissä tai päiväkodin pienryhmässä. Pienryhmässä henkilöstönä on 1 erityisopettaja, 1 lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Marjatuvassa on lisäksi vielä yksi lastenhoitaja. Lisäksi lapsilukumäärä on tavallista ryhmää pienempi. Tavanomaisissa ryhmissä lapsi voi olla kahden paikalla tai ryhmässä voi olla ryhmäavustaja Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla tärkeää on lapsen vahvuuksien löytäminen ja niiden hyväksikäyttö itsetunnon kohottajana. Kohtelemme kaikkia lapsia tasavertaisesti, olivat he sitten erityislapsia tai vain muuten erityisiä lapsia. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla yhteistyön merkitys korostuu. Kasvatuskumppanuus laajenee henkilökunnan ja vanhempien välisestä yhteistyöstä myös muihin lasta auttaviin tahoihin, kuten esim. puheterapeuttiin. Avoimuus ja rehellisyys ovat tässäkin keskeistä.

44 9. YHTEISTYÖTAHOT Laadukkaan varhaiskasvatuksen lähtökohtana on mahdollisuus tarjota lapsia ja lapsiperheitä tukevaa toimintaa yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa. Tarkoituksena tukea yksittäisen lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista kasvatuskumppanuuden periaatteita noudattaen.

45 UUDENKOIVISTON PÄIVÄKOTI

46 10. ARVIOINTI Toiminnan suunnittelu ja arviointi perustuu aina arvoihin ja yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on päiväkodin arkipäivän toimintaa ja vuorovaikutusta päiväkodin henkilökunnan, vanhempien ja lasten välillä ja sen tehtävänä on kehittää, toimintaa vastaamaan mahdollisimman hyvin lapsen ja lapsiryhmän tarpeita. Arvioimme työtämme säännöllisesti. Arvioinnin kohteena ovat toiminnan sisällöt lasten näkökulmasta, henkilökunnan ammattitaito ja oppimisympäristön toimivuus. Käytännön toimintatavoista tärkeimpiä ovat yksilölliset kasvatuskeskustelut, päivittäin sekä puolen vuoden välein sovitut keskustelut.

47 Käytössämme ovat Porin kaupungin yhteiset lomakkeet. lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma 4-vuotislomake (neuvola yhteistyökumppani) lapsen henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma S2-opetussuunnitelma lapsen esiopetussuunnitelma pedagoginen arvio tehostetun tuen järjestämistä varten pedagoginen selvitys erityisen tuen päätöksen tekoa varten lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökunnan ammattitaitoa ja oppimisympäristöä arvioidaan viikkopalavereissa toiminnan suunnitelmat ja arviointi, ryhmävarhaiskasvatussuunnitelmissa esimies-alaiskeskustelut vanhemmilta ja lapsilta tullut palaute