Pääkirjoitus. Raittiuden Ystävät 33 RAITTIUSTEKOTUNNUSTUS ALKOHOLIMAINONTAAN PUUTTUMISELLE 34 RITVA: Sydämen viisautta uuteen vuoteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Raittiuden Ystävät 33 RAITTIUSTEKOTUNNUSTUS ALKOHOLIMAINONTAAN PUUTTUMISELLE 34 RITVA: Sydämen viisautta uuteen vuoteen"

Transkriptio

1

2 Lehdessä käsitellään ajankohtaisia päihde- ja raittiusasioita, yhdistysten tapahtumia ja muuta Raittiuden Ystävien toimintaan liittyvää. Raittiuden Ystävät ry (RY) on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Lehdessä julkaistaan mielellään jäsenten kirjoituksia. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot ovat kirjoittajien omia, eivät Raittiuden Ystävät ry:n virallisia kannanottoja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero: Aineistot viimeistään: Päätoimittaja: Tom Anthoni Taitto/Ad: Sami Waulu Avustajat: Raili Schuvalow, Anki Pulliainen, Pasi Järvinen, Ritva Kuusisto Kannen valokuva: Davide Pavone Julkaisija: Raittiuden Ystävät ry Osoite: Annankatu 29 A 9, Helsinki puh , faksi :: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Raili Schuvalow, puh Aineistojen toimitus: Tom Anthoni, Painopaikka: Rannikon Laatupaino Oy ISSN - Numero: Lehden toimitus pidättää oikeuden, hyviä toimituksellisia tapoja noudattaen, tarpeen mukaan muokata, korjata ja rajata lehteen toimitettuja tekstejä ja kuvia. Lehteen toimitettu aineisto voidaan julkaista myös yhdistyksen www-sivuilla. Digitaaliset aineistot lehteen Tekstit Digitaalisesti.doc,.rtf, tai.txt -tiedostoina. Taulukot, tilastot, graafit yms..xls-tiedostoina. Kirjasimena TimesRoman, koko 12pt Toivottavaa on, ettei tekstejä erityisesti muotoilla. Tekstin rivityksen annetaan tapahtua automaattisesti. Tavutusta ei käytetä. Rivinvaihtoa (Enter) käytetään vain selkeiden kappalejakojen tekemiseen ja otsikoiden erotteluun muusta tekstistä, EI rivinvaihtoon. EI sisennyksiä. EI muotoilua välilyönnin avulla. Yli puolen sivun juttujen yhteydessä kappalekokonaisuuksien VÄLIOTSIKOINTI on suositeltavaa. Tekstipituudet Pääkirjoitus: max 3800 merkkiä Yksi sivu pelkkää tekstiä: 5200 merkkiä Aukeama pelkkää tekstiä: merkkiä Aukeama kuvineen: 6200 merkkiä Kaksi aukeamaa kuvineen: merkkiä MUISTATHAN mainita tekstin yhteydessä kirjoittajan/lähteen JA yksilöidä tarkasti kuvituksen kuvaajan/lähteen. Pääkirjoitus Alkoholista 4 FASDin ei tarvitse olla syrjäytymistuomio FASD-seminaarissa puhuivat alkoholikulttuurimme uhrit, sijaisäidit ja auttajat 8 Järjestöt yhteistyössä kansanterveyden asialla NordAN-konferenssi Helsingissä British Medical Association: tiedote Myös Britannian lääkärit vaativat alkoholimainonnan täyskieltoa 11 Ellan ajatuksia alkoholimainonnasta 12 Kännikapina esittää: No more alcoholy EU:n Expert Conference on Alcohol and Health Tukholmassa Esittelyssä 14 Jo kuun keskivaiheilla meno oli selvästi siistiytynyt Salon kihlakunnan poliisin tehovalvontalokakuu oli menestys 15 Kansan valtaa teollisuuden vallan tilalle 16 Liikaa energiaa? 20 Rikottu lapsuus AAL-ryhmä antaa voimaa ottaa seuraavan askeleen Yhdistystoiminta 24 Kuokka I ry 100 v. 25 Paljonko on Espanjan väkiluku? Entäpä mikä mahtaa olla kapriisi? 26 Nokialla pitäjäjuhlissa oli talkoohenkeä 27 Terveiset Pohjois-Savosta! Nuorisotoiminta 28 AURINKOA JA UIMISTA MIELIN MÄÄRIN ACTIVE-leiri Albania, Vlore Sinulin toimintaa Harraste- ja Nuorisopäivät Seinäjoella Raittiuden Ystävät 33 RAITTIUSTEKOTUNNUSTUS ALKOHOLIMAINONTAAN PUUTTUMISELLE 34 RITVA: Sydämen viisautta uuteen vuoteen Kuvat Digitaalisina.tif,.jpg,.eps tai.pdf -tiedostoina. Toivottavaa on, että kuvat toimitetaan alkuperäisinä ilman mitään rajauksia, korjailuja tms. HUOM!.jpg-kuvat maksimilaadulla. Jpg-kuvatiedoston tallennuskoko vähintään 200Kb, että kuvan laatu on riittävä painokäyttöön. Alle 2 Megapikselin digikameroiden laatu ei ole riittävä. Internetistä otettuja kuvia EI VOI KÄYTTÄÄ. Paperikuvasta skannaus vähintään 300 dpi:n tarkkuudella. raitis.fi 4/2009

3 pääk irjoitus Tom Anthoni Toiminnanjohtaja Muuttuvassa maailmassa RY ponnistelee nyt sen eteen, että alkoholin mainonta Suomessa saataisiin tehokkaasti rajattua. Maailmalla lääkärikunta on enenevässä määrin jo ymmärtänyt, että alkoholin mainonnan rajoittaminen, jopa mainonnan kieltäminen kokonaan tupakan tavoin, on välttämätöntä, jos tosissamme haluamme vähentää alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja. Aiheesta lisää tässä lehdessä. Seuraavasta aiheesta minun on kiittäminen erästä lukijaamme, jäsentämme, joka aktiivisena raittiustyön toimijana ja tukijana sai minut kiinnittämään huomioni tähän ajankohtaiseen asiaan. Maailman terveysjärjestön (WHO) Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos eli The International Agency for Research on Cancer (IARC) päivittää karsinogeenisuutta koskevat luokitukset tutkimustiedon perusteella. Vuonna 2007 alkoholin juominen ja juomien sisältämä alkoholi määriteltiin syöpävaarallisuusluokkaan 1. Lokakuussa 2009 luokitusta päivitettiin kun asetaldehydi luokiteltiin ensimmäistä kertaa syöpää aiheuttavaan luokkaan 1. Samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuuluvat mm. asbesti ja tupakansavu. Alkoholi muuttuu elimistössä syöpää aiheuttavaksi aineeksi, asetaldehydiksi. Tätä ainetta on käymisen tuloksena alkoholijuomissa ja sitä syntyy lisää alkoholin palaessa elimistössä. Asetaldehydin aiheuttamat syövät syntyvät yläruuansulatuskanavassa, varsinkin ruokatorvessa. Todistusaineiston asetaldehydin syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta esitti Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Peter Eriksson. Todisteet löytyvät sekä koe-eläintutkimuksista että geneettisepidemiologisista ihmistutkimuksista. Peter Eriksson kertoi asiasta marraskuisessa television ajankohtaisohjelmassa. Ohjelma oli otsikoitu: Alkoholi aiheuttaa syöpää - miten varoittaa kansaa? Kohdalleen osuvaa tietoa, kerrankin. Ja mitä sitten: seuraavana päivänä saimme lukea lehdestä, että THL: n alkoholitutkimus lopetetaan kokonaan. Näin tämä maailma nykyään menee. Kuvio on tuttu etenkin yritysmaailmasta: työntekijät tekevät hyvää työtä, yritys saadaan mallikuntoon, sitten se myydään. Ja mitä tapahtuu työntekijöille? Heidät irtisanotaan. Lopuksi siirr yn paljon julkisuudessa olleeseen vaalirahoituskeskusteluun. Rapatessa roiskuu, sanotaan. Ja siitä ei hyvää seuraa. Mutta myös ylivarovaisuus voi kostautua (ks. oheinen tiedote). Elämme epävarmoja aikoja, niin taloudellisesti kuin henkisesti. Maailma on kova paikka, varsinkin nyt. Tällaisina aikoina turvallisuutta tuovat tutut yhteenkuuluvuutta vahvistavat asiat, kuten joulun vietto. Anna lapselle raitis joulu kampanja on tänä vuonna jälleen laajentunut uusien toimijoiden myötä. On helppo yhtyä kampanjan viestiin: antakaamme lapsille raitis ja huoleton joulu. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista vuoden loppua ja tuvallista vuotta 2010! Tom Anthoni Näin myös tällä kertaa, kun allekirjoittanut vastasi syyskuussa RAY:n kyselyyn vaalituista vuosina RAY kysyi onko RY antanut vuosina poliittisiin vaaleihin liittyen taloudellista tukea jollekin puolueelle, ehdokkaalle tai tukiyhdistykselle. Kyselyssä oli kohdat a) ja b). A-kohdassa kysyttiin, onko annettu vastikkeetonta tukea? (lah- Tiedote RY EI OLE ANTANUT, EIKÄ ANNA VAALITUKEA Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja useat muut tahot joitus, avustus, muu rahan arvoinen etuus). Vastasin ei. kyselevät aika ajoin erilaisia asioita sähköisillä kyselyillä, joihin toiminnanjohtajalle lähetetyissä viesteissä pyydetään vastaamaan, yleensä muutaman päivän sisällä. B-kohdassa kysyttiin, onko annettu vastikkeellista tukea (taidehankinnat, osallistumismaksut, ilmoitukset, muut hankinnat). Vastasin mahdollisesti vahinkoa. kyllä. Totesin jatkovastauksena, että RY:llä on ollut ilmoitus erään puolueen puoluekokouksen käsikirjassa vuonna Suoranaista poliittisiin vaaleihin liittyvää tukea ei RY:stä ole annettu, tämän myös totesin vastauksessani. Näin jälkikäteen on tullut selväksi, että mainoksen antamista puoluekokouksen käsikirjaan ei pidä tulkita poliittisiin vaaleihin liittyväksi taloudelliseksi tueksi. Pyydän anteeksi aiheuttamaani sekaannusta ja siitä syntynyttä Raha-automaattiyhdistys on ilmoittanut korjanneensa RY:n vastauksen RAY:n vaalirahoituskyselyn vastausyhteenvetoon. Vastaavalla tavalla RAY on toiminut myös muutamien muiden RAY:n kyselyyn vastanneiden ja alkuperäiseen vastaukseensa korjausta pyytäneiden yhteisöjen osalta. Tom Anthoni Raittiuden Ystävät ry

4 alkoholista Teksti ja kuvat: Natalia Laurila FASDin ei tarvitse olla syrjäytymistuomio FASD-seminaarissa puhuivat alkoholikulttuurimme uhrit, sijaisäidit ja auttajat Lapsi on iloinen, erittäin sosiaalinen, valloittava ja villi ja impulsiivinen. Hänen on vaikea ymmärtää sääntöjä ja paljon eri asioita sisältäviä lauseita. Toisten ihmisten torjuva suhtautuminen erilaiseen ja koulutehtävissä epäonnistuminen muuttavat lapsen. Hänen käytöksensä käy aggressiiviseksi ja mieli vuosi vuodelta apeammaksi. Minä en osaa mitään, olen aina huonoin, minusta ei kukaan tykkää. Apu ja tuki, jota yhteiskunta tarjoaa, tulee pätkinä. Lapsi ei edes muista, montako ammattiauttajaa hän on tavannut. Olen kaikille vain taakka, aina uudet ihmiset tutkivat minua, kukaan ei halua pysyä kanssani kauan kello 9.09 kirkonkellot soivat eri puolilla Eurooppaa yhdeksän kertaa. Ne halusivat muistuttaa yhdeksän kuukauden raittiudesta: alkoholi ei sovi raskauteen. Ei edes lasillinen. Ei alkuraskauden, ei keskiraskauden, eikä loppuraskauden aikana. Samana päivänä Kehitysvammaliitto järjesti Helsingissä FASDseminaarin. Rautaista asiaa saapui kuuntelemaan yli sata FASD-lasten ja -nuorten kanssa työskentelevää tai elävää eri puolilta Suomea. Paikalla oli myös FASD-nuoria. Ymmärrystä ja tukea itsenäistymiseen Hyvä kun saadaan äänemme kuuluviin! Aihe ei enää ole tabu vaan siitä voi puhua julkisesti, kuvaili tuntojaan Annakaisa Tiirinki, joka oli tullut paikalle sijaisäitinsä kanssa. Tiirinki on kyllästynyt sääliin, jota hän ja muut FAS-diagnoosin kanssa elävät joutuvat kohtaamaan. Kun sikiönä vammautettu ihminen saa ymmärrystä ja oikeanlaista tukea, hän voi aikuisena elää normaalia hyvää elämää. Alkoholiyhtiöt voisi haastaa oikeuteen, niin kuin jotkut ovat haastaneet tupakkayhtiöt, Annakaisa Tiirinki pohti. Tiirinki on aktiivinen ja sanavalmis nuori nainen, jonka jalat kantavat. Vaan entä jos oikeanlaista tukea ei tule? Amerikkalaistutkimuksen mukaan 90 %:lla aikuisista FAS-lapsista on mielenterveysongelmia, 60 % on jättänyt koulut kesken, 50 % on saanut rikostuomion ja työttömyysaste on 80 %. Vain 20 % pystyy asumaan itsenäisesti. Näitä ongelmia ei ole kirjoitettu taudinkuvaan. Ne ovat vältettävissä. Sijaisäiti Eine Isotalo kertoi FASpoikansa lapsuuden sujuneen hyvin oikeiden lääkkeiden, hyvän neurologin ja ymmärtävän koulun ansiosta. Poika pääsi lukioonkin ja keräsi todistuksiinsa komeat tornit ysejä ja kymppejä. Matematiikasta ja vieraista kielistä hän ei kuitenkaan päässyt läpi. Matemaattinen ajattelu ja kielioppisääntöjen hahmottaminen on hirvittävän vaikeaa aivoilla, joita on vahingoitettu alkoholilla jo sikiöaikana. Onneksi ammattikoulu, johon hän siirtyi opiskelemaan, oli innostava paikka. Isotalot ja sijaispoika päättivät, että nyt hänen olisi aika kokeilla itsenäistä elämää. Omilleen muutettuaan nuorukainen kuitenkin masentui. Kun ei pärjännytkään. Kun aina olisi tarvittu vanhempien apua, eikä sitä enää olisi kehdannut pyytää. Eteenpäin meneminen tuntui hänestä mustalta aukolta. Ammattikoulu tuli onneksi täysipainoisesti vastaan tukemaan häntä. Työhönvalmentaja järjesti hänelle kaupungin kesätyöpaikan ja auttoi alkuun, ja nyt hän on aloittamassa uudessa työpaikassa, Eine Isotalo iloitsi. Kelan hakemusten täyttäminen, käytännön raha-asioitten hoitaminen ja palveluiden hakeminen itsenäisesti voivat olla FASD-nuorelle tavattoman vaikeita asioita. Valitettavasti nämä nuoret taitavat hukkua, jos eivät saa tukea. Luulen, että me sijaisvanhemmat kyllä pidämme huolen omistamme, mutta mietin laitoksista lähteviä nuoria. Kuka kantaa heitä sen jälkeen? Isotalo huolehti. Sijais- ja adoptiovanhemmat tuen tarpeessa Ne FAS-lapset, joita ei oteta huostaan, saavat ainakin HUS:n alueella tehdyn tutkimuksen mukaan vähiten ammattiapua kasvuaikana. Lisäksi FAS-lapsen synnyttäneen äidin seuraavallakin lapsella on prosentin todennäköisyydellä FAS. Alkoholistiäidin nuoremmat lapset ovat usein pahemmin vaurioituneita, totesi dosentti Ilona Autti-Rämö. Susan Eriksson tekee Kehitysvammaliitossa tutkimusta siitä, miten moraalikäsitykset ja ammattietiikka vaikuttavat FASDin kohtaamiseen. Hän kertoi FASD-äitejä ja -lapsia työkseen kohtaavien ihmisten kärsivän moraalisista ristiriidoista. Toisaalta lapsen äitiä ja hänen oikeuttaan äitiyteen tulee kunnioittaa. Toisaalta äiti saattaa kokea hoitavansa lasta hyvin, vaikka näin ei tapahdu, eikä lasta voi uhrata, Eriksson kuvaili. Lapselle ei välttämättä ole kerrottu, miksi hän on erilainen ja mistä hänen vaikeutensa johtuvat. Hänen suhdet- raitis.fi 4/2009

5 taan biologiseen vanhempaansa halutaan näin suojella. Eriksson siteerasi haastattelemaansa lastenkodin johtajaa: vanhemmat ovat kumminkin maailman tärkeimmät, vaikka olisivat millaisia. Suurin osa FAS-lapsista otetaan huostaan. Osa myös adoptoidaan. Pelastakaa Lapset ry:n mukaan on aika tavallinen adoptiolapsen tarina, että alkoholisoitunut äiti havaitsee olevansa raskaana vasta kun raskaus on jo pitkällä. Sijais- ja adoptioperheet tarvitsisivat enemmän tukea. Valitettavan usein he saavat korkeintaan vertaistukea toisiltaan. FAS on kuitenkin jäävuoren huippu. Autti-Rämöstä on huolestuttavaa, jos kaikki ennaltaehkäisevät paukut ladataan alkoholin suurkuluttajiin. 90 % fertiili-ikäisistä naisista Suomessa käyttää alkoholia. Tämä tosiasia pitäisi tunnistaa pohdittaessa sikiövaurion riskiä ja sen ennaltaehkäisyä. Alkoholin käyttö ennen raskautta ja sen jälkeen korreloi raskauden aikaisen käytön kanssa, hän tiesi. FAS on helppo diagnosoida, mutta ARND saattaa tulla esiin vasta vuosien päästä esimerkiksi oppimisvaikeuksina tai ADHD:na. ARND-lasten määrän epäillään olevan kasvussa. Sijaisäiti Eine Isotalo tietää, että hyvällä kuntoutuksella FASDin kanssa voi elää tavallista hyvää elämää. Toisessa hyvässä sijaiskodissa kasvanut Annakaisa Tiirinki on tästä hyvä esimerkki. Vastuunpakoilua ammatillisissa karsinoissa Mitä pitäisi tehdä? Mitä voidaan tehdä? Peruspalveluministeri Paula Risikko kävi kertomassa, että vielä tällä hallituskaudella tulee käsittelyyn lakimuutos, joka läpi mennessään mahdollistaisi odottavan äidin tahdonvastaisen raittiinapitämishoidon. FASD-lasten asia otetaan vakavasti myös maanlaajuisessa terveydenhuoltorakenteita uudistavassa Paras-hankkeessa. Ylilääkäri Merja-Maaria Turunen» Porvoon sairaalasta arvosteli julkista terveydenhuoltoa ja Kansaneläkelaitosta ei kuulu mulle -ajattelusta ja ammatillisten tonttirajojen pönkittämisestä. Monen FASD-lapsen arkea on, että samoja asioita kerrataan aina vain uusille ihmisille. Voimme tarjota huikaisevan kalliita hoitojaksoja, mutta Raittiuden Ystävät ry

6 alkoholista»emme yhtäkään pysyvää työntekijää, joka voisi kulkea lapsen ja tämän perheen rinnalla pitempään! Turunen suomi. Hän kysyi tutun kysymyksen, säästääkö yhteiskunta todellisuudessa mitään akuutilla hoitomuodolla A, jos se lakkauttaa ennaltaehkäisevän hoitomuodon B. FASDin kohdalla kysymys on hyvin ajankohtainen. Merja-Maaria Turusen mukaan liian moni FASD-lapsi ja nuori putoaa palveluitten väliin. Erikoissairaanhoitoon pääsyn kynnys on korkea, ja Kelakin rajaa tarkasti, kenelle se järjestää kuntoutusta. Toisaalta hyväkään erikoissairaanhoito ei auta, jos lapsi tarvitsisi vielä kipeämmin apua sosiaalisiin ongelmiin. Kun palveluita keskitetään, ei ajatella, miten vaikeaa vanhemman on kulkea yhden tai kahdenkin FASD-lapsen kanssa paikasta toiseen, kun lapsi voi olla niin villi, että hän ponkaisee ajotielle tai häviää heti, jos hänestä päästää irti! Apu menee varmimmin perille kun se on lähellä, eivätkä auttajat vaihdu koko ajan. Kuinka rasittavaa onkaan selittää samat asiat kerta toisensa jälkeen aina vain uusille ihmisille! Muutakin parantamisen varaa on. Turunen lähtisi levittämään joillakin paikkakunnilla toimivaksi havaittua yhteistyötä, jossa lääkäri, päihdehoidon asiantuntija sekä sosiaalityöntekijä auttavat tiiminä perhettä. Apu ei saa loppua liian varhain. Eine Isotalo muistutti sijaisäidin asiantuntemuksella, että FASD-nuori voi tarvita myös valmennusta työelämään ja arkisiin taitoihin. Nämä lapset eivät ole valmiita jälkihuollon päättymiseen 21-vuotiaina. Jälkihuollon pitäisi jatkua 25. ikävuoteen tai edes vähintään 23-vuotiaaksi! hän julisti. Myytti on saatava hengiltä Ilona Autti-Rämö toivoi luotettavaa ja yksiselitteistä tiedottamista etenkin nuorille. Kaikki aikuistuvat suomalaiset tulisi saada ymmärtämään, että jos raskauden mahdollisuus on olemassa, juoda ei yksinkertaisesti saa. Ilona Autti-Rämö puhui seminaarissa liikuttuneella äänellä. Kukapa ei liikuttuisi, kun tuttu FASD-vauva kysyy 20 vuotta myöhemmin, miksei kukaan tehnyt mitään. Ja tekeekö joku enemmän nyt. Jatkuvasti törmään FASD-lasten äiteihin, jotka sanovat, että en minä tiennyt, en ymmärtänyt. Valistajilla on vastassaan laajalle levinnyt myytti, jonka mukaan vähäinen alkoholin käyttö ei oikeasti ole vaarallista raskausaikana. Myytin kannattajat syyttävät valistajia naisten turhasta syyllistämisestä ja elämän rajoittamisesta. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö ja neuvolat suosittavat kuitenkin täysraittiutta raskauden ajaksi. Ministeriön työryhmä, joka laati ehdotuksia päihderiippuvaisten odottajien hoitomahdollisuuksien parantamiseksi, perusti näkemyksensä tuhanteen tieteelliseen artikkeliin. Annakaisa Tiirinki ulottaisi valistuksen juomishetkeen. Pulloihin pitää saada varoitus, että alkoholi vaurioittaa sikiötä! raitis.fi 4/2009

7 Faktaa FASDista FASD on kattonimitys useille alkoholin aiheuttamille sikiövaurioille. FASD-lapsiksi kutsutaan lapsia, joilla on FAS, PFAS, ARND tai ARBD. FAS, fetaalinen alkoholisyndrooma, tarkoittaa, että äidin raskaudenaikainen alkoholin käyttö on aiheuttanut lapselle sekä keskushermoston toimintahäiriön, kasvuhäiriön että FAS-kasvonpiirteet. Kasvuhäiriö tarkoittaa, että lapsi syntyy pienikokoisena ja jääkin pienikokoiseksi. Päänympärys ja aivojen tilavuus ovat pienemmät kuin lapsella, jota ei ole altistettu alkoholille. Keskushermoston toimintahäiriö vaikeuttaa oppimista ja ymmärtämistä. Keskittymishäiriöt ja vaikeudet käyttäytyä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ovat yleisiä. FAS-kasvonpiirteitä ovat pieni leuka, lyhyt luomirako, kapea ylähuuli ja poimujen puuttuminen ylähuulen ja nenän välistä. Erittäin yleisiä FASD-lasten vaivoja ovat myös heikko näkö, karsastus, kuulovamma, oikomishoitoa edellyttävä purentavika sekä suoliston ja virtsa- ja / tai sukuelinten epämuodostumat. Vaikka nainen olisi juonut koko alkuraskauden ajan, lopettaminen kannattaa. Jokainen raitis raskauspäivä parantaa lapsen ennustetta. Euroopassa FASD on arviolta yhdellä lapsella sadasta. Ainakin Italiassa tehty tarkempi tutkimus antaa viitteitä siitä, että arvio saattaa olla aivan liian positiivinen. Tarkkaa lukua on kuitenkin mahdotonta saada, koska varsinkin ARND jää usein diagnosoimatta, tai diagnoosiksi tulee myöhemmin esimerkiksi ADHD tai oppimishäiriö, jotka voisivat johtua monesta muustakin asiasta. Suomessa saattaa syntyä vuosittain jopa tuhat FASD-lasta. Kaiken kaikkiaan Suomessa syntyy lapsia vuosittain Susan Eriksson, Merja-Maaria Turunen ja Ilona Autti-Rämö pohtivat, kuinka näkymättömät lapset saataisiin näkyviksi. PFAS, partial / possible FAS, tarkoittaa, että lapsella on tyypilliset kasvonpiirteet ja joko kasvuhäiriö tai keskushermoston toimintahäiriö. Suomessa PFAS on verrattain harvinainen. Humalajuomisella, jota Suomessa suositaan, näyttäisi olevan kaikista vakavimmat vahingoittavat vaikutukset sikiöön. ARND-diagnoosin saaneen lapsen keskushermosto on vaurioitunut raskausaikana alkoholista, mutta hänellä ei ole FAS-kasvoja. ARBD on alkoholin aiheuttama synnynnäinen epämuodostuma, esimerkiksi sydämen rakennevika. Ei hirviö vaan satutettu lapsi Mitä jokainen meistä voi tehdä auttaakseen pahoinvoivaa FASD-lasta tai nuorta? Ensimmäinen askel on ymmärtäminen. Ulkomaailma näkee helposti vain hirviökäyttäytymisen. Pahuus-ajattelusta voi siirtyä ajattelemaan, että esimerkiksi aggressiivisuus on opittu käyttäytymismalli, ei osa lasta. Käyttäytymistä voi muuttaa, muistuttaa ylilääkäri Merja-Maaria Turunen Porvoon sairaalasta. Raittiuden Ystävät ry

8 alkoholista Teksti: Anki Pulliainen Järjestöt yhteistyössä kansanterveyden asialla NordAN-konferenssi Helsingissä Lokakuun viikonloppuna kokoontui yli sata ihmistä Helsinkiin pohtimaan alkoholiasioita. Lauantaina konferenssissa oli mielenkiintoinen seminaari, jossa yhtenä puhujana oli europarlamentaarikko Heidi Hautala. Hän nosti puheessaan esille sen, miten alkoholiteollisuus pääsee vaikuttamaan alkoholiasioihin. Hän mainitsi Kännikapinassa mukana olleen Janne Valkeapään Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksen. Tässä kirjoituksessa Valkeapää nosti esille jo ennen vaalirahoitussotkuja tiedossa olleita poliittisia lehmänkauppoja. Alkoholiteollisuudella on Suomessa vahva rooli alkoholipolitiikassa, jonka pitäisi edistää kansanterveyttä, ei teollisuuden voittoja. Seminaarin workshopeissa keskusteltiin myös alkoholimainonnasta. Esille nousi kansainvälinen uusi alkoholimarkkinoinnin muoto, yritysten sosiaalinen vastuu (corporate social responsibility). Viesti näissä kampanjoissa on nauti alkoholista vastuullisesti tai muista kohtuus. Kehottaminen kohtuuteen on ai- (Olivia 5/09) ja (Hennes 5/09): Saman viinin mainos Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa alkoholimainoksia on rajoitettu: kuvituksena saa olla vain yksi tuotepakkaus per tuote, raaka-aineita sekä tuotemerkki tai vastaava tunnus. Lisäksi lehtimainoksessa pitää aina olla varoitusteksti. Suomessa tyyli on vapaa, mikä sopii hyvin mainostajille ja alkoholiteollisuudelle. EUCAMin julkaisema raportti corporate social responsibility markkinoinnista (englanniksi): bestanden/trendrapport_csr.pdf raitis.fi 4/2009

9 Kodin kuvalehti 9/09» nakin Suomen oloissa hyvin kyseenalaista: suurimman osan yhteiskunnan alkoholihaitoista aiheuttavat itseään kohtuukuluttajina pitävät. Suurin osa suomalaisista aikuisista pitää itseään kohtuukäyttäjänä ja myös juo itsensä humalaan. Todellinen tarkoitus vastuullisuuskampanjoissa on alkoholiteollisuuden kilven kiillotus. Kampanjoiden viesti on se, että syy alkoholin käytöstä seuraaviin ongelmiin on käyttäjässä, ei tuotteessa. Alkoholiteollisuus haluaa, että valistuksella korvattaisiin tehokkaat alkoholin kulutusta vähentävät toimenpiteet (hinnan nosto, saatavuuden ja markkinoinnin rajoittaminen). Samalla teollisuus korostaa itsesäätelyn riittävyyttä markkinoinnin rajoittamisen sijaan. Ilmiö sinänsä ei ole uusi, tätä samaa taktiikkaa on käyttänyt tupakkateollisuus. Suomen esimerkki tällaisesta markkinoinnista on Kännissä olet ääliö -kampanja. Konferenssin yhteisessä loppulauselmassa todetaan, ettei kaupallisten toimijoiden itsesäätelyn toimivuutta ole toteen näytetty. Lauselmassa todetaan myös, että kaupallinen vapaus markkinoida alkoholijuomia ei koskaan voi olla tärkeämpää kuin lasten ja nuorten terveys ja turvallisuus. NordAN (Nordic Alcohol and Drug Policy Network) perustettiin syyskuussa 2000 yhteystyöverkostoksi järjestöille, jotka työskentelevät päihteiden käytön vähentämiseksi, kannattavat rajoittavaa päihdepolitiikkaa eivätkä tee yhteistyötä alkoholiteollisuuden kanssa. Tällä hetkellä NordANiin kuuluu 88 järjestöä Islannista, Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Virosta. Raittiuden Ystävät on ollut NordANin jäsen vuodesta Lisää tietoa NordANin jäsenyydestä Raittiuden Ystävät ry

10 alkoholista Teksti: Pasi Järvinen British Medical Association: tiedote Myös Britannian lääkärit vaativat alkoholimainonnan täyskieltoa BMA julkaisi syyskuussa raportin Under the influence The damaging effect of alcohol marketing on young people nuoriin kohdistuvan alkoholimarkkinoinnin haitallisuudesta. Alkoholiliitännäisten haittojen kustannukset ovat jyrkästi nousussa erityisesti nuorten keskuudessa. BMA vaatii täydellistä alkoholin mainonnan kieltämistä, koskien myös urheilu- ja musiikkifestivaalien sponsorointia. Lisäksi BMA vaatii kaikkien myyntiä edistävien tarjousten lopettamista. Johtaja, tri Vivienne Nathanson BMA:sta sanoo: vuosisatojen ajan alkoholi on vakiinnuttanut asemansa maan suosikkipäihteenä. Tosiasia on, että nuoret juovat enemmän koska koko väestö juo enemmän, ja yhteiskuntamme on täynnä alkoholimyönteistä viestintää ja markkinointia. Asiaa on tarkasteltava ei vain nuorten vaan koko yhteiskunnan kannalta. Maailman terveysjärjestön WHO: n mukaan alkoholi on tupakan ja korkean verenpaineen jälkeen suurin riskitekijä ennenaikaisissa kuolemissa ja vammautumisissa kehittyneissä maissa. Alkoholi aiheuttaa yli 60 sairautta ja liittyy rikollisuuteen sekä perheväkivaltaan. Alkoholin kulutus Britanniassa on kasvanut viime vuosina nopeasti (esim. kotitalouksien kaikkien alkoholijuomien kulutus kasvoi 81% vuodesta 1992 vuoteen 2006). Ja samaan aikaan, kertoo raportin kirjoittaja professori Gerard Hastings, koskaan ennen alkoholia ei ole mainostettu näin voimakkaasti. Hän sanoo: Koska alkoholiteollisuus käyttää 800 miljoonaa puntaa vuodessa alkoholimainontaan Britanniassa, ei ole yllätys, että lapset ja nuoret näkevät sitä kaikkialla - TV: ssä, lehdissä, mainostauluilla, sponsorointina musiikkifestivaaleilla tai jalkapallo-otteluissa, Internetin mainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. Koska nuoret eivät usein pidä alkoholin mausta, kehitetään ja markkinoidaan uusia tuotteita, kuten limuviinoja ja toffeevodkaa, jotka vetoavat nuoriin paremmin. Kaikki nämä myynninedistämiskeinot auttavat normalisoimaan alkoholia olennaiseksi osaksi jokapäiväistä elämää. Ei ole yllätys, että alkoholi vetoaa nuoriin. Tri Nathanson toteaa vielä, että: BMA ei ole alkoholin vastainen. Lääkäreinä tavoitteemme on varmistaa, että ihmiset juovat järkevästi, jotta he eivät vaaranna terveyttään ja elämäänsä. Kun BMA vaati julkisten tilojen tupakointikieltoa, saimme alussa vastustusta, mutten usko ihmisten haluavan palata savuisten pubien aikoihin. Tämä osoittaa, että käyttäytyminen voi muuttua, ja näin pitäisi käydä myös alkoholin kulutuksen suhteen. Alkoholiteollisuuden harjoittama brändien rakentaminen ja sidosryhmämarkkinointi, mukaan lukien teollisuuden rahoittama terveysvalistus sekä yhteistyö esim. hallinnon kanssa, ovat palvelleet alkoholiteollisuuden eikä kansanterveyden tarpeita, kertoo raportti. Tri Nathanson lisää: Meillä on kieroutunut tilanne, jossa alkoholiteollisuus neuvoo hallituksia alkoholin käytön ehkäisytyössä. Samoin kuin tupakankin kanssa, ketun laittaminen vastuuseen kanalasta - tai ainakin sen asettaminen samalle tasolle farmarin kanssa - on vaarallinen ajatus. Poliitikot Tri Vivienne Nathanson, Sir Charles George ja professori Gerard Hastings tiedotustilaisuudessa (kuva BMA) osoittivat aiemmin rohkeutta, kun eivät taipuneet tupakkateollisuuden painostukselle, heidän täytyy toimia nyt samoin ja tehdä vaikeita päätöksiä, jotka eivät miellytä alkoholiteollisuutta. Raportin keskeisiä suosituksia ovat: Alkoholin markkinoinnin ja mainonnan täydellinen kielto Vähimmäishintataso alkoholituotteille Alkoholipitoisuuteen sidottuja ja inflaatiota korkeampia veronkorotuksia Tiukemmat aikarajoitukset sekä anniskelupaikoille että myyntipisteille Tiedote: nsf/wlu/sgoy-7vpc4l?opendoc ument&vw=wfmms Tietoa raportista: health_promotion_ethics/alcohol/ undertheinfluence.jsp Raportti englanninkielisenä pdftiedostona: undertheinfluence_tcm pdf 10 raitis.fi 4/2009

11 Ellan ajatuksia alkoholimainonnasta M onet alkoholim a i n o k s e t o n suunnattu suoraan nuorisolle ja jopa alaikäisille. Television alkoholimainokset on rajoitettu alkamaan kello 21 jälkeen, mutta suurin osa nuorista silti altistuu alkoholimainonnalle. Suositut sarjat alkavat illalla, ja niiden sponsoreina ja mainoskatkoilla näkyy alkoholimerkkejä. Mainonta ei myöskään rajoitu pelkästään televisioon vaan sitä nähdään myös lehdissä, Internetissä ja katukuvassa. Alkoholimainoksissa ei saisi näyttää alaikäisiä, mutta varsinkin nuorille suunnattujen juomien mainoksissa käytetään erittäin nuoria näyttelijöitä, jotka saattavat näyttää alaikäisiltä. Mainokset edustavat nuorisolle ominaista huoletonta ajatusmaailmaa, elämäntapaa ja käyttäytymistä. Ne myös luovat mielikuvan, jossa alkoholi liittyy olennaisesti juhlimiseen, rentoutumiseen ja muuhun vapaa-ajan viettoon. Tämä ajatusmaailma on siirtymässä yhä useammalle; monen nuoren viikonloppuihin ja juhlaan kuuluu alkoholi ja päihtyminen, ja alkoholijuomia v a l m i s t e t a a n k i n m yös nuorison makuun, esimerkiksi alkoholipitoisina energiajuomina ja makeina siidereinä. Alkoholi ja juominen ovat siis hiljalleen liittyneet osaksi nuorison elämäntapaa. Alkoholimainosten käyttämät kuvat rennoista ja trendikkäistä ihmisistä tuovat paineita, jolloin ratkaisuksi mielletään mainostettava tuote. Nuoret haluavat olla sosiaalisesti menestyneitä ja tyylikkäitä, ja mainokset antavat vastaukseksi alkoholin. Esimerkiksi Hartwallin Upcider-siiderin mainokset ovat selvästi kohdistettu nuorisolle. Niissä näytetään nuorten juhlimista ja vapaaajan viettoa siideriä juoden. Hartwallin lonkeromainokset taas käyttävät nuorten puhekieltä ja sanastoa hyväkseen. Busseissa, metroasemilla ja kaduilla näkyvissä mainoksissa on iskulauseita, kuten: Vattuako siinä tuijotat? tai Ihan vatun hyvä lonkero. Mainoksien mukana nuoret ovat tietoisempia alkoholimerkeistä, -laaduista sekä -tuotteista. Juomista tulee trendikkäitä ja niille syntyy tietty imago, jonka perusteella niitä ostetaan. Jutun on kirjoittanut 9. luokkalainen Ella Eilola, joka oli TET-harjoittelussa Raittiuden Ystävät ry:ssä. Raittiuden Ystävät ry 11

12 alkoholista Ulkomaat Teksti: Pasi Järvinen, Anki Pulliainen kuvat: Davide Pavone Kännikapina esittää: No more alcoholy EU:n Expert Conference on Alcohol and Health Tukholmassa Ruotsi on EU:n puheenjohtajakaudellaan halunnut nostaa alkoholiongelmat ja niiden ratkaisemisen keskiöön ja kutsui päättäjiä yhteen miettimään näitä asioita. Kännikapina oli mukana esittelemässä alkoholimyyttejä rikkovaa rataa päättäjille tässä Tukholman EU-konferenssissa Kännikapinalla oli tapahtumassa osasto, jossa tuotiin esille alkoholin erikoinen asema EU:n lainsäädännössä. EU: n elintarvikeasetuksen mukaan markkinoille ei saa tuoda elintarvikkeita, jotka eivät ole turvallisia. Alkoholi syöpävaarallisena ja muutenkin haitallisena tuotteena on kuitenkin melko vapaasti markkinoilla, ilman varoitusmerkintää ja vahvasti mainostettuna. Alkoholilla on EU:ssa, kuten Suomessakin, kummallisella tavalla lain yläpuolella oleva asema. Kännikapinan lehtisissä ja rintanapeissa vaadittiinkin No more alcoholy. Alkoholi saatettaisiin sille kuuluvaan asemaan, kun 1) varoitusmerkinnät otetaan käyttöön 2) markkinointia rajoitetaan tupakkamarkkinoiden tapaan tehokkaasti. Seminaarissa oli vahvasti esillä teollisuuden toimijat. Seminaariväki oli jaettu kahteen kategoriaan. Sinisellä nauhalla oli pääsy kaikkiin seminaareihin ja tapahtumiin, keltaisella vain osaan niistä. Teollisuuden edustajat 12 raitis.fi 4/2009

13 kantoivat sinistä nauhaa, useat järjestöjen edustajat keltaista nauhaa. Tämä kertoo siitä, millainen asema alkoholiteollisuudella, ja toisaalta myös järjestöillä, on EU: n alkoholiasioissa. Osasto ja sen taustalla pyörinyt esitys alkoholimainonnasta herättivät kiinnostusta. Ständillä kävi vierailemassa myös EU:n alkoholiasioiden korkein virkamies, Komission terveysasioiden pääosaston pääjohtaja Robert Madelin. Annoimme hänelle mm. Janne Valkeapään tekstin alkoholiteollisuuden vallasta suomalaisessa alkoholipolitiikassa. Seminaarin workshopeissa kuultiin esimerkkejä ruotsalaisesta ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Näissä esityksissä tuli hienosti esiin naapurimme humaani tapa suhtautua kaikkiin ihmisiin, myös alkoholiongelmaisiin. Esityksissä näkyi myös se, että Ruotsi käyttää bruttokansantuotteestaan sosiaalimenoihin eniten EU:ssa (30,7 % vuonna 2006, Eurostat). Suomessa vuonna 2007 sosiaalimenoihin käytettiin 25,4 % bruttokansantuotteesta, mikä on EU:n keskitason alapuolella. Seminaarissa käsityksemme siitä, että teollisuudelle annetaan liikaa vaikutusvaltaa alkoholipolitiikassa, vahvistui. Samoin vahvistui käsityksemme siitä, että järjestöjä ja muita kansanterveyden puolustajia tarvitaan. Tällaisia iloisia ja aktiivisia toimijoita löytyy jo Euroopasta iso joukko. Lisätietoa konferenssista sekä esityksiä dia- ja videoesityksinä löytyy englanniksi sivulta meetings_news/2009/9/21/ expert_conference_on_ alcohol_and_health Raittiuden Ystävät ry 13

14 esittelyssä Teksti: Natalia Laurila Kuva: Davide Pavone Jo kuun keskivaiheilla meno oli selvästi siistiytynyt Salon kihlakunnan poliisin tehovalvontalokakuu oli menestys Nuorukaiset korkkaavat kaljatölkit pollareitten nenän edessä. Ties vaikka seuraavaksi säilyttäisivät niitä poliisiauton konepellillä, silloin kun eivät huulilla ole. Komisario Stephan Sundqvist ja kollegat saivat kesän lopulla tarpeekseen julkijuopottelusta Salossa, Somerolla ja Perniössä. Sehän on kielletty joka paikassa, mutta kaikki eivät sitä tienneet. Osa nuorista oli myös siinä käsityksessä, ettei heidän juomistaan valvota ollenkaan. Se tuntui heistä siltä kuin juominen olisi ollut käytännössä sallittua, Sundqvist sanoo. Kun rikotaan alkoholilakia, rikotaan helposti muitakin lakeja. Varsinkin Salossa tiedetään vanhemman väen kartelleen liikkumista ulkona iltaisin. Salossa sattuu ikävä kyllä jonkin verran väkivaltarikoksia iltaisin, ja melkein kaikki tekijät ja uhrit ovat humalassa. Jos yksikin pahoinpitely jää tapahtumatta julkijuopotteluun puuttumisella, se kannattaa, Sundqvist uskoo. Järjestyksen valvominen on ollut alueella yleensä haastavaa, koska poliiseilta on puuttunut työvoimaa. Lokakuuksi apuvoimia lainattiin kuitenkin runsaasti naapurikunnista ja aina Turusta asti. Paikallislehdet tiedottivat lokakuun tehovalvonnasta aktiivisesti. Turhan usein unohtuvien lakien tehovalvonnassa jäi kiinni 55 lainrikkojaa. Valvoimme tehoiskussa myös järjestyslakia, puutuimme väkivaltaan ja yleisellä paikalla kuseskeluun. Suurin osa noista 55:stä jäi kuitenkin kiinni julkijuopottelusta. Täysi-ikäiset julkijuopottelijat saivat huomautuksen, sakot ja heidän juomansa kaadettiin maahan. Alaikäiset vietiin poliisiasemalle ja vanhemmat soitettiin paikalle. Viikonloppuisin poliisiasemalla päivystivät sosiaalityöntekijät, jotka keskustelivat nuoren kanssa, arkipäivinä nuorista tehtiin vain lastensuojeluilmoitukset. Ehkä hieman yllättäenkin jopa kiinni jääneet nuoret itse antoivat poliiseille myönteistä palautetta. Tuntui hyvältä, että pelisäännöt tehtiin johdonmukaisesti selviksi. Jo kuun keskivaiheilla meno oli selvästi siistiytynyt, Stephan Sundqvist iloitsee. Teholokakuun tarkoituksena oli vähentää lainrikkomuksia niin paljon, että lainvalvonta onnistuisi jatkossa pienemmälläkin kokoonpanolla. Pikkujouluaika on tietysti haaste. Emmekä me voi juuttua yhteen asiaan kovin pitkään, meidän on oltava liikenteessä myös esimerkiksi rikostentorjunnan ja huumevalvonnan merkeissä, komisario Stephan Sundqvist muistuttaa. Hän on joka tapauksessa toiveikas. Lokakuun tehovalvonnan jälkeen ei pitäisi olla epäselvää kenellekään Salon, Someron ja Perniön alueella, mitä Suomen laki sanoo alkoholin käytöstä. 14 raitis.fi 4/2009

15 kannikapina.fi/paamaja-blog Julkaistu Kansan valtaa teollisuuden vallan tilalle Poliisilla on marraskuusta alkaen ollut oikeus tarkastaa myös alle 18-vuotiaan mukana olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on todennäköisiä syitä epäillä nuoren pitävän hallussaan alkoholia. Tarkastus ei kuitenkaan saa loukata nuoren henkilökohtaista koskemattomuutta. Poliisi voi edelleen puuttua myös aikuisten julkiseen juomiseen: jos poliisin kielloista piittaamatta nauttii alkoholia julkisella paikalla, saa 20 rikesakon. Ministeri Paula Risikko on asettanut työryhmän pohtimaan alkoholimainonnan rajoituksia. Tässäkin työryhmässä ovat vahvasti mukana elinkeinoelämän edustajat (Panimoliitto, Viestinnän keskusliitto, Päivittäistavarakauppa, Alko). Elinkeinoelämän edustajat eivät pääsääntöisesti halua mainontaan rajoituksia, koska se rajoittaisi heidän omaa (liike)toimintaansa. Mainontaan tarvitaan rajoituksia, koska kansainväliset tutkimukset osoittavat selvästi, että mainonta lisää nuorten juomista. Tutkimusnäyttöä on koottu mm. EU: n Alcohol and Health -ryhmän tilaamaan raporttiin, joka ilmestyi keväällä Kännikapina, ja järjestöt yleensä, kannattavat alkoholimainonnan rajoitusta siten, että sallittua on ainoastaan tuotetietojen antaminen. Tällainen malli on käytössä jo Ranskassa. Myös Ruotsissa mainontaa on rajoitettu Suomea tehokkaammin. Mainonnan rajoittaminen suojelisi erityisesti lapsia ja nuoria, jotka tällä hetkellä elävät melkein jatkuvassa alkoholin mainontahuuhtelussa. Suomen ASH: n TNS Gallupilta tilaama tutkimus osoitti, että vain neljä prosenttia vuotiaista suomalaisista ei muista havainneensa alkoholimainontaa. Nyt olisi mahdollisuus olla omalta osaltaan mukana vaikuttamassa siihen, että alkoholimainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti. Mitä sinä tai yhdistyksesi ehdotat - mitä voisimme tehdä? Heittäkää ideoita ilmaan, niin voimme yhdessä vaikuttaa asioihin. Lähetä oma tai yhdistyksesi ehdotus sähköpostilla kirjeitse osoitteeseen Kännikapina, Annankatu 29 A 9, Helsinki tai soita meille numeroon Raittiuden Ystävät ry 15

16 esittelyssä teksti: Eeva Kolttola Liikaa energiaa? Julistekampanja lasten ja nuorten energiajuomien liikakäytön haitoista Lasten ja nuorten energiajuomien liikakäytön haittavaikutuksista tiedottava julistekampanja käynnistyi Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kouluissa, liikuntapaikoissa ja nuorisotiloilla. Julistesarjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Seudullisten nuorisopalvelujen kehittämishanke Harppi, Nuorten palvelupiste Nuppi sekä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven nuorisotoimet. Mistä idea kampanjaan syntyi, Harppi-hankkeen projektikoordinaattori Piia Lievetmursu? Ajatus kampanjasta syntyi opettajien, vanhempien ja nuoriso-ohjaajien huolestuttua nuorten runsaasta energiajuomien käytöstä. Kampanjaa lähdettiin kehittämään haittavaikutuksista tiedottamiseksi. Tietoa lasten ja nuorten energiajuomien käytöstä oli vaikea löytää, joten projekti käynnistyi kyselytutkimuksella. Riihimäen seudulla tehtyyn kyselyyn vastasi vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyn pohjalta nostettiin esiin kolme energiajuomien käyttöön liittyvää seikkaa, joita haluttiin kampanjassa painottaa. Piia Lievetmursun suunnittelemat julisteet ovat ladattavissa Harppi-hankkeen sivuilta 16 raitis.fi 4/2009

17 Miten energiajuomien haitat olivat tulleet ilmi kouluissa ja nuorisotiloilla? Aikuiset huolestuivat nuorten runsaasta energiajuomien käytöstä juomisesta on tullut arkipäiväinen ja sosiaalinen tapa, jota harrastetaan tölkit kädessä ringissä seisoskellen. Lisäksi yleinen levottomuus ja unihäiriöt ovat opettajien mukaan lisääntyneet varsinkin yläasteella. Mitä tavoitteita kampanjalla on? Päätavoitteena on herättää lapset ja nuoret itse pohtimaan asiaa ja yhdistämään mahdolliset fyysiset oireensa energiajuomien käyttöön. Vanhempien olisi myös syytä pohtia kannattaako lapsille ostaa energiajuomia. Muiden sosiaali- ja terveysalan tahojen toivotaan havahtuvan ja tarttuvan aiheeseen. Millaista palautetta kampanja on saanut? Tehdyn kyselyn tuloksia on esitelty koulujen vanhempainilloissa. Monet ovat ihmetelleet, miksi asia on pienen organisaation harteilla, vaikka asiaan olisi tarpeen puuttua valtakunnallisella tasolla. Vanhempainilloissa valtaosa päihdevalistukseen varatusta ajasta kuluu nykyään energiajuomista keskusteluun, sillä niiden käyttö koetaan asiana, johon pitäisi pystyä puuttumaan. Nuorten palautetta kampanjasta ei ole vielä saatu, sillä se on käynnistynyt vasta hiljattain. Julisteiden kuvituksesta ja suunnittelusta vastaa projektikoordinaattori Piia Lievetmursu. Lisätietoja: Raittiuden Ystävät ry 17

18 nuorisotoiminta 18 raitis.fi 4/2009

19 Raittiuden Ystävät ry 19

20 esittelyssä Teksti: Minna Korva-Perämäki Rikottu lapsuus AAL-ryhmä antaa voimaa ottaa seuraavan askeleen Saapuessani Oulun Sorsasaaressa sijaitsevan venelaiturin alkupäähän, on syksyisen pimeää ja sataa vettä. Näen muutaman tumman hahmon ylittävän Oulujoen yli menevän sillan ja lähden kulkemaan heidän perässään kohti pimeyttä. Pimeyden keskellä loistaa lämmin valo Sorsasaaren mökin ikkunasta. Tuo talo on ottanut vastaan jo monien vuosien ajan elämän harhateillä kulkevia ihmislapsia, ja on samalla tarjonnut näille elämän murjomille aikuisille sellaisen turvallisen kodin, jota heillä ei lapsena ollut. Olen menossa paikkaan, jossa kokoontuu Alkoholistien Aikuiset Lapset. Tuvassa minua odottaa lämmin vastaanotto, eikä minua katsota ylös eikä alas. Tunnen heti olevani samalla tasolla heidän kanssaan, mutta kuitenkin kunnian saada olla mukana kuuntelemassa heidän elämäntarinoitaan. Tutustumisen jälkeen siirrymme huoneeseen, jossa noin 15 aikuista saa luvan olla niitä herkkiä lapsia, joita he eivät koskaan saaneet lapsena olla. Istuudumme saman pöydän ääreen ja hiljennymme kuuntelemaan illan kokousta. Anonyymit paikalla olijat kertovat, että yleensä huoneesta sammutetaan valot ja sinne jätetään vain kynttilät palamaan kokouksen ajaksi, mutta nyt minun vuokseni he pitävät valot päällä. Otan tämän asian nöyränä vastaan ja nyökkään olevani valmis. Aikuiset lapset Kokouksen alussa yksi ryhmäläisistä lukee Alkoholistien Aikuisten Lasten 20 raitis.fi 4/2009 alkusanat, jotka ovat hyvin koskettavia. Hän lukee tekstistä niitä arkoja sanoja oman itsensä löytämisestä, jotka tulisivat olla kaikille aikuisille itsestäänselvyys. Nämä aikuiset ovat täällä kuitenkin löytämässä itseään ja parantamassa sitä tuskaa, jonka he ovat saaneet perinnöksi lapsuudestaan. AAL ovat lähteneet kukin omalla tavallaan elämään elämää, jota he eivät kuitenkaan ole osanneet elää itsenäisesti ja itseään rakastaen. Nämä aikuiset lapset ovat syntyneet koteihin, joissa alkoholismi tai muulla tavalla häiriintynyt perhe-elämä on aiheuttanut vakavia psyykkisiä ongelmia koko perheelle. Nämä lapset eivät kykene elämään tasapainoista elämää, koska heidän sisällään muhii jatkuva viha, tuska, kärsimys, ahdistus tai kuoleman läsnäolo. Näiden aikuisten lasten normaali elämä saattaa olla tuskaista kamppailua käsittelemättömien haavojen, tunteiden ja toimintatapojen vuoksi. Ryhmässä moni on kuitenkin eheytynyt omaksi itsekseen ja toipunut lapsuuden haavoista. Hei, olen... Alkusanojen jälkeen ryhmä ottaa esille yhden heidän parantavasta 12 askeleestaan, jota he sitten vuoron perään käsittelevät. Jokainen ryhmäläinen tervehtii omalla nimellään muita ja saa siihen lämpimän vastauksen takaisin. Tämän jälkeen jokainen saa puhua vuorollaan noin seitsemän minuutin ajan omasta elämästään ja sen tuottamasta vuosia kestäneestä tuskasta. Puheenvuoroa ei ole pakko käyttää, kuunteleminenkin on jo eteenpäin elämässä. Näin ryhmäläiset käyvät läpi raskaita askeleita kohti parempaa tulevaisuutta ja turvallisempaa huomista. Oulussa toimiva AAL-ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin. AAL-ryhmien toiminta ei kytkeydy mihinkään oppisuuntaan eikä uskonnolliseen tai poliittiseen järjestöön. Ryhmissä ei peritä jäsenmaksuja, vaan toiminta rahoitetaan täysin vapaaehtoisilla avustuksilla. Ensimmäinen askel Myönsimme, että olimme voimattomia alkoholismin tai perheen muun toimintahäiriön vaikutusten edessä, että elämämme oli muuttunut hallitsemattomaksi. Tämän lauseen pohjalta syntyi monta pientä ja tiivistettyä tarinaa.»

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot