Päivystysv. Vastuu viikkojen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivystysv. Vastuu viikkojen"

Transkriptio

1 Tuotantolautakunta LIITTEET

2

3 Väestö Hallinnointi osuus %, Kustannus Päivystysv. Vastuu viikkojen Kunnat Osuus % euro 2 ohj. etup. Yhteensä määrä hinta/kunta Yhteensä Mikkeli(+R+S) ,50 % ,50 % Hirvensalmi ,30 % 920 2,30 % Juva ,60 % ,60 % Kangasniemi ,60 % ,60 % Mäntyharju ,20 % ,20 % Pertunmaa ,80 % 720 1,80 % Pieksämäki ,90 % ,90 % Puumala ,30 % 920 2,30 % Rantasalmi ,80 % ,80 % Yhteensä ,00 % % väestö Kustannusten keskihinta viikolle on 3000 e, johon sisältyy päivystyksestä aiheutuvat kaikki palkkakulut ja matkakulut palkat palkat / 2 ohja Väestö sivukulut sivukulut Mä Atk- ja tietoliikenne (sis. ProConsona) 800 atk- ja tietol 2000 Mi posti- ja telepalv. 300 posti- ja tele 600 Pi Henk. Maj.- ja rav henk. Maj. Ja rav Kan Henk.koulutusm. 500 henk. Koulutusm Ri Henk.muut matkakulu henk muut matkak Pu opetus- ja kultt.pal opetus- ja kult. 600 Hi S. sos. Ja terv.mon. 50 s. sos ja ter. Mon 100 Su S. Tal.hall.palv. Mli 150 s. tal hall palv 300 Ju S. Puh.vaih.tkust Mli 50 s. puh. vaht. Kust 200 Ra S. Henk.hall.menot 50 s. henk. Hall menot 100 Pe Sis.Palkanlask.meno 200 sis. Palkal menot Toimisto-ja opetust. 150 toimisto- ja opetus Kirjallisuus 200 kirjallisuus muut kulut 600 muut kulut s.sop.vra kiint.hal erlliskorvaukset 3000 Yhteensä Yhteensä Yleiskustannukset 4 % Kustannukset yhteensä

4 SOPIMUS SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1 1. Sopimuksen osapuolet Mikkelin ja Pieksämäen seutujen 9 kuntaa ( asukasluvut sulkeissa) Hirvensalmi (2389), Juva (6902), Kangasniemi (5865), Mikkeli (54530 (Mikkeli 48907, Ristiina 4839, Suomenniemi 784) ), Mäntyharju (6393), Pertunmaa (1910), Pieksämäki (19700), Puumala (2419), Rantasalmi (3949), yhteenlaskettu väestömäärä oli Kunnat ovat sopineet sosiaalipäivystyksen järjestämisestä seutukunnallisesti alkaen. 2. Sopimuksen perusteet ja tarkoitus Sopimuksella jatketaan sosiaalipäivystyskokeilun sekä edelleen toimineen sosiaalipäivystyksen aikana toteutettua päivystystä. Sopimus koskee virka-ajan ulkopuolella tehtävää kiireellistä sosiaalityötä. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisin, hätäkeskuksen, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelun tai terveydenhuollon päivystyksen kautta. Myös turvakodista, lastenkodeista tai kriisikeskuksesta voidaan ottaa yhteys sosiaalipäivystäjään. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa konsultaation ja virka-avun keinoin esim. seuraavissa akuutin sosiaalisen hädän tilanteissa: Perheväkivaltatilanteet Lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, jos lapset jäävät vaille hoitoa hoitajan tai huoltajan kykenemättömyyden vuoksi, esim. päihteiden käyttö, tapaturma, mielenterveysongelmat, sairauskohtaus, itsemurha tai muu äkillinen kuolema Eri syistä johtuvat perhekriisit, joissa lapset ja nuoret jäävät ilman hoitoa Lapsen tai nuoren erityisvaikeudet, esim. rikoksen uhriksi joutuminen, kuten raiskaus, pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö Vanhusten ja vammaisten turvattomuutta aiheuttavat tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisiä sosiaalityön toimenpiteitä Muut sosiaaliset hätätilanteet, jotka edellyttävät sosiaalityöntekijän toimenpiteitä päivystysaikana Toimeentuloturvan hoitamiseen liittyvät asiat eivät kuulu sosiaalipäivystyksen piiriin. Virka-aikana kukin kunta huolehtii sosiaalipäivystyksen järjestämisestä itse. Etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottokoti Havurinteellä toimivat ohjaajat hoitaen virka-ajan ulkopuolista seudullista sosiaalipäivystystä. Takapäivystäjänä työskentelee varalla oleva sosiaalityöntekijä. Sekä ohjaajista että takapäivystäjinä toimivista sosiaalityöntekijöistä käytetään nimitystä sosiaalipäivystäjä, Sosiaalipäivystäjät antavat asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtävät jatkotyöskentelyn välittömästi virka-aikana heidän oman kuntansa / alueensa sosiaalityöntekijöille. Kuntalaiset voivat ottaa yhteyttä sosiaalisissa hätätilanteissaan Etelä-Savon Ensineuvoon, hätä-

5 keskukseen, poliisiin tai terveydenhuollon päivystykseen. Näissä toimipisteissä arvioidaan asiakkaan avun tarve ja otetaan sen perusteella tarvittaessa yhteys sosiaalipäivystäjään. Sosiaalipäivystäjän puhelinnumeroa ei anneta julkisuuteen, se on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön Sosiaalipäivystyksen organisointi ja henkilöstö Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö. Sosiaalipäivystyksen etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen ohjaajat. Takapäivystäjinä toimivat seutukunnan sosiaalipäivystykseen sitoutuneiden kuntien sosiaalityöntekijät. Eri kuntien varallaoloviikkojen lukumäärä sopimusaikana määräytyy kuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Hirvensalmi 1 viikkoa Juva 3 viikkoa Kangasniemi 3 viikkoa Mikkeli 28 viikkoa Mäntyharju 3 viikkoa Pertunmaa 1 viikkoa Pieksämäki 10 viikkoa Puumala 1 viikkoa Rantasalmi 2 viikkoa Yhteensä 52 viikkoa Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia kunnan tai kuntayhtymän virassa olevat sosiaalityötä johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät, (joilla on Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista voimaan astuneen lain 272/2005 mukainen pätevyys). Lisäksi päivystäjänä voi toimia muut kelpoisuusehdot täyttävät sosiaalityöntekijät kunnan palkatessa heidät määräaikaisiin virkasuhteisiin heidän päivystämän viikon ajaksi. Takapäivystäjien varallaolovuoron pituus on pääsääntöisesti yksi viikko kerrallaan, mutta päivystäjät sopivat keskenään sosiaalipäivystyskoordinaattorin johdolla viikkojen jakaantumisen päivystäjien kesken. Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16 ja jatkuu viikonlopun yli maanantai-aamuun klo 8:aan jatkuen arkisin maanantaista perjantaihin virka-ajan ulkopuolella klo Mikäli perjantai on ylimääräinen vapaapäivä, päivystysvuoro vaihtuu perjantaina klo 14. Päivystyskoordinaattori vastaa päivystysrenkaan käytännön organisoinnista ja sen toimivuudesta. Hän vastaa toiminnasta tekemällä varallaolovuorolistat, järjestämällä sosiaalipäivystäjien työnohjauksen, pitämällä yhteyttä päivystäjiin, kuntiin ja yhteistyökumppaneihin sekä kehittää toimintaa yhdessä esimiehen kanssa. 4. Henkilöstön toimivalta ja sopimusosapuolten vastuut Sopijakunnat valtuuttavat Sosiaalihuoltolain 6 :n mukaista toimivaltaa käyttävän monijäsenisen toimielimensä päätöksellä varallaolojärjestelmässä mukana olevat sosiaalityöntekijät käyttämään viranhaltijalle uskottua toimivaltaa kaikkien sopimuskuntien alueella kiireellisissä sosiaalityön palveluja vaativissa tehtävissä, mm. tekemään kiireelliset sijoitukset. Varallaolo ei aiheuta muutoksia työntekijän vakuutusturvaan.

6 3 5. Salassapito, tietojen anto ja asiakirjahallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Työntekijöiden oikeus asiakkaita koskevien tietojen saantiin ja luovuttamiseen määräytyy julkisuuslain (621/1999) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain (812/2000) nojalla. Sosiaalipäivystyksen asiakkaita koskevien tietojen luovuttamisesta päättää asiakkaan kotikunta. 6. Muutoksenhaku viranhaltijan päätöksiin Muutoksenhaku siitä Hallinto-oikeudesta, jonka toimialueella kiireellinen sijoitus on tapahtunut 7. Korvaukset ja kustannukset Sosiaalipäivystyksen kustannusten perusteet muodostuvat seuraavasti: 1. Jokainen kunta vastaa itse sosiaalipäivystäjänä (takapäivystäjä) toimivan työntekijänsä kaikista palkkakuluista ja matkakuluista. Tavoitteena on, että varallaolosta ja työn vaativuudesta maksettavat korvausperusteet ovat yhteneväiset kunnissa. 2. Mikkelin kaupunki koordinoi palvelun myyntiä ja ostamista. Päivystysviikon hinta on 3000 euroa / viikko vuonna Sosiaalipäivystyskoordinaattorin sekä kahden ohjaajan (etupäivystäjät) ja muut toiminnan kulut jakautuvat vuonna 2013 liitteenä olevan laskelman mukaisesti. 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan ja kulujen seurantaa ja arviointia varten, päivystäjät toimittavat sosiaalipäivystyskoordinaattorille kirjallisesti varallaoloviikkonsa palkkalaskelman sekä tiedot matkakuluista (käytössä oleva lomake). Toiminnan sisältö kuvataan ja tilastoidaan ekstranetin kautta täytettävälle lomakkeelle. Mikkelin kaupunki / sosiaalipäivystyskoordinaattori vastaa toiminnan kehittämisestä yhdessä esimiehen ja kuntien toimijoiden kanssa 9. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi alkaen. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanominen tulee tehdä kesäkuun loppuun mennessä, jolloin sopimuksen voimassa olo päättyy ko. vuoden lopussa. Tulevien vuosien kustannukset sovitaan vuosittain syksyllä pidettävässä seurantakokouksessa. 10. Sopimuskappaleet Tätä sopimuskappaletta on laadittu kaksitoista samansanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopimusosapuolelle.

7 4 Aika ja paikka Sopimuskuntien allekirjoitukset Sosiaali- ja terveyslautakuntien/ Perusturvalautakuntien käsittelypvm Mikkelin kaupunki/sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli, Hirvensalmi ja Puumala) Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Juvan kunta Pieksämäen kaupunki Rantasalmen kunta

8 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Terveysneuvonta Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

9 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Nykytilanteen kuvaus Perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvola Tavoitteet ja tehtävät Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden seuranta äitiysneuvolassa Raskauden ensimmäinen käynti Muut raskauden seurantakäynnit Synnytyksen jälkeinen kotikäynti Synnytyksen jälkeinen jälkitarkastuskäynti Odottavan perheen laaja terveystarkastus Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Sikiöseulonta ja kantajaseulonta tutkimukset Perhevalmennus Lastenneuvola Tavoitteet ja tehtävät Määräaikaistarkastukset alle vuoden ikäisillä Määräaikaistarkastukset 1-1 1/2 -vuotiailla Määräaikaistarkastukset 2 6 -vuotiailla Laajat terveystarkastukset 4 kk, 18 kk ja 4 v Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kouluterveydenhuolto Tavoitteet ja tehtävät Terveystarkastukset peruskouluissa Opiskeluterveydenhuolto Tavoitteet ja tehtävät Terveystarkastukset toisella asteella Terveystarkastukset ammattikorkeakoulussa Terveystarkastusten tavoitteet ja sisältö Naisten joukkotarkastukset, seurantaohjelma Toimintaohjelma lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa Kehittämistoimenpiteet Terveydenedistämisen painopistealueet Henkilöstö ja toimitilat Henkilöstö Toimitilat Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Valtakunnalliset toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset Lähteet Liitteet: äitiysneuvolan, lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten ohjelmakaaviot

10 3 1. Johdanto Valtioneuvosto on antanut toukokuussa 2009 asetuksen (380/2009) koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Valtioneuvoston asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moniammatillisina laajoina tarkastuksina. Suunterveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelija terveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Merkittävästi hyvinvointiin vaikuttava ennaltaehkäisevä työ tehdään juuri erityisen tuen tarpeessa olevien parissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteen ja kokemusten kuulemiseen. Mikkelin, Ristiinan, Hirvensalmen, Suomenniemen ja Puumalan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvät toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa johtava ylilääkäri, joka toimii kansanterveyslain mukaisena terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä. Käytännön toiminnasta vastaa terveysneuvonnan esimies. Toimintakäytännöt on järjestetty neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukaisesti ja tähän toimintaohjelmaan on kirjattu toimintakäytännöt. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua (2009:20) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuol-

11 4 to sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, on käytetty apuna toimintakäytäntöjen laadinnassa Mikkelin seudullinen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta käynnistyi vuonna 2012, mukana Mikkeli, Ristiina, Suomenniemi, Hirvensalmi, Kangasniemi, Pertunmaa ja Mäntyharju Mikkelin seudun yhteistoiminta alueen mallia kehitetään erilaisissa seudullisissa työryhmissä. Toimintoja yhdenmukaistetaan ja tehdään tarvittavia muutoksia.. 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1. Perhesuunnitteluneuvola Tavoitteet ja tehtävät Tavoitteena on seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja edistäminen Ehkäisyneuvonnan tavoitteena on auttaa ihmisiä raskauden ajoittamisessa heille sopivan ajankohtaan eli välttämään ei-toivottuja raskauksia tehokkaiden ehkäisymenetelmien avulla Tavoitteena on myös ohjata asiakkaita suojautumaan sukupuolitaudeilta ja siten turvata naisen terve hedelmällisyys Tehtävänä on antaa yksilöllistä raskauden ehkäisyneuvontaa sekä sukupuolitauteihin liittyvää neuvontaa ja hoitoa Perhesuunnitteluneuvolassa ohjataan eri elämäntilanteissa olevia naisia raskauden ehkäisyn suunnitteluvaiheessa. Toteutetaan ehkäisyn aloittaminen ja seuranta. Palveluista vastaavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Ehkäisyasiakkaalle varataan aika ensin terveydenhoitajalle. Ennen raskauden ehkäisyn aloittamista kartoitetaan asiakkaan elämäntilanne, ehkäisyn tarve ja gynekologiset taustatiedot sekä seksuaalianamneesi. Muita kartoitettavia esitietoja ovat mm. tupakointi, alkoholin käyttö, käytössä olevat lääkkeet, pitkäaikaissairaudet ja suvussa esiintyvät sairaudet. Ehkäisyn aloittamista ja seurantaa varten tehdään tarpeelliset tutkimukset kuten irtosolunäytteet ja tulehdus- ja sukupuolitautinäytteet. Asiakkaalle annetaan tietoa kaikista hänelle soveltuvista raskauden ehkäisymenetelmistä ja niiden ominaisuuksista. Tämän jälkeen valitaan yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopiva raskauden ehkäisyvalmiste, huomioiden hänen terveydentilansa sekä elämäntilanteessa. Seurannat tapahtuvat 1-2 vuoden välein terveydenhoitajalla tai lääkärillä ehkäisymenetelmästä riippuen. Lääkärin tarkastukset Ensimmäinen lääkärikontrolli ehkäisyn aloittajalle on noin kolme kuukautta ehkäisyn aloittamisesta ja jatkossa 2-3 vuoden välein. Lääkärin vastaanotolle ohjataan jos ehkäisyssä on ongelmia, ilmenee vasta-aiheita, epäillään tulehduksia tai muuta gynekologista vaivaa.

12 Äitiysneuvola Tavoitteet ja tehtävät Turvata odottavalle äidille turvallinen raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika Toteuttaa äidin raskauden aikainen seuranta valtakunnallisten tarkastusohjeidenmukaisesti Turvata odottaville vanhemmille riittävä tiedonsaanti raskaudesta, synnytyksestä ja lastenhoidosta itseensä luottavan vanhemmuuden kehittymiseksi Tukea odottavia vanhempia tasapainoiseen muutosvaiheeseen parisuhteesta lapsiperheeksi Raskauden aikaisten häiriöiden ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito/ hoitoonohjaus raskauden ja lapsivuoteen aikana Tukea tulevan lapsiperheen toiminnan suuntautumista terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi sekä opastaa perhettä itsehoitoisuuteen /itsenäiseen selviytymiseen Turvata palvelu/hoitoketjun katkeamattomuus/sujuvuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Turvallisen raskauden ja äidin terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen raskauden ja synnytyksen tuomissa muutoksissa perheiden yksilöllisyys huomioonottaen. Syntyvän lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteenluomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsityslapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä varhaisen tuen avulla lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Jokaisen äidin/perheen henkilökohtainen ehkäisyneuvonta ja suunnittelu Tuen ja tiedon antaminen raskautta suunnitteleville tai raskauden keskeytystä suunnitteleville perheille Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Välittää vanhemmille ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa odotusaikaan, sikiön hyvinvointiin sekä perheen terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Kertoa vanhemmille vertaistuen käytön mahdollisuuksista Kehittää työtä esim. uusien toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Uusien työntekijöiden perehdyttäminen

13 Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden seuranta äitiysneuvolassa Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, raskauteen liittyvät seulonnat, henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, kotikäynnit ja perhevalmennus. Valtakunnallisessa suosituksessa äitiysneuvolatarkastuskäyntien vähimmäismääräksi ehdotetaan ensisynnyttäjillä käyntiä ja uudelleensynnyttäjillä 9-13 käyntiä. Mikkelissä ensisynnyttäjillä on neuvolakäyntejä noin 15 ja uudelleensynnyttäjillä noin 13. Alkuraskaudessa neuvolassa käydään terveydenhoitajan vastaanotolla 4 viikon välein. Keskiraskaudessa odottaja tapaa myös lääkärin yleensä n. 28 raskausviikolla. Äitiysneuvolakäynnit tihenevät loppuraskautta kohti, raskausviikosta 30 lähtien odottaja käy vastaanotolla 2 viikon ja raskausviikolta 36 lähtien 1-2 viikon välein. Laaja terveystarkastus odottavalle perheelle tehdään raskausviikolla 24 (ks. luku ) Synnytyksen jälkeen on sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemä jälkitarkastus. Ensimmäiselle neuvolakäynnille varataan aikaa 90 minuuttia ja seuraaville tarveharkinnan mukaan minuuttia. Terveydenhoitaja tekee lapsen synnyttyä kotikäynnin ensisynnyttäjäperheisiin ja resurssien mukaan myös uudelleensynnyttäjäperheisiin. Äitiysneuvolakäynnit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia kaikille odottaville perheille. Mikkelin terveyskeskuksessa äitiysneuvolatyötä ohjeistaa asetuksen mukaan laadittu määräaikaistarkastuskaavio C:\Documents and Settings\mlihamalnih\Työpöytä\Äitiysneuvola määräaikaistarkastuskaavio 2012.xls Valtakunnalliset uudet ohjeistukset koskien äitiysneuvolatoimintaa tulevat kevään 2013 aikana Raskauden ensimmäinen käynti Raskauden ensimmäinen käynti on tavallisesti 9-10 raskausviikolla. Ensimmäisellä käynnillä arvioidaan kokonaisvaltaisesti tutkimusten ja terveyshaastattelun avulla äidin yleistä terveydentilaa ja mahdollisia riskitekijöitä, jotka voivat tarvita tehostettua raskaudenseurantaa. Samalla kartoitetaan isän ja lähisuvun sairaudet, jotka ovat syntyvän lapsen kannalta merkityksellisiä. Selvitellään äidin aikaisemmat raskaudet ja synnytykset. Määritellään raskauden kesto ja laskettu aika. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä annetaan ohjausta raskauden aikaisista terveystottumuksista, esim. ravinnosta, lääkkeiden käytöstä, päihteiden vaikutuksesta sikiöön, liikunnasta ja suun terveydenhuollosta. Neuvolakäyntiin liittyy tutkimuksia, kuten verenpaineen, painon, ja hemoglobiinin seurantaa, joilla varmistetaan äidin vointia.

14 7 Ensimmäisellä neuvolakäynnillä äiti ja odottava perhe saa tiedot suoritettavista sikiöseulonnoista. (ks. luku 5.2.8). Äiti ohjataan myös tarvittaviin laboratoriotutkimuksiin, joissa selvitellään mm. veriryhmä ja tartuntataudit Muut raskauden seurantakäynnit Äitiysneuvolassa seurataan kaikilla käynneillä äidin ja sikiön vointia erilaisilla mittauksilla. Verenpaineen, painon ja virtsan tutkimuksilla voidaan seurata odottajan terveydentilaa. Sikiön kasvaessa sydänäänten kuuntelun lisäksi seurataan vauvan kasvamista ulkotutkimuksen avulla. Samalla tarkistetaan sikiön liikkeitä ja tarjontaa kohdussa. Tarpeen mukaan neuvolasta äiti voidaan lähettää terveyskeskuksen naistentautien erikoislääkärille tai MKS äitiyspoliklinikalle lisätutkimuksiin. Raskauden aikana keskustellaan monista aiheista sekä äidin että isän kanssa. Äitiyteen ja isyyteen valmistautuminen ja lapsen syntyminen perheeseen merkitsee suurta muutosta elämässä. Äidin mielialat voivat vaihdella. Pelkoja ja epävarmuutta voi olla molemmilla vanhemmilla niin synnykseen kuin lapsen tuomiin muutoksiin liittyen. Perheen voimavaroja ja tukiverkostoja kartoitetaan. Parisuhde vaatii panostusta muuttuvassa elämäntilanteessa. Mahdollisesta masennuksesta ja perheongelmista keskustellaan. Perhe saa tarvittaessa psykologin, sosiaali-työntekijän tai muun erityistyöntekijän apua. Äitiysneuvolasta annetaan SV- todistus raskauden kestosta. Äitiysavustus- ja vanhempainraha hakemukset annetaan perheelle toimitettavaksi Kelan tai perhettä ohjeistetaan käyttämään Kelan sähköisistä palveluista. Samalla annetaan tietoa isyysvapaista. Raskauden aikana keskustellaan monipuolisesti imetyksestä ja äidin mahdollisista aikaisemmista imetyskokemuksista. Kannustetaan äitiä imetykseen. Imetysohjauksessa käytetään esshp:n kanssa yhdessä tehtyä imetysohjausmallia. Perhettä tuetaan luomaan mielikuvia syntyvästä vauvasta sekä vauvan hoitoon ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Tulevaa synnytystä selvitellään parhaiten perhevalmennuskäynneillä, mutta synnytykseen liittyvistä asioista keskustellaan myös neuvolakäynneillä. Raskausdiabeteksen seulonta ja hoito kuuluvat äitiysneuvolan tehtäviin. Sokerirasituskoe tehdään tarvittaessa raskausviikolla ja/tai niille äideille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä (katso MKS äitiyspoliklinikan läheteohjeet luku 5.2.7). Ravitsemusneuvontaa annetaan riskiäideille jo ensimmäisestä neuvolakäynnistä alkaen. Vain huonossa tasapainossa olevat äidit ja insuliinihoitoa tarvitsevat äidit lähetetään äitiyspoliklinikalle. Raskausviikoilla synnyttäjillä on mahdollisuus osallistua neuvolasta ohjelmoitavaan B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (GBS) seulontaan. Jos B- streptokokki on positiivinen saa synnyttäjä mikrobilääkeprofylaksin synnytyksen yhteydessä Synnytyksen jälkeinen kotikäynti

15 8 Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin ensisynnyttäjä perheen luokse noin viikon kuluttua vastasyntyneen kotiutumisesta. Kotikäynnillä terveydenhoitaja tutustuu perheeseen heidän omassa ympäristössään. Käynnillä on tarkoitus havainnoida koko perheen hyvinvointia ja jaksamista ja kotiympäristöä. Terveydenhoitajan harkinnan ja perheen toiveiden mukaan kotikäynti tehdään myös uudelleen synnyttäjän luokse. Kotikäynnillä käydään läpi synnytyskokemus äidin ja isän kokemana. Keskustellaan mielialasta synnytyksen jälkeen ja kotiuduttua. Vauvan terveydentila tarkastetaan: jäntevyys ja vireys, ihon, silmien, suun, navan ja kynsien kunto. Paino ja päänympärys mitataan, tarkastetaan imemistekniikka ja syöminen. Annetaan ohjausta vauvanhoitoon, imetykseen, ulkoiluihin, kylvetykseen, D-vitamiinin antamiseen ym. Kiinnitetään huomioita varhaiseen vuorovaikutukseen ja vauvan tarpeisiin vastaamiseen. Synnyttäneen äidin vointia seurataan: kohdun supistuminen ja jälkivuodon tilanne, mahdolliset kivut ja leikkaushaavojen kunto, imetys ja rintojen hoito. Perhettä pyritään tukemaan monipuolisesti. Terveydenhoitaja kannustaa vanhempia luottamaan omiin taitoihinsa ja siihen, että vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita hoitajia. Imetystä tuetaan, huomioiden ympäristö, tekniikka, sitoutuminen ja vauvantahtisuus. Sisarukset huomioidaan. Perheenjäsenten rooleista, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta puhutaan. Tarvittaessa selvitetään perheen tuen tarvetta ja mahdollisen ulkopuolisen avun tarvetta Synnytyksen jälkeinen jälkitarkastuskäynti Synnytyksen jälkeen äiti on äitiysneuvolan asiakas vielä 5-12 viikkoa aina lääkärin tekemään jälkitarkastukseen saakka. Ennen lääkärille tuloa terveydenhoitaja tekee äidille tarkastuksen 6-8 viikkoa synnytyksestä. Äidin yleistä terveydentilaa, vointia ja toipumista synnytyksestä kartoitetaan verenpaineen, painon ja virtsan tutkimuksilla sekä kyselemällä jälkivuodon kesto ja mahdolliset kuukautiset sekä imetykseen liittyvät asiat. Keskustellaan äidin jaksamisesta ja annetaan EPDS- mielialalomake täytettäväksi. Keskustellaan ja annetaan ohjausta ehkäisystä, lantionpohjan lihasten harjoittamisesta sekä mahdollisesta virtsan karkailusta. Lääkäri tekee gynekologisen tarkastuksen äidille. Siinä todetaan onko äiti palautunut normaalisti synnytyksestä. Lääkärin kanssa äidillä on mahdollisuus keskustella ehkäisystä, mielialasta ja muista mieltä askarruttavista asioista. Vuonna 2012 kaksi terveydenhoitajaa ovat aloittaneet säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen koulutuksen Kuopion ammattikorkeakoulussa. Äiti saa tarkastuksesta todistuksen Kelaa varten. Lääkärin tarkastukset Neuvolalääkärin tarkastukset toteutuvat Stakesin äitiyshuollon oppaan suositusten mukaisesti keski- ja loppuraskaudessa. Alkuraskauden lääkärintarkastus tehdään vain tarpeen mukaan.

16 Odottavan perheen laaja terveystarkastus Neuvolapalveluissa on tärkeää huomioida molemmat vanhemmat neuvolan asiakkaina ja luoda heihin hyvä suhde raskauden aikana. Odotusaika ja lapsen syntymä ovat vaiheita, jolloin perhe elää muutoksen aikaa ja on usein myös halukas pohtimaan elämäntapojaan. Terveystarkastuksissa huomioidaan aina koko perhe, mutta erityistä huomiota perheeseen kiinnitetään laajassa terveystarkastuksessa. Odottavalle äidille ja hänen perheelleen järjestettävistä terveystarkastuksista vähintään yhden tulee olla laaja koko perheen hyvinvointia kartoittava terveystarkastus. Siinä selvitetään molempien vanhempien kanssa perheen voimavaroja ja erityistarpeita, joilla on vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Molemmat vanhemmat kutsutaan laajaan terveystarkastukseen. Molempien vanhempien kanssa on tärkeää keskustella vanhempien keskinäisen suhteen ja toimivan vuorovaikutuksen merkityksestä lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille. Laajassa terveystarkastuksessa ennakoidaan vauvan syntymää, keskustellaan muuttuvan perhetilanteen herättämistä odotuksista ja mahdollisista peloista kummankin vanhemman ja lasten näkökulmasta, perheen sosiaalisista suhteista ja voimavaroista. Vanhemmuuteen kasvamisen tukeminen aloitetaan raskauden aikana, ja tukea jatketaan lapsen syntymän jälkeen lastenneuvolassa. Neuvolatyössä tuetaan vanhemmuutta ja vanhempien mielenterveyttä, erityistä huomiota kiinnitetään perheisiin, joissa on psykososiaalisia ongelmia. Lasta odottavan perheen terveystarkastuksessa tai kotikäynnillä on tärkeää tunnistaa perheet, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea, ohjaus ja neuvontaa. Tunnistettuihin pulmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistamisen apuna suositellaan käytettäväksi testattuja menetelmiä ja lomakkeita, kuten AUDIT lomaketta, lasta odottavan ja kasvattavan perheen voimavaralomaketta ja/tai raskaudenaikaista vuorovaikutusta tukeva (Vavu). Haastattelun tarkoituksena on sekä vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen että erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. 20 raskausviikon käynnillä annetaan molemmille vanhemmille voimavaramittari kotona täytettäväksi. Keskiraskauden 24 raskausviikon käynnillä lomakkeet käydään keskustellen lävitse huomioiden edellä mainittuja seikkoja. Keskustelussa tartutaan esille nouseviin asioihin mitä perhe tuo esille. Laajaan lasta odottavan perheen terveystarkastukseen sisältyy myös keskiraskauden lääkärintarkastus H 26-28:lla kaikille lasta odottaville perheille, Lastaan odottavan perheen laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös suun terveydentilan selvitys Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

17 10 Äitiyshuollon tuloksellisuus edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä ja systemaattista toisiaan arvostavaa yhteistyötä. Äitiyshuollon palveluista vastaavat perusterveydenhuollossa äitiysneuvolat ja erikoissairaanhoidossa äitiyspoliklinikat, synnytysvuode-osastot sekä diabetespoliklinikka. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu hoidon porrastuksesta, työnjaosta, hoitokäytännöistä ja seurannoista. Neuvolat saavat päivitetyt hoito-ohjelmat ja läheteohjeet äitiys-, synnytyspelko- ja diabetespoliklinikoille. C:\Documents and Settings\mlihamalnih\Työpöytä\Läheteindikaatiot-2011 äpkl.pdf Sairaanhoitopiirin ja neuvoloiden yhteistyönä on kehitetty päihdeäitien- ja masentuneiden äitien hoitopolkua. Kehitteillä on yhteistyömalli lapsensa menettäneiden perheiden auttamiseksi ja myös toimintamalli tilanteisiin kun syntyy vammainen lapsi. Hoidon turvallisuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi on tiedonvälitys äitiyspoliklinikan, diabetespoliklinikan, synnytysvuodeosastojen ja äitiysneuvoloiden yhteistyössä olennaista. Äitiyskortti, esitietolomake ja sähköiset lähetteet selvittävät äitiyspoliklinikalle äitiysneuvolan keräämää tietoa synnyttäjästä ja hänen raskaudestaan. Väliepikriisit ja synnytystiedot saadaan neuvolaan. Sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa tehdään yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri järjestää kaksi kertaa vuodessa alueellisen täydennyskoulutuspäivän. Synnytyssalin kätilöt järjestävät yhden perhevalmennuskerran sairaalassa. Äitiyshuollon keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. sosiaalityö (sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä), hammashuolto, aikuisten mielenterveyspalvelut. fysioterapian osasto, perhesuunnitteluneuvola, kriisikeskus ja pakolaistoimisto. Perheiden tukemisen onnistumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan joskus perhetyötä. Sitä tehdään sekä ennaltaehkäisevänä että lastensuojelun perhetyönä. Äitiysneuvolan työntekijöitä sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus tarvittaessa myös jo ennen lapsen syntymää. Lapsiperheiden kotipalvelu on aloittanut toimintansa lokakuussa 2012 yhden työntekijän työpanoksella. Muita yhteistyötahoja ovat mm. MLL, Viola, seurakunta sekä yksityiset ammattihenkilöt. Monikkoperheille on aloitettu oma perhevalmennus. On perusteltua suunnata terveydenhuollon voimavaroja odottavan perheen terveyttä suosivan elämäntyylin rakentamiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyön tiivistäminen lisää toiminnan vaikuttavuutta Sikiöseulonta ja kantajaseulonta tutkimukset Sikiöseulontojen tavoitteena on edistää väestön terveyttä vaikuttavalla ja taloudellisesti perustellulla tavalla. Sikiöseulonnoilla tarkoitetaan raskaana ole-

18 11 viin naisiin kohdistettuja seulontoja, joiden tavoitteena on todeta sikiön sairaus tai vamma. Geneettisessä kantajaseulonnassa etsitään peittyvästi periytyvän sairauden tautigeenin kantajia. Sikiö- ja kantajaseulontatutkimuksiin ja niiden jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistuminen edellyttää raskaana olevan tietoista päätöstä. Päätöksen tueksi raskaana olevalle puolisoineen annetaan äitiysneuvolassa ensikäynnillä kattava tieto seulontamenetelmien tavoitteista ja ominaisuuksista, mahdollisten jatkotutkimusten sisällöstä ja niihin mahdollisesti liittyvistä haitoista sekä toimintavaihtoehdoista, jos sikiöllä todetaan poikkeavuuksia. Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006) ja siihen voimaan tulleiden muutosten perusteella kunnan tulee järjestää raskaana oleville valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset sikiöseulonnat. en_seulonnat 40 vuotta täyttäneelle raskaana olevalle voidaan tarjota sikiön kromosomitutkimusta istukka- tai lapsivesinäytteestä suoraan ilman edeltävää seulontaa. Verinäytteeseen perustuvia seulontamenetelmiä ei voida käyttää monisikiöraskauksissa. Näissä tilanteissa voidaan kuitenkin mitata sikiöiden niskaturvotus ja arvioida kromosomipoikkeavuuden riskiä tämän tuloksen perusteella. Sikiöseulontanäytteiden lisäksi ohjelmoidaan kaikilta ensisynnyttäjiltä ja niiltä, joilta tutkimusta ei ole aikaisemmin otettu kongenitaalinefroosin eli suomalaistyyppisen vaikean synnynnäisen munuaistaudin (CNF) kantajuus. Tautigeenin kantajien seulonnalla pyritään geeni-testin avulla tunnistamaan riskiparit, joissa molemmat vanhemmat ovat samaa tautia aiheuttavan geenivirheen kantajia. Sikiöseulonta verinäytteet ohjelmoidaan äitiysneuvolassa ensikäynnillä. Ultraäänitutkimukset tehdään MKS äitiyspoliklinikalla. Poikkeat seulontatulokset asiakas kuulee äitiyspoliklinikalta mahdollisimman pian ja mahdolliset jatkotutkimukset suunnitellaan äitiyspoliklinikalla yhdessä raskaana olevan kanssa Perhevalmennus Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle järjestetään neuvolan terveydenhoitajien toimesta perhevalmennusta kaksi kertaa ennen vauvan syntymää ja kerran vauvan syntymän jälkeen. Synnytyssalin kätilöt järjestävät yhden perhevalmennuskerran sairaalassa. Perhevalmennus on vuorovaikutuksellista, voimavaralähtöistä ja vertaistuen mahdollistavaa ryhmätoimintaa. Sen tarkoitus on tukea parisuhdetta ja vahvistaa vanhemmuutta. Valmennus antaa tietoa raskausajasta, synnytyksestä, lapsen hoidosta, imetyksestä ja odotusaikaan sekä synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Valmennus tukee lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös edistää isien osallisuutta, isyyden vahvistumista ja jaettua vanhemmuutta.

19 Lastenneuvola Tavoitteet ja tehtävät Lastenneuvolan toiminnan tavoitteena on turvata jokaisen lapsen ja hänen perheensä paras mahdollinen terveys Lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteidentarvetta Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten rokotussuojaa. Tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, lapsiperheyksiköiden, omalääkäreiden ja erikoisyksiöiden kanssa Ohjata lapsi tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Ohjata vanhempia saamaan vertaistukea Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön opetuksen suunnittelu ja toteutus niin koti kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten kanssa niiden tavoitteiden mukaisesti Uusien työntekijöiden perehdyttäminen Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden seuranta lastenneuvolassa Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset perustuvat valtakunnallisiin suosituksiin, paikallisesti ja yksilöllisesti sovellettuna. Valtakunnallisten suosituksen mukaan terveydenhoitajan tulee tavata neuvolavaiheen (0-6vuotta) aikana lapsi perheineen 16 kertaa, jos kyseessä on perheen esikoinen tai perheellä

20 13 on erityisen tuen tarvetta, ja muissa tapauksissa 14 kertaa. Lääkärin tulee tutkia lapsi viisi kertaa ja lisäksi tarveharkintaisesti kerran ennen kouluun menoa. Mikkelin terveyskeskuksessa lastenneuvolatyötä ohjeistaa asetuksen mukaan laadittu määräaikaistarkastuskaavio. Lastenneuvolan määräaikaistarkastuskaavio marraskuu 2012.xlsm Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisten tarpeiden mukaan Määräaikaistarkastukset alle vuoden ikäisillä Terveydenhoitajan ja neuvolan merkitys korostuu lapsen ensiviikkojen aikana. Ensimmäisen ikävuoden aikana terveydenhoitaja tapaa perhettä usein ja pystyy seuraamaan lapsen kehitystä ja perheen tilannetta monipuolisesti. Silloin perhe tarvitsee runsaasti tietoa, tukea ja varmuutta varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Tärkeää on ottaa koko perhe huomioon ja luoda luottamuksellinen suhde perheeseen. Ensimmäisillä koti- ja neuvolakäynneillä keskeisintä lapsessa ovat hänen yleisvointinsa ja painon nousu. Myös vanhempien synnytyskokemus, imetyksen sujuminen, vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus, vanhempien keskinäiset välit sekä jaksaminen ja mahdolliset huolet ovat tärkeitä. Työskennellessä perheiden kanssa terveydenhoitaja voi hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita esim. Lapsen syntymää seuraava vuorovaikutusta tukeva haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari tai vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartta. Lastenneuvolassa seurataan lapsen fyysistä kasvua ja terveydentilaa, psykososiaalista ja neurologista kehitystä, kommunikointia, puheen ja kielen sekä aistien kehitystä. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä ja puuttua terveyttä vaarantaviin tekijöihin. Neuvolakäynneillä keskustellaan vanhempien omista havainnoista ja annetaan terveysneuvontaa lapsen ensimmäisen ikävuoden ravinnosta ja perheen ruokailutottumuksista, hampaiden hoidosta, päivärytmistä, nukkumisesta, vanhempien omasta ajasta ja harrastuksista, sosiaalisista suhteista kuten ystävät ja isovanhemmat sekä erilaiset vertaisryhmät, päihteistä, tapaturmien ehkäisystä, leikeistä ja yhdessä olosta lapsen kanssa ja mahdollisista hoitojärjestelyjen suunnittelusta. Terveydenhoitaja suunnittelee tarkastukset ja niihin liittyvän terveysneuvonnan perheen tarpeiden perusteella ja huomioi perheen voimavarat, ilon ja huolen aiheet, parisuhteen ja tuen tarpeet. Terveydenhoitaja kertoo neuvolaikäisten lasten vanhemmille yleisestä valtakunnallisesta rokotusohjelmasta. ukot/taulukko_13/ Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, minkälaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa. Maksuttomat influenssarokotukset tarjotaan 6-35

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti

Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:

Lisätiedot

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki

MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT Perheenne neuvola Osoite Terveydenhoitaja Parhaiten saat yhteyden omaan neuvolaan soittoajalla

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA Liite nro 8: ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA AJANVARAUS ÄITIYSNEUVOLAAN Terveydenhoitaja antaa neuvola-ajan Suunniteltu raskaus: raskaustestiä ei tarvita ( halutessaan asiakas voi itse tehdä apteekista

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1 (5) SOPIMUS Perusturvalautakunta 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1. Sopimuksen sisältö Hailuodon kunta,

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 8.11.2012 Väestö Hallinnointi osuus %, Kustannus Päivystysv. Vastuu viikkojen Kunnat 31.12.2011 Osuus % euro 2 ohj. etup. Yhteensä määrä hinta/kunta

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot